tekesin näköalat 1 2015

TE

KE

SIN

NÄ

KÖ

ALA

T 1 2

015

SU

UN

NA

NN

ÄY

TT

ÄJÄ

1

Sijoituksilla kasvuun

Debyyttipelillä latauslistojen kärkeen

Enkelisijoittaja tuo osaamista ja verkostoja

Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille 1 | 2015

Tekesinnäköalat

SIVU 26

SIVU 18

SIVUT 10-23

TEKESIN NÄKÖALAT 1 20152

02 pääkirjoitus

KU

VA

: EEV

A A

NU

ND

I

Keinoja lisätä vauhtia Suomen talouden hitaasti pyöriviin rattaisiin etsitään kuumeisesti. Lähes 30 prosenttia uusista työpaikoista syntyy nuoriin alle

viisivuotiaisiin yrityksiin. Uusista yrityksistä osa lukeutuu nopeaa kansainvälistä kasvua tavoitteleviin startup-yrityksiin, jotka monistavat liiketoimintaansa vauhdilla kansainvälisille markkinoille. Startup-yrityksillä on tärkeä rooli yritysrakenteen uudistamisessa, ja ne ovat tuoneet yrityskenttään pitkään kaivattua innostusta ja uskoa menestymiseen.

Kansainvälistyminen vaatii niin startupeilta kuin uutta suuntaa hakevilta kasvuyrityksiltäkin osaavan tiimin, toimivan liiketoimintamallin ja merkittävästi pääomia. Suomalaisten yritysten keräämä pääomasijoitusten määrä on kasvanut viime vuosina positiivisesti, mutta sijoituskierrosten koko jää usein muita maailman startup-keskittymiä pienemmäksi.

Vaikka emme vielä yllä suurimpiin summiin, vireä startup-kenttämme on onnistunut kääntämään usean ulkomaisen sijoitusrahaston katseen maahamme. Esimerkiksi London Venture Partners -rahasto on tehnyt sijoituksen jo viiteen suomalaiseen pelialan yritykseen, joihin lukeutuvat niin Supercell kuin myös tässä lehdessä esiteltävä PlayRaven.

Marjo Ilmari

Palvelujohtaja, nuoret yrityksetTekes

Näiden sijoitusten saamiseen Tekesin rahoitus on luonut pohjaa.

Parhaimmillaan kansainväliset sijoittajat tuovat yritykseen pääoman mukana markkinanäkemystä, kokemusta ja verkostoja. Sijoittajan avulla yrityksiä saadaan kehitettyä useita kehitysaskelia eteenpäin. Toivottavasti jatkossa yrityksiä onnistutaan kasvattamaan vielä yhtä kokoluokkaa suuremmiksi ennen pääomasijoittajan irtautumista.

Vielä puoli vuosisataa sitten 500 arvokkaimman yhdysvaltalaisen yrityksen listalla pysyteltiin keskimäärin 75 vuotta, mutta nykyään ainoastaan 15 vuotta. Yli puolet näistä yrityksistä on perustettu, kun talous on ollut taantumassa. Nyt on erinomainen hetki haastaa globaalit jätit. Taitavia tiimejä vauhdittamaan löytyy osaavaa pääomaa myös ulkomailta.

Sijoituksia saa, verkot vesille

TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015 3

sisällys 03

04 Valokeilassa

06 Tekesin uutisia

09 Uusia julkaisuja

24 EU-rahoitus


30

26 SUUNNANNÄYTTÄJÄ: Ari Korhonen: Enkelisijoittaja tuo osaamista ja verkostoja

10 Sijoitukset siivittävät kasvuun

14 Viisi väitettä rahoitusmarkkinoista vuonna 2020

15 Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitus vauhdittaa lupaavimpien yritysten kasvua

16 Ohjelmisto-osaajan oivia valintoja

18 Debyyttipelillä latauslistojen kärkeen

20 Kasvuyritys hyvässä nosteessa

KASVUYRITYKSEN TARINATietojärjestelmäkehitystä yhdessä asiakkaan kanssa

10-23Teema

"Tekesin tavoitteena on, että yritykset pääsevät nopeammin kansainväliseen liiketoimintaan mutta kykenevät säilyttämään liiketoiminnan arvosta

mahdollisimman suuren osan Suomessa", toteaa Tekesin Jukka Häyrynen sivun 12 artikkelissa. Samassa artikkelissa puhutaan myös ankkuriyritysten tarpeesta. FiHTA ry:n on helppo yhtyä näihin tavoitteisiin, sillä terveysteknologian globaalit kasvumarkkinat ovat houkuttelevat, mutta näille markkinoille ei ole uusien tulokkaiden helppo tulla. Ankkurit olisivat iso apu pienille, niiden pyrkiessä haastaville markkinoille. Monet ovat kuitenkin onnistuneet ja terveysteknologia on Suomelle kannattava toimiala.

Toiminnanjohtaja

Terhi Kajaste

Terveysteknologian Liitto ry FiHTA

LUKIJAN VINKKI

28 Risteyksessä

33 Tekesin tarjoama

34 Nimitykset

35 Yhteystiedot


DESINFIOINTIJÄRJESTELMIEN valmistaja LED Suutari ja terveyspalvelu Medixine voittivat vastuul-listen innovaatioiden kansainvälisen sarjan Vuoden laatuinnovaatio -kilpailussa.

Kilpailussa arvioitiin innovaation uutuusarvoa, hyödynnettävyyttä, oppimista, asiakas- ja yhteiskun-talähtöisyyttä sekä tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Palkittavia innovaatioita oli yhteensä 18.

Vuoden laatuinnovaatio -kilpailu järjestet-tiin kahdeksatta kertaa. Suomen lisäksi kilpailuun osallistuivat Latvia, Ruotsi, Tšekin Tasavalta, Unkari, Viro, Israel, Kazakstan. Tekes oli yksi järjestäjistä.

laatukilpailussa

Medieta on kehittänyt Tekesin BioIT-ohjelmassa lääketieteellisen rannekemittalaitteen, joka mahdollistaa ensimmäisenä maailmassa laajan biosignaalien mittaamisen, tietojen keräämisen, prosessoinnin sekä tiedonsiirron langattomasti oikea-aikaisesti ennalta määrätyille tahoille.

LANGATON ranneke mittaa mm. hengitystaajuutta, happisaturaa-tiota, lämpötilaa, verenpainetta, sydämen sykettä ja tajunnan tasoa. Tätä kokonaisuutta pystytään peilaamaan varhaisten riskien tunnistamisen taulukkoon, joka on yleisesti käytössä sairaaloissa ympäri maailmaa.Kun mahdolli-set riskit esimerkiksi leikkauksen jälkeen tunnistetaan ajoissa, ongelmat eivät pääse pahenemaan ja pidentämään toipumisaikaa. Kun

elintoimintojen mittaaminen on näin laajaa helppokäyt-

töisellä rannekkeella, potilas voidaan

siirtää esimerkiksi tehohoidosta turvallisesti avo-osastolle

tai kotihoitoon nykyistä paljon no-peammin.

www.medieta.fi

04

KOONNUT: PIA MÖRK

valokeilassa

turvaa potilaille ja säästöä terveydenhuoltoon

Älyrannekkeella

VTT ja ryhmä suomalaisyrityksiä ovat kehit-täneet sähköauton käyttöön liittyviä uusia älyratkaisuja, jotka mahdollistavat muun muassa sähköauton standardipohjaisen la-tauksen, lataustolpan etävarauksen, ja auton älykkään lataamisen, jossa huomioidaan energian hinta ja paikallisen sähköverkon ti-lanne. Aikaansaatujen innovaatioiden arvioi-daan mahdollistavan joustavan matkanteon sähköautolla myös kauempana kotoa.

Suomesta projektissa ovat olleet mukana VTT:n lisäksi Elektrobit Wireless Communications Oy (EB), Empower IM Oy ja Emtele Oy. Rahoittajina ovat olleet Tekes ja Artemis JU. Kaikkiaan Artemis-oh-jelmaan kuuluvassa projektissa on ollut 38 kansainvälistä kumppania, mikä on avan-nut suomalaisyrityksille merkittäviä uusia yhteistyömahdollisuuksia.

Suomalaisinnovaatiotmullistavat sähköauton käytön

www.laatukeskus.fi

Suomalaisille kaksoisvoitto kansainvälisessä

KU

VA

: IST

OC

KPH

OTO

maailmaa.Kun

http://www.medieta.fi


5TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015

AALTO-YLIOPISTOSTA spinnan-nut keinoaaltoja tuottava Artwave Surf tuo keinotekoisia, kontrolloidun kokoisia aaltoja mihin vain luonnon vesiin. Syksyllä 2014 näyttävästi lai-tetta demonneet tutkijat ovat perus-taneet vuoden vaihteessa yrityksen ja odottavat innolla tulevaa kesää ja surffaajia Kalasatamaan Helsinkiin testaamaan laitteen protoa.

”Tekesin Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa -rahoituksella valmistelimme innovaation kaupallis-tamista, ja nyt etsimme innokkaasti ensimmäisiä asiakkaita ja kehitämme varsinaista tuotetta”, kertoo Pauli Immonen Aalto-yliopistosta. Uudet yrittäjät odottavat kysyntää esimer-kiksi vapaa-ajan tapahtumiin tai matkailukohteisiin.

Maailmalla keinosurffibisnes on keskittynyt isoihin tarkoitusta varten rakennettuinhin altaisiin, joten kyse on ainutlaatuisesta konseptista. Artwaven lähes mihin tahansa siirret-tävässä laiteessa on sähkömoottori, joka vetää vedenpinnan alla siivistöjä tehden pinnalle aaltoja. Minimivaati-muksina ovat sähköliitäntä, tasainen kaistale rantaa merikontille ja neljän metrin syvyinen vähintään 100m x 30m laajuinen vesiala.

Aaltoja edessä

http://artwavesurf.com/

laatukilpailussa

Metsäteollisuus kaipaa kipeästi uusia tukijalkoja ja sovellusalueita. Valmistava teollisuus puolestaan uusia ympäristöystävällisempiä raaka-aineita ja kemikaaleja. Biotalouden strategisen huippuosaamisen keskittymän FIBIC Oy:n FuBio Cellulose -ohjelma löysi selluloosalle monia potentiaalisia sovelluskohteita.

TUTKIMUSOHJELMASSA haettiin ekologisia ja taloudellisia tuotan-toprosesseja katkokuitujen, uusien selluloosamateriaalien ja vedenpuh-distuskemikaalien valmistamiseksi selluloosamassasta. Ohjelmassa pureuduttiin mm. selluloosan liuot-tamiseen ja kuitujen regenerointiin

uusilla ympäristöystävällisillä pro-sesseilla sekä selluloosapohjaisten hygienia-, pakkaus- ja vedenpuhdis-tussovelluksiin.

Samalla panostettiin osaami-seen, jonka avulla puunjalostusteol-lisuus voisi laajentua uusiin tuotear-voketjuihin. Yksi potentiaalisimmista kehitysaihioista oli monipuolisen menetelmä, jolla voidaan valmistaa selluloosapohjaista tekokuitua. Teol-lisesti hyödynnettynä se voi hyvinkin korvata nykyisiä tekstiilikuituja.

Uusia mahdollisuuksia metsä- ja tekstiiliteollisuudelle

SUOMALAINEN FOODDUCK on täysin uudenlainen leviteannostelija. Tekesin osarahoituksella kehitetty tuote säästää ympäristöä vähen-tämällä ruokahävikkiä ja jätteiden määrää merkittävästi.

