talousarvio 2017 · työllisyyden tänä vuonna lievään 0,4 prosentin kasvuun. sekä asunto-...

Hyväksytty kv 19.12.2016

TAMMELAN KUNTA

TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2019

2

SISÄLLYS

KUNNANJOHTAJAN KATSAUS ........................................................................ 4

1 KUNTASTRATEGIA ............................................................................................. 5

1.1 Kehittämisohjelmasuunnitelmat ....................................................................................................... 8 1.1.1 Ennaltaehkäisevät, oikea-aikaiset ja oikein mitoitetut palvelut ................................................... 8 1.1.2 Asiakas- ja tehtävälähtöisen palveluprosessit ........................................................................... 9 1.1.3 Vetovoima, tasokas asuminen ja yrittäjyys .............................................................................. 10 1.1.4 Hyvinvoiva, motivoitunut ja tuloksistaan tunnettu henkilöstö .................................................... 11

2 YLEISPERUSTELUT .......................................................................................... 12

2.1 Valtion toimenpiteet ja kuntatalous ................................................................................................. 12 2.1.1 Yleinen taloudellinen tilanne ................................................................................................... 12 2.1.2 Kuntien menot ja verotulot vuosina 2015-2016 ........................................................................ 14

2.2 Kunnan talousarvion lähtökohdat ................................................................................................... 17 2.2.1 Väestömuutokset .................................................................................................................... 17 2.2.2 Työpaikat ja työllisyys ............................................................................................................. 17 2.2.3 Talousarvio ja talousarvion tasapaino ..................................................................................... 20 2.2.4 Henkilöstö .............................................................................................................................. 20 2.2.5 Henkilöstömenot ..................................................................................................................... 21

2.3 Tammelan kunnan talousarvion lähtökohdat .................................................................................. 21 2.3.1 Käyttötalousmenojen kehitys .................................................................................................. 21 2.3.2 Verotulojen kehitys ................................................................................................................. 22 2.3.3 Valtionosuuksien kehitys......................................................................................................... 22 2.3.4 Lainanotto ja investointien kehitys ........................................................................................... 23

3 TALOUSARVION JA –SUUNNITELMAN RAKENNE, SITOVUUS, TILIVELVOLLISET SEKÄ ARVIOINTISUUNNITELMA .......................................... 24

3.1 Rakenne ja sitovuus ...................................................................................................................... 24 3.2 Tilivelvolliset .................................................................................................................................. 24 3.3 Arviointisuunnitelma ...................................................................................................................... 26

3

4 KÄYTTÖTALOUSOSA ....................................................................................... 27

4.1 Hallinto- ja kehittämispalvelut......................................................................................................... 27 4.1.1 Hallinnon ja talouden palvelualue ............................................................................................ 27 4.1.2 Elinvoiman ja työllisyyden palvelualue .................................................................................... 27

4.2 Sosiaali -ja terveystoimi ................................................................................................................. 28 4.2.1 Sosiaalipalvelut ...................................................................................................................... 28 4.2.2 Terveydenhuolto ..................................................................................................................... 31

4.3 Sivistyspalvelut .............................................................................................................................. 32 4.3.1 Varhaiskasvatuksen palvelualue ............................................................................................. 32 4.3.2 Perusopetuksen palvelualue ................................................................................................... 33 4.3.3 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelualue ........................................................................................ 34

4.4 Tekniset palvelut ........................................................................................................................... 36 4.4.1 Yhdyskuntatekniikan palvelualue ............................................................................................ 36 4.4.2 Kiinteistöjen palvelualue ......................................................................................................... 36 4.4.3 Kaavoituksen ja lupien palvelualue ......................................................................................... 37 4.4.4 Ruuan ja puhdistuksen palvelualue ......................................................................................... 38 4.4.5 Vesihuollon palvelualue .......................................................................................................... 39

4.5 Yhteenvetotaulukko ....................................................................................................................... 39 4.6 Sisäiset erät .................................................................................................................................. 40

5 TULOSLASKELMAT .......................................................................................... 41

5.1 Tuloslaskelma 2015-2017 .............................................................................................................. 41 5.2 Tuloslaskelma 2016-2019 .............................................................................................................. 42

6 INVESTOINTIOSA .............................................................................................. 43

7 RAHOITUSOSA .................................................................................................. 44

8 TALOUSARVION JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO .................................. 45

9 VESILAITOKSEN LASKELMAT ........................................................................ 46

9.1 Vesilaitoksen tuloslaskelma ........................................................................................................... 46 9.2 Vesilaitoksen rahoituslaskelma ...................................................................................................... 47

LIITTEET .............................................................................................................. 48

4

KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2017 talousarvion valmisteluun liittyy olennaisesti valmistautuminen tulevaan valtuustokauteen. Kesäkuussa käynnistyvä kausi tulee sisältämään merkittäviä ja kauaskantoisia muutoksia suomalaisen kunnan rooliin. Valtion käynnistämät Sote- ja maakuntauudistus astuvat voimaan 1.1.2019 ja tulevat päättäjät ovat mukana uudistuksen valmistelussa ja toimeenpanossa koko valtuustokauden ajan. Edessä oleva uudistus tulee muuttamaan kuntien roolia enemmän kuin viimeisen sadan vuoden aikana yhteensä.

Kunta ei ole jäänyt odottamaan tulevaa, vaan on lähtenyt uudistumaan ja rakentamaan nousevaa vetovoimaa omista lähtökohdista. Uudistua tuleekin, koska kunnan väestökehitys on laskenut vuodesta 2009. Suunnan muuttaminen tai edes vauhdin hidastaminen ei kuitenkaan tule olemaan helppoa. Syksyllä 2015 hyväksytty strategia tähtää edellä kävijänä toimimiseen ja kasvuun. Strategian alaisten kehitysohjelmien valmistelu on jatkunut vuoden 2016 ja nyt käsillä oleva talousarvio sisältää vetovoiman vahvistamiseen ja kasvuun tähtääviä toimenpiteitä. Toimenpiteiden täytäntöönpano tulee edellyttämään riittävää rahoitusta ja henkilöstöresursseja, jotka on huomioitu ensi vuoden osalta talousarviossa.

Kunnanjohtajan talousarvioesitys sisältää poikkeuksellisen mittavan investointiohjelman. On ymmärrettävää, että esitys herättää kysymyksiä ja ehkä kielteisiäkin tunteita. Mittavan esityksen tavoitteena on kunnan palvelurakenteen modernisointi, kiinteistöjen kunnon ylläpitäminen, vetovoimaisen kuntaimagon vahvistaminen ja ennen kaikkea tulevan kasvun mahdollistaminen. Osa investoinneista tähtää tuotannon keskittämisellä ja prosessin modernisoinnilla käyttökustannuksien laskuun. Näiden hyödyllisyys tulee arvioida talousarviovuotta pidemmässä ajanjaksossa. Oikein kilpailutettuna mittavat investoinnit tarjoavat työtä paikallisille yrittäjille ja vahvistavat paikallista taloutta.

Talousarvion toimintatuotot ovat 6.496.751 milj. euroa eli laskua vuoden 2016 tasosta 1,2 prosenttia. Vastaavasti toimintamenot ovat 38.983.028 euroa eli kasvua vuoden 2016 tasosta 0,1 prosenttia. Vuosikate on 1.808.503 euroa ja poistot 2.275.311 euroa. Nettolainanotto on 1.200.000 euroa ja vuoden 2017 lopussa asukaskohtainen lainamäärä 1.683 euroa. Tämä on selvästi alle maan keskiarvon. Tuloveroprosentin korotuksesta huolimatta talousarvioesitys on alijäämäinen 349.604 euroa, mikä johtuu pääasiallisesti valtionosuuksien laskusta ja verotulojen aikaisempaa maltillisemmasta kertymisestä. Valtionosuudet laskevat 747.000 euroa vuoden 2016 tasosta ja laskeva suunta näyttää jatkuvan tulevina vuosina. Vuonna 2015 uudistettu osuusjärjestelmä huomioi aikaisempaa järjestelmää enemmän lapset ja nuoret. Painotus ei ole suosiollinen Tammelan kunnalle.

Talouden osalta Tammela on ollut vuosikausia menestyvä ja vauras kunta ja sitä se on osittain edelleenkin. Haasteita on kuitenkin edessä. Sote- ja maakuntauudistus tulevat muuttamaan kunnan taloudellista pohjaa. Samanaikaisesti negatiivinen väestökehitys yhdessä maltillisesti kertyvien verotulojen osalta kaventavat entisestään taloudellista liikkumatilaa. Tulevaisuuteen varautuminen edellyttää pitkäjänteistä ja ennakkoluulotonta taloussuunnittelua. Mielestäni tähän työhön sopii parhaiten päättäjistä ja viranhaltijoista koottu taloustoimikunta tai vastaavasti uuden valtuuston sopima valtuustosopimus. Sopimuksessa tulee sopia keskeiset talouden reunaehdot.

Kalle Larsson

kunnanjohtaja

5

1 KUNTASTRATEGIA Kunnanvaltuusto hyväksyi uuden kuntalain mukaisen Tammelan kunnan kuntastrategian kokouksessaan 9.11.2015, § 55.

8

1.1 Kehittämisohjelmasuunnitelmat

Kuntastrategian 2023 hyväksymisen yhteydessä päätettiin poikkihallinnollisten kehitysohjelmien laatimisesta strategian tavoitteiden toteuttamiseksi (kuvio s. 6). Kehitysohjelmatyöryhmät aloittivat työskentelynsä tammikuussa 2016 (asiakas- ja tehtävälähtöiset palveluprosessit syyskuussa). Kehitysohjelmista on johdettu valtuustotasolla sitovat strategiset tavoitteet vuodelle 2017.

1.1.1 Ennaltaehkäisevät, oikea-aikaiset ja oikein mitoitetut palvelut

HYÖTYTAVOITE TOIMENPITEET KUVAUS MITTARIT

Lasten ja nuorten liikunnan lisääminen.

Koulut ovat mukana valtakunnallisessa liikkuva koulu hankkeessa.

Koulut toteuttavat liikkuva koulu hanketta kukin omalla tavallaan. Tavoitteena on lisätä liikuntaa koulupäivään.

Hankkeen loppuessa toiminta jatkuu koulun arjessa.

Lapsi- ja perhepalveluiden Yhteisöllisten toimintatapojen kehittäminen UNICEF –mallin mukaisesti

Lasten oikeuksista tiedottaminen

Lasten osallisuuden kehittäminen

Lasten ja nuorten kuuleminen häntä koskevissa asioissa

Lapsivaikutusten arvioiminen

Kulttuurikasvatus-suunnitelman tekeminen

Oppilaskuntatoiminnan kehittäminen ja resurssointi

Unicef lapsiystävällinen kunta -malliin kehitetty kymmenen tavoitteen tarkistuslista.

Tiedottamisen toteutuminen.

Kulttuurikasvatus-suunnitelman laatiminen.

Lasten ja nuorten kuulemiseen liittyvien toimintatapojen kehittäminen.

Toimivat verkostot seutu-maakunta- sote- alueella

Digitaalisuuden lisääntyminen kuntatasoisissa palveluissa sekä selkeät digitalisuuden yhteydet maakunnallisesti, sote-alueen suuntaisesti

Toteutunut / ei toteutunut

Toimivat tilat ja toimintaympäristö

Tilojen energiatehokas monikäyttö

Teknisen lautakunnan päätös ensisijaisista energiatehokkuuden kehittämiskohteista

Tilojen monikäytön mahdollisuuksien kartoitus

Kiinteistökustannukset euroa/m2

9

1.1.2 Asiakas- ja tehtävälähtöisen palveluprosessit


Kuntalaisten osallisuuden ja osallistumisen lisääminen

Äänestysvilkkauden aktivointi

Vaalit aktiiviseksi tiedotusteemaksi Vaalipaneelin järjestäminen

Äänestysprosentti kuntavaaleissa 2017

Kumppanuuspöytä Yhdistyksille ja kunnalle säännöllinen kokoontumisfoorumi valmistelun ja tiedottamisen työkaluksi

Toteutuneet tapaamiset kpl

Kyselyn tulokset

Osallistava budjetointi Osallistavan budjetoinnin kokeilu

Kyselyn tulokset

Yksilöllinen, joustava ja tehokas palvelutuotanto

Palvelukuvaukset Palvelukuvaukset laaditaan ja tallennetaan PTV:n ja ovat käytettävissä kunnan kotisivuilla

400 palvelukuvausta

Prosessikuvaukset Palvelukuvatuista palveluista laaditaan prosessikuvaukset

Ydinprosessikuvaukset

Tehty/ei tehty

Uuden julkaisujärjestelmän hyödyntäminen

Palvelukuvaukset käytettävissä kunnan kotisivulla Palvelukanavan avaaminen Chat-palveluna Palautteen antaminen ja vastaanotto kotisivun kautta

Saatu palaute

Kunnan talouden tasapainottaminen

Taloustoimikunnan perustaminen ja työskentely

Toteutuneet kokoukset kpl Talouden tasapainottamisen vaikutus €

10

1.1.3 Vetovoima, tasokas asuminen ja yrittäjyys


Vetovoima ja tunnettavuus Luontokohteiden ja keskusta-alueen vetovoiman lisääminen

Eerikkilän ja luontokeskuksen välisen ulkoilureittisillan rakentaminen ja valtatien alitus Torronsuolle.

