12013

IHMISARVON PUOLESTA

HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET

”Kongossa voitapahtua mitä vain”

nuorisoteatterianaisten oiKeuKsista

Yhteisvastuu tukee vanhoja ihmisiä

Onko Teillä vielä unelmia?

Pääkirjoitus

Jo kysyessäni havahduin ennakkoluulooni: miksi lipsahtikaan tuo sana ”vielä”? ”Jos saisin tuoksutella kerrostalomme pihalla kukkivaa sireenipensasta,

jonka rakastuneena neitona istutin sulhaseni kanssa.” Hissittömän talon viiden-nessä kerroksessa 95-vuotias leskirouva kertoi toiveensa, jonka toteutumiseen ei tarvita budjettipäätöksiä, lakimuutoksia eikä komiteoita. Siihen tarvitaan ihmisiä, jotka tarttuvat muutosvaltaansa. Elämää voi rikastuttaa, sulostuttaa, oikeudenmukaistaa. Mutta ei kuitenkaan passiivilausein eikä ulkoistaen. Minä, sinä ja me voimme tehdä niin toisillemme.

Yhteisvastuukeräys avaa eteemme vanhusten elämää Suomessa ja Kambodžassa. Nämä vanhukset eivät ole yksi joukko eivätkä yhtenäinen luok-ka. Jokaisella heistä oma elämäntarinansa. Viisautensa jaettavaksi ja selviy-tymistarinansa kerrottavaksi. Yhteisvastuukeräys antaa kasvoja heille, jotka ovat ja elävät, vaikka monet jo katukuvasta tai maailmankartalta kadonneina. He ovat osa meitä ja meidän yhteistä historiaamme. Liian moni heistä asuu sellaisen oven takana, jota juuri kukaan ei avaa. Liian moni kantaa viisautta, jonka media sivuutti, kun sota, väkivalta ja mieletön kärsimys kirjautui näiden vanhusten muistiin.

Mitä on elää niin, ettei kukaan enää muista eikä tarvitse? Mitä tapahtuu ihmiselle, jos kenellekään ei voi sanoa ”muistat sie”? Miten käy ihmiselle, joka on omien vuosikymmentensä rikas kertomus ja nyt vain viranomaisten merkin-tä sosiaaliviraston tai kansainvälisen avustusjärjestön papereissa?

Yhteisvastuukeräys on kädenojennus meille kristityille. Se auttaa meitä toteuttamaan kristityn perusolemusta. Se tarjoaa meille mahdollisuuden tar-kastella asenteitamme. Löytää arkitekoja hyvyyden puolesta. Halua havahtua paikallisiin ja kansainvälisiin mahdollisuuksiimme vahvistaa äänemme oikeu-denmukaisuuden puolesta.

Yhteisvastuukeräys voimistaa kristinuskon globaalia voimaa: helsinkiläislä-hiön unelmoiva ikäihminen, Pohjois-Suomen unohdettu vanhus ja Kambodžan isoäiti ovat ihmisiä, jotka tarjoavat meille mahdollisuuden ymmärtää enemmän itsestämme ja uskostamme.

Irja AskolaHelsingin hiippakunnan piispa, Yhteisvastuukeräyksen 2013 esimies

Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavunmaksuton tiedotuslehti, jokailmestyy neljä kertaa vuodessa.

PÄÄTOIMITTAJA Antti PentikäinenTOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Maija SankariTOIMITUSSIHTEERI Ulla Kärki

TOIMITUSKUNTAHanna Antila, Ilkka Halava,Veera Hämäläinen, Taneli Kylätasku

JULKAISIJAKirkon UlkomaanapuPL 185 (Luotsikatu 1 A), 00161 Helsinki

Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaisen avustus-toiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö. Se kuuluu kirkollisten avustusjär-jestöjen ACT-verkostoon.

AVUSTUSTILITNordea IBAN:FI33 1572 3000 5005 04,BIC: NDEAFIHH Ålandsbanken IBAN: FI91 6601 0004 0036 46, BIC: AABAFI22

TILAUKSET JAOSOITTEENMUUTOKSETAsiakaspalvelu puh. 020 787 1201asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi

Nro 1 Helmikuu 2013

Yhteisvastuukeräyson kädenojennus.

ULKOASU Hiekka Graphics

KANSIKUVA Ville Asikainen KIRJAPAINOFram / 1.2013 / 35 000 kpl

ISSN 1797-7207

Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättäedusta ministeriön virallista kantaa.

Pysy ajan tasalla seuraava lehteä odottaessa:tilaa sähköinen uutiskirjeemme ja tykkää Kirkon Ulkomaanavusta Facebookissa!kirkonulkomaanapu.fi

Kuva

: Sep

po J.

J Sirk

ka

3TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Onko Teillä vielä unelmia?

EläkeläinenSalado Abdulahi AbdiNairobi, Kenia

Vanhan ihmisen tulisi elää ystävällisessä ym-päristössä hyvällä asuin-alueella. Suhteet lapsiin ovat hyvät. Hänellä on myös luja usko. Rahaa on tarpeeksi, ettei elannon eteen joudu ponnistelemaan.

Petrus KoskimiesHelsinki, Suomi

Uskoisin, että Suomessa vanhan ihmisen elämästä tekee mielekästä turvalli-suudentunne ja läheis-ten ihmisten läsnäolo. Tärkeintä on tuntea olonsa hyödylliseksi. Vanhojen ihmisten kohdalla omatoimi-suuden ylläpitäminen kohottaa itsetuntoa ja omanarvontuntoa, ja pitää mielen kirkkaana.

Opiskelija Linda Saya,Phnom Penh, Kambodža

Vanhus voi elää hyvää elämää Kambodžassa, jos hänen lapsensa pitävät hänestä huolta. Yleensä vanhuk-set jäävät asumaan joko vanhimman tai nuorim-man lapsensa luo. Jos ei ole ketään, joka pitää huolta, täytyy taistella saadakseen jokapäiväisen ruoan. Vanhusten elämään tuovat iloa lastenlasten lisäksi temppelissä rukoileminen ja ystävien tapaaminen. Minulla on kaksi isoäitiä, joista 74-vuotias asuu perheeni luona ja 82-vuotias tätini perheessä.

”Toimittajan ammatissa on ehkä ihaninta se, että saa kysyä. Ujohkona ihmisenä nautin siitä, että toimittajan roolissani, kynä ja lehtiö kädessä, en arastele lähestyä vieraita ihmisiä.

Olin viime vuonna matkalla Kambodžassa, jossa haastat-telin erityisesti vanhoja ihmisiä. Menimme istumaan var-joon tai sisälle (lämpötila oli noin +35 astetta), minä kyselin, kambodžalainen kollega tulkkasi ja haastateltava vastasi. Vanhat naiset ja miehet vastailivat kärsivällisesti, oudoiltakin tuntuvia kysymyksiä kunnioittaen. Opin heidän vastauk-sistaan paljon elämästä maassa, joka tunnetaan parhaiten hirmuvallasta, jonka jäljet näkyvät kaikkien elämässä. Mutta jolla on myös ikivanha, rikas, länsimaalaiselle aika tuntematon historia, ja tänään kovia arvojaan tunkeva nykyisyys. Tunnen kiitollisuutta, että sain kohdata nämä ihmiset ja kuulla heidän elämäntarinansa. He jäävät mieleeni pitkäksi aikaa.

