tervaleijona 1/2019–2020 terva leijona · tias elviira silvola eli melkoisessa sokerihuu - massa...

TERVALEIJONA 1/2019–2020

1/2019–2020

xx >> 9

xx >> 3, 6, 8

xx >> 17

Etusivun otsikko

Luonto lähellä Leijonien ympäristötyö > 6–7

Hxxx>> xx

LeijonaTERVALehti joka kertoo leijonista lähelläsi

Diabetes on Elviiran arkea > 4–5

Nuoret maailmallaLue matkakokemukset > 8–9

Ota yhteyttäKlubien yhteystiedot > 19

TERVALEIJONA 1/2019–2020IKH Oulu ”Tervaleijona” -julkaisu, Ilmestyy: ? • Koko: 1/1-sivu, 254 x 365 mm • Aineisto: MA 16.9.2019 • Osoite: [email protected]

Turvakengät• öljyn ja useiden kemikaalien kesto (pohja)• saatavina normaali- ja XL-lestillä

PAT555K/O/P- 2XS/5XL-D96/D116

99,-

Housut• korotettu vyötärö• irrotettavat olkaimet• EN ISO 20471 luokka 1• koot: 2XS-5XL, D96-D116A

ME

TIS

TI

PAT522K/O/P-2XS/5XL

109,-

Takki• takaa pidennetty

malli• EN ISO 20471

luokka 2• koot: 2XS-5XLA

DA

MII

TTI

Talvityövaatteet• 100% polyesteri, 220 g/m²• veden- ja tuulenpitävä, hengittävä • värit: fl.punainen/musta,

fl.keltainen/musta ja fl.oranssi/musta

• EN 343 vedenpitävyysluokka 3, hengittävyysluokka 1

HH71394-369-XS/4XL

179,-

Talvitakki Alna• materiaali

100 % polyesteriä, 215 g/m²

• Helly Tech® Performance

• EN ISO 20471 lk 3, EN 343 3,1, EN 342, 0,328 m² K/W, hengittävyys lk 3

• väri: fl.keltainen/t.harmaa

• koot: XS-4XL

HH71494-369-269-C44/C62

169,-

TalvihousutAlna• materiaali 100 % polyesteri,

215 g/m²• Helly Tech®

Performance• EN ISO 20471 lk 1,

EN 343 3,1, EN 342, 0,328 m² K/W, hengittävyys lk 3

• väri: fl.keltainen/t.harmaa, fl.oranssi/t.harmaa

• koot: C44-C62

PAT522N-XS/2XL

109,-

Talvitakki• EN ISO 20471 luokka 2• väri: fl.keltainen/musta• koot: XS-2XL

AD

AM

IIT

TI

Myös

naisten

malli!

SH5761-08/11 1890

Työkäsineet Hi-vis• 60 % polyesteri,

40 % nahka• Touch Screen-pinta

kolmessa sormessa• EN388, CE-kategoria 2,

EN 420• koot: 8-11

*Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min.

Oulu Kaakkurinojantie 3, 90420 OULU Puh. myymälä 0201 323 529* [email protected]

Avoinna: ma-pe 7-18, la 9-15

www.ikh.fi

KOTIMAINEN

PE

R

H E Y R I T Y S

*Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min.

Oulu Kaakkurinojantie 3, 90420 OULU Puh. myymälä 0201 323 529* [email protected]

Avoinna: ma-pe 7-18, la 9-15

www.ikh.fi

KOTIMAINEN

PE R H E Y R I T Y S

SK52459-38/50

135,-

AL Hit 6XL +S3 HRO• alumiinivarvassuoja ja teräksinen

naulaanastumissuoja• lämmin vuori• antistaattinen• vettä hylkivä• koot 38-50

SK52185A-39/47

169,-

Roller High+ S3• komposiitti varvassuoja• teräksinen naulaanastumissuoja • Sievi DUAL Comfort -pohjallinen• koot 39-47

KOTIMAINEN

P

E R H E Y R I T YS

TYÖVAATTEET

PAT148-XS/4XL 35,-

Alusasu• 79% polyamidi,

16% polyester, 5% elastaani

• saumaton, lämmin ja antibakteerinen

• koot: XS/S, M/L, XL/2XL, 3XL/4XL

RH

EA

TERVALEIJONA 1/2019–2020 3

Kiikareilla katsottuna

Olen putkessa, sen päässä. Koulu-tukset ja seminaarit kotosuomes-sa ja ulkomailla ovat läpikäytynä. On koettu ja kasvettu, mutta ei

vielä täyteen mittaan. Chicagon koulutus 700 muun piiri-kuvernöörin kanssa, Kalajoella ”kuuma” liiton vuosikokous ja Milanossa lämmin kansainvälinen vuosikokous on juhlallises-ti vietetty. Kaikki opettavaisia tilaisuuksia, joissa suomalaisen lionismin näkyvyys oli hyvä. Milanossa tunteisiin vetoavinta olivat autettujen autenttiset palautteet ja 5 tuntia jatkunut yhteinen marssi läpi Milanon hel-teisessä säässä. Mieleen jäi erityisesti eteläko-realaisen kv-presidenttimme Choin viesti: ”Ottakaa erilaisuus vahvuudeksi ja löytäkää jokaiselle klubilaiselle mielekästä tekemistä”.

Mielekäs tekeminen on hyvin nähtävis-sä järjestömme websivuilla ja somessa. Kv-presidenttimme ehti jo vierailla Suomes-sa. Yksi hänen puheensa teemoista oli jäsenmäärän kasvattaminen mm. erilaisia teemaklubeja perustamalla. Sekin on pi-irimme agendalla! Hyvä me! Liittomme puheenjohtaja Aarne Kivioja on myös lähtenyt liikkeelle avoimuuden, yhteistyön ja kumppanuuden hengessä ja tuloksista nähdään pian. Elokuussa olivat vuorossa piirihal-lituksen ja oman klubin vaihtokokoukset. Olivatpa lämminhenkisiä ja tapahtumarik-kaita sekä asiakohdiltaan että virkistys-reunaltaan. Oli teatteria, taimenten kutu-paikkojen katsastamista, luontotietouden testausta, palkitsemisia ja hyvää murki-naa. Mikseivät klubi-illatkin voisi olla näin mielenkiintoisia ja osallistujia huomioi-via?

Klubivierailuni jo aloitin. On tosi mielenkiintoista ja tyydyttävää taas kokea vierailujen kautta lionismin arki ja juhla. Yllättävää on, miten kymmenien vuosien-kin jälkeen monet jäsenet innostuvat vielä yhteistyöstä ja uudistumisesta. Ehkäpä huoli klubiviihtyvyydestä ja yhteisen tekemisen tärkeydestä saa meidät aina uuteen nousuun. Jos Milanossa sain ison potkun suuruutemme kautta, klubivierailu-issa näen konkreettisesti, mikä voimalähde tuota isoa pyörää pyörittää. Erityinen haasteemme uudellakin kaudella on kaikenlainen yhteistyö – tois-temme, muiden järjestöjen, kumppanei-demme ja autettaviemme kanssa.

Vuoden teemammehan on piiris-sämme: Yhteistyöllä vaikuttavaa palve-luvoimaa. Jos katsomme alueemme aktiviteettilistaa, huomaamme sen oival-lisesti jo toteutuvan. Valtakunnallinen diabeteskävely Hyvän päivänä, Rauhanju-listekilpailu, Kuusisaaren talvitapahtuma mahdollisesti Hiihtoliiton kanssa, Las-ten syöpä, Siivouspäivämme Eurooppa-päivänä, puhtaat vedet -hanke, Lasten oulympialaiset. Liiton palvelutarjotin ja piirimme 55-vuotisjuhlat ovat kaikki hyvän yhteistyön mahdollistamia yhteisiä tapah-tumia, joista voimme olla ylpeitä. Ympäristöasioita olemme kehit-täneet jo yli kolmen vuosikymmenen ajan. Siksi kestävä kehitys on ohjenuoramme. Vuonna 2025 50% maapallon väestöstä kärsii vesistressistä. Siinä on syy toimia projekteissamme puhtaiden vesien puoles-ta. Samoin monet nuorten tapahtumamme, kuten kansainvälinen nuorisoleiri, nuoriso-vaihto moniin maihin ja Lions Quest kou-lutustarjontamme ja Leo-toimintamme ovat mahdollisia vain hyvän ja toiset huo-mioivan yhteistyön avulla.

Vaikka palvelukulttuurissamme, kuten koko yhteiskunnassa, tapahtuu muutosta lyhytaikaisempaa sitoutumista kohti, on meillä vielä runsaasti jäseniä, jotka ovat olleet vuosikymmeniä sitoutuneita palve-lijoita. Silti meidän tulisi hyödyntää heitä, jotka innostuvat mieluummin hetkellisistä projektimaisista tapahtumista. Tähänhän meidän suurtapahtumiin tarkoitettujen piirin tuottamien valmispakettien tar-jonta klubeille perustuu. Ja niiden avulla aiomme myös lisätä jäsentemme määrää oman näkyvyytemme kautta. Lähtökohdat meillä ovat suurena lions-maana hyvät. Kiitänkin teitä pii-rimme lionit tekemästänne hienosta palve-lutyöstä, jota vuosittain olemme tehneet yli 25 000 tunnin verran palvellen 200 000 kansalaistamme yhteensä yli 1000 akti-viteetissa. Toivon teille hyvää mieltä ja yhteenkuuluvuutta klubitapaamisissanne. Muistakaa kiittää myös toisianne, koska kiitos ja yhdessä tekeminen ovat lions-työn parhaita ja sitouttavimpia tekijöitä. Kiitok-set myös monille yhteistyökumppaneille, jotka mahdollistavat hyvän tekemisemme.

Yhteistyöllä vaikuttavaa palveluvoimaa!

Yllättävää on, miten kymmenien vuosien-kin jälkeen monet

jäsenet innostuvat vielä yhteistyöstä ja uudis-

tumisesta.

“PIIRIKUVERNÖÖRI HANNU [email protected]. 050 3643 156

PÄÄKIRJOITUS


Verensokeri tahdittaa arkea

Vuoden 2017 alkaessa tuolloin seitsenvuo-tias Elviira Silvola eli melkoisessa sokerihuu-

massa – mutta sitä ei heti hok-sattu. – Söin kuin hevonen, pissasin ja join paljon, nykyisin kym-menvuotias Elviira kertoo. – Elviira söi kylmät puurotkin kattilasta ja söi ruokapöydässä enemmän kuin isänsä, muist-elee äiti Johanna Silvola. Vanhemmat kiinnittivät huo-miota siihen, että tytär oli myös kiukkuinen ja väsynyt. Helmi-kuussa syy outoon käytökseen ja oireisiin alkoi pikkuhiljaa pal-jastua. – Lumienkelin teko jäi kesken, kun väsy iski, äiti kuvailee.

Liminkalaiset Silvolat tietävät, että lapsen sairastuminen diabetekseen vaikuttaa koko perheen elämään. Insuliinipumppu helpottaa sairauden hoitoa, mutta öiset hälytykset ovat silti liki jokapäiväisiä. Herkuttelusta ei tarvitse luopua, mutta diabeetikon on pysyttävä kohtuudessa.

Oireiden perusteella vanhem-mat alkoivat epäillä diabetesta. – Ostimme verensokerimit-tarin ja mittailimme arvoja ko-tona, mutta saimme tulokseksi pelkästään tekstin ”high” eli korkea, isä Taito Silvola kertoo. Silvolat soittivat päivystykseen kysyäkseen asiasta ja saivat kut-sun tulla heti näytille. Sairaa-lassa sokeriarvoksi mitattiin 28 ja tyttö kiidätettiin suoraan teholle. Todennäköisesti verensokeri oli käynyt jossain vaiheessa jo yli kolmessakymmenessä. Elvi-iran ääreisverenkierto oli hei-kentynyt. – Jos verensokeri pysyy pit-kään yli 15:ssä, alkaa muodos-tua ketoaineita ja elimistö me-

nee myrkytystilaan, Johanna Silvola tietää nyt.