Pyhäjärvi tulee nostaa esiin kirkonkylän näkymissä.

Kunnan tulee hankkia ja hoitaa riittävästi puisto-alueita ranta-alueelta.

Puistoissa ja luontokeskuksessa kävijöiden määrän lisääntyminen 10 % Hankitaan vähintään yksi kaavoitettu virkistysalue kunnan omistukseen

Kumppanuustyö Suunnitteluun ja päätöksentekoon osallistaminen

Asukkaiden, asukasyhteisöjen ja yritysten aktiivinen osallistuminen / osallistaminen kunnan suunnittelu- ja markkinointiprosesseihin sekä vastuun jakaminen toimenpiteistä.

Osallistumistilaisuuksien määrä päätöksentekoon ja toimenpiteisiin.

Yrittäjyyden tukeminen Toimivien ja aloittavien yritysten toimintaedellytysten parantaminen

Riittävä toimitilojen tarjonta ja muiden sijoittumista tukevien palveluiden järjestäminen.

Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen ja yritysten kasvun esteiden ratkominen.

Toimintatonni aloittaville pk-yrityksille.

Valmius nopeaan toimitilojen tarjontaan, vastaus alle viikossa yhteydenotosta.

Perustettujen yritysten määrän suhde lopetta-neisiin.

Toimintatonnin hakijoiden määrä.

Tasokas ja vaivaton asuminen

Riittävä tontti- ja asuntotarjonta ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet

Kunnan on varmistettava, että kunnassa on riittävässä määrin tontteja ja vuokra-asuntoja.

Asuinalueille rakennetaan turvalliset kevyen liikenteen yhteydet.

Myytyjen tonttien määrä.

Vuokra-asuntojen määrän lisäys.

Portaantien kevyen liikenteen väylän rakentamisen aloittaminen.

11

1.1.4 Hyvinvoiva, motivoitunut ja tuloksistaan tunnettu henkilöstö


Vetovoimainen työnantajaimago ja inspiroiva työympäristö

Hankitaan HR sovellutus Uudistetaan kehityskeskustelulomake, toteutetaan osaamiskartoitus ja valmistellaan monitasoinen sekä monivuotinen koulutusohjelma

HR sovellutuksen hankinta ja käyttöönotto toteutunut / ei toteutunut

Kehityskeskustelulomake uudistettu ja käyttöönotettu /ei uudistettu

Osaamiskartoitus toteutunut / ei toteutunut

Koulutusohjelma valmisteltu ja talousarviossa 2018 huomioitu ohjelman toteuttamisen edellyttämät resurssit / ei valmisteltu tai huomioitu

Hyvinvoiva, motivoitunut ja osaava henkilöstö

Kehitysohjelman mukainen toimeenpano

Kuvataan kirjallisesti työn ja työelämän perustilanne, toimijoiden kompetenssit hyvinvoinnin edistämisessä, henkilöstön hyvinvoinnin kokonaistilanne, työhyvinvointia kehittävien ja tukevien toimintojen määrittely ja hyvinvoinnin johtamisen rakenteet.

Kehitysohjelmassa suunnitellut toimenpiteet toteutuneet / eivät toteudu

12

2 YLEISPERUSTELUT

2.1 Valtion toimenpiteet ja kuntatalous

2.1.1 Yleinen taloudellinen tilanne

Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi vuonna 2015 Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan 0,2 prosenttia. Bruttokansantuote eli tavaroiden ja palveluiden tuotannossa aikaansaatu arvonlisäys oli 209 miljardia euroa. Nettokansantulo kasvoi vuonna 2015 nimellisesti 2,0 prosenttia ja oli henkeä kohti 31 200 euroa. Reaalisesti nettokansantuote kasvoi 1,7 prosenttia. Taloudellista hyvinvointia kuvaava kotitalouksien oikaistu käytettävissä olevia tulo kasvoi vuonna 2015 reaalisesti 0,9 prosenttia.1 Kolmen taantumavuoden jälkeen Suomen kansantalouden suhdannekuoppa näyttää tällä erää päättyneen, mutta kasvu on yhä erittäin vaimeaa.2

Vuonna 2016 Suomen BKT:n määrän ennustetaan kasvavan 1,1 % vuoteen 2015 verrattuna. Seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää yhden prosentin tuntumaan ja koko ennusteperiodilla (2017-2019) kumulatiivinen kasvu jää vain noin kolmeen prosenttiin. Vaikka Suomen talous hieman piristyykin, taloustilanne pysyy lähivuosien ajan heikkona. Ennusteen mukaan bruttokansantuote tulee olemaan vielä 2018 noin 3 % pienempi kuin vuonna 2008 ja teollisuustuotannon taso jäisi samana vuonna hieman yli viidenneksen alemmalle tasolle kuin kymmenen vuotta sitten. Työllisyysnäkymät ovat parantuneet alkuvuonna lukuun ottamatta pitkäaikaistyöttömyyttä, joka kasvaa edelleen. Työvoiman kysynnän lisääntyminen kääntää työllisyyden tänä vuonna lievään 0,4 prosentin kasvuun. Sekä asunto- että tuotannollinen rakentaminen ovat lisääntyneet ja palvelutuotanto lisääntyy liike-elämän palveluiden vetämänä. Sen sijaan teollisuustuotanto on edelleen supistunut, koska kaikkien päätoimialojen tuotanto on kehittynyt heikosti. Vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla koko talouden arvonlisäys kasvoi runsaat ½ % vuodentakaisesta.3

Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Viennin ennustetaan nousevan vain 1 % ja tuonnin 2%. Lähivuosien taloudellista aktiviteettia kannattelee etupäässä yksityinen kulutus ja investoinnit. Keskipitkällä aikavälillä talouden tuotantomahdollisuuksia kuvaavan potentiaalisen tuotannon kasvu jää selvästi alle yhden prosentin.4 Maltillisen kasvun taustalla on etupäässä yksityisen kulutuksen ja investointien suotuisa kehitys. Yksityinen kulutus lisääntyy 1,2 prosentilla vuodesta 2015 johtuen lähinnä kotitalouksien suotuisasta reaalitulojen kehityksestä ja työmarkkinoilla tapahtuneesta käänteestä parempaan. Yksityisten investointien ennustetaan kasvavan 4,3 % ja kasvu on laajapohjaista, sillä vain T&K-investoinnit vähenevät. asuinrakennusinvestoinnit lisääntyvät 9 % edellisvuodesta ja muut talonrakennusinvestoinnit hieman yli 7 %. Teollisuustuotannon lasku jatkuu edelleen ja sen ennustetaan laskevan 2,2 % edellisvuodesta. Palvelutuotannon kasvu jää alle prosentin, joten kokonaisuudessaan vuoden 2016 kuva tuotannosta on hyvin vaisu. Työllisyysasteen ennustetaan nousevan 68,5 prosenttiin. Työttömyysasteen trendi on kääntynyt hienoiseen laskuun ja siten työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi muodostuu 9 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen nousussa. Kuluttajahinnat nousevat edelleen maltillisesti, vain 0,4 %.

Maailmantalouden ja kaupan kasvunäkymät ovat vaatimattomat. Vuonna 2016 maailmankaupan ennustetaan kasvavan 3 % ja kasvu yltää v. 2018 vain neljän prosentin tuntumaan. Kiinan

1 Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito 14.7.2016 2 Kuntaliitto: Kuntatalous 5/2016 3 VM: Taloudellinen katsaus, syksy 2016 4 VM: Taloudellinen katsaus, syksy 2016

13

talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja kasvuvauhti taantuu 6 prosenttiin. Venäjän talous supistuu edelleen ja vuonna 2017 kasvua ei ole näköpiirissä.5 Kasvu jakautuu Euroopan maiden välillä kuitenkin hyvin epätasaisesti. Suomen talouskasvu on Euroopan heikoimpia. Myös Iso-Britannian kasvunäkymät ovat muuttuneet epävarmemmiksi, vaikka Brexitin taloudellisia vaikutuksia ei tässä vaiheessa vielä tunnetakaan. Sen sijaan vahvaa talouskehitystä on nähty esimerkiksi Ruotsissa ja Irlannissa. Laajapohjainen hidastalouskasvu jatkuu Yhdysvalloissa, mutta marraskuussa järjestettävät presidentinvaalit lisäävät epävarmuutta Yhdysvaltojen talouskehityksen suunnasta.6

Monet muut ennustelaitokset, kuten esimerkiksi Aktia ja Palkansaajien tutkimuslaitos, ennakoivat vuodelle 2016 heikompaa tai samaa yksityisen kulutuksen kehittymistä kuin valtionvarainministeriö. Vaikka Suomen kokonaistalouden näkymät ovat vaisut, Suomen BKT:n kasvun ennustetaan lähenevän muun euroalueen kasvuvauhtia.

Vuonna 2015 työttömyysaste nousi 9,4 prosenttiin, mutta vuoden 2016 kesäkuussa työttömyys laski 8,9 prosenttiin. Työttömyyden ennustetaan laskevan edelleen hitaasti loppuvuonna. Ennuste koko kuluvan vuoden työttömyysasteeksi on 9,0 %. Työllisyyden ennustetaan paranevan 0,3 % v. 2017 ja 0,5 % v. 2018. Työttömyysaste laskee siis noin 8,8 prosenttiin v. 2017 ja edelleen 8,5 prosenttiin v. 2018.7 Parantuneista työllisyysnäkymistä huolimatta ns. laaja työttömyys on pysynyt hyvin suurena, yli 450 000 tasolla. Työllisyystilanteen kohentumisen esteenä ovat heikon suhdannekehityksen lisäksi erilaiset alueelliset ja ammatilliset yhteensopivuusongelmat työttömien työnhakijoiden ja avointen työpaikkojen välillä.8

Bruttokansantuotteen kasvu vuosina 2017 ja 2018 ylläpitää työllisyyden paranemista ja kääntää myös työttömyyden hitaaseen laskuun. Työttömyys pysyy kuitenkin korkeana koko ennustejaksolla. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän jatkuva kasvu. Suhdannetilanteen parantuessakin suuri rakennetyöttömyys tulee hidastamaan työttömyyden vähenemistä. 9

Inflaatio on ennustejaksolla tavanomaista hitaampaa, ja inflaatiopaineet ovat useasta tekijästä johtuen pieniä. Kansantalouden käytössä on vapaita resursseja ja tuotantokuilu on edelleen selvästi negatiivinen. Etenkin öljyn maailmanmarkkinahinnan epätasainen kehitys vaikuttaa inflaatioon merkittävästi. Myös tavaroiden sekä elintarvikkeiden hinnat ovat laskeneet. Edellisvuosien tapaan inflaatiota vauhditti eniten palveluiden kallistuminen, sillä niiden hinnat nousivat lähes 2,5 %. Ennustejaksolla asteittain nouseva öljyn hinta kiihdyttää inflaatiota. Tämän lisäksi ennusteeseen vaikuttavat oletukset maltillisista palkankorotuksista, heikkenevästä eurosta ja alhaisesta, mutta vähitellen nousevasta korkotasosta. Ennuste vuoden 2016 inflaatioksi on 0,4 %. Euroopan keskuspankin viimeisimmän ennustekyselyn perusteella euroalueen inflaation odotetaan nousevan 0,3 % kuluvana vuonna, 1,2 % v. 2017 ja 1,5 % v. 2018. Vertailukelpoiset yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kasvuluvut valtiovarainministeriön ennusteessa ovat Suomen osalta 0,4 % v. 2016, 1,1 % v. 2017 ja 1,2 % v. 2018, joten hintakehityksen odotetaan jatkuvan Suomessa hieman euroalueen keskiarvoa hitaampana.10

Työmarkkinajärjestöt allekirjoittivat 14.6.2016 kilpailukykysopimuksen, jonka tavoitteena on parantaa suomalaisten yritysten hintakilpailukykyä ja lisätä tätä kautta vientiä ja työllisyyttä. Sopimus pidentää vuosityöaikaa 24 tunnilla, leikkaa julkisen sektorin lomarahoja sekä alentaa

5 VM: Taloudellinen katsaus, kevät 2016 6 Kuntaliitto: Kuntatalous 5/2016 7 VM: Taloudellinen katsaus, syksy 2016 8 VM: Taloudellinen katsaus syksy 2016 9 VM: Taloudellinen katsaus, kesä 2016 10 VM: Taloudellinen katsaus, syksy 2016

14

työantajan sosiaaliturvamaksuja ja siirtää niitä osittain palkansaajien maksettavaksi. Osana sopimusta voimassa olevia työ- ja virkaehtosopimuksia jatketaan vuodella ilman palkankorotuksia. Lisäksi hallitus tukee sopimusta veronkevennyksin. Sopimuksen lasketaan alentavan tuotannon yksikkötyökustannuksia noin neljä prosenttia.

