Terveysalan ammattilehti 2/2013

Terveydenhuollon teknologiaa10-24

Tarvikelogistiikkaa26-27

Sairaalan suunnittelua

28-34

2/2013 Terveys ja Talous 3

Tricons Oy on tuotteista-massa kehittämäänsä alu-eellista terveydenhuollon ja sosiaalitoimen tietova-rastoa.

– Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen organisaa-tioissa syntyy paljon tilas-tollista tietoa, mutta tämä tieto on hajallaan. Lakisää-teinen raportointi vaatii paljon aikaa ja työtä, kun tiedot on koottava eri jär-jestelmistä. Myös toimin-nan vaikuttavuuden arvi- ointi on vaikeaa tiedon hajanaisuuden takia. Alu-eellinen terveydenhuollon ja sosiaalitoimen tietova-rasto kerää kaiken tiedon yhteen paikkaan, toimitus-johtaja Jari Uotila sanoo.

Alueellisen tietovaras- ton kehitystyö alkoi Poh-jois-Karjalan sairaanhoi-topiirissä viime vuoden alussa. Kehitystyön poh-jalla on ollut Sairaanhoi-topiirin johtajat ry:n mää-ritelmä sairaanhoitopiirin johtamisessa tarvittavissa tiedoista. Lähtötilanne oli Uotilan mukaan siinä suh- teessa hyvä, että sairaan-hoitopiirin kaikissa 14 kunnassa oli käytössä mel-ko samanlaiset potilas- ja henkilöstöhallinnon tieto-järjestelmät.

Uotila korostaa, että alueellinen tietovarasto ei palvele pelkästään sairaan-hoitopiirin hallintoa, vaan myös perusterveydenhuol-lon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen organi-saatioita toiminnan seu-raamisen ja kehittämisen sekä tiedolla johtamisen faktapohjaisena työkaluna.

Yksi tietovaraston ominai-suuksista on tulevaisuuden ennustaminen tilastollisen datan perusteella, mikä auttaa esimerkiksi hoitota-kuun toteutumisen suun-nittelussa.

– Uskallan sanoa, että alueellinen tietovarasto tarjoaa tietoa, jota kos-kaan ennen ei ole saatu tai ainakin sen esiin kaivami-nen on ollut todella vai-keaa. Tietovaraston kehi- tyshanke on jo tuonut esille ennennäkemättömiä mah- dollisuuksia Pohjois-Karja-lan alueella. Jos sama tie- tovarastojärjestelmä otet-taisiin käyttöön kaikissa sairaanhoitopiireissä, pe-rustuisi mm. viranomais-raportointi varmasti yh-tenäiseen tietopohjaan ja esim. vertailutiedon tuot-taminen helpottuisi oleel-lisesti.

Tricons on asiantuntijalähtöinen ohjelmistotalo, joka tarjoaa sinulle suoran kontaktin työn suorittavaan asiantuntijaan. Otamme ongelmasi nopeasti ratkaistavaksi, emme organisaatioomme palloteltavaksi.

Taitomme tuottaa asiakkaan tarpeita vastaaviaratkaisuja perustuu vankkaan järjestelmä- jaraportointiratkaisujen osaamiseen. Innovatiiviset ratkaisumme eivät ole sidottuja nimettyihin ohjelmistoihin tai laitteisiin.

Parasta osaamisaluettamme on asiakaskohtaistenjärjestelmä- ja raportointiratkaisujen tuottaminen terveydenhuollon muuttuviin tarpeisiin.

Esimerkkejä osaamisalueistamme:

• Tietovarastot ja raportointiratkaisut, mm. hoitotyön laadun ja toiminnan mittaamiseen• Kliininen kemia, mikrobiologia ja patologia• Sairaalan resurssi- ja ajanvaraukset• Laskutus ja kuntalaskutus• Materiaalitoiminnot• Lääkehuolto• Henkilöstöhallinto ja palkanlaskenta• Järjestelmäintegraatio

Asiakkaanamme saat monipuolisestitaitavan tekijän kumppaniksesi.

Tricons OyMaapallonkuja 1 A02210 EspooPuh. 0207 418 480Fax 0207 418 499www.tricons.fi

Tricons Oy:n toimitusjohtaja Jari Uotila.

Alueellinen tietovarasto syntymässä

ILMOITUS

Tricons OyMaapallonkuja 1 A02210 ESPOOPuh. 0207 418 480tricons@tricons.fiwww.tricons.fi

Terveys ja Talous 2/20134

SFS ONLINE – terveydenhuollon standardit ajan tasalla

Standardien avulla voitte lisätä potilasturvallisuutta, vähentää tuotekehitysriskejä ja pienentää kustannuksia. Kun käytätte stan-dardeja SFS ONLINE -palvelun kautta, standardikokoelmanne on aina ajan tasalla.