Insuliinipumppu on älykäsVanhemmat ovat onnellisia siitä, että oireet osattiin tun-nistaa. Kaikkialla varsinkin las-ten diabetesoireita ei osata tun-nistaa, vaan suuren ruokahalun ja laihtumisen voidaan uskoa

johtuvan kasvupyrähdyksistä ja jatkuvaa janoa ja laihtumista esimerkiksi helteestä johtuvina. Aluksi Elviira oli monipis-toshoidolla. Nykyisin lääkitys hoituu insuliinipumpun avulla. Malli on ainoa letkuton pump-pumalli. Insuliinia sisältävä pumppu kiinnitetään esimerkik-si mahaan. Pumpussa on piikki, joka me-nee ihon läpi päästäen insuliinin

elimistöön. Kokonaisuuteen kuuluu myös käsivarteen laitet-tava sensori. Sensorin toimintaa voi seu-rata ja ohjelmoida kännykkään ladattavan sovelluksen kautta. Elviiran ja vanhempien kän-nyköihin tulee hälytys, jos ve-rensokeri nousee liian ylös tai alas. Iholla oleva pumppu on vaih-dettava itse kolmen päivän välein, sensori kuuden päivän välein. Insuliini laitetaan pump-puun itse, ja sen Elviira osaa hoitaa jo itse. Insuliinipumppu on älykäs, mutta se pitää toki ohjelmoida itse, määritellä lääkkeen määrät

DIABETES-TIEDON LISÄÄMINEN

“

Elviira söi kylmät

puurotkin kattilasta.

Elviira osaa lisätä insuliinin pump-puun itse. Ensimmäiset kaksi vuotta hänellä oli koulussa oma avustaja.


ja tuntivälit sen annosteluun. Ensimmäiset kaksi vuotta Elviiralla oli avustaja koulussa. Hän auttoi lääkkeiden annoste-lussa ja hiilihydraattimäärien laskemisessa, jotta koululou-naalla ei tullut nostatettua liikaa verensokeria. Ainoa diabeetikko hän ei ole oppilaiden joukossa, joten opet-tajainhuoneen jääkaapissa on aina insuliinia varalla. Kave-reille on kerrottu sairaudesta ja sen oireista alusta alkaen. – Jos alan vapista tai menen pinnan alle, niin kaveritkin tie-tävät mistä on kyse ja että pitää pyytää apua, Elviira kertoo.

Jännitys lisää insuliinin kulutustaInsuliinin kulutuksen määrä ei ole vakio. – Hampaiden irtoamiset, sai-rastelut, kasvupyrähdykset ja synttärijännitykset, luettelee Taito Silvola asioita, jotka vai-kuttavat kulutukseen. Sairaus on tullut hiipien. Van-hemmat kertovat, että Elviira on aina syönyt vähän karkkia, eikä ole tykännyt esimerkiksi mehu-ista. Nykyisin yhden keksinkin syöminen näkyy verensokerin nousuna. Silvoloiden mukaan meidän kaikkien olisi hyvä tiedostaa syötyjen hiilihydraattien määrä. Kun Elviira sai diagnoosin, per-heessä alettiin mitata ruoka-ain-eet desimitalla. – Puntaria käytettiin myös pal-jon alussa. Jos vaikka leipävii-pale painaa 50 grammaa, puo-let siitä, eli 25 grammaa, on hiilihydraattia.

Nostattajat kulkevat aina mukanaDiabeetikko voi menettää ta-juntansa liian korkean tai liian matalan verensokerin takia. – Yhtenä aamuna minulla meinasi mennä taju. Kävelin huojuen, avasin pakastimen ja pökerryin siihen. Äiti sitten lait-toi nopeasti sormella hunajaa suuhuni, Elviira kertoo. Aamut alkavat verensokerin mittauksella sormenpäästä. Tu-los naputellaan kännykkään, jossa oleva sovellus on yhtey-dessä verensokerianturin kanssa ja kalibroi sen päivää varten. Elviiran mukana kulkee aina turvallisuussyistä pussillinen ”nostattajia”. Ne ovat herk-kuja, kuten pieniä rusinapa-ketteja ja imettävää smoothieta, joilla verensokerin saa nopeasti nousemaan. Mukana kulkevat myös pumpun kaukosäädin, kännykkä, varapatterit, sormen-päästä verensokerin mittaava mittari ja liuskoja siihen. Insuliinipumpun kanssa voi osallistua niin liikuntatun-nille kuin suunnata uimahal-lille, mutta tiedossa oleva en-ergiankulutus pitää huomioida pumpun säädöissä. – Liikuntatunnin ajaksi insu-liinineritys lasketaan puolta pie-nemmäksi, koska verensokeri laskee muutenkin, Silvolat ker-

tovat. Diabetes ei ole hidastanut Elviiran vauhtia. Harrastus-listaan kuuluu niin telinevoi-mistelua, ratsastusta kuin par-tiota. Yöt ovat aina jonkun ai-kuisen vastuulla, sillä Elviira ei itse herää, jos pumppu tai ve-rensokerisensori hälyttää yöllä liian alhaisen verensokerin takia. Jonkun pitää olla anta-massa hänelle jotain nostatta-vaa, kuten mehua. Yölliset heräämiset ovat tul-leet tutuksi reilun kahden vuo-den aikana. Johanna Silvolan mukaan niitä öitä, jolloin tar-vitse herätä kertaakaan, on vähemmän.

Vuosikontrollissa seurataan kasvuaElviira käy neljän kuukauden välein diabeteshoitajan luona, lisäksi on vuosikontrolli. Siellä punnitaan, mitataan ja ky-sellään kuulumiset. Hoitomuodot ovat paran-tuneet kovasti viime vuosina. – Sensorit olivat aivan uusi juttu silloin, kun Elviira sairas-tui, Taito Silvola kertoo. Monipistoshoitoon pitää olla koko ajan välineet valmiina, jos insuliinipumppu sensoreineen menee rikki. Nykyään tiedetään sekin, että diabeetikoilla on suurempi ris-ki sairastua keliakiaan. – Elviira tosin on ollut pie-nestä pitäen gluteenittomalla ruokavaliolla, koska hänen ihonsa reagoi kotimaisiin vil-joihin, Johanna Silvola kertoo.

Suuri kiitos sosiaaliturvalleSilvoloiden mukaan arki vaatii paljon ajatustyötä, kun on seu-rattava tilannetta ja huolehdit-tava lääkityksen hoitumisesta. Lääkkeet ja materiaalit he tilaavat hoitotarvikejakelusta aina kolmen kuukauden lääke-satsin kerrallaan. – Sairauden myötä olemme oppineet arvostamaan suoma-laista sosiaaliturvaa. Muuta-man päivän välein vaihdutta-vat anturit maksavat lähemmäs satasen kappaleelta. Ihan omin varoin tällaisesta ei selviäisi. Herkutellakin diabeetikko voi, kun pysyy kohtuudessa. Lauantaisin Silvolat viettävät pitsapäivää, niin tänäänkin. – Ja minä saan päättää täyt-teet, eikö vaan, Elviira innos-tuu.

ELSI SALOVAARA

Diabetes on maailman-laajuinen Lionien aktiviteetti. Sen on arvioitu vaikuttavan

629 miljoonaan aikuiseen vuoteen 2045 mennessä. Oulun alueen Lions klubit osallistuvat valtakunnalliseen Hyvän Päivään järjestämällä diabeteskävelyn lauantaina 12. lokakuuta yhteistyössä Oulun Diabetesyhdistyksen kanssa. Kävelyn lähtöpaikka on Kauppakeskus Valkean kesä-katu, missä toivotetaan osal- listujat tervetulleiksi ja järjest-etään pienimuotoinen läm-

Lions-järjestön kansain-välinen teema ja pain-opiste vuosina 2018–2019 on diabetes.

Koska Suomessakin 1-tyypin diabetesta sairastaa 50 000 ja II-tyypin diabetesta 300 000 ihmistä, diabeteksen merkitys tautien joukossa on todella suuri. II-tyypin diabeteksen synty-misen ehkäisyyn voidaan yrit-tää vaikuttaa mm. terveellisillä elämäntavoilla. Mietimme, voisimmeko vaikuttaa siihen, että välipalavalinnat olisivat terveellisempiä. Tiedustelimme Hongan-palon koulun, kummikou-lumme johtajalta, olisivatko he valmiita ottamaan vastaan taulua, johon olisi kerätty ti-etoa terveellisistä – sekä epä-terveellisistä välipa -loista. Koulun johtaja otti idean in-nostuneena vastaan ja luetteli joukon välipaloja, jotka olivat oppilaiden mieleen. Suunnittelimme taulun, jonka toinen puoli maalattiin vihreäksi, toinen punaiseksi. Liimailimme punaiselle pu-olelle epäterveellisten väli-palojen käärepapereita ja vastaavasti vihreälle puolelle terveelliset vaihtoehdot. Ruoka-aineiden sokeri-määrät muutimme sokeri-paloiksi ja asian havainnol-listamiseksi täytimme mm. karamellipussin niin monella sokeripalalla kuin pussissa oli sokeria karamellin muodossa. Sokerin otimme esimerkiksi siksi, että se oli helppo saada näkymään konkreettisena sok-eripalojen muodossa. Taulua kierrätettiin kevään aikana Honganpalon, Sa-loisten, Ollinsaaren, Antin-

kankaan ja Jokelan kouluilla sekä Pikku Pietarin päiväkodis-sa. Taulu kiinnosti kovasti sekä opettajia että oppilaita. Ajatuksena oli vielä, että opet-tajat keskustelisivat oppilaiden kanssa välipalavaihtoehdoista. Opettajien mukaan taulun ku-vaamat sokerimäärät olivat puhuttaneet ja hämmästyttäneet oppilaita. Opettajille annet-

tiin taulun luovuttamisen yhtey-dessä monisivuinen tietopaketti, jossa kerrottiin diabeteksesta ja terveellisistä elämäntavoista ja mm. liikunnan merkityksestä terveydelle. LC Raahe Fantin on muka-na marraskuun diabetesviikon yleisötapahtumassa. Samalla voimme siinä yhteydessä tuoda esiin klubimme toimintaa.

Raahessa jaetaan tietoaterveellisistä välipaloista

Diabeteskävelyt Oulussa, Raahessa ja Kainuussa

mittelyjumppa. Hauskaksi ja viihteelliseksi ajatellun tapahtuman tarkoituk-sena on tehdä sekä lioneita maanlaajuisesti näkyviksi että diabetesta tunnetuksi ja sitä kautta ehkäistä etenkin tyypin 2 diabetesta. Tapahtuman aikana mitataan halukkailta veren sokeriarvoja ja esitellään terveellisiä välipala-vaihtoehtoja. Tavoitteena on saada mahdol-lisimman moni I-piirin klubi mukaan tapahtumaan. Raahen seudulla järjestetään omat kävelyt ja samoin Kai-nuussa. Helsingin tapahtumaan

osallistui viimeisen Lion-lehden mukaan ”ilahduttava joukko ihmisiä” ja tavoitteena myös I-piirissä on saada paikalle run-saslukuinen joukko ihmisiä, niin Leijonia kuin heidän ystäviä, tuttavia ja muita aiheesta kiin-nostuneita.

Haastamme mukaan myös muita alueella toimivia järjestöjä ja yrityksiä!

Lisätietoja: Mari Korpela

[email protected]

VINKKI!

“

Jos alan vapista tai menen

pinnan alle, niin kaveritkin tietävät mistä

on kyse.


