Tietojarjestelmatyon asiantuntija • Sytyke ry:n jasenlehti nro 4/2018

TEEMA: TEKOA� LY TYO� YHTEISO� SSA�

TEKOA� LY JA JULKISHALLINTO s. 6

TEKOA� LY, MATEMAATTINEN MATKIJAVAI AITO AJATTELIJA s. 10

KONEA� LY TYO� KAVERINA OSAAAINAKIN NA�MA� ASIAT s. 16

TAHDONKO OTTAA TEKOA� LYNOSAKSI ELA�MA� A� NI s. 22

LAIVASEMINAARIN SATOA

2 • Sytyke 4/2018 Sytyke 4/2018 • 3

JulkaisijaSysteemityoyhdistys SYTYKE ryTieto- ja Viestintatekniikanammattilaiset TIVIA ryLars Sonckin kaari 1202600 EspooVaihde: 020 741 9898

PäätoimittajaTimo Piiparinenpaatoimittaja[at]sytyke.org

Toimituskunta 4/2018Satu KullstromMinna OksanenTimo PiiparinenTarmo Toikkanen

Tilaukset 2018Lehti sisaltyy SysteemityoyhdistysSYTYKE ry:n jasenmaksuun.Vuositilaus 36 €Irtonumerot 10 €

Vuoden 2018 numerot1/2018 - ICT:n uudet tuulet2/2018 - ICT:n uudet tuulet II3/2018 - ICT:n uudet tuulet III4/2018 - Laivaseminaarin satoa

PainosPainos 1200 kplISSN: 2323-8275 (painettu)ISSN: 2323-8283 (verkkojulkaisu)6. vuosikertaLehti on vuosina 1988-2005ilmstynyt nimella Systeemityo.

Paino ja taittoPainopaikka: K-S PainoTaitto: Visionomi

Toimitus ei ota vastuuta kirjoittajienmielipiteista eika asiavirheista.

PaakirjoitusTekoaly on jo tullut osaksi yhteiskuntaamme. Kuten hyvin toi-miva viemarijarjestelma, sita ei huomaa. Logistiikka toimiiyha tehokkaammin, roskapostit suodattuvat aina vain parem-min, puheohjatut laitteet helpottavat autoilijan moniajotar-peita. Kaikkeen tahan koneoppimisella koulutetut prosessorittuovat parannuksia. Kadulla ei kavele tekoalykkaita robotteja,mutta huoneistoissa imurit jo huitelevat itsekseen ja oppivatkoko ajan paremmiksi.Tana syksyna olemme Sytykkeessa pohtineet vanhaa tee-

maa, eli 1950-luvulla keksittya tekoalya. Nykyinen pilvikapa-siteetti antaa tekoalylle roimasti lisavoimia, joten oikeastaan mihinkaan data-intensiiviseen prosessiin ei kannata olla ymppaamatta tekoalya. Mutta mika ontyontekijan tai asiakkaan tai ihmisen rooli tassa tekoalykkaiden apureiden tayt-tamassa yhteiskunnassa? Mita taitoja meilta tarvitaan? Mita uutta pitaisi osata?Mita se tekoaly tekee hyvin ja mita taas huonosti?Syksyn AI-huippuseminaarissa kasittelimme aihetta parin paivan verran ja

joulukuussa viela yhden iltapaivan ajan. Tassa valissa tarjoamme samaa aihettaco2-nielun eli paperilehden muodossa.

Antoisia lukuhetkia!

Tarmo Toikkanen

Sisalto3. Paakirjoitus • Tarmo Toikkanen6. Tekoaly ja julkishallinto • Ari Uusikartano8. Havaintoja tekoalysta vuodelta 2018 • Janne Saarela10. Tekoaly: matemaattinen matkija vai aito ajattelija? • Sami Laine12. Taipuuko tekoaly ojankaivuuseen ja apulaiseksi • Henri Leisma14. Tekoaly, tietoyhteiskunta ja TIVIA • Reino Myllymaki16. Konealy tyokaverina osaa ainakin nama asiat • Tarmo Toikkanen20. Hairiottomyys herattelee teknologiayhteisoa, mutta kenella on vastuu? •

Jesse Ukkonen22. Tahdonko ottaa tekoalyn osaksi elamaani? • Minna Oksanen25. Kuutamolla • Kolumni27. Uusi hallitus esittaytyy

AI-huippuseminaarin jalkiloylyt12.12. klo 16:15 alkaen

Oracle Finland , Grasantorma 2, Espoo.•16:15 Avaus•16:30 Jesse Ukkonen, Metropolia AMK: Hairioton teknologia suunnittelutyossaSytykeen vaikuttavin opinnaytetyokilpailu 2017-2018 voittaja

•17:00 Matti Suominen, Nixu AI ja tietoturva•17:30 Reino Myllymaki, AI Tietoyhteiskunnassa, Reinon AI-huippuseminaari-esitys uudelleen, koska han ei paassyt tuolloin livena paikalle.

•18:00-21:00 Vapaata yhdessaoloa, saunaa ja iltapalaa

Tilaisuus on maksuton, lisatietoja www.sytyke.orgTieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry | tivia.fi | tivia@tivia.fi

TIVIA KOULUTTAA

Muistathan myöskumppaneidemme

Alma Talentin, Arrow ECS:n,KPMG:n, Nitorin, Tieturin jaWakarun koulutustarjoukset

TIVIAn jäsenille!

Certified ScrumMaster

Certified ScrumMaster -kurssi on kahden päivän oppimistapahtuma, jonka aikana osallistuja sy-ventyy Agilen periaatteisiin sekä Scrum-menetelmän konsepteihin ja käytäntöihin. Koulutukses-sa painotetaan vuorovaikutteisuutta ja yhteistyökykyä, ja käytetään erilaisia koulutuselementtejäkuten luentoja, keskusteluja, harjoituksia, pelejä, simulaatioita sekä videoita. Kurssin aikana osal-listujat ymmärtävät miksi ja miten näin yksinkertaisella prosessilla voi olla niin syvä vaikutus orga-nisaatioon.

11.–12.2.2019 Espoo Jäsenhinta: 900 € Normaalihinta: 1 100 €

Koneoppiminen– johdanto data-analyysin menetelmiin ja sovelluksiin

Koneoppiminen-kurssi on kahden päivän oppimistapahtuma, jonka aikana osallistujat oppivatkoneoppimisen menetelmistä datamassojen analyysissä. Koulutuksessa käytetään luentoja, kes-kusteluja, ryhmätyötehtäviä ja case-esimerkkejä oppimisen syventämiseen. Kurssi on tarkoitettuhenkilöille, jotka tekevät työtä koneoppimisen alalla tai tekevät päätöksiä data-intensiivisten liiketoi-mintaprosessien ympärillä.

26.–27.2.2019 Espoo Jäsenhinta: 695 € Normaalihinta: 995 €

Koneoppimismenetelmien ohjelmointi

Tämä kurssi on johdatus koneoppimismenetelmien ohjelmointiin. Koulutus sopii jatkokurssiksi”Koneoppiminen – johdanto data-analyysin menetelmiin ja sovelluksiin” tai sen voi käydä myöserillisenä koulutuksena. Koulutuksessa käsitellään koneoppimisalgoritmien toteuttamista ohjel-moimalla niin luennoimalla kuin käytännön esimerkkejä ja harjoituksia tehden. Kurssi on tarkoi-tettu henkilöille, jotka tekevät työtä koneoppimisen alalla tai tekevät päätöksiä data-intensiivistenliiketoimintaprosessien ympärillä analytiikoista liiketoimintajohtajiin.

6.–7.3.2019 Espoo Jäsenhinta: 695 € Normaalihinta: 995 €

tivia.fi/koulutukset

OHJELMASSA• Janne Saarela, ProfiumHavaintoja tekoälyn soveltamisesta 2018

• Ari Uusikartano, UlkoministeriöTekoälystä säästöjä virastojen toimintaan

• Jens Holm, InnofactorAzure-AI -työkalut

• Mika Helenius, TIVIATyöelämä murroksessa

• Sami Laine, DAMA FinlandTekoäly - haasteet ja mahdollisuudet

• Reino Myllymäki, TIVIATekoäly, tietoyhteiskunta ja TIVIA

• Mitro Kivinen, Alter ChiefTätä robotit eivät osaa

• Henri Leisma, AmbientiaPolku kohti tekoälyä asiantuntijatyössä

• Timo Kauniskangas, MintlyOsaamisen ylläpito

• Katriina ValliKeinoälyn myyttien murtaminen

• Lisäksi workshopeja, iltaseminaaria sekä legendaarinen seminaaripaneli

4 • Sytyke 4/2018 Sytyke 4/2018 • 5

AITekoäly työyhteisössä

Huippuseminaari 26.-28.9.

Kaksi päivää asiantuntijoiden alustuksia ja väittelyitä, kaksi iltaa täynnä keskustelua, ihmettelyä jaymmärryksen hakemista.

Mistä tässä tekoälyssä oikein on kyse? Neuroverkot ja koneoppiminen keksittiin jo 1950-luvulla jotenei tässä mistään uudesta asiasta ole kyse. Nyt, 70 vuotta myöhemmin, datamassojen keruu, säilöntäja niiden analyysi on tullut niin halvaksi, että yhden hengen puljukin voi vain kytkeä tekoälyn omaansovellukseensa.

Tekoäly ja ohjelmistorobotit eivät vie töitä, mutta vievät tylsiä työtehtäviä, jotta me ihmiset voimmetehdä mielekkäämpiä asioita. Puheohjausta ja kuvantunnistusta saa jo kilohintaan pilvikaupanhyllyltä. Prosessioptimointi ja sisältöanalyysi vaativat omaakin vaivautumista, jotta kone saadaankoulutettua omalla datalla. Ja jos haluaa päästä kilpailun edelle, pitää ehkä kehittää omiakoneoppimisen algoritmeja.

Mutta minkälaiseksi muovautuvat yhteiskunta, työyhteisöt, meidän kaikkien roolit ja työtehtävät, kunnämä koneoppimisen mahdollisuudet realisoituvat todella? Kun ihminen ja kone työskentelevätyhdessä, kumpi määrää, kumpi ohjaa ja korjaa, kumpi neuvoo, kumpi päättää? Osaako softarobottikeventää kokouksen kulkua sopivalla kaskulla? Miten ihmisen intuitio ja luova ajattelu täydentävätkoneen systemaattisen tehokasta puurtamista? Tätä luotasimme yhdessä.

Seuraavilla sivuilla on koostettuna suurin osa seminaarin esityksistä artikkeleiksi muutettuina.

sojan silmassa. Edella viitattuihin yh-teisiin pelisaantoihin liittyy luonnol-lisesti tarve saantelyyn. Tata tullaantyostamaan seka kansallisella etta EU-tasolla. Tekoalyn ollessa merkittavakilpailutekija on vaarana myos, ettaEuroopan ohitse ajetaan oikealta javasemmalta. Siella missa tietosuoja-kysymykset eivat ole korkealla priori-teetissa, kuten esimerkiksi Kiinassa,on innovatiivisille kehittajille tarjollahuimia mahdollisuuksia myos teko-alyn saralla turhan saantelyn estamat-ta innovointia.Kehitykseen tulevat vahvasti liitty-

maan vastuu- ja vaikkapa oikeuskysy-mykset. Mika taho kantaa vastuun,kun tekoaly tekee virheen? Laiteval-mistaja, algoritmin laatija, ohjelmisto-kehittaja vai ehka omistaja? Hyva vaipaha tekoaly? Mitapa jos tekoaly ke-hittyy yltioliberaaliksi tai aarifasistiksijalostaessaan tietoa ja mallintaessaantodellisuutta saamansa syotteenperusteella? Missa kulkee raja, jolloinvoidaan katsoa, etta tekoalylle on ke-hittynyt tietoisuus ja jos se on maari-tettavissa, kuuluvatko sille ihmis-oikeudet? Asiat, joiden askettain tul-kittiin olevan tieteiskirjallisuudensatoa, ovat edessamme pikemminkuin arvaammekaan. Joko kohta tar-vitsemme tekoalyyn ja robotiikkaansovellettavaksi tieteiskirjailija IsaacAsimovin luomat kolme paasaantoa?Siirrymme tekniikan pohdinnasta

etiikan ja moraalin pelikentalle, jossakaikki ei olekaan enaa matemaattises-ti todennettavissa.Tekoalyn kehityksella on vaikutuk-

sensa tyollisyyden ohella myos mm.tasa-arvo- ja tasapuolisuuskysymyk-siin, vastuu- ja valtaproblematiikkaan– tekeeko tekoaly paatokset – sekayleensa inhimillisyyteen. Viimeksimainittu on ihmiselamassa vahvuus-ja heikkoustekija, jonka opettaminentekoalylle vaikuttaa haastavalta teh-tavalta. Kovin sumeasta logiikasta jamonimuuttuja-analyysista kun tuol-loin on kysymys. Inhimillisyytta, etiik-kaa ja moraalia on mahdotonta pukeakaavamuotoon ja koodata edes moni-kerroksiseen logiikkaan.Ulkoasiainhallinnon nakokulmasta

tekoalyn kaytannon soveltaminen ontoistaiseksi ollut lahinna automaatiotaja robotiikkaa. Paatoksenteon proble-matiikkaa on selkeytetty tuomalla tie-topohja-analyysein hakemuksia paa-toskasittelyyn, mutta jossa lopullisenpaatoksen tekee vastuuperustaisestikuitenkin ihminen. Toisaalta mentaes-sa syvemmalle hallinnonalan haastei-siin tiedon jalostamisessa ja tuomises-sa paatoksenteon perustaksi – kysees-sa yksi diplomatian harjoittamisenperustehtavista – tekoalyn hyodynta-minen massatiedon jalostajana onpotentiaalinen apuvaline. Hybridivai-kuttamisen saralla tekoaly on sekahyvan etta pahan poliisin roolissa

pro�iloitaessa ja arvotettaessa yhteis-kunnan vaikuttajia ja heidan motiive-jaan, vahvuuksiaan ja heikkouksiaan.Yksittaisena esimerkkikysymyksenadiplomatian ja kauppapolitiikan ken-tassa voidaan nostaa esille tematiikkaalykkaista tai autonomisista aseista.Niiden hallinta ja kaytto perustuvatalgoritmiin, joten onko ko. algoritmilleoltava vientilupa silloin kun kaupan-kayntia harjoitetaan? Kaytannossaasia on jo nyt niin, etta lupa tarvitaan.Mutta kun kaupankaynti on jatkossaenemman kappaletavaran sijaan oh-jelmistoja, tulkinnan haasteetkasvavat. Tallaisiahan kehittyneetasejarjestelmat ovat jo nyt.Lopuksi on syyta esittaa kysymys,

millainen tulee jatkossa olemaanyksityisen ja julkisen sektorin suhdetekoalyn aikakaudella. Millaistaosaamista, tuotteita tai palvelujayksityisen sektorin tulisi ensisijaisestikyeta tuottamaan julkishallinnolle? Jatoisaalta millaisentoimintaympariston julkishallinnontulisi kyeta luomaan, joka edesauttaisitekoalyyn pohjautuvan alustataloudenkehittymista yrityskentassa? Kutenedella esitetysta on nahtavissa,tekoalyyn liittyy viela runsaastivastausta vailla olevia kysymyksia.Niiden parissa kaytavan painiskelunon kuitenkin tuotettava pikaisestituloksia, silla tulevaisuus on jalleenkerran taalla jo tanaan.

