1

Tampereen seurakunnaT

Vuosi 2013

2

Olli Hallikainen

tuomiorovasti

Siunausta saatavilla

Siunaus on sitä hyvää mitä Jumala antaa. Kun Jumala siunaa, hän tahtoo ihmiselle

pelkkää hyvää. Kirkko on siunauksen paikka ja sen jakaja.

Kasteessa lapsi otetaan jäseneksi kirkkoon, siunauksen yhteisöön. Vanhemmat ja

kummit välittävät lapselle Jumalan hyvyyttä ja hoivaa. On iso ilo, että Tampereella seit-

semän lasta kymmenestä kastettiin seurakunnan yhteyteen ja Jeesuksen opetuslapseksi.

Aamukastetapahtumissa annettiin kasteen siunaus monille jo isommille lapsille, joita ei

lapsena ollut kastettu.

Seurakunta siunasi ekaluokkalaiset kouluun lähtevät. Heidän koulutielleen rukoiltiin

enkelien varjelusta.

Yli kahdeksan nuorta kymmenestä osallistui rippikouluun. Konfirmaatiossa kummit siu-

nasivat nuoret yhdessä työntekijöiden kanssa. Iso haaste seurakunnille on, miten rippi-

koulun siunaus voisi kantaa nuorta elämässä niin, että kirkkopolku jatkuisi aikuisuuteen.

Siunaus on myös hyvän tekemistä. Seurakunnat antoivat miljoona euroa lähetystyölle ja

katastrofiapuun. Diakonian kontaktit ja Yhteisvastuukeräyksen tuotto kasvoivat neljän-

neksellä edelliseen vuoteen verrattuna.

Keväällä järjestettiin Suvivirren sunnuntai. Kirkoissa ja Laikun lavalla laulettiin Luojan

ja luonnon ylistystä: Nyt siunaustaan suopi taas lämpö auringon. Se luonnon uudeks’

luopi, sen kutsuu elohon.

Kirkko on yhteisö jossa Jumalan siunaus ja hyvyys ympäröivät ja kantavat ihmistä niin

tässä kuin tulevassa elämässä.

1000paria sai tukea

parisuhtee-seensa.

Perheneuvonta on yksi esimerkki kaikille ilmaisesta palvelusta, jonka

kirkollisveronmaksajat mahdollistavat.

Suvivirren sunnuntaita juhlittiin Tampereella toista kertaa. Tällä kertaan messujen lisäksi Suvivirttä laulettiin ulkoilmatapahtumassa Laikunlavalla 26.5. Tapahtumissa kerättiin kolehti Haitin koulujen jälleenrakentamiseen.

Musta Lammas tarjosi

500jouluateriaa.

10 000tamperelaista

sai apua ongelmiinsa.

Vuosi 2013

3

33 511

31 671

42 437

39 022

911

Henkilöä

TAMPEREEN ETELÄINEN SEURAKUNTA

TAMPEREEN TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA

TAMMERFORS SVENSKA FÖRSAMLING

HARJUN SEURAKUNTA

MESSUKYLÄN SEURAKUNTA

Kiitos tamperelaisetVuonna 2013 Tampereella lahjoitettiin 40 000 ruokakassia, 10 000

tamperelaista sai välittömästi apua ja tukea ongelmiinsa, 25 000 lasta

vanhempineen pääsi avoimiin päiväkerhoihin, asunnottomien päivä-

keskus Musta Lammas tarjosi jouluaterian 500 nälkäiselle ja 1 000

paria sai tukea parisuhteeseensa.

Tämä ja paljon muuta on mahdollista, koska kaksi kolmasosaa tampe-

relaisista haluaa mahdollistaa palvelut kuulumalla kirkkoon. Vuonna

2013 kirkkoon kuului 147 342 tamperelaisista.

Kirkkoon liittyi Tampereella 828 ihmistä. Kirkkoon liittyminen on

ollut tasaisessa nousussa vuosittain. Taustalla on usein arvostus kirkon

auttamistyötä kohtaan. Myös rippikoulu ja kirkolliset toimitukset

kuten kaste, vihkiminen ja hautaus ovat monelle syy liittyä kirkon

jäseneksi.

Vaikka kirkkoon liityttiin ennätyksellisen vilkkaasti, kirkon jäsenmää-

rä väheni. Tampereella kirkkoon kuuluu nyt 818 jäsentä viime vuotta

vähemmän. Jos luku suhteutetaan menetettyihin kirkollisveroihin,

se tarkoittaa keskimääräisen veronmaksajan tiedoilla laskettuna noin

150 000 euroa.

Seurakuntien jäsenmäärä uusien seurakuntien (voimassa 7.1.2014 alkaen) mukaan 31.1.2014

Kaupungin ja ev.lut. seurakuntien läsnäolevan väestön kehitys 2003–2013

25 000 lasta vanhempineen

pääsi avoimiin päiväkerhoihin.

Tampereella lahjoitettiin

40 000ruokakassia.

10 000tamperelaista

sai apua ongelmiinsa.