Jäälin leijonilta laavu Kalamäelle

YMPÄRISTÖ JA PUHTAAT VEDET

Koiteli-reitti (luonto-polku ja erämaalatu) on Jäälin asukasyh-distyksen, Jäälin leijonien ja Ki-imingin – Jäälin vesienhoitoyh-distyksen yhteishanke. Reitti lähtee Jäälinjärven kaak-koispäästä vanhalta Kalamäen ti-lalta, jonne pääsee Laivakankaan polkuja pitkin ja vaihtoehtoisesti järven itäpuolelta Heikkisentietä pitkin. Reitti kulkee Kalamäen, Kokkohaaran ja Kokkoniityn kosteikkojen kautta Koiteliin, ja matka Jäälinjärveltä Koiteliin on 7 kilometriä. Reitin varrella on nyt valmiina lintutorni, kaksi laavua ja lähes kilometri pitkospuita. Reitti on kuljettavissa Jäälistä päin noin vi-isi kilometriä Kokkojärvenniitylle asti. Ensi kesänä tornille pääsee myös pyörätuolilla voimalinjalta Kalamäkeen rakennettavaa kivi-tuhkapolkua pitkin. Erämaalatu Koiteliin on ollut käytössä jo kahtena talvena. Jäälin leijonat osallistuivat rei-tin pitkospuiden tekoon jo kesällä 2018. Yhteistyön jatkoksi sovit-tiin Kalamäen laavun ja halkoka-toksen rakentamisesta kesän 2019 aikana Jäälin Lions-klubin toimesta. Laavun rakentaminen toteu-tettiin osana LC Jäälin 40. juh-lavuoden tapahtumia, ja laavun rakentamiseen saatiin Aarne

Ritari-säätiön avustusta. Avustu-sanomus tehtiin säätiön asiamie-hen, Matti Teiskan, osaavalla avustuksella. Avustusta anottiin ja sille myönnettiin puolet hank-keen materiaalikustannuksista. Leijonalaavun rakentaminen käynnistyi toukokuussa 2019 perustustöillä, jolloin talkoihin

osallistui myös Jarkimo oy hoi-taen kaivutyöt. Laavu raken-nettiin sahatavarasta soveltaen asukasyhdistyksen Kokkoniityn laavun suunnitelmia. Osan laa-vun puutavarasta lahjoitti Stark oy. Laavun rakentamiseen osal-listui kuusitoista klubin jäsentä,

ja talkootunteja kerääntyi 355 tuntia. Rakennustyössä nautittiin rakentavasta yhdessäolosta, työn tekemisestä, makkaran paistosta, nokipannukahvista jne. Ilmat suosivat ja sääsket pysyivät loitolla. Valmis laavu ja halkokatos luovutettiin asukasyh-distykselle yhteisessä makkaran-

paistoillassa 9. syyskuuta. Iltaan osallistui noin 40 jääliläistä. Laavu on ollut vilkkaassa käytössä jo ennen sen ”viral-lista” käyttöön ottoa. Jääli-Koiteli-reitin rakentamin-en on erinomainen esimerk-ki vapaaehtoistyön voimien yhdistämisestä paikallisesti merkittävien hankkeiden to-teuttamiseksi silloin kun yhden toimijan resurssit eivät riitä.

ANTERO STENIUSlaavuvastaava

Iissä on talkoiltu vihtoja...

LC Paltamon vaihtokokous kor-vattiin kesällä risteilemällä laival-la Ärjän saareen. Aamulla sää asetti haasteelliset lähtöasemat reissulle, mutta 11 uskaliasta mat-kaajaa saapui sovitusti Kajaanin kalkkisillan laituriin. Kaksi ja puolituntisen matkan aikana sää muuttui suotuisam-maksi ja perillä oli ihanteelliset olosuhteet tutustua saareen ja sen ympäristötyötekijöihin – lam-

Paltamon leijonat viihtyivät Oulujärven ulapalla

“

Talkootunteja kerääntyi 355 tuntia.

paisiin, jotka olivat tehneet hyvää työtä saaren lehtomaisemassa. Rantakahvilan antimet nautit-tua, oli hyvä lähteä paluumat-kalle. Lion Veikolla oli mukanaan ihmeteltäväksi kiinalainen Lei-jona pinssi, jossa oli kimaltavia rubiinin värisiä kiviä. Tästä oli hyvä alkaa uuden kauden toiminta. Se aloitetiin kansallisen puheenjohtajamme kehotuksen mukaisesti yhteistyökuvioiden

hiomisella kotiseutuyhdistyksen, Paltamo Seuran kanssa. Kokoonnuimme kotiseutumu-seolle, jossa saimme puheenjohta-ja Kaisa Toivosen kertomana tutustua toimintaan. Kuinka hy-vältä maistuikaan nokipannukah-vi vuosisataisessa pirttimiljöössä museon yläkerrassa. Paltamon leijonat ovat 50-vuotis-en taipaleensa aikana olleet usein yhteistyössä kotiseutuyhdistyksen

kanssa. Leijona ovat muun muas-sa istuttaneet rauhan puun vesi-myllyn aukiolle ja olleet museon jouluisessa lapsiperheiden tapah-tumassa tarjoamassa makkaratu-let ja lämpimät mehut. Yhteistyökuvioita viriteltiin ja aika näyttää, mitä saadaan toteu-tettua yhdessä.

...ja jaettu vesitietoutta“

Kuinka hyvältä maistuikaan

nokipannukahvi vuosisataisessa pirttimiljöössä.


Rohkaiseva visiitti Qstockissa

Kuhmossa virkistyttiin metsässä

Leijonat tekivät uuden al-uevaltauksen heinäkuun viimeisenä viikonlop-puna Oulussa. Paikalliset

lions-toimijat esittelivät Puhtaat vedet Lions -hanketta pohjoisen Suomen suurimmilla festareilla Qstockissa. Mukana festareilla oli vapaaehtoisia seitsemästä oulu-laisklubista. Festarialueella näkyvyys oli taattu, sillä teltta sijaitsi heti pääporttien ja Oulun ammat-tikorkeakoulun vesijakelupisteen läheisyydessä. – OAMK lähti innolla yhteistyöhön kanssamme, ja heidän vesitankissaan komeili Puhtaat vedet -hankkeen lakana,

kiittelee Mari Korpela LC Oul-unsalo Salottarista. Vesiteema oli helteisenä viikon-loppuna mitä ajankohtaisin ja luontevin.

Teinien suihkuista riitti juttua LC Oulu Limingantullin leijona Jan Sormunen sai aikaiseksi monen kävijän kanssa juttua ai-kaiseksi vanhemmille tutusta aiheesta: teinien pitkistä suihkuis-ta, joista riittää puhetta perheissä varsinkin vesilaskun saapuessa. Pisteellä jaettiinkin myös vink-kejä veden säästämiseen ja ruo-kahävikin pienentämiseen. Tosiasiat purevat. "Syötkö ka-

laa?" kysymykseen saa yleensä myöntävän vastauksen. Kun siihen jatkaa: "Arvaa mitä tulet

samalla tulet syöneeksi yhden vuodessa? Tupakantumpin", niin vaikutus on taattu. Lions-toimijoiden näkyminen festareilla sai vain positiivista pa-lautetta. Viikonloppu poiki uusia yhteistyökumppaneita muista järjestöistä ja antoi lions-toimin-nalle uudenlaiset kasvot monen silmissä. Monelle se tieto, että ympäristö on yksi lionien palvelukohteista, on ollut uusi asia.

Pelkästään hyvää palautettaKaikki festareilla mukana olleet leijonat ovat valmiita vastaavaan rutistukseen.

Elokuussa klubimme järjesti Kuhmon Syväjärven virkistäy-tymiskalastusalueella Diabetes-yhdistyksen kanssa virkistäyty-misiltapäivän. Paikalla oli 20 Diabetesyhdistyksen jäsentä ja 9 klubimme jäsentä. Harrastimme liikuntaa kävelemällä Syväjärven ympäri 5 kilometriä, kalastimme ja lau-luakin kuului metsän siimek-sestä. Lopuksi saimme nauttia

4H-kerhon valmistamasta ja tar-joilemasta maukkaasta kirjolo-hikeitosta ja jälkiruokana munk-kikahvit. Päivän oli ohjelmoinut klubin jäsen lion Markku Heikkinen. Tapahtuma oli onnistunut ja ennakoimme lokakuussa olevaa Diabetesviikkoa.

JORMA ERONEN

– Lionsiskot ja -veljet, innovo-ikaa, ideoikaa popup-tapahtumia, yhteistyöprojekteja, menkää mu-kavuusalueenne ulkopuolelle, verkostoitukaa, haastakaa ihmisiä uusiin tapahtumiin, kannusti Jan Sormunen. – Kysykää lähipiiriltä; ystäviltä, lapsilta ja lastenlapsilta, mistä he pitävät ja missä he haluavat olla mukana. Palvellaan ihmisiä, ol-laan ajan hermolla, osallistetaan ihmiset mukaan. Siinä on tule-vaisuus, silloin luovutamme isän-maan onnellisempana nousevalle sukupolvelle, Sormunen jatkoi.

ELSI SALOVAARA

“

Monelle se tieto, että ympäristö on yksi lionien

palvelukohteista, on ollut uusi asia.

“

Kalastimme ja lauluakin kuului

metsänsiimeksestä.


Pikkujutun otsikko

Käynti paikallisessa radio- ja tv-studiossa oli mielenkiintoinen.

Meille kerrottiin esimerkiksi, miten

uutislähetykset kuvataan tai miten

radiolähetyksiä tehdään.

“Olin kesällä 2019 kolme viik-koa Lions clubin kautta Saksassa Frankfurtissa kesävaihdossa. Lähdin Saksaan juhannuksena ja palasin Suomeen heinäkuun puolivälissä. Matkustin yhdessä toisen suomalaisen tytön kanssa ja vaikka lentäminen vähän aluksi jännitti, matka meni hyvin.

Ensimmäisen viikon vietin isäntäperheessä Bad Vilbelis-sä. Jaoin perheessä huoneeni Ukrainasta kesävaihtoon tulleen tytön kanssa. Perheeseen kuului isä ja äiti sekä 8 kuukautta vanha poikavauva. Tulopäivän iltana menimme yhdessä perheen isän ja äidin kanssa toisen perheen luokse, jossa oli myös kaksi muu-ta kesävaihtoon tullutta tyttöä. Myöhemmin paikalle tuli myös kaksi poikaa isäntäperheensä kanssa. Viikon aikana meillä oli pal-jon aktiviteetteja ja kävimme niissä yhdessä kaikkien Bad Vil-belissä olleiden vaihto-oppilaiden kanssa. Kävimme aamupalalla Frankfurt School of Finance and Managementin pihalla olevassa ravintolassa, jonka jälkeen tutus-tuttiin kyseiseen yliopistoon. Sen jälkeen menimme kasvitieteelli-seen puutarhaan. Ensimmäisen viikon aikana kävimme Heidelbergin linnassa ja kiersimme myös Heidelbergissä sekä kävimme samalla reissulla Speyerin tuomiokirkossa. Frankfurtin keskustassa kiipes-imme Main Toweriin ja näimme monia muitakin hienoja kau-

pungin nähtävyyksiä. Meillä oli yksi vapaapäivä, jonka vietin huonekaverini kanssa ensin Bad Vilbelin keskustaa kiertäen ja sit-ten lähistöllä olevassa metsässä kävellen. Perheviikon viimeisenä päivänä kävimme tutustumassa Bad Homburgiin jo etukäteen. Viikon loputtua jäi harmittamaan, että emme ehtineet viettää paljon ai-kaa isäntäperheen kanssa, koska isäntäperheet olivat järjestäneet meille paljon menoja. Lauantaina 29.6. siirryimme Bad Homburgiin nuorisohostel-liin, jossa kansainvälinen leiri pidettiin. Leirille tuli 20 nuorta 15:sta eri maasta. Leirin aikana meille oli järjest-etty monenlaista ohjelmaa ja tu-tustumiskäyntejä. Sunnuntaina aloitimme käymällä Saalburgin roomalaisessa linnoituksessa ja Hessenparkin ulkomuseossa. Ensimmäisen leiriviikon ai-kana kävimme muun muassa paikallisessa pankissa, paikalli-sella radio- ja tv-studiolla, Rilano hotellin keittiössä kokkaamassa, Rhine Valleyssa, Wiesbadenissa, Frankfurtin pelastuskeskuksessa, Saksan pörssissä, Rhine-Main lentokentällä, Frankfurtin kes-kustassa ja seikkailupuistossa. Käynti paikallisessa radio- ja tv-studiossa oli mielenkiintoinen. Meille kerrottiin esimerkiksi, miten uutislähetykset kuvataan tai miten radiolähetyksiä teh-dään. Kokkaaminen Rilano hotellissa oli mahtava kokemus. Meidät

jaettiin kolmeen ryhmään, joista yksi teki alkuruuan, toinen pääru-uan ja itse olin ryhmässä, joka teki jälkiruuan. Viikon kohokohta oli Rhine-Main lentokenttään tutustumin-en. Kiertelimme bussilla lento-kenttää oppaan kanssa. Parasta oli nähdä lentokoneita läheltä.