Euroalue on pysynyt hitaalla kasvu-uralla, osaltaan alentuneiden tuontihintojen ja euron kurssin heikentymisen vuoksi. Näiden suotuisten tekijöiden vaikutus poistuu vähitellen. Luoton tarjonta ja rahoitusolot ylipäätään ovat kohentuneet, ja myös finanssi- ja rahapolitiikka ovat elvyttäviä. Edellä mainitut tekijät kohentavat erityisesti yksityistä kulutuskysyntää, ja investoinnitkin elpyvät hitaasti.11

Keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka on kasvua tukevaa. Euroopan Keskuspankki on edelleen laajentanut poikkeuksellisia rahapoliittisia operaatioita ja tulee myös pitämään ohjauskorot historiallisen alhaisina koko ennustejakson ajan. Lyhyet korot pysyvät negatiivisina koko ennustejakson ajan ja kymmenen vuoden keskimääräinen korko vuonna 2018 jää yhteen prosenttiin. Euron dollarikurssin arvioidaan pysyvän nykyisellä 1,1:n tasollaan koko ennustejakson ajan. Energian, erityisesti öljyn, hinnan alhaisuus edesauttaa kasvunäkymiä. Voimakkain vaihe energian ja raaka-aineiden hintojen alenemisessa on ohitettu ja öljyn kohdalla hinta kääntyy hyvin maltilliseen nousuun. Teollisuuden käyttämien raaka-aineiden hinnoissa ei ole näköpiirissä nousupainetta.

2.1.2 Kuntien menot ja verotulot vuosina 2015-2016

Kuntatalouden näkymät ovat vaikeat. Toimintamenojen kasvupaine pysyy tulevina vuosina suurena. Palvelutarvetta kasvattavat väestön ikärakenteen muutos, lisääntynyt maahanmuutto ja heikko työmarkkinatilanne. Lisäksi hitaan talouskasvun vuoksi kuntatalouden tulojen kehitys on jäämässä vaimeaksi.

Hallituksen tavoitteena on karsia kuntien kustannuksia 1 mrd. eurolla kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä vuoden 2019 tasossa. Tavoitteen toteuttamiseksi on valmisteltu toimenpideohjelma, johon sisältyvät lakimuutokset on tarkoitus saattaa voimaan vuosien 2016–2018 aikana. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtämisellä kunnilta maakunnille tavoitellaan pitkällä tähtäimellä merkittäviä julkisen talouden säästöjä. Sote- ja aluehallintouudistuksessa on kyse historiallisen suuresta muutoksesta, joka koskettaa kaikkien kansalaisten palveluja sekä muuttaa merkittävällä tavalla kuntien asemaa, tehtäviä ja kustannusrakennetta. Muut kuntatalousvaikutuksiltaan merkittävimmät hallituksen hankkeet, reformit ja toimenpiteet koskevat sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtiovarainministeriön hallinnonaloja. 12

Kilpailukykysopimukseen sisältyy sekä julkista taloutta vahvistavia että sitä heikentäviä elementtejä. Jos työllisyys lisääntyy odotetusti ja jos valtio ja kunnat pystyvät hyödyntämään säästöpotentiaalin täysimääräisesti, sopimuskokonaisuuden vaikutus julkiseen talouteen voi olla neutraali pidemmällä aikavälillä. Kilpailukykysopimus ja siihen liittyvät veronalennukset heikentävät julkisen talouden rahoitusasemaa vuosina 2017–2019 hieman yli miljardilla eurolla ja vuodesta 2020 eteenpäin runsaalla 800 milj. eurolla mikäli ei oteta huomioon mahdollisia työllisyyden kohenemisen tuomia positiivisia vaikutuksia. Työllisyyden lisääntyminen 40 000 hengellä vahvistaisi julkisen talouden rahoitusasemaa n. 850 milj. euroa pidemmällä aikavälillä. Kilpailukykysopimus vähentää julkisen talouden tuloja lyhyellä aikavälillä. Sopimus leikkaa työnantajien ja palkansaajien maksamia yhteenlaskettuja sosiaalivakuutusmaksuja ja keventää välitöntä verotusta. Lisäksi sopimus hidastaa palkkasumman ja siitä perittävien verojen ja

11 VM: Taloudellinen katsaus, syksy 2016 12 VM: Kuntatalousohjelma 2017-2020

15

maksujen kasvua lyhyellä aikavälillä. Sopimus vähentää myös julkisen talouden toimintamenoja, kun julkisen työnantajan sivukulut alenevat ja julkisen sektorin lomarahoja leikataan eikä palkkoja koroteta. Sopimus pienentää myös julkisen sektorin työvoimatarvetta pidemmällä aikavälillä.13

Sekä kuntatalouden kokonaismenojen että kokonaistulojen arvioidaan kehittyvän historiaan nähden vaimeammin. Menojen kasvua hidastaa. kilpailukykysopimuksen lisäksi vuonna 2017 voimaan astuva eläkeuudistus, kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen, perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelaan ja lukuisat muut hallituksen käynnistämät lakiesitykset kuntien tehtävien ja menojen karsimiseksi. Näiden seurauksena kunta-alan henkilöstön määrän arvioidaan laskevan vuoden 2015 tasosta noin 7 000 hengellä seuraavien viiden vuoden aikana.14 Toisaalta koska palkansaajien lakisääteiset sosiaaliturvamaksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia, kunnallisveron tuotto pienenee tältä osin.15

Julkisen talouden suunnitelmaa koskeva kansallinen säännöstö edellyttää, että hallitus päättää kuntatalouden ns. menorajoitteesta. Menorajoite on euromääräinen raja valtion toimista kuntatalouteen aiheutuvalle menojen muutokselle. Hallitus päätti julkisen talouden suunnitelmassaan 28.9.2015, että sen toimenpiteiden nettovaikutus on vuonna 2019 vähintään 540 milj. euroa kuntatalouden toimintamenoja alentava. Kuntatalouden menorajoite ei kuitenkaan takaa sitä, että kustannusvaikutukset toteutuvat kuntataloudessa, koska kunnat voivat itse päättää missä laajuudessa ne toteuttavat tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä. Ilman menopaineita hillitseviä rakenteellisia uudistuksia kunnallisveroprosentteihin kohdistuu tulevina vuosina huomattava nostopaine.16

Kuntien verotuloista keskimäärin 86 prosenttia kertyy kunnallisverosta, noin 6 prosenttia yhteisöverosta ja noin 8 prosenttia kiinteistöverosta. Kuntien verotulot vuonna 2016 ovat 21,73 mrd. euroa ennusteen mukaan. Vuosina 2017–2020 verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin noin 2,5 prosenttia vuosittain, jakson alussa hitaammin ja loppupuolella nopeammin.

Vuonna 2015 tuloveroprosenttiaan korotti noin kolmannes kunnista, kohdistuen pienempiin kuntiin. Kunnallisveroprosenttien korotukset lisäsivät kunnallisverotuloja noin 100 milj. eurolla. Heikon talous- ja työmarkkinatilanteen vuoksi kunnallisveron tuotto kasvoi vain 1,8 prosenttia. Yhteisöveron ja kiinteistöveron kasvu oli kunnallisveroa vahvempaa, minkä seurauksena kuntien verotulot kokonaisuutena kasvoivat 2,8 prosenttia. Muita kuntien verotuottoihin vaikuttavia muutoksia ovat asuntolainan korkovähennysoikeuden supistaminen (n. +14 milj.), kotitalousvähennyksen kasvattaminen (n. -10 milj.), yrittäjävähennyksen käyttöönottaminen (n. -55 milj.) sekä eräät edellisellä hallituskaudella tehdyt vuosina 2017-2020 voimaanastuvat päätökset.

Kiinteistöveroa korotetaan asteittain yhteensä 100 milj. eurolla hallituskauden aikana kiinteistöverojen alarajoja korottamalla. Kuntien yhteenlaskettuja verotuloja supistaa yhteisövero-osuuden määräaikaisen korotuksen poistuminen vuonna 2016.

Valtionosuuksien muutokset kohtelevat kuntia eri tavoin. Valtionosuuksia kasvattaa kuluvana vuonna valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus sekä tehtyjen veroperustemuutosten kompensaatio kunnille. Valtionosuuksia puolestaan supistavat hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet, mukaan lukien valtionosuusindeksin jäädytys vuosina 2016–2019. Myös jo aiemmin osana valtiontalouden sopeutustoimia päätetyt valtionosuusleikkaukset supistavat valtionosuuksia vuosina 2016 ja 2017 yhteensä 90 milj. eurolla.

13 VM: Taloudellinen katsaus, syksy 2016 14 Kuntaliitto: Kuntatalous, 5/2016 15 VM: Kuntatalousohjelma 2017-2020 16 VM: Kuntatalousohjelma 2017-2020

16

Taulukko: Keskeisiä indeksilukuja ja niiden ennusteita

Vuosi Kuluttajahinta- indeksi

Rakennuskust. indeksi

Tukkuhinta- indeksi (2 Palkansaajien ansiotasoindeksi Peruspalvelujen

hintaindeksi

Kaikki palkansaajat Kuntasektori

piste- luku (1

vuosi- muutos

piste- luku (1

vuosi- muutos

piste- luku (1

vuosi- muutos

piste- luku (1

vuosi- muutos

piste- luku (1

vuosi- muutos

piste- luku (1

vuosi- muutos

2000 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0

2001 102,6 2,6 % 102,5 2,5 % 99,1 -0,9 % 104,5 4,5 % 103,5 3,5 % 103,5 3,5 %

2002 104,2 1,6 % 103,3 0,8 % 97,7 -1,5 % 108,2 3,5 % 106,8 3,2 % 106,5 2,9 %

2003 105,1 0,9 % 105,2 1,8 % 97,4 -0,3 % 112,6 4,0 % 110,7 3,7 % 109,8 3,1 %

2004 105,3 0,2 % 107,8 2,5 % 98,3 0,9 % 116,8 3,8 % 115,1 4,0 % 113,5 3,4 %

2005 106,2 0,9 % 111,7 3,6 % 101,6 3,3 % 121,4 3,9 % 119,9 4,2 % 117,5 3,5 %

2006 107,9 1,6 % 115,9 3,8 % 107,6 5,9 % 124,9 2,9 % 123,5 3,0 % 121,4 3,3 %

2007 110,6 2,5 % 122,8 5,9 % 111,4 3,5 % 129,2 3,4 % 128,1 3,7 % 125,6 3,5 %

2008 115,1 4,1 % 127,6 3,9 % 116,5 4,6 % 136,3 5,5 % 135,1 5,5 % 132,3 5,2 %

2009 115,1 0,0 % 126,2 -1,1 % 108,8 -6,6 % 141,8 4,0 % 139,8 3,5 % 135,0 2,0 %

2010 116,5 1,2 % 127,6 1,1 % 115,0 5,7 % 145,5 2,6 % 144,5 3,4 % 138,5 2,6 %

2011 120,4 3,4 % 131,8 3,3 % 124,7 8,5 % 149,4 2,7 % 148,9 3,0 % 143,1 3,3 %

2012 123,8 2,8 % 135,0 2,4 % 128,5 3,0 % 154,2 3,2 % 154,2 3,6 % 148,0 3,4 %

2013 125,6 1,5 % 136,4 1,0 % 129,9 1,1 % 157,4 2,1 % 156,8 1,7 % 150,6 1,8 %

2014 126,9 1,0 % 137,7 1,0 % 128,5 -1,1 % 159,6 1,4 % 157,9 0,7 % 151,4 0,5 %

2015* 126,7 -0,2 % 138,4 0,5 % 124,9 -2,8 % 161,9 1,4 % 159,2 0,8 % 152,3 0,6 %

2016** 127,2 0,4 % 139,1 0,5 % 122,5 -1,9 % 163,8 1,2 % 160,8 1,0 % 153,8 1,0 % 2017** 128,6 1,1 % 141,3 1,6 % 123,8 1,1 % 165,1 0,8 % 161,9 0,7 % 152,7 -0,7 % 2018** 130,2 1,3 % 143,7 1,7 % 125,9 1,7 % 167,1 1,2 % 163,7 1,1 % 153,8 0,7 % 2019** 132,3 1,6 % 146,6 2,0 % 128,2 1,8 % 169,9 1,7 % 166,4 1,7 % 154,9 0,7 % 2020** 134,7 1,8 % 149,5 2,0 % 130,8 2,0 % 173,5 2,1 % 169,9 2,1 % 158,1 2,1 %

1) Tässä taulukossa on vertailun helpottamiseksi käytetty muunnettuja indeksejä, joiden perusvuodeksi on merkitty 2000=100. Jäljempänä esitettävissä sarjoissa perusvuosi vaihtelee ja muutosprosentit voivat hieman poiketa tässä taulukossa esitetyistä muutosprosenteista.

2) Tukkuhintaindeksin ennusteissa on käytetty kotimarkkinoiden perushintaindeksiä

Lähde: Kuntaliitto 19.9.2016; tilastokeskus, ennusteet VM

17

2.2 Kunnan talousarvion lähtökohdat

2.2.1 Väestömuutokset

Tilastokeskuksen päivittämän väestöennusteen mukaan Tammelan väkiluku laskee joka vuosi aina vuoteen 2040 asti. Taulukosta käy esille huoltosuhteen kehitys. Nuorten ikäluokkien määrä laskee kaikissa ikäryhmissä, kun taas eläkeikäisten määrä nousee ripeästi koko tarkastelukauden ajan.

Taulukko: Ennuste Tammelan asukasluvusta ikäryhmittäin vuosina 2014-2040

2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 0-6 436 432 394 385 370 378 368 364 353 344 343

7-12 475 448 463 455 445 399 394 340 331 323 314

13-15 242 236 231 223 219 236 235 179 167 164 161

16-64 3 773 3 716 3 664 3 608 3 559 3 496 3 451 3 244 3 042 2 920 2 900

65-74 759 812 824 873 917 968 969 966 959 917 824

85+ 710 693 709 692 682 675 700 882 1 029 1 167 1 247

yhteensä 6 395 6 337 6 285 6 236 6 192 6 152 6 117 5 975 5 881 5 835 5 789

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5137. 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.11.2016]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaenn/2015/vaenn_2015_2015-10-30_tie_001_fi.html

2.2.2 Työpaikat ja työllisyys

Tammelan työllisyystilanne on ollut ja on edelleenkin suhteellisen hyvä. Tammelan työttömyysaste 9,6 % syyskuun lopussa on pienempi kuin millään muulla seutukunnan kunnalla. Työttömyysaste on myös neljänneksi alhaisin koko Hämeen Ely-keskuksen alueella ja pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että ainoana Forssan seutukunnan kunnista Tammelan työttömyysluvut eivät ole kääntyneet laskuun vuoden takaisesta. Lukumääräisesti työttömiä työnhakijoita oli syyskuussa 2016 yhteensä 285 (vuoden 2015 syyskuussa 285), joista alle 25-vuotiaita oli 35 (vuoden 2015 syyskuussa 31) ja yli vuoden työttömänä olleita 99 (vuoden 2015 syyskuussa 97).

Taulukko: Työttömien osuus % työvoimasta 2011- syyskuu 2016

2011 2012 2013 2014 2015 09/2016

Forssa 13,6 13,3 14,9 14,8 15,4 14,2

Humppila 10,7 9,7 11,7 12,4 13,7 12,2

Jokioinen 8,9 9,0 10,0 10,3 11,3 10,2

Tammela 7,9 8,2 9,4 9,4 9,9 9,6

Ypäjä 9,0 9,3 10,5 10,6 12,9 10,8

Forssan seutu yhteensä 11,2 11,1 12,5 12,6 13,4 12,3

Lähde: Työllisyyskatsaus, tilastoliite, Häme syyskuu 2016, TEM /Työnvälitystilastot 4.11.2016

18

Tammelan työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2014 (tuorein saatavissa oleva luku) 63,2 %, kun se vuonna 2007 oli 64,2 %. Työpaikkaomavaraisuus on käytännössä pysynyt lähes samana. Vuonna 2014 työpaikkojen määrä kunnassa oli 1654 ja työllisten määrä 2617. Vaikka työpaikkaomavaraisuus on säilynyt lähes muuttumattomana, huolestuttavaa on sekä työpaikkojen että työllisten määrän merkittävä vähentyminen.

Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanteen arvioidaan parantuvan seuraavan puolen vuoden aikana koko muun Hämeen maakunnan alueella paitsi Forssan seutukunnalla, jossa sen arvioidaan pysyvän ennallaan. Vuoden 2017 aikana myös Forssan seutukunnan tilanteen ennustetaan paranevan hiukan. Myös pk-yritysbarometrillä arvioiden Hämeen työpaikkatilanne tulee paranemaan kaikkialla muualla paitsi Forssan seudulla, jossa tilanteen ennustetaan pysyvän ennallaan.17

Taulukko: Työllisten määrä, työpaikkojen määrä ja työpaikkaomavaraisuus vuosina 2007-2014.

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Työllisten määrä 2 891 2 801 2 750 2 775 2 780 2 710 2 658 2 617

Työpaikkojen määrä 1 856 1 841 1 799 1 718 1 836 1 692 1 705 1 654

Työpaikkaomavaraisuus 64,2 65,7 65,4 61,9 66,0 62,4 64,1 63,2

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5528. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.11.2016]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyokay/index.html

17 TEM, Ely: Alueelliset kehitysnäkymät, syksy 2016

19

Taulukko: Tammelan asukkaiden työpaikkojen määrä toimialoittain vuonna 2007-2014

muutos osuus 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 % %

A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 283 286 286 271 248 244 236 241 -17,4 14,6

B Kaivostoiminta ja louhinta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

C Teollisuus 449 399 358 275 340 333 292 287 -56,4 17,4

D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 5 0 0 2 2 0 0 0 100 0

E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito

1 2 4 3 2 4 3 1 0 0,1

F Rakentaminen 159 169 153 156 161 147 156 136 -16,9 8,2

G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

96 94 96 96 101 97 88 76 -26,3 4,6

H Kuljetus ja varastointi 91 93 94 98 78 80 95 91 0 5,5

I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 54 76 67 57 67 63 84 92 41,3 5,6

J Informaatio ja viestintä 4 3 3 8 9 7 11 9 55,6 0,5

K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 6 6 6 5 4 3 3 5 -20 0,3

L Kiinteistöalan toiminta 3 3 4 7 7 6 5 7 57,1 0,4

M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 22 33 26 29 35 32 50 45 51,1 2,7

N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 72 53 41 59 75 61 58 86 16,3 5,2

O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 31 34 37 30 56 32 26 38 18,4 2,3

P Koulutus 252 258 280 282 231 163 172 175 -44 10,6

Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 237 241 247 251 294 312 315 234 -1,3 14,1

R Taiteet, viihde ja virkistys 12 11 12 10 22 17 22 27 55,6 1,6

S Muu palvelutoiminta 43 47 51 43 51 47 52 50 14 3

T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön

0 0 0 0 1 1 11 16 100 1

U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

X Toimiala tuntematon 36 33 34 36 52 43 26 38 5,3 2,3

YHTEENSÄ 1 856 1 841 1 799 1 718 1 836 1 692 1 705 1 654 -12,2 100

Indeksi 100 99,2 96,8 92,0 98,9 90,3 91,1 87,8

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5528. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.11.2016]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyokay/index.html

20

2.2.3 Talousarvio ja talousarvion tasapaino

Talousarvion laadinnan lähtökohtana on ollut, että huolimatta tiukasta kuntataloudesta palvelutarjonnalla ja -tasolla pystytään vastaamaan kunnalle asetettuihin vaatimuksiin. Palvelutarjontaa ei ole olennaisesti leikattu.

Talousarvion keskeiset tasapainotukseen liittyvät tuloperusteet ovat seuraavat:

• tuloveroprosentti vuodelle 2017 20,25 % (vuonna 2016 19,50 %)

kiinteistöveroprosentit on vahvistettu seuraaviksi: • asuinrakennukset 0,42 • vapaa-ajan asunnot 1,02 • yleinen (muut rakennukset, maapohja) 0,93 • yleishyödylliset yhteisöt 0,00 • voimalaitokset 2,85.

Rakentamattomalle rakennuspaikalle ei Tammelan kunnassa määrätä erillistä kiinteistöveroprosenttia.

Koiraveroa ei kanneta.

Verojen tilityserien arvioinnissa on käytetty Kuntaliiton veroennustekehikkoa. Valtionosuudet on arvioitu Kuntaliiton julkaiseman valtionosuuslaskurin avulla.

Talousarviossa on huomioitu sosiaali- ja terveyspalveluiden määrärahatarve.

2.2.4 Henkilöstö

Vuoden 2017 talousarvioon sisältyvät seuraavat toistaiseksi voimassa olevat henkilöstöresurssilisäykset:

• joustavan perusopetuksen opettaja 1.8.2017 alkaen

Vuonna 2017 arvioidaan alustavasti eläköityvän 2 henkilöä, joiden työtehtävät jaetaan sisäisin järjestelyin ja ulkoistuksin. Sen lisäksi kahden päiväkodin toiminnan päättyminen vähentää henkilöstöä 2,5 henkilötyövuodella.

KT:n valtuuskunnan hyväksymät työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset neuvottelutulokset kunta-alan virka- ja työehtosopimuksista 2014–2016 ovat voimassa 31.1.2017 asti. KT Kuntatyönantajat sekä kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat 31.5.2016 hyväksyneet sopimukseen kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksista, jotka toteuttavat työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelemaa kilpailukykysopimusta. Kunta-alan sopimusten piirissä ovat kaikki kuntien ja kuntayhtymien 422 000 palkansaajaa. Sopimuskausi on 1.2.2017–31.1.2018. Sopimuksen keskeiset kohdat ovat:

• sopimuskaudella palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. • vuosittaista työaikaa pidennetään 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta. • lomarahoja leikataan 30 % 1.2.2017-30.9.2019 • kuntatyönantajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua kevennetään asteittain

yhteensä 2,05 %-yksikköä vuoteen 2020 mennessä. • sosiaaliturvamaksua alennetaan asteittain 2017-2020.

21

2.2.5 Henkilöstömenot

Vakituisen henkilöstön palkat on laskettu käytössä olevan Pegasos-palkkasuunnittelu-osion kautta henkilöittäin. Pohjana ovat toukokuun 2016 palkat, joihin on laskettu työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset vuodelle 2016.

Henkilösivukulujen laskennassa on käytetty seuraavia sivukuluprosentteja, jotka perustuvat osin arvioon: KuEL -maksu 17,05 % (vuonna 2016 17,20%), VaEL 17,5 % (21,57%), sairausvakuutusmaksu 1,18 % (2,18%), tapaturmavakuutusmaksu 0,3 % (0,5%) ja työttömyysvakuutusmaksu 2,7 % (3,9 %). Talousarvioon on varattu eläkemenoperusteisiin KuEL-maksuihin 391.968 euroa (vuonna 2016 520.074 euroa) ja varhe -maksuihin 66.059 euroa (vuonna 2016 78.689 euroa). Henkilöstömenojen vähennys vuoden 2016 talousarvioon nähden on 27.680 euroa eli 0,3 %.

2.3 Tammelan kunnan talousarvion lähtökohdat

2.3.1 Käyttötalousmenojen kehitys

Vuoden 2017 käyttötalouden nettomenot laskevat vuoteen 2016 verrattuna yhteensä -88.250 euroa eli -0,3 %. Euromääräisesti suurin muutos -426.000 (-5,2 %) kohdistuu Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymältä hankittaviin sosiaalipalveluihin, joiden kehitys Tammelan osalta on ollut suotuisaa. Hyvinvointikuntayhtymältä hankittavat terveyspalvelut kasvavat 354.000 euroa (+3,3 %). Syynä terveyspalveluiden kasvuun on lähinnä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin vanhojen alijäämien kattaminen ja kasvanut ulkopuolisten sairaaloiden käyttö. Hyvinvointikuntayhtymään siirtyneestä sosiaalitoimesta peruskuntaan ovat jääneet eläkemenoperusteiset maksut sekä työmarkkinatuen kuntaosuudet sekä työpaja Intron kustannukset. Nämä kustannukset on sisällytetty yleishallintomenoihin. Sivistyspalvelut sisältäen perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelualueet on pienentänyt ensi vuoden talousarviossa menojaan yhteensä 70.000 euroa eli 0,6 %:a. Sivistyspalveluiden sisällä varhaiskasvatuksen palvelualue on toimipisteiden supistamisen ja organisaatiomuutoksen myötä pienentänyt nettomenojaan -191.000 euroa (-5,5 %). Perusopetuksen ja muun koulutuksen palvelualue on kasvattanut nettomenojaan 102.000 euroa (+1,6 %). Samoin kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelualueen nettomenot ovat kasvaneet hieman +19.000 euroa (+1,8 %). Teknistenpalvelujen alueella yhdyskuntatekniikan ja kaavoituksen ja lupien palvelualueet yhteensä ovat pienentäneet nettomenojaan yhteensä 73.000 euroa (-6,1 %). Kiinteistöjen palvelualueen nettotulot ovat pienentyneet viime vuodesta 63.200 euroa (-14,0 %). Sosiaalimenojen lasku ja varhaiskasvatuksen muutos mahdollistavat talousarvion kokonaismenojen lievän laskun. Seuraavina vuosina käyttötalouden rahoituspaineet kasvavat edelleen. Tulorahoituksen kehitys tulee olemaan matalalla tasolla johtuen mm. solmitusta kilpailukykysopimuksesta, joka lyhyellä tähtäimellä alentaa kuntien verotuloja. Euroopan rahoituskriisin ja kotimaisen teollisen tuotannon rakennemuutoksen aiheuttama pitkä matalan kasvun ajanjakso alkaa kuitenkin kääntyä lievään nousuun. Bruttokansantuote kasvanee kuluvana vuonna vajaan prosentin. Vuodelle 2017 ennustetaan hieman suurempaa reilun prosentin kasvua. Taloussuunnitelmavuodet 2018 ja 2019 näyttävät vielä samantapaisilta, joskin pientä toivoa talouden piristymisestä on julkistettujen investointisuunnitelmien myötä kansantaloudessa virinnyt.

Taloussuunnitelmavuosien määrärahat ja tuloarviot on esitetty talousarviovuoden rahan arvossa.

