tarvaalan kampusalueen asemakaava - fcg

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI

Tarvaalan kampusalueen asemakaava

Liite 7 Rakennustapaohjeet

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 21.8.2017 P26236P001

Liite 7 Rakennusta-

paohjeet

1 (18)

T. Järvinen

21.8.2017

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40100 Jyväskylä Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi

Rakennustapaohjeet_Tarvaala_006.docx Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

1 SISÄLLYSLUETTELO

1 Sisällysluettelo ................................................................................................................ 1

2 Yleistä ............................................................................................................................ 1

2.1 Rakennustapaohjeista .............................................................................................. 1

2.2 Tavoitteista ............................................................................................................. 1

2.3 Yleiskaavallisista tavoitteista ..................................................................................... 1

2.4 Suunnittelukohteesta ............................................................................................... 2

3 Rakennustapaohjeet korttelialueittain ................................................................................. 3

3.1 YLPA-1/s – korttelialueen rakentamistapaohjeet .......................................................... 3

3.2 AP/RM – korttelialueen rakentamistapaohjeet ............................................................. 5

3.3 KTY – korttelialueen rakentamistapaohjeet ................................................................. 7

3.4 AM-1 – korttelialueen rakentamistapaohjeet ............................................................... 9

3.5 YLPA-2 – korttelialueen rakentamistapaohjeet ........................................................... 10

3.6 YLPA-1 – korttelialueen rakentamistapaohjeet ........................................................... 11

3.7 VR-1 – alueen rakentamistapaohjeet ........................................................................ 13

4 Yleisiä periaatteita.......................................................................................................... 14

4.1 Istutettavat alueen osat ......................................................................................... 14

4.2 Jätehuolto ............................................................................................................. 14

4.3 Maaperän käsittely ................................................................................................. 14

4.4 Maanpinnan tasaus, pintavesien johtaminen ............................................................. 14

4.5 Pääsuunnittelija ..................................................................................................... 14

4.6 Luonnosten hyväksyttäminen rakennusvalvonnassa ................................................... 14

4.7 Suojelukohteita koskevien luonnosten hyväksyttäminen museoviranomaisella ............... 14

4.8 Rakennusjärjestys ................................................................................................. 14

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite 7 Rakennustapaoh-jeet

1 (14)

21.8.2017



Kotipaikka Helsinki

Tarvaalan kampusalueen asemakaava

Rakennustapaohjeet

2 YLEISTÄ

näihin rakennustapaohjeisiin viitataan 21.8.2017 päivätyn Tarvaalan kampusalueen

asemakaavan määräyksissä.

2.1 Rakennustapaohjeista

Rakentamisen tapaa ohjaavat järjestyksessä:

maankäyttö- ja rakennuslaki sekä - asetus

asema- ja yleiskaava

Suomen rakentamismääräyskokoelma

kunnan rakennusjärjestys

Rakennustapaohjeet täydentävät edellä kuvattua ohjausjärjestelmää. Ohjeilla tuo-

daan esille ja täsmennetään niitä periaatteita, joita erityisesti halutaan toteuttaa. Ra-

kennustapaohjeet auttavat sekä rakentajia että viranomaisia alueen suunnittelu-, val-

vonta- ja rakentamistehtävissä.

2.2 Tavoitteista

Rakennustapaohjeilla pyritään siihen että kaavan selvitysten yhteydessä tunnistetut

alueen arvot ja kaavamääräyksiin kirjatut tavoitteet tulisivat käytännön rakentamises-

sa riittävästi huomioiduiksi ja toteutetuiksi. Kampusalueen merkittävimmät arvot ovat

maisemassa ja rakennetussa kulttuuriympäristössä.

2.3 Yleiskaavallisista tavoitteista

Alueella voimassa olevan oikeusvaikutteisen kyläyleiskaavan (2015) periaatteita:

Rakennusten ja ympäristön säilyttäminen alueen luonteelle ominaisena

Korjaus- ja lisärakentamisen sopeuttaminen ympäröivään rakennuskantaan nou-

dattaen alueen rakennusperinnettä

Kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen

Peltoalueiden säilyttäminen avoimina ja viljelyskäytössä

Kulttuurihistoriallisen rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuuden ominaispiir-

teiden ja identiteetin huomioiminen

Alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan luonteen huomioiminen; uudis- ja korja-

usrakentamisen liittäminen olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön

Avoimeen maisemaan ja ranta-alueille rakennettaessa erityisen huomion kiinnit-

täminen rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja värityk-

seen

Uudis-, laajennus- ja korjausrakentamisen sovittaminen huolellisesti maisemaan

ja kyläympäristöön paikallinen rakentamisen perinne huomioiden

Ulkomaalauksissa ympäröivän vanhan rakennuskannan huomioiminen ja yhtäläi-

sen tavan suosiminen

Jälleenrakennuskauden historiallisten rakennuspiirteiden turvaaminen korjaus-

hankkeissa

Rakennuspaikan luonnonmukaisuuden säilyttäminen

Arvokkaiden kasvillisuuden reunavyöhykkeiden säilyttäminen

Luonnon merkittävien kauneusarvojen säilyttäminen

Erikoisten luonnonesiintymien säilyttäminen (yksittäispuut, siirtolohkareet)

Ranta-alueiden kasvillisuuden säilyttäminen

Maisemallisesti merkittävien puiden säilyttäminen


2 (14)

21.8.2017



Kotipaikka Helsinki

2.4 Suunnittelukohteesta

Tarvaalan maatalousoppilaitos on keskeinen maamerkki maakunnallisesti arvokkaan

Pajupuro – Tarvaalan maisema-alueella. Oppilaitoksen vanhimmasta rakennuskannas-

ta koostuva pihapiiri sijaitsee Majakosken tuntumassa ja hallitsee näkymiä sekä Uu-

raisten tielle että vesistön ja ympärille aukenevien peltomaisemien suuntiin. Oppilai-

tosta ympäröivät rannoille ulottuvat pellot.

Kulttuurimaisema on kauneimmillaan vanhan maatalousoppilaitoksen ympärillä Uu-

raistentien itäpuolella, missä vanhaa koulun pihapiiriä ympäröivät maatalouden tuo-

tantorakennukset ja Majakoskeen rajautuvat pellot toimivat karjan laidunalueena

(kannen kuva)1.

Alueen olevat rakennukset muodostavat kokonaisuutena edustavan rakennetun kult-

tuuriympäristön, jolla on kulttuurihistoriallista arvoa yhtenä maamme vanhimpana yh-

täjaksoisesti toimineena maanviljelyskouluna.

Kuva 1: Suunnittelualueen rakennuksia (ote rakennetun ympäristön selvityksestä, Essi Jokinen, Saarijärven kaupunki/POKE 2015).

Alueen ominaisuuksia on kuvattu tarkemmin rakennustapaohjeisiin liittyvän asema-

kaavan selostuksessa ja selvityksissä, joihin selostuksessa viitataan.

1 Mervi Koskinen, 2008


3 (14)

21.8.2017



Kotipaikka Helsinki

3 RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIALUEITTAIN

3.1 YLPA-1/s – korttelialueen rakentamistapaohjeet

YLPA-1/s – korttelialue on alueen vanhin ja arvokkain osa. Oppilaitoksen pihapiiri on

maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Rakennuksista kolme on suo-

jeltu valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/85) nojalla

ja yksi on luokiteltu ns. varjelluksi kohteeksi. Asetus on lakkautettu, mutta Laki ra-

kennusperinnön suojelemisesta (498/2010) vahvistaa aiempien asetussuojelupäätös-

ten olevan sellaisenaan voimassa, kunnes ELY–keskus on käsitellyt kohteen lain mu-

kaisesti. ELY–keskuksen avaama suojeluprosessi voi päätyä joko suojeluun asema-

kaavalla tai lakisuojelupäätökseen, jonka ympäristöministeriö vahvistaa.

Kuva 2: Suojelukohteet. Vilja-aitta sijoittuu ydinpihapiirin ulkopuolelle.

3.1.1 Asemakaava:

Käyttötarkoitusmerkintään YLPA-1 lisätty loppuliite /s määrää: ”Alue, jolla ympäristö

säilytetään. Alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävä seudullisesti arvokas rakennus-

kanta ja ympäristö säilytetään. Rakennuksia ei saa purkaa ilman MRL 127 §:ssä tar-

koitettua lupaa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa uudis- ja korjausrakentami-

nen on sopeutettava rakennustavaltaan ja sijainniltaan olemassa olevaan rakennus-

kantaan ja ympäristöön siten, että alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävät ominais-

piirteet säilyvät”.

Suojeltavat rakennukset on merkitty määräävällä rakennusalalla ja merkinnällä sr/v;

”Suojeltava rakennus. Valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen

(480/1985) nojalla suojeltu rakennus. Asetuksen (480/1985) mukainen suojelu lak-

kaa, kun rakennuksista on tehty myönteinen tai kielteinen rakennusperinnön suojele-

misesta annetun lain (498/2010) mukainen päätös ja se on saanut lainvoiman. Ra-

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100498

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100498


4 (14)

21.8.2017



Kotipaikka Helsinki

kennusta ei saa purkaa. Muutos- ja korjaustöiden yhteydessä museoviranomaiselle tu-

lee varata mahdollisuus lausunnon antamiseen”.

Uudis- ja lisärakentaminen YLPA-1/s – alueella:

Suojelemattomien rakennusten osalta on korjaus- ja lisärakentamisen lisäksi myös

uudisrakentaminen mahdollista.

Korttelialueen kaikki rakennukset muodostavat yhdessä maisemallisesti arvokkaan pi-

hapiirin. Kaikille rakennuksille on asemakaavassa merkitty määräävät rakennusalat.

Rakennusalat noudattavat pääosin olevien rakennusten ulkokehää ja rakennusaloilla

sallittu kerrosluku noudattaa olevien rakennusten kerroslukua.

Asemakaavan rakennusalat ohjaavat rakentamisen sijoittumaan pääosin nykyisille

paikoilleen.

Rakennushankkeiden luonnospiirrokset ja värityssuunnitelmaluonnokset tulee esittää

kaupungin rakennusvalvontaviranomaisille ennen pääpiirrosten laadintaa.

Kuva 3: Päärakennus kaavaehdotuksessa

Ruokalarakennuksen osalta rakennusala on asemakaavassa merkitty suurempana

kuin olemassa olevan rakennuksen mittasuhteet. Ruokalarakennuksen toimivuus on

oppilaitoksen kannalta tärkeää ja sen laajentaminen on todennäköisesti lähitulevai-

suudessa tarpeen.

Rakennusta voidaan laajentaa rakennusalan puitteissa joko eteläpuolelle tai myös pi-

hapiirin puolelle.

Massoittelu

Rakennusta ei tule laajentaa täysin samaan seinälinjaan, lisäosan liitoskohta tulee

porrastaa jonkun verran vaakasuunnassa. Uudisosa tulee porrastaa myös pystysuun-

nassa mikäli sokkelista muodostuisi muuten yli metrin korkea.

Laajennusten kerrosten julkisivukäsittelyt (väritykset, materiaalivaihdot) tulee toteut-

taa ja sovittaa olemassa olevan rakennuksen julkisivuratkaisuihin sovittaen (esim.

kellarikerroksen erilainen väritys ja materiaali).

Kattokaltevuus

Kattokaltevuuden tulee noudattaa olevan rakennuksen kaltevuutta. Harjan tulee olla

rakennuksen kunkin osan pidemmän sivun suuntainen.

Julkisivumateriaalit ja - värit

Betonirunkoisia ja rapattuja rakennuksia laajennettaessa (esim. päärakennus) jul-

kisivujen umpiosan tulee koostua ensisijaisesti vaaleasta rappauksesta. Toiseksi hallit-

sevimman pintamateriaalin tulee olla punatiili. Keventävät osat voivat olla hillityn vä-

ristä pystylaudoitusta. Julkisivuissa ei saa käyttää peltikasetteja.


5 (14)

21.8.2017



Kotipaikka Helsinki

Puujulkisivuisissa rakennuksissa lisärakentaminen toteutetaan puurakenteisena ja -

puuverhoiltuna olemassa olevaan rakennukseen harmonisesti sovittaen. Uudisraken-

tamisessa vesikattomateriaaleina ei saa käyttää palahuopaa eikä toista materiaalia

jäljittelevää materiaalia. Pääasialliset kattomateriaalit ovat saumattu peltikate, kol-

miorimahuopakate ja tiilikate. Laajennuksissa käytetään olemassa olevan rakennuk-

sen vesikatemateriaalia.

Ikkunat

Ikkunoiden tulee olla pääosin nauhamaisia ja korkeudeltaan olemassa olevaa ikkuna-

korkeutta vastaava.