81,8%Rippikoulun käyneiden

osuus ikäluokasta.

Rippikoulun käyneiden määrä kasvoi hienoisesti edellisvuodesta. Vuonna 2013 Tampereella rippikouluprosentti oli 81,8 prosenttia (vuonna 2012 81,4%). Kirkkoon liittyi rippikoulun yhteydessä 66 henkilöä, joista kastettiin 46.

4

Mikko Malkavaaran teos Nuori Tampere - Seurakuntien nuorisotyö Tampereella

1930–2010 on tuhti tietopaketti ja mielenkiintoinen aikamatka nuorisotyön

historiaan Tampereella. Malkavaaran kirja valottaa Tampereen seurakuntien

nuorisotyön kehitystä lähes sadan vuoden ajalta ja tarjoaa mainioita ajankuvia kaupungin historiasta.

Tuomiorovasti, teologian tohtori Voitto Silfverhuthin vuosikymmeniä kestänyt uurastus palkittiin 3. joulukuuta 2013, kun Tampereen seurakuntahistoria saapui uunituoreena painosta.

Jalkapuu Harjun kirkosta 1700- tai 1800-luvulta. Tampereen seurakuntahistoria -teoksen kuvitusta.

Kalevan kirkkoa varten louhitaan Liisankalliota vuonna 1964. Rovasti Paavo

Viljanen (vas.) on juuri painanut nappia alkujysäykseen. Tapahtumaa todistavat

piispa Eelis Gulin ja muut herrat. Tampereen seurakuntahistoria -teoksen kuvitusta.

Seurakuntien historiateos julki joulukuussaKaksi 500-sivuista osaa käsittävä teos kuvaa kirkollista elämää Kustaa III:n ajasta eli kaupungin

perustamisesta nykypäivään.

Tuomiorovasti emeritus, teologian tohtori Voitto Silfverhuthin kirjoittama Tampereen evankelis-

luterilaisen seurakuntahistorian ensimmäinen osa ulottuu kaupungin perustamisvuodesta 1779

vuoteen 1945. Kakkososa käsittelee sotien jälkeistä aikaa.

Mustaa valkoisella on myös nykypäivästä, mukana on niin tietoa seurakuntarakenteen uudis-

tuksesta kuin tuoreita toimintatilastoja. Teosta elävöittämään on julkisista ja yksityisarkistoista

poimittu yli 800 valokuvaa.

Veikko Lintinen, Tampere-seuran kuva-arkisto

5

Anni Mänty ja Ilona af Hällström tutkivat rukouskiviä Lasten katedraalissa.

Finlaysonin kirkon Lasten katedraali on tärkeä retkikohde päiväkoti- ja koululaisryhmille.

Pääsiäisen- ja joulunajan arkikirkkohetkissä vieraili 4 675 lasta ja aikuista. Lasten katedraali

tavoitti 19 000 kävijää vuonna 2013.

252 koululaista vietti

iltapäivät seurakuntien iltapäiväkodeissa.

Kerhot ovat kirkon hittituote Kivoja kavereita ja turvallisia aikuisia – niistä on seurakunnan kerhot

tehty. Seurakunnat tekevät merkittävää perhetyötä niin määrällisesti

kuin laadullisestikin. Tampereella avoin päiväkerho tavoitti viime

vuonna 25 000 kävijää. 3–6-vuotiaiden päiväkerhot kokosivat huo-

maansa liki 900 lasta.

Lisäksi seurakunta tekee yhteistyötä kunnan päivähoidon ja Tampe-

reen yliopistollisen sairaalan lastenosastojen kanssa. Seurakuntien

perheille suunnattuun toimintaan ovat tervetulleita kaikki perheet

riippumatta siitä, kuuluuko kirkkoon vai ei.

Kirkko koulunpenkilläKoulukummit ja oppilaitospapit kulkevat kouluissa oppilaiden ja

opettajien rinnalla ja jakavat arjen murheet ja ilot. Koulukummit

toimivat miltei jokaisessa tamperelaisessa koulussa. Kummit ja seura-

kuntien työntekijät kulkevat mukana koulutyön arjessa, mutta ovat

myös mukana retkillä ja leirikouluissa.

Oppilaitospastorit pitävät vastaanottoja, järjestävät luentosarjoja,

retkiä ja tapahtumia. Oppilaitoksissa ja kouluissa toimi vuonna 2013

viisi päätoimista pappia.

6

M-Huoltamo tukee nuoria Vehmaisiin keväällä avattu M-Huoltamo tarjoaa nuorille mahdolli-

suuden ammattilaisten ohjaamaan työkokeiluun, työssäoppimiseen

tai palkkatyöhön aidossa autoalan työympäristössä. M-Huoltamo on

osa Martinus-palvelut Oy:tä, joka on sosiaalinen yritys.

www.mhuoltamo.fiHUOLTAMO

Pättinniemen leirikeskuksen alueilla

pörräsi 183 iloista kymppileiriläistä kesäkuun lopulla. ohjaajat ja isoset

mukaan laskien osallistujia oli 240.

