KEMIAKemi

4/20

15

TERVA-HAUTAuhkaasammua

KERROS-TALOtoisinajateltuna

PII-LAAKSONGraalinmalja

VISKIÄStadinSörkasta

Kemianteollisuus ry Eteläranta 10, PL 4, 00131 Helsinki / kemianteollisuus.fi

Kemia – osa hyvää elämää.

Kemianteollisuus lukuinakemianteollisuus.fi/fi/ala-numeroin/

Sähköpostitetunimi.sukunimi@kemianteollisuus.fi

Twitter @kemianteollisuu

Viestintä ja toimialatiedotSusanna Aaltonen

Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden

toimialoista Suomessa. Sen osuus Suomen teollisuustuotannosta ja

teollisuuden tavaraviennistä on lähes neljännes. Kemianteollisuus työllistää Suomessa suoraan 34 000 henkilöä.

Kemia_lehti_152X212.indd 1 5/25/15 11:00 AM

1022/2006, 868/2010, 2013/39/EU JA ”WATCH-LIST” -YHDISTEIDEN ANALYYSIT AKKREDITOIDUSTI VEDESTÄ, MAASTA JA BIOLOGISISTA NÄYTTEISTÄ

(Tiatsolit, Haihtuvat hiilivedyt, Torjunta-aineet, Metallit, PAH-yhdisteet, Ftalaatit, Alkyylifenolit, Fenoliset yhdisteet, Organotinat, Mineraaliöljyt, Bromatut difenyylieetterit (PBDE), Kloorialkaanit, Etyleenioksidi, Etyleenitiourea (ETU), Fluoridit, Organofosforiyhdisteet, Dioksiinit + furaanit, PCB-yhdisteet, Nitraatit ja fosfaatit, Syanidit, Tribenuroni-metyyli, PFOS –yhdisteet, HBCDD, Lääkeaineet ja hormonit)

www.ramboll-analytics.fi

tervetuloa tämän vuoden tapahtumaan11. syyskuuta 2015

Ohjelmassa asiantuntijaluentoja sekä kattava laboratorioalan näyttely

loGomo, köydenpunojankatu 14, turku

Lisätietoja mm. ilmoittautumisen alkamisesta fi.vwr.com/laboratoriotanaan

laboratorio tänään 2015

4 4/2015KEMIA

SISÄLLYS

18 AJANKOHTAISTA POP-rajat kiristyvät Palosuojatut tuotteet ovat jätehuollon haaste Tuuli Myllymaa

20 UUTISIA

26 VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

36 ULJAS UUSI BIOTALOUS Äänekoskesta rakennetaan biotuotekaupunkia Maija Pohjakallio

37 NAISET JA KEMIA Elsie Widdowsonin ura alkoi omenoista Sisko Loikkanen

38 NÄKÖKULMA Kemikaalien jalanjäljillä Anja Nystén

38 KEMIA SILLOIN ENNEN

39 KEMISTIEN KEITTIÖSTÄ Paisti tuli Karjalasta Eila Hämäläinen ja Timo Tuomi

40 Röntgenlaser avaa ikkunan kemialliseen reaktioon Jarmo Wallenius

44 Viski kypsyy Helsingissä Lauri Lehtinen

46 Kunnon käsine suojaa kemikaaleilta Päivi Haavisto

48 Kolme vuosikymmentä tietojärjestelmiä Innovatics tuo tehokkuutta laboratorioiden rutiineihin Päivi Ikonen

50 Patenttijulkaisut ovat tiedon aarreaitta Tomi Jukkola ja Jani Päiväsaari

52 Tulivuoren tuhka tekee maalille ihmeitä Marja Saarikko

54 Elinsiirrosta alkaa uusi elämä Arja-Leena Paavola

58 ULKOMAILTA

60 KEEMIKKO Mopohiiren molekyylit

Tim

o-Pe

kka

Aalto

nen

Suomalaisen tervan ja merenkulun liitto on kestänyt satoja vuosia. Kat-keaako se Reachin vaatimuksiin? (s. 6)

Katja

Pul

kkin

en

Laur

i Leh

tinen

Mat

ti Sn

ellm

an/H

US

Ylilääkäri Helena Isoniemen työnä on pelastaa ihmishenkiä. Helsingin Hyks on maailmassa yksi harvoista paikois-ta, joissa tehdään myös ohutsuolen-siirtoja. (s. 54)

”Rakennus on nykyisin kulutushyödy-ke, joka heitetään pois lyhyen elinkaa-rensa päässä”, Lars-Erik Mattila tulit-taa. Nuori arkkitehti on suunnitellut toisenlaisen kerrostalon. (s. 14)

Laillinen viina tippuu stadissa yli sadan vuoden tauon jälkeen. Tislaamomesta-ri Mikko Mykkänen seuraa viskitisleen pisaroita Teurastamon entisessä pan-nuhuoneessa. (s. 44)

6 Reach uhkaa ikiaikaista perinnettä Pelastuuko suomalainen terva? Teija Aaltonen

12 TÄTÄ MIELTÄ Meteoriittia kannattaa metsästää Jukka Hildén

14 Tulevaisuuden talo yhdistää uusimman tiedon ja perinteet Katja Pulkkinen

61 HENKILÖUUTISIA

64 TULEVIA TAPAHTUMIA

65 SEURASIVU

66 TIETEEN KAUPUNGIT München tuotteistaa tutkimuksen Sisko Loikkanen

54/2015 KEMIA

KEMIAKemi

PÄÄKIRJOITUS12. kesäkuuta 2015

Vol. 42 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628

Toimitus • Redaktion • OfficePohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901toimitus@kemia-lehti.fiwww.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti

Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-ChiefDI Leena Laitinen 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing EditorPäivi Ikonen 0400 139 948paivi.ikonen@kemia-lehti.fi

Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485taitto@kemia-lehti.fi

Sihteeri • Sekreterare • SecretaryIrja Hagelberg 0400 578 901irja.hagelberg@kempulssi.fi

Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing EditorSanna Alajoki 040 827 9727sanna.alajoki@kemia-lehti.fi

Ilmoitukset • Annonser • Advertisementsilmoitukset@kemia-lehti.fi

Myynti • Forsäljning • SalesKalevi Sinisalmi 044 539 0908kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fiMilla Sinisalmi 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fiIrene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptionspuh. 0400 578 901 tilaukset@kemia-lehti.fi

TilaushinnatKotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroaKouluille 49 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euroSubscription price (out of Finland) EUR 145Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16

OsoitteenmuutoksetKemian Seurojen toimistopuh. 010 425 6302, faksi 010 425 6309toimisto@kemianseura.fi

Kustantaja • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena LaitinenPohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial BoardViestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe OyProfessori Matti Hotokka, Åbo AkademiToimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian SeuratTutkija Helena Laavi, Aalto-yliopistoPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiProfessori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistoProfessori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKeskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2015ISO 9002

”HÖYHENET, TERVA JA VIINA, ne on mate in Finland”, lauloi Kivikas-vot-kvartetti 1970-luvun hitissään Tankeros Love.

Toistaiseksi kaikki kolme kan-sallista hyödykettä ovat kaupal-lisessa tuotannossa. Suomalaiset yrittäjät tiputtavat kirkasta, jalos-tavat untuvatuotteita ja virittävät tervahautoja.

Viimeksi mainittujen yllä leijuu kuitenkin tummia pilviä.

Mäntyterva pääsi jo yhdestä päl-kähästä, kun EU:n biosidiviranomai-set päättivät, ettei siihen tarvitse soveltaa unionin biosidilainsäädän-nön velvoitteita.

Nyt tervan tulevaisuutta uhkaa Reach-kemikaalilainsäädännön mää-räämä rekisteröinti. Rekisteröinnin vaatiman selvitystyön voi ulkoistaa ammattilaisille, mutta prosessiin tarvittava rahamäärä on ylivoimaisen suuri pienille tervayrittäjille.

Jos rekisteröinti jää tekemättä, tervan kaupallista valmistusta ei saa jatkaa määräajan umpeuduttua 1. kesäkuuta 2018.

KUTEN TOIMITTAJA Teija Aaltonen lehden avausjutussa kirjoittaa, mäntyterva on Suomen vientikaupan ensimmäinen hittituote ja tär-keä osa maamme kemianteol-lisuuden historiaa sekä koko kansan kulttuuriperintöä. Vas-tatervatun puun tuoksu avaa muistot lapsuuden kesiin ja nousee tänäkin suvena monilta pihamailta ja venerannoilta.

Kotimaisen tervan säilymisellä ei ole pelkästään nostalgia-arvoa. Suo-messa on satoja paanukattoisia kirkkoja ja tapuleita, joiden katonsuo-jaukseen ei ole keksitty kelvollisia korvikkeita. Mäntyterva on pätevä ja monikäyttöinen nykypäivän tuote, jota tarvitsevat niin teknokemian yritykset ja veneenveistäjät kuin kotinikkaritkin.

SUOMALAINEN TERVA on satoja vuosia vanhaa biotaloutta, jonka ympärille on syntynyt kaikkina aikoina uusia tuotteita ja innovaati-oita. Ideoita kehitetään edelleen, ja tervalle saattaa löytyä aivan uusia käyttökohteita.

Kestävät perinteet ja uudet mahdollisuudet menetetään, jos terva jää ilman Reach-rekisteröintiä. Siksi kotimaisen tervan puolustajat ovat käynnistäneet talkoot kansallisaarteen pelastamiseksi.

Suomalainen terva ansaitsee tulevaisuuden. Pelastetaan se yhdessä!

Mar

kku

Jout

sen

Terva – made in Finland

Vastatervatun puun tuoksu avaa muistot lapsuuden kesiin.

Kemia-lehden toimitus lähtee kesälaitumille heinäkuussa.

Toivotamme lehden lukijoille, ilmoittajille ja yhteistyökumppaneille kaunista kesää ja virkistävää lomaa!

Scan

stoc

kpho

to

6 4/2015KEMIA

Reach uhkaa ikiaikaista perinnettä

Pelastuuko suomalainen terva?

Terva oli Suomen kemianteollisuuden pioneeri ja vientikaupan tähtituote 300 vuoden ajan. Mäntyterva on yhä tehokas yhdiste moneen käyttöön, mutta nyt sen tulevaisuuden yllä leijuu mustia pilviä. Ilman Reach-rekisteröintiä tervan valmistus uhkaa päättyä.

Teksti: Teija Aaltonen

Kuvat: Timo-Pekka Aaltonen

74/2015 KEMIA

Lontikka eli hauta-mestari valvoo ter-vahaudan tasaisen varmaa palamista

Lentiirassa Kainuussa.

8 4/2015KEMIA

Sivulle 10

Saarijärvi on kuin kuvakirjojen Suomi. Vehreä luonto kylpee sinisten järvien syleilyssä.

Seutukunnan 25 kylästä tunnetuin on Häkkilä. Kylän huikaisevan kau-niissa maisemissa leijuu usein tuoksu, joka iskee suoraan suomalaisuuden ytimeen: mäntyterva.

Maan suurin tervantuottaja, Hak-karaisen suku, on polttanut terva-hautoja ja valuttanut hautatervaa Häkkilässä jo lähes kolmen vuosi-kymmenen ajan.

Kesällä 2015 perheyrityksessä ele-tään kuitenkin muutosten aikaa.

”Isäni Heikki Hakkarainen menehtyi tänä keväänä äkilliseen sai-rauteen, ja jatkan nyt yksin yrityksen toimintaa”, kertoo toisen polven ter-vantuottaja Topi Hakkarainen.

Jatkossa yrityksen tuotantomäärät luultavasti hieman vähenevät.

”Tähän mennessä olemme poltta-neet vuosittain 12 kertaa 40 kuutio-metrin haudan. Tervaa on valutettu vuodessa keskimäärin 10 000 litraa.”

Seuraavan tervahaudan mies kaa-vailee laittavansa tulille syyskuussa. Vaativa urakka on läpikotaisin tuttu, sillä takana on lukemattomia haudan-polttoja paitsi isän kanssa myös itse-näisesti.

Vaikka tervahauta on vanha, perin-teinen tapa tuottaa tervaa, työtä ei ole tarkoitus tehdä tarpeettoman ras-kaaksi. Käytössä ovat siksi nykyaikai-set apuvälineet.

Tervahaudan kokoamisvaiheessa hyödynnetään koneita mahdollisim-man paljon, sillä rakennelma on suuri ja työ hyvin fyysistä.

”Käsityötä jää silti tehtäväksi vielä paljon. Vapaaehtoista talkootyövoi-maa ei ole tähän mennessä ilmaantu-nut tarjolle”, Hakkarainen hymyilee.

Tervantuottajan kesä menee yleensä kantojen hankinnassa. Hyvä suomalainen hautaterva syntyy vain ja ainoastaan vanhoista männynkan-noista. Muiden puiden kannot tai runkopuu eivät sovellu hautatervan valmistukseen.

Hakkarainen hankkii tervaskannot pääasiassa Metsähallituksen mailta. Joskus myös yksityiset metsänomis-tajat antavat luvan kerätä kantoja mailtaan.

”Matkaan otetaan vain sammal-peitteiset kannot, harmaantuneet ja korkeat kannot saavat jäädä metsään. Toistaiseksi kantoja on löytynyt mai-

Pelastetaan terva!Mäntyterva on tärkeä osa suomalaista kulttuuriperintöä ja pelastamisen arvoi-nen kansallisaarre. Jos olet samaa mieltä, tervetuloa talkoisiin tervan puolesta!

Reach-rekisteröintiin vaadittava summa, arviolta 200 000 euroa, on ylivoimai-nen pienille tervantuottajille. Rekisteröinti on kuitenkin välttämätön tervan tule-vaisuudelle.

Tervan ystävät ovat käärineet hihansa, jotta valmistus saa jatkua Suomessa. Pienistä puroista syntyy joki, ja yhteisvoimin terva voidaan pelastaa.

Haluatko olla mukana? Kaikki ideat ja ehdotukset ovat tervetulleita, ja voit lähettää niitä osoitteeseen info@pelastetaanterva.fi.

Kemia-lehti on mukana yhteistyössä ja seuraa talkoiden etenemistä.

niosti, lähes joka vuosi niitä on riittä-nyt yli vuosikulutuksen.”

Arvokohteiden viimeinen silaus

Häkkilässä poltetusta tervasta menee vuosittain tuhatkunta litraa Norjaan.

Valtaosa jää kuitenkin kotimaan markkinoille ja käytetään lähinnä kirkkojen paanukattoihin.

Ainakin kirkkojen ja muiden arvo-kohteiden käsittelyssä Topi Hakkarai-nen mielellään kieltäisikin kokonaan ulkomaiset, tervana myytävät ”kurat”.

Hänen vakioasiakkaitaan ovat

Perinteinen saaristolaisvene ja tervantuoksu kuuluvat erottamattomasti yhteen. 1500-luvulta alkanut merenkulun ja tervan liitto on jatkunut katkeamatta.

94/2015 KEMIA

Reach-rekisteröinti kartoittaa tervan kemian

tervaa. Aineen nimi on ilmoitettava sekä myyntipakkauksessa että käyttö-turvallisuustiedotteessa.

Myös kotimaisen koivutervan on käytävä läpi oma rekisteröintiproses-sinsa.

Suomeen saapuu ulkomailta terva-tuotteita, joiden raaka-aineena voi olla muu kuin mäntypuu. Suuri tuontimaa on Kiina, josta tervaa tuovien on myös hoidettava oma rekisteröintinsä.

Raaka-aineen, valmistustavan ja todellisen tuottajan selvittäminen voi olla mutkikasta, jos mukana on väli-käsiä. Lisäksi on varmistettava, että kiinalainen terva on samaa tervaa kuin meidän mäntytervamme.

Tervan taakse tiiviissä yhteistyössä

Kemikaalihallinnan ja ympäristöjuri-diikan palveluita tarjoava Linnunmaa Oy on ollut mukana useissa biota-

louden uusien tuottei-den Reach-rekisteröin-neissä.

Yritys on ollut myös suomalaisen mäntyter-van asialla Reach-esire-kisteröinnistä lähtien.

Pontimena on ollut antaa asiantun-tijaosaamista taitavien suomalaisten pienyrittäjien tueksi.

”Tervalla on pitkä perinne suo-malaisen biotalouden alkumetreiltä lähtien”, muistuttaa Linnunmaan ympäristö- ja kemikaaliturvallisuus-asiantuntija Marjo Pusenius.

”Tervalla on siis oma paikkansa osana Suomen perinteistä rakennus-kulttuuria, mutta se voi myös olla pohjana uusille tuotteille ja innovaa-tioille.”

Pusenius korostaa tervan tuottajien, käyttäjien ja viranomaisten yhteis-työn merkitystä. Esimerkiksi kemi-kaaliviraston asiantuntijat ovat anta-neet arvokasta apua muun muassa aineen identiteetin määrittelyssä.

”Tervahan koostuu tuhansista ainesosista ja lisäksi muuntuu ikään-tyessään.”

Puseniuksen mukaan on niin van-hojen kuin uusienkin tuotteiden tur-

vallisuudesta huolehtiminen on hyvä asia. Tervan osalta on kuitenkin löy-dettävä keinot ja toimintamallit, jotka ovat realistisia toteuttaa.

Myös Puseniuksen mielestä tär-keintä olisi turvata rahoitus, jolla Reach-asetuksen edellyttämät tut-kimukset tervan fysikaalis-kemialli-sista ominaisuuksista, toksikologiasta ja ekotoksikologiasta saadaan tehtyä ja rekisteröintiin tarvittava aineisto tuotettua.

”Tämä hyödyttää kaikkia suoma-laisia tervan valmistajia. Tutkimukset vievät aikaa, eikä rekisteröinnistä ole varaa myöhästyä. Siksi on toimittava nyt heti.”

Reach-asetuksen viimeinen rekisteröintivaihe päättyy 1. kesäkuuta 2018. Jos tervaa ei sii-hen mennessä rekisteröidä, sitä ei enää saa valmistaa EU-maissa.

EU:n kemikaaliasetus Reach kosket-taa myös kaikkia unionialueen terva-toimijoita eli aineen tuottajia ja maa-hantuojia.

Parhaillaan on käynnissä asetuksen viimeinen rekisteröintivaihe. Kesä-kuun alussa 2018 päättyvän rekiste-röinnin piiriin kuuluvat aineet, joita toimija valmistaa tai maahantuo 1–100 tonnia vuodessa.

”Jos mäntytervaa ei rekisteröidä kesäkuun alkuun 2018 mennessä, sen valmistus on EU-alueella lainvas-taista”, kertoo johtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry:stä.

Yhteensä 86 EU-toimijaa esirekis-teröi mäntytervan vuonna 2008. Suo-malaisia oli joukosta 29.

Varsinaisen rekiste-röinnin arvioidut kus-tannukset ovat 200 000 euroa. Summa koostuu tervan ominaisuustut-kimuksista ja Euroopan kemikaaliviraston maksuista. Pro-sessi on hankala ja summa suuri pie-nille tervanpolttajille.

Pyötsiä on keskustellut aiheesta Euroopan kemikaaliviraston aineen kemiallisen identiteetin yksikön asiantuntijoiden kanssa. Heidän eväs-tyksensä mukaan tervan ominaisuus-tutkimuksissa on keskityttävä erityi-sesti koostumuksen ja haitallisten PAH-yhdisteiden analysointiin.

”Nyt pitäisi kiireesti löytää hank-keelle rahoitus ja sellainen toteutus-tapa, että kaikki mahdolliset tervan pientuottajatkin saataisiin rekiste-röinnin piiriin. Heille pitäisi luoda myös yhteinen tervatietokanta rekis-teröintiin tarvittavista tiedoista”, Pyötsiä sanoo.

Rekisteröinnin päätavoitteena ei ole tervan laadun varmistaminen. Sen sijaan halutaan varmistaa se, että tuotettava terva-niminen aine on esi-rekisteröinnissä määriteltyä mänty-

Tervaperinne kukoistaa kevätpihoilla. Kompostikehikon kansi saa suojaavan pinnan mäntytervasta.

”Rekisteröinnistä ei ole varaa

myöhästyä. Siksi on toimittava nyt.”

Kun hautatervan kaverit havupuutär-pätti ja pellavaöljy sekoitetaan oikeassa suhteessa, syntyy notkeasti siveltävä seos.

10 4/2015KEMIA

Puutervaa (pyroleum pini. pix liquida) on tehty maailmalla iki-ajat. Tervan keksijä on hämärän peitossa. Ensimmäinen terva saattoi valua koska tahansa tulen keksimisen jälkeen. Tieto tervasta ja tervanpolton taito kulkivat ket-terästi Suomeen asti.

Pappi ja kirjailija Eric Juvelius (1718–1791) mainitsee vuonna 1747 julkaistussa väitöskirjassaan Tervanvalmistus Pohjanmaalla antiikin kreikkalaisen filosofin Theophrastuksen (s. 371 eaa). Tämä kirjoitti syyrialaisten polt-tavan tervaa seisovista puista ja käyttävän työssä erityistä laitetta.

Roomalainen luonnontutkija ja kirjailija Plinius vanhempi (s. 23 jaa.) tiesi kertoa Euroopassakin poltettavan hongista tervaa, jota sitten siveltiin laivojen kylkiin.

Pyrolyysin kautta

Terva syntyy orgaanisten ainei-den, kuten puun, turpeen tai kivihiilen, kuivatislauksen eli pyrolyysin avulla. Voimakkaasti pelkistävässä reaktiossa puun selluloosasta ja muista hiilihyd-raateista muodostuu alifaattisia

yhdisteitä, kuten rasvoja ja nii-den estereitä sekä parafiinihiili-vetyjä.

Ligniinistä syntyy aromaattisia yhdisteitä, kuten fenoleja, kreo-soleja ja guajakoleja. Terva sisäl-tää myös pihkasta peräisin olevia terpeenejä ja hartsihappoja.

Tervanpolttoprosessissa syntyy tervan lisäksi myös etikkahappoa, metanolia, asetonia, puuhiiltä, pikeä, raakatärpättiä, puuhappoa ja erilaisia kaasuja.

Perinnemenetelmillä puuta hiilletään noin 170–420 celsius-asteen lämpötiloissa, mikä ei riitä tisleiden ja tislausjäännösten tuo-tantoon. Tervahaudassa loppu-tuotteeksi jäävät vain terva, puu-hiili ja tervavesi eli ”tervan kusi”.

Paras terva saadaan hautapol-tetusta männystä, sillä se sisältää hartsia enemmän kuin muut puu-tervat. Koivun kaarnasta valmis-tettua koivutervaa eli tököttiä on käytetty esimerkiksi voiteluainei-den raaka-aineena.

Muista tervoista kivihiiliterva sisältää lukuisia karsinogeeni-sia eli syöpää aiheuttavia aineita, ja maaöljyterva on haitallista jo hengitettynä.

katontervausurakoitsijoiden ja seu-rakuntien lisäksi sampoo- ja saip-puavalmistajat sekä veneenveistäjät ja vannoutuneet puuveneiden ystävät.

Monikäyttöinen, pätevästi toimiva yhdiste on läsnä lukemattomien mui-denkin suomalaisten elämässä. Tänä-kin kesänä moni lomailija sutii tervaa kesämökin oveen, saunan tai liite-rin seinään tai kompostikehikkoon. Hakkaraisen pienasiakkaat tervaa-vat myös muun muassa lautakattoja, laitureita, puusiltoja, pitkospuita ja autojen pohjia.

Tervahaudan polttaminen kuulos-taa nostalgiselta puuhalta, joka nos-tattaa yrittäjän irti arjesta. Totuus on toisenlainen, sillä tervantuottaja jou-tuu toimimaan taloudellisten reali-teettien maailmassa aivan samoin

Paras terva saadaan hautapoltetusta männystä, sillä se sisältää hartsia enem-män kuin muut puutervat.

Ikivanha puuterva

kuin mikä tahansa liikeyritys.”Yleinen kustannusten nousu vai-

kuttaa aina omaan tulokseen, sillä hintaa ei voi kuitenkaan nostaa niin rajusti kuin todellisuudessa olisi tar-peen”, Hakkarainen kertoo.

”Jonkinlainen kädenojennus tai tuki tervantuottajille olisi tarpeen, sillä tulevat sukupolvet tuskin muu-ten ryhtyvät näin hankalaan tapaan ansaita elantoa.”

Elinkeinon uhkaksi ovat muodos-tuneet myös tervan Reach-rekiste-röintivaatimukset. Rekisteröinnin satojentuhansien eurojen kustan-nukset tuntuvat kohtuuttomilta, sillä Suomessa valmistettavat tervamäärät ovat yhteenlaskettuinakin marginaa-lisen pieniä.

Pienillä tervantuottajilla ei tuollai-sia summia kuljeksi taskunpohjalla, mutta jostakin rahat olisi kaivettava ennen kuin rekisteröintiaika kesä-kuussa 2018 umpeutuu.

Museoviraston siipien suojassaMäntyterva on tärkeä osa Suomen teollista historiaa, kemianteollisuu-den ja vientikaupan ensimmäinen kansainvälinen hittituote ja koko kan-san arvokas kulttuuriperintö.

1500-luvulta 1800-luvulle muh-keat tervahaudat ja -uunit savusivat taajaan, ja uljaat purjelaivat seilasivat maailman merillä suomalaisella ter-valla silattuina.

Harvinaisen hienot menneisyyden meriitit eivät kuitenkaan merkitse sitä, että terva joutaisi jo kansakun-nan kaapin päälle pölyttymään.

Kemiallisesti monimutkainen yhdiste on pitänyt pintansa halki vuosisatojen erinomaisten käyttö-ominaisuuksiensa vuoksi. Puun pin-taan sivelty terva muodostaa jousta-van kalvon, joka suojaa puuta vedeltä, sieniltä, auringonvalolta ja tuhohyön-teisiltä.

Hyvä suomalainen hautaterva syntyy vanhoista männyn- kannoista.

11KEMIA4/2015

Wik

imed

ia

Terva tekee vanhan aitan tunnelman.

Keuruun vanhan kirkon paanukatolla on perinteinen tervahuntu. Suomessa on yhä 300 kirkkoa ja tapulia, joiden katot suojataan hautatervalla.

Museoviraston näkökulmasta terva on oleellisen tärkeä aine puurakentei-den ylläpidossa. Suomessa on yhä 300 kirkkoa tai tapulia, joissa on paanukatto. Myös monet lauta- ja pärekatot kaipaa-vat tervaa tai tervavettä.

”Tervanvalmistuksen perinteen soisi siirtyvän sukupolvelta toiselle. Aikoi-naan terva oli luonnonvara, jota joka-mies valmisti ja myös käytti elämän monella osa-alueella eläinten lääkin-nästä kansanparannukseen ja rakennus-ten tervauksesta veneentekoon”, sanoo erikoistutkija Elisa Heikkilä Museovi-rastosta.

”Suomi on yhä Euroopan metsäisin maa, ja tervalle löytyy varmasti käyt-töä ja käyttäjiä jatkossakin. Uusilla ter-vainnovaatioilla tervantuotanto voidaan saada aivan uuteenkin nousuun.”

Jos hautatervan rekisteröintiprosessi jostain syystä takkuaisi eikä suoma-laista hautatervaa saataisi rekisteröityä, sillä olisi seurauksensa.

”Terva ei kokonaan poistuisi, mutta pienet toimijat tekisivät sitä vain omiin

tarpeisiinsa, ja kaupallinen saatavuus vähenisi radikaalisti”, Heikkilä sanoo.

Ongelma on, että tervaa korvaavaa tuotetta ei ole vielä keksitty.

”Epäsopivien pintakäsittelyainei-den ja korvikkeiden käyttö lisään-tyisi ja seuraukset kirkkojen paanuka-toille voisivat olla yhtä surulliset kuin 1960–1980-luvuilla. Korvaavista tuot-teista oli tuolloin enemmän haittaa kuin hyötyä.”

Tervasta Unescon kulttuuriperintökohde?Unesco hyväksyi yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suoje-lemisesta vuonna 2003. Sopimuksen tavoitteena on pitää kulttuuriperintö elinvoimaisena.

Sopimus koskee elävää perintöä, joka on läsnä ihmisten arjessa. Perintö voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää taidetta, rituaaleja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä.

Järjestön aineettoman kulttuuripe-rinnön luettelossa on tätä nykyä yli 300 kohdetta eri puolilta maailmaa. Suomi saattoi sopimuksen voimaan vuonna 2013 eikä ole vielä tehnyt Unescolle hakemusta suojeltavista kohteista.

Kansallinen luettelo on kuitenkin jo valmisteilla Museovirastossa. Lopulliset päätökset asiassa tekee opetus- ja kult-tuuriministeriö.

Luettelon sisällöstä ei vielä tihku tie-toja, joten tervan mahdollinen valinta listalle on arvailujen varassa. Se tiede-tään, että myös kansalaisjärjestöt voivat ehdottaa kohteita luetteloon. Terva voisi siis päätyä ehdolle sitäkin reittiä.

Luetteloon päässyt kohde saa kan-sainvälistä näkyvyyttä, mutta listaus ei sinällään tarkoita esimerkiksi uutta rahoitusta.

Asian etenemistä voi seurata osoit-teessa www.aineetonkulttuuriperinto.fi.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.teija.aaltonen@apukyna.fi

”Korvikkeiden seuraukset kirkkojen paanukatoille voisivat olla surulliset.”

12 4/2015KEMIA

TÄTÄ MIELTÄ

POIKAVUOSINA HARRASTIN tähtitiedettä. Kun luin Heikki Ojan kirjan Tulipalloja taivaalla, minusta tuli oitis meteo-riitin metsästäjä, joka aina luonnossa liikkuessaan piti silmät auki.

Opin, että meteoriitit tunnistaa kondreista, pienistä pyöreistä rakeista. Eipä aikaakaan, kun löysin maastosta ”taivaan tulipal-lon”, sitten yhden toisensa jälkeen. Kaikissa oli mielestäni kon-dreja, ainoastaan sulamiskuori näytti rapautuneen pois.

Lopulta törmäsin varsinaiseen aarteeseen – kokonaan avaruu-den kivistä rakennettuun aitaan. Silloin en enää voinut pidättää tietoa itselläni vaan päätin kertoa salaisuuteni asiantuntijoille.

Raahasin näytteitä Helsingin yliopiston kivimuseoon niin ison säkillisen kuin jaksoin kantaa. Intendentti Martti Lehtinen selitti hyväntahtoisesti, että ihmeelliset löytöni olivat tavallisia maan kiviä ja pyöreät palloset granaatteja.

Geologian laitoksessa sain nähdäkseni oikeitakin meteoriit-teja. Päällimmäisenä mielessäni oli silti liukeneminen paikalta vähin äänin. Se oli kuitenkin vaikeaa, kun talossa olivat meteo-riittien lisäksi rautaa myös portaat, jotka kolisivat jalkojen alla aika tavalla.

TAIVAALLISET KIVET jätin sen jälkeen rauhaan. Jatkoin kuitenkin kivikirjojen lukemista ja sorakuoppien kiertämistä. Tulevan ammattini ratkaisi Pentti Eskolan mainio Muuttuva Maa. Siinä Nobel-tasoinen tutkija kirjoitti kansalle kiehtovasti ja ymmärrettävästi.

Otin motokseni: ennen kuin voi oppia tuntemaan harvinai-sen pitää tuntea tavallinen. Snellmaninkadun rautaportaisesta talosta tuli vuosiksi opinahjoni. Nykyisin talossa on yliopistomu-seo ja sen yhteydessä myös mineraalikabinetti.

”Meteoriittilöytöni” palautui mieleen, kun myöhemmin istuin Martti Lehtisen kanssa suunnittelemassa sisältöä opettajille tar-koitetulle geologian täydennyskoulutuskurssille.

Paikalle porhalsi mies kädessään iso kassi. Sieltä lennähti pöy-dälle musta, kuoppainen kivi – joka osoittautui masuunikuonaksi.

Mies oli tiedosta kiitollinen ja lähti yhtä rivakasti kuin oli tul-lutkin. Kuulemma etsimään lisää samanlaisia kiviä.

Meitä kivihulluja on moneksi.

ILMIÖLLÄ, JOSSA kuvittelee jotakin joksikin, vaikka se ei olekaan sitä, on muuten ihan tieteellinen nimi.

