VAASAN YLIOPISTO

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA

TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN

YLEISET KIRJOITUSOHJEET

päivitetty tammikuu 2016

VAASA 2016

1

JOHDANTO

Opinnäytetöiden kirjoittamista varten on Vaasan yliopiston teknillisessä tiedekunnassa

laadittu kolme ohjetta: kauppatieteellisen alan kandidaatin ja pro gradu -tutkielman laa-

dintaohjeet, tekniikan alan kandidaatin tutkielman ja diplomityön laadintaohjeet, sekä

kaikille yhteinen teknillisen tiedekunnan yleiset kirjoitusohjeet.

Kirjoittaessaan opinnäytetyötään opiskelija käyttää ohjeista kahta, teknillisen tiedekun-

nan yleistä kirjoitusohjetta ja kyseisen opinnäytetyön laadintaohjetta. Kaikki teknillisen

tiedekunnan opiskelijat, jotka suorittavat tutkintoaan teknillisessä tiedekunnassa, kirjoit-

tavat opinnäytetyönsä tämän ohjeen mukaisesti. Lisäksi on noudatettava erillistä Vaasan

yliopiston teknillisen tiedekunnan kyseisen opinnäytetyön laadintaohjetta. Tätä ohjetta

käytetään myös kaikissa muissa opintoihin liittyvissä kirjallisissa töissä.

Ohjeiden tarkoituksena on, että kaikki Vaasan yliopiston teknillisessä tiedekunnassa

laaditut opinnäytetyöt täyttävät opinnäytetöille asetetut vaatimukset ja että ne ovat ulko-

asultaan samanlaisia. Kirjoitusohjeet eivät kata kaikkia mahdollisia tapauksia.

Epävarmoissa tilanteissa voi neuvoa kysyä opinnäytetyön ohjaajalta tai tiedekun-

nan opintoneuvonnasta.

2

SISÄLLYSLUETTELO sivu

1 YLEISIÄ KIRJOITUSOHJEITA 4

1.1 Tekstin ulkoasu 4

1.2 Otsikointi 5

1.3 Sivunumerointi 6

1.4 Viivat 7

1.5 Sisällysluettelo sekä muut luettelot 7

1.6 Kuvat, kuviot ja taulukot 7

1.7 Matemaattiset kaavat ja ohjelmakoodit 9

1.8 Liitteet 11

2 LÄHTEIDEN MERKINTÄ 12

2.1 Yleistä lähdeviitteiden käytöstä 12

2.2 Lähdeviitteen kohdistaminen 12

2.3 Muut lähdeviitteet 15

2.3.1 Elektroniset lähteet 16

2.3.2 Haastattelulähteet 17

2.3.3 Tilastolähteet 17

3 LÄHDELUETTELON LAADINTA 18

3.1 Monografiat (painettu kirja) 19

3.2 Monografiat (elektroninen julkaisu) 19

3.3 Moniosaiset teokset 20

3.4 Kokoomateokseen sisältyvä artikkeli 20

3.5 Aikakauslehdet: artikkeli painetussa aikakauslehdessä 21

3.6 Aikakauslehdet: artikkeli elektronisessa julkaisussa 21

3.7 Opinnäytetyöt 22

3.8 TV- ja radio-ohjelmat 22

3.9 Haastattelut ja sähköpostiviestit 23

3.10 Teos jossa yhteisö on tekijänä 23

3.11 URL-viitteen jakaminen useammalle riville lähdeluettelossa 25

3

LÄHDELUETTELO (MALLI) 26

4

1 YLEISIÄ KIRJOITUSOHJEITA

Tässä luvussa käsitellään tutkielman ulkoasua koskevia vaatimuksia. Vaatimukset kos-

kevat muun muassa tekstin ulkoasua, lukujen otsikointia ja sivunumerointia. Myös ku-

vien, kuvioiden ja taulukoiden sekä matemaattisten kaavojen asetuksista annetaan ohjei-

ta.

1.1 Tekstin ulkoasu

Taulukkoon 1 on koottu yleisohjeet tekstin ulkoasusta sekä sivujen asettelusta.

Taulukko 1. Tekstin ulkoasu.

Suositeltava kirjasintyyp-

pi:

Times New Roman

Kirjasinkoko: Normaalitekstissä 12,

Pääotsikoissa tai vastaavissa voidaan käyttää suurempaa

(kuten 14),

joissakin erikoistapauksissa myös pienempää (10)

Marginaalit: Vasen ja oikea marginaali ovat samansuuruisia (3 cm).

Alareunan marginaali on 3 cm ja yläreunan 3,5 cm.

Riviväli: Tekstin rivien väli on 1,5 perinteisellä mekaanisella kir-

joituskoneen terminologialla ilmaistuna (pistelukuna 21

pt).

Tiivistelmä kirjoitetaan rivivälillä 1 (pistelukuna 14 pt).

5

Suorat lainaukset merkitään lainausmerkeillä, mikäli ne ovat vähintään kolme sanaa tai

korkeintaan kolme riviä pitkiä. Suora lainaus on sanatarkka kopio alkuperäislähteestä.

Tämä tarkoittaa sitä, että myös korostuskeinot merkitään alkuperäislähteen mukaisesti.

Kolme riviä pidemmät lainaukset kirjoitetaan rivivälillä 1 sisennettynä 1 cm vasemmas-

ta laidasta ja ilman lainausmerkkejä, sekä erotetaan muusta tekstistä yhdellä tyhjällä

rivillä (pistelukuna 21 pt) ennen ja jälkeen. Pitkiä suoria lainauksia on kuitenkin vältet-

tävä.