Annostelijan käyttö parantaa hygieniaa ja leipäpöydän siisteyttä. Laitteen jäähdytysjärjestelmä takaa levitteelle optimaalisen lämpötilan. Automaattisen annostelijan ja lait-teen helpon puhdistamisen ansiosta www.foodduck.fi

tuo uudenlaisen leviteannostelijan ravintoloiden leipäpöytiin

Foodduck

levitteeseen ei kosketa käsin mis-sään käytön vaiheessa.

Ravintolan siirtyessä levite-rasioiden käytöstä annostelijaan vähenee jätteen määrä oleellisesti. Foodduckiin kehitetty pakkaus on materiaaleiltaan ekologinen: alumiinia ei käytetä lainkaan ja muovia kuluu selvästi vähemmän kuin leviterasioissa.

www.fibic.fi

www.shok.fi

KU

VA

: IST

OC

KPH

OTO

KATSO VIDEO KUVAAJA: INKERI HUTTU

http://artwavesurf.com/

http://www.foodduck.fi




Viimeisinä vuosina rahoitus suun-tautui korjausrakentamiseen liittyviin projekteihin. Korjaus-

rakentamisen volyymi on kasvanut uudistuotantoa suuremmaksi ja kehi-tyssuunta jatkunee samanlaisena myös tulevaisuudessa. Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen korostaa, että jatkos-sa korjausrakentamiseen ja kiinteistöjen uudistamiseen tarvitaan kipeästi uutta teknologiaa ja palveluja.

Markkinoita korjausrakentamiseen erikoistuneille yrityksille syntyy myös siitä, että Suomessa on tulossa suuria rakennusmassoja korjausikään seuraa-van vuosikymmenen aikana. Suomen asuinrakennuskannasta merkittävä osa on rakennettu 1960- ja -70-luvuilla.

Rakennettu ympäristö -ohjelman tuloksia

TEKSTI: EERO LUKIN KUVA: ISTOCKPHOTO

KATSO TULOKSIA

www.tekes.fi/rakennettuymparisto

Tekesin päättyneessä Rakennettu ympäristö -ohjelmassa rahoitettiin infra-, korjaus- ja hyvinvointirakentamiseen

liittyviä kehitysprojekteja noin 41 miljoonalla eurolla vuosina 2009–2014. Tavoitteena oli parantaa alan tuottavuutta, aikaansaada teollisia kokonaisratkaisuja sekä kehittää

hankintoja ja prosesseja.

Korjausrakentamiseen asiakaslähtöisyyttä

ja teollisia menetelmiä

Hilla (High-tech ICT Leverage from Long-term Assetization) -tutkimushan-kekokonaisuus on Tekesin rahoittama kokeilu, jossa pilotoidaan uutta toimin-tamallia, Growth Milliä. Growth Mill kiihdyttää tutkimustulosten kaupallista-mista ja rakentaa yhteisiä kehitysympä-ristöjä esimerkiksi teollisen internetin,

tietointensiivisten liiketoimintojen ja valmistavan teollisuuden tarpeisiin. Hilla koostuu neljästä digitaalisuutta hyödyn-tävästä alueesta, jotka ovat langaton ICT, liikenne, terveys ja hyvinvointi sekä teollisuus.

Hillasta uudenlaista ICT-tutkimukseen perustuvaa liiketoimintaa

Niiden korjaustarve erityisesti talotek-niikassa ja julkisivuissa on kasvamassa.

Uusia keinoja asukasystävälliseen korjaushankkeiden läpivientiin

Ohjelmassa rahoitettiin esimerkiksi hormielementtikotelon, asennusseinä-moduulin, rakennuksen kattorakentei-den sekä julkisivu- ja parveke-elemen-tin kehitystyötä. Projekteissa tutkittiin ja kehitettiin myös työmaaolosuhteita parantavia menetelmiä, tuotteita ja palveluita.

Lisäksi kehitettiin uudenlaisia palveluja, liiketoimintakonsepteja, projektin- ja riskien hallinnan työkaluja sekä yhteistoiminta- ja hankintamalleja. Näiden ytimenä oli löytää uusia keinoja asukasystävälliseen korjaushankkeiden läpivientiin.

Nissisen mukaan ohjelma saavutti tavoitteensa ainakin osittain. Korjausra-kentamiseen liittyvien teknologioiden, tuotantotapojen sekä palvelujen kehit-täminen saivat Tekesin rahoituksella tarvitsemaansa vauhditusta.

Tekes voi rahoittaa myös jatkossa rakennettuun ympäristöön liittyviä yritysten haastavia kehitysprojekteja. Rahoitusta on tarjolla erityisesti kan-sanvälistä kasvua hakevien pk-yritysten kehitysprojekteihin.

www.hilla.center

Tekesinuutisia

www.tekes.fi/rakennettuymparisto

www.hilla.center


Team Finland -toimijat Tekes, Export Fin-land (Finpro) ja Finnvera tarjoavat Kestävää kasvua -kampanjassa rahoitusta, neuvontaa ja verkostoja kokonaispalveluna. Yrityksen on mahdollista saada sen kasvun tilantee-seen sopivimmat neuvonta-, rahoitus- ja kansainvälistymispalvelut räätälöidysti ja yhden yhteydenoton kautta.

Kohderyhmänä ovat pk-yritykset, jot-ka tavoittelevat kasvua cleantechin ja bio-talouden globaaleilla markkinoilla. Hakuun odotetaan uudentyyppisiä ja markkinoille kokonaan uusia innovaatioita luovia hank-keita cleantechin ja biotalouden alueilta.

Yritysten pilotointi- ja demonstrointihank-keet ovat hyvin toivottuja.

Yrityksiä pyydetään jättämään kasvu-suunnitelmaa tai projekti-ideaa koskevan yhteydenottopyyntö Tekesin internet-sivu-jen tunnustelupalvelun kautta merkinnällä ”Kestävää”. Varsinainen rahoitushaku sulkeutuu 15.4.2015, ja hakemukset tulee toimittaa Tekesiin sähköisen asiointipalve-lun kautta.

Groove-ohjelman keskeisim-pänä tavoitteena oli auttaa uusiutuvan energian alan pk-yrityksiä kasvamaan

kansainvälisille markkinoille antamalla niille tukea lähellä kaupallistamista olevien innovaatioiden kehittämiseen ja pilotointiin. Yrityksiä on myös autet-tu luomaan suhteita cleantech-alalla toimiviin sijoittajiin.

Aurinko päihitti tuulen

”Kun Groove-ohjelma käynnistyi vuonna 2010, Suomessa odotettiin tuulivoiman läpimurtoa ja kotimarkki-

Groove

TEKSTI: SANNA NUUTILA

noille ennakoitiin merkittävää kasvua. Grooven ensimmäisen vuoden aikana rahoittamista hankkeista suurin osa olikin tuulienergiaprojekteja. Sen sijaan aurinkoenergia ei vielä ohjelman alkuai-koina näkynyt Grooven hankesalkussa”, kuvailee ohjelmapäällikkö Pia Salokoski Groove-ohjelman alkuaikaa.

Lopulta Grooven rahoituksessa aurinkoenergiahankkeet nousivat yli-voimaiseen johtoon sekä rahoitettujen hankkeiden määrässä että tuen suuruu-dessa. Myös aaltoenergiaan kohdistuu odotuksia, sillä alueella rakennetaan jo ensimmäisiä monien megawattien demolaitoksia.

Kansainväliset kumppanit Kiinasta ja Saksasta

Grooven kansainvälinen yhteistyö kohdistui alussa Yhdysvaltoihin, Kiinaan ja Saksaan. Yritysten kiinnostus USA:n markkinoita kohtaan kuitenkin väheni nopeasti, joten yhteistyö ohjelmassa keskittyi lopulta pääasiassa Kiinaan ja Saksaan.

Kiinaan kohdistuvia yhteishankkei-ta rahoitettiin yhteensä lähes kuudella miljoonalla eurolla. Nyt kolmas yhteishaku on valmisteilla. Saksan kanssa järjestetyssä rahoituksen yhteishaussa rahoitettiin yh-teensä seitsemän hanketta, joissa Tekesin rahoitusosuus oli 2,5 miljoonaa euroa.

Grooven aikana Tekes käynnisti yhteistyötä myös Brasiliaan, ja cleante-ch-alan yhteishaku avattiin viime syksynä.

”Pk-yritykset tarvitsevat menestyk-seensä myös jatkossa pitkäjänteistä ja monipuolista tukea. Kotimaisten me-nestystarinoiden syntymiseen tarvitaan taloudellisen tuen lisäksi sparrausta, verkostoja ja yhteistyötä toisten yritys-ten kanssa”, korostaa Pia Salokoski.

Kestävää kasvua -kampanja

Rahoitusta ja kansainvälistymispalveluja

luotsasi uusiutuvan energian yrityksiä kansainvälisille markkinoilleTekesin Groove-ohjelmassa rahoitettiin vuosien 2010–2014 aikana yhteensä 129 cleantech-toimialan hanketta. Ohjelman kokonaisbudjetti oli noin 100 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus noin puolet. Groove-ohjelma tuki uusiutuvan energian alan yrityksiä kasvamaan ja kansainvälistymään.

www.tekes.fi/kestavaakasvua

LUE LISÄÄ

KU

VA

: IST

OC

KPH

OTO

www.tekes.fi/kestavaakasvua


Kognitiivinen radio on älykäs radioteknologia, joka osaa käyttää kulloinkin sopivinta vapaata radiotaajuutta ja -verkkoa langattoman tietoliikenteen sujuvuuden varmista-miseksi. Teknologia tuo alan toimijoille uusia liiketoiminta-mahdollisuuksia.

Kokeiluympäristöjen muodostaminen oli keskeisiä ohjelman tavoitteita.

”Ohjelma oli oikeaan aikaan käynnissä alan kehityksen kannalta, ja se oli Suomelta merkittävä panostus. Ohjel-man hankkeissa toteutettiin useita kokeiluympäristöjä eri tarkoituksiin. Niissä tehtiin käytännön kokeiluja ja toteutuksia kehitetyistä kognitiivisen radion teknologiaratkaisuista ja saa-tiin arvokasta tietoa muun muassa tutkimuksen ja taajuusre-gulaation käyttöön. Suomalainen osaaminen tällä alueella sai paljon kansainvälistä huomiota ja näkyvyyttä Trial-ohjelman ansiosta”, summaa ohjelmapäällikkö Katja Ahola.

Ohjelman myötä Suomessa kokeiltiin ensimmäisenä maailmassa taajuuksien lainaamiseen perustuvan ASA-toi-mintamallin (Authorised Shared Access) mukaista taajuuk-sien yhteiskäyttöä LTE-verkoilla 2,3 gigahertsin taajuudella.

Ohjelma synnytti tiiviin yhteistyöverkoston alan tutki-muslaitosten ja yritysten välille. Projekteissa tehtiin satoja julkaisuja ja kymmeniä opinnäytetöitä.

Ohjelmalle myönnettiin vuonna 2013 sähköisen vies-tinnän edistäjän tunnustuspalkinto. Perustelujen mukaan tutkimusprojekteissa saatuja tuloksia on käytetty Suomen kantojen ja näkemysten edistämiseen niin eurooppalaisessa kuin maailmanlaajuisessakin sääntelytyössä. Projektien edustajat ovat yhdessä Viestintäviraston kanssa tehneet aktiivista työtä muun muassa Euroopan posti- ja telehal-lintojen konferenssin ja Kansainvälinen televiestintäliiton työryhmissä.

Biologisista lähteistä saatavan tiedon määrä lisääntyy paljon nopeammin kuin sen hallintaan ja analysointiin tarvittava tek-nologia kehittyy. Siksi on suuri tarve entistä tehokkaammille työkaluille ja uusille palveluille.

”Lyhyen ohjelman aikana onnistuimme hyvin auttamaan tutkimustulosten kaupallistamisessa sekä alan yritysten kansainvälistymisessä”, toteaa ohjelmapäällikkö Teppo Tuomikoski.