7

Tampereen seurakuntien instrumenttiopetus uudistui syksyllä 2013. Kristillisen kasvatuksen rooli korostui ja hengellisen musiikin osuus vahvistui. Kirkkomusikantit esiintyivät syksyn aikana erilaisissa seurakuntien tilaisuuksissa, messuissa ja Yhteisvastuu-konserteissa.

Tampereen keskustan seurakuntien nuorisotilojen tilanne parani kertaheitolla, kun uusi nuorisotila St22 saatiin käyttöön keskeisessä osoitteessa Rautatienkatu 22.

Tammelan koulun oppilaat saivat äänekkäitä vieraita, kun 50 motoristia päräytti letkassa koulun pihamaalle vastustamaan koulukiusaamista.

Bikerit nousivat koulukiusaamista vastaanMoottoripyöräkerho Sons Of Abraham MCC on Motoristit koulu-

kiusaamista vastaan -kampanjan myötä vieraillut lukuisissa kouluissa

kertomassa koulukiusaamisen vaikutuksista, ja palaute vierailuista on

ollut erittäin myönteistä.

8

Olipa avuntarve suuri tai pieni, Seurakuntien talon asiakaspisteen palvelualttiit vahtimestarit auttavat sisääntulijaa eteenpäin, lupaavat vahtimestarit Pirjo Kuoppala ja Jarkko Ylänen. Uudistuksen myötä Seurakuntien talon katutasoon avautui Suurella Sydämellä -klubi, joka toimii päivisin kaupunkilaisten avoimena olohuoneena. Klubilla on ilmainen langaton netti, kahvia, iltapäivälehtiä, kännykkälataamo. Lokakuussa klubilla järjestettiin ensimmäinen Puolen tunnin messu.

Seura, apu ja hymy - kaikki samalta tiskiltäSeurakuntien talon katutason aulapalvelut uudistuivat syksyllä.

Asiakaspalvelupiste palvelee kaikkia taloon saapuvia ja ohjaa heitä

talossa ja seurakuntien toiminnoissa eteenpäin. Lisäksi ala-aulaan

koottiin Seurakuntien avunvälitys. Pyydä apua -palvelu ottaa vastaan

diakonista apua tarvitsevia, ja Suurella Sydämellä -infopisteessä voi

ilmoittautua vapaaehtoistyöntekijäksi.

Aulaan avautui myös hyväntekeväisyyskauppa, kun lähetyskauppa

Tasku muuttui Hyvien tekojen kaupaksi. Kaupassa myydään Taskun

tuotteita sekä muun muassa RuokaNyssen ja Mummon Kammarin

auttamistuotteita.

Seurakuntien talossa tapahtui syksyllä myös yksiköiden toimipistei-

den muutoksia, kun seurakuntien nuorisotoimisto ja materiaalipal-

velun kirjasto muuttivat väliaikaisista tiloistaan Yliopistonkadulta

Seurakuntien talolle. Kyttälänkatu 1:ssä sijainnut seurakuntien nuori-

sotoimisto ja materiaalipalvelu siirtyivät Yliopistonkadulle alkutalves-

ta, kun Kyttälä suljettiin sisäilmaongelmien vuoksi.

RuokaNysse sai hyväntuulisen ilmeenRuokaNysse täytti viisi vuotta. Juhlan kunniaksi Tampereen seura-

kunnat ja Moro julistivat keväällä suunnittelukilpailun RuokaNyssen

uudeksi ulkoasuksi. Uusi teippaus oli nähtävillä Peräkonttikirppiksellä

8.9. RuokaNyssen ilmeen on suunnitellut Tiina Efrati.

RuokaNysse sai valikoimiinsa lisää tuotteita, kun Pirkanmaan Osuus-

kauppa tuli mukaan lahjoitusrinkiin syksyllä. Uudet lahjoittajat olivat

tarpeen, sillä vähävaraisten ihmisten ruoka-avun tarve on lisääntynyt

viime vuoden aikana Tampereella. RuokaNysse jakoi noin 40 000

ruokakassia vähävaraisille kaupunkilaisille.

Viisi vuotta sitten toimintansa aloittanut RuokaNysse kuljettaa ruoka-avun avuntarvitsijan lähelle. Asiakas saa valita niitä tuotteita, joita hän tarvitsee. Kenenkään taustaa ei kysellä, vaan tukea saavat kaikki.

9

Kaksi kertaa vuodessa kaupunkilehti Moron kanssa järjestettävä peräkonttikirppis tuottaa RuokaNysselle noin 20 000 euroa vuodessa.

Yhteistyö sairaalasielunhoidossa laajeni PirkanmaallaKuhmoisten ja Jämsän seurakunnat liittyvät Tampereen yliopistol-

lisessa sairaalassa tehtävään sairaalasieluhoitotyöhön. Tampereen ja

ympäristöalueen sairaaloiden sielunhoitotyö on Tampereen ev.lut.

seurakuntayhtymän ja 21 Pirkanmaan alueen seurakunnan ja seura-

kuntayhtymän yhteinen työmuoto.