Sisäisellä asiakkuudella tarkoitetaan yrityksen sisäisiä asiakas-toimittaja –suhteita.

Toiminnot, jotka hyödyntävät toisten toimintojen palveluja tai tuotteita ovat näi-

den toimintojen sisäisiä asiakkaita. (Haverila, Uusi-Rauva, Kouri & Miettinen

2005: 378.)

Tekstiä voidaan elävöittää ja havainnollistaa käyttämällä lihavointia (bold), kursiivia

(italic), petiittiä (kirjasinkoko 10), tiheää riviväliä (esim. suorissa lainauksissa) jne. Alle-

viivausten käyttöä tekstissä ei kuitenkaan suositella. Tehokeinoja tulee käyttää johdon-

mukaisesti ja loogisesti eikä niitä tekstin luettavuuden vuoksi tule käyttää liikaa.

Teksti jaetaan kappaleisiin, jotka erotetaan toisistaan yhtä tyhjää riviä vastaavalla tilalla

(pistelukuna 21 pt). On suositeltavaa, että kappaleet ovat suhteellisen samansuuruisia.

Ääriesimerkkinä voidaan todeta, ettei yhden sivun mittaisia jättikappaleita tai yhden

virkkeen mittaisia minikappaleita saa olla. Uuden kappaleen ensimmäistä riviä ei sisen-

netä. Tekstin ja useampirivisen otsikoinnin suhteen käytetään myös oikean reunan tasa-

usta. Oikean reunan tasausta käytettäessä on huolehdittava siitä, ettei tekstiin jää liiaksi

harventuneita rivejä. Tekstissä tulee käyttää tavutusta.

1.2 Otsikointi

Pääluvut aloitetaan aina omalta sivulta (esim. luku 2 aloitetaan uudelta sivulta, vaikka

luku 1 ei olisikaan loppunut edellisen sivun alareunaan). Taulukossa 2 on kuvattu otsik-

koihin liittyvät välistykset.

6

Taulukko 2. Otsikoinnin rivivälit.

Pääluvun otsikko Pääluvun otsikon jälkeen jätetään tyhjä

rivi (tai pistelukuna 21 pt).

Alaotsikot jatkuvat samalta sivulta kuin

edellinen teksti.

Kaksiportaiset alaotsikot (esim. 2.4) Erotetaan muusta tekstistä kahdella tyhjäl-

lä rivillä (tai pistelukuna 42 pt) ennen ot-

sikkoa ja yhdellä (tai pistelukuna 21 pt)

sen jälkeen.

Moniportaisempi alaotsikko (esim. 2.4.1) Erotetaan muusta tekstistä yhdellä rivivä-

lillä (tai pistelukuna 21 pt) ennen ja jäl-

keen.

Lukujen porrastamista yli kolmen portaan (1.1.1) ei suositella. Yksittäistä numeroitua

alaotsikkoa ei voi esiintyä vaan alaotsikoita tulee olla vähintään kaksi: jos työssä on

luku 1.1, täytyy siinä olla myös luku 1.2. Vain päälukujen otsikot kirjoitetaan kokonai-

suudessaan isoilla kirjaimilla. Mitään otsikkoja ei lihavoida. Muut otsikot (esim. nume-

roimattomat) on erotettava muusta tekstistä moniportaisten otsikoiden tapaan.

1.3 Sivunumerointi

Sivunumerot kirjoitetaan keskelle sivua, niin että numeron yläreuna on 2 cm sivun ylä-

reunasta. Sivunumerot kirjoitetaan samalla kirjasintyypillä ja -koolla kuin muu työ. Si-

vunumerointi alkaa numerolla yksi ensimmäiseltä kannen jälkeiseltä sivulta jatkuen

julkaisun viimeiseen sivuun mukaan lukien liitteet, mikäli ne on painettu normaa-

lisivuille.

7

1.4 Viivat

Numeroin tai sanoin ilmaistujen ääriarvojen tai luokkarajojen välissä käytetään ajatus-

viivaa – (ei tavumerkkiä -). Esim. vuosina 1941–1944, kohdat 3–7, syys–lokakuussa,

sivut 12–15.

1.5 Sisällysluettelo sekä muut luettelot

Sisällysluettelon on sanatarkasti vastattava käytettyä otsikointia. Se on laadittava näiden

kirjoitusohjeiden sisällysluettelon asettelun mukaisesti. Sisällysluettelossa alaotsikoiden

numerointi asetetaan alkamaan samasta kohden yläotsikon tekstiosuuden kanssa. Vain

pääkappaleiden otsikot kirjoitetaan kokonaisuudessaan isoilla kirjaimilla eikä niitä liha-

voida. Sisällysluettelossa otsikko LÄHDELUETTELO ja LIITTEET eivät saa eteensä

numeroa. Tiivistelmää ja abstraktia ei tarvitse mainita sisällysluettelossa.

Työssä on oltava myös tarvittaessa symboli- ja lyhenneluettelo. Merkit, lyhenteet, sym-

bolit ja termit, jotka eivät ole lukijalle itsestäänselvyyksiä, luetellaan selityksineen aak-

kosjärjestyksessä ryhmittäin: esimerkiksi ensin kreikkalaiset aakkoset, sitten roomalai-

set aakkoset ja lopuksi lyhenteet. Symboli- ja lyhenneluettelo sijoitetaan heti sisällys-

luettelon jälkeen.

Sisällysluettelon perään voi halutessaan laatia erillisen kuva- tai kuvioluettelon josta

käy ilmi kuvan/kuvion otsikko ja sivu, josta se löytyy. Myös työssä olevista taulukoista

voi laatia taulukkoluettelon, josta käy ilmi taulukon otsikko ja sijainti. Jos kuvia, kuvioi-

ta tai taulukoita on vähän, niistä ei tehdä omia luetteloita.