Esimerkiksi tutkimuksesta alkunsa saanut Blueprint Geneticsin kehitti ohjelmassa DNA-sekvensointiratkaisun, joka auttaa analysoimaan geenejä laadukkaasti, tehokkaasti ja edullisesti. Tällä hetkellä klinikat ympäri maailmaa hyö-dyntävät yrityksen kohdennettuja geenitestejä perinnöllisten sairauksien diagnosoinnissa. Yritys sai Tekesiltä apua kansain-välistymiseen ja avasi sen myötä toimipisteen USA:han.

Medieta kehitti BioIT-ohjelmassa Tekesin rahoituksella lääketieteellisen rannekemittalaitteen, joka mahdollistaa ensimmäisenä maailmassa laajan biosignaalien mittaami-sen, tietojen keräämisen, prosessoinnin sekä tiedonsiirron langattomasti oikea-aikaisesti ennalta määrätyille tahoille ja henkilöille.

Sydämen mittaukseen perustuvan kehon toiminto-jen analysointimenetelmän kehittänyt Firstbeat paneutui BioIT-ohjelmassa omaan sensorikehitykseen. Yrityksen johtava teknologia löytyy monien suurten brändien, kuten Samsun-gin, Garminin ja Suunnon laitteista. ”Uuden tekniikan avulla olemme voineet ottaa isompia askelia. On tärkeää, että Tekes tukee ja kehittää tätä toimialaa. Vaikka alueelle on investoitu jo pitkään, on toimialamme edelleen aivan alkuvaiheessa”, sanoo toimitusjohtaja Joni Kettunen.

Palkittu Trial-ohjelma kehitti älykästä radioteknologiaaTekesin Trial – Kognitiivisen radion ja verkon kokeilu-ympäristö -ohjelma oli käynnissä vuosina 2011–2014. Se rahoitti yritysten ja tutkimusorganisaatioiden projekteja yhteensä noin 35 miljoonalla eurolla.

Tekesinuutisia

KATSO TULOKSIA

www.tekes.fi/trial

BioIT-ohjelmassa tehtiin biologisesta tiedosta liiketoimintaaTekesin kaksivuotinen BioIT-ohjelma päättyi vuoden 2014 lopussa. Tekesin rahoituksella ja ohjelman verkottumispalveluilla kehitettiin alan pk-yritysten liiketoimintaa sekä saatettiin bio- ja ICT-alojen toimijoita yhteen. Ohjelman 35 projektia Tekes rahoitti yhteensä noin 6,5 miljoonalla eurolla.

KATSO TULOKSIA

www.tekes.fi/bioit

Tekes jatkaa terveydenhoidon digitaalisten ratkaisujen kehittämisen rahoitusta mm. Terveyttä biteistä -ohjelmassa. www.tekes.fi/terveyttabiteista

Tekes jatkaa langattoman tietoliikenteen kehitysprojektien rahoittamista mm. 5thGear-ohjelmassa. www.tekes.fi/5g

VINKKIVINKKI

www.tekes.fi/trial

www.tekes.fi/bioit

www.tekes.fi/terveyttabiteista

www.tekes.fi


Tartuntataudeista terveysturismiin - Aasian ja Tyynenmeren alueen terveys- ja hyvinvointipalveluissa nopea kehitys. Team Finland Future Watch Report, November 2014

Aasian terveyssektori on laajassa muutoksessa ja siirtymävaiheessa. Menossa on siirtymävaihe, jossa terveydenhoidosta ja hyvinvoinnista on tulossa yhä enemmän palveluteollisuutta ja -liiketoimintaa.

Suomalaisten suuryritysten kokemuksia startupeista

Erilaiset

Suomessa suuryritykset läpikäyvät rakennemuutosta ja samaan aikaan meillä on käynnissä startup-buumi. Miten startupit ja suuret yritykset voisivat auttaa toisiaan? Tässä julkaisussa esitellään keinoja yhteistyön käynnistämiselle. Kuusi rohkeaa suuryritystä kertoo myös kokemuksistaan startupien kanssa.

TEKESIN ESITTEITÄ TEKESIN RAPORTTEJA

The New Wave Value Creation Yritykset ovat siirtymässä arvonluonnin uudelle aallolle. Perinteinen taloudellinen para-digma ei enää riitä perustele-

maan yritysten olemassaolon tarkoitusta. Tässä julkaisussa pohditaan esimerkkien avulla sitä, miten yrityksistä voi tulla nykyistä runsaamman arvon luojia ja millaisista asioista uuden aallon yritykset rakentuvat.

Tekes funding for SMEs – Renew Grow Go global Englanninkielinen rahoitusesite. Esitteessä kerrotaan muun muassa mihin rahoitusta voi saada ja

mitkä ovat tyypillisimmät rahoitustasot.

Horisontti 2020 – Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Esitteessä kerrotaan millaisia rahoitusmahdollisuuksia

Horisontissa löytyy pk-yrityksille.

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Esitteessä avataan Horisontin kolmen pilarin Huipputason tieteen, Teollisuuden

johtoaseman ja Yhteiskunnallisten haasteiden teemoja.

Boost to the sector – Evaluation of real estate and construction programmes 6/2014 Kiinteistö- ja rakennusohjelmien arvioinnissa ehdotetaan Exit-plania ohjelman jälkeiselle ulkoisvaikutusten

synnylle, tulosten käyttöönotolle ja tutkimusprosessin jatkolle.

Evaluation of well-being oriented SME innovation programmes aiming at international growth 7/2014 Arvioinnin kohteena olivat Elintarvikkeet ja terveys, Vapaa-ajan palvelut,

Vene ja Sapuska –ohjelmat. Ohjelmien toteutuksen, tulosten ja vaikutusten rinnalla on analysoitu myös toimintaympäristön kehitystä.

Kasvua ja kansainvälistymistä – uusiutuvan energian matkassa 2010-2014 Groove-ohjelman julkaisussa kerrotaan ohjelman projekteista, kansainvälisestä yhteistyöstä ja siitä, miltä Suomen

cleantech-tulevaisuus näyttää.

uusiajulkaisuja

Impact of Tekes activities on productivity and renewal 315/2014 Tuottavuutta ja uudistumista koskeva päämääräselvitys

käsitteli Tekesin toiminnan vaikutuksia tuottavuus- ja uudistumiskehitykseen yrityksissä 2000-luvulla.

TEKESIN KATSAUKSIA


10 teemaTEKSTI: PAULA BÖHLING KUVAT: EEVA ANUNDI

”Toivon, että yrityksemme kehittyvät yhä haluttavammiksi ja kumppaneita löytyy sekä Suomesta että ulkomailta – ja että kannattava liiketoiminta Suomessa samalla kasvaa”, sanoo Jukka Häyrynen.


Moni suomalainen startup suuntaa kansainvälisille markkinoille ulkomaisen rahan siivittämänä. Tilastot kertovat kehityksestä: ulkomaiset pääomasijoitukset Suomen kasvuyrityksiin ovat kasvaneet sekä lukumäärinä että euroina mitaten.

Sijoituksetsiivittävät

kasvuun ”Yritysten kan-sainvälinen kasvu edellyttää osaamisen ja oikeiden verkostojen

lisäksi pääomia. Startup-yritysten määrä ja laatu ovat kasvaneet huimasti viime vuosina, ja yritysten kansainvä-linen näkyvyys on tuonut markkinoille suomalaisten bisnesenkeleiden ja pääomasijoittajien lisäksi kansainväliset pääomasijoittajat ja yritykset”, kuvaa Tekesin Nuoret yritykset -vastuualueen johtaja Jukka Häyrynen. Pääomien lisäksi alkuvaiheen yritys voi saada sijoittajilta tärkeita kontakteja ja verkos-


toja. Kansainväliset pääomasijoittajat toimivat usein suomalaisten kumppa-neiden kanssa. Pääomasijoittamisen pe-ruslogiikkaan kuuluu kuitenkin se, että sijoittaja pyrkii myymään osuutensa kohdeyrityksestä 3–7 vuoden kuluessa sijoituksesta. Siihen mennessä yrityksen odotetaan vähintään kymmenkertaista-van arvonsa.

”Exit-markkina on viime vuosina ollut Suomessa melko vaimea ja ostajat ovat löytyneet maailmalta. Tekesin tavoitteena on, että yritykset pääsevät nopeammin kansainväliseen liiketoi-mintaan mutta kykenevät säilyttämään liiketoiminnan arvosta mahdollisimman suuren osan Suomessa”, Häyrynen sanoo.

”Toivon, että yrityksemme kehitty-vät yhä haluttavammiksi ja kumppanei-ta löytyy sekä Suomesta että ulkomail-ta – ja että kannattava liiketoiminta Suomessa samalla kasvaa.”

Myynnissäkin myönteistä

Lifeline Ventures -pääomasijoitusyhtiön Petteri Koponen, yksi Jaikun ja First Hopin myyjistä, näkee nuorten yritysten ulkomaille myynnin osana normaalia yrityskentän kiertokulkua.

”Aika usein startupit myydään jo muutaman vuoden jälkeen, ja näin on

Suomeen tarvitaan enemmän ankkuriyrityksiä.

myös Piilaaksossa, jossa valtavasta yritysten massasta vain pieni osa jää toimimaan itsenäisinä yrityksinä.”

Parhaimmillaan kansainvälinen yri-tyskauppa merkitsee lisähenkilökunnan palkkaamista ja firman laajentumista Suomessa. Vaikka näin hyvin ei kävisi-kään, hyödyt voivat olla merkittäviä.

”Jos työntekijät siirtyvät vaikka ison amerikkalaisyrityksen palvelukseen, he saavat osaamista, jota täällä ei vielä ole. Myös kontaktit ja verkostot ovat arvok-kaita. Usein käy myös niin, että kaupas-sa vaurastuneet perustavat Suomeen uusia yrityksiä tai lähtevät rahoittamaan yritystoimintaa, eli kerrannaisvaikutuk-set voivat olla huomattavat.”

Ihannetilanne olisi Koposen mieles-tä se, että Suomeen saataisiin startu-pien lisäksi enemmän ankkuriyrityksiä, jotka kasvaisivat ostamalla alkuvaiheen yrityksiä ja ehkä myös listautuisivat.

”Esimerkiksi Google, Facebook ja Apple skannaavat jatkuvasti markkinaa ja ostavat kymmeniä yrityksiä vuodessa. Suomessa ja Euroopassa vastaavaa on vähän, minkä vuoksi firmat myydään yleensä USA:han, joskus myös Aasi-aan.”

”Tämä on kulttuuri- ja osaamisky-symys”, Koponen summaa. ¡


”Sijoittajat auttavat yrityksiä tavoitteiden saavuttamisessa, mutta kovakaan sijoittaja ei pysty tekemään menestystä. Yrityksen ja tiimin oma tahtotila on se tärkein”, Petteri Koponen painottaa.

Mendor 6,5 M€Enevo 6,0 M€Next Games 4,5 M€Senseq 4,35 M€Nosto 4 M€

Kansainväliset sijoittajat tekivät suomalaisiin yrityksiin sijoituksia (kpl/vuosi)

Kansainvälisten sijoittajien suomalaisiin yrityksiin tehtyjen sijoitusten kokonaisarvo (Milj. euroa/vuosi)

Lähde: FVCA

Lähde: FVCA

39

224 351

732012

2012

2013

2013

Huomattavia ulkomaisia sijoituksia vuonna 2014 saaneita suomalaisia yrityksiä

Lähde: FVCA


Väitteet on koonnut Tuomas Henttonen, joka on asiantuntija Tekesin nuoret yritykset -alueella toimialanaan digitaalinen media ja pelit.