Sairaalapapit kohtaavat potilaita ja heidän omaisiaan päivittäin sekä

tukevat sairaalan henkilökunnan jaksamista työssään. Sairaalapapin voi

kutsua luokseen yksityistä sielunhoitoa, rippiä ja rukoushetkiä varten.

Huoltopiste osoittautui tarpeelliseksiTampereen seurakuntien perustama huoltopiste EU:n liikkuvalle

väestölle osoittautui kesän aikana tarpeelliseksi. Huoltopiste toimi

päiväkeskus Mustan Lampaan tiloissa kahdesti viikossa kesäkuun

alusta syyskuun loppuun. Tänä aikana huoltopisteessä kirjattiin 550

käyntiä. Ilmainen suihku, vaatteet, peitot, viltit, astiat ja pyyhkeet

tekivät kauppansa.

Huoltopisteen avaaminen synnytti paljon keskustelua. Monet kiittivät

Tampereen seurakuntia rohkeasta avauksesta ja tarjosivat apuaan

huoltopisteen pyörittämiseen. Myös kritiikkiä esitettiin. Jotkut

ihmettelivät, miksi Tampereen seurakunnat käyttää kirkollisveroja

kerjäläisten avustamiseen. Projektiin osoitettu raha oli kuitenkin

erittäin pieni.

Kansainvälistä romanipäivää vietettiin huhtikuussa Hervannassa. Päivän tavoitteena oli ihmisten kohtaaminen sekä ennakkoluulojen purkaminen valtaväestön ja romanien välillä.

Tampereen seurakuntien perustaman huoltopisteen

toiminnassa oli mukana myös ilahduttava määrä

vapaaehtoisia. Jaetut vaatteet oli kaikki saatu lahjoituksina.

10

Vatialaan asennettiin Suomen uudenaikaisimmat puhdistuslaitteet. Ilman niitä ympäristölupaa tuskin olisi herunut.

Aamukaste on tullut jäädäkseenVuonna 2013 pienten ja isojen lasten yhteinen kastejuhla Aamukaste

järjestettiin 18.5. ja 24.11. Lasten ehdoilla toteutetussa juhlissa kas-

tettiin 24 lasta. Aamukasteen yhteydessä myös useita muita perheen-

jäseniä liittyi kirkkoon.

Aamukasteessa ihan kaikki on tehty valmiiksi, ja riittää, kun päivän-

sankari vanhempineen ja kummeineen saapuu paikalle. Aamukastees-

ta on syntynyt uusi tamperelainen perheperinne.

Kastettujen osuus syntyneistä säilyi lähes ennallaan.

Hääyön suosio säilyiHääyön suosio ei näyttänyt laantumisen merkkejä vuonna 2013. Syk-

syn hauska numerosarja 11.12.13 houkutteli Aleksanterin kirkkoon

peräti 27 paria. Helatorstain aaton Hääyössä Finlaysonin kirkossa

vihittiin 13 pariskuntaa.

Hääyön konsepti on toimiva: Tunnelmalliset ja juhlalliset kirkko-

häät stressaamatta ja vähällä vaivalla. Riittää, kun astelee kirkkoon

ja muistaa sanoa ”tahdon” oikeassa kohdassa. Seurakunta järjestää

kaiken muun. Jo yli kymmenen prosenttia tamperelaisista hääpareista

vihitään Hääöissä.

Kirkollisten vihkimisten osuus kaikista vihkimisistä kääntyi lievään

nousuun.

Vatialaan nousi ympäristö- ystävällinen krematorio Vatialan uusi krematorio vihittiin käyttöön helatorstaina 9.5., jolloin

rakennuksessa oli myös avoimien ovien päivä. Laitos on ympäristöys-

tävällisyydessään ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Vatialan uuden krematorion kapasiteetti on 1 700–1 800 vainajaa

vuodessa. Se maksoi noin kolme miljoonaa euroa. Vuonna 2013

Tampereen hautausmaille haudattiin 1 771 vainajaa. Hautausten

kokonaismäärän nousu edellisvuoteen verrattuna oli 42

Vihittyjen määrän kehitys

Kastettujen osuus syntyneistä 2003-2013

2600

2400

2200

2000

1800

1600

1400

1200

10002003 2004 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20122005

79,9%

79,7%

80,1%

75,9%

77,1%

74,6%

72,5%

73,8%

68,0%

67,1%

2013

66,5%

Syntyneet Kastetut

1744

22742358 2325 2381 2385

2471 2453

18631817 1880 18381779

18751807 1843

259925142542

1709

2473

1645

1800

1600

1400

1200

1000

800

600

400

200

45,2%

67,6%

58,9%

57,0%

56,2%

57,6%

55,1%

53,7%

52,3%

49,2%

43,4%

Tamperelaiset vihityt Kirkollinen

20132003 2004 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20122005

13441427 1499

13981485 1520 1587

1527 1529 1468

608

909 841 855 785855 837 852 798 752

637

1344

Avioliitot tilastoidaan vaimon seurakunnan mukaan. Mikäli vaimo ei ole Suomen ev.lut. kirkon jäsen, tilastointi tapahtuu miehen seurakunnassa.