Toinen leiriviikko alkoi mu-kavasti vapaapäivällä. Nukuimme aamulla ensin pitkään ja lounaan jälkeen lähdimme pienellä poru-kalla shoppailemaan Frankfurtin keskustaan. Tiistaina valmistauduttiin hen-kisesti seuraavan päivän koi-tosta varten ja vietettiin aikaa keskenämme. Keskiviikkona oli vuorossa leirin haasteen kokoam-inen. Haaste oli miettiä oman kotimaan ja Saksan välisiä eroja. Tein yhdessä toisen suomalaisen

kanssa myös esitelmän Suomesta. Torstaina aamulla lähdimme käymään nopeasti pienellä poru-kalla Frankfurtin keskustassa ja sen jälkeen illemmalla menimme viettämään jäähyväisjuhlia yhden isäntäperheen kotiin. Siellä osa meistä toteutti leirihaasteen. Per-jantaina oli pakkailua ja erillisiä aktiviteettejä. Lauantaina olikin jo hyvästien ja kotiinlähdön aika.

Lions Youth Camp – Rhine Main 2019 Frankfurtissa oli kai-kin puolin kasvattava ja mahtava kokemus. Vaihdon aikana opin puhumaan englannin kieltä rohkeammin ja kehityin sen ääntämisessä sekä opin paljon uusia sanoja. Sain myös hyvää kokemusta siitä, miten pystyn pärjäämään hyvin ulkomailla käyttäen vain englantia, vaikka en ymmärtänyt-kään ihan kaikkea. Vaihto vahvisti minua ihmisenä monin tavoin ja toi hyvää koke-musta. Nyt uskallan matkustaa itsenäisesti jo vähän varmemmin. Sää Frankfurtissa oli suurimman osan ajasta kuuma, jopa yli +30 asteen. Mahtavinta oli se, kun tutus-tuin moniin mukaviin ihmisiin eri puolilta maailmaa ja sain uu-sia kavereita. Haluan kiittää LC Haukipudas/Kelloa saamastani mahdollisuudesta osallistua Lions-nuorisovaihtoon.

SUSANNA SEPPÄNENHaukipudas

NUORISOVAIHTO

Kolme viikkoani Saksassa

MISTÄ KYSE?Lions-nuorisovaihto on 17–21-vuotiaiden nuorten kesäaikana tapahtuvaa muuta-man viikon mittaista tutustumista muihin maihin ja niiden kult-tuuriin. Tämä tapah-tuu perheoleskelun ja kansainvälisten leirien muodossa. Vuosittain Suomesta on lähtenyt noin 200 nuorta ja Suomeen on saapunut 140–160 nuorta. Suomessa järjestetään tavalli-sesti 4–5 kansainvälistä leiriä kesässä. Lionsklubit hyväksyvät ja lähettävät nuoren vaihtoon ja järjestävät perheoleskelumah-dollisuuden Suomeen saapuville nuorille. Tavallisesti lähettävä klubi tukee nuoren matkaa taloudellisesti erikseen sovittavalla määrällä. Eettisistä syistä lions-klubin jäsenen lapselle tukea ei voida maksaa.

Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan nuori-sovaihtoon tai toimi-maan isäntäperheenä, ota yhteyttä ennen joulukuuta 2019 haku-kaavakkeiden ja lisä-tietojen saamiseksi. MARIKA HAAPAKOSKI marika.haapakoski@ gmail.com


Villipetojen kylmä Suomi tutuksiIndonesialainen Michael vietti ikimuistoisen kesän Oulussa

– Moni kysyy minulta, miksi tulin Suomeen, Michael Samuel Subi-harto naurahtaa. Indonesialaisella Michaelilla toivelistalla olleet Australia ja Ja-pani olivat jo täynnä. Euroopasta hänen korviinsa kiinnostaville maille kuulostivat Suomen lisäksi Ruotsi ja Saksa. – Ainoa asia, jonka tiesin Ou-lusta, oli Toripolliisi, Michael naurahtaa. Oulu tuntuu pieneltä kaupungil-ta, jossa on paljon tilaa ja vähän ruuhkia. Kesä on tuntunut myös hyvin kylmältä. Michael majoittui Päivi Karp-pisen perheeseen Oulun Sangin-suuhun. Karppisen oma poika Samu suuntasi loppukesästä Lions-vaihtoon Kiinaan ja Taiwaniin. Samu hakee vaihdolta uutta näkökulmaa myös itseensä, sillä hänet on aikanaan adoptoitu Kii-nasta. – Juureni ovat Aasiassa ja hal-uaisin oppia kiinaa. Päivi Karppinen kertoo, että Samu puhui sujuvaa kiinaa tul-lessaan Suomeen, mutta kieli on unohtunut. – Kiinan kieli vaihtui sekakielen kautta suomeksi, hän muistelee.

Michaelin vierailun aikana molemmat pojat ovat opettaneet toisilleen omaa kieltään. – Osaan laskea suomeksi yh-destä kymmeneen. – Sama sama on muuten ole hyvä indonesiaksi, Samu kertoo väliin. Ikkunasta näkyy peltoa ja metsää. – Kysyinkin ensimmäisenä, onko täällä villieläimiä, Michael kertoo. Ensimmäiset kerrat yksin ta-lossa olivat jopa vähän pelottavia, kun ympärillä oli vain pelkkää metsää. Vierailuun on kuulunut Ou-

Olipa kyllä kuuma ja niin eri-lainen ilmasto kuin Suomessa. Olin saapunut aivan Pyreneiden lähellä sijaitsevaan Pau-kau-punkiin. Tukahduttava kuumuus, uusi perhe ja kulttuuri sekä kieli, jota en ymmärtänyt aiheuttivat kult-tuurishokin oireita. Perheessä oli neljä lasta, iältään 9–16-vuotiaita. Yksi heistä lähti vaihtoon Irlan-tiin. Heillä oli kolme kissaa, yksi koira ja hieno talo lähiöalueella. Pihalta löytyi uima-allas ja teras-si, jossa istuimme lämpiminä il-toina. Siinä oli ero Suomeen, että vaikka illat olivat pimeitä, ei ollut kylmä eikä edes viileä. Isäntäperheeni äiti oli varan-nut kaikenlaista tekemistä meille. Ensimmäinen kohde, jossa vie-railimme, oli Paun linna. Siellä

luun tutustumista, mutta tulles-saan Michael ehti tutustua myös pääkaupunki Helsinkiin. – Tuomiokirkko, Säätytalo, Al-las Pool, luettelevat pojat vierailu-kohteita.

Indonesialaiset ovat pääosin muslimeja, mutta Michael käy katolista koulua. 12. luokan aloi-tus myöhästyy muutaman päivän vaihtojakson takana. Matematiik-ka ja tilastot kiinnostavat nuorta miestä. – Soveltuvuuskokeen mukaan

psykologia olisi minulle sopiva ala, se oli yllättävää, hän kertoo. Michael kertoo olleensa aiem-min ujo ja hiljainen ja pyrkivänsä

nyt olemaan sosiaalisempi. Siitä olisi hyötyä tulevaisuudessa myös työnhaussa, hän uskoo. Michael oli kuullut ennakkoon, että suomalaiset ovat hiljaisia. – Joten odotukseni eivät olleet korkealla, hän vitsailee. Karppisten perheessä on aiem-min ollut Erasmus-opiskelijoita ja au paireja, mutta Michael on ensimmäinen nuorisovaihdon kävijä. – Tämä on ollut todella hyvä kokemus, Päivi Karppinen ker-too.

Haastattelupäivänä perhe ai-koi suunnata vielä Koiteliin pais-tamaan makkaraa ja ihailemaan koskimaisemia yhdessä toisen Lions-nuorisovaihtoon osallistu-van perheen kanssa. Vaihto päättyy viikon mittai-seen leiriin Kokkolassa. Sinne tulee lähialueilla Lions-vaihdossa olleita nuoria. – Toivon, että saan leiriltä lisää uusia ystäviä, Michael toivoo.

ELSI SALOVAARA

Etelä-Ranskan lämpimiä öitä jäi ikäväsyntyivät kuninkaat Henrik IV ja Kaarle XIV Juhana, ja se on nykyään museokäytössä. Linnan lähettyvillä olevalta tas-anteelta avautui huikeat näköalat Pyreneille. Muita mieleenpai-nuvia vierailukohteita olivat Lourdes, Fêtes de Bayonne, kesä- kaupunki Hossegor ja parien ystävien grillijuhlat. Kymmenen perheessä viete-tyn päivän jälkeen siirryin leirille. Leirillä oli 14 nuorta ympäri maailmaa. Huoneessani oli kolme muuta tyttöä Norjasta, Italiasta ja Japanista. Meillä oli oikein mu-kava porukka, ja uskon saaneeni pitkäaikaisia ystäviä heistä. Leirillä oli noin kolme kertaa enemmän toimintaa kuin per-hejaksolla. Olimme joka päivä menossa jonnekin ja vierai-

limme päivittäin ainakin kah-dessa kohteessa. Parhaimmat aktiviteetit mie-lestäni leirillä oli melominen ka-nootilla, käynti Padiracin luo- lassa ja kansainvälinen päiväl-linen. Kanootilla melominen oli ensimmäinen kertani, ja olin todella positiivisesti yllättynyt. Kansainvälisellä päivällisellä jokainen sai tehdä jonkun perin-neruoan omasta kotimaastaan. Itse tein riisipiirakoita. Päivälli-sellä tutustuimme sitten hieman eri maiden ruokakulttuureihin. Iso kiitos Lions klubille, LC Kempele Auroralle, joka mah-dollisti matkani. Matka oli ikimuistoinen, mahtava ja sil-miä avaava kokemus.

KAISA KOSKELA

Osaan laskea suomeksi yhdestä

kymmeneen.

“Yläportaalla istuvat Samu, Päivi ja Pyry Karppinen saivat indonesialaisesta Michaelista uuden ystävän.