Yhdestä kyselytuokiosta syntyi sivulta 6 alkava juttu.”Ulla KärkiToimitussihteeri

Lehden teKijöiLtäMuistoja Kambodžasta

Tässä ajassa

MillaiSTa on hyväeläMä vanhana?

Kuva

: Kirs

i Sal

oKu

va: N

elly

Nya

gah

Kuva

: Mai

ja K

estil

ä

Kuva

: Loe

k So

thea

Onnellistaalkanutta vuotta Sinulle

lehden lukija. Sydämellinen kiitos tuestasi Kirkon

Ulkomaanavun työlle! Sinun avullasi teemme toivosta

totta eri puolilla maailmaa, myös tänä vuonna.

4 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Tässä ajassa

Itäisessä Kongossa sijaitseva miljoonakaupunki Goma, jossa on myös Kirkon Ulkomaanavun alue-toimisto, joutui taisteluiden keskel-le marraskuussa. Ulkomaanavun avustusoperaatio oli hetken sei-sauksissa. Nyt Gomassa voidaan taas jakaa ruokaa ja muita tar-vikkeita kaupunkiin paenneille ihmisille.

Kongon sota on jatkunut jo vuosia.”Tilanne on edelleen kauhean

hauras. Maassa voi tapahtua mitä vain. Goman kaupunki on keskiössä ja pahinta on, jos sotatoimet tulevat kaupungin keskustaan”, kertoo Kirkon Ulkomaanavun kansainvälisen työn johtaja Jouni Hemberg, joka vieraili Gomassa ennen joulua.

Hembergin mukaan konfliktille ei ole näkyvissä rauhanomaista lopputu-losta vielä pitkään aikaan.

”On kuitenkin uskomatonta, miten ihmiset sodan keskellä pyörittävät arkipäivää.”

Ihmisille on jaettu ruokaa sekä tarvikkeita arjesta selviytymiseen.

Lisäksi heitä tuetaan toimeentulon hankkimisessa – muun muassa anta-malla siemeniä maanviljelyyn.

”Tilanne on edelleen jännittynyt, ja me seuraamme sitä tarkasti. Leireillä käynnistynyt avustusoperaatio toimii aika vähäisillä resursseilla.”

Kongossa oli jo ennen uusien taisteluiden alkamista yli 700 000 maan sisäistä pakolaista. Kapinallisia sekä armeijaa on syytetty vakavista ihmisoikeusrikkomuksista, kuten raiskauksista. Maassa olevat YK-joukot eivät ole kyenneet estämään väkival-taisuuksia.

Hemberg kertoo hämmentyneenä, että maassa pitkään toimineet Kirkon Ulkomaanavun koulutushankkeet ovat jatkuneet lähes keskeytyksittä. Hän uskoo sen johtuvan siitä, että hankkei-ta toteuttavat kumppanit ovat ammat-titaitoisia.

Lisäksi Ulkomaanapu suunnittelee toimeentulo-ohjelman laajentamista ja jatkaa oikeusavun ja psykososi-aalisen tuen tarjoamista raiskatuille naisille.

Kirkon Ulkomaanapu sai loka-

kuussa ulkoministeriöltä 500 000 euroa humanitaarisen apuun Kongon demokraattisessa tasavallassa. Rahaa tarvitaankin, jotta myös evakoille voidaan järjestää koulutusta. Monet ovat siirtyneet maan sisällä niin monta kertaa, että normaali elämä on ollut mahdotonta.

”Ero naapurimaahan Ruandaan on huikea. Sota on vaurioittanut Kongoa pahasti. Goman alueella pitkäkestoi-sen konfliktin ympärillä on muutakin dramatiikkaa. Vieressä oleva tulivuori voi pamahtaa milloin tahansa tai arvokasta metaanikaasua allaan pitävä Kivu-järvi voi lentää ilmaan”, kuvailee Hemberg.Teksti: Eeva Suhonen

Auta heti!Lähetä tekstiviesti ’APU’numeroon 16 499 (10 €).

Tai voit tehdä lahjoituksen suoraan tilillemme FI33 1572 3000 5005 04, viesti: Kongo. Voit myös lahjoittaa verkko-

sivuillamme.

Oppitunti ETN-ammattikoulutuskeskuksessa Gomassa. Kirkon Ulkomaanavun tukemat nuorten ammattikoulutushankkeet ovat saaneet jatkua väkivaltaisuuksista huolimatta.

Kongon tiLanne jatKuu hauraana

Kuva

: Vill

e As

ikai

nen

5TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA 5TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Tässä ajassa

”Astuttuani autosta ulos minua viedään. Kättelen leirin vanhimmat ja vas-taavat. Minulle halutaan näyttää vesitankit ja kuinka vedenjakelusysteemi toimii. Kaivan esiin kamerani. Sitten mennään. Lapset tanssahtelevat ym-pärilläni. Eivät ainakaan näe nälkää niin, etteivät jaksaisi pelleillä ja nauraa.”

Toimittaja Päivi Nikkilä kävi Mohammed Mogen pakolaisleirillä Soma-limaassa viime joulukuussa. Kirkon Ulkomaanavun vesiprojekti leirillä oli juuri alkanut.

”Minua kuljetetaan vesitankilta toiselle. Jono keltaisia muovikanistereita odottaa täyttämistään”, Päivi Nikkilä kuvailee tutustumistaan leiriin.

Kirkon Ulkomaanapu jakaa puhdasta juomavettä maan sisäisille pakolai-sille Hargeisan lähistöllä Somalimaassa. Mohamed Mogen leirillä on reilut 17 000 maan sisäistä pakolaista, joilla ei ole ollut riittävästi puhdasta vettä.

”Projekti auttaa välttämään likaisesta vedestä johtuvien infektiotautien leviämistä. Samalla työskentelemme jatkuvasti sen eteen, että humanitaa-risen tilanteen pysyvämpi ratkaisu saataisiin aikaiseksi”, Kirkon Ulkomaan-avun Somalian alue-edustaja Bashir Hussein sanoo.

Puhdasta vettäpakolaisille Somalimaassa

60vuotta täyttäneiden ja

sitä vanhempien ihmisten lukumäärä maailmassaon kaksinkertaistunut

vuodesta 1980.

Kirkon Ulkomaanapu toimittaa apua Syyrian sisällissotaa paenneille sekä maan rajojen si-sällä että pakolaisleirillä Jordaniassa. Syyrias-sa apu menee perille paikallisten yhteistyö-kumppaneiden kautta. Talvi on entisestään vaikeuttanut pakolaisten tilannetta. Monet kärsivät kylmistä ja kosteista olosuhteista.

Syyrian pakolaiSten tilanne jatkuu

vaikeana

Kongon tiLanne jatKuu hauraana

KYmmenen maataKeskimääräinen eliniänodote

Angola Honduras Kambodža Nepal Suomi Ruotsi Sierra Leone Uganda Venäjä Yhdysvallat

%

100

75

50

25

0

Lähd

e: (W

orld

Hea

lth O

rgan

izat

ion,

200

9)

69 61 67

80 81

49 52

6879

52

Jonoa vesipisteellä Mohammed Mogen pakolaisleirillä.

Kuva

: Päi

vi N

ikki

lä

6 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA6

Kuivasta maasta nousevan pölyn kirjomat pikkutytöt tulevat ihmettelemään kotipihaan ilmestyneitä ulkomaalaisia. Viisi-vuotias Rey ja neljävuotias Srey Ya asuvat mummon luona jo kolmatta vuotta.

Koti on vaatimaton laudasta ja bambusta rakennettu mökki Kul Totenngin kylässä Kambodžan syrjäisellä maa-seudulla. Isoäiti pyytää sisälle, suojaan kuumalta auringon-paisteelta. Tässä kodissa on tavaraa korkeintaan saman ver-ran kuin viikon matkaa varten pakatussa matkalaukussani.

Isoäiti An Sean on kärsivällinen ja rauhallinen pieni nainen. Eläväisten pikkutyttöjen lisäksi hän huolehtii myös heidän 9-vuotiaasta veljestään ja 7-vuotiaasta siskostaan. An Seanin mies kuoli kymmenen vuotta sitten.

Miten ihmeessä hän jaksaa, vanha ihminen, neljän pie-nen lapsen kanssa?

”On tämä raskasta, mutta mitä voin tehdä? Jos minä en huolehdi näistä lapsista, ei sitä kukaan muukaan tee. On lapsista myös iloa”, An sanoo.

15 euron kuukausibudjettiLapsista huolehtiminen täällä tarkoittaa aikamoista työru-peamaa. Kylässä ei ole supermarkettia, josta noutaa ainek-set helppoihin ja nopeisiin aterioihin. Vihannekset tulevat omasta maasta. Ruoka kypsennetään avotulella. Polttopuut pitää hakea, vesi kantaa kaivosta. Pyykit pestään käsin.

”Joskus on niin kiire, että lasten pitää mennä keske-nään kaivolle pesulle”, An Sean toteaa.

Aamulla herättyään An Sean rullaa kasaan matot, joil-la perhe nukkuu ja tekee aamupuuron riisistä ja kalasta.

74-vuotias isoäiti An Sean hoitaa neljää alle kymmenvuotiasta lapsenlasta vuorokauden

ympäri seitsemänä päivänä viikossa.

Teksti: Ulla Kärki. Kuvat: Ville Asikainen ja Ulla Kärki.

iSOäiti piTää huolta

Rey ottaa vauhdit talon alla olevaan varjoi-saan tilaan tehdyssä keinussa.

7TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

An Sean toivoopysyvänsä terveenä.

Isommat lapset lähtevät kouluun, ja noin kahdeksalta aamulla An alkaa tehdä työtään.

An hankkii tuloja perheelle punomalla palmunlehdistä kattopalo-ja. Niiden myynnillä hän tienaa noin kymmenen euroa kuukaudessa. Lasten isä tulee käymään kerran kuussa ja tuo rahaa viiden euron verran. Näillä on tultava toimeen.

Perheitä, joissa isoäiti huolehtii lastenlapsista, löytyy paljon ympäri maailmaa. Isovanhemmasta tekevät huoltajan esimerkiksi siirtotyöläisyys, sairaudet, erityisesti aids, tai avioeroa seurannut muutto toiselle paikkakun-nalle, kuten tässä perheessä.

Pohjimmainen syy on yksinker-taisesti köyhyys.

Katselen mietteissäni suloisia pikkutyttöjä. Miten ihmeessä äiti on

voinut lähteä kylästä ja jättää pienet lapsensa?

Mutta näissä syrjäkylissä elanto on tiukassa. Oman pellon tai vihan-nestarhan ulkopuolisia ansaintamah-dollisuuksia ei käytännössä ole. Nai-nen ei myöskään voi asua yksikseen, sillä se ei ole sosiaalisesti hyväksyttyä. Eron jälkeen lasten äidin on todennä-köisesti ollut pakko lähteä työn pe-rässä kaupunkiin tai muuttaa takaisin lapsuudenkotiinsa.

Omaa aikaa onkäynti pagodassaToki An Sean on väsynyt.

”Raskaita hetkiä ovat ne, kun selkäsärky valvottaa yöllä, kun lapset eivät tottele, ja kun joudun kuuntele-maan nälkäisten lasten itkua ruokaa valmistaessani”, hän kuvailee.

Virkistystä ja omaa aikaa An saa jokaviikkoisesta käynnistä kylän pa-godassa eli pienessä buddhalaistemp-pelissä. Sinne mennään paitsi osoitta-maan kunnioitusta Buddhalle, myös tapaamaan ihmisiä.

”On mukavaa tavata omanikäisiä ihmisiä.”

An muistaa myös ajan, kun pagodassa käyminen oli ankaras-ti kiellettyä. Jokaisella vanhemmalla kambodžalaisella on surullinen tari-na kerrottavanaan punaisten khme-rien hirmuvallasta 1970-luvulla. Kul Totenngin kylän ihmiset pakotettiin kaivamaan kanaalia. Maata sai viljellä vain yöaikaan.

Punakhmerien vajaan neljän vuo-den vallassaolon aikana Kambodzhas-sa kuoli yli miljoona ihmistä. Myös An Seanin vanhin tytär menehtyi pakko-työssä.

8 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Miten ihmeessä äiti on voinut lähteä kylästä ja jättää pienet lapsensa?

An Seanilla on ilonaan ja huolenaan neljä lapsenlasta.

9TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

”Hän ei tottunut ruokaan – lai-haan puuron, jota meille annettiin – ja kuoli”, An kertoo.

Ilman eläkettäPunakhmerien aika ja sitä seurannut pitkä sisällissota tekivät Kambodzhas-ta ehkä maailman eniten miinoitetun maan. Maastoon jääneet miinat vai-keuttavat maanviljelyä ja rakentamista.

An Seanin toinen poika, joka asuu kylässä, on menettänyt toisen jalkansa astuttuaan miinaan.

”Hänenkin toimeentulonsa on hyvin vaikeaa. Jos ruoka loppuu, voin kuitenkin pyytää häneltä meille vähän rahaa.”

Tässä on An Seanin turvaverkko. Kambodža on yksi maailman köyhim-mistä maista eikä maassa ole sosiaali-turvaa, eläkkeitä eikä palveluja van-husväestölle.

”On hyvä, että lapset käyvät kou-lua. Toivon heille hyvää työpaikkaa ja kunnon palkkaa”, An sanoo.

Myös kehitysmaissa vanhusten osuus väestöstä on kasvamassa. Moni vanhus joutuu tekemään raskasta työ-tä elämänsä viime metreille, ja kuten An, moni huolehtii lapsenlapsista. Elanto on maaseudulla tiukassa, ja Kambodžassa maanviljelyä vielä vai-keuttavat ilmastonmuutoksen myötä epäsäännöllisiksi muuttuneet sateet ja jatkuvasti nousevat hinnat.

Kambodžassa Yhteisvastuukeräys 2013 tukee syrjäisten ja köyhien maaseutu-alueiden kehityshanketta, jossa kyläyh-teisöjä koulutetaan monin tavoin autta-maan itse itseään. Kylien elinolosuhtei-den kokonaisvaltainen parantaminen helpottaa vanhusten arkea.

Vaikka Kambodžassa vanhojen ihmisten tilanne on vaikea, kau-nista maassa on se, että heitä kunnioitetaan. Kunnioituksen osoittaminen opitaan jo lapse-na. Kambodžassa tervehditään kumartamalla, ja lasten ja nuor-ten on kohteliasta kumartaa kohdatessaan vanhan ihmisen.

