teollisuuspartneri - siemens... · 2020. 12. 1. · ki-pilotointikeskuksessa. siellä hyr -...

1TeollisuusPartneri 2/2020

2/2020 l siemens.fi/teollisuuspartneri

TeollisuusPartneri

KiertotalousSpinnova ja MI Demo kehittävät puusta kilpailijaa puuvillalle

s. 11 & 14

Jaakko Rantala ja miljoonan kilometrin tavoite

s. 30

Sinituotteen hävikki väheni uudella koneella

s. 18

Petri Alava:

"Digitalisaatiolla on paljon annettavaa

tekstiiliteollisuudelle" s. 6

Näkemyksellisiä ratkaisuja teollisuuteen

2 TeollisuusPartneri 2/2020

”Toivottavasti tekstiilikuitujen

valmistusteknologioista saadaan Suomelle

kaivattuja uusia vientituotteita.”


Kiertotalous tarvitsee suunnannäyttäjiä Kuten tämänkin lehden viime numerossa kerrottiin, vaateteollisuus tuottaa yhtä paljon päästöjä kuin lento-liikenne ja rahtilaivat yhteensä. Luonnonvarojen käytön ja tuotantomenetelmienkin näkökulmasta paine uudis-tumiseen on kova.

Suomeen on perustettu vuosien tutkimus- ja kehitys-työn tuloksena uusia tekstiiliteollisuuden start-up-yri-tyksiä, jotka pyrkivät korvaamaan monella tapaa ongel-mallisen puuvillan ja muoviperäiset tekokuidut kestävämmillä ratkaisuilla. On syntynyt hienoja inno-vaatioita, joissa esimerkiksi vanhoista vaatteista, sano-malehdistä, oljista ja erilaisista puulajeista on pystytty tuottamaan uudenlaista tekstiilikuitua.

Siemens on partnereidensa Elomaticin ja Insta Auto-mation kautta teknologiatoimittajana Infinited Fiber Companyn (s. 6), Spinnovan (s. 11) ja MI Demon (s. 14) ratkaisuissa. Ensimmäiset tekstiilijätteestä karbamaat-titeknologialla valmistetut uudet vaatteet ovat tulossa myyntiin jo loppuvuodesta 2020. Lähivuosina voimme toivottavasti pukeutua myös FSC-sertifioiduista euka-lyptuspuista ja kotimaisista havupuista valmistettuihin vaatteisiin, ja tekstiilikuitujen valmistusteknologioista saadaan Suomelle kaivattuja uusia vientituotteita.

Yksi kiertotalouden edelläkävijä omalla toimialallaan on Sinituote, jonka käyttämästä muovista noin 30 pro-senttia on kierrätettyä ja kaikki tuotannosta syntyvä jäte lajitellaan tarkasti (s. 18). Mitään ei viedä kaatopai-kalle eikä sekajäteastiaa tarvinnut näin ollen tyhjentää viime vuonna kertaakaan – siinäpä malliesimerkki meille muillekin toimijoille. Myös yrityksen uusi teippi-

harjan rullauskone suunniteltiin ympäristö edellä: se on entistä nopeampi ja vähentää huomattavasti hävikkiä.

Yhteistyömme kalanrehua valmistavan Raisioaquan kanssa on edennyt automaatioratkaisuiden toimittami-sesta strategiseksi kumppanuudeksi (s. 22). Olemme mukana asiakkaamme uudenlaisissa kehityshank-keissa, joilla halutaan esimerkiksi edesauttaa suoma-laista kalankasvatusta tiedolla johtamisen keinoin.

Uusilla teknologioilla, innovatiivisilla ratkaisuilla ja osaamisella olemme lunastaneet paikkamme suoma-laisten teollisuusyritysten luotettavana kumppanina. Haluamme myös jatkossa olla vahvasti mukana uudis-tamassa suomalaista teollisuutta sen kilpailukyvyn var-mistamiseksi.

Laadukas teknologia mahdollistaa paljon, mutta oikea ekosysteemi osaavine ihmisineen vielä enemmän. Niin Siemensin asiantuntijat kuin koko laaja partneri-verkostommekin on palveluksessanne.

P.S. Tutustu osaajiimme ja ratkaisuihimme Intohimona teknologia -podcast-sarjan kautta. Löydät sarjan SoundCloudista Siemens Suomi -profiilista.

Janne ÖhmanSiemens Osakeyhtiön toimitusjohtaja

Pääkirjoitus


11

14

22

Jyväskylä

Espoo

Raisio

Tässä numerossa vierailemme kartassa näkyvillä paikkakunnilla. Lue suomalaista teollisuutta uudistavista ratkaisuista seuraavilta sivuilta.

30

18

Vantaa

Kokemäki


Ajankohtaista nyt

06 Tekstiilijätteestä laadukkaaksi kuiduksiInfinited Fiber Company antaa vanhoille vaatteille uuden elämän.

11 Hämähäkin jalanjäljissäSpinnova valmistaa sellusta kierrätettävää tekstiilikuitua, joka tuntuu puuvillalta ja eristää lämpöä kuin villa.

14 Vaateteollisuus meni metsäänMetsä Springin ja Itochu Corporationin yhteisyritys MI Demo valmistaa suomalaisista havupuista tekstiilikuitua.

18 Ei enää kakkoslaatuaSinituotteen uusi teippiharjan rullauskone vähensi huomattavasti hävikkiä.

21 Automaattiset hälytykset pelastavat tuotantokatkoksiltaEstonian Cellin tuottavuus parani uudella kunnonvalvontajärjestelmällä.

22 "Odotukset ovat suuret"Raisioaquan ja Siemensin välinen yhteistyö on syventynyt tiiviiksi strategiseksi kumppanuudeksi.

25 Virtuaalinen käyttöönotto mahdollistaa nopean aikataulunSiemens toimittaa SSAB:n Hämeenlinnan-tehtaalle maalauslinjan automaation ja linjakäyttöjen uusinnan.

26 Liikunta-ala vaihtui teknologiaanJukka Uotila päätyi insinööriksi, koska ei halunnut seurata isoveljensä jalanjälkiä.

29 Kuvakilpailun satoaKatso, missä kaikkialla lukijamme ovat törmänneet Siemensin logoon.

30 Kohti miljoonaa kilometriäTeollisuusasiakkuuksien myyntijohtaja Jaakko Rantala kiertää asiakkaita pari tuhatta euroa maksaneella Mersullaan.

34 Yhteyshenkilösi Siemensillä 35 Tulevat koulutukset ja verkkoseminaarit

36 Partneriuutiset

38 Tuoteuutiset

42 Yhteystiedot

Sisältö

Siemens Osakeyhtiön asiakasjulkaisu teollisuuteen

Julkaisija Siemens Osakeyhtiö, PL 60, 02601 Espoo, puhelin 010 511 5151

Päätoimittaja Päivi Lukka | Toimitus Siemens Osakeyhtiö, viestintä Paino Grano Oy | Kannen kuva Päivi Lukka

Siemens Osakeyhtiö on teknologia- ja palveluyritys, joka toimii teollisuuden ja talotekniikan aloilla. Yhtiön liike-vaihto Suomessa ja Baltiassa on 217 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 510.

Emoyhtiö Siemens AG:n liikevaihto on noin 87 miljardia euroa ja henkilöstön määrä noin 385 000.

Siemensin liiketoimintayksikkö, Digital Industries, on johtava teknologiaratkaisuiden toimittaja teollisuudelle.

4041 0955Painotuote

YMPÄR

ISTÖMERKKI

MILJÖMÄRKT


Asiakastarina

Tekstiilijätteestä laadukkaaksi kuiduksiInfinited Fiber Company antaa vanhoille vaatteille uuden elämän. Teksti ja kuvat: Päivi Lukka l Kuvankäsittely: Susanne Apel

”Tällä hetkellä noin 95 prosenttia kuitumme materiaalista on peräisin suomalaisista kotitalouksista. Kaupallista tuotantovolyymia varten tutkimme parhaillaan keskieurooppalaisen tekstiilijätteen laatuvaihtelua, sillä siellä jätettä syntyy huomattavasti enemmän kuin Suomessa”, kertoo IFC:n toimitusjohtaja Petri Alava.



Asiakastarina



Asiakastarina

nfinited Fiber Companyn pääkonttorin katosta roik-kuva punainen collegehup-

pari näyttää ja tuntuu puuvillalta. Väri on tasainen ja pinta nypytön. Ihan heti ei silti arvaisi, että kyseessä on ehkä yksi hintavim-mista Suomessa koskaan valmiste-tuista vaatekappaleista – IFC:n pilot-tierää oleva mainospaita.

”Teollisen prosessin pilotointi on käsittämättömän kallista. Viime vuonna meidän ’burn rate’ eli toi-mintaan kulunut rahamäärä oli noin viisi miljoonaa euroa. Jos se summa jaettaisiin vuoden aikana tuotetun tekstiilikuidun kilomää-rällä, yhden vaatekappaleen hinta olisi oikeasti hunajaa”, toteaa IFC:n toimitusjohtaja Petri Alava.

Pilottikappaleiden laskennallinen kalleus on kuitenkin luonnollinen osa tuotekehitystä. Pidemmän päälle Alava arvioi Infinited Fiber -kuidun päätyvän samaan kustan-nusluokkaan puuvillan kanssa.

”Aina, kun tuotantoa skaalataan, aiheutuu jonkin verran kustannus-haittaa. Veikkaisin, että ensim-mäisten, loppuvuodesta 2020 kaup-poihin tulevien, vaatekappaleiden hinta on noin viidenneksen kal-liimpi kuin vastaavien puuvil-laisten.”

H&M ja Adidas kumppaneinaIFC:n kuidun valmistusmenetelmä

I perustuu Teknologian tutkimus-keskus VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin johtaman tutkimus-ryhmän 2010-luvulla tekemään kokeiluun, jossa tiimi onnistui val-mistaa karbamaattiteknologialla laadukasta tekstiilikuitua niin sano-malehdestä, banaanilaatikosta kuin vanhoista farkuista.

Karbamaattiteknologialla pystyy siis tuottamaan uutta tekstiilikuitua hyvin erilaisista jätevirroista, mutta koska markkinoita kiinnosti eniten tekstiilijätteen hyödyntäminen, IFC keskittyi strategiassaan siihen. Rat-kaisu vaikuttaa menneen nappiin, sillä nyt start-up-yrityksen yhteis-työkumppaneita ovat esimerkiksi H&M Group, Ikea, Adidas ja PVH Corporation.

”Innovaatio syntyi hyvään aikaan, sillä kestävän kehityksen trendi kuluttajakäyttäytymisessä on vain voimistunut”, Alava sanoo.

Yhdestä vanhasta puuvilla-t-pai-dasta saa IFC:n menetelmällä ”mel-kein kokonaisen t-paidan”, sillä hyö-dyntämissuhde on noin 95 prosenttia. Infinited Fiber -kuitu on biohajoavaa ja sitä voi kierrättää samassa prosessissa uudelleen ja uudelleen laadun kärsimättä.

”Valmistusmenetelmän ympäris-tövaikutukset ovat 90 prosenttia pienemmät kuin polyesterillä ja 80 prosenttia pienemmät kuin puuvil-lalla. Lisäksi kuituun sitoutuu val-

mistusprosessissa typpeä, mikä parantaa värin sitoutumista. Sen ansiosta värjäysvaiheessa tarvitaan vähemmän energiaa ja kemikaa-leja.”

Game of Thrones -tähti mainostiIFC sai paljon näkyvyyttä suomalai-sessa mediassa joulukuussa 2019, kun sisäministeri Maria Ohisalo pukeutui Linnan juhlissa uudesta kuidusta valmistettuun vihreään iltapukuun.

”Kyllähän huomio tuntui totta kai hyvältä. On aina hienoa, kun kui-dustamme valmistetut vaatteet miellyttävät käyttäjiään ja asiakkaat ovat tyytyväisiä niiden laatuun”, Alava kommentoi.

”Isossa kuvassa Suomi on huo-mioarvoltaan kuitenkin aika pieni maa. Taannoinen yhteistyömme Game of Thrones -näyttelijä Maisie Williamsin kanssa oli liiketoi-minnan kannalta vaikuttavuudel-taan ihan eri luokkaa”, Alava huo-mauttaa.

Williamsin Instagram-tilillä on yli 11 miljoonaa seuraajaa, ja päi-vitys, jossa hän julkaisi H&M:n Weekday-brändin Infinited Fiber -kuidusta valmistaman farkkuasun, keräsi yli 830 000 tykkäystä.

Huippumoderni testiympäristöIFC:n ensimmäinen pilottitehdas sijaitsee Espoossa VTT:n Bioruuk-

Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt karbamaattiteknologiaa jo 1990-luvulta lähtien. ”Tavoitteemme

on, että karbamaattiteknologiasta tulee tekstiiliteollisuudessa valtavirtaa 10−20 vuoden aikajänteellä. On kiinnostavaa nähdä, miten nopeasti markkina on valmis muuttumaan”, Alava pohtii.


Asiakastarina

ki-pilotointikeskuksessa. Siellä hyr-räävän kuidunkehruukoneen auto-maatiojärjestelmässä on luotu edellytykset kaikkien digitalisaation mahdollistamien ”herkkujen” hyö-dyntämiseen.

”Järjestelmä suunniteltiin todel-lisen ja virtuaalisen maailman yhdistäväksi huippumoderniksi tes-tiympäristöksi Siemensin perusta-malle Digital Fiber -ekosysteemille”, taustoittaa Siemensin kehitysjohtaja Lars Maura.

Bioruukin koelaitoksen teknolo-gialoikka toteutettiin Siemensin rat-kaisuilla.

”Uudistuksessa vanha manuaa-linen testiympäristö automatisoi-tiin, ja siitä tehtiin pienimuotoinen digitaalinen tehdas. MindSphe-re-IoT-ympäristö mahdollistaa auto-maatiojärjestelmän datan kerää-misen ja analysoinnin. Comos-suunnittelujärjestelmällä

”Perusosaaminen alalla on yllättävänkin matalaa ja välineet vanhanaikaisia. Automaatio ja tietotekniikka ovat keskeisiä välineitä tuotannon tehostamisessa.”

Petri Alava

laitoksesta voi rakentaa digitaalisen kaksosen”, Maura listaa.

Lisää läpinäkyvyyttä tuotantoonToinen koetehdas valmistui vuoden 2020 alussa Valkeakoskelle ja sen automaatioratkaisuista vastasi Sie-mensin ratkaisupartneri (Solution Partner) Elomatic.

”Elomatic oli sopiva kumppani tähän projektiin – tiesimme, että heiltä löytyy tarvittavaa osaamista. Olemme olleet tosi tyytyväisiä yhteistyöhön ja tehneet myös skaa-laussuunnitelmia teknologian vie-miseksi maailmalle. Kehittelemme parhaillaan myös algoritmipoh-jaista prosessinohjausta, jotta sai-simme lisää läpinäkyvyyttä valmis-tusketjuun: miten vaatteet on tehty ja mistä raaka-aineista”, Alava kertoo.

Valkeakoskella valmistetaan väli-tuotetta, jota jatkojalostetaan Bio-

ruukissa kuiduksi. Bioruukin tuo-tantomäärä on noin 50 tonnia vuodessa.

”Jos laitosta ajettaisiin kolmessa vuorossa, 150 tonnin tuotantomäärä voisi olla mahdollinen. Saamme kui-tenkin jo tällä tuotantomäärällä osoitettua potentiaalisille asiakkail-lemme teknologian luotettavuuden ja kuidun laadukkuuden.”

Tavoitteena kyvykäs konsortioNeljä teollista valmistajaa Aasiassa ja Euroopassa on tällä hetkellä suunnittelemassa teknologian käyt-töönottoa.

”Haluamme kerätä yhteen kon-sortion, jossa on kyvykkäitä maa-ilman mittakaavan yhtiöitä, jotka pystyvät toteuttamaan laitoksia. Meidän roolimme on olla teknolo-giatoimittaja ja avata uudella tekno-logialla asiakkaille ja konsortio-kumppaneille kokonaan uusi

Infinited Fiber Company Oy

Vuonna 2016 Espoossa perustettu yritys, joka kehittää ja lisensoi teknologiaa, jolla valmistetaan puuvillan kal-taista kuitua kierrätyskuiduista ja selluloosasta.

Pääyhteistyökumppanit: H&M Group, Adidas, PVH Corpora-tion, Bestseller, Patagonia, RGe, Elomatic ja VTT.

18 työntekijää.Visio: Vuoteen 2040 mennessä jokainen ihminen maailmassa käyttää jatkuvasti resurssitehokkaita ja ympäristöystävällisiä tekstiilimateriaaleja, jotka valmistetaan IFC:n lisensioimana.

Puuvillajäte on IFC:lle selluloosan raaka-aine, josta he valmistavat uutta kuitua, joka on Petri Alavan mukaan yhtä laadukasta kuin neitseellinen puuvilla.


Asiakastarina

Siemens-teknologiaratkaisu

Comos-suunnittelujärjestelmä (Bioruukki)

MindSphere-IoT-alusta (Bioruukki)

Simatic PCS 7 -prosessinohjausjärjestelmä SIPAPER-auto-maatio- ja -linjakäyttösovellusohjelmistoilla (Bioruukki)

Sinamics S120 -linjakäyttöratkaisu (Bioruukki)

Simotics 1LE1 ja 1PH8 -vaihdemoottorit (Bioruukki)

Simatic S7-1500 -sarjan logiikat (Valkeakoski)

Simatic WinCC -valvomo (Valkeakoski)

Simatic IPC477 -paneelitietokoneet (Valkeakoski)

Sinamics-taajuusmuuttajat (Valkeakoski)

Sitrans-kenttäinstrumentointilaitteita (Valkeakoski)

tekstiilimarkkina. Toki autamme asiakkaita myös laitosten optimoin-nissa, reseptien kehittämisessä sekä raaka-ainepohjan laajentamisessa”, Alava toteaa.

Alavan mukaan digitalisaatiolla voisi olla paljon annettavaa tekstiili-teollisuudelle, jonka menetelmät ovat yhä hyvin perinteisiä.

”Perusosaaminen alalla on yllät-tävänkin matalaa ja välineet van-hanaikaisia. Automaatio ja tietotek-niikka ovat keskeisiä välineitä tuotannon tehostamisessa. Uskomme, että digitaalinen kak-sonen on yksi meille keskeisimpiä työkaluja, jolla pystymme autta-maan asiakkaitamme eteenpäin ja nopeuttamaan heitä kustannuste-hokkuuden saavuttamisessa. Samalla pohdimme myös, kuinka digitalisaatiolla voitaisiin tuottaa arvokasta jäljitettävyys- ja vastuulli-suusdataa tekstiiliteollisuuden arvoketjulle ja kuluttajille.”

Lue lisää Elomaticin tekstiiliteolli-suutta uudistavista ratkaisuista sivuilta 11−13 ja 36.

”Innovaatio syntyi hyvään aikaan, sillä kestävän kehityksen trendi kuluttajakäyttäytymisessä on vain voimistunut.”Petri Alava

Infinited Fiber Companyn ensimmäinen pilottitehdas sijaitsee Bioruukissa Espoon Kivenlahdessa.


Asiakastarina

HämähäkinjalanjäljissäSpinnova valmistaa sellusta kierrätettävää tekstiilikuitua, joka tuntuu puuvillalta ja eristää lämpöä kuin villa. Teksti ja kuvat: Päivi Lukka l Kuvankäsittely: Susanne Apel

Juha Salmela on toinen Spinnovan perustajista ja yrityksen teknologiajohtaja. Hänet palkittiin vuonna 2019 Vuoden eurooppalainen teknologiajohtaja -palkinnolla Brysselissä.



Asiakastarina

xfordin yliopistossa syk-syllä 2009 järjestetty luento osoittautui käänteenteke-väksi hetkeksi Teknologian

tutkimuskeskus VTT:llä fyysikkona työskennelleen Juha Salmelan elä-mässä.

”Tutkin siihen aikaan työkseni nanoselluloosaa, paperin valmis-tusta, nesteen muodonmuutoksia sekä virtausjuttuja. Luennolla ker-rottiin, mitä yhteistä on hämähäkin seitillä ja nanoselluloosalla. Siinä yhteydessä keksin, miten voisimme yhdistää sen, miten hämähäkki kehrää omaa silkkiään proteiinima-teriaalista ja mitä me VTT:llä olimme oppineet paperikuitujen vir-tauksesta, ja tehdä tekstiilikuitua”, Salmela muistelee.

VTT:llä tehdyn kehitystyön jäl-keen keksinnölle haettiin patenttia vuonna 2011. Teollisia partnereita ei kuitenkaan löytynyt ja rahoituksen saaminen takkusi. Vuonna 2014 Sal-mela ja hänen kollegansa Janne Poranen päättivät perustaa VTT:lle oman kuituteknologian kehitykseen keskittyvän spin-off-yrityksen. Näin sai alkunsa Spinnova.

Vaihtoehto puuvillalleTällä hetkellä Spinnova työllistää noin 30 ihmistä. Vaateteollisuuden ympäristövaikutusten pienentä-minen on tiimille tärkeä motivaat-tori.

”Toimintamme tavoitteena on alusta asti ollut kehittää tuote, jolla pystyttäisiin korvaamaan isossa mittakaavassa maailmalla yleisesti käytettyjä tekstiilikuituja. Haluamme tarjota puuvillalle ja polyesterille ympäristöystävälli-semmän vaihtoehdon”, Spinnovan teknologiajohtajana työskentelevä

O Salmela kertoo.Spinnova-kuidusta valmistettu materiaali tuntuu samalta kuin puu-villa ja eristää lämpöä kuin villa. Lisäksi se on kierrätettävää ja sitä voi valmistaa ilman kemikaaleja käytännössä mistä tahansa puula-jista, oljista tai ruohosta, joka on mekaanisesti hienonnettu mikro-fibrilloiduksi selluloosaksi.

”Menetelmämme tarvitsee keski-määrin 99 prosenttia vähemmän vettä kuin puuvillan viljely, sillä puita ei tarvitse kastella.”

Koe-eriä yhteistyökumppaneilleSpinnovan Jyväskylässä sijaitsevan koelaitoksen vuosittainen tuotanto-kapasiteetti on tällä hetkellä 10 tonnia tekstiilikuitua.

”Jos tuotanto olisi käynnissä vuo-rokauden ympäri, voisimme päästä 100 tonnin lukemiin vuodessa. Tällä hetkellä siihen ei ole kuitenkaan tarvetta, sillä emme vielä tuota teks-tiilikuitua kaupalliseen käyttöön. Teemme lähinnä erilaisia koe-eriä yhteistyökumppaneillemme, kuten Marimekolle, Touchpointille ja Ber-gansille”, Salmela selventää.

Seuraavan kokoluokan tuotanto-laitos ja kuidun valmistaminen kau-pallisiin tarkoituksiin on kuitenkin jo valmisteilla.

”Sen aika on noin 2−3 vuoden päästä. Näillä näkymin tuotanto-laitos tulisi sijoittumaan Keski-Suo-meen ja tavoittelemme sillä 1000−10 000 tonnin tuotantomääriä.”

Koko laitteistolla CE-merkintäTärkeässä roolissa tuotantolaitosten suunnittelussa on Siemensin ratkai-supartneri (Solution Partner) Elo-matic, joka vastasi projekteissa säh-köautomaatio-, kone- ja

prosessisuunnittelusta.”Yhteistyö Elomaticin kanssa on

sujunut hyvin jo vuosien ajan ja arvostan heidän pitkän aikavälin ymmärrystään ja kokemustaan paperiteollisuudesta. Myöskään pai-kallisuuden merkitystä ei voi liikaa korostaa – osaava henkilökunta on aina lähellä ja helposti tavoitetta-vissa”, Salmela kehuu.

Järjestelmätoimittajan monialai-sesta osaamisesta on ollut merkit-tävä apu Spinnovan kunnianhi-moisten tavoitteiden saavuttamisessa.

”Haluamme tehdä kaiken hyvällä laadulla ja niin, että laatu myös näkyy. Tämän päätöksen teimme jo ihan Spinnovan alkumetreillä. Halusimme esimerkiksi, että pilotti-laitos suunnitellaan teollisten stan-dardien mukaisesti. Koko laitteis-tolla on CE-merkintä, mikä lienee start-up-maailmassa aika uniikkia.”

Digitaalinen kaksonen suunnitteillaLaitoksen teknologiatoimittajaksi valikoitui Siemens.

”Teknologiaratkaisun skaalautu-vuus täyteen teolliseen mittakaa-vaan oli meille luonnollisesti tär-keää, ja sen vuoksi päädyimme Siemensiin.”

Tulevaisuuden tavoitteet ovat selvät.

”Meillä on visio siitä, että pilotti-laitoksista kerätty data on turvalli-sesti käytössämme pilvipalvelussa ja pystymme sen avulla helpotta-maan ongelmanratkaisua uusilla tuotantolaitoksilla. Haluamme lai-toksesta myös digitaalisen kak-sosen, jotta voimme testata ajatuk-siamme häiritsemättä tuotantoa”, Salmela suunnittelee.

”Teknologiaratkaisun skaalautuvuus täyteen teolliseen mittakaavaan oli meille luonnollisesti tärkeää, ja sen vuoksi päädyimme Siemensiin.”

Juha Salmela


Asiakastarina

”Koko laitteistolla on CE-merkintä, mikä lienee start-up-maailmassa aika uniikkia.”

Juha Salmela


Simatic S7-1500 -sarjan turvalogiikat

Simatic WinCC-valvomo

Sinamics-taajuusmuuttajat ja erillislaitteita Profinet-väylällä

Spinnova Oy

Vuonna 2014 Jyväskylässä perustettu kuituteknolo-gian kehitykseen keskittyvä yritys.

Teolliset pääyhteistyökumppanit: Lenzing AG ja Suzano Cellulose.

30 työntekijää.Visio: Ympäristöystävällisempi tekstiiliteollisuus, jossa Spinnovan kuitu on halutuin vaihtoehto.