Finpron koordinoimaan toimintaan on tervetullut alan koko kenttä, yrityksistä tutkimusorganisaatioihin ja jul-kisen sektorin toimijoihin. Tehokkuutta ja vaikuttavuutta tekemiseen tuovat yhteiset strategiset valinnat, yhteistyön tiivistäminen ja vastuiden selkeyttäminen.

”Olemme päässeet hyvin eteenpäin. On tärkeää, että yhteistyö eri toimijoiden kanssa sujuu ja kykenemme pu-haltamaan yhteen hiileen”, toteaa Finpron toimialajohtaja Meria Heikelä.

Erillisten viestintä- ja markkinointiponnistusten ohella verkoston tavoitteita palvelevat esimerkiksi Finpron FinlandCare-ohjelma ja Digitaaliset sairaalat -vientihanke sekä Tekesin Terveyttä biteistä -ohjelma.

Myös investointisektorilla tapahtuu. Valmisteilla on toimenpiteitä niin ulkomaisten investointien saamiseksi terveysalalle kuin uusien pääomasijoitusrahastojen perus-tamiseksi maahamme.

Heikelän tavoin johtaja Minna Hendolin Tekesistä odot-taa yhteistyöltä paljon: ”Uskon, että Suomesta tulee uuden sukupolven terveysalan edelläkävijä, smart health hub!” ¡

TEKSTI: PAULA BÖHLING KUVA: ISTOCKPHOTO

RAHOITUSMARKKINAT 2020

5 väitettä

tarjoaa uusia keinoja sijoitusten houkutteluun

Team Finland Health -verkosto on aloittamassa toimintansa Suomessa. Tavoitteena on organisaa-tioiden yhteisen viestinnän ja markkinoinnin avulla edistää terveysosaamisen vientiä ja houkutella alalle ulkomaista pääomaa. Verkoston toiminta on osa Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian toteutusta.

Team Finland Health

Startupeja syntyy yhä enemmän ja ne kasvavat nopeammin

Uusien palveluiden kehittäminen ja kaupallistaminen on muuttunut halvemmaksi ja nopeammaksi. Sosiaalisen median avulla yritys voi parhaimmillaan luoda maailman laajuisesti tunnetun ja miljoonien arvoisen brändin muutamissa viikoissa siinä missä ennen olisi kulunut vuosia.

Hyvässä nosteessa olevien startupien neuvotteluasema suhteessa sijoittajiin paranee

Parhaimpien startupien arvostustasot nousevat ja sijoittajien saamat omistusosuudet laskevat.

Yhä useampi yritys saa alkunsa joukkorahoituksella

Joukkorahoituksen merkitys tulee kasvamaan ja kilpailu siitä kovenee. Ennakkomaksuihin perustuvien joukkorahoituspalveluiden rinnalle syntyy enemmän osakepohjaisia ja sijoittajille tarkoitettuja joukkorahoituspalveluita.

Joukkorahoituksesta tulee yleinen tapa product/market fitin testaamiseen

Joukkorahoitus on erittäin nopea tapa tuotteen vetovoiman testaamiseen, jos yritys kehittää tuotetta kuluttajamarkkinoille. Product/market fitin testauksessa ennakkotilauksiin perustuvat joukkorahoituspalvelut toimivat parhaiten.

Superrikkaat ja julkiset toimijat hoitavat radikaalimpien innovaatioiden rahoittamisen

Radikaalit innovaatiot vaativat usein vuosien kehitystyötä, jossa riskit on suuret ja pääomaa tarvitaan paljon. Tällöin tarvitaan syvempiä taskuja ja pitkää sitoutumista.

1

2

3

4

5


Rahoitus on tarkoitettu liiketoiminnan ke-hittämiseen. Tekes sopii yritysten kanssa tulostavoitteet, jotka ovat ehtona rahoituksen jatkolle.

Koska nopean kasvun yritykset tarvitsevat yksityisiä pääomia kansainväliseen menestykseen, arvioinnissa korostetaan yrityksen sijoituskelpoi-suutta. Rahoituksen ensimmäisellä jaksolla yritykset pääsevät esittelemään liiketoimintaansa ryhmälle pääomasijoittajia, bisnesenkeleitä ja hallitusammatti-laisia. Paneeli arvioi yrityksen liiketoimintapotentiaa-lia, kansainvälistymismahdollisuuksia ja kelpoisuutta sijoituskohteeksi. Tekes käyttää arviointia taustatie-tona yrityksen rahoituksen jatkosta päätettäessä.

Tekesin Nuoret innovatiiviset yritykset - rahoi-tuksella on selvä vipuvaikutus yritysten mahdolli-suuksiin saada yksityisiä sijoituksia. Vuoden 2013 loppuun mennessä Tekes oli rahoittanut yrityksiä yhteensä 290 miljoonalla eurolla ja yritykset olivat keränneet pääomasijoituksia yhteensä 370 miljoo-naa euroa. ¡

-rahoitus vauhdittaa lupaavimpien yritysten kasvua

Nuoretinnovatiiviset

yritykset

Tekesin Nuoret innovatiiviset yritykset - rahoituksen piiriin valitaan yrityksiä, joilla on edellytyksiä nopeaan globaaliin kasvuun, näyttöä lupaavasta liiketoiminnasta ja asiakasreferensseistä sekä osaava johtotiimi.

TEKSTI: EEVA LANDOWSKI KUVA: ISTOCKPHOTO

www.tekes.fi/niy

www.tekes.fi/niy


16 teemaTEKSTI: PAULA BÖHLING KUVA: EEVA ANUNDI

Vuonna 2009 perustetun Rightwaren päätuote on Kanzi-käyttöliittymäratkaisu, jolla voidaan suunnitella ja

toteuttaa vaativia graafisia sovelluksia esimerkiksi autoihin, älytelevisioi-hin, tabletteihin ja matkapuhelimiin. Ratkaisuun kuuluu suunnittelutyökalu ja käyttöliittymää pyörittävä graafinen moottori.

Toimitusjohtaja Jonas Geust kertoo, että yhtiö teki ensin kehitystyötä monella saralla, autoteollisuuden kanssa mutta myös kulutuselektroniikan suun-taan tähyten. Puolitoista vuotta sitten tehtiin tärkeä päätös: ”Fokus kokonaan autoteollisuuteen ja tavoite korkealle. Lähdemme voittamaan!”

Se oli oiva valinta. Yhteistyö Audin kanssa on jatkunut tiiviinä, ja myyntiin on tullut jo useita digitaalisella kojelau-dalla varustettuja Audi-malleja. Asiak-kaaksi on saatu myös kymmenkunta muuta autonvalmistajaa Euroopasta, USA:sta ja Aasiasta.

Iso vaihde päälle

Alkuvuodet Rightware toimi koti-maisten pääomasijoitusten ja julkisen

Ohjelmisto-osaajan oivia valintoja – Rightware

rahan turvin. Viime vuonna yhteistyötä ehdotti ennestään tuttu kansainvälinen sijoittaja. Sopimus syntyi, ja alkoi uusi vaihe yrityksen kehityksessä.

”Kyseessä on strateginen sijoitta-ja, joka haluaa viedä autoteollisuutta tiettyyn suuntaan. Yhteistyö meidän kanssamme toteuttaa sitä tavoitetta”, Geust toteaa.

Sijoittaja uskoo vahvasti Right-waren teknologiaan, mutta myös osaaminen ja tiimi merkitsevät, Geust tietää. ”Olemme onnistuneet luomaan nuorekkaan kansainvälisen tiimin, jolla on rautaista osaamista.”

Pääoman lisäksi sijoitus on tuonut Rightwarelle monia muita merkittäviä hyötyjä. On saatu strategista näke-mystä, on päästy keskustelemaan tulevaisuuden suunnasta, verkosto on laajentunut ja sen kautta on löydetty uusia asiakkaita. ”Vastaavaa verkostoa ja strategista näkemystä ei olisi voitu saada kotimaasta.”

Toimitusjohtaja arvostaa paljon myös Tekesin panosta. Rightware on ollut mukana Verso-ohjelmassa ja on saanut Nuoret innovatiiviset yritykset (NIY) -rahoitusta usean vuoden ajan. ”Hienoa, että Suomessa on mekanisme-

Autonvalmistajista Audi on ehtinyt pisimmälle autojen digitalisoinnissa. Ei enää perinteisiä fyysisiä mittareita ja viisareita vaan digitaalinen näyttö, jolle piirtyy kulloinkin tarvittavia asioita – mittareita, opaskartta tai vaikka musiikkisoittimen tietoa. Takana on espoolaisen Rightware Oy:n teknologia.


ja, joilla voidaan pistää pystyyn tällaista paljon tuotekehitystä vaativaa toimin-taa.”

Hyvät kilpailuasemat

Ohjelmisto-osaajan tulevaisuus näyttää lupaavalta. Tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2017 yhtiön osuus autojen digitaalisten käyttöliittymien markkinas-ta on kolmannes. ”Se vaatii raakaa työtä, mutta siihen on mahdollista päästä”, Geust näkee.

Hän kuvailee kilpailukenttää pirstaloituneeksi. Maailmassa ei juuri ole sellaisia yrityksiä, jotka olisivat lähteneet riittävän ajoissa kehittämään ohjelmistoja. Autojen digitalisoituminen alkoi vasta viitisen vuotta sitten, joten sitä ennen ei ollut markkinaa.

Rightware työllistää tänä päivä-nä runsaat 50 henkilöä, joista yli 40 työskentelee Espoossa. Tuotekehitys tehdään kokonaan Suomessa, mutta myyntiä ja asiakastukea varten yhtiöllä on toimistot Münchenissä, Piilaaksos-sa, Detroitissa, Soulissa, Tokiossa ja Shanghaissa. ¡

Vastaavaa strategista näkemystä ei olisi saatu kotimaasta.

”Uskomme todella vahvasti tulevaisuuteen ja autojen digitalisoitumiseen. Voitto on tavoitteena”, sanoo Rightwaren toimitusjohtaja Jonas Geust.



PlayRaven

Hyvin menee myös rahoi-tusrintamalla, sillä yhtiö on kerännyt lyhyessä ajassa yli 6 miljoonan euron kokonaispotin. Sijoittajis-

ta mukaan ovat lähteneet esimerkiksi Creandum, Jari Ovaskainen, London Venture Partners ja viimeisimpänä nor-jalainen pääomarahasto Northzone.

PlayRaven on päättänyt keskittyä vain strategiapeleihin, jotka poikkeavat täysin nykytarjonnasta. ”Näemme siellä paljon potentiaalia, mutta aikaa on vain 2–3 vuotta. On oltava nopea – pitää

kehittää paljon ideoita, tehdä paljon pelejä, perustaa useita tiimejä, hankkia rahoitusta”, luonnehtii toimitusjohtaja Lasse Seppänen.

Kokemus vakuuttaa

Sopivien pääomasijoittajien löytäminen ei ole ollut Seppäsen mukaan vaikeaa vaan päinvastoin, ehdokkaita on riittä-nyt valittavaksi asti.

Vaikka Spymaster poikkeaa valta-virrasta edukseen, se ei ollut sijoittajia eniten kiinnostava asia ”Tärkein oli tiimi.”

Vuonna 2013 perustettu helsinkiläinen PlayRaven Oy onnistui ensi yrittämällä. Toisen maailmansodan Eurooppaan sijoittuva strategiapeli Spymaster julkaistiin syyskuussa, ja se nousi saman tien Applen ladatuimpien tablettipelien joukkoon 99 maassa.


PlayRavenin perustajina on alan konkareita, Seppänenkin jo kolmannes-sa yrityksessään. Talossa on 16 työnte-kijää ja alan kokemusta jokaisella noin kymmenen vuotta, sanoo Seppänen, jonka Ilkka Paananen palkkasi kymme-nisen vuotta sitten vetämään tiimiään peliyhtiö Digital Chocolateen.

