teollinen internet ja iot - cisionmb.cision.com/main/430/9957954/502624.pdfnet of !ings) muuttaa...

Teollinen internet ja IoT

ESIPUHE

SOLITA THINK TANK -JÄSENET

MIKÄ TEOLLINEN INTERNET JA IOT?

MIKÄ MUUTTUU?

IoT muuttaa yritykset palveluyhtiöiksi

Asiakasrajapinnan hallinta ratkaisee voittajat

IoT uudistaa liiketoiminta-ajattelun

Data ja algoritmit näyttävät liiketoiminnan suunnan

Kilpailu ketteryydestä kovenee: opi muita nopeammin!

Ekosysteemipeli määrää menestyksen

Riskit pitää optimoida

Kiveen hakattuja standardeja ei saa jäädä odottamaan

MISSÄ MAA MAKAA?

TILANNEARVIO IOT-SUOMESTA

Teknologia ei ole enää este

Mikä IoT:ssa houkuttaa?

IOT ON TODELLISUUTTA JO NYT

Hyökkääkö kilpailija ja mistä suunnasta? Omaan erinomaisuuteen tuudittautuminen on vaarallista

IoT murtaa teollisuuden bisneslogiikat

Turvallisuus on hyvä myyntiargumentti

MIKÄ MAHDOLLISTAA IOT:N?

Löytyykö innovaatioita? Kekseliäisyys määrää menestyksen

Kokeilukulttuuri edistää kehitystä

Data synnyttää palveluinnovaatioita

Pioneerit luovat aitoa lisäarvoa

MIKÄ JARRUTTAA IOT-KEHITYSTÄ?

Kuka omistaa tiedon?

Vanha laitekanta hidastaa kehitystä

IoT vaatii muutosvalmiutta sekä ostajalta että myyjältä

Ekosysteemipeli on ratkaiseva menestystekijä

KENESTÄ ON IOT-JOHTAJAKSI?

Teollinen internet kaipaa vahvaa ja visionääristä johtajaa

IoT:lle oma yksikkö?

Yritys tarvitsee IoT-johtajan!

Kuka uskaltaa olla ensimmäinen?

Suomen vahvuudet IoT-pelissä

8 ASKELTA IOT-VOITTAJAKSI

Think Tank Teollinen internet ja IoT

Julkaisija: Solita OyCopyright: Solita Oy ©2016Yhteystiedot: [email protected] lisää: solita.fi/think-tank

Kuvat: Solita, Olli Keskinen, Petri Mast ja Konecranes

04060810

18

24

28

34

42

50

54

K irjoittaessani tätä tekstiä in-ternetiä käyttävien ihmisten määrä on rikkonut 3,5 miljar-din rajapyykin. Käytännössä

siis joka toinen ihminen maapallolla käyttää arjessaan verkkopalveluita. Vielä kymmenen vuotta sitten internet oli arkea noin 15 pro-sentille maapallon asukkaista. Digitalisaatio muuttaa yhteiskuntia, orga-nisaatioita ja ihmisten käyttäytymistä. Vaikka digitaalisaatio ja digitaalisuus ovat käsitteinä monimerkityksellisiä ja vaikeita, ovat muutok-set ihmisten arjessa selkeitä. Käyttäydymme, asioimme, ostamme, johdamme ja palvelemme eri tavalla kuin aikaisemmin. Teknologia ja sen päälle rakentuneet palvelut ovat tulleet elimelliseksi osaksi ihmisten arkea. Moni yritys ja organisaatio on kokenut murroksen omas-

ESIPUHE

sa toimintaympäristössään. Osa on pystynyt luomaan nahkansa ja selvinnyt muutosten kourista, osan matka on päättynyt.

Vaikka digitalisaatio on teemana arkipäi-väistynyt, olemme ottaneet vasta ensimmäiset askeleemme digimatkalla. Seuraava suuri mur-ros on jo ovella. Esineiden internet (IoT, Inter-net of Things) muuttaa maailmaa enemmän kuin kenties mikään aiemmin kokemamme.

Maailmassa on jo nyt kaksi kertaa enem-män verkkoon kytkeytyneitä esineitä kuin ih-misiä. Tutkimusyhtiö Gartner ennustaa, että vuoteen 2020 mennessä esineiden internetiin on kytkeytynyt yli 20 miljardia laitetta. Ne kykenevät viestimään tilastaan ja ympäristös-tään, kommunikoimaan toistensa kanssa, jopa käymään kauppaa keskenään.

Seuraava vuosikymmen mullistaa ihmis-

ten arjen, puhumattakaan yritysten liiketoi-minnasta ja liiketoimintamalleista. Monen organisaation tapa tuottaa arvoa asiakkail-leen muuttuu peruuttamattomasti, joidenkin yritysten liiketoiminnalta katoaa pohja. Yhteis-kunnallisestikin muutokset voivat olla suuria. Moni työtehtävä katoaa kokonaan robotiikan, 3D-tulostamisen tai kaupankäynnin muutosten seurauksena. Toisaalta osa Kiina-ilmiön myötä kadonneesta työstä palaa robottien ansiosta myös takaisin.

Teollinen internet on Suomelle tärkeä aihe. Siitä voi syntyä yksi tulevaisuuden kasvun vah-voista peruspilareista. Meillä on kaikki edelly-tykset menestyä: maailmanluokan teknologia-osaamista, kansainvälisen tason digiosaamista, turvallinen ja luotettava infrastruktuuri sekä useita globaaleja teollisuusyrityksiä, jotka ovat

jo vuosia kehittäneet palveluliiketoimintojaan tasaamaan talouden suhdanteita.

Kokosimme vakuuttavan joukon eturivin suomalaisvaikuttajia pohtimaan monista eri näkökulmista, mitä esineiden internet ja teol-linen internet merkitsevät yrityksille, liiketoi-minnoille ja yhteiskunnalle. Työ aiheen parissa on monella yrityksellä vielä alkutekijöissään. Toivon, että esineiden internetin synnyttämä muutos innostaa yrityksiä ja aiheeseen tartu-taan määrätietoisesti ja viipymättä. Vain siten Suomi voi jatkossa saavuttaa kilpailuedun ja -kyvyn. Jokainen matka alkaa ensimmäisellä askeleella. Ota se jo tänään.

OSSI LINDROOS

Johtaja, Solita

76

Solitan Think Tank -ryhmät pohtivat Suomen, suomalaisten yritysten ja julkishallinnon digitaalista tulevaisuutta. Ryhmät koostuvat maamme eturivin päättäjistä, vaikuttajista ja asiantuntijoista. Aiemmin ilmestyneet Think Tank -raportit mm. kaupan, liikenteen ja julkishallinnon digitalisaatiosta voit lukea osoitteessa solita.fi/think-tank

OSSI LINDROOS toimii Solitalla johtajana ja par-tnerina vastuualueenaan

myynti, markkinointi sekä konsultointiliiketoiminta.Hä-

nellä on laaja-alainen näkemys ja kokemus digitaalisesta liiketoiminnasta, verkkopal-veluista ja -kaupasta sekä liiketoimintamal-leista verkossa. Lindroosilla on näköalapaikka erityisesti johtavien suomalaisten vähittäis-kauppa-, media-, teollisuus- ja palveluyritys-ten digitalisoitumiseen sekä liiketoiminnan kehittämiseen. Hän toimii useiden eturivin yritysten neuvonantajana Suomessa ja lä-hialueilla digitalisoitumiseen, digitaaliseen liiketoimintaan ja sähköiseen kaupankäyntiin liittyvissä asioissa.

THINK TANK -JÄSENET

VESA PIRINEN työskentelee johtajana YIT:llä. Hän on ollut YIT:n palveluksessa vuodesta 1995 lukuisissa eri tehtävissä

ja hankkeissa. Pirinen on har-rastanut tietotekniikkaa vuodesta 1982 alkaen.

ANDERS STENBÄCK on Vahinkovakuutusyhtiö Ifin Pohjoismaiden henkilöasiak-kaiden digitaalisen liiketoi-

minnan johtaja. Aikaisemmin hän työskenteli Sanoma-konsernissa, jossa hän vastasi digitaalisista kumppanuuksista. Hän vai-kuttaa myös eri pohjoismaisten startup-yritysten neuvonantajana. Koulutukseltaan Stenbäck on DI Teknillisestä korkeakoulusta.

MIKKO ARO vastaa Solitalla teollisen internetin liiketoi-minnasta. Hänellä on laaja näkemys teollisten yritysten

liiketoimintojen digitalisoinnis-ta ja siitä, miten reaalimaailmasta kerätystä ja jalostetusta datasta rakennetaan uusia lisäarvo-palveluita sekä ansainta- ja liiketoimintamalleja. Hän on toiminut yli 15 vuoden ajan erilaisten kansainvälisten tuotteiden, palveluiden ja lii-ketoimintojen kehittämistehtävissä. Aro on asiakasarvon ja ketterän, kokeilevan liiketoi-mintakehityksen puolestapuhuja ja hän on ollut konsultoimassa useita yrityksiä teollisen internetin ja IoT:n mahdollisuuksien hyödyntä-misessä erilaisissa liiketoimintaympäristöissä.

PIRKKA PENTTINEN toi-mii Metso Corporationin tietohallintojohtajana ja asuu tällä hetkellä Yhdys-

valloissa Baltimoressa. Hä-nen erikoisalaansa lähes kahdenkymmenen vuoden kokemuksella ovat mm. strateginen tietohallinto, globaalit IT-muutokset, suuret ja globaalit ERP-hankkeet sekä sidosryhmien hallinta muutostilanteessa. Penttinen on teh-nyt pitkän uran Metsolla, aikaisemmin hän työskenteli Wärtsilässä.

JUHA PANKAKOSKI on Konecranesin Chief Digital Officer ja johtoryhmän jä-sen. Hänen vastuullaan ovat

yrityksen kaikki tietojärjestel-mät ja prosessiarkkitehtuuri sekä digitalisaa-tiostrategia. Pankakoskella on vahva kokemus globaalista liiketoiminnasta ja liiketoiminta-prosessien kehittämisestä.

KATI HAGROS työskente-lee tällä hetkellä Kone Oyj:n digitalisaatiosta vastaavana kehitysjohtajana. Tietoviikko

valitsi Hagrosin vuoden CIO:ksi vuonna 2014. Hagrosilla on pitkä kansainväli-nen kokemus teknologia-alan johtotehtävistä mm. strategian, laadun, sähköisen liiketoimin-nan ja IT:n alueilta.

TIMO SEPPÄLÄ toimii toh-toritutkijana Aalto-ylipistos-sa sekä Elinkeinoelämän tut-kimuslaitoksessa ETLA:ssa.

Seppälä on toiminut pitkään eri kansainvälisten yritysten globaaleissa johto- ja liiketoiminnan kehitystehtävissä.

98

MIKÄ TEOLLINEN INTERNET JA IOT?

Y mmärtääkö yritys riittävän hyvin hallussaan olevan datan arvon ja potentiaalin? Tämä kysymys jokaisen oman yrityksensä tu-

levaisuudesta kiinnostuneen yritysjohtajan pitää kysyä itseltään. Kun tuotteet, laitteet ja palvelut kytkeytyvät internetiin, ne tuotta-vat ympäristölleen valtavan määrän dataa. Se, miten älykkäästi yritykset dataa hyödyntävät, määrää pitkälti tulevaisuuden menestyjät. Tämä raportti käsittelee samanaikaisesti sekä teollisuusyritysten (teollinen internet) että kuluttajaliiketoimintaan liittyvien yritys-ten murrosta (Internet of Things) yhdellä ter-millä: IoT. Molempien perusperiaate on sama: verkkoon erilaisten antureiden avulla kytketyt laitteet ja niiden älykkyyden hyödyntäminen liiketoiminnassa. IoT on yksi mullistavimmista digitaalisuu-den mukanaan tuomista muutoksista. Älyn määrä itse laitteissa sekä tuotteissa lisääntyy ja älykkyys laajenee koneiden ulkopuolelle.Yritykset saavat enemmän tietoa laitteiden toiminnasta ja tavoista, joilla asiakkaat nii-tä käyttävät. Tiedon älykäs hyödyntäminen mahdollistaa muun muassa uusien liiketoi-mintamallien kehittämisen, tuottavuuden te-hostamisen, turvallisuuden lisäämisen sekä ympäristöasioiden huomioimisen esimerkiksi

energiankäyttöä optimoimalla. Tiedon avulla voidaan tarkasti seurata asiakkaiden laitteiden tai palveluiden käyttöä ja kehittää palveluita ja tuotteita entistä paremmiksi ja yksilöllisem-miksi. Eri yritysten asiakkailleen tarjoamat mahdollisuudet siirtyvät yhä enemmän kohti palvelumalleja, leasingia tai käyttöoikeuksia.

”IoT:ssa on kyse digitaalisuuden kolmannesta aallosta. Ensimmäinen aalto oli 1970-80 -lu-kujen taitteessa automatisaatio ja laitteiden älykkyys. Toinen vaihe syntyi internetistä ja tiedon globaalista jakamisesta, joka muutti paljon globaaleja prosesseja ja järjestelmiä. Nyt kolmas on teollinen internet, jossa tuot-teiden älykkyys kasvaa koneen ulkopuolelle ja jossa tietoa voidaan yhdistää eri tavoin.

– K a t i Ha g ro s

”Teollisen internetin myötä materiaaleille, komponenteille ja tuotteille annetaan aistit. Näitä aistimuksia sitten kommunikoidaan takaisin sille toimijalle, jolla on oikeudet tähän tietoon.

– T imo S e p p ä lä

Kuluttajaliiketoiminnan kokeilut ja kehittä-minen ovat teollisuutta reilusti edellä. Äly-puhelinten suosion myötä kuluttajien arjessa käyttämien sovellusten määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Eri yritykset pyrkivätkin nyt rakentamaan kuluttajan arkea parantavia palveluita ja siinä IoT on tärkeä apuväline. Jat-kossa äly tulee mukaan myös käyttötavaroihin, kuten vaatteisiin, kelloihin ja kodin elektroniik-kalaitteisiin. Samat mallit tulevat väistämättä myös yritysten väliseen liiketoimintaan sekä teollisuusyritysten liiketoimintoihin. Kehitystä vastaan on turha taistella.

Teollisen internetin myötä

tyhmä kone muuttuu älykkääksi.

– Juha Pa nk a k o sk i

Kuv

a: K

onec

rane

s

1 11 0

MIKÄ MUUTTUU?

8 asiaa, jotka yritysten on tiedettävä IOT:sta.