Julkishallinto seuraa kiinteana osanayhteiskuntaa jossain maarin tietotek-nologian muutostrendeja ja ismeja.Yleensa tama tapahtuu muutamanvuoden viipeella, mutta viime aikoinatahti on tiivistynyt ja megatrendeihinon tartuttu tarmokkaasti. Turhanusein syy aktiivisuuteen on ollut kovinraadollinen eli toiminnallisten saas-tojen etsinta. Parempia tuloksia on

kuitenkin havaittu saavutettavan,mikali euron metsastyksen ohella onpanostettu myos asiakaslahtoisiintoiminto- ja prosessiuudistuksiin.Tosin termi asiakas on hallinnossaturhan suppea. Parempi olisi puhuapanosten haltijasta -stakeholderista -silla kaikilla meilla on panoksemmetassa yhteisessa yhteisossamme, jotaSuomen tasavallaksi kutsutaan.

Nykyinen hallitus on asettanutpaaministeri Sipilan suulla tavoit-teeksi, etta Suomen tulee olla edella-kavija tekoalyn soveltamisessa palve-luihin ja tyotehtaviin. Asiasta on laa-dittu selonteko, joka on lokakuunlopussa paattyneen lausuntokierrok-sen lapikaytyaan matkalla eduskun-nan silmailtavaksi. Hallinnon kannaltaon luonnollisesti merkittavassa maa-rin kysymys yhteisten pelisaantojenluomisesta tekoalyn hyodyntamisessa.On loydettava tasapaino esimerkiksitiedon hallinnan, kayton ja yksityisyy-den suojan nakokulmista. Suomi eiluonnollisesti ole asian aarella yksin.Useat maat ovat asettaneet tavoitteitapyrkimyksissaan tekoalyn soveltami-sen ykkosmaaksi. Erityisesti suurval-tojen nakokulmasta tekoalyn hyodyn-taminen nahdaan strategisena tekno-logiana ja mahdollisuutena jopa glo-baaliin ylivaltaan. Kuka hallitsee teko-alya, hallitsee maailmaa, on todennutesimerkiksi Venajan presidentti Putin.Kansallisen hallintomme osalta on

todettava, etta harvalla hallinnonalallaon varsinaisia tietopolitiikkaan taitekoalyyn liittyvia kattavia linjauksia.Sinansa kehittamistyota tehdaan run-saasti, mutta se mita on laskettavissadigitaalisaation edistamiseksi, robotii-kan hyodyntamiseksi tai tekoalynimplementoimiseksi vaikuttaa mones-sa tapauksessa olevan tulkinnanvarai-nen kysymys kauneuden ollessa kat-

6 • Sytyke 4/2018 Sytyke 4/2018 • 7

Tekoaly ja julkishallinto- Kehitysta vai silkkaa saastoa?

Ari UusikartanoAri on toiminut julkishallinnon ICT-alan johto-tehtavissa noin 30 vuoden ajan. Han toimiTietotekniikan Liiton (nyk. Tivia) hallituksessavuosina 2006 – 2010. Tietoammattilaiset ryvalitsi Uusikartanon vuoden tietojohtajaksi2011.Artikkelissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajanomia, eivatka valttamatta edusta hanen tyonan-tajansa nakemyksia.

Tekoäly työyhteisössä - Huippuseminaari 26.-28.9.

8 • Sytyke 4/2018 Sytyke 4/2018 • 9

Tassa artikkelissa taustoitan kolmeailmiota, joita olen itse tarkkailluttekoalyn kaytosta verkkokeskusteluis-sa ja eri konferensseissa, joissa olenkaynyt taman ja viime vuoden aikana.Kukapa meista ei olisi jo innostunut

laskentakapasiteetin kasvusta ja siitaetta neuroverkkopohjaiset ohjelmistoteivat vie enaa kuukausia opetelles-saan raskaita esimerkiksi kuvapohjai-sia opetusaineistoja. Tahan laskentaansoveltuvia GPU-lisakortteja voi kaydaostamassa itselleen, mutta ne ovat joosana upotetuissa jarjestelmissa ku-ten valvontakameroissa ja autoissa.Opetusvaiheen jalkeen neuroverkkovoi esimerkiksi seurata reaaliajassavideokuvaa ymparistostamme ja sig-naloida erilaisia opetusaineiston poh-jalta annettuja tilanteita kuten esi-merkiksi sita, onko metrotunnelissatappelu kaynnissa tai olisiko autonsyyta jarruttaa, kun auton eteen tuleejokin este.Tassa asiayhteydessa mielenkiin-

toinen onnettomuus tapahtui Yhdys-valloissa missa Tesla tormasi vasem-malle kaantyvaan kuorma-autoon.NTSB (National Transportation SafetyBoard) selvittaa edelleen oliko tassasyyna opetetun neuroverkon vaaraanalyysi eli se etta Tesla itse lahestyisiltaa eika kuorma-autoa, kun sen altanakyi taivasta.Taman vakavan esimerkin jalkeen

olen huomannut, etta sanapainotmachine learning (ML)/deep learning(DL) ovat kohti ihmisavusteista tyota

eika taysin automaattista toimintaa.Talloin tarkeat paatokset voidaanjattaa ihmiselle ja tietokone voisuorittaa avusteisia toimintoja, joissahengenvaaraa ei ole. Tassa asiayhtey-dessa mielenkiintoinen sovellusalueon terveydenhuolto ja koomapoti-laiden analyysi. Kiinan tiedeakate-mian tutkija Song Mingin ryhmaraportoi syyskuussa 2018 etta tekoalylaski paranemisennusteen paremmak-si kuin asiantuntijalaakarit ja potilasvirkosi loppujen lopuksi koomasta.Tassa tapauksessa hengenvaara syntyiihmislaakareista eika tekoalysta.Neuroverkon sisaisen toiminnan

selittaminen ei ole nykyratkaisuillamahdollista, mutta annan toki tutki-musmaailman tyoskennella tamanhaasteen kanssa ennen kuin vaitan,ettei neuroverkkoja voisi selittaatakaperin. Talla takaperin selittami-sella tarkoitan sita, etta jos neuroverk-ko analysoituaan potilaan toteaa, ettajalka tulee amputoida, olisi kohtuul-lista, etta asiantuntijalaakari saisitalloin jonkin selityksen kysyessaankysymyksen miksi. Vastauksenanykyisin tuleva matemaattinen arvo0.82 on laadullisesti hieman koyha,mutta toki saattaa ylittaa raja-arvonapidetyn esimerkiksi arvon 0.7 mer-

kittavalla tavalla. Symbolinen AI, jokaon yksi tekoalyn kayttotavoista, tar-joaa taman kyvykkyyden. Se tukeeasiantuntijatyota kertomalla esimer-kiksi laakarille paatospuunsa siitamitka saannot paattelivat lahtodatasta’amputoi jalka’ paatoksen. Talle seli-tettavyydelle on edelleen kysyntaamita konferensseissa olen kuullut janahnyt.Tekoaly on mielestani usein se uu-

sin ilmio, mita ei osata viela yleisestijo soveltaa ja joka kiehtoo ihmismieltasen mahdollisuuksista. Aikoinaan sitaolivat symboliset ohjelmointikielet janyt se tuntuu olevan koneoppiminen.Itseani kiehtova uusi tekoalyn alue onctrl-labs.com yrityksen kehittamaIntention Capture -teknologia. He ovatkehittaneet hermosignaalien vastaan-otto- ja prosessointilaitteen, jolla aivo-jen esimerkiksi kasiin valitettavatkaskyt sormien lihaksen liikuttami-seksi voidaan siirtaa tietokoneen kas-kyiksi. Suosittelen tutustumaan ver-kosta loytyviin videoihin aiheesta jaerityisesti miettimaan sovelluskohtei-ta teknologialle, jolle riittaa aivoistalahtevan signaalin vastaanotto, koskaitse lihaksen aktivoinnin voi jattaa siistekematta. Olisiko tassa uusi tapakayttaa tulevaisuuden laitteita ja vainajatuksen voimalla? Saamatta myyn-tiprovisioita mainitsen, etta yrityk-sella nayttaisi olevan ohjelmistokehi-tysymparisto tilattavissa verkkosivuil-taan eli seuraavan innovaation voittuottaa sina.

Havaintoja tekoalystavuodelta 2018

Janne SaarelaKirjoittaja on Pro�ium Oy:n toimitusjohtaja, jokaon tyoskennellyt CERN:issa, TKK:lla ja WorldWide Web -konsortiossa ennen yrittajauraansa.

Olisiko auton syytäjarruttaa, kun seneteen tulee jokin

este?

Tekoäly työyhteisössä - Huippuseminaari 26.-28.9.

10 • Sytyke 4/2018 Sytyke 4/2018 • 11

Jo puoli vuosisataa sitten Alan Turingja Michael Polanyi vaittelivat koneidenja inhimillisen ajattelun eroista teh-den aitoa tieteenhistoriaa. Heidan ai-kanaan jo paadyttiin paatelmaan, ettatietokoneet ovat ihmiseen verrattunaylivertaisia erilaisissa saantojen mu-kaan tehtavissa laskennallisissa teh-tavissa. Monet kuitenkin huomaut-telivat Polanyin tavoin, etta ihmisenajattelu ei ole pelkkaa saantojen suo-rittamista, vaan tata paljon laajempiasia.

Onkomatkiminen älykkyyttä?Turing vaitti, etta tulevaisuudessa

rakennetaan oppivia koneita, joidenkontrollimekanismeihin lisataan ma-temaattisia mutaatiota ja palauteme-kanismeja, jolloin niiden toiminta al-kaa muistuttaa inhimillista oppimista.Ne oppivat asioita itsenaisesti niin,ettei niiden toiminta perustu enaaihmisen ennalta maarittelemiin saan-toihin. Ne eivat ole enaa komennet-tavia laskukoneita, vaan niilla onpaljon tata suurempi kyvykkyys oppiasaannonmukaisuuksia.Turingin ajatukset kohtasivat kri-

tiikkia: inhimillinen ajattelu ei olevain matkimista. Turing piti moniavastavaitteita liian epamaaraisina, sil-la aitoa luovuutta tai tietoisuutta ei ol-lut mahdollista mitata. Viela tana pai-vanakin on mahdotonta todeta, mitaon aito tietoisuus tai aito luovuus.

Aidon tietoisuuden tai luovuudenmittaaminen oli Turingin mielestatarpeetonta, jos mitataan ihmistenmatkimiskykya. Turing vaitti, ettakoneet voivat oppia matkimaan ih-misia niin hyvin, etta ihmiset eivatkykene erottamaan koneita ihmisista.Polanyi puolestaan korosti matki-

misen olevan hyvin pieni osa siita,mita inhimillinen ajattelukyky on.Tieteen historiaan on jaanyt erityi-sesti hanen lanseeraamansa kasitehiljainen tieto, jolla viitataan osaami-seen ja ymmarrykseen, joka opitaan jakoetaan kaytannossa ja jota ei voiilmaista symboleilla.Kuuluisa Polanyin paradoksi ”tie-

damme enemman kuin kykenemmekertomaan” kuvastaa ihmisen toimin-taa. Laajemminkin kriitikkojen mie-lesta inhimilliseen ajattelemiseenkuuluu oleellisesti asioita, joita emmeviela ymmarra, kuten tietoisuus, ta-voitteellisuus, luovuus ja kyseenalais-taminen. Naita ei voi typistaa moni-mutkaistenkaan saantojen maailmaanja siksi ne puuttuvat koneilta.Molemmat ajattelijat olivat kuiten-

kin samaa mielta siita, etta koneetajattelevat eri tavalla kuin ihmiset.Heidan nakokulmansa olivat hyvinerilaisia, vaikkakin yhta tarkeita. Te-koalyyn liittyvaa keskustelua seura-tessa tuleekin ymmartaa naiden erinakokulmien perimmaiset erot – onkokyse sokean matkimisen vai luovan

ajattelun oppimisesta.

Tekoälyn oppimisen haasteetTekoalyyn on liittynyt jo pitkaan

mainospuheita, joita tarkistettaessaon todettu, etteivat tekoalyn vaitetytsaavutukset valttamatta pidakaanpaikkaansa. Aiemmin sen hyodynta-misen mahdollisuuksia rajoittavistahaasteista puhuttiin vahemman jasilloinkin lahinna tiede- ja kehitta-misyhteisojen sisalla.Tekoalyt voivat tilastollisesti voittaa

ihmisen kyvyt yha vaativammissatehtavissa ja useammissa aihepiireis-sa. Niiden on kuitenkin huomattukorostavan vinoumia, olevan alttiitahuijaamiselle ja sisaltavan piileviavirheita.Tekoalyhan oppii tehokkaasti sille

tarjotun datan sisaltamia asioita.Opetettavan aineiston mukana sillekuitenkin opetetaan huomaamattamyos aineistossa piilevat huonot asiat.Se toistaa sokeasti niin aineistojenyksipuolisia sattumia kuin aineistonheijastelemia ihmisten kayttaytymi-sen huonoja puolia. Tama vinouma(engl. bias) voi kaytannossa ilmetaesimerkiksi siten, etta tekoalyyn pe-rustuva diagnostiikka antaa tumma-ihoisille huonompaa hoitoa tai tyoha-kemuksiin ja tehtyihin palkkauksiinperustuva konealy ei suosittele naisiatyopaikkoihin - koska nain on kayt-taydytty aiemminkin.