22

2.3.2 Verotulojen kehitys

Vuonna 2017 kuntien verotulojen arvioidaan laskevan yhteensä n. -1,0 prosenttia tai jopa enemmänkin. Veropohja kohoaa ainoastaan työllisyysasteen kasvun myötä, mutta toisaalta vähenee kilpailukykysopimuksen johdosta kunnallisverosta tehtävien vähennysten lisääntymisen vuoksi. Nettovaikutus veropohjaan on arvioitu -0,6 %: ksi. Kunnallisveron laskuksi arvioidaan peräti n. -2,2 % ja kiinteistöveron kasvuksi n. 6,1 %. Yhteisöveron kasvuksi ennustetaan n. +1,3 % huolimatta yhteisöveron osalta kuntien ylimääräisen jako-osuuden korotuksen päättymisestä 31.12.2015, joka vaikutti osittain siis jo vuonna 2016. Tilityksiä kasvattaa kuitenkin monien kuntien tuloja kiinteistö-veroprosentin nostaminen. Yleinen arvio on, että muutokset verotuksessa ovat maltillisia.

Verovuoden 2015 verotus vahvistui lokakuun 2016 lopussa. Tammelan kunnan kunnallisverojen lasku v. 2015 oli maksuunpanotietojen mukaan -0,1 %. Koko maan kunnallisverot kasvoivat edellisvuodesta +1,6 %. Tammelan kunnan osuus yhteisöverosta kasvoi v. 2015 maksuunpanon mukaan 5,0 %, kun koko maan yhteisövero-osuus kasvoi 5,2 %.

Vuoden 2017 verotuloarvio perustuu vuoden 2016 verotuloennusteeseen, johon on laskettu tuloveroon 0,3 % kasvu verotuspohjaan. Tuloveroprosenttia korotetaan 0,75 prosentilla, mikä lisää kunnallisveron tuottoa noin 748.500 eurolla. Kiinteistöveroprosentit pidetään muuten ennallaan paitsi yleinen kiinteistöveroprosentti, joka alarajan muuttumisen johdosta nostetaan 0,80 prosentista 0,93 prosenttiin. Korotuksen vaikutus kiinteistöveron tuottoon on noin 83.900 euroa. Kiinteistöveroon odotetaan myös pientä luontaista kasvua. Yhteisöveroon odotetaan vain 0,3 % kasvua. Verotulot kasvaisivat tällöin vuoden 2016 hyväksyttyyn talousarvioon nähden n. 515.000 euroa eli 2,4 % ja verotulot kasvaisivat vuoden 2016 verotuloennusteeseen (30.09.2016) nähden n. 850.000 euroa eli 4,0 %. Ilman toteutettua veroprosentin korotusta verotulot olisivat laskeneet vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Verotuloennusteeseen sisältyy monia taloudelliseen kehitykseen liittyviä epävarmuustekijöitä.

Liite 5 Ennuste verotulojen kehityksestä

2.3.3 Valtionosuuksien kehitys

Valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2015 alusta. Laskentakriteerejä vähennettiin vanhaan järjestelmään verrattuna. Uusi järjestelmä painottaa mm. sairastuvuutta ja työpaikkaomavaraisuutta. Uusi järjestelmä alentaa Tammelan kunnan valtionosuutta reilun miljoona euroa seuraavan viiden vuoden aikana, vuoden 2019 loppuun mennessä. Järjestelmään on liitetty tasausjärjestelmä, jolla vaikutus rajataan vuosittain enintään 50 euroksi asukasta kohden vuositasolla. Järjestelmämuutoksen lisäksi valtionosuutta pienentävät lisäksi hallituksen ns. kehysriihen leikkaukset. Tammelan kunnan osalta valtionosuuden pienenemiseen vaikuttaa väestön poismuutto ja kouluikäisten lasten väheneminen. Tulevana varainhoitovuonna 2017 kunnille kuitenkin korvataan valtionosuusjärjestelmän kautta veroperustemuutosten aiheuttamia veromenetyksiä.

23

Tammelan kunta saa ennakkotietojen mukaan valtionosuutta v. 2017 yhteensä n. 747.000 euroa vähemmän verrattuna kuluvan vuoden talousarvioon eli laskua on n.- 5,7 %. Kiinteistövero on jätetty vuoden 2012 alusta lukien verotulojen tasausjärjestelmän ulkopuolelle. Valtionosuuksiin on ennakoitu suunnitelmavuosille -0,5 % reaalinen vähennys. Valtionosuuksien määrään liittyy epävarmuutta. Edellinen järjestelmäuudistus toteutettiin vuoden 2010 alusta ns. ”yhden putken” malli ja nykyinen malli on siis vuoden 2015 alusta. Seuraava isompi muutos ajoittuu vuoteen 2019. Ensi vuoden lopulliset tasot vahvistetaan vasta joulukuussa. Tammelan osalta järjestelmään liittyvä verotulojen tasaus on ensi vuonna noin 51.800 euroa tämänvuotista alemmalla tasolla.

Liitteenä 6 Ennuste valtionosuuksien kehityksestä

2.3.4 Lainanotto ja investointien kehitys

Lainanottoa käytetään kunnan investointien rahoittamiseen siten, että kunnan lainamäärä muuttuu ennakoidun suunnitelman mukaisesti (vuosittaiset arviot löytyvät rahoituslaskelmasta). Mikäli tulos on kuitenkin talousarviossa ennakoitua parempi, ja / tai rakentamisohjelma toteutuu suunniteltua suppeampana, niin lainamäärä jää vastaavasti ennakoitua pienemmäksi.

24

3 TALOUSARVION JA –SUUNNITELMAN RAKENNE, SITOVUUS, TILIVELVOLLISET SEKÄ ARVIOINTISUUNNITELMA

3.1 Rakenne ja sitovuus

Käyttötalousosassa määrärahat osoitetaan tehtävittäin siten, että netto on sitova. Jos tavoite hyväksytään talousarvioon, se sitoo valtuustoa alempia viranomaisia samalla tavoin kuin määräraha. Talousarvioon hyväksytään sitoviksi toiminnan mitattavissa olevat tavoitteet. Tavoitteet johdetaan uusien kehitysohjelmien hyötytavoitteista. Investointiosan määrärahat osoitetaan toimielimille hankeryhmittäin ja hankkeittain siten, että netto on sitova. Mikäli investointiryhmän kustannusarvio ylittää hankekohtaisen rajan, sitoo määräraha toimielintä hankekohtaisesti. Investointien hankekohtaiset rajat kunkin toimijan osalta on esitetty hallintosäännössä.

Hankekohtaisten investointien osalta kustannusarvion sisällä tapahtuvat vaihtelut eri suunnitelmavuosien välillä ovat sallittuja.

Tuloslaskelman ja rahoituslaskelman sitovat erät on tummennettu. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvion muutosten esittämisoikeus ja -velvollisuus koskee samalla tavoin sekä määrärahoja että tavoitteita (sitovat tavoitteet). Talousarviomuutokset on pyrittävä tekemään talousarviovuoden aikana välittömästi, kun muutostarve on tiedossa. Lisäksi tehtävittäin on esitetty perusteluja, mitkä eivät ole sitovia vaan ohjeellisia.

3.2 Tilivelvolliset

Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat (itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavat henkilöt). Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia. Oheisena luettelo viroista, joita hoitavat viranhaltijat ovat tilivelvollisia:

• kunnanjohtaja • hallintojohtaja • kunnankamreeri • varhaiskasvatusjohtaja • päiväkodin johtajat • sivistystoimenjohtaja • koulujen johtajat • rehtori • vapaa-aikasihteeri • kirjastonjohtaja • tekninen johtaja • kaavoittaja • rakennustarkastaja • maanrakennusmestari • talonrakennusmestari

Käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä päätetään samalla, kuka on vastuussa mistäkin tehtäväalueesta.

25

Kunnan talousarvio ja suunnitelmarakenne

KÄYTTÖTALOUSOSA Budjettirahoitteisten tehtävien yhdistelmä Kohderahoitteisten tehtävien yhdistelmä Tavoitteet

Tavoitteet Tulosbudjetti Toimintatulot Toimintatulot Toimintamenot Toimintamenot Poistot Toimintakate Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot Satunnaiset erät Tilikauden tulos Varaus- ja rahastosiirrot Tilikaudenyli-/alijäämä

INVESTOINTIOSA

Hanke 1 Hanke 2 Hankkeiden yhdistelmä

Investointimenot Rahoitusosuudet Omaisuuden myyntitulot

TULOSLASKELMAOSA

Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Varaus- ja rahastosiirrot Tilikauden yli-/alijäämä

RAHOITUSOSA

Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet Omaisuuden myyntitulot Tulorahoitus ja investoinnit netto Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

26

3.3 Arviointisuunnitelma

Arviointi on oleellinen osa kunnan johtamisjärjestelmää sekä toiminnan ja palvelujen kehittämisen väline. Arvioinnin tuloksena tehtävät johtopäätökset ohjaavat toimintaa, vaikuttavat uusien tavoitteiden asettamiseen tai entisten tarkistamiseen. Arvioinnin tehtävänä valtuustotasolla on osoittaa strategioiden tarkistamisen tarpeet ja kehittämisen kohteet. Arviointi on osa kunnan jatkuvaa kehittämisprosessia. Kunnallisen arvioinnin tärkein osa on kunnanvaltuuston asettamat tavoitteet ja niiden arviointi. Tavoitteiden lähtökohtana ovat kunnan strategiat. Arvioinnin ydin on arvottaminen eli sen osoittaminen, onko jokin asia hyvin vai huonosti, arvokas vai arvoton, hyödyllinen vai hyödytön. Kunnallisessa palvelutoiminnassa koko järjestelmän olemassaolon tarkoitus on kansalaisten peruspalveluista huolehtiminen ja hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden tuloksellinen toiminta. Peruskysymys kunnallisen toiminnan ja tuotettujen palveluiden arvioinnissa on, kuinka hyvin kunta onnistuu tehtäviensä hoitamisessa ja järjestämisessä. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi kunnassa ja kuntakonsernissa. Tarkastuslautakunta suorittaa arviointinsa vertaamalla rinnakkain valtuuston hyväksymää talousarviota, kunnanhallituksen allekirjoittamassa tilinpäätöksessä olevaa toimintakertomusta sekä omia havaintojaan. Arviointikertomuksen käsittely ja tavoitteiden saavuttamisen arviointi kunnanvaltuustossa on tärkeä osa valtuuston suorittamaa tavoitteellista johtamista. Tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus esitetään samassa kokouksessa. Tammelan kunnanvaltuusto on kokouksessaan 9.11.2015 § 55 hyväksynyt uuden kuntastrategian, joka on uuden kuntalain mukainen. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet kunkin toimialan osalta on myös esitetty tässä talousarviossa. Tavoitteet ovat uuden kuntastrategian mukaiset ja johdettu kuntastrategian mukaisten kehitysohjelmien hyötytavoitteista. Liite 7 Arviointisuunnitelma

27

4 KÄYTTÖTALOUSOSA

4.1 Hallinto- ja kehittämispalvelut

4.1.1 Hallinnon ja talouden palvelualue

Määrärahat ja tuloarviot

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019

Toimintatuotot 575 754 320 085 307 802 307 802 307 802

Toimintakulut 2 327 963 2 074 582 2 080 871 2 080 871 2 080 871

Toimintakate 1 752 209 1 754 497 1 773 069 1 773 069 1 773 069

Poistot ja arvonalentumiset 49 872 49 814 89 164 99 333 64 695

Suoritteet

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019

Asukasmäärä 6 281 6 300 6 300 6 320 6 350

Tarkastuspäivät 9 7 7 7 7

Kokoukset kpl/Kv 8 9 8 8 8

Kokoukset kpl/Kh 21 22 17 17 17

Henkilökuntamäärä 252 270 260 260 260

Työllistettyjä pitkäaikaistyöttömiä 12 13 13 13 13

Kuntalisä 5 7 4 4 4

Perustelut

Toiminnalliset muutokset: Kolmen toimialajohtajan malli Lautakuntarakenteen muutos kuudesta viiteen Keväällä kuntavaalit. Uusi valtuustokausi alkaa. Liukuesteet yli 70-vuotiaille. Arkistojärjestelijä 4 kk.

4.1.2 Elinvoiman ja työllisyyden palvelualue


TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019

Toimintatuotot 2 647 147 820 150 550 150 550 150 550

Toimintakulut 285 650 785 431 835 744 835 744 835 744

Toimintakate 283 003 637 611 685 194 685 194 685 194

Poistot ja arvonalentumiset 10 12 7 5 4

28

Suoritteet

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019

Maatilojen sukupolvenvaihdos 4 5 5 5 5

Rekisterissä olevat maatilat * 808 810 810 810 810

Peltoa viljelyksessä / ha 9 000 9 000 9 000 9 000 9 000

Toimivat maatilat 205 195 185 180 175 Peltoalaan perustuvat tukihakemukset 199 190 180 175 170

Luopumistukihakemukset 2 4 4 4 4

Hirvivahinkohakemukset 0 2 2 2 2 Maatalouden investointi tukihakemukset 0 10 10 10 10

Maaseudun puutarha- ja pienyritystukihakemukset 0 5 5 5 5

Investointi- ja kehittämisavustukset puutarhoille ja pienyrityksille, 1000 € 0 15 10 10 10

*Ohjelmistomuutoksen vuoksi osa tiloista perustettu päällekkäin vanhan rekisterin kanssa.

Perustelut

Toiminnalliset muutokset: Satovahinkokorvausjärjestelmä on loppunut

Henkilöstö: Tammelan maaseututoimisto on osa Someron maaseutuyksikköä ja työntekijät ovat Someron kaupungin palveluksessa. Tammelan kunta ostaa Veli-Matti Puran työpanosta yhden päivän viikosta.