Palveluun voi liittää SFS- ja ISO-standardeja. Voitte itse valita tarvitsemanne standardit aiheen mukaisesti ryhmittäin tai yksit-täin. Standardeja on koottu mm. ryhmiin, jotka koskevat lääkin-nällisiä laitteita, sterilointia ja desinfektiota, laboratorioita, sairaalalaitteita ja -tarvikkeita sekä vammaisten apuvälineitä. Myös terveydenhuollon tietotekniikasta on monia standardeja.

Ota yhteyttä, SFS:n asiakaspalvelu kertoo mielellään lisää SFS ONLINE -palvelusta.

SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RYMalminkatu 34, PL 130, 00101 HelsinkiPuh. 09 1499 3353 (myynti), faksi 09 146 4914Internet www.sfs.fi, sähköposti sales@sfs.fi

Lisätietoja: Lassi Pakkanen Intrum Justitia Oypuh. 040 727 0642lassi.pakkanen@intrum.com

Suomessa Intrum Justitia toimii kuudella eri paikkakunnalla ja asiakkaita palvelee yli 400 asiantuntijaa. Luottotietoyhtiönäkin tunnettu Intrum Justitia tarjoaa osaamistaan myös yritysten sekä julkishallinnon laskutuksen ja reskontran eri haasteisiin. Laajempien ratkaisumallien avulla tehostetaan entisestään laskutuksen ja reskontran prosesseja.

Intrum Justitia Oy, PL 47, 00811 Helsinki puh. 09 2291 1600 info.finland@intrum.com www.intrum.fi

Laskutuksen ja reskontran hoidon ammattilainen

Intrum Justitia -konserni on Euroopan johtava luotonhallinta-alan asiantuntija, jonka liikevaihto vuonna 2012 oli 466 milj. euroa. Sen 3 500 asiantuntijaa palvelee toimeksiantajiaan 20 Euroopan maassa.Yrityksen palvelut kattavat koko luotonhallinnan ketjun kotimaassa ja kansainvälisesti: luottopäätökset ja asiakkaiden luottokelpoisuuden valvonnan, laskutuksen ja reskontran, maksumuistutukset, perinnän sekä arvonlisäveropalvelut.

INTRUM JUSTITIA TOIMII

TERVEEN TALOUDEN MOOTTORINA

Effector6tietojärjestelmät tukevat palveluseteli6 ja ostopalveluprosessien koko elinkaaren hallintaa8 Järjestelmät mahdollistavat palveluntuottajatietojen sähköisen keräämisen9 tuottavat palveluiden reaaliaikaisia seurantatietoja ja automatisoivat laskujen käsittelyä8

PALVELUSETELITEffector6järjestelmän avulla palveluntuottajien hakemusten käsitteleminen ja palvelutietojen ylläpitäminen on helppoa ja tehokasta8 Palvelusetelien myöntämisen ja hyväksymisen sähköistämisellä minimoidaan rutiininomaiset työvaiheet8 Palveluseteliportaalin https://palse.fi avulla potilaat löytävät vaivattomasti sopivan palveluntuottajan8

OSTOPALVELUTEffector6järjestelmässä ylläpidetään kilpailutettujen palveluntuottajien sopimus6 ja palvelutiedot8 Maksusitoumus on nopea tallentaa järjestelmässä olevien potilas6 ja puitesopimustietojen perusteella8 Päätökset ja maksusitoumukset voidaan lähettää allekirjoitettavaksi sähköisesti VRK6kortilla9 mikä vähentää byrokratiaa ja nopeuttaa käsittelyprosessia8

Effector6järjestelmä mahdollistaa palvelujen reaaliaikaisen toteutumaseurannan8 Ostopalvelu6 ja palvelusetelitoiminnan ostolaskujen tiedot täsmäytetään automaattisesti myönnettyjen maksusitoumusten ja palvelusetelien kanssa8 Ostolaskujen automaattisen käsittelyprosessin ansiosta saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä8

Polycon Oy | Tekniikantie A4 | w!A5w Espoo | Puh8 wAw 47w 968w | effector@polycon8fi | www8polycon8fi

Ota yhteyttä: Myyntipäälikkö Janne Simola puh. 040 540 0121.

PALVELUSETELIT OSTOPALVELUT

EFFECTORVALMIILLA OHJELMISTOILLA TEHOA TOIMINTAAN

Olemme Terveydenhuollon ATK6päivillä !886!9858 Turussa8 Tervetuloa ständillemmeK

SFINXiä täydentävä sovellus

www.terveysportti.fi

PHARAO on suunniteltu potilaan lääkehoidon haittojen arviointiin. PHARAOssa on yli 12 000 arviota 1 300 lääkkeen haittavaikutuksista. Sovelluksessa voi tarkistaa potilaan lääkkeiden haittavaikutusprofiilin, mm. lääkeaineen antikolinergisen, serotoner gisen, sedatiivisen, alfa­salpaavan ja QT­aikaa pidentävän vaikutuksen suhteen.