KANSAINVÄLISYYS

LC Oulu-Raatin ryhmän tavoite oli osaksi osallistua viralliseen convention-tapahtumaan ja toi-saalta seurata Lions-paraatia lauantaina 6.7.2019 sen reitin varrella. Tapahtumaan alettiin valmistautua jo kello 8 aamulla seuraamalla eri maiden klubien valmistautumista. Joukko oli värikäs ja osoitti maailman eri kulttuurien erilai-suuden ja värikkyyden. Vuoden 2006–2007 Suomen Lions-liiton puheenjohtaja, Pekka Rautakorpi sai tilaisuuden tavata ystävänsä PID Salim Moussa’n kulkueen pysähtyessä reitin ruuhkautumis-en takia. Muillakin LC Oulu-

Raatin edustajilla oli tilaisuus olla yhteydessä eri maiden tuttujen klubien edustajien kanssa. Kulkueen edetessä oli mahtava huomata konkreettisesti Lions-järjestön laajuus ja yhteenkuulu-vuus sekä kuinka paljon klubeja on maailmanlaajuisesti. Aasian merkitys klubien määrässä oli yllättävää huomata. Matkalla oli Raatti-klubista mukana kaksi joukkuetta. Toinen osallistui virallisesti kokoukseen ja toinen osallistui seuraamalla kulkuetta. Ensimmäiseen ryh-mään kuuluvat Jouko ja Päivi Lampinen sekä Jukka ja Outi Isotalo osallistuivat viralliseen

Matka Vihannista Adrianmeren rannalle

Viime kesänä Nazmi Abazi tutustutti suoma-laisia leijonaystäviään Albaniaan. Vierailu oli

lämmin niin tunnelman kuin säiden puolesta. Aloitetaan tarina kuitenkin viime kesää kauempaa, muuta-man vuosikymmenen takaa, siitä miten Kosovossa asunut albaani Nazmi Abazi saapui Suomeen 90-luvulla. Istuessaan junassa kohti Ou-lua, Nazmi jää vahingossa kyy-distä jo Oulaisissa. Se on kuiten-kin onni onnettomuudessa. Hän saa oppaakseen paikallisen nai-sen, Lean, jonka kanssa menee sittemmin naimisiin. Suomesta tuli Nazmin toinen kotimaa. Löytyi työ SOS-lap-

sikylässä, lisäksi hän toimi tulk-kina muille maahanmuuttajille. Vuosien ajan Nazmi ja Martti Hyvärinen istuivat vierekkäin Lions Club Vihannin klubita-paamissa. – Suomensin hänelle outoja suomen kielen sanoja, Martti muistelee. Leijonatoiminnan myötä myös perheet ystävystyivät. Nazmin ja Lean muuttaessa Ouluun yhtey-denpito harveni, mutta kun he sit-ten tapasivat sattumalta kaupas-sa, Nazmi kysyi ystäviä mukaan matkalle. Suuntana olisi Albania, jonne Nazmi ja Lea olivat suun-taamassa seuraavana kesänä. – Ja mehän Liisan kanssa in-nostuttiin lähtemään reissuun, ja mukavaa oli. Viime kesänä

lähdimme uudelleen. Mukaan lähtivät myös lastenlapsemme, 15-vuotias Eeva, ja 13-vuotiaat Lauri ja Matias sekä toinen lei-jonapariskunta, Jouni ja Merja Siponmaa, Martti kertoo.

Ystävällisten ihmisten AlbaniaRäätälöity matka vei seitsen-henkisen porukan ensin lentäen Helsinkiin, sieltä Frankfurtiin ja lopuksi Albanian pääkaupunkiin Tiranaan. Loppumatka liki 60 kilometrin päässä sijaitsevaan Shengjiniin tehtiin tilataksilla. Pohjois-Albanian rannikko on paikallisten lomanviettoaluetta. – Turismi ei ole pilannut sitä, ja paikalliset olivat todella ystäväl-lisiä, Jouni tuumaa.

Kansainvälinen leijonak okous houkutteli oululaisleijonat Milanoon

Yläkuvassa koko joukko on hotellin aamupalalla. Nazmi Abazi pöydän päässä.

Vieressä 15-vuotiaan Eevan kissapiirros, joka koristaa nyt hotellin aulaa.

Alla kuva palmun alle päässeestä Matiaksesta.


kansainväliseen kokoontumiseen. Toisessa ryhmässä olivat Pi-rjo ja Raine Bastman, Eeva ja Pekka Rautakorpi sekä Hannu ja Margit Päätalo. Majoitukset oli järjestetty vuokraamalla tilava asunto Milanon keskustasta sekä talo Gardajärven läheisyydestä. Matkat tapahtuivat vuokra-autol-la. Majoitusmuoto oli erittäin on-nistunut, koska oli mahdollisuus pidempiaikaiseen keskinäiseen kanssakäymiseen ja parempaan tutustumiseen. Vuokra-auton myötä oli mah-dollisuus tutustua laajemmin Pohjois-Italian kohteisiin.

Monzassa voitiin aistia aikoi-naan suuren moottoripyöräilijän Jarno Saarisen aikaan saamaa Suomi-Italia-yhteyttä. Italias-sahan on paljon Jarno-nimisiä poikia ja miehiä, kuten entinen formulakuljettaja Jarno Trulli. Oli mielenkiintoista vierailla Monzan moottoriradalla, missä myös tänä vuonna esiintyivät suomalaiset nimet Valtteri Bot-tas ja Kimi Räikkönen. Matkalla Comojärven rannoilla oli tilaisuus nauttia italialaisesta ruuasta mukavassa ravintolassa järven rannalla venesataman toi-mintaa seuraten. Eeva ehti myös nauttimaan järven raikkaasta ui-

mavedestä. Gardajärvellä toinen ryhmä majoittui 600 vuoden ikäisessä vasta moderniksi kunnostetussa kartanossa. Siellä oli myös ti-laisuus tutustua viinin tuotan-toon ja itse viineihin Monte Zovo -viinitilalla.

Esittelijänä toimi yllättäen suomenkielinen opas, joka oli tehnyt osan opinnoistaan Porissa ja oppinut lyhyessä ajassa yllät-tävän hyvin suomen kielen. Italian kulttuuriin tutustuttiin myös Veronassa mm. Romeon ja Julian parvekkeen alla. Toinen ryhmä majoittui korkeatasoisen golfkeskuksen alueella. Matka oli antoisa sekä lionshen-gen että klubin sisäisen hengen kohottamiseksi. Sopiva kulttuuri-annos paikallisesta elämästä tun-tui myös mukavalta.

HANNU PÄÄTALO

Matka Vihannista Adrianmeren rannalle Nazmi on matkustanut vaimon ja kahden poikansa kanssa Alba-niaan vasta Kosovon sotien päät-tymisen jälkeen. Matkoilla on ta-vattu sukua. – Lea osaa albaniaa ja puhuu sitä paremmin kuin minä suomea. Hänelle kielitaidon ylläpitäminen matkoilla on tärkeää, Nazmi nau-rahtaa. Hän kiittää ensinnäkin Marttia ja Liisaa, että nämä uskalsivat lähteä ensimmäiselle Albanian-matkalle turisteina. Hänestä on hienoa esitellä kotimaataan ystäville. – Maa ei ole tuttu suomalaisille, mutta kulttuurit tulevat tutuksi, kun ihmiset tapaavat. . Lapset Eeva, Lauri ja Matias eivät olleet tienneet Albanian maata olemas-

sa olevankaan ennen kuin alettiin suunnittelemaan matkaa. – Roolithan tässä vaihtuivat, minä olen tottunut Suomessa ole-maan vieraassa maassa, Nazmi nauraa.

Paikallinen osaa tinkimisen taidonSuomalaisleijonia ilahdutti Alba-niassa halpa hintataso. – Neljällä eurolla sai mahan täyteen, Jouni kertoo. – Ruoka oli hyvänmakuista ja hyvänlaatuista, kehuu Martti. Nazmi kertoo, että kaupungin ulkopuolella hintataso olisi vielä tuplasti halvempi. Oma paikallinen ”opas” oli suomalaisleijonille suuri apu. – Nazmihan meille neuvotteli

Kansainvälinen leijonak okous houkutteli oululaisleijonat Milanoon

hyvät hinnat joka paikasta. Ho-tellin vieressä olevalla rannalla meille oli koko viikon ajan varat-tuna samat rantatuolit, Martti ja Jouni kertovat. – Oli hienoa, että he tulivat tutustumaan juuriini ja esittelin suomalaisia ystäviäni ylpeydellä paikallisille, Nazmi kehaisee. Martin ja Liisan lastenlapset nauttivat kovasti reissusta. Eeva on innokas piirtäjä, ja hänelle uudet maisemat tarjosivat myös kovasti inspiraatiota. – Matiaksella oli toiveena päästä palmun alle, ja se onnistui heti ho-tellin pihalla, Martti kertoo. Toiseksi viimeisenä päivänä Matias huomasi, että rannalla voi vuokrata liukumäellä varustetun polkuveneen. Hän päättäväisesti

vuokrasi veneen ja tarjosi ven-ematkan toisillekin. Lapsille venematka oli elämys, kun veneestä saattoi vielä liukua mereen uimaan. Viiden hengen tunnin venematka maksoi 4,2 eu-roa.

Halailu kuuluu kulttuuriinShengjinin seutu on heidän mukaansa erittäin turvallista ja rauhallista. Hiljaisuus tulee puoliltaöin, ja silloin esimerkik-si rantabulevardin kauppiaat pistävät kojunsa kasaan ja ravin-tolat sulkevat ovensa. Humalaisia kaduilla ei näe. Nazmi kertoo, että albanialaiset on kasvatettu halaamaan ja huo-mioimaan vanhemmat ihmiset. – Monet turistit ovat ihmeissään ihmisten halaamisesta, mutta se kuuluu kulttuuriin. Lähtiessään suomalaiset kiit-tivät hotellin ystävällistä hen-kilökuntaa lahjapaketilla, joka piti sisällään Suomi-aiheisen kir-jan ja Eevan matkalla tekemän kissapiirroksen. Tyhjin käsin eivät lähteneet matkaan turistitkaan, sillä hotel-linjohtaja oli tilannut heille kolme

pulloa paikallista konjakkia. Il-man halauksiakaan ei paluumat-kalle päästy, vaan hotellinjohtaja halasi kaikki läpi. Viimeinen yö vietettiin ho-tellissa Tiranan lentokentän läheisyydessä. Aamulla lento-kentälle lähtiessään Lauri ja Ma-tias sanoivat: ”Heippa Albania! Meillä on ollut superloma.”

Suomalaiset olivat luottamuksen arvoisiaNazmin mukaan Albania on maa, joka haluaa kehittyä. Se tarkoittanee myös turistimäärien lisääntymistä. Se huolestuttaa. Hän oli kertonut paikallisille ennakkoon, että suomalaiset ovat rehellisiä ja tarkkoja aikataulun suhteen. – Oli minulla siinä paineitak-in. Halusin, että paikallisille jää suomalaisista oikea kuva, että he ovat mukavia, ystävällisiä ja sivistyneitä. Jos joku luottaa min-uun, hän luottaa myös ystäviini sataprosenttisesti, Nazmi kertoo. Ensi kesää ei ole vielä suun-niteltu, mutta voi olla, että Alba-niaan suuntaa taas suomalaislei-jona jos toinenkin.

ELSI SALOVAARA

Hotellinjohtaja rutisti jokaista suomalaista näiden lähtiessä kotimatkalle.“

Monzassa voitiin aistia aikoinaan suuren moot-toripyöräilijän Jarno Saarisen aikaan saamaa Suomi-Italia-yhteyttä.

“

Esittelijänä toimi yllättäen suomen-

kielinen opas.


