Tarvitaanko sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalvelut – koordinaatiokeskus?

Tomi Ståhl 11.1.2018

Kela, muutosjohtaja

1

1. Tausta ja uudistuksen tavoite Maakuntalaki HE 15/2017, s. 155-

2

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

- vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä rakenteellisilla uudistuksilla.

- Keskeisessä asemassa ovat tällöin sosiaali- ja terveydenhuollon

uudistus ja maakuntauudistus.

- Edellä todettujen tavoitteiden toteuttamiseksi julkisen sosiaali- ja

terveydenhuollon palvelut yhdistetään kaikilla tasoilla

asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Osana tätä vahvistetaan

peruspalveluja.

- Tavoitteiden toteuttamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausta ja

toimintamalleja uudistetaan perusteellisesti. Vahvalla ohjauksella

voidaan varmistaa nykyistä asiakaslähtöisempien, integroitujen

ja vaikuttavien palvelujen toteutuminen kustannustehokkaalla

tavalla.

Maakunta vastuussa

3

Maakuntalaki 7 §, 3 momentti (s. 698)

Tehtävien hoidosta järjestämisvastuussa oleva maakunta vastaa

asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja

palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien

palvelujen ja muiden toimenpiteiden:

1) yhdenvertaisesta saatavuudesta;

2) tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä;

3) tuottamistavasta;

4) tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta;

5) viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 1 § Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja

terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja

tuottavuudeltaan hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon

palvelut koko maassa.

SOTE järjestämisvastuu

4

9 § Järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on maakuntalaissa tarkoitetuilla

maakunnilla. Järjestäisvastuusta säädetään maakuntalain 7 §:ssä. Maakunnan

järjestämisvastuuseen kuuluu lisäksi vastuu asiakkaiden sosiaali- ja

terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta

kokonaisuuksiksi ja toiminnan yhteensovittaminen kunnan, valtion ja maakunnan

muiden palvelujen kanssa. Järjestämisvastuussa oleva maakunta huolehtii lisäksi

siitä, että palvelun tuottajat toimivat keskenään yhteistyössä siten, että asiakkaiden

käytössä on yhteen sovitettuja palveluja.

13 § Asiakkaiden palvelujen yhteensovittaminen Maakunnan on huolehdittava laaja-alaisesti yhteen sovitettuja palveluja tarvitsevien

asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistamisesta, palveluketjujen ja

palvelukokonaisuuksien määrittelemisestä sekä asiakasta koskevan tiedon

hyödyntämisestä eri tuottajien välillä.

Valinnanvapauslain 32 § (HE luonnos)

5

Valinnanvapauden käyttämiseen liittyvä ohjaus, neuvonta ja tuki

Maakunnan on huolehdittava siitä, että asiakkaat saavat tässä laissa

tarkoitettuja palveluja, valinnanvapautta ja valinnanvapauden käyttämistä

koskevaa ohjausta ja neuvontaa sekä tukea valinnanvapauden

käyttämiseen.

Suoran valinnan palveluntuottajan on annettava asiakkailleen 1

momentissa tarkoitettua ohjausta, neuvontaa ja tukea. Palveluntuottajan

on ohjauksellaan, neuvonnallaan ja muilla toimenpiteillään huolehdittava

siitä, että sosiaalihuoltolaissa tarkoitettu asiakkaan etu toteutuu ja että

asiakas saa potilaslaissa ja terveydenhuoltolaissa tarkoitetulla tavalla

tarvettaan vastaavan julkiseen palveluvalikoimaan kuuluvan hoidon ja

palvelun.

Ohjausta, neuvontaa ja tukea annettaessa on kiinnitettävä erityistä

huomiota asiakkaisiin, jotka tarvitsevat laaja-alaisesti yhteensovitettavia

palveluja, paljon palveluja tai ovat erityisen tuen tarpeessa.

6

Maakuntauudistus

Hallitus täsmentää valinnanvapauslakia

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 20.12.2017 19.31

Hallitus on sopinut, että jatkovalmistelussa lakiesitystä tarkennetaan

muun muassa asiakkaan palvelu- ja hoitoketjujen sujuvoittamiseksi sekä

eri toimijoiden osaoptimoinnin estämiseksi. Sosiaali- ja terveyspalvelut on

yhteensovitettava toimiviksi palvelu- ja hoitokokonaisuuksiksi.

Lausuntoyhteenveto valinnanvapauslain luonnoksesta on julkaistu

Sosiaali- ja terveysministeriö 5.1.2018 10.00 ,Tiedote 1/2018

Palvelujen yhteensovittaminen nähdään vaikeana

Lausunnonantajat näkevät ongelmia myös asiakkaan palvelujen

yhteensovittamisessa. Hallitus on ottanut lausuntopalautteen huomioon ja

sopinut, että jatkovalmistelussa lakiesitystä tarkennetaan palvelu- ja

hoitoketjujen sujuvoittamiseksi. Yhteensovitettujen palvelukonaisuuksien

turvaamista pidetään tärkeänä.