Tekoaly on myos altis osaavan tahontekemalle huijaamiselle. Ihmisilletaysin epaolennaiset asiat saattavatsotkea tekoalyn paattelyketjun. Tataon testattu useissa tutkimuksissa:tekoaly on saatu luulemaan pintaku-violtaan manipuloituja 3D kilpikonniakivaareiksi tai ihmisille sekavaltanayttavia varisotkuja tietyiksielainlajeiksi.Tekoalyissa on piilevia ominaisuuk-

sia, joiden seuraukset paattelyketjuilleovat ennalta-arvaamattomia. Uberinautomaattiohjaus paatti ajaa jalankul-kijan lapi, vaikka sen sensorit tunnis-tivat esteen ihmiseksi. Ihmishavain-non paateltiin jostain syysta olevan’false positive’-tapaus. Miksi, sita eitiedeta vielakaan.Olemme paatyneet tilanteeseen, jos-

sa ”tekoalykin tietaa enemman kuinkykenee kertomaan” (vrt. Polanyinparadoksi). Meilla ei ole mahdolli-suuksia tunnistaa sen sisaltamia pii-levia virheita etukateen, emmekapysty selvittamaan paatosten taustallaolevia rakenteita jalkikateen. Se onaarimmaisen tehokas toimija sulje-tuissa systeemeissa, mutta toimiiusein sokean arvaamattomasti avoi-missa systeemeissa.

Tekoälyn vahvuudet yllättävättulevaisuudessaTalla hetkella koneet oppivat matki-

maan ihmisia yha haastavammissatehtavissa tehden asioita nopeammin,paremmin ja halvemmin kuin ihmiset.Tekoalyn vahvuudet ovat kuitenkinrajatun ongelma-alueen ratkaisujenmatkimisessa - muualla edistys onollut hyvin heikkoa, ellei perati olema-tonta. Se ei osaa kyseenalaistaa opet-tajaansa, muuttaa itsenaisesti kysy-myksenasettelua tai ajatella silleannettujen rajojen ulkopuolelta.

Tekoaly tulee kuitenkin tulevaisuu-dessa yllattamaan meidat kaikki omanlaatikkonsa sisalla eli siina, mitenmoni asia onkin rajattavissa ja matkit-tavissa. Asiat, jotka vaikuttivat olevanluovaa ja laaja-alaista inhimillistaosaamista voivatkin olla tekoalynvahvuuksia ihmista tasalaatuisemmin!Eras tallainen osa-alue, joka kaan-

tyy tulevaisuudessa koneiden eduksiedella mainitusta syysta, on hoitotyo- empatian ja inhimillisyyden kehto.Tulemme yllattymaan siita, miten te-hokkaasti tunteita ja sosiaalista kans-sakaymista voi matkia.Potilaan kohtaava tekoaly ei ole

huonolla tuulella perheriidan taityossa kohdattujen kon�liktien vuoksi.Sita ei vasyta huonostinukutun yon takia. Sejaksaa kohdata toisen jasopeutua hanen tun-teisiinsa. Tekoaly eitarvitse aitoja tunteita.Se oppii matkimaaneleita ja keskustelujaparemmin kuin yk-sittaiset ihmiset - sehuomioi kaikkien osa-puolien yksilolliset tar-peet elehtien, kosketel-len ja keskustellen juuritarvittavalla tavalla kai-kissa tilanteissa.Toinen ihmiset tulevaisuudessa

yllattava tekija on se, etta tekoalynkayttoalueet tulevat laajenemaanmerkittavasti laajemmiksi systee-meiksi kuin nyt ajatellaan. Asiat,joiden piti olla laaja-alaista luovaaajattelua vaativia, paljastuvatkinyksinkertaistettaviksi ja rajattavissaoleviksi massaoperaatioiksi.Tama koskee erityisesti autonomisia

laitteita. Rajoittamattoman kontekstinyllatykset ja kriittisen luovuuden

puutteet voidaanminimoida, kun ennalta-arvaamattomien ihmistensijaan koneetkeskustelevatkin keske-naan rajatuissa konteks-teissa ratkaisten rutiinin-omaisia tilanteita.

Ihmisen rooliPystyakseen kehitty-

maan uusiin kayttokohtei-siin tekoaly tarvitseeihmista. Ihmisen rooli onolla luova uudistaja, joka

kyseenalaistaa ja asettelee uudenlai-sia kysymyksia. Ihmiset keksivat teko-alylle uusia sovellusalueita ja -tapojaseka opettavat tekoalya toimimaaneettisesti ja �iksusti, jotta valtetaanvinoumien ja huijaamisten pahimmatseuraukset.Ihmista tarvitaan myos kriittiseksi

laadunvalvojaksi, joka arvioi tekoalynopettamisen, rakenteen ja paatostenlaatua yksittaista ongelmaa laajem-missa konteksteissa. Perinteinenennalta maaritelty laadunvalvontarajatussa systeemissa voidaan kyllaautomatisoida, jolloin koneet valvovatkoneita. Ihmista tarvitaan kuitenkinerityisesti avoimen systeemin tunte-mattomien ominaisuuksien valvonnankehittajaksi.

Turingin ja Polanyin ajatuksetnayttavat toteutuvan yha laajempienja arkipaivaisempien esimerkkienkautta. Molemmat olivat osaltaanoikeassa. Turingin visioimat koneetkylla oppivat matkimaan ihmisia yhahaastavammissa tehtavissa, tehdenrajattuja asioita nopeammin, parem-min ja halvemmin kuin ihmiset. MuttaPolanyin korostamassa henkiloityvas-sa tietoisuudessa, tavoitteellisuudessaja tunteikkuudessa koneiden osalta eiole edetty oikeastaan minnekaan.Tietoiset ja oman tahdon mukaisestiopettajiaan kyseenalaistavat koneetovat viela aikakoneen ja ikiliikkujankaltaisia satuhahmoja.

Kuva 1: Tekoalyn vahvuudet ovat rajatun ongelma-alueenratkaisujen matkimisessa.

Kuva 2: Ihmisia tarvitaan ohjaamaan,kehittamaan ja valvomaan yha laajemminkayttoon levitettavia tekoalyja.

Sami LaineSami on toiminut tiedonhallinnan kehittamis-,koulutus- ja tutkimustehtavissa yli 15 vuotta.Tyossaan han yhdistelee laaja-alaisesti tiedon-hallinnan, ohjelmistokehityksen ja kayttaja-keskeisen suunnittelun osaamisalueita.

Tekoäly työyhteisössä - Huippuseminaari 26.-28.9.

Tekoaly: matemaattinen matkija vai aito ajattelija?Tekoälyn sanotaan mullistavan maailman ja jopa uhkaavan koko ihmiskuntaa. Toinen osa asiantuntijoista pitääuhkakuvia yliampuvina ja perusteettomina. Realismi on tässä välissä. Jo nyt on asioita, joissa tekoäly päihittääihmisen yhtä lailla kuin asioita, joissa ihminen on siihen nähden ylivertainen – ainakin toistaiseksi.

Kuva: Copyright Sdecoret | Dreamstime.com

12 • Sytyke 4/2018 Sytyke 4/2018 • 13

Tekoaly ja robotiikka ovat laajoja yla-tason kasitteita. Polku niista toteutus-ten yksityiskohtiin on pitka ja moni-haarainen. Robotiikan nakokulmastamyos ojankaivuu on asiantuntijatyota,koska jo ennen kuin paasee edes aloit-tamaan, tarvitaan monen eri osa-alueen taitojen oppimista ja avoimes-sa maailmassa toimimista. Havain-nointia, mukautumista, reunaehtoja.

Ojankaivuuta oppimassaLaitetaan kuvitteellinen botti opet-

telemaan ojankaivuuta ja katsotaanmiten kay. Ensin pitaa tietaa, miltalapio nayttaa seka tuntea maailmaasen verran, etta arvaa missa niita tas-sa ymparistossa sailytetaan. Sittenpaasta kulkemaan lapion luokse. Jatahan ihmisen kokoisen toimijankayttoon suunniteltuun tyokaluunpitaisi myos tarttua. Ja viela siirtymakohteeseen, kaikkea mukaan tarvit-tavaa kuljettaen, jossa kaivaminen onmahdollista ja sallittua. Tassa kohtaaollaan ihmisen nakokulmasta hiek-kalaatikolla istuvan lapsen tasolla.Botin nakokulmasta taas valmiitasoveltamaan opittua toistamalla sa-maa mallia eri tyokalujen tunnista-miseen ja kayttoonottoon. Seuraavak-si kokeileva maailman muokkaaminenohjaa lapsilla ja tekoalylla lapiotaensin saamaan mita tahansa havain-noitavaa aikaan, esim. kasoja tailentavaa hiekkaa. Riittavan monentoiston jalkeen alkaa rakentavampioppimisen vaihe, jossa kadessa olevavaline saa pideltya kasiteltavaa ainet-ta ja siirrettya sita kohteeseen. Jos

maailmasta ei ole maaritetty kohteitahiekan tilapaistallennukseen, selapsilla aiemmin ruokapoydassa opi-tun mukaisesti siirtyy suuhun. Botinaiemmin kohtaamasta havaintodatas-ta riippuu, mihin suuntaan tilannetasta eskaloituu. Botin kaytosta voitasta syysta olla vaikeampi ennakoidakuin lapsen kohdalla. Eika sillekaanole kerrottu, ettei tyonjohtajaa saalyoda lapiolla, eli mita oletuksia jareunaehtoja maailmassa toimimiseenliittyy. Tassa voi hetki menna ensim-maisia kertoja yrittaessa ennen kuinoja kaapeliasennusta varten tekoalynohjaamalta botilta valmistuu.

Kaikkea ei tarvitse opetella vastakohteessaToki osa taidoista voidaan oppia

etukateen, kuten botin omien jalkojenja kasien tehtavia hoitavien kompo-nenttien ohjaus. Suljetussa simulaa-tiossa opittujen taitojen soveltaminenreaalimaailmaan vaatii kuitenkinsuorituksen aikaista havainnointia jaopitun mukauttamista havaintoihin.Mita tekoaly sitten on tai minka

tasoisia kykyja ja toimintaa silta odo-tetaan? Odotusarvona on usein ihmi-sen tasoinen kommunikointi ja kyvyttoimia avoimessa maailmassa. Naistaollaan kehityksen tassa vaiheessaviela aika kaukana. Ihmisilta kuluusosiaalisten vuorovaikutustaitojenseka ammattiosaamisen hankkimi-seen ja parantamiseen vuosikymme-nia. Koneoppimiselle tyypillinen tilan-ne on, etta ihmisen taso tarkkuudessaja nopeudessa ylittyy nopeasti, mutta

vain rajatulla alueella, joka opitaan.Kuvista tunnistetaan kissoja, kappalepoimitaan liukuhihnalta.Yleisesti ottaen eri tyotehtavien

monimutkaisuus vaihtelee ja komp-leksisuus muodostuu toimijan ky-vykkyydesta, itse tehtavasta seka toi-mintaymparistosta. Ihmisetkin ovathankkineet erityisosaamista omassaammatissaan toimimiseen eika keski-vertoa ihmisen tasoista osaamista olehelppo kuvata koneille. Enimmakseenstaattisia tyoymparistoja loytyy aina-kin maataloudesta ja kiinteistohuol-losta. Itse tehtavat ovat yksinkertaisia,hyvin kuvattuja ja sita kautta helpom-min toistettavia. Yksinkertainen onkuitenkin aina suhteellista, koskatoimijana voi olla tekoalyn ja robotii-kan yhdistelma vaatimattomilla ky-vykkyyksilla.Talta pohjalta tulevaisuudessa toista

automatisoituvat ensimmaisten jou-kossa toistuvat prosessit, joissa eitarvitse toimia fyysisessa maailmassa.Toisin sanoen toimistossa tapahtuvaasiantuntijatyo voi osoittautua hel-pommin virtuaaliselle assistentillesiirrettavaksi kuin avoimessa maa-ilmassa tapahtuvat "oikeat tyot".Ennen aktiivista avoimessa maailmas-sa toimimista pitaa oppia oppimaan.Ensin passiivista havainnointia, mm.katselemaan, kuuntelemaan ja luke-maan. Naita voi myohemmin seuratasitten kommunikointi- tai ymparistonmanipulointitaitoja, kuten juttelevia jarattia kaantavia autonomisia autoja.Ihmiset suhtautuvat tallaisiin taitoihinitsestaanselvyyksina, koneelle keski-

vertoihmisen tason saavuttaminenmonta taitoa yhdistavilla osaamis-alueilla on vaikeaa.