Spinnova-kuidun keksijä Juha Salmela lopputuotteen äärellä. ”Kuidun materiaalina käytetään pääasiassa FSC-sertifioitua eukalyptussellua, joka tulee Brasiliasta. Kuitu kehrätään langaksi Italiassa, sillä Suomesta löytyy heikosti kehräysosaamista.”


Asiakastarina

Puupohjaiset tekstiilikuidut ovat ominaisuuksiltaan puuvillan kaltaisia. MI Demon valmistamaa katkokuitua voi käyttää myös kuitukankaissa kehräämättä sitä ensin langaksi. ”Tämän ansiosta vaatetus on vain yksi, vaikkakin varmaan näkyvin, kehittämämme kuidun sovellusalueista”, kertoo Metsä Springin toimitusjohtaja Niklas von Weymarn.

Vaateteollisuus meni metsään

Metsä Springin ja Itochu Corporationin yhteisyritys MI Demo valmistaa suomalaisista havupuista tekstiilikuitua. Teksti: Päivi Lukka l Kuvat: Päivi Lukka ja Metsä Group l Kuvankäsittely: Susanne Apel



Asiakastarina

”Kaikki käyttämämme energia on fossiilivapaata

ja peräisin biotuotetehtaan tuotannon sivuvirroista.”



Asiakastarina

I Demon koetehtaassa Äänekoskella valmistetaan kuivaamattomasta paperi-sellusta puupohjaista teks-

tiilikuitua. Pohjoisesta männystä ja metsäkuusesta kehitetty tekstiili-kuitu on suomalaisen Metsä Springin ja japanilaisen Itochu Cor-porationin yhteistyön saavutus ja ratkaisuehdotus tekstiiliteolli-suuden kestävyysongelmiin.

”Isossa kuvassa kansainvälinen tekstiilimarkkina huutaa kestäväm-pien ratkaisujen perään. Puuvillan tuotantoon liittyvät epäkohdat tie-dostetaan eikä puuvillan viljelyalaa ole voitu kasvattaa enää viiteen vuo-teen. Polyesterin ja muiden öljypoh-jaisten tekstiilien käytössä ja pesussa taas on mikromuovion-gelma. Paine kohdistuu nyt puupoh-jaisiin kuituihin. Yritämme vastata siihen huutoon”, taustoittaa Metsä Springin toimitusjohtaja Niklas von Weymarn.

Biotuotetehtaasta synergiaetujaMI Demo valmistaa tekstiilikuitua paperisellusta suoraliuotusmenetel-mällä täysin uudenlaisella liuotti-mella. Ympäristö on otettu huo-mioon uuden materiaalin kehityksessä monin tavoin.

”Metsän kasvatuksessa ei lähtö-kohtaisesti tarvita lannoitteita, hyönteismyrkkyjä tai kasteluvettä.

M Puupohjainen tekstiilikuitu on bio-hajoavaa ja kierrätettävää eikä siitä irtoa pestessä mikromuovia. Kaikki käytetty puu tulee Suomesta ja sillä on PEFC- tai FSC-sertifikaatti”, von Weymarn listaa.

”Ja viskoosin valmistusprosessiin verrattuna meillä on käytössä huo-mattavasti mukavammat kemi-kaalit”, lisää MI Demon toimitusjoh-taja Kari Ala-Kaila.

Koetehdas sijaitsee aivan Metsä Fibren omistaman Äänekosken bio-tuotetehtaan vieressä.

”Koska sellu tulee samalta ton-tilta, sitä ei tarvitse kuivata, mikä säästää energiaa. Kaikki käyttä-mämme energia on ylipäätään fos-siilivapaata ja peräisin biotuoteteh-taan tuotannon sivuvirroista”, von Weymarn kertoo.

Vankka luotto kumppaneihinMI Demon koetehdas valmistui alkuvuonna 2020. Sen rakennus-, mekaniikka-, putkisto-, laitos-, lvi-, sähkö-, automaatio- ja kenttäinstru-mentointisuunnittelun teki suunnit-telu- ja konsulttitalo Sweco. Siemensin ratkaisupartneri (Solu-tion Partner) Insta Automation vas-tasi automaation kokonaistoimituk-sesta sekä automaatio- ja instrumentointiasennuksista.

”Yhteistyö Instan kanssa on mennyt kovin hyvin. Olemme tosi

tyytyväisiä siitä, että olemme valin-neet Siemensin ja Instan kumppa-neiksi. Käyttöönotossa ei ole ollut ongelmia, ja järjestelmät näyttävät kokonaisuudessaan tosi hyvältä”, Ala-Kaila kehuu.

Koetehtaan nimelliskapasiteetti on noin 500 tonnia tekstiilikuitua vuodessa. Tehtaassa on tähän men-nessä valmistettu testieriä. Koetuo-tanto saadaan kunnolla käyntiin tämän vuoden aikana.

”Mikäli prosessit, laitteet ja mark-kinoiden kiinnostus saadaan toden-nettua, seuraava askel on lähtökoh-taisesti investoida isompaan tehtaaseen, jonka tuotantokapasi-teetti voisi olla 20 000 tonnia vuo-dessa.”

MI Demon 3000-neliöinen koe-tehdas on ominaisuuksiltaan täysi-verinen tehdas, vaikkakin metsäte-ollisuuden mittakaavassa vielä pieni.

”Täytyy sanoa, että luotto kump-paneihin on vankka. Olemme pyrki-neet valitsemaan laitetoimittajat, partnerit ja kaikki siten, ettei koe-tehtaan tavoitteisiin pääsy jäisi ainakaan niistä kiinni. Käsittääk-seni koetehtaaseen hankitut järjes-telmät ovat hyvinkin helposti skaa-lattavissa isompiin tehtaisiin”, Ala-Kaila hymyilee.

Niklas von Weymarnilla käsissään suomalaisesta

havupuusta valmistettua kuitufilamenttia.

MI Demo Oy

Metsä Groupin innovaatioyhtiön, Metsä Springin, ja Itochu Corporationin vuonna 2018 perustama yhteisyritys, joka kehittää tekstiilikuitujen valmistusteknologiaa.

Pääyhteistyökumppanit: Metsä Groupin muut yksiköt, Itochu Corporation, Sweco, kansainväliset laite- ja teknolo-giatoimittajat sekä tutkimus- ja kehitysverkoston osapuolet.

Parikymmentä työntekijää, joista noin puolet vuokratyöntekijöitä.

Visio: Mahdollistaa kestävämpien katkokuitujen valmistus kansainvälisesti merkittävässä laajuudessa.

MI Demon valmistaman tekstiilikuidun tuotenimi ja vaatepuolen yhteistyökumppanit julkistetaan koetehdasprojektin myöhemmissä vaiheissa.


Asiantuntija-artikkeli

Niklas von Weymarnilla käsissään suomalaisesta

havupuusta valmistettua kuitufilamenttia.

”Mikäli prosessit, laitteet ja markkinoiden kiinnostavuus saadaan todennettua, seuraava askel on lähtökohtaisesti investoida isompaan tehtaaseen.”Kari Ala-Kaila


Simatic S7-1500-logiikoita

ET 200SP -hajautusasemia

Kahdennettu Simatic WinCC-valvomoratkaisu

Prosessihistoriatiedonkeruu

Integroitu turva-automaatio

Uuden alun edessäLars MauraKehitysjohtaja

lmastonmuutoksen hillintä on yhdistänyt Suomen teollisuusalat miettimään omaa tiekart-taansa kestävän tuotannon varmistamiseksi. Suomen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035

mennessä sitoo mukaan kaikki yhteiskunnan toimijat miettimään toimenpiteitä oman toimintansa tehostami-seksi.

Energian näkökulmasta kysynnän joustomekanismit on toteutettu Suomessa edistyksellisesti. Esimerkiksi vir-tuaalivoimalaitostoimija Vibeco on osoittanut maailmalle, että pystymme luomaan ratkaisuja kestävän infrastruk-tuurin muodostamiseksi. Energian eri kulutus- ja tuotan-toympäristöt voivat joustavasti kattaa toistensa tar-peita heikentämättä toiminnan tuottavuutta ja samalla parantaa tuotannollista kannattavuutta.

Teollisuuden tiekartassa voimme saavuttaa hiilineutraaliuden kestävällä tavalla hyödyntä-mällä resurssitehokkuutta, kysynnän joustoa ja uutta teknologiaa. Tiedolla johtamisen keinot auttavat tuotannon tehostamisessa, ja siten teollisen toiminnan jalanjälkeä pystytään pienentämään. Samalla tämän toiminnan tuottama kädenjälki voi edesauttaa myös paikallisen yhteisön kestävän kehi-tyksen tavoitteiden toteutumista.

Siemens on auttanut suomalaista teollisuutta uudistumaan vahvista-malla yritysten kansainvälistä kilpai-lukykyä, parantamalla tuotannon kus-tannustehokkuutta ja tehostamalla tiedolla johtamisen keinoja. Digitaaliset ratkaisut auttavat tekstiiliteollisuuden uusien innovaatioiden skaalaamisessa teol-liseen mittaluokkaan ja suomalaisen liike-toiminnan kasvattamista kansainvälisesti. Näiden toimien avulla myös Suomen teol-lisuuden vaikutus ilmastonmuutoksen hil-linnässä korostuu.

Value Hacker -yhteiskehittelykonsepti on meidän tapamme auttaa asiakkaita löytämään oikea kehityspolku digitaali-sessa murroksessa. Syventymällä asiakkaan strategisiin tavoitteisiin pystymme tarjoa-maan juuri heille osuvimmat digitaaliset ratkaisut, jotka varmistavat asiakkaan tuo-tannon tehokkuuden ja sitä kautta myös toi-minnan kädenjäljen kasvattamisen mahdol-lisimman suureksi.

Uskon, että näin voimme luoda uutta kilpai-lukykyä Suomeen. Luonto kiittää ja antaa kes-tävää kumppanuutta toiminnallemme.

I


Asiakastarina

Teippiharjoja valmistetaan kysynnän mukaan 2−3 vuorossa. ”Uusi kone on sen verran entistä nopeampi, että kaksi vuoroa riittää pääsääntöisesti”, kertoo Sinituotteen kehityspäällikkö Rami Peltosaari.



Asiakastarina

Ei enää kakkoslaatuaSinituotteen uusi teippiharjan rullauskone vähensi huomattavasti hävikkiä. Teksti ja kuvat: Päivi Lukka

ukkaa, hilsettä, hiuksia tai karvoja vaatteissa? Yksi rat-kaisuvaihtoehto tekstiilien

huoltamiseen on Sinituotteen Koke-mäellä kierrätysmuovista valmis-tama teippiharja, jonka kahvaan saa ostettua vaihtopäitä.

Kierrätysmuovista valmistettu teippiharja on vain yksi esimerkki Sinituotteen lukuisista kodinhoito-tuotteista, joiden elinkaarta pystyy pidentämään varaosilla.

”Ympäristön huomiointi on meillä tosi tärkeä juttu. Liiketoimin-taamme ohjaa tavoite, jossa luonto ei rasitu ja asiakkaat eivät joudu heittämään hyviä, käyttökelpoisia osia pois. Esimerkiksi 1950-luvulla valmistettu Sinipiika-lattianpesin on yhä käyttökelpoinen ja sopii

N yhteen nykyisin valmistettavan vaihtosarjan kanssa”, havainnol-listaa Sinituotteen tuotantojohtaja Jukka Heiska.

Sinituotteen käyttämästä muo-vista noin 30 prosenttia on kierrä-tettyä. Kaikki tuotannosta syntyvä jäte otetaan tarkasti talteen.

”Yhteensä jätettä syntyy noin 100 tonnia vuodessa. Meillä on parikym-mentä jätelajia, joita lajitellaan. Mitään ei viedä kaatopaikalle. Viime vuonna sekajäteastiaa ei tarvinnut tyhjentää kertaakaan”, kertoo Sini-tuotteen kehityspäällikkö Rami Pel-tosaari.

Paineilmasta servoihinViisimetrinen teipin pätkä rullautuu harjoihin Sinituotteen tehtaalla

säkyläläisen Kone Kuusiston säh-köistämällä ja automatisoimalla rul-lauskoneella.

”Aiempi koneemme oli vuodelta 2005, ja se alkoi jo tulla tiensä päähän. Kun lähdimme tilaamaan uutta konetta, tavoitteenamme oli kehittää tuotantonopeutta, ergono-miaa ja energiansäästöä”, Peltosaari listaa.

Tavoitteet eivät jääneet haaveiksi: Uuden rullauskoneen myötä teippi-harjojen valmistusnopeus kasvoi noin 15 prosenttia ja työntekijöiden fyysinen kuormitus keveni. Myös energiatehokkuuden suhteen otet-tiin merkittäviä edistysaskeleita.

”Suurin ero vanhan ja uuden koneen välillä on käyttöenergia. Uusi kone tekee kaiken työn ser-

Sinituotteen kokoonpanotyöntekijä Jaana Heinonen yhdistää

teippipaperirullan ja suojaholkin.