1.6 Kuvat, kuviot ja taulukot

Kaikki piirrokset ja valokuvat varustetaan yhtenäisellä juoksevalla numeroinnilla. Työs-

sä on mahdollista käyttää samaan aikaan sekä kuvia että kuvioita. Tällöin kuvat ja kuvi-

8

ot tulee kuitenkin varustaa erikseen omalla juoksevalla numeroinnilla. Kuva- ja kuvio-

teksti tulee kuvan alapuolelle ja niiden riviväli on 1 (pistelukuna 14 pt). Kuva- ja kuvio-

teksti tasataan vasemmalle ja päätetään pisteellä. Mahdollisissa kartakkeissa tulee olla

janamittakaava. Piirustuksissa ja kaavioissa on käytettävä standardoituja piirrosmerkke-

jä ja suureiden symboleita. Tekstiin sijoittuvat kuvat ja kuviot tulee erottaa selvästi

muusta tekstistä kahdella tyhjällä rivillä (pistelukuna 42pt) sekä ylä- että alapuolella.

Kuvassa ja kuvioissa esiintyvät tekstit on kirjoitettava sillä kielellä, jolla opinnäytetyö

on kirjoitettu. Kaikissa kuvissa ja kuvioissa, myös opiskelijan itse suomentamissa, tulee

aina mainita alkuperäinen lähde.

Kuva 1. Vaasan yliopiston harmaasävyinen logo.

Taulukot varustetaan omalla juoksevalla numeroinnillaan ja riittävillä otsikoilla. Tau-

lukkoteksti tulee taulukon yläpuolelle ja sen riviväli on 1 (pistelukuna 14 pt). Taulukko-

teksti tasataan vasemmalle ja päätetään pisteellä. Tilastollinen aineisto on esitettävä

selkeästi ja tilastotieteellisten esitystapojen periaatteita noudattaen. Tekstiin sijoittuvat

taulukot tulee erottaa selvästi muusta tekstistä kahdella tyhjällä rivillä (pistelukuna

42pt) sekä ylä- että alapuolella.

Taulukko 1. Taulukon nimi (lähde).

9

Varsinaisessa tekstissä on oltava aina viittaus jokaiseen kuvaan, kuvioon, taulukkoon ja

esimerkkiin. Kuvaan, kuvioon tai taulukkoon tulee viitata ennen varsinaista kuvaa, ku-

vioita tai taulukkoa.

Kuvaan, kuvioihin ja taulukoihin voidaan viitata tekstissä esim. seuraavasti:

Taulukossa 2 on esitetty joitain eri raaka-aineista valmistettujen biodieselien ominai-

suuksia.

Mayer, Davis ja Schoorman (1995: 715) listaavat luottamusmallissaan (ks. kuva 1)

kolme eri piirrettä, joiden perusteella henkilön luotettavuutta arvioidaan.

Kuviossa 3 on esitetty esimerkki valu-, työstö- ja kokoamisprosessin lisäarvoa tuottavis-

ta ja tuottamattomista vaiheista valmistusprosessissa.

Kuvien, kuvioiden ja taulukoiden on mahduttava asetettuihin marginaaleihin. Kaikissa

kuvissa, kuvioissa ja taulukoissa suositellaan käytettävän samankokoista fonttia.

1.7 Matemaattiset kaavat ja ohjelmakoodit

Opinnäytetyössä mahdollisesti esiintyvät matemaattiset kaavat varustetaan omalla juok-

sevalla numeroinnilla ja niiden tulee niveltyä osaksi tekstiä normaalein oikeinkirjoituk-

sen säännöin, pilkutus mukaan lukien. Kukin kaava kirjoitetaan omalle rivilleen ja ero-

tetaan muusta tekstistä yhdellä tyhjällä rivillä (pistelukuna 21 pt) ennen ja jälkeen. Kaa-

van juokseva numero kirjoitetaan sulkuihin oikeaan laitaan ja itse kaavan alku tulee

"tabuloida" siten, että kaikkien kaavojen kaavaosa alkaa samasta kohdasta. Matemaatti-

sessa esityksessä on käytettävä standardoituja merkkejä sikäli kuin niitä on olemassa.

Standardeja löytyy mm seuraavista julkaisuista:

10

SFS-ISO 1000 + A1 (1999). SI-yksiköt sekä suositukset niiden kerrannaisten ja

eräiden muiden yksiköiden käytöstä,

SFS-ISO 31-0 + A1 (1999). Suureet ja yksiköt. Osa 0: Yleiset periaatteet,

SFS-ISO 31-11 (1999). Suureet ja yksiköt. Osa 11: Matemaattiset merkinnät fy-

sikaalisissa tieteissä ja tekniikassa.),

Standardoitujen merkkien puuttuessa käytetään muita vakiintuneita merkkejä ja vasta

viime kädessä omatekoisia merkkejä.

Esimerkki:

---------------------------------------------------------------------------------------------------------

Aaltoimpedanssi Z voidaan laskea ilmaeristeiselle häviöttömälle johdolle yksinkertaistetusti

yhtälöllä

1

2ln

r

hZ , (3)

missä h on johtimen asennuskorkeus ja r1 on johtimen säde (Aro ym. 2003: 210).

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Huomaa, että tässä esimerkissä missä-sanalla alkavaa sivulausetta edeltävä pilkku tulee

kaavan loppuun. Kaavan suureet tulee selittää kaavan yhteydessä vain siltä osin kun

niitä ei ole työssä aiemmin selitetty tekstissä tai muissa kaavoissa. Jos lause ei jatku

kaavan jälkeen, kaavan loppuun tulee piste. Tällöin mahdollinen lähdeviite tulee kaavaa

edeltävän tekstin loppuun.