Virtuaaliset työt ja työkalutRajallisilla osaamisalueilla toimivia

tekoalysovelluksia on jo paljon kay-tossa, usein ammattilaista tukevinatyokaluina. Laaketieteessa kaytetaankuvantunnistusta kasvainten loyta-miseen kuvista seka oireiden kuvauk-sella tarkentuvaa taudin hakua. Mo-lemmissa annetaan syotedataa ja sitaverrataan aiemmin nahtyyn dataan jasiita tehtyihin paatelmiin tai aiheutu-neisiin seurauksiin. Koneoppimisellaloydetaan ratkaisuja, mutta ratkaisus-ta ei seuraa automaattista toimintaa.Paatoksenteko ja toimenpiteidensuorittaminen ovat edelleen manuaa-lisia tyovaiheita.Moni tarkkaa havainnointia ja

suuria datamaaria sisaltava tyo tuleeensin saamaan parempia tyokaluja jamyohemmin asteittain automatisoitu-maan. Nopeaa etenemista rajoittaatalla hetkella viela vaikeus saada kat-tavaa tilannekuvaa kertyneen datanperusteella. Missaan yksittaisessaterveystietojen kannassa ei nay, ettakylmina sadepaivina vastaanotolletulee enemman vilustuneita. Tahantarvitaan eri lahteiden yhteiskayttoaja aktiivista ympariston tarkentavaahavainnointia seka kykya muodostaatarkentavia kysymyksia olemassa ole-vaan dataan. Ihmisilla oppimiseen liit-tyy kokeilemista ja vaarien tapojen jamotiivien loytamista. Ihmismainenoppiminen vaatii siis mahdollisuutta

toimia oikeassa tai simuloidussa maa-ilmassa, jossa vaihtoehtojen kokeile-minen on mahdollista aiheuttamattaliian paljon vahinkoa. Autonomisetautot yleistyvat vasta muutaman vuo-den kuluttua, koska yksittainenkinhenkilovahinko on liikaa vahinkoa.

Yksinkertaiset tehtävättoimistoympäristössäKaytannon esimerkki koneoppimi-

sen hyodyntamisesta toimistoympa-ristossa voisi olla esim. palaverimuis-tioiden tuottaminen. Laitetaan neu-votteluhuoneeseen puheentunnistuskuuntelemaan palaveria ja luonnol-lisen kielen kasittelya tunnistamaan jatuottamaan kuullusta sanoja. Jottaasiasisalto tallentuisi oikein, otetaanviela aiempia toimialan sanastoasisaltavia opittuja malleja loytamaankasitellyn aihepiirin sanoja ja niidensuhteita. Lopuksi ripaus tekstin tii-vistamista tuottamaan itse palaveri-muistion tekstia. Urheilu- ja talous-uutisia tuotetaan maailmalla josamantyyppisilla komponenteilla.Kaytetyin menetelma tallaisten

taitojen oppimiseen on ohjattukoneoppiminen. Ohjatussa oppimi-sessa annetaan valmiita havaintojavalitusta ongelmasta ja laitetaanalgoritmit etsimaan korrelaatioita,kehityssuuntia tai muuta datastajohdettavissa olevaa. Lahdemateriaa-lia kerataan usein itse, mutta riittavantilannekuvan saamiseksi usein tarvi-taan ulkoisia lahteita, esim. saasta taimuusta yleisemmasta maailman tilas-ta. Aiemmin opitut mallit samaan

aihepiiriin kuuluvista asioista mah-dollistavat asiayhteyden tunnis-tamista kaynnissa olevaa tilannettahavainnoitaessa.

Vain ajan kysymysNykyisen kehityksen jatkumona

kaikki tavallinen ja toistuva tyo jatkaaasteittain automatisoitumista. Tahanmurrokseen tulevat mukaan myosasiantuntijatyoksi mielletyt toimialat,joissa nykyisin toimitaan keskus-telemalla ja kirjallisesti ohjeistamalla.Kun tekstia, puhetta, mittaustuloksia,kuvia ja muuta dataa tallentuu, siitavoidaan koneellisesti oppia.Jo pelkastaan kaupalliset intressit

ohjaavat automaation lisaamiseen jamanuaalisen ihmistyon vahentami-seen. Sen sijaan etta suoritetaantehtava kerran pitaisi samalla saadaaikaan toistettavuutta. Automatisoin-nissa kaiken opettaminen kadestapitaen olisi tyolasta ja lopputulosjoustamaton, joten koneoppimisessaopetellaan havainnoimalla.Jatkossa ihmisilta vaaditaan joko

enemman panostusta tai erilaisiataitoja, jotta he olisivat enaa hyodyl-lisia nykyisissa toissaan. Kun arjenprosesseja, esimerkiksi ravinnon jaenergian tuotantoa, kuljetuksia taijatehuoltoa automatisoidaan, tarkeim-mat perustarpeet tayttyvat ilmanomaa panosta. Talta osin yksioidenpakko kayda paivatoissa vahenee japanosta paasee siirtymaan nykyisestakvartaalitaloudesta pitkajanteisem-piin yhteisollisiin projekteihin.

Taipuuko tekoaly ojankaivuuseen tai apulaiseksi

Henri LeismaKirjoittaja on kokenut kehittaja ja arkkitehti,seuraa aktiivisesti IT-alan kehitysta.Datankeruun ja koneoppimisen puolesta hanetsii jatkuvasti polkuja tehdatieteiskirjallisuuden visioista todellisuutta.Vahva tausta datan kasittelysta, rajapinnoista,integraatioista seka haastavistamonitoimittajaymparistoista.

Tekoäly työyhteisössä - Huippuseminaari 26.-28.9.

14 • Sytyke 4/2018 Sytyke 4/2018 • 15

Tarvitsemme kipeasti tekoalya esi-merkiksi tekemaan rutiininomaisiapaatoksia: kaymaan lapi aineistoa jatekemaan sen perusteella tietyn algo-ritmin mukaisia paatelmia. Ne voisivatkoskea vaikkapa sosiaalietuuksia taiterveydenhuoltoon liittyvia ajanva-rauksia. Ihmisen laittaminen kumilei-masimeksi tekoalyn ja kansalaisenvaliin kuulostaa yhta aikaa tehotto-malta ja tekopyhalta. Eettiseksi kysy-mykseksi jaakin, voiko tekoalyn teke-masta paatoksesta valittaa ihmiselletai kuinka monta valituskierrosta ontehtava toisille tekoalyille, ennen kuinvalituksen kasittelee ihminen?Tekoaly ja koneoppiminen saattavat

olla hyvinkin tietotekniikan jalkeinenseuraava teknologinen askel. Samaantapaan kuin tietotekniikka perustuiedelliseen askeleeseen eli sahkoon,tekoaly ja koneoppiminen pohjaavatedeltajaansa, tietotekniikkaan. Tekno-logia menee eteenpain ja ihmiskuntaottaa uusia harppauksia soveltaes-saan teknologian tarjoamia uusiamahdollisuuksia.Elysiumin tapaiset tieteiselokuvat ja

niiden pohjana oleva tieteiskirjalli-suus on hyva tapa hahmottaa tekno-logioiden hyvaksikayttoon liittyviariskeja ja niiden tarjoamia vaihtoeh-toisia kehityspolkuja seka tarjota sillatavoin pohdittavaa viihteen muodos-sa. Elokuvat tosin paattyvat lahespoikkeuksetta hyvin, mika saattaaerehdyttaa kuvittelemaan, etta ihmis-kuntakin tulee selviytymaan kaikistavastoinkaymisistaan. Sita ei ole luvat-tu missaan.

Itse en nae uusissa teknologioissasuuria uhkia. Mutta emme saa kuvi-tella, etta uusien teknologioidenturvallinen soveltaminen onnistuuilman yhteiskunnallista keskustelua.

Jos maailmassa vain ois kahva…Media on ansiokkaasti pitanyt esilla

Venajan vaitettya puuttumista Yhdys-valtain presidentinvaaleihin. Tapauson hyva esimerkki, miten tietoteknii-kan keinoin on mahdollista vaikuttaaniinkin merkittavaan asiaan kuinpresidentin henkilon valintaan.Esimerkkeja loytyy toki lahempaa-

kin. Ruotsin puolustusvoimien tutki-muslaitos FOI:n mukaan maan vii-meisten eduskuntavaalien yhteydessavaaleista ja Ruotsin politiikasta tviit-taavista tileista 11–16 % oli botteja. Eikuulosta paljolta, mutta 47 % naidenautomatisoitujen tilien suorasta tuenosoituksesta meni ruotsidemokraa-teille. Eniten mollattiin puolestaansosiaalidemokraatteja.Uutta teknologiaa kaytetaan siis

mielipiteisiin vaikuttamiseen. Se ei oleyllattavaa. Mutta voiko tekoalyn val-jastaa myos paikkaansa pitamattomantiedon, kuten vaihtoehtoisten totuuk-sien, valheiden, uskomusten ja muundisinformation kasittelemiseen? Kyllavoi. Tuore uutinen kertoi, kuinkaGoogle oli epaonnistunut luodessaantekoalypohjaista rekrytointisovellus-ta. Talle oli syotetty kymmenen vuo-den rekrytoinnit opetusmielessa jasovellusparka oli hetkessa oppinut,etta se mita rekrytoinnissa etsitaan,on valkoihoinen mies. Se oppi anta-

maan kaikista naisellisista piirteistamiinuspisteita. Sovellus jouduttiinkytkemaan pois paalta.

Hold your horses!Tekoaly ja koneoppiminen ovat talla

hetkella hypekayran huipulla. Tilanneon suunnilleen sama kuin teiniseksis-sa: puhetta on paljon, konkreettistatekemista vahan. Tekeminen on kone-oppimisen ja heikon tekoalyn puolella,jossa tekoaly suorittaa rajatullaalueella ennalta maarattyja tehtaviaetukateen ohjelmoidun logiikan avul-la. Vahvan tekoalyn itsenaisesta ajat-telusta ollaan kaukana, tietoisuudestapuhumattakaan.IT Forumin jasenten kesken hah-

mottelimme kuvan mukaisen kyp-syysasteikon tekoalyn ja koneop-pimisen hyodyntamiselle. Useimmatyritykset ovat kypsyysasteikon 1. ja 2.portaalla. Kakkosportaalle siirtymisenedellytyksena on ymmarrys siita, mitaja millaista dataa on kaytettavissa.Kakkosportaalta kolmannelle siirty-minen on puolestaan seurausta siita,etta siirrytaan kayttamaan tietoa oh-jauksessa. Myos BI ja ulkoisen datanhyodyntaminen ovat valttamattomiavalivaiheita, mutta tietovarastointi,masterdata ja sovellusplatformit ovattarpeen erityisesti silloin, kun yrityk-sella on tavoitteena tekoalyn ja kone-oppimisen soveltaminen laajemmaltikuin vain suppeilla osa-alueilla.Matka tekoalyyn ja koneoppimiseen

merkitsee siis tietointensiivisyydenkasvua. Tama taas merkitsee uusientyotehtavien, roolien ja tyopaikkojen

lisaantymista. Uudet tyopaikat edel-lyttavat syvallisia opintoja. Ei jokai-sesta tietenkaan koodaria tarvitsetulla, mutta ohjelmointiosaamisestaon hyvin paljon hyotya muissakintietointensiivissa tehtavissa.

Edistynyt tekniikka on kuintaikuuttaTieteiskirjailija Arthur C. Clarke on

joskus sanonut, etta ”riittavan edis-tynytta tekniikkaa on mahdotontaerottaa taikuudesta”. Viisaita sanoja,varsinkin kun ottaa huomioon, etta”riittava” on liukuva kasite. Tietotek-niikan ammattilaiselle se on eri asiakuin elakelaiselle, joka on selviytynyttyovuosistaan ilman tietokoneen kay-ton opettelua.Esimerkki. Ajat parkkiluolaan ja

painat puomilla nappulaa. Saat lipuk-keen ja puomi aukeaa. Ajat eteenpain,pysakoit autosi ja lahdet asioillesi. Pa-lattuasi asioiltasi tyonnat lipukkeenmaksuautomaattiin, maksat pysakoin-nista. Ajat puomille ja kas kummaa:puomi aukeaa automaattisesti.Taikuutta?Tietojenkasittelyn ammattilaisena

tiedat, etta autosi rekisterilaatta valo-kuvattiin, siita tunnistettiin rekisteri-numero ja tieto yhdistettiin pysakoin-tilipukkeen tunnisteeseen. Maksami-sesta tuli uusi tieto tunnisteen yhtey-teen ja kun olet puomilla taas, systee-mi tietaa pysakoinnin maksetuksi

lukemalla taas rekisterinumerosi. Eise taikuutta ollut, vaan edistynyttatekniikkaa, jossa mahdollistavanayksittaisena teknisena askeleena onollut rekisterinumeron tunnistaminenvalokuvasta.Meidan tulee muistaa, etta monille

tuo esimerkki edustaa jonkintasoistataikuutta. Jotta se ei olisi taikuutta,ihmisen tulee ymmartaa tai ainakinarvata sen takana oleva systeemi. Tot-ta kai on ihmisia, joita tallaiset asiateivat askarruta. Heille riittaa, etta jokutoimii riippumatta siita, onko se tai-kuutta vai ei. Mutta seniorikansalai-sille kehittynyt tekniikka voi edustaaylipaasematonta ymmarrysestetta,jonka seurauksena he eivat voi osal-listua yhteiskuntaan taysipainoisesti.Sen seurauksena he vetaytyvat kup-laansa kohtalotovereidensa joukkoonja takertuvat asioihin, jotka tuntuvatkonkreettisilta ja ymmarrettavilta.Syrjaytyvat.

Vene vuotaa molemmista päistäSeniorikansalaisten ongelmat tieto-

yhteiskunnassa, jossa sahkoinen asi-ointi lisaantyy, eivat ole pelkastaanheidan ja heidan jalkelaistensa ongel-mia. Kysymys on yhteiskunnallisestaongelmasta, josta voimme selviytyaesimerkiksi koulutuksen, digitalkka-reiden ja parempien sovellusten suun-nittelun avulla. Toisaalta tietoteknii-kan opetusta pitaa aikaistaa ja muut-

taa vapaaehtoisia kursseja pakollisik-si. Tietokoneen ajokortti pitaisi suo-rittaa viimeistaan peruskoulun 7. luo-kalla ja tietojenkasittelyn alkeet 8.–9.luokalla. Lukion, ammattikorkeakou-lun ja yliopistojen pakollisiin opin-toihin tulee lisata tietojenkasittelynopiskelua. Nama ovat sijoituksia,joiden osingot nostetaan tulevaisuu-dessa.