IOT MUUTTAA YRITYKSET

PALVELUYHTIÖIKSI

IoT muuttaa yritysten toimintaperiaatteita ja liiketoimintamalleja radikaalisti. Lähestul-koon kaikista yrityksistä, myös laitevalmista-jista ja perinteisistä teollisuusyrityksistä, tulee palveluyhtiöitä. Ihmisten käsitys tuotteesta muuttuu digitaalisuuden vaikutuksesta pe-rinpohjaisesti, ja tämä muuttaa liiketoimin-tamallit täysin uudenlaisiksi. Tulevaisuudessa yritykset myyvät tuotteidensa sijasta käyttöä eli palvelua. Raha vaihtaa omistajaa käytön, ei omistajuuden mukaan. Tämä on monelle suuri ajattelutavan muutos.

”Esimerkiksi HILTI ei enää myy pelkästään työkaluja vaan tarjoaa ne palveluna. Työ-maalle viedään kontit, joissa on tarvittavat työkalut. Maksu kustakin tarvikkeesta alkaa juosta, kun ensimmäinen tarvike tai työkalu otetaan kontista ulos, ja loppuu kun tavara palautetaan konttiin. Ostajan ei tarvitse enää investoida tuotteen omistamiseen sa-malla tavalla kuin ennen.

– O s s i L ind ro o s

Monet yksittäiset tuotteet muuttuvat siis pal-veluksi. Kuluttajapuolella murros on jo pidem-mällä, älypuhelinten myötä ihmiset esimerkiksi omistavat musiikkia tai elokuvia yhä harvem-min – oikeudet käyttöön ostetaan palveluna. IoT:n eteneminen mahdollistaa uudenlaisen liiketoiminnan eri alan yrityksille. Omistami-sen rooli ja merkitys vähenevät – koko liiketoi-minnan luonne saa uuden suunnan. Palveluliiketoiminta muuttaa myös las-kutusmalleja. Jatkossa laskutus määräytyy muiden muassa käyttö- ja käyttäjämäärien mukaisesti. Tällä hetkellä laitevalmistajat myy-vät huoltoliiketoiminnassaan huoltokäyntejä, jatkossa laskutus tapahtuu käyttöasteen mu-kaan. Aikaisemmin kehitystyö on keskittynyt laitteen kehittämiseen, seuraavaksi kehitys suuntautuu yhä tarkemmin liiketoiminnan kehittämiseen. Yrityksissä tulisikin nyt miettiä, mikä on uusiin liiketoimintamalleihin ja niiden kehi-tykseen käytettävä budjetti ja sen suuruus. Kaikki mikä voi, digitalisoituu – myös sinun liiketoimintasi. Digistrategia voi olla ensimmäi-nen luonnollinen perehtymisvaihe digitaalisuu-den mahdollisuuksiin, mutta se pitää kytkeä tiiviiksi osaksi yrityksen yleistä strategiaa.

01

1 31 2

ASIAKASRAJAPINNAN HALLINTA

RATKAISEE VOITTAJAT

Digitaalinen liiketoiminta on kilpailua asia-kasrajapinnasta: se menestyy, joka onnistuu tehokkaasti asiakasrajapinnan hallitsemisessa. Merkittävimmät digimurrokset, esimerkiksi median ja kaupan alalla sekä musiikkiteollisuu-dessa, ovat olleet muutoksia asiakasrajapinnan hallinnassa. Kuluttajapuolella kehitys on jo edennyt vauhdilla. Sama trendi tullaan näkemään myös B2B-liiketoiminnoissa, vaikkakin hitaammin. Esimerkiksi huoltoliiketoimintaan ilmestyy globaaleja toimijoita, jotka vievät huoltoliike-toiminnan markkinat kansainvälisesti. Syntyy pelureita, jotka onnistuvat kytkemään toisten valmistamat laitteet ja koneet omaan järjestel-määnsä, rikkovat nykyisten arvoketjujen mallit ja pudottavat pois nykyiset toimijat tai tekevät niistä alihankkijoita.

Esimerkiksi hotellialalla asiakasrajapintaa hallitsevat yhä useammin booking.com-tyyp-piset palvelut, jotka tuottavat asiakkaille myös asiakasarvoa tarjoamalla valinnan helppoutta hotelleissa. Jossakin vaiheessa sama malli to-teutuu myös B2B-liiketoiminnassa: syntyy uu-sia toimijoita, jotka anturoinnin ja kehittyneen analytiikan avulla ottavat haltuun asiakasra-japintoja esimerkiksi huoltoliiketoiminnassa.

Asiakasrajapinnan hallinnan lisäksi aidon asiakasarvon ymmärtäminen ja rakentaminen on IoT:n kehittämisen keskeisin ja samalla vaikein asia. Oleellisinta yrityksille on tunnis-taa asiat, joita asiakkaan asiakkaat tarvitsevat ja haluavat. Voittajia ovat ne yritykset, jotka pystyvät auttamaan omia asiakkaitaan me-nestymään. Uuden kehittämisen tulisi aina lähteä asiakkaasta ja asiakkaalle tuotettavasta lisäarvosta, ei yrityksen omasta toiminnasta. Myös teknologia- ja järjestelmäratkaisut on hel-

pompi tehdä, kun asiakasnäkökulma on selkeä ja hyödyt todentavat mittarit on määritelty.

Uusi sukupolvi ei enää halua omistaa autoa tai musiikkia. Tämä muuttaa koko asiakasar-von käsitteen. Ihmiset valitsevat tuotteiden omistamisen sijasta palvelun tai huolenpidon. Tuotteet muuttuvat palveluiksi, omistaminen käyttöoikeudeksi. Samantyyppiset ajattelu- ja hinnoittelumallit vyöryvät myös b-to-b-liike-toimintoihin. Asioiden omistamisen arvostus rapautuu, ja tällä on valtavia vaikutuksia liike-toiminta-ajatteluun sekä arvon tuottamiseen asiakkaalle.

”Aito asiakasarvon ymmärtäminen ja raken-taminen ovat IoT:n kehittämisen vaikein vaihe ja toisaalta koko homman idea. Kaikki muu on itse asiassa toissijaista. Tavoiteltava asiakasarvo tulee määritellä selkeästi ja sille tulee luoda mittarit, joilla arvoa voidaan todentaa. Asiakkaan ja hänen kokemansa arvon tulee olla kaiken keskiössä ja tähän IoT tarjoaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia ja menetelmiä.

– M ik k o A ro

02

IOT UUDISTAA

LIIKETOIMINTA-AJATTELUN

Teollinen internet ja IoT liittyvät enemmän liiketoiminnan kehittämiseen ja yrityksen joh-tamiseen kuin teknologisiin muutoksiin. IoT mullistaa yrityksien liiketoiminta- ja ajattelu-mallit perustavanlaatuisella tavalla ja vaikuttaa niin tuotekehitykseen, tuotantoon, myyntiin, markkinointiin kuin johtamiseenkin. IoT vaatii uudenlaista tekemisen meininkiä, pitkäjäntei-syyttä ja kehittämistä.

”Viimeksi teknologian iso muutos liiketoimin-noille koettiin teollisuudessa 2000-luvun taitteessa suurten toiminnanohjausjärjes-telmien käyttöönoton yhteydessä. Kyseessä oli teknologiasidonnainen hanke, joka muutti liiketoimintaprosesseja ja organisaatiora-kenteita sekä edellytti uudenlaista kulttuu-ria, johtamista ja osaamista. Toivottavasti ERP-hankkeiden opit ovat vielä yrityksissä hyvässä muistissa, sillä teollinen internet ei ole pelkkä teknologiaharjoitus, vaan merkit-tävä muutos koko yrityksen liiketoiminnassa.

– P irk k a Pe n tt in e n

03

Se, ettei ihminen halua omistaa

autoa, muuttaa koko asiakkuuden

käsitteen. Asiakkaan käytöksen

muutos taas vaikuttaa kaikkiin

arvoketjun osapuoliin.

– O s s i L i n d ro o s

”IoT:n myötä asiakkaalle voidaan tuottaa uutta informaatiota, jonka avulla he voi-vat kehittää esimerkiksi omaa kustannus-tehokkuuttaan, parantaa tuotteiden laatua, läpimenoa ja toimitusvarmuutta, palvel-la omia asiakkaitaan paremmin tai aivan uudella tavalla ja jopa luoda täysin uutta liiketoimintaa. Asiakasymmärryksen tulisi olla johtava mittari, joka ohjaa tekemistä ja antaa sille suunnan.


IoT mahdollistaa yrityksissä kokonaisval-taisemman ja aikaisempaa tarkemman asiakasajattelun. Tehdäänkö uusia ratkaisuja nykyisille tai nykyisenkaltaisille asiakkaille vai avaako IoT yritykselle ovia uusiin asiakkai-siin ja markkinoihin? Kun vastaus kirkastuu, yritys voi testata ja rakentaa palveluita, jotka osuvat suoraan uusien asiakkaiden tarpeisiin ja kipupisteisiin.

1 51 4

Vaikka IoT on paljon muuta kuin teknologiaa, ei teknologian hyödyntämisessä voi kuitenkaan oikaista. Tietty peruskyvykkyys on oltava ole-massa, ennen kuin uusia liiketoimintamalleja tai -innovaatioita voidaan kehittää. Teollisen internetin peruskyvykkyyttä on se, että laitteet on kytketty järjestelmiin sekä toisiinsa, ja ne ker-ryttävät yritykselle analysoitavaa dataa. Vasta näkymä dataan ja asiakkaiden laitteiden käyt-töön mahdollistaa uudet innovaatiot. Suurin osa yrityksistä on tällä hetkellä teollisen internetin hyödyntämisessä peruskyvykkyyden tasolla.

Uudenlaiset digitaaliset toimijat saavat aikaan merkittäviä arvoketjumuutoksia, joilla taklataan esimerkiksi alikäytettyjen resurssien ja tuotteiden haasteita. Esimerkkinä tästä

voi toimia vaikkapa yksityisautoilu - auto seisoo käyttämättömänä paikallaan yli 90 prosenttia ajasta.

”Jos ajattelemme uusien menestyvien yri-tyksien esiinmarssia, niin kaikissa näissä Uber-tyyppisissä trendeissä keskeinen tee-ma on management of underutilized assets eli alikäytettyjen resurssien johtaminen. USA:ssa viimeaikaiset liiketoimintamallit ovat nimenomaan keskittyneet siihen, miten tällaisia käyttöasteita nostetaan ja siten saadaan tuottavuutta ylöspäin.


”Eri toimialojen yritykset alkavat miettiä, missä meillä on kapasiteettia, joka ei tee mitään. Mitä muuta taksit voisivat tehdä kuin kuljettaa asiakkaita paikasta toiseen? Mitä muita asioita posteljoonit voisivat hoi-taa postin kantamisen lisäksi?


DATA JA ALGORITMIT NÄYTTÄVÄT

LIIKETOIMINNAN SUUNNAN

Digitaalinen liiketoiminta vaatii tiedon merki-tyksellistämistä ja jalostamista. Tänä päivänä siihen on myös hyvät mahdollisuudet. Puhdas digitaalinen liiketoiminta on sen verran nuorta, että moni yritys ei osaa vielä hahmottaa dataa ja sen keräämistä ja jalostamista äärimmäisen tärkeinä liiketoimintatekijöinä.

IoT-aikana datan arvo ja potentiaali saavat uusia merkityksiä. Analytiikka ja algoritmit ovat kehittyneet valtavasti, ja ne mahdollistavat erilaisia optimointeja, syy-seuraussuhteiden no-peaa ymmärtämistä, myynnin ja markkinoinnin parempaa kohdistamista ja yksilöityä palvelua. Yrityksen data ei saa olla jakautuneena eri sii-loihin, vaan sen tulee virrata vapaasti läpi koko organisaation. Kyky ymmärtää ja analysoida tietoa nopeasti on oleellinen tekijä, sillä teolli-nen internet perustuu nimenomaan tietoon ja sen arvoon. Teollisessa arvoketjussa data ohjaa uusia liiketoimintamalleja. Tästä syystä laadu-kas tiedonhankinta ei ole osio, jossa kannattaa oikaista. Pohja on rakennettava vahvaksi, sillä koko digitaalisen liiketoiminnan jatkokehitys nojautuu vahvasti tietoon.

Noustakseen seuraavalle tasolle yritysten tulee jatkossa panostaa suurien datamasso-jen analysointiin ja mallintamiseen liittyvään

osaamiseen. Toinen tärkeä kehityskohde on dataan perustuvien uusien palvelumallien kon-septointi ja toteuttaminen. Tähän perinteisissä teollisuusyrityksissä ei ole totuttu, sillä teollisen internetin palvelumallit ovat abstraktimpia. Teollisuudessa on perinteisesti ollut kyse fyysi-sistä koneista, raaka-aineista ja tehtaista. Digi-taalisessa maailmassa kaiken ytimessä ovatkin data ja sen analysointi sekä uudelleen käyttö. Tämä on iso näkökulman muutos.

KILPAILU KETTERYYDESTÄ

KOVENEE: OPI MUITA NOPEAMMIN!

Digitaalisen liiketoiminnan luominen on mo-nimutkaista, siksi se tapahtuu parhaiten yri-tyksen ja oppimisen kautta. Kun yritys lähtee kehittämään uutta liiketoimintaa, liiketoimin-tamallia tai tavoittelee uutta asiakaskuntaa, on tärkeää testata ja kehittää aikaansaatuja ratkai-suja jatkuvasti saadun palautteen mukaisesti ja ennen kaikkea mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Innostuuko asiakas tuotteesta ja ha-luaako hän käyttää sitä? Entä synnyttääkö uusi malli asiakasarvoa kestävällä tavalla? Jos ei, niin mallia pitää muuttaa ja kehittää edelleen.

”Jos yritys rakentaa hyvin kompleksista asiaa, sitä on mahdotonta suunnitella hyvin. Ainoa tapa on testata konsepti markkinoilla mahdol-lisimman nopeasti. Digitaalisten tuotteiden testaaminen, muokkaaminen ja kehittäminen on paljon helpompaa kuin aiemmin.

– M ik k o A ro

Palvelumuotoilu on hyvä tapa aloittaa uuden liiketoiminnan määrittely. Palvelumuotoilu lähtee aina liikkeelle asiakkaan asiakkaan tar-

04

05

1 71 6

peisiin perehtymisestä. Nopea liikkeellelähtö on olennaista. Aluksi tähtäimeen pitää ottaa vain MVP (Minimum Viable Product) eli pie-nin ja kevein tapa toteuttaa tuote. MVP:iin ei saa laittaa mitään ylimääräistä. Yritysten täytyy miettiä, miten MVP:ien rakentamista ja myöhempää integroitavuutta yrityksen lii-ketoimintaan voidaan tukea.