Pyrimme toimissamme to-teuttamaan lions-palveluhaastei-ta: Diabetes, Ympäristö, Nälkä, Näkökyky, Lasten syöpäsairaudet sekä teemaa Me palvelemme, We serve. Aloitamme kesän odotuksen pe-rinteisellä kevään ja kesän muo-tia esittelevällä Säihkettä suveen -muotinäytöksellä. Huhtikuussa se järjestettiin Ravintola Pohjan Kievarissa jo neljännen kerran, LC Kempele Auroran aktiivisten ja innokkaiden jäsenten toimesta. Näytöksessä monet klubimme jäsenet, perheenjäsenineen ja ystävineen toimivat malleina. Näin olemme keränneet varoja, jotka jaamme edelleen kulloinkin valitsemillemme tahoille. Avus-tuskohteitamme ovat olleet lähinnä lapset ja nuoret, mutta tuemme myös vähävaraisia per-heitä ja yksinäisiä henkilöitä. Teemme yhteistyötä seurakun-nan, kunnan ja hoitolaitosten kanssa. Osallistumme kirkkok-ahvien tarjoiluun ja Kempeleen K-Supermarketin ylijäämäruok-ien jakeluun seurakunnan Ruoka-torilla. Samassa yhteydessä järjestämme kahvitarjoiluja Ruokatorin asiakkaille ja joulun alla annamme heille pienen pa-ketin. Keväällä ulkoilutamme hoitoko-din asiakkaita, syksyllä käymme heidän kanssa muistimessussa ja joulukuussa laulamme yhdessä joululauluja. Kesäaikana, toukokuun alusta lokakuun loppuun, huolehdimme Kempeleen baanan siisteydestä, yhteistyössä LC Kempele Sampo-lan kanssa. Olemme järjestäneet

Kempeleen kouluavustajille dia-betes-luennon ja tilanneet kirjas-toon Diabetes-lehden. Olemme myös järjestäneet käytettyjen silmälasien keräyksiä eri kohteis-sa. Lasit on luovutettu Specsaver-sille, jossa ne huolletaan ja mi-tataan sekä toimitetaan edelleen kehitysmaihin. Yli 800 henkilöä on näin päässyt näkemään maail-maa vähän selkeämmin. Käynnistimme myös uuden,

paljon toivotun aktiviteetin. Monet Kempeleeseen haudat-tujen omaiset olivat tiedustelleet seurakunnalta, voiko seurakunta hoitaa hautakynttilöiden syty-tyksiä, omaisten toivomina ajan-kohtina. Tartuimme tilaisuuteen ja saimme solmituksi jo muu-tamia sopimuksia. Sytytämme kynttilät omaisten toivomuksen mukaisesti. Jo kolmen toimikauden aikana olemme jakaneet Kempeleen 3.

luokkalaisille Vastuu on meidän -lehtiset. Usein olemme saaneet mukaan myös koulupoliisin, joka on kertonut netin ja älypuhelimen vaarojen lisäksi myös alaikäisen rikosoikeudellisesta vastuusta. Lahjoitimme Linnakankaan 1.–2. luokkien käyttöön 105 kpl huomioliivejä. Keväällä tilasimme Nuojuan Te-atteripajalta murrosikäisille suun-natun laulunäytelmän ”Onko se totta”.

Näytelmän aineistoa kerätessään Tuija Nuojua on mm. haastatel-lut vankeja Oulun vankilassa. Näytelmä esitetään kolmella Kempeleen koululla syys- ja lokakuun aikana. Annoimme tukea Nuu-teatterin Ulvova mylläri -esityksen viit-tomakieliseen tulkkaukseen ja VAU:lle ”Road to Abu Dhabi” kisamatkaan. Lähetimme kempeleläisen nuor-en kansainväliselle nuorisoleirille Ranskaan. Annoimme stipendejä mm. musiikin ja ranskan kielen opiskeluun. Sri Lankan kum-mityttömme on jo 10-vuotias. Lions-järjestön kautta hän saa klubiltamme tukea oppimateri-aalin ja koulupuvun hankintaa varten. Auroralla on kaiken aikaa myös Haku päällä. Kunnan järjestämässä Hyvä kasvaa Kem-peleessä -tapahtumassa ja Zep-pelinin Naisten Illassa olemme olleet mukana kertomassa Lions -toiminnasta. Kiitän LC Kempele Auroran aktiivisia jäseniä päättyneestä kaudestani. Kiitän yrittäjiä, jotka mahdollistavat vuodesta toiseen muotinäytöksemme toteutumisen sekä kaikkia nimeltä mainitse-mattomia yhteistyötahoja, joiden kanssa olemme saaneet toimia.

Yhdessä toteutamme tunnuslau-setta: Monta tapaa tehdä hyvää.

ANJA HIRVELÄ

presidentti kaudella 2018–2019

Oheinen kuva on otettu 12.2.2019 Kempeleen Kirkonkylän koululla. Lapset kuuntelevat tarkkaavaisesti, kun koulupoliisi Jarkko Kähkönen kertoo alaikäisen rikosoikeudellisesta vastuusta.

Kempeleessä monta tapaa tehdä hyvääKLUBIT TOIMIVAT

Oulun Lions klubit lähestyivät meitä Oulun seudun Mielen-terveysseura ry: n ylläpitämän Oulun kriisikeskuksen väkeä ja halusivat lahjoittaa Kuusi-saaren talvitapahtuman tuotot toimintaamme. Miten ilahtuneita olimmekaan! Yhdessä tiimin kanssa mi-etimme mihin lahjoitusrahaa en-iten tarvitaan. Valitsimme sille kaksi kohdetta:

Sekasin chat -toiminta: Sekasin-chat on valtakunnallinen, laajasti avoinna oleva keskustelupalvelu, joka tukee mielen hyvinvointia ja mielenterveyden ongelmista selviämistä. Chat luo toivoa jokai-selle nuorelle ja auttaa ratkomaan mieltä painavia ongelmia. Chatissa on mahdollista kes-kustella mistä tahansa mieltä painavasta asiasta: omasta olos-taan, mielenterveyden pulmista, vaikeista tapahtumista elämässä, avun hakemisesta. Sivustolla

tarjotaan lisäksi tietoa erilai-sista mielenterveyden vaikeu-ksista sekä ohjausta apua tar-joaviin tahoihin. Chatissa otetaan nuorten kokemukset todesta ja nuori saa tuntea, että hän ei ole yksin ja asiat ovat ratkaistavissa. Oulun yksikössämme olemme mukana tarjoamassa chat-aikoja ja tällä hetkellä atk-laitteemme vaativat uusimista. Päätimmekin siis käyttää osan lahjoituksesta laitteiston uusimiseen.

Tolokkua elämää -työpajatoi-minta: Tolokkua elämää -kurssin tavoitteena on lisätä työpajoilla työskentelevien nuorten valmiuk-sia elämänhallintaan. Oulun kriisikeskus on antanut panostaan kurssin sisältöjen su-unnitteluun ja toteutukseen. Lah-joitusrahalla on tarkoitus tarjota työpajalla työskenteleville nuor-ille yhteinen elokuvateatteri-ilta ja näin vahvistaa yhteistoiminnal-lisuutta ja tuoda iloa arkeen.

Oulun Lions-klubien lah-joitus on hyvä esimerkki siitä, kuinka hyvää tekemällä saa ai-kaan hyvää. Itse tapahtuma, josta hyväntekeväisyyspotti saatiin kerättyä eli Kuusisaaren talvita-pahtuma toi paljon iloa varmasti sekä tapahtumien järjestäjille että osallistujille. Ilmaistapahtumat vähävaraisille perheille voivat olla niitä ain-oita mahdollisia elämyksellisiä hetkiä, joihin tiukassa taloudel-lisessa tilanteessa on mahdollista osallistua. Ja kun viivan alle jäävä rahasumma vielä lahjoitetaan eteenpäin, voittavat mielestäni kaikki.

Yhteistyössä ja yhdessä tekemisessä on voimaa! Lämmin kiitos koko Kriisikeskuksen henkilökunnan puolesta.

NINA KONTULAtoiminnanjohtaja

Kuusisaaren talviriehan tuotot lahjoitettiin Oulun Kriisikeskukselle

Liikekeskus Zeppelin, Matteusaukio, 2.krs

KATTAVAT HAMMAS- LÄÄKÄRI- PALVELUT

Vapauta hymysi!Oulun Kruunun ammattilaiset korjaavat hampaiden asentovirheet,

puutokset, värjäymät ja muut esteettiset kauneusvirheet.Varaa aika jo tänään: p. 020 7350 340, www.oulunkruunu.fi

Kiitos!


Sponsored by LC Haukipudas

RAAHE

AIKASIARVOINENKAUPPA

PATENIEMEN APTEEKKI Väliahontie 56p.5555 365, 5555 220ma-pe 9-19, la 9-16

TOPPILAN SIVUAPTEEKKI Koskelantie 66p.5565 417ma-pe 9-17.30, la suljettu

www.pateniemenapteekki.fi

Elämänmittaista huolenpitoa.

Tilaa klubillesi I-piirin pinssit! Hinta 6€/[email protected]. 0500 848229

Zeppelin (2. krs) puh. 044 770 0229Avoinna ark. 10–19, la 10–16, su 12–16

Olen varannut konserttipäivän, mutta en ole vielä päättänyt, minkä hyväksi konsertoisin. Näin alkoi keskustelu mök-kimatkalla Maija Tynkkysen, minun ja mieheni Sepon kes-ken. Ei mennyt kauan aikaa, kun keksimme, että leijonien kautta voitaisiin kerätä rahaa lasten ja nuorten diabetes- ja syöpäpotilaiden hyväksi. Diabetes ja lasten syöpä ovat Lions-järjestön palvelualueita. Toimeen ryhdyttiin yhteistyössä Oulun tuomiokirk-koseurakunnan, LC Oulu- Ul-eåborgin ja LC Oulu/ Myllyo-ja-Haapalehdon kanssa. Leijonat myivät innokkaasti lippuja, ja Maija valmisti kon-serttiohjelman, joka sisälsi barokkiajan cembalo- ja urku-musiikkia. Tuotto 2150 euroa annettiin

Konsertilla iloa lasten arkeen

Pohjois-Suomen terveydenhuol-lon tukisäätiön ”23421 Lasten ja nuorten vastuualueen lahjoitus-rahastoon” käytettäväksi Oulun yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten klinikan diabetes- ja syöpäpotilaiden hyväksi. Lions-järjestön päätehtävä on auttaa ja palvella siellä, missä apua tarvitaan. Joskus työ voi-daan tehdä konkreettisesti aut-

tamalla erilaisissa toimissa ja ti-lanteissa, joskus tarvitaan rahan keräämistä avuntarpeessa oleville. Järjestössä tarvitaan monenlaisia auttajia erilaisiin tilanteisiin. Vahvuutemme on juuri se, että joukkoomme kuluu erilaisia ih-misiä, joiden yhteinen päämäärä on hädän tunnistaminen ja avu-nantaminen.

LEENA SAARELA

LC Oulu/Sarat

Oulun 1. naisklubiTule mukaan iloiseen joukkoomme, ota rohkeasti yhteyttä:Anne Väänänen, puh. 044 2435 174 [email protected]

“

Olen varannut konserttipäivän, mutta en ole vielä päättänyt, minkä hyväksi konsertoisin.

Kuva on konserttituottojen luovutuksesta.

ANNA PALAUTETTA

TAI KYSY LISÄÄ:

[email protected]

Kiitos!


JäsenryntäysLimingan

Kultasirkkuihin

KLUBIT TOIMIVAT

Kauden aloituskokous Lakeustalolla oli ikimuistoinen: yhden illan aikana jäseneksi saatiin seitsemän uutta leijonaa. Saattaa olla ennätys. – No onhan tässä melkoinen haku päällä ollutkin, naurahti klubin presidentti Pauliina Paavola. Elokuun alussa pidetty kansallispukujen tuuletustempaus taisi olla monelle lions-jäsenyyttä harkinneelle se viimeinen pisara hyvässä mie-lessä, näin Kultasirkut pohtivat. Alkaneesta kaudesta on tulossa makoisa, sillä illan ohjelmaan kuului leijonalupausten vastaanottamisen lisäksi kauden toimintasuunnitelman läpikäyminen. Tulossa on ainakin panimovierailu ja leivontailta.


Aktivoimiskeppi kierrossa

Siinä se on, hallituksemme kokouksessa edessämme pöydällä, kävelykeppi, jonka nuppina on hopeinen leijonanpää. Tai niin, oikealta nimeltään se on ak-tivoimiskeppi, jonka tarkoitus on kepin lahjoitta-

jien mukaan saada klubit vierailemaan toisissa klubeissa ja näin tehostamaan vuorovaikutusta ja samalla tuomaan ja saamaan uusia ideoita omaan lionstoimintaansa. Mikä hieno ajatus nykypäivänä, kun lapset ja nuoret is-tuvat oppilaitoksissa välitunneilla vierekkäin penkeillä ja rappusilla, mutta normaalin katsekontaktin ja suoran kas-vokkain puhumisen sijasta lähettelevät toisilleen viestejä pienillä elektronisilla laitteilla näpytellen. Ja eihän käytäntö ole toki vieras varttuneemmankaan väen, kuten tehokkaiden leijonien, seurustelussa. Tai per-heissä, joissa ne harvat yhteiset hetket voidaan viettää pää alaspäin ja ajatukset jossain aivan muualla kuin toisten perheenjäsenten päivän kuulumisissa. Kyllä, ja todistusai-neistoa löytyy, ainakin, jossa uskomme television reality-ohjelmia – ja miksi emme uskoisi. Nyt onneksi ongelmasta jo puhutaan, kuten TV1:n Puoli seitsemän -ohjelmassa. Siellä vieraana ollut rum-pali Jussi 69 otti asian esille verratessaan tämän päivän rock-konsertteja vaikkapa Renegades-yhtyeen 1960-luvun konsertteihin: kuusikymmentäluvulla ihmiset kuuntelivat konserteissa esiintyjiä, elivät musiikin mukana, tänään haetaan parasta kuvakulmaa ottaa selfie, luonnollisesti selkä esiintyjiin päin. Ja kuva lähetetään tietysti saman tien konsertin iloista vajaaksi jääneille ystäville. Siis mistä iloista? Siis missä muistot mahtavasta konsertista, jossa yleisö lauloi ja tanssi mukana tuntien vahvaa yhteenkuuluvuutta ja josta riittää kertomista uusille sukupolville? – No, tietysti ne selfiet! Digitalisaatio koskettaa meitä jokaista ja palvelee meitä hyvin, kun osaamme pitää sitä palvelijanamme, emme isäntänämme. Kiitos siis Aarto Mäkiselle ja Seppo Saarelal-le, jotka lähettivät viime keväänä leijonapäisen kepin kiertoon muistuttamaan meitä vuorovaikutuk-sen, ystävyyden ja toistemme kunnioittamisen tärkeistä teemoista, jotka ovat sitä aitoa peruslionismia. Kyllä me, LC Kuhmo/Helenatkin, viemme ilolla tätä hienoja ajatuksia sisällään pitävää aktivoimiskeppiä eteenpäin. Toivottavasti tällä kepillä on tehokkaampi kas-vuvauhti kuin meidän klubimme uudistaman Maakun-nanrannan leikkipuiston reunanurmelle 100-vuotiaan Suomemme kunniaksi istuttamallamme Tulevaisuuden juhlakuusella, joka heiveröisestä alustaan alkaen on saanut näiden kahden vuoden aikana lyhyeen varteensa vain noin kymmenen senttiä lisäpituutta. Eikä tuo runk-okaan ihan varsinaiselta rungolta vielä näytä.

IRMELI AALTO

KOLUMNI

Oulun kaupungissa omakoti- ja pientalovaltainen rakentaminen on lisääntynyt erityisesti Hiuk-kavaaran-Talvikankaan alueelle, jonne on muuttanut runsaasti nuoria perheitä. Alueelle on ra-kennettu kaksi uutta kouluraken-nusta. Oulu/Myllyoja-Haapalehdon ja Oulu/Oulujoen klubit tutustuivat alueelle muuttaneisiin perheisiin pitämällä Satujen iltoja kerran kuukaudessa syksyllä 2018 kir-jastotoimen ja nuorisotyön kans-sa yhteistyössä Hiukkavaaratalon kirjastossa. Yhteistyötä joulun jälkeen jatkoi Oulu/Myllyoja-Haapalehdon klubi. Kirjasto on perheiden olohuone, jossa vanhemmat lapsineen odot-tavat soitto- ja liikuntaharrastuk-sista lapsiaan. Tämän vuoksi oli otollista aloittaa Satujen illat ja keskustella samalla Lions-toi-minnasta. Vähitellen perheet huomasivat, että Lions-toiminta on sopiva tapa tutustua toinen toisiinsa ja

verkostoitua. Niinpä vanhempien kanssa päätettiin, että perustetaan perheklubi. Kokoontuminen on mahdol-lista, kun lapsetkin voivat olla mukana. Klubin tarkoituksena on toimia alueen asukkaiden hy-väksi. Jo kesällä klubi osallistui K-Market Hiukkavaaran avajai-siin valvomalla pomppulinnaa ja

makkaran paistoa. Lisäksi klu-billa on pullonpalautuskuittien keräyslipas kaupassa. Opaslionina on toiminut Anita Sotkasiira tukenaan pii-rin jäsenjohtaja Eija Tuomaala. Piirikuvernööri Jari Hautalak-in kävi viime keväänä keskuste-lemassa perheiden kanssa. Tällä hetkellä Oulu/Hiuk-kavaaran klubissa on seitsemän jäsentä Hiukkavaaran ja Kiulu-kankaan alueelta. Klubi toimii toistaiseksi Oulu/Myllyoja-Haapalehdon liitännäisklubina, kunnes kasvaa 20-jäseniseksi. Klubilla on jo omat klubi-virkailijat ja toimintasuunnitel-ma alkaneelle kaudelle. Nuori klubi tarvitsee uusia jäseniä ja leijonaperheen tukea alkavalle toiminnalleen.

Uusi klubi – tuoreet ajatukset. Tule mukaan!

Kysy lisää: Anita Sotkasiirap. 0400 54 93 54

Ensimmäinen perheklubi perustettiin Hiukkavaaraan

LC Oulu Sarat on edelläkävijä li-onstoiminnassa Pohjois-Pohjan-maan ja Kainuun alueella. Tämä ensimmäinen naisklubi em. al-ueella on avustanut eri kohteita yli 70 000 eurolla. Klubin nimi juontuu oululaisesta Sara Wack-linista, joka teki uraauurtavaa työtä perustaessaan tytöille kou-luja Suomeen 1800 luvun alussa. Yhteisöllisyys ja auttamin-en ovat olleet päällimmäisinä ajatuksina klubin perustamis-esta lähtien. Klubi on kerännyt vuosien aikana erilaisilla tapah-tumilla avustusrahaa ja lahjoit-tanut apua tarvitseville. Avustus-kohteina ovat olleet vähävaraiset perheet, vanhukset, nuoret, vammaiset, mielenterveystyö jne. Palvelutyötä, esim. vanhus-ten auttaminen kotioloissa tai

palvelutaloissa, on tehty paljon toiminnan aikana. Vuosien varrella useat kas-vatusalalla työskentelevät henkilöt ovat saaneet Sarojen tukemana mahdollisuuden osal-listua arvostettuun Lions Quest -elämisentaitojen koulutukseen, mikä antaa työkaluja esim. tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun. Lionstoiminnalla on paikallisu-uden lisäksi kansainvälinen ulot-tuvuus. Klubi on osallistunut aktiivisesti Suomen Lions-liiton kansainväliseen nuorisovaihtoon ja avustanut toiminnan aikana useita lukioikäisiä nuoria tutus-tumaan eri maiden koulutoi-mintaan ja kulttuuriin. Sarat on auttanut mm. Sri Lankassa ja Keniassa tyttöjä

saamaan kouluopetusta, asia joka meille suomalaisille on it-sestäänselvyys. Sara Wacklin teki sitä työtä 200 vuotta sitten Oulussa, mitä nyt tehdään Sri Lankassa. Klubi on ilolla pannut merkille, että aivan kuin Sarojen juhla-vuoden kunniaksi, Oulun kau-punginteatterin ohjelmistossa on syksyllä Sara Wacklinin kirjaan ”100 Muistelmaa Pohjanmaal-ta” perustuva teatterikappale. Tarve hyväntekeväisyys- ja palvelutyöhön on jatkuvaa ja kasvavaa, joten uusia aktiivisia ja innokkaita henkilöitä tarvi-taan ja ovat tervetulleita mukaan toimintaan.

Yhteydenotot [email protected]

Ensimmäisellä naisklubillatäyttyi neljännesvuosisata


KLUBIT TOIMIVAT

Hyvää alkusyksyä veljet ja siskot! Päätimme, että viime-kauden virkailijat jatkavat myös tänä kautena. Huo-masimme, että viime kauden toiminnassa jäi muutamia aktiviteettejä, joita voisi vielä vähän kehitellä. Esi- merkiksi minulla president-tinä olisi nyt mahdollisuus hioa niitä, eli toisin sanoen olisimme nyt kokeneempia. Mutta varo, tämä ei tarkoita sitä, että jäisimme jumiin ja toistaisimme samoja asioita. Tarkoituksena olisi kehittää meidän klubistamme brändi, jonka avulla Muhoksen asuk-kaat kokisivat meidät vielä läheisemmiksi. Toisena asiana ehdotamme, jos ette ole vielä tehneet, sem-moisia projekteja missä nuo-ret ja vanhukset voisivat olla tekemisessä toistensa kanssa. Esimerkiksi viime kaudella yksi ryhmä yläasteelta vie- raili kaikissa Muhok-sen palvelukodeissa kerran kuussa ja he järjestivät er-ilaisia virikkeitä asukkaille. Klubimme lahjoitti merkit-tävän summan tehtävien suorittamisesta. Saimme erityisen hyvää pa-lautetta molemmilta tahoilta, mikä vahvisti sen että jat-kamme samaa projektia. Edellä mainittujen pro-

Viime kevään lahjoitusten osana päätti LC Suomussalmi lahjoit-taa sydäniskurin Suomussalmen kunnalle. 11.9.2019 järjestetyssä tilaisuudessa sen vastaanottivat sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen ja liikuntasihteeri Pirjo Neuvonen klubin presidentiltä Pertti Ha-loselta. Laite sijoitetaan liikuntahal-liin, joka on päivisin koulujen liikuntakäytössä ja iltaisin ur-heilutoiminnassa. SPR:n pai-kallisosaston edustajat lupasivat auttaa laitteen käyttöönotossa

sekä järjestää klubimme jäse-nille koulutustilaisuuden. LC Suomussalmi on vuosit-tain jakanut 6 000–8 000 euroa pääasiassa stipendeihin, nuori-sotoimintaan ja urheiluun sekä veteraanityöhön ja sosiaali-työhön. Kainuun leijonien ensim-mäisen sydäniskurin hankintaa tuki Suomen Lionsliiton kam-panja. Klubin osuus kustan-nuksista on 1200 euroa.

ESKO PESONEN

Sydäniskuri lahjaksi Suomussalmen kunnalle

jektien ja monien muiden akti-viteettien vuoksi, ajattelimme että samat virkailijat voivat jat-kaa ja tämä antaisi mahdollisu-uden luopua virasta tyytyväisenä.

Muhoksella leijonatoiminnasta luodaan brändiä

Kokeilkaa.

MARIA LAURA VARELA DE SAARANEN

Raahessa siivottiin keskusta pujoista ja pidettiin pannu kuumana

Raahen City-Market tarjoaa LC Raahe/Fantille aktiviteetteina muun muassa Pirkan-päivän ja ystävänpäivän kahvituksen hoitamisen ja inventointityötä. Klubin leijonat helpottivat allergisten kesää poistamalla keskusan aluelta kaikki pujot.

“

Huomasimme, että viime kauden toimin-nassa jäi muutamia aktiviteettejä, joita

voisi vielä vähän kehitellä. Esi- merkiksi minulla presidenttinä olisi nyt

mahdollisuus hioa niitä, eli toisin sanoen olisimme nyt kokeneempia.


LEIJONAPROFIILI

Napista käyntiin jäsenhankintakampanja 1 000

Kevät auringon paiste tuo meille kaikille uutta positiivisesti energiaa ja siitä myös säteilee meille leijonille osansa. Muistamme, mitä Niilo Tarvajärvi sanoi aikoinaan ”Ylös, ulos ja lenkille”. Siinä yhdistyy hyvä ajatus Ylös, ulos ja jäsenhankintaan yhdessä vaikka iltakoulun kautta, missä laaditaan pelisuunnitelmat.