4.2 Sosiaali -ja terveystoimi

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tammelalaisille järjestää Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä FSHKY.

4.2.1 Sosiaalipalvelut


TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019

Toimintatuotot

Toimintakulut 8 002 302 8 214 022 7 788 000 7 788 000 7 788 000

Toimintakate 8 002 302 8 214 022 7 788 000 7 788 000 7 788 000


29

Kotihoidon ja vanhustyön suoritteet

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019

Kotihoitokäyntejä, hlöt, 75 v. ja yli 113 110 115

Kotihoitokäyntejä, hlöt, alle 75 v. 21 20 25

Kotihoitokäynnit 63 183 62 000 81 250*

Kotisairaanhoitokäynnit 375 400 600

SHL –kuljetuspalveluasiakkaat 59 60 60

Omaishoidon tuen saajat 53 53 50

Tehostettu palveluas. ostopaikat 21 4 4

Tehostettu palveluas, oma tuotanto 53 62 64

Tehostettu palveluas. ostopaikat, pv 5 138 1 460 1 460

Tehostettu palveluas. oma tuotanto, pv 18 912 22 630 23 360

Tehostettu palveluas, asiakkaat, lkm 108 100 100

Laitoshoidon hoitopaikat 35 35 35

Laitoshoidon hoitopäivät 12 110 12 800 12 800

Lyhytaikaishoitopvt, tehostettu palv.as. 333 280 400

Lyhytaikaishoitopvt, laitoshoito 3 239 3 100 4 200

Laitoshoitopv:n nettokust. €/pv 100,52 90 102** Tehostettu palveluas., oma tuotanto hoitopäivän nettokustannus, €/pv 90,64 89 92 **

Henkilöstömitoitus, laitoshoito 0,60 0,60 0,60 Henkilöstömitoitus tehostettu palveluas., oma tuotanto 0,56 0,56 0,56

Toimeentuloturvan suoritteet

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019

Toimeentulotapaukset/perheet 150 180 100 100 Perustoimeentulotuen nettokust. keskimäärin € /kk 10 652 22 000 83 0

Perustoimeentulotuen nettokustannukset yht. € 127 828 262 000 1 000 0

Täydentävän toimeentulotuen kust. keskim. €/kk 2 029 1 923 2000 2000

Täydentävän toimeentulotuen kustannukset yht. € 24 350 24 000 24 000 24 000

Ennaltaehkäisevän toimeentulotuen kust. keskim. €/kk 959 1 135 1 583 1 583

Ennaltaehkäisevän toimeentulotuen kust. yht. € 11 510 13 700 19 000 19 000

Perustoimeentulotuki siirtyy 1.1.2017 alkaen Kelalle. Maaliskuun loppuun saakka voidaan ”hätätapauksissa” myöntää perustoimeentulotukea myös kunnasta.

30

Perhepalvelujen suoritteet

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019

Perhetyön suoritteiden lukumäärä 1 184 1 970

Kotipalvelun suoritteiden lukumäärä 314 2 200 Uusien yhteydenottojen määrä perheneuvolaan 31 40

Oppilashuollon määräaikojen toteutuminen (%) 100 100

Huostassa olevien määrä 11 7

Perhehoidon hoitovuorokaudet 2 628

Laitoshoidon hoitovuorokaudet 120

Lastensuojeluilmoitusten määrä 115 100

SHL:n ilmoitusten määrä 12 (* 40 Lastensuojelutarpeen selvitysten määräaikojen toteutuminen (%) 68 100

*) seuranta aloitettu 1.4.2015

Aikuissosiaalityön suoritteet

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019

MYP –asiakkaat 37 45 50 Kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivät 1 664 2 300 2 500

VPL:n mukaiset asumispalvelupäivät 1 138 1 460 1 460 1 460 1 460

VPL:n mukaiset kuljetuspalveluasiakkaat 65 69 74 78 82

Henkilökohtaista apua saavat 18 19 27 30 33 Kehitysvammaisten työtoiminnan toimintapäivät 897 800 711 711 711

Kehitysvammaisten päivätoiminnan toimintapäivät 1 080 700 724 724 724

Kehitysvammaisten asumispalvelupäivät 6 245 6 570 6 489 6 854 7 219

Kehitysvammaisten perhehoitopäivät 366 365 365 365 365

Mielenterveys- ja päihdekunt. asumispalvelupäivät. 1 040 1 095 1 095

31

4.2.2 Terveydenhuolto


TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019

Toimintatuotot

Toimintakulut 10 492 441 10 586 000 10 940 000 10 940 000 10 940 000

Toimintakate 10 492 441 10 586 000 10 940 000 10 940 000 10 940 000

Poistot ja arvonalentumiset

Suoritteet

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä: perusterveydenhuolto

Avohoito 16 818 16 400 18130

Erityistoiminnot 157 150 145

Vuodeosaston hoitopäivät 409 50 155

Suun terveydenhuolto 6 385 9 000 9 000

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä: Forssan sairaala, erikoissairaanhoito

Poliklinikkakäynnit /yleissairaudet 7 890 7 928 8 005

Hoitojaksot/yleissairaudet 791 759 766

Avohoito/mielenterveystyö 2 805 2 830 2 336 Hoitopäivät/psykiatrian erikoissairaanhoito 484 605 600

32

4.3 Sivistyspalvelut

4.3.1 Varhaiskasvatuksen palvelualue


TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019

Toimintatuotot 481 076 360 000 321 934 321 934 321 934

Toimintakulut 3 751 714 3 842 207 3 613 210 3 613 210 3 613 210

Toimintakate 3 270 638 3 482 207 3 291 276 3 291 276 3 291 276


Suoritteet

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019

Päiväkodin läsnäolopäivät 34 284 38 000 36 000 32 000 36 000

Päiväkotipaikat 257 229 265 240 265

Perhepäivähoidon läsnäolopäivät 6 881 9 300 9 000 9 000 9 000

Perhepäivähoitopaikat 61 50 46 46 46 Muu päivähoito/ lapsia per toimintapäivä 23 30 30 30 30

Muu päivähoito/ toimintapäivät 19 19 19 19 19

Esiopetuksen läsnäolopäivät 12 875 10 000 10 000 7 000 10 000

Esiopetuspaikat 100 63 67 41 63

Kerhopaikat 24 24 0 0 0

Kerhon läsnäolopäivät 1 340 2 000 0 0 0

Perustelut

Toiminnalliset muutokset: Sähköisen asiakaspalvelun käyttöönotto

Investointimenot: Tietokone/digitalisaatio hankintoja Maahisten ulko-ovien katokset

33

4.3.2 Perusopetuksen palvelualue


TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019

Toimintatuotot 139 295 191 454 168 390 168 390 168 390

Toimintakulut 6 454 262 6 412 483 6 491 201 6 491 201 6 491 201

Toimintakate 6 314 967 6 221 029 6 322 811 6 322 811 6 322 811


Suoritteet

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019

Peruskoululaiset 665 684 695 679 651

Peruskoulujen opettajat 55 56 56 56 56

Peruskoulujen kuljetusoppilaat 250 250 250 250 250

Koulunkäynnin ohjaajat 14 14 14 14 14

Yhteisten koulujen oppilaat 13 12 12 12 12

Lukion opiskelijat 120 120 120 120 120

Perustelut

Toiminnalliset muutokset: Palveluverkon ollessa ennallaan toiminnallisia muutoksia edelliseen toimintakauteen verrattuna ei ole. Opetussuunnitelman edellyttämät muutokset oppimisympäristöihin sekä digiloikkaan liittyen toteutetaan investointien varassa.

Henkilöstö: Palveluverkon ollessa ennallaan henkilöstön määrässä ei ole muutoksia edelliseen toimintakauteen. Opetussuunnitelmien käyttöönotto osittain lukuvuoden 2016-2017 alkaessa edellyttää koko perusopetuksen henkilöstön vahvaa substanssikouluttamista opetuksen järjestäjän taholta.

Investointimenot: Investoinnit painottuvat opetussuunnitelman toteutumista tukevan oppimisympäristöjen sekä digiloikan toteuttamiseen. Oppimisympäristöjen osalta koulukeskuksen rakenteelliset muutokset avoimempien oppiympäristöjen suuntaan ovat välttämättömiä, samoin opettajiston yhtenäistäminen. Opetussuunnitelman edellyttämä sähköisten oppimisympäristöjen luominen edellyttää laitehankintoja sekä langattomien verkkojen vahvistamista edelleen. ICT ja kalusto 75.000 euroa josta vähintään 50.000 euroa käytetään ICT-välineistöön. 25.000 euroa varataan lukuvuoden aikana ilmeneviin kalustohankintoihin sekä langattomien verkkojen vahvistamiseen. Avoimet oppimisympäristöt edellyttävät luokkatilojen kalustamiselta mm. pulpettien vaihtamista muunneltaviksi työtiloiksi.

34

Koulukeskuksen oppimisympäristön muutostöihin 200.000 euroa. Mikäli suunniteltu keittiöremontti toteutuu, koulukeskuksen saneeraus toteutetaan keittiöremontin aikataulun ja tarpeiden mukaisesti.

4.3.3 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelualue


TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019

Toimintatuotot 123 414 119 850 143 625 143 625 143 625

Toimintakulut 1 203 923 1 205 297 1 248 145 1 248 145 1 248 145

Toimintakate 1 080 509 1 085 447 1 104 520 1 104 520 1 104 520


Suoritteet

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019

Työllistettäviä nuoria 180 165 165 165 165

Nuorisotyön ohjaustunnit 1 093 1 800 1 800 1 800 1 800

Kulttuuritilaisuuksiin osallistujat 5 846 5 400 6 000 6 000 6 000

Kirjastossa käyntejä 32 878* 36 000 34 000 33 000 33 000

Kirjastoaineiston lainat 76 591 76 000 79 000 80 000 80 000

Ikäihmisten ohjatut kuntosalikäynnit 1 800 1 900 2 000

Musiikkiopiston opiskelijoita 45 40 40 40 40

Musiikkileikkikoulun ryhmiä 2 2 2 2 2

Kuvataidekoulun opiskelijoita 24 24 24 24 24

Kansalaisopiston opiskelijatunnit 10 308 11 500 11 500 12 000 12 500

Perustelut

Kulttuuripalvelut

Toiminnalliset muutokset: Kulttuuriyhteistyön lisääminen seutukunnalla LEKA- verkostomainen lastenkulttuurikeskus Tannisen Museo, museoviikko ja tapahtuma Saaren Kansanpuistossa Suomen Itsenäisyyden juhlavuosi Valokuvateos Tammelasta

35

Kirjastopalvelut

Toiminnalliset muutokset: Uusi kirjastojärjestelmä otetaan käyttöön yhdessä muiden Louna-kirjastojen kanssa. Nykyinen järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2003 ja sen kehittäminen on lopetettu jo kolme vuotta sitten. Kirjastoon hankitaan itsepalvelutyöasema, jolla asiakkaat voivat omatoimisesti lainata ja palauttaa lainojaan. Itsenäisyyden juhlavuoden merkeissä järjestetään useita tapahtumia: Louna-kirjastojen yhteinen elokuvakiertue, kirjailijavierailuita ja kirjavinkkaustilaisuuksia. Näihin varataan 2800 euroa. Kirjastoauton ilmastoinnin akut uusitaan. Kustannus n. 1400 euroa

Investointimenot: Kirjastojärjestelmä 10 000 Itsepalvelutyöasema ja muut laitehankinnat 10 000 Liikuntapalvelut

Toiminnalliset muutokset: v. 2017 Liikuntakeskuksen PTS suunnitelman toteuttaminen. Liikkuva- koulu kärkihankeen jatkuminen. Seutukunnallisen terveysliikuntasuunnitelman käyttöönotto

Investointimenot: Urheilukentän muutostyöt 300.000 € Liikkuva-koulu kärkihanke 50.000 € Nuorisopalvelut

Toiminnalliset muutokset: Koulunuorisotyö Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta Koulujen kerhotoiminta Harrastemessut Itsenäisyyden juhlavuosi

Henkilöstö: toinen nuorisotyöntekijä 30 tuntia viikossa

Investointimenot Manttaalin liikuntasalin akustointi 10.000 €

36

4.4 Tekniset palvelut

4.4.1 Yhdyskuntatekniikan palvelualue


TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019

Toimintatuotot 197 061 205 110 205 110 205 110 205 110

Valmistus omaan käyttöön 200 440 200 440 200 440

Toimintakulut 1 275 196 992 542 1 126 287 1 126 287 1 126 287

Toimintakate 1 078 135 787 432 720 737 720 737 720 737

Poistot ja arvonalentumiset 695 175 569 025 622 172 805 354 1 184 034

Suoritteet

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019

Avustettavat tiet / km 288 293 293 295 295

Hoidettavat puistoalueet / ha 13,5 15,3 16,0 17,7 17,7

Venesillan leirintäalue / ha 1,7 1,7 1,7 1,7 1,7

Kadut ja tiet / km 30,0 30,2 30,3 30,5 30,5

Metsien hoito / ha 590 582 582 582 582

Perustelut

Toiminnalliset muutokset: Venesillan pitkäaikainen vuokraus.