3.2 AP/RM – korttelialueen rakentamistapaohjeet

3.2.1 Asemakaava:

”Asuinpientalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa myös loman- ja vapaa-ajanviettoa

palvelevaa toimintaa. Alue on tarkoitettu pientalojen rakentamiseen. Alueelle saa py-

syvän asumisen lisäksi sijoittaa myös opetustoimintaa palvelevia asuntolarakennuksia

ja loman- ja vapaa-ajanviettoa palvelevia rakennuksia. Rakennusten on sijoituksel-

taan, kooltaan, muodoltaan, väritykseltään ja materiaaleiltaan sopeuduttava osaksi

järvi- ja jokimaisemaa”.

Kuva 4: AP/RM - korttelialueen sijainti


6 (14)

21.8.2017



Kotipaikka Helsinki

3.2.2 Rakennustapaohjeet

Rakennusten seinälinjat on porrastettava siten että rakennusmassa ei ole häiritsevän

pitkä ja monotoninen. Rakennusten harjan tulee olla joko rannan suuntainen tai sitä

vastaan kohtisuoraan.

Arkkitehtuurissa tulee välttää suomalaiseen maisemaan vieraita aiheita; tornit ja kaa-

ret eivät ole sallittuja.

Rakennusten pääikkunat tulee suunnata etelään. Ikkunat voivat olla korkeita ja ulot-

tua lattiasta kattoon, mutta niissä pitää olla alhaalta ylös asti ulottuva välipystykarmi

vähintään 1,5 metrin välein. Ikkuna-aukotus ei saa olla monotoninen.

Rakennuksissa saa käyttää harjakattoa, kahteen suuntaan laskevaa pulpettikattoa, tai

näiden yhdistelmiä. Aumakattoa ei sallita.

Kattokaltevuuden tulee olla välillä 1:1,5 – 1:3

Rantavyöhyke on kaavassa merkitty istutettavaksi alueeksi. Oleva rantapuusto on säi-

lytettävä. Varovainen harvennus on mahdollista mutta vain maisematyöluvalla. Ran-

nan muuttaminen avoimeksi ja puistomaiseksi ei ole sallittua.

Rakennusten julkisivumateriaalina tulee olla pääosin puu. Rappausta ja muurausta

voidaan käyttää tehosteena. Hirsirakenteiden tulee olla höylähirttä ja lyhyillä hirsinur-

killa. Pyöröhirsirakennuksia, rakoliitereitä, tynnyrisaunoja tai pressukatoksia ei sallita.

Julkisivujen ja vesikaton värityksen tulee olla tummahko, siten että rakennus ei näy

häiritsevästi joki- ja järvimaisemassa.

Katon tulee olla tummaa huopaa. Mikäli katolle asennetaan aurinkopaneeleita, tulee

ne asentaa lappeen suuntaisina.

Rakennuskohtaisen kelluvan puurakenteisen laiturin ulkonema keskivedenkorkeuden

rantaviivasta saa olla enintään 15 metriä. Laiturin päässä sijaitseva leviketaso saa olla

enintään 2 x 3 metriä.



Kuva 5: Esimerkkimassoittelu, väritys ei vastaa ohjeistusta


7 (14)

21.8.2017



Kotipaikka Helsinki

3.3 KTY – korttelialueen rakentamistapaohjeet

3.3.1 Asemakaava:

”Toimitilarakennusten korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia se-

kä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden

yhdistelmiä sekä puutarha- ja kasvihuonerakennuksia. Alueelle voi sijoittua myös ope-

tustoimintaa tukevia palveluja sekä myymälätiloja. Rakennusten on sijoitukseltaan,

kooltaan, muodoltaan, väritykseltään ja materiaaleiltaan sopeuduttava osaksi ympä-

ristöä. Rajaa rakennetun alueen ja ympäröivän peltomaisen välillä tulee pehmentää

istutuksin”.

Kuva 6: Korttelialueen sijoittuminen

3.3.2 Rakennustapaohjeet:

Kortteli muodostaa maisemassa oman erillisen kokonaisuutensa. Rakennukset on si-

joitettava asemakaavassa osoitetuille määrääville rakennusaloille. Kortteli ylittää mai-

semallisesti tärkeän peltoaukean. Aukean alavin kohta jätetään avoimeksi jolloin nä-

kymä Uuraistentieltä länteen peltoalueelle säilyy.