PHARAO on keskeinen työkalu koko­naislääkitysarvioinnin tekemisessä. Sovellus tuottaa lääkkeiden haitta­vaikutusprofiilit ja antaa varoitukset haittojen todennäköisyydestä SFINXin tapaan ”liikennevaloilla”.

UUTUUSUUTUUS

Sisällöt on tuottanut Medbase Oy.

Pharao_185_270.indd 1 21.1.2013 11.10

7Terveys ja Talous 2/2013

2/2013

TERVEYS JA TALOUS 2/2013 2/2013 TERVEYS JA TALOUS18 19

Hematologia tutkii ja hoitaa verisairauksia, kuten akuut-teja leukemioita. Koska hoi-

dot vaikuttavat heikentävästi poti-laiden vastustuskykyyn, hoidetaan heitä eristyshuoneissa. Tämä suojaa potilaita ulkopuolelta tulevilta bak-teereilta. Keskimääräisesti hemato-logian osastolla viivytään 2–4 viik-koa, joskus jopa pidempään. Tämän vuoksi hematologian osasto onkin ollut hyvä paikka potilaskohtaisille monipalvelupäätteille, joita on py-ritty sijoittamaan Kolmiosairaalassa juuri eristyshuoneisiin.

– Potilaskohtaiset monipalvelu-päätteet ovat kosketusnäytöllisiä vieterivarren avulla seinästä roikku-via 15-tuumaisia näyttöjä, joissa on tv, radio ja nettiyhteys sekä hoitaja-kutsujärjestelmä. Hoitajakutsujärjes-telmän kännykät toimivat langatto-massa verkossa, kun taas monipal-velupäätteen nettiyhteys toimii vie-terivarren kautta nopeassa kuitukaa-peliverkossa. Perusasiat toimivat hy-vin, mutta lisukkeita odotellaan vie-lä, tiivistää Meilahden Kolmiosairaa-lan hematologian osaston apulais-osastonhoitaja Mika Mustajärvi.

Ajanvietettä eristyshuoneeseen netistäPotilaskohtaisia monipalvelupäätteitä on käytetty pääsääntöisesti television katsomiseen ja nettisurffailuun.

– Nettiyhteydellä on suuri merki-tys potilaalle, joka ei voi poistua huo-neestaan. Osa iäkkäistä potilaista ei ole osannut kaivata nettiä, mutta osas-tolla he ovat tutustuneet sen käyttöön, Mustajärvi kertoo.

Kosketusnäytölliset laitteet ovat helppoja käyttää. Niissä ei tarvita hiir-tä, mikä on tärkeää etenkin iäkkääm-mille ihmisille. Kosketusnäyttöä on helpompaa painaa sormella kuin yrit-tää osua tiettyyn kohtaan hiirellä. Li-säksi päätteet ovat helppoja käynnis-tää: virtanappi on näytön reunassa ja aloitusvalikossa on isot kuvakkeet te-levision katsomista, radion kuuntelua ja nettisurffausta varten.

– Näyttöön on asennettu valmiiksi kamera, mutta sovellukset eivät vie-lä salli sen käyttöä, joten kuvapuhe-lut omaisten kanssa Skypen avulla ei-vät valitettavasti onnistu. Myös java-tuki puuttuu, joten kaikki nettisivut

eivät välttämättä toimi. Esimerkiksi Sampo-pankin asiakkaat eivät pääse verkkopankkiin monipalvelupäätteel-lä, Mustajärvi harmittelee.

Muitakin lisukkeita toivotaan. Tu-levaisuudessa monipalvelupäätteeltä voisi kenties ladata tai vuokrata elo-kuvan tai ostaa e-kirjan. Palvelut ja erilaiset toteutusvaihtoehdot hakevat vielä muotoaan, mutta tulevaisuudes-sa ne voisivat olla mahdollisia.

Kutsu hälyttää oman hoitajan kännykässäViihdekäytön lisäksi potilaskohtaisilla monipalvelupäätteillä on tärkeä mer-kitys hoitotyön ja henkilöstön kan-nalta. Potilas voi painaa nappia, jol-loin hänen omalla hoitajallaan piip-paa kännykkä. Jos ensisijainen hoitaja ei kuittaa kutsua 30 sekunnissa, hälyt-tää kutsu seuraavalla hoitajalla ja niin edelleen. Halutessaan hoitaja voi ot-taa potilaaseen puheyhteyden tai käy-dä paikan päällