TERVETULOA MAL 2019

-SEMINAARIIN!

Äänestystulos viime vuoden

seminaarista 9.11.2017

Långvikissa Kirkkonummella

9-10 TERVETULOA SEMINAARIIN!

MISSÄ MENNÄÄN HELSINGIN SEUDUN MAL 2019 -SUUNNITELMALUONNOKSEN KANSSA?

MAL 2019 -SUUNNITELMALUONNOS PÄHKINÄNKUORESSA

10 SUUNNITELMALUONNOKSEN KÄSITTELY

11 GALLERY WALK: TUTUSTUMISTA SUUNNITELMAVERSION JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

YDINKOHTIIN JA KESKUSTELUA ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA

12 LOUNAS

13 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN ESILLE NOSTAMAT TÄRKEÄT TEEMAT

14.30 KAHVITAUKO

15 PÄIVÄN TYÖSKENTELYN YHTEENVETO JA SEUDUN KUNTIEN TERVEISET VALTION

SUUNTAAN

16 VALTION KOMMENTTIPUHEENVUORO HELSINGIN SEUDUN KEHITTÄMISESTÄ

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERI ANNE BERNER

16.30 COCKTAIL-TILAISUUS

17 ILLALLINEN: INSPIROIVANA ILLALLISPUHUJANA MINNA TERVAMÄKI

20 PÄIVÄ PÄÄTTYY

Ohjelma

#MAL2019

Mitä pitäisi tapahtua, että päivän

päätteeksi kokisit, että tilaisuus oli

onnistunut?

www.screen.io/akordi

Tilaisuuden avausMAL-neuvottelukunnan

puheenjohtaja,

toimialajohtaja

Mikko Aho

Helsingin kaupunki

HLJ-toimikunnan

puheenjohtaja,

toimitusjohtaja

Suvi Rihtniemi

HSL

MAL 2019 -suunnitelmaluonnos

pähkinänkuoressaAsunto-ohjelmapäällikkö Mari Randell, Helsinki

Kaavoituspäällikkö Mari Siivola, Vantaa

Osastonjohtaja Sini Puntanen, HSL

HYVINVOINTI

TALOUS JA YHTEISKUNTA

MAAPALLON KANTOKYKY

Ekologinen kestävyys

MAL 2019 -tavoitteet

Vähäpäästöinen Houkutteleva HyvinvoivaElinvoimainen

mallinnus

vaikutusten arviointi

suunnittelu

Vaikutusten arviointi on

olennainen osa suunnittelua

3x

Vaikuttavilla toimenpiteillä

tavoitteista totta

Seudun kasvu

ohjataan

nykyiseen

rakenteeseen

ja joukkoliikenteen

kannalta

kilpailukykyisille

alueille

(kestävän

liikkumisen

vyöhykkeille

sijoittuu XX %)

Joukko- ja

pyöräliikenteeseen

vahvat panostukset,

tieliikenteen

kehittäminen tavara-

ja joukkoliikenne-

lähtöisesti

(investoinnit 2030

mennessä:

joukko+pyörä-

liikenne XM€

tieliikenne YM€)

Uusia asuntoja

rakennetaan

riittävästi ja

huolehditaan

elinympäristön

laadusta

(15 000 – 16 500

asuntoa vuodessa)

(mahdollinen

toinen

tunnusluku?)

Tehokkaasti

päästöjä vähentävä

ajoneuvoliikenteen

hinnoittelu otetaan

käyttöön ja sen

tuotot käytetään

seudun liikenne-

järjestelmään

(CO2-päästöt –X %)

(tuotot liikenne-

järjestelmään X

M€/v)

(LUONNOS 24.8.2018)

MAL 2019-suunnitelmaluonnoksen

kärkikeinot

Sijoitetaan uusi maankäyttö kestävästi hyvin

saavutettaville alueille ja mahdollistetaan

täydennysrakentaminen nykyisessä

kaupunkirakenteessa

Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa huolehditaan

rakentamisen ja elinympäristön laadusta

Otetaan asemanseutujen potentiaali käyttöön

Sijoitetaan uusi maankäyttö kestävästi hyvin

saavutettaville alueille ja mahdollistetaan

täydennysrakentaminen nykyisessä

kaupunkirakenteessa

Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa huolehditaan

rakentamisen ja elinympäristön laadusta

Otetaan asemanseutujen potentiaali käyttöön

Asuntotuotanto, toimistorakentaminen ja

palvelut keskuksiin ja muille hyvän

joukkoliikenteen palvelutason alueille

Oikea-aikaisilla

joukkoliikenne-

investoinneilla uutta

maankäyttöä

Tiivistetään asemanseutujen maankäyttöä

Asemanseuduista kestävän liikkumisen tukipisteitä

Maankäytön ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet

Maankäyttö-

suunnitelman

(MASU-)

vyöhykkeitä tulee

arvioinnin pohjalta

kehittää

Lähde: MAL 2019 vaikutusten

arviointi (Sitowise)