Tekes on ollut PlayRavenin suurin julkinen rahoittaja. Skene-peliohjelmas-sa yritys teki muun muassa käyttäjä-testausta ja kehitti prototyyppejä. Tuore päätös Tekesin Nuoret innovatiiviset yritykset (NIY) -rahoituksesta saa


NÄKÖALAT 4 2014 19

yhtiöstä kiitokset. ”Sen rahan avulla pääsemme kehittämään markkinointia ja asiakashankintaa.”

”Myös sijoittajat ovat arvostaneet Tekesin mukanaoloa.”

Ei ainoastaan euroja

Kevään aikana PlayRaven perustaa sijoi-tuspääoman turvin kolmannen kovata-soisen pelinkehittäjätiimin.

Sijoitukset mahdollistavat kasvun, mutta ne ovat tuoneet myös paljon muuta. "Kontaktipintaa esimerkiksi Appleen, joka on tosi tärkeä kaup-papaikka meille, esittelyjä moneen suuntaan, verkostoja rahoittaja- ja jake-lumaailmaan, neuvoja optio-ohjelman rakentamiseen."

Seppänen näkee, että investoinnit ovat lisänneet myös yrityksen uskotta-vuutta, onhan joukossa Supercelliinkin sijoittaneita. ”Esimerkiksi työvoiman saanti helpottuu. Kokeneet ihmiset valikoivat tarkkaan, mihin startupiin lähtevät mukaan.”

Yksi sijoitusrahan eduista on se, että pelintekijät pystyvät keskittymään vain tulevaisuuteen. Se on välttämätön-

tä etsittäessä uusia yleisöjä. ”Jos olisi iso asiakaskunta, huomio kohdistuisi enemmän siihen, mitä jo tehdään. Mut-ta ei tulevaisuutta voi tehdä niin, että tekee sitä, mikä oli ennen.”

Kaksi peliä pitkällä

PlayRavenissa on nyt kova halu tehdä tulosta. ”Muutaman vuoden sisällä on päästävä hyvin nopeaan kasvuun, ja se vaatii hittipelin. Olisi kiva, jos hittejä oli-si monta, mutta yksikin tekisi valtavan muutoksen.”

Pelit suunnitellaan ajatellen USA:n markkinaa, koska se on sisällöntekijöille tutuin alue. ”Onneksi viihde, joka toimii Amerikassa, toimii muuallakin.”

Seppänen sanoo, että Spymaste-rissa tuli ensimmäisenä pelinä ”joitakin lapsuksia”, kuten se, että se tehtiin vain iPadille. Tulevat pelit toimivat alusta asti sekä puhelimissa että tableteissa.

Keväällä testimarkkinaan tulee kak-si strategiapeliä. Toinen niistä sijoittuu ilmastonmuutoksen jälkeiseen aikaan, lumen ja jään peittämään Amerikkaan. Onko siinä ensimmäinen megahitti? ¡

Tulevaisuutta ei voi tehdä niin, että tekee sitä, mikä oli ennen.

PlayRavenin toimitusjohtajan Lasse Seppäsen mielestä peliyhtiön ei ole kovin hyödyllistä asettaa liikevaihtotavoitteita, koska yksi hittipeli voi tuottaa miljoonan päivässä. ”Pitää vain pystyä tekemään paljon pelejä. Kaikkien ei tarvitse menestyä, kunhan osa menestyy.”



TE

KE

SIN

NÄ

KÖ

ALA

T 1 20

15

Noston tuotejohtaja Juha Valvanne näkee tulevaisuuden hyvin mielenkiintoisena. ”Kuluttajien ostokäyttäytyminen on murroksessa. Kauppaa käydään monikanavaisesti, ja ihmiset odottavat hyvää palvelua kaikkialla. Nosto pystyy auttamaan kauppiaita parempaan asiakaspalveluun myös muualla kuin verkkokaupassa.”


Kasvuyritys hyvässä nosteessa

Tuhannet verkkokaupat ovat parantaneet palveluaan helsinkiläisen Nosto Solutions Oy:n markkinointiohjelmiston avulla. Verkkokaupassa asioiva kuluttaja saa henkilökohtaisia tuotesuosituksia ja opasteita aikaisemman ostokäyttäytymisensä perusteella.

”Ohjelmisto on helppo ottaa käyttöön, ja se tuottaa heti lisäarvoa sekä kuluttajalle että

kauppiaalle. Se sopii kaikille verkkokau-poille alustasta riippumatta, ei kuormita palvelimia eikä siinä ole kiinteitä kuluja. Perimme palkkion vasta, kun suositus-ten ansiosta syntyy kauppa. Tuote ja hinnoittelu on suunniteltu kauppiaalta kauppiaille”, selostaa yhtiön perustajiin kuuluva Juha Valvanne, joka on itsekin ollut kauppiaana.

Vuonna 2011 perustettu Nosto ta-voittelee etenkin verkkokauppoja, jotka eivät voi investoida omaan tiedonlou-hintaan ja järjestelmiin.

”Toistaiseksi maailmassa ei ole muita firmoja, jotka pystyisivät palvele-

Nosto Solutions

maan suurta määrää pieniä ja keskisuu-ria verkkokauppoja tällaisella tuotteella. Noston tuote sopii monenlaiseen verkkokauppaan, pienistä isoihin.”

Tuotetta testattiin Euroopassa, ja se julkistettiin maailmanlaajuisesti syksyllä 2013. Reilussa vuodessa on saatu noin 3 500 asiakasta, pääosin Euroopasta mutta myös kauempaa.

Helsingin lisäksi yhtiöllä on toimisto Berliinissä, Lontoossa ja Tukholmassa. Työntekijöitä on jo yli 40.

Vaivannäkö kannattaa

Kasvun ja kansainvälistymisen ovat mahdollistaneet Open Ocean Capital, Sanoma Ventures, Veturi Growth Part-ners, ryhmä enkelisijoittajia sekä kesällä


2014 mukaan tullut kansainvälinen sijoitusyhtiö Wellington Partners. ”Teke-sin rahoitus on ollut tärkeää etenkin yri-tyksen alkuvaiheissa, ilman sitä emme olisi näin pitkällä”, Valvanne sanoo.

Sopivan ulkomaisen sijoittajan löytämiseksi tehtiin tunnusteluja peräti 45 sijoitusyhtiön kanssa, hyödyntäen myös alan suurtapahtumat, kuten Slush Helsingissä ja Web Summit Dublinissa.

”Lupaavimpien sijoittajien kanssa selvitimme perin pohjin, mitä voimme toisillemme antaa, löytyykö synergiaa ja yhteistä tulevaisuuden visiota – ja toimivatko henkilökemiat.”

”Työlästä, mutta kannattaa nähdä vaivaa, sillä käteen voi jäädä timantti. Prosessin tavoitteena on myös saada samaan aikaan pöydälle useita hyviä tarjouksia ja päästä 'kilpailuttamaan' si-joittajia. Se on yksi keino nostaa rundilla valuaatiota eli yrityksen arvoa.”

Nosto päätyi Wellingtoniin muun muassa siksi, että tämä toimii Euroopan lisäksi Yhdysvalloissa. ”Tärkeää, sillä

tarvitsemme apua uudella markkinalla.” Wellingtoniin teki Valvanteen

mukaan vaikutuksen etenkin Noston kokenut tiimi ja aito innovaatio, jolle on myös haettu patenttia. Toki asiakas-määrä, liikevaihdon kasvu ja onnistu-neet markkina-avauksetkin vaikuttivat.

”Ulkomaiset sijoittajat arvostavat sitä, että yritys on jo aikaisin saanut tyytyväisiä asiakkaita useasta maasta. Se viittaa siihen, että skaalautuminen maailmanlaajuisesti on mahdollista ja tuote toimii useilla markkinoilla.”

Eurooppa, USA, Aasia...

Tähänastisella rahoituksella on tar-koitus toteuttaa Noston ja sijoittajien yhteistä visiota: tuotteen kehittäminen, tiimin rakentaminen, Euroopan myynnin kasvattaminen ja laajentuminen uusille markkinoille.

”Wellingtonilta saamme lisäksi apua ja sparrausta strategiatyöhön, näkemystä yrityksen kehittämiseen

sekä uusia kontakteja. Heillä on myös kokemusta analytiikkapalveluista ja tiedonlouhinnasta.”

Seuraava suurhaaste on USA:n markkinan voittaminen, Valvanne toteaa lopuksi. ”Wellingtonin avulla pääsemme alkuun, mutta uusi rahoi-tuskierros on edessä. Ilman sijoittajia emme pysty toteuttamaan strategiaam-me ja valtaamaan uusia markkinoita. Voimakas kasvu vaatii rahaa.” ¡

Kun taakse tulee vahva sijoittaja, avautuu heti uusia ovia.


24 eu-rahoitusTEKSTI: TIMO SORMUNEN KUVA: MARJAANA MALKAMÄKI

Suomi on vuosien varrella kerän-nyt kokoonsa nähden varsin hy-vin EU:n tutkimus- ja innovaatio- rahoitusta. Hyvä menestys ei

kuitenkaan ole enää itsestäänselvyys. Euroopan sumuisen taloussuhdanteen vuoksi rahoituksen hakijoita on entistä enemmän, mikä kokeneiden arvioitsijoi-den mukaan kiristää auttamatta myös valintakriteereitä.

”Hyvän sijasta läpimenoon tarvitaan nyt erinomainen hakemus”, tiivistää VTT:n tutkimusprofessori Veikko Rouhiainen. Rahoituspäätök-sissä painotetaan aiempaa enemmän tutkimuksen käytännön vaikuttavuutta, sillä EU-alue kaipaa lähivuosina kipeästi uusia kasvunlähteitä.

”Katseen on oltava eteenpäin. Hakemuksesta pitää löytyä selkeä visio,

maalaa konkreettisia kasvuvisioita

kuinka tutkimustuloksesta tai innovaa-tiosta on luotavissa uutta, koko Euroop-paa hyödyttävää liiketoimintaa”, evästää vuosien evaluointikokemuksen omaava Rouhiainen.

Innostus tarttuu

Hakemusta viimeisteltäessä kannattaakin kuulemma kysyä: Innostuisinko tästä itse?

”Perustelut ja faktat ovat useim-miten kunnossa, mutta tutkimuksen todellinen myyntipuhe ja kansantajuinen kasvuvisiointi jää puolitiehen. Tässä me suomalaiset olemme edelleen turhan vaatimattomia”, Rouhiainen toteaa.

Myös hakemuksen alussa olevaan tiivistelmään kannattaa panostaa, sillä arvioitsijat tekevät sen pohjalta ensim-mäiset johtopäätöksensä.

”Tutkimusohjelmien uudistuessa suomalaisilla on edelleen hyvät mahdol-lisuudet menestyä. Olemme pieni maa, jossa asiantuntijat tuntevat toisensa ja myös yhteistyö sujuu sutjakkaasti. Tätä ketteryyttä ja osaamistamme on korostettava ja hyödynnettävä jatkossa entistä paremmin”, tutkimusprofessori painottaa.

Satsaa sisältöön

Pitkän evaluointikokemuksen omaa-va ja nykyisin Tulevaisuuden Terveys INKA-valmistelijana toimiva Riikka Paa-sikivi tähdentää myös sitä, että hake-muksen on vastattava kaikkiin vaadittui-hin kriteereihin. Jos johonkin jää aukko, se voi pudottaa muutoin moitteettoman hakemuksen suoraan jatkosta.

Hyvä hakemusKisa EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksesta kiristyy jatkuvasti. Asiantuntijoiden mukaan joukosta erottuvat parhaiten kansantajuiset, koko Euroopalle selkeitä kasvuvisioita tarjoavat hankkeet.