Opinnäytetyössä mahdollisesti esiintyvät ohjelmat tai ohjelmapätkät sisennetään ja ero-

tetaan muusta tekstistä yhdellä tyhjällä rivillä (21 pt) ennen ja jälkeen. Ohjelmaa kirjoi-

tettaessa käytetään eri kirjasintyyppiä kuin muussa tekstissä. Suositeltava kirjasintyyppi

on tasalevyinen, esimerkiksi Courier. Pseudokoodiesimerkeissä suositellaan käytettävän

suhteellista kirjasintyyppiä.

11

Esimerkki:

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

public static void shell(int[] a)

{ int increment = a.length / 2 ;

while (increment > 0)

{ for (int i = increment; i < a.length; i++)

{ int j = i ;

int temp = a[i] ;

while ((j >= increment) && (a[j-increment] > temp))

{ a[j] = a[j-increment] ;

j = j - increment ;

}

a[j] = temp ;

}

if (increment == 2)

increment = 1 ;

else

increment *= (5.0 / 11) ;

}

}

----------------------------------------------------------------

1.8 Liitteet

Liitteiksi merkitään kaikki, mikä seuraa lähdeluetteloa. Liitteet varustetaan juoksevalla

numeroinnilla ja otsikoidaan. Sana ”liite” kirjoitetaan isoilla kirjaimilla (esim. LIITE

1.), mutta ei liitteen otsikkoa. Liitteiksi sijoitetaan sellaiset työn sisältöä havainnollista-

vat tai täydentävät kuviot, taulukot ja luettelot, jotka suurikokoisina tai tärkeydeltään

vähäisempinä eivät sovellu tekstin väliin. Liitteeksi tulee sijoittaa myös käytetyt kysy-

mys- tai haastattelulomakkeet.

12

2 LÄHTEIDEN MERKINTÄ

Tässä luvussa käsitellään lähdeviittausten merkitsemistä tekstiin. Näiden ohjeiden lo-

pussa on lähdeluettelo, johon on koottu ohjeiden esimerkeissä käytetyt lähteet.

2.1 Yleistä lähdeviitteiden käytöstä

Lähteiden lainaamisessa tulee erotella suorat lainaukset ja referointi. Tekstiä referoitaes-

sa etsitään oman tutkimusasetelman kannalta keskeinen ajatus ja esitetään se omin sa-

noin. Suorissa lainauksissa lähdettä siteerataan sanatarkasti. Ohjeet suoran lainauksen

merkitsemiseen mainittu alaluvussa 1.1.

Aina kun tekstiä lainataan, on merkittävä lähdeviittaus. Viittaus on tehtävä siihen läh-

teeseen, joka on ollut käytössä. Lähtökohta on, että opiskelija käyttää ensisijaisia lähtei-

tä, joista hän saa selville niiden sisällön vääristymättömänä. Jos toissijaista lähdettä

käytetään, lähteen toissijaisuus pitää käydä tekstistä ilmi. Plagioinnista eli kirjallisesta

varkaudesta on kysymys silloin, jos teksti esitetään omissa nimissä ilman lähdeviittaus-

ta. Osittainenkin plagiointi on kiellettyä. Myös selvä idean, tutkimusasetelman tai muun

vastaavan kopiointi on tutkimuseettisistä syistä kiellettyä. Kaikki Vaasan yliopiston

opinnäytetyöt tarkistetaan 1.8.2014 lähtien Turnitin-plagiaatintunnistujärjestelmällä.

Opettajat voivat käyttää järjestelmää myös muiden opintosuoritusten (esim. esseet, har-

joitukset ja kotitentit) tarkistamiseen.

2.2 Lähdeviitteen kohdistaminen

Tekstissä viitataan lähteisiin merkitsemällä sulkeisiin kirjoittajan sukunimi ja teoksen

painovuosi, kaksoispiste ja sivu tai sivut, joita on käytetty. Viitattaessa koko kirjoituk-

seen sivunumeroita ei tarvita. Sellainen elektroninen lähde, josta ei löydy sivunumeroi-

ta, mainitaan sulkeissa tekstin sisällä kuten "perinteinen" lähde, mutta ilman sivunume-

13

roita. Viitteeseen ei merkitä elektronisen lähteen internet-osoitetta, vaan se ilmaistaan

täydellisenä lähdeluettelossa.

Esimerkki:

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Painettu julkaisu: (Viitala 2007: 120–121)

Elektroninen julkaisu: (Salmi & Virtanen 1996)

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Jos kirjoittajan nimi esiintyy jo tekstissä, ei sitä tarvitse toistaa enää suluissa. Sulkei-

siin merkitään vain vuosiluku ja mahdollinen viittaus sivuihin.

Esimerkki:

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

”Viitala (2007: 25–27) on todennut...”

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Jos samalla lähteellä on useita kirjoittajia (enemmän kuin kaksi), lähdeviittaukseen

merkitään ensimmäisellä kerralla kaikki kirjoittajat. Kirjoittajat mainitaan samassa jär-

jestyksessä kuin mitä ne ovat ko. lähteessä. Myöhemmillä kerroilla voidaan mainita

vain ensimmäinen kirjoittaja ja merkintä ym. (vieraskielisissä et al.), ilmestymisvuosi ja

sivut.

Esimerkki:

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

ensimmäinen viittaus (Haverila, Uusi-Rauva, Kouri & Miettinen 2005: 34), myöhem-

min viitattaessa (Haverila ym. 2005: 56–58).