Asiakastarina


Simatic S7-1515TF -teknologialogiikka turvatoiminnoilla

Simatic TP1200 Comfort panel

Sinamics S120 -servo-ohjaimet (Sinamics CU 320 ja block size teho-osat)

Sinamics G120C -taajuusmuuttaja

Hajautus-I/O: Simatic ET 200SP

Sitop-virtalähteet ja -selektiiviset yksiköt

Johdonsuojat

”Mitään ei viedä kaatopaikalle. Viime vuonna sekajäteastiaa ei tarvinnut tyhjentää kertaakaan.”

Rami Peltosaari

voilla, kun vanha teki paineilmalla. Siinä oli melko huono hyötysuhde”, kertoo Kone Kuusiston toimitusjoh-taja Eemeli Kuusisto.

Millintarkkaa rullaustaMoni muukin asia meni uudistuk-sessa eteenpäin.

”Vanhassa rullauskoneessa oli esimerkiksi lasiputkipaineilmasy-lintereitä, joita ei välttämättä saa enää rukoilemallakaan mistään. Uuden koneen myötä kunnossapito ja varaosien saatavuus on helpot-tunut”, Kuusisto toteaa.

Iso operointipaneeli, Simatic TP1200 Comfort panel, mahdollistaa vikadiagnostiikan lukemisen sekä huoltomuistutukset varsin eri tavoin kuin vanha, yksirivinen nes-tekidenäyttö.

”Operointipaneelilla pystyy tällä hetkellä seuraamaan esimerkiksi koneen käyttöastetta ja tuotanto-määriä. Pienillä lisäyksillä pys-

tymme tulevaisuudessa laskemaan myös koneen käyttökustannuksia.”

Varmatoiminen kone mahdol-listaa entistä tiukemmat rullat ja hävikin minimoimisen.

”Vanhan koneen rullaustarkkuus oli parin sentin luokkaa, mutta ser-vokäyttöinen kone pystyy millin-tarkkaan työhön”, Kuusisto kehuu.

”Uuden koneen myötä rullat ovat tiukempia ja niiden liimapinta on entistä laadukkaampi. Tämän ansiosta niitä ei enää päädy kakkos-laatumyyntiin”, Peltosaari iloitsee.

Jatko-osa suunnitteillaUuden teippiharjan rullauskoneen suunnittelu piti sisällään haastavan liikkeenohjausprojektin.

”Rullauskoneessa on indeksointi-pöytä, jota käännetään, ja joka täytyy kesken käännön niin sano-tusti lennosta parittaa toiseen kelausakseliin, koska muuten se kelaisi käännön yhteydessä yli kier-

roksen liikaa teippiä”, Kuusisto sel-vittää.

Toteutuksessa auttoi Simatic S7-1515TF -teknologialogiikka, joka kykenee tavallista logiikkaa moni-mutkaisempiin liikkeenohjaustehtä-viin ja kinematiikan hyödyntämi-seen.

”Teknologialogiikan ohjelmointi oli yllättävän helppoa. Valmiista sovellusmalleista pystyi poimimaan käyttökelpoisia ideoita eikä pyörää tarvinnut keksiä joka kerta alusta asti uudelleen.”

Seuraavakin projekti on jo tie-dossa.

”Rullauskoneeseen on suunnit-teilla jatko-osa: kokoonpanolaite, joka yhdistäisi suojaholkin, tarra-rullan ja kahvan. Sekin on tarkoitus tehdä Siemensin ratkaisuilla, jotta kahden koneen rajapintojen liittä-minen sujuisi mahdollisimman hel-posti.”

Kone Kuusiston toimitusjohtaja Eemeli Kuusisto asettamassa tuotteen reseptiä teippiharjan rullauskoneen operointipaneelilla.


”Siplus CMS analysoi ja antaa muutoksista automaattisesti varoitus- ja hälytystietoja kunnossapidon henkilöstölle”, kertoo Estonian Cellin automaatiopäällikkö Sergei Hramtsov. Kuvassa

oikealla kunnossapidon päällikkö Olev Kaarlõp.

iron Kundassa sijaitseva Estonian Cellin sellutehdas otti keväällä 2019 käyttöön Siplus CMS -kunnonvalvon-

tajärjestelmän. Projekti sai alkunsa Value Hacker -konsultoinnin yhtey-dessä tehdystä riskien kartoituk-sesta, jossa kävi ilmi, että Estonian Cellissä olisi tarvetta parantaa ennakoivaa kunnossapitoa ja tuoda kunnossapidon tiimille edistyksel-linen analysointityökalu päivittäi-seen käyttöön.

”Projektin strategisena tavoit-teena oli vähentää sellulinjan tuo-tantokatkoksia ja varaosakustan-nuksia ottamalla käyttöön jatkuva online-valvonta. Näin saamme tehokkaammin hyödynnettyä kun-nonvalvontajärjestelmän tarjoamaa dataa kunnossapidon tarkoituksiin”, kertoo Siiri Lahe, Estonian Cellin talousjohtaja.

Ajatuksena oli asentaa kunnon-valvontajärjestelmä, joka tallentaisi ja analysoisi automaattisesti tuo-tannon kannalta kriittisten koneiden tilaa. Järjestelmän halut-tiin antavan koneiden tilassa tapah-tuvista muutoksista automaattisesti varoituksia ja hälytyksiä kunnossa-pidon tiimille.

”Näiden tavoitteiden toteutu-minen mahdollistui, kun jätimme pois epäsäännöllisesti käsin teh-tävän mittauksen sekä analysoinnin ja korvasimme ne automaattisella järjestelmällä. Etsimme järjestel-mällistä analysointityökalua tuotan-tolinjan kriittisille muuttujille ja päädyimme Siplus CMS -kunnonval-vontajärjestelmään”, sanoo Estonian Cellin kunnossapidon päällikkö Olev Kaarlõp.

Nopea takaisinmaksuSiemens Osakeyhtiö toimii Suomen lisäksi Virossa, Latviassa ja Liet-tuassa. Estonian Cellin kehityspro-jekti tehtiin suomalais-virolaisena yhteistyönä Saksa Automaatikan kanssa, joka on yksi Siemensin viro-laisista ratkaisupartnereista (Solu-tion Partner).

”Siplus CMS -kunnonvalvontajär-jestelmä suunniteltiin ja para-metroitiin meidän koneiden mukai-sesti. Kunnonvalvontajärjestelmään liitettiin värähtely- ja lämpötila-an-tureita. Anturit välittävät meille nyt jatkuvasti entistä tarkempaa tietoa tuotannosta”, sanoo Estonian Cellin automaatiopäällikkö Sergei Hramtsov.


Siplus CMS1200 -kunnonvalvontajär-jestelmä (Simatic S7-1214 -logiikat, SM1281-kunnonvalvontamoduulit, IEPE-anturit)

CMS X-Tools -analysointiohjelmisto (Simatic-teollisuus-PC 547G), joka mahdollistaa nopean tiedonkeruun ja analysoinnin. Toimii myös Edge-lait-teena kerätylle datalle.

Kysy lisää ratkaisusta: [email protected]

V Positiivisia tuloksia alkoi ilmaantua saman tien, ja selluteh-dason välttynyt kalliilta tuotanto-katkoksilta.

”Järjestelmän asentamisen jäl-keen olemme tunnistaneet tärkeitä muutoksia värähtelytasoissa. Ensimmäiset tulokset ovat jo pelas-taneet ainakin yhden moottorin, ja järjestelmä on näin maksanut itsensä takaisin”, Kaarlõp iloitsee.

Tekstin lähteenä on käytetty Heinzel Connect -lehdessä kesäkuussa 2019 ilmestynyttä artikkelia.

Automaattiset hälytykset pelastavat

tuotantokatkoksilta Estonian Cellin tuottavuus parani uudella

kunnonvalvontajärjestelmällä.Teksti: Jarno Kivistö ja Päivi Lukka l Kuva: Sergei Hramtsov

Asiakastarina

mailto:[email protected]


Asiakastarina

Value Hacker tuli taloo

n

Raisiossa

Kalanrehuvalmistaja

Raisioagro katsoo tul

evaisuuteen.

Yritys tuuletti toiminta

tapojaan Siemensin u

uden yhteis-

kehittelykonseptin av

ulla ja valitsi MindSph

ere-ratkaisun

saadakseen kaikki teh

ot irti digitaalisesta m

urroksesta.

Laatu on kriittinen kilp

ailutekijä myös kalan-

rehunvalmistuksessa j

a paras tie asiakastyy-

tyväisyyteen. Siksi Rais

ioagro halusi parantaa

tuotteensa laatua ja li

sätä laadun kontrollia

läpi tuotantoketjun. R

aisioagron tehtailta lä

h-

tee rehua kalankasvatt

amoihin ympäri Suo-

men sekä muun muass

a Venäjälle, ja kasvat-

tajien vaatimustaso on

korkea.

– Rehun täytyy olla hyv

älaatuista, tasalaatuista

ja terveellistä ja rakente

en on oltava sopiva, laa

-

tuinsinööri Petri Elone

n Raisioagrosta kertoo.

Tasalaatuisen takaami

seksi seurannan on ol

-

tava jatkuvaa.

– Kerättävän tiedon tä

ytyy olla eräkohtaista,

jossa mahdolliset laatu

virheet pystytään jäl-

jittämään ja asiakasre

klamaatioihin pystytää

n

vastaamaan, tuotanto

päällikkö Mikko Koske

-

lainen kertoo.

Raisioagro halusi nopeit

a muutoksia, joten se

päätti soveltaa laadunp

arannustalkoissa co-cre

-

ationin eli yhteiskehitte

lyn periaatteita ja kette

-

rää kehitystä. Partnerik

si valikoitui Siemens ja

ratkaisuksi Value Hacker

-yhteistyömalli.

MindSphere mullisti

datan hallinnan

Raisioagrossa havaittiin

, että prosessin aikaista

dataa kyllä oli tarjolla,

mutta sen kerääminen

ja tallentaminen ei ollu

t keskitettyä. Tietoa ma

-

kasi erilaisissa Excel-tie

dostoissa siellä täällä.

– Tarvitsimme paikan,

johon dataa voisi kerä

-

tä ja josta sitä voisi my

öhemmin käyttää, Petr

i

Elonen kertoo.

Raisioagro määritti, et

tä datahallintaratkai-

sun täytyi toimia yhde

ssä kaikkien tehtaalla

käytettävien automaa

tiolaitteiden kanssa ni

in,

että laitteita on mahd

ollista liittää kokonai-

suuteen helposti.

Parhaiten vaatimukset

täytti MindSphere, eli

Siemensin avoin IoT-a

lusta. Raisioagrolle luo-

tiin liityntärajapinnat

tuotantoon.

– MindSphere on osoi

ttautunut toimivaksi

ratkaisuksi. Exceleistä

on luovuttu. Kerääm-

me MindSpheren avull

a operaattorien näy-

töille työn kannalta tä

rkeää dataa, joka esite

-

tään visuaalisesti ja ha

vainnollisesti, Elonen

sanoo.

Raportointisovellus s

euraa laatua

Raisioagro on ottanut k

äyttöön raportointiso-

velluksen, johon opera

attorit voivat kirjata tuo

-

tannon laadun seuranta

an liittyviä testitulok-

sia ja koostumismittau

sten tuloksia. Työkalun

avulla voi tehdä yhteen

vetoja ja analysoida

määrättyjä asioita Min

dSpheren IoT-datamal-

liin tallennetusta datas

ta.

Sovellus ei ollut mikää

n vakioratkaisu, vaan

Siemensin ohjelmistoa

siantuntijat kehittivät

sitä toiveiden mukaan

.

1010

TeollisuusPartneri 2/2

018 | Voimaa yhteiske

hittelystä ja datasta

Kaksi vuotta sitten kerroimme, miten Raisioaqua (silloinen Raisioagro) tuuletti toimintatapojaan ja aloitti kalanrehun laadun kehittämisen yhdessä Siemensin kanssa. Kehityshankkeiden edetessä visioista käytäntöön yritysten välinen yhteistyö on syventynyt tiiviiksi strategiseksi kumppanuudeksi. Teksti: Päivi Lukka l Kuvat: Niko Sieppi ja Marko Tyynelä

Raisioaqua on aikoinaan kehittänyt muun muassa maailman matalafosforisimman kirjolohirehun. ”Haluamme tehdä hyvää sekä ihmisille että maapallolle, ja kala elintarvikkeena sopii siihen tavoitteeseen”, Raisioaquan johtaja Tomi Kantola toteaa. Kuvassa oikealla tehtaanjohtaja Petri Elonen.

”Odotukset ovat suuret”


Asiakastarina

Value Hacker tuli taloo

n

Raisiossa

Kalanrehuvalmistaja

Raisioagro katsoo tul

evaisuuteen.

Yritys tuuletti toiminta

tapojaan Siemensin u

uden yhteis-

kehittelykonseptin av

ulla ja valitsi MindSph

ere-ratkaisun

saadakseen kaikki teh

ot irti digitaalisesta m

urroksesta.