Kun yliopiston ruotsintunnilla oli pakko kertoa itsestään toi-sella kotimaisella, paljastin, kuinka kiinnostuin kivistä. Muinais-islantia tutkinut opettaja tunnisti tilani heti.

”Sinulla oli kognitiivinen diskrepanssi”, lingvisti sanoi.Itse olisin luullut potevani islannintautia, joka on geologeilla

yleinen. Kieltenopettajan esittelemä termi tarkoittaa kuitenkin tiedollista ristiriitaa.

Minulla oli siis nuorena liian vähän tietoa siitä, mitä hain. Vasta kun tunnistaa tavalliset, kykenee löytämään taivaalliset.

MUISTELIN INNOSTUKSENI alkulähdettä myös pitämäl-läni kivikurssilla. Kurssilaiset halusivat heti tietää, olenko koskaan löytänyt oikeaa meteoriittia.

Valitettavasti en. Meteoriitteja putoaa Suomen alueelle vuosit-tain arviolta 10–20, ja ne hautautuvat tehokkaasti metsiin, soihin ja järviin. Meteoriitin saapumisesta ilmoittavat tulipallot eli boli-dit ovat sen sijaan suhteellisen tavallisia meilläkin.

Erään kurssin päätteeksi sain oppilailtani lahjaksi puusta ja lasista tehdyn laatikon, jonka päällä lukee: Meteorin paikka. Jos siis joskus löydän luonnosta meteoriitin, minulla on sille valmiina arvoisensa säilö.

Toistaiseksi pidän laatikossa ison meteoriitin maahantulossa syntyneitä törmäyskiviä ja Sihote Alinin meteoriittisateeseen kuulunutta pientä kiveä, jonka ostin kivimessuilta.

Jukka HildénKirjoittaja on geologi ja vapaa toimittaja.

k.jukka.hilden@gmail.com

Meteoriittia kannattaa metsästää

Scanstockphoto

Kosmetiikka Keskity liiketoimintaasi – me

hoidamme paperityön

Biosidit Varmista eurooppalaiset

markkinasi

Autamme testisuunnitelmien laadinnassa, tekemään arviointeja ja lausuntoja sekä valmistelemaan rekisteröintiasiakirjoja ja edistämään keskusteluja viranomaisten kanssa. Meiltä saatte kaiken, mitä tarvitsette tuotteidenne nopeaan ja helppoon markkinoille saattamiseen ja voitte keskittyä rauhassa omaan yritystoimintaanne ja vahvuuksiinne.

REACH 2018 Rekisteröinnit avaimet käteen

-periaatteella

CLP 2015 Varmista tuotteillesi uudet

luokitukset ja merkinnät

www.chementors.eupuh. 040 747 3393 info@chementors.eu

Tutustu uusittuihin nettisivuihimme!

CHEMENTORS auttaa asiakkaitaan täyttämään uusien EU-asetusten vaatimat rekisteröinti- ja ilmoitusvelvollisuudet.

14 4/2015KEMIA

Katja Pulkkinen

Arkkitehti Lars-Erik Mattila on kyl-lästynyt kertakäyttörakentamiseen.

”Normaali rakennus on nykyisin kulutushyödyke, joka lyhyen elinkaa-rensa päässä heitetään pois”, Mattila kärjistää.

Ennen vanhaan luonnollinen ajatte-lutapa oli, että talon pitää kestää isältä pojalle. 1960-luvulla yleistynyt teol-linen rakentaminen jyräsi perinteen.

”Alettiin puhua 35–40 vuoden käyt-töiästä, jonka jälkeen rakennukset on tarkoitus joko purkaa tai ainakin remontoida perusteellisesti”, Mattila kuvailee.

Nuori arkkitehtuurin opiskelija nousi barrikadeille kestävämmän rakentamisen puolesta ja suunnitteli diplomityönään ”tulevaisuuden ker-rostalon”.

Oikeastaan ”tulevaisuuden talo” ei ole kovinkaan uudenlainen. Sen pystyttämisessä hyödynnetään pää- asiassa vanhoja, satoja vuosia käy-tössä olleita mutta nykyisin uhanalai-sia rakennustapoja.

Seitsemänkerroksinen rakennus nousee harjakorkeuteensa liimatto-mien massiivipuuelementtien turvin. Tuulensuojana toimivat lisäaineetto-mat puukuitulevyt.

Kylpyhuoneet pinnoitetaan ja rap-pukäytävät verhoillaan paloturvalli-siksi savilaatoilla ja savitiilillä. Koko komeus lepää neljän graniittisen kivi-aitatyyppisen perustuksen päällä.

Synteettisiä kemikaaleja ja luon-non kiertokulkuun palautumattomia aineita sisältäviä osia on ainoastaan sähköjohdoissa.

Ilmanvaihdosta huolehtii paino-voima, ja rakennus pysyy kunnossa ilman sähköä nielevää talotekniikka-koneistoa.

Myös rakennusfysiikan professori

Tulevaisuuden taloyhdistää uusimman tiedon ja perinteet

Arkkitehti Lars-Erik Mattilan ideoima tulevaisuuden kerrostalo nojaa kestävään rakennusperinteeseen ja moderniin materiaalitehokkuuteen. Ikävä kyllä sitä ei saa rakentaa.

Juha Vinha Tampereen teknillisestä yliopistosta kannattaa varmatoimisia ja pitkäaikaiskestäviä rakennuksia.

Professorin mielestä talojen raken-nustekninen toimivuus, materiaa-lien ympäristöystävällisyys ja sisäil-man laatu ovat tärkeitä asioita, jotka tulisi ottaa huomioon laajemmin kuin nykynormistot sen tekevät.

Talo umpikujan päässä

Mattilan ideoimassa talossa on nimit-täin yksi suuri ongelma. Sitä ei saa rakentaa.

Suomi on muuttanut rakennuslain-säädäntönsä EU:n energiatehokkuus-direktiivin mukaiseksi, eikä tulevai-suustalo läpäise seulaa.

”Rakennusteknisesti tulevaisuuden kerrostalo vaikuttaa pääasiallisesti toimivalta suunnitelmalta”, professori Vinha sanoo.

”Ongelma on, että se ei täytä nykyi-siä energiamääräyksiä. Mutta lähtö-kohtana on ehkä ollutkin se, että nykymääräykset ovat ylimitoitettuja.

Niissä olisi parantamisen ja myös joustamisen varaa.”

Nykylain mukaiset energiatehok-kuuslaskelmat ohjaavat siihen, että hengittävän puukerrostalon ympä-rille pitäisi joko pursottaa paksu polyuretaanipeite, asentaa taloon sen toimintaperiaatteen murskaava koneellinen ilmanvaihto tai kutistaa ikkunat olemattomiin.

Tämä siitä huolimatta, että tulevai-suuden talo lämpiää vähäpäästöisellä kaukolämmöllä.

”Laki ei ohjaa kohti puhtaampaa primäärienergian tuotantoa vaan kohti rakennusten lisäeristämistä muovilla”, Mattila kommentoi.

Uudet energiatehokkuusnormit eivät ota huomioon energiantuotan-non päästöjä eivätkä uusiutumatto-mien luonnonvarojen tai myrkyllisten aineiden käyttöä rakenteissa.

Lisäksi ylimääräinen eristäminen voi riskeerata rakennuksen kosteus-teknisen toiminnan. Pitkäikäiseksi tarkoitettu talo ei silloin välttämättä olekaan kovin pitkäikäinen.

”Oletus on ollut, että energiankulu-

Arkkitehti Lars-Erik Mattilan mukaan rakentamisen lyhytikäi-syydessä on kyse muustakin kuin resurssien ja ympäristön säästämi-sestä. Asia on valtava kansantalou-dellinen ongelma.

”Mikäli alle 50 vuoden käyttöiät pitävät, valtaosa Suomen raken-nuksiin sidotusta kansallisvaralli-suudesta on pian katoamassa”, hän sanoo.

Mattilan lopputyö tarjoaa kou-riintuntuvan esimerkin.

Jos nykyisen kaltainen elinkaa-

riajattelu olisi alkanut aiemmin, meillä ei olisi viittäkymmentä vuotta vanhempia rakennuksia, eikä siten esimerkiksi Helsingin Käpylää ja Töölöä.

Mattilan mielestä rakennusten lyhyistä elinkaarista pitäisi ker-toa sijoittajille selvin sanoin. Niin nämä ainakin tietäisivät realiteetit.

”Kun ihmiset ovat saaneet elä-mäntyöllään asuntolainansa mak-setuksi, heidän varallisuutensa arvo on korjausvelan vähentämi-sen jälkeen nolla tai negatiivinen.”

”Kansallisvarallisuus on katoamassa”

154/2015 KEMIA

Katja Pulkkinen

Sivulle 43

Lars-Erik Mattila haluaa palata rakentamisen juurille. ”Ennen ymmär-rettiin, että talon pitää kestää isältä pojalle”, arkkitehti sanoo.

tuksen väheneminen edistää päästö-töntä kehitystä. Mutta ei se aina mene niin”, Vinha sanoo.

”Selkeämpää olisi, jos voitaisiin tar-

kastella suoraan päästöjä ja kokonais-valtaista ympäristökuormaa.”

Juha Vinhan mukaan Mattilan talo pärjäisi tällaisessa vertailussa hyvin.

”Kysymys kuuluu, pitäisikö ener-giatehokkuuden rinnalla olla toinen-kin tapa osoittaa rakennuksen kelpoi-

16 4/2015KEMIA

Pohjoisen realiteetit unohdettu

Energiatehokkuus voi olla kuplariippumatta siitä, tehdäänkö se tuu-livoimalla vai kivihiilellä.”

Normistolla saatetaan käytännössä tukea kustannusten ja myös sisäil-maongelmien kasvua. Energianku-lutuksessa ei kuitenkaan ehkä saada säästöjä kuin paperilla.

”On viitteitä siitä, että monissa laskennallisesti energiatehokkaissa taloissa ei todellisuudessa päästä niin alhaisiin energiankulutuksiin. Ener-giatehokkuusinvestoinnit menevät silloin osittain hukkaan.”

Kun puhutaan direktiivin mukai-sesta ”lähes nollaenergiarakentami-sesta”, lähes-sanan merkitys voidaan määritellä kansallisesti.

”On jopa mahdollista, ettei nykyi-sestä tasosta mennä yhtään eteen-päin”, Vinha sanoo.

Järkevää rakentamista voitaisiin hänen mukaansa tukea vaikkapa lie-ventämällä yksiaineista seinäraken-netta koskevia määräyksiä. Ener-giansäästön ohella voitaisiin ottaa huomioon myös päästöt.

Nykyisessä normistossa on esimer-kiksi hirsiseinärakenteelle lievemmät vaatimukset kuin muille seinäraken-teille.

”Kun hirsirakennuksen kuitenkin on täytettävä E-lukuvaatimus, sei-närakenteen kautta kuluvaa lämpö-energiaa pitää kompensoida muiden rakenneosien tai ilmanvaihdon entis-täkin energiatehokkaammilla ratkai-suilla. Silloin päädytään usein laitta-maan seinään lisäeristystä, jotta talo menisi helpommin laskentaproses-sista läpi.”

”Yksiaineisen rakenteen järkevän toteutuksen raja on tavallaan jo yli-tetty. Uuteen normistoon pitäisi tulla selviä lisähelpotuksia nykyiseen ver-rattuna, jotta tällaisten rakenteiden käyttöä voitaisiin oikeasti edistää.”

Vinhan mielestä myös normituksen marssijärjestys on nurinkurinen.

”Ennen rakennusalalla mentiin eteenpäin niin, että kehitettiin toi-mintatapoja, ja määräykset olivat peränpitäjänä karsimassa puutteelli-simpia ratkaisuja pois. Nykyään kehi-tetään ratkaisuja, jotka yrittävät täyt-tää määräykset.”

Nollaenergiatalojen rinnalla voisi olla nolla-päästötaloja, visioi rakennusfysiikan profes-sori Juha Vinha.

TTY

Vinhan mukaan direktiivissä pai-nottuu voimakkaasti Keski-Euroo-pan näkökulma. Pohjoisen realiteetit on unohdettu.

”Kun olosuhteet eivät ole samat, eivät ratkaisutkaan voi olla. Suomi on pyrkinyt olemaan turhan kuuliainen mallioppilas ja noudattamaan raken-tamisessa tasoja, jotka ovat ilmastos-samme hankalia”, professori harmit-telee.

Nopean muutostahdin ja loppuun asti miettimättömien muutosten vuoksi myös laatu kärsii.

”Energiatehokkuuden nostaminen ei saisi heikentää rakennuksen kos-teusteknistä toimintaa. Tehokkuu-den lisäämisen tulisi myös tapahtua kustannustehokkaasti. Se on vaikeaa, jos raja-arvoja kiristetään liikaa tällai-sessa ilmastossa.”

Nurinkurinen marssijärjestys

Energiatehokkuuteen keskittyminen jättää huomiotta monia osate-kijöitä, jotka vaikuttavat kasvihuonekaasupääs-töihin.

”Energiatehokkaan talon voi rakentaa esi-merkiksi materiaaleilla, joiden valmistamiseen on käytetty paljon ener-giaa tai joiden valmis-taminen tuottaa paljon päästöjä”, Vinha kuvailee.

”Nykyinen E-lukutar-kastelu ei myöskään ota huomioon esimerkiksi sitä, tuotetaanko osto-energiana käytettävä sähkö tai kaukolämpö uusiutuvilla vai uusiutu-mattomilla tuotantota-voilla. Laskelmissa käy-tetään sähköstä samaa energiamuotokerrointa

EU:n energiatehokkuusdirektiivi tuo rakentamiseen yhä lisää muutoksia. Suomi valmistelee parhaillaan kansal-lista lainsäädäntöä lähes nollaenergia-rakentamisesta.

Valmistelua vetänyt ympäristö-ministeriö määrittää samalla raamit maan rakennuskannan tulevaisuu-delle ja hintalapun rakentamis- ja asu-miskustannuksille.

Rakennusfysiikan professorin Juha Vinhan mukaan helpot ja halvat kei-not on jo käytetty.

”Lisätehot täytyy kaivaa yhä pie-nemmistä yksittäisistä tekijöistä. Esi-merkiksi talotekniset järjestelmät monimutkaistuvat, missä voi olla sudenkuoppia. Jos asukas ei ole val-veutunut, tarvitaan ylläpitopalveluja. Jos rakennus toimii väärällä tavalla, se voi olla jopa terveydelle haitallinen.”

174/2015 KEMIA

Lars

-Erik

Mat

tila

Tulevaisuuden kerrostalossa asutaan pitkään, ehkä satoja vuosia. Lopuksi sen mate-riaalit palaavat luonnon kiertoon.

suus. Nollaenergiatalojen lisäksi voisi olla lähes nollapäästötaloja”, Vinha visioi.

Hiilijalanjälki harhauttaa

Mittareiden ja laskentaperusteiden yksiulotteisuus voi viedä rakenta-mista harhapoluille.

Esimerkiksi polyuretaani, polysty-reeni ja monet muut materiaalit ovat maapallon resurssien kestävän käytön kannalta kyseenalaisia ja asumister-veyden kannalta riskialttiita. Ne ovat silti vallanneet rakennusalan pienen hiilijalanjälkensä ansiosta.

Lars-Erik Mattila pitää erityisen ongelmallisena sitä, että hiilijalanjäl-jen ja ympäristöystävällisyyden välille vedetään yhtäläisyysmerkit. Hiilija-lanjälkilaskuri voi silti olla hyödylli-nen työkalu, kun perusasiat ovat kun-nossa.

”Sitten, kun myrkyt on saatu pois valikoimasta”, Mattila täsmentää. ”Nyt laskelma vain sokaisee käyttä-mään haitallisia materiaaleja.”

Arkkitehti suosii materiaaleja, joita on helppo ylläpitää ja jotka palaavat takaisin luonnon kiertoon.

Rakennusmateriaalien mahdolli-sessa hukkakäytössä ja luontoon jou-tumisessa pitäisi hänen mielestään olla kyse tehokkuusvajeesta, ei ympä-ristöongelmasta. Nykytilanne on, että suunnittelijoiden ja rakentajien jälki-polvienkin elimistöön päätyy esimer-kiksi mikromuovia ja haitallisia kemi-kaaleja.

Kestävän kehityksen – joka on rakentamisessa ”virheellisesti miel-letty elinkaareksi ja tehokkuudeksi” – sijasta pitäisi Mattilan mukaan puhua ylläpidettävyydestä.

Tulevaisuuden kerrostalo perustuu ensi sijassa siihen, että sitä ei tarvitse kierrättää – ei jatkokäyttöön eikä kaa-topaikalle.

Sen sijaan talossa asutaan pitkään, parhaimmillaan satoja vuosia.

Jos uusiutuvista luonnonvaroista rakennettu talo sattuisi palamaan, turman ympäristökuorma ei olisi juuri tavallista metsäpaloa suurempi.

”Ylläpidettävä, helposti huollettava rakennus on sellainen, jonka hyvät ominaisuudet säilyvät ilman, että materiaalia kertyy haitallisella tavalla.

Sille ei edes tarvitse laskea elinkaarta.”Toisin on nykyisten talojen koh-

dalla. Ne ovat elinkaarensa päässä lähes kokonaan haitallista jätettä.

”Maalit, eristeet, käsitelty puu, pin-noitettu betoni, muovimatot, maalit, liimat, polyuretaani, PVC, raskasme-tallit, palonestoaineet”, Mattila listaa nykyrakennusten koostumusta.

”Liimatut, liitetyt, pursotetut, ker-rostetut ja kemikaalikäsitellyt mate-riaalit ovat hankalia irrottaa toisis-taan. Mitään puhdasta irrotettavaa ei välttämättä edes ole.”

Materiaalien kierrättäminenkin saa Mattilalta huutia. Kyse on hänen mukaansa usein vain ongelmajätteen elämän pitkittämisestä. Sitä hän ei arkkitehtina halua edistää.

”Sen sijaan, että keksitään haital-lisille materiaaleille uusia käyttöta-poja, niiden käyttö tulisi lopettaa. Vain siten saadaan niiden valmistus-kin joskus loppumaan”, Mattila sanoo.

Juha Vinhan näkemys on maltil-lisempi. Hän korostaa, että toimiva talo voi syntyä monenlaisista mate-riaaleista, kunhan käytetään oikeita materiaaleja oikeissa paikoissa.

”Myös muovipohjaiset materiaalit ovat paikallaan, kun niitä on käytetty oikein. Niitä myös tarvitaan raken-tamisessa. Taloa purettaessa synty-vien jätteiden käsittely on kuitenkin

yksi osa sitä kokonaisuutta, joka tulee ottaa talon toteutuksessa huomioon.”

Puun ja tiilien uusi elämä

Lars-Erik Mattilan tulevaisuuden talossa on otettu huomioon myös siir-rettävyys ja muunneltavuus.

”Puuelementit voi käyttää uudel-leen sellaisinaan, sillä niitä ei ole halottu leikkauksilla ja putkistoilla. Nämä menevät pystysuuntaisesti, kuten ennen vanhaan.”

Mattila on halunnut tuoda myös tiilien uudelleenkäytön jälleen ajan-kohtaiseksi.

”Tiilien kierrätettävyys on vanha juttu. Ajatus hukattiin vasta, kun käyt-töön tuli sementtilaasti, joka on niin kovaa, että se hajottaa tiilet puretta-essa.”

Mattilan suunnitelmassa tiilet muurataan pehmeällä kalkkilaastilla, jonka poistaminen onnistuu tiiliä rik-komatta.

”Puurakennuksessa voidaan käyt-tää myös painona hiekkaa tai savea. Nykyisin käytetään tavallisesti beto-nia, mikä estää puun uusiokäytön. Hiekan sen sijaan voi vain imuroida pois.”

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.pulkkinen.katja@gmail.com

18 4/2015KEMIA

AJANKOHTAISTA

POP-rajat kiristyvät

Palosuojatut tuotteetovat jätehuollon haaste

ympäristökeskuksen tutkimushank-keessa päädyttiin ehdottamaan useita eri keinoja.

Niihin kuuluvat muun muassa jäte-alan toimijoiden tietotason paranta-minen ja asianmukainen valvonta.

Lisäksi tulisi ottaa käyttöön mene-telmiä, joiden avulla potentiaalisim-mat haitta-aineita sisältävät tuotteet ja niiden osat voitaisiin tunnistaa ja erottaa jätevirrasta jo ennen sen käsit-telyä.

Käyttöön voitaisiin ottaa myös mittausmenetelmiä, joilla eri muo-vilaadut ja eri haitta-aineet voidaan tunnistaa. Hyödyksi olisi myös mit-taukseen perustuvien tunnistamis-menetelmien automatisointi.

Murskausta tulisi käyttää vasta sen jälkeen, kun jätteet on esieroteltu huolellisesti.

Jätealan toimijoita kannustetaan etsimään myös vaihtoehtoisia ratkai-sumalleja. Sopivia jätteenkäyttölai-toksia saattaa löytyä muualta Euroo-pasta isompien jätemäärien ääreltä – tai ainakin niitä kannattaisi perus-

Muun muassa sähkö- ja elektroniikkaromu sisältää jätehuollon kannalta hankalia palonesto-aineita. Kiellettyjä yhdisteitä on esimerkiksi kuvaputkitelevisioissa.

taa sinne. Parhaimmillaan uusien lait-teistokokoonpanojen kehittäminen voisi olla suomalaisen cleantechin vienninedistämistä.

Pienetkin pitoisuudet vakava haitta

Jotkin aiemmin yleisesti käytetyt palonestoaineet ovat osoittautuneet kemialliselta luonteeltaan pysyviksi orgaanisiksi yhdisteiksi eli POP-yhdisteiksi, jotka jo pieninä pitoi-suuksina aiheuttavat vakavia haittoja ihmisten ja eliöiden terveydelle.

Palonestoaineita käytetään etenkin muoveissa, joissa niiden tarkoituk-sena on estää luontaisesti paloherk-kien materiaalien syttymistä.

Raja-arvot on säädetty siten, että käytännössä kielletyillä POP-aineilla palosuojatut tuotteet on poistettava materiaalikierroista ja hävitettävä nii-den POP-sisältö. Tämä on haaste sekä valvonnalle että jätehuollolle.

Jätehuollon kannalta pulmallisim-mat palonestoaineita sisältävät tuote-

ryhmät tunnetaan nykyisin hyvin. Niitä ovat sähkö- ja elektroniikkalaitteet, teks-tiilit, ajoneuvot, huonekalut ja rakennustarvikkeet.

Kiellettyjä yhdisteitä esiintyy ennen kaikkea kuva-putkitelevisioiden ja tieto-konemonitoreiden kote- loissa, kuumenevassa koti- ja konttorielektroniikassa sekä piirikorteissa.

Lisäksi yhdisteitä löytyy romuajoneuvojen muo- veista sekä istuinpehmus- teista ja -päällyksistä. Ra- kennustarvikkeista ongel-ma koskee erityisesti poly-styreenivaahtoeristeitä.

Kirjoittaja työskentelee ryhmäpäällikkönä Suomen

ympäristökeskuksessa.

tuuli.myllymaa@ymparisto.fi

Pysyvien orgaanisten yhdistei-den uudet raja-arvot astuvat voimaan 18. kesäkuuta. Osa POP-aineilla palosuojatuista tuotteista muuttuu käytännössä kielletyiksi, ja ne on poistet-tava materiaalikierroista.

Tuuli Myllymaa

EU rajoittaa POP-asetuksella pysy-vien orgaanisten yhdisteiden käyt-töä tuotteissa. Lisäksi asetus määrää myös näitä haitallisia yhdisteitä sisäl-tävien tuotteiden käsittelystä niiden elinkaaren lopussa.

Uusimmat POP-yhdisteiden raja-arvot tulevat voimaan 18. kesäkuuta. Suomen ympäristökeskus julkaisee kesäkuun loppuun mennessä kansal-lisen ohjeistuksen siitä, kuinka lain-säädäntöä sovelletaan, kun yhdisteitä sisältävät tuotteet saapuvat jätehuol-lon käsittelyyn.

Jotta POP-yhdisteitä sisältävät jätteet voidaan tunnistaa ja ero-tella muusta jätevirrasta, tar-vitaan uusia ratkai-suja. Suomen

Scan

stoc

kpho

to

ORIONIN TUTKIMUSSÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2016 JULISTETAAN HAETTAVIKSI 3.8.2015 – 13.9.2015 Apurahat myönnetään lääketieteen, eläinlääketieteen, farmasian sekä niihin liittyvien luonnontieteiden, kuten kemian ja fysiikan, aloille

1) nuorille tutkijoille (ei väitelleille) tieteellistä tutkimustyötä varten (suuruudeltaan enintään 5 000 euroa) sekä

2) äskettäin (13.9.2015 lukien viiden vuoden sisällä) väitelleille tutkimustyön jatkamiseen (suuruudeltaan enintään 25 000 euroa).

Apurahoja voidaan myöntää myös ulkomailla tehtävää tutkimustyötä varten. Säätiö ei kuitenkaan jaa pelkkiä matka-apurahoja esim. kongresseihin. Pienet apurahat (enintään 5 000 euroa) ovat aina henkilökohtaista apurahaa.

Hakemus toimitetaan sähköisellä hakemuslomakkeella, joka on Orionin kotisivulla www.orion.fi.Hakemus laaditaan suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Liitteitä ja suosituskirjeitä ei käsitellä. Kumpaakin apurahaa voi yksittäinen henkilö saada korkeintaan kahdesti.

Apurahansaajien eläkevakuuttaminen on toteutettu vuoden 2009 alusta maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti. Lain mukaan vakuutusvelvollisuus koskee kaikkia niitä Suomessa asuvia apurahansaajia, jotka ovat saaneet Suomesta myönnetyn työskentelyapurahan vuonna 2009 tai sen jälkeen. Lisätietoa saa Maatalousyrittäjien Eläkelaitoksesta www.mela.fi.

Hakuaika päättyy 13.9.2015. Päivityksiä jätettyihin hakemuksiin ei käsitellä. Päätökset apurahojen saajista tehdään vuoden 2015 aikana ja myönnetyt apurahat maksetaan saajan tilille ennen vuoden 2015 loppua.Yhteydenottoihin vastaa tutkimussäätiön asiamies Kari Kantola, puhelin 010 426 3034.

Orionin Tutkimussäätiön hallitus

UPM BioVerno -dieseliä voit tankata St1- ja ABC-asemilla. Tankkaa lisää tietoa osoitteessa www.upmbiopolttoaineet.fi

Hyvä suomalainen autoilija! Vedä reilusti kotiin päin ja tankkaa dieseliä, jonka juuret ovat suomalaisessa metsässä. UPM BioVerno on kaikkiin diesel moottoreihin sopiva UPM:n kehittämä huipputuote. Läpikotaisin testattu ja maailmalla palkittu uusiutuva diesel, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

Powered by UPM BioVerno

20 4/2015KEMIA

UUTISIA

Kiertotalouden arvo Suomessa voi nousta yli kahteen miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä, todettiin Kemianteollisuus ry:n teemafoorumissa.

”Ihminen ylittää jo nykyisellään maa-pallon kestokyvyn puolitoistakertaisesti. Jos sama meno jatkuu, ylitämme maa-pallon kestokyvyn vuoteen 2050 men-nessä 2,5–4-kertaisesti.”

Näin kuvaa globaalia kestävyyskriisiä analyyttisen kemian tohtori Mari Pant-sar, joka johtaa Sitran Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teemaa.

”Malli, jossa talouskasvu on perustu-nut halpoihin fossiilisiin polttoaineisiin ja rajattomiin raaka-aineisiin, ei toimi enää. Talous- ja ajattelumallit on nyt pohdittava kokonaan uusiksi”, sanoo Kemianteollisuus ry:n kiertotalousfoo-rumissa 23. huhtikuuta puhunut Pantsar.

Luonnonvarojen ylikäyttö avaa hänen mukaansa uusia bisnesmahdollisuuksia, jotka myös suomalaisten yritysten kan-nattaa hyödyntää, mitä pikemmin sen parempi.

”Ensimmäiset menestyvät parhaiten.”Edelläkävijäyritykset ovat kehittäneet

uusia toimintatapoja perinteisten rin-nalle. Esimerkiksi Caterpillar ei enää

Kestävyyskriisi uudistaa liiketoimintaa

Kiertotaloudessa miljardien potentiaali

myy vaan vuokraa ja huoltaa työkoneita, jotka päätyvät elinkaarensa päässä takai-sin tehtaaseen.

”Näin yritys pitää materiaalit ja langat käsissään”, Pantsar kuvailee.

”Renault puolestaan on saanut mer-kittäviä kustannussäästöjä vuokraa-malla leikkuuöljyt kemikaaliyhtiöltä. Öljyt kiertävät nyt prosessissa suljetussa kierrossa ja palautuvat lopulta raaka-aineeksi toimittajalle”, Pantsar antaa win–win-esimerkin ja korostaa, ettei kukaan voi siirtyä kiertotalouteen yksin vaan aina osana ketjua.

Kemia on Pantsarin mukaan tärkeä tekijä matkalla kiertotalouteen, jossa on kolme keskeistä keinoa lisätä ja yllä-pitää arvoa.

”Näitä ovat prosessien tehostaminen ketjun kaikissa vaiheissa, kierron paran-taminen arvoa parhaiten säilyttäville tasoille ja hukan vähentäminen, jotta tuotteissa olevat raaka-aineet saadaan hyödynnettyä maksimaalisesti.”

Rengasteollisuus on kiertotalouden konkariSitran ja McKinsey & Companyn selvi-tyksen mukaan kiertotalouden mahdol-lisuuksien hyödyntämisestä Suomessa voi koitua rahallista arvoa 1,5–2,5 mil-jardia euroa vuoteen 2030 mennessä.

”Mahdollisuuksia on esimerkiksi konepaja- ja metsäteollisuudessa, ruo-kahävikin minimoimisessa, jakamis-taloudessa ja rakennusalalla”, Pantsar listaa.

”Modernissa autonrenkaassa käyte-tään lähes sataa materiaalia, ja raaka-aineiden kustannukset rengasteolli-suuden kokonaiskustannuksista ovat tyypillisesti 60–80 prosenttia. Me olemme olleet jo pitkään mukana kier-totaloudessa”, toteaa laatu- ja prosessin-kehitysjohtaja Teppo Huovila Nokian Renkaista.

Rengasteollisuudella on Huovilan mukaan monta keinoa materiaalien käytön tehostamiseen: materiaalihukan pienentäminen ja sisäisen kierrätyksen lisääminen, tuoterakenteiden hallittu keventäminen, tuotteiden kestävyyden ja kierrätettävyyden kehittäminen, jäte-materiaalien hyöty- ja uusiokäyttö sekä hankintalähteiden ja raaka-ainelogistii-kan kehittäminen.

”Kun teknologiat kehittyvät, rengas- ja kumiteollisuus saa käyttöönsä nykyistä enemmän rengaslähtöisiä uusioraaka-aineita. Tulevaisuudessa on mahdollista esimerkiksi käytettyjen renkaiden pyro-lyysi ja kryogeeninen erottelu”, Huovila visioi.

Leena Laitinen

Jaan

is K

erki

s/Si

tra

”Nykyinen talouskasvun ajattelutapa ei enää toimi. Uuden kestävän kasvun ajurina on vihreä talous”, Mari Pantsar sanoo.

Ota kanssamme askel eteenpäin.Edelläkävijyys syntyy oikeista ihmisistä.Etsimme niitä, jotka suuntaavat itsenäisesti kohti yhteistä päämäärää. Haemme pioneereja, jotka heittäytyvät tuntemattomaan. Ja ajattelijoita, jotka näkevät hieman pidemmälle. Mahdollisuuksia on eri alojen osaajille – taito ja asenne ratkaisevat. Meille ainoa suunta on eteenpäin.Lue lisää: www.neste.com/urameillä

FIT Biotech murtautumassageeniterapiaanTamperelainen rokotekehitys-yritys FIT Biotech on laajenta-massa toiminta-aluettaan. Yhtiön mukaan sen kehittämä GTU-tek-nologia on osoittautunut alus-tavissa tutkimuksissa toimivaksi myös geeniterapiassa. Tehoa mitattiin kyvyllä tuottaa valittua merkkiproteiinia. Ennen ihmisillä tehtäviä jatkotutkimuksia odo-tetaan vielä näyttöä sille, että mekanismi toimii myös vasta-aineilla. Tamperelaisteknologiaa on aiemmin sovellettu menestyk-sekkäästi dna-rokotteiden kehit-tämisessä.

Kaptakselleiso vientikauppaTeollisuuden teknologiaa ja pro-sesseja kehittävä Kaptas Oy on tehnyt historiansa suurimman vientikaupan. Liperiläisyritys rakentaa kansainväliselle lääkejä-tille lääkeannostelijan kokoonpa-nolinjan, joka mahdollistaa 15–20 miljoonan kappaleen tuotantoka-pasiteetin. Linja sijoitetaan lääke-teollisuuden sopimusvalmistajan Medisize Oy:n tiloihin Kontio-lahdelle. Kauppa merkitsee Kap-takselle kymmenien prosenttien liikevaihdon kasvua ja myös hen-kilöstön lisäystä.

Suomalaisen Genoscoper Laboratoriesin kehittämä koirien dna-testi tulee maail-manlaajuiseen jakeluun.

Suomalaistuotteen otti valikoimiinsa maailman johtava lemmikkieläinten tarvikkeiden ja terveyspal-veluiden toimittaja Mars Veterinary. Sopimuksen myötä testauspalvelu tieto-kantoineen tavoittaa yli 90 prosenttia maailman eläin-lääkäriasemista.

Dna- diagnostiikkaan eri-koistunut Genoscoper on

Suomalainen koiriendna-testi maailmalle

ensimmäisenä maailmassa kehittänyt koirien genomin-laajuisen dna-analyysin.

Yhtiön konsepti mahdol-listaa sekä tunnettujen perin-nöllisten sairauksien testaa-misen että koiran geneettisen monimuotoisuuden mittaa-misen samasta näytteestä. Testi tarjoaa tietoa sekä yksit-täisen koiran että koko rodun perimän monimuotoisuu-desta.

Suomalaistestin avulla muun muassa koirien

sairauksia pystytään tut-kimaan ja tilastoimaan

entistä paremmin.

Scan

stoc

kpho

to

22 4/2015KEMIA

UUTISIA

Elettiin talvisodan jälkeistä toukokuuta, kun Hämeenlinnan sotasairaalaan tuo-tiin trotyylivalimon 19-vuotias työn-johtaja. Huonokuntoinen potilas kuoli lääkärien ponnisteluista huolimatta muutamassa päivässä. Ruumiinava-uksessa nuorukaisen maksa paljastui pahoin surkastuneeksi.

Tragedia sai nuoren lääkärin Leo Noron tutkimaan ammuslataamojen työntekijöiden räjähdysainemyrkytyk-siä. Väitöskirjaksi edennyt työ johti ammattitautien tutkimuksen etenemi-seen Suomessa.

Helsingin yleisen sairaalan ammatti-tautien osasto aloitti toimintansa 1945. Alan tutkimusta alkoi rahoittaa uusi Ammattilääketieteen säätiö, joka perusti Työterveyslaitoksen (TTL).

”Sotakorvausteollisuuden johto tajusi, että ammattitautiongelmaa ei saa päästää räjähtämään käsistä”, kertoo valtiotieteen tohtori Eino Ketola, jonka teos Majakka ja Luotsi – Työterveyslai-tos 1945–2015 julkis-tettiin huhtikuussa.

Rintamalta palan-neesta Leo Norosta tuli uuden laitoksen kantava voima.

”Johtajakaudellaan 1950–1970 Noro loi monitieteisen tutki-muslaitoksen, jonka toimiala laajeni vähi-tellen työhyvinvoin-tiin, työfysiologiaan ja työpsykologiaan”, Ketola kertoo.

Vuonna 1978 lai-tos kansallistettiin ja muutettiin sosiaali-

Seitsemän vuosikymmentä paremman työelämän puolesta

Työterveyslaitos juhlii muutosten keskelläUusi historiateos juhlistaa 70-vuotiaan Työterveyslaitoksen toimintaa paremman työterveyden puolesta. Leikkausten aikaa elävä laitos on valmis vastaamaan muuttuvan työelämän haasteisiin.

yhteisöksi.Laitoksen alkuaikoina työelämän tyy-

pillisiä ongelmia olivat tapaturma- ja myrkytysvaarat, painavat taakat ja rasit-tavat työasennot. Ketola nostaa TTL:n merkittävimpiin saavutuksiin asbesti-lainsäädännön syntymisen, taistelun silikoosia eli kivipölykeuhkosairautta vastaan sekä kemikaalien normittami-sen ja pitoisuusmääritykset.

Sittemmin henkisen kuormituksen hallinnasta on tullut yhtä tärkeää kuin fyysisten riskien torjunnasta.

”Kemialliset tekijät, melu ja sisäilman ongelmat ovat silti yhä ajankohtaisia, eikä asbestiakaan sovi unohtaa. Esiin tulee myös uusia haasteita, kuten nano-materiaalit, joiden tutkimuksessa laitos on kärkijoukoissa.”

Valtio antaa, valtio ottaa

Valtion rahoituspolitiikka on heijastu-nut laitoksen toimintaan sen koko his-torian ajan. ”Hyvinä aikoina on annettu, huonoina leikattu”, Eino Ketola kuvaa.

Parhaillaan ovat vuorossa jälkimmäi-set.

”Valtion budjettiavun leikkaukset ovat koskettaneet myös Työterveyslaitosta.

Henkilöstöä on jouduttu irtisanomaan, tiloja tiivistämään ja toimintoja supista-maan”, TTL:n pääjohtaja Harri Vainio kuvaa.

Yksi seuraus muutoksista on, että vuodesta 1971 ilmestynyt työhyvin-voinnin ja -turvallisuuden erikoislehti Työ Terveys Turvallisuus siirtyi vuo-denvaihteessa TTL:ltä TTT Kustannus Oy:lle, joka on Kemia-lehteä julkaisevan Kempulssi Oy:n tytäryhtiö. TTL on nyt uuden kustantajan yhteistyökumppani.

”Työterveyslaitos on ikääntynyt onnistuneesti itseään uudistamalla. Supistuneenakin se on valmis kohtaa-maan tulevaisuuden työelämän innostu-neena, uudistumiskykyisenä ja motivoi-tuneena”, sanoo laitosta vuodesta 2003 johtanut, kesällä eläkkeelle siirtyvä Vai-nio.

Uudeksi pääjohtajaksi on valittu tek-niikan tohtori Antti Koivula, joka toimii nykyisin TTL:n palvelutoiminnasta vas-taavan alueen johtajana. Hän on väitellyt työpsykologian ja johtamisen kehittämi-sen alalta. Pääjohtajan seitsenvuotinen toimikausi alkaa elokuun alussa.

Leena Laitinen

Mat

ti Ra

jala

Malja 70-vuotiaalle! Työterveyslaitoksen historiasta kertova Majakka ja luotsi julkistettiin 23. huhtikuuta Helsingin Hotelli Seurahuoneessa – samassa Pyöreässä Salissa, jossa laitoksen perustamiskokous pidettiin toukokuussa 1945.

ja terveysministeriön alaiseksi itsenäiseksi

TIEDONHAUN AMMATTILAISIA

Uutta: Keksinnön online-esitutkimus Uutta: Patentoitavuuden arviointi Uutta: Patentin validiteettitutkimus Uutta: Toimintavapausselvitys Uutuustutkimus Tekniikan tason selvitys Kilpailijaseuranta

OLE EDELLÄ KILPAILIJOITASI!

www.prh.fi/tutkimus neuvonta puh. 029 509 5858 neuvonta.patentti@prh.fi

Kemian alan osaamisemme on kansainvälistä kärkeä ja tutkimusvälineemme ovat alan parhaat.

OLEMME

HYÖDYNNÄTUTKIMUSPALVELUJAMMEtutkimuksessa ja tuotekehityksessä:

VTT ja Tampereen teknillinen yliopisto TTY ovat päässeet mukaan ITER-fuusioreaktorin pystyttämiseen.

Suomalaiset toimivat yhteistyökumppaneina brittiläiselle Amec Foster Wheelerille, joka on juuri allekirjoittanut seit-senvuotisen sopimuksen Fusion For Energy -organisaation kanssa. Organisaation hankkeessa pyritään osoittamaan fuusioreaktion tekninen soveltuvuus tulevaisuuden ener-gialähteeksi.

VTT ja TTY suunnittelevat ja testaavat huollon etäope-rointiin liittyviä laitteita ja ohjausjärjestelmiä Tampereella sijaitsevassa Divertor Test Platform 2 -tutkimusympäristössä.

Etäoperointijärjestelmä on fuusioreaktorin kannalta elin-tärkeä, koska reaktorikomponentteja pitää huoltaa ja vaih-taa, mutta ihminen ei voi mennä reaktoriin sen käynnis-tymisen jälkeen. Etäoperoinnin avulla reaktori voidaan huoltaa ilman fyysistä läsnäoloa huoltopisteessä.

ITER- fuusioreaktorista tulee maailman suurin kokeelli-nen fuusioreaktori. Sen odotetaan tuottavan 500 megawattia energiaa noin seitsemän minuutin pulsseina 30 minuutin välein.

Ainesosien yhteisvaikutukset pitää ottaa huomioon, kun laaditaan tuotteen käyttöturvallisuustiedotetta, muistuttavat Työterveyslaitos ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.

Niiden mukaan yhteisvaikutukset saadaan parhaiten esiin, kun valitaan eri ainesosien tiedoissa kuvatuista altis-tumisen hallintakeinoista tehokkaimmat.

Erityisen tärkeää yhteisvaikutusten huomioiminen on silloin, kun tuotteessa on useita samalla tavalla vaikuttavia ainesosia. Tyypillisimpiä esimerkkejä tällaisista tuotteista ovat maalit, ohenteet, liimat, puhdistusaineet ja muut tuot-teet, jotka sisältävät useita keskushermostoon vaikuttavia tai hengitysteitä ärsyttäviä liuotinaineita.

Suomalaistutkijat rakentavatrobotiikkaa fuusioreaktoriin

ITER

Org

aniz

atio

n

ITER-reaktoria rakennetaan eteläisen Ranskan Cadaracheen.

Yhteisvaikutukset huomioitavakäyttöturvallisuustiedotteessa

24 4/2015KEMIA

UUTISIA

Viimevuotinen ennätystulos rik-koutui reippaasti, kun kevään uusista ylioppilaista peräti 394 sai kemiasta laudaturin. Kemia-lehti ja yhteistyökumppanit lahjoittivat kaikille lehtistipendit.

Kemian ylioppilaskokeeseen osallis-tui tänä keväänä 4 239 kokelasta, joista 2 125 oli naisia ja 2 114 miehiä. Parhaan arvosanan eli laudaturin kirjoitti kevään kokeesta yhteensä 367 kokelasta eli 8,7 prosenttia koko joukosta.

Kyseessä on reilu uusi ennätys, sillä viime kevään kirjoituksissa kemiasta sai laudaturin 321 kokelasta, mikä vastaa 7,6 prosentin osuutta.

Osa kemiasta nyt ällän saaneista val-mistuu ylioppilaaksi myöhemmin tai on jo aiemmin valmistuneita arvosanojen korottajia.

Toukokuussa lakitetuista uusista yli-oppilasta kemian laudaturin sai peräti 394 kokelasta, jotka ovat kirjoittaneet kemian joko tänä keväänä tai aiemmin.

Erityisesti naiset ovat kirineet. Tämän kevään suorituksista parhaan arvosanan sai naisista 181 kokelasta (8,5 prosent-tia) ja miehistä 186 kokelasta (8,8 pro-senttia), kun viime keväänä naisista sai laudaturin 6,9 ja miehistä 8,2 prosenttia.

Kemian kirjoittajat pärjäävät muissakin aineissa

Jo edellisenä lukuvuotena ennätysmäärä kokelaista sai kemiasta parhaan arvosa-nan. Osaltaan kahta perättäistä ennätys-vuotta selittää ylioppilaskokeiden arvos-telun uudistus.

”Pisterajojen määräämisperusteiden tarkistuksen ansiosta laudatureita tulee jonkin verran enemmän aikaisempaan verrattuna”, kertoo aktuaari Alex Hell-sten ylioppilastutkintolautakunnasta.

Aiemmin ällän sai viisi prosenttia kun-kin aineen kirjoittajista, mutta uudistuk-sen seurauksena arvosanojen osuudet määritetään nyt kaikkien oppiaineiden standardoitujen tulosten perusteella. Kemian kirjoittaneet ovat hyötyneet muutoksesta, sillä heidän joukossaan on keskimääräistä enemmän muissakin oppiaineissa erinomaisesti pärjääviä.

Lähes 400 kevään ylioppilastakirjoitti kemiasta laudaturin

Kemiasta ällän kirjoittaneet kevään ylioppilaat saivat nyt kolmannen kerran stipendinä Kemia-lehden vuosikerran. Lehtistipendit jaettiin koulujen päättä-jäisjuhlissa 30. toukokuuta.

”Tämä on erinomainen tapa pal-kita ylioppilasta hyvästä suorituksesta. Kemiasta kiinnostunut nuori saa luku-paketin, joka rohkaisee jatkamaan alan opintoja”, sanoo hanketta alusta alkaen tukeneen Kiilto Oy:n toimitusjohtaja Antti Nieminen, jonka mukaan ennä-tysmäärä laudatureja luo uskoa kemian-teollisuuden entistä vahvempaan tule-vaisuuteen.

”Kaikki eivät opiskele kemisteiksi, mutta monet jatkavat yliopistoon ja ovat valmistuttuaan tärkeä voimavara Suomelle ja suomalaiselle teollisuudelle.”

”Todella hienoa, että laudaturin kir-joittaneita muistetaan! Stipendi kannus-taa ja innostaa lahjakkaita opiskelijoita”, iloitsee kemian opettaja Carita Kan-kaanpää Someron lukiosta.

Yksi palkituista on Helsingin Mäke-länrinteen lukion Matti Kaksonen, joka valmistui koulunsa parhaana ylioppi-laana.

”Odotan mielenkiinnolla, että pääsen lukemaan lehteä. Kemiassa minua kiin-nostaa, kuinka kemialliset reaktiot ovat luonnossa saaneet aikaan eläviä olentoja ja kuinka kemia eliöissä toimii”, kertoo lääketieteellisen tiedekunnan pääsykoe-tuloksia odottava Kaksonen.

Leena Laitinen

Lehtistipendin lahjoittajatUusien ylioppilaiden lehtistipendin lah-joittavat tänä vuonna yhdessä Kemia-lehden kanssa Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu, Gasum Oy, Helsingin yliopiston kemian laitos, Ke-mianteollisuus ry, Kiilto Oy, Neste Oyj, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes sekä UPM.

Stipendi on kannustuspalkinto ke-miassa hyvin menestyneille nuorille. Lehden vuosikerran kautta uudet yliop-pilaat saavat tuntumaa siihen, millaisia mahdollisuuksia kemia tarjoaa koulu-tusalana ja työelämässä.

Kemia-lehti kiittää lämpimästi kaikkia yhteistyökumppaneita.

Anni

ka K

aikk

onen

Onnittelut uusille ylioppilaille! Valko-lakin painoi päähänsä lähes 27 000 kokelasta.

Scan

stoc

kpho

to

Kunniakirja Tiede%ä  Tytöille  hanke  on  myöntänyt  toukokuussa  2015  oppilaalle  

 ________________________________  

 Kemia-­‐lehden  vuosikertas<pendin  

 tunnustuksena  oppilaan  palavasta  innosta  luonnon<eteisiin.    Lehden  lahjoi%ajana  toimii  Kemia-­‐lehden  kustantaja  Kempulssi  Oy.  

”Nothing  in  life  is  to  be  feared,  it  is  only  to  be  understood.  Now  is  the  7me  to  understand  more,  so  that  we  may  fear  less.”-­‐  Marie  Curie-­‐  

Oppilaan  luonnon<edeinnostuksesta  kertoi  Tiede%ä  tytöille  hankkeelle  ope%aja:      ___________________________________  

Suomi | Venäjä | Ukraina | Valko-Venäjä | Kazakstan | Uzbekistan

Henkilökohtainen IPR-valmentajasi

Meitä on sanottu henkilökohtaiseksiIPR-valmentajaksi. Ei ihme, sillä meiltä saat aina

yksilöllistä ohjausta kaikissa patentti-, tavaramerkki-ja mallisuoja-asioissa. Laita meidät testiin.

www.papula-nevinpat.com

ww

w.k

nf.s

e

Kalvopumpputekniikkaaasiantuntijoilta

KNF Neubergerillä onlaaja valikoima öljy-vapaita pumppuja ja järjes telmiä kaas uille,höyryille ja nes teille.Kontaminaatiovapaatkompres s orit, alipaine-pumput, nes teen s iirto-ja annos telupumput.

OEM - ja laboratorio-vers iot.

A s iakas s ovitteis et pum-put ovat erikois alaamme,ota yhteyttä.

… vaativiins ovelluks iin:

T utkimusLaboratoriotPros es s ilaitteetElintarviketekniikkaA nalyys itekniikkaLääketieteen laitteet

KNF_an_f i _0803. pdf 2008- 01- 03 11: 18: 02

KNF Neuberger ABTel +46 8 744 51 13

www.knf.seinfo@knf.se

Tiedelehtiä tytöilleKaikkiaan 76 peruskoulua tai lukiota käyvää tyttöä sai koulujen päättäjäisjuhlissa stipendinä tiedeaiheisen leh-den vuosikerran. Tunnustuk-set palavasta innosta luon-nontieteisiin jaettiin osana Tiedettä tytöille -hanketta, jota vetää kemian diplomi-insinööri ja tulevaisuuden tutkija Elina Hiltunen.

Kemia-lehti osallistui yhteistyöhön lahjoittamalla lehden vuosikerran 15:lle kemiasta kiinnostuneelle nuorelle naiselle. Muita stipendeinä jaettuja leh-tiä olivat muun muassa Tiede, Tähdet ja avaruus, Tieteen kuvalehti ja Tekniikan historia.

Hankkeesta voi lukea lisää osoitteessa www.tiedettatytoille.fi.

Valio tukee nuortenliikuntaaValio tukee lasten ja nuorten liikuntaa ja hyvinvointia perustamansa Valio Akatemia -ohjelman avulla. Akatemia myöntää yksilö- ja jouk-kueurheilijoille sekä koululaisille raha-, tuote- ja tapahtumastipen-dejä. Lisäksi haettavissa ovat ravitsemusstipendit, jotka toteutetaan kokkauskurssien ja ravitsemusohjauksen muodossa. Toteutuksessa ovat mukana Marttaliitto ja Urheiluravitsemuksen asiantuntijaver-kosto.

Stipendejä voivat hakea vuonna 1997 tai sen jälkeen syntyneet lapset ja nuoret. Hakuaikaa on 16. elokuuta asti. Hakuohjeet löyty-vät osoitteesta www.valio.fi/valioakatemia.

Boliden Harjavallalleuusi prosessijätealueBoliden Harjavalta rakennuttaa prosessijätteilleen uuden sijoitus-alueen Harjavaltaan. Projektin toteuttaa Ekokem-Palvelu. Kupari-hienokuonaa varten rakennetaan uusi noin 16 hehtaarin sijoitus-alue. Lisäksi rakeistetun nikkelikuonan sijoitusaluetta laajennetaan vajaan kahden hehtaarin verran. Noin 13 miljoonan euron hanke valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä.

Kemiran Akzo Nobel-kauppa päätökseenKemira on saattanut loppuun AkzoNobelin paperikemikaaliliiketoi-mintojen oston, josta tiedotettiin viime heinäkuussa. Kauppahinta on 153 miljoonaa euroa. Ostoksen odotetaan lisäävän Kemiran lii-kevaihtoa vuositasolla yli 200 miljoonaa euroa.

Kemiralle siirtyy kuusi AkzoNobelin paperikemikaalien tuotan-tolaitosta ja noin 350 työntekijää. Kemira kasvattaa myös omien paperikemikaalien tuotantolaitostensa kapasiteettia voidakseen toteuttaa tuotantoon liittyvät synergiaedut.

Neste ja Preem sopivatpatenttien lisensoinnistaNeste on solminut patenttisopimuksen ruotsalaisen öljy- ja huol-toasemayrityksen Preem AB:n kanssa. Preem lisensoi suomalaisyh-tiön immateriaalioikeuksia käytettäväksi uusiutuvien polttoainei-den valmistuksessa Preemin Göteborgin jalostamossa. Preem on Nesteen pitkäaikainen kumppani ja asiakas.

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

BANG & BONSOMER GROUP OYItälahdenkatu 18 A00210 HelsinkiPL 93, 00211 Helsinkipuh. (09) 681 081faksi (09) 692 4174company@bangbonsomer.fiwww.bangbonsomer.com

BAYER OYTurun toimipistePansiontie 47PL 415, 20101 TurkuEspoon toimipisteKeilaranta 12PL 73, 02151 Espoopuh. 020 785 21faksi 020 785 2020etunimi.sukunimi@bayer.comwww.bayer.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Kasvinsuojeluaineet ja torjunta-

aineet – Crop Protection Agents and Control Substances

Reseptilääkkeet, itsehoitovalmis-teet ja välineet diabeteksen hoidon seurantaan – Prescription Medicines, Consumer Health Products and Tools for Monitoring Diabetes Therapy

Teollisuuden raaka-aineet ja kemi-kaalit – Industrial Raw Materials and Chemicals

BUSCH VAKUUMTEKNIK OYSinikellontie 401300 Vantaapuh. (09) 774 60 60faksi (09) 774 60 666info@busch.fiwww.busch.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKompressorit – CompressorsPuhaltimet – BlowersPumput – PumpsTyhjiöpumput – Vacuum Pumps

DOSETEC EXACT OY Vaakatie 3715560 Nastolapuh. (03) 871 540faksi (03) 871 5410info@dosetec.fietunimi.sukunimi@dosetec.fiwww.dosetec.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnnostelujärjestelmät – Batching

SystemsHihnavaa’at – Belt WeighersJauheiden ja rakeitten säkitys –

Sacking for Pulver and Granulate Materials

Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances

Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems

Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers

for SackSäkkien täyttökoneet – Sack Filling

MachinesVaa’at – Balances & Scales

26

CHEMATUR ECOPLANNING OYPohjoisranta 11 F28100 PoriPL 78, 28101 Poripuh. (02) 6240 200faksi (02) 6240 290info@ecoplanning.fiwww.ecoplanning.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutuslaitokset – Evaporation

Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization

PlantsHappojen talteenottolaitokset – Acid

Recovery PlantsFosforihapon puhdistus- ja väke-

vöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants

Vihreät sivut huomataan.

BERGIUS TRADING ABKäyntiosoiteItälahdenkatu 200210 Helsinki PostiosoitePL 12400181 Helsinkipuh. 040 540 3439kim.jarlas@bergiustrading.comwww.bergiustrading.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – GrindersSekoittimet – Mixers

For qualified milling & mixingLaadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen

Uudet tilaukset: kalevi.sinisalmi@ kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778

Tietojen päivitykset: leena.laitinen@kemia-lehti.fipuh. 040 577 8850sanna.alajoki@kemia-lehti.fipuh. 040 827 9727

Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta!

KEMIAKemi

Kysy ensin meiltä • At your service

BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi

Itäinen Rantakatu 7220810 Turkupuh. (02) 412 411Mobile: 040 5000427info@elomatic.comwww.elomatic.cometunimi.sukunimi@elomatic.comMuut toimipaikat:Hatanpäänkatu 1A33900 TampereVernissakatu 101300 VantaaKangasvuorentie 1040320 JyväskyläKiilakiventie 190250 Oulu

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAutomaatio- ja sähkösuunnittelua

– Automation and Electrification Design

Energiakonsultointi – Energy Consulting

Laitesuunnittelua – Unit Operation Design

Projektipalvelut – EPCM Project Services

Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems

Prosessisuunnittelua – Process Design

Tehdassuunnittelua – Plant Design

Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä

ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENGINEERING

27

FISHER SCIENTIFIC OYRatastie 201620 VantaaAsiakaspalvelu ja tilaukset:puh. (09) 802 76 280faksi (09) 802 76 235fisher.fi@thermofisher.comwww.fishersci.fi

GEA FINLAND OYHiomotie 1900380 Helsinkipuh. 0207 558 960faksi 0207 558 969www.gea-pe.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutinlaitokset – Evaporator

PlantsHomogenisaattorit – HomogenizersJäähdytystornit – Cooling TowersLeijupetikuivaimet – Fluid Bed

DryersSpray-kuivurit – Spray Dryers

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesGEA NIRO

INNOVATICSRatamestarinkatu 13 A00520 Helsinkipuh. 010 281 8900innolims@innovatics.fiwww.innovatics.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsLaboratorion tiedonhallintajärjes-

telmät – Laboratory Information Management Systems

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesInnoLIMS

IS-VET OYKilpivirrantie 774120 Iisalmipuh. (017) 832 31faksi (017) 832 3570myynti@isvet.fiwww.isvet.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnalyysivaa’at – Analytical BalancesKemikaalikaapit – Chemical CabinetsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –

Laboratory Fitments and FittingsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsVaa’at – Balances & ScalesVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume Hoods

Vihreiden sivujennettiversio

UUDISTUI!• mukana asiakasyritysten logot• helppokäyttöisellä tuotehaulla

löydät nopeasti etsimäsi palvelut

Tutustu ja tule mukaan!kemia-lehti.fi > Vihreät sivut

KALUSTE-PROJEKTIT OYPukinmäentie 235700 Vilppulapuh. (03) 471 7300faksi (03) 471 7322kalpro@phpoint.fiwww.kalusteprojektit.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –

Laboratory Fitments and FittingsVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume Hoods

OY JALO ANT-WUORINEN ABIso Roobertinkatu 4-6 A00120 Helsinki puh. 09 612 6120faksi 09 640 575 patents@jalopat.fitrademarks@jalopat.fi www.jalopat.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin

rekisteröiminen – Patent Prosecu-tion and Trademark Protection

Patenttiselvitykset, uutuustutki-mukset ja toiminnanvapaus- selvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches

IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management

VIHREÄT SIVUT myös netissä!

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

KIILTO OYTampereentie 40833880 LempääläPL 250, 33101 Tamperepuh. 020 7710 100faksi 020 7710 101etunimi.sukunimi@kiilto.comwww.kiilto.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKiinnityslaastit – Cementitious

AdhesivesLakat – LacquersLiimat – AdhesivesSaumauslaastit – Grouts for TilesSeinä- ja lattiatasoitteet – Wall

Plasters and Floor LevellingsSilikonit– SiliconesValimohartsit – No-Bake ResinsVedeneristeet – Waterproofing

Membranes

METSO AUTOMATION OYLentokentänkatu 11PL 237, 33101 Tamperepuh. 020 483 170faksi 020 483 171kari.karppinen@metso.comwww.metsoautomation.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsMittaus- ja säätölaitteet – Instru-

ments for Measurement and ControlProsessiautomaatiojärjestelmät

– Process Automation Systems

28

METROHM NORDIC OYKoskelontie 19 B02920 Espoopuh. 010 7786 800faksi 09 8190 5855mail@metrohm.fiwww.metrohm.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalytiikka – Analytics of

Elements Elektrodit – ElectrodesElohopea-analytiikka – Analytics of

mercuryIonikromatografit – Ion chromato-

graphspH- ja johtokykymittarit – pH and

conductivity measurement devicesPolarografit – PolarographsStabiilisuusmittarit – Stability

measurement devicesSpektroskopia – SpectroscopySähkökemian laitteet – Electrochemi-

cal equipmentTitraattorit ja annostelijat – Titrators

and dispensersTOC-analytiikka – TOC AnalyticsVoltametrit – Voltameters

PERKINELMER FINLAND OYMustionkatu 620750 TurkuPL 10, 20101 Turkupuh. (02) 2678 111faksi (02) 2678 305www.perkinelmer.comAsiakaspalvelu: puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 185cc.nordic@perkinelmer.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriolaitteet – Laboratory

InstrumentsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsLaboratoriotarvikkeet – Laboratory

Consumables

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesCALIPERCHEMAGENNENPACKARD BIOSCIENCEPERKINELMER WALLAC

NAB LABS OYNäytteenotto-, analyysi-, mittaus- ja asiantuntijapalvelutUpseerinkatu 102600 Espoopuh. 0404 503 100info@nablabs.fiwww.nablabs.fi

Kysy ensin meiltä • At your service

LABTIUM OY

Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut• kaivannaisteollisuus• energia-ala• metsäteollisuus• ympäristösektori• materiaali- ja tuotetestauswww.labtium.fiEspoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä

PANALYTICAL B.V. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B02600 Espoo puh.09 2212 580 jouko.nieminen@panalytical.com www.panalytical.comwww.asdi.com www.oblf.de

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsRöntgenfluoresenssispektrometrit

(XRF) – X-ray fluorescence spectro-meters (XRF)

Röntgendiffraktometrit (XRD) – X-ray diffractometers (XRD)

Laboratorioautomaatiot – Laboratory automation systems

Näytteenvalmistus – Sample preparation

Optiset emissiospektrometrit (OES) ja lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Optical emission spectrometers (OES) and near-infrared-equipment (NIR)

Vihreät sivut huomataan!

• Jokaisessa lehdessä.• Jokaisessa uutiskirjeessä.• Netissä www.kemia-lehti.fi   Vihreät sivut

Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle

Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi

Nablabs

29

SOFTWARE POINT OYMetsänneidonkuja 602130 Espoopuh. (09) 4391 320sales@softwarepoint.comwww.softwarepoint.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratory Intelligence ratkaisut –

Laboratory Intelligence® SolutionsLIMS-järjestelmät – LIMS Systems

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesLABVANTAGE Medical SuiteLABVANTAGE LIMSLABVANTAGE BiobankingWiLab LIMSLIMSView powered by QlikView

SUOMEN LÄMPÖMITTARI OYYrityspiha 700390 Helsinkipuh. (09) 477 4560faksi (09) 477 45611myynti@suomenlampomittari.fiwww.suomenlampomittari.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsDigitaaliset tarkkuuslämpömittarit –

Digital Precision ThermometersLasiset lämpömittarit– Glass

Thermometers

RAMBOLL ANALYTICSLaboratorio- ja mittauspalvelutNiemenkatu 7315140 Lahtipuh. 020 755 611faksi 020 755 6201analytics@ramboll.fiwww.ramboll-analytics.fi

SKALAR ANALYTICAL B.V.Tinstraat 124823 AA BredaThe Netherlandspuh. +31 (0)76 548 6486faksi +31 (0)76 548 6400info@skalar.comwww.skalar.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalysaattorit (TOC, TN

nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids)

Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Auto-mated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers)

On-line-tarkkailuanalysaattorit – On-Line Monitoring Analyzers

Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity)

TRANSLAND OYVapuntie 3 C07955 Tesjokipuh. 050 561 2527ilkka.helander@transland.fiwww.transland.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKäännöspalvelut – Translation

services

TANKKI OYOikotie 2, 63700 Ähtäripuh. (06) 510 1111faksi (06) 510 1200tankki@tankki.fiwww.tankki.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFermentorit – FermentersKolonnit – ColumnsPainesäiliöt – Pressure VesselsReaktorit – ReactorsSekoitussäiliöt lääketeollisuudelle –

Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry

Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment

WACKER-KEMI ABBox 2301510435 Stockholm, Swedenpuh. +46 8 5220 5220faksi +46 8 5220 5221info.sweden@wacker.comwww.wacker.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKumiteollisuuden erikoiskemi-

kaalit – Special Chemicals for Rubber Industry

Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials

Maali- ja lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials

Silikonit – SiliconesVaahdonestoaineet – Defoamers

VWR INTERNATIONAL OYValimotie 900380 Helsinkipuh. (09) 804 551faksi (09) 8045 5200info@fi.vwr.comwww.vwr.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsLaboratoriolaitteet – Laboratory

EquipmentLaboratoriotarvikkeet – Laboratory

Consumables

TESTWARE OYPuurtajantie 415880 Hollolapuh. (03) 780 5530testware@testware.fiwww.testware.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsOlosuhdekaapit ja -huoneet –

Climate chambers and rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD products

Kysy ensin meiltä • At your service

30

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

• Jokaisessa lehdessä• Jokaisessa uutiskirjeessä• Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut• Hinnat alkaen 950 euroa + alv / koko vuosi

Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 5/2015!Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 20. elokuuta mennessä!

Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan!Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 550 euroa (norm. 1100) + alv Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte• uusia asiakkaita ja kauppoja• tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne• lisää kävijöitä nettisivuillenne• osallistujia tapahtumiinne.

Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista:www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle

Lisätiedot ja varaukset:Kalevi Sinisalmi, puh. 044 539 0908kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi

Milla Sinisalmi, puh. 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi

Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

Tervetuloa Vihreille sivuille!

KEMIAKemi

Lisätietoja: www.tttlehti.fitilaukset@tttlehti.fi Puhelin: 03 4246 5370

Työhyvinvoinnin suosittu erikoislehti

”TTT-lehdessä on sellaista luettavaa, jota ei muista lehdistä löydy.”

”Laadukasta lukemista tärkeistä aiheista.”

TTT-lehden lukijatutkimus 2014, vastaajia 762.

Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus

Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi!

Vihreät sivut huomataan

Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi

Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedotKalevi Sinisalmi, puh. 044 539 0908kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi

Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

Leena Laitinen, puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Näin Vihreitä sivuja luetaan:

Näin Vihreät sivut vaikuttavat:

KEMIAKemi

32 4/2015KEMIA

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Arkeonit uurastavat bioreaktorissa

Vety muuntuu metaaniksiSuomalaistutkijoiden kehittämä bioreaktori muuttaa vedyn ja hiilidioksidin takaisin metaaniksi. Työn tekevät suosta ongitut mikrobit.

Biokaasuvoimaloiden normaalipro-sessissa metaani yhtyy happeen, ja palamistuotteena syntyy hiilidioksi-dia ja vettä sekä lämpöenergiaa, joka voidaan generaattoreilla muuntaa sähköksi.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tut-kijoiden kehittämässä uudenlaisessa bioreaktorissa prosessi on päinvas-tainen. Ensin vesi hajotetaan elektro-lyysissa sähköenergian avulla vedyksi ja hapeksi. Sitten vety johdetaan hii-lidioksidin kanssa reaktoriin, jossa arkeonit – entiseltä nimeltään arkit – muuntavat lähtöaineet metaaniksi.

”Sama prosessi tapahtuu soilla, kun pintakerroksen kasvimateriaali hajoaa ja vedenpinnan alapuolella syntyy bakteeritoiminnan ansiosta hiilidioksidia ja vetyä. Niistä tietyt arkeonit tuottavat metaania”, kuvai-

lee molekyyliympäristömikrobiolo-gian ryhmän johtaja Kim Yrjälä Hel-singin yliopistosta.

Arkeonit ovat yksisoluisia eliöitä, jotka yhdessä bakteerien ja aitotu-maisten kanssa muodostavat eliö-kunnan kolme päähaaraa. Vaikka arviolta viidesosa maapallon biomas-sasta koostuu arkeoneista, ne tunne-taan huonosti.

”Myös se, minkälainen arkeonien kirjo tuottaa soiden metaanin, on tie-detty vasta vajaat kymmenen vuotta”, Yrjälä kertoo.

Luken tutkijat onkivat reaktoriinsa mikrobicocktailin eli ympin suoma-laisen suon pohjasta. Yrjälän ryhmä analysoi ympin dna-koostumuksen.

Näytteen mikrobeista valtaosa oli bakteereita ja vain 10–20 prosent-tia euryarkeoneja. Näistäkään kaikki eivät tuota metaania.

”Se ei kuitenkaan ole ongelma. Pääasia on, että ymppi toimii”, sanoo Yrjölä, jonka mukaan mikrobiekosys-teemit ovat aina hyvin monimuotoi-sia.

Erilaisia ymppejä testaamalla tut-

kijat voivat haarukoida, mitkä arke-onit ja mitkä ympin kokonaiskoostu-mukset ovat tehokkaimpia.

Tuulipuistoihin ja maatiloille

Vetyä ja hiilidioksidia metaaniksi muuntavalla bioreaktorilla saattaa olla kysyntää esimerkiksi tuulipuis-tojen yhteydessä.

Tuuli- ja aurinkosähkön ongelma on, että tuotanto vaihtelee sään mukaan eikä aina vastaa kulutusta. Sähköverkon ylijäämäsähkö ei varas-toidu minnekään, ja energian varas-tointi akkuihin on kallista.

Ylijäämäsähköä muutetaan siksi elektrolyysillä vedyksi. Vety sinäl-lään on tehokas polttoaine, mutta usein paras ratkaisu voisi olla vedyn muuntaminen edelleen metaaniksi. Prosessissa tosin menetetään pari-kymmentä prosenttia polttoaineen energia-arvosta.

”Metaania on kuitenkin paljon hel-pompi käsitellä kuin räjähdysherkkää ja helposti karkaavaa vetyä. Lisäksi metaanille eli maakaasulle on jo nyt olemassa vankka infrastruktuuri, kun vedylle se on vasta kehitteillä”, perus-telee tutkija Anni Alitalo Lukesta.

Luken koereaktori on kooltaan 18-litrainen. Seuraavaksi on tarkoi-tus rakentaa 100-litrainen reaktori. Kun reaktorin koko kasvatetaan kuu-tion mittaluokkaan, se sopisi jo pie-nen tuulipuiston käyttöön.

Tekniikkaa voisi Alitalon mukaan soveltaa myös maatiloilla, joilla on sekä tuulivoimala että biokaasureak-tori. Biokaasusta lähes puolet on hii-lidioksidia, joten se ei sovellu sellaise-naan liikennepolttoaineeksi.

”Mutta jos tuulivoiman energia muutetaan ensin vedyksi ja sitten vety ja biokaasu ajetaan bioreakto-riin, lopputuloksena saadaan puh-dasta metaania”, tutkija kuvailee.

”Hiilidioksidin lähteitä on run-saasti, joten reaktorille riittää sovel-lusvaihtoehtoja.”

Antti Kivimäki

Juttu on julkaistu aiemmin Helsingin yliopiston verkkouutisissa.Soiden pohjalla elää mikrobeja, jotka voidaan valjastaa bioreaktorin työvoimaksi.

Scan

stoc

kpho

to

334/2015 KEMIA

Jyväskylän yliopiston nanotiede-keskuksen tutkijat ovat kehittäneet uuden tavan analysoida painovärin asettumista karhealle pinnalle.

Painetun paperin kolmiulotteinen rakenne kuvattiin ensin mikrotomo-grafialaitteistolla ja pintatopografia optisella profilometrilla. Sen jälkeen paperin pinnalle painetusta muste-kerroksesta höyrystettiin 70 nano-metrin paksuisia kerroksia pulssite-tulla uv-laserilla.

Jokaisen irrotetun kerrok-sen jälkeen noin neliömillimetrin alue  kuvattiin optisella mikroskoo-pilla ja määritettiin mustekerroksen paksuuden vaihtelu.

Kun mustekerroksen paksuuskartta yhdistettiin paperin pintatopografi-

Aineella on uusi, aiemmin tuntema-ton olomuoto: yhden atomikerrok-sen paksuinen, täysin kaksiulottei-nen neste.

Näin ainakin ennustavat Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tieto-konesimulaatiot. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Nanoscale-lehdessä.

Akatemiatutkija Pekka Koskisen ryhmän simulaatioiden mukaan gra-feenin pieniä reikiä paikkaavat metal-liset kultakalvot voivat esiintyä neste-mäisessä olomuodossa, vaikka kalvot ovat vain atominpaksuisia. Kalvon atomit soljuvat toistensa lomitse, mutta kalvo säilyy silti kaksiulottei-sena.

”Grafeenin rooli on tässä sama kuin muovirenkailla, joiden läpi lap-set puhaltelevat saippuakuplia. Gra-feenin reiän reuna pingottaa metal-lisen kultakalvon ja pitää sen tasossa. Tämän asetelman ansiosta kaksiulot-teinen neste on mahdollinen”, Koski-nen kuvailee.

Toistaiseksi litteä neste on olemassa

Pekk

a Ko

skin

en

Nanoanalyysi parantaapainoprosessia

Jyväskylän yliopisto

Simulaatiot ennustivatlättänän nesteen

aan ja kolmiulotteiseen rakenteeseen, saatiin hyvin tarkka kolmiulotteinen tieto painomusteen asettumisesta pinnalle.

Menetelmän ansiosta painopro-sessi, -paperi ja -muste voidaan optimoida, ja painojäljestä saadaan entistä parempi entistä edullisemmin.

Lisäksi säästetään ympäristöä.Jyväskyläläisten Markko Myl-

lyksen, Heikki Häkkäsen, Jouko Korppi-Tommolan ja Jussi Timosen lisäksi kehitystyössä olivat mukana Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kaj Backfolk ja Stora Enson Imatran tutkimuskeskuksen Petri Sirviö.

vain tietokoneella. Kokeellista vahvis-tusta pitää vielä odotella.

Jännitysmomentin muodostaa se, että simulaatioiden mukaan lättänä neste on melko haurasta.

”Kokeissa nestekalvo saattaisi siis

Kultainen kalvo pysyy kaksiulotteisena eli täysin litteänä, vaikka kalvon atomit solju-vat toistensa lomitse. Näin ennustaa tietokonemalli.

puhjeta ennen aikojaan, kuten saip-puakupla, joka puhkeaa ennen kuin sitä pääsee ihailemaan. Toisaalta, liian hauraana pidettiin kyllä aikoi-naan grafeeniakin”, Koskinen muis-tuttaa.

Visualisointi mitatusta painovärin paksuudesta paperin pinnalla.

34 4/2015KEMIA

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Ilmasto lämpeni nopeastijääkauden jälkeen

Ryan

Hod

nett

Suomen kesät olivat muutamia tuhansia vuosia sitten huomattavasti helteisempiä kuin nykyisin. Sama on edessä ehkä jo lähitulevaisuudessa.

VTT on kehittänyt paperille pai-netun morfiinitestin. Testissä hyö-dynnetään morfiinin tunnistus-molekyyleinä vasta-aineita, jotka on myös kehitetty VTT:ssä.

Testillä saadaan nopeasti selville morfiinin esiintyminen näytteessä. Testiä voidaan käyttää esimerkiksi työpaikkojen ja liikennevalvonnan huumetestauksessa.

Pikatestien valmistaminen pai-notekniikalla mahdollistaa suuret tuotantovolyymit ja edulliset tuo-tantokustannukset. Menetelmän etuja ovat myös testialustana käy-tettävän paperin kertakäyttöisyys

ja muotoiltavuus.”Vuonna 2010 näytimme, että

VTT:n menetelmä toimii hemo-globiinin määrittämiseen. Jatko-työssä halusimme osoittaa, että se toimii myös haastavampien testien massatuotannossa”, kertoo johtava tutkija Tomi Erho, jonka mukaan pienikokoinen morfiiniyhdiste asettaa suuret vaatimukset testin määritystarkkuudelle.

”Tulevaisuudessa uusi mene-telmä tarjoaa mahdollisuuden analysoida myös muita huumeita ja lääkeaineita yhtä aikaa samasta näytteestä”, Erho lupaa.

VTT painoi huumetestinpaperille

Pohjoisen Euroopan ilmasto lämpeni viime jääkauden jälkeen nopeammin kuin on luultu.

Asian osoittivat Helsingin yliopis-ton tutkijat, jotka hyödynsivät uutta muinaisten ilmastojen tutkimusme-netelmää. Siinä kartoitetaan järvien pohjakerrostumissa säilyvien vesikas-vien jäänteet ja selvitetään kerrostu-mien ikä radiohiiliajoituksella.

Tähän asti on oletettu ilmaston alkaneen lämmetä noin 11 700 vuotta sitten ja kesälämpötilojen olleen kor-keimmillaan 9 000–5 000 vuotta sit-ten. Helsinkiläistutkimuksen mukaan lämpeneminen käynnistyi selvästi rivakammin ja kesistä tuli nopeasti parin asteen verran luultua kuumem-pia.

Tieto siitä, kuinka jääkauden kyl-mät olot kääntyivät lämpimiksi, on tärkeä nykyisille ilmastonmuutoksen tutkijoille. Tulevaisuudessa ilmas-ton ennustetaan lämpenevän etenkin pohjoisilla alueilla, millä on mittavia vaikutuksia erilaisiin ekosysteemei-hin.

Puubiomassa voidaan muuntaa onnistuneesti puhtaiksi BTX-kemi-kaaleiksi eli bentseeniksi, toluee-niksi ja ksyleeniksi, osoittaa VTT:n tutkimus.

VTT:n kehittämä menetelmä perustuu puubiomassan kaasutuk-sen, Fischer-Tropsch-synteesin ja aromatisoinnin yhdistämiseen. Rei-lut 85 prosenttia erotetusta bentsee-nistä oli yli 90-prosenttista ja noin puolet erotetusta tolueenista puh-

tausasteeltaan 70-prosenttista.Prosessia voidaan soveltaa bio-

pohjaisten kemikaalien tuotantoon. Bentseeniä ja tolueenia voidaan kui-tenkin hyödyntää myös erikoistu-neempien yhdisteiden, kuten para-setamolin valmistukseen.

Puhtaiden BTX-jakeiden alus-tavaksi litrahinnaksi laskettiin 1,4 euroa. Hinta on korkeampi kuin raakaöljystä tällä hetkellä saata-van materiaalin hinta, mutta huo-

mattavasti kilpailukykyisempi kuin muilla vastaavilla biopohjaisilla rei-teillä.

Kehitystyö jatkuu suuremmassa mittakaavassa VTT:n Bioruukki-pilotointiyksikössä Espoossa. Tut-kimuksen tavoitteena on, että puu-pohjaisilla kemikaaleilla voidaan korvata öljyä esimerkiksi muo-veissa, polttoaineissa, lääkkeissä ja maaleissa.

Puhtaita teollisuuskemikaalejapuubiomassasta kaasuttamalla

354/2015 KEMIA

Mitä tummempi kasvi, sitä huonommin se maistuu tuhohyönteisille. Ötökät vie-roksuvat etenkin punaista.

Kun ammattimuusikko soittaa, hänellä aktivoituvat samat geenit, jotka saavat laululinnut livertämään. Musiikilla ja lintujen laululla näyttää siten olevan yhteinen kehityshistori-allinen alkuperä.

Tämä selvisi Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Sibelius-akate-mian yhteistutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin Scientific Reports -lehdessä.

Tutkimuksen aineistona oli 20 muusikkoa Tapiola Sinfoniettasta ja Sibelius-akatemiasta. Tutkimus osoitti, että kahden tunnin mittaisen konsertin soittaminen panee muusi-koilla vauhtia myös useisiin dopamii-niaineenvaihduntaan, oppimiseen ja muistiin vaikuttaviin geeneihin.

Sen sijaan konsertoiminen hiljensi hermosolujen rappeutumiseen vai-kuttavia geenejä.

Ammattimuusikoilla soittamisen on ennestään tiedetty edellyttävän monimutkaista aivotoimintaa, jossa yhdistyvät musikaalisuus, lapsesta

Talvivaaran kalatvielä puhtaitaTalvivaaran kaivoksen alapuoli-sissa vesissä elävistä kaloista ei ainakaan toistaiseksi ole löytynyt poikkeavia määriä raskasmetal-leja, kertoo tuore tutkimus.

Evira ja Riista- ja kalatalou-den tutkimuslaitos, joka nykyi-sin on osa Luonnonvarakes-kusta, käynnistivät tutkimuksen marraskuussa 2012. Hankkeessa on siitä lähtien seurattu kaivos- alueen jätevesien vaikutusta kalojen kudoksiin sekä kudok-siin kertyviä raskasmetallipitoi-suuksia. Kalanäytteitä on kerätty neljään otteeseen.

Haitallisten aineiden kerty-mistä kaloihin seurataan edel-leen. Eviran mukaan on mahdol-lista, että raskasmetallit kertyvät kalojen elimistöön hitaasti pit-kän ajan kuluessa.

Värin valinnasta voi tulla vaihtoehto kasvintuhoojien kemialliselle tor-junnalle. Näin sanoo Eviran kasvin-terveysyksikössä työskentelevä tar-kastaja Kim Tilli, joka tutki aihetta gradutyössään.

Väri vaikuttaa siihen, kuinka kas-vit selviävät tuhoojahyönteisistä, jotka syövät niitä ja välittävät niihin viruksia, bakteereita ja sieniä. Tillin mukaan värin merkitys on selvä.

”Hyönteiset karttavat punaisia kas-veja, koska punalehtiset tai muuten hyvin tummat lajikkeet ilmeisesti sisältävät hyönteisille vahingollisia aineita. Lajikkeissa voi siis olla val-miiksi sisäänrakennettuna kasvin oma luonnollinen hyönteistorjunta”, Tilli sanoo.

Vaaleita kasveja voitaisiin puo-lestaan käyttää houkuttimina, joi-den avulla tuhohyönteiset pidettäi-siin poissa varsinaisten satokasvien

Scan

stoc

kpho

to

Muusikot ja laululinnutammentavat samoista geeneistä

Scan

stoc

kpho

to

saakka jatkunut harjoittelu, lihastyö, yhteissoitto ja musiikin tulkinta.

Konsertointi sai muusikoilla aktii-visiksi myös solujen kalsiumtasapai-nosta vastaavat geenit, jotka sääte-levät kuuloaistinsolujen ja aivojen hermosolujen välistä viestintää. Samat geenit ovat toiminnassa myös linnuilla, kun ne esittävät omaa kon-serttiaan.

Geenit SNCA, FOS ja DUSP1 täydessä toiminnassa. Lintujen ja ihmisten musi-

sointi kumpuaa samasta lähteestä.

kimpusta.Kasvinsuojeluaineiden käyttöä

tuhoojatorjunnassa halutaan vähen-tää koko EU-alueella. Lisäksi torjun-taan sallittujen kemikaalien määrä kutistuu jatkuvasti.

Oikea väri karkottaatuhohyönteiset

36 4/2015KEMIA

ULJAS UUSI BIOTALOUSSarja esittelee suomalaisen biotalouden osaamistarinoita.

Äänekoskesta rakennetaanbiotuotekaupunkia

Äänekoskelle nouseva bio-tuotetehdas haluaa toimia kasvualustana muillekin alan yrityksille.

Maija Pohjakallio

Äänekoskelle pystytetään biotuote-tehdas, josta tulee Suomen metsä-teollisuuden historian suurin satsaus. Metsä Fibre teki 1,2 miljardin euron investointipäätöksensä huhtikuussa.

Biotuotetehtaan on tarkoitus star-tata vuonna 2017. Sen jälkeen paik-kakunnalla kolme vuosikymmentä toiminut vanha sellutehdas pure-taan.

Uusi tehdas tuottaa vuosittain noin 1,3 miljoonaa tonnia sellua, mikä tar-koittaa 4,1 miljoonan kuution lisäystä puun käytössä Äänekoskella. Esimer-kiksi puunhankintaan tarvitaan lisää 200 uutta korjuukoneketjua.

Yhtiön keskeinen peruste inves-toinnille on havusellun kysynnän maailmanlaajuinen kasvu. Havusel-lusta tehdään muun muassa karton-kia, jota tarvitaan yhä enemmän eten-kin pakkauksiin.

Myös selluvalmistuksen sivutuot-teet ovat Metsä Fibrelle merkittävä bisnes. Kymmenesosa yhtiön 1,3 mil-jardin liikevaihdosta vuonna 2014 tuli mäntyöljystä, tärpätistä ja bioenergia-tuotteista, joita ovat kuori ja puru sekä soodakattilan ylijäämäenergia.

Uusi tehdas kasvattaa sivutuottei-den osuutta. Yhtiö suunnittelee käyn-nistävänsä rikkihapon ja metanolin tuotannon, jossa hyödynnetään teh-taan hajukaasuja. Lietteet ohjattaisiin tehdasalueelle kaavailtavaan mädättä-möön, josta niistä tehtäisiin biokaa-sua ja lannoitteita.

Puun kuoren kaasutuksessa muo-dostuvalla tuotekaasulla on tarkoitus korvata 45 000 tonnia raskasta poltto-öljyä vuodessa.

Myös ligniini on määrä erottaa

omaksi jakeekseen hyödynnettäväksi esimerkiksi liimoissa, komposiiteissa tai muissa kemian tuotteissa.

Biotuotteiden verkosto

Hankkeen myötä Äänekoskesta on määrä tehdä kokonainen bioalan kes-kittymä.

”Tavoitteena on kerätä uuden sellu-tehtaamme yhteyteen yrityksiä, jotka voivat jotenkin hyötyä siitä, ja muo-dostaa monipuolinen rinnakkais-tuotteita jalostava biotuoteyritysten ekosysteemi”, kertoo Metsä Fibren tutkimusjohtaja Niklas von Wey-marn.

Pohja suunnitelmalle on vankka, sillä sellutehtaan lähiekosysteemissä toimivat jo nykyisin muun muassa CP Kelcon tehdas, joka jalostaa sel-lusta karboksimetyyliselluloosaa, sekä Metsä Board, Specialty Minerals, Äänevoima ja Valio.

Uusia kumppaneita Metsä Fibre etsii aktiivisesti. Siinä tarkoituksessa yhtiö järjesti viime vuonna kilpailut

nimeltä Biotuote- ja Bioketju-kasvu-polku.

Sarjojen voittajiksi selviytyivät kaa-rinalainen MetGen Oy, joka kehittää ja valmistaa entsyymejä, ja nokialai-nen Mikon Metsäpalvelu Oy, joka on erikoistunut metsänmittaus-, laadun-seuranta- ja työnjohtopalveluihin.

Potentiaalinen kumppani on myös kehitysyhtiö Elastopoli Oy Sastama-lasta. Yritys on kehittänyt luonnon-kuitukomposiittimateriaaleja, joista voitaisiin tehdä vaikkapa kitaroita tai autonosia.

Elastopolin keksintö lähti liikkeelle Aalto-yliopistossa vuonna 2007 teh-dystä diplomityöstä, jossa testattiin muovin ja sellun yhdistämistä mär-känä, mikä tuolloin oli uusi ajatus. Nyt Elastopolissa on käynnissä sellu-muovikomposiitin pilottivalmistus. Jos testituotanto sujuu, tehtaan mah-dollinen sijaintipaikka on Äänekoski.

Kirjoittaja on kemiantekniikan tohtori ja Kemianteollisuus ry:n asiamies.

maija.pohjakallio@kemianteollisuus.fi

Met

sä F

ibre

Oy

Havainnekuva biotuotetehtaasta, joka käynnistyy Äänekosken komeissa maisemissa vuonna 2017.

374/2015 KEMIA

Naiset ja kemiaSarjassa on kerrottu merkittävistä naiskemisteistä, joiden uraa esitellään European Women in Chemistry -kirjassa. Sarja päättyy tähän.

Elsie Widdowsoninura alkoi omenoista

Ravitsemuskemian pioneeri Elsie Widdowson ei pelännyt käyttää itseään tutkimustensa koekaniinina.

Sisko Loikkanen

Vähältä piti!Kun ankarat kivut vihdoin hellit-

tivät ja vaarallisiin lukemiin kohon-nut kuume hieman laski, tutkija Elsie Widdowson (1906–2000) nousi ripeästi tautivuoteeltaan.

Viis myrkytyksestä, olihan nyt sel-vitetty, että elimistö vapauttaa stron-tiumia varsin hitaasti ja että 90 pro-senttia siitä erittyy munuaisten kautta eikä suolen.

Cambridgen yliopiston tutkija ja hänen kollegansa Robert McCance olivat ryhtyneet itse koekaniineiksi päätettyään tutkia strontiumin imey-tymistä. Huonoksi onneksi viimeinen suoneen ruiskutettu strontiumlak-taattiannos oli bakteerien saastut-tama ja vei kaksikon lähes kuoleman kieliin.

Ison-Britannian Surreyssä syntynyt Widdowson oli valmistunut Lontoon Imperial Collegesta vuonna 1928 ja väitellyt tohtoriksi kolme vuotta myö-hemmin. Väitöstyössään hän kehitti menetelmän omenan hiilihydraattien analysointiin.

Menetelmällä tärkkelys, hemisellu-loosa, sukroosi, fruktoosi ja glukoosi saatiin erotettua ja pitoisuudet määri-tettyä omenan kasvun eri vaiheissa ja varastoinnin aikana.

Eniten Widdowsonia kiinnosti kuitenkin ihmisen biokemia. Niinpä hän siirtyi tutkimaan aihetta Cour-tauld-instituuttiin, jossa syntyi muun muassa tutkimus virtsan ja seerumin proteiineista munuaistulehduksessa.

Robert McCanceen Widdowson tutustui Lontoon King’s Collegen sai-raalan keittiössä, jonne hän päätyi

hankkiessaan ravit-semusalan lisäkoulu-tusta. Kohtaaminen käynnisti ravitsemus-tutkimuksen pionee-rien pitkän ja hedel-mällisen yhteistyön.

Heidän ensimmäisiä yhteisiä tutki-musaiheitaan olivat suolavajauksen vaikutukset sekä raudan imeytymi-nen ja eritys elimistössä. Kaksikon vuonna 1940 julkaisemasta The Che-mical Composition of Foods -kirjasta tuli alan perusteos, josta vuosikym-menten varrella otettiin useita uusin-tapainoksia.

Ruoka kortilla

Cambridgen yliopistoon siirtynyt parivaljakko sai maailmansodan sytyttyä uuden tutkimusaiheen. Jäl-leen itseään koehenkilöinä käyttä-neet tutkijat selvittivät, kuinka niukat säännöstelyannokset täyttivät elimis-tön ravinnontarpeen.

Tieteellisten tulosten lisäksi tut-kimuksen konkreettinen seuraus oli muun muassa se, että Britanniassa alettiin lisätä jauhoihin kalsiumkar-bonaattia ehkäisemään kansalaisten

kalsiuminpuutetta, jonka maitopula oli aiheuttanut.

Sodan jälkeen kaksikko kutsut-tiin Saksaan perehtymään väestön aliravitsemukseen. Orpokotien lap-sia tutkinut Widdowson sai selville, että jopa hyvin ravitut lapset kasvavat stressaavassa ympäristössä normaalia hitaammin.

Cambridgeen palattuaan Widdow-son siirtyi kokonaan lasten ravitse-muksen tutkijaksi ja selvitti muun muassa maitovalmisteiden vaiku-tusta vauvan kehon rasvoihin sekä alhaisen syntymäpainon merkitystä lapsen kehitykselle.

Tarmokkaan tutkijan tieteellisen uran viimeinen etappi oli eläkevuo-sien työ Cambridgen yliopistollisen sairaalan palveluksessa oman tutki-muslaboratorion vetäjänä.

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja.

sisko.loikkanen@yle.fi

Yksityiselämässään Elsie Widdowson oli innokas puutarhuri, joka keräsi keittiönsä antimet pääasiassa omasta pihastaan.

38 4/2015KEMIA

NÄKÖKULMA SILLOIN ENNEN

Kemia-lehden kolumnisti Anja

Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara

ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Hän

pitää blogia osoittees-sa www.kemikaali-

kimara.blogspot.com.

HIILIJALANJÄLJELLE on kehitetty laskentamene-telmiä. Vedenkulutustamme voidaan arvioida vesijalan-jäljellä. Tuottamiemme jätteiden määrälle on mahdollista laskea jätejalanjälki.

Hiilijalanjäljessä keskitytään kasvihuonekaasuihin ja niitä synnyttäviin tekijöihin, joita tuotteeseen tai palve-luun liittyy. Vesijalanjäljessä otetaan huomioon veden-käytön suorat ja epäsuorat tekijät.

Kesäkuussa 2015 lanseerataan käyttöön kemikaali-jalanjälki. Joukko yrityksiä on päättänyt kokeilla kemi-kaalijalanjäljen laskemista, kerrottiin seminaarissa, johon hiljattain osallistuin.

KEMIAN AMMATTILAISTA melkein huimaa. Kuinka on mahdollista laskea tuotteista jotakin järjellistä, kun aineita on kymmeniätuhansia ja niiden käyttötapoja lukematon määrä?

Kemian alan yrityksillä aineet ovat kirjoissa ja kansissa muutenkin. Esineitä ja kappaletavaraa valmistavilla fir-moilla taas ei ole tietoa siitä, mitä mahdollisesti haitallisia aineita tuote sisältää ja kuinka paljon.

Kemikaalijalanjäljen pilottilaskuri sisältää parisenkym-mentä kysymystä, jotka keskittyvät neljään pääteemaan: johtamiseen, inventointiin, toimenpiteisiin ja tiedottami-seen.

Kemikaalijalanjäljen avulla on tarkoitus analysoida ja kehittää toimintaansa. Yritys voisi esimerkiksi valita, missä järjestyksessä se korvaa haitallisia aineita vähemmän hai-tallisilla tai poistaa niitä käytöstä kokonaan.

EI SIIS huono juttu ollenkaan, kunhan vain eri yritysten lukuja ei ryhdytä vertailemaan keskenään, ne kun eivät ole vertailukelpoisia. Kemikaalijalanjälki on käytännössä yrityskohtainen indikaattori, jolla voidaan säännöllisesti tarkistaa edistysaskeleet.

Myös henkilökohtainen kemikaalilaskuri olisi mielen-kiintoinen työkalu. Paljonko kotoa löytyy kemikaalikuor-maa, mitä voisi vaihtaa tai mistä voisi luopua?

Omalla kohdallani pisteitä saattaisi ropista tiedotta-misosiosta. Saisikohan blogista bonuspisteitä?

Anja Nysténanja.nysten@gmail.com

Kemia-Kemi 5/1980Teknokemian vienti kasvoi 78 prosenttia

Kemia-Kemi 5/1990Jätevedenpuhdistamoja Neuvostoliittoon suomalaisvoimin

Teknokemian valmisteiden vienti kasvoi viime vuonna 78 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, ilmenee Teknoke-mian Yhdistyksen myyntiti-lastosta. Viennin arvo oli 95 milj. markkaa. Noususuunta näyttää jatkuvan, sillä loppu-vuoden kasvu oli kokonaista 99 %. Myös kotimaan myynti kehittyi varsin tyydyttävästi.

Suurin ostajamaa oli edel-leen Ruotsi ja seuraavina Neuvostoliitto ja Tanska. Varsinkin Neuvostoliiton viennillä on mitä parhaim-mat kehitysedellytykset. Kuluvan vuoden kauppasopi-mus edellyttää viennin kasvavan pitkälti yli sadan milj. markan.

Yhdistyksen jäsenyritysten kotimaan kokonaismyynti nousi 762 milj. markkaan, mikä osoittaa 19,8 prosentin kasvua edel-liseen vuoteen verrattuna. Tuonnin osuus kotimaan myynnistä laski edellisen vuoden 38,3 prosentista 37,7 prosenttiin.

Leningradin vesilaitoksen Len-vodokanalin asiantuntijaryh-män kolmipäiväinen vierailu Suomeen pääjohtaja Feliks Karmazinovin johdolla mar-raskuun lopulla on kantanut hedelmää.

Lenvodokanal ja FF-Elek-troniikka Fredriksson ovat 13.3.1990 allekirjoittaneet sopimuksen Aquaelectro-nica-nimisen yhteisyri-tyksen perustamisesta. Aquaelectronican tarkoitus on kehittää ja markkinoida vedenkäsittelyyn liittyvää teknologiaa, automaatio-laitteita sekä ohjelmistoja, joita käytetään kaupunkien, taa-jamien ja teollisuuslaitosten prosessien automatisointiin sekä Neuvostoliitossa että kolmansissa maissa.

Perustettu yhteisyritys rakentaa Terijoelle referenssilaitok-sen, jota käytetään vastaavien laitosten markkinoinnissa muu-alle Neuvostoliittoon. Referenssilaitos valmistuu syksyllä 1990.

Aquaelectronica on ensimmäinen alallaan Neuvostoliittoon perustetuista yhteisyrityksistä. Näin ollen sopimus merkitsee tärkeää askelta neuvostoliittolaisten jätevedenpuhdistamojen modernisoinnissa.

Kemikaalien jalanjäljillä

394/2015 KEMIA

Kuva

t: An

na J

aska

ri

Karjalanpaisti pitää pintansa suosituimpien ruokien listalla. Menestyksen syy piilee lihan onnistuneessa valmistustavassa.