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Jos tekstiin yleistetään jokin asia useista lähteistä, lähteet merkitään samojen sulkei-

den sisään esimerkiksi kirjoitusten ilmestymisvuoden mukaisessa järjestyksessä. Viit-

teet erotetaan toisistaan puolipisteillä.

14

Esimerkki:

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

(Morrill 1965; Winter 1969: 36)

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Saman tekijän eri kirjoitukset erotetaan toisistaan vuosilukujen avulla ja merkitään il-

mestymisjärjestyksessä. Saman kirjoittajan samana vuonna ilmestyneet julkaisut erote-

taan pienin kirjaimin.

Esimerkki:

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

(Smith 1970a, 1970b)

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Jos lähteeseen ei ole merkitty varsinaista tekijää, tekstissä viitataan tähän lähdeluet-

telossa esiintyvillä alkusanoilla.

Esimerkki:

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

(Komiteanmietintö 1986:12)

(Kirjanpitolaki (1336/1997), jäljempänä KPL).

Asunto-osakeyhtiölain 69 §:n mukaan ... tai Asunto-osakeyhtiölain (809/1991) 69 §:n

(296/1998) mukaan ... (jos on erityistä informatiivista tarvetta täsmentämiseen).

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Viittauksesta on käytävä ilmi, miten suuri osa tekstistä perustuu lähteisiin. Jos koko

kappaleen asiasisältö on lainattu toiselta, lähdeviite merkitään kappaleen loppuun

pisteen jälkeen. Suluissa olevan lähdeviitteen loppuun tulee piste ja sen jälkeen sulku-

merkki.

15

Esimerkki:

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

tekstin loppu. (Viitala 2007: 120–121.)

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Jos viittaus koskee suppeata asiakokonaisuutta tai yhtä virkettä, lähdeviittaus sijoi-

tetaan virkkeen sisään. Silloin piste ei tule sulkujen sisään.

Esimerkki:

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

tekstin loppu (Viitala 2007: 120–121).

Viitalan (2007: 120–121) mukaan…

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Viittauksen luonnetta voidaan säädellä käyttämällä lyhenteitä, kuten ks. (katso) ja vrt.

(vertaa).

Esimerkki:

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

(vrt. Allardt 1976: 52–53).

2.3 Muut lähdeviitteet

Painettujen julkaisujen lisäksi lähteinä voidaan käyttää esimerkiksi elektronisia lähteitä,

haastatteluja ja tilastolähteitä. Näiden merkintätavat pohjautuvat painettujen julkaisujen

merkintätapoihin siltä osin kuin mahdollista.

16

2.3.1 Elektroniset lähteet

Elektronisia lähteitä ovat muun muassa www-sivut, sähköpostiviestit ja erilaiset tieto-

kannat. Viitteessä tulee mainita tekijä tai tekijät ja julkaisuvuosi. Elektronisissa lähteissä

sivujen merkitseminen ei ole välttämätöntä, sillä sivunumerointi saattaa puuttua.

Esimerkki:

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Käytettävyydellä tarkoitetaan sitä, kuinka hyvin jonkin tuotteen käyttäjät osaavat käyt-

tää kyseistä tuotetta tarkoituksenmukaisesti (Kokkonen & Ahtinen 2000).

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Mikäli elektronisesta lähteestä ei voi päätellä tekijää, viitataan tekstin julkaisijaan tai

otsikkoon. Julkaisuvuodeksi merkitään tekstin ilmestymis- tai päivitysvuosi. Jos edelli-

siä tietoja ei ole, merkitään vuosi, jolloin tekstiä siteerataan. Mikäli viitataan useisiin

saman julkaisijan sivuihin, sivut erotetaan pienin kirjaimin (a, b, c jne.) aakkostaen ne

mainitsemisjärjestyksessä.

Esimerkki:

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

YLE:n (2007a) internetsivujen mukaan YLE toimii Suomessa sähköisen viestinnän

suunnannäyttäjänä. Kanavan toiminta perustuu lainsäädäntöön ja toimintaa rahoitetaan

pääasiassa televisiolupamaksuilla (YLE 2007b). YLE:n (2007a) mukaan YLE:n tavoit-

teena on olla Euroopan paras julkisten palvelujen tarjoaja. YLE arvostaa myös suoma-

laisuutta, mitä todistaa se, että YLE TV1:n ohjelmista yli kaksi kolmasosaa on alkupe-

rältään kotimaisia (YLE2007c).

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

17

2.3.2 Haastattelulähteet

Asiantuntijahaastattelussa, jossa tieto kerätään yksittäisiltä asiantuntijoilta, voi olla tar-

peellista eritellä, kenen mielipiteitä kerrotaan. Tämä edellyttää sitä, että haastattelua ei

ole suoritettu luottamuksellisesti. Lähdeviitteessä ilmoitetaan haastatellun nimi ja vuosi-

luku.

Esimerkki:

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Multimediaviestinnän kollokviossa opiskelijat perehtyvät tieteellisiin artikkeleihin

(Koskela 2009).

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

2.3.3 Tilastolähteet

Tilastolähteisiin viitattaessa merkitään tilaston tekijä, julkaisuvuosi ja sivunumero.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Vuonna 2002 suomalaisista 74 % käytti sähköpostia (Tilastokeskus 2002: 15).

18

3 LÄHDELUETTELON LAADINTA

Lähdeluettelo kertoo lähteet, joita työssä on käytetty. Jokainen lähde, johon tekstissä on

viitattu, mainitaan myös lähdeluettelossa. Vastaavasti jokaisesta lähdeluettelossa maini-

tusta lähteestä tulee olla viittaus tekstissä.

Lähteet sijoitetaan tekijän sukunimen mukaan aakkosjärjestykseen. Aakkosjärjes-

tyksessä noudatetaan sen kielen tapaa, jolla tutkielma on kirjoitettu. Saman tekijän jul-

kaisut sijoitetaan aikajärjestykseen. Saman tekijän samana vuonna ilmestyneet julkaisut

merkitään painovuoden jälkeen sijoitetulla pienellä kirjaimella (esim. 1960a, 1960b

jne.). Julkaisun nimi kursivoidaan.

Mikäli lähdeluettelossa yksittäinen lähdeviite jatkuu useammalle kuin yhdelle riville,

sisennetään tiedot toisesta rivistä alkaen 1 cm verran. Myös lähdeluettelossa käytetään

oikean reunan tasausta. Lähteet erotetaan toisistaan tyhjällä rivillä. URL-osoitteita ei

alleviivata ja niiden tekstiväri ei saa poiketa muusta tekstistä. Jos samalla lähteellä on

useita kirjoittajia, ensimmäisestä kirjoitetaan ensin Sukunimi, sitten Etunimi (-nimet)

TAI Alkukirjaimet. Seuraavat nimet kirjoitetaan järjestyksessä Etunimi Sukunimi. Teki-

jöiden nimet erotetaan toisistaan pilkulla paitsi viimeinen nimi &-merkillä. Kirjojen

englanninkielisen nimen pääsanat kirjoitetaan isoin alkukirjaimin. Sarjajulkaisussa ole-

va artikkeli kirjoitetaan ilman ylimääräisiä isoja kirjaimia, julkaisusarjan nimen substan-

tiivit kirjoitetaan isoilla alkukirjaimilla. Kirjoitusohjeiden lopussa on malli lähdeluet-

telosta.

Kirjoitettaessa englanniksi painos korvataan sanalla ed. ja sivumäärä s. merkinnällä p.

Tiedot lähteistä esitetään seuraavissa esimerkeissä esitetyssä järjestyksessä. Tähdellä

merkityt tiedot eivät ole pakollisia; muutkin ovat pakollisia vain jos ne esiintyvät kysei-

sessä julkaisussa.

19

3.1 Monografiat (painettu kirja)

Monografia on yhden kirjoittajan tai kirjoittajaryhmän jostakin tietystä, yhtenäisestä

aiheesta kirjoittama tutkimus. Se on yleensä kirjana sidottu yhdeksi niteeksi. Monogra-

fia eroaa esimerkiksi artikkelikokoelmasta yhtenäisyytensä perusteella.

Tekijän Sukunimi, Etunimi (-nimet) TAI Alkukirjaimet (julkaisuvuosi). Julkaisun nimi.

Alaotsikko. Painos. Kustannuspaikka: Kustantaja. *Sivumäärä. *Huomautukset. *ISBN.

Esimerkkejä:

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Viitala, Riitta (2007). Henkilöstöjohtaminen: Strateginen kilpailutekijä. Helsinki: Edita.

ISBN 978-951-37-4804-3.

Kotler, Philip & Kevin Lane Keller (2009). Marketing Management. 13. painos. Upper

Saddle River: Pearson Prentice Hall. 816 s.

Isaacson, R. L., M. L. Hunt & M. L. Blum (1965). Psychology. The Science of Behav-

ior. New York: Harper & Row.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

3.2 Monografiat (elektroninen julkaisu)

Tekijän Sukunimi, Etunimi (nimet) TAI Alkukirjaimet (julkaisuvuosi). Julkaisun nimi

[Viestintyyppi]. Kustannuspaikka: Kustantaja, päivitysaika [Siteerausaika].

*Huomautukset. Saatavuus ja osoite. *ISBN tai vastaava. Viestintyypit tulee määritellä!

Esimerkki:

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

20

Varjonen, V. (1999). Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin [Verkkodokumentti]. Ou-

lu: Oulun yliopiston kirjasto. [Viitattu 15.9.2006]. Saatavissa:

http://herkules.oulu.fi/vili/viittaus/.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

3.3 Moniosaiset teokset

Jos viitataan koko teokseen, merkitään julkaisupaikan jälkeen osien lukumäärä (osat 1–

4). Jos joku teoksen määrätty osa on yksilöitävä, merkitään koko teoksen nimen jälkeen

nämä osat. Mikäli osilla on eri nimet, viitataan yhteen osaan kerrallaan.

Esimerkki:

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Suomen kirjallisuushistoria (1999). Päätoimittaja: Yrjö Varpio. Helsinki: Suomalaisen

kirjallisuuden seura. Osat 1–3.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

3.4 Kokoomateokseen sisältyvä artikkeli

Tekijän Sukunimi, Etunimi TAI alkukirjaimet (julkaisuvuosi). Artikkelin nimi. Teok-

sessa/In: Kokoomateoksen nimi, sivut. Toim./Ed. Kokoomateoksen toimittaja(t). Kus-

tannuspaikka: Kustantaja. *Huomautukset. *ISBN.

Toimittajat merkitään suomeksi suomenkielisissä teoksissa (Toimittaja, Toim.). Vieras-

kielisissä teoksissa toimittajat voidaan merkitä alkuperäiskielellä (esim. Ed. tai Eds).

Samaa käytäntöä pitää noudattaa johdonmukaisesti koko lähdeluettelossa.

Esimerkki:

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

21

Simonsuuri-Sorsa, Marja (2002). Tutkimusetiikka tutkijankoulutuksessa. Teoksessa:

Tutkijan eettiset valinnat, 118–125. Toim. Sakari Karjalainen, Veikko Launis,

Risto Pelkonen & Juhani Pietarinen. Helsinki: Gaudeamus.