”Kannattaa kaivaa esiin kyseisen hankkeen evaluointikriteerit ja verrata hakemusta niihin. Arvioitsijat piste-yttävät ja perustelevat hakemukset tämän saman mallin mukaan”, Paasikivi muistuttaa.

Rouhiaisen tavoin hän korostaa hakemuksen selkeyttä, loogisuutta ja johdonmukaisuutta. Jos työpake-tit, tavoitteet ja tulokset on esitelty epäloogisesti tai sekavasti, ulkopuolisen on todella vaikeaa arvioida hankkeen todellista potentiaalia, konsortion uskot-tavuutta ja osaamista. Myös budjetin, henkilöresurssien ja tehtävien toimenpi-teiden pitää olla balanssissa.

Kun evaluaattorin pöydälle kertyy jopa kymmeniä hakemuksia viikossa, oppii arvostamaan helppolukuisuutta.

”Tekstiä kannattaa pilkkoa kuvil-

”Hakemuksesta pitää löytyä selkeä visio, kuinka

tutkimustuloksesta tai innovaatiosta on luotavissa

uutta, koko Eurooppaa hyödyttävää liiketoimintaa”,

VTT:n tutkimusprofessori Veikko Rouhiainen evästää.

”Hyvän sijasta läpimenoon tarvitaan nyt erinomainen hakemus.”

”Etenkin pk-hakemuksissa on usein liikaa tieteellistä ja teknistä selostusta.”

la, kaavioilla, grafiikalla ja taulukoilla. Etenkin pk-hakemuksissa on usein liikaa tieteellistä ja teknistä selostusta, kun etusijalla pitäisi olla ratkaisun markki-napotentiaali. Toiminnan laaja vaikutta-vuus ja pysyvyys ovat tärkeitä asioita”, Paasikivi kertoo.

Hänen ohjeensa onkin, että kirjoittamiseen pitää varata tarpeeksi aikaa ja tarvittaessa käyttää apuna alan ammattilaista.

”Hakemuksen teko ja konsortion kokoaminen on niin iso ja monen ihmisen urakka, ettei tuota työpanosta kannata heittää hukkaan sekavuuden ja huonon kieliasun takia”, Paasikivi tähdentää. ¡

Veikko Rouhiainen tutkimusprofessori VTT

Riikka Paasikivi


26 suunnannäyttäjäTEKSTI: ANTTI J. LAGUS KUVAT: EEVA ANUNDI

Enkelisijoittaja

Bisnesenkelisijoittamisesta tehdyn tutkimuksen mu-kaan sijoituksista kolme prosenttia palauttaa pääoman kolmekymmen-täkertaisena, yhdeksän prosenttia kymmenkertai-

sena, mutta 57 prosenttia sijoituksista ei palauta pääomaa eli varat menete-tään kokonaan tai osittain. Näin kertoo eurooppalaisten bisnesenkelijärjestöjen katto-organisaation EBANin teettämä tutkimus enkelisijoittamisesta Isos-sa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

Loput 31 prosenttia palauttaa pääoman jossain määrin, usein yksin, kaksin- tai kolminkertaisena. Sijoitussal-kun rakentaminen on tärkeää, koska vain pieni osa sijoituksista yltää todelliseen menestykseen.

Usein enkelisijoittajat ovat enti-siä yrittäjiä. Enkeleinä on myös isojen yritysten johtotehtävissä työskennelleitä henkilöitä ja asiantuntijoita. Tärkein-

tä on, että uran aikana on kertynyt osaamista ja kontakteja ja myös jonkin verran pääomaa. Vuodesta 2007 enkelinä toiminut Ari Korhonenkin oli aikaisemmin ohjelmistoalan yrittäjä. Hänen yrityksensä Komartek valmisti ohjelmistoja energia- ja vesihuoltoon sekä kiinteistöalalle.

”Enkelisijoittajana pystyy jakamaan kontakteja ja osaamista useamman yrityksen hyödyksi. Enkelisijoittajista 85 prosenttia on osa-aikaisia”, Korhonen sanoo.

Korhonen on ollut mukana enkeli-sijoittajana kaikkiaan 24 eri yrityksessä. Näistä kolmesta on tehty menestykse-käs irtaantuminen, mutta neljä on ajettu alas. Korhonen tietää hyvin toimivansa alalla, jolla riskit ovat isot. Jäljellä sal-kussa onkin 17 yritystä, muun muassa DealDash, MariaDB, Miradore, In4mo, Surveypal ja Helpten.

”Salkussa olevat yritykset ovat it- ja ohjelmistoalalta, jolta itsekin tulen.

Enkelisijoittamista tehdään sellaisilla aloilla, joilla on jotain annettavaa. Kyse ei ole vain rahan sijoittamisesta vaan tärkeä osa on osaaminen ja verkostot, jotka annetaan yrittäjän hyödyksi”, Korhonen sanoo.

Enkeli tulee mukaan kuolemanlaaksossa

”Perustimme neljä vuotta sitten Suo-men bisnesenkeli-yhdistyksen FiBANin, joka jatkaa Sitran Suomeen tuomaa ja sittemmin Finnveran jatkamaa toimin-taa. Täällä rahoitusta hakevat yritykset tapaavat mahdollisia sijoittajia,” Korho-nen luonnehtii.”

FiBANissa on nelisensataa jäsentä. Yhdistys ei itsessään rahoita mitään, vaan toimii sijoittajia yhdistävänä ver-kostona. Sen kautta yrittäjät pääsevät myös esittelemään sijoittajille toimin-taansa. Eli pitchaamaan, kuten Korho-nen sanoo.

tuo osaamista ja verkostojaBisnesenkelit tuovat aloittaville yrityksille rahoituksen lisäksi myös osaamista ja verkostoja. Kokenut bisnesenkeli Ari Korhonen muistuttaa, että sijoitettavat varat on syytä jakaa useamman yrityksen kesken, sillä suurin osa yrityksistä ei menesty.


”Ei naimisiinkaan mennä ensimmäisillä treffeillä. Pitchaus-tilaisuuksissa yritykset yrittävät herättää sijoittajien kiinnostuksen, eivätkä vielä saa sijoitusta,” enkelisijoittaja Ari Korhonen sanoo

”Parempi A-luokan tiimi ja B-luokan bisnesidea kuin päinvastoin. Hyvä tiimi muokkaa liikeideasta menestyvän.”


Suomeen tarvitaan enemmän ankkuriyrityksiä.

Ari Korhosen sijoituskriteerejä

• yrittäjätiimi – kyettävä luomaan kasvua

• markkinat – tarpeeksi suuret tai kovassa kasvussa

• skaalautuva liiketoimintamalli

• kilpailuetu

Norja

/Kiin

a?Pitchaus-tilaisuuksissa startup-yri-

tykset saavat puolestatoista minuutista viiteen minuuttia kestävän puheen-vuoron, jonka aikana ne kertovat toiminnastaan mahdollisille sijoittajille. Korhonen pitää tällaisia tilaisuuksia tärkeinä avauksina, joiden jälkeen yrityksestä kiinnostuneet enkelit voivat selvittää asioita yrittäjän kanssa lähemmin.

Tyypillisimmillään enkelisijoittaja tulee mukaan siinä vaiheessa, kun yrit-

Kannattaako yrityksen

lähteä Kiinan vai Norjan

markkinoille?

Ari Korhonen enkelisijoittajaVarapuheenjohtaja EBAN (European Business Angel Network), 2012 –

Varapuheenjohtaja FiBAN (Finnish Business Angel Network), 2010 – 2012

Senior Advisor Spintop Ventures, 2013 -

Enkelisijoittaja 24 eri yrityksessä, 2007 -

Vice President WM-data, 2004 – 2007

Yrittäjä KomarteK 1985 – 2004

täjä on käyttänyt ensin omat varan-sa, isältä, äidiltä ja sukulaisilta sekä kaikilta tuttavilta irronneet varat eli ns. kuolemanlaaksossa. Yrityksellä on yleensä tässä vaiheessa jo jokin tuote, joka toivottavasti on jo markkinoilla tuottamatta kuitenkaan vielä riittä-västi kassavirtaa. Enkeli voi toki tulla mukaan kuvioihin jo aikaisemminkin.

Korhosen mukaan lähes kaikissa tapauksissa Tekesin rahoitus on mu-kana. Usein enkelirahoitus mahdol-listaaTekesin rahoituksen, sillä Tekes edellyttää myös omaa pääomaa.

Yrittäjätiimi on tärkein

Korhonen listaa omia sijoituskriteere-jään, joista tärkein on yrittäjätiimi. Sen pitää pystyä luomaan kasvuyritys. Toinen on markkinat, joiden pitää olla tarpeeksi suuret tai ainakin kovassa kasvussa. Myös skaalautuva liike-toimintamalli on yksi sijoittamisen edellytyksistä. Vaikkapa mobiiliso-velluksissa tai peleissä liikevaihdon lisääntyminen ei näy suoraan kulujen kasvamisena.

Neljäs kriteeri on, että yritykseen toimintaan pitää liittyä jonkinlainen kilpailua hillitsevä tekijä, jonka vuoksi muut eivät voi heti aloittaa samaa toimintaa. Ohjelmistoissa ei tällaisia tekijöitä juuri ole, mutta niissäkin voi olla esimerkiksi algoritmeja, joiden kehittäminen vie aikansa.

”Jo sijoitusta tehtäessä pitäisi olla kuva irtautumisesta. Kuka voisi olla sellainen taho, joka olisi kiinnostunut ostaja? Nykyään Suomessa ei juuri ole listautumismarkkinoita, joten jäljelle jää yrityksen myynti yhdessä yrittäjän kanssa.” ¡

Jarmo Heinonen


TEKSTI: EERO LUKIN KUVAT: SUSANNA LEHTO

Jarmo Heinonen: Kiinassa bisnes perustuu edelleen luottamukseen ja suhteisiin. Paikallisia tarvitaan apuna markkinoille pääsyyn. Pelkästään kieli on haastava, mutta kulttuurin ymmär-tämiseen menee vuosia. Liian vähän käytetty voimavara on Suomessa opiskelevat kiinalaiset!

Kiinan markkinoille tulevan yri-tyksen pitäisi olla kooltaan mieluiten vähintään keskisuuri. Sillä pitäisi olla jo kokemusta kansainvälistymisestä ja resursseja vuosia kestävään prosessiin. Markkinoillepääsy nimittäin kestää tyypillisesti 3-5 vuotta. Markkinoiden selvityksiin ja kartoituksiin menee 1-2 vuotta ja sitten vielä pari vuotta ennen kuin toiminnasta tulee kannattavaa. Suomalaisen tuotteen tai palvelun konsepti ei välttämättä toimi Kiinassa, vaaditaan muokkausta ennen Kiinan markkinoille tuloa.

Yrityksen ensimmäinen askel kan-sainvälistymiseen voisi olla Eurooppa ja miksei vaikkapa Norja, tämän jälkeen voi miettiä Kiinan markkinoille menoa. On muistettava, että Kiinan markki-noille meneminen vaatii kokemusta ja resursseja.

Antti Mäkikyrö: Norja on nopeimmin kasvavia maita Euroopassa ja tarjoaa lähimarkkinoilla mahdollisuuksia hyvin

Infraa, kuten kouluja, teitä ja ratoja on siis kunnostettava ja rakennettava lisää. Tällä hetkellä öljyn hinnan lasku vai-kuttaa investointeihin, mutta sekin tuo mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Norjalaisyritykset joutuvat tehostamaan toimintaansa ja ulkoistamaan osan teke-misistään. Siihen tarvitaan avuksi hyviä alihankkijoita.