Eila Hämäläinen ja Timo Tuomi

Paistiksi kutsuttua perinneruokaa tehtiin Karjalassa niistä lihoista, joita kulloinkin sattui olemaan käy-tettävissä. Sotien jälkeen paisti levisi evakkojen matkassa koko maahan, ja ruuan nimeen lisättiin määreeksi karjala.

Karjalanpaistin valmistaminen ei vaadi keittiömestarin taitoja mutta aikaa senkin edestä. Karjalassa oli tapana panna paisti muhimaan uuniin ja lähteä sitten peltotöihin. Pellolta palattua ruoka oli valmis. Lauantai-sin hyödynnettiin leivonnan jälkeen uunin jälkilämpö, jolloin paisti oli kypsää sunnuntaiaamuna.

Eri lihalaaduista paistiin saadaan moninaisia makuja, ja luuytimen rasva tuo ruokaan täyteläisyyttä. Luu-ydin sisältää paljon kertatyydyttämä-töntä rasvaa sekä erilaisia kivennäis- ja hivenaineita.

Kun lihat ovat aluksi avonaisessa astiassa, niiden kudokset sulkeutuvat, eivätkä lihasnesteet pääse värjäämään lientä. Maillardin reaktion seurauk-sena muodostuu myös aromiyhdis-teitä, koska lihan ja liemen pinnan lämpötila nousee.

Aromiaineiden muodostuminen ja lihan mureutuminen jatkuu hitaan kypsennyksen aikana, jolloin paisti saa umamin täyteläisen maun.

Pitkän kypsymisajan ansiosta sipu-lin varastohiilihydraatit hajoavat makeiksi sokereiksi ja lopulta kara-mellisoituvat. Karamellisoituminen on reaktioiden vyöry, jossa yhdestä

molekyylistä syntyy kuumuuden vai-kutuksesta satoja pieniä pilkkoutu-mistuotteita.

Maustepippuri – joka todellisuu-dessa on myrttikasvin hedelmä – eroaa oikeista pippureista siten, että sen aromit ovat miedompia ja omi-naismaku tulee fenoliyhdisteisiin kuuluvasta tymolista. Mustapippurin tulisuus johtuu sen sisältämästä pipe-riinistä. Molemmissa pippureissa on myös erilaisia terpeeniyhdisteitä.

Laakeri on ikivihreä puu, jolla on vahapintaiset lehdet. Lehtien mie-doista aromeista suurin osa on euka-lyptolia, jota käytetään myös hajus-teissa ja suuvesissä.

Kirjoittajat ovat kemian ammattilaisia ja molekyyligastronomian suuria ystäviä.

eilaha@elisanet.fitimo.tuomi@welho.com

Karjalanpaisti tarjotaan peruna-muhennoksen tai keitettyjen perunoiden kera. Lisukkeiksi sopivat hapan etikkapunajuuri tai suolakurkku.

Äidin karjalanpaisti400 g sian etuselkää tai lapaa400 g naudan kulma- tai ulko- paistia200 g lampaan etuselkää luineen1 vasikanmunuainen2 sipulia20 maustepippuria20 mustapippuria3 laakerinlehteä2 porkkanaa3 tl suolaa vettä

Leikkaa munuainen auki ja liota sitä kylmässä vedessä, kunnes haju on raikkaan happoinen. Vaihda vesi vä-lillä.

Leikkaa munuainen ja lihat kuuti-oiksi. Pilko sipulit ja porkkanat. Laita luiset lihat uuniastian pohjalle ja nii-den päälle muut aineet kerroksittain, sianliha päällimmäiseksi. Lisää vettä mutta vain vähän.

Pane astia puoleksi tunniksi 250-asteiseen uuniin ilman kantta. Kääntele lihat ja nosta ruskistumat-tomat palat pintaan. Paista toiset 30 minuuttia.

Lisää kiehuvaa vettä sen verran, että lihat juuri peittyvät. Laita kan-si päälle ja kypsennä 125 asteen lämmössä noin kolme tuntia. Lisää tarvittaessa vettä ja painele pääl-limmäisiä lihoja liemeen. Poista laa-kerinlehdet ennen tarjoilua.

Paisti tuli Karjalasta

KEMISTIEN KEITTIÖSTÄ

40 4/2015KEMIA

Jarmo Wallenius

San Franciscosta etelään kohti San Josea johtava valtatie 280 ylittää rei-tin puolivälissä yllättäen maailman pisimmän rakennuksen.

Piilaakson sydämessä sijaitseva yli kolmen kilometrin mittainen viiva-suora maamerkki on Yhdysvaltain kansallinen kiihdytinlaboratorio Slac, tarkemmin sanottuna sen lineaari-kiihdytin Linac.

Lyhenteet viittaavat rakennuksen alkuperäiseen nimeen ja tarkoituk-seen, Stanfordin yliopiston lineaari-

kiihdytinkeskukseen. Siellä tehtiin 1960-luvun puolivälistä lähtien nel-jän vuosikymmenen ajan alkeishiuk-kaskokeita ja materiaalitutkimuksia, jotka poikivat muun muassa fysiikan Nobeleita.

Graalin malja

Tätä nykyä Slac-laboratorion huip-puosaamisen Graalin malja on maa-ilman ensimmäinen kovaa röntgen-säteilyä tuottava vapaaelektronilaser LCLS (Linac Coherent Light Source).

LCLS:n synnyttämät ultralyhyet

RÖNTGENLASER avaa ikkunankemialliseen reaktioon

Kalifornialaisen Slac-laboratorion ylpeys on maailman tehokkain röntgenlaser, joka toimii myös jättiläismäisenä mikroskooppina. Sen avulla voidaan seurata reaaliajassa kemiallista reaktiota mole-kyylien ja atomien tasolla.

SLAC

414/2015 KEMIA

röntgensädepulssit eli femtosekun-tipulssit ovat miljardi kertaa kirk-kaampia kuin aiempien sukupolvien laserpulssit. Samalla ne ovat miljoona kertaa lääketieteessä käytettyjä rönt-gensäteitä kirkkaampia.

Laserin femtosekunnin – eli tuhan-nesbiljoonasosasekunnin – mittai-sissa sädepulsseissa on yhtä paljon tehoa kuin ison valtion kantaverkossa eli noin 10 gigawattia.

Pulsseja tuotetaan sekunnissa noin sata, ja jokaisessa pulssissa on 5–10 miljardia fotonia. Säteilyn aallonpi-tuus voidaan kutistaa jopa 0,15 nano-metrin suuruiseksi ja koko säteilyn teho kohdistaa alle 10 nanometrin kokoiseen kohteeseen.

”Lisäksi maailman tehokkain rönt-genlaser on myös jättiläismäinen mikroskooppi”, kertoo Slacin asian-tuntija Uwe Bergmann.

”Lyhyet ultranopeat pulssit ja LCLS:n erotuskyky mahdollistavat muun muassa sen, että kemialliset reaktiot voidaan kuvata reaaliaikai-sesti atomien ja molekyylien tasolla.”

Röntgendiffraktiokuvien avulla voidaan tarkastella myös eläviä viruk-sia, bakteereita, proteiineja, uusien lääkevalmisteiden proteiinisia resep-toreita, soluja ja vaikkapa fotosyntee-sin tapahtumia. Kansainvälinen tut-kijaryhmä on hyödyntänyt laitteistoa kuvatessaan elävän syanobakteerin yksittäisiä soluja.

Kuvantamisen seurauksena tutkit-

Slac-laboratorio• Aloitti vuonna 1962 kiihdytinla-

boratoriona. Röntgentutkimusta synkrotronisäteilyn avulla vuodesta 1974. Maailman tehokkain vapaa-elektroneja käyttävä röntgenlaser käynnistyi vuonna 2009.

• Toiminta laajentunut alkeishiukkas-tutkimuksesta kemian, biologian, lääketieteen, materiaalitieteen ja ympäristötieteen tutkimukseen.

• Vuosibudjetti 350 miljoonaa dol-laria. Vakituisia työntekijöitä 1 700, lisäksi 200 postdoc-tutkijaa ja opiskelijaa. Myös 3 400 kansain- välistä tutkijaa hyödyntää vuosittain Slacin tarjoamia tiloja ja välineitä.

• Vuonna 1972 valmistunutta elek-tronien varastointirengasta Spearia ja synkrotronisäteilyn valolähdettä SSRL:ää on hyödynnetty kokeissa, jotka ovat johtaneet fysiikan Nobe-lin palkintoihin vuosina 1976, 1990 ja 1995 ja kemian Nobeleihin vuo-sina 2006, 2009 ja 2012.

SLAC

Röntgenlaserin avulla on tuoreessa läpimurtokokeessa päästy tarkaste-lemaan reaaliajassa, mitä tapahtuu katalyyttisessa reaktiossa, kun CO- molekyylejä irrotetaan optisella laserilla rutenium-metallin pinnalta. Tällöin muodostuu hiilidioksidi-molekyyleja, mutta hitaammin ja vähemmän kuin on otaksuttu.

Stanfordin lineaari-kiihdytin Linac on maailman pisin rakennus. Laborato-rion ylpeydenaihe, kovia röntgensäteitä tuottava vapaaelekt-ronilaser koeasemi-neen sijaitsee kiih-dyttimen itäpäässä. Sen pituus on reilu kilometri eli kolman-nes koko Linacista.

tava näyte tavallisesti tuhoutuu, mutta ultralyhyiden ja nopeiden energeet-tisten pulssien ansiosta reaktioista voidaan tehdä ”röntgensäde-eloku-via”.

LCLS:n röntgensäteillä tehdään muun muassa tutkimusta, jossa selvi-tetään hiilimonoksidimolekyylien ja happiatomien käyttäytymistä autojen katalysaattoreistakin tutun rutenium-alkuaineisen pinnoitteen päällä.

Tutkijat etsivät Bergmannin mukaan vastauksia moniin kiinnos-taviin kysymyksiin.

Miten kemiallisia sidoksia syntyy ja katkeaa? Miten paljon syntyy stabii-leja hiilidioksidimolekyyleja ja miten elektroniverhon rakenne muuttuu, kun hiilimonoksidimolekyylit päh-käilevät kiinnittymistään takaisin rutenium-metallin pinnalle?

Reaktiotutkimusta jatketaan seu-raavaksi muiden katalyyttisten ainei-den ja teollisuudelle tärkeiden kemi-kaalien parissa.

Kohti kovia säteitä

Slacin johtaja Chi-Chang Kao kertoo olevansa tyytyväinen LCLS:n viiteen ensimmäiseen käyttövuoteen.

Kun laite syksyllä 2009 käynnistyi, koeasemia oli vain yksi. Valtaosa tut-kimuksista käsitteli atomeja, mole-kyyleja ja optiikan ongelmia.

”Silloin haluttiin kartoittaa muun muassa jalokaasu neonin elektroni-verhoa ja tunkeutua sen ytimeen”, Kao muistelee.

Nykyään tutkimussuunnitelmien kärkeä ovat biologiaan, kemiaan, eri-laisiin pehmeisiin ja koviin materiaa-leihin sekä aineen ja avaruuden ääri-olosuhteiden sietokykyyn keskittyvät projektit. Myös fysiikan rooli näkyy yhä vahvasti.

Koeasemia on kahdessa erillisessä tutkimushallissa jo kuusi. Röntgenla-serin sädettä voidaan ohjailla ja jakaa peilien ja timanttikiteiden avulla use-alle asemalle samanaikaisesti.

”Slacin voi rinnastaa paitsi perin-teisiin kiihdytinlaboratorioihin myös tähtitieteellisiin hankkeisiin”, sanoo laitoksen optisen lasertiimin vetäjä Bill White.

Myös LCLS:ltä on anottava tutki-musaikaa tarkasti perustellen. Tut-kimussuunnitelmista hyväksytään ja toteutetaan Whiten mukaan noin 20 prosenttia.

Tutkimusten tasosta kertoo, että kolmannes niistä on julkaistu Natu-ren, Sciencen, PNASin ja PRL:n kal-taisissa luonnontieteen eturivin jul-kaisuissa.

Jatkossa LCLS aiotaan laajen-taa nykyisestä kilometrin mitastaan

42 4/2015KEMIA

Vuonna 1962 perustetun Slac-labo-ratorion ensimmäinen tieteellinen huippuhavainto ei yllättäen liittynyt mitenkään elektronien tai positro-nien alkeishiukkassuihkuihin, vaan paleontologiaan.

Kun laboratorion alue vuonna 1964

Lars

Eng

lert

Stanfordin yliopis-ton sovelletun fysiikan laitoksen tohtorikoulutet-tava Catherine E. Graves asentaa alumiinista val-mistettuja optisen laservalon suodat-timia röntgensätei-den kuvaamiseen tarkoitettuun pn-CC-kameraan.

Virtahevosta liskolintuunoli vasta rakenteilla, työmaalla tehtiin kiinnostava löytö: paleoparadoxian fossiili.

Nykyajan virtahepoa muistuttava, vesikasveja syövä nisäkäs eli Ame-rikan länsirannikolla Tyynen valta-meren tuntumassa 10–20 miljoonaa vuotta sitten. Slacista löydetyn paleo-paradoxian iäksi mitattiin 14 miljoo-naa vuotta.

Paleontologian pyörä ja paradigma on sittemmin pyörähtänyt laborato-riossa uuteen asentoon. Synkrotroni-säteilyn avulla on päästy tutkimaan 150 miljoonaa vuotta sitten elänyttä

liskolintua archaeopteryxia eli mui-naissiipistä.

Legendaarinen liskolintu on puut-tuva linkki dinosaurusten ja lintujen välissä, eräänlainen paleontologian Tutankhamonin hauta.

Tutkija Uwe Bergmann ryhmineen on selvittänyt röntgendiffraktion ja kemiallisten analyysien avulla, että muinaissiipisillä todella oli rikkiä ja fosforia sisältävä höyhenpeite, kuten moderneillakin linnuilla.

Yhtäläisyyksiä löytyi myös mui-naisten ja nykyaikaisten eläinten luus-ton kupari- ja sinkkipitoisuuksissa.

Tältä näytti 14 miljoo-naa vuotta sitten elänyt virtahepojen esi-isä.

Archaeopteryx on puut-tuva lenkki dinosaurus-ten ja lintujen välissä.

koko lineaarikiihdyttimen pituiseksi eli 3 200 metriin.

LCLS II:ssa olisi kaksi valoläh-dettä, toinen ns. pehmeää röntgensä-dettä varten ja toinen nykyisen kovan röntgensäteilyn tuottamista varten. Samalla kasvatetaan röntgenlaserei-den pulssien määrää nykyisestä 100 pulssista sekunnissa miljoonan puls-sin sekuntinopeuteen.

Proteiineista pulsareihin

Slac-keskuksessa kiihdytetään yhä elektroneja ja positroneja klystro-neissa synnytettävien energeettis-ten mikroaaltojen avulla lähes valon nopeuteen.

Facet-projektissa alkeishiukkas-suihkut kiitävät kahden kilomet-rin matkan lineaarikiihdyttimessä. Uuden sukupolven kiihdytinkoetes-tien ja plasmatutkimusten tavoitteena on löytää ratkaisuja muun muassa entistä herkempiin ilmaisulaitteisiin. Lisäksi tutkijat etsivät keinoja kutis-

434/2015 KEMIA

Vapaaelektronilaserin toimintaperi-aate esitettiin vuonna 1971. Ensim-mäisen laitteen rakensi Stanfordin yliopistossa John Madey vuonna 1976. Häneltä on peräisin myös lait-teen nimi.

Vapaaelektronilaserissa lähes valon nopeuteen lineaarisesti kiihdytetyt elektronipulssit ohjataan vaihtuvaan magneettikenttäjonoon eli undulaat-toriin.

Siellä elektronikimput etenevät slalomhiihtäjän lailla mutkitellen syn-nyttäen monokromaattista synkrotro-

nisäteilyä. Ulkoisen valolaserin avulla kimppuja vielä tiivistetään, jolloin itse itseään vahvistavasta säteilystä saa-daan koherenttia ja intensiivistä.

Säädettävän säteilyn aallonpituus voi ulottua mikroaalloista röntgen-säteilyn alueelle riippuen elektronien nopeudesta, magneettikenttien voi-makkuudesta ja undulaattorijärjestel-män pituudesta.

Ensimmäinen röntgensäteilyä tuottava vapaaelektronilaser valmis-tui saksalaiseen Desy-laboratorioon vuonna 2004.

Röntgenlaserien kilpajuoksu

Vaikka Kalifornian LCLS vielä onkin maailman tehokkain röntgensäteilyä tuottava vapaa-elektronilaser, kilpailu kohti ultralyhyitä pulsseja ja aallon-pituuksia on käynnissä.

Japanilaisen huippututki-muslaitoksen Rikenin kovan röntgensäteilyn vapaaelekt-ronilaser Sacla käynnistyi vuonna 2012. Etelä-Koreaan rakennetun vastaavan laitteis-ton on määrä startata tämän vuoden aikana.

Hampurin lähellä sijaitse-van Desy-kiihdytinlabora- torion ensimmäinen vapaa-elektronilaser aloitti toimin-tansa vuonna 2004. Parin vuo-den kuluttua siellä käynnistyy Euroopan ensimmäinen kovan röntgensäteilyn laser, joka peittoaa kalifornialaislaitteen parillasadalla metrillä myös rakennuksen pituudessa.

Myös sveitsiläiseen Paul Scherrer -instituuttiin raken-netaan omaa laitetta.

Piirustuspöydillä ja suun-nitelmissa on lisäksi kymmen-kunta muuta röntgensätei- lyä tuottavaa vapaaelektroni- laseria.

Hiukkaskiihdyttimiä maa-ilmassa toimii tätä nykyä noin 30 000. Niistä tosin vain murto-osa on suoraan teke-misissä perustutkimuksen ja -tieteen kanssa. Suurinta osaa hyödynnetään erilaisissa sovel-luksissa, kuten kuvantamisessa ja sädehoidoissa.

Röntgensäteilyn vapaa-elektronilasereiden tulevai-suus näyttää lupaavalta. Alan tutkimuksista on jaettu tähän mennessä 20 fysiikan, kemian ja lääketieteen Nobelin palkin-toa. Ensimmäisenä jakovuo-tena 1901 palkinnon sai itse Wilhelm Röntgen.

Brad

Plu

mm

er/S

LAC

LCLS:n runsaat 100 metriä pitkässä magneettijärjestelmässä on 33 undulaattoria. Niiden avulla elektronit saadaan pujottelemaan kiihdytinputkessa ja synnyttämään koherenttia röntgensäteilyä.

Pulssit slalomhiihtäjinä

taa kiihdyttimet sata kertaa nykyistä pienemmiksi.

Laboratorion ylpeys on myös perin-teinen synkrotronisäteilylähde SSRL, joka aloitti toimintansa jo 40 vuotta sitten. Synkrotronirengas Spearilla aikaansaaduilla röntgensäteillä teh-dään niin biologian, lääketieteen kuin materiaalienkin tutkimusta. Esimer-kiksi vuoden 2006 kemian Nobel tuli renkaalla tehdystä rna-polymeraa-sientsyymitutkimuksesta.

2000-luvulla laboratorio on kui-tenkin laajentanut tutkimuskent-tänsä lähes kaikkiin luonnontietei-siin. Tutkimusstrategia on samalla muuttunut. Hiukkasten lineaarinen kiihdyttäminen, varastoiminen ren-kaisiin ja synkrotronisäteilyn tuotta-minen ovat saaneet rinnalleen foto-

niikan eli valotieteen.Kuten Chi-Chang Kao sanoo, lai-

toksen tutkimus ulottuu nykyään ”proteiineista pulsareihin”, atomien kokoluokista ja aikaskaaloista ava-ruuden mittasuhteisiin ja aioneihin.

Luonnontieteiden lomittumista kuvaa sekin, että Stanfordin yliopis-ton kampusalueelle Slacin naapu-reiksi on uudella vuosituhannella perustettu myös avaruushiukkasfysii-kan ja kosmologian Kipac-instituutti, ultranopeita energiakäytäntöjä kar-toittava Pulse-instituutti sekä erilai-siin rajapintoihin, faasien reaktioihin ja katalyyttien analysointiin keskit-tyvä Suncat-instituutti.

Kirjoittaja on fyysikko ja tiedetoimittaja.jarmowallenius@hotmail.com

44 4/2015KEMIA

Teksti ja kuvat: Lauri Lehtinen

Siinä se nyt muhii, aito stadilainen viski.

Teurastamon alueella Helsingin Sörnäisissä on elokuusta 2014 toimi-nut laillinen, kaupallisen mittakaa-van viinatislaamo – yli sadan vuoden tauon jälkeen. Kieltolain (1919–1932) aikaan tislaaminen ei ollut mahdol-lista, ja pitkään sen jälkeenkin toimin-talupien saaminen oli vaikeaa.

Erilaisten aluetukien vuoksi Hel-sinki Distilling Companyn olisi ollut perusteltua asettua Kehä kolmosen ulkopuolelle, mutta yrityksen kolmen perustajaosakkaan mielestä pääkau-punki ansaitsi taas oman viinatislaa-monsa.

Jalo neste kerää itseensä aromeja ja väriä ranskalaisissa ja amerikkalai-

Viski kypsyy Helsingissä Pienpanimoiden rinnalle on

alkanut syntyä myös tislaamoja hyödyntämään suomalaisviljaa. Helsingin vanhan teurastuslai-toksen uumenissa kypsytellään kotimaista ruisviskiä.

suurin on ravintola- ja panimotoi-mintaa harjoittavan Teerenpelin tis-laamo Lahdessa. Toimialajohtaja Timo Kuorehjärven mukaan lahte-laisyritys valmisti viime vuonna noin 40  000 litraa tynnyröitävää viskitis-lettä.

Pientislaamojen tuotannossa saanto on 300–350 litraa mallastonnilta, kun se suurissa teollisuuslaitoksissa ylittää 400 litraa. Se edellyttää mäskäyksen tekemistä hyvin tarkasti ja usein myös entsyymien lisäystä.

Pienen tislaamon on luotettava kor-keaan laatuun, sillä tuotelitraan sisäl-tyvän työn osuus kohoaa suureksi. Lisäksi laitteistoon ja valmisteisiin sitoutuu huomattava pääoma.

”Mäskäys- ja käymistankkien lisäksi on hankittava muun muassa tislain”, Mikko Mykkänen muistuttaa.

Tislaamomestari on myös filoso-fian maisteri, joka vietti vuosikym-menen julkishallinnossa ennen kuin hankki alkoholintuotannon ammatti-tutkinnon. Käytännön kokemusta on karttunut saksalaisissa ja brittiläisissä viski- ja ginitislaamoissa.

Teurastamon tislaamossa on käy-

sissa tammitynnyreissä ja vanhoissa sherrytynnyreissä.

”Juomaa on kypsytettävä vähintään kolme vuotta, jotta sitä saa kutsua vis-kiksi”, kertoo tislaamomestari Mikko Mykkänen.

Helsinkiläistislaamon raaka-aineena on kotimainen vilja. Rukiin osuus on 70 prosenttia ja ohran 30 prosenttia. Yrityksen erikoisuutena onkin amerikkalaistyyppinen kolon-nitislattu ruisviski. Suomessa juoma on vähemmän tunnettu kuin pääosin maissista valmistettu amerikkalainen bourbon tai Skotlannin ja Irlannin vis-kit.

Konjakin tapaan myös viskistä luo-vutetaan siivu taivaallisille siipiolen-noille. Kun tynnyrin yläkorkit ovat auki, osa alkoholista haihtuu ja tyn-nyriin virtaa ilmaa, jolloin juoman maku pehmenee. Syntyvää pientä hävikkiä kutsutaan ”enkelten osuu-deksi”.

Maisterista mestariksi

Suomessa toimii tätä nykyä viitisen-toista luvallista pientislaamoa. Niistä

Tislaamomestari uurastaa ajoittain otsa ja pusero

märkänä. ”Työ on kovaa mutta palkitsevaa”, Mikko

Mykkänen kertoo.

454/2015 KEMIA

tössä 300 litran panostislain, mutta tulossa on myös kuutiometrin pannu. Sellainen maksaa noin satatuhatta euroa. Oheislaitteet, asennus kiin-teine putkituksineen ja muut kulut nostavat investoinnin puoleen mil-joonaan.

Kupariset pannut

Perinteisten viinatislaamojen metalli-materiaalina käytetään kuparia. Myös suomalaiset pontikankeittäjät ovat pitäneet pannuissaan ainakin kupa-rihattua.

Samoin konjakin- ja calvadoksen-tislaajat käyttävät työstettävyydel-tään ja lämmönjohtokyvyltään erin-omaista metallia. Todennäköisesti se toimii myös katalyyttinä vähentäen sikona- eli finkkeliöljyjen määrää tis-leessä.

Helsingin tislaamossa on kupari-pannun lisäksi kuparinen kellopohja-kolonni. Kelloja voi ohittaa niitä avaa-malla ja näin vaikuttaa lopputuotteen väkevyyteen ja makuun.

Kolonnin säädettävyys on tärkeää, sillä yhtiö tuottaa viskin lisäksi myös giniä ja kypsytettyä omenatislettä. Tunnetuin vastaava omenaviina on Normandiassa valmistettava calva-dos. Nimeä ei kuitenkaan saa käyttää juomista, jotka tuotetaan tarkoin raja-tun alueen ulkopuolella.

Bisneksen kannalta gini ja ome-naviina Helsinki Applejack ovat yri-tykselle hyviä tukijalkoja, sillä niistä syntyy kassavirtaa nopeammin kuin viskistä. Hyvä tuote on etenkin gini, joka ei vaadi lainkaan kypsytystä. Sen sijaan juoman ominaisaromi syntyy infuusoriin sijoitetuista mausteista tislauksen aikana.

Alkoholinvalmistus on kielto-lain jälkeenkin säädeltyä toimintaa. Viranomaiset tarkastavat tuotanto-tavat ja -määrät. Tislaaminen mer-kitään tislauspöytäkirjaan, ja tilojen valvonnan ja lukituksen on oltava kunnossa.

”Molemminpuolinen luottamus on viranomaisten kanssa asioitaessa olennaista”, Mykkänen sanoo.

Ensimmäiset mitalit

Teurastamon tislaamon viskejä ei voida vielä arvostella, sillä niiden kyp-sytys on vasta alullaan. Juomat ovat kuitenkin jo osallistuneet kilpailui-

hin, joissa arvioidaan kypsyttämättö-män raakatisleen makua ja tuoksua. Tuloksena oli kultaa sekä Helsingistä että Berliinistä.

”Myös ginimme on premium-luo-kan tuote. Siihen on käytetty erikoi-suutena puolukkaa ja joitakin ulko-maisia marjoja, yrttejä ja mausteita. Muutoin raaka-aineemme ovat koko-naan kotimaisia”, Mykkänen kertoo.

Työtahti tislaamossa on rivakka. Mykkänen suunnitteleekin palkkaa-vansa syksyllä kisällin, jotta kokei-

Loppusilauksen viskille antaa tam-mitynnyri, josta juoma imee itseensä yksilöllisen maun.

300-litraisen kuparipannun ja kupa-risen kellopohjakolonnin välissä on infuusiotankki, jonne esimerkiksi ginin mausteet sijoitetaan. Kauimpana jääh-dytin, jonka lämmin vesi johdetaan suoraan mäskäykseen. Näin säästyy energiaa.

Panostislauksen päätteeksi tasainen lirinä loppuu, ja tisleen viimeiset tipat putoavat talteen.

luille ja tuotekehitykselle jäisi nykyistä enemmän aikaa.

”Tämä on kovaa työtä, mutta haus-kaa ja monipuolista. Oman leimansa siihen antavat laitteiston kehittely, markkinointi ja kansainvälinen toi-minta.”

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.lehtinen.lauri@kolumbus.fi

Tislaamon yleismittari kertoo keiton ja mäskäyksen kannalta tärkeimmät lukuarvot. Tarkempiin mittauksiin käy-tetään ostettuja laboratoriopalveluita.

46 4/2015KEMIA

sineen päälle voi vetää nitriilikerta-käyttökäsineen ja vaihtaa sen usein.

Mikään ei suojaa kaikelta

Työssä käytettäviä kemikaaleja on kymmeniätuhansia. Käsineet voidaan testata ennakkoon virallisessa tyyppi-hyväksynnässä 12 yleisimmän kemi-kaalin osalta.

Lisäksi valmistajat voivat testaut-taa käsineiden suojauskykyä muilta kemikaaleilta, joko yhdeltä tie-tyltä aineelta tai useilta kymmeniltä aineilta. Testikemikaalit mainitaan käsinepakkauksessa, tai siinä on tieto, mistä testitulokset löytyvät.

Seosten osalta käsineitä ei kui-tenkaan testata, vaikka käytännössä kemikaaleja käytetään usein sekoi-tuksina.

Suojaimet tulee valita erityisen huolellisesti, kun käyttää herkistäviä, myrkyllisiä, syöpävaarallisia tai peri-mälle vaarallisia aineita.

Kunnon käsinesuojaa kemikaaleilta

Satunnaisia roiskeita vai sormet sopassa? Suojakäsineet on valittava sen mukaan, millaisia kemikaaleja työssä käsitellään ja miten niiden kanssa toimitaan.

Päivi Haavisto

Suojakäsineiden valinta alkaa työn riskien ja suojaustarpeiden selvittä-misellä. Sen jälkeen tutkitaan käsi-neiden ominaisuudet. Haastavinta riskienarviointi on silloin, kun työssä käsitellään kemikaaleja.

”Silloin on ensimmäiseksi haettava vastaus ainakin kolmeen tärkeään kysymykseen”, sanoo Työterveyslai-toksen asiantuntija Susanna Mäki:

Mitä kemikaaleja työssä käytetään? Mitkä ovat niiden pitoisuudet ja olo-muodot? Miten usein ja miten pitkään niitä käsitellään työvuoron aikana?

Hyvä tietolähde kemikaalien hait-tavaikutuksista on käyttöturvallisuus-tiedote. Se tulee toimittaa työpaikalle kemikaalin mukana. Siellä sen pitäisi olla kaikkien luettavissa.

Tietoa saa myös OVA-ohjeista eli onnettomuuden vaaraa aiheuttavien aineiden ohjeista sekä kansainväli-sistä kemikaalikorteista.

Kemikaalinsuojakäsinettä valitta-essa on tiedettävä hyvin tarkasti, mitä ihminen nimenomaisesti tekee työs-sään. Suojakäsinekauppiaidenkin on siksi vaikea antaa suoraan alakohtai-sia suosituksia.

”Esimerkiksi asentajat käyttävät polyuretaanipinnoitettuja käsineitä, mutta jos käsille roiskuu öljyjä, käsi-neissä tarvitaan tiivis nitriilipinnoi-tus”, kuvailee varapuheenjohtaja Esa Kivisoja Suomen työsuojelualan yri-tysten liitosta STYL:stä.

Toisaalta jos työssä joutuu kunnolla tekemisiin öljyn kanssa, asentajankä-

Lämpö ja kuluminen heikentävät käsineen suojauskykyä. Mikään käsi-nemateriaali ei myöskään suojaa kai-kilta kemikaaleilta. Jos materiaali suo-jaa hyvin yhdeltä aineelta, se voi olla heikko suoja toista vastaan.

”Esimerkiksi PVC-muovi kestää hyvin vesipohjaisia happo-, emäs- ja suolaliuoksia, mutta se läpäisee no-peasti useita orgaanisia liuottimia”, selventää Työterveyslaitoksen erityis-asiantuntija Erja Mäkelä.

”Kumit ovat yleensä kemialli-sesti kestäviä, mutta ne saattavat silti läpäistä joitakin aineita nopeasti. Asiaan vaikuttavat esimerkiksi kemi-kaalin molekyylikoko, rasvahakui-suus ja käsineen paksuuskin.”

Mäkelän mukaan hankalinta on vaikuttaa kemikaalinsuojakäsineiden käyttömukavuuteen. Käsineiden on oltava tiiviitä, joten ne hiostavat.

”Ihon ärsytyksestä voi tulla jopa ärsytyskosketusihottuma. Suojakäsi-neen alle puettavat puuvillaiset käsi-neet imevät kosteutta ja näin vähen-tävät ihoärsytystä. Ihon kunnosta huolehtiminen on erityisen tärkeää kemikaalinsuojakäsineiden kanssa”, hän sanoo.

Joskus hyvin suojaavan materiaalin muut ominaisuudet heikentävät käsi-neen käytettävyyttä.

Kun muovilaminaatista valmiste-tuissa kemikaalinsuojakäsineissä on mukana polyeteenikerros, ne suojaa-vat useammilta kemikaaleilta kuin muut käsineet. Materiaali ei kuiten-kaan jousta.

Työterveyslaitoksen Henkilönsuo-jaimet työssä -kirjassa suositellaan siksi, että päällimmäiseksi puetaan ohuet kumikäsineet.

Läpäisyajan laskenta alkaa roiskeesta

Mekaanisen suojakäsineen kulumi-nen on helpompi havaita kuin kemi-kaalinsuojakäsineen. Tärkeä asia

Riisu käsineet oikein

Älä koske ulkopintaanEbolan tai muun tartuntavaarallisen taudin hoitajalle työn riskialttein vaihe on se, kun tämä riisuu suojava-rustuksensa.

Virusten tapaan myös haitalliset kemikaalit voivat joutua iholle, jos käsineet tai muu suojavarustus pois-tetaan huolimattomasti.

Käsineiden riisuminen aloitetaan ranteesta. Tärkeintä on että käsineen ulkopintaan ei kosketa suojaamatto-malla kädellä.

Jos käytettyyn kemikaalinsuojakä-sineeseen jää ongelmajätteeksi luo-kiteltua kemikaalia, myös käsine on ongelmajätettä. Se on hävitettävä samalla tavalla kuin kemikaalit.

474/2015 KEMIA

Scan

stoc

kpho

to

kemikaalikäsinettä valittaessa on siksi sen suojausluokan ilmaisema läpäisy-aika.

Jos ylimmän eli suojausluokan 6 käsineeseen tulee kemikaalikosketus, käyttöaikaa on siitä eteenpäin kah-deksan tuntia.

Aika alkaa juosta heti, kun ensim-mäinen roiske on osunut, sillä aine voi imeytyä ja mennä läpi materiaa-lin. Käsine tulisi hylätä ja vaihtaa vii-meistään silloin, kun suojausluokan läpäisyaika on kulunut umpeen.

Usein kemikaalinsuojakäsine pitää vaihtaa jo ennen testattua läpäisy-aikaa. Työpaikoilla olot eivät ole samanlaiset kuin standardoiduissa testioloissa, joissa kemikaalit ovat huoneenlämpöisiä.

Huonelämpötilaa korkeammat lämpötilat lyhentävät käsineen käyt-töaikaa selvästi. Myös käsi lämmittää materiaalia.

Esa Kivisojan mukaan iso virhe tehdään usein siinä, että käsineiden vaihtoväliä ei suositella työpaikoilla

oikein. Kemikaalinsuojakäsinettä saatetaan käyttää viikko- tai kuukau-sikaupalla, ja se hylätään vasta, kun materiaali alkaa hajota. Suojausvaiku-tus on kuitenkin heikentynyt aikoja sitten.

Riskiin sopiva hansikas voi kemi-kaalityössäkin olla kertakäyttökä-sine, jos käytetyt kemikaalit läpäise-vät huonosti käsineen materiaalia tai jos haetaan suojaa pelkkiä roiskeita vastaan.

”Vaikka läpäisyaika olisi vain viisi minuuttia, rasiallinen nitriilikumisia kertakäyttökäsineitä voi olla tehok-kain ja taloudellisin ratkaisu. Sil-loin käsine vaihdetaan heti, kun sii-hen läikähtää kemikaalia”, Kivisoja sanoo.

Käsineen pitää sopia muihin suojaimiin

Susanna Mäki kehottaa varmis-tamaan, että valitut suojakäsineet sopivat käytettäväksi muiden hen-kilönsuojainten kanssa. Esimerkiksi ranteen alue ei saa jäädä paljaaksi, jos iho halutaan suojata haitallisilta kemikaaleilta.

”Suojakäsineiden varret eivät saa kuitenkaan olla tiellä ja haitata työn tekemistä tai lisätä altistumista. Myös käsivarsisuojainten pitää toimia mui-den työ- ja suojavaatteiden kanssa.”

Ranne- ja käsivarsisuojia ovat muun muassa lihanleikkaajien viil-tosuojat, jotka antavat suojan veitsen viillolta ja pistolta, tai hitsaajille tar-koitetut suojaimet. Vastaavasti käsi-varsisuojat voivat suojata kemikaa-leilta tai mikrobiologilta vaaroilta.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.pkhaavisto@gmail.com

Kemikaalinsuojakäsine on olennainen varuste kaikille, jotka työssään joutuvat tekemisiin kemikaalien kanssa.

Käsine tulisi vaihtaa viimeistään silloin, kun suojausluokan läpäisyaika on kulunut umpeen.

48 4/2015KEMIA

Helsinkiläinen Innovatics on kehittänyt kemian alan tietojär- jestelmiä jo kolmekymmentä vuotta. Tietotekniikka on samassa ajassa mullistanut laboratorioiden arkipäivän.

Päivi Ikonen

Laboratorioiden rutiinit voidaan hoitaa tietokoneiden avulla aiempaa nopeammin, tehokkaammin ja vir-heettömämmin.

Siinä bisnesidea, jonka varaan ohjelmistoyritys Innovatics Ky tasan 30 vuotta sitten syntyi. Uuden firman toiseksi tukijalaksi valikoituivat osa-kerekisterejä varten kehitettävät jär-jestelmät.

”Alalla elettiin vuonna 1985 suur-ten murrosten aikaa. Henkilökohtai-set tietokoneet eli PC:t tulivat markki-noille ja toivat tietojenkäsittelyn myös pienempiin yrityksiin. Jos tarvittiin enemmän laskentatehoa, PC:llä sai yhteyden ajan isoihin tietokoneisiin palveluyritysten laskentakeskuksissa”, muistelee yhtiön perustaja ja toimi-tusjohtaja Pertti Kantola.

Ensimmäiset Innovaticsin rakenta-mat kemianohjelmistot olivat erilaisia analysointiohjelmia, kuten muovien tuotekehityksessä tarvittava mole-kyylipainojen jakauman laskemisoh-jelma sekä lääkekehityksessä käytettä-vien farmakokineettisten tutkimusten analytiikkaohjelma.

Kun markkinoille ilmestyivät ensimmäiset PC:lle kehitetyt tauluk-kolaskennan ohjelmat, Innovatics ryhtyi antamaan kemisteille koulu-tusta niiden käyttöön.

Kolme vuosikymmentä tietojärjestelmiä

Innovatics tuo tehokkuuttalaboratorioiden rutiineihin

Vuonna 1986 yritys toimitti ensim-mäisen tuotannon laadunvalvontajär-jestelmänsä, johon kuului pakattujen tuotteiden sisällön ja vesipitoisuuden määrän valvonta. Myöhemmin järjes-telmää laajennettiin viljan vastaanot-totarkastuksiin ja lopulta niin, että se soveltui elintarviketuotannon ylei-seen laadunvalvontaan.

”Samalla tuli kehitettyä myös suo-menkielistä sanastoa kemian tietotek-niikalle”, Kantola hymyilee.

Nimen InnoLAB saanut järjestelmä toimi asiakkaan lähiverkossa, ja siihen oli mahdollista liittää mittalaitteet. Integroidun kaavojentulkintamoduu-lin avulla väli- ja lopputulokset saatiin laskettua automaattisesti.

”Se nopeutti oleellisesti näytteiden läpimenoaikoja ja vähensi inhimil-lisiä virheitä. Järjestelmällä pystyt-tiin asettamaan laaturajat tuotteiden ja raaka-aineiden ominaisuuksille ja hälyttämään, jos rajat ylittyivät.”

Pian järjestelmään lisättiin myös makeisten ja alkoholijuomien tuo-tannossa tarvittava analytiikka. Eten-kin likööreistä mitattava alkoholipi-toisuus muodosti tuotteen sisältämän sokerin takia uuden haasteen ohjel-mistokehittäjille.

Toinen pähkinä purtavaksi oli ras-van määrityksen laskennan automati-sointi meijerituotteiden analytiikkaa varten. Siitäkin selvittiin.

Hermokaasuista eläinten ruokintaan

Kun yhtiö sai asiakkaakseen myös ympäristölaboratorioita, järjestel-mään oli lisättävä projektityöskente-lyn, tilausten, tutkimustodistusten ja laskutuksen edellyttämät toiminnot.

Tutkimuskeskusasiakkaiden myötä mukaan tulivat muun muassa ase-, räjähde- ja hermokaasuanalytiikka. Koe-eläintuotannon tutkimusjärjes-telmässä paneuduttiin rehuanaly-tiikkaan sekä eläinten ruokinnan ja hyvinvoinnin välisten tuntematto-mien alueiden selvittämiseen.

Vuosituhannen vaihteessa win-dows-maailma kehittyi vauhdilla ja loi paineita ohjelmien uusimiselle.

”Asiakkaiden lähiverkot kasvoivat ja nopeutuivat. Näin voitiin toteuttaa ohjelmistojen uusia ominaisuuksia ja lisätä sekä käyttäjä- että näytemääriä”, Kantola kuvailee.

Uudella vuosituhannella yrityksen asiakaskuntaan liittyivät ilmanlaadun valvojat. Räätälöidyn tietojärjestel-män avulla nämä kykenivät analysoi-maan koko maan alueelta kerättyjen ilma- ja sadevesinäytteiden tiedot. Sovelluksia syntyi myös esimerkiksi metallurgian ja hygienia-alan analy-tiikkaan.

Kun levytilasta tuli aiempaa edul-lisempaa, järjestelmään lisättiin säh-köiset arkistot, joihin erilaiset liitetie-dostotkin saatiin talteen.

Kymmenkunta vuotta sitten yhtiö julkaisi uuden InnoLIMS-nimisen kokonaisjärjestelmänsä, joka sisäl-tää windows-työasemaohjelmiston lisäksi selainohjelmiston yrityksen tai laitoksen sisäiseen käyttöön ja toisen yrityksen asiakkaille.

”Jo InnoLABissa oli mukana las-kukaavat, joita käyttäjät pystyivät itse lisäämään ja muokkaamaan. Inno-LIMSissä mukaan tuli muun muassa kaikkien tietojen muutosten jäljitettä-vyys”, Kantola selvittää.

”Kun järjestelmään sitten saatiin vielä toiminto, jolla tutkija, kemisti

494/2015 KEMIA

tai laborantti pystyy määrittelemään raportin haluamillaan tiedoilla ja asetteluilla, valmiiksi ohjelmoitujen uusien raporttien tarve väheni huo-mattavasti.”

Esineiden internet tuo uuden murroksen

Viime vuosien iso asia tietojenkäsit-telyn alalla on ollut pilvipalveluiden tulo. Innovatics toteutti ensimmäisen kerran järjestelmänsä pilvipalveluna vuonna 2007.

Mieleen jääneenä tapauksena Kan-tola muistaa tietojärjestelmän toimit-tamisen merentutkimusalus Aran-dalle.

”Kun Aranda purjehtii Itämerellä, se on yleensä kännykkä- ja tietolii-kenneverkkojen tavoittamattomissa. Laivan järjestelmien pitää siksi olla mahdollisimman toimintavarmoja. Meidän ohjelmistomme ovat onneksi täyttäneet vaatimukset.”

Yrityksen juhlavuotena toimitus-johtaja kiittelee sekä lähes kymmen-päiseksi kasvanutta henkilöstöään että asiakaskuntaansa.

”Asiakkailta saatu palaute, kehi-tysehdotukset ja kehityskeskustelut ovat olleet erittäin arvokkaita järjes-telmiemme rakentamisessa. Ne ovat ohjanneet tuotekehityksen suuntaa ja tuoneet siihen vahvan käyttäjänäkö-kulman.”

Juuri nyt tietotekniikka kulkee kohti yhä automaattisempia toimin-toja. Aktiivinen kehityskohde on esi-merkiksi tiedonsiirtojen automati-sointi järjestelmien välillä, mikä vaatii ohjelmilta entistä enemmän avoimia rajapintoja.

”Myös laajentumisemme uusien tutkimusten käsittelyyn jatkuu vah-vana. Mukaan ovat tulleet biokir-jastot, geenipankit, lääketieteelliset kehityshankkeet ja uusien alojen ver-tailututkimukset”, Kantola kertoo.

Yrityksen taittama matka on ollut

Inno

vatic

s

Omistajahallinnon järjestelmien tuotepäällikkö Pekka Kantola (vas.), InnoLIMS-tuotepäällikkö Panu Kantola, kemisti Jelena Kivinen ja toimitusjohtaja Pertti Kantola jatkavat työn merkeissä perheyrityksen neljättä vuosikymmentä.

”pitkä ja mielenkiintoinen”.”Olemme saaneet kehitettyä teo-

reettisilta perusteiltaan kestävän järjestelmän tutkimus- ja tuotanto-toiminnan tiedonhallintaan ja toi-minnanohjaukseen. Työryhmäver-siosta järjestelmä skaalautuu koko yrityksen tai yhteisön maailmanlaa-juiseksi versioksi.”

”Henkilöstö taas on teoreettisen pohjakoulutuksensa lisäksi hankki-nut vankan käytännön kokemuksen työssään yhdessä asiakkaiden kanssa.”

Tietojenkäsittelyn alalla eletään Kantolan mukaan jälleen jännittäviä aikoja. Yritys on kolmen vuosikym-menensä jälkeen uuden vallanku-mouksen edessä.

”Esineiden ja asioiden internet tulee muuttamaan tapaamme toimia ja tehdä tutkimusta. Se taas muuttaa järjestelmiä entistä tehokkaammiksi, laaja-alaisemmiksi ja kaikin puolin paremmiksi. Haasteita siis riittää jat-kossakin.”

50 4/2015KEMIA

Tomi Jukkola ja Jani Päiväsaari

Aku Ankkaa lukiessaan saa ihastella toinen toistaan hienompia keksin-töjä. Mieleenpainuvimpia on Akun itsensä kehittämä voimakas räjähde akumiitti, joka soveltuu esimerkiksi kuuraketin polttoaineeksi.

Ankkalinnan varsinaisen keksi-jäneron Pelle Pelottoman pitkälle ansiolistalle kuuluu muun muassa Kertalaaki-niminen aine, joka liuot-taa kaiken muun paitsi timantit.

Ankkalinnan keksijöistä etenkin Pelle on vuodesta toiseen taistellut Velmu Viurusilmää ja muita varkaita ja kopioijia vastaan. Viime aikoina Ankkalinnassakin on onneksi herätty huolehtimaan immateriaalioikeuk-sista. Pelle onnistui patentoimaan Pikku apulaisensa, ja Iines sai paten-tin käsien voimaa vahvistaville voi-mavarsille.

Siitä ei ole tietoa, kuinka suunnitel-mallista ankkalinnalaisten tutkimus- ja kehitystoiminta on. Tosielämässä yrityksen menestyksen kannalta on elintärkeää, että se pystyy jatkuvasti kehittämään uutta teknologiaa kilpai-lijoita paremmin.

Uutta tuotetta kehitettäessä on tunnettava alalle tyypilliset tekniset ongelmat ja niihin jo tarjolla olevat ratkaisut. Kilpailijoiden tuotteet vai-kuttavat oman keksinnön kaupalli-seen potentiaaliin. Aiemmat ratkaisut saattavat myös auttaa uusien tuoteke-hitysideoiden syntymisessä.

Perehtymällä ennestään tunnet-tuihin ratkaisuihin voi myös säästää tuotekehityskuluissa. On nimittäin arvioitu, että jopa puolet tutkimus- ja tuotekehitystyöstä on päällekkäistä työtä.

Merkittävä osa uusimmista – ja

Patenttijulkaisutovat tiedon aarreaitta

Patenttijulkaisuista voi ammentaa runsaasti yksityiskohtaista teknologiatietoa, jota ei löydy tieteellisistä artikkeleista.

vanhemmistakin – teknisistä ratkai-suista kuvataan ainoastaan patent-tijulkaisuissa. Patenttijulkaisut ovat siten erittäin tärkeä teknologiatiedon lähde.

Patenttitietokannoista pystyy myös etukäteen varmistamaan, ettei tuo-

tetta hyödyntäessään, valmistaessaan tai maahantuodessaan loukkaa voi-massa olevia immateriaalioikeuksia.

Patenttitieto ja sen avulla tehtävät analyysit hyödyttävätkin suurta jouk-koa kemian alan ammattilaisia, kuten tuotekehittäjiä, tutkijoita ja projektien

Patenttia haetaan patenttihake-muksella, josta julkaistaan hake-musjulkaisu 18 kuukauden kulut-tua hakemuksen tekemispäivästä. Jos hakemus täyttää patentoitavuu-den edellytykset, sille myönnetään patentti, joka julkaistaan uutena julkaisuna. Patenttihakemuksia ja myönnettyjä patentteja kutsutaan patenttijulkaisuiksi.

Patenttijulkaisussa keksintö eli jokin tekninen ratkaisu on kuvattu yksityiskohtaisesti julkaisun patent-tivaatimuksissa ja selityksessä sekä usein myös piirustuksissa (esimer-kiksi kemialliset reaktiot, analyysi-laitteiden osat) ja/tai sekvensseissä (esimerkiksi dna:han liittyvät bio-kemialliset keksinnöt).

Lisäksi patenttijulkaisuun kuu-luu nimitys ja tiivistelmä, jotka muodostavat osan patenttijulkai-sun bibliografisista tiedoista. Myös patenttiluokitustieto kuuluu bib-liografiseen tietoon.

Patenttijulkaisut sisältävät suu-ren määrän arvokasta teknistä ja kemiallista tietoa, jota ei ole saata-villa tieteellisistä julkaisuista.

Koska keksintö tulee patenttijul-kaisussa kuvata siten, että se on alan ammattimiehen toisinnettavissa, siitä voi löytyä kokeellista dataa, kuten reaktioiden parametreja, enemmän kuin samasta aiheesta julkaistuista tieteellisistä artikke-leista.

Patenttitietoa hyödynnettäessä on hyvä pitää mielessä, että muun muassa kemialliset reaktiot tai ana-lyysi- ja valmistusmenetelmät on usein kuvattu selkeämmin patentti-julkaisun selityksen esimerkeissä kuin patenttivaatimuksissa.

Patenttijulkaisujen teknisen tie-don lisäksi patenttitieto sisältää patentinhakuprosessiin liittyviä oikeudellisia asiakirjoja ja diaari-tietoja, kuten patentin voimassa-olotietoja (legal status).

Tällaista informaatiota ovat muun muassa patenttiviranomais-ten tutkimusraportit, tiedot paten-tin myöntämisestä sekä voimassa-olosta (patenttia pidetään voimassa vuosittain maksettavilla maksuilla) ja mahdollisesti patenttia vastaan tehdyt väitteet ja/tai valitukset.

Patenttitieto oniso infopaketti

514/2015 KEMIA

Tehokas apuväline patentti-infor-maatiota tutkittaessa on patentti-luokitus. Patenttiluokitus kertoo, millaista teknistä ratkaisua jul-kaisussa kuvattu keksintö todella koskee.

Kattavin luokitusjärjestelmä on CPC (Cooperative Patent Classifi-cation), joka on syntynyt patentti-viranomaisten yhteistyöllä. Sopi-via luokitustermejä voi hakea vaikkapa Espacenet-palvelusta.

CPC-luokitusjärjestelmässä on esimerkiksi useita atomikerros-kasvatusta eli ALD-menetelmää koskevia patenttiluokitustermejä, joita käyttämällä pystyy suodatta-maan suuresta joukosta julkaisuja vain tiettyä teknistä ratkaisua kos-kevat.

Esimerkkejä ovat C23C 16/45542 (Plasma being used non-continuously during the ALD reaction), C23C 15/45551 (for relative movement of the substrate and the gas injectors or half-reaction reactor compart-ments) tai H01L 21/3141 (Manu-facture or treatment of semicon-ductor devices or of parts thereof; Deposition [of inorganic layers] using atomic layer deposition techniques ALD).

Toisinaan pelkkä luokitushaku ei riitä, vaan on tarpeen tehdä myös vapaasanahakuja. Sanaha-kua tehtäessä tulee ottaa huomi-oon, että haku kohdistuu taval-lisesti vain patenttijulkaisun tiivistelmään.

Hakusanojen valinnan ja nii-den kirjoitusasun kanssa tulee olla huolellinen. Yksittäisten hakusa-nojen käyttö tuottaa liian suuria hakutulosjoukkoja, kun taas liian täsmällinen haku pudottaa merki-tyksellisiäkin julkaisuja pois.

ALD:n kohdalla sanahakua mutkistavat menetelmästä käyte-tyt lukuisat tunnetut nimitykset ja lyhenteet. Tiivistelmän laatinut patentinhakija saattaa lisäksi olla keksinyt menetelmälleen aivan uuden nimityksen. Tiivistelmä-tekstissä ei välttämättä mainita lyhennettä ALD.

Tutkijoiden ja tuote-kehittäjien kannattaa opetella hyödyntämään patenttitiedon aarrearkun antimia.

Patenttiluokitus onhyvä hakutyökalu

Scan

stoc

kpho

to

vetäjiä ja johtoa sekä yrityksissä että tutkimusorganisaatioissa.

Apuna hakupalvelut

Patenttijulkaisujen (patenttihake-musten ja myönnettyjen patenttien) määrä kasvaa jatkuvasti. Helpoim-man tavan hakea patenttitietoa tarjo-avat internetin maksuttomat hakupal-velut, kuten Patentscope ja Espacenet.

Patentscope-palvelusta löytyy kansainväliseen PCT-järjestelmään (Patent Cooperation Treaty) kuuluvia patenttijulkaisuja sekä tiettyjen mai-den patenttijulkaisuja. Niiden yhteis-määrä on tätä nykyä yli 44 miljoonaa.

Maailmanlaajuinen patenttitieto-kanta Espacenet puolestaan sisältää jo yli 93 miljoonaa patenttijulkaisua.

Espacenet-palvelusta löytyy tietoa myös tekniikanalakohtaisesta patent-tiluokituksesta (CPC). Ilmaisella pal-

velulla pääsee hyvin alkuun patent-titiedon käyttämisessä. Oman alan patentointia voi kartoittaa jo pienellä satsauksella.

Kun halutaan kattavampaa ja luo-tettavampaa patenttitiedon analyysiä, on kuitenkin syytä hakea apua patent-titiedon asiantuntijoilta. Esimerkiksi Espacenetissä patenttivaatimuksiin kohdistuvia hakuja (ns. kokoteksti-hakuja) voi tehdä ainoastaan PCT-hakemuksille ja eurooppalaisille EP-julkaisuille.

Myös Patentscope-palvelussa sana-haku voidaan kohdistaa kokotekstei-hin, mutta senkään kattavuus ei ole maailmanlaajuinen.

Tomi Jukkola työskentelee vanhempana tutkijainsinöörinä ja Jani Päiväsaari toimisto-

päällikkönä Patentti- ja rekisterihallituksen kemian tekniikan tutkimusyksikössä.

tomi.jukkola@prh.fijani.paivasaari@prh.fi

52 4/2015KEMIA

aineen ansiosta maalipintaan syntyy pienenpieniä, 0,1–100 mikrometrin kokoisia huokosia, jotka kasvatta-vat sen pinta-alaa huimasti. Yhdestä neliömetristä pintaa voi tulla jopa jal-kapallokentän kokoinen.

Maalin koloset imevät itseensä etenkin kosteutta.

”Mikrohuokoinen rakenne rikkoo nestepisaran pintajännityksen, jolloin vesi imeytyy suurelle alalle pinnoi-tetta”, kuvailee Tikkurilan ammatti-laissegmentin liiketoiminnan kehi-tysjohtaja Jarkko Mattila.

Laajalle alueelle ohuena kerrok-sena levittynyt vesi kuivuu nopeam-min kuin suurina pisaroina oleva vesi. Edellytyksenä tosin on, että kosteus pääsee haihtumaan vapaasti, sillä mikrohuokosten imukyky on rajalli-nen.

Kun neliömetrille pintaa on sivelty 900 grammaa maalia, alue kykenee

Tulivuoren tuhkatekee maalille ihmeitä

Maaliyhtiö Tikkurila on laajentanut toiminnallisiin ratkaisuihin. Funktionaalisilla pinnoitteilla on käyttöä muun muassa kosteus- ja home-ongelmien ehkäisyssä.

imaisemaan vettä noin 3,5 desilitraa. Jos maalin määrää lisätään 1,2 kiloon neliötä kohden, pinnoitteen veden-imemiskyky nousee peräti 6,5 desi-litraan.

Imee melun, kapseloi asbestin

Neljästä erilaisesta toiminnallisesta maalista yksi soveltuu etenkin kon-denssi- ja tippuvesiongelmiin, jotka aiheutuvat kosteuden tiivistymisestä.

Maalia voidaan käyttää kaikille eris-tämättömille metallipinnoille esimer-kiksi teollisuuslaitoksissa, navetoissa ja karjasuojissa. Maalia on hyödyn-netty myös tuulimyllyn sisäpinnan pinnoittamiseen, sillä pinnalle muo-dostuva kosteus aiheuttaa helposti ruosteongelmia.

Maalipinnalla on muihin maalei-hin verrattuna myös hyvä lämmön-

Olli

Ruha

nen

Marja Saarikko

Keksinnön ei aina tarvitse olla moni-mutkainen. Kun perinteiseen maaliin lisätään ripaus tulivuoren tuhkasta peräisin olevaa ainetta, paisutettua perliittiä, tuloksena on melkoinen monitoimipinnoite.

Suomalainen Tikkurila sai oikeu-det innovaatioon yrityskaupan myötä ostettuaan ruotsalaisen KEFA Dryte-cin toiminnallisten maalien liiketoi-minnan.

Paisutettu perliitti valmistetaan vulkaanisesta lasista. Uuden raaka-

534/2015 KEMIA

eristyskyky, sillä toiminnallinen maali on normaalia paksumpaa.

”Sen ansiosta myös esimerkiksi profiloidun teräskatteen pintaläm-pötila laskee hitaammin öisin, jol-loin veden tiivistyminen rakenteisiin vähenee”, Mattila kertoo.

Koska funktionaalisen maalin kos-teutta imevät huokoset pitävät pinnat kuivempina, maalin avulla voidaan estää myös homeen kasvua.

”Homesuojaukseen suunnatun tuotteen päämarkkina-alue on pani-moteollisuus, jossa kosteutta syntyy oluen valmistukseen käytettävistä raaka-aineista. Tuote on suosittu myös Keski-Euroopassa, jossa sitä hyödyn-netään paljon esimerkiksi asuintalo-jen kellareissa pitämään maasta tuleva kosteus aisoissa.”

Homesuojaus toimii kuitenkin vain silloin, kun maalipinta pääsee välissä kuivumaan. Laajamittaiseen raken-teelliseen kosteus- ja sisäilmaongel-mien ratkaisuun maalista ei ole.

Vesiohenteinen maali on tarkoi-tettu ammattilaiskäyttöön, ei sisusta-jan unelmaksi, joten värivaihtoehtoja on vain kaksi, valkoinen ja harmaa.

Toiminnallisista maaleista kolmas auttaa ratkomaan asbestiongelmia. Maali kapseloi asbestia sisältävät pin-nat silloin, kun asbestia ei voida pois-taa. Näin estetään asbestikuitujen kul-keutuminen sisäilmaan.

Neljäs maali on tarkoitettu torju-maan melua. Metallipinnalle sivel-tynä maali vaimentaa ääntä imemällä osan siitä sisuksiinsa.

Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.marja.saarikko@gmail.com

Maalista tuli tekninen ratkaisuhyödyntämään meidän kattavia myynti- ja jakeluverkostojamme”, Mattila sanoo.

Funktionaalisten pinnoitteiden ryhmän neljä tuotetta lanseerattiin Tikkurilan brändin alle maalis-kuussa 2015. Samalla suomalaisyh-tiö käynnisti uuden aluevaltauksen.

”Ammattilaisille suunnattu tuo-teryhmä on tiettävästi uniikki koko Euroopassa. Millään muulla yrityk-sellä ei ainakaan tässä laajuudessa ole samanlaisia tuotteita.”

”Toiminnallinen maali ei enää ole pelkästään pinnoite, vaan se on myös tekninen ratkaisu”, Mattila korostaa.

Perliitti on monitoimijaMaalien tärkeimpiä raaka-aineita ovat sideaineet (joiden osuus maalissa on noin 30 prosenttia), pigmentit ja täyte-aineet (30 prosenttia) sekä liuotteet ja ohenteet (40 prosenttia). Perliitti luoki-tellaan täyteaineeksi.

Tulivuoren tuhkasta peräisin oleva perliitti on luonnon monimuotoisim-pia mineraaleja. Se on kevyt, palama-ton ja hyvä eriste. Perliittiä käytetään etenkin rakennusteollisuudessa ja suo-dattamiseen. Aineen hyvät suodatus-ominaisuudet perustuvat materiaalin sisältämiin mikroskooppisiin käytäviin.

Puutarhoissa perliittiä hyödyn-netään maanparannukseen. Aineen käytävärakenteen ansiosta kosteus ja happi pääsevät paremmin tunkeutu-maan kasvin juuriin. Toisaalta perliitti ehkäisee liiallisen kastelun aiheuttamia ongelmia.

Perliittiä tuottavia ja soveltavia yri-tyksiä on nykyisin useita kymmeniä. Maapallon perliittivarannoista on silti

Maaliyhtiö Tikkurilan Suomen ja Ruotsin liiketoimintayksiköt hankkivat itselleen toiminnallis-ten maalien liiketoiminnan viime vuonna ostaessaan ruotsalaisen KEFA Drytech AB:n osakekannan.

Erilaisia pintakäsittelytuotteita kehittävän ja valmistavan KEFAn liikevaihto oli vuonna 2013 vajaat kaksi miljoonaa euroa.

Kehitysjohtaja Jarkko Mattilan mukaan pienellä ruotsalaisyrityk-sellä ei ollut riittävää valmiutta läh-teä itse tehokkaasti viemään tuot-teitaan maailmalle.

”Nyt tuoteryhmä saa Tikkuri-lalta uutta voimaa, kun se pääsee

käytetty vasta noin prosentti, joten nii-den uskotaan riittävän vielä sukupol-vien ajan.

Perliitin lähde on vulkaaninen kivi. Kun pikkuruiset perliittirakeet käsitellään reilun tuhannen asteen lämmössä, ne paisuvat 10–20 kertaa alkuperäistä kokoaan suuremmiksi.

Perliittirakeita hyödynnetään muun muassa maanparannuksessa tekemään mullasta ilmavampaa.

Tikk

urila

Oyj

Pienet, 0,1–100 mikrometrin kokoiset huokoset moninkertaistavat maalin pinta-alan ja imevät niin kosteutta kuin ääntäkin.

54 4/2015KEMIA

Arja-Leena Paavola

Elinsiirto kertoo usein yhden ihmis-elämän päättymisestä. Sen valoisa kääntöpuoli on uusi elämä, joka alkaa, kun vakavasti sairas saa toisen mah-dollisuuden.

Historiassa on pitkään yritetty pelastaa ihmishenkiä siirtämällä tuhoutuneen elimen tilalle uusi. Eri-näisissä kokeilussa on testattu mah-dollisuutta käyttää lajitoverin lisäksi esimerkiksi simpanssin sydäntä tai jopa vuohen munuaista.

Varsinainen kehitys käynnistyi kui-tenkin vasta, kun oli opittu ratkaise-maan siirtojen kaksi keskeistä ongel-maa, verisuonten yhdistäminen ja elimistön taipumus hylkiä vierasta kudosta.

Ranskalainen Alexis Carrel sai lää-ketieteen Nobelin palkinnon keksi-mästään verisuonten saumausteknii-kasta vuonna 1913.

Vaikka maailman ensimmäi-nen onnistunut sydämensiirto teh-tiin Etelä-Afrikassa jo vuonna 1967, henkiä pelastavat elinsiirrot kyet-tiin toden teolla aloittamaan vasta 1970-luvulla, jolloin käyttöön saatiin elimistön puolustusjärjestelmän toi-mintaa hillitsevä lääke siklosporiini.