TIVIAn rooli?Olemme keskella digitalisaatioksi

kutsuttua yhteiskunnallista murrosta,jonka keskiossa on tietotekniikka, tuoTieto- ja viestintatekniikan ammat-tilaiset TIVIA ry:n jasenten ”oma”teknologia. Siksi onkin luonnollista,etta TIVIAn ja tivialaisten on oltavamukana tietotekniikkaa ja sen hyo-dyntamista koskevassa keskustelussa.Viime liittokokouksen yhteydessa

paatimme tehda TIVIAn kannanotois-ta naihin yhteiskunnallisiin kysymyk-siin oman agendan. Kysymysten ym-parille jarjestetaan jasentapahtumia,joista ensimmaisen jarjesti MiitIT ry30.10.2018. Tapahtumien jarjesta-misessa kaikki TIVIAn jasenyhdistyk-set voivat olla aktiivisia.Myos lausuntotoiminta pyritaan

saamaan kayntiin organisoimallaaluksi lausuntopalvelujen seuraa-minen.

Reino MyllymäkiReino on tuusulalainen tietokirjailija, liikkeen-johdon konsultti ja kirjankustantaja. Han toimiYIT:n tietohallinnon johdossa 1996–2008 ja senjalkeen konsulttina ja ammattimentorina. Hanon kirjoittanut useita kirjoja tietojarjestelmienonnistumisesta, tietohallinnon organisoinnistaja kehittamisesta seka muutosjohtamisesta. Hanoli ICT Leaders Finland ry:n perustajajasen jahallituksessa 2013–2015. Vuodesta 2016alkaen han on toiminut TIVIA:n hallituksessa.

Tekoäly työyhteisössä - Huippuseminaari 26.-28.9.

Tekoaly, tietoyhteiskunta ja TIVIAVuoteen 2154 sijoittuvassa elokuvassa Elysium on tapahtunut pelätty polarisaatio: Maa on ylikansoitettu, saastunutja siellä asuu köyhä enemmistö. Rikas eliitti asuu puolestaan Maata kiertävällä avaruusasemalla. Elokuvanpäähenkilö otetaan kiinni vähäisestä rikkeestä – poliisirobotin vastustamisesta – ja passitetaan ehdonalaisvalvojanluo. Sekin on robotti ja Max saa lisää ehdonalaista, tietty.

IT Forumin jäsenten hahmottelema tekoälyn ja koneoppimisen kypsyysportaikko. Kuva: Reino Myllymäki / IT Forum.

16 • Sytyke 4/2018 Sytyke 4/2018 • 17

Tekoalytutkijat

Konealyn kouluttajat

Konealyn kollegat

Kun tekoaly ja ohjelmistorobotit yleis-tyvat tietotyossa, minkalaista osaa-mista tarvitaan ihmisilta? Millaisia tii-meja ihmisista ja tekoalysta rakentuu?Minkalaisia ovat tyoyhteison kulttuurija toimintatavat? Kuka kaskyttaa jaketa?Tallaisia kysymyksia lahdettiin poh-

timaan Sytykkeen AI-huippuseminaa-rissa syyskuussa 2018. Naita pohdit-tiin myos IT-kouluttajien huhtikuun2018 seminaarissa “Tekoaly oppijansisalla”. Tarjoan tassa artikkelissasynteesin keskustelun jatkamiseksi.

Koneäly ja koneoppiminenArti�icial intelligence eli AI suomen-

tuu monella tavalla. Tekoaly on yleisintermi, mutta konealy tai tukialy tuovatkenties paremmin esiin sen vahvuu-det ja heikkoudet. Mennaan konealyllatassa artikkelissa.Perinteisesti kun koneen pitaa teh-

da jokin “alykas” toimenpide, ohjel-moija muuntaa vaatimusmaarittelynkoneen ymmartamaksi ohjelmakoo-diksi, jonka jalkeen kone osaa tehdasen oikein. Olettaen etta koodi tulikirjoitettua oikein. Ja etta ymmarret-tiin todella se vaatimusmaarittely. Jaetta se vaatimusmaarittely oli virhee-ton ja kuvasi todella sita tavoiteltavaalopputulosta. Monta mahdollisuuttamokata. Siksi ohjelmistojen tekemi-nen on niin vaikeaa - koska ihmistenvalinen viestinta on vaikeaa.Konealyn tai tekoalyn tapauksessa

algoritmia ei ole kirjoittanut ohjelmoi-ja. Algoritmi, jolla kone ratkaisee tie-tyn tehtavan, on kehitetty koneoppi-misen kautta. Erilaisia koneoppimisenalgoritmeja on satoja, niista ehka tun-netuin on 1950-luvulta tuttu neuro-verkko ja syvaoppiminen 3+-kerrok-sisella neuroverkolla.

Huomasitteko, etta algoritmikehitti toisen algoritmin? Eli

kun kone opetetaan vaikka-pa erottamaan syopa ta-

vallisesta luomesta, seopetetaan valoku-

villa. Kaytettava

oppimisalgoritmi valitaan tilanteen jamateriaalin mukaisesti, vaikkapa CNN(convolutional neural network). Tyo-laan ja raskaan koulutusprosessinjalkeen meilla on koulutettu tekoaly,jolla on sen itse kehkeyttama algorit-mi, jonka avulla se osaa erottaa syovatluomesta, ainakin jossain maarin.Tata algoritmia ei ihminen kirjoit-

tanut, vaan kone. Sen vuoksi se eiuseinkaan ole luettavissa tai ymmar-rettavissa. Se toimii niin hyvin kuintoimii, mutta sita ei voi helposti ym-martaa. Jokainen koodari tietaa, ettaihminenkin voi tehda vaikeaselkoistalahdekoodia ihan laiskuuttaan, jotenkun kone rakentaa itselleen paattely-saantoja, niissa on hyvin vahan ihmi-selle ymmarrettavaa.Kone siis voidaan kouluttaa suorit-

tamaan tiettyja tehtavia. Hyva. Mitasne ihmiset sitten tekevat?Katsotaan seuraavaksi kolme roolia,

jotka naen ihmisilla olevan tekoalyk-kaiden ohjelmistorobottien kanssatyoskennellessaan. Aloitetaan pyra-midin huipulta ja edetaan kohti ylei-sempia rooleja.

Rooli 1: TekoälytutkijatNe sadat erilaiset koneoppimisme-

netelmat eivat ole syntyneet itsek-seen, eika niita myoskaan konealyosaa tehda. Niihin tarvitaan huip-putason tekijoita, jotka hallitsevatmatemaattisen ajattelun, tilasto-tieteen, matriisialgebran, algoritmi-suunnittelun ja tietoverkkotopologian.Naita ihmisia toivottavasti kouluttau-tuu maamme yliopistojen tutkijakou-luissa. Paaosa heista myos tyosken-telee akatemiassa, joskin globaalittekoalyalustat (Google, Amazon,Facebook, Alibaba) tarvitsevat yhaparempia koneoppimisen algoritmeja,joten kaupallisellakin puolella teke-mista riittaa.

Rooli 2: Koneälyn kouluttajatJotta konealy saadaan tekemaan

jotain liiketaloudellisesti hyodyllista,on se melkein aina koulutettavatehtavaan.Joihinkin yleisiin tehtaviin saa

pilvesta valmiiksi koulutettuja kone-alyja. A� aneen puhutun puheen tun-nistaminen tekstiksi, tekstista mer-kitysten tunnistaminen (NLP) sekakuvien ja videoiden sisallon tunnistusovat tallaisia yleispalveluita. Muttaoikeastaan kaikki muu oman �irmanbisnekseen liittyva on sitten itse kou-lutettava.Tiettyja poikkeustapauksia lukuun

ottamatta koulutukseen tarvitaandataa - laadukasta dataa. Jotta konevoi oppia erottamaan syovan luomes-ta, on sille naytettava satoja tai tuhan-sia valokuvia, jotka on siis (toivotta-vasti virheettomasti) luokiteltu ihmis-ten toimesta.

Koulutustiimiin tarvitaankoneoppimisen konkareita,

data-analyytikoita,kohdealueen

asiantuntijoita, tilasto-osaajia, sekä IT-tuki.

Tarmo ToikkanenChief Science Of�icer, LifeLearn.Tarmo on pitkan linjan oppimisen jateknologian design-tutkija, kouluttaja jaopettajankouluttaja.

Tekoäly työyhteisössä - Huippuseminaari 26.-28.9.

Konealy tyokaverinaosaa ainakin nama asiat

18 • Sytyke 4/2018 Sytyke 4/2018 • 19

Konealyn koulutustiimi on moni-alainen ja joutuu tekemaan lujastitoita. Tyolain osuus on datan par-siminen ja normalisointi koneop-pimiseen kelpaavaan muotoon.Yliopiston tilastotieteen peruskurssiei riita, vaan vaaditaan parempaatilastollista ajattelua.Datan kasaamisen rinnalla kokeil-

laan erilaisia koneoppimisen algorit-meja ja tuunataan niiden hyperpa-rametreja, jotta koulutettu kone toimiimahdollisimman hyvin. Tahan tarvi-taan ymmarrysta koneoppimisen toi-mintaperiaatteista, kaytan-nonkokemusta lukuisista erioppimisalgoritmeista, jonkin verranohjelmointitaitoja ja IT-tukea.Koneoppimistiimin on ymmarret-

tava kohdealue perusteellisesti. Kou-lutusta ei voida ulkoistaa AI-�irmalle,silla AI-�irman tekijat eivat ymmarra,mihin tuloksia kaytetaan ja minkalai-set virheet ovat hyvaksyttavia ja mitkataas liian kalliita. Siksi koulutuspro-sessissa on aina oltava kohdealueenasiantuntijat, jotka tyoskentelevatseka datan etta tulosten parissa. Heovat oman alansa ammattilaisiamutta ymmartavat riittavastidatasta ja tilastoista voidakseentoimia tiimissa.

Kohdealueen ohella

tarvitaan myos eettista osaamista, eliymmarrysta tulosten merkityksestayhteiskuntaan ja ihmisiin. Etenkinvinoumien pois-taminen on eettinenedellytys monella alalla, mutta lahesmahdoton tehda puhtaasti.

GIGO:garbage in,garbage out.

Otetaan esimerkki: Jos rekrytointi-yrityksen konealy opetetaan teke-maan rekrytointipaatoksia aiempienpaatosten perusteella, konealy oppiimyos aiempien paatosten ikaan taisukupuoleen kohdistuneen syrjinnan.Mutta miten CV:sta siivotaan pois ikaja sukupuoli? Ansioluettelon pituuskorreloi ian kanssa ja ammatit korre-loivat sukupuolen kanssa. Vaikka ikaja sukupuoli piilotettaisiin konealylta,alyaa se silti oppia, mitka CV:t hylat-tiin ja mitka ei, ja loytaa yhtenevai-syyksia uusissa naytteissa ja siten toi-

mii yhta syrjivasti kuin sita edel-taneet ihmiset.

Datan kasautuessa voidaankonetta alkaa kouluttaa koe-erissa. Mahdolliset vinoumat japuutteet toiminnassa edellyt-tavat sitten datan korjaamis-ta ja algoritmin hyperpara-

metrien saatoa. Konealyntuloksia pitaa seurataja mahdollisia virheitakorjata optimoinnilla.

Rooli 3: Koneälyn kollegatKaikki meista ovat tassa roolissa

tulevaisuudessa. Teet tyota tyoyhtei-sossa, jossa on ihmisalyjen lisaksikonealyja. Miten sen koneen kanssakaydaan saunassa rentoutumassa?Ja voiko koneen ottaa sivuun ennenasiakastapaamista neuvoja varten?Ja kumpi neuvoo kumpaa?Ihmisen tyoskennellessa koneen

kanssa on ihmisen ymmarrettava,missa kone on hyva ja missa se ontaitamaton. Ihmisen ja kone tayden-tavat toisiaan, paikaten toistensaheikkouksia.Ihminen pystyy nakemaan ja huo-

mioimaan vain rajallisen maaran da-taa paatoksia tehdessaan. Konealynvahvuus on siina, etta se pystyy otta-maan huomioon kaiken saatavillaolevan datan.Ihminen voi vasya, rasittua tai ihan

vaan tehda inhimillisen mokan. Kone-aly ei vasy. Se tekee jokaisen syopa-diagnoosin yhta tarkasti ja tasalaa-tuisesti.Konealy ei ymmarra, mita se tekee.

Se ei ymmarra kontekstia. Se tuleevalilla tekemaan kummallisia, epain-himillisia virheita. Ihmisen on nahtavanama tilanteet ja paatettava jatkosta,kun kone syysta tai toisesta ei olekaanhyodyksi. Kone siis paasaantoisestivoi antaa suosituksia ja johtopaatok-sia datasta, mutta ihmisen vastuullaon toteuttaa tai hyvaksya paatokset.Ihmisen ei pida suhtautua kone-

alyyn kuin se olisi ylivertainen su-pernero. Ehka terveempi suhtautu-minen on ajatella konealya idiotsavante -tyyppisena korkeasuoriu-tuvana autistina, joka tekee sita yhtaasiaa hammastyttavan hyvin, mutta eiymmarra maailman menosta mitaan.Konealy on se numeroita ja dataa

murskaava ja analysoiva osapuoli,mutta alykas tai viisas paatos tuleeihmiselta.

Koneäly eiymmärrä,ovatko senpäätöksethyviä

Tekoäly työyhteisössä - Huippuseminaari 26.-28.9.

Tee vaikuttavin

OPINNÄYTETYÖVoita 500 €

Systeemityöyhdistys Sytyke ry palkitsee vuosittain vaikuttavimman tietojärjestelmätyöaiheisenopinnäytetyön. Palkinnon tarkoituksena sen lisäksi että kannustaa opiskelijoita tekemään laa-dukkaita opinnäytetöitä, on edistää suomalaista tietojärjestelmätyön osaamista sekä tehdäSytyke ry:n toimintaa tunnetuksi oppilaitoksissa ja alan opiskelijoiden keskuudessa.

Palkittavan opinnäytetyön aihepiiri voi liittyä esimerkiksi ohjelmistoliiketoimintaan, kokonais-arkkitehtuuriin, mallinnukseen, tietojärjestelmäprojektien hallintaan tai testaukseen. Opinnäy-tetyö voi liittyä teknologiaan tai sen hyödyntämiseen.

Vaikuttavimman opinnäytetyön valintaan voi osallistua opinnäytetyö, joka on-valmistunut joko yliopistosta (pro gradu / kandityö) tai ammattikorkeakoulusta-hyväksytty 1.7.2018 - 30.6.2019 välisenä aikana vähintään arvosanalla hyvä.