Rakennukset tulee sijoittaa peltoalueen reunoille, etelässä Tuumalantien varteen ja

pohjoisessa metsäsaarekkeen tuntumaan.

Julkisivumateriaalina tule olla sileä, vaalea ja saumaton rappaus tai vaalea puuverhoi-

lu (myös hirsi, mutta ei pyöröhirsi). Myös lasipinnat keventävinä ja jäsentävinä ele-

mentteinä sallitaan. Lasipinnat eivät saa olla häiritsevän suuria ja hallitsevia. Jul-

kisivujen rappauspintojen ja ikkunoiden tulee muodostaa ei-monotonisia kombinaa-

tioita. Ikkunat on sijoitettava useamman ikkunan nauhamaisiin tai pintamaisiin ryh-


8 (14)

21.8.2017



Kotipaikka Helsinki

miin. Rakennusmassojen monotonisuutta ja hallimaisuutta tulee keventää materiaali-

jäsennysten, sisäänvetojen tai ikkuna-aukotusten avulla.

Kirkkaita ja räikeitä isoja väripintoja ei sallita.

Arkkitehtuuri voi olla modernia mutta sen tulee olla ilmeeltään kevyttä ja hillittyä.

Massoittelun tulee pohjaltaan perustua rakennuksittain selkeisiin suorakulmaisiin, 2-

3:een, porrastaen sommiteltuihin suorakulmioihin. Rakennukset eivät saa muodostaa

tasavälisiä ketjuja.

Väritys- ja julkisivusuunnitelmaluonnokset tulee esittää kaupungin rakennusvalvon-

nassa ennen varsinaisten pääpiirrosten laadintaa.

Kuva 7: Kuva virtuaalimallista


9 (14)

21.8.2017



Kotipaikka Helsinki

3.4 AM-1 – korttelialueen rakentamistapaohjeet

3.4.1 Asemakaava:

”Maatilojen talouskeskusten korttelialue. Maatilojen talouskeskusten korttelialue,

jolle voidaan sijoittaa kotieläintalouden yksikkö sekä siihen liittyviä liitännäistoiminto-

ja, kuten biokaasulaitos, varastot, konehallit sekä erilaiset siilot ja säiliöt. Alueelle saa

sijoittaa myös opetustoimintaa palvelevia rakennuksia ja toimintoja sekä kasvihuonei-

ta. Rakennusten sijoittelussa tulee huomioida riittävä suojaetäisyys ympäröivään asu-

tukseen ja vesistöön, sekä rakennusten sovittaminen osaksi pelto- ja järvimaisemaa.

Rajaa rakennetun alueen ja ympäröivän peltomaisen välillä tulee pehmentää istutuk-

sin Eläinsuojan tarkka sijoittaminen ja eläinten suurin sallittu määrä ratkaistaan ym-

päristölupamenettelyssä. Toiminta ei saa aiheuttaa ympäröivälle asutukselle kohtuu-

tonta rasitusta esimerkiksi hajusta, melusta tai pölystä”.



Rakennukset tulee sijoittaa kaavassa merkitylle rakennusalalle. Kattomuotona tulee

olla harjakatto tai kahteen suuntaan laskeva pulpettikatto. Julkisivujen päävärinä tu-

lee olla perinteinen punamulta ja sille alisteisena valkoinen. Ikkunoiden tulee olla

nauhamaisia. Julkisivumateriaalina voi käyttää muutakin kuin puuta.

Rakennushankkeiden luonnospiirrokset tulee esittää kaupungin rakennusvalvontavi-

ranomaisille ennen pääpiirrosten laadintaa.


10 (14)

21.8.2017



Kotipaikka Helsinki

3.5 YLPA-2 – korttelialueen rakentamistapaohjeet

3.5.1 Asemakaava:

Yleisten opetustoimintaa palvelevien rakennusten sekä liike-, asuin- ja palveluraken-

nusten korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa kouluja ja muita oppilaitoksia, sekä

muita opetustoimintaa palvelevia rakennuksia, kuten asuntoloita, urheilu- ja vapaa-

ajantiloja, sekä varasto- Ja terminaalililoja. Energiatuotantoon ja bioterminaaliin liitty-

viä toimintoja saa sijoittaa korttelialueella niille osoitetulle alueen osalle.