Tästä kertoo esimerkiksi sananlasku: ”Kypsymätön riisin varsi seisoo pystyssä, mutta kypsynyt riisi taipuu jyvän painosta.” Riisi on kambodžalaisten tärkein ruoka-aine ja arvostettu kasvi. Pään taivuttaminen kumarrukseen, kuten kypsä riisin varsi taipuu, on merkki riisin anteliaisuudes-ta ja kypsyydestä ihmisessä itsessään.

Minullekin tähdennettiin jo matkan alussa, että vanhuksia puhutellaan kohteliaasti ja hilli-tyllä äänellä. Vanhoille ihmisille myös pitää kumartaa tavallista syvempään.

Kambodžasta syntyi kuva, että vanhuksista haluttaisiin pitää huolta, mutta usein ei pystytä.

”He kaikki tekevät vielä työ-tä!” hämmästelee tulkkinani toimiva Kirkon Ulkomaanavun kambodžalainen työntekijä, kun olemme tavanneet 7-8 -kymp-pisiä mummoja ja -vaareja.

Minunkin mielestäni jokai-nen näistä pitkän ja raskaan elä-män eläneistä ihmisistä olisi jo ansainnut lokoisat eläkepäivät. Ulla Kärki

Kirkon Ulkomaanavun tiedottaja Ulla Kärki vieraili Kambodžassa viime vuonna.

Kypsynytriisi taipuu

An Sean pellolla.

Perheen koti ei pidä kunnolla vettä monsuunisateiden aikaan.

10 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Kaikilla maailman ihmisillä on oikeuksia ja oikeus vaatia niiden toteutumista.

Teksti: Riikka Seppälä Kuvitus: Anna-Kaisa Jormanainen

Köyhyysloukkaaihmisoikeuksia

Mitä jos Suomen hallitus ilmoittaisi eräänä päivänä lakkauttavansa perus-koulujärjestelmän? Vanhemmat, jotka vaatisivat selvitystä päätöksestä, pidä-tettäisiin. He eivät tietäisi, kenen puo-leen kääntyä neuvojen saamiseksi.

Oppivelvollisuus on meille suo-malaisille tuttu käsite. Velvollisuuden pohja on kuitenkin jokaisen lapsen oikeus koulutukseen. Ja on Suomen valtion vastuulla taata, että kouluja on olemassa ja opetus on laadukasta.

Tämä ja moni muu oikeus eivät ole itsestäänselvyyksiä monessa kehi-tysmaassa. Kansalaiset eivät tiedä, et-tä heillä on oikeus puhtaaseen veteen, koulutukseen, toimeentuloon tai vaik-kapa äänestämiseen. Yhteiskunnan ra-kenteet ovat myös usein niin heikot, että ne eivät mahdollista oikeuksien

toteuttamista. Näihin haasteisiin oikeusperus-

tainen kehitysyhteistyö vastaa.

Kehitysjuna jyskyttääKansainvälinen avustustyö on muut-tanut muotoaan ratkaisevasti vuosi-kymmenten varrella.

Avustustyön juuret ovat hyvänte-keväisyydessä, jonka mukaan hädäs-sä olevien auttaminen on moraalinen velvollisuus. Kehitysyhteistyö keskit-tyi alkumetreillään tarpeiden kartoit-tamiseen ja niihin vastaamiseen. Läh-tökohta oli, että ihmisillä on perustar-peita, jotka tulee täyttää.

Hyväntekeväisyyteen perustuva kehitysyhteistyö ei kuitenkaan tarjon-nut keinoja puuttua kehitysmaiden epädemokraattiseen hallintoon tai

köyhyyttä luo-viin rakenteisiin. Se ei vaatinut viranomaisia kantamaan vastuutaan ja tarjo-amaan opetusta, rakentamaan vesi-huoltoverkostoa tai selvittämään, mitä kansalaiset tarvitsevat.

Kehitysmaiden ihmisiä kohdel-tiin passiivisina avun kohteina. Ke-hitys jyskyttää heidän keskuuteensa kuin juna, jota länsimaiset avustus-työntekijät ajavat.

Painetta poliitikoilleViime vuosien aikana ihmisoikeudet ovat nousseet kehitysyhteistyössä etu-

11TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

alalle. On alettu puhua oi-

keusperustaisesta lä-hestymistavasta. Oikeusperus-

taisessa kehitysyhteistyössä vahviste-taan kehitysmaiden ihmisten tietämystä heidän oikeuksistaan ja tuetaan heidän työtään näiden oikeuksien puolusta-miseksi ja vaatimiseksi. Tämä on myös Kirkon Ulkomaanavun tapa toimia.

Köyhyys nähdään ihmisoikeusky-symyksenä, ei materiaalien tai voimava-rojen puutteena. Ennen kaikkea kehitys-maiden ihmiset eivät ole uhreja tai avun kohteita, vaan aktiivisia toimijoita, jotka

osallistuvat koko kehi-tysprosessiin.

”Oikeusperus-taisella lähestymis-tavalla edistetään myönteistä kehitystä sekä luodaan yhte-yksiä kansalaisten ja vastuullisten viran-omaisten ja päättäji-en välille”, summaa

Kirkon Ulkomaanavun ihmisoikeuksien, osal-

lisuuden ja gender-kysy-mysten asiantuntija Eva-

Marita Rinne-Koistinen.Köyhyyden vähentämi-

nen ja ihmisoikeuksien toteu-tuminen edellyttävät poliittista

vaikuttamistyötä. Kehitysmaiden valtioita muistutetaan niiden vas-

tuusta huolehtia kansainvälisissä sito-vissa ihmisoikeussopimuksissa määri-teltyjen oikeuksien toteutumisesta.

Päämääränä on vastuullinen val-tio ja oikeuksistaan tietoinen aktiivi-nen kansalaisyhteiskunta.

Oikeutta maanviljelijöilleEsimerkiksi Kambodžassa maaoikeudet ovat suuri poliittinen kysymys. Aiem-min viljelysmaat olivat usein yhteisön omistuksessa, eikä kenelläkään välttä-mättä ole osoittaa paperein omistusoi-keutta maahan.

Nyt valtio on ottanut viljelysmaa-ta haltuunsa ja myy maita eteenpäin kambodžalaisille ja kansainvälisille yrityksille. Paikalliset viljelijät ovat menettäneet elinkeinonsa. Kirkon Ul-

komaanapu on puolustanut paikallis-ten kumppaniensa kanssa viljelijöiden oikeuksia.

”Työmme on koostunut ennen kaikkea yhteisöjen voimaannuttami-sesta ja oikeuksista kertomisesta. Kou-lutamme ja tuemme paikallisia kump-paneita poliittisessa vaikuttamistyössä. Esimerkiksi kumppanijärjestömme Life With Dignity on nykyään mukana maan pääministerin työryhmässä, jossa vil-jelysmaita koskevia sääntöjä mietitään järkevämmiksi”, Rinne-Koistinen huo-mauttaa.

Oikeuksien puolustamiseen liittyy myös riskejä.

”Mielenosoittajia vangitaan ja ti-lanteeseen liittyy paljon ihmisoikeus-rikkomuksia. Erityisesti naiset ovat maaoikeustaistelussa heikoilla”, Rinne-Koistinen muistuttaa.

Koulutus ja oikeuksista kertomi-nen alkavat kuitenkin tuottaa hedelmää.

”Vierailimme joulukuussa kambodžalaisessa Ou-Angkumin ky-lässä, jossa paikallinen ihmisoikeusak-tivisti oli vangittu hänen vaadittuaan maita takaisin. Vankilan ulkopuolella kyläläisistä koostuva tukijoukko kasvoi päivä päivältä saavuttaen lopulta sata henkeä. Yhteisön painostus varmasti vaikutti siihen, että mies vapautettiin viikon sisällä”, Rinne-Koistinen kertoo.

12 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Kuva

: Vill

e As

ikai

nen

13TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

maY Loeng ja moeur mieng, Kambodža.

vähäinenKin ruoKajaetaan Ystävän Kanssa.Yhteisvastuu 2013 tuKee vanhuKsia.

14 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Joselyn Toledo, 23, opettaa ympäristö- ja terveystietoa ja matematiikkaa vii-des- ja kuudesluokkalaisille Quetzalin kaupungissa Guatemalassa.

Joselynin työpaikka on Kirkon Ulkomaanavun kumppanin Luterilaisen maa-ilmanliiton tukema koulutuskeskus EPRODEP. Keskuksen toiminta perustuu luovuuden vaalimiselle, ja oppilaiden osallistaminen taiteen kautta muodostaa opetusmetodologian pohjan.

“Tarjolla on erilaisia työpajoja, joissa oppilaat pääsevät vapaasti ilmaisemaan itseään. Piirtämisen, kansantaiteiden, kierrätystyöpajojen, tanssin, teatterin ja musiikin avulla lapset pääsevät toteuttamaan itseään ympäristössä, joka eroaa päivittäisestä jengien ja väkivallan maailmasta,” Joselyn selittää.

”Haluan tehdä parhaani, koska koen työn tärkeänä. Nuoret täällä tarvitsevat mahdollisuuksia, ja me voimme tarjota niitä heille. Olen kasvanut täällä ihmisenä ja ammattilaisena,” Joselyn hehkuttaa. Teksti: Riikka Seppälä. Kuva: EPRODEP.

“lasten kanSsa työskentely muuTti elämäni”

Tällä aukeamalla kerromme esimerkkejä siitä, kuinka avustustyömme on muuttanut ihmis-ten elämää. Kiitos tästä kuuluu kaikille tuki-joillemme, jotka ovat lahjoituksillaan tehneet tämän mahdolliseksi.

hondurasilaisnuorta valmistui yhteisöllisen ympäristökas-

vatuksen ohjelmasta. He voivat ottaa jatkossa johtavan aseman kylissään luonnon-

varojen kestävän käytön puolustajina. 

62

Koulutuskeskus on nuoren Joselyn Toledon ensimmäinen oman alan työpaikka.

20

15TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

nuoriSoteatteria naiSten oikeuksiSta nepalisSaJoukko aktiivisia nepalilaisnuoria perusti teatteriryhmän vie-däkseen eteenpäin viestiä naisten oikeuksien tärkeydestä. Se on kiertänyt kotiseudullaan Lalitpurissa esiintymässä erilaisis-sa kylätapahtumissa ja saanut suuren suosion.

Esitykset käsittelevät naisten kokemaa epäoikeudenmukai-suutta, turvattomuutta ja väkivaltaa. Katuteatteri on tehokas keino levittää oikeustietoisuutta alueilla, missä virallinen tie-donvälitys toimii heikosti ja lukutaitoprosentti on alhainen.

Yksi tärkeä aihe ryhmälle on maanomistusoikeus. Perin-teisesti maanomistus Nepalissa on ollut vain miesten oikeus, mutta nyt tilanne on muuttumassa. Kirkon Ulkomaanavun tu-kemat nepalilaisjärjestöt pohjustavat naisten maanomistus-oikeuden leviämistä myös kouluttamalla kyläneuvojia, jotka auttavat aviopareja rekisteröimään vain miehen omistuksessa olevan maan molempien puolisoiden nimiin. Yhteisrekisteröin-tejä on lyhyessä ajassa tehty jo useita kymmeniä.

Rekisteröintien kunniaksi järjestetyissä kyläjuhlissa yleisöä viihdyttää tietysti nuorisoteatteri. Teksti: Ulla Sarasalmi. Kuva: Pratibedan Baidya.

Pohjois-Somaliassa on suuria paimentolaisyhteisöjä. Puolikuival-la alueella laiduntavan karjan täytyy ajoittain vaihtaa paikkaa, jot-ta luonnosta löytyisi ruokaa. Samalla koko yhteisö muuttaa, eikä lapsilla ja nuorilla ole mahdollisuutta käydä koulua.

Liikkuvat telttakoulut ovat antaneet perusopetusta reilulle kah-delle tuhannelle 7–14 -vuotiaalle lapselle ja nuorille. Myös nuoria aikuisia on koulutettu.

Kun koulu alkoi, lähes kaikki lapset tulivat sinne.”Meidän lapsemme ovat eläneet sokeassa tietämättömyydes-

sä. Liikkuva koulu on antanut heille mahdollisuuden nähdä valoa. He ovat oppineet lukemaan ja kirjoittamaan”, yhteisön koulukomi-tean jäsen Abdi toteaa.

”Me kehotamme nyt kaikkia lapsia käymään koulua. Toivomme, että vanhemmat pitävät huolen, että näin tapahtuu.”Teksti: Eeva Suhonen. Kuva: Kirkon Ulkomaanapu.

Nuoret nepalilaisnaiset käyttävät teatteria naisten oikeuksien ajamiseen.

5435ihmistä Syyriassa sai ruoka-,

käteis- ja tarvikeapua Ulkomaan-

avun tukeman paikallisjärjestön avustusoperaation ensi-vaiheessa viime kesän ja

alkusyksyn aikana.

opettajaa on saanut kou-lutuksen Etelä-Sudanissa, jossa pitkän sisällissodan

seurauksena on kova puute opettajista.

20

liikkuvasSa kouluSSa SomaliaSSa

Kolmivuotinen hanke, jossa liikkuvat koulut ovat menneet paimento-laisten luo, oli menestys.

16 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Maailman katsotuimman suomalaisen tv-ohjelman Duud-soneiden tähdet vierailivat viime vuonna Liberiassa tutus-tumassa Kirkon Ulkomaanavun työhön. Tekoja-kampanjaa tukevat Duudsonit ovat puhuneet nuorten koulutuksen ja työllistymisen puolesta ja pääsivät näkemään Liberiassa, millaista nuorten arki on kehitysmaassa.

Matkalla kuvattiin myös Duudsonit tuli taloon -sarjan erikoisjakso, jossa Duudsonit yrittävät tuoda suomalaista iloa afrikkalaiseen kylään.

Jakso esitetään Sub-kanavalla 28. maaliskuuta kello 21.

Kuva

: Lee

na L

indq

vist

KirKon uLKomaanapu suositteLee:

duudsonit afriKassa!

Kansallinen suoraveloituskäytäntö muuttuu ensi vuonna, mutta kuukausi-lahjoitukset jatkuvat käytännössä enti-seen tapaan. Suoraveloituslahjoitukset Kirkon Ulkomaanavulle muutetaan tämän vuoden lopulla pankkien toimes-ta automaattisesti ns. suoramaksuksi tai e-laskuksi, eikä se vaadi lahjoitta-jalta mitään toimenpiteitä. Kerromme kuukausilahjoittajille suoraveloituskäy-tännön muutokseen liittyvistä asioista sekä aikatauluista lisää keväällä.