Laatu on kriittinen kilp

ailutekijä myös kalan-

rehunvalmistuksessa j

a paras tie asiakastyy-

tyväisyyteen. Siksi Rais

ioagro halusi parantaa

tuotteensa laatua ja li

sätä laadun kontrollia

läpi tuotantoketjun. R

aisioagron tehtailta lä

h-

tee rehua kalankasvatt

amoihin ympäri Suo-

men sekä muun muass

a Venäjälle, ja kasvat-

tajien vaatimustaso on

korkea.

– Rehun täytyy olla hyv

älaatuista, tasalaatuista

ja terveellistä ja rakente

en on oltava sopiva, laa

-

tuinsinööri Petri Elone

n Raisioagrosta kertoo.

Tasalaatuisen takaami

seksi seurannan on ol

-

tava jatkuvaa.

– Kerättävän tiedon tä

ytyy olla eräkohtaista,

jossa mahdolliset laatu

virheet pystytään jäl-

jittämään ja asiakasre

klamaatioihin pystytää

n

vastaamaan, tuotanto

päällikkö Mikko Koske

-

lainen kertoo.

Raisioagro halusi nopeit

a muutoksia, joten se

päätti soveltaa laadunp

arannustalkoissa co-cre

-

ationin eli yhteiskehitte

lyn periaatteita ja kette

-

rää kehitystä. Partnerik

si valikoitui Siemens ja

ratkaisuksi Value Hacker

-yhteistyömalli.

MindSphere mullisti

datan hallinnan

Raisioagrossa havaittiin

, että prosessin aikaista

dataa kyllä oli tarjolla,

mutta sen kerääminen

ja tallentaminen ei ollu

t keskitettyä. Tietoa ma

-

kasi erilaisissa Excel-tie

dostoissa siellä täällä.

– Tarvitsimme paikan,

johon dataa voisi kerä

-

tä ja josta sitä voisi my

öhemmin käyttää, Petr

i

Elonen kertoo.

Raisioagro määritti, et

tä datahallintaratkai-

sun täytyi toimia yhde

ssä kaikkien tehtaalla

käytettävien automaa

tiolaitteiden kanssa ni

in,

että laitteita on mahd

ollista liittää kokonai-

suuteen helposti.

Parhaiten vaatimukset

täytti MindSphere, eli

Siemensin avoin IoT-a

lusta. Raisioagrolle luo-

tiin liityntärajapinnat

tuotantoon.

– MindSphere on osoi

ttautunut toimivaksi

ratkaisuksi. Exceleistä

on luovuttu. Kerääm-

me MindSpheren avull

a operaattorien näy-

töille työn kannalta tä

rkeää dataa, joka esite

-

tään visuaalisesti ja ha

vainnollisesti, Elonen

sanoo.

Raportointisovellus s

euraa laatua

Raisioagro on ottanut k

äyttöön raportointiso-

velluksen, johon opera

attorit voivat kirjata tuo

-

tannon laadun seuranta

an liittyviä testitulok-

sia ja koostumismittau

sten tuloksia. Työkalun

avulla voi tehdä yhteen

vetoja ja analysoida

määrättyjä asioita Min

dSpheren IoT-datamal-

liin tallennetusta datas

ta.

Sovellus ei ollut mikää

n vakioratkaisu, vaan

Siemensin ohjelmistoa

siantuntijat kehittivät

sitä toiveiden mukaan

.

1010

TeollisuusPartneri 2/2

018 | Voimaa yhteiske

hittelystä ja datasta

– Meiltä tuli paljon va

atimuksia Siemensin

suuntaan, mutta saimm

e erittäin hyvää palve-

lua, Elonen kertoo.

Elosen mukaan operaa

ttorit ovat ottaneet uu-

distukset vastaan myö

nteisesti, ja operaatto-

rit perehdytettiin käyt

tämään uusia toiminto

ja

henkilökohtaisesti.

– Olemme tehneet mu

utoksia sovellukseen

operaattoreilta saamam

me palautteen perus-

teella.

”Digihankinnat halpo

ja hyötyihin nähden”

Petri Elonen korostaa ti

edolla johtamisen

merkitystä.

– Meille tärkeintä on, e

ttä saamme prosessis-

ta oikeaa tietoa, jonka

perusteella säädämme

prosessia. Datan avulla

voimme lisätä tasalaa

-

tuisuutta, kun erien vä

liset laatuvaihteluvälit

kapenevat, Elonen hu

omauttaa.

Tuotteen laatua on jo E

losen mukaan pystytty

Raisioagrossa parantam

aan datan avulla. Elo-

nen arvioi, että moni

perinteisen teollisuude

n

yritys ei ole vielä oivalt

anut kaikkia digitali-

saation mahdollisuuks

ia.

– Digitalisaatiohankin

nat ovat melko edullis

ia

verrattuna siihen hyöt

yyn, mitä niillä voi saa

-

da ja huomattavasti ed

ullisempia kuin tyypil-

liset automaatioon liit

tyvät hankinnat. Tiedo

n

hankinta ei ole kallista

, mutta aina kannattaa

määrittää syy sen kerä

ämiselle.

� Teksti ja kuva:

Tuomo Tarvas

Suora yhteys MindS

phereen.

Operaattori Timo T

amminen,

tuotantopäällikkö M

ikko

Koskelainen ja laat

uinsinööri

Petri Elonen seuraa

vat, mitä

johtopäätöksiä ope

raattori-

näytön datan perus

teella

voisi tehdä.

Value Hacker

Value Hacker on ketter

än kehityksen toiminta

malli, jolla luodaan lisä

ar-

vopalveluja ja -ratkaisu

ja tukemaan asiakkaid

en liiketoiminnan strate

giaa

digitaalisessa murroks

essa. Menetelmä on yh

distelmä palvelumuoto

ilu- ja

digitalisaatio-osaamist

a.

Kaiken arvonhakkeroin

nin taustalla ovat asiak

kaiden todelliset haaste

et ja

tarpeet. Työtapoina ova

t yhteiskehitystyöpajat

, joissa tunnistetaan asi

ak-

kaan strategiset haaste

et ja ennen kaikkea mä

äritellään mitattavaa lis

äar-

voa tuottavat kokonais

ratkaisut Siemensiltä j

a ekosysteemikumppan

eilta.

www.sieme

ns.fi/valuehacker

1111

Voimaa yhteiskehittely

stä ja datasta | Teollisu

usPartneri 2/2018

hteistyömme alussa meillä oli visioita ja teillä ajatus siitä, miten ne toteutetaan. Pikkuhiljaa yhdessä teke-

minen on syventynyt strategiseksi kumppanuudeksi, ja vain mieliku-vitus tuntuu olevan rajana sen suh-teen, mitä kaikkea voimme toteuttaa”, kertoo Raisioaquan teh-taanjohtaja Petri Elonen.

”Odotukset myös jatkoa ajatellen ovat suuret”, vahvistaa Raisioaquan johtaja Tomi Kantola.

Palataan hetkeksi vuoteen 2018, jolloin Raisioaquassa päätettiin alkaa panostaa kalanrehun laatuun tosissaan ja valjastaa tuotannosta kerättävä data päätöksenteon tueksi. Tarvittavat toimenpiteet valikoituivat asiakkaan strategisiin haasteisiin pureutuvalla Value Hacker -yhteiskehittelymenetel-mällä.

”Ajatukseni oli, että jos lähden keräämään dataa auto-maatiosta, otan kumppaniksi yri-tyksen, joka tuntee datan ja auto-maatioympäristön. Sen vuoksi päädyimme alun perin Siemensiin ja otimme käyttöön MindSphe-re-IoT-alustan. Sitten aloimme

"Y kehittää yhdessä analytiikkasovel-lusta, joka vastaa erilaisiin tarpei-siimme aina kalanrehurakeiden konenäköön pohjautuvasta laadun-valvonnasta siilojen varastointitie-toihin”, Elonen taustoittaa.

Tärkeä tehdasvierailuYhdessä kehitetty analytiikkaso-vellus ja ketteräksi havaittu Value Hacker -toimintatapa toimivat alku-sysäyksenä tiiviimpään yhteis-työhön.

”Onnistuneet kehityshankkeet ja hyvät henkilökohtaiset suhteet ovat syventäneet yhteistyötä. Mielestäni olemme keskustelleet aina hyvässä hengessä ilman ylimääräistä byro-kratiaa”, Elonen kertoo.

Tällä hetkellä Raisioaqualla on menossa tuotantolaitoksen osit-tainen automaatiouudistus Sie-mens-teknologialla, joka otetaan käyttöön vuoden 2021 alussa.

”Automaatiouudistukseen liittyen oli tärkeää, että pääsimme Sie-mensin yhteyshenkilön kautta teh-dasvierailulle toiseen elintarvike-puolen yritykseen, jossa vastaava ratkaisu oli jo käytössä.”

Kutsuja rippijuhliin ja hautajaisiinYhteistyön ja luottamuksen syven-tyessä Siemens on otettu mukaan myös Raisioaquan uudenlaisiin kehityshankkeisiin.

”Haluamme suomalaisena toimi-jana edistää kotimaista kalankasva-tusta elinkeinona ja auttaa asiakkai-tamme enenevissä määrin tiedolla johtamisessa. Tavoitteenamme on kehittää heille heidän arkeaan hel-pottavia palveluita”, Kantola kertoo.

Raisioaquassa nähdään, että pienen toimijan tulee pystyä tarjoa-maan asiakkailleen jotain muutakin kuin rehua pärjätäkseen myös tule-vaisuudessa kilpailussa isompia vas-taan.

”Kansainväliset kilpailijamme valmistavat meitä merkittävästi suurempia määriä kalanrehuja, joten emme voi kilpailla volyymilla ja sen tuomilla lisähyödyillä. Menes-tymisemme vaatii erikoistumista ja

TeollisuusPartnerin artikkeli vuodelta 2018.

http://www.siemens.fi/valuehacker


Asiakastarina

”Yhteistyömme alussa meillä oli visioita ja teillä ajatus siitä, miten ne toteutetaan.”

Petri Elonen

erilaistumista. Siksi olemmekin markkinoilla ketteriä ja erittäin ennakkoluulottomia, rohkeita toimi-joita ja osittain koko elinkeinon kehittäjiä.”

Asiakasuskollisuudella on kalan-rehumarkkinoilla iso arvo.

”Olen tehnyt Raisiossa kalanre-hujen myyntityötä 30 vuotta. Osa kalankasvattajista on asiakkai-tamme jo kolmannessa polvessa. Jotain asiakassuhteiden syvyydestä kertoo se, että saan välillä kutsuja asiakkaidemme perhejuhliin”, Kan-tola toteaa.

Pallo kumppanilleRaisioaquan liikevaihto on kasvanut reippaasti viime vuosina, ja yrityk-sestä on tullut digitalisaation suun-nannäyttäjä koko Raisio-konsernissa.

”Meillä on kiivas palo kehittää lii-ketoimintaamme, ja digitalisaatio on yksi väline tehdä sitä. Tomi on innostavalla esimerkillään luonut noin 40 hengen tiimiinsä innovatii-visen ilmapiirin, jossa kaikkia koh-dellaan samalla tavalla ja jossa saa myös epäonnistua”, Elonen kehuu.

Kantolasta onkin puoli huomaa-matta kuoriutunut kehitysideoineen digitalisaation visionääri − vaikka hän ei piittaa digitalisaatio-sanasta ja esittää ideansa yhä mieluummin ”verbaalisesti ja äänekkäästi” kuin sähköisten apuvälineiden kautta. Tiimityö toimii, kun tehtaanjohtaja tietää, miten toimitusjohtajan ideat viedään käytännössä tuotantoon.

”Lukeudun siihen määrättyyn ihmistyyppiin, joka lukkiutuu, kun aletaan puhua digitalisaatiosta. Heti

tulee reaktio, etten minä pysty mihinkään digitalisaatioon – ei minulla ole edes digitaalista kelloa. Minusta asioista pitäisikin puhua enemmän kansankielellä eikä mennä hienojen termien taakse. Usein toiminnan digitalisoimises-sakin on käytännössä kyse siitä, mitä joku tarvitsisi työssään, että se sujuisi paremmin”, Kantola summaa.

”Jos oma ideasuonemme joskus ehtyy, voimme aina heittää pallon Siemensille. Hyvä kumppanuus on mielestäni sitä, että kumppani tuo lisäarvoa ja haastaa meitä, kun lin-jaamme tulevia hankkeita”, Elonen toteaa.

Raisioaqua toimittaa kalanrehua Itämeren alueella toimiville kalankasvattamoille. Uusimpia markkinoita ovat Ruotsi ja Puola.


Asiakastarina

Virtuaalinen käyttöönotto mahdollistaa

nopean aikataulunSiemens toimittaa SSAB:n Hämeenlinnan-tehtaalle

maalauslinjan automaation ja linjakäyttöjen uusinnan.

Teksti: Kirsi Rejman l Kuva: SSAB

ankinnalla halusimme lisätä maalauslinjan käyt-tövarmuutta, sillä nykyinen teknologia alkaa

lähestyä elinkaaren loppua. Uusinta varmistaa linjan toiminnan sekä huollon ja varaosien saatavuuden jatkossakin”, sanoo SSAB:n Hämeen-linnan-tehtaan johtaja Anders Ek.