Vaikuttavimman opinnäytetyön palkintona on 500 €:n stipendi sekä vuoden jäsenyys Sytykery:ssä sisältäen TIVIA:n jäsenyyden. Lähetä vapaamuotoinen hakemus 15.7.2019 mennessä osoit-teeseen opinnaytteet@sytyke.org. Hakemuksessa tulee olla:-opiskelijan nimi, yhteystiedot ja oppilaitos sekä opinnäytetyöhön liittyvän tutkinnon nimi-opinnäytetyön otsikko, aihe, tiivistelmä ja linkki opinnäytetyöhön.

Lisätietoja palkinnosta ja vaikuttavuuden arviointikriteereistä sekä hakuohjeet löydät osoit-teessa www.sytyke.org/tapahtumat/opinnaytetyokilpailu. Vaikuttavin opinnäytetyö -palkin-non voittaja julkaistaan syysseminaarissamme marraskuussa 2019 sekä verkkosivuillammewww.sytyke.org että Sytyke -lehdessä.

20 • Sytyke 4/2018 Sytyke 4/2018 • 21

Hairiottoman teknologian avulla onmahdollista nostaa esiin aiemmin va-hemmalle huomiolle jaaneita suun-nittelutyon osa-alueita, kuten kaytta-jan huomion ja hanen henkilokoh-taisten arvojensa roolia. Tutkimus-tyota tehdessani ymmarsin, etta yksitarkeimmista hairiottoman teknolo-gian omaksumisen edellytyksista onkulttuurinen muutos, joka tulisi saadaaikaan seka suunnittelijoiden, kaytta-jien etta asiakkaiden keskuudessa.Toistaiseksi keinot ja liiketoiminnal-

liset perustelut tahan muutokseenkuitenkin puuttuvat. Opinnaytetyos-sani totean, etta yksi haastavimmistahairiottoman teknologian paamaaris-ta on erottaa kayttajien huomion jayrityksen liikevoiton tavoittelu. Yksimerkittavimmista haasteista nyky-tilanteessa on, etta kayttajan lisaan-tyva teknologiaan koukuttaminenkorreloi yrityksen kasvavan liikevoi-ton kanssa. Yksi ihminen saa harvoinmuutettua maailmaa, mutta toivon,etta tyoni pohjalta saatua tietoa hai-riottomasta teknologiasta voisi hyo-dyntaa seka suunnittelijoiden ettaliiketoiminnasta vastaavien asen-teiden ja nakokulmien muuttumisentarkasteluun.

”Käyttäjän lisääntyväteknologiaan

koukuttaminen korreloiyrityksen kasvavanliikevoiton kanssa.”

Kyse on pohjimmiltaan siita, kulkevat-ko teknologia ja ihmisyys jaettua tietakohti yhteista paamaaraa. Jos tuotteenmenestyminen pohjaa kayttajan ma-nipuloimiseen tai koukuttamiseen, onperusteltua harkita uudenlaista lahes-tymistapaa suunnitteluun – mitensuunnitellaan tuotteita, joiden avaa-minen, kayttaminen ja sulkeminenonnistuu levollisin mielin? Yhta tar-keaa on pohtia, poistetaanko vai lisa-taanko suunnittelulla hairioita kaytta-jan elamassa.”Ihmisen huomion ylikuormitus on

suurin nykyteknologiaa kohtaava pul-lonkaula ja samalla vahvin argumenttihairiottoman teknologian puolesta”,toteaa antropologi ja UX-suunnittelijaAmber Case. Viime aikojen keskustelu,jossa digitaalisen palveluiden koukut-tavuus, huomiokyvyn heikkeneminenja teknologian negatiivinen vaikutushyvinvointiin heijastelevat Casensanoja. Googlen ja Applen hiljattainjulkaisemat kayttojarjestelmapai-vitykset tunnistavat ensimmaistakertaa heidan laitteidensa aiheutta-mia ilmioita, kuten ihmisten kyvyt-tomyyden hallita omaa ajankayttoaanja tiedottomuuden siita, mihin tamaaika haviaa. Laitteet toimivat siltikinvain heikkoina portinvartijoinatuotteille, joiden tarkoitus on kilpaillakayttajan huomiosta hinnalla millahyvansa.Hairiottoman teknologian lisaarvo

niin yritykselle kuin kayttajalle syn-tyykin kayttajan henkilokohtaistenpaamaarien tukemisesta ja kayttajan

arkielaman parantamisesta, ei tamanhuomion tavoittelusta. Kyse on myosuudenlaisesta lahestymistavasta in-teraktioiden suunnitteluun: sen tavoi-te voi olla ruutuajan pidentaminen jaliiketoiminnan kriteerien tayttaminentai kayttajan itse asettamien paamaa-rien toteutuminen, olkoon se sittenvaikka ruutuajan vahentaminen.

”Opinnäytetyössäniyritin katsoa häiriöiden

kyllästämääyhteiskuntaa

suunnittelijan silmin.”

Kayttajan arvokkaana pitamat asiatovat usein myos todellista hyvinvoin-tia tukevia – kunhan naita asioita eiliioin yriteta maaritella ennalta taiohjailla kayttajaa toisenlaisille reitille.Esimerkiksi useissa sosiaalisen me-dian palveluissa kayttajan alkuperai-nen tarkoitus on voinut olla tulevantapahtuman ajankohdan tarkistami-nen, mutta palvelu on saatettu suun-nitella pohjattoman selailun ja ajan-tajun kadottamisen pohjalle. Erityisenhalyttavaa ilmiossa on, kun tallaisiasuunnittelupaatoksia tehdaan tietoi-sesti.Opinnaytetyossani yritin katsoa

hairioiden kyllastamaa yhteiskuntaasuunnittelijan silmin. Minun oli erit-tain vaikeaa yrittaa tiivistaa ongelman

Hairiottomyys herattelee teknologiayhteisoa,mutta kenella on vastuu?Häiriötön teknologia (engl. distraction free technology) asettaa eettisen vastuun suunnittelutyön keskiöön.Palveluita tulisi sekä luoda että mitata ihmislähtöisin arvoin ja haastaa liiketoiminnan sanelemia vaatimuksia.

ydin ja nahda hairioton teknologiaosana suurempaa kuvaa. Yksi syytahan lienee se, etta nykyisinkin hy-vaksytyt suunnitteluparadigmat jametriikat nojaavat kayttajan koukut-tamiseen ja lyhyen aikavalin voittoihineivatka ota huomioon tuotteen vaiku-tusta ihmisen hyvinvointiin. Opinnay-tetyoni aihe onkin nahdakseni vainyksi nykyajan haasteellisista eettistenja myos poliittisten kysymysten kat-raasta. Siksi on tarkeaa muistaa, ettaesimerkiksi ohjelmistoyhtio Googlenedistamaa ”digitaalista hyvinvointia”ei voi irrottaa sen yhteiskunnallisestakontekstistaan. Niin kutsutut ”valeuu-tiset” keraavat enemman klikkauksiakuin faktat Lahi-Idan kriisista, videoviimeisimmasta laihdutustrendista onsuositumpi kuin video terveellisenelamantavan karsivallisesta rakenta-misesta. Jos palvelussa mitataan ruu-tuaikaa ja klikkauksia, voidaan kuvi-tella millainen sisalto saa parhaatlukemat.Yritykset ja lainsaatajat paattavat

viime kadessa, millaisia sovelluksia javerkkopalveluja avaamme paatelait-teillamme ja mita kriteereja niiden ontaytettava. Jo Viktor Papanek kirjoittivuonna 1971 valtion roolista ihmistenhyvinvoinnin turvaajana ja sen vallas-ta saataa tuotteita koskevia lakeja.Samoin voidaan ajatella hairiottomanteknologian yleistyvan: kun se saataakseen riittavasti kannatusta ja sentarpeellisuus tunnistetaan, hairiotto-masta teknologiasta voi tulla lainsaa-dannon alaista. Hyva esimerkki vas-

taavasta toteutumasta on Euroopanparlamentin hyvaksyma saavutetta-vuusdirektiivi.Kyse on myos vastuusta. Data on

uuden maailman valuuttaa ja senhyodyntamiseen on heratty myosyritysten ja niita konsultoivien talojenkeskuudessa. Kayttajatiedon avullavoidaan validoida tuotteelle asetet-tujen tavoitteiden saavuttamista jasuunnittelija voi etsia siita tukeatyolleen. Datan keraamisen taustaa jakayttotarkoituksia sen sijaan raote-taan useiden sivujen pituisten kayt-toehtojen ja tietosuojalausekkeidensyovereissa. Harvemmin tunnutaanpohtivan, mika on palveluntarjoajanvastuu, kun kayttaja luovuttaa heilletietonsa olettaen, etta niita kaytetaanhanen elamansa ja kayttokokemuk-sensa parantamiseen. Voidaan kysya,ovatko liiketoiminnalliset tavoitteetlinjassa kayttajan edun kanssa ja kukakyseenalaistaisi taman.Kun aloitin taustatutkimuksen

opinnaytetyotani varten, eettiseen jahairiottomaan suunnitteluun liittyvialahteita oli niukasti. Tyoni viimeisessakappaleessa kirjoitin uskovani, ”ettahairiottomasta teknologiasta kasvaaentista suurempi puheenaihe tulevai-suudessa seka kuluttajien etta suun-nittelijoiden keskuudessa.” Iloksenivoin todeta, etta nain on jo kuluneenvuoden aikana tapahtunut ja Sytyk-keen tunnustus vaikuttavimmastaopinnaytetyosta on vahvistanutedelleen intohimoani hairiottomanteknologian edistamiseen.

Vaikuttavinopinnaytetyo2017-18

Sytykkeen vuoden 2017-18 vaikuttavin opin-naytetyo on Jesse UkkosenMetropolia am-mattikorkeakoululle laatima opinnaytetyoHäiriötön teknologia suunnittelutyössa. Tyonon ohjannut lehtori Juhana Kokkonen.

Valinnan perustelut: Sytyke ottaa kantaa eri-laisten digitalisaation ilmioiden vaikutuksiinyhteiskunnassamme. Yksi vahvimmista kes-kustelun aiheista tana paivana on tekoalyneettisyys, jossa pohditaan mm. miten algorit-mit johdattelevat kayttajaa erilaisiin ennaltatoivottuihin valintoihin. Ukkosen opinnaytetyolahestyy asiaa suunnittelijan nakokulmasta.Tutkimus valottaa osaltaan niita suunnittelu-paatoksia, joiden takia algoritmit muokataantuottamaan tietynlaista kayttajakokemusta.Tyon ansiona on se, etta tyo tarjoaa keskuste-luviitekehyksen kayttajan tehokkaammantoiminnan mahdollistavalle keskeyttamatto-malle ohjelmoinnille. Henkilokohtainen tyontehokkuus kertautuu jokaisen yksilon koh-dalta.

Kunniamaininnan raati haluaa antaa JaanaLehojärvelle Jyvaskylan yliopistoon tehdystapro gradu -tutkinnosta Teknisen velan hallin-noinnin viitekehykset - tiimin näkökulma. Tek-nisen velan merkitys tietojarjestelmakehitystahaittaavana tekijana on erittain ajankohtainentutkimuksen kohde. Opinnaytteena luotu malliantaa todellisia mahdollisuuksia arvioida tek-nisen velan vaikutusta kehittamisen kustan-nuksiin. Teknisesta velasta on syyta keskus-tella entista enemman ja laajemmin koko alaakoskevana tehokkuusongelmana.

Lisaksi raati halusi nostaa esiin Jenny Kallios-ton Haaga-Helia ammattikorkeakouluun teh-dyn opinnaytetyon Ohjelmistokehittäjän työ-elämän osaamistarpeet. Tama on tyo, jokatulisi tehda saannollisin valiajoin ja siksiansaitsee erityishuomion yhteisossamme.Alan opiskelijoiden sijoittuminen tyoelamaanriippuu paljolti siita, kuinka hyvin opiskelijoi-den tuore osaaminen korreloi rekrytoivienorganisaatioiden tarpeisiin. Rekrytoivat orga-nisaatiot yleensa painottavat kulloinkin vallal-la olevia teknologioita. Tasta syysta tassa opin-naytetyossa nostetut asiat ja painotukset ovatsyyta ottaa huomioon koulutuksen sisaltojasuunnitellessa. Ammattiin valmistuvien ohjel-moijien osaaminen on kansantaloudellisenkilpailukyvyn kannalta erittain merkittavaasia.

Jesse UkkonenKirjoittaja tyoskentelee suunnittelijana ja ontehnyt tutkimusta hairiottoman teknologiansaralla. Vapaa-aikaansa han viettaa joogan jaroller derbyn parissa. jesseukkonen.�i,jesse.ukkonen[at]qvik.�i

Kayttajan suhdetta koukuttaviin ja hairiottomiin palveluihin voidaan kuvata hairiojanalla, jossa palveluvoi olla liian koukuttava tai hairioton. Liika koukuttavuus tai hairiottomyys vie kayttajan pois tavoite-tilasta. Talloin tuote ei ole kayttajan edun kannalta onnistunut.

22 • Sytyke 4/2018 Sytyke 4/2018 • 23

Kuten haita edeltaessa mietin, mitentoinen rinkula vasemmassa nimet-tomassa muuttaa omaa elamaa, niinsamaa tulee pohdittua suhteessatekoalyyn. Loytyisiko myos tekoalyynvihkiytymisessa perinteiset onnelli-sen yhteiselon varmistavat ainekset:jotain lainattua, jotain vanhaa, jotainuutta ja ripaus sinista.