Jarpille annettiin Yarmahin kylässä Liberiassa vasara käteen.

vietätKö KevääLLäjuhLapäivää?Onko sinulla jo kaikki tarpeellinen? Järjestämerkkipäiväkeräys ja kerro läheisillesi, että lahjojen saamisen sijaan toivoisit heidän muistavan ihmisiä kehitysmaissa. Kirkonulkomaanapu.fi

Tai perusta oma keräyskampanja juhlapäiväsi kunniaksi verkossa ja kutsu ystä-väsi osallistumaan keräykseesi. Omakampanja.fi

Kurkkaa QR-koodi ja perusta oma keräyskampanja! (Jotta voit skannataQR-koodeja, sinun täytyy asentaa älypuhelimeesi ilmainen sovellus, joka lukee QR-koodeja.)

17TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Valitse sinulle sopivin tapa auttaa, ja anna köyhyydessä eläville ihmisille parempi elämä!

Ryhdy kuukausilahjoittajaksi– täytä liitteenä oleva valtakirjaKuukausilahjoittaja-na valitsemasi lah-joitussumma siirtyy suoraveloituksena joka kuukausi kehi-tysmaiden ihmisten avuksi. Suoraveloitus on helppo ja tehokas tapa auttaa. Saat neljä kertaa vuodessa tie-toa siitä, miten lahjoi-tuksesi on muuttanut ihmisten elämän. Kuukausilahjoittajana teet hyvää joka kuukausi.

Keräyskampanjat– tule mukaan tekemään muutosLiity keräyskirjeiden saajaksi soittamalla lahjoittajapalveluun 020 787 1201 tai verkkosivuillamme kirkonulkomaanapu.fi/kerayskirje. Saat kirjeitse kuusi kertaa vuodessa tietoa ajan-kohtaisista keräyksistä sekä lahjoituksilla aikaansaaduista tuloksista.

Testamenttilahjoituksella merkittäviä tekojaMuistaisitko läheistesi lisäksi testamentissasi myös kehitys-maiden köyhimpiä ihmisiä? Tes-tamenttilahjoitus on kaunis ja pitkälle kantava tapa auttaa. Tes-tamenttilahjoituksen ei tarvitse olla suuri – jokaisella lahjoituksel-la on merkitystä köyhän perheen elämässä.

Lisätietoa kaikista lahjoittamiseen liittyvistä asioista saat: kirkonulkomaanapu.fi, lahjoittajapalvelu@kirkonulkomaan-apu.fi tai numerosta 020 787 1201.

Miten sinä vOit auttaa?

toisenLaistaYstävänpäivää!Ystävänpäivänä 14.2. on hyvä aika muistaa ystävää niin lähellä kuin kaukana. Pienet ystävämme kehitysmaissa kaipaavat pääsyä kouluun, äidit puhdasta vettä ruuanlaittoon ja juomavedeksi sekä isät työkaluja toimeentulon ansaitsemiseksi.

Antaisitko ystävänpäiväksi lahjan lähelle ja kauas? toisenlainenlahja.fi

Lahjoittajapalvelumme palvelee arkisin klo 9-16, 020 787 1201 toisenlainenlahja@kirkonulkomaanapu.fi

ToisenlainenLahja

kiittää ystäviään lämpimästi

menneestä vuodesta.

Yhdessä keräsimme

kehitysmaihin

yli 1,2 miljoonaa euroa.

Kiitos Sinulle.

18 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA18 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

KohtauspaikkaKu

va: J

ani L

aukk

anen

Kirkon Ulkomaanapu on nimetty maailmanlaajan uskonnollisten johtajien rauhanvälitysverkoston kehittämisvaiheen sihteeristöksi.Kirkon Ulkomaanapu järjesti Helsingissä tammikuussa YK:n rauhanvälitysyksikön (MSU) pyynnöstä uskonnollisten ja perinteisten joh-tajien rauhanvälityskokouksen. Ulkomaanapu nimettiin kokouksessa perustetun maailmanlaajan uskonnollisten johtajien rauhanväli-tysverkoston sihteeristöksi. Kokouksen jälkeisessä yleisöseminaarissa MSU:n johtaja Robert Dann korosti täydelle salille, että kokous oli merkittävä askel eteenpäin uskonnollisten ja perinteisten johtajien roolille rauhan ja vuoropuhelun edistäjinä.

Ω

Toisenlaisen Lahjan pop-up -myymäläsai myönteisen vastaanoton viimehetken jouluostoksia tehneiltä ohikulkijoilta Helsingin CityCenterissä.Tuotto oli mainiot 7 400 euroa. Suuri kiitos pop-upilla auttaneille vapaaehtoisille!

ΩMatkamessuilla esillä nuoret ja AfrikkaMatka 2013-messuilla Helsingin messukeskuksessa tammi-kuussa kerättiin allekirjoituksia vetoomukseen kehitysmaiden nuorten koulutuksen puolesta. Kirkon Ulkomaanapu tarjosi messuilla mahdollisuuden tutustua toisenlaiseen Afrikkaan.

Ω

Kuva

: Kar

ita L

inde

n-Le

mm

etti

Kuva

: Han

na L

assi

la

19TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA 19TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Leikkiauto AfrikastaMainio Monkey orange -puun hedelmästä Sambiassa valmistettu leikkiauto sopii vaikka aikuisenkin työpöydälle stressiä poistamaan. ”Säästä puu, jotta se voi palvella sinua” on tarpeellinen sanonta Afrikassa, jossa pui-ta kaadetaan kovaa kyytiä niin ihmisten lämmitystarpeisiin kuin taide-esineiden valmistukseen. Monkey orange -tuotteet ovat sataprosenttisen ympäristöystävällisiä, koska hedelmistä käytetään vain niiden kova kuori.Hinta: 14,90 €

Tilaukset: Kotimaa-yhtiöiden kauppa, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, p. 020 754 2350. Verkkokauppa: sacrum.fi

Putiikki

Kaupan hedelmähyllyillä notkui iso laatikko tuoreita viikunoita. Kerä jäävuorisalaattia, tomaatteja, kurkkuja ja halloumijuusto pilkkoutuivat tuoreiden viikunoiden kaveriksi lautaselle.

Ripaus balsamico-viinietikkaa sekä olii-viöljyä salaatille hunnuksi, ja pannulla pais-tetut halloumiviipaleet hunnun sekaan. Näin

kätevästi valmistat illallissalaatin kiireisen päivän päätteeksi.

Salaattia nauttiessa voi katsella pimenty-vän kukkulaisen kaupungin valoja ja nauttia raikkaan lasillisen valkoviiniä keskieurooppa-laisittain mineraaliveteen sekoitettuna.Outi Behm, alue-edustajaAmman, Jordania

viikunaSalaatTi lähi-idästä

Tapahtumat17.2. Kambodzalainen Rauhan ravintola, Käpylän kirkko, Helsin-ki, klo 13 – 18. Nuorten järjestämä ravintola Yhteisvastuun hyväksi ravintolapäivänä.

