teoksen syyskatalogi 2014

syksyn kirjatKustannusosakeyhtiö

Teos

PUHELIN 020 743 1250

[email protected] ∙ WWW.TEOS.FI

Sisällys

3 ESIPUHE

KAUNOKIRJALLISUUS

ROMAANIT 4 EEVA-KAARINA ARONEN

Edda

6 MATTI KANGASKOSKISydänmarssi

8 ASSER KORHONENSaarnaajan poika

10 RAIJA ORANENAurora

12 MARKKU PAASONENPienet kalat syövät suuria kaloja

14 MARIA PEURAJa taivaan tähdet putoavat

16 SATU TASKINENKatedraali

18 MIKKO VILJANENEnsimmäinen elämä

RUNOT20 JUHANI AHVENJÄRVI

Ilmakuva osuu joka oksaan

BAABEL22 THOMAS BERNHARD

Häiriö

24 DAG SOLSTADUjous ja arvokkuus

ESSEET 26 ULLA-LENA LUNDBERG

Metsästäjän hymy

LASTENKIRJAT28 ARTO KIVIMÄKI

MerenkulkijatAntiikin taruja lapsille 3

30 ULF STARK – LINDA BONDESTAMOma pieni pikkuruinen

32 LENA FRÖLANDER-ULFTotta toinen puoli

TIETOKIRJALLISUUS

RUOKAKIRJAT34 AURA, HURSKAINEN, SIEVINEN, SUCKSDORFF

Teemun ja Markuksen leipäkirja

ELÄMÄKERRAT JA MUISTELMAT36 ANITA KONKKA

Unennäkijän muistelmat

YLEINEN38 MARJATTA LEVANTO – JULIA VUORI

Leonardo oikealta vasemmalle

40 MERINA SALMINEN – PEKKA NYKÄNENOperaatio Elop

POKKARIT

42 JUHA HURMEPuupää

43 EMMI ITÄRANTATeemestarin kirja

44 ULLA-LENA LUNDBERGJää

45 LEENA PARKKINENGaltbystä länteen

46 RIIKKA PELOTaivaankantaja

47 MIKKO RIMMINENNenäpäivä

TEOS 48 HENKILÖKUNTA / STAFF

49 IN BRIEF

kannessa Raija ORanen · kuva stefan BRemeR

3

K un italialainen kirjailija Italo Calvino sai vuonna 1984 kutsun esitelmöidä Yhdysvalloissa itse valitsemistaan ai-

heista, syntyi Kuusi muistiota seuraavalle vuosi-tuhannelle. Calvino halusi omistaa luenton sa arvoille, joita hänestä nimenomaan kir jalli- suus kannattelee ja jotka hänelle itsel leen oli-vat erityisen läheisiä: niitä olivat keveys, nopeus, täsmällisyys, näkyvyys ja moninaisuus.

Kirjankustantajien toimintatapaa ja teke-misen sävyä värittävät nimenomaan tämän-suuntaiset erityispiirteet. Työn täsmällisyys ja kirjailijoiden näkyvyys ovat kaikkien yleiskus-tantamoiden laatutakuita ja elinehtoja. Moni-naisuus voisi tässä tapauksessa tarkoittaa eri kokemusten, tietojen ja kunnianhimoisten tavoitteiden yhteissummaa, josta Teos alku-jaankin syntyi. Nopeus puolestaan ripeyttä ideoinnissa ja päätöksenteossa, minkä yhtiön pieni koko mahdollistaa.

K ymmenen vuotta sitten perustettu Teos jatkaa taivaltaan jonkin verran muut-tuneessa toimintaympäristössä, jossa

vaikkapa uusien lukijoiden tavoittaminen, liiketoimintamallit ja jakelukanavat ovat nyt juuri esillä. Kuitenkin esimerkiksi mahdol-lisimman huolellinen editointityö ja laadun painottaminen kirjan tekemisen ja kirjailijan uran jokaisessa vaiheessa ei ole kadonnut mi-hinkään, pikemminkin päinvastoin: meitä ja maailmaa aika ajoin ympäröivä raskaus, tem- poilu ja sameus vaativat vastapainokseen aja-tuksen kirkkautta ja tekemisen verkkaisuutta.

Muutamia huomioita tulevaan eli Teos 10 vuotta

Myöskään ykköstavoite, korkealaatuisen suomenkielisen kirjallisuuden kustantami-nen, ei ole Teoksessa muuttunut. Sen lisäksi Suomen nykykirjallisuuden luonteva kieli-rajojen ylitys ja asemoituminen osaksi maail-mankirjallisuutta on vahvistunut, ja sitä Suo-men teemamaastatus Frankfurtin kirjames-suilla tänä syksynä komeasti todentaa.

C alvino ei koskaan ehtinyt kirjoittaa kuu-detta muistiotaan, joka olisi käsitellyt johdon mukaisuutta (tai vakautta, eng-

lanniksi Calvino käytti termiä consistency). Haluaisinkin väittää, että Teoksen kohdalla juuri periksiantamattomuus ja tekemisen johdonmukaisuus ovat olleet olennaisia oppaita (toki erehdysten ja opin kautta). Kirjabisneksen ennalta-arvaamattomuuden täytyy yhdistyä päättäväisyyteen silloinkin, kun taiteellisen kunnianhimon ja taloudel-listen reunaehtojen yhdistäminen näyttää vaikealta. Mahdotonta se ei ole, se on kerta toisensa jälkeen tullut todistettua. Kiitos siitä Teoksen tekijöille!

Calvino siteeraa runoilija Paul Valérya puhuessaan keveydestä: ”On oltava kevyt kuin lintu, ei niin kuin höyhen.” Kustantamon toiminnassa tämä tarkoittaa suunnitelmalli-suutta ja sattumanvaraisuuden välttämistä: suunnan ottamista ja siiville kohoamista.

Nina Paavolainentoimitusjohtaja

4

kaunokirjallisuus · romaanit

EEva-Kaarina aronEn Edda

LUOKITUS 84.2

SIDOTTU, SUOJAPAPERI

130 × 207 MM

288 SIVUA

ULKOASU MIKA TUOMINEN

ISBN 978-951-851-615-9

ILMESTYY ELOKUUSSA

LAPSUUS.50-LUKU.TÖÖLÖ.MYSTEERI.

T öölö ja 50-luvun loppu. Siellä leikkii kaksi tyttöä, jotka ovat antaneet toisil-leen nimet Eetu ja Aatu. He jahtaavat ja

selvittävät salaisuuksia, kaikkea, mitä aikuiset eivät ole älynneet paljastaneensa, ja raken-tavat Eddan tarinoista nappaamiaan kohta-lokkaita seikkailuja. He metsästävät myös namusetää, josta vanhemmat ovat varoitel-leet, ja uskovat selviävänsä mistä tahansa.

Eetu, joka on ottanut nimekseen Edda, johdattaa leikkitoverinsa seikkailuun kivi-

talon uumeniin. Kellarista he löytävät tarujen jumalattaren kuolleena, valkoinen alushame veressä. Näky murskaa leikit ja muuttaa kaik-kien elämänkulun.

Eeva-Kaarina Aronen on kirjoittanut jäl-leen poikkeuksellisen hienon ja maagisen ro-maanin, jossa kuljetaan kohti samaa traagista pistettä sekä viattomien lasten kertomana että aikuisen Eddan kautta.

5

»Hänen vimmansa alkoi kasvaa syksyisin, kun aamut olivat hämärtymässä. Mutta tässä

lokakuussa oli toisenlaista kiihkoa. Tänä vuonna sarana oli repeytymässä aikaisin.

Merkit olivat olleet joka vuosi esillä kohta elo-kuussa. Ensin hän rupeaa näkemään niitä museossa.

Pelkän selän tai niskan tai ohimon, jonka hius-raja on tuttu. Sulkeutuvan oven, jonka rakoon jää hetkeksi poistujan käsi ja ranne. Museon esineet alkavat siirtyä paikoiltaan ja muodostaa kuvioita, joita hän uskoo osaavansa tulkita.

Kynänvarsista syntyy jonakin aamuna hutero kirjain A. Kirjoitusvihkot on käännetty nurinpäin. Seuraavana päivänä joku lapsi piirtää sakuralii-duilla talon, joka on selvästi Kaasukello.

Myöhemmin Edda näkee muutakin, toisaalla.

kuva Heini LeHväsLaiHO

EEVA-KAARINA ARONEN (s. 1948) on helsinkiläinen toimittaja ja kirjailija. Aronen työskenteli Helsingin Sanomien Kuukau-siliitteessä vuoteen 2008 asti, jonka jälkeen hän on toiminut vapaana kirjoittajana. Arosen esikoisromaani Maria Renforsin totuus ilmestyi vuonna 2005, ja hänen toinen ro-maaninsa, Runeberg-palkintoehdokkaaksi yltänyt Hän joka näkee vuonna 2007. Molem-mat romaanit on käännetty saksaksi. Arosen kolmas romaani Kallorumpu oli Finlandia-palkintoehdokkaana 2011.

”Finlandia-ehdokas [Kallorumpu] jättää lukijan

haukkomaan henkeään.” SANNA SEVÄNEN, AAMULEHTI

6


Matti KangasKosKiSydänmarssi

LUOKITUS 84.2


140 × 210 MM

280 SIVUA

ULKOASU LEENA KANGASKOSKI

ISBN 978-951-851-610-4

ILMESTYY ELOKUUSSA

T uomo Manan vaimo on kuollut. Mur-hattu, väittää Tuomo, vaikka poliisi eikä kukaan muukaan sitä usko. Hatara vihje

– Francesco Petrarcan sonetti – ja Tuomon oma vakaumus pakottavat hänet etsimään vaimonsa murhaajan itse. Alkaa takaa-ajo, joka vie hänet Avignoniin, Roomaan, Firen-zeen, ja yhä uudet johtolangat sysivät häntä kuumeisesti eteenpäin.

Nyt Tuomo kertoo oman tarinansa sanelu-koneelle pariisilaisessa kuppilassa ja lähettää sen poliisille Helsinkiin. Nauhoja litteroi-

massa ja kommentoimassa on komisario Malinen, jonka persoona ja tutkimusmetodit herättävät nekin kysymyksiä. On hyvin vai-kea päättää, ketä uskoa.

Matti Kangaskosken ensimmäinen romaa-ni Sydänmarssi on ainakin jännityskirja, jänni-tyskirjan parodia, rakkaustarina ja kertomus kielen ja mielen epäluotettavuudesta. Ennen kaikkea se on tarkka, taitava, kirjallinen teos johon pääsee helposti sisään – ulospääsy onkin sitten toinen juttu.

TERVEMENOA

LABYRINTTIIN

7

» Nukuin ehkä tunnin päätä pöytään lepuutta-en joskus seitsemän ja kahdeksan välillä aa-

mulla. Herättyäni olen juonut monta lasillista vettä kohta haen kupin kahvia. Tämä baari on siis Pariisin latinalaisessa korttelissa pienellä poikkikadulla lähellä Sorbonnen yliopistoa niin kuin minäkin nyt ja kaikki tämä. Ihmiset puhuvat pitkästä juoksusta mutta eivät tiedä siitä mitään. Minä kerron mikä pitkä juoksu on. Minä olen tehnyt sen sillä täällä on juoksuni pää täältä minä en enää jatka eteenpäin. Aina välillä on tuntunut että tämä koko jahti hou-reinen matka on kuin minun elämäni pienoiskoossa ja nyt minä en enää jaksa matkustaa.


MATTI KANGASKOSKI (s.1983) on tutkija ja monipuolinen kirjoittaja. Hänen esikois-teoksensa, runokokoelma Tältä sinusta nyt tuntuu oli ehdolla Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Lisäksi hän on julkaissut runoja, esseitä, suomennoksia ja kritiikkejä muun muassa Nuoressa Voimassa, Kritiikissä ja Tuli & Savussa. Hän on osa kiitet-tyä black mödernism -kokoonpanoa yhdessä Eino Santasen ja Tuomas Timosen kanssa. Kangaskoski valmistelee väitöskirjaa nyky-runoudesta Helsingin yliopistoon ja Justus-Liebig-yliopistoon Giessenissä, Saksassa.

8


assEr KorhonEnSaarnaajan poika

LUOKITUS 84.2


130 × 207 MM

280 SIVUA

ULKOASU JUSSI KAAKINEN

ISBN 978-951-851-503-9

ILMESTYY SYYSKUUSSA

O llaan Järvenpäässä 1960-luvulla. On kesä, kaunis, uhkea, lupausta täynnä oleva kesä, jonka alussa paikallinen

helluntailaisseurakunta ryhtyy pystyttämään telttoja kesän suurta kokousta varten.

Innoissaan mukana on myös Nafta, saarna-miehen teini-ikäinen poika – innoissaan toki kesän tulevasta kohokohdasta, mutta ennen muuta kaikesta siitä, mitä kesä nuorille merkitsee: kesätöitä, musiikkia, suuren maa-

ilman haaveita ja haparoivaa rakkautta. Jos uskonnollisella yhteisöllä omat ongelmansa onkin, ne ovat jossain kaukana, ne selvittää isä – jonka siunaukset jakautuvat kaikille tasapuolisesti.

Asser Korhosen toinen romaani Saarnaajan poika on lämmin tarina yhdestä kesästä ja nuoruudesta. Sen taitava, ymmärtävä kertoja ei suostu tuomitsemaan ketään, ei kamalim-piakaan tekoja.

KESÄ TÄYNNÄ UNELMIA JA SIUNAUSTA

9

»Tänään oli jälleen se aamu ja se päivä.Auringon kilossa mä heräsin uuden aamun

vienoon, kuitenkin vaativaan kellojen soittoon. Kesä, tuo lyhyistä öistä päiviä oudosti ruhjova vuodenaika oli rehahtanut käyntiin ilman aikojaan, vailla järkeä. Kukat, linnut, vihreät lehdet ja lämpö, ja kaikki muu rekvisiitta, joka niin monin tavoin sulostutti ihmisen elämää. Luonto tuhlasi törsäillen. Mä imin himokkaasti itseeni kaikkea sitä ilmaista Herran Hyvää, jota oli ilmestynyt tarjolle taivaasta, kurjimmillekin. Pääskyset kaartelivat oven edessä kirkuen ristiin rastiin. Niillä oli pesiä räystäissä ja ties missä. Tuoksut, syreenien humauttava haju kaikkialla. Kesä.


ASSER KORHONEN (s. 1953) on kokeillut monia ammatteja haudankaivajasta cocktail-pianistiin ja copywriterista mainoselokuva-ohjaajaan. Hän on kirjoittanut pakinoita, jotka kuvitti itse mm. Ylioppilalehteen ja Hel-singin Sanomiin, tehnyt radio-ohjelmia YLE:lle (mm. "Radio Vapaa Maailma"), kääntänyt lastenkirjoja, säveltänyt ja tehnyt iskelmäsa-noituksia eri artisteille. Aikanaan hän toimi myös Tukholmassa ruumiskuskina. Hän syntyi Lapinlahdella ja tuntee itsensä melko savolaiseksi vaikka varttuikin radanvarressa pääkaupunkiseudulla.

Aiemmin Korhonen on julkaissut mainos-maailmaan sijoittuvan romaanin Sydämen asia (Tammi, 2004). Hän asuu ja työskentelee Helsingissä.

10


raija oranEnAurora

LUOKITUS 84.2

SIDOTTU, YLIVETO

140 × 210 MM

512 SIVUA

ULKOASU JENNI SAARI

ISBN 978-951-851-577-0

ILMESTYY ELOKUUSSA

KOMEA ROMAANIHISTORIAMME MAHTINAISESTA

A urora Stjernvall on alusta pitäen Hel-singin seurapiirien kohuttu kauno-tar. Isäpuoli, senaatin prokuraattori

Walleen, lähtee luotsaamaan häntä Pietarin keisarilliseen hoviin, jossa Aurora solmii läheisen suhteen keisarinnaan.

Suomessa synnytetään 1800-luvulla kansal-lista kulttuuria, kansakuntaa ja valtiota. Tais-telu suomenmielisten ja ruotsinmielisten sekä keisarille lojaalien välillä käy kuumana, sitä lietsovat Walleenien tukema Snellman ja kirjailijat Topelius, Runeberg ja Lönnrot. Paciuksen säveltämät ”Maamme” ja ”Porilais-ten marssi” raikaavat.

Jälkimaailman hyväntekijänä tuntema Aurora Karamzin, toisen puolisonsa eversti

André Karamzinin mukaan, on aistillinen, ra-kastava ja kunnianhimoinen nainen. Erityisen rakkauden kohteena ovat hänen poikansa Paul ja sisarentyttärensä Marie Linder, josta tulee kirjailija ja Suomen ensimmäinen feministi.

Kansallisen heräämisen aika Oolannin sotineen ja valtiollisine taisteluineen lo-mittuu romaanissa rikkaaksi kuvaksi koko autonomian aikakaudesta, sen sivistyneistön ja ylhäisön elämästä, Helsingin kasvusta kukoistukseen, politiikasta, rakkauksista, onnesta ja tragedioista.

Raija Oranen on kirjoittanut komean teoksen historian mahtinaisesta, maamme itsenäisyyttä pohjustaneiden tapahtumien keskellä.

11

»Aurora Stjernvall on täyttänyt elokuussa kuusitoista, ja nyt on koittanut hetki tulla

esitellyksi seurapiireille. Hän astuu kynttilöiden kirkkaasti valaisemaan juhlasaliin äitinsä Eva von Willebrandtin ja isäpuolensa, prokuraattori Carl Johan Walleenin perässä. Hän on kuvitellut useaan kertaan, millainen tämä hetki olisi ja uskonut tun-tevansa jonkinlaista korkeaa onnea ja hurmausta, mutta kun hän nyt astelee kengänkorot parketilla kopsuen, hän ei ole erityisen onnellinen. Maailma hänen ympärillään on käynyt merkillisen hitaaksi ja hiukan jähmeäk si. Hän näkee kasvoja ja korkeita kampauksia, paljaita dekolteita, röyhelöitä ja sulkia, miesten suittuja hiuksia ja kiharoita, peruukkeja, poskipartoja ja päättymättömät määrät silmäpare-ja ja liikkuvia suita. Häntä ympäröi ohut maito-mainen usva joka on tikahtumaisillaan käryävien kynttilöiden, hajuvesien ja puuterin tuoksuun.

kuva stefan BRemeR

”Onnittelen Sinua ja lukijoita uuden ro-maanisi [Metsästäjän sydän] johdosta. Se on hyvä. Se valtaa ja täyttää lukijan

mielen. Se on teos, joka täytyy lukea kokonaan läpi kerralla.”

VEIJO MERI, KIRJAILIJA

”Syksyn ainoa Kekkonen on romaani, Raija Orasen Nimeltään Kekkonen,

mutta sen faktapohja täyttää tietokirjan vaatimukset.[...] Oranen osaa kuljettaa tarinaa eteenpäin. Se rullaa yli mo nien

vaalien, hallitusten ja valtapelien.”UNTO HÄMÄLÄINEN, HELSINGIN SANOMAT

Viimeksi RAIJA ORASELTA on ilmes tynyt romaani Kaiken takana Kekkonen (2013) joka jatkoi romaanin Nimeltään Kekkonen (2012) tarinaa. Laajoissa historiallisissa romaaneissaan Raija Oranen pureutuu Suomen historian merkittä-viin tapahtumiin ja kohtalonvuosiin itsenäis-tymisenajasta toisen maailmansodan jälkeiseen jälleenrakentamisen aikaan.

Suurelle yleisölle Raija Oranen on tuttu paitsi menestysromaaneistaan myös televisiosarjoista ”Ruu sun aika” ja ”Puhtaat valkeat lakanat”, jotka on julkaistu myös kirjoina.

Orasen laaja tuotanto käsittää romaaneja, novelleja, satuja, lastenkirjoja, kuunnelmia ja näytelmiä sekä musiikkidraamaa ja tv- käsi-kirjoituksia.

12


MarKKu PaasonEnPienet kalat syövät suuria kaloja

LUOKITUS 84.2


130 × 207 MM

160 SIVUA

ULKOASU IIRA OIVO

ISBN 978-951-851-568-8

ILMESTYY ELOKUUSSA

T iheä ja intensiivinen romaani kertoo nuoren miehen harha retkistä Suomen luonnon, vastakkaisen suku puolen ja

maailmankirjallisuuden parissa. Tragikoo-misiakin sävyjä saavan kertomuk sen minä koettaa jälkikäteen rekonstru oida lähes murha yritykseen johtanutta vajoamistaan.

Tarina alkaa ja päättyy Kemiönsaaressa, kertojan sedän tiluksilla. Välillä käydään ampumassa, kaverin luona ryyppäämässä, opettamassa luovaa kirjoittamista sekä tapaa-massa arvoituksellista suomalaisten isää.

Viikkokausien valvominen ja juominen osoittautuu kohtalokkaaksi. Loppu on yhtä hallusinaatioiden vyöryä ja houreista matkaa, jossa kuvitelmat ja todellisuus sekoittuvat Bernhardiakin vimmaisemmaksi vyyhdiksi.

Pienet kalat syövät suuria kaloja ei ole ainoas-taan viiltävä analyysi kulttuurin rappiosta ja väkivallasta vaan myös syvästi inhimillinen ja koskettava kertomus kuolemasta, itseinhosta ja syyllisyydestä.

NOSTIN KIVÄÄRIN POSKELLENI JA LAUKAISIN

13kuva jOuni HaRaLa

MARKKU PAASONEN (s.1967) on tä-män hetken merkittävimpiä suomalaisen runouden tekijöitä. Häntä on luonnehdittu proosarunon mestariksi, joka uudistaa vanhaa runomuotoa säkeelliselle lyriikalle ominaisin keinoin. Ennen romaania Pienet kalat syövät isoja kaloja hän on julkaissut runo-kokoelmat Tulevassa maailmassa ja Voittokulku, joka palkittiin valtion kirjallisuuspalkinnolla, sekä Lauluja mereen uponneista kaupungeista, joka oli ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi.

» Ammuinko ohi siksi että tunsin myötätuntoa jänistä kohtaan, siksi että halusin antaa sen

elää? En usko. Sillä kun nostin haulikon poskelleni ja laukaisin, minä en tuntenut yhtään mitään, minä en tuntenut yhtään mitään jänistä kohtaan enkä setää kohtaan enkä yhtään mitään kohtaan minä tuntenut mitään. Se oli tavallista niihin aikoihin. Minä tapasin ihmisiä ja puhuin heidän kanssaan ja tein heidän kanssaan kaikkea mitä ihmisten kanssa tehdään, mutta en tuntenut heitä kohtaan mitään. Minä olisin voinut ampua ihmi-sen kylmäverisesti. Eläimiä kohtaan minä tunsin vielä vähemmän kuin ihmisiä kohtaan. Niinpä kun nostin haulikon poskelleni ja laukaisin, olisin voinut ampua kylmäverisesti, se on varma, olisin voinut ampua ihmisen tai jäniksen kylmäverisesti."

14


Maria PEuraJa taivaan tähdet putoavat

LUOKITUS 84.2


130 × 207 MM

240 SIVUA

ULKOASU KATI RAPIA

ISBN 978-951-851-430-8

ILMESTYY SYYSKUUSSA

T arinan päähenkilö Anni eli lapsuuten-sa lestadiolaisessa Naalasessa. Vasta aikuisena hän tutustuu herätysliikkeen

perustajaan Lars Levi Laestadiuksen ajatuk-siin. Henkilökohtainen suhde Laestadiuk-seen auttaa Annia avioeroprosessissa ja hän tukee parhaansa mukaan tytärtään Mirkaa, jonka käyttäytymishäiriöt ja päihdekäyttö pa-henevat, kun vanhempien eron myötä täytyy vaihtaa kotia ja paikkakuntaa.

Kun Anni löytää netistä kiinnostavan miehen ja Mirka pääsee koulussa mukavaan

pienryhmään ja aloittaa psykoterapian, elämä tuntuu asettuvan mukaviin uomiin. Yhtäkkiä Mirkan terapiaryhmän oudot piirteet alkavat kuitenkin pelottaa äitiä: manipulaation säikeet ovat näkymättömät ja vahvat ja kult-timainen toiminta sekoittaa heidän kaikkien elämän.

Maria Peura kirjoittaa kirskahtelevan väke-vää ja totta proosaa ihmismielen hauraudesta: kuka tahansa saattaa joutua lahkoon, me kaikki olemme maagisen edessä lapsia…

MAAGISEN EDESSÄOLEMME KAIKKI LAPSIA

15


MARIA PEURA (s. 1970) julkaisi esikois-romaaninsa On rakkautes ääretön vuonna 2001. Se valittiin Finlandia-palkintoehdokkaaksi ja sai Nuori Aleksis- ja Hyvä teko lapselle- sekä Olvin kirjallisuussäätiön palkinnon. Vuonna 2004 häneltä ilmestyi lasten runokokoelma Mimmi Moun ilotaika (Tammi), josta on nyt te-keillä näytelmä Toni Edelmannin hurmaavin sävellyksin. Kaksi vuotta myöhemmin ilmes-tynyt romaani Valon reunalla on käännetty englanniksi ja tšekiksi ja se oli arvostelume-nestys sekä Suomessa että Iso-Britanniassa. Peuran kolmas romaani Vedenaliset ilmestyi vuonna 2008, ja samana vuonna hän val-mistui dramaturgiksi. Vuonna 2010 Peura kirjoitti loistavan tietokirjan Antaumuksella keskeneräinen, avoimen kirjan kirjoittamisesta ja kirjailijan ammatista.

» Miten puhutaan tyttärelle. Ei ainakaan niin miten minun äitini, että ole nyt äidin mieliksi

ja katso nyt, miten äiti kärsii ja mietitäänkö yhdessä, miten äiti tulisi iloiseksi. Ei sillä tavalla, Puhutaan niin, että miten tytär toimisi, jotta tekisi itsensä iloiseksi. Kyllä minä kannan omasta olemisestani vastuun. Kyllä minä kannan Mirkan. Kehdosta hautaan. Kuka niin sanoi, minä en sanonut. Elä-mään hänet kannan, itse työnnän ovesta ulos, kun ei isä ole sitä tehtäväänsä hoitamassa.

Ja sanon sille, että se on normaali. Mitä tahansa ne nyt tutkivatkin niin minä en yhdy siihen diag-noosien kuoroon. Mirka on Mirka, omanlaisensa, juuri hyvä tuollaisena. Saa olla, minkälainen on. Minäkin nousin haudasta ilman masennuslääkkei-tä. Kuka taas sanoi, että haudasta. Minä en sanonut. Huonosta parisuhteesta nousin kuin haudasta. Voi, olisinpa senkin ajanjakson elänyt.

”Peuran kipeänkaunis esikoinen On rakkautes ääretön esitteli mestarikertojan;

toisen romaanin [Valon reunalla] pyörityksessä pudotellaan samaa

väkevää murretta ja hengitetään suljetun kyläyhteisön ilmaa.”

SATU KOSKIMIES, HELSINGIN SANOMAT

16


satu tasKinEnKatedraali

LUOKITUS 84.2


130 × 207 MM

252 SIVUA

ULKOASU JUSSI KARJALAINEN

ISBN 978-951-851-599-2

ILMESTYY SYYSKUUSSA

P erheen tyttärellä Kerstinillä on ollut tus- kallinen geneettinen sairaus, johon hän lopulta kuolee vain 37-vuotiaana. Kersti-

nin kuolema ja hautajaiset johdattavat per-heenjäsenet perimmäisten kysymysten äärel-le. Mikä on ihmisen tehtävä ja osa maailmassa ja elämässä? Mitä ihminen tekee ja mitä hänen pitäisi tai hän saisi tehdä elämässään?

Kerronnan näkökulma on Tean, joka ei ole tavannut perhettään pitkään aikaan. Hän ei halua poistua asunnostaan ja on kerännyt sen täyteen kaikkea mahdollista löytämäänsä tavaraa. Perheen tarina paljastuu vähä vähäl-tä: ihmistenväliset suhteet, ajatukset, pelot,

toiveet, pettymykset, surut ja tunteet. Kirjan alussa Tea puuskahtaa, että maailma hylkii ihmisiä. Hänen mielestään emme ole täällä toivottuja, kukaan ei halua panostamme tai rakkauttamme. Uutisten ja historian mukaan olemme vain pahantekijöitä, saastuttajia. Vallitsevina tunnelmina elämässä ovat syylli-syys, suru ja kauna.

Satu Taskinen kirjoittaa briljantin traagi-sesti ja hauskasti. Lukija ei voi olla nauramat-ta ja itkemättä yhtä aikaa. Miettimättä mihin kaikkeen turhaan me takerrumme ja kutsum-me sitä katedraaliksi.

ENTÄ NYT?MIHIN NYT?MILTÄ NYT TUNTUU?

17kuva Heini LeHväsLaiHO

SATU TASKINEN (s.1970) on opiskellut Helsingin yliopistossa teoreettista filosofiaa ja germaanista filologiaa. Hän asuu Wienissä ja työs-kentelee aikuiskouluttajana, vapaana kirjoittajana ja kriitikkona. Hänen esikoisromaaninsa Täydellinen paisti sai haltioituneet kritiikit, voitti Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon 2011 ja on käännetty saksaksi.

» Suistuminen on ihmiselle paljon armotto mampi ja siksi huomattavasti kamalampi onnettomuus

kuin yhtäkkinen törmääminen, sanoi mies, lyhyt, poh-diskeleva ja leveä.

Niin voi olla. Mutta se ei ole mikään vastaus ihan tavalliseen kysymykseen, ja tästä pitäisi nyt päästä läpi anteeksi, sanoi toinen mies, pitkä ja kapea ja kiireinen.

Oli tapahtunut onnettomuus, tietyökuoppaan oli ajanut auto, ympärille kerääntyi yhä enemmän ihmisiä katsomaan.

”Päivän hyvä uutinen on Satu Taskisen voitto Helsingin Sanomien esikois kirjakilpailussa.

Täydellinen paisti oli alusta lähtien myös Finlandia-raadin mieleen.”

HANNU MARTTILA, HELSINGIN SANOMAT

”Täydellinen paisti on hätkähdyttävä esikoisromaani. Se on niitä kirjoja, joista jää ikuinen muistijälki. (…)

saa nauraa vedet silmissä.”HELENA MIETTINEN, KESKISUOMALAINEN

18


MiKKo viljanEnEnsimmäinen elämä

LUOKITUS 84.2


130 × 207 MM

240 SIVUA

ULKOASU TUOMO PARIKKA

ISBN 978-951-851-602-9

ILMESTYY ELOKUUSSA

S ara Malm oli nuorena mukana radi-kaalissa aktivistiryhmässä, joka uskoi että ympäristön suojelemiseksi täytyy

toimia vaikka lain vastaisesti, jos muu ei auta. Sittemmin Sarasta on tullut tunnustusta saanut arkkitehti, joka on erikoistunut eko-logiseen arkkitehtuuriin. 35-vuotiaana hän yrittää mahduttaa vaativan työnsä ja perhe-elämänsä samaan pohjapiirustukseen.

Mutta mitä on tapahtunut 15 vuoden aikana? Miten Sara on rakentanut menneisyy-tensä? Saran ja hänen neljän entisen aktivisti-

ystävänsä elämää varjostaa traaginen onnet-tomuus, johon heistä jokaisella on osuutensa. Kukin heistä on yrittänyt tulla toimeen tämän tapahtuman ja siihen liittyvien muistojen kanssa, yrittäen selittää niitä itselleen.

Ensimmäinen elämä kertoo Sara Malmin tarinan viidentoista vuoden ajalta. Se liikkuu ajassa kuin maisemassa ja tutkii, millaiset sat-tumat määräävät ihmisen kohtalon. Romaani on herkkä läpileikkaus Sara Malmin toiveista, peloista, himoista ja haaveista. Samalla se on tarkka ajankuva 90-luvusta ja tästä päivästä.

HÄNEN PÄÄHÄNSÄ PÄLKÄHTI KAIKEN AIKAA AJATUKSIA, JOTKA EIVÄT VIELÄ OLLEET HÄNEN OMIAAN.

19

MIKKO VILJANEN (s. 1976) on helsinkiläi-nen kirjailija ja dramaturgi. Tällä hetkellä hän toimii draaman ja dramaturgian lehtorina Teatterikorkeakoulussa. Hän on julkaissut aiemmin romaanit Todennäkyjä (WSOY, 2004) ja Maan paino (Teos, 2009) sekä runokokoel-man Kesken hengityksen kaiken (Teos, 2010).

» Hän palasi työpöytänsä ääreen ja katseli nuorta miestä, joka vaelsi kuvanauhalla aulan

halki. Pysäytyskuvassa miehen kasvoilta ei erot-tanut ilmeitä ja ase, jota hän piteli kädessä, näytti mustalta möykyltä. Sara mietti, oliko hän nauhan tässä vaiheessa jo ampunut jonkun, ilmeisesti oli, koska hän ei enää liikkunut määrätietoisesti, vaan kulki epämääräistä ympyrää, hieman kuin häkkiin teljetty eläin. Mies ampui seinään, rappaus pöllähti, siitä ei kuulunut ääntä, Sara ei osannut kuvitella pamahdusta eikä mies näyttänyt tietävän lähteäkö vai jäädä.

20

kaunokirjallisuus • runot

juhani ahvEnjärviIlmakuva osuu joka oksaan

LUOKITUS 82.2


130 × 217 MM

64 SIVUA

ULKOASU JENNI SAARI

ISBN 978-951-851-571-8

ILMESTYY ELOKUUSSA

J uhani Ahvenjärven kuudes runokokoel-ma Ilmakuva osuu joka oksaan on kaunis ja kuvallinen ylistyslaulu taajamille, niiden

valolle ja vuodenajoille, kesän tulemiselle, kun äsken vielä harmaissa ojissa on räjähdyk-senomaisesti vihreää.

Ahvenjärven värikylläisissä runoissa liikutaan nukkekotiperspektiivistä aina ilma-kuviin saakka. Runojen konstailemattomat, arkisetkin kuvat muuttuvat lukijan silmissä uudeksi, kuin ihmeeksi. Tunteita ei tupute-ta, mitään ei pakkosyötetä, näytetään vain: tällainenkin on Suomi.

ARKINEN, IHME.TÄLLAINEN ON SUOMI.

21

»Vesi nousee pelloille kuin musta samppanja,vesi nousee kirkonkyliin, siirtää autoja.Navetan on tullut aika ajelehtia,toikkaroida pajukoissa,nähdä maailma

JUHANI AHVENJÄRVI (s. 1965) on tamperelainen runoilija. Hän on opettanut luovaa kirjoittamista muun muassa Tampereen yliopistossa. Hän deby-toi keväällä 1992 antologiassa Ryhmä 92 (toim. Jyrki Kiiskinen ja Kari Levola). Esikoisteoksensa Hölkkä (Tammi) hän julkaisi samana vuonna.

Sen jälkeen Ahvenjärvi on kirjoittanut neljä runo-kokoelmaa, joista Teos on julkaissut vuonna 2005 ruo-nokokoelman Yhä kiihtyvä tauko ja viimeisin, Liituvarjo ilmestyi helmikuussa 2010.


22


T homas Bernhardin Häiriö on omalaa-tuinen, miltei epätodellinen romaani ihmisyydestä. Eräänä aamuna lääkäri

ja hänen poikansa laittautuvat päivittäiselle kierrokselle Itävallan synkeälle ja vuoristoi-selle maaseudulle. He kohtaavat toinen tois-taan värikkäämpiä ja groteskimpia hahmoja, jotka kaikki kamppailevat tavalla tai toisella aineellisen kurjuuden, hulluuden ja korutto-mien maisemien raakuuden kanssa.

Hahmojen paraati huipentuu eksentrisen, vainoharhaisen ruhtinaan sadan sivun mittai-seen monologiin, jonka tinkimätön sanatulva on Bernhardia puhtaimmillaan.

Alun perin vuonna 1967 ilmestynyt Häiriö on yksi Bernhardin varhaisimmista romaaneista. Kirjan luomassa maailmassa vallitsee kaameu-den tuntu, se ei tarjoa kodin turvaa. Kriitikot ovat pitäneet sitä yhtenä Bernhardin häiritse-vimmistä ja nihilistisimmistä teoksista.

LUOKITUS 84.2


130 × 207 MM

208 SIVUA

ULKOASU IIRA OIVO

ALKUTEOS VERSTÖRUNG

ISBN 978-951-851-394-3

ILMESTYY SYYSKUUSSA

MAAILMAN-KIRJALLISUUDEN KESTOHÄIRIKKÖ

thoMas BErnhardHäiriösuoMEnnos tarja roinila

23

» Isäni viimeisellä vierailulla, kuten hän muiste-lee, ruhtinas Saurau oli yhä uudelleen tulvasta

puhuessaan päästänyt ilmoille sanan ”mutavyöry” ja puhunut ”mieleensä rynnäköivästä epätoivos-ta”. Hän sanoi yhä uudelleen sanan ”mutavyöry” ja laskeskeli ”tulvakustannuksia, tulvamenoeriä, suunnattomia tulvamenoeriä”, ja koska koko tienoon oli vallannut mieto mutta ”salakavala” mätänevien raatojen haju – Achejoen molemmilla rannoilla oli paljon puristuksiin jääneitä, revennei-tä, turvonneita, osin ”vyöryvän tulvaveden paloit-

telemia” (isä sanoi) nautakarjan raatoja, valtava määrä laaksossa sijaitsevien Sauraun navettojen karjaa, jota ei ollut ehditty korjata pois – hän sanoi mätäneminen, sanoi mätänemisprosessi, sanoi suuri vedenpaisumus ja olikin yhtäkkiä puhunut aivokopassaan kuuluvien äänten aikaansaamasta tuhosta omassa päässään, hävityksestä joka oli paljon suurempi kuin Achejoen rantoja kohdannut tuho. ”Täällä minun päässäni”, Saurau oli sanonut, ”vallitsee todellakin käsittämätön hävityksen kauhistus.”

kuva andRej ReiseR

THOMAS BERNHARD (1931–1989) oli itävaltalainen moderni kirjailija, jonka laajaan tuotantoon kuuluu monia arvostettuja romaaneja, näytelmiä, novelleja ja runoja. Bernhardin kirjoja leimaa fiktion ja todelli-suuden välisen rajan hämärtyminen – hänen henkilö-hahmonsa muistuttavat usein häntä itseään tai hänen läheisiään. Bernhardin romaani Hakkuu ilmestyi Tarja Roinilan suomennoksena 2007 ja aloitti Teoksen Baabel-käännöskirjasarjan. Viimeisin romaanisuomennos on Vanhat mestarit (2013), minkä jälkeen ilmestyi puheiden ja kirjoitusten kokoelma Palkintopuhetta (2014).

24


dag solstadUjous ja arvokkuussuoMEnnos tarja tEva

LUOKITUS 84.2


130 × 207 MM

ULKOASU JENNI SAARI

ALKUTEOS GENANSE OG VERDIGHET

ISBN 978-951-851-567-1

ILMESTYY SYYSKUUSSA

V iisissäkymmenissä oleva opettaja Elias Rukla aloittaa päivänsä kuten aina – ot-taa salkkunsa ja päänsärkylääkkeensä ja

hyvästeltyään vaimonsa lähtee töihin, kuten on tehnyt kahdenkymmenenviiden vuoden ajan. Päivästä on kuitenkin tulossa toisenlai-nen kuin tavallisesti. Vaikka Rukla on tietoi-nen opiskelijoidensa vihamielisestä asentees-ta häntä ja hänen opetustaan kohtaan, tänään se viiltää syvemmältä kuin aiemmin. Ibsenin Villisorsaa käsitelleen kiihkeän luennon jäl-keen asiat riistäytyvät hänen käsistään.

Kriisi johdattaa hänet pohtimaan elämän-valintojaan, avioliittoaan ja lopulta omia arvojaan ja arvoaan modernissa yhteiskun-nassa. Ujous ja arvokkuus on yleispätevä tarina maailmaan hukkuvasta ihmisestä, jota tuo maailma ei enää tunnista eikä arvosta. Tässä Norjan merkittävimpiin kuuluvan kirjaili-jan huikeassa taidonnäytteessä kaikuu sekä Vladimir Nabokovin että Thomas Bernhardin vaikutus.

NORJALAINEN NYKY-KIRJALLISUUDEN MESTARI

25

NORJALAINEN NYKY-KIRJALLISUUDEN MESTARI

kuva tOm sandBeRg

»Kun hän pääsi ulko-ovelle, hän huomasi että oli alkanut sataa. Ei paljon, pelkkää tihkua,

mutta riittävästi, jotta harkitsi avatako sateen-varjon vai antaako olla, sillä ei hän ehtisi kastua erityisen pahasti lyhyellä matkallaan kotiin. Mutta kun nyt kerran oli ottanut sateenvarjon aamulla mukaansa, hän päätti käyttää sitä. Hän painoi napista, mutta varjo ei avautunut. Hän oli painanut napista saadakseen sateenvarjon aukeamaan automaattisesti, mutta mitään ei tapahtunut. Hän painoi uudestaan, kovempaa, mutta mitään ei tapahtunut. Vielä tämäkin, hän ajatteli katkerana. Hän yritti kolmannen kerran, tuloksetta. Hän yritti avata sateenvarjoa omin käsin, mutta sekään ei auttanut, sateenvarjo kamppaili vastaan niin, että hänen onnistui ainoastaan saada se harottamaan mikä sekin oli työn ja tuskan takana. Silloin hänen päässään naksahti. Hän seisoi Fagerborgin lukion pihalla, välitunnilla, ja yritti avata sateenvarjoaan. Eikä onnistunut. Pitkin pihaa seisoskeli satapäin koulun oppilaita, ja jonkun heistä oli täytynyt näh-dä hänet. Nyt riittää! Hän marssi suihkulähteen luo ja alkoi paiskoa sateenvarjoa raivon vallassa sen seinämään. Hän hakkasi sateenvarjoa vasten

suihkulähdettä ja tunsi kuinka sen metallivarsi alkoi antaa periksi ja ruoteet napsahtivat poikki. Se ilahdutti häntä, ja hän sen kuin hakkasi hakkaamis-taan. Hän näki syrjäsilmällä, eräänlaisena sumuna, kuinka oppilaita alkoi kerääntyä verkkaan hänen ympärilleen, syvän hiljaisuuden vallassa, oli kuin he olisivat hiipineet häntä kohti, ja nyt he seisoivat puolikaaressa hänen ympärillään, mutta säilyttivät kuitenkin kunnioittavan välimatkan.

DAG SOLSTAD (s. 1941) on palkittu norja-lainen kirjailija. Solstadin tuotantoon kuuluu seitsemäntoista romaanin lisäksi esseitä ja artikkeleita, joissa tekijä arvioi muun kirjalli-suuden lisäksi myös omaa työtään. Solstad on saanut Norjan Kriitikkopalkinnon kolmesti, minkä lisäksi hänelle on myönnetty Pohjois-maiden neuvoston kirjallisuuspalkinto teoksesta Romaani 1987 (suom. 1989, Gum-merus). Mainitun teoksen lisäksi Solstadilta on suomeksi julkaistu romaani Syyskuun 25. päivän aukio (1974, suom. 1977, Gummerus).

26

kaunokirjallisuus ⋅ esseet

ulla-lEna lundBErgMetsästäjän hymysuoMEnnos lEEna vallisaari

LUOKITUS 70.911

SIDOTTU, NELIVÄRIKUVITUS

150 × 210 MM

304 SIVUA

ULKOASU MINNA LUOMA / CANDY GRAPHICS

ALKUTEOS JÄGARENS LEENDE

ISBN 978-951-851-545-9

ILMESTYY LOKAKUUSSA

F inlandia-palkitun Ulla-Lena Lundbergin Metsästäjän hymy johdattelee lukijan kallio- ja luolamaalauksien ja -piirrosten

kiehtovaan maailmaan. Se ulottuu Zimbab-wen Domboshawasta Astuvansalmelle ja Nämforseniin, Afrikasta Espanjan, Ranskan ja Venäjän kautta Pohjolaan. Lundberg esitte-lee kalliotaidetta sekä omien vaikutelmiensa että tieteellisen ajattelun kautta. Hän osoit-taa, miten objektiivinen ja subjektiivinen sekoittuvat toisiinsa, kun kysytään, millaisia olivat ihmiset, jotka tällaista ilmaisuvoimais-ta taidetta laativat. Miten he elivät? Miten kuvia olisi tulkittava?

Samalla teos on henkilökohtainen kerto-mus kirjailijan suhteesta isosiskoonsa Gunil-la Lundberg-Kellyyn. Isosiskolla oli häneen suuri vaikutus jo pienestä pitäen ja sisarukset myös matkustivat usein yhdessä, aina Gunil-lan kuolemaan asti. Kirjassa kerrotut matkat ja niihin kannustanut inhimillinen uteli-aisuus saivat alkunsa monia vuosia sitten, kun isosisko huudahti hieman aremmalle pikkusiskolle: ”Tule, katso!”

Saman kutsun lukijalle esittää Metsästäjän hymy.

FINLANDIA-VOITTAJA LUOLATAITEEN MAAILMOISSA

27

Filosofian maisteri ja Åbo Akademin kun-niatohtori ULLA-LENA LUNDBERG on syntynyt Kökarissa ja asuu nykyisinkin Ah-venanmaalla. Hän on julkaissut yli 20 kirjaa: romaaneja, runoja, raportteja ja matkakerto-muksia, joista hänelle on myönnetty lukuisia palkintoja: Finlandia-palkinto (2012), valtion kirjallisuuspalkinto (1971, 1982 ja 1992), neljä Finlandia-palkintoehdokkuutta ja kolme Pohjoismaisen kirjallisuuspalkinnon ehdok-kuutta, Ruotsin Akatemian Finland-palkin-to, Runeberg-palkinto (1998) ja Kiitos kirjasta -mitali. Lundbergin aiempia romaaneja ovat muun muassa Kuninkaan Anna (1983), Kala-harin hiekkaa (1987), Leo (1989), Sade (1997), Marsipaanisotilas (2001) sekä vuoden 2012 Finlandia-palkittu myyntimenestys Jää.

kuva Cata pORtin

» Eräs sukeltaja löysi Marseillen ulkopuolelta Cosquer-luolan suun ja sai meidät tajuamaan,

että nykyisin rannan lähellä sijaitsevat luolat olivat aikoinaan kauempana sisämaassa ja jääkauden aikana rannikolla olleet luolat ovat nykyisin meren-pinnan alla.

Ihmisen ensimmäinen Atlantis on siellä. Ran-nikoilla asutus on melkein aina tiiviimpää kuin sisämaassa, ja vaikka monet suurten jääkautisten luolien maalaukset ovat äärettömän rikkaita ja upeita, olemme kenties ainiaaksi menettäneet vähintään yhtä suurenmoisesti maalattuja luolia. Cosquer on poikkeus: luolan suu on 37 metriä meren-pinnan alapuolella, mutta maalaukset ovat säilyneet luolaston ylemmällä tasolla pinnan yläpuolella. Ei ole todennäköistä, että tällaisia luolia enää löytyy, sillä alempana sijainneiden luolien merenalaiset maalaukset ovat tuhoutuneet.

28

kaunokirjallisuus • lastenkirjat

arto KiviMäKiMerenkulkijatAntiikin taruja lapsille 3

J o Homeros sanoo, että kaikkihan tun-tevat merenkulkijain tarinan. Homeros itse panee Odysseiassaan sankarit kulke-

maan samojen paikkojen kautta jossa meren-kulkijat eli argonautit kävivät ensin, kuten Skylla ja Kharybdis, seireenit ja Kirke.

Tarina merenkulkijoista onkin vaiherikas seikkailu, jossa Kreikan urheimmat sankarit lähtevät hakemaan kultaista taljaa kaukaa Kolkhiin maasta. Länsimaissa kertomukset merenkulkijoista on ollut suositumpi tari-noiden lähde kuin Homeroksen teokset niin keskiajalla kuin modernin ajan populaari-kulttuurissa: sen vuoksi sanat Iason, Medeia,

kultainen talja, Argo ja harpyijat voivat olla tuttuja niillekin jotka eivät tunne meren-kulkijain tarinaa. Tarustoa on käytetty niin kirjallisuudessa, sarjakuvissa kuin elokuvissa ja tv-sarjoissa. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että merenkulkijoiden tarina on länsimaisten fantasiaseikkailujen äiti.

Arto Kivimäen kirja Merenkulkijat perustuu keskeisiin antiikin lähteisiin ja se soveltuu lu-ettavaksi sekä kouluikäisille lapsille, nuorille että aikuisille. Kirja on sekä seikkailutarina että vaikuttava kertomus Iasonin ja Medeian rakkaudesta. Kirja on suositun sarjan Antiikin taruja lapsille kolmas osa.

LUOKITUS L84.2

SIDOTTU, YLIVETO

170 × 240 MM

192 SIVUA

ULKOASU JA MUSTAVALKOKUVITUS CAMILLA PENTTI

ISBN 978-951-851-390-5

ILMESTYY SYYSKUUSSA

LÄNSIMAISEN FANTASIAN OHITTAMATON EMOTARINA

29

»Vauva piti pelastaa keinolla millä hyvänsä. Mitä tehdä? Lopulta Aison ja Alkimede

keksivät juonen. He päättivät ruveta viettämään surujuhlaa, ikään kuin vauva olisi kuollut. Todel-lisuudessa lapsi uinui makuukamarissa purppu-ranvärisiin kapaloihin käärittynä. He käskivät palvelijoiden mennä kaupungille kertomaan, että heidän vastasyntynyt poikansa oli kuollut, että musta murhe oli astunut taloon. Ja kun yö laskeutui Iolkoksen ylle, lähettivät he luotettavan palvelijan vaivihkaa viemään vauvan vuorelle kentauri Kheironin hoitoon. Pimeyden turvin palvelija pujahti kaupungista ja nousi Pelion-vuorelle, kapusi kohti kentauri Kheironin luolaa.

ARTO KIVIMÄKI (s. 1963) on tunnustettu kääntäjä ja antiikin maailman asiantuntija.

Muista myös sarjan aiemmat osat:


30

kaunokirjallisuus · lastenkirjat

ulf starK & linda BondEstaMOma pieni pikkuruinensuoMEnnos liisa ryöMä

LUOKITUS L85.2

SIDOTTU, YLIVETO

223 × 166 MM

44 SIVUA

ULKOASU JA KUVITUS LINDA BONDESTAM

ALKUTEOS MIN EGEN LILLA LITEN

ISBN 978-951-851-613-5

ILMESTYY SYYSKUUSSA

V uoressa, pimeässä, harmaassa luolassa asuu Olento. Sen silmät eivät kestä au-rinkoa, eikä iho. Jos se menee päivällä

ulos se voi ensin hiukan pahoin. Sitten tosi pahoin. Sitten se kuolee. Olento on harmaa, harmaa, harmaa kuin vuori itse – ja aivan yksin. Pikku Kipinä, joka tulee Auringosta, murtautuu Olennon pimeään ja näyttää sille värit ja valon. Mutta Kipinä elää vain päivän, minkä jälkeen se joutuu palaamaan ja jättä-mään taakseen ystävyytensä Olennon kanssa.

Tarina muistuttaa klassikkolaulua ”Päivän-säde ja menninkäinen”. Sävyltään se on mollissa: hohtavan surumielinen, haikea, runollinen ja kaunis.

Ulf Stark ja Linda Bondestam ovat aikai-semmin yhdessä tehneet ylistetyt kuvakirjat Diktaattori, joka on käännetty kymmenelle kielelle, ja Kaikki tämä, jota on kutsuttu ”ai-noak si luomiskertomukseksi jota pikkulap-set tarvitsevat”.

31kuvat Cata pORtin

ULF STARK (s. 1944) on juhlittu, ylistetty ja palkittu ruotsalainen lastenkirjailija. Stark on kirjoittanut kymmeniä kirjoja ja lukuisia tv-, elo-kuva- ja teatterikäsikirjoituksia. Hän on saanut useita koti- ja ulkomaisia kirjallisuuspalkintoja, muun muassa August-palkinnon ja Astrid Lindgren -palkinnon.

LINDA BONDESTAM (s. 1977) on opiskellut kuvittamista Buckingham-shiren ja Kingstonin yliopistoissa Lon-toossa. Bondestamin kuvat rakentuvat palapelin lailla: ne koostuvat osasista, jotka voivat olla piirrettyjä, maalattuja tai mistä tahansa materiaalista. Hän on saanut lukuisia palkintoja, muun muassa Svenska litteratursällskapetin palkinnon sekä Vuoden kauneimmat kirjat -kunniamaininnan. Hänen kuvituksensa on ollut myös Finlandia junior -ehdokkaana.

32

kaunokirjallisuus · lastenkirjat

lEna frölandEr-ulfTotta toinen puolisuoMEnnos ilPo tiihonEn

N ea-täti vaikuttaa melko tavalliselta. Hän kastelee pelargonioita ja tarjoaa kekse-jä. Mutta jos katsoo tarkemmin, saattaa

kummastella, miksi hänellä on niin ryppyiset korvannipukat.

Niistä tuli sellaiset kun hän käytti maha-radžan timanttikorvakoruja Burmanešissa vuonna 1934. Niihin aikoihin hänet tun-nettiin nimellä Zabira Finjang ja hän tanssi helisevissä kirkkaankeltaisissa housuissaan.

Myös Gunnar-setä vaikuttaa melko taval-liselta, mutta jos katsoo tarkemmin hänen käsiään, näkee että ne ovat ruskeiden tahro-jen peitossa.

Tahrat ovat peräisin ajalta, jolloin hän eli taiteilijana Wratizluškassa. Hän kutsui itseään Filemon Sachsiksi ja maalasi uutteras-ti, ennen muuta primadonnia.

Tämä on tositarina siitä mitä tapahtui en-nen kuin Gunnar sai viran verovirastossa ja Neasta tuli kirjanpitäjä. Tämä on myös tarina kaikille lapsille, joilla on ollut kovin ryppyi-nen täti tai setä. Ja tietenkin tämä on tarina kaikille, jotka ovat eläneet elämää.

Lena Frölander-Ulfin teksti ja kuvitukset saattavat vaarallisen ja villin yhteen arkipäi-vän kanssa lempeästi, viisaasti ja hauskasti.

LUOKITUS L85.2

SIDOTTU, YLIVETO

180 × 210 MM

32 SIVUA

ULKOASU JA KUVITUS LENA FRÖLANDER-ULF

ALKUTEOS EN SANN HISTORIA

ISBN 978-951-851-619-7

ILMESTYY SYYSKUUSSA

LEMPEÄ,

VIISAS,

HAUSKA

33

LENA FRÖLANDER-ULF (s. 1976) on helsinkiläinen kuvittaja ja graafikko, joka rakastaa ornamentiikkaa, mysteerejä ja kru-meluureja niin kuvissa kuin kerronnassakin. Suureksi osaksi itseoppineena kuvittajana hän keksii joka päivä jotain uutta. Frölander-Ulf on suuri Tove Janssonin, Alphonse Muchan, Gustav Klimtin ja John Bauerin fani. Muiden muassa.

34

tietokirjallisuus ⋅ ruokakirjat

LUOKITUS 68.24

SIDOTTU

205 × 265 MM

176 SIVUA

ULKOASU HENNAMARI ASUNTA

ISBN 978-951-851-618-0

ILMESTYY SYYSKUUSSA

JOKAPÄIVÄINEN LEIPÄMME

L eipominen ja erityisesti leivän tekemi-nen on eräs ruokakulttuurimme kul-makivistä. Leipä kietoo yhteen ihmiset

ja koko maailman keittiöt, paljastaa hyvän ravintolan ja on esimerkki arjen yksinker-taisista iloista. Ja mitäpä emme tekisi leivän vuoksi? On olemassa ihmisiä, jotka kietaise-vat herättyään huivin kaulaansa ja noutavat lähikorttelin leipomosta tuoreen leivän.

Teemun ja Markuksen leipäkirja on huippu-kokkien Teemu Auran ja Markus Hurskaisen tuore kirja leipomisesta. Se sai alkunsa heidän perustamastaan Patisserie Teemu & Markuk-sesta – konditorialeipomon suosio on osoitta-

nut kaikenikäisten suomalaisten rakastavan hyvää leipää ja leipomista. Kirja esittelee kauniisti ja kevyesti leipomisen perusteet ja tarjoaa noin 40 vastustamatonta reseptiä perinteisestä ruisleivästä ja maalaisleivästä eksoottisempaan savustettuun maissi-siide-rileipään. Kirjan lähtökohtana on leipä, lisäksi mukana ovat leipomoklassikot: croissantit, pain au chocolatit ja korvapuustit. Anton Sucksdorffin kauniit valokuvat ja Hennamari Asunnan rento ulkoasu tekevät kirjasta sellai-sen, josta ei halua luopua. Teemun ja Markuksen leipäkirja on jo syntyessään kaikkien kotilei-pureiden suomalainen moderni klassikko.

tEEMu aura, MarKus hursKainEn, Pia siEvinEn ja anton sucKsdorffTeemun ja Markuksen leipäkirja

35

ANTON SUCKSDORFF (s. 1982) on helsin-kiläinen valokuvaaja, jonka vähäeleiset kuvat tuovat esiin kaikkialla näkyvän kauneuden

– olipa kyseessä henkilö, ruoka, luonto tai skotlantilainen viski.

PIA SIEVINEN (s. 1973) on helsinkiläinen toimittaja ja kirjoittaja. Hän avustaa muun muassa Kauppalehteä ja on Patisserie Teemu ja Markuksen uskollinen asiakas.

TEEMU AURA (s. 1975) on helsinkiläinen kokki ja ravintoloitsija. Hänet tunnetaan ra-vintoloiden Demo ja Grotesk sekä Patisserie Teemu ja Markuksen omistajana.

MARKUS HURSKAINEN (s. 1983) on helsinkiläistynyt hollolalainen kokki, joka nauttii elämästä yrittäjänä. Patisserie Teemu ja Markuksen omistaja tietää, että jokaisen taikinan voi aina tehdä paremmin.

kuva antOn suCksdORff

36

tietokirjallisuus ⋅ elämäkerrat ja muistelmat

LUOKITUS 99.1


140 × 210 MM

800 SIVUA

ULKOASU JENNI SAARI

ISBN 978-951-851-550-3

ILMESTYY SYYSKUUSSA

KULTTUURIKODISTA KIRJAILIJAKSI

A nita Konkka kertoo suoraan ja kaunis-telematta lapsuudestaan kulttuuriko-dissa, isästä joka oli maanpakolainen

Inkerinmaalta, kirjailija ja venäläisen kirjalli-suuden kääntäjä, Lapualla syntyneestä nuore-na kuolleesta äidistään, joka oli taidemaalari. Millaista oli elää kahden maailman rajalla, mikä jätti jälkensä. Anitasta tuli sivustatark-kailija. Isän perua on kiinnostus Venäjään ja venäläiseen kirjallisuuteen, äidin perintöä Ranska ja ranskalainen taide sekä kirjallisuus.

Nuoruus kului Munkkiniemen kaduilla ja kahviloissa, naiseksi kehittyminen oli vaikeaa. Anita kertoo vanhempien eros-

ta, äidin kuolemasta, avioitumisestaan ja lastensa syntymästä, isäkapinasta ja 60-lu-vun kulttuuriradikalismista, kirjailijauran alusta ja 70-luvun taistolaisuudesta, monista työpaikoista ja työttömyyksistä, terapiasta ja kivikkoisesta tiestä kirjailijaksi. Kirjassa puhutaan myös Konkalle tärkeistä paikoista: Munkkiniemi, Savonlinna, Koskenpesä Kuh-moisissa, Lönnrotinkatu, Petroskoi, Ravenna, Moskova, Pariisi, Rooma, Ibiza ja Munkki-vuoren Ulvilantie. Puhutaan ystävistä, kuten Raija Siekkisestä – sekä suurista rakkauksista, kuvanveistäjä ja mystikko Heikki Virolaisesta ja kirjailija Hannu Salamasta.

anita KonKKaUnennäkijän muistelmat

37

KULTTUURIKODISTA KIRJAILIJAKSI

ANITA HELENA KONKKA (s. 1941) on suomalainen kirjailija, jonka teosten aiheina ovat usein olleet unet ja niiden tulkinta. Konkan romaani Hullun taivaassa oli Fin-landia-ehdokkaana ja sai valtionpalkinnon vuonna 1989. Teos on käännetty englanniksi ja venäjäksi. Romaanit Halujen puutarha (Tammi, 1992) ja Musta passi (Tammi, 2001) olivat Runeberg-palkintoehdokkaina.

» Lapsuus on paikka jonne en kaipaa, mutta jonne unet minut heittävät harva se yö. Viime

yönä seisoin isoäidin keittiön ikkunan ääressä ja kat-selin punaisten samettiverhojen välistä Savonlinnan Linnanrakentajankadulle, josta kuului melua, ketään ei silti näkynyt. Nousiaisen talon ikkunoissa oli valot, paksusäärinen nainen kiipesi sisäportaita pitkin vintille. Näin vain naisen sääret ja hameen-helman. Talo oli vanha, sen seinät oli muurattu vaaleankellertävästä kalkkikivestä. Talon pääty-palkkia kannatteli kaksi egyptiläistä naispatsasta. Toinen niistä irtosi seinästä ja lähti juoksemaan Linnanrakentajankatua pitkin. Huusin isoäidille, että tuolla menee patsas. Isoäiti ei uskonut minua, kuten ei olisi uskonut todellisuudessakaan, vaan piti näkemääni mielikuvituksen tuotteena, mutta lähti ulos katsomaan mitä siellä tapahtuu.

38

tietokirjallisuus · yleinen

Marjatta lEvanto – julia vuoriLeonardo oikealta vasemmalle

LUOKITUS 70.9

SIDOTTU

215 × 280 MM

112 SIVUA

ULKOASU DOG DESIGN

ISBN 978-951-851-467-4

ILMESTYY SYYSKUUSSA

NERO

OIKEALTA

VASEMMALLE

L eonardo da Vinci, ammatti yleisnero. Arkkitehti, insinööri, maalari, kuvanveis-täjä, luonnontieteilijä, keksijä ja filosofi.

Leonardoa on kutsuttu maailmanhistorian uteliaimmaksi ihmiseksi. Kouluja käymätön maalaispoika Vincin kaupungista luotti vain itse hankittuun tietoon. Havainnoista ja ajatuksista täyttyi kymmeniätuhansia sivuja muistikirjoihin, joista suurin osa on kadon-nut. Säilyneet arviolta 14 000 sivua ovat run-saudensarvi: mm. luonnoksia, mietelauseita, vitsejä, kertomuksia, reseptejä.

Leonardo on arvoitus edelleen, viisisataa vuotta kuolemansa jälkeen. Mitä hänestä lopultakin tiedetään? Maalarina hänen tuotantonsa ei ylitä 20 teosta, veistoksia ei valmistunut yhtäkään. Ainuttakaan raken-nussuunnitelmaa ei toteutettu, yksikään keksintö ei ole säilynyt jälkipolville. Tätä kaikkea pohditaan teoksessa Leonardo oikealta vasemmalle. Nuorelle lukijakunnalle suunnat-tu kutkuttava tietokirja esittää paljon kysy-myksiä, joista osaan vastataan, osa jätetään lukijalle pohdittavaksi.

39

MARJATTA LEVANTO on suomalaisen taide museolaitoksen ensimmäinen museo-lehtori, ja museopedagogiikan uranuurtaja. Hän on kirjoittanut useita lapsille suunnattu-ja taidekirjoja, sanoittanut lastenlevyjä sekä tehnyt taiteesta elokuvia, multivisioita ja videoita. Hän on saanut muun muassa nuor-tenkirjallisuuden valtionpalkinnon (1984) ja lastenkulttuurin valtionpalkinnoilla (1990). Vuonna 2000 hän sai Suomen tietokirjailijat ry:n Tietopöllö-palkinnon.

JULIA VUORI on helsinkiläinen kuvittaja-graafikko ja sarjakuvataiteilija. Hän on kuvittanut lukuisia lastenkirjoja ja lapsille tehtyjä taidekirjoja, lisäksi hän on piirtänyt humoristisia, eläinaiheisia sarjakuvia. Vuorel-le myönnettiin vuonna 2013 lastenkulttuurin valtionpalkinto. Hän on saanut myös muun muassa Kritiikin kannukset (1992), Nuoren taiteen Suomi-palkinnon (1994)sekä Rudolf Koivu -palkinnon (1999).

»Kuvaile ja määrittele mitä aivastus on, mitä haukottelu. Mitä on kouristus, halvaantuminen, vilunväristykset,

hikoilu, nälkä, jano, ikävöinti.”


40

tietokirjallisuus · yleinen

MErina salMinEn – PEKKa nyKänEnOperaatio Elop

LUOKITUS 69.1

SIDOTTU

130 × 207 MM

252 SIVUA

ULKOASU TUOMO PARIKKA

ISBN 978-951-851-590-9

ILMESTYY LOKAKUUSSA

MIKSI NOKIAN PUHELIN BISNES KUOLI?

N okian kasvutarina on koko maailman mittakaavassa ainutlaatuinen. Yhtä ainutlaatuinen on Nokian muutamassa

vuodessa tapahtunut romahdus kännykkä-markkinoiden valtiaasta marginaaliseksi peluriksi.

Kirjassa Operaatio Elop etsitään vastauksia kysymyksiin, jotka Nokian hallituksen enti-sen puheenjohtajan Jorma Ollilan elämäker-ta jätti avoimiksi. Miksi toimitusjohtajaksi valittiin kanadalainen Stephen Elop? Miksi puhelinten käyttöjärjestelmäksi valittiin Windows eikä esimerkiksi Meego? Miksi yritys tyhjeni nopeassa tahdissa huippuosaa-jista? Minne katosi nokialaisten kuuluisa motivaatio ja yhdessä tekemisen meininki? Kun Elop aloitti lokakuussa 2010, romahdus

oli jo pitkällä. Mitkä olivat ne päätökset, jotka Elop teki ja jotka johtivat lopulta No-kian puhelinten myymiseen Micro softille? Oliko Elop Troijan hevonen: tuliko hän Nokiaan Microsoftin miehenä tavoittee-naan nuijia yhtiön markkina-arvo mahdol-lisimman alas?

Kirjaa varten on haastateltu noin sataa henkilöä, joista useimmat ovat eri tavoin palvelleet Nokiaa. Aiemmista Nokia-kirjoista teos eroaa pyrkimyksessään tyhjentävään ja ymmärrettävään synteesiin ajanjaksosta 2010–2013. Lisäksi kirja haluaa auttaa suoma-laisia tekemään välttämättömän surutyön. Nokian kännykät ovat historiaa eivätkä ne tule takaisin. Mutta tulee jotain muuta. Tär-keintä on mennä eteenpäin.

41

» Helmikuun 27. päivänä 2012 Nokia esitteli taas uuden älypuhelimen, nyt Barcelonan Mobile

World-messuilla. Kyseessä oli toistaiseksi halvin Lu-mia 610, jonka hinta oli 189 euroa. Nokian älypuhe-limista vastaava Jo Harlow uskoi yhtiön pääsevän edullisemmalla laitteella laajemmilla markkina-alueille. Tosiasia kuitenkin oli, että vajaan 200 euron hintainen älypuhelin oli mahdottomuus suurimmalle osalle maailman ihmisistä. Nokialla oli iso ongelma edessään: markkinoille piti saada nopeasti alle sadan euron hintaisia älypuhelimia.

MERINA SALMINEN (s. 1968) on talous-toimittaja, jonka erikoisalaa ovat Nokia, teknologiasektori ja verkkobisnes. Hän on työskennellyt Kauppalehdessä uutistoi-

mittajana, kauppalehti.fin uutistuottajana sekä aikakauslehti Kauppalehti Option toimittajana. Salminen on toiminut myös Vähittäiskauppa-lehden päätoimittajana. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

PEKKA NYKÄNEN (s. 1961) on talous toi - mit taja, joka on seurannut Nokiaa 1990-lu-vulta lähtien. Hän on työskennellyt toimit-tajana ja uutispäällikkönä mm. Kauppa-lehdessä, MTV3:n Talousuutisissa sekä Tekniikka&Talous-lehdessä. Tällä hetkellä hän on Kauppalehden kehityspäällikkö. Kou-lutukseltaan Nykänen on diplomi-insinööri.

kuvat Heini LeHväsLaiHO

42

pokkarit

K aikki alkaa siitä, että näyttelijä N saa pak-sun kirjeen eräältä teatterinjohtajalta. Kirjeessä on mukana johtajan kirjoitta-

ma näytelmä Puupää, jota johtaja kehottaa näyttelijää esittämään ympäri Suomea.

Näyttelijän on tarkoitus esittää kustannus-tehokkaasti näytelmän kaikki roolit Puu-päästä ja Pätkästä Justiinaan ja talonmies Pikkaraiseen sekä toimia näytelmän lavasta-jana, puvustajana ja ohjaajana. Sekä tietysti kahvittajana väliajalla.

Kyseessä on johtajan mukaan huumorilla höystetty tragedia siitä, mitä tapahtuu kun rooli kasvaa ihoon kiinni, kun roolista tulee ihmisen omakuva.

Näyttelijä N seuraa ohjetta. Mikään peräkylä ei ole liian pieni näyttelijä N:lle esittää Puu-päätä. Hän pitää päiväkirjaa kohtaamistaan tilanteista ja vaikeuksista esittäessään näy-telmää eräkämpillä ja pikkulavoilla. Samalla hän kirjoittaa esseitä kulttuurin olemuksesta, musiikin ja näyttelemisen teoriasta. Siitä mistä meidän elämässämme on kysymys.

Sitten N katoaa. Jälkeä jättämättä.N:n ystävä päättää koota kirjan N:n päivä-

kirjoista ja esseistä – tarpeellisena lisänä itse näytelmä, jota esittäessään N katosi. Se kirja on sinulla pian kädessäsi. Puupää. Kuvaus yhden suomalaisen taipaleesta ottaa selvää, miten ja miksi täällä elämme.

juha hurMEPuupää

LUOKITUS T84.2

NIDOTTU

110 × 178 MM

350 SIVUA

ULKOASU M-L MUUKKA

ISBN 978-951-851-627-2

ILMESTYY SYYSKUUSSA

kuva

ste

fan

BRe

meR

Kansainvälinen läpimurto

43

pokkarit

EMMi itärantaTeemestarin kirja

LUOKITUS T84.2

NIDOTTU

110 × 178 MM

330 SIVUA

ULKOASU ADAM JOHNSON

ISBN 978-951-851-629-6

ILMESTYY KESÄKUUSSA

E mmi Itärannan esikoisromaani Tee-mestarin kirja on uskottava ja pelottava kuvaus mahdollisesta tulevaisuudes-

tamme. Itärannan kieli on kuulasta, tarkkaa ja paisuttelematonta.

Teemestarin kirja on voittanut Kalevi Jäntin palkinnon sekä Nuori Aleksis -palkinnon. Teos on käännetty yli kymmenelle kielelle ja Yhdysvalloissa sen ensipainos (nimellä Memo ry of Water) oli huikeat 50 000 kappaletta.

kuva

Hei

ni L

eHvä

sLai

HO

Tämän palkitun esikoisromaanin kieli on upeaa ja herkkää,

Itärannan kirjan miljöö ja vähäeleisyys ovat ainutlaatuisia.

– Library JournaL

Itärannan taituruutta on sivuuttaa ilmiselvät juonikuviot ja piirtää henkilöhahmot vähillä vedoilla täysin samastuttaviksi. Teos katsoo pettävän tyynesti

tuhoutunutta maailmaa, jossa toivo itsepintaisesti itää.

– PubLishers WeekLy

Lyyrinen, sykähdyttävä ja vangitseva.

– kirkus revieWs

Finlandia-voittaja 2012

44

pokkarit

ulla-lEna lundBErgJää

LUOKITUS T84.2

NIDOTTU

110 × 178 MM

575 SIVUA

ULKOASU HELENA KAJANDER

ISBN 978-951-851-616-6


J ää on tarina saaristoseurakuntaan saapuvasta papista, hänen perheestään ja kirkkosaarta ympäröivien kylien ihmi-

sistä – ikiaikaisista salaisuuksista, joita meri ja jää kyläläisten hartioille uskovat.

Eletään sotien jälkeistä aikaa. Saarien muo-dostamalle paikkakunnalle voi saapua vain veneellä, jos onnistuu harsimaan reittinsä esiin kavalan saariston läpi. Ja sinne papin-perhe haluaa asettua asumaan.

Kesällä alueen asukkaat rakentavat terveys - asemaa, siltaa ja tulevaisuutta. Silakan pyy-täjät tulevat Helsingin markki noilta taskut

omaisuutta pullollaan ja saarilla vallitsee kristillinen vieraanvaraisuus.