Harlow, Carol (1999). European Administrative Law and the Global Challenge.

In: TheEvolution of EU Law, 261–285. Eds. Paul Craig & Gráinne de Búrca. Ox-

ford: Oxford University Press.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

3.5 Aikakauslehdet: artikkeli painetussa aikakauslehdessä

Tekijän Sukunimi, Etunimi (-nimet) TAI Alkukirjaimet (julkaisuvuosi). Artikkelin nimi.

Kausijulkaisun (lehden) nimi Volyymin eli vuosikerran numero: lehden numero, sivut,

joilla artikkeli on. *Huomautukset. *ISSN.

Esimerkki:

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Vekara, T. T., J. T. Eriksson, & J.T. Tanttu, (1996). Dynamic model of an electromag-

netic massive core brake actuator. Magnetics 32: 3, 1970–1974.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

3.6 Aikakauslehdet: artikkeli elektronisessa julkaisussa

Usein erityisesti pdf-muodossa saatava elektroninen julkaisu on yksi yhteen kopio pape-

riversiosta; silloin siinä olevaan artikkeliin voi viitata kuten painetussa paperijulkaisussa

olevaan (katso yllä). Jos on mahdollista, että artikkelin muoto tai sisältö muuttuu (esi-

merkiksi päivityksen takia), on lähdeluetteloon merkittävä seuraavasti:

22

Tekijän Sukunimi, Etunimi (-nimet) TAI Alkukirjaimet (julkaisuvuosi). Artikkelin nimi.

Kausijulkaisun (lehden) nimi [Viestintyyppi] Volyymin eli vuosikerran numero: lehden

numero, [siteerausaika] sivut, joilla artikkeli on. *Huomautukset. Saatavuus ja osoite.

ISSN.

Esimerkki:

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Sidorov, J. (2006). It ain't necessarily so: The electronic health record and the unlikely

prospect of reducing health care costs. Health Affairs [Verkkodokumentti] 25: 4

[11.9.2006], 1079–1085. Saatavissa: http://web.ebscohost.com/ehost /detail?vid=

10&hid=102&sid=5ece407b7a1d4a75-a55386219ade5906%40sessionmgr102.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

3.7 Opinnäytetyöt

Esimerkki:

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Haveri, Taru (2006). Organisaation sisäinen viestintä – Tutkimuskohteena Auto-

keskus Oy. Vaasan yliopisto. Johtamisen laitos. Pro gradu -tutkielma.

Malmelin, K. (2011). Arvojen markkinat. Oikeuttavat arvomaailmat suomalaisten suur-

yritysten yritysvastuupuheissa. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta.

Akateeminen väitöskirja. Unigrafia, Helsinki.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

3.8 TV- ja radio-ohjelmat

Jakson otsikko. Sarja otsikko. Tuottaja, ohjaaja, kirjoittaja(t), esiintyjät. Tuotantoyhtiö.

Kanava ja mahdollinen sijaintipaikka, (lähetyspäivämäärä).

23

3.9 Haastattelut ja sähköpostiviestit

Haastateltujen nimet kirjoitetaan lähdeluetteloon, ellei ole kyse luottamuksellisesti teh-

dystä aineistonkeruusta, jolloin ne jätetään ilmoittamatta.

Haastattelu:

Haastatellun Sukunimi, Etunimi (vuosi), arvo tai asema. Toimipaikka. Aineiston ke-

ruumuoto, aineistonkeruupaikka ja -aika.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kautonen, Antti (2015). Myyntipäällikkö, Suomen putkipalvelut Oy. Haastattelu, Oulu

22.2.2015.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Sähköposti:

Lähettäjän Sukunimi, Etunimi (vuosi). Viestin otsikko. Sähköpostiviesti N.N:lle

XX.XX.20XX.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Mäkinen, Annika (2015). Myyntiyksikön alakulttuurien tunnistaminen. Sähköpostiviesti

Antti Kautoselle 15.1.2015.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

3.10 Teos jossa yhteisö on tekijänä

Aika usein tekijänä on kollektiivi. Näin on esimerkiksi viranomaisten tiedotteissa,

ohjeissa, lakiteksteissä, komiteamietinnöissä ja tilastoissa. Standardissa SFS 5989 on

ohjeet viittaamisesta muun muassa patentteihin, karttoihin, tilastoihin, standardeihin,

valtiopäiväasiakirjoihin ja lakeihin. Oikeustieteessä lakien kohdalla yleinen käytäntö on

24

lähdeluetteloon merkitsemisen asemasta laatia erillinen lyhenneluettelo, jossa ovat laki-

en lyhenteet (esim. KPL = Kirjanpitolaki 30.12.1997/1336). Jos komiteanmietintöjä on

useampia, ne mainitaan aikajärjestyksessä. Vastaava koskee esimerkiksi myös Suomen

virallista tilastoa.

Esimerkkejä:

Tilastot:

Maarakennuskustannusindeksi. 1993, joulukuu. Helsinki: Tilastokeskus.

Suomen virallinen tilasto (Official statistics of Finland) VI C: 104, I. Väestölaskenta

1970. Yleiset demografiset tiedot. Helsinki: Tilastokeskus, 1973.

Pöytäkirjat:

Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto. 2006. Pöy-

täkirja. Kokous 1/2006. 17.1.2006.

Lait ja asetukset:

Kirjanpitolaki 30.12.1997/1336.

Valtioneuvoston asetus oikeusministeriön hallintoalan eräiltä virkamiehiltä vaa-

dittavasta kielitaidosta 2003. 1126/18.12.2003.