11

Parisenkymmentä osanottajaa löysi tiensä Suurella Sydämellä -klubille ensimmäiseen puolen tunnin messuun, josta kaikki ylimääräinen on karsittu pois ja jossa keskitytään oleelliseen. Messun pituudesta ja ehtoollisen jakamisesta on haluttu pitää kiinni.

Jumalan voi kohdata monella tavallaJumalanpalvelus eli messu on seurakuntaelämän keskus. Tampereen

seurakunnista löytyy monenlaisia messutoteutuksia.

Vanhan kirkon English Service toimii kotikirkkona monille niille, joi-

den oma koti on kaukana. Lukuisat kielet ja kansallisuudet kohtaavat

sunnuntaisin Vanhan kirkon monikulttuurisessa messussa. Yhtei-

sössä on aktiivisesti mukana viitisenkymmentä tamperelaista, myös

suomensuomalaisia, jotka viihtyvät rennossa ilmapiirissä ja etsivät

kenties jotain luterilaisesta perinteestä poikkeavaa.

Uudenkylän seurakuntatalon Iltamessulle tyypillisiä piirteitä ovat

muun muassa pitkähkö ylistysjakso, rukousjakso sekä mahdollisuus

henkilökohtaiseen rukouspalveluun. Messuun saapui joka toinen

sunnuntai vajaa sata henkeä. Iltamessun valmistelussa ja toteutukses-

sa seurakuntalaisilla on iso rooli.

Sateenkaarimessu juhlii 3-vuotistaivaltaan Tampereella marraskuussa.

Tampereen Sateenkaarimessu on hyvin seurakuntalaislähtöinen. Mes-

su toteutetaan yhdessä, ja käytännössä vapaaehtoisporukka vastaa

pitkälti myös messun tekemisestä.

Uuden Verson Varikkomessu kokoaa nuoria aikuisia ympäri Tampe-

retta ja vähän laajemmaltakin. Messu toteutetaan pääasiassa vapaa-

ehtoisten porukalla. Varikkomessu on joka toinen sunnuntai Pispalan

kirkossa.

Beatles-messu Tuomiokirkossa 19.1. oli Yhteisvastuun asialla. With a Little Help from My Friends otsikoidun messun musiikkina oli Beatles-kappaleita, jotka sanomaltaan ja melodialtaan sopivat Tuomiokirkon ja messun henkeen.

Tampereen tuomasmessulaiset uusivat nettisivunsa syksyllä. Tuomasmessu on

yhdessä valmisteltu ja vietetty ehtoollisjuhla. Tampereella sitä vietetään Aleksanterin

kirkossa noin kolme viikon välein.

12

Tuttu kertomus Jeesuksen syntymästä kuvaelmana sisältyi joulupäivän perhemessuun Aitolahden kirkossa. Näyttelijöinä olivat seurakuntalaiset, arkkienkelinä kirkkoherra Juha Vuorio. Perinteiseen, uusilla mausteilla tuunattuun näytelmään myös seurakuntalaiset pääsivät mukaan laulamalla enkelien, Marian, Joosefin, paimenten ja tietäjien kanssa.

Diakonian vanhustyöntekijä Maija Lehtonen jututtaa vakituista kävijää Sylvi Mäkeä Pispalan kirkolla Wanhanajan kahvilassa. Kirkontuvissa käy noin sata henkilöä viikossa kolmessa ryhmässä.

Diakonissa Arja Tikka tervehtii Marja-Liisa ja Osmo Pajunojaa Epilästä.

Rukous antaa voimaa – Tie Jumalan luokse kulkee usein elämän rikkoutumisen ja kivun

kautta. Ne panevat meidät etsimään Jumalaa tosissamme, mietti

Aitolahden seurakunnan pastori Mauri Nieminen, joka etsi paaston-

aikana rinnalleen ihmisiä, joita kiinnostaa tehdä matkaa syvemmälle

Jumalaan.

Kolmena paastonajan keskiviikkona Aitolahden kirkossa johdateltiin

sisäiseen rukoukseen, joka jaetaan kristillisessä perinteessä kahtia –

meditaatioon ja kontemplaatioon. Pyhä raamatunlukeminen eli lectio

divina yhdistää molemmat rukoustavat. Johdattelun tavoitteena oli

päästä omakohtaiseen harjoittamiseen.

Verkosto, jossa ketään ei jätetäHarjun seurakunnan ja Kotipirtin palvelutalon Yhressä nääs -projek-

tissa tavoitteena oli yksinäisten, syrjäytyneiden vanhusten löytäminen

ja yhteyteen saattaminen. Yhressä nääs -toiminta aloitettiin Olkkaris-

sa Ristimäenkatu 35:ssä vuoden alussa.