Pappilan ulkopuolella, kulkuvesillä ja jäällä, vallitsevat iänikuiset voimat. Sen tietää myös postinkuljettaja, joka näkee enemmän kuin muut. Enemmän kuin kohti pappilan ikku-nasta kajastavaa valoa kohti kulkeva pappi. Postinkantaja tietää, että jokaisen rinnassa on jonkin muun kaipaus, ja kaikki mitä kaivataan tulee veneellä.

Lundbergin henkeäsalpaavan kaunis ro-maani vangitsee lukijan jään tavoin odotuk-sen, kaipuun ja vapauden murtumiin.

kuva

Cat

a pO

Rtin

”Parkkinen on kirjoittanut hienosti hallitun, syvällisen

trillerin, joka vaatii lukemaan sen yhdeltä istumalta.”

EIJA KOMU, KESKISUOMALAINEN

45

pokkarit

F etknoppenin saari Korp poon länsipuo-lella elää sodan jälkeistä todellisuutta. Seuraintalolla järjeste tään taas tansseja

ja kahdeksantoistavuotias Karen tunkee sanomalehteä äitinsä vanhoi hin kenkiin, kun uusia ei saa kiristämällä kään. Uusi elämä on alkamassa. Veli Sebastiankin on taas palannut kotiin. Mutta tanssien jälkeisenä aamuna rantaan ajautuu nuoren tytön ruumis. Koko saari tietää syyllisen, se on Sebastian. Ennen oikeudenkäyntiä veli löydetään sellistään hirttäy tyneenä sukkiinsa.

Kuusikymmentäviisi vuotta myöhem-min Karen pakkaa tavaransa Plymouth Furyyn ja lähtee poikan sa talosta. Kesken pakomatkan Karen osuu keskelle huolto-asemaryöstöä ja poimii mu kaansa toisen ryöstäjistä, 17- vuotiaan Azarin, irakilaistytön, joka on raskaana. Naisten välille syntyy ohut liitto, välttämä tön, sillä kumpikaan ei pärjää ilman toista. Ja Karenilla on vain vähän aikaa. Hänen on todistettava ettei Sebastian ollut murhaaja.

lEEna ParKKinEnGaltbystä länteen

LUOKITUS T84.2

NIDOTTU

110 × 178 MM

340 SIVUA

ULKOASU JUSSI KARJALAINEN

ISBN 978-951-851-625-8


kuva

Hei

ni L

eHvä

sLai

HO

Finlandia-voittajan esikoisteos

46

pokkarit

E letään 1960-luvun loppua Etelä-Suomes-sa. Tuomiopäivän tuloa odottava Maam-mo kasvattaa tyttärentytärtään Vendlaa

Jumalan sanan ja Siionin laulujen voimalla. Etäällä on Taivas, jonne Maammo ikävöi, ja Luvattu maa, jossa on sota. Kuvitelmissa on maaginen Hameidenmaa. Vendla ei puhu muille kuin Maammolle ja eläimilleen. Yllät-täen kulmille kuitenkin ilmestyy Ihmisenpoi-ka, joka onnistuu rikkomaan hiljaisuuden ja saa tytön uskomaan sanojen voimaan.

Niihin aikoihin kolme lasta katoaa joen rantaan. Pitkän kesäyön aikana Maitojokea naaraavat kyläläiset, uskovaiset ja kadotuk-sen tielle suistuneet, joutuvat punnitsemaan uhrauksiaan sekä uskoaan Jumalaan ja toi-siinsa. Milloin aikuinen on lapsen rakkauden arvoinen?

Taivaankantaja on vuoden 2013 Finlandia-voittaja Riikka Pelon kiitetty esikoisromaani.

riiKKa PEloTaivaankantaja

LUOKITUS T84.2

NIDOTTU

110 × 178 MM

193 SIVUA

ULKOASU DOG DESIGN

ISBN 978-951-851-617-3


kuva

Hei

ni L

eHvä

sLai

HO

Finlandia-voittaja 2010

”Hurmaava, hauska, omituinen, ja ennen kaikkea inhimillinen romaani.”

BIELEFELDER ILLUSTRIERTE

47

pokkarit

P aljon emme tiedä, mutta jollain tavalla yksin asuvan Irman elämä on liikahta-nut sijoiltaan. Ihmisseuran kaipuussaan

hän ajautuu soittelemaan ovikelloja sekä omassa naapurustossaan Hakaniemessä että Keravalla, jonne hän sattumalta päätyy.

Koska ihmisten ovikelloja ei voi soitella il-man syytä, keksii Irma peitetarinaksi olevan-sa Taloustutkimuksen kyselytutkija. Ikävä kyllä kysymykset ovat jokseenkin hämäriä ja tutkimusmenetelmät outoja ja selitykset hatarahkoja.

Viikkojen galluptöiden jälkeen alkavat jotkut keravalaiset epäillä Irman ammatillista aitoutta ja soittavat poliisille. Irma hätääntyy.

Mitä ihmiset ajattelevat? Hän on sitä paitsi ehtinyt jo kovasti kiintyä haastateltaviinsa.

Mikko Rimminen on kirjoittanut usko-mattoman hellän, jysäyttävän surumielisen ja tolkuttoman hauskan kertomuksen ihmis-rakkaudesta. Ihminen on lämpöhakuinen ohjus. Niin on Irmakin. Hän tarttuu toimeen, toimi vain on väärä.

Mikko Rimmisellä on nerollinen kyky saa-da lukija rakastamaan maailmaa kaikkinensa.

MiKKo riMMinEnNenäpäivä

LUOKITUS T84.2

NIDOTTU

110 × 178 MM

340 SIVUA

ULKOASU JOHANNES NIEMINEN

ISBN 978-951-851-626-5


kuva

ste

fan

BRe

meR

48

Henkilökunta / Staff Toimitusjohtaja / Managing DirectorNINA PAAVOLAINEN+358 (0)40 500 8342

Kustantaja / PublisherSILJA HIIDENHEIMO+358 (0)40 772 3677

Myyntipäällikkö / Sales & Foreign Rights ManagerHEIDI JOHANSSONÄITIYSVAPAALLA, SIJAISENA

DANIELA CASAGRANDE+358 (0)50 568 93881.8. ALKAEN

SARI HÄGGQVIST+358 (0)50 568 9388

Toimituspäällikkö / Publishing ManagerELIA LENNES+358 (0)40 720 6310

Tiedotuspäällikkö / Publicity ManagerJUSSI KAISJOKI+358 (0) 50 523 9404

Kustannustoimittaja / EditorMAARIT HALMESARKAÄITIYSVAPAALLA, SIJAISENA 30.9. ASTI

MARIA TOJKANDER+358 (0)44 571 2178

Kustannustoimittaja / EditorJUSSI TIIHONEN +358 (0)44 302 1223

Graafinen suunnittelija / Graphic DesignerJENNI SAARI +358 (0)44 053 0880

Assistentti / AssistantNIINA TIAINEN+358 (0) 20 743 1250

Hallituksen puheenjohtaja / Chairman of the BoardNIKLAS HERLIN

Hallitus / Board

NIKLAS HERLINPuheenjohtaja / Chairman

ILKKA HIIDENHEIMO

ASKO KALLONEN

PUHELIN / TEL

+358 (0)20 743 1250

SÄHKÖPOSTI / EMAIL

[email protected]

[email protected] / [email protected]

49

In BriefTeos is an independent publishing house that focuses on publishing fiction and nonfiction in Finnish. Our selection of books covers the whole spectrum from poetry to novels and nonfiction. In addition, a few translations of international classics are published each year.

We aim to publish around 40–50 books a year. Keeping the number of titles at a reasonable level allows everyone not only to do their work well, but to enjoy doing it. The writer has time to write, the editor has time to edit, and the graphic artist can plan the book’s layout with care. The printing house has enough time to prepare the physical form of the book, and marketing can be tailored to suit each title individually. Our business idea is simple: we want to publish good books. Publishing books is not alchemy: it simply means making books and selling them. And it is our ambition to do that as well as we can.

We feel it is important to respect all the parties involved in creating a book, as they are also the people who make Teos what it is: writers, editors, translators, graphic artists, printers, booksellers and above all, readers. All who join Teos share a deep love of

literature and reading. Teos’ authors include internationally recognized writers, such as Leena Krohn, Johanna Sinisalo, Leena Park- kinen, Monika Fagerholm, Ulla-Lena Lund- berg, Marko Leino, Mikko Rimminen, Emmi Itäranta and Riikka Pelo.

Teos will continue to focus on Finnish literature and nonfiction, but we have also published translations of foreign classics such as Edgar Allan Poe, Oscar Wilde, Sir Arthur Conan Doyle, P. G. Wodehouse and Sigmund Freud.

In the autumn of 2007, Teos launched a translated fiction series called Baabel, which focuses on modern classics. Since the launch, we have published books by Thomas Bernhard, A. S. Byatt, Jorge Luis Borges, Manuel Puig, Carlo Emilio Gadda, Hilary Mantel and Robert Walser. Forthcoming titles include works by Thomas Pynchon and Dag Solstad.

Furthermore, Teos has launched the Teos & Söderströms series together with publishing house Söderströms & Co in 2008. The aim of the series is to publish works by interesting Finland-Swedish authors in Finnish.

www.teos.fi

51

pokkarit

2 0 0 4 - 2 0 1 4

KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ TEOS BULEVARDI 12, 3. KRS ∙ 00120 HELSINKI PUHELIN 020 743 1250 WWW.TEOS.FI

LUETTELOTILAUKSET JA LISÄTIEDOT PUHELIN 020 743 1250 [email protected]

TIEDOTUS JUSSI KAISJOKI [email protected] ∙ PUHELIN 050 523 9404

SYYSLUETTELO 2014 JULKAISIJA KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ TEOS SUUNNITTELU ALEKSI SALOKANNEL / SISIN PAINOPAIKKA NYKYPAINO OY ∙ HELSINKI 2014

MUUTOKSET MAHDOLLISIA

PYYDETÄÄN PALAUTTAMAAN ELLEI VASTAANOTTAJAA TAVOITETA

SALMINEN, NYKÄNENOperaatio Elop

MATTI KANGASKOSKISydänmarssi

RAIJA ORANENAurora

SATU TASKINENKatedraali

MARIA PEURAJa taivaan tähdet putoavat

ARTO KIVIMÄKIMerenkulkijat

Antiikin taruja lapsille 3

ULLA-LENA LUNDBERGMetsästäjän hymy

EEVA-KAARINA ARONENEdda

AURA, HURSKAINEN, SIEVINEN, SUCKSDORFFTeemun ja Markuksen

leipäkirja

THOMAS BERNHARDHäiriö

teoksen syyskatalogi 2014

Documents