Digitaalisuuden mahdollisuuksia liike-toiminnassaan hyödyntävä yritys tarvitsee kokonaisvaltaista dataa, jonka rikastamisen, jalostamisen ja analysoinnin pohjalta tehdyt havainnot on kytkettävä osaksi yrityksen re-aalimaailman prosesseja. Tämä edellyttää, että kaikki yrityksen eri järjestelmissä sijaitseva tieto on kerättävä yhteen. Siirto kannattaa tehdä ketterästi palasissa nopeasti kokeillen ja samalla mitata tuotettua arvoa. Yhtenäinen tieto on IoT:n onnistumisen perusedellytys.

Pilvipohjaiset ratkaisut ovat kustannus-tehokas ja skaalautuva tapa kehittää uusia IoT-palveluita. Datan sujuvuus ja integraatiot eri lähdejärjestelmien kanssa on keskeinen ja ratkaistavissa oleva asia. IoT:n kehittäminen onnistuu yrityksen ja erehdyksen kautta ja siihen tarvitaan koko yrityksen läpi kulkevaa

osaamista ja panostuksia. Teknologia kehittyy ja halpenee jatkuvasti ja tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia niille, jotka osaavat ne näp-pärästi hyödyntää.

Tärkeintä on lähteä liikkeelle, kerätä ko-kemuksia ja oppia kilpailijoita nopeammin.

EKOSYSTEEMIPELI

MÄÄRÄÄ MENESTYKSEN

Ekosysteemillä ei pidä ymmärtää vain Applen tai Googlen kaltaisten amerikkalaisjättien ympärilleen synnyttämiä tunnettuja ekosys-teemejä. Myös Suomessa voi syntyä uusia globaaleja ekosysteemejä. Suomalaisyritysten on syytä opetella ajattelemaan aiempaa isom-min ja lopettaa itsensä aliarvioiminen, mikäli oma osaaminen on kunnossa. Itse asiassa IoT sekä digitaalinen liiketoiminta tukevat hyvin Suomelle tyypillisiä B2B-liiketoiminnassa, kapealla markkinasegmentillä globaaleina markkinajohtajina toimivia yrityksiä.

Lähes kuka tahansa voi luoda ekosystee-min, jos itsellä on tarkka ymmärrys siitä, miten myös muut voivat hyötyä kyseiseen ekosysteemiin liittymisestä. Aina ei kuiten-kaan tarvitse luoda omaa ekosysteemiä. Siksi on järkevää kartoittaa myös jo olemassa olevia verkostoja ja niihin liittymisen mahdollisuutta sekä jo olemassa olevan ekosysteemin arvo-verkostoja.

Esimerkiksi rakennusyhtiöillä, kuten YIT:l-lä, on lukuisia julkisia ja yksityisiä hankkeita, joihin liittyy suuri määrä talotekniikkaa, joka voi kommunikoida asukkaan tai käyttäjän kanssa. Rakennusyhtiöt voisivat miettiä, kuka muu hyötyisi tuosta kertyneestä tiedosta, kenelle sitä voitaisiin myydä, ja mitä palveluita tuon tiedon päälle olisi mahdollista rakentaa.

”Toimivat ekosysteemit eivät useinkaan syn-ny perinteisen toimialan sisälle vaan lop-puasiakkaan tietyn tarpeen ympärille – ja ekosysteemissä voi olla useita eri toimijoita eri toimialoilta. Esimerkiksi John Deere on rakentanut maatalouslaitteidensa ympäril-le palveluiden ekosysteemin, jolla se pyrkii parantamaan asiakkaidensa eli maanvilje-lijöiden tehokkuutta, tuotantoa ja laatua.

– M ik k o A ro

Ekosysteemipelissä on tärkeä saada eri toimijat pelaamaan yhteen. Yritysten on avattava omat tietonsa myös muiden käyttöön, kuten esimer-kiksi Apple on menestyksekkäästi tehnyt oman ekosysteeminsä rakentamisen tukemiseksi.

RISKIT PITÄÄ OPTIMOIDA

Riskejä ei tulisi minimoida vaan optimoida. Lii-ketoiminnassa täydellinen riskien minimointi on harvoin mahdollista, eikä edes kovin järke-vää. Siksi on tärkeää optimoida sekä omat että asiakkaan riskit. Digitaalisessa maailmassa tietoturva on yksi suurimmista riskitekijöistä. Erilaisissa yhteenliittymissä tietoturva syn-tyykin koko ekosysteemin yhteistoiminnan vaikutuksesta. Tietoturvaan tulee suhtautua vakavasti, mutta siitä ei kannata tehdä suurem-paa kynnystä kuin on välttämätöntä.

Muutokset ovat nopeita eikä tulevaisuutta voi nähdä pitkälle eteenpäin. Yllätyksiä, ku-ten uusia toimijoita ja palveluita, tulee eteen varmasti. Tämä yritysten on hyväksyttävä. Tällaisten riskien minimoimiseksi yritysten on oltava hereillä ja pystyttävä muuttamaan suuntaa tarpeen mukaan.

Pilvipalvelut mielletään usein tietoturva-

riskiksi. Todellisuudessa asia on päinvastoin. Nykyaikaiset pilvipalvelut alkavat olla monessa tapauksessa tietoturvan näkökulmasta toimi-vin tapa optimoida riskit.

Pelottavia skenaarioita löytyy aina, mutta niitä ei saa jäädä liikaa märehtimään. Katse on suunnattava rohkeasti eteenpäin. Riskien täydellinen poistaminen tarkoittaa usein myös mahdollisuuksien poistamista.

KIVEEN HAKATTUJA STANDARDEJA

EI SAA JÄÄDÄ ODOTTAMAAN

Liian moni yritys odottaa tällä hetkellä stan-dardeja, joiden avulla lähdetään rakentamaan digitaalista liiketoimintaa ja teollista internetiä hyödyntäviä mahdollisuuksia. Totuus kuitenkin on, että jos odottaa kiveen hakattuja stan-dardeja mitään tekemättä, on liikkeelle lähtö standardien muotoutuessa liian myöhäistä. Standardeilla on toki oma merkityksensä, mut-ta ne eivät saa estää liikkeelle lähtöä. Yrityksiltä vaaditaan nyt rohkeutta kehittää, testata sekä sietää epävarmuutta.

Jos joku olisi tiennyt, millaisia

liiketoimintamalleja internet

tuo, niin siinä tapauksessa tuo

joku olisi nyt aika rikas.


06

07

08

Yrityksille on suurempi riski

jäädä odottamaan standardeja

kuin lähteä liikkeelle.


1 91 8

MISSÄ MAA MAKAA?

”Teollinen internet on tällä hetkellä lähes kaikkien yritysten agendalla. Valtaosa yrit-tää hahmottaa sitä, mistä tässä kokonai-suudessa on kysymys ja mitä se tarkoittaa omalle yritykselle. Kuitenkin vain harva on vielä lähtenyt aidosti liikkeelle. IoT:n mah-dollisuudet nähdään vielä suppeasti eikä kai-kissa yrityksissä vielä osata nähdä IoT:hen liittyviä asioita suurina kokonaisuuksina, vaan enemmänkin irrallisina pirstaleina.


T eollinen internet liittyy yhteis-kunnan ja yritysten yleiseen digitalisaatioon, globalisaa-tioon ja kaupungistumiseen,

ja se nähdään yhtä merkittävänä muutoksena kuin teollisuuden palveluliiketoiminnan synty noin 50 vuotta sitten. IoT:n tuoma muutos on liiketoimintamalleille mullistava ja siirtää liiketoiminnan entistä enemmän sähköisiin ka-naviin. Yrityksille teollinen internet tarkoittaa fundamentaalista toimintatapojen, palveluiden ja johtamisen muutosta. Tällä hetkellä yritykset ovat teollisen inter-netin hyödyntämisessä ja kehittämisessä vielä

Tilannearvio IoT-Suomesta.

alkumetreillä, vaikka puheissa IoT on buumi. Moni yritys on jo tiedostanut sen kiinnostavuu-den ja mahdollisuudet sekä aloittanut aiheen tiimoilta erilaisia tunnusteluja. Varsinainen työ on kuitenkin vasta alussa. Asiaan on syytä paneutua aikailematta, kehitystyö aloitettava ja vietävä eteenpäin mahdollisimman nopeasti ja ketterin menetelmin.

”Kun ajatellaan teollisuutta, niin kehitys on viime aikoina ollut nopeaa. Siitä huolimatta IoT-caset on vielä aika perusjuttuja: monito-roidaan laitteita ja saadaan hälytys.

– P irk k a Pe n tt i n e n

Kansainvälisessä Industry of Things World 2015 -tutkimuksessa (industrialinternetnow.com) 80 prosenttia vastaajista kertoi teollisen internetin olevan tärkeä heidän liiketoiminnal-leen. Heistä 90 prosenttia kertoi, että heillä on parhaillaan käynnissä jonkinlainen teollisen internetin hanke. Vaikka kehitysprojekteja onkin käynnistetty, ovat ne pääasiassa tek-nologiahankkeita, joissa testataan eri tekno-logioiden toimivuutta.

Edelläkävijämaita maailmalla ovat Saksa, USA ja Kiina. Kehittyneimmillä markkinoilla enna-koivaa analytiikkaa osataan jo vaatia ja näissä maissa tehdään IoT-hankkeisiin jo suuria in-vestointeja. Myös Barcelona tunnetaan ns. älykaupunkina, jossa julkiset tahot olettavat, että laitetoimittaja tarjoaa niille datan, jota he voivat itse analysoida. Suomessa asiaan on herätty, mutta täällä haasteena on se, että olemme pieni markkina ja meillä on maailmalla hajanainen joukko toimivia yrityksiä, joiden asiakaskunta on myös hajanainen. Toisaalta digitaalisen liiketoiminnan edut konkretisoitu-vat usein hyvin liiketoiminnassa, jossa asiakas-kunta on hajanainen. Moni suomalainen yritys menestyy kapeissa segmenteissä, joissa asiak-kaat ovat maantieteellisesti pirstaloituneina. Eri tahot ovat ennustaneet, että mikäli suo-malaiset yritykset lähtevät aktiivisesti raken-tamaan roolia teollisen internetin alustojen ja ekosysteemien avaintoimijoina, Suomeen voi-daan odottaa jopa 12 miljardin euron suuruisia investointeja ja 48 000 uutta työpaikkaa. Suo-malaisilla teollisuusyrityksillä on maailmalla jo nyt valtava määrä erilaisia laitteita ja koneita. Jos IoT:n avulla kyetään luomaan ratkaisuja, joilla parannetaan niiden tuottavuutta ja tur-vallisuutta vaikka vain muutamalla prosentilla, niin kerrannaisvaikutusten myötä puhutaan valtavista summista. Nykyisinä taloudellisina aikoina lukuja ei voi ohittaa olankohautuksella. Suomessa digitaalisuuden ja IoT:n mer-kitys on havaittu myös hallitustasolla. Yksi

Teollisen internetin perusteknologia

on vielä nuorta erityisesti teollisessa

ympäristössä.


Kuv

a: K

onec

rane

s

2 12 0

hallituksen kärkihankkeista on nyt digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön rakentami-nen. Hankkeen tavoitteena on tehdä Suomesta suotuisa toimintaympäristö digitaalisille palve-luille ja digitaalisuuteen perustuville liiketoi-mintamalleille. Myös Tekesin Teollinen inter-net – liiketoiminnan vallankumous -ohjelmassa rahoitetaan hankkeita, joissa digitaalisuuden avulla kehitetään uusia kansainväliseen kas-vuun tähtääviä palveluja ja liiketoimintamalle-ja. Ohjelman tavoitteena on uudistaa yritysten liiketoimintaa teollisen internetin keinoin ja kannustaa eri alojen yrityksiä uudenlaiseen yhteistyöhön.

”Suomella on todella hyvät mahdollisuudet lähteä hyödyntämään IoT:ta, mutta se missä me jäämme jälkeen, on se, että meillä ei uskalleta lähteä tarpeeksi rohkeasti investoi-maan. Ollaan vähän pessimistisiä, että digi ja IoT eivät tuo tarpeeksi kasvua, jotta olisi syytä investoida isosti. Suomi on teollinen maa ja kun katsotaan, että millaisia tuot-teita meillä valmistetaan, niin huomataan, että elinkaaret ovat pitkiä. Esimerkiksi laivat seilaavat merillä kymmeniä vuosia ja tämä vaikuttaa siihen, miten yritykset investoi-vat. Kuluttajamarkkinassa ja teollisuudessa elinkaaret ovat erilaiset.


Digitaalisuuden myötä myös valmistavan teol-lisuuden on uusiuduttava ja pysyttävä mukana kehityksessä. Niiden on myös hyödynnettävä digitalisaation sekä IoT:n hyvät puolet. Tällä hetkellä valitettavan monet yritykset näkevät, että murros uhkaa niiden nykyistä asemaa sekä erityisesti yrityksissä liikevaih-don ja kannattavuuden rakenteita ja tasoja. Tämä puolestaan johtaa nykyisen aseman

puolustamiseen ja toistuviin kustannusleik-kausten kierroksiin – kuoleman spiraaliin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana teolli-suuden kehitys on ollut heikkoa lähes kaikil-la mittareilla mitattuna. Näin ei voi jatkua. Yhteinen visio ja käsitys siihen johtavasta tiestä auttaa päämäärän asettamisessa ja sen saavuttamisessa. Nyt on herätettävä yritykset ja muut toimijat näkemään murros ja sen jäl-keen saatava ne toimimaan. Muutos on uhka niille, jotka pysyvät liian pitkään vanhoissa toimintatavoissa, mutta mahdollisuus niille, jotka hyödyntävät uutta teknologiaa ja sen tarjoamia etuja (Lähde: VTT: Suomi - Teollisen internetin Piilaakso). Globaali kilpailu ei odota.

TEKNOLOGIA EI OLE ENÄÄ ESTE

Teollinen internet etenee, koska teknologian hinta halpenee. Kun hinta laskee riittävän al-haiselle tasolle, voidaan antureita ja sensoreita asentaa lähes mihin tahansa. Laitteiden seuran-nan myötä kasvaa myös tallennustilan tarve. Tällä hetkellä tallennustilaa voi ostaa helposti palveluna ja sen hinta on laskenut merkittäväs-ti. Siksi laitteista voidaankin kerätä jatkuvasti ja valtavasti dataa, vaikka sille ei olisikaan vielä tällä hetkellä käyttöä. Pilvipohjaisuus on kus-tannustehokas ja skaalautuva tapa kehittää IoT-palveluita. Parhaillaan eletään merkittävää kasvutrendiä sekä tiedonkeräyksessä että lait-teiden anturoinnissa.