Suomessa on leijonien määrä laskenut lähes 10 vuoden ajan tasaiseesti ja viime vuosina enenemässä määrin. Tämä tullee vaikuttamaan meidän palvelukykyyn ja on jo vaikuttanut. Meidät on perustettu palvelujärjestöksi ja olemme sitä tehneet maailmassa 100 vuotta ja Suomessa pian 70 vuotta.

Pohjoismaat kokeneet saman ilmiön, mutta nyt on syntynyt spontaani jäsenhankinta kampanjointi myös muissa maissa ja heidän ennusteet ovat jo positiivisia, paitsi suomen.

Monelle vanhemmalle leijonalle on varmasti kunnia-asia, että voimme luovuttaa järjestön onnellisempana nouseville sukupolville vähintään yhtä hyvässä tilassa, kun tulimme itse mukaan rakentamaan tätä arvokasta ja arvostettua Lions-järjestöä. Nämä ovat meidän yhteiset talkoot eli kökkä kuten pohjanmaalla sanotaan. Tähän kamppaajaan on lähdetty uudenlaisella kampanjakonseptilla ja I-piirin työryhmä on laatinut Teille materiaalia, että pääsette tavoitteeseen helposti.

Meidän pitää lähteä heti tämän maaliskuun alustaa rohkeasti toteuttamaan 1000 uuden jäsen kutsumista mukaan. Klubien ei tarvitse olla yksin vaan teidän tueksi on sitoutunut koko organisaatio Suomessa. Yhdessä oli meidän Suomen juhlavuoden teema ja nyt meillä on ilo toteuttaa hyvää teemaa ja tehdä leijonat tunnetuksi ja mielenkiintoiseksi sekä arvostetuksi palvelujärjestöksi. Lions -järjestö on eräs maailman arvostetuimmista järjestöistä ja me varmasti haluamme sen olevan sitä jatkossakin sanansa mittaisesti.

Konkarileijona viihtyy metsässäMoni lion on palvellut vuosikymmeniä, ja heidän sitoutumisestaan nuorem-mat voivat ottaa oppia. Näille konkareille leijonatoiminta on enemmänkin elämäntapa kuin harrastus. Kalervo Laitinen on heistä yksi.

Kalervo Laitisen leijonaura alkoi vuonna 1973 Vuolijoen leijona-klubissa. Laitinen työskenteli tuolloin K-kauppiaana vilkkaassa Otanmäen kaivostaajamassa. Merkonomiksi Kajaanista valmistu-nut Laitinen oli ehtinyt jo nähdä maail-maakin työskenneltyään YK-joukoissa 1960-luvulla. Myyntitehtävissä hän työskenteli pääosan työuraansa, aina Alkoa ja hotellin toimitusjohtajuutta myöten. 1990-luvun laman iskiessä hän innos-tui opiskelemaan luontomatkailuyrit-täjäksi ja eräoppaaksi, ja pätkäisipä vielä kokkikoulunkin siihen päälle. Viimeiset työvuodet hän toimiyrit-täjänä perustamassaan ravintola Kuk-sassa Otanmäesssä. Avotulella kokkaaminen ja eräruokailut olivat olleet hänen into-himonsa. Myöhemmin hän opetti kok-kausta myös tuleville eräoppaille.

Leijonatoiminnassa Laitinen kertoo keränneensä niin paperia kuin pulloja, tehneensä aurausviittoja ja ol-leensa monenlaisessa risusavotassa. Mutta ei kaikki ole ollut pelkkiä ”ukkojen” töitä, vaan lionsklubi oli järjestämässä niin lasten juhlia kuin urheilukilpailuja aina rusettiluistelua myöten. Pyhännän leijonien kanssa

vietettiin yhteisiä joulujuhlia. – Yksi klubiveljistä oli rakennus-mestari, joten pystytimme myös Jukka-talojen kehikoita ja elementtejä. Pitäjäpäiviäkin leijonat pitivät Vuolijoella. – Järjestimme siellä soutukilpailuja. Koska samanlaisia veneitä ei ollut, minä möin kaikille edullisesti uudet veneet ja ehtona oli, että niillä osallis-tutaan soutukilpailuihin. Leijonat julkaisivat myös vuosi-kalenteria, jossa tuli esiteltyä kunnan ja elinkeinojen historian lisäksi myös paikalliset yritykset kuten vaunutehdas Transtech.

Vuolijoella vanhusten huo-mioiminen toiminnassa kävi luontevasti, sillä hallituksen ko-kouksia pidettiin myös vanhusten palvelutalolla ja siinä samalla tuli

kahvitettua ja jututettua myös talon asukkaat. – Muistan, kun vietimme talvisodan syttymisen 60-vuotismuistopäivää. Tarjolla oli lihakeittoa ja näkkileipää ja keittoa syötiin pakin kannesta lusik-kahaarukalla. Pakista juotiin kaljaa tai maitoa. Kajaaniin ja Vuolijoelle on sijoitettu paljon myös pakolaisperheitä. – Klubi hankki silloin 20 suksisettiä ja monoparia, ja käyttöön nekin tulivat.

Muutettuaan Ouluun Laitinen liittyi LC Oulu Terwaan 2015. Laitinen on solahtanut mukaan uuden klubin perinteisiin aktiviteetteihin. – Isänpäivälounasta on tarjottu vete-raaneille ja heidän puolisoilleen tai avustajilleen. Pitkään klubilla oli Tervahiihdon maalilla kota, jossa myytiin makkaraa ja kahvia. – Sittemmin kota tarvikkeineen lah-joitettiin Pateniemen Polunpolkijoiden lippukunnalle. Turkansaaressa ensi kesänä poltetta-vaa tervahautaa varten Laitinen ja muut klubilaiset ovat poistaneet kaarnan 4 metrin korkeuteen 128:sta männyn-rungosta. – Pihka tihkui, etten sanoisi juoksi, Laitinen nauraa. Laitinen viihtyy kuitenkin metsässä. Hän on iloinen siitä, että virtaa har-rasteisiin vielä riittää. Haastattelun jälkeen hän suuntaa kohti Poria lapsenlapsen synttäreille. Sieltä matka jatkuu Kittilään, minnekäs muualle kuin puusavottaan.

ELSI SALOVAARA

“

Kun vietimme talvisodan sytty-

misen 60-vuotismuis-topäivää, tarjolla oli lihakeittoa ja näk-kileipää ja keittoa

syötiin pakin kannesta lusikkahaarukalla.


LUOVUTAISÄNMAASIONNELLISEMPANANOUSEVILLESUKUPOLVILLE... vaikka joogaten!

ArneRitari–säätiö

Suomalaisenlionstyön tukenaArne Ritari -säätiö

AarneRitari–säätiö

www.lions.fi

Onnittele tapahtumaa upealla

LionsadressillaLions Clubs International Foundation, eli LCIF aloitti jo yli vuosi sitten jär-jestyksessään kolmannen suurkeräyks-en. Tavoite oli kunnianhimoinen, 300 miljoonaa dollaria kolmessa vuodessa.Maailmanlaajuinen tulos on jo lähes 110 miljoonaa.

Esimerkkinä miten 100 dollaria (90,65 euroa) auttaa monin tavoin.

Nälän helpottaminen Säännöllinen ruoka-apu 14 ihmiselleNäkökyky 2 kaihileikkaustaNuoriso Lions Quest-materiaalit yhdelle luokalle vuodeksiLapsuusiän syöpä Auttaa kahdeksan lapsen diagnosoi-misessa hoidossa tarvittavien laitteiden hankinnassa Ympäristö Puhdasta vettä 14 ihmiselleHätäapu Välitöntä apua neljälle luonnonkatastrofin uhrilleHumanitaarinen apu Tuhkarokkorokotukset sadalle lapselleDiabetes Seulonta 18 riskiryhmään kuuluvalle henkilölle100 prosenttia lahjoituksista menee suoraan LCIF:lle tukemaan avustus-kohteitamme.

Maailma on avuntarpeessaMaailmassa on 253 miljoonaa sokeaa tai näkövammaista ihmistä. Vuoteen 2040 mennessä lähes 650 miljoonan ihmisen odotetaan sairastuvan diabetekseen. Luonnonkatastrofien määrä planeetal-lamme kasvaa 15 prosenttia vuosittain.

Lions-kampanja 100 etenee Joka ainoa päivä 245 ihmistä kuolee tuhkarokkoon. Joka ilta 800 miljoonaa ihmistä menee nukkumaan nälkäisenä. Joka 2. minuutti yksi lapsi saa syöpä-diagnoosin. Nykyisin 2/3 lapsista kertoo tulevansa kiusatuksi. Vuoteen 2025 mennessä puolet maail-man väestöstä asuu vesistressistä kär-sivällä alueella.

Lionit reagoivat avuntarpeeseenNäemme tuhon vaikutukset päivittäin. Monen mielestä maailman tarpeet ovat liian suuria. Monen mielestä emme voi tehdä mitään. Mutta lionit sanovat ”Me palvelemme”. Vahvassa joukossamme on yli 1,4 mil-joonaa miestä ja naista. Kampanja 100 on yksi osoitus LCIF:n palveluvoimasta. Lions Clubs International Founda-tion eli LCIF jakaa myös apurahaa. I-piirimme sai avustuksen vesihuollon varmistamiseen kategoriassa katastrofiin varautuminen. Piirimme klubit ovat ottaneet kam-panjan vastaan hyvin. Lahjoituksia on tehty yli 10 000 USD vuositasolla.

Järjestön tehtävä on tukea”Tukea Lionsklubien ja yhteistyökump-paneiden tekemää työtä palvellen ih-misiä paikallisesti ja maailmanlaajuises-ti, antaen toivoa ja vaikuttaen ihmisten elämään humanitaarisen palvelun ja apurahojen kautta.”

Yhdessä me pystymme.

JOUKO LAMPINENLCIF- ja Kampanja 100

I-piirin piirikoordinaattoriLC Oulu / Raatti

Julkaisija: Lions-Liiton I-piiri (Kainuu, Oulun ja Raahen seudut)Ilmestyy: 23.9.2019 Toimitus ja taitto: Elsi Salovaara, [email protected]: Suomalainen Lehtipaino, KajaaniPainosmäärä: 15 000

Jakelu: I-piirin leijonaklubien kautta ja tapahtumissa. Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa 2020

LUE AIEMMAT NUMEROT:www.lions107-i.fi

LeijonaTERVA


Tapahtumakalenteri ja linkit klubien kotisivuille: www.lions107-i.fi

LIONSKLUBIEN YHTEYSTIEDOT

[email protected]@[email protected]@lions.fi

[email protected]

JJääli, [email protected]

[email protected] [email protected]@[email protected]@[email protected]@lions.fi

[email protected]@[email protected]

M [email protected]

[email protected] [email protected]@[email protected]@[email protected]@[email protected]@[email protected]@[email protected]@[email protected]@[email protected]@lions.fi

[email protected] [email protected]@[email protected]

R [email protected] [email protected] [email protected] [email protected]

S [email protected]@[email protected]@[email protected]

T [email protected]

[email protected]

V [email protected] [email protected]

Y [email protected]

Haluatko olla yhdessä tekemässä lähiyhteisöstäsi ja koko maailmasta parempaa?

Kainuun, Oulun ja Raahen seutujen I-piirissä leijonaklubeja on yli 50. OTA YHTEYTTÄ JA TULE MUKAAN!


PISTÄ HYVÄ KASVAMAAN!

Löytyykö sinusta leijona, joka haluaa auttaa lähimmäisiään ja yhteisöään?Tule mukaan maailman suurimpaan

vapaaehtoisjärjestöön, ole lion.

Me palvelemme!

Kysy lisää:Hannu Anttonen, p. 050 3643 156Eija Tuomaala, p. 040 8678 152

www.lions107-i.fi Facebook: Lions I-piiri

Instagram: lions_finland_i


95 euroa350 euroa

tervaleijona 1/2019–2020 terva leijona · tias elviira silvola eli melkoisessa sokerihuu - massa...

Documents