Henkilöstö: Tuntipalkkaiset siirtyvät vuoden alusta kuukausipalkkaisiksi. Henkilöstömäärä ei tässä yhteydessä muutu.

Investointimenot: Erillisen suunnitelman mukaan.

4.4.2 Kiinteistöjen palvelualue


TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019

Toimintatuotot 1 248 325 2 408 455 2 375 649 2 375 649 2 375 649

Toimintakulut 1 247 350 1 951 854 1 982 920 1 982 920 1 982 920

Toimintakate -975 -456 601 -392 729 -392 729 -392 729

Poistot ja arvonalentumiset 615 081 792 524 839 806 954 619 1 074 237

37

Suoritteet

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019

Toimitilat / m2 21 027 22 317 21 100 19 700 15 000

Asunnot / m 2 5 736 5 736 5 676 5 676 5 676

Muut tilat / m 2 2 877 2 082 2 082 2 082 3 582

Perustelut

Toiminnalliset muutokset: Energiatehokkuuden lisääminen kaikkiin kiinteistöihin investointimäärärahan puitteissa. Asumispalvelusihteerin töiden jakaminen ja toimistotehtävien järjestely. Mahdolliset kouluverkon muutokset aiheuttavat muutoksia kiinteistötoimeen. Fai:lla vuokralla ollut oppilaitosrakennus siirtyi kunnan ylläpidettäväksi ja lisää kiinteistökuluja yli 50.000 €, jonka vuoksi nettotuloissa ei ole päästy annettuun raamiin

Henkilöstö: Asumispalvelusihteeri jää eläkkeelle. Tuntipalkkaiset siirtyvät vuoden alusta kuukausipalkkaisiksi. Henkilöstömäärä ei tässä yhteydessä muutu.


4.4.3 Kaavoituksen ja lupien palvelualue


TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019

Toimintatuotot 1 035 244 90 500 96 500 96 500 96 500

Toimintakulut 780 096 505 077 505 119 505 119 505 119

Toimintakate -255 148 414 577 408 619 408 619 408 619


Suoritteet

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019

Rakennusluvat 156 210 160 160 160

Poikkeamisluvat 16 20 15 15 15

Korjausavustuspäätökset 8 10 - - -

Maa-ainesluvat 2 3 2 2 2

Ympäristöluvat 1 3 2 2 2

Suunnittelutarveratkaisut 3 5 3 3 3

Ilmoitukset / muutospiirustukset 116 110 110 110 110

38

Perustelut

Toiminnalliset muutokset: Korjausavustuspäätökset siirtyvät ARA:n hoidettavaksi vuoden alusta.

Henkilöstö: Ei muutoksia.

Investointimenot: Vesistöjen kunnostukseen, Pyhäjärven-Kuivajärven niittoihin ja seurantaan sekä kyläyleis-kaavoihin ja kaavaselvityksiin on varattu edellisten vuosien tapaan yhteensä 40.000 €:n määrärahaa. Ilmetynjoen padon suunnitteluun, vieraslajien torjuntaan ja luparekisterin tekemiseen on varattu 16.000 €.

4.4.4 Ruuan ja puhdistuksen palvelualue


TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019

Toimintatuotot 2 029 535 1 930 934 1 926 541 1 926 541 1 926 541

Toimintakulut 2 029 535 1 930 934 1 926 541 1 926 541 1 926 541

Toimintakate


Suoritteet

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019

Koulukeskuksen keittiö 114 754 128 000 124 800 124 800 124 800

Portaan keittiö 18 434 20 000 16 000 16 000 16 000

Ruisluodon keittiö 112 197 143 000 153 000 153 000 153 000

Teuron keittiö 3 585 2 600 3 000 3 000 3 000

Siivottavat alat /m2 20 500 20 500 20 500 20 500 20 500

Perustelut

Toiminnalliset muutokset: Ruokapalvelutuotantomallin ratkaisupäätöksen mukaiset toimintamuutokset.

Mahdolliset kouluverkon muutokset aiheuttavat myös ruoka- ja puhdistuspalvelujen toimintoihin muutoksia.

Henkilöstö: Riihivalkaman koulun siistijä jää eläkkeelle 1.9.2017.

Investoinnit: Rikkoutuneiden ja vanhentuneiden laitteiden uusimista.

Muuta: Siivousmitoitusten tarkastuksia tarvittaessa.

39

4.4.5 Vesihuollon palvelualue


TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019

Toimintatuotot 802 108 798 300 800 650 800 650 800 650

Toimintakulut 487 072 446 166 444 990 444 990 444 990

Toimintakate -315 036 -352 134 -355 660 -355 660 -355 660


Suoritteet

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019

Vesimäärä / m3

Verkostoon pumpattu 319 334 300 000 300 000 300 000 300 000

Laskutettu 288 450 280 000 280 000 280 000 280 000

Jätevesimäärä / m3

Jätevedenpuhdistamolle pumpattu 227 965 210 000 210 000 210 000 210 000

Laskutettu 182 770 175 000 175 000 175 000 175 000

Perustelut

Toiminnalliset muutokset: Vesihuoltolaitoksen peruspääoman korko on 0,5 % vuonna 2017.

Henkilöstö: Ei muutoksia.


4.5 Yhteenvetotaulukko

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019

Toimintatuotot 6 634 459 6 572 508 6 496 751 6 496 751 6 496 751


Toimintakulut 38 337 503 38 946 595 38 983 028 38 983 028 38 983 028

Toimintakate 31 703 044 32 374 087 32 285 837 32 285 837 32 285 837

Poistot ja arvonalentumiset 1 990 706 2 073 414 2 275 311 2 526 516 3 060 673

40

4.6 Sisäiset erät

2016 2017

Puhdistuspalvelut 482 512 492 617

Ruokapalvelut 818 142 763 039

Toimitila- ja talonmiespalvelut 940 555 942 999

ATK-palvelut 185 600 199 590

Posti- ja puhelin, kopio 61 035 28 762

Vesimaksut 21 660 21 640

Jätemaksut 34 950 34 920

Yhteensä 2 544 454 2 483 567

41

5 TULOSLASKELMAT

5.1 Tuloslaskelma 2015-2017

TP 2015 TA 2016 TA 2017

Toimintatuotot

Myyntitulot 3 777 852 3 637 603 3 637 603 Maksutuotot 565 995 444 000 444 000 Tuet ja avustukset 226 277 214 509 214 509 Muut toimintatuotot 2 064 336 2 200 639 2 200 639 Toimintatuotot yht. 6 634 460 6 496 751 6 496 751

Valmistus omaan käyttöön

200 440 Toimintamenot

Henkilöstökulut -10 439 787 -10 477 229 -10 477 229 Palvelujen ostot -24 213 278 -24 661 813 -24 661 813 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 846 870 -2 011 647 -2 011 647 Avustukset -1 008 029 -952 260 -952 260 Muut toimintamenot -829 539 -880 079 -880 079

Toimintamenot yht. -38 337 503 -38 946 595 -38 983 028 TOIMINTAKATE -31 703 043 -32 374 087 -32 285 837 Verotulot 20 868 740 21 366 000 21 881 000 Valtionosuudet 12 931 639 13 005 704 12 259 300 Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 24 112 1 900 1 900 Muut rahoitustuotot 54 920 38 981 38 981 Korkokulut -64 616 -65 000 -65 000 Muut rahoituskulut -34 678 -21 781 -21 781

Rahoitustuotot ja -menot yhteensä -20 262 -57 650 -45 900 VUOSIKATE 2 077 073 1 939 967 1 808 563 Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -1 990 705 -2 073 414 -2 275 311 Arvonalentumiset -13 481

TILIKAUDEN TULOS 72 887 -133 447 -466 748 Poistoeron lisäys tai vähennys 127 569 122 016 117 144 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 200 456 -11 431 -349 604

42

5.2 Tuloslaskelma 2016-2019

TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019

Toimintatuotot 6 572 508 6 496 751 6 496 751 6 496 751

-1,2 % 0,0 % 0,0 %


0,0 % 0,0 %

Toimintakulut -38 946 595 -38 983 028 -38 983 028 -38 983 028 0,1 % 0,0 % 0,0 %

TOIMINTAKATE -32 374 087 -32 285 837 -32 285 837 -32 285 837

-0,3 % 0,0 % 0,0 %

Verotulot 21 366 000 21 881 000 22 186 000 22 600 000

2,4 % 1,4 % 1,9 %

Valtionosuudet 13 005 704 12 259 300 12 210 000 12 149 000

-5,7 % -0,4 % -0,5 %

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 2 200 1 900 1 900 1 900

-13,6 % 0,0 % 0,0 %

Muut rahoitustuotot 44 905 38 981 38 981 38 981

-13,2 % 0,0 % 0,0 %

Korkokulut -75 000 -65 000 -80 000 -120 000 -13,3 % 23,1 % 50,0 %

Muut rahoituskulut -29 755 -21 781 -21 781 -21 781

-26,8 % 0,0 % 0,0 %

VUOSIKATE 1 939 967 1 808 563 2 049 263 2 362 264

-6,8 % 13,3 % 15,3 %


Suunnitelman mukaiset poistot -2 073 414 -2 275 311 -2 526 516 -3 060 673

9,7 % 11,0 % 21,1 %

TILIKAUDEN TULOS -133 447 -466 748 -477 253 -698 410

-249,8 % -2,3 % 46,3 %

Poistoeron lisäys(-) tai vähennys (+) 122 016 117 144 112 912 109 171

-4,0 % -3,6 % -3,3 %

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -11 431 -349 604 -364 341 -589 239

-2 958,4 % -4,2 % 61,7 %

43

6 INVESTOINTIOSA

TP 2015 Arvio Arvio Arvio Arvio

2016 2017 2018 2019

KUNNANHALLITUS

Investointimenot 720 938 170 000 254 000 150 000 150 000

Investointitulot 33 057 10 000 10 000 10 000 10 000

Investoinnit netto 687 881 160 000 244 000 140 000 140 000

KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA


Investointitulot


TEKNINEN LAUTAKUNTA

Investointimenot 873 341 1 220 000 2 289 000 4 795 000 3 145 000

Investointitulot 81 510

Investoinnit netto 791 831 1 220 000 2 289 000 4 795 000 3 145 000

YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA


Investointitulot 195 208 35 000

Investoinnit netto -122 998 127 000 56 000 40 000 40 000

VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA


Investointitulot 11 000 51 500 115 000 100 000


VESILAITOS

Investointimenot 356 256 405 000 330 000 1 600 000 900 000

Investointitulot

Investoinnit netto 356 256 405 000 330 000 1 600 000 900 000

YHTEENVETOTAULUKKO

Investointimenot 2 324 159 2 427 000 3 539 000 7 630 000 5 120 000

45,8 % 115,6 % -32,9 %

Investointitulot 320 775 96 500 125 000 110 000 10 000

29,5 % -12,0 % -90,9 %

Investoinnit netto 2 003 384 2 330 500 3 414 000 7 520 000 5 110 000

46,5 % 120,3 % -32,0 %

44

7 RAHOITUSOSA

1 000 € TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA2018 TA 2019

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 2 077 1 940 1 809 2 049 2 362

Tulorahoituksen korjauserät -21

Investointien rahavirta


Rahoitusosuudet investointimenoihin 206 87 115 100

Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustulot 136 10 10 10 10

Toiminnan ja investointien rahavirta 74 -390 -1 605 -5 471 -2 748

Rahoituksen rahavirta

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 000 2 000 6 500 4 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys 874 844 844 1 144 1 644

Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 500

Muut maksuvalmiuden muutokset 813

Rahoituksen rahavirta -187 1 156 1 156 5 356 2 356

Rahavarojen muutos 261 766 -449 -115 -392

Kassavarat 31.12. 132 898 449 334 -58

Kassavarat 1.1. 245 132 898 449 334

Investointien tulorahoitus% 98 83 53 27 46

Lainakanta 8 371 9 527 10 683 16 039 18 395

Lainat/as 1 333 1 512 1 696 2 538 2 897

Lainanhoitokate 2,3 2,2 2,1 1,7 1,4

45

8 TALOUSARVION JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO

Sitovuus (* Määrärahat Tuloarviot

KÄYTTÖTALOUSOSA

Toimielin

Hallinnon ja talouden palvelualue N 2 080 871 307 802

Elinvoiman ja työllisyyden palvelualue N 835 744 150 550

Varhaiskasvatuksen palvelualue N 3 613 210 321 934

Sosiaalipalvelut N 7 788 000

Terveydenhuolto N 10 940 000

Perusopetuksen palvelualue N 6 491 201 168 390

Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelualue N 1 248 145 143 625

Yhdyskuntatekniikan palvelualue N 1 126 287 405 550

Kiinteistöjen palvelualue N 1 982 920 2 375 649

Kaavoituksen- ja lupien palvelualue N 505 119 96 500

Ruoka- ja puhdistuspalvelut N 1 926 541 1 926 541

Vesihuollon palvelualue N 444 990 800 650

TULOSLASKELMAOSA

Verotulot N 21 881 000

Valtionosuudet N 12 259 300

Korkotulot N 1 900

Muut rahoitustulot N 38 981

Korkomenot N 65 000

Muut rahoitusmenot N 21 781

Satunnaiset erät N

INVESTOINTIOSA

Investoinnit yhteensä N 3 539 000 125 000

RAHOITUSOSA

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys N 2 000 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys N 844 000