”Teknologioiden hinnat olivat pitkään este teollisen internetin kehittämiselle. Nyt hin-nat ovat kuitenkin laskeneet ja ratkaisuja voi ostaa kustannustehokkaasti suoraan pilvestä. Yritykset voivat kokeilla ja testata teollisen internetin mahdollisuuksia paljon pienemmin kustannuksin kuin viisi vuot-ta sitten. Kokeiluihin ei myöskään tarvita kallista ja ulkopuolista konsulttiapua, vaan organisaatio voi toteuttaa ne itse.


MIKÄ IOT:SSA HOUKUTTAA?

Teollisen internetin käyttöönottoa ajavat eteenpäin useat eri tekijät. Merkittävimpiä tekijöitä ovat maailman yleinen digitalisaatio ja palveluliiketoiminnan vääjäämätön yleisty-minen. Kaupankäynti on globaalia ja asioita halutaan yhä enemmän ostaa ja tuottaa pal-veluina sekä kuluttaja- että yritysmaailmas-sa. Yritysten tuleekin terävästi hahmottaa ja ymmärtää, miten (digitaaliset) palvelut pitäisi tuottaa ja kehittää ja minkälaisia muutostar-peita tämä tuo liiketoiminnan organisointiin. Pelkkä tuotteiden myynti verkossa ei ole rat-kaisu, vaan yritykset tarvitsevat paljon laajem-paa ymmärrystä digitaalisen liiketoiminnan lainalaisuuksista.

”Tuskin mitään tehdään, jos tarkoitus ei ole kasvaa tai parantaa kannattavuutta. Kasvun pitäisi olla keskeisin tavoite, kun tähän lähdetään. Jos ei ole kasvua, ei ole syytä investoida. Tällä hetkellä vain harva suomalainen yritys kasvaa, mutta toki sen pitäisi olla tavoiteltava asia.


Teknologian hinta on oleellinen tässä ilmiössä. Hinta laskee noin

20 – 40 % vuosivauhtia. Vielä osa yrityksistä on sitä mieltä, että hinta ei

ole riittävän halpa, jotta kaikki laitteet kannattaisi anturoida.


Kuv

a: K

onec

rane

s

2 32 2

Teollisuuden huoltoliiketoiminta on äärimmäi-sen kilpailtu ala ja toisistaan selvästi erottuvia ratkaisuja on vielä vähän. Kustannustehok-kuus- ja tuottavuusvaatimukset kasvavat alati ja toiminnan tehostamiseen on paineita jat-kuvasti. Sama koskee myös olemassa olevan pääoman tehokasta käyttöä.

”Esimerkiksi meillä Koneella urbanisoitu-minen ja kaupungistuminen ajavat tätä ta-voitetta jatkuvasti. Meillä on People Flow -strategia, joka ajaa meitä eteenpäin, ja joka taipuu hyvin myös nykyisiin vaatimuksiin.


Muita syitä voivat olla muun muassa kustan-nustehokkuus ja ympäristöasiat, kuten ener-giankäyttö ja sen optimointi.

Kehittäminen voi oman toiminnan kannat-tavuuden kasvattamisen ja tuottavuuden lisäämisen lisäksi tähdätä oman nykyisen liiketoiminnan puolustamiseen ja suojaa-miseen, lisäarvopalveluiden luomiseen sekä

täysin uuden liiketoiminnan ja markkinoiden kehittämiseen.

”Tuote, jonka teollinen yritys myy asiakkaal-le, ei ole enää pelkkä tuote, vaan kokonai-suuteen liittyvät oleellisesti myös softat, pilvipalvelut ja niiden yhdessä muodostama asiakaskokemus.


Kuluttajille ja asiakkaille muutokset näkyvät usein palveluiden parempana saatavuutena, mutta samalla myös palveluita tuottavat yritykset voivat aikaisempaa paremmin ja henkilökohtaisemmin suositella juuri tietylle asiakkaalle sopivia vaihtoehtoja. IoT voi näkyä päivittäin arjessa pieninä asioina, kuten tehokkaampana julkisena lii-kenteenä ja kuljetuksena tai parempana ra-kennusten ja laitteiden huoltona ja ylläpitona. Kuluttajapuolella on mahdollista mennä todella yksilöityyn palveluun.

”Jo nyt tämä voisi näkyä niin, että kun ku-luttaja saapuu kotiin, koti tunnistaa hänet ja hänen mielialansa, laittaa soimaan juuri siihen sopivaa musiikkia. Kännykän kautta kodin laitteet tietävät, mitä olet viikon aika-na syönyt ja mitä jääkaapissa tällä hetkellä on. Se tietää myös, ovatko lapset tänään kotona ja suosittelee sopivaa ruokaa reseptin kera. Kaikki tämä olisi jo nyt mahdollista, teknologia on valmiina ja ihmisistä on kän-nyköiden kautta saatavilla valtava määrä tietoa. Kysymys onkin, sallitaanko tämän tiedon hyödyntäminen.

– Ve s a P i r i n e n

Voidaan yhdistää esimerkiksi

säätiedot ja hissin toiminta:

kylmällä ilmalla ovet

sulkeutuvat nopeammin ja

hiljaisina aikoina käytössä voi

olla pienempi määrä hissejä.


2 52 4

IOT ON TODELLISUUTTA JO NYT

D igitaalisuus muuttaa kilpai-lutilanteet. Yhä useammin kilpailu ei enää tule omalta toimialalta vaan start-up-maa-

ilmasta tai toiselta toimialalta. Viime aikoina on nähty, kuinka digitaaliset toimijat tietoa hallitsemalla muuttavat toimialojen käyttäyty-mistä ja kilpailuasetelmia, ja kuinka pienetkin innovatiiviset yritykset voivat haastaa, jopa kaataa suuria ja vanhoja jättejä. Esimerkiksi alkuvuonna 2016 Uberin kotikaupungin San Franciscon suurin taksiyhtiö ilmoitti hakeu-tuvansa konkurssiin. Kilpailun koveneminen on myös vaikuttanut siihen, että New Yorkin taksikuskit ovat alkaneet muuttua aikaisempaa mukavimmiksi asiakkaitaan kohtaan.

”Uudentyyppiset kilpailijat tulevat markki-noille ja markkinat muuttuvat. Esimerkiksi hotellibisneksessä AirBnB on hyvä esimerkki siitä, kuinka kilpailu saattaa tulla ihan toi-selta suunnalta kuin mitä odotettiin.

– Ve s a P ir in e n

Kuluttajamarkkinoilla esimerkiksi levykaupan tilastot kertovat omaa viestiään äänitemyyn-nin tilasta. Kotimaista levymyyntiä mittaavan IFPI:n tilastojen mukaan suomalaiset kulutta-jat käyttivät viime vuonna melkein kuusi mil-joonaa euroa vähemmän rahaa uusiin levyihin kuin edellisvuonna. Perinteisistä toimijoista esimerkiksi Anttila on karsinut kauppojensa musiikkivalikoimaa ja Stockmann sulki le-vyosastonsa. Suurin syy levymyynnin laskuun on musiikin striimauksen kasvu Spotifyn kal-taisista helpoista digipalveluista. Sama trendi näkyy tv:n katselussa - katsojat siirtyvät pois televisioiden ääreltä kohti internetiä (Netflix ym. palvelut), mikä vähentää perinteisten maksukanavien mainostuloja.

Hyökkääkö kilpailija ja mistä suunnasta? Omaan erinomaisuuteen tuudittautuminen on vaarallista.

Yrityksillä onkin nyt jatkuva tarve personoi-da palveluitaan ja tuotteitaan. Näin tekemällä ne samalla parantavat asiakkaidensa uskolli-suutta ja asiakaskokemusta ja pitävät kiinni omasta liiketoiminnastaan.

”Suomalaiset yritykset näkevät kilpailun usein liian kapeasti vain oman toimialan-sa näkökulmasta. Kannattaakin perustaa konttori Piilaaksoon, jossa syntyy erilaisia startupeja koko ajan oman laajemman kil-pailijakentän kartoittamiseksi. Lisäksi sieltä saa paljon uusia ideoita omaan liiketoimin-taan, sekä nykyiseen että tulevaan.


Suurin teolliseen internetiin ja IoT:hen liittyvä potentiaali piilee uusien markkinoiden luomises-sa sekä uuden kilpailun ja kasvun synnyttämi-sessä nykyisten liiketoimintamallien rinnalle ja päälle. Usein IoT:n hyödyntäminen ja sitä kautta markkinahaastajan rooli saattaakin olla helpom-paa niille, jotka aloittavat toimintansa nollasta, ilman taakkaa vanhoista liiketoiminnoista, ta-voista, prosesseista ja asiakkaiden odotuksista.

IOT MURTAA

TEOLLISUUDEN BISNESLOGIIKAT

Industrial internet -käsitteen teki tunnetuksi Generel Electric vuonna 2012. Maailmalla teol-lisen internetin edelläkävijöiksi voidaan mai-nita mm. Philips, Siemens ja General Electric. Teollinen internet ja digitalisaatio koskettavat kaikkia toimialoja ja yrityksiä, eikä kenelläkään ole varaa ummistaa silmiään kehitykseltä. Tekniikka & Talous-lehdessä loppuvuodesta 2015 haastateltu Konecranesin toimitusjohtaja Panu Routila totesi, että teollinen internet on edellytys kilpailussa pärjäämiselle jatkossa. ”Ei

2 72 6

kivaa uutta liiketoimintaa, vaan onnistumisen pakko.” Konecranesin huollon piirissä on liki 50 maassa 450 000 nostolaitetta, joista suurin osa ei ole edes yrityksen valmistamia. Näistä vasta noin 10 000 on Routilan mukaan kytkettynä verkkoon Truconnect-palveluun. Perinteisesti teollisuusyritykset ovat ol-leet läsnä fyysisesti eri paikoissa tehtaineen ja varastoineen, mikä on aiheuttanut kustan-nusrakenteeseen ja toimintamalleihin jousta-mattomuutta. Digitaalisuuden myötä fyysinen riippu-vuussuhde murtuu, mikä muuttaa myös bis-neslogiikkaa ja organisaatiorakenteita. Uusia liiketoimintamalleja, kuten digitaalisia tuottei-ta ja palveluja, eivät logistiikkakustannukset paina. Digitaalisuuden ja teollisen internetin da-tan avulla teollisuusyritys pääsee lähemmäksi asiakastaan fyysisestä sijainnista riippumatta. Tämä mahdollistaa liiketoiminnan arvoketjun avaamisen, uusien toimintamallien kehittämi-sen ja asiakkaan paremman palvelun.

”Teollisen internetin myötä tiedon rooli ko-rostuu. Ennen fyysiset assetit ovat olleet teollisuudessa kilpailuedun merkittävinä rakentajina. Nyt tulee paljon täysin uuden-laisia tekijöitä ja mahdollisuuksia, jotka tu-levat oleellisesti vaikuttamaan yritysten muutostarpeisiin. – M ik k o A ro

Usein teollisen internetin kehittäminen lähtee teollisuuden huoltoliiketoiminnan tarpeista. Tähän liittyvät ennakoivat huoltopalvelut ja entistä suuremmat asiakasarvon tuottamiseen liittyvät tavoitteet.

”IoT:n myötä arvontuotto tapahtuu hyvin pitkälti eri tekijöiden toimesta kuin tänä päivänä. Eli tulemme näkemään teollisuu-dessa samantyyppisen murroksen, mitä esimerkiksi kaupan ja median alalla sekä vakuutusbisneksessä on jo tapahtunut.

– Juha Pa n k a k o sk i

IoT tekee reaalimaailmasta digitaalisia ilmen-tymiä. Digitaalisuus mahdollistaa skaalautu-van liiketoiminnan, joka vyöryy teollisuuteen, kotiin, hisseihin, autoihin ja itse kuluttajien elämään. Tärkeää on jatkuva liiketoimintaprosessien tehostaminen ja parantaminen: uudet liiketoi-minnot, uudet ekosysteemit ja bisnesmallit. Kun teollisuus muuttuu palveluliiketoimin-naksi, se auttaa asiakkaitaan ymmärtämään, mitä tuotteita se tarvitsee, miten saatavilla olevat ratkaisut parhaiten palvelevat yritystä ja miten asiakas saa ne parhaiten käyttöönsä. Perinteisesti teollisuudessa on toimittu suljetuissa järjestelmissä, mutta teollisen in-ternetin mahdollisuuksien hyödyntäminen

edellyttää nyt näiden järjestelmien avaamis-ta. Uudet verkkoon kytketyt tuotteet ja pal-velut vaativat yrityksiltä täysin uudenlaisen teknologiainfrastruktuurin rakentamista ja uudenlaista asennetta. Tähän tarvitaan sekä investointeja että osaamista.

”Pitää uskaltaa avata omia suljettuja järjes-telmiään ja tietojaan. Ei voi saada mitään, jos ei anna myös itse.

– M ik k o A ro

TURVALLISUUS ON

HYVÄ MYYNTIARGUMENTTI

IoT:n avulla yritys voi aidosti parantaa sekä laitteiden että käyttäjien turvallisuutta, luo-tettavuutta, käytettävyyttä ja ennakoitavuutta.

Perustasolla laitteet voidaan varustaa riittäväl-lä havainnointikyvyllä ymmärtämään, mitä ympäristössä tapahtuu, jolloin niillä on kyky kommunikoida käyttäjien ja muiden laitteiden kanssa. Laite rekisteröi, miten sitä käytetään ja mikä sen tila on.

”Esimerkiksi meillä on käytössä nyt uusi ras-kausajan aplikaatio odottaville äideille. Se tarkkailee äidin verenpainetta, ja jos siinä ilmenee jotakin poikkeavaa, ottaa laite yh-teyden lääkäriin. Samalla idealla toimivia laitteita voidaan soveltaa esimerkiksi diabe-tes-potilaille. Tämä parantaa oleellisesti po-tilaan turvallisuutta.

– A nd e rs S te nbä ck

Tältä perustasolta yritykset voivat siirtyä teol-lisuuden tehokkaamman ja turvallisemman tuotantoprosessin rakentamiseen. Kun kone kommunikoi muiden laitteiden kanssa, yritys voi paremmin seurata esimerkiksi materiaali-virtoja, niiden painoa, määrää ja laatua.

”Yli kolmannes tehtaissa tapahtuvista onnet-tomuuksista liittyy raskaiden taakkojen lii-kuttamiseen ja niistä jopa kaksi kolmasosaa voitaisiin ehkäistä laitteiden tehdasympäris-tössä tapahtuvan paremman seurattavuuden avulla.