Hämeenlinnan maalauslinjalla sinkittyä teräsnauhaa maalipinnoi-tetaan. Teräsnauha voidaan lami-noida myös muovikalvolla. Teräs-nauhaa käytetään muun muassa rakennusteollisuudessa katoissa, sadevesijärjestelmissä, julkisivuissa ja kantavissa profiileissa.

Siemens toimittaa SSAB:n maa-lauslinjan uusimisen avaimet käteen -periaatteella ilman asennus-

töitä. Toimitukseen sisältyvät Simatic PCS 7 -automaatiojärjes-telmän ja linjakäyttökeskusten uusinnat, lisenssit, ohjelmistot sekä valvomo- ja prosessiasemat.

Ennakoiva kunnossapito tehostaaMaalauslinjan modernisointi parantaa käyttövarmuutta. Uudet ominaisuudet mahdollistavat enna-koivan kunnossapidon, mikä ehkäisee vikoja sekä muita ongel-matilanteita ja lisää siten tehok-kuutta

Ylläpito helpottuu, koska kaikki ohjelmointimuutokset voidaan tehdä keskitetysti yhdestä paikasta. Maalauksessa oleellista lämpötilaa voidaan seurata aikaisempaa tar-kemmin, mikä osaltaan varmistaa

Hämeenlinnan maalauslinjalla maalipinnoitetaan sinkittyä teräsnauhaa.

korkean laadun.Projektin toteuttamisessa Sie-

mens hyödyntää omia digitalisaatio-ratkaisujaan, kuten digitaaliseen kaksoseen perustuvaa virtuaalista käyttöönottoa.

”Virtuaalinen käyttöönotto nopeuttaa projektia ja vähentää käyttöönottoon liittyviä riskejä. Käyttöönotossa on pystyttävä nopealla aikataululla ajamaan linjan tuotantomäärät samalle tasolle kuin ennen uusintaa. Lisäksi virtuaaliympäristöä voidaan hyö-dyntää henkilöstön kouluttamisessa jo ennen kuin uusittu linja on käy-tössä”, kertoo liiketoimintajohtaja Tuomas Humalajoki Siemens Osa-keyhtiöstä.

"H


Voitolla työhön

> Voitolla työhön -juttusarjassa esitellään menestyksekkäästi työtään tekevien siemensläisten oivalluksia työelämästä.

21-vuotias Jukka Uotila rakensi pu

tkirunkoauton Australiasta tilaami

ensa ohjeiden perusteella. Projekt

i

sysäsi hänet entistä vahvemmin tek

nologia-alalle. Myöhemmin Uotila s

ai ensimmäisen teknisen alan

kesätyöpaikkansa työhakemuksella,

jonka oheen hän liitti työnäytteek

si kyseisen putkirunkoauton kuvan.



Voitolla työhön

Liikunta-ala vaihtui teknologiaanTeollisuusautomaation digitalisaatioratkaisuiden tuotepäällikkö, Jukka Uotila, 33, päätyi insinööriksi, koska ei halunnut seurata isoveljensä jalanjälkiä. >

Teksti: Päivi Lukka Kuvat: Jukka Uotilan kotialbumi ja Päivi Lukka

33-vuotias Uotila tykkää itseohjautuvasta työstä, jossa on määritelty selkeät tavoitteet. ”Omassa työnkuvassani on sopivassa suhteessa itsenäistä tekemistä ja tiimityöskentelyä.”



Voitolla työhön

len maalta kotoisin ja tot-tunut pelaamaan erilaisten koneiden kanssa. Oma insinööriuranikin lähti

liikkeelle tosi käytännönläheisestä tekemisestä: Olin parikymppinen, kun löysin netistä australialaisen yrityksen, josta pystyi tilaamaan putkirunkoauton rakennusohjeet. Koska minulla ei ollut silloin vielä luottokorttia, kävin pankissa vaihta-massa tarvitun määrän euroja Aust-ralian dollareiksi ja pistin ne mene-mään toiselle puolelle maapalloa kirjekuoressa. Paluupostissa sain ohjeet ja vaihtorahat.

Sen jälkeen aloin selvittää, mistä voisin hankkia tarvittavat raken-nusmateriaalit. Ensimmäinen vaihe oli soittaa paikalliseen rautakaup-paan ja kysyä, löytyisikö sieltä tar-vittavia materiaaleja. Ja löytyihän sieltä, kun vähän sovelsi.

Rakennusprojektin aikana 18 metriä rautaa muuttui putkirun-koautoksi, jolla ajelin Asikkalassa sijaitsevan kotitilani pelloilla. Lop-pujen lopuksi rakentamiseen meni kuitenkin huomattavasti enemmän aikaa kuin itse ajamiseen, sillä autosta löytyi aina ajaessa jotain paranneltavaa. Samalla huomasin, että suunnittelu ja rakentaminen myös kiinnostivat minua enemmän kuin ajaminen.”

Jatkuva itsensä kehittäminen kiehtoo”Yläkouluikäisenä mietin, että hakeutuisin lukion jälkeen joko lii-kunnan tai tekniikan pariin. Kun isoveljeni sitten lähti opiskelemaan liikunta-alaa, minulle tuli selkeä näkemys, että haluan tehdä jotain muuta ja hain opiskelemaan tek-nistä alaa.

Olen ollut nyt yhdeksän vuotta työelämässä: ensin A-Tekniikalla, sitten Beckhoffilla ja viimeiset kolme vuotta Siemensillä. Teollisuu-sautomaation digitalisaatioratkai-suiden tuotepäällikkönä vien digi-hommia eteenpäin sekä Siemensillä että Siemensin asiakkailla. Tykkään työssäni siitä, että pääsen jatkuvasti tutustumaan uusiin teknologisiin ratkaisuihin ja näkemään, kuinka ne edistävät suomalaista teolli-suutta käytännössä. Ala kehittyy niin nopeasti, että on kyllä täysi työ pitää itsensä ajan tasalla. Koen silti, että minulle sopii tällainen työ,

jossa pääsen koko ajan haastamaan itseäni ja kehittämään osaamistani.

Mielenkiinto uuden opetteluun on sellainen asia, jonka toivoisin säilyvän myös tulevaisuudessa. Haluaisin vielä 20 vuoden päästäkin olla se henkilö, joka mahdollistaa uusien ideoiden kokeilun ja toi-minnan kehittämisen oman työnku-vani kautta − mikä se sitten ikinä onkaan.”

Digitalisaatiossa on jokaiselle jotakin”Tavallisesti työpäiviini kuuluu monta kuppia kahvia ja tiivistä yhteydenpitoa asiakkaiden kanssa. Kun asiakas esimerkiksi päättää ottaa käyttöön uutta teknologiaa, olen varmistamassa, että kaikki menee niin kuin pitää ja pääsemme yhdessä asetettuihin tavoitteisiin. Tässä hyödynnetään Suomessa kehi-tettyä Value Hacker -toimintatapaa, jossa yhdistyy teknologia, ihmisten osaaminen ja innovointi.

Viimeisimmässä asiakasprojek-tissa keräsimme ensin monialaiset tiimit sekä Siemensin että asiak-kaan puolelta. Sen jälkeen yhteisten työpajojen kautta tunnistimme kehityskohteet, mietimme niihin sopivat teknologiset ratkaisut ja veimme ne käytäntöön. On hienoa, että tekemisen aikana löysimme sel-laisiakin kehityskohteita, joita emme tunnistaneet vielä projektin alussa. Hyvä yhteistyö ja ilmapiiri mahdollistavat avoimen keskus-telun, laatikon ulkopuolelta tulevat ideat sekä niiden jalkauttamisen. Oma mielenkiintoni on kehittää tämän tapaista toimintaa erityisesti koneenrakentajille, joiden kanssa

Urapolku

Ensimmäinen kesätyöpaikkani oli mansikan poimintaa 14-vuotiaana Ala-Hemmi-län tilalla. Työt alkoivat aikaisin aamulla, ja työmatka taittui polkupyörällä. Onneksi oli aurinkoinen kesä!

Koulutukseltani olen kone- ja tuotantotekniikan insinööri. Teen työn ohessa maisteriopintoja teollisen internetin koulutusohjelmassa Lappeenrannan teknilli-sessä yliopistossa.

Minua motivoi työssäni se, kun löydetään asiakkaiden tai kollegoiden kanssa yhteinen tavoite, jota lähdetään viemään eteenpäin.

Parasta vastapainoa työlle on maastopyöräily ja puutöiden tekeminen.

Tulevaisuuden urahaaveissani siintää jonkinlainen työskentelyjakso ulkomailla.

"O

olen jo pitkään työskennellyt. Koke-mukseni mukaan olemme pystyneet tuomaan asiakkaan toiminnan kehi-tykseen uutta näkemystä ja vauhtia.

Monet saattavat mieltää digitaa-liset ratkaisut vain globaalisti toimi-vien, isojen yritysten asioiksi. Todel-lisuudessa digitalisaatioratkaisut ovat tosi skaalautuvia ja Siemens pystyy tukemaan hyvin erikokoisia toimijoita. Jokainen voi yhdistellä juuri omia tarpeitaan vastaavan kokonaisuuden.”

Pitää sietää epävarmuutta”Pidän Siemensistä työnantajana, koska se tarjoaa yrityksenä niin val-tavasti erilaisia uramahdolli-suuksia. Ratkaisutarjoama on erit-täin laaja, ja jos haluaa keskittyä työssään johonkin tiettyyn teknolo-giaan, se on mahdollista. Vaikka yritys on todella iso, ilmapiiri on silti sopivan rento. Ongelmatilan-teissa ei tarvitse jäädä yksin pohti-maan asioita, vaan aina löytyy joku, jonka kanssa voi vaihtaa ajatuksia.

Parhaat onnistumisen koke-mukset tulevat siitä, kun olemme asiakkaan kanssa yhtä mieltä siitä, että teknologia saatiin vietyä käy-täntöön ja siitä syntyy mitattavaa arvoa. Silloin tietää, että on tehty oikeita asioita.

Vuodet työelämässä ovat opetta-neet, että pitää pystyä sietämään tie-tynlaista epävarmuutta. Varsinkin, kun lähdetään tekemään jotain ihan uutta, ei voi aloittaessa olla täysin varma lopputuloksesta. Kun lähtee rohkeasti tekemään asioita, ne tulevat kyllä valmiiksi tavalla tai toi-sella.”



Kilpailu

Kuvakilpailun satoaViime numerossa pyysimme lukijoitamme lähettämään kuvia erilaisista kohteista, joissa he ovat nähneet Siemensin logon. Kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille! Kuvia tarinoineen voi edelleen lähettää osoitteeseen [email protected].

”Kuvassa on erään sellutehtaan syöttöruuvin sähkö-käyttö. Tasavirtamoottorin valmistaja on Siemens.”

– Mikko Ahonen

”Kesällä 2019 Pohjois-Makedoniaa valloittaessani tör-mäsin pääkaupungin Skopjen vanhalla rautatiease-malla, joka toimii nykyisin museona, Siemensin kel-loon. Kello on pysähtynyt asentoon 5.17 26. heinäkuuta 1963, jolloin jättimäinen, 6,1 momenttimagnitudin maanjäristys tuhosi noin 80 prosenttia Makedonian pääkaupungista. Järistys mitattiin muun muassa Hel-singissä asti seismografilla. Siemensin kello kuitenkin säilyi fyysisesti täysin ehjänä! Vaikkakin kellon viisarit pysähtyivät järistyksen alkamisajankohtaan.

Itselleni tämä maanjäristyksen ajankohta jäi hyvin muistiin, koska olen syntynyt tasan 30 vuotta maanjä-ristyksen jälkeen (26.7.1993). Museossa käynti oli vii-meisenä lomapäivänä, ja kello toi mieleen, että seuraa-vana päivänä pääsen palaamaan takaisin Siemensille töihin ;-)”

– Eetu Kylä-Liuhala

”Tällaiset katkaisijat tulivat vastaan työmatkalla. Kuva on Kiinasta pekingiläisestä hotellista.”

– Toni Salminen

mailto:[email protected]


Ratin takana

> Moni Siemensin työntekijä viettää valtaosan työpäivistään tien päällä matkalla asiakkaiden luo. Ratin takana -juttusarjassa esittelemme siemensläisten menopelejä.

Kohti miljoonaa kilometriä

Teollisuusasiakkuuksien myyntijohtaja Jaakko Rantala kiertää asiakkaita pari tuhatta euroa maksaneella Mersullaan.

Teksti ja kuvat: Päivi Lukka

len aina tykännyt ajami-sesta, mutta autot eivät kos-kaan ole olleet minulle mikään intohimo. Se on

myös nähtävissä omistamieni autojen listasta”, naurahtaa myynti-johtaja Jaakko Rantala Siemensiltä.

54-vuotias Rantala on omistanut elämänsä aikana kuusi autoa: neljä Volkswagenia, yhden ”kahdesta ilmansuunnasta kolarikorjatun” Audin sekä Mercedes-Benzin, joka on hänen viimeisin hankintansa.