Millaisia suomalaisyrityksiä on näillä markkinoilla? Millaisten kannattaisi tulla?

JH: Esimerkiksi metsä- sekä prosessi- ja koneenrakennusteollisuudenyritykset ovat onnistuneet vakiinnuttamaan asemansa Kiinan markkinoilla. Noin 70 prosenttia Kiinassa toimivista suo-malaisyrityksistä näkee tulevaisuuden positiivisena.

Cleantechin rooli kasvaa. Kiinalla on mittavat haasteet energia- ja ympäris-töasioissa. Potentiaali on valtava. Kansa alkaa reagoida, jos näihin asioihin ei panosteta.

AM: Noin 200 suomalaisyritystä toimii Norjassa. Hyvin tunnettuja yrityksiä löytyy rakennusteollisuudesta, jonkin verran myös meriteollisuudesta. Loput jakautuvat eri toimialoille, esimerkiksi ICT-alalle ja eri alojen myyntiyrityksiin.

Mahdollisuuksia on meri-, öljy- ja kaasuteollisuudessa ja niiden alihankin-nassa. Euroopan suurimmat infrainves-toinnit tehdään tällä hetkellä Norjassa. Rakennusteollisuudessa on todella paljon potentiaalia tästä johtuen. Suuri ja perinteinen kalateollisuus tarjoaa edelleen mahdollisuuksia. ¡

Lähelle vai kauas? Tuttuun vai tuntemattomaan kulttuuriin? Tekesin näköalat haastatteli Tekesin Shanghain yksikön vetäjä Jarmo Heinosta ja Finpron Norjan yksikön päällikkö Antti Mäkikyröä. Mitä yritykseltä vaaditaan jos se haluaa mennä tekemään bisnestä Kiinaan tai Norjaan?

Antti Mäkikyrö

monilla toimialoilla.Suomen ja Norjan kulttuurit ovat

samankaltaisia. Norjalaiset puhuvat hy-vin englantia, mutta ruotsin kielestä olisi vahva etu. Byrokratia yrityksen perus-tamisessa on hyvin samankaltaista kuin Suomessa. Yrityksen voi perustaa jopa netin kautta. Norja kuuluu ETA-aluee-seen ja sen myötä vaatimukset ja toi-mintatavat ovat kuten EU-alueella. Toki kotitehtävät kansainvälistymisestä ja Norjan markkinoista on oltava tehtynä.

Norjaan pitää tulla tutustumaan yrityksiin ja luoda suhteet ihmisiin!

Mitkä ovat talouden näkymät Kiinassa ja Norjassa?

JH: Euroopan näkökulmasta Kiinan talouden kasvu on edelleen kovaa, noin 7prosenttia vuodessa. Sekä b-to-b että kuluttajamarkkinoilla on valtava potenti-aali. Monet suomalaisyritykset tekevät kasvunsa juuri Kiinan ja Aasian markki-noilla, muuten niiden kehitys olisi jäänyt polkemaan paikalleen. Ostovoimaiseen keskiluokkaan arvioidaan kuuluvan jo satoja miljoonia kiinalaisia.

AM: Talouden näkymät ovat hyvät. Norjan väkiluvun ennustetaan kasvavan reilusta viidestä miljoonasta noin seitse-mään miljoonaan 25 vuoden sisällä.

risteyksessä

Finpro ja Tekes ovat mukana Team Finland -verkostossa, joka auttaa avaamaan oikeita ovia molemmille markkinoille.


30 kasvurityksen tarinaTEKSTI: KAJ NORDGREN KUVAT: EEVA ANUNDI

Siili Solutions uskoo ketterään läpinäkyvään kehitykseen ja on kasvanut nopeasti oikeilla yritysostoilla. Seuraava etappi on Euroopan softamarkkinat.

Helsinkiläinen Siili Solutions perustettiin kymmenen vuotta sitten ”kokeneiden koodareiden kodiksi”, joka

tarjosi ja välitti alan ammattilaisia erilai-siin softakehityshankkeisiin. Nykyinen toimitusjohtaja Seppo Kuula tarttui ohjaimiin vuonna 2010, jolloin talossa oli 68 ammattilaista. Nykyään työnteki-jöitä on Helsingissä, Oulussa, Saksassa ja Puolassa yhteensä 350.

”Olen aina ollut tuotteistaja ja myyntimies ja mielestäni Siili oli enem-män kuin asiantuntijaresurssien myyjä. Voisimme olla arvoketjussa paljon korkeammalla ja tarjota tietojärjestel-mäkokonaisuuksia yhdessä asiakkaan kanssa ketterästi rakennettuna. Eräs vahvuuksistamme oli jo tuolloin maail-manluokan informaation hallinta, jonka pohjan Suomeen loi Nokia. Vuonna 2011

liikevaihtomme kasvoi jo lähes 70 pro-senttia ja henkilöstön määrä 106:een.”

Siili on kasvanut viimeisen neljän vuoden aikana keskimäärin 30 prosent-tia vuodessa. Vuoden 2014 liikevaih-doksi ennustetaan 28–32 miljoonaa euroa. Kasvu on ollut kannattavaa perustamisesta alkaen. Pääomasijoituk-sia ei ole tarvittu. Omarahoitus on ollut kunnossa ja sitä on käytetty useisiin yritysostoihin.

Vuonna 2012 ostetulla Fusionil-la esimerkiksi hankittiin digitaalisten palvelujen osaamista. Sellainen ei pelkästään rekrytoimalla olisi onnistu-nut. Toissa vuonna ostettiin oululainen Comwise, jossa paikan päällä työsken-telee nyt 47 henkeä.

”Fusion toi nopean pilotoinnin kautta tehtävää suunnitteluosaamista erityisesti mobiilipuolelle ja Oulusta

Tietojärjestelmäkehitystä

asiakkaan kanssayhdessä


Vuoden ohjelmistoyrittäjä Seppo Kuula (oikealla) ja Erkka Niemi vannovat ketterän kehityksen, leanin, nimeen.


saimme hemmetin hyviä mobiilialusto-jen ammattilaisia.”

Siili on vastannut muun muassa Microsoft Mobile Devicesin verkkopal-velujen suunnittelusta, modernisoinut Kelan verkkopalvelut, rakentanut suora-toistopalvelu HBO Nordicin verkko- ja mobiilipalvelut eri alustoille ja uudista-nut YIT:n globaalit verkkopalvelut.

Helsingin pörssiin Siili listautui 2012. Syynä ei ollut raha, vaan julki-suuden ja uskottavuuden saaminen asiakaskentässä. Niillä luotiin edellytyk-set kasvulle.

Suomalaista palveluvientiä Eurooppaan

Tekesin rahoittamassa projektissa viime vuonna tehtiin pohjatyötä kansainvälis-tymistä varten. Tuloksena oli markkin-aselvitys liittyen osaamisen hallintaan, tuotteistamiseen ja palvelun skaalaami-seen kansainväliseksi. Projektin aikana avattiin toimisto Berliiniin yritysoston seurauksena.

”Ruotsi olisi ollut meille ehkä hel-pompi markkina, mutta Saksa edustaa jopa neljännestä Euroopan ohjelmis-tomarkkinoista ja markkinat kasvavat siellä nopeimmin. Meillä on toimisto yritysoston tuloksena myös Puolassa. Saksa on niin lähellä, että se on Puolalle lähes kotimarkkina.”

”Viemme suomalaista palveluosaa-mista Saksaan. Rakennamme siellä

Heimotoimintamme säästää rahaa, yksinkertaistaa rakennetta ja pitää osaamisen ajan tasalla.

tunnettuutta koko ajan. Meiltä ostetaan siellä, vaikkemme ole vielä myyneet mitään”, Seppo Kuula hymyilee.

Henkilöstön osaaminen etusijalla

”Siileillä” eli henkilöstöllä on avainase-ma menestymisessä. Yritys kouluttaa työntekijöitä jatkuvasti ja ottaa heitä mukaan asiakkaiden projekteihin.

”Yleensä kourallinen kavereita hallitsee uusimman teknologian ensim-mäisenä. Toiset hallitsevat syvällisesti jonkun olemassa olevan. Laitamme hei-dät oppimaan kokeneemmilta. Tällainen heimotoiminta ei ole Suomessa ihan ta-

vanomaista. Siinä esimerkiksi koodarit, palvelumuotoilijat ja analytiikka-osaajat muodostavat yhteisöjä. He voivat olla ihan eri projekteissa, mutta tulevat vaihtamaan kuulumisia kerran kuussa ja opettelemaan uutta ja viemään tietoa eteenpäin omiin tiimeihinsä. Meillä on joka viikko heimotoimintaa eri teemois-ta”, kertoo kehitysjohtaja Erkka Niemi.

”Heimotoiminnalla korvaamme yhden esimieskerroksen, mikä säästää paljon rahaa ja byrokratiaa”, Seppo Kuula sanoo.

Nousevia trendejä Siili seuraa keräämällä dataa myynniltä ja liike-toimintajohdolta siitä, mitä yritykseltä kysellään, mikä johtaa kauppaan ja mikä ei myy.

”Kysymme jatkuvasti yksittäisiltä asiantuntijoilta, minne he näkevät alu-eensa kehittyvän. Palvelukehitystiimim-me seuraa myyntiä ja henkilöstömme ajatuksia ja tekee liiketoimintajohdon kanssa päätökset siitä, mitä tehdään”, Niemi sanoo.

Projektit paloiksi ja pilotit pystyyn

Seppo Kuula näkee isojen tietojärjes-telmätoimittajien liiketoimintamallin aikansa eläneenä.

”Suuret pelurit kompastuvat ensimmäisenä siihen, etteivät rakenna palvelua asiakkaan kanssa. Ne tekevät mittavan projektin asiakkaan määrit-telyn mukaan. Lopulta projekti saattaa myöhästyä ja esimerkiksi selain, jolle palvelu on speksattu, ei välttämättä ole enää edes saatavilla. Tässä on meidän markkinarakomme.”

Seppo Kuulan teesit kasvunälkäi-sille ohjelmistoyrityksille ovat puhdasta digitaalisuuden etujen ymmärtämistä.

”Tee yhdessä, läpinäkyvästi, pilotoi, kehitä pienissä osissa, iteroi ja tuotteista palvelusi asiakkaan kanssa. Tällaista myös hankintalain pitäisi tukea. Jokai-nen virasto ei tarvitse omaa tietojärjes-telmää. Kannattaisi keskittää. En näe syytä, miksei Suomessa osattaisi tätä.”

Viiden vuoden visio on selvä.”Vuoden 2020 Siili on kansainvälinen peluri, ja innovatiivisuudessa sekä tehok-kuudessa Euroopan johtava toimija.” ¡


Rahoitusta yritysten kansainvälistymistarpeisiinTekes tarjoaa kasvuhaluisille yrityksille rahoitusta ja palveluja kansainvälisil-le markkinoille valmistautumiseen. Kohdemarkkinoiden ja asiakkaiden tunteminen on oleellista onnistumises-sa. Kansainvälisen kasvun suunnittelu -rahoituksella voi testata uutta konsep-tia potentiaalisilla asiakkailla ja varmis-taa, että erityisesti alkavan yrityksen tiimissä on osaamista kansainvälisen kasvun saavuttamiseen.

Tekesin rahoituksen avulla yritys voi kehittää uutta tai uudistaa olemas-sa olevaa tarjontaansa, tuotantome-netelmiään ja liiketoimintamalliaan. Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja lainalla, jolloin voimme olla mukana myös pilotointi- ja demovaiheessa. Jos projekti painottuu tutkimukseen ja innovaation tavoitellut markkinat ovat ajallisesti kaukana, rahoitus voi olla myös avustusta.