Harjun kanttorit tarjosivat keväällä 2013 urkutuokioita ja urkujen

esittelyjä kerran kuukaudessa Pispalan kirkossa. UrkusoiKiva! -ur-

kuesittelyt herättivät suurta kiinnostusta niin lapsissa kuin vanhem-

missakin. Urut soittimena innosti ja myös urkujen rakenne herätti

paljon kysymyksiä.

SEURAKUNNAT¤

13

Käärinliinasta erottuu miehen hahmo, joka tulee parhaiten esiin valokuvan negatiivissa.

Torinon käärinliina - näyttely HervannassaTorinon käärinliinan kopio oli esillä Hervannan kirkossa syys-loka-

kuussa. Avajaispäivänä pidettiin avoin yleisöseminaari. Näyttelyssä

oli lisäksi Jeesuksen haudan rekonstruktio hautaliina-asetelmineen,

alkuperäistä ristiä muistuttava malli sekä lukuisia valokuvia ja tietoa

jakaneita kuvatauluja. Näyttelyssä vieraili 2 500 kävijää. Alkuperäistä

käärinliinaa säilytetään Torinon katedraalissa.

Yhteistyö on rikkaus sekä kuorolle että seurakunnalleVuonna 2013 Tampereen seurakunnilla oli 13 yhteistyökuoroa.

Kuorojen tehtävänä on rikastuttaa ja monipuolistaa seurakuntien

musiikkielämää.

Kevätesikot on vuodesta 2007 se on toiminut seurakuntien yhteis-

työkuorona. Kuoro harjoittelee Härmälän kirkon seurakuntasalissa ja

avustaa jumalanpalveluksissa 5–7 kertaa vuodessa.

Kevätesikot-kuoro haluaa todella palvella lähimmäisiään laulamalla, sanoo kuoroa johtava Härmälän seurakunnan kanttori Markku Ylipää.

14

Ylös ja liikkeelle! Johtaja Petri Karaksela

innostaa Messukylän kirkkokuoron jump-

paamaan ja verryttelemään lihakset rennoiksi

ennen äänenavauksia.

Kokkikerhossa leivottiin ehtoollisleipää.

Lapset toteuttivat Tyttöjen ja poikien messun Kalevan seurakunnan kouluikäisten lasten ideoima ja toteuttama

Tyttöjen ja poikien messu järjestettiin huhtikuussa Kalevan kirkossa.

Messun järjestämiseen osallistuivat seurakunnan partioryhmät ja

kouluikäisten kerhot.

Kaikilla ryhmillä oli messussa omat tehtävänsä: näytelmässä tai musa-

ryhmässä mukana oleminen, ehtoollisleivän leipominen, rukousaltta-

rien rakentaminen, raamatuntekstien ääneen lukeminen ja tervetulo-

toivottajina toimiminen.

Musiikki puhuttelee hengellisessä työssä Messukylän seurakunnan kuoro julkaisi 90-vuotishistorian Veisatkaa

sydämen pohjasta lokakuussa. Teos kertoo kuoron kehityksestä

ja vaiheista yksityiskohtaisesti vuosikymmenten aikana. Historian

kirjoittajan, Messukylän kirkkokuoron puheenjohtajan Elina Karttu-

sen mukaan kirja on ennen kaikkea tunnustus lukkari-urkureiden ja

kirkkomuusikoiden työlle.

15

Aleksanterin kirkon urut kiehtovat Heikki Autiota Soittopöydässä on noin tuhat nahasta tehtyä osaa. Soittopöydän kytkimillä laitetaan

päälle äänikerrat, joita näissä uruissa on 56.

Fasadi ei kerro kaikkea, sillä pisimmät pillit jäävät piiloon sisäkaton taakse. Ne kurottavat tornissa viiden metrin korkeuteen. Kirkontornin

alapäässä on myös urkujen isoin palje, kooltaan monta neliömetriä.

Pikkuenkelit herkistävät mielen Viattomien lasten päivänäAleksanterin kirkon Enkelikirkko noudattaa edelleen vahvasti

perinteitä. Suloiset pikkuenkelit toivat valoa pimeyden keskelle

viattomien lasten päivänä 28.12. jo 60. kerran. Tapahtuman kohokoh-

ta on enkelilasten kynttiläkulkue hämärässä kirkossa Maan korvessa

kulkevi lapsosen tie -sävelmän soidessa.

Aleksanterin kirkosta alkunsa saanut perinne on levinnyt myös muu-

alle Suomeen ja Tampereelle. Enkelikirkkoja järjestetään yhteistyössä

MLL:n naistoimikuntien ja paikallisyhdistysten kanssa.

Aleksanterin kirkon pääurut peruskorjattiin Urut ovat valmistuneet vuonna 1939. Palkeita niissä on yli kolme

tuhatta. Pienimmät ovat muutaman neliösenttimetrin kokoisia, suurin

miltei täyttää tornin alakerran. Uudet palkeet tulivat alihankkijalta

Saksasta. Myös bassojen äänitystä voimistettiin, minkä vuoksi osa

noin 3500 pillistä käytettiin irti. Kunnostus maksoi noin 140 000

euroa.