Suomessa ensimmäinen munuai-sensiirto tehtiin vuonna 1964 ja ensimmäinen sydämensiirto vuonna 1985. Kaikki elinsiirrot on keski-tetty Helsinkiin Hyksin sairaaloihin. Operaatioiden tulokset ovat jo useita vuosia olleet meillä maailman huip-puluokkaa.

”Toiminnan alkuvaiheissa suurim-mat ongelmat liittyivät infektioihin, akuuttiin hylkimiseen ja kullekin potilaalle sopivan hylkimisenesto-

Elinsiirrostaalkaa uusi elämä

Elinsiirroista on tullut lähes arkipäivää hengen-vaarallisten sairauksien hoidossa. Maailmalla uutuuksia ovat vaativaa mikrokirurgiaa edellyttävät kasvojensiirto ja peniksensiirto amputoidun elimen tilalle.

lääkkeen tason löytämiseen”, kertoo vastaava lääkäri Helena Isoniemi Hyksistä.

Vuosien saatossa pulmia on rat-kottu yksi kerrallaan. Tämä yhdessä säännöllisen seurannan kanssa on parantanut elinsiirtojen tuloksia jat-kuvasti.

Suurin haaste hyljintäreaktio

Elimistö pyrkii puolustautumaan kaikkea vierasta vastaan, on kyseessä sitten terveyttä uhkaava bakteeri tai uusi elin. Riski hyljintään on suurin heti elinsiirron jälkeen ja säilyy kor-keana vielä kolmesta kuuteen kuu-kautta.

Hyljinnänestolääkkeet vähentä-vät hyljintäreaktiolle tärkeiden val-kosolujen toimintaa sekä tulehdus-reaktion käynnistymiseen johtavien välittäjäaineiden vapautumista veren-kiertoon.

”Lääkehoito on välttämätöntä koko loppuelämän ajan, mutta sen määrää voidaan ajan myötä vähentää. Lääki-tys suunnitellaan jokaiselle yksilöl-lisesti, ja hoidossa haetaan sopivaa tasapainoa. Potilaat ovat jatkuvassa seurannassa ja lääkkeiden pitoisuuk-sia mitataan säännöllisesti.”

Hylkimisreaktio voi olla akuutti, voimakas hyökkäys siirrännäistä vas-taan. Hoitamattomana se tuhoaa siir-teen nopeasti.

Edes potilas, joka on elänyt siir-teen kanssa pitkään, ei välttämättä voi luottaa onnistuneen tuloksen pysyvyyteen. Hyljintäreaktio saat-taa ilmaantua jopa vuosikymmenen

Mat

ti Sn

ellm

an/H

US

Ylilääkäri Helena Isoniemi (kuvan keskellä vihreä lakki päässä) irrottaa luovuttajalta maksaa, joka antaa saajalleen mahdollisuuden uuteen elämään. Suomen kaikki elinsiirrot tehdään Helsingissä Hyksin sairaaloissa.

554/2015 KEMIA

päästä leikkauksesta, mikäli potilas käyttää lääkkeitä epäsäännöllisesti tai ne eivät imeydy riittävästi.

Reaktion käynnistyttyä siirteen tuhoutumista on vaikea pysäyttää. Riippuu siirretystä elimestä, mistä tuhoutuminen käynnistyy. Yleensä

se alkaa verisuonten seinämistä.”Krooninen, hitaasti tuleva hyl-

jintä on erityisesti munuaissiirteiden ongelma. Osa potilaista voi menet-tää siirteen vielä useiden vuosien jäl-keen.”

Mahdollista hyljintää ei Isoniemen

mukaan tarvitse pelätä tai tarkkailla päivittäin. Sen oireet on silti hyvä tun-nistaa, jotta osaa tarvittaessa ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin.

Hyljinnänestolääkitys voi lisätä

56 4/2015KEMIA

Elinsiirrot tehdään yleensä viimeisenä keinona potilaan hengen pelastami-seksi. Joidenkin viime vuosina käyn-nistyneiden operaatioiden päätarkoi-tus on kuitenkin ollut enemmänkin elämänlaadun kohentaminen.

Vuonna 2005 Ranskassa tehtiin ensimmäinen osittainen kasvojen-siirto naiselle, jonka nenän ja kasvo-jen alaosan koira oli raadellut pahoin.

Maailman ensimmäinen koko kas-vojen siirto tehtiin Yhdysvalloissa vuonna 2010 miehelle, jonka omat kasvot olivat ampumaonnettomuu-dessa tuhoutuneet käytännössä koko-naan.

Maan puolustusministeriön rahoit-taman leikkauksen tavoitteena oli samalla saada tietoa siitä, kuinka tek-niikkaa voitaisiin käyttää haavoittu-neiden sotilaiden hoidossa.

Epäonnistuneiden riittien uhrit

Etelä-Afrikka muodostaa elinsiir-roissa oman lukunsa. Maassa on poik-keuksellisen suuri tarve peniksensiir-roille, sillä siellä joudutaan vuosittain

Etelä-Afrikan haasteena

Kasvava tarve peniksille

Maailman ensimmäinen onnistunut peniksensiirto tehtiin eteläafrikkalaisessa Stellenboschin yliopistosairaalassa joulukuussa 2014. Toimenpiteeseen on jonossa satoja potilaita.

amputoimaan penis noin 250 nuo-rukaiselta. Syynä asiaan ovat eräiden heimojen initiaatioriitit, jotka usein epäonnistuvat.

Siirtojen suunnittelu alkoi maassa vuonna 2010. Operaatiosta vastuussa oleva tutkijatiimi piti mielessään etenkin toimenpiteen psykologisen puolen.

Peniksensiirtoa oli nimittäin yri-tetty Kiinassa neljä vuotta aiemmin. Vaikka leikkaus oli teknisesti sujunut hyvin, siirre oli pakko jonkin ajan kuluttua poistaa, sillä potilas ei kyen-nyt hyväksymään uutta elintä omak-seen.

Etelä-Afrikan ja samalla maailman ensimmäinen onnistunut peniksen-siirto tehtiin joulukuussa 2014 Stellen-boschin yliopistollisessa sairaalassa. 21-vuotias potilas oli menettänyt oman elimensä 18-vuotiaana. Penis oli rituaalimenoissa tehdyn ympäri-leikkauksen seurauksena tulehtunut ja mennyt lopulta kuolioon.

Menestyksekkäästä transplantaa-tiosta uutisoitiin neljän kuukauden kuluttua operaatiosta.

”Leikkauksessa hyödynnettiin tek-

niikoita, joita maailmalla toteute-tuissa kasvojensiirroissa on käytetty”, kertoi operaatiota johtanut professori André van der Merwe maaliskuisessa tiedotustilaisuudessa.

”Käytimme samankaltaista mik-rokirurgiaa pienten verisuonien ja hermojen yhdistämisessä. Toimen-piteessä penis irrotettiin kuolleelta luovuttajalta, ja verisuonet, hermot ja muut rakenteelliset osat yhdistettiin vastaanottajan kehoon.”

Lisähaasteita aiheutti van der Mer-wen mukaan se, että potilaan alku-peräisen elimen vienyt tulehdus oli tuhonnut myös tärkeimmät verisuo-net. Niitä korvaava verisuoni otettiin potilaan alavatsasta ja yhdistettiin uuteen penikseen.

Vaikka miehen tuntoaisti ei vielä ollut täysin palautunut, tämän virt-saaminen ja ejakulaatio sujuivat nor-maalisti. Hän oli myös kyennyt har-joittamaan seksiä.

Stellenboschin sairaala valmis-tautuu jo seuraaviin operaatioihin. Yhdeksän muuta nuorukaista saa saman tutkimusprojektin puitteissa uuden peniksen lähivuosina.

574/2015 KEMIA

Suomessa elinsiirtojenennätysvuosiSuomessa tehtiin vuonna 2014 ennä-tykselliset 355 elinsiirtoa.

Lukumääräisesti eniten, 240, siirret-tiin munuaisia. Niistä 15 oli peräisin elä-viltä luovuttajilta. Toiseksi eniten tehtiin maksansiirtoja, 59. Yhdistettyjä haiman- ja munuaisensiirtoja oli 15.

Sydämensiirtoja tehtiin 24 ja keuh-konsiirtoja 15. Blokkisiirtoja eli sydämen ja keuhkojen yhteissiirtoja tehtiin kaksi.

Suomessa on muutama ihminen, jotka ovat saaneet uuden sydämen jo

syövän sekä esimerkiksi osteoporoo-sin tai verenpainetaudin riskiä. Eri lääkkeiden yhdistelmillä on vähem-män haittavaikutuksia kuin suurella annoksella yksittäistä lääkettä.

Osa lääkkeistä voi myös olla hai-tallisia munuaisille, joiden toimintaa täytyy seurata säännöllisesti. Lääkkei-den vaikutuksesta sokeriaineenvaih-duntakin voi häiriintyä. Verensokeri saattaa nousta, mikä taas voi aiheuttaa diabetesta.

Siirtoelinten kirjo kasvaa

Siirrettävien elinten kirjo on ajan myötä hiljalleen laajentunut. Vuonna 2009 Suomessa tehtiin ensimmäinen suolensiirto ja vuonna 2010 ensim-mäinen haimansiirto.

”Haimansiirto tehdään tyypilli-sesti diabetespotilaalle, joka tarvit-see samanaikaisesti munuaissiirteen”, Helena Isoniemi kertoo.

27 vuotta sitten. Maksasiirre on useilla toiminut yli 30 vuotta.

Elinsiirtojonossa on silti yli 400 ihmistä. Valtaosa heistä tarvitsisi uuden munuaisen.

Lain mukaan aivokuolleen henkilön elimiä ja kudoksia voidaan käyttää tois-ten ihmisten hyväksi, jos henkilö ei ole vastustanut asiaa aiemmin. Elinluovu-tuskortti on hyvä tapa ilmaista oma tah-tonsa. Asiasta kannattaa kertoa myös läheisille.

Diabetesta hoidetaan yleensä insu-liinilla, ja elinsiirto on vasta äärim-mäinen keino. Syynä on muun muassa se, että haimansiirtoon liittyy paljon enemmän komplikaatioita kuin mui-den siirteiden kohdalla.

Suolensiirrot ovat Isoniemen mukaan ”todella vaikeita”. Hanka-luuksia aiheuttavat suolen sisältämä runsas imukudoksen ja bakteerimas-san määrä sekä monet potilaiden yleistilaa heikentävät liitännäisongel-mat.

Erityisen vaativaa on myös potilaan jälkihoito, koska hylkimisenestolääki-tys on suolensiirron jälkeen hieman vahvempaa kuin muissa elinsiirroissa.

Pohjoismaisista kaupungeista Hel-sinki ja Göteborg ovat ainoat, joissa tehdään ohutsuolensiirtoja. Koko maailmassakin suolia siirretään vuo-sittain vain noin 150.

Ohutsuolisiirre saadaan aivokuol-leelta elinluovuttajalta, jonka tulisi olla painoltaan vähintään 20 prosent-tia siirteen vastaanottajaa pienempi.

”Siksi odotusaika voi varsinkin las-

ten kohdalla olla hyvin pitkä”, Iso-niemi sanoo.

Keinoelimet tulevaisuutta

Jo vuosia on puhuttu mahdollisuu-desta tulostaa ihmisten kudoksia ja ehkä myös elimiä 3D-menetelmällä.

Useat tutkimusryhmät eri puolilla maailmaa kehittävät keinokudosmal-leja erilaisiin sovelluskohteisiin. Nii-hin kuuluu muun muassa keinoihoa, keinoverisuonta ja keinoluuta.

”Nyt on olemassa toimivia elinmal-leja, joissa voidaan tarkkailla ja mitata fysiologisia ilmiöitä ja esimerkiksi testata lääkkeiden vaikutusta”, kertoo professori Antti Mäkitie Helsingin yliopistosta.

Hänen mukaansa on kuitenkin vielä matkaa siihen, että voitaisiin tuottaa ainetta lisäävin menetelmin oikealle potilaalle käyttökelpoinen elin.

”Yksittäisistä edistysaskeleista tällä tutkimussaralla mielellään uutisoi-daan, mutta rutiinikäytöstä olemme kaukana.”

Mäkitie itse on yhdessä Aalto-yli-opiston akatemiaprofessorin Jukka Seppälän ryhmän kanssa suunnitel-lut ja tulostanut henkitorvisiirteitä polymeeripohjaisista materiaaleista.

Henkitorvisiirteitä tarvitsevia poti-laita on Mäkitien mukaan vain vähän, mutta tutkimuksen tuottamat tulok-set edistävät myös muihin sovellus-kohteisiin tarkoitettujen keinokudos-ten kehitystyötä.

Suomessa tulostettuja henkitor-visiirteitä on testattu Karoliinisessa instituutissa Tukholmassa. Siellä ne on ensin käsitelty kantasoluilla bio-reaktorissa ja siirretty sen jälkeen koe-eläimille. Tulokset ovat olleet lupaavia.

”Vielä on silti paljon työtä tehtä-vänä ennen kuin menetelmää voidaan käyttää ihmisillä”, Mäkitie muistuttaa.

Tutkimuslinjan toisessa päässä kei-nomateriaali on ehtinyt jo kliiniseen vaiheeseen. Karoliinisen instituutin ryhmä on siirtänyt potilaille muilla menetelmillä ja muusta keinomate-riaalista valmistettuja henkitorvia.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arjaleena.paavola@gmail.com

58 4/2015KEMIA

ULKOMAILTA

Superrikkakasvitpuhuttavat USA:ssaYhdysvalloissa ollaan huolissaan siitä, että geenimuunneltujen satokasvien vastustuskyky siir-tyy niistä myös rikkakasveihin. Tämän on ajateltu olevan syynä uusiin ärhäköihin superrikka-kasveihin, joihin torjunta-aineet eivät tepsi.

Aggressiiviset superrikkakasvit ovat olleet etenkin etelävaltioiden soijanviljelijöiden riesana.

Yhdysvaltain rikkakasviseu-ran WSSA:n tuoreen tiedotteen mukaan tutkimustieto ei tue käsi-tystä, että geenien siirtyminen olisi syynä rikkakasvien resis-tenssin kehittymiseen.

Sen sijaan superrikkakasveja muodostuu, jos käytetään mitä tahansa kemiallista, biologista tai mekaanista torjuntamenetel-mää yksinään. Tällöin kasvi kek-sii nopeasti keinon suojautua sitä vastaan.

Kiistellylle kasvinsuojelu-aineelle glyfosaatille resisten-teiksi kehitetyt viljelykasvit eivät myöskään vaikuta rikkakasvis-ton koostumukseen. Näin ker-too Weed Science -lehdessä jul-kaistu tutkimus, jonka kohteena oli lähes 160 peltoalaa kuudessa osavaltiossa.

Päivi Ikonen

Alkion geenimuuntelusai tutkijat takajaloilleen

Scan

stoc

kpho

to

Vauvojen geenejä ei ainakaan toistai-seksi peukaloida alkiovaiheessa.

Monien tutkijoiden mielestä siihen ei pitäisi ryhtyä tulevaisuudessakaan.

Kansainvälinen tiedeyhteisö on noussut vastustamaan ihmisalkioi-den geenimuokkausta. Muun muassa yhdysvaltalainen Center for Genetics and Society vetoaa maailman tutkijoi-hin, jotta geneettiset kokeilut alkioilla lopetettaisiin.

”Yhdelläkään tutkijalla ei ole moraalista oikeutta rikkoa maailman-laajuista yhteisymmärrystä siitä, että ihmisen geenilinjaan ei tule puuttua”, sanoo keskuksen johtaja Marcy Dar-novsky.

Hänen mukaansa kyse ei ole vain lääketieteellisestä riskistä. Uudenlai-sen, geenimuunnellun ihmisen luo-minen aiheuttaisi jo sinänsä epätasa-arvoa, syrjintää ja yhteiskunnallisia ristiriitoja.

Tiedemaailman säikäytti Kiinasta huhtikuussa virallisesti raportoitu tapaus, jossa ihmisalkioiden genomia oli ensimmäistä kertaa todistetusti onnistuttu muuntelemaan. Kiinassa mahdollisesti tehdyistä kokeiluista oli tätä ennen liikkunut vain huhuja.

Guangzhoun yliopiston tutkijan Junjiu Huangin vetämä ryhmä ker-toi toteuttamastaan kokeesta Protein & Cell -verkkolehdessä.

Tutkijat olivat ruiskuttaneet ihmis-alkioihin entsyymiä ja molekyylejä, jotka vaikuttivat vain tiettyihin gee-neihin. Geenien jotkin mutaatiot ovat

syypäitä vakaviin sairauksiin. Käsitte-lyllä geenejä saatiin korjattua.

Niin kutsuttua Crispr/Cas9-tek-niikkaa on aikaisemmin kokeiltu vain eläinten alkioihin sekä ihmissoluihin.

Ryhmän mukaan sen käyttämät ihmisalkiot olivat peräisin hedelmäl-lisyysklinikoilta ja sinänsä elinkelvot-tomia. Tutkimuksen pontimena oli löytää uusi hoitokeino henkeä uhkaa-viin sairauksiin.

Varoittava esimerkki

Nature-lehden haastattelema kanta-solututkija George Daley Harvardin yliopistosta edustaa hyvin tieteente-kijöiden yleistä näkökantaa alkioiden geenimuunteluun.

Daley ei kiistä kiinalaiskokeen olleen tieteellinen läpimurto ja merk-kipaalu. Samalla se on kuitenkin myös varoittava esimerkki.

Hänen mukaansa ryhmän rapor-toima kokeilu paljastaa, ettei muok-kausteknologia ole läheskään valmis eikä automaattinen keino hävittää geenien kantamia sairauksia.

Kiinalaisryhmä myöntää itsekin

tutkimukseensa liittyvät ongelmat ja tekniikan keskeneräisyyden. Vaikka kokeet olivat tietyssä mielessä menes-tys, menetelmän onnistumisprosentti oli matala. Tutkimus lopetettiin siksi kesken.

”Kun menetelmää testataan oikeilla alkioilla, onnistumisprosentin on oltava lähellä sataa”, Huang sanoo.

Päivi Ikonen

59KEMIA

Muistot ovat aivoissamme tallessa, mutta niiden mieleen palauttaminen voi takkuilla. Tuo-reen tutkimuksen mukaan ne voidaan saada esiin aktivoimalla muistisoluja laservalolla.

Muistinmenetyksen seurauksena kadonneet muistot voidaan kaivaa esiin aivojen kätköistä valon avulla.

Asian osoitti maineikkaan yhdys-valtalaisen MIT-yliopiston tutki-jaryhmä, joka hyödyntää työssään uutta tieteenalaa, optogenetiikkaa.

Science-lehdessä julkaistua löy-döstä pidetään mullistavana.

Professori Susumu Tonegawan johtaman ryhmän tutkimuksessa käytettiin koe-eläiminä hiiriä. Jyrsi-jät pantiin ensin oppimaan ja muis-tamaan tietty uusi asia.

Sen jälkeen tutkijat torppasivat hiirten kyvyn palauttaa muisto mie-leensä. Se tapahtui ruiskutta-malla eläinten aivoihin

anisomysiiniä, yhdistettä, joka estää hermosolujen välisiä kytkentöjä vah-vistumasta.

Seuraavana päivänä ryhmä yritti laukaista muiston esiin monin eri keinoin, mutta se oli selvästi hävin-nyt eläinten päästä kokonaan.

Kun keinotekoisen muistinmene-tyksen kokeneiden hiirten aivoso-luihin sitten kohdistettiin laservalo, solut aktivoituivat. Samalla eläinten muisto asiasta palasi kuin taikais-kusta.

Aivojen muistipiiri

Neurotutkijat ovat pitkään olettaneet, että jossakin päin aivoverkostoa on hermosolujen rykelmä, joka herää toimimaan aina uuden muiston syn-tyessä. Muistojen tallentamisen on puolestaan ajateltu aiheuttavan aivoi-hin pysyviä fysikaalisia tai kemiallisia

muutoksia.Tällaisen neuroni-rykelmän olemas-

Scanstockphoto

Vakavassa muistin-menetyksessä ei muistilapuistakaan yleensä ole hyötyä. Uusista tutkimus-tuloksista sen sijaan saattaa olla apua muistisairauksien hoitojen kehittämi-sessä.

Valo palauttaakadonneet muistot

saolon todisti optogenetiikan työka-lujen avulla Tonegawan ryhmä, joka vuonna 2012 paikansi sen aivojen hippokampukseen.

Jatkotutkimuksessaan ryhmä osoit-ti, etteivät muistot tallennu yksittäisiin soluihin vaan useiden solurykelmien muodostamaan piiriin tai polkuun.

”Tämä laaja piiri tai polku käsit-tää useita aivoalueita. Teoriamme on, että piirin muistisolut yhdistyvät aina uudelleen jokaista yksittäistä muistoa varten”, kertoo ryhmän tutkija Tomas Ryan Science Daily -lehdelle.

Arvoituksen ratkaisu

Professori Tonegawan mukaan ryh-män tuorein tutkimustulos antaa myös vastauksen erääseen neurotie-teen keskeiseen kiistakysymykseen.

Muistinmenetys voi olla seurausta vammasta, stressistä tai esimerkiksi Alzheimerin taudista. Alan tutkijat ovat kuitenkin kiistelleet vuosia siitä, mikä muistin ja muistojen menettä-misen varsinainen syy on.

Yhden koulukunnan mukaan kyse on aivojen muistisolujen vahingoit-tumisesta niin, että niiden säilömät muistot tuhoutuvat. Osa tutkijoista on ollut sitä mieltä, että muistot ovat kyllä tallella, mutta niiden palautta-minen mieleen on jostakin syystä estynyt.

”Valtaosa tutkijoista on ensimmäi-sen teorian kannalla, mutta meidän tutkimuksemme osoittaa, että tämä valtaosa on luultavasti väärässä”, Tonegawa sanoo Science Dailyn artik-kelissa.

”Muistinmenetyksen syy on siinä, että muistojen mieleenpalautus ei onnistu.”

Päivi Ikonen

4/2015

60 4/2015KEMIA60 4/2015KEMIA

NYKYAJAN VASTINE kirkonme-noille on käynti punttisalilla. Sinne kuuluu kulkea mopolla tai mopoau-tolla, kuten jokainen katu-uskottava teinikin tekee. Kun kulkupeli on saatu parkkiin, sen omistaja voi omistautua spinningille.

Kuten asiaan vihkiytyneet tietävät, spinning tarkoittaa ryhmäkuntopyö-räilyä viikon sävelten tahdissa. Pää-määränä ei ole määränpää eikä edes matka vaan uusien pyöräilyvarustei-den esittely.

Jos kuntoilijan ongelmana on pöm-pöttävä vatsa, kannattaa lahkeiden heiluttelun sijaan kokeilla punttien nostoa. Suuret lihakset polttavat pal-jon energiaa. Teoriassa ylipainosta pääsee painoilla.

Käytännössä asia on toisin. Aivoissa on nimittäin keskus näläntunnetta varten. Puntit ja haarukka tuppaavat liikkumaan samaan tahtiin, joskin eri aikaan.

Jokainen salia harrastava oppii nopeasti varomaan katabolismia. Treenin jälkeen keho ottaa energian sieltä, mistä sen helpoiten saa. Jos suussa ei ole proteiinipatukkaa, ener-gia irtoaa lihaksesta.

LIHAKSET SAA kasvamaan jokai-nen, mutta lääkärin loitolla pitäminen on toinen juttu. Kakkostyypin diabe-

testa voi juosta pakoon, mutta sokeri-arvot tulevat perässä. Mitä enemmän urheilee, sitä suurempia sokerihuip-puja ja -laaksoja on luvassa. Jos soke-rinsa vielä saa tasapainoon, fysiologia kostaa toisella tavalla.

Adenosiinitrifosfaatti, lihassupistuk-sen ainoa energialähde, hajoaa vuo-rokaudessa esimerkiksi kreatiniiniksi.

Mitä enemmän kunnostaan huolehtii, sitä nopeammin päätyy kemialliseen ansaan. Mitä kovempaa juoksee lääkä-riä pakoon, sitä varmemmin fysiologia kostaa.

Lopulta on seliteltävä valkotakeille korkeita kreatiniinipitoisuuksiaan. Sil-loin voi kokeilla vaikkapa repliikkiä, että ”ei munuaisissa vikaa ole, tuli vaan vähän supisteltua lihaksia”. Medicuk-sen silmissä lausunto pudottaa kunto-intoilijan samaan kastiin, jossa alkoho-listi puolustelee maksa-arvojaan.

Verenpaineen ja kolesterolin kanssa painivan kannattaa tutustua uusiin Keski-Euroopassa päivitettyihin lukui-hin. Paineita mittailtaessa on käynyt ilmi, että vanhoilla suositusarvoilla on

nostettu kansanterveyden sijaan aino-astaan lääketeollisuuden voittoja.

KUNNON KOHOTTAMISEEN liit-tyy paljon riskejä, joista ylikunto ei ole pienin. Kemistille syntyy vastusta-maton kiusaus vetää mutkat suoriksi molekyylitasolla.

Kuten jokainen metaboliaa perus-kurssin verran harrastanut tietää, happo- ja energiakierron välissä pyöri-vät sopivasti nikotiini-amidi-adeniini-dinukleotidit eli nadit. Ne ovat kuin vaihteisto, jolla saa sekä moottorin että pyörän käännettyä alkuasentoon.

Rypyt katoavat, kun niistä kehit-tyy muskelipatteja. Nadeja nap-paamalla nykyajan alkemisti pystyy ohittamaan vuosikymmenten koko-päiväisen salitreenin. Kunnon tujaus C21H27N7O14P2:a uudistaa kummasti reissussa rähjääntynyttä kudosta. Kuusikymppinenkin saa muutamalla napilla teini-ikäisen lihaksiston.

Varmuudella näin tosin käy vain siinä tapauksessa, että on taksonomi-altaan hiiri ja ammatiltaan koe-eläin. Tästä kumpuaa nykyfilosofian kuumin peruskysymys: miksi kaikki kiva tapah-tuu jyrsijöille?

KeemikkoHotbody-spinningiä harrastava

mopoautoileva hiiri

Mopohiiren molekyylit

Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa

maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen,

jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.

KEEMIKKO

”Puntit ja haarukka tuppaavat liikkumaan

samaan tahtiin.”

614/2015 KEMIA

HENKILÖUUTISIA

Vuoden 2015 suomalainen

insinöörityöpalkinto on

myönnetty diplomi-insinööri

Esko Tusalle hänen kehittä-

mästään teknologiasta, jonka

avulla voidaan puhdistaa

ydinvoimaloiden hankalat

fissio- ja korroosiotuotteet.

Ydinvoimaloiden vedet puhdistavan teknologian rakentaminen käynnis-tyi 1980-luvulla. Työn päämääränä oli poistaa Loviisan voimalan vesistä cesium, jonka puoliintumisaika on noin 30 vuotta. Sen jälkeen haluttiin vielä materiaalit myös strontiumin, koboltin ja korroosiotuotteiden pois-tamiseksi.

Diplomi-insinööri Esko Tusan kehittämän menetelmän sydämenä ovat erittäin selektiiviset ioninvaih-timet.

”Cesium on alkali- ja strontium maa-alkalimetalli. Spesifi ioninvaih-din on tarpeen, jotta sukulaisalkuai-neet eivät häiritse reaktioita. Erityi-sesti cesiumin kohdalla kilpailevat alkuaineet ovat myös hyvin runsas-liukoisia, joten tietyissä oloissa erit-täin selektiivinen ioninvaihto on lähes ainoa järkevä tapa poistaa aineet vedestä”, Fortumissa työskentelevä Tusa kertoo.

Työn onnistuminen edellytti hänen mukaansa myös materiaalin mekaa-nisen rakenteen jalostamista niin, että yhdiste kestää virtauksen aiheuttamat voimat. Rakenteen piti lisäksi olla sel-lainen, että vesi kulkee tasaisesti ja nopeasti epäorgaanisen vaihtomate-riaalin läpi.

Nimen Nures (Nuclide Removal System) saanut järjestelmä otettiin käyttöön Loviisassa vuonna 1991. Tähän mennessä voimala on säästä-nyt noin 55 miljoonaa euroa verrat-tuna siihen, että laitoksen vedet olisi käsitelty muilla menetelmillä.

Sittemmin Nures-järjestelmiä on toimitettu eri puolille maailmaa vii-tisenkymmentä ja lisäksi kymmen-

Ioninvaihdin imaiseesäteilevät aineet

kunta pientä sovellusta lähinnä tutki-mustarpeisiin.

Fukushiman pelastaja

Nures oli silti viime vuosiin asti melko suppean piirin tuntema teknologia. Tilanne muuttui vuonna 2011, jol-loin japanilaiseen Fukushiman ydin-voimalaan maanjäristyksen jälkeen tulvinut tsunami aiheutti katastrofin.

Nures osoittautui ainoaksi keinoksi, jonka avulla tilanne kyettiin hoita-maan. Suolaisen veden käsittelyssä vain Fortumin ioninvaihtimet saivat radioaktiivisen veden niin puhtaaksi, että poistettavien aineiden määrä pai-nui alle mittausrajan.

”Mitä vaikeampi tilanne, sitä ylivoi-maisempi järjestelmä Nures on”, Esko Tusa kiteyttää.

Vaikka ioninvaihtomateriaali on synteettisenä aineena varsin kallista, menetelmän teho, matalat käyttö-kustannukset ja vähäiset materiaali-

määrät tekevät sen loppuasiakkaalle silti edulliseksi. Esimerkiksi zeoliitti-menetelmään verrattuna ero on jopa 1 000–2 000-kertainen.

”Nures-teknologia on toiminut jokaisessa kohteessa, jossa sitä on käy-tetty”, Tusa kertoo.

”Sitä on sovellettu muun muassa Pohjois-Skotlannissa toimivan nat-rium-kalium-jäähdytteisen reakto-rin yhteydessä, vaikka menetelmään suhtauduttiin siellä etukäteen hyvin epäluuloisesti.”

Jatkossa suomalaiskeksinnölle voi aueta melkoiset markkinat. Parin seu-raavan vuosikymmenen aikana maa-ilmalla ajetaan alas yli 200 ydinreak-toria, joista kussakin on käsiteltävänä tuhansia kuutiometrejä vettä.

Insinööripalkinnon myöntävät Tekniikan akateemiset TEK ja Tek-niska Föreningen i Finland TFiF. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.

Lauri Lehtinen

”Tähän kolonniin mahtuu haihdutusjätteisiin vuoden aikana kertyvä cesium”, kertoo Loviisan Nures-laitosta esittelevä Esko Tusa.

Fortu

m O

yj

62 4/2015KEMIA

HENKILÖUUTISIA

NIMITYKSIÄAuria-biopankkiStrategiajohtajaksi 1.9. alkaen on nimitetty FT Minna Hendo-lin. Hän siirtyy tehtävään Teke-sin terveys- ja hyvinvointialueen johtajan toimesta, josta hän jää virkavapaalle kahden vuoden määräaikaisen työn ajaksi.

Helsingin kaupungin ympäristökeskusJohtajaksi on nimitetty MMM Esa Nikunen. Hän toimi aiem-min Turvallisuus- ja kemikaali-viraston Tukesin kemikaaliyksi-kön johtajana.

Jyväskylän yliopistoYmpäristömikrobiologian pro-fessoriksi on nimitetty FT Mar-ja Tiirola.

Tekniikan AkatemiaHallituksen puheenjohtajaksi kolmivuotiskaudelle 2015–2017 on nimitetty professori Marja Makarow. Hallituksen uusiksi jäseniksi nimitettiin Elinkeino-elämän keskusliiton hallituksen

Aalto-yliopistoTkL Sirpa Kallion väitöskirja On modeling of the time- or space-averaged gas-solid drag force in fluidized bed conditions tar-kastettiin 20.5.2015. Vastaväit-täjänä toimi Ph.D. Stefan Pirker (Johannes Kepler -yliopisto, Itä-valta) ja kustoksena prof. Mark-ku Lampinen.

FK Ulla Ojaniemen väitöskir-ja Modelling particulate foul-ing in heat exchanger with high solid content liquid suspension tarkastettiin 21.5.2015. Vasta-väittäjänä toimi TkT Jouni Pyy-könen ja kustoksena prof. Mark-ku Lampinen.