Liikenteessä autojen teknologian uudistuessa auto osaa pian itse soittaa hätäkeskukseen onnettomuuden sattuessa. EU:n hyväksymän uuden järjestelmän myötä vuoden 2018 alku-puolella autojen tulee itse hälyttää apua onnet-tomuustilanteessa ja kertoa mm. ajoneuvon sijainti ja suunta.

Digitaalisuus voi joko tukea

olemassa olevaa liiketoimintaa,

joka vain tarjoillaan jatkossa

asiakkaalle eri muodossa

kuin aikaisemmin. Se voi

myös synnyttää täysin uusia

liiketoimintainnovaatioita.


Kuv

a: K

onec

rane

s

2 92 8

MIKÄ MAHDOLLISTAA IOT:N?

D igitaalisuus ja teollinen inter-net hajauttaa nykyiset asia-kassegmentit. Liiketoiminta-mallit pirstaloituvat ja tulevat

entistä riippuvaisemmiksi innovatiivisista toimintamalleista sekä luotettavista kump-panuuksista. Innovatiivisella konseptilla sekä voittavalla liiketoimintamallilla pienikin yritys voi haastaa uskottavasti suuret yritysjätit.

Tiedon ja digitaalisuuden avulla yritykset voivat luoda uudenlaisia palveluita ja konsepte-ja sekä parantaa asiakaspalveluprosessia ja asia-kaskokemusta. Asiakkaat maksavat yrityksille yhä enenevissä määrin käytöstä, eivätkä enää varsinaisesta tuotteesta. Monelle kyseessä on myös asiakaspalveluprosessin tehostaminen ja parantaminen. Muutokset etenevät kokonais-valtaisesti maksu- ja investointilogiikoihin ja palveluiden hinnoitteluun.

”Jatkossa voidaan pohtia esimerkiksi sitä, kuka omistaa moottoritien, kuka siihen on investoinut, millä perusteella investoinnit hoidetaan ja mitä lisäpalveluita tienkäyttäjä voisi saada. Tämä vaatii ihan uudenlaista konseptoinnin kykyä.


Esimerkiksi Skype onnistui pelastamaan asiak-kaat kalliilta ulkomaanpuheluilta tarjoamalla heille ilmaiset internet-puhelut. Yksi puhe-linyhtiöitä rasittavista tekijöistä on asiakas-palvelu, joka on paitsi kallista, myös palvelu, joka usein lisää asiakkaiden tyytymättömyyttä. Skype päättikin, että sillä ei yksinkertaisesti ole asiakaspalvelua, johon asiakas voi olla yh-teydessä. Tämä ratkaisi raskaat kustannukset sekä tyytymättömyyden asiakaspalveluun. Innovatiivinen liiketoimintamalli voikin joko häiritä nykyisiä olemassa olevia markkinoita tai luoda täysin uudet markkinat. Tärkeintä on löytää tapa tai ratkaisu, joka luo asiakkaal-le ylivertaista iloa. (Lähde: Jonas Kjellberg, Troublemaking Skype.)

”Liiketoimintamallien kehityksessä vain tai-vas on rajana. Kun päästään eroon teknisyy-destä, omistamiseen perustuvat mallit vähe-nevät ja tilausperusteiset mallit yleistyvät. Samalla muuttuu myös se, miten arvoketjut ja niiden tuoton jakaantuminen kehittyvät.”


Aiemmin esimerkiksi laitevalmistajan huolto-teknikko tarkisti asiakkaan laitteen toimivuu-den paikan päällä ja päätti samalla tarvittavista huoltotoimenpiteistä. Jatkossa laite itse tietää, miten se kuluu ja toimii, ja voi tarvittaessa itse kutsua paikalle huoltomiehen. Ennakoiva huolto on tulevaisuudessa merkittävä kilpai-lutekijä teollisuusyritysten kasvavalle huolto-liiketoiminnalle. Se mahdollistaa paremman palvelun alhaisemmalla yksikköhinnalla, ja asiakas saa laadukkaamman prosessin kun käyttökatkoilta vältytään. Yrityksille tämä tuo mahdollisuuden erottua kilpailijoistaan alalla, jossa palvelut ovat tyypillisesti melko saman-kaltaisia. Tästä huolimatta varmoja ja voittavia

Löytyykö innovaatioita? Kekseliäisyys määrää menestyksen.

Esimerkiksi Michelin myy

ajokilometrejä, ei enää renkaita.

Tässä tapauksessa maksetaan

käytöstä kilometripohjaisesti.


3 13 0

käytön jatkuvaan optimointiin ja seurantaan sekä sitä kautta tehostamiseen.

Digitaalisen asiakaskokemuksen on kehi-tyttävä jatkuvasti. Tästä syystä uusia ratkaisuja ja palveluita on muokattava aivan toisenlaisella syklillä, mihin perinteinen laitekeskeinen tuo-tekehitys on tottunut.

Uudet liiketoimintamallit syntyvät ko-keilun ja erehdyksen kautta. Joskus näistä kokeiluista tulee vallitsevia käytäntöjä, toisi-naan taas ei. Kokeilukulttuuri, ketterä kehitys, testaus ja mittaus ovat osa digiaikaa. Jopa Suomen hallitus on lanseerannut uuden ko-keilukulttuuri-termin.

”Tärkein yksittäinen asia, joka yrityksissä tulisi huomioida kehitysprojektin alussa, on se teh-däänkö projektissa varmasti oikeita asioita. Esimerkiksi osana konseptointivaihetta voi-daan tehdä erilaisia ketteriä palvelukokeiluita, joilla voidaan varmistaa, että suunnitellut ominaisuudet vastaavat sitä tavoitetta, jota varten niitä ollaan kehittämässä.


Kokeilevien palveluiden avulla saavutetut tu-lokset auttavat omalta osaltaan alentamaan varsinaisen projektin aloittamisen kynnystä. Kokeilevat palvelut auttavat myös suuren ke-hitysprojektin koko elinkaaren aikana. Kehi-tys- ja jatkokehitysvaiheissa voidaan tehdä konseptiin liittyvien oletusten vahvistuksia, joista toimivimmiksi osoittautuvat voidaan viedä toteutukseen.

Kokeilevan kulttuurin omaksuminen on suositeltavaa varsinkin suurissa kehitysprojek-teissa, sillä se auttaa varmistamaan, ettei to-teutuksen missään vaiheessa tehdä liian suurta palaa kerrallaan. Suurenkin kokonaisuuden lopputulos on todennäköisesti parempi, jos se

koostetaan pienemmistä paloista. Tällaisella lähestymistavalla on useita hyviä puolia, jotka liittyvät myös riskien hallintaan ja epävarmuu-teen. Kun yritys tekee oikeita asioita pienissä paloissa, se voi tehdä tarvittaessa nopeammin muutoksia ja vähentää epäonnistumisen riskiä. Samalla se varmistaa, että kehitystä tehdään oikeilla teknologioilla ja etteivät budjetit tai aikataulut ylity merkittävästi.

DATA SYNNYTTÄÄ

PALVELUINNOVAATIOITA

Kun yritysten liiketoimintaprosessit ja myy-tävät tuotteet kytketään verkkoon, korostuu tiedon merkitys liiketoiminnalle entisestään. Datan pohjalta yritykset voivat rakentaa täysin uudenlaisia ja älykkäitä palveluinnovaatioita. Verkkoon kytketyt älykkäät laitteet, tuotteet ja palvelut mahdollistavat yritykselle entistä tehokkaammat toimintatavat, kun niillä on reaaliaikainen näkyvyys yrityksen sisäisiin pro-sesseihin sekä asiakkaan todelliseen tarpeeseen ja käyttötapoihin.

”On äärimmäisen tärkeää, että yritys ym-märtää sen hallussa olevan datan arvon ja potentiaalin. Data kertoo monia liiketoi-mintatarinoita ja antaa keinoja ymmärtää asiakkaan tarpeita ja markkinoita ja luoda lisäarvoa.

– M ik k o A ro

Laitteista saatavaa tietoa yhdistämällä voidaan synnyttää uudenlaisia innovaatioita ja liike-toimintoja. IoT-liiketoiminnan ensimmäinen vaihe voi hyvinkin olla jalostetun informaation myyminen. Teollisuusyritysten tulisikin ottaa mallia kuluttajaliiketoiminnoista ja uskaltaa kokeilla paljon enemmän applikaatiomaailman

matkustaja on menossa, voidaan tarjota kohdennus esimerkiksi kolmannen kerrok-sen tarjouksessa olevista Chanel-laukuista. Tällä hetkellä aika moni rämpii nykyisissä liiketoiminnoissa ja kyllähän tämä avaa kiin-nostavia uusia mahdollisuuksia.


Digitaalisuus nopeuttaa liiketoimintojen muu-toksia. Uusia innovaatioita ja kilpailijoita put-kahtaa esiin jatkuvasti ja yritysten on pakko reagoida nopeasti.

KOKEILUKULTTUURI

EDISTÄÄ KEHITYSTÄ

Digitaalisuuden ja teollisen internetin myötä liiketoiminnan tavoite vaihtuu tuotteiden ja palveluiden toimittamisesta asiakkaalle niiden

tulevaisuuden liiketoimintamalleja on vielä hankala ennustaa. Kuka pystyi ennustamaan älypuhelimien mukanaan tuomaa kuluttaja-käyttäytymisen muutosta ja sitä kautta tulleita uusia liiketoimintamalleja ja ekosysteemejä, joihin jatkuvasti kytkeytyy uusia toimijoita uusine palveluineen?

Teollinen internet tuo mukanaan mielenkiin-toisen ristiriidan: olemme jo nähneet, millaisia liiketoimintamahdollisuuksia mobiili- ja inter-net-teknologiat ovat synnyttäneet, ja toisaalta tiedämme kuinka suljettuja eri teollisuusalojen toimitusketjut ovat. Tästä syystä IoT-kokeilut kuluttajapuolella ovat selvästi helpompia kuin teollisuudessa, jossa jokainen toimija yrittää var-jella omia liiketoimintamallejaan. Kuinka nämä kaksi asiaa saadaan yhdistettyä? Millä tavalla teollisuusyritykset voisivat siirtyä avoimempaan malliin niille sopivalla ja turvallisella tavalla?

”Kyllähän tämä tuo ihan uudenlaisia liike-toimintamahdollisuuksia ja alueita. Me esi-merkiksi voisimme mennä kohdennettuun hissimainontaan vaikkapa kauppakeskuk-sissa. Kun hissi tunnistaa mihin kerrokseen

Tarvitaan seuraava

kehitysaskel, että teollisuuden

tuotantoketjut ja kokonaiset

tehtaat saadaan toimimaan,

tarvitaan Industry 4.0.

– Juha Pa nk a k o sk i Kuv

a: K

onec

rane

s

3 33 2

mahdollisuuksia sekä antaa asiakkaiden ja käyt-täjien päättää ja valita, mitkä ideat ovat parhaita.

”Data ja sen jalostaminen tulevat liiketoi-minnan keskiöön. Oleellinen kysymys liittyy siihen, kuka voi ja osaa parhaiten hyödyntää dataa oman liiketoiminnan pyörittämiseen. Monessa yrityksessä ei vielä osata hahmot-taa, miten tieto tuottaa arvoa ja miten sitä pitäisi käsitellä ja jalostaa, jotta siitä saataisiin oikeata asiakasarvoa. Monesti myös unohdetaan, ettei informaatio ole yksin arvokasta ennen kuin se ohjaa toimintaa käy-tännössä ja saa aikaan konkreettisia toimia.

– M ik k o A ro

Tähän saakka yritykset ovat pitkälti harjoit-taneet tiedon kertakäyttöä. Tietoa on kerätty tarvittava määrä vaikkapa myyntitapahtumaa varten. Sen jälkeen sitä on käytetty kerran, min-kä jälkeen se on arkistoitu. Teollisessa interne-tissä tietoa käytetäänkin jatkuvasti uudelleen ja sitä yhdistellään paremman kokonaiskuvan saamiseksi asiakkaan prosesseista. Tiedon avulla yritykset pystyvät palvelemaan asiakkaitaan globaalisti fyysisestä etäisyydestä huolimatta.

”Yrityksen kaikkien osien tulee tuottaa tietoa yhdenmukaisella tavalla, jotta sitä voidaan esittää asiakkaalle järkevällä tavalla.


Nykyään liiketoiminnan kannalta olennaisen tiedon jalostaminen datasta on mahdollista sekä ketterästi, kustannustehokkaasti että au-tomaattisesti. Reaaliaikaisen analytiikan avulla yritys pystyy ennakoimaan poikkeamia esi-merkiksi ennen taloudellisen vahingon syntyä.

Teollisen internetin avulla on mahdollis-

ta seurata, miten asiakas käyttää laitetta tai konetta ja miten käyttöä voidaan entisestään parantaa. IoT:n avulla tuotekehitys voidaan perustaa faktoihin ja myynti suoraan käyttö-tarpeeseen. Monet suuret, tietoa hyödyntävät verkkokaupat ovat jo voineet tehostaa liike-toimintaansa hyödyntämällä dataa erilaisten ennakoivan analytiikan menetelmien avulla. Esimerkiksi matkailuun liittyvissä liiketoimin-noissa palveluiden hinnoittelua voidaan opti-moida niin, että niistä saadaan paras mahdolli-nen hinta, jolla kapasiteetti myydään loppuun.

Verkkokauppajätti Amazon hyödyntää analytiikan mahdollisuuksia tehokkaasti asi-akkaille suositeltavissa tuotteissa, ja nykyisin Amazonin myynnistä merkittävä osa tulee näiden analytiikan suositusten kautta.

PIONEERIT LUOVAT

AITOA LISÄARVOA

Kuluttajamarkkinoiden tunnetuimpia toimi-joita alalla ovat Apple, Facebook ja Googlen Android, jotka tarjoavat kehittäjille yhteisen alustan ja markkinat. Kuluttajapuolella kes-keisimmät IoT-alueet ovat autot (connected car), koti ja asuminen (älykäs rakentaminen) sekä ihminen itse (liikkuminen, nukkuminen, terveyspalvelut ym.). Kuluttajat ympäri maa-ilman käyttävät erilaisia älylaitteita, kuten älyrannekelloja ja erilaisia terveysmittareita parantamaan arkeaan. Tällä hetkellä oleellista onkin se, kuinka kuluttajille onnistutaan luo-maan näihin laitteisiin liittyen aitoa lisäarvoa tuottavia palveluita.

Esimerkiksi YIT kehittää tällä hetkellä eri-laisia kotiin ja asumiseen liittyvä älypalveluita, joilla voi esimerkiksi seurata kodin energian-käyttöä ja säätää valaistusta. If puolestaan pyr-kii helpottamaan vakuutusasiakkaiden arkea ja säästämään asiakkaan varoja ennakoimalla.

”Tärkeää olisi muistaa kehittää uusia liiketoi-mintoja käyttäjä-, ei teknologialähtöisesti ja muistaa, että käyttäjien luottamus on uusien innovaatioiden leviämisen edellytys. Luotta-mus syntyy asiallisesta datan käytöstä sekä avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä.


”IoT-asioissa mennään hirveän usein teknolo-giavetoisesti, vaikka oleellista olisi muistaa asiakas, palvelu ja aito lisäarvo. Globaalit jätit, kuten Spotify, ovat näyttäneet kuinka helppoa se on ja kuinka niissä on panostettu nimenomaan asiakaskokemukseen. Tuoteke-hityksen tuleekin nyt haastaa perinteinen insinöörimäinen ja teknologialähtöinen tuo-tekehitys ja panostaa asiakaskokemuksen luomiseen ja kehittämiseen.


3 53 4

MIKÄ JARRUTTAA IOT-KEHITYSTÄ?

T ällä hetkellä yksi suurimmista ongelmista IoT-teknologia-ratkaisujen valinnassa on se, miten eri järjestelmät kyetään

liittämään toisiinsa. Tällä hetkellä tiedonsiir-tojen rajapintojen standardit vielä puuttuvat ja järjestelmät ovat hyvin hajautettuja. Verk-koon kytketyt laitteet ja internet eivät vielä tee autuaaksi, vaan järjestelmien pitäisi pystyä paremmin kommunikoimaan keskenään. Kil-pailu standardeista ja platformeista on vielä täysin auki ja ratkaisematta.

”Kilpailutettavaa ja kilpailua IoT-platformeissa on tosi paljon. Kyllähän tämä hype on jo tullut vähän alas Gartnerin huippukäyrältä, mutta paljon puhutaan edelleenkin. Kenelläkään ei kuitenkaan oikein vielä ole referenssejä. Vähemmän on tehty kuin puhuttu, ja osittain tämä liittyy myös näiden sovellusten epäkyp-syyteen, vaikka eteenpäin onkin jo menty.


”Teknologia ei ole este IoT:n etenemiselle, mutta kilpailu on täysin auki ja on iso virhe sanoa, että teknologiaratkaisut on jo tehty. Näin ei ole.


IoT:n etenemisen kannalta tärkeää olisi löytää yhteisiä standardeja, sääntöjä ja lainalaisuuk-sia. Standardit ovat tärkeitä, sillä ne takaa-vat yrityksille vakaan toimintaympäristön. Tällä hetkellä yritykselle on riski rakastua liiaksi teknologiaan, joka ei valikoidukaan voittajaksi.

”Teknologia sinänsä on kypsää, mutta teki-jällä pitää olla oma vahva suunta.


Moni yritys odottaa, että standardit ja toi-mintatavat selkiytyvät ennen kuin ne lähtevät tosissaan panostamaan IoT:hen.

3 73 6

”Tämä on kuitenkin vaarallista, sillä jos odot-taa standardien valmistumista, on autta-matta myöhässä.


KUKA OMISTAA TIEDON?

Uuden teknologian laitteet mahdollistavat laaja-mittaisen tietojen käsittelyn. Laitteiden keräämä data siirretään automaattisesti internetin pilvi-ratkaisuihin, joissa se on järjestelmät luoneiden ja niitä hallinnoivien yritysten käytettävissä. Koska tieto on liiketoiminnan kehittämiselle oleellinen kysymys, täytyy huomiota kiinnittää myös tietosuojaan.

Uusia liiketoimintoja ja järjestelmiä suunni-tellessa tulee olla tarkkana, mistä tietoa kerätään ja kenellä on oikeus ja pääsy saatavilla olevaan dataan. Monesti tietoon liittyvät rajoitukset tulevat esille siinä vaiheessa, kun eri järjestel-miä käyttävät yritykset pohtivat sitä, kenellä on datan omistajuus. Lähtökohtaisesti tieto kuuluu sille taholle, joka on valmistanut laitteen ja sen ohjelmiston sekä kerännyt tiedon niiden avulla. Teollisen internetin sovellusten kannalta esimerkiksi etähallittavan koneen keräämä tieto voi kuulua koneen omistavalle ja sitä käyttävälle yhtiölle tai koneen valmistajalle. Riippuu siitä, millainen sopimus asiasta on tehty.

”Ei kannata haaskata liikaa aikaa siihen, kuka omistaa datan vaan pitää miettiä yhdessä pelisäännöt sille, mitä dataa käytetään ja mihin tarkoitukseen. Tämä on oleellinen asia, joka pitää sopia tarkasti asiakkaan kanssa. Pitää olla myös tarkkana eli käyttää tietoa vain siten, kuin on sovittu.

– M ik k o A ro

Datan omistajuuteen liittyvät kysymykset ja eri osapuolien kannalta tyydyttävien sopimusmal-lien puuttuminen ovat merkittäviä kehitystä hidastavia tekijöitä. Jatkossa täytyy ratkaista, kuka omistaa datan ja miten riskit ja vastuut jakaantuvat. Lainsäädäntö laahaa vielä perässä.

”Tietoturva on tärkeää, kun asiakkaiden laitteet ovat kiinni verkossa ja kyseessä on asiakkaan data. Tietoturvan vaikutukset ja seuraamukset ovat siten suuremmat. Sik-si koko organisaation tietoturvan tasoa ja kypsyyttä pitää nostaa. Kyseessä on kult-tuurimuutos, jossa tietoturvaprosessit pi-tää muuttaa ja riskien hallintaan kiinnittää enemmän huomiota.

– P irk k a Pe n tt i n e n

VANHA LAITEKANTA

HIDASTAA KEHITYSTÄ

Legacy-järjestelmät ja vanha laitekanta hi-dastavat kehitystä monissa vanhoissa teolli-suusyrityksissä, joilla on paljon asennettua laitekantaa ympäri maailman. Jo nyt moni laite on tietointensiivinen, mutta esimerkiksi tiedonsiirtoon liittyvät kysymykset ovat vielä ratkaisematta. Koska vanhaa laitekantaa on paljon ja lähdejärjestelmäkirjo on laaja, teol-linen internet rakentuu palasista ja jokainen

ratkaisu on tästä syystä uniikki.Laitteet ja koneet on modernisoitava, jotta

IoT tulevaisuudessa saadaan tehokkaaseen käyttöön. Harvalla kuitenkaan on mahdollisuus uusia koko laitekantaansa kerralla. Siksi IoT etenee laitekannan uusiutumisen tahdissa.

”Esimerkiksi meidänlaisellemme perinteiselle teollisuusyritykselle teknologian uudista-minen on kallista ja hankalaa, vaikkakin se teoriassa on mahdollista ja teknologia on jo olemassa. Arkkitehtuurin rakentaminen turvallisesti ei ole ihan yksinkertaista. Jos firma voi aloittaa puhtaalta pöydältä, niin tilanne on helpompi, kun otetaan käyttöön vain uusia ja moderneja teknologioita. Mutta esimerkiksi meillä historia painaa. Vanhojen laitteiden ja järjestelmien integroiminen kustannustehokkaasti ja turvallisesti - se vaatii paljon rahaa, osaamista ja tuskaisia päätöksiä. Tämä ei kuitenkaan ole syy jäädä makaamaan ja olla tekemättä mitään, mutta tämä on asia, joka on hyvä tiedostaa.


”Tällä hetkellä suuri osa yritysten digitalisaa-tiosta tapahtuu vielä yritysten palomuurien sisällä, eikä kerätty data juuri vielä kulkeudu ulkopuolelle. Jos katsomme USA:n suuntaan, siellä keskustellaan tänä päivänä laajasti teemasta platformitalous tai alustatalous. Keskeinen asia on siis se, miten siirrym-me tästä sisäisestä intranetti-keskeisestä ajattelutavasta ihan oikeasti internetiä hyödyntäviin työkaluihin ja miten näiden alustojen kautta saadaan mahdollisimman suuret verkostovaikutukset aikaiseksi.


IOT VAATII MUUTOSVALMIUTTA

SEKÄ OSTAJALTA ETTÄ MYYJÄLTÄ

Teollinen internet vaatii yrityksiltä paljon perustavanlaatuista työtä ja pohdintaa. Tie-toisuus on jo korkealla, mutta valmiudet puut-tuvat. Kypsyminen tapahtuu, kun yleinen digitalisoituminen etenee. Muutokseen liittyy myös kysymys siitä, ovatko asiakkaat valmiita IoT:n tuomiin muutoksiin. Tämä vaihtelee suu-resti toimialoittain. Vanhojen teollisuusyritys-ten asiakkaat ovat usein tottuneet perinteisiin toimintamalleihin ja yrityksillä onkin haaste opettaa asiakkaat uusiin toimintamalleihin. Liiketoimintamallit ovat melko samoja eri yrityksissä ja poikkeavat vain harvoin suu-resti toisistaan. Tähän saakka erityisesti teol-lisuusyrityksillä on usein omat laitteet, joita huolletaan paikan päällä. Teollinen internet kuitenkin muuttaa tämän mallin.

Tällä hetkellä todennäköistä on se, että

kokonaisratkaisun sijasta teollinen

internet rakennetaan komponenteista.


Kuv

a: K

onec

rane

s

3 93 8

”Esimerkiksi Kone myy tällä hetkellä mo-nessa maassa huoltokäyntejä. Kun huol-to tehdään etänä ja älykkäiden laitteiden avulla, ei paikan päällä enää tarvitse käydä. Vanhat sopimukset sitovat kuitenkin van-hoihin toimintamalleihin. Mallin muutos ei siis ole helppo. Teolliseen internetiin liittyy vahvasti kysymys siitä, onko asiakas valmis siirtymään tällaiseen uuteen bisnesmalliin, jossa konkreettisen tekemisen sijasta mak-setaankin palvelutasoista.


Ostaja tarvitsee IoT:n maailmassa uudenlais-ta osto-osaamista. Myyjä joutuu pohtimaan, kuinka voidaan edetä ilman, että nykyinen liiketoiminta kärsii liikaa. Liian jyrkkä muutos saattaa karkottaa asiakkaat, mutta toisaalta asioita pitäisi tehdä ennen kuin asiakas niitä osaa edes pyytää.

”Teollisuusyrityksissä on ollut kyse kovista asioista, kuten metallista ja koneista. Digi-taalisessa maailmassa puhutaan yhtäkkiä digistä, datasta ja analysoinnista. Erilai-

nen maailma vaatii erilaista pohdintaa sii-tä, millaisella organisaatiolla ja talentilla IoT-maailma tehdään ja miten sille löydetään käyttökohteita ja bisnesmalleja.


Muutosvalmius ei useinkaan liity yrityksen kokoon vaan enemmän sen kehittymisen kult-tuuriin: joissakin pienissä yrityksissä voidaan jo olla todella pitkällä ja jotkut isot ovat vielä aivan lähtökuopissa.

Teollisessa ympäristössä investoinnit on usein pohdittu muun muassa takaisinmaksuaikojen ja projektin kustannusten näkökulmasta. Nyt asioita pitäisi tehdä nopeasti ja ketterästi. Hi-dasteena toimii myös se, ettei alalle ole vielä saatu vakiintuneita toimintatapoja ja -malleja.

”Uusi tapa voi vaikuttaa perinteisille toimi-joille häröilynä tai huonoina suunnitelmina, sillä tapa tehdä on nyt täysin erilainen. Siksi kynnys lähteä liikkeelle ketterästi kokeillen on usein suuri, vaikka alkuun päästään jo aika pienillä investoinneilla. On tärkeää muistaa, että ketteryys ei tarkoita päämäärättömyyttä!

– M ik k o A ro

Asiakkaalta uudet liiketoimintamallit vaativat uuden kaupallisen toimintamallin ymmärtä-mistä – ja hyväksymistä. Jos ennen ostettiin paperikone, nyt ostetaan koneen käyttö tietyk-si ajaksi. Tullaan taas siihen, miten yritykset muuttuvat palveluyhtiöiksi. Ostotavan muutos käyttöpohjaiseksi vaatii toisenlaista osto- sekä liiketoimintaosaamista. Palvelua ostettaessa asiakkaalla tulee itsellään usein olla tarvittava teknologia ja järjestelmät integrointia varten.

Lisäksi uudenlaiset mallit pakottavat lai-tetoimittajan tuottamaan aidosti arvoa asi-akkaalle. Uudet mallit mahdollistavat helposti toimittajan vaihtamisen sopimuksen päätyttyä, jos nykyiseen toimittajaan ei olla tyytyväisiä. Sopimukset ovat usein myös luultua lyhyempiä.

”Suurin kysymys asiakkaalle on se, mikä on saatu hyöty ja kuinka toimiva kehitetty pal-velu on. Näiden pitää olla tarpeeksi helppoja ja sujuvia käyttää, erityisesti kuluttajapuo-lella käytettävyys on olennainen asia.


”Tämä vaatii asiakkaaltakin sekä järjestelmiä että myös ihan uudenlaista osaamista ostaa ja ymmärtää omaa liiketoimintaa.


EKOSYSTEEMIPELI ON

RATKAISEVA MENESTYSTEKIJÄ

Yksi äärimmäisen oleellinen tekijä teollisen internetin etenemiselle on eri yritysten väli-nen yhteistyö. Muutos tuo mukanaan tarpeen uudenlaisille ekosysteemeille ja verkostoille. Pienten ja suurten yritysten tulisi verkos-toitua keskenään ja pyrkiä yhdessä luomaan ratkaisuja, joita yksi yritys harvoin kykenee

Muutosvalmius riippuu yrityksen

toimintakulttuurista. Onko uskallusta

kokeilla uusia asioita ilman varmuutta

lopputuloksesta, nyt tarvitaan

innovatiivista ajattelutapaa.


4 14 0

tekemään. Parhaimmillaan IoT tuottaa verk-koon kytketyistä asioista ja tuotteista älykkäitä ekosysteemejä, joihon eri tahot ja yritykset voivat liittyä.

”Ekosysteemin rakentaminen on eri asia kuin alihankkijapartneruus, johon teollisuusyri-tykset perinteisesti ovat tottuneet. Tämä ekosysteemiajattelu on vielä tosi uusi ja vie-ras tapa toimia, ja tämä on monelle yrityk-selle siksi iso muutos ja haaste. Uudenlainen partneroituminen vaatii opettelua. Nyt olisi tärkeää, että isot ja pienet yritykset löytäi-sivät toisensa ja kykenisivät kohtaamaan toisensa uudella tavalla, paljon nykyistä avoimemmin.