Varmistetaan asuntotuotannon

riittävyys ja kohtuuhintaisuus

Vahvistetaan elinympäristöjen laatua

Huolehditaan asuntokannan laadusta

Edistetään asuntotuotannon

monipuolisuutta

Varmistetaan asuntotuotannon

riittävyys ja kohtuuhintaisuus

Vahvistetaan elinympäristöjen laatua

Huolehditaan asuntokannan laadusta

Edistetään asuntotuotannon

monipuolisuutta

15 000–16 500 uutta asuntoa

vuodessa, riittävä tuotannon taso edistää

myös kohtuuhintaisuutta

Tunnistetaan

segregaatiouhan

alla olevat alueet ja

laaditaan konkreettinen

ohjelma niiden

kehittämiseksi

Täydennys-

rakentaminen

ja uudistava

lisärakenta-

minen

Kehitetään uudenlaisia kysyntää vastaavia

asumiskonsepteja ja luodaan niille mahdollisuuksia

Asuntotuotantoennuste2018 2019 2020-2024 2025-2029 asuntoja

yhteensä

asuntoja/

vuosi

tavoite

2019

Espoo 3 688 4 079 16 515 15 798 40 080 3 340 3 300

Helsinki 4 274 6 020 34 946 34 897 80 137 6 678 6 600

Kauniainen 15 102 772 535 1 424 119 80

Vantaa 4 530 4 043 15 210 10 498 34 281 2 857 2 640

Pk-seutu 12 507 14 244 67 443 61 728 155 922 12 994 12 620

Hyvinkää 204 283 1 639 2 465 4 591 383 396

Järvenpää 532 817 3 807 2 724 7 880 657 566

Kerava 703 753 2 505 1 390 5 351 446 514

Kirkkonummi 400 435 2 130 2 265 5 230 436 434

Mäntsälä 212

Nurmijärvi 404 287 1 447 1 164 3 302 275 434

Pornainen 80

Sipoo 434

Tuusula 8 373 3 972 3 572 7 925 660 462

Vihti 193 299 821 1 046 2 359 197 344

Kuuma-kunnat 2 444 3 247 16 321 14 626 36 638 3 053 3 876

Helsingin seutu 14 951 17 491 83 764 76 354 192 560 16 047 16 496

Tarkistamaton

luonnos

(4.9.2018)

tarkastellaan heikompia ns.

eriytymisvaarassa olevia alueita

(alin 10 %)

otetaan huomioon tulotaso ja

työllisyys.

MAL-keinoin hillitään alueellista

eriytymiskehitystä

Tehot irti nykysysteemistä

Uudet yhteydet kestävän maankäytön mahdollistajina

Pientä säätöä palvelutasoon

Pyöräliikenteen osuus kasvuun vahvoilla panostuksilla

Liikenteen uudet palvelut ja teknologiat tukemaan kestävää

liikkumista

Tieinvestoinnit tavara- ja joukkoliikenne edellä

Parannetaan valtakunnallisia solmuja ja varmistetaan yhteydet

Varaudutaan pitkällä tähtäimellä nopeisiin yhteyksiin

Tehot irti nykysysteemistä

Uudet yhteydet kestävän maankäytön mahdollistajina

Pientä säätöä palvelutasoon

Pyöräliikenteen osuus kasvuun vahvoilla panostuksilla

Liikenteen uudet palvelut ja teknologiat tukemaan kestävää

liikkumista

Tieinvestoinnit tavara- ja joukkoliikenne edellä

Parannetaan valtakunnallisia solmuja ja varmistetaan yhteydet

Varaudutaan pitkällä tähtäimellä nopeisiin yhteyksiin

Rata- ja metroverkon toimivuusPikaraitiotiet,

maankäytön edellyttämät

tieliittymät

Bussien runko-

yhteydet koko

seudulle

Kyydinjako-

palveluja suunnataan

ja tuetaan erityisesti

alueilla, jossa ne

kilpailevat henkilö-

auton kanssa

Kilpailu-

kykyinen

pääverkko

kuntoon

Merkittävimpiä

liikenneinvestointeja 2030 (1/2)