”Tekohengitin pitkään edellistä autoani, vuosimallin 2004 Volk-swagen Golfia, kierrätysosilla. Kun 520 000 kilometriä tuli mittariin, moottori alkoi juoda jäähdytysnes-tettä ja siihen olisi tarvinnut tehdä kallis kansiremontti. Silloin hovi-mekaanikkoni Jukka tarjosi minulle leasing-sopimuksella pihassaan ollutta vanhaa E-sarjan Mersua vuo-delta 2003.”

Tarjous oli niin edullinen, että Rantala tarttui siihen.

”Sain auton käyttööni 150 eurolla kuussa. Sopimus kattoi niin kor-jaukset, huollot, renkaat, katsas-

"O tukset kuin vakuutuksetkin. Minun piti maksaa vain menovedet.”Kaverin ennustus toteutuiJoensuussa taksina toimineen Mersun mittarissa oli leasing-sopi-muksen alkaessa 478 000 kilo-metriä. Kulutusosa toisensa jälkeen meni lyhyen ajan sisällä vaihtoon omistajan piikkiin.

”Kun auto oli ollut minulla kym-menen kuukautta, Jukka ehdotti, että jospa ostaisin tämän kauno-kaisen nimellisellä hinnalla. Kätte-limme kaupat.”

Kymmenen kuukauden tutustu-misjakson aikana kävi, kuten Sitekin Jorma Lönn oli ennustanut: ”Jaskasta tulee mersumies.”

”Jormalla on useampi saman mal-linen Mersu, ja hän sanoi, että tämä auto menee ihon alle. Ihmettelin, että mitä se voi tarkoittaa, mutta nyt ymmärrän. Autossa on paljon hie-noja ominaisuuksia ja se on tehty todella laadukkaasti.”

Auton ajomukavuus on pantu merkille myös muiden perheenjä-senten keskuudessa.


Ratin takana

Jaakko Rantala ajaa vuodessa noin 40 000 kilometriä. "Tykkään olla ratin takana. Ajaminen on minulle lähes terapeuttista.

"Nykyiseen autoilufilosofiaani sopii,

että ostetaan laadukkaita tuotteita, huolletaan niitä koko

elinkaaren ajan ja käytetään ne loppuun".



Ratin takana

laisensa tapaus teollisuusasiak-kaiden keskuudessa.

”Viimeisimmät autoni ovat herät-täneet asiakaskunnassa hilpeyttä. Kuulemma myyntimiehiä on joskus nähty vähän prameammallakin kalustolla liikkeellä.”

Rantalaa autojen saama huomio ei haittaa, päinvastoin. Hänen tavoitteenaan on jatkaa Mersun kanssa yhteistä matkaa vielä mah-dollisimman pitkään.

”Mersun mittarissa on tällä het-kellä 550 000 kilometriä, ja olen asettanut tavoitteeksi ajaa mil-joonan täyteen. Nykyiseen autoilufi-

”Kuulemma myyntimiehiä on joskus nähty vähän prameammallakin kalustolla liikkeellä.”

Jaakko Rantala

”Tässä on alkanut muodostua ihan ongelmaksi asti se, että kun minun pitäisi lähteä jonnekin, löydän avainnaulasta vain vaimoni Renault Clion avaimet.”

Autoa kalliimmat sakotKun ajaa vuosittain 40 000 kilo-metriä Suomea ristiin rastiin, ehtii tien päällä sattua yhtä sun toista.

”Kerran ohitin nopeusvalvonta-kameran Parkanossa turhan vauh-dikkaasti ja sain kutsun Malmin poliisilaitokselle. Siellä konstaapeli kertoi järjestelmän ehdottavan minulle 2400 euron sakkoa, eli oli lähellä, etten joutunut maksamaan autoani kalliimpia sakkoja. Onneksi poliisi oli rennonletkeä ja ymmärtä-väinen ja antoi mahdollisuuden muistella, oliko tulotasoni mahdol-lisesti laskenut viime verotustie-doista. Muistikuvani mukaan näin oli tapahtunut, ja sakko soviteltiin 1440 euroon”, Rantala muistelee.

Myyntijohtajan 17-vuotias Merce-des-Benz ja sitä edeltänyt loppuun ajettu Volkswagen Golf ovat oman-

Mercedes-Benz 200E vuosimallia 2003 teki Jaakko Rantalasta mersumiehen. ”Jos en pääse miljoonan kilometriin tavoitteeseen tämän auton kanssa, aion ostaa muutamia vuosia tuoreemman samanlaisen.”


Asiantuntija-artikkeli

Jaakon valinnat

Autokoulusta jäi mieleeni se, kun inssiajoa edel-tävässä harjoituksessa pyyhkäisin kuorma-autolla yhden liikennejakajan merkin nurin.

Ensimmäinen autoni oli Volkswagen Kupla vuosi-mallia 1972.

Unelmieni autossa ei ole nykyistä SBC-jarrujärjes-telmää, joka on hajonnut tien päällä kahdesti.

Autossani kuuntelen Suomipopia tai äänikirjoja. Ajoittain kuulen myös tilannenopeuteen, ajota-paan tai reitin valintaan liittyvää ohjeistusta mat-kustajanpaikalta.

Paras taukopaikka? Minuun vetoavat Tankki täy-teen -tyyppiset kahvila-huoltoasemat, jotka vielä sinnittelevät maaseudulla.

losofiaani sopii, että ostetaan laadukkaita tuot-teita, huolletaan niitä koko elinkaaren ajan ja käytetään ne loppuun. Onhan sekin omalta osaltaan kestävää kehitystä”, Rantala pohtii.

Palaute on paras palkintoEevastiina AhlqvistAsiakaskokemusjohtaja

yytyväinen asiakas on ollut Siemens Osakeyhtiön toiminnan lähtökohta jo yli 100 vuoden ajan. Enää tyytyväinen asiakas ei kuitenkaan riitä, vaan haluamme tuottaa asiakkaillemme yhä enemmän

merkityksellistä lisäarvoa kaikissa asiakaspolun koh-taamispisteissä. Tätä tavoitetta kohti mentäessä olemme Digital Industries -yksikössä nostaneet asiakaskokemuksen yhdeksi strategiamme kul-makivistä. Tavoitteeseen pääsemiseksi seu-raamme kehitystämme, osallistamme henki-löstöä ja viestimme läpinäkyvästi.

Seuranta − Insinööreinä valjastimme NPS-asia-kasuskollisuusmittauksen avuksemme laadun-tarkkailuun ja jatkuvaan parantamiseen. Jotta tietäisimme, miten voisimme kehittää toimintaamme entistä asiakaslähtöisem-mäksi, otimme palautekyselyt käyttöön kai-kissa asiakaspolun vaiheissa. Kuuntelemme asiakkaidemme ääntä entistä tarkem-malla korvalla myös henkilökohtaisissa kanssakäymistilanteissa.

Osallistaminen − Henkilöstömme on tärkein voimavaramme, niin myös silloin, kun luomme kokemuksia asiakkail-lemme. Sen vuoksi perustimme koko asia-kaspolun kattavan työryhmän asiakasko-kemuksen kehittämistä varten. Juuri näiden työryhmäläisten esittämien ide-oiden pohjalta olemme toteuttaneet jo lukuisia asiakaskokemusta parantavia toimen-piteitä.

Konkreettisia esimerkkejä paikallisesti teh-dystä kehitystyöstä ovat virtuaalisen varaosava-raston perustaminen, yhteydenottokanavien sel-keyttäminen sekä asiakkaiden kaipaamien tietojen lisääminen sähköisen Industry Mall -kauppapaikan etusivulle.

Viestintä – Kaikissa muutostilanteissa on tärkeää tiedottaa niin tavoitteista, etenemisestä kuin onnis-tumisistakin. Seuraava tavoitteemme on vahvistaa kulttuuria, jossa erilaisissa tehtävissä toimivat asian-tuntijamme esittävät entistä rohkeammin ideoita asi-akkaan liiketoiminnan kehittämiseksi.

On tärkeää nostaa onnistumiset esille ja oppia epäonnistumisista. Jokainen asiakkaiden havait-sema positiivinen muutos kertoo meille, että olemme oikealla tiellä. Olethan yhteydessä, jos aihe kolahti ja sinulla on antaa meille palautetta tai kehitysehdotuksia.

T


Tutustu meihin

Yhteyshenkilösi SiemensilläTässä juttusarjassa esittelemme Digital Industries -liiketoimintayksikön työntekijöitä.

Kuka olet? Raimo Marjatsalo. Vapaa-aika menee pyöräillessä, kuntoillessa, pihan hoidossa sekä lastenlasten kanssa leikkiessä.

Mikä on työnkuvasi?Toimin automaatiolaitteiden ja -jär-jestelmien kouluttajana. Vedän esi-merkiksi TIA Portaliin ja PCS 7:ään liittyviä kursseja.

Kuinka kauan olet työskennellyt Siemensillä?Noin 32 vuotta. Aluksi erilaisissa automaatioprojekteissa ja käyttöön-otoissa. Viimeiset 10 vuotta koulut-tajana.

Mikä on parasta työssäsi?Rento ilmapiiri ja itsenäinen työn-kuva.

En ole koskaan:Nähnyt revontulia.

Esikuva?Minulla ei ole varsinaista esikuvaa, mutta urheilun saralla olen seu-rannut Kaisa Mäkäräistä ja Mika Poutalaa.

Miten harjoitat kiertotaloutta arjessasi? Pyrin kierrättämään kaiken mah-dollisen sekä tarjoamaan tavaroita nettikirppiksillä ja roskalavaryh-missä.

Kuka olet? Juulia Lehikoinen vapaa-ajalla tyk-kään urheilla, taiteilla ja viettää aikaa pienen toyvillakoirani Hilman kanssa.

Mikä on työnkuvasi?Teen tällä hetkellä DI-työtäni Sie-mensille ja työskentelen meidän uuden CRM-järjestelmän ja Value Hacker -tiimin kanssa.

Kuinka kauan olet työskennellyt Siemensillä?Noin kaksi vuotta.

Mikä on parasta työssäsi?Ehdottomasti parasta on se, että pääsen yhdessä työkavereiden ja asi-akkaiden kanssa ratkaisemaan asi-akkaiden todellisia haasteitaan.

En ole koskaan:Käynyt Lapissa. Nyt olisi hyvä hetki toteuttaa tämä haave, kun ulkomail-lekaan ei pääse.

Esikuva?Oma isäni. Hänellä on aina ollut mahtava asenne, ja haluaisin itse omaksua sen. Rentous ja positiivi-suus yhdistettynä ahkeruuteen ja tekemisen meininkiin.

Miten harjoitat kiertotaloutta arjessasi? Pyrin hankintoja tehdessä valitse-maan kestäviä ja laadukkaita tuot-teita.

Kuka olet? Pyry-Pekka Lehto ja perheenisä Espoosta. Painin sarjassa ”pojat yli 35 vuotta”.

Mikä on työnkuvasi?Motion Control Sales Specialist, eli liikkeenohjauksen asiantuntijateh-tävät. Pyrin parhaan kykyni mukaan auttamaan meidän myyntiä ja asiakkaita kaikissa liikkeenoh-jaukseen liittyvissä asioissa.

Kuinka kauan olet työskennellyt Siemensillä?Aika tarkkaan sellaiset 10−12 vuotta.

Mikä on parasta työssäsi?Vapaus tehdä töitä maalla−merellä−ilmassa sekä aina luotettavat kol-legat ja asiakkaat.

En ole koskaan:Nähnyt Shanghain valoja, kruunun-jalokiviä tai miekkakaloja.

Esikuva?Motörheadin Lemmy.

Miten harjoitat kiertotaloutta arjessasi? Monellakin tapaa, esimerkiksi: lajit-telemalla roskat, kompostoimalla ja käyttämällä lähes aina samaa t-paitaa (on niitä hyllyssä toki useita) ja ajamalla käytetyillä autoilla. Kuuntelen myös usein samoja Spotify-soittolistoja.


Tulevat koulutukset ja verkkoseminaarit

Tervetuloa koulutuksen uudelle aikakaudelle!

Uutuutena kurssivalikoimassa nyt myös koneturvallisuuden perusteet -kurssi ja turvaohjelmoinnin osaamisen sertifiointikurssi.

Virtuaalikoulutukset– kouluttajan vetämä yhden tai useamman päivän mittainen kurssi, jolle osallistuakseen kurssilainen tarvitsee vain oman tietoko-neen ja nettiyhteyden.

Lue lisääwww.siemens.fi/koulutus tai lähetä sähköpostia: [email protected]

Verkkoseminaarit– tuotepäälliköiden pitämät napakat tietoiskut uutuustuot-teista. Osallistu ”suorana” tai katso arkistostamme, kun sinulle parhaiten sopii.

Lue lisääwww.siemens.fi/webinaarit tai lähetä sähköpostia: [email protected]

Luokkahuonekoulutukset– kouluttajan vetämä yhden tai useamman päivän mit-tainen kurssi Siemensin koulu-tustiloissa Espoossa tai asiak-kaan omissa tiloissa.