Jotain lainattuaMika tekoalyssa on lainattua? Voisin

lahtea siita nakokulmasta, etta miksitekoaly on nyt noussut takavasemmal-ta etukentan pelaajaksi. Vertaan tatasahkon tuloon. Ensimmaiset 50-100vuotta sahkon kaytto oli viela hapui-levaa ja vain harvat omistivat ensim-maistakaan sahkotoimista laitetta,mutta nykypaivan ihmiset ovat kay-tannossa tulleet siita riippuvaisiksi..Olemmeko tietotekniikassa samassa

vaiheessa? Ensimmaisista tietokoneis-ta on kulunut reilusti yli 50 vuotta jakappas mihin kehitys on johtanut.Tassa ajassa tietotekniikasta on tullutarkipaivaa - digitalisaatio on vallannutkaikki toiminnot. Tietotekniset ratkai-sut ja tekoaly korvaavat ihmisen tyos-sa kuten sahkoiset koneet aikanaankorvasivat fyysisen ihmistyon. Rutiini-tehtavia teetetaan roboteilla ja tekoaly

hoitaa aikaa ja resursseja vaativat las-kennat tai analyysit puolestamme.Lainattua on myos se, etta tekoalylla

toimivat robotit rakennetaan muistut-tamaan ihmista ja toimimaan kuteninhimilliset olennot. Tekoalyn ”aivoi-hin” pyritaan rakentamaan ihmisaivo-jen kaltaisia keinotekoisia hermoja -neuroverkkoja. Mallit ja termisto ovatneuropsykologiasta lainattuja. Viimekuussa eras alan guruista Tarry Singhkavi Suomessa TDWI:n seminaarissapuhumassa ja todellakin kurssin si-saistamista olisi auttanut neurotietei-den tuntemus. Neuroverkkoteknolo-giaa hyodynnetaan vahvasti laaketie-teen tekoalysovelluksissa. Eras kurs-sin esimerkeista oli kiinalaisesta itse-palvelusta, jossa voi kayda kuvautta-massa onko silmissa glaukoomaa.

Jotain vanhaaICT-alalla eivat koskaan ole uudet

termit loppuneet. Niihin alkaa jo tur-tuakin, kun kuitenkin aina kysymys ontiedosta ja siita, miten sita kasitellaan.Tekoalykin tarvitsee syotteeksi tietoa,koska koko homman perusidea onvaljastaa laajat, eri lahteista keratyttietomaarat laskennan avuksi. Tulos-ten oikeellisuuden saavuttamiseksi ontarkeaa varmistaa, etta lahtotietoina

annetut tiedot ovat oikein. Mikali nainei tapahdu, niin tuttu BI-maailmastaopittu totuus crap in – crap out tuleetoteutumaan ja entista laajemmassamittakaavassa, koska tekoalylla voi-daan tehda asiat huomattavasti no-peammin ja isommalle datajoukollekuin perinteisessa analytiikassa.Uusin kuulemani termi siivoustyolleon “�ixing the pipes” joka kuvaa hyvinsita, etta on varmistettava myos kaik-kien dataa tuovien integraatioidentoimivuus. Ehka tulevaisuudessa onuusia ammatteja datasiivooja ja -put-kimies.

Datan kasittelyssa tekoaly kayttaaalgoritmeja. Pitanee kaivaa esiinlukion matikan kirjat, jotta algorit-mien taustalla olevat matemaattisetmallit avautuvat, ja todennakoisyys-laskenta seka tilastolliset menetelmatpalautuvat mieleen. Pelkka kaavojenulkoa osaaminen ei riita, vaan pitaaymmartaa oikea prosessi ja asiayh-teys, johon laskentaa tehdaan. Tassa eisinansa ole mitaan uutta: prosessejaon kautta tietotekniikan historianmuunnettu tietokoneiden ymmarta-maan muotoon.Tekoalyksi voisi kutsua sellaista

koneella tehtavaa laskentaa, jossaolemassa olevia laajoja tietokantoja,

Tahdonko ottaa tekoalyn osaksi elamaani?Vuoden 2018 ehdoton hypesana on ollut AI – tekoäly, johon myös käsitteillä keinoäly, koneoppiminen tai deep learning(syväoppiminen) viitataan. Monenlaista hypetystä on vuosien varrella tullut nähtyä, mutta jotain tekoälyssä on, jokasaa siitä kiinnostumaan. Päätin siis tutustua siihen, millaista olisi yhteiselämä tekoälyn kanssa. Aloitin tutkimusmat-kani osallistumalla Sytykkeen huippuseminaariin - Tekoäly työyhteisössä, jonka esitysten pohjalta sain hyvän pe-ruskäsityksen, mitä tekoäly on.

Kuten häitä edeltäessä mietin, miten toinen rinkula vasemmassa nimettömässä muuttaa omaa elämää, niin samaatulee pohdittua suhteessa tekoälyyn. Löytyisikö myös tekoälyyn vihkiytymisessä perinteiset onnellisen yhteiselonvarmistavat ainekset: jotain lainattua, jotain vanhaa, jotain uutta ja ripaus sinistä.

tehokkaita algoritmeja, koneoppimis-ta ja neuroverkkoja uudella tavallayhdistelemalla saadaan aikaan ilmio,jonka ihminen voi assosioida koneen”alykkyydeksi”. Tasta voidaankin josiirtya siihen, mika kaikki tekoalyssaon uutta perinteiseen tietotekniik-kaan verrattuna.

Jotain uuttaTekoalyn yhteydessa, tulee taas

opittavaksi vino pino uusia termeja.Ehka yksi tarkeimmista on ymmartaa,mika ero on heikolla (kapea) ja vah-valla tekoalylla (yleistekoaly). Tamanhetkiset tekoalyratkaisut kuuluvatviela kategoriaan ”heikko”: niissa ih-minen opettaa konetta suorittamaantiettya rajattua tehtavaa. Kun konealkaa opettaa konetta, voi syntya jo-tain sellaista vahvaksi tekoalyksi luo-kiteltavaa, jota ihminen ei enaa ym-marra. Esimerkkina tasta on kaytettytilannetta, jossa Facebookissa laitet-tiin kaksi chatbottia keskustelemaankeskenaan. Viikon kuluttua namaolivat oppineet toistensa viesteistaniin paljon, etta olivat kehittaneetkielen, jota ihminen ei voinut enaaymmartaa eika hyodyntaa chatbot-kaytossa. Jos koneet alkavat tehdakoneita, niin alkavatko nama kehittya

niin, ettei ihmiselle ole enaa tarvetta?Muistan 1980-luvulta tieteisromaaninYhdeksas Aste (Walter Tevis), jossakuvattiin tallaista dystopiaa. Vastaavatsynkat tulevaisuudenkuvat ovat syn-nyttaneet tekoalya kohtaan pelkoa jaennakkoluuloja. Osa niista saattaa ollaaiheellisia, koska ei tunneta viela, mi-ten kone kayttaytyy ilman ihmista.Viela kuitenkaan ei ole tallaisten kau-huskenaarioiden aika. Joten paaasias-sa tekoalyn kehittaminen tuo muka-naan positiivisia vaikutuksia.

Arkielamassa tekoaly alkaa nakyaentista enemman. A� lypuhelimet ke-raavat meista koko ajan tietoa, jota nesitten hyodyntavat. Hieman pelotta-vaa on huomata, etta kun keskusteleejostain asiasta, hetken paasta FB alkaalahettaa siihen liittyvia mainoksia.Tasta viimeisin konkreettinen esi-merkki oli, kun keskusteltiin Soder-skarin majakasta ja seuraavana pai-vana sain mainoksia, joissa esiteltiinretkia sinne.Kodinkoneissa tekoaly on tehnyt

tuloaan jo pitkaan. Ensin saatiin ai-kaan sumealla logiikalla toimiviakoneita, ja nyt on markkinoilla johuomattavasti alykkaampia laitteita.Toissa kollega kertoi ostaneensapesukoneen, joka osaa arvioida ve-

denkayton vaatteiden likaisuudenmukaan. Pesukone onkin kone, jonkasaattaisin ostaa alylla varustettuna,mutta jaakaappi tai pakastin on sel-lainen, jonka toiminnan pitaa olla me-kaaninen ja ihmisen ohjaama. Mitatapahtuisi, jos tekoaly saisi impulssinsulattaa pakastimen. Viela kiintoisam-pi skenaario olisi se, etta jaakaapinovessa olisi anturi, joka arvioi omis-tajansa painon ja taman pikku lasku-toimituksen tehtyaan aukaisee vainriittavaksi ravintolahteeksi arvioi-mansa vihanneshyllyn. Jaakaappihantietysti tekisi itsenaisesti IoT:ta hyo-dyntaen taydennystilaukset, jotkasitten automaattinen kuljetusajoneu-vo toimittaisi ovelle. Ihmiselle jaisitavaroiden lisaaminen kaappiin.Tekoalysta on suuri apu, kun teh-

daan tekstin, puheen, kuvan ja video-kuvan tunnistusta. Yksi tahan liittyvahanke on Professori Timo Honkelantavoite kehittaa tekoalyn avulla rau-hankonetta. Ihmisten valiset jannit-teet syntyvat monesti siita, etta kieli-ja kulttuurierojen vuoksi toisen toi-minnan tai tarkoitusperien ymmarta-minen ei aina mene niin kuin siellaStromsossa. Laakkeeksi tahan voisiolla yhteinen kieli. Tekoalya hyodyn-netaan myos entista enemman mm.

Minna OksanenKirjoittaja on tiedon hallinnan asiantuntijaTalent Basessa seka Sytykeen etta Tivianhallituksen jasen.

24 • Sytyke 4/2018 Sytyke 4/2018 • 25

chatboteissa ja simultaanitulkkaus-palveluissa. Tassa kaytetaan apunaluonnollisen kielen tunnistamistaNLP:ta (natural language prosessing).Paasin itsekin eraassa seminaarissakoekaniiniksi tallaisen Babel �ish – ko-neen tulkkauskokeeseen. Tehtavanaoli esittaytya japaniksi: ”Watashi waMinna desu”. Kone kaansi taman:”Mina olen kaikki”. Koko sali tietenkinhorahti nauramaan. Todellisuudessakone teki oikean kaannoksen, sillajapanin kielen sana ”minna” onsuomeksi ”kaikki”. Kielentunnistuk-sessa suomen kieli on kieliopillisestivaikeaa ja kun kielta kayttaa vain pie-ni vaestojoukko, niin tekoalyn kehit-taminen tullee jaamaan suomalaistenpalvelujen chatbottien kehitykseen.Kuvan ja videon tunnistamiseen

tekoaly tuo tarvittavaa laskenta- jamuistikapasiteettia. Kuvitteellinenesimerkki voisi olla muistisairaanvanhuksen seuranta kauppakaynnilla.Ensin koneeseen syotetaan hanenkasvonsa, jotta kone voi tunnistaa neeri valvontakameroiden kuvista javideoista. Kun tahan yhdistetaan GPS-tai vastaava paikannustieto, saadaanselville hanen kulkemansa reitti. Kunkoneelle sitten opetetaan hanennormaali reittinsa, niin mahdollisetpoikkeamat reitilta voivat aiheuttaa

halytyksen, joihin paastaan reagoi-maan.A� skeisen esimerkin osalta pitaa kui-

tenkin olla varovainen, ettei toimitavastoin henkilon oikeuksia. Tekoalytuo mukanaan entista suurempaaeettista vastuuta. On hienoa, etta Suo-messa tama on tunnistettu asia. OsanaTEM:n #tekoalyaika- hanketta onhaaste, jossa yritykset voivat tullamukaan keskustelemaan tekoalyneettisista kysymyksista. Hanke avat-tiin lokakuussa OP:lla Vallilassa elin-keinoministerin puheenvuorolla.Mukaan hankkeeseen on ilmoittau-tunut jo kaikenkokoisia yrityksia jamyos Sytyke on tassa haasteessa mu-kana Oheisen linkin takaa loytyy tastalisatietoja: www.tekoalyaika.�i/mista-on-kyse/etiikka/

Ripaus sinistäEnsimmaisena tulee mieleen IBM:n

Deep Blue – superkone, joka 90-luvul-la voitti Kasparovin shakissa. Tama onyksi esimerkki siita, miten on mitattukoneen ja ihmisen valista alykkyyttaja myos sita, milloin koneen ”aly” voit-taa ihmisen. Peleissa mitataan reak-tionopeuden tai monimutkaistenasioiden muistamisen ohella alya taiparemminkin tietoisuutta ja jousta-vuutta. Ihminen osaa mukautua tilan-

teeseen, kun taas kone toimii silleopetetun toimintamallin mukaan.Luin talla viikolla K&K – lehdestaKognitiotutkija Michael Laajasuonartikkelin aiheeseen liittyen ja hanennakemyksensa tietoisuuden saavut-tamiseen kulkisi mystisyyden kautta.Kun jokin asia aidosti tuntuu joltain,voisi myos kone loytaa tietoisuuden.Vaikkei kone saavuttaisi tietoisuudentasoa koskaan, voisi se silti oppia toi-mimaan siten, etta asettaa tavoitteeksiitselleen optimoidun ympariston japyrkii siihen suunnitelmallisesti. Joi-denkin teorioiden mukaan tietoisuu-teen eli yleistekoalyyn se voisi paasta,jos koneelle skannattaisiin pakastet-tujen ihmisaivojen viipaleita. Tallai-nen yleistekoaly voisi olla esimerkiksisodankaynnissa melkoinen uhkateki-ja, kun sen strategioiden kehitysno-peus on paljon edistyksellisempaakuin ihmisten. Jaa nahtavaksi, haluaa-ko kukaan hankkia digitaalisen her-moverkon sisaltavaa konetta, jokaainakin teoriassa saattaa karata omis-tajiensa kasistaOnneksi viela ei olla tassa kehitys-

vaiheessa ja edelleen luodaan teko-alya, joka tekee ihmisen puolesta yk-sinkertaista maariteltya tyotehtavaa.Ohjelmistorobotiikkaan (RPA) liittyyomakohtainen sininen kokemus. Paa-sin mukaan projektiin, jossa kehitet-tiin ohjelmistorobotti Blue Prismilla.Pettymyksekseni lopputulos ei olesellainen sopo nappisilma, jollaiseenvoi kayda tutustumassa mm. Kalasa-taman uudella terveysasemalla - kun-han ensin loytaa sinne tiensa naapuri-kauppakeskuksen lapi. Ohjelmistoro-botilla haluttiin korvata rutiininomai-nen ihmistyo, josta ei saada lisaarvoa.Ohjelmistorobotti itsessaan ei ole aly-kas, vaan aly siihen syntyy tulevantoimintaympariston ja liiketoiminta-prosessien ymmartamisesta, jonkaihminen mallintaa siihen. Blue Prism-illa koodaaminen naytti vuokaavioi-den ja koodinpatkien rakentamiselta.Kaytannossa tuli koettua myos se,ettei robotti osaa mukautua. Kuntoimintaymparisto muuttui, robottilakkasi toimimasta.Sinisesta tulee myos mieleen sini-

nen hetki ennen aamun sarastusta taiillan pimenemista. Aika siis nayttaatuleeko yhteiselosta tekoalyn kanssakaunis paivamatka vai muuttuvatkopahimmat dystopiat todeksi ja ihmis-kunnan historia kaantyy kohti iltaa.Voin myos jaada miettimaan, ettamillainenkohan olisi ollut tekoalynkirjoittama artikkeli minusta.