26.2. Naisten Pankin verkko-koulutus: Naisten Pankin hank-keet klo 17.30 – 18.45

14.3. Naisten Pankin vuosipäi-vä, Tapahtumatalo Bank, Helsinki

Tutustu Naisten Pankin kaikkiin tapahtumiin osoitteessa naisten-pankki.fi/tapahtumat

ChangemaKer-viiKonLoppuKuopiossaOletko 15-30-vuotias kehityskysymyk-sistä kiinnostunut nuori? Changema-ker-viikonloppu on tarkoitettu juuri sinulle! Viikonloppu pidetään tänä keväänä Poukaman leirikeskuksessa Kuopiossa 5.-7.4. Viikonlopussa saat tietoa Changemaker-nuorisoverkoston työstä ja voit osallistua jäsenkoko-ukseen. Rento iltaohjelma, luovat työpajat, ulkoilu ja yhdessäolo takaa-vat rentoutumisen. Ota kaverisikin mukaan!

Viikonlopun hinta on 20 euroa, ensikertalaisille ilmainen. Matkakus-tannukset korvataan.

Ilmoittautuminen 22.3. mennessä osoitteeseen:toimisto@changemaker.fi.

Kuva

: Out

i Beh

m

20 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Redan när jag ställde frågan vaknade jag till insikt om mina egna fördomar: varför skrev jag egentligen ”fortfarande”?

”Om jag bara fick dofta på den blom-mande syrenbusken på vår höghusgård, busken som jag och min fästman plante-rade när vi var unga och kära.” En 95-årig änka som bor på femte våningen i ett hög-hus utan hiss berättade om sitt önskemål som kunde förverkligas utan budgetbeslut, lagförändringar eller kommittéer. Det kan förverkligas av människor som passar på att använda sin möjlighet att göra förändringar. Livet kan berikas, förljuvas och göras mera rättvist. Dock inte genom passivsatser eller genom att externalisera. Du, jag och vi kan göra det för varandra.

Insamlingen Gemensamt Ansvar stäl-ler oss inför åldringarnas liv i Finland och i Kambodja. Dessa äldre människor utgör ingen enhetlig grupp eller klass. Var och en

av dem har sin egen levnadshistoria. Var och en har visdom att dela med sig av, sin överlevnadshistoria att berätta. Insamling-en Gemensamt Ansvar ger dem som ännu finns till och lever ett ansikte även om flera av dem redan har försvunnit från gatubilden och världskartan. De är en del av oss och vår gemensamma historia. Många av dem bor bakom sådana dörrar som så gott som ingen öppnar. Många av dem har visdom som me-dierna förbisåg när krig, våld och omänsk-ligt lidande lämnade sina outplånliga spår i dessa människors minnen.

Hur är det att leva så att ingen längre kommer ihåg eller behöver en? Vad händer om det inte finns någon som man kan dela minnen med? Vad händer en människa som är en färggrann skapelse av sina årtionden och nu bara en myndighetsanteckning i socialverkets eller en internationell under-stödsorganisations papper?

Insamlingen Gemensamt Ansvar är en handräckning till oss kristna. Den hjälper oss att uppfylla det kristna budskapet. Den ger oss möjlighet att granska våra attityder och göra goda gärningar i vardagen. Den väcker i oss viljan att vakna till insikt om våra lokala och internationella möjligheter att höja vår röst för rättvisan.

Insamlingen Gemensamt Ansvar stär-ker kristendomens globala kraft: den gamla damen med drömmar i en förort i Helsing-fors, den bortglömda åldringen i Norra Fin-land och farmodern i Kambodja är männis-kor som erbjuder oss möjlighet att bättre förstå oss själva och vår kristna tro.

Irja AskolaBiskopen i Helsingfors stift, förman för in-samlingen Gemensamt Ansvar 2013

20 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Svenska sidor

Har Ni fortfarande drömmar?

Målet är nåTt förskOlbygget i kongo

Sammanlagt 64 svenskspråkiga församlingar och tre skolor har genom kollekt och basarer samlat in 66 000 euro för bygget av en skola i Kongo.

Den nya Tendelaskolan skall byggas i byn Mangina i Norra Kivu i Demokratiska republiken Kongo. Nu när den behövliga summan på 70 000 är så gott som uppnådd, påbörjar Kyrkans Utlandshjälp det konkreta planeringsarbetet av skolbygget tillsammans med partnerorganisationen Lutherska Världsförbundet.

Tenala församling, Tammerfors svenska församling tillsam-mans med Svenska samskolan i Tammerfors, Korsnäs försam-ling samt Väståbolands svenska församling uppnådde de bästa insamlingsresultaten. Församlingarna samlade in medel genom att ta upp kollekt, ordna allsångsevenemanget ”Vi sjunger som-marsånger” samt genom att ordna basarer och lopptorg.

Avsikten med projektet ”Vi bygger en skola i Kongo” var att ge svenskspråkiga församlingar ett konkret projekt att enas kring.

Bild

: Vill

e Ka

vilo

För att tacka alla som engagerat sig ordnade Kyrkans Utlandshjälp tillsammans med Åbo svenska församling och Katedral-skolan i Åbo en slutkonsert i Åbo i januari.

21TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA 21TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Svenska sidor

Den 74-åriga farmodern An Sean tar hand om fyra barn under tio år dygnet runt sju dagar i veckan.

De små flickorna, som är helt fläckiga av dammet som stiger upp från den torra marken, undrar över utlänning-arna som plötsligt står på deras gårds-plan. Den femåriga Rey och den fyra-åriga Srey Ya bor hos farmodern redanför tredje året i rad.

Hemmet är en enkel liten stuga av bräder och bambu i byn Kul Totenng på den avlägsna kambodjanska lands-bygden.

Farmor An Sean är en tålmodig och lugn liten kvinna. Utöver de livliga små flickorna tar hon också hand om deras nioårige bror och sjuåriga syster. An Seans man dog för tio år sedan.

Hur i all världen orkar hon, en gammal kvinna, med fyra små barn?

”Visst är det tungt men vad kan jag göra? Om jag inte tar hand om dessa barn är det ingen annan som gör det. Barnen ger ju också glädje”, säger An.

Månadsbudget på 15 euroDet är ett tidskrävande och mödosam-tarbete att ta hand om barn i dessa förhållanden. Det finns ingen stormark-nad i byn där man kunde handla ingre-dienser till lätta och snabba måltider.

Grönsakerna odlar man själv. Matenbereds över öppen eld. Brännved ska-man hämta och bära vatten från brunn-nen. Kläderna tvättas för hand.

”Ibland har man så bråttom att bar-nen måste gå ensamma till brunnen för att tvätta sig”, konstaterar An Sean.

An skaffar inkomster för familjen genom att fläta palmblad till byggnads-material för tak. Genom att sälja dessa tjänar hon cirka tio euro i månaden. Barnens pappa kommer på besök en gång i månaden och har med sig unge-fär fem euro till familjen. På dem ska de klara sig.

Runtom i världen finns det många familjer där mormodern eller farmo-dern tar hand om barnen. Till exempel gästarbete och sjukdomar, i synnerhet aids, kan göra en mor- eller farförälder till vårdnadshavare. Orsaken kan också vara att en av föräldrarna flyttar till en annan ort efter skilsmässa, såsom i denna familj.

Den främsta orsaken är helt enkelt fattigdom.

Ingen pensionDe röda khmerernas tid och det långa inbördeskriget därefter gjorde Kam-bodja till kanske det mest minerade landet i världen. Minorna som fort-farande finns kvar i marken försvårar jordbruk och byggande. An Seans andra son som bor i byn miste sitt ena ben efter att han trampade på en mina.