Rahoituksen lisäksi tarjoamme palveluja, osaamista ja vaikutusmah-dollisuuksia Tekesin ohjelmissa. Uusia ohjelmien teemoja ovat esimerkiksi teollinen internet sekä terveys- ja hyvin-vointialan digitalisoituminen.

Miten arvioimme yrityksiä ja niiden tavoittelemaa liiketoimintaa?Arviomme lähtevät yrityksen kyvystä ja halusta kasvaa. Merkittäviä tekijöitä ovat uuden innovaation potentiaali sekä projektin sisältö ja sen resursointi. Erityisesti nuorten yritysten arvioinnissa painaa yrityksen avainhenkilöiden muo-dostama tiimi ja sen osaaminen. Rahoi-tamme osan projektin kustannuksista ja yrityksen tulee pystyä itse rahoittamaan osa projektista.

Tekesin rahoituksella HorisonttiinYritykset voivat hakea rahoitusta myös EU:n Horisontti-ohjelmasta. Tekes tarjoaa yrityksille ja tutkimusorganisaa-tioille rahoitusta hankevalmisteluihin. Voimme rahoittaa Horisontti-hank-keen valmistelua osana toista Tekesin rahoittamaa projektia, jos esimerkiksi tavoitteena on laajentaa tai jatkaa Teke-sin projektia kansainvälisen yhteistyön hankkeeksi.

Varsinainen valmistelurahoitus on tarkoitettu hyödynnettäväksi, jos valmistelussa on iso, Suomelle merkit-

tävä konsortiohanke ja suomalaiskump-paneille on suunnitteilla tavanomaista osallistujaa merkittävämpi rooli hank-keessa – vaikkapa koordinaattorina tai työpaketin vetäjänä. Lue lisää rahoitus-mahdollisuuksista verkosta. ¡

Tutustu Tekesin rahoitukseen ja palveluihin

Tekes tarjoaa rahoitusta ja pal-veluja, joiden avulla erityisesti pk-yritykset voivat parantaa mah-dollisuuksiaan kansainväliseen kasvuun. Rahoitamme kehityspro-jekteja, jotka tuovat yritykselle uuden kilpailuedun kansainvälisillä markkinoilla. Asiakkainamme on myös suuria yrityksiä, julkisia tutkimuslaitoksia ja muita organi-saatioita.

Tekesintarjoama

Tähtäimessä uudet markkinat?

Rahoitusta Horisontti 2020 -hankevalmisteluuntekes.fi/rahoitus/horisontti2020 -hankkeiden-valmistelu/

Rahoitusta pilotointiintekes.fi/pilotointi

Rahoitusta yrityksilletekes.fi/rahoitus/rahoitusta-yritysten-kehitysprojekteihin/

Uusien asiakkaiden neuvontatekes.fi/rahoitus/ tunnustelu

tekes.fi/rahoitus/horisontti

tekes.fi/pilotointi

tekes.fi/rahoitus/rahoitusta

tekes.fi/rahoitus/rahoitusta

tekes.fi/rahoitus


34 nimityksetTEKSTI: EERO LUKIN KUVAT: SUSANNA LEHTO

Tekesillä on tarve saada alkuun kehitysaihioita liikkumispalveluoperaattorei-den syntymiseksi.

”Päätyöni on järjestää alkuvuonna liikkumisoperaattorihaku ja akti-voida siihen yrityksiä. Liikkumisoperaattorihaku liittyy uuteen liikkuminen palveluna -konseptiin, jossa kaikkia liikennepalveluita (mm. joukkoliikenne, taksit, kimppakyydit, yhteiskäyttöautot ja kaupunkipyörät) voitaisiin käyttää saumattomasti liikkumisoperaattorien monipuolisen palvelutarjonnan kautta”, kertoo Sonja.

Operaattorin myötä ovelta ovelle -palvelussa voitaisiin etsiä, tilata, maksaa ja seurata koko matkaketjun toteutumista älypuhelimesta.

”Tämän lisäksi käyn esitelmöimässä aiheesta niin Suomessa kuin ulkomailla. Suomalainen liikkuminen palveluna -konsepti vaikuttaa hyvin lupaavalta ja se onkin saanut laajaa kansainvälistä mediahuomiota. Suomi pyrkii olemaan ensimmäinen maa, jossa konsepti saadaan käytäntöön.”

”Ennen Tekesiä olin töissä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa, jossa työskentelin samaisen liikkuminen palveluna -konseptin parissa. Päädyin aiheen asiantuntijaksi Helsingin kaupungille tekemäni diplomityön ansiosta.”

Sonja on tutkinut ja esitelmöinyt laajasti liikkumisen palveluista. Hän on ollut puhujana alan kansainvälisissä konferensseissa ja hänen diplomi-työnsä Helsingin kaupungille on noteerattu sadoissa ulkomaisissa lehdissä.

Sonja Heikkilä haluaa edistää fiksumpaa liikkumistaSonja Heikkilä, DI, aloitti vuoden 2015 alussa Tekesissä määräaikaisena asiantuntijana. Sonja tulee vahvistamaan Tekesin panostusta älyliikenteeseen erityisesti liikkumisen palveluiden (Mobility as a Service eli MaaS) alueella. TaM Sirpa Fourastié on

nimitetty määräaikaiseksi asiantuntijaksi Yhteiset palvelut -yksikköön.

DI Kari Leino on nimitetty asiantuntijaksi Kasvuyritykset -vastuualueelle Yritysmarkkina-yksikköön.

FM Kirsi Karjalainen on nimitetty määräaikaiseksi asiantuntijaksi Pohjois-Savon ELY-keskukseen.

DI Kari Kataja on nimitetty asiantuntijaksi Nuoret yritykset -vastuualueelle Nuoret teollisuustuoteyritykset -yksikköön.

Tuulikki Olander työskentelee harjoittelijana Brysselin yksikössä.

Nimityksiä


yhteystiedot 35

Virallinen sähköposti

[email protected]

Suojattu sähköpostiyhteys luottamuksellisiin viesteihin

https://asiointi.tekes.fi/suojaposti

Henkilöstön sähköposti-osoitteet ovat muotoa

[email protected].

Puhelinvaihde

029 505 5000 arkisin klo 8–16.15

Uusien asiakkaiden neuvonta

Rahoitustunnustelupalvelu www.tekes.fi/tunnusteluLähetä tunnustelulomake, soitamme viikon sisällä.

Yritys-Suomen uusien yritysasiakkaiden rahoitusneuvonta

puh. 029 502 0500 ma–to klo 8–17, pe klo 10–17.

Verkkoasioinnin tekninen tuki

Puh. 029 505 5051 arkisin klo 8–15

www.tekes.fi/ota-yhteytta/anna-palautetta

Tilityksiin ja raportointiin liittyvä neuvonta

Puh. 029 505 5050 arkisin klo 9–16

Ulkomaan yksiköt

Yhteystiedot: www.tekes.fi/yhteystiedot

BelgiaEU-yhteystoimisto, Bryssel

KiinaPeking, Shanghai

USAPalo Alto, Washington, D.C.

VenäjäPietari, Moskova

Numero 1/2015, 26.2.2015

JULKAISIJA

Innovaatiorahoituskeskus Tekes

TOIMITUS

Päätoimittaja

Pia Mörk

Toimituksen sihteeri

Susanna Lehto

Toimituskunta

Anna-Maija Ikonen,Eeva Landowski, Miia Linnusmaa,Eero Lukin, Pia Mörk,Kaj Nordgren, Sanna Nuutila,Soile Thalén

TOIMITUSNEUVOSTO

Ulla Hiekkanen-Mäkelä, Inkeri Huttu , Kari Inberg, Kimmo Kanto, Maija Korhonen, Juha Korkeila, Eeva Landowski,Susanna Lehto, Piia MoilanenPia Mörk, Sanna Piiroinen

Kansikuva: iStockPhotoTaitto: Mainostoimisto Cake OyPainatus: Erweko Oy

ISSN-L 1798-9876ISSN 1798-9876 (Painettu)ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu)

Painos 14 500

Seuraava numero ilmestyy 5.6.2015

Tekesin näköalat-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava.

Tilaukset, osoitteenmuutokset, tilausten peruutukset ja palaute: [email protected].

Maksuttoman lehden ja muita Tekesin julkaisuja voi tilata osoitteesta: www.tekes.fi/julkaisut. Näköalat-lehti luettavissa myös osoitteessa issuu.com.

TE

KE

SIN

NÄ

KÖ

ALA

T 1 2

015

SU

UN

NA

NN

ÄY

TT

ÄJÄ

1



Enkelisijoittaja tuo osaamista ja verkostoja

Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille 1 | 2015

Tekesinnäköalat

SIVU 26

SIVU 18

SIVUT 10-23

Innovaatiorahoituskeskus Tekes

Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila

PL 69, 00101 HELSINKI

www.tekes.fi

Etelä-Savon ELY-keskusJääkärinkatu 14PL 164, 50101 MikkeliPuh. 029 50 24000

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusAlvar Aallon katu 8PL 156, 60101 SeinäjokiPuh. 029 50 27500

Hämeen ELY-keskusKirkkokatu 12PL 29, 15141 LahtiPuh. 029 50 25000

Kaakkois-Suomen ELY-keskusKauppakatu 40 D53100 LappeenrantaPuh. 029 50 29000

Kainuun ELY-keskusKalliokatu 4PL 115, 87101 KajaaniPuh. 029 50 23500

Keski-Suomen ELY-keskusCygnaeuksenkatu 1PL 250, 40101 JyväskyläPuh. vaihde 029 50 24500

Lapin ELY-keskusRuokasenkatu 2PL 8060, 96101 RovaniemiPuh. 029 50 37000

Lapin ELY-keskusKemin palvelupisteAsemakatu 1994100 KemiPuh. 029 50 37000

Pirkanmaan ELY-keskusPellavatehtaankatu 25PL 297, 33101 TamperePuh. 029 50 36000

Pohjanmaan ELY-keskusHovioikeudenpuistikko 19 APL 131, 65101 VaasaPuh. 029 50 28500

Pohjanmaan ELY-keskusKokkolan palvelupisteRistirannanakatu 1PL 240, 67101 KokkolaPuh. . 029 50 28500

Pohjois-Karjalan ELY-keskusKauppakatu 40 BPL 69, 80101 JoensuuPuh. 020 50 26000

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusViestikatu 1PL 86, 90101 OuluPuh. 029 50 38000

Pohjois-Savon ELY-keskusKallanranta 11PL 2000, 70101 KuopioPuh. 029 50 26500

Satakunnan ELY-keskusValtakatu 12PL 266, 28101 PoriPuh. 029 50 22000 Uudenmaan ELY-keskusOpastinsilta 12 B, 5 krs.PL 36, 00521 HelsinkiPuh. vaihde 029 50 21000 Varsinais-Suomen ELY-keskusItsenäisyydenaukio 2PL 236, 20101 TurkuPuh. 029 50 22500

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin verkostoa.

mailto:[email protected]




www.tekes.fi/tunnustelu

www.tekes.fi/ota-yhteytta/anna

www.tekes.fi/ota-yhteytta/anna

www.tekes.fi/yhteystiedot


www.tekes.fi/julkaisut

www.tekes.fi/julkaisut

issuu.com

www.tekes.fi

Digital.Finland.Go!

www.digigo.fi

Digitaalisuus tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksiaTekesin uudet digiohjelmat esittäytyvät:5thGearTeollinen internetTerveyttä biteistä Mitä ohjelmista saa, miten mukaan?Miten minun yritykseni voi hyödyntää digitaalisuutta?

Huipputason keynotet

Boosting Business with Digitalisation11.3.2015

Rakennetaan yhdessä Suomesta Pohjois-Euroopan digitaalinen keskus!

Digital.Finland.Go

www.digigo.fi

tekesin näköalat 1 2015

Documents