Alueen oleva rakennuskanta on kerroksellinen ja iältään uudempaa kuin oppilaitoksen

vanhin osa Uuraistentien itäpuolella. Alueen identiteettiä kuvastava konehalli sijoittuu

Uuraistentien – Tuumanlantien risteykseen. Korttelin eteläosaan on rakentunut sa-

mansuuntaisia kalustohalleja. Rivistö on täydentynyt uudella konehallilla 2017. Kortte-

lin keskiosa on hajanaisemmin sijoittuva kokoelma eri-ikäisiä ja – kokoisia rakennuk-

sia. Arkkitehtuuriltaan muista jyrkästi poikkeavan biotalousinstituutin vierelle raken-

tuu jatkossa energiatuotantoon ja bioterminaaliin liittyviä toimintoja.

Täydennysrakentamisessa tulee jatkossa keskittyä korttelikokonaisuuden ilmeen ko-

hentamiseen ja rakenteen selkeyttämiseen. Uudisrakentamisella tulee muodostaa ja

vahvistaa selkeitä aukioita ja niiden välisiä kulkuväyliä. Selkeys parantaa alueen si-

säistä turvallisuutta. Kulkuväyliä tulee tukea istutuksin, kivetyin osuuksin ja valaistuk-

sen keinoin. Väylien varrelle tulee varata paikkoja levähdyksiin (penkkejä).

Kirkkaita ja räikeitä isoja väripintoja ei sallita.


11 (14)

21.8.2017



Kotipaikka Helsinki

3.6 YLPA-1 – korttelialueen rakentamistapaohjeet

3.6.1 Asemakaava:

”Yleisten opetustoimintaa palvelevien rakennusten sekä liike-, asuin- ja palveluraken-

nusten korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa päiväkoti, kouluja ja muita oppilaitok-

sia, sekä muita opetustoimintaa palvelevia rakennuksia, kuten asuntoloita, maatilan

tuotanto- ja varastorakennuksia, navettoja ja muita eläinsuojia, sekä kasvitarhoja”.


Korttelialueen eteläosa on maisemallisesti tärkeä kohde etelästä päin alueelle tultaes-

sa. Alueen identiteetin kannalta keskeinen navettarakennus on kaavassa huomioitu

id-merkinnällä. Kaava mahdollistaa navetan laajentamisen etelään. Lisärakentaminen

on korttelissa mahdollista myös itään ja koilliseen, jossa myös on maisemallisesti tär-

keää peltoaluetta.


Rakennukset tulee sijoittaa asemakaavan rakennusalojen puitteissa maaston rajapin-

toihin (esim. metsän reunaan) siten, että erityisesti maisemallisesti arvokkaat näky-

mät ja säilyvät katkeamattomina.

Korttelin oleva puinen rakennuskanta noudattaa väritykseltään suhteellisen yhtenäi-

sesti suomessa perinteistä ja joka vuodenaikaan sopivaa punamultapohjaa. Uuraisten-

tien uudemmat asuntolarakennukset on verhottu punatiilellä.

Lisärakentamisessa tulee korttelin eteläosassa noudattaa alueen vakiintunutta yleisil-

mettä värityksen, materiaalien ja mm. kattokaltevuuksien suhteen. Erityisesti identi-


12 (14)

21.8.2017



Kotipaikka Helsinki

teetin kannalta tärkeän navettakokonaisuuden ympäristössä uudisrakentaminen tulee

toteuttaa sille alisteisesti ja siihen sopeutuen.

Korttelin koillisosa lammen ja pellon takaisella kukkulalla muodostaa sen sijaan jo

oman kokonaisuutensa, jossa voi toteuttaa uudempaa arkkitehtuuria. Aluetta erottaa

oppilaitoksen vanhimmasta pihapiiristä visuaalisesti liito-oravia varten suojattu puus-

toinen vyöhyke.

Muodostettavan korttelinosan tulee olla väreiltään, muodoiltaan ja massoittelultaan

muodostaa muuhun kortteliin sopusuhtainen osa. Rakennusoikeutta ei saa toteuttaa

yhtenä isona massana.

Väritys voi julkisivuiltaan olla vaalea / kellertävävoittoinen. Kattomateriaalina sallitaan

myös pystysaumattu peltikate, huopa tai tiilikate. Kattomateriaalina ei saa käyttää pa-

lahuopaa tai toista materiaalia jäljittelevää materiaalia. Laajennuksissa käytetään

olemassa olevan rakennuksen vesikattomateriaalia.