”Även han har mycket svårt att livnära sig. Om maten tar slut kan jag dock be honom om lite pengar till oss.”

Detta är An Seans sociala skydds-nät. Kambodja är ett av de fattigaste länderna i världen och något social-skydd, någon pension eller service för äldre existerar inte i detta land.

”Det är bra att barnen får gå i skola. Jag önskar att de hittar bra arbetsplatser och får ordentlig lön”, säger An.

Andelen äldre av befolkningen håller på att öka även i utvecklings-länderna. Det finns många äldre som är tvungna att arbeta in i det sista och, som An, tar många även hand om sina barnbarn. Det är svårt att livnära sig på landsbygden och i Kambodja försvåras jordbruket ytterligare av de allt högre priserna och regnen som till följd av klimatförändringen har blivit oregel-bundna.

I Kambodja stöder insamlingen Ge-mensamt Ansvar 2013 ett projekt somhar som mål att utveckla avlägsna ochfattiga landsbygdsområden. Inom ra-marna för projektet utbildas bygemen-skaper till att på många sätt hjälpa sigsjälva. Arbetets syfte är att förbättralevnadsförhållandena i byarna så attåldringarnas vardag underlättas.

Text: Ulla KärkiBild: Khim Sambo Rothana

På en dag hinner An Sean fläta ungefär tio bitar bambutak.

farmor tar hand om barnen

22 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

”Ihmettelen, mitä vanhempieni päässä liikkui, kun he muuttivat Keniaan alkeellisiin olosuhteisiin kahden kymmenkuukautisen kaksospojan kanssa”, miettii David Korpela. Nyt hän on itse töissä Keniassa.

Paluu Keniaan siellä vietettyjen lap-suusvuosien jälkeen oli lämmin. David tuli Nairobiin suoraan Haitista, jossa oli vuoden 2010 katastrofin jälkeen töissä lähes kaksi vuotta.

Haitilla vietetyn ajan jälkeen maa tuntuu rauhalliselta ja ennustettavalta.

”Nautin suunnattomasti, että ym-märrän ihmisiä. Olen tutussa ympäristös-sä ja tunnen ajattelun”, David tiivistää.

Ensimmäiset kokemukset Keniasta sijoittuvat 80- ja 90-luvuille. Lähetys-työntekijöinä toimineet vanhemmat ja David veljineen viipyivät maassa yli kymmenen vuotta.

Kun David tuli maaliskuussa 2012 Keniaan, hän otti haltuunsa itäisen Af-rikan ohjelmat. Nairobissa sijaitseva aluetoimisto vastaa myös eteläisestä Afrikasta tämän vuoden alusta.

”Olen kiertänyt maita ja tutustunut hankkeisiin. Olen jutellut kumppanei-den kanssa ja olemme miettineet yh-dessä, millaisia uusia hankkeita voisim-me kehittää.”

”Nyt on ihana henkinen rako olla Ke-niassa. Haiti oli kuin avovankila. Siellä oli ulkonaliikkumiskiellot, turvatonta ja koko ajan jännitys päällä. Humanitaari-sesta kriisityöstä on usein vaikea siirtyä hitaampitempoiseen kehitysyhteistyö-hön, jos pysyy samassa maassa. On parempi antaa projektit uusille työnte-kijöille.”

”Aluksi hieman vierastin uutta teh-tävääni. Haitissa olin jatkuvan kriisin keskellä, jossa ratkaistiin koko ajan konkreettisia ongelmia. Mietin, miten jaksan toimistossa ja pyöritellä pape-reita. Mutta yllätyinkin, miten paljon toimintatarmoa Keniasta löytyi”, miettii David ja pyörähtää työtuolissaan innos-tuneena.

Kirkon Ulkomaanavun toimisto Nai-robissa on alueella, jossa on myös mui-den kirkollisten järjestöjen toimitiloja. Työhuoneen ikkunasta näkyy piha-alu-een vihreälehtiset puut. Uusi toimisto-tila on paikassa, jossa yhteistyö kump-paneiden kanssa on entistä helpompaa.

David sai kuitenkin pestinsä alussa muistutuksen, että Nairobissa voi myös olla vaarallista. Pian maahan saapumi-sen jälkeen hänen kotiinsa murtaudut-tiin. Onneksi tilanne selvisi paniikki-napin painalluksella, kun vartiomiehet olivat pian paikalla.

”Nyt nautin urheilusta, mitä en voi-

nut Haitissa harrastaa. Vapaa-aikana voi tehdä myös paljon muuta, kuten käydä kahviloissa ja ostoskeskuksissa.”

”Kenia näyttää päällepäin muuttu-neelta. Ihmiset ovat vauraampia kuin 80-luvulla. Täällä on perustoivo hyvästä elämästä.”

Eeva Suhonen

Itäisen ja eteläisen Afrikan aluetoimisto Keniassa vastaa Kirkon Ulkomaanavun työstä Somaliassa, Etelä-Sudanissa, Keniassa, Etiopiassa, Ugandassa, Zim-babwessa, Mosambikissa ja Angolassa. Aluetoimiston toimialueeseen kuuluu alueen humanitaarinen työ, kehitysyh-teistyöhankkeet ja paikallisten kumppa-neiden tukeminen. Siellä työskentelee 10 asiantuntijaa. Lisäksi Somaliassa ja Etelä-Sudanissa on omat maatoimistot.

Itäisen ja eteläisen Afrikan alue-edustaja David Korpela aloitti tehtävässään vajaa vuosi sitten.

david KorpeLa paLasi Keniaan20 vuoden jäLKeen

ulkoMaanapuiTäiseSsä afrikasSa• rauhantyö• maaseudun kehittäminen• toimeentulon tukeminen (esim.

pienyrittäjyys)• ammattikoulutus• humanitaarinen apu

Kuva

: Eev

a Su

hone

n

23TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Toisella puolenYlitin tänään joen ja ajattelin sinua. Tulit mieleeni en-nemmin sillasta kuin koskesta, joka kohisi sillan alla. Olet seurannut elämääni pitkään. Uskollisesti olet muistanut minua kaikki nämä toipumisen ja selviyty-misen vuodet.

Arvaan, että sinun on täytynyt miettiä monta ker-taa, mitä järkeä tässä on. Emme tunne toisiamme. Et voi olla varma, löytääkö apusi perille.

Myös minulla on ollut katkerat hetkeni. Perheeni on joutunut kokemaan sellaista, ettei sitä rahalla eikä tavaralla korvata. Olen halveksinut itseäni, kun en ole selvinnyt ilman ulkopuolisten apua.

Sinua liikuttaa, kun minun silmäni kostuvat. Mietit kiitollisuuttani ja haet siitä motivaatiota. Toivon, että ajattelisit ennemmin elämän arvoa. Tarvitsen sinua ymmärtääkseni sen. Se on oikeuteni, ei armopala.

Juuri siksi toivon, että jonakin päivänä voin maksaa sinulle takaisin. Kun tunnet olevasi yksin tai arvoa vail-la, lähetän sinulle terveiset tältä sillalta. Kuuletko sen natinan. Minä kävelen sillä. Sinä olet se silta.

Kaisa Raittila

Kuva

: ACT

/Pau

l Jeff

rey