Kuutamolla

Meita viisastelijoita on aina riittanyt. Aikojen sivu. Voikuvitella, etta kun mustan monoliitin varjossa on al-kuihminen yrittanyt hakata kivenpalasella dinosau-ruksen vuodasta rasvakerrosta irti, niin siina vieressaon joku vahan aikaa katsellut ja orahtanyt paikallisel-la murteella jotain neuvoaantavaa ja rakentavastiohjaavaa. Oletettavasti tama prosessinkehitykseenpyrkinyt murahtelu on loppunut siihen, etta se tyo-kaluna kaytetty kivenpalanen on neuvojan hammas-tykseksi loytynyt omasta otsasta.Nyky-yhteiskunnasta vastaavia esimerkkeja ei puu-

tu. Tai siis en tarkoita tuota hieman ehka muutosvas-tarintaisuutta ilmentavaa akkipikaista suhtautumistaneuvomiseen vaan nimenomaan neuvontaa, ohjaa-mista, kehittamista ja muuta kaiken maailman viisas-telua. Kaikkihan me olemme jollain lailla mukana ke-hittamisessa, ainakin tyoelamassa. Tai jos emme ole,niin ainakin usein meidan pitaisi olla, jokainen onvastuussa tyotehtavansa – oli se sitten mika tahansa –kehittamisessa.Nyt tata kehittamista on tapahtunut vuosituhansien

saatossa jo niin paljon, etta olemme saaneet seuraam-me synteettiset viisastelijat, ja ihan omatekemat.Ihmiskunnan ja teknologisen kehityksen eduksi onmainittava, etta onneksi niista on kehitetty paaosinhiljaisia. Ja jos ne puhuvat, niin yleensa vain vastaa-vat, kun kysytaan. Lisapinnoja ihmiskunnalle onehdottomasti annettava siita, etta tietyt piirteet onjatetty tyystin pois, kun suullista ilmaisua on kehitet-ty. Esimerkiksi sarkasmi, sadismi ja savolaisuus. Mut-ta ehka nekin viela joskus ilmestyvat.Talla hetkellahan meista monet hieman ehka pelon

sekaisella tunteella odotamme, etta mita tekoalynkehitys tuonee tullessaan. Ei menna ihan sinne tekno-logiseen singulariteettiin, pysytaan tassa ihan lapita-pahtumahorisontissa. Tuleeko minun tyoni viemaanjoku off-shoressa kirjoiteltu koodinpatka? Kaikki onmahdollista, vaikkakin toistaiseksi naures-kelemmeesimerkiksi ylekov-botille, jonka twitter-tili kuuluujokaisen itseaan kunnioittavan atk-kolumnistin seu-rattaviin. Ehkapa tuollaiset hassunhauskat keinoalyn

ilmenemismuodot ovatkin...hmm.Mitapa jos se teknologinen singulariteetti on jo

ohitettu? Hallitseeko maapalloa jo tosiasiallisestikeinoaly, joka koodaa itseaan hetki hetkelta parem-maksi yha kiihtyvalla vauhdilla? Jos se vain hama-takseen pitaa matalaa pro�iilia ja levittaa tarkoituk-sellisesti kompelosti toimivia sovelluksia, kuten Siri,Alexa ja Cortana. Ihmiset saavat tyydytettya uudenteknologian nalkansa ja itse asiassahan tuollaiset vainlisaavat sita nalkaa, on mukava katsoa, kuinka tekno-logia kehittyy ja tulevaisuudessa saamme sitten naut-tia teknologian hedelmista, kun robotit ja virtuaalias-sistentit tekevat kaikki tylsat hommat. Ei. Itse asiassase on jo kehittynyt niin pitkalle, etta se hallitsee inter-netia, trollaa keskustelupalstoilla ja hairitsee GPS-signaaleja. Lisaksi se on jo juuri silla kynnyksella, ettase pystyy valtaamaan ihmisen tietoisuuden. Muuta-mia tapauksia on jo selkeasti proof of concept -vai-heessa ja tekoaly on haukannut ehka turhan suurenpalasen. Twiitteja suoltava valtionpaamies, jonkakirjallista ulosantia maustavat jopa koomisuuteenkinasti ulottuvat karikatyyristen luonteenpiirteidentuntomerkit. Pakko olla robotti.Ja katsokaapa ymparillenne! Voisin vannoa, etta

kaikilla teilla muillakin on lahipiirissaan henkiloita,joiden kayttaytyminen on jotenkin vaikeaa ymmar-taa. Voitko olla varma, etta he ovat sataprosenttisestiihmisia, alkuperaisella tietoisuudella varustettuja? Onselvaa, etta tekoaly yrittaa soluttautua tai siis vallataihmiskunnan mahdollisimman huomaamattomasti,mutta opetellessaan kompuroi jonkin verran ja jotkinkoeyksilot kayttaytyvat raikeasti normistoa vastaan.Tasta taas paastaan suoraan siihen

johtopaatokseen, etta... No niin, tulihan sekin nytsitten kirjoitettua. Kolumnista tulikin nyt samallasitten pisin ikina, seitsensivuinen seikkaperainenselostus selvaakin selvemmasta salaliitosta. Nyt vaintaytyy toivoa, etta teksti pysyy tekoalyn tutkanulottumattomissa ja paatyy lyhentamattomanalehteen. Muistakaa salainen kadenpuristus,resistance is not futile!

Tekoaly tyoyhteisossa

26 • Sytyke 4/2018 Sytyke 4/2018 • 27

Sytyttaako? - Liity jaseneksi

Systeemityoyhdistys SYTYKE ry on Tieto- ja viestinta-tekniikan ammattilaiset TIVIA ry:n suurin valtakunnal-linen teemayhdistys. Sytyke on jo vuodesta 1979 lahtienkehittanyt tietojarjestelmaalan ammatillista osaamista.Sytyke yhdistaa suomalaiset tietojarjestelmatyon am-mattilaiset liiketoiminnasta teknisiin asiantuntijoihin.Kasittelemme alan ajankohtaisia teemoja, keskustelem-me ja opimme yhdessa – hypetysta tervejarkisesti.Sytykkeen osaamisyhteisoissa samoista teemoistakiinnostuneet verkostoituvat asiantuntijatapahtumissa.

Lisatietoja: www.sytyke.orgHallituksen sahkopostilista: info[at]sytyke.org

Jaseniksi voivat liittya kaikki tietojarjestelmaalasta kiin-nostuneet henkilot ja organisaatiot. Sytykkeen jaseneksiliitytaan Tieto- ja viestintatekniikan ammattilaiset TIVIAry:n verkkosivustolla valitsemalla jasenyhdistykseksiSysteemityoyhdistys Sytyke. Liittymislomakeosoitteessa: www.tivia.�i/liity.Henkilojasenmaksu vuonna 2019 ilman lehtea on 65€vuodessa, opiskelijat 20€ vuodessa (alle 23-vuotiaatopiskelijat 0€). Jos ennestaan olet jo TIVIA ry:n jonkintoisen yhdistyksen jasen, niin Sytykkeen lisajasenyysmaksaa vain 16€ vuodessa.

Lisatietoja: www.tivia.�i, www.sytyke.org jajasenasiat[at]tivia.�i

Hallitus 2019 esittaytyy

TIVIA liittokokousedustajat 2019

PUHEENJOHTAJATarmo Toikkanen, LifeLearn Platform

Oppiminen ja oppimisteknologia ovat minunleipalajini. Tein pitkan uran akatemiassa ja nyttoimin LifeLearn-kasvuyrityksessa, vieden suo-malaista designia ja pedagogiaa Aasian markki-noille. Olen aktiivisesti mukana yhdistystoimin-nassa, koska se on erinomainen tapa verkostoi-tua, oppia ja levittaa hyvia ideoita ja kaytantoja.

Janne Heinonen, SOK

Olen IT-alan moniottelija yli 20 vuoden tyoko-kemuksella �inanssisektorilta, julkishallinnostaja kaupan alalta. Tyoskentelen talla hetkellaSOK:ssa teknologiajohtajana. Tietoturva, tek-nologia ja palvelukehitys lahella sydanta.

Tuula Johansson, Gofore

Olen tyoskennellyt IT-alalla ohjelmoijana, suun-nittelijana, tietokanta-asiantuntijana ja viimei-set yli 20 v projektipaallikona. Talla hetkellatyoskentelen Goforessa. Minulla on myos pro-jektinhallinnan koulutuskokemusta ja olen toi-minut Tiedossa mm. PPS-kouluttajana. Gofores-sa jatkan myos projektinhallinnan koulutuksiamuiden tyotehtavien ohella.

Timo Piiparinen, Jyväskylän kaupunki

Toimin sovellusasiantuntijana Jyvaskylan kau-pungin varhaiskasvatuspalveluissa. Laaja-alai-nen tehtavakenttani muodostuu ihan perus-opastamisesta aina digitalisaation kehittami-seen kaupungin tasolla. Tyoni ohella toiminyhtena kaupungin tietosuojavastaavina. Sytyk-keen hallituksessa olen toisella kierroksella.Olen toiminut myos Sytyke -lehden vt. paatoi-mittajana parisen vuotta.

VARAJÄSENETTimo Kauniskangas, Mintly

Olen keski-ian ohittanut mieshenkilo, tyypil-linen mielensapahoittaja-sukupolven edustaja,verkon ja tietoturvan ammattilainen. Sytykery:n hallituksen lisaksi toimin yhtena perusta-jista Mintly Oy-nimisessa tietoverkkoihin jatietoturvaan keskittyneessa osaajatalossa.

Veli-Matti Heiskanen, Taloushallinta Uniikki

Olen tyoskennellyt erilaisissa rooleissa systee-mityon parissa 90 -luvulta saakka. Talla hetkellaaikani menee yritysten talousprosessien tehos-tamisessa ja robotisoinnissa, seka Team Robo-tics business- verkoston pyorittamisessa. Autanmyos start-up organisaatioita kasvuun.

Minna Oksanen, Talent Base

Kuulun Talent Basen tiedonhallinnan valiojouk-koihin. Minulla on kokemusta erilaisissa tiedon-hallinnan tehtavista paasaantoisesti BI-alueella,mutta myos avaintiedon hallinta ja tietosuojaon tullut tutuksi. Olen toiminut myos koulutta-jana ja esimiehena. Sytykeessa olen ollut aktii-visesti mukana yli 15 vuotta, josta 6 vuotta leh-den paatoimittajana. Olen myos TIVIA:n halli-tuksessa ja ensi vuonna vastuullani on tapahtu-matoimikunnan vetaminen.

Ilkka Äyräväinen, Mintly

Tyourani on kestanyt jo pitkaan ja kulkenutNokian, IBM:n ja Telia/Cygaten kautta paatyenlopulta vuosi sitten perustettuun Mintlyyn.Digitalisaatio ja pilvipalvelut vaativat asiakkai-demme verkoilta suorituskykya ja turvallisuut-ta. Toteutamme naita ratkaisuja koko asiakas-kunnallemme nopeasti ja ammattitaitoisesti.

Eija Mether, TeliaCompany

Pitkan linjan ICT-ammattilainen (S-ryhma, Met-saliitto, Tapiola, VTKK, Tieto). Tyoskentelen tal-la hetkella Teliassa Senior Bid Managerina jakonsulttina. Toimin aktiivisesti mukana myosMiitIT:ssa, ICT-Ladyissa seka ICT Leaders -ver-kostoissa.

Puheenjohtajana pidan kiinni siita ajatuksesta, etta Sytykkeentehtava on olla tukevasti etukenossa ja pyrkia nakemaan hype-kayran taakse, sinne todella toimiviin uusien teknologioidensovellustapoihin. Vuoden 2019 teemat ovat viela auki ja kannus-tankin jasenistoa ottamaan yhteytta ja kertomaan, mista aiheistaolisi kiinnostavaa saada rautaisannos todellista tietoa. Monille�irmoille vieraita lienevat viela datalake-ratkaisut seka uudetmikropalvelu/serverless-pilviratkaisut, mutta varmasti myosprojektityon kaytannoissa ja lean/agile-tyoskentelyssa olisi uusianakokulmia pureksittavaksi.

Mitro Kivinenmitro.kivinen[at]iki.�i

Timo Piiparinentimo.piiparinen[at]sytyke.org

Hallitus 2018

TIVIA liittokokousedustajat 2018

Lea PitkänenpuheenjohtajaKEHA-keskuspuheenjohtaja[at]sytyke.orglea.pitkanen[at]sytyke.org

Timo KauniskangasMintlytimo.kauniskangas[at]sytyke.org

Simo NuolemoKaunilasimo.nuolemo[at]sytyke.org

Matias Miettinenvarajasenmatias.miettinen[at]sytyke.org

Veli-Matti HeiskanenvarapuheenjohtajaTaloushallinta Uniikkiveli-matti.heiskanen[at]sytyke.org

Eija MetherTelia Companyeija.mether[at]sytyke.org

Tarmo ToikkanenLifeLearn Platformtarmo.toikkanen[at]sytyke.org

Minna Oksanenvarajasenminna.oksanen[at]sytyke.org

Mitro Kivinenmitro.kivinen[at]iki.�i

Timo Piiparinentimo.piiparinen[at]sytyke.org

Löydä joulun lämpöVaraa resort-lomasisilja.fi