TkL Mikko Tuohiniemen väitöskirja Silicon-based micro-machined interferometers for infrared wavelengths tarkastettiin 22.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Hans Zappe (Freiburgin yli-opisto, Saksa) ja kustoksena prof. Sami Franssila.

Helsingin yliopistoFM Taru Nikkosen väitöskirja Structure-property relationships and self-assembly of chlorophyll derivatives in development of light-harvesting structures and materials tarkastettiin 24.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Her-menegildo García (Valencian teknillinen yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Ilkka Kilpe-läinen.

VÄITÖKSIÄ

Väitökset jatkuvat sivulla 64

puheenjohtaja Matti Alahuhta, Åbo Akademin rehtori Mikko Hupa, Teknologiateollisuuden hallituksen jäsen Päivi Leiwo, Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Anneli Pauli.

Teknos Group OyKonsernijohtajaksi on nimitet-ty Paula Salastie (o.s. Kiikka). Salastie jatkaa toimintaa yrityk-sessä kolmantena Kiikan suvun edustajana kolmannessa suku-polvessa. Hän on myös Teknos Groupin pääomistaja.

TyöterveyslaitosPääjohtajaksi on valittu TkT Antti Koivula. Hän aloittaa teh-tävässään 1. elokuuta nykyisen pääjohtajan Harri Vainion siir-tyessä eläkkeelle.

Yhtyneet Medix Laboratoriot OyToimitusjohtajaksi on nimitetty Pauliina Posti.

FM Suvi Parviaisen väitöskir-ja Developing genetically engi-neered oncolytic viruses for can-cer gene therapy tarkastettiin 24.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Magnus Essand (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Akseli Hemminki.

M.Sc. Ville Rantasen väitös-kirja Integration Platform for Bio-medical Image Analysis tarkas-tettiin 24.4.2015. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Peter Horvath (Un-karin tiedeakatemia) ja kustok-sena prof. Sampsa Hautaniemi.

ELL Riitta Rahkilan väitös-kirja Taxonomy and diversity of coccal lactic acid bacteria associ-ated with meat and the meat pro-cessing environment tarkastettiin 8.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Kaarina Sivonen (Helsin-gin yliopisto) ja kustoksena prof. Johanna Björkroth.

FM Kati Ahlqvistin väitöskir-ja The effects of mitochondrial DNA mutagenesis on somatic stem cells and ageing tarkastet- tiin 9.5.2015. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Elena Rugarli (Kölnin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Anu Wartiovaara.

M.Sc. Ditte Mogensenin väi-töskirja Insights into atmospheric oxidation tarkastettiin 13.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Ülo Niinemets (Viron biotieteellinen yliopisto) ja kustoksena prof. Markku Kulmala.

M.Sc. Tânia Joutsenen väi-töskirja Cyanobacterial bioactive compounds: biosynthesis, evolu-

tion, structure and bioactivity tarkastettiin 22.5.2015. Vastaväit-täjänä toimi prof. Vitor Vascon-celos (Porton yliopisto, Portuga-li) ja kustoksena prof. Kaarina Sivonen.

FM Mikko Muurosen väitös-kirja Activation of π-systems in Lewis acid mediated homogenous catalysis tarkastettiin 22.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Ro-bert Paton (Oxfordin yliopis-to, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Mikko Oivanen.

M.Sc. Silja Hämeen väitöskir-ja Nanoparticle volatility and growth: Implications for interac-tions between biogenic and an-thropogenic aerosol components tarkastettiin 28.5.2015. Vasta-väittäjänä toimi prof. Astrid Kiendler-Scharr (Jülichin tutki-muskeskus, Saksa) ja kustoksena prof. Tuukka Petäjä.

Itä-Suomen yliopistoMMM Piritta Torssosen Poten-tial of forest biomass production and utilization for mitigation of climate change in boreal con-ditions tarkastettiin 28.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Jo-han Bergh (Linnaeus-yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Heli Peltola.

LK Krista Honkosen väitös-kirja Adenoviral Gene Therapy for the Stimulation of Neoves-sel Growth—New Treatment Strategies for Lymphedema and Peripheral ischemia tarkastettiin 29.5.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Mikko Savontaus (Turun yliopisto) ja kustoksena akat.-prof. Seppo Ylä-Herttuala.

Jyväskylän yliopistoFM Miika Löfmanin väitöskirja Bile Acid Amides as Components of Microcrystalline Organogels tarkastettiin 24.4.2015. Vasta-väittäjänä toimi prof. Juan Mira-vet (Jaume I:n yliopisto, Espanja) ja kustoksena yliopistonlehtori Elina Sievänen.

M.Sc. Cyril Bajamundin väitöskirja Sulfur based abate-ment of PCDD/F production and alkali chloride production dur-ing fluidized bed combustion of solid recovered fuel tarkastettiin 13.5.2015. Vastaväittäjänä toimi dos. Lars-Erik Amandia (Chal-mersin teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Rai-mo Alén.

FM Jonne Seppälän väitös-kirja Structural studies of Filamin domain interactions tarkastettiin 22.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Kristina Djinovic-Carugo (Wienin yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Jari Ylänne.

Lappeenrannan teknillinen yliopistoM.Sc. Pendo Kivyiron väitöskir-ja Foreign Direct Investment, Clean Development Mechanism, and Environmental Manage-ment: A case of Sub-Saharan Af-rica tarkastettiin 29.05.2015. Vas-taväittäjänä toimi prof. Angappa Gunasekaran (Massachusettsin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustok-sena prof. Kalevi Kyläheiko.

Oulun yliopistoFM Minna Pirilän väitöskir-ja Adsorption and photocataly-sis in water treatment—Active, abundant and inexpensive ma-terials and methods tarkastet-tiin 8.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Eloy García Calvo (IMDEA, Espanja) ja kustokse-na prof. Riitta Keiski.

FM Henrik Romarin väitös-kirja Biomass gasification and catalytic conversion of synthesis gas. Characterisation of cobalt catalysts for Fischer–Tropsch synt-hesis tarkastettiin 12.5.2015. Vas-taväittäjänä toimi prof. Claudia Bianchi (Milanon yliopisto, Ita-lia) ja kustoksena prof. Ulla Lassi.

FM Sanna-Mari Aatsingin väitöskirja Regulation of hepatic glucose homeostasis and Cyto-chrome P450 enzymes by ener-gy-sensing coactivator PGC-1α tarkastettiin 22.5.2015. Vastaväit-täjänä toimi dos. Eriika Savon-taus (Turun yliopisto) ja kustok-sena prof. Jukka Hakkola.

Tampereen teknillinen yliopistoDI Juha Niittysen väitöskirja Comparison of Sintering Meth-ods and Conductive Adhesives for Interconnections in Inkjet-Printed Flexible Electronics tarkastettiin 24.4.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Karlheinz Bock (Dresde-nin teknillinen yliopisto, Saksa) ja kustoksena dos. Matti Mänty-salo.

DI Mika Lylyn väitöskirja Using Finite Element Method and Genetic Algorithm to Im-prove Critical Current and AC-loss characteristics of NbTi wires tarkastettiin 13.5.2015. Vasta-väittäjinä toimivat prof. Archie Campbell (Cambridgen yliopis-to, Iso-Britannia) ja prof. Mar-co Breschi (Bolognan yliopisto, Italia) ja kustoksena dos. Antti Stenvall.

Tampereen yliopistoFM Nina Rajalan väitöskir-ja Probing the Mammalian Mi-tochondrial Nucleoid tarkastet-tiin 16.5.2015. Vastaväittäjänä toimi Dr. Michal Minczuk (Cam-bridgen yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena dos. Johannes Spelbrink.

63KEMIA4/2015

Suomen Akatemia on päät-tänyt rahoittaa 22:ta uutta luonnontieteiden ja teknii-kan alojen akatemiatutki-jan tehtävää. Rahoituksen yhteismäärä on 19 miljoo-naa euroa.

Akatemiatutkijarahoituk- sen sai muun muassa dosentti Satu Ojala Oulun yliopis-tosta. Hän kehittää metal-lioksidimateriaaleja, jotka soveltuvat kemiallisiksi kata-lyyteiksi ja mittausantureiksi. Tutkimusidea perustuu haih-tuvien orgaanisten yhdistei-den (VOC) hyötykäyttöön

kiinnostuksen kohteita ovat vesikaasureaktio ja etanolin reformointi zirkoniatue-tuilla rhodiumkatalyyteillä. Laskennallisten tulosten verifioimiseksi hän tekee yhteistyötä kokeellisten kemistien kanssa niin Suo-messa kuin ulkomaillakin.

Ruotsalaisen kemistin Jöns Jacob Berzeliuksen mukaan nimetty palkinto koostuu runsaan tuhan-nen euron rahasummasta ja mitalista. Palkinto voi-daan myöntää alle 45-vuo-tiaille pohjoismaisille tutki-joille.

Acinetobacter baylyi ADP1 -akinetobakteeri soveltuu monipuolisesti synteetti-sen biologian isäntäsoluksi. Asian osoitti väitöstutkimuk-sessaan Suvi Santala.

Santalan työ on Suomen ensimmäinen synteettisen biologian väitöskirja.

Tutkimuksessaan hän muokkasi bakteeria geneet-tisesti, minkä tuloksena bioenergiaksi soveltuvien hiiliyhdisteiden tuotanto bakteerisolussa tehostui. Santala rakensi myös täy-sin uudenlaisen geneettisen piirin, jonka avulla voidaan tuottaa tiettyjä pitkäketjuisia hiilivetyjä.

Lisäksi Santala kehitti työ-kalun, jonka avulla hiilivety-jen tuottoa solun sisällä voi-daan seurata reaaliaikaisesti. Työkalu on erityisen hyödyl-linen, kun solun aineenvaih-duntaa halutaan tutkia tai optimoida.

Santala mukautti työka-lun toimimaan myös kään-teisesti, jolloin sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi bio-sensorina tunnistamaan polttoaine- ja raakaöljyjää-miä ympäristönäytteistä.

Synteettinen biologiatekee bakteerista tehtaan

Synteettisessä biologiassa hyödynnetään luovasti biolo-gisia elementtejä, kuten dna-komponentteja. Elementeistä voidaan rakentaa molekyyli-tason laitteita, joiden ohjaa-mina niiden isäntäsolut toi-mivat kuin minikokoiset tehtaat.

DI Suvi Santalan väitös-kirja Developing Synthe-tic Biology Tools and Model Chassis: Production of Bio-energy and High-Value Mole-cules tarkastettiin Tampe-reen teknillisessä yliopistossa 24.4.2015. Vastaväittäjänä toimi professori Merja Pent-tilä VTT:stä ja kustoksena professori Matti Karp.

Ville

San

tala

Enja

Hei

kkilä

Katalyysiseura palkitsitutkija Karoliina HonkalanPohjoismainen katalyysi-seura The Nordic Catalysis Society on myöntänyt Ber-zelius-palkinnon yliopisto-tutkija Karoliina Honka-lalle Jyväskylän yliopiston kemian laitoksesta.

Honkala sai palkin-non työstään laskennalli-sen katalyysitutkimuksen parissa, josta hän on myös väitellyt.

”Erityisesti minua on kiinnostanut ammoniak-kisynteesi, oksidituettujen kultapartikkelien katalyyt-tinen aktiivisuus ja myös orgaanisten molekyylien katalyyttiset transformaa-tiot. Keskeistä on ymmär-tää, miksi jokin materi-aali on aktiivinen tietylle reaktiolle. Kiinnostavaa on myös reaktion valikoitu-vuus”, Honkala kertoo.

Honkala soveltaa työs-sään kvanttimekaanisia las-kentamenetelmiä, joilla voi-daan määrittää systeeminen atomi- ja elektronirakenne. Katalyysin mikroskooppi-nen ymmärtäminen mah-dollistaa uusien, parempien katalyyttien suunnittelun.

Honkalan viimeisimpiä

Karoliina HonkalaSuvi Santala

Suomen Akatemiarahoittaa akatemiatutkijoita

katalyyttisten prosessien avulla muun muassa talou-dellisesti arvokkaiden kemi-kaalien tuotannossa.

Uusia akatemiatutkijoita ovat myös Sayani Majum-dar, Ilja Makkonen, Pekka Marttinen ja Lide Yao Aalto-yliopistosta, Arkke Eskola, Mikael Johans-son, Tomas Kohout, Matti Pirinen, Simon Puglisi ja Johanna Salminen Hel-singin yliopistosta, Alexey Karpechko Ilmatieteen lai-toksesta, Mikko Nissi Itä-Suomen yliopistosta, Enrico

Le Donne Jyväskylän yli-opistosta, Mehdi Bennis ja Ville-Veikko Teikki Oulun yliopistosta, Nuno Can-deias ja Matti Mäntysalo Tampereen teknillisestä yli-opistosta, Napsu Karmista, Tuomas Lönnberg ja Kaisa Matomäki Turun yliopis-tosta sekä Albert Manninen VTT:stä.

Biotieteiden akatemiatutkijoita

Akatemia rahoittaa myös yhtätoista uutta biotieteiden

ja ympäristön tutkimuksen akatemiatutkijan tehtävää.

Rahoitukset syyskuussa 2015 alkavalle kaudelle sai-vat Andrii Domanskyi, Ville Paavilainen, Albert Porcar-Castell, Mari Pihlatie, Lasse Ruokolainen ja Anna Vähä-rautio Helsingin yliopis-tosta, Tuula Larmola Luon-nonvarakeskuksesta, Tanja Pyhäjärvi ja Rajaram Ven-katesan Oulun yliopistosta, Suvi Ruuskanen Turun yli-opistosta sekä Soile Nymark Tampereen teknillisestä yli-opistosta.

64 4/2015KEMIA

TULEVIA TAPAHTUMIA

Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi.

SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄTJyväskylän yliopiston kesäkouluJyväskylä 5.–21.8.2015www.jyu.fi/summerschool Tieteen päivätJoensuu ja Kuopio 28.–29.8.2015www.uef.fi/tieteenpaivatEuropean Science Education Research ConferenceHelsinki 31.8.–4.9.2015www.esera.orgTieteen päivätOulu 1.–2.9.2015www.oulu.fi/yliopistoBioenergia 2015Jyväskylä 2.–4.9.2015www.jklmessut.fi9th International Heat Flow Calorimetry Symposium on Energetic MaterialsTampere 8.–10.9.2015www.hfcs2015.comGlobal Cleantech Summit 2015Helsinki 8.–10.9.2015www.globalcleantechsummit.fiTieteen päivätRovaniemi 11.–12.9.2015www.ulapland.fiAlihankintaTampere 15.–17.9.2015www.alihankinta.fiLaboratorio & LeanHelsinki 16.–17.9.2015www.nhf.fiLaboratorio & vaaralliset aineet ja työsuojeluHelsinki 30.9.–1.10.2015www.nhf.fi

Empack 2015Helsinki 7.–8.10.2015www.easyfairs.com/fi6th Nordic Wood Biorefinery ConferenceHelsinki 20.–22.10.2015www.vtt.fi/nwbc2015Nanotieteen päivätJyväskylä 22.–23.10.2015www.jyu.fi/science/muut_yksikot/nsc/en/nsdaysTekniikan päivätTampere 22.–24.10.2015www.tekniikanpaivat.fiTekniikan päivätOulu 30.–31.10.2015www.tekniikanpaivat.fiTekniikan päivätTurku 30.–31.10.2015www.tekniikanpaivat.fiTekniikan päivätHelsinki 6.–7.11.2015www.tekniikanpaivat.fiFarmasian päivätHelsinki 13.–15.11.2015www.farmasianpaivat.fiVäri ja Pinta 2015Helsinki 18.–21.11.2015www.messukeskus.com

MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Inorganic DaysVisby, Ruotsi 15.–17.6.2015www.oorgan.seEuroMedLab 2015Pariisi, Ranska 21.–25.6.2015www.sfbc.asso.fr

Eurammon Symposium 2015Schaffhausen, Sveitsi 25.–26.6.2015www.eurammon.comOMCOS 18Barcelona, Espanja 28.6.–2.7.2015www.omcos2015.com6th Eurovariety in Chemistry Education 2015Tartto, Viro 30.6.–2.7.2015www.sisu.ut.ee/eurovarietyZellcheming-Expo 2015Frankfurt, Saksa 30.6.–2.7.2015www.zellcheming-expo.de21st European Conference on Organometallic ChemistryBratislava, Slovakia 5.–9.7.2015www.eucomcxxi.eu22nd International Symposium on Ionic PolymerizationBordeaux, Ranska 5.–10.7.2015www.ip15.sciencesconf.orgIn Vino Analytica Scientia SymposiumTrento, Italia 14.–17.7.2015www.eventi.fmach.it/IVAS201545th Iupac World Chemistry CongressBusan, Korea 9.–14.8.2015www.iupac2015.org15th European Conference on Solid State ChemistryWien, Itävalta 23.–26.8.2015www.euchems.eu10th European Conference on Computational ChemistryFulda, Saksa 31.8.–3.9.3015www.euco-cc-2015.orgEuroanalysis 2015Bordeaux, Ranska 6.–10.9.2015www.euroanalysis2015.com

European Summerschool in Quantum Chemistry 2015Palermo, Italia 6.–19.9.2015www.esqc.orgNordic Life Science DaysTukholma, Ruotsi 9.–10.9.2015www.nisdays.comFEICA Conference and ExpoVilamoura, Portugali 9.–11.9.2015www.feica-conferences.comInternational Conference on the History of ChemistryAveiro, Portugali 9.–12.9.2015www.10ichc-2015.web.ua.pt6th EuCheMS Conference on Nitrogen LigandsBeaune, Ranska 13.–17.9.2015www.nligands2015.comOrganometallic and Coordination Chemistry: Achievements and ChallengesNižni Novgorod, Venäjä 18.–23.9.2015www.iomc.ras.ru/razuvaev2015IMA 2015Kalamata, Kreikka 20.–24.9.2015www.ima2015.teikal.gr15th EuCheMS International Conference on Chemistry and the EnvironmentLeipzig, Saksa 20.–25.9.2015www.icce2015.orgBiotechnica 2015Hannover, Saksa 6.–8.10.2015www.biotechnica.deLabvolution 2015Hannover, Saksa 6.–8.10.2015www.labvolution.deTurk KompozitIstanbul, Turkki 8.–9.10.2015www.turk-kompozit.org

FM, LK Kia Kemppaisen väitöskirja Complementation of Cytochrome c Oxidase Deficiency by Transgenic Expression of the Alternative Oxidase in Drosoph-ila tarkastettiin 29.5.2015. Vas-taväittäjänä toimi Dr. Ann Saada (Jerusalemin heprealainen yli-opisto, Israel) ja kustoksena prof. Howard Jacobs.

FM Anna Oksasen väitöskir-ja Proprotein Convertase Enzy-mes FURIN and PCSK7 in Im-mune Regulation tarkastettiin 29.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Sirpa Jalkanen (Turun yli-opisto) ja kustoksena dos. Marko Pesu.

Turun yliopistoFM Lotta Nylundin väitöskirja Early life intestinal microbiota in health and in atopic eczema tar-kastettiin 5.5.2015. Vastaväittä-jänä toimi prof. Glenn Gibson (Readingin yliopisto, Iso-Britan-nia) ja kustoksena prof. Seppo Salminen.

FM Jaakko Hiidenhovin väitöskirja Isolation and charac-terization of ovomucin—a bioac-

tive agent of egg white tarkastet-tiin 8.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Markku Kulomaa (Tampereen yliopisto) ja kustok-sena prof. Rainer Huopalahti.

FM Heidi Luodon väitös-kirja Unraveling the functional divergence of membrane-bound pyrophosphatases tarkastettiin 8.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Volker Müller (Goethe-yli-opisto, Saksa) ja kustoksena prof. Reijo Lahti.

FM Lauri Polarin väitöskirja Wood biochemicals for the pro-tection of health. Focus on hemi-cellulose, stilbenoids, and lignans tarkastettiin 13.5.2015. Vasta-väittäjänä toimi prof. Atte von Wright (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Sari Mäkelä.

FM Janne Atosuon väitöskir-ja Novel Cellular Luminescence Probes for Immunological and Toxicological Assessments tar-kastettiin 15.5.2015. Vastaväit-täjänä toimi prof. Marko Virta (Helsingin yliopisto) ja kustok-sena dos. Jari Nuutila.

MMM Anna Reunamon väitöskirja Bacterial community

structure and petroleum hydro-carbon degradation in the Baltic Sea tarkastettiin 15.5.2015. Vas-taväittäjänä toimi tohtori Veljo Kisand (Tarton yliopisto, Viro) ja kustoksena prof. Mikko Ni-kinmaa.

M.Sc. András Pásztorin väitöskirja Advanced biofuel pro-duction: Engineering metabolic pathways for butanol and pro-pane biosynthesis tarkastettiin 22.5.2015. Vastaväittäjänä toimi prof. Merja Penttilä (VTT) ja kustoksena prof. Eevi Rintamäki.

M.Sc. Ivan Radevicin väi-töskirja Emission, kinetic and magnetic phenomena in rare-earth and transition metal doped ZnSe single crystals tarkastettiin 22.5.2015. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Sergei Ivanov Pietarista (Ioffe-instituutti, Venäjä) ja kus-toksena prof. Petriina Paturi.

Åbo AkademiFM Ewelina Leinon väitöskirja Transformation of Carbon Diox-ide to Diethyl Carbonate over Ce-ria and Ceria-supported Catalysts tarkastettiin 8.5.2015. Vastaväit-

täjänä toimi dos. Satu Ojala (Ou-lun yliopisto) ja kustoksena prof. Jyri-Pekka Mikkola.

FM Ulriika Vanamon väi-töskirja Solid-State Reference and Ion-Selective Electrodes—Towards Portable Potentio-metric Sensing tarkastettiin 8.5.2015.  Vastaväittäjänä toimi prof. Róbert E. Gyurcsányi (Bu-dapestin tekniikan ja talouden yliopisto, Unkari) ja kustoksena prof. Johan Bobacka.

DI Jens Krogellin väitöskirja Intensification of hemicellulose hot-water extraction from spruce wood by parameter tuning tar-kastettiin 22.5.2015. Vastaväittä-jänä toimi prof. Raimo Alén (Jy-väskylän yliopisto) ja kustoksena prof. Stefan Willför.

TkL Petteri Kankaan väitös-kirja Modelling the super-equi-libria in thermal biomass con-version—Applications and limitations of the constrained free energy method tarkastettiin 28.5.2015. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Franz Winter (Wienin teknillinen yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Mikko Hupa.

65KEMIA4/2015

SEURASIVU

Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta.

SEUROISSA TAPAHTUU

Ilmoita sähköpostiosoitteesi ja voita T-paita!Saatko jo Kemian Seurojen tiedotteet sähköpostiisi? Jos et, ilmoita meiliosoitteesi osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.

Sähköpostiosoitteensa toukokuussa ilmoittaneiden kesken arvottiin kaksi Suomalaisten Kemistien Seuran T-paitaa. Ne voit-tivat Marjatta Kiminkinen Helsingistä ja Matti Puutio Ylöjär-veltä.

Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulutNumero Aineistopäivä Ilmestymispäivä5/2015 14. elokuuta 9. syyskuuta6/2015 17. syyskuuta 13. lokakuuta7/2015 21. lokakuuta 16. marraskuuta

Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.

Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.

Suomalaisten Kemistien Seuran

Pikkujoulukokous24.11.2015 kello 17Suomen Kansallisteatteri, Läntinen teatterikuja 1, Helsinki.Kokouksessa julkistetaan Kompan palkinnon saaja. Palkinto myönnetään vuoden 2014 parhaasta kemian alan väitöskirjasta.Kokouksen jälkeen iltapala ja kello 19 Kansallisteatterin esitys Nummisuutarit.

Ilmoittautumiset osoitteessa: www.suomalaistenkemistienseura.fi.

Aleksis Kiven komedia Nummisuutarit saa uuden tulkinnan Kansallisteatterin suurella näyttämöllä. Mukana ilottelussa on muun muassa Aku Hirviniemi.

Kans

allis

teat

teri

/ Juu

so W

este

rlund

Liity Kemian Seuroihin:kemianseurat.fi

Kemian ja kemiantekniikan opiskelija!

SAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ!

www.kemia-lehti.fi

KEMIAKemi

Numero 5/2015 ilmestyy 9. syyskuuta.

Ilmoitukset Kemia-lehdessä

huomataan!

Varaa paikkasi viimeistään 20. elokuuta!

Erikoisjakelu messuosastoillamme:• Esimies ja henkilöstö 23.–24.9.2015• Empack 7.–8.10.2015

OSATEEMOINA mm. • Kemianteollisuus • Prosessit • Työelämä • Pakkaukset

Tiedustelut ja varaukset:kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 044 539 0908milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 040 766 1346irene.sillanpaa@kemia-lehti.fipuh. 040 827 9778

66 4/2015KEMIA

Tiedekaupunki Münchenissä on aina osattu myös kaupallistaa keksinnöt ja jalostaa tutkimustu-lokset tuotteiksi ja yrityksiksi.

Sisko Loikkanen

1100-luvulla perustettu München on 1,4 miljoonalla asukkaallaan Sak-san kolmanneksi suurin kaupunki ja Frankfurtin jälkeen tärkein finanssi-keskus.

Kaupungin Ludwig-Maximilianin yliopisto aloitti toimintansa vuonna 1472 ja Münchenin teknillinen yli-opisto TUM vuonna 1868. Molemmat sijoittuvat maailmanlistoilla 50 par-haan akateemisen opinahjon jouk-koon. TUM loistaa etenkin kemiassa, jossa sen sijaluku on 16. Yliopistoissa on yhteensä lähes 90 000 opiskelijaa.

Saksalaiseen tapaan tutkimus osa-taan Münchenissä jalostaa eteen-päin kukoistavaksi bisnekseksi. Kau-pungissa pitävät pääkonttoriaan muun muassa monialajätti Siemens, kuorma-autoistaan tunnettu MAN ja lentokonemoottoripajana aloittanut autonvalmistaja BMW.

Tunnetun müncheniläisen kaasu-yhtiön Linde AG:n perusti insinööri Carl von Linde, josta tuli jo 26-vuoti-aana TUMin, silloisen polyteknillisen koulun, apulaisprofessori. Professo-riksi edettyään hän johti oppilaitok-sen konelaboratoriota.

Siellä Linde teki merkittäviä läm-pötutkimuksia ja kehitti 1870-luvulla kompressoitua ammoniakkia hyö-dyntävän jäähdytyslaitteen, josta tuli kansainvälinen menestys. Linden laitteet korvasivat elintarvikealalla aiemmin käytetyt jääpalaset ja levisi-vät myös teollisuuteen. Myöhemmin Linde onnistui nesteyttämään ilmaa ja ottamaan siitä typen ja hapen eril-leen.

Linden oppilaisiin kuului nuori mies nimeltä Rudolf Diesel, joka

TIETEEN KAUPUNGITSarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja.

nousi kuuluisuuteen kehitettyään omaa nimeään kantavan moottorin.

TUMin fysiikan professoreista mai-neikkaimpia ovat Ohmin lain keksi-nyt Georg Ohm, jonka patsas koris-taa yliopiston keskustakampusta, sekä Wilhelm Röntgen, joka palkittiin röntgensäteilyn löytämisestä histo-rian ensimmäisellä fysiikan Nobelilla vuonna 1901.

Fysiikan nobelistiksi ylsi vuonna 1932 myös Werner Heisenberg, joka mullisti tieteenalaa epätarkkuuspe-riaatteellaan. Professorinvirkansa lisäksi hän johti Münchenin Max Planck -instituuttia.

Münchenissä työskenteli ennen Berliinin siirtymistään myös Max Planck itse. Mustan kappaleen sätei-lyn tutkija sai Nobelinsa vuonna 1918.

Fischerit ja Erlenmeyer

Münchenin kemian historia sisältää kaksi kuuluisaa Fischeriä. TUMin orgaanisen kemian professori Hans

Fischer sai vuonna 1930 kemian Nobelin palkinnon klorofylliä käsit-televistä tutkimuksistaan.

Ernst Otto Fischer, TUMin profes-sori hänkin, tutki metallo-orgaanista kemiaa ja selvitti muun muassa fer-roseenin voileipämäisen rakenteen. Hänet palkittiin kemian Nobelilla vuonna 1973.

Müncheniläinen kemian nobelisti on myös sittemmin Cardiffiin muut-tanut Robert Huber, joka sai palkin-tonsa vuonna 1988. Huber on tutkinut proteiineja kristallografian keinoin.

Ehkä tunnetuin müncheniläiske-misti on kuitenkin Emil Erlenmeyer, joka vuonna 1860 antoi nimensä erlenmeyerkolville, yhdelle keskei-simmistä laboratorioastioista.

Erlenmeyer keksi myös asbestile-vyn, jonka avulla voitiin estää lasi-astian rikkoutuminen, kun sitä kuu-mennettiin bunsenlampulla.

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja.

sisko.loikkanen@yle.fi

München tuotteistaa tutkimuksen

Baijerin pääkaupungissa on pantu olutta 1300-luvulta lähtien. Olut kuuluu varsin-kin Oktoberfest-juhlan perinteisiin.

Scan

stoc

kpho

to

TIEDUSTELUT JA VARAUKSET

Kalevi Sinisalmikalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908

Milla Sinisalmimilla.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 040 766 1346

Irene Sillanpääirene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778

KemiKEMIAAikataulu ja teemat

NROTOIMIT.

AINEISTOILMOITUS-AINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA mm.

1/2015 2.1. 15.1. 4.2. Laboratoriot, turvallisuus, puhdastilat

2/2015 4.2. 18.2. 10.3. ChemBio Finland 2015: Kemia ja hyvä elämä

3/2015 2.4. 14.4. 5.5. Analytiikka, Reach, ympäristö

4/2015 9.5. 25.5. 12.6. Laboratoriot, patentit, biotalous

5/2015 7.8. 20.8. 9.9. Kemianteollisuus, prosessit, työelämä, pakkaukset

Erikoisjakelu: Esimies & Henkilöstö, Helsinki 23.–24.9.2015 ja Empack 2015, Helsinki 7.–8.10.2015

6/2015 10.9. 23.9. 13.10. Laboratoriot, bioteknologia

7/2015 14.10. 27.10. 16.11. Analytiikka, tutkimus, pinnat

8/2015 11.11. 25.11. 15.12. Laboratoriot, koulutus, patentit

Erikoisjakelut 2015Nro 1 Labquality Days, Helsinki 5.–6.2.2015

Nro 2 ChemBio Finland, Helsinki 18.–19.3.2015

Nro 3 Yhdyskuntatekniikka 2015, Turku 20.–21.5.2015 ja Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 28.–29.5.2015

Nro 4 Bioenergia 2015, Jyväskylä 2.–4.9.2015

Nro 5 Esimies & Henkilöstö, Helsinki 23.–24.9.2015 ja Empack 2015, Helsinki 7.–8.10.2015

Nro 6 Tekniikan päivät, Espoo 6.–7.11.2015 ja Lahden tiedepäivä, Lahti 10.11.2015

Nro 7 Väri ja Pinta 2015, Helsinki 18.–20.11.2015

Nro 8 Educa 2016, Helsinki 29.–30.1.2016

Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi

Tavoita päättäjät!• Yli 10 000 lukijaa.

• Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.

Bruker Optics Scandinavia AB

Vallgatan 5

SE-170 67 SOLNA, Sweden

Tel: +46 8 655-2530Fax: +46 8 655-2599Email: optics@bruker.se

Bruker Optics Scandinavia AB

Vallgatan 5

SE-170 67 SOLNA, Sweden

Tel: +46 8 655-2530

Contact us for more details www.bruker.com/bravo

Dedicated Raw Material AnalyzerBRAVO - A new era of Handheld Raman Spectroscopy

SSETM – Sequentially Shifted Excitation mitigates fl uorescence

Duo LASERTM provides the highest sensitivity throughout a large spectral range including the CH-stretching region

IntelliTipTM – automated recognition of measurement tips

Class 1M Laser safe in all modes of operation

Intuitive and guided touch screen operation

BRAVO makes Raman analysis accessible to everybody. New technologies especially designed for BRAVO provide an effi cient verifi cation of the widest range of materials. BRAVO supports the complete manufacturing process from raw material verifi cation to fi nished product inspection with functionality that meets your requirements.

RAMANInnovation with Integrity