16

Tamperelaiset eturivin muusikot esittivät hyväntekeväisyystapahtumassa Juicen rakastetuimpia lauluja ja runoja. Alttarilla nähtiin muun muassa Mikko Alatalo, Heikki Salo, Kati Pellinen, Hauli Bros-yhtye ja Costello Hautamäki.

Teiskossa otettiin käyttöön lähiehtoollisviini Teiskon seurakunta otti käyttöön ehtoollisviinin, joka on tuotettu

oman seurakunnan alueella. Tuottajana on Teiskon Viini. Viinin

nimeksi valittiin Teiskon kirkkoviini. Se on valmistettu punaisista

Zilka-rypäleistä, joita viljellään Teiskossa. Uusi ehtoollisviini siunattiin

ja otettiin käyttöön perhe- ja sadonkorjuumessussa 1. syyskuuta.

Perinteisten Teiskon lähetysjuhlien teemana on Etiopia. Lähetysjuhlille vieraiksi saapuneet Teiskon seurakunnan nimikkolähetit Sari ja Vesa Lehtelä kertoivat työstään sanoin ja kuvin. He työskentelevät lähetystyöntekijöinä Addis Abebassa Etiopiassa.

Paikallisuutta on suosittu myös kirkkoviinipullojen etiketeissä. Mustavalkoisen etiketin kuvassa on Teiskon kirkko. Etiketti on mukailtu teiskolaisen taiteilijan Taisto Toivosen tekemästä postikortista, joita oli myynnissä 1970–80-luvuilla.

Juicen sanoitukset ja pappien rukoukset toimivat hienosti yhdessäTuomiokirkon seinät pullistelivat, kun yli kaksituhatta ihmistä ke-

rääntyi ensimmäistä kertaa järjestettyyn Juice-kirkkoon keskiviikko-

iltana 20.11. Nuorimmat kuulijat konttasivat pitkin keskikäytävää ja

vanhimmat tulivat kirkkoon rollaattoreiden kanssa. Aivan kaikki eivät

mahtuneet edes sisään.

Tilaisuudessa kerättiin kolehti, jonka tuotto ohjattiin tuottamaan

joulu iloa tamperelaisille vähävaraisille perheille. Kolehti tuotti yh-

teensä 6 000 euroa.

17

Pyhiinvaellus kotikulmillaHiljainen polku kutsui ihmisiä tutustu-

maan viehättävään puutarhakaupun-

ginosaan ja luonnonympäristöön. Polku

kulkee Viinikan kirkon ympärillä olevissa

puistoissa sekä Iidesjärven maisemissa.

Hiljainen polku on yhteisöhanke, jossa

Seurakuntayhtymän ja Viinikan seu-

rakunnan lisäksi mukana olivat Tam-

pereen kaupunki, Pirkanmaan liitto,

Silta-valmennuksen Silta-metalli sekä

Tampereen normaalikoulun yläkoulu ja

lukio. Avajaisia vietettiin sunnuntaina

9.6. Luomakunnan messussa.

Pyhiinvaelluksen voi tehdä myös

kotikulmilla. Viinikan Hiljainen polku

houkuttelee kävijöitä pysähtymään ja

hiljentymään.

Lisätietoja ja kartta osoitteessa:

http://tampereenseurakunnat.fi/hengen_

ravintoa/hiljentyminen/hiljainen_polku

18

Epävarmuuden vuosiKirkkohallituksen päättämä seurakuntarakenteen muutos Tampereel-

la jäi vuonna 2013 edelleen odottamaan toteutumistaan. Viisi seura-

kuntaa ja kaksi kirkkoherraa valitti asiasta tammikuussa korkeimpaan

hallinto-oikeuteen.

Helsingin hallinto-oikeus oli vuoden 2012 lopussa hylännyt valituk-

set, jotka seurakuntarakennepäätöksestä oli tehty. Kirkkohallitus oli

24.1.2012 päättänyt, että Tampereen seurakuntayhtymän muodosta-

vat neljä suurta seurakuntaa ja Ruotsalainen seurakunta.

Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja vaihtuiTampereen hiippakunnan tuomiokapituli on määräsi Viinikan kirkko-

herra Jussi Mäkisen Tampereen seurakuntien yhteisen kirkkoneuvos-

ton puheenjohtajaksi vuosiksi 2013–2014.

Verotuloja kertyi arvioitua enemmänTampereen seurakuntayhtymän viime vuoden tilinpäätös oli yli-

jäämäinen. Tämä johtui arvioitua suuremmista verotuloista, rahoi-

tustuottojen lisääntymisestä ja siitä, että toiminnan kulut pysyivät

hallinnassa. Toiminnan tuotot ylittyivät yli 1,5 miljoonaa euroa ja

verotulot lähes 1,7 miljoonan euroa.

Viime vuoden kirkollisveron tuotto oli 32,5 miljoonaa euroa eli 6,1

prosenttia yli arvioidun. Yhteisöveroa kertyi 4,1 miljoonaa euroa,

mikä jäi 4,2 prosenttia alle budjetin. Verotulot olivat yhteensä 36,6

miljoonaa euroa.

Tuottoihin vaikutti muun muassa Kalevan seurakuntatalon myynti,

josta kirjattiin 0,8 miljoonan euron myyntivoitto. Yhtymän nettora-

hoitustuotot olivat viime vuonna 0,8 miljoonaa euroa, kun ne vuotta

aiemmin olivat 0,4 miljoonaa euroa.

Tilikauden tulos oli 2 142 434 euroa ja tilikauden ylijäämäksi

muodostui 448 067 euroa, kun tilikauden tuloksesta siirretään 2 mil-

joonaa euroa peruskorjausrahastoon. Vuotta aiemmin, vuonna 2012,

tulos oli noin kaksi miljoonaa euroa alijäämäinen. Nyt vuosikate

muodostui reilusti positiiviseksi ja riittää hyvin kattamaan poistot.

Toimintakulut, 43,3 miljoonaa euroa, olivat hieman arvioitua suurem-

mat. Menoihin sisältyy noin 0,4 miljoonaa euroa uutta eläkerahasto-

maksua. Investointimenot vuonna 2013 olivat 4,1 miljoonaa euroa.

Merkittävin hanke oli Vatialan hautausmaan krematorio, joka maksoi

3,4 miljoonaa euroa.

Hyvästä tilinpäätöksestä huolimatta seurakuntayhtymän taloudessa

jatketaan säästölinjalla. Seurakunnat ja muut yhtymän yksiköt jou-

tuvat lähivuosina edelleen sopeutumaan väheneviin määrärahoihin.

Seurakuntayhtymän tuloveroprosentti pysyi 1,25 prosentissa.

HaLLInTO

Kirkkokahvit nautittiin Aleksanterin kirkon edustalla Tuomasmessun jälkeen Tapahtumien yönä 8. elokuuta.

19

1,25% Kirkollisvero prosentti

Tampereella

Vuodesta 1976

Tampereen seurakunnat – vuosi 2013Kannen kuva: Hannu Jukola

Papit tarjosivat Tampereen puolimaratonin juoksijoille kisapappien palveluita 15.9.2013.

Tekstit: Seurakuntien viestintä Valokuvat: Hannu Jukola, Tuomas Koskialho,

Kirsikka Lyhteilä, Marjaana Malkamäki, Rami Marjamäki, Elisa af Hällström,

Sari Lehtelä, Ville Aalo, Terttu Haikka. Taitto: Valpuri Tauriainen

Painopaikka: Multiprint 2014

TAMPEREEN EV.LUT.SEURAKUNTAYHTYMÄ

Verotulot 74 %

Rahoitustuotot 1 %

Korvaukset 6 %

Myyntituotot 2 %

Maksutuotot 4 %

Vuokratuotot 7 %

Kolehdit ja keräys 2 %

Tuet ja avustukset 1 %

Muut toimintatuotot 2 %

Yhtymän tulot

49,5 milj. €

Henkilöstökulut 53 %

Palvelujen ostot 14 %

Vuokrat 5 %

Aineet,tarvikkeet ja tavarat 7 %

Annetut avustukset 3 %

Muut toimintakulut 2 %

Verotuskulut 2 %

Keskusrahastomaksut 5 %

Poistot 5 %

Rahastojen lisäys 4 %

Yhtymän kulut

49,1 milj. €

Tapahtumien yönä 8. elokuuta järjestettiin

konsertti Vanhassa kirkossa.

Kiinteistötoimi 36

Yleishallinto 23

Jumalanpalvelukset 5

Hautaan siunaam. ja muut kirkolliset toimitukset 21

Aikuistyö 3

Tiedotus ja viestintä 8

Varhaiskasvatus 13

Musiikki 8

Nuorisotyö 35

Perhetyö 5

Diakonia 26

Lähetys/kansainvälinen diakonia 9

Hautaustoimi 10

Yhtymän toimintakate

tehtäväalueittain

n. 201 €

Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä

PL 226 / Näsilinnankatu 26, 33101 Tampere

www.tampereenseurakunnat.fi

20

Tampereella vanhusten yksinäisyys siivitti paikkakuntalaiset haastamaan Turun kaksinkamppailuun Yhteisvastuun keräystu-

loksesta. Leikkimielisen kilpailun voittajasta ei ollut epäselvyyttä: Tampere rökitti Turun. Tamperelaiset lahjoittivat yhteis-

vastuupottiin 122 018,07 euroa.Tampereella Yhteisvastuukeräystä vauhditettiin myös sosiaalisessa mediassa. Julkisuuden

henkilöt haastoivat mukaan uusia nimiä. Enkelinsiivet nähtiin monen tutun tamperelaisen selässä. Kiitos teille!

Tamperelaiset kampanjoivat Yhteisvastuun hyväksi