7

2. Muutos

1. Uutta lainsäädäntöä

2. Uusia organisaatioita

3. Uusia toimijoita ja palvelun tuottajia

4. Uusia palveluita, uusia kannustimia

5. Uusia palvelun järjestämis – ja tuottamistapoja

6. Sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollisuuksien – ja resurssien

välinen kuilu kasvaa

7. Työ muuttuu, työkyky – mahdollisuudet ja rajoitukset muuttuvat

8. Polarisaatio; syrjäytyneet, vanhusväestö

9. Digitalikeinot kuten robotiikka, tekoäly, uudet asiointikanavat..

8

Käytännössä on paljon asiakkaita, jotka tarvitsevat maakunnan

”palvelukoordinaattorin” apua, koska eivät pysty itse aktiivisesti hoitamaan

tarpeenmukaista palvelukokonaisuutta.

Kuva: STM infografiikka

9

Kuva: STM infografiikka

Ehdotetussa valinnanvapausmallissa suoran valinnan palveluja voivat tarjota

maakunnan liikelaitos, maakunnan yhtiöt, yksityiset yritykset ja kolmannen

sektorin toimijat, kuten järjestöt ja säätiöt. Asiakassetelin ja henkilökohtaisen

budjetin kautta palveluja tarjoavat maakunnan yhtiöt ja muut yksityiset

palveluntuottajat. Maakunta maksaisi tuottajille palveluista korvauksen.

Palveluntuottajista

10

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikkarekisterin (TOPI)

koodilla yksilöidään hoitoilmoitusjärjestelmässä

palveluntuottaja ja toimipaikka, jossa asiakas on saanut

hoitoa.

Toimipaikkarekisterissä oli yhteensä toimipaikkoja

- 5 737 (2016)

- 5 889 (2017)

Julkisen terveydenhuollon palveluyksiköiden lisäksi yksityisiä

palveluntuottajia on Kelan ylläpitämässä rekisterissä seuraavasti;

Yhteensä voimassa olevia sopimuksia 17.3.2016:

manuaalisopimuksia 4 748 kpl

atk-sopimuksia 989 kpl

Yksityisiä palveluntuottajia on enemmän Suomessa, mutta ei saa Kelasta määrätietoja, koska ne eivät ole

suorakorvaussopimusmenettelyn piirissä.

3. Miten huolehditaan palveluketjuista? - Kuka auttaa asiakasta?

11

Maakunnan tulee huolehtia asiakasryhmien tunnistamisesta,

palveluketjuista ja palvelukokonaisuuksista

a) suunnittelu- ja organisointivaiheessa

b) päivittäisessä toimeenpanossa, jotta asiakkaiden sosiaali- ja

terveyspalvelut yhteensovitetaan toimiviksi palvelu – ja

hoitokokonaisuuksiksi

Yhteensovittamisen tulee olla asiakasnäkökulmasta vielä

kattavampaa, sillä työllisyyspalvelut, etuudet… tulee myös

yhteensovittaa tarpeenmukaisesti

Asiakkaan elämäntilanne ja siihen liittyvät palvelutarpeet

määrittävät yhteistyön ja yhteensovittamisen tarpeet

Asiakas – ja vaikuttavuusnäkökulma

12

Tavoitteina ovat mm. se, että tietoa saa helposti, asiakasta autetaan tarpeen

mukaisesti ja asiakkaan asiat hoidetaan kerralla kuntoon yhdessä eri

toimijoiden kanssa hyödyntäen mm. digitalisaation keinoja ja tietovarantoja.

Jos asiakas ei ole kyvykäs asioimaan sosiaalihuollon, terveydenhuollon,

työllisyyspalvelujen ja etuuksien asiakkaana, niin hänellä tulisi olla taho, joka

auttaa asiakasta saamaan tarvitsemansa palvelut ja etuudet.

Asiakkaan ohjausta, neuvontaa ja yhteistyötä täytyy tehdä kaikissa

yksiköissä, mutta jos yhtä vastuutahoa ei määritellä niin

riskit vajaakäytöstä, vääriin palveluihin ohjautumisesta, pallottelusta,

väliinputoamisista, huonosta kustannusvaikuttavuudesta ovat ilmeisiä

(tapahtuu jo nyt – miten tulevaisuudessa)

Tarvitaan Sote- ja työllisyyspalvelut koordinaattoreita!

Tarvitaan Sote- ja työllisyyspalvelut –koordinaatiokeskus, jotta osataan

ottaa huomioon koko maakunnan asiakkaiden tarpeet ja palvelut ja

kehittää tarvittavaa sisältö, ohjaus- ja yhteistyö osaamista!

Sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalvelut – koordinaatiokeskus - visio 2020-

13

Maakunnallinen koordinaatiokeskus

1. Ammattilaiset

- sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat, kuntoutusohjaajat … auttavat

asiakkaita kokonaisvaltaisesti ja asiakkaan tarvelähtöisesti

2. Toimintatapa

- yhdessä palvelujen järjestäjien ja tuottajien kanssa

- ohjaamalla asiakaskohtaisesti vaikuttaviin palveluihin

- mm. digitalisaation keinoja hyödyntämällä toimivat tehokkaasti

- yksi keskus, mutta työntekijät voivat olla suurelta osin

palvelukeskuksiin integroituneita

Tehokas ja asiakaslähtöinen toiminta edellyttävät kattavia

tietovarantoja, digi keinojen hyödyntämistä, yhteistyön välineitä (esim.

skype kalenterivaraus), oikeus saada muilta toimijoilta

tarpeenmukainen tuki esimerkiksi henkilökohtaisen budjetin

laatimiseksi ja etuuksien myöntämiseksi.