Teollisuusyritykset ovat perinteisesti tottu-neet työskentelemään alihankkijaverkosto-jen kanssa, niissä ostaja usein määrittelee ja käskyttää hinnat, aikataulut ja toimintatavat. Ekosysteemiajattelu kuitenkin vaatii syvempää luottamusta, tiiviimpää ja tasavertaisempaa yhteistyötä ja yhteistä tuotekehitystä. IoT:n edellyttää yrityksiltä uudenlaista ajatteluta-paa, jossa suuret pörssiyritykset ja pienet ja

Tälläisten hyvin erilaisten toimijoiden

välille voidaan saada aikaiseksi

ihan uudenlaista, molempia

osapuolia hyödyttävää yhteistyötä ja

innovatiivista liiketoimintaa.


innovatiiviset start-upit löytäisivät toisensa ja pystyisivät kohtaaman toisensa aidosti.

”Maailmalla osataan paremmin tällaiset ta-savertaiset ekosysteemit. Yksi esimerkki on British Gas, joka lähti kehittämään kuumaa vettä kuluttajille palveluna, ei boilereiden ostamisen kautta. Hekin yrittivät ensin yk-sin, mutta eivät onnistuneet. He lähtivät sitten aiheella ulospäin ja hetkessä heillä oli toistasataa yritystä ekosysteemissä ja idea ponkaisi vauhdilla eteenpäin.

– M ik k o A ro

Tällä hetkellä ekosysteemiajattelua jarruttaa muun muassa se, että yritykset pelkäävät kertoa liikesalaisuuksiaan oman talon ulko-puolelle.

”Tämä on tietenkin ihan ymmärrettävää ja naiivi ei saakaan olla, mutta näitä tietoja on jollain tasolla pakko avata. Muuten eko-systeemejä ei yksinkertaisesti synny. Tämä taas jarruttaa IoT:n etenemistä.


Ekosysteemit aiheuttavatkin yrityksissä muu-toksia paitsi alihankkijaverkoston uudelleen tarkastelussa, myös riskien hallinnassa sekä siinä, miten johto kommunikoi yrityksestä ulospäin. Näin ollen johdon täytyykin näkyä rohkeasti ulospäin ja kyetä houkuttelemaan ulkopuolisia kumppaneita. Yritysten on pakko oppia kertomaan itsestään ja vahvuuksistaan ulospäin, jotta sopivat ekosysteemitoimijat löytävät toisensa.

”Ekosysteemi tarvitsee aina jonkinlaisen alustan, johon eri kumppanit, palvelut ja sovellukset liitetään. Tulevaisuudessa esi-merkiksi auto voisi olla yksi ekosysteemi.


”Esimerkkinä voidaan miettiä vaikka sitä, millaisen markkinapaikan Google ja Face-book ovat pystyneet synnyttämään sillä, että ne toivat muita osapuolia näihin alustoihin. Vuodesta 2007 lähtien Applen ekosysteemei-hin on voinut synnyttää uusia innovaatioita ilman, että se yritys, joka toteuttaa sen in-novaation, joutuu miettimään esimerkiksi patentteihin liittyviä kysymyksiä. Apple

tavallaan myöntää kehittäjälle käytännös-sä katsoen vapauden siitä, ettei se missään tapauksessa joudu korvausvelvolliseksi, vaan Apple ottaa vastuun. Tämä on vaikut-tanut erittäin paljon siihen, kuinka Applen alustoihin on synnytetty uusia palveluita ja sovelluksia. Toimivien alustojen kautta voidaan pyrkiä mahdollisimman suuriin verkostovaikutuksiin.


4 34 2

KENESTÄ ON IOT-JOHTAJAKSI?

”Perinteiset johtamismallit pitäisi kääntää päälaelleen. Teollisen internetin aikakau-della pitää pystyä yhä enemmän johtamaan tekemisen mallia ja visioita kuin itse loppu-tulosta. Tasavertaiset ekosysteemit tuovat johtamisen keskiöön myös erikokoiset ja glo-baalisti sijaitsevat partnerit, mikä kasvattaa johtamisen haastetta entisestään.

– M ik k o A ro

D igitaalisuus, IoT sekä an-saintamallien ja liiketoimin-tojen muutokset vaativat sopeutumista ja uusia taitoja

myös johtamiselta. Uusi aika vaatii johtajalta rohkeutta tehdä ja ajatella vastoin nykyisiä liiketoimintalinjoja. Digitaalisella aikakaudel-la asioiden ja päätöksenteon tulee tapahtua nopeammin, esteitä on opittava raivaamaan ja tarvittavat joukot on saatava mukaan muu-tokseen. Johtajan tulee kyetä valjastamaan

koko ekosysteemi yhteisen tekemisen malliin. On tärkeää, että teollisuuden alalle saadaan ihmisiä, jotka tulevat eri toimialoilta ja joilla on erilaisia taustoja. Näin saadaan myös perin-teisiin ajatus- ja toimintamalleihin virkeyttä, tuoreita ajatuksia ja ideoita.

”Monessa yrityksessä ollaan jo aika sinut sen kanssa, että IoT tuo muutoksia. Sen sijaan ei ehkä vielä ymmärretä tai olla valmiita sisäistämään sitä, että se vaikuttaa myös johtamiseen, budjetteihin, rahoitukseen ja niin edelleen. Aihe tunnistetaan kyllä jo, mutta vielä on puutteita sen hahmottami-sessa, että IoT vaatii muun muassa kokeilu-ja, joustavuutta ja epäonnistumisen sietoa. Kukaan tuskin kiistää muutoksen tärkeyttä, mutta usein arjessa ollaan aika haluttomia muuttumaan.


Teollinen internet kaipaa vahvaa ja visionääristä johtajaa.

Suunnan muuttamiseen ja uudenlaisen liiketoi-minnan käynnistämiseen vaikuttaa oleellisesti myös se, millainen on yritysjohdon rakenne, osaaminen ja vahvuusalueet.

”Jos tarkastellaan suomalaisen yritysjohdon rakennetta, niin aika usein siellä vain harva tyyppi on tullut tietotekniikan tai ICT:n toi-mialalta. Digitaalisuuden edustajat yrityk-sien johdossa ja hallituksissa ovat pienessä roolissa. Kun ylimpään johtoon saadaan uuden sukupolven edustajia, tullaan myös saavuttamaan merkittävämpiä ICT-inves-tointeja ja sitä kautta myös saadaan pa-rempi valmius muutoksiin. Nyt puhutaan miljoonista euroista, mutta summan pitäisi olla jotain ihan muuta. Suomi on ICT-inves-toinneissa muuta maailmaa jäljessä. Tämä on aika tärkeä asia huomata.


Johtamista tulee katsoa sekä organisaation sisäiseltä että ulkoiselta kannalta: kumppa-nuuksia johdetaan ja motivoidaan ulkoisesti, sisäisesti on tärkeää antaa vapauksia ja osata kommunikoida asiasta, josta ei ole varmaa tietoa. Organisaatioon ei saa päästä syntymään epävarmuuden tilaa. Johtajan pitää uskaltaa haastaa omat, nykyiset ansaintalogiikat ja an-taa resursseja uuden kehittämiseen. Muutoksia tarvitaan niin johtamis-, palkitsemis- kuin investointimalleihin.

”Onhan tässä haastetta, kun aluksi ei voi tietää mikä lentää ja mikä ei. Teollisuusyri-tyksissä on tiukat raamit ja validoinnit, pitää tietää mitä tehdään ja kustannusten tulee pysyä hallittavissa.


Uuden ajan johtamiseen liittyy nopeuden li-säksi ketteryys tehdä päätöksiä ja tarvittaessa

4 54 4

muuttaa suuntaa. Huonot ideat pitää kyetä tappamaan, riskiportfolio on tunnettava ja innovaatiokyvykkyys on välttämätön. Helppoa ei siis ole. Johtaja tarvitsee malttia ja kykyä kuunnella asiakasta herkällä korvalla. Uusien mallien on tuotettava lisäarvoa erityisesti asiakkaalle.

IOT:LLE OMA YKSIKKÖ?

Teollisuusyrityksen asiakkaalleen tuottamas-ta lisäarvosta iso osa muodostuu jatkossa laitteen käytöstä ja toimivuudesta osana tuotantoprosessia. Tämä muuttaa liiketoi-minnan luonnetta transaktioliiketoiminnasta pitkäkestoiseen kumppanuustyyppiseen lii-ketoimintaan. Uusi malli edellyttää uuden-laista yhteistyötä yrityksen eri toimintojen välille: huoltoliiketoiminnan, markkinoin-nin ja myynnin tulee olla vahvasti sidoksissa toisiinsa. IoT:lle oleellista on myös organisaatioiden erillisten siilojen purkaminen. Jos itsenäiset yksiköt kehittelevät vain itselle relevantteja toimia, ei uusia innovaatioita koskaan saada koko liiketoimintaa halkaiseviksi malleiksi. Koko organisaatio on saatava sitoutumaan yh-teiseen muutokseen ja uuden kehittämiseen. IoT ei ole vain IT:n tai tuotekehityksen asia, se koskee koko organisaatiota ja liiketoimin-

taa sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti. Olemassa olevan organisaation tulee muuttua uusien tavoitteiden mukaisesti, mutta muu-tosjohtaminen on työlästä. Siksi osa käyttää toista keinoa.

”Moni perustaa alkuun erillisen IoT-yksikön, jonka alla tehdään ensimmäisiä testejä ja saadaan tuloksia. Kehittämisen tulee olla liiketoimintalähtöistä ja mitattavaa. Näi-tä kokemuksia on sitten helpompi levittää muuhun liiketoimintaan.


”Unohtakaa muutosjohtaminen yrityksissä. Helpompaa on aloittaa uusi firma. Aina kun lähdetään strategiseen muutokseen, on hel-pompi tehdä se alusta asti.


”Meillä on YIT:ssä sellainen harvinainen ti-lanne, että konsernin ylin johto ja hallitus ovat kiinnostuneita näistä asioista. Näin ollen me voimme suoraan keskustella aiheista ja silloin syntyy yhteinen perusymmärrys. Sen jälkeen haaste on enää keskijohto ja varsinainen tekeminen. Totta kai johdon tulee olla sitoutunut ja kiinnostunut, mut-ta pitääkö välttämättä olla omaa osaamis-ta, en tiedä. Osaamista voidaan hankkia partnereiden ja verkostojen kautta tai taloon voidaan tehdä sitä tukevia rekrytointeja. Näen enemmänkin, että tässä on kyseessä johtamishaaste: pitää osata johtaa muu-tosta, ja se ei aina ole ollut Suomessa se vahvin laji.

– Ve s a P i r i n e n

YRITYS TARVITSEE IOT-JOHTAJAN!

Tällä hetkellä suomalaisissa yrityksissä arvoste-taan vahvasti senioriteettia: kokemusta, ikää ja valtaa. Hierarkiaa ja kokemusta toki tarvitaan kasvuun ja kansainvälistymiseen, jolloin koor-dinoinnin tarve johtamisessa lisääntyy. Mutta voisiko tärkeitä arvoja olla näiden perinteisten arvojen lisäksi muitakin?

”Mitä jos tämä senioriteetti käännettäisiinkin päälaelleen ja muutettaisiin sitä ajatteluta-paa, keitä ja millaisia tyyppejä hallituksessa pitää olla. Jos hallituksiin otettaisiin uu-den sukupolven edustajia, voitaisiin myös muuttaa toimintatapoja näissä yrityksissä. Senioriteettia ei pidä väheksyä, muttei liikaa korostaakaan. Organisaation eri tasojen vä-linen kuilu kasvaa nykyisellä mallilla, vaikka digiympäristöissä pitäisi päästä siihen, ettei eri tasojen välissä ole pitkiä siltoja.


Uudenlaiset johtamistavat ja -taidot ovat IoT:n edellytys. Tärkeää on myös määrittää, kuka yrityksessä johtaa IoT-tekemistä ja kenen vas-

tuulla on asian edistäminen. Jos IoT ei ole sel-keästi vastuutettu kenellekään, jää tekeminen yksittäisiksi kokeiluiksi, jotka eivät koskaan etene koko liiketoimintaa poikkileikkaavaksi toimintatavaksi. Harvoissa suomalaisissa yri-tyksissä on tehty IoT-strategia tai edes mää-ritelty digistrategia.

”Kaipaisin Suomeen selkeästi enemmän roh-keaa ajatusjohtajuutta. Maailmalla yrityk-set keskustelevat digistä ja niillä on siihen aina joku oma näkökulmansa. Suomalaisten yritysten tulisi lähteä rohkeammin keskus-telemaan omista näkökulmistaan, jotka koskettavat digiä ja sen tuomia muutoksia. Hyvä esimerkki on General Electricin muistio teollisesta internetistä. Miksei suomalaisilla yrityksillä ole mielipidettä asiaan, miksi ne eivät voisi tehdä samaa? Näitä asioita ei voi sanoa väärin, joten nyt kaivataan kes-kustelua. Ei näiden näkemyksien tarvitse olla kiveen hakattuja, vaan näkemystä voi päivittää sitä mukaa kun opitaan uutta. Oppiminen voi muuttaa näkemystä.


Kaikesta huolimatta kaikkein

suurin riski tässä on se, että

me emme tee mitään.


4 74 6

KUKA USKALTAA

OLLA ENSIMMÄINEN?

Tällä hetkellä teollinen internet on vielä alku-vaiheessa. Teknologia on nuorta, bisnesmallit vielä hahmottuvat ja asiakkaat ovat epävarmo-ja. Liiketoimintamallit kaipaavat sujuvuutta ja ostajat ja myyjät lisää ammattitaitoa. Tällä hetkellä esteinä tai hidasteina toimivat mm. se, ettei asioita ole vielä selvitetty yrityksissä sisäisesti, IoT:ta ei osata vielä johtaa selkeästi ja yrityksiltä puuttuu aiheesta ymmärrystä sekä kompetenssia. Kokemuksen puute on yleinen hidaste, joka kuitenkin korjaantuu vain tekemällä ja oppimalla.

”Yrityksistä noin 80 prosenttia pitää IoT:ta tärkeänä omalle liiketoiminnalleen ja noin 90 prosentissa on jo meneillään jonkinlainen hanke asian tiimoilta. Yrityksissä on aika hyvin jo tiedostettu, että nyt pitää investoida ja tutkia, mutta vielä ei ihan ymmärretä mitä se tarkoittaa liiketoiminnalle ja käytännölle.


IoT:hen liittyy vielä monia epäselvyyksiä ja kysymyksiä. Monet yritykset pelkäävät, että kun liiketoiminta digitalisoidaan, alentaa se nykyisen liiketoiminnan kannattavuutta ja heikentää nykyistä tuloksentekotasoa.