Lyhytaikaisten lainojen muutos N

Vaikutus maksuvalmiuteen

449 437

TALOUSARVION LOPPUSUMMA

43 452 809 43 452 809

*) N= sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio, B= bruttomääräraha/-tuloarvio

46

9 VESILAITOKSEN LASKELMAT

9.1 Vesilaitoksen tuloslaskelma

(sisäiset ja ulkoiset) TP 2015 TA 2016 TA 2017

Liikevaihto 791 710,90 798 300 800 650

Liiketoiminnan muut tuotot 10 397,25

Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana -57 362,89 -48 500 -52 300

Palvelujen ostot -353 138,80 -308 393 -304 428

Materiaalit ja palvelut yhteensä -410 501,69 -356 893 -356 728

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -55 814,77 -61 020 -58 717

Henkilöstösivukulut

Eläkekulut -9 176,83 -11 130 -10 590

Muut henkilösivukulut -2 365,07 -3 470 -2 480

Henkilöstökulut yhteensä -67 356,67 -75 620 -71 787


Suunnitelman mukaiset poistot -307 053,92 -438 351 -353 343 (*

Liiketoiminnan muut kulut -9 213,37 -13 653 -16 475

Liikeylijäämä 7 982,50 -86 217 2 317

Rahoitustuotot ja -kulut

Muut rahoitustuotot 34,91

Korvaus jäännöspääomasta -21 380,75

Muun taseyksikön korvaus peruspääomasta -28 055 -21 381

Rahoitustuotot - ja kulut yhteensä -21 345,84 -28 055 -21 381

Ylijäämä ennen satunnaisia eriä -13 363,34 -114 272 -19 064

Ylijäämä ennen varauksia -13 363,34 -114 272 -19 064

Tilikauden yli-/alijäämä -13 363,34 -114 272 -19 064

*) Vuoden 2017 talousarviossa huleveden investointipoistot on siirretty yhdyskuntatekniikan palvelualueelle

47

9.2 Vesilaitoksen rahoituslaskelma

TA 2017

Toiminnan rahavirta

Liikeylijäämä (-alijäämä) 2 317,00

Poistot ja arvonalentumiset 353 343,00

Rahoitustuotot ja -kulut -21 381,00

334 279,00

Investointien rahavirta

Investointimenot -330 000,00

Toiminnan ja investointien rahavirta 4 279,00

Rahoituksen rahavirta

Muut maksuvalmiuden muutokset -4 279,00

Rahoituksen rahavirta -4 279,00

Rahavarojen muutos 0,00

48

LIITTEET Toimialat ja niiden palvelualueet tilikartan mukaan Liite 1

Hallinto- ja kehittämispalvelut Hallinnon ja talouden palvelualue

Vaalit

Tarkastustoimi

Hyvinvointipalvelut

Hallinto- ja toimistopalvelut

Henkilöstö- ja työnantajapalvelut

Työhyvinvointipalvelut

Talous- ja hankintapalvelut

Tieto- ja arkistohallintopalvelut

Elinvoiman ja työllisyyden palvelualue

Elinvoimapalvelut

Markkinointipalvelut

Työllisyyspalvelut

Sosiaali- ja terveystoimi

Sosiaalipalvelut (Palveluista vastaa Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä)

Terveydenhuolto (Palveluista vastaa Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä) Sivistyspalvelut

Varhaiskasvatuksen palvelualue

Varhaiskasvatuksen hallinto

Päiväkodit

Perhepäivähoito

Lasten kodinhoitotuki

Muu päivähoito

Esiopetus

Perusopetuksen palvelualue

Koulutoimen hallinto

Koulut

Muu opetus

Toinen aste

Lukio-opetus

Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelualue

Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut

Kansalaisopisto

Taiteen perusopetus

49

Tekniset palvelut

Kiinteistöjen palvelualue

Tilapalvelut/Kiinteistönhoitopalvelut

Asumispalvelut

Muiden tilojen vuokraus

Ulkopuolisille tehtävät työt

Yhdyskuntatekniikan palvelualue

Mittaus- ja paikkatietopalvelut

Maa-alueiden kehittämis- ja ylläpitopalvelut

Kunnallistekniset palvelut

Kaavoituksen- ja lupien palvelualue

Kaavoituspalvelut

Rakennusvalvonnan palvelut

Ympäristöpalvelut

Ruoan- ja puhdistuksen palvelualue

Ruokapalvelut

Puhdistuspalvelut

Vesihuollon palvelualue

Vesilaitos

Viemärilaitos

50

Käyttötalousosan liittyminen tuloslaskelmaan Liite 2

KUNNAN TULOSLASKELMAOSA

KUNNAN INVESTOINTIOSA

KUNNAN RAHOITUSOSA

Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja –menot Vuosikate Poistot ja arvonalennukset Satunnaiset erät Tilikauden tulos

Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Omaisuuden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

TOIMIELIN A

Hanke 2

Hanke 1 Kustannusarvio Investointimenot investointitulot

51

Tunnuslukujen määritelmiä Liite 3

Tuloslaskelman keskeiset käsitteet

Toimintakate Ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate Kuvaa kunnan kokonaistulorahoitusta. Ilmoittaa riittäkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli pysyvien vastaavien (aikaisempi nimitys käyttöomaisuus) poistot. Tilikauden tulos Kertoo kunnan tilikauden jaksotettujen tulojen ja menojen erotuksen, joka lisää tai vähentää varauksia tai vapaata omaa pääomaa.

Tuloslaskelman tunnusluvut

Toimintatuotot/toimintakulut, % Kuinka paljon toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla

Vuosikate, % 100 x (vuosikate/toimintatuotot + verotulot + valtionosuudet)

Vuosikate/poistot, % 100 x vuosikate/poistot ja arvonalentumiset

Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet.

Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Jos vuosikate on alijäämäinen, on kunnan tulorahoitus heikko.

Vuosikate, 1000 € ja €/asukas

Kuinka paljon talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen.

Rahoituslaskelman tunnusluvut

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Rahoituslaskelman välitulos toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa.

52

Toiminnan ja investointien rahavirta –välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, % 100 x vuosikate/investointien omahankintameno

Investointien tulorahoitus –tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Pääomamenojen tulorahoitus, % 100 x vuosikate / (investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset)

Pääomamenojen tulorahoitus –tunnusluku osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate (vuosikate + korkokulut) /(korkokulut + lainanlyhennykset)

Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kassan riittävyys (pv) 365 x rahavarat 31.12./kassasta maksut tilikaudella

Tunnusluku kuvaa kunnan maksuvalmiutta ja se ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla.

53

Investointiosan ja tuloslaskelman liittyminen rahoitusosaan Liite 4

TULOSLASKELMA INVESTOINTIOSA

RAHOITUSOSA

TOIMIELIN A

Varsinainen toiminta Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot

Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja –menot

Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät

Tilikauden tulos

Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta

Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot

Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset

Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos

Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

Hanke 2 Hankeryhmä 2

Hanke 1 Hankeryhmä 1

Kustannusarvio Menot Tulot

54

Verotulot 2017 Liite 5

1000 € Kunnallisvero 20,25 %

toteutuma Ennuste Talousarvio Erotus Talousarvio Talousarvio Talousarvio 2015 30.09.2016 2016

2017 2018 2019

Kunnallisvero 18 107 18 216 18 557 -341 19 019 19 304 19 690

Yhteisövero 1 294 1 295 1 288 7 1 299 1 312 1 332

Kiinteistövero 1 468 1 520 1 521 -1 1 563 1 570 1 578

Yhteensä 20 869 21 031 21 366 -335 21 881 22 187 22 600

Muutos yhteensä 0,8 % 4,0 % 1,4 % 1,9 %

Käytetyt ennusteprosentit 30.09.2016 Talousarvio Talousarvio Talousarvio 2017 2018 2019

Kunnallisvero

0,6 %

0,3 % 1,5 % 2,0 %

Yhteisövero

0,1 %

0,3 % 1,0 % 1,5 %

Kiinteistövero

3,6 %

0,5 % 0,5 % 0,5 %

• Kunnallisveron korotus 0,75 % yksiköllä on huomioitu

• Vuoden 2019 osalta ei ole huomioitu maakuntauudistusta.

• Kiinteistöverot säilyvät ennallaan paitsi yleisen kiinteistöveron alaraja nousee 0,93 prosenttiin.

• Laskelma perustuu Kuntaliiton kuntakohtaiseen verotulojen ennustekehikkoon ja siinä esitettyihin muutosprosentteihin.

• Talousarviovuoden 2017 pohjana on käytetty vuoden 2016 todennäköistä toteumaa.

• Edellä mainitut luvut ovat hyvin epävarmoja etenkin myöhäisempien vuosien osalta (yleinen taloudellinen kehitys ja lainsäädäntö vaikuttavat lukuihin).

55

Valtionosuudet 2017 Liite 6

2014 2015 2016 2017

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 15 071 899 14 693 350 14 794 428 13 728 142

Muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet -2 137 396 -1 869 406 -1 788 571 -1 468 816

Kunnalle maksetut valtionosuudet yhteensä 12 934 503 12 823 944 13 005 857 12 259 326

• Ennakoidut valtionosuudet vuoden 2017 ovat 12.259.300 euroa. Vuodesta 2016 valtionosuuksien arvioidaan laskevan -746 531 euroa, -5,7 %.

• OPM:n vuoden 2016 valtionosuus tarkistetaan todellisen oppilasmäärän mukaiseksi vuoden lopussa, jolloin se vielä muuttuu.

• Valtionosuuslaskelmat perustuvat useisiin eri muuttujiin, oheisessa taulukossa on esitetty vain pääosat laskennasta.

• Vuoden 2017 arviot perustuvat kuntaliiton tietoihin valtion talousarvioesityksestä.

• Valtionosuudet päätetään myöhemmin ja ne muuttuvat vielä jonkin verran (todennäköisesti joulukuussa).

• Taloussuunnitelmavuosille 2018-2019 molemmille vuosille - 0,5 % vähennys aikaisempaan verrattuna (kehysriihen päätökset) vuodelle 2018 12.210.000 €

vuodelle 2019 12.149.000 €

56

Tammelan kunnan arviointisuunnitelma 2015-2018 Liite 7

ASIAKIRJA ARVIOIJA MENETTELY* AIKATAULU**

Kuntastrategia Valtuusto Kuntastrategian tarkistus: valtuuston päätös

valtuustokausittain

Talousarvio ja -suunni-telma /toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

Valtuusto Keskeisimmät tavoitetasot asetetaan kuntastrategian tarkistamisen yhteydessä

Neljännesvuosittain laadittava tiivis katsaus.

Tilinpäätös / toimin-nalliset ja taloudelliset tavoitteet

Valtuusto Valtuuston arviointitilaisuus (puolipäivää tai iltakoulu): hallituksen ja lautakuntien puheenjohtajat ja johtavat viranhaltijat raportoivat, myös tarkastuslautakunta paikalla Tilinpäätöskäsittely

Huhti- / toukokuu Kesäkuussa

Talousarvio ja -suunni-telma Tilinpäätös / toimin-nalliset ja taloudelliset tavoitteet

Tarkastus-lautakunta

Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan tarkastussuunnitelman mukainen arviointi ja tilintarkastus. Huomiota voidaan kiinnittää tavoitteiden toteutumisen lisäksi toiminnan, toimintatapojen sekä palvelujen järjestämisen tarkoituksenmukaisuuteen Sovitetaan kunnanhallituksen ja hallintokuntien oman sisäisen valvonnan ja itsearvioinnin aikatauluihin Tarkastuslautakunta jättää arviointikertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen viimeistään kaksi viikkoa ennen valtuustokäsittelyä

Talousarviovuoden aikana ja sitä seuraavan vuoden alkuvuoden aikana talousarviovuoden osalta

Tilinpäätös / toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Tilinpäätös Talousarvio ja –suunni- telma

Kunnan-hallitus

Lautakuntien edellisen talousarviovuoden toiminnan tuloksellisuuden arviointi normaalissa kokouksessa. Samoin soveltuvin osin konserniyhteisöjen osalta Tilinpäätöksen laatiminen -toimintakertomus Osavuosikatsaus 30.6. Tuloslaskelmat kuukausittain

Helmi-/maaliskuu Allekirjoitus maaliskuussa Syyskuussa Huhti- / joulukuussa

Käyttösuunnitelmat/ toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Talousarvio ja -suunni-telma

Lautakunnat Lautakunnan oma itsearviointi Lautakunnan tilinpäätösosioiden ja toimintakertomuksen hyväksyminen Lautakunnan osavuosikatsaus

Tammi-/helmikuu Elokuu

Viranhaltijatason käyttösuunnitelmat

Esimiehet Kehityskeskustelut ja työsuorituksen arviointi

Alkuvuoden aikana

*) arviointia tehdään valtuuston talousarviossa ja kunnanhallituksen/lautakuntien käyttösuunnitelmassa asettamiin arviointikriteereihin ja tavoitteisiin nähden

talousarvio 2017 · työllisyyden tänä vuonna lievään 0,4 prosentin kasvuun. sekä asunto-...

Documents