Lue lisääwww.siemens.fi/koulutus tai lähetä sähköpostia: [email protected]

Meneillään olevana poikkeusaikana tarjoamme useita erilaisia vaihtoehtoja pysyä ajan tasalla automaatiouutuuksista. Valitse sinulle sopivin tapa ja ilmoittaudu.Kuva: Päivi Lukka

http://www.siemens.fi/webinaaritmailto:[email protected]://www.siemens.fi/koulutusmailto:[email protected]://www.siemens.fi/koulutusmailto:[email protected]


Partneriuutiset

Elomaticin Smart factory -konsepti tukee tekstiiliteollisuuden start-upejaYhteistyö mahdollistaa upeat kasvutarinat.Teksti: Tapio Järnfors l Kuva: Viola Rautaheimo

onialainen insinööritalo ja automaatio-osaaja Elomatic on mukana sekä Infinited Fiber Companyn että Spin-

novan teknologiaratkaisuissa (s. 6−14) kehittämässä Suomeen uudenlaista osaamista ja kestä-vämpää tekstiiliteollisuutta.

Sähkö- ja automaatiosuunnitte-

lusta vastaava yksikönjohtaja Jari Åberg on ollut alusta asti Elomati-cilla mukana kehittämässä uusia automaatioalan innovaatioita, kuten Smart factory -konseptia. IFC:n ja Spinnovan hyödyntämässä konsep-tissa suunnittelu ja toteutus sekä käyttövaiheen elinkaari toteutetaan alusta asti digitaalisia alustoja ja työkaluja käyttäen.

Mihin Smart factory -konsepti perustuu?”Jatkuvaan prosessien parantami-seen ja toiminnan optimointiin ker-tyneen tiedon pohjalta. Älykäs kone, tehdas tai palvelu ei ole tämän filo-sofian mukaan koskaan täysin valmis, vaan sitä mitataan ja kehite-tään jatkuvasti edelleen saadun tiedon ja älykkäiden, oppivien jär-jestelmien avulla. Taustalla ovat kestävän kehityksen mallit ja peri-aatteet.”

Mikä on Elomaticin vahvuus tekstiiliteollisuutta uudistavissa projekteissa?”Elomatic on asiakkaan tukena monipuolisissa ja vaativissa tuoteke-hityshankkeissa. Yhteistyö alkaa innovatiivisista työpajoista, kon-

septi- ja perussuunnittelusta sekä tuotantoprosessien mallintamisesta aina tuotannon yksityiskohtien hiomiseen saakka. Vahva osaa-minen 3D-mallinnuksesta nopeuttaa ideoiden siirtämistä käy-täntöön aina staattisista malleista kohti dynaamisia ympäristöjä sekä digitaalisia kaksosia.”

”Projektien investointivaiheessa kertynyt tieto ja osaaminen siirtyvät osaksi asiakkaan ydinliiketoimintaa sekä varmistavat tehokkaan kun-nossapidon ja sitä kautta suojaavat asiakkaan tekemiä investointeja. Elomaticin vahvuutena on myös teollisten prosessien osaaminen, prosessi- ja laitossuunnittelun, mekaanisen suunnittelun sekä las-kennallisen tiedon siirtyminen automaatiotekniikan alueen toteu-tukseen sisäisten suunnittelupro-sessien aikana.”

Mitä Elomatic toivoo näistä start-up-yrityksistä kehkeytyvän?”Haluamme, että start-up-yritykset onnistuvat saavuttamaan tavoit-teensa ja toteuttamaan olemassa-olonsa tarkoitusta sekä rakenta-maan teollisen mittakaavan skaalautuvia tuotteita tai palveluita. Autamme heitä kasvamaan tarjo-amalla tietotaitoamme teollistami-sessa. Asiakkaan tuotteiden ja pal-veluiden menestyminen on meille tärkeä asia. On hienoa, kun voimme osaamisellamme tukea asiakkai-tamme ja nähdä upeita kasvutari-noita.”

"Asiakkaidemme menestyminen on meille tärkeää. Voimme osaamisellamme tukea heitä menestymään sekä menestyä heidän kanssaan", sanoo Jari Åberg.

M


Partneriuutiset

Vuorenmaan varastossa Jani Tikkanen, Harri Suomela ja Veli Partanen.

Vahvennetun käämieristyksen moottorit nyt varastosta Vuorenmaa vastaa suurteollisuuden tarpeisiin laajennetulla varastollaan.Teksti: Päivi Lukka l Kuva: Jyrki Hannu

iemensin myyntipartneri (Sales Partner) Vuorenmaa otti vuoden 2020 alussa varastointiin 690 V Simo-

tics-moottorit, joissa on vahven-nettu käämieristys.

”Meillä on vahva kokemus isosta teollisuudesta. Entistä kattavam-malla varastoinnilla haluamme vas-tata muun muassa paperiteolli-suuden tarpeisiin”, kertoo Vuorenmaalla Siemens-tuotteista vastaava myyntipäällikkö Jani Tik-kanen.

Vahvennetun käämieristyksen taajuusmuuttajakäyttöisiä Simo-tics-moottoreita on mahdollista hyö-dyntää erilaisilla jännitevaihtoeh-doilla.

”Asiakkaat ovat kiitelleet, että meiltä löytyy varastosta tällainen moottori, joka käy useampaan käyt-tökohteeseen riippumatta taajuus-muuttajan valmistajasta tai varuste-lusta. Ratkaisu on käyttäjälle huoleton.”

Kasvua yrityskaupoinMoottoreiden päävarasto sijaitsee Lapualla, mutta niitä on myös Vuo-renmaan muissa toimipisteissä eri puolilla Suomea.

”Jos saamme tilauksen arkipäi-vänä 15.30 mennessä, moottori on asiakkaalla seuraavana päivänä, tarvittaessa nopeamminkin. Pyrimme palvelemaan asiakkaita mahdollisuuksien mukaan myös toi-mistoaikojen ulkopuolella”, Tik-kanen toteaa.

Vuorenmaa on viime vuosina laa-jentanut liiketoimintaansa yritys-kaupoin uusille paikkakunnille. Turun Teollisuustukun ja Teollisuus Tasannon ostaminen vahvisti yri-tyksen markkinaosuutta sekä Varsi-nais-Suomessa että Pohjois-Pohjan-maalla.

”Vuorenmaa panostaa jatkos-sakin ammattilaistensa teknisen osaamisen vahvistamiseen ja varas-tovalikoiman laajentamiseen. Näin voimme entistäkin paremmin rat-kaista yhdessä asiakkaan kanssa heidän teknisiä ongelmiaan ja rakentaa kannattavaa kumppa-nuutta”, toteaa Vuorenmaan toimi-tusjohtaja Emilia Vuorenmaa.

Vuorenmaa Yhtiöt Oy

Vuonna 1946 perustettu perheyritys. Pitkän linjan teknisten tuotteiden tukkukauppa.

Liikevaihto: 11 miljoonaa euroa (2019).

Henkilöstö: noin 50.Toiminnan ydin: laadukkaat tuotemerkit, vahva tekninen osaaminen sekä motivoitunut henkilökunta.

S"Vuorenmaa panostaa jatkossakin varastovalikoiman laajentamiseen." Emilia Vuorenmaa


Uutinen

Siemens toimittaa Joulupukin kotiluolaan sähköauton latauspisteet SantaPark Arctic World on valinnut Siemens Osakeyhtiön teknologiakumppanikseen edistämään sähköisen liikenteen palveluita. Siemens toimittaa Joulupukin kotiluolaan, SantaParkiin, EVios- sähköautojen latausjärjestelmän.Teksti: Karoliina Maikola l Kuva: SantaPark

antaPark on Rovaniemellä sijaitseva sisähuvipuisto, joka tunnetaan Joulupukin kotiluolana. SantaParkissa

käy vuosittain yli 100 000 asiakasta yli 100 eri maasta.

”SantaParkin toiminnan kehittä-minen kestävän kehityksen periaat-teiden mukaisesti on toimintamme ytimessä. Meillä on jo nyt käytössä 20 kWp aurinkovoimala hotellin katolla, josta saamme kiinteistössä tarvittavan sähkön kesän ajaksi. Sähköautojen latauspisteet jatkavat hyvin tätä kestävän kehityksen mukaista toimintaamme ja istuvat arvoihimme. Halusimme antaa asi-akkaillemme latausmahdollisuuden hotellin yhteydessä, ja palvelun kautta saamme toivottavasti myös uusia asiakkaita”, sanoo Santa-Parkin toimitusjohtaja Ilkka Län-kinen.

Henkilökunnalle sähköautotYksi sähköautojen latauspiste tulee

S henkilökunnan käyttöön.”Hotellin henkilökunnalla on nyt yksi sähköauto koekäytössä, ja lähi-vuosina kaikki henkilökunnan autot tulevat olemaan sähköisiä. Meille tuleva EVios-palvelu sisältää Sie-mensin Sicharge 22 kW -latauslait-teet, jotka mahdollistavat nopean AC-lataustavan”, Länkinen kertoo.

Siemensin EVios-palvelussa kiin-teistönomistaja saa koko latausjär-jestelmän ja sen ylläpidon yhdeltä luukulta kiinteällä kuukausimak-sulla ilman investointeja. EVios-pal-veluun kuuluu dynaaminen lataus-tehojen hallinta, mikä säästää asiakkaan sähköjärjestelmän vaati-milta suurilta investoinneilta.

”EVios-palvelun suurimmat edut ovat sen vaivattomuus, kiinteät kuu-kausikulut, omissa käsissä oleva lataushinnoittelu, joka mahdollistaa kiinteistöön uuden tulomuodon sekä mahdollisuus liittää latauspis-teet osaksi kiinteistön muita älyk-käitä järjestelmiä. Näin päästään

optimoimaan koko kiinteistön ener-giankulutusta. Merkittävä etu on myös se, että huolto ja kunnossapito ovat palveluntarjoajan vastuulla”, sanoo tuoteasiantuntija Eero Paavi-lainen Siemens Osakeyhtiön Smart Infrastructure -yksiköstä.

Koronatilanteen vuoksi SantaPark on näillä näkymin kiinni tulevan talven.

EVios

Palveluna toimitettavat latauspisteet voivat perustua mihin tahansa lataus-teknologiaan.

Latauspaikat toimitetaan avaimet käteen -palveluna kuukausilaskutuk-sella ilman alkuinvestointeja.

Asiakas omistaa latausliiketoiminnan kokonaan. Palvelun tilaaja päättää auton lataajalta perittävän maksun.

www.siemens.fi/evios

http://www.siemens.fi/evios


Tuoteuutiset

Uusi katkaisu-kykyluokka kompakti- katkaisijoihinSiemens on kasvattanut 3VA-kom-paktikatkaisijoiden katkaisukykyä uudella E-katkaisukykyluokalla, jonka katkaisuvirta on 200 kA /415 VAC. Käyttöluokissa Icu ja Ics vaihto-jännitteellä 415 V katkaisukyky on 200 kA. Jännitteellä 690 V arvot ovat puolestaan seuraavat: Icu 85 kA ja Ics 65 kA. Nämä 690 VAC -arvot ovat myös aivan uudet.

Uusi ominaisuus on saatavilla 3VA2-sarjan katkaisijoihin, eli niihin, joissa on elektroninen ylivir-tarele (lyhenne ETU). Tyyppisarjat ovat: 3VA21, 3VA22, 3VA23 ja 3VA24. Nimellisvirrat ovat: 100 – 630 A ja virta-alueet: 40 – 630 A.

Ominaisuuden saa seuraavien yli-virtareleiden kanssa: ETU3 ja ETU8. Reletyyppi ETU8 on myös kommuni-koiva. Katkaisukykyluokan nosto ei vaikuta tuotteiden mittoihin. Tuot-teeseen käyvät samat sisäiset ja ulkoiset tarvikkeet kuin muissakin 3VA-sarjan katkaisijoissa. Uudet ver-siot ovat jo myynnissä, ja niillä on sähkönumerot.

[email protected]

Uusi jäsen Sentron 3VA -kompaktikatkaisijaperheeseenSentron 3VA26 -katkaisijasarjan nimellisvirta on 1250 A, ja sillä ei ole muita nimellisvirta-alueita. Sar-jassa on 3- ja 4-napaiset versiot. Kat-kaisukykyluokat Icu ja Ics: 55-85-110 kA/400 VAC ja 25-35 kA/690 VAC. Nimellisjännite: 690 VAC. Katkaisi-joissa on elektroniset ylivirtareleet kommunikointimahdollisuudella.

Katkaisijasarja on mitoiltaan samankokoinen kuin 3VA25-sarja. Sisäiset lisätarvikkeet ovat samat kuin muissakin 3VA-sarjan tuot-teissa ja ulkoiset lisätarvikkeet ovat

samat kuin 3VA25-sarjassa, pois lukien liittimet. Tämä sarja toimite-taan ainoastaan levitetyillä kisko-liittimillä.

Tuotteen käyttölämpötila on -40°c − +70°c. Katkaisijassa on vipuvi-ritys, ja jatkovarsi tulee vakiona mukana. Tuotteen käyttökohteita ovat laitteistoide

teollisuuspartneri - siemens... · 2020. 12. 1. · ki-pilotointikeskuksessa. siellä hyr -...

Documents