luonnosTehot irti nykysysteemistä

Espoon kaupunkirata

Pasila-Riihimäki, 2.vaihe

Helsinki-Pasila -

rautatiejärjestelmän

kehittämispolku

Metron kapasiteetin

varmistaminen

Tieinvestoinnit tavara- ja

joukkoliikenne edellä

Kehä III ja säteittäisiä

yhteyksiä sen ulkopuolella

Keski-Uudenmaan

poikittaisyhteys (logistiikka)

Joukkoliikenteen tarjonnan lisääminen vyöhykejunaliikenteessä,

bussiliikenteen nopeuttaminen ja runkoyhteydet

Uudet yhteydet kestävän maankäytön

mahdollistajina

Vihdintien pikaraitiotie Pohjois-

Haagaan + bulevardi

Pikaraitiotie Mellunmäki–Aviapolis–

Lentoasema

Viikin-Malmin pikaraitiotie

Tuusulanväylän pikaraitiotie

Maunulaan + bulevardi

Pikaraitiotie Matinkylä–Suurpelto–

Kera–Leppävaara–(Myyrmäki)

Uusien maankäyttöalueiden

eritasoliittymät ja tiejärjestelyt

Vt 4 Malmin lentokenttä

(Tattarisillan liittymä)

Vt 3 Kuninkaantammi

Kehä I Maarinsolmu ja

Hagalundin tunneli

Merkittävimpiä

liikenneinvestointeja 2030 (2/2)

luonnos

Tieliikenteen hinnoittelu tehokas päästö- ja

rahoitustoimenpide

Pysäköintipolitiikalla ohjataan kestävään

liikkumiseen

Yhteisin keinoin kasvatetaan sähköautojen ja

vähäpäästöisten autojen osuutta

Edistetään rakennuskannan

energiatehokkuutta

Tieliikenteen hinnoittelu tehokas päästö- ja

rahoitustoimenpide

Pysäköintipolitiikalla ohjataan kestävään

liikkumiseen

Yhteisin keinoin kasvatetaan sähköautojen ja

vähäpäästöisten autojen osuutta

Edistetään rakennuskannan

energiatehokkuutta

Tiemaksujen tuotot palautuvat seudun

liikennejärjestelmään

Seudun

kunnat laativat

yhtenäiset

pysäköinti-

periaatteet ja

sitoutuvat

niihin

Parannetaan asuntokannan energiatehokkuutta mm. perus-

korjausten yhteydessä tehtävillä energiasaneerauksilla

Hankintatuet,

latauspisteiden

rakentaminen

pääkaupunkiseudun aamuliikennenopeutuu keskimäärin yli 10 %

henkilöautomatkojen määrä vähenee noin 6 %

kestävien liikkumismuotojen matkamäärä kasvaa noin 5 %

moottoriajoneuvoliikenteen kilometrisuorite laskee 6-7 %

pienituloiset maksavat selvästi vähemmän kuin keski- ja suurituloiset, eniten maksetaan Espoossa, Vantaalla ja Sipoossa, vähiten Keski-Uudellamaalla

Tienkäyttömaksujen arvioituja

vaikutuksia seudulla

Päästäänkö tavoitteisiin?

MAL 2019 -päämittarit

tavoitetasoineen, luonnos 2

Liikenteen

kasvihuone-

kaasupäästöt

Tavoite -50%

Ve 2 -44 %

Ve 0 -33 %

Yhteiskunta-taloudellinen tehokkuus

Tavoite 1,0

Ve 2 2,3

Työvoiman

saavutettavuus

Tavoite +10%

Ve 2 +8 %

Ve 0 +8 %

Alueiden

väliset erot

pienenevät

nykytilanteesta

vuoteen 2030

mennessä eikä

sosiaalinen

eriytyminen

kasva vuoteen

nykytilanteesta

vuoteen 2030

Määräävä tavoitetaso

Määräävänä tavoitetasona liikenteen CO2

-päästöt -19%

-33% -34%

-41%-44% Tavoite

-50%

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

2000

2015 2030 ve0 2030 ve1 2030 ve2(ilman

tiemaksua)