Komiteanmietinnöt:

Komiteanmietintö 1987:39. Yritysverotuksen uudistamiskomitean mietintö. Helsinki:

Valtiovarainministeriö.

Standardit:

25

IEC 27-1 (1995). Letter symbols to be used in electrical technology. Part 1: General.

111 s.

3.11 URL-viitteen jakaminen useammalle riville lähdeluettelossa

URL-viitteen jakamiseksi ei pidä lisätä tavuviivoja, eikä viitettä tule jakaa mahdollisesti

URLissa jo olevan tavuviivan kohdalta. Jakaminen tehdään kauttaviivan kohdalta siten,

että jakokohdan kauttaviiva sijoitetaan jatkorivin alkuun.

26

LÄHDELUETTELO (MALLI)

Abler, R.F. (1974). The geography of communications. Teoksessa: Transportation Ge-

ography, Comments and Readings, 327-346. Toim. Michael E. Eliot Hurst. New

York: McGraw-Hill.

Brealey, R. A., S. C. Myers & F. Allen (2008). Principles of Corporate Finance. 9.

painos. New York: McGraw-Hill. 976 s. ISBN 978-007-126675-8.

Gautschi, D. A. (1981). Specification of patronage models for retail centre choice.

Journal of Marketing Research 8: 2, 162-174.

Haverila, M., E. Uusi-Rauva, I. Kouri & A. Miettinen (2005). Teollisuustalous. Tampe-

re: Infacs johtamistekniikka.

IEC 27-1 (1995). Letter symbols to be used in electrical technology. Part 1: General.

111 s.

Isaacson, R. L., M. L. Hunt, & M. L. Blum, (1965). Psychology. The Science of Behav-

ior. New York: Harper & Row.

Kinnunen, J-P. (1981). Yleisimmät investointilaskentamenetelmät eri käyttötilanteissa.

104 s. Julkaisematon. Vaasan yliopiston kirjasto.

Kokkonen, A. & A. Ahtinen (2000). Käytettävyyden merkitys verkko-oppimisessa [on-

line].[11.3.2009]. Saatavissa: http://www.cs.uta.fi

/ipopp/www/ipopp2000/AhtinenKokkonen/kaytettavyys_oppiminen.html

Komiteanmietintö 1987:39. Yritysverotuksen uudistamiskomitean mietintö. Helsinki:

Valtiovarainministeriö.

Koskela, M. (2009), soveltavan kielitieteen professori. Vaasa. Haastattelu, Vaasan yli-

opiston viestintätieteiden laitos.

27

Kotler, Philip & Kevin Lane Keller (2009). Marketing Management. 13. painos. Upper

Saddle River: Pearson Prentice Hall. 816 s.

Price-Wilkin, J. (1994). Using the World-Wide-Web to Deliver Complex Electronic

Documents: Implications for Libraries. The Public-Access Computer Systems Re-

view [online] 5:3 [28.7.1994], 5-21. Saatavissa: go-

pher://info.lib.uh.edu:70/00/articles/e-journals/uhlibrary/pacsreview/v5/

n3/pricewil.5n3. ISSN 1048-6542.

Salmi, T. & I. Virtanen (1996). Deriving the Internal Rate of Return from the Account-

ant’s Rate of Return: a Simulation Testbench [online]. Vaasa: University of Vaasa

[12.2.2009]. Saatavana: http://lipas.uwasa.fi/~ts/simu/simu.html.

Sidorov, J. (2006). It ain't necessarily so: The electronic health record and the unlikely

prospect of reducing health care costs. Health Affairs [online] 25: 4 [11.9.2006],

1079–1085. Saatavissa: http://web.ebscohost.com/ehost

/detail?vid=10&hid=102&sid=5ece407b7a1d4a75

-a55386219ade5906%40sessionmgr102.

Simonsuuri-Sorsa, Marja (2002). Tutkimusetiikka tutkijankoulutuksessa. Teoksessa

Tutkijan eettiset valinnat, 118–125. Toim. Sakari Karjalainen, Veikko Launis,

Risto Pelkonen & Juhani Pietarinen. Helsinki: Gaudeamus..

Suomen kirjallisuushistoria (1999). Päätoimittaja: Yrjö Varpio. Helsinki: Suomalaisen

kirjallisuuden seura. Osat 1–3.

Tilastokeskus (2002). Eräiden laitteiden yleisyys kotitalouksissa 1994–2001. Helsinki

Varjonen, V. (1999). Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin [online]. Oulu: Oulun

yliopiston kirjasto. [15.9.2006]. Saatavissa: http://herkules.oulu.fi/vili/viittaus/.

Vekara, T. T., J. T. Eriksson, & J.T. Tanttu, (1996). Dynamic model of an electromag-

netic massive core brake actuator. Magnetics 32: 3, Part 2, 1970–1974.

28

Viitala, Riitta (2007). Henkilöstöjohtaminen: Strateginen kilpailutekijä. Helsinki: Edita.

ISBN 978-951-37-4804-3.

Virittäjä. Helsinki: Kotikielen seura, 1897-. ISSN 0042-6806.

YLE (2007a). Yleisradio Oy (YLE) [online]. [5.3.2007] Saatavissa:

http://www.yle.fi/yleista/lyhyesti.shtml

YLE (2007b). YLE:n arvot [online]. [5.3.2007] Saatavissa: http://www.yle.fi/

yleista/arvot.shtml

YLE (2007c). Tietoa YLE TV1:stä [online]. [5.3.2007] Saatavissa: http://www.

yle.fi/tv1/ tietoatv1sta.php.