”Pelätään, että osakekurssi lähtee laskuun digitalisuuteen investoitaessa. Pelätään, että kasvuun ja tuloksentekoon syntyy kuoppa ja siksi ei uskalleta.


Edellä mainitusta syystä muutoksia liiketoi-mintaan tehdään harkiten ja trendien perässä

juoksematta. Muutoksen nopeus on vahvasti sidoksissa tuotteiden elinkaariin. Lyhyellä elin-kaarella kulut täytyy saada poistettua nopeam-malla tahdilla, mikä näkyy hyvin esimerkiksi kännykkäbisneksessä. Teollisuudessa syklit ovat usein pitkiä ja investoinnit pitää pystyä jakamaan pidemmälle aikavälille. Monella suomalaisella teollisuusyrityksellä jälkityömarkkinan henkilötyöpanokset ovat suuria. Jos yritys siirtyy ennakoivasta huollos-ta ennustettavaan huoltoon, voivat myytävät henkilöresurssit ja varaosien myynti pudota oleellisesti. Nykyiset huoltosopimukset ovat hyvin resurssi-intensiivisiä ja digitaalisuus vähentää tätä.

”Koneiden ja laitteiden myyntikehitykseen tus-kin tulee suuria muutoksia; jälkitoiminnot sen sijaan tulevat digin myötä uuteen tarkaste-luun. Nykyinen toimialarakenne on jäykkä ja siksi tulisikin kartoittaa uusia markkinoita, joita digi ja IoT voivat synnyttää. Tällä het-kellä vain harva suomalainen yritys kasvaa ja näin ollen IoT-investointeja ei pitäisikään tarkastella nykyisten liiketoimintojen kautta.


Tällä hetkellä monen teollisuusyrityksen kan-nattavuus syntyy jälkimarkkinapalveluista. Usein tuotto alkaa vasta jälkimarkkinapalve-luiden, kuten huoltojen, myynnistä. Nykyinen toimialarakenne on jäykkä. Nyt on tärkeää kartoittaa, millaisia uusia markkinoita digi-taalisuus ja teollinen internet voivat synnyt-tää. Myös ajoituksella on merkitystä. Uusien ideoiden ajoitukseen liittyy myös epävarmuus siitä, kuka tekee rahaa ja onnistuu. Useinkaan voittaja ei ole se, joka tekee ensimmäisenä. Toisaalta taas liika odottaminen saattaa kos-tautua, kilpailijat ajavat ohi ja peli menetetään.

Digistrategia voi olla ensimmäinen

luonnollinen perehtymisvaihe

digitaalisuuden ja IoT:n

mahdollisuuksiin, mutta se pitää

kytkeä tiiviiksi osaksi yrityksen

yleistä strategiaa.


4 94 8

”Tähän liittyy oman nykyisen liiketoiminnan kannibalisoiminen hallitusti. Oletko liian aikaisin liikkeellä ja tarjoatko asiakkaille jotakin mitä he eivät halua, vai oletko liik-keellä liian myöhään, jolloin juna ajoi jo ohi?


Usein IoT-hankkeet käsitellään yrityksissä in-vestointeina, valtaosa myös kuluina. IoT:hen liittyy harvoin suuria pääomatarpeita, joten ne voidaan aika helposti nykyisin hoitaa omalla rahoituksella tai ostaa palveluina.

Teollisuusyrityksiä voi puolustaa sillä, että niis-sä investoinnit ovat huomattavasti suurempia ja pitkäkestoisempia kuin kuluttajasektorilla, eikä asioita voida hyvällä tahdollakaan muuttaa yhtä nopeasti kuin kuluttajaliiketoiminnassa. Tästä huolimatta uusia haastajia löytyy jatku-vasti ja toimialarajoista välittämättä. Vaaralli-sin uhka ei useinkaan ole se suurin (ja usein tuttu) kilpailija, vaan kuka tahansa toimija, joka keksii uuden ajatuksen. Kilpailun haastamisen kynnys on madaltunut merkittävästi ja hyvän idean painoarvo on kiistaton.

IoT-investointeja tuleekin tarkastella tulevai-suuden, ei nykyisten liiketoimintojen kautta. Tällä hetkellä vain harva suomalainen yritys kasvaa ja IoT tuo aitoja mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan synnyttämiseen ja kasvuun.

SUOMEN VAHVUUDET IOT-PELISSÄ

Suomalaisyritykset ajattelevat yhä liian usein toimintansa suuntautuvan suomalaisille ja Suomen markkinoille. Tämä on iso virhe, sillä digitaalisten tuotteiden ja palveluiden markki-noilla kilpailu on aina globaalia. Kilpailu saattaa myös tulla oman toimialan sisältä tai täysin sen ulkopuolelta. Kansainvälisten vertailujen perusteella Suo-men digivalmiudet ovat erinomaiset. Kuten jo aikaisemmin on todettu, teollinen internet tarjoaa suomalaisille teollisuusyrityksille erin-omaisen mahdollisuuden kilpailukyvyn kas-vattamiseen. Meillä on vahva perusteollisuus, joka voi toimia teollisen internetin soveltajana. Kilpailu markkinoilla on kuitenkin kovaa ja

suomalaiset yritykset joutuvat käyttämään kaiken kekseliäisyytensä pysyäkseen kilpai-lijoitaan edellä tai edes niiden rinnalla. Tämä edellyttää yritysjohdolta rohkeutta kokeilla uutta ja tiivistä yritysten välistä yhteistyötä. Lisäksi tarvitaan yhteiskunnan panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Suomessa on hyvä koulutus, infra- ja ICT-osaaminen. Periaatteessa myös IoT:n edis-tämiseen tarvittavat teknologiat ovat olemassa ja saatavilla, vaikkakaan uusien teknologioiden integroiminen olemassa oleviin järjestelmiin ei ole helppoa eikä halpaa ja turvallisen arkkiteh-tuurin rakentaminen on monisyinen tehtävä. Nokia synnytti meille paljon langatonta osaamista ja tällä hetkellä alan taitajia on työ-markkinoilla runsaasti. Nykyisellä Nokialla on maailmanluokan verkko-osaamista, joka on avainasemassa teollisessa internetissä. Lisäksi meillä on paljon start-upeja, jotka te-kevät teknologioita, kuten antureita. Laajan peliteollisuuden myötä osaamista löytyy myös käyttöliittymien suunnittelusta. Eri alojen vä-linen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää.

”Suomi on riittävän pieni maa, me tunnemme aika hyvin toisemme ja minun kokemuk-seni mukaan suomalaiset yritykset ovat aika hyvin verkottuneita jo nyt eri puolilla maailmaa. Ne ovat menestystekijöitä, miksi Suomi voi menestyä hyvin. Meillä on siis tie-topääomaa ja nyt sitä vain tulee hyödyntää.


”Suomalaisilla teollisuusyrityksillä on huima määrä erilaisia laitteita ympäri maailman. Jos me pystymme valjastamaan kaikki nämä meidän laitteet osaksi tätä uutta kehitystä, niin minä näkisin, että meillä on todella

hyvät mahdollisuudet menestyä. Nyt on kyse enemmänkin siitä, miten me luomme sellaiset yhteiset pelisäännöt ja standardit, että konepajateollisuus, rakennusteollisuus, vakuutus- ja pankkiliiketoiminta, kaikki, pystyvät toteuttamaan sen samoilla työ-kaluilla. Että meidän kaikkien ei tarvitsisi miettiä niitä työkaluja erikseen.


”Haasteena tällä hetkellä on se, kuinka ke-hitetään teollisesti toimivia ratkaisuja. Su-lautuvatko ne yhdeksi kokonaisuudeksi vai kehittääkö joku kokonaisratkaisun? Tällä hetkellä Suomessa ei ole yhtään varteenotet-tavaa toimijaa, joka voisi toteuttaa tällaisen kokonaisratkaisun. Yrityksen olisi oltava niin suuri, että se voisi ohjata teollisen internetin standardeja.


Suomessa on valtionkin taholta nostettu esiin kärkihankkeita, joiden tarkoituksena on edis-tää yhteiskunnan digitalisoitumista ja suoma-laisten yritysten menestymistä digitaalisilla markkinoilla. Suomalaisen yhteiskunnan di-gitalisointi ja siihen liittyvät standardit sekä innovatiivisten ja älykkäiden ratkaisujen pai-nottaminen julkisissa hankinnoissa ovat hyvä ympäristö myös IoT-ratkaisujen pilotoinnille.

”Julkisen vallan tulisi nähdä murroksen tär-keys, uudistettava koulutusta ja hankinta-tapoja, poistettava yritysten toiminnan ja kasvun esteitä ja sijoitettava pitkäjänteisesti tutkimukseen ja kehitykseen.


Teollinen internet ja yleisesti

ottaen digitaalisuus tuovat peliin

nopeudeltaan ihan uudenlaisia

muutoksia, markkina voi kääntyä

ihan hetkessä. Siksi operatiivinen ja

strateginen ketteryys on yrityksille

nyt äärimmäisen tärkeää.

– M i k k o A ro

Investointeja miettiessä tulisi

miettiä myös sitä, millaisia uusia

ihmisiä organisaatioon tarvitaan.

Henkilöinvestoinnit ovat usein

merkittäviä.


5 15 0

8 ASKELTA IOT-VOITTAJAKSI

A sioiden internetissä eli IoT:ssa ei ole kyse teknologiasta, vaan jättiläismäisestä ajattelutapojen sekä liiketoimintamallien muutoksesta. Yksittäisten ihmisten arki, ympäröivä yhteiskunta sekä yritysten toimintamallit muuttuvat radikaalisti tulevina vuosina. Menestyjät ymmärtävät, että suuri murros on aina iso mah-

dollisuus. He uskaltavat lähteä rohkeasti liikkeelle, kokeilla uusia asioita sekä luopua vanhasta. Amerikkalaissanonta ”fail fast” viittaa ketterään kehittämiseen, mutta sen viesti on virheellinen ja ohjaa väärään suuntaan. Suosittelemme sanonnalle suomennosta ”kerää nopeasti kokemuksia”. Solita Think Tank -ryhmä listasi tässä raportissa 8 IoT:iin liittyvää asiaa, jotka yritysten on välttämätöntä huomioida liiketoimintansa kehittämisessä. Toivomme, että muistilista rohkaisee ja auttaa suomalaisyrityksiä tarttumaan toimeen nopeasti.

KAIKKI PALVELEVAT

Väitämme, että kaikista yhtiöistä perinteiset teollisuusyritykset mukaan lukien tulee palveluyhtiöitä. Tulevaisuudessa asiakkaat eivät enää kaipaa tuotteita vaan ratkaisuja ja palvelua. Omistamisen roolin ja merkityksen rapautuminen on paljon suurempi kult-tuurimuutos kuin kuvittelemme. Arvoketjujen rakenteet ja osapuolet muuttuvat hyvin toisenlaisiksi.

ASIAKASRAJAPINTA RATKAISEE Digitaalinen liiketoiminta on kilpailua asiakasrajapinnan hallinnasta. IoT synnyttää uusia ketteriä toimijoita, jotka kaappaavat asiakasrajapinnat perinteisteisiltä yrityksiltä, jotka ummistavat silmänsä muutoksilta. Hotellimaailmasta tutut booking.com-tyyliset toimijat löytävät tiensä lopulta myös b-to-b-maailmaan.

UUDISTA AJATTELUSI

IoT ei ole teknologiahanke vaan liiketoiminnan uudistamisen väline. Se mullistaa sekä yritysten liiketoiminta-ajattelun että toimintamallit. Perinteinen tutkimus- ja tuotekehitystyö pitää nähdä yhä vahvemmin panostuksina uusien liiketoimintamallien kehittämiseen.

HYÖDYNNÄ ANALYTIIKKA JA ALGORITMIT

Nämä kaksi asiaa ovat kehittyneet viime vuosina räjähdysmäisesti. Menestys vaatii yri-tyksiltä kykyä hyödyntää tietoa nopeasti sekä kehittää tiedon pohjalta uusia liiketoimin-tamalleja. Data ja älykkäät algoritmit tulevat kaikkien liiketoimintamallien keskiöön.

HANKI KOKEMUKSIA

Ketterälle toimintatavalle ei ole vaihtoehtoja. Tuotteita ei ole nykymaailmassa järkevää suunnitella loppuun asti. Tärkeintä on saada nopeasti valmiiksi ensimmäinen yksinker-taistettu versio tuotteesta ja testata sitä markkinoilla mahdollisimman nopeasti. Asi-akkailta saatu palaute ohjaa jatkotyötä. Muista, että tuloksellinen ketteryys edellyttää kurinalaisuutta sekä suunnitelmallisuutta. Ketteryys on eri asia kuin päämäärättömyys.

PELAA EKOSYSTEEMIPELI YHTEISTYÖSSÄ

Ekosysteemi tarkoittaa paljon muutakin kuin isoja tunnettuja, Androidin kaltaisia eko-systeemejä. Moni yritys haaveilee oman ekosysteemin rakentamisesta. Tämä vaatii kriit-tistä arviointia siitä, onko suunnitelma järkevä. Yhteistyö muiden yritysten kanssa voi olla hyvä vaihtoehto. Kaikki yritykset eivät voi olla ekosysteemin keskiössä. Yritysten pitää miettiä, onko jo olemassa ekosysteemejä, joita yritys voisi tehokkaasti hyödyntää.

OPTIMOI RISKIT

Digitalisoituva maailma on täynnä uhkakuvia, joista tietoturva askarruttaa yrityksiä eniten. Koska riskejä ei voi täysin poistaa, ne pitää optimoida. Suurin riski voi olla, että ei ollenkaan lähde liikkeelle IoT:n hyödyntämisessä.

ÄLÄ JÄÄ ODOTTAMAAN

Moni yritys odottaa kiveen hakattuja standardeja. Jos yritys lähtee liikkeelle vasta, kun kaikki standardit ovat olemassa, se on auttamattomasti myöhässä.

01

02

03

04

05

06

07

08

Solita on digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijayritys. Olemme asiakkaidemme matkaopas muuttuvassa maailmassa. Solita suunnittelee ja tuottaa digitaalisia ratkaisuja ja verkkopalveluita sähköiseen liiketoimintaan ja asiointiin sekä tiedolla johtamiseen niin yrityksille kuin julkiselle sektorille.

Yhtiön liikevaihto vuonna 2015 oli 49,7 miljoonaa euroa. Solita työllistää yli 400 digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijaa Helsingissä, Tampereella ja Oulussa.

solita.fi | @SolitaOy

teollinen internet ja iot - cisionmb.cision.com/main/430/9957954/502624.pdfnet of !ings) muuttaa...

Documents