Kuva 11: Kuva virtuaalimallista


13 (14)

21.8.2017



Kotipaikka Helsinki

3.7 VR-1 – alueen rakentamistapaohjeet

VR–1 – alue kaavassa on Majakosken maisemallisesti arvokasta rantavyöhykettä.

3.7.1 Asemakaava:

Retkeily- ja ulkoilualue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alueelle voidaan sijoittaa

ulkoilupolkuja ja -teitä sekä alueen ulkoilukäyttöä palvelevia rakennelmia ja raken-

nuksia. Alueen enimmäisrakennusoikeus on 80 kem². Alue on säilytettävä puustoise-

na.

Kuva 12: Alueen sijoittuminen


Ulkoilukäyttöä palvelevina rakennelmina tarkoitetaan esim. levähdyskatoksia ja –

penkkejä / penkkiryhmiä, kulkureittejä sekä nuotiopaikkoja.

Materiaalit

Rakennusten ja rakennelmien tulee olla puurakenteisia

Perustusrakenteissa voi käyttää kiveä

Nuotiot tulee rakentaa luonnonkivistä

Katemateriaalina sallitaan huopa tai paanu

Väritys ja pintakäsittely

Värien tulee olla tummahkoja, kirkkaita ja räikeitä värejä ei tule käyttää

Pintakäsittelynä tulee olla sävytys, ei peittomaali

Katteen tulee olla tumma


14 (14)

21.8.2017



Kotipaikka Helsinki

4 YLEISIÄ PERIAATTEITA

4.1 Istutettavat alueen osat

Istutettaviksi merkityillä alueen osilla on suosittava paikallisia lajeja.

4.2 Jätehuolto

Jätteiden keräys tulee järjestää kortteleittain keskitetysti. Keräyspisteet tulee sijoittaa

siten että ne ovat tyhjennettävissä turvallisesti ilman tarpeetonta ajoa korttelialueilla.

Jäteastioita varten tulee rakentaa puurakenteiset katokset / aitaukset. Rakennelmien

tulee väritykseltään ja materiaaleiltaan vastata lähimpiä rakennuksia.

4.3 Maaperän käsittely

Rakennukset tulee istuttaa maastoon ilman suuri täyttöjä ja pengerryksiä.

4.4 Maanpinnan tasaus, pintavesien johtaminen

Rakennuspaikalla tulee mahdollisuuksien mukaan välttää leikkauksia ja pengerryksiä

sekä muuta pysyvää huomattavaa maanmuokkausta. Korkeita pengerryksiä ei sallita.

Muurilla rajattu maaleikkaus tai pengerrys saa olla enintään 80 cm korkea.

Rakennusten lattia tulee tehdä riittävän korkealle maanpinnan yläpuolelle ja pihan tu-

lee kallistua selvästi rakennuksesta poispäin. Pintavesien ohjaus ja käsittely tulee esit-

tää asemapiirroksessa rakennuslupaa haettaessa.

4.5 Pääsuunnittelija

Rakennushankkeen suunnittelukokonaisuudesta vastaavan suunnittelijan tulee olla

Maankäyttö- ja rakennuslain 120 § mukainen tehtävään nähden pätevä pääsuunnitte-

lija.

4.6 Luonnosten hyväksyttäminen rakennusvalvonnassa

Rakennusten pääpiirrosluonnokset, värityssuunnitelmat ja viher- tai pihasuunnitelma

tulee hyväksyttää Saarijärven kaupungin rakennusvalvontaviranomaisilla ennen lopul-

listen pääpiirrossarjojen laatimista ja rakennusluvan hakemista.

4.7 Suojelukohteita koskevien luonnosten hyväksyttäminen museoviranomaisella

Suojeltujen rakennusten (sr/v) muutos- ja korjaustöiden yhteydessä museoviran-

omaiselle tulee varata mahdollisuus lausunnon antamiseen.

4.8 Rakennusjärjestys

Saarijärven kaupungin voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginval-

tuustossa 16.2.2009.

Rakennusjärjestystä noudatetaan kun asemakaavassa ei ole muuta määrätty.

tarvaalan kampusalueen asemakaava - fcg

Documents