2030 ve2 Tavoite

1000t

CO

2-e

kv

Henkilö- ja pakettiautot Linja-autot Kuorma-autot Yhteensä

Liikenteen

kasvihuone-

kaasupäästöt

vähenevät

vähintään 50 %

vuoden 2005

tasosta vuoteen

2030

mennessä

[CO2]

MAL-valmistelun jatko

3/2018 6/2018 12/2018 3/2019

Suunnitelman

2. versio

Lausuntojen

käsittely

ja suunnitelman

viimeistely

MAL 2019

-suunnitelman

hyväksyminen

12/2017

Suunnitelman

1. versio

9.11.2017

MAL-

seminaari

MAL-sopimus suunnitelman

hyväksymisen jälkeen Suunnitelma-

luonnos

lausunnoilla

9/2018

5.9.2018

MAL-

seminaari

Suunnitelma-

luonnosMAL 2019

-suunnitelma

MAL 2019 -suunnitelmaluonnnoksen

käsittelyToimitusjohtaja Jonna Kangasoja, Akordi

Mitä ajatuksia MAL 2019 -suunnitelma-

luonnoksen esittely herätti?

www.screen.io/akordi

Mitkä teemat tai haasteet ovat

keskeisimpiä sinun kuntasi/

organisaatiosi näkökulmasta?

www.screen.io/akordi

Mistä asiasta haluaisit tänään syventää

tietämystäsi?

www.screen.io/akordi

Gallery Walk

Maankäytön ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet: Essi Leino, Juha Niemelä ja

Heikki Palomäki

Monipuolinen, kohtuuhintainen ja riittävä asuntotuotanto: Anne Savolainen ja

Elisa Ranta

Elinympäristöjen laatu ja segregaation ehkäisy: Riikka Karjalainen ja Mari Karsio

Miten liikenteen päästövähennystavoitteet saavutetaan? Tuire Valkonen ja Jens

West

Joukkoliikenne nyt ja tulevaisuudessa: Reetta Putkonen, Mari Siivola ja Riikka

Aaltonen

Pyöräliikenne nyt ja tulevaisuudessa: Petteri Katajisto ja Mette Granberg

Työn tekemisen tulevaisuus: Aila Elo ja Aarno Kononen

Talousasiat ja rahoitusvastuut: Mari Randell, Sini Puntanen ja Mervi Karhula

Nostoja MAL-barometrista: mitä asukkaat haluavat (miehittämätön piste)

Gallery Walkin pisteet

Luottamushenkilöiden esille nostamat tärkeät teemat

Mistä MAL 2019 -suunnitelmaan liittyvistä teemoista haluat

tilaisuudessa päästä keskustelemaan seudun muiden luottamushenkilöiden kanssa?

Mistä asioista sinun mielestäsi pitäisi löytyä yhteisymmärrys?

LIIKENNE/LIIKENNEHANKKEET

ASUMINEN JA MAANKÄYTTÖ

SIDOSRYHMÄT JA RESURSSIT

Siirrytään ryhmätyötiloihin

• Asetutaan 10 hengen tuolipiireihin (etsi ryhmä, jossa on tilaa)

Fasilitaattori avaa keskustelun

Esittäytymiskierros

Keskustelu

Lopuksi muotoillaan ryhmän viestit kolmeen eri suuntaan:

1. MAL 2019 suunnitelman valmistelijoille (HSL ja kuntien

ja valtion viranhaltijat)

2. Seudun luottamushenkilöille

3. Valtiolle

Työskentely päättyy klo 14.30, minkä jälkeen siirrytään kahville

Yhteinen yhteenveto salissa klo 15.00

Ryhmäkeskustelun työskentelyohjeet

Päivän työskentelyn yhteenveto ja seudun

kuntien terveiset valtion suuntaan

Valtion kommenttipuheenvuoro

Helsingin seudun kehittämisestä

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

MAL 2019 -suunnitelmaluonnos viimeistellään

syyskuussa

5.10. luonnoksen virkamieskäsittely

HSL:n hallitus (30.10.) ja HSYK (13.11.) lähettävät

luonnoksen lausunnoille

suunnitelman viimeistely alkuvuonna 2019

maaliskuussa MAL 2019 -suunnitelman

hyväksyminen

MAL-sopimuksen laadinta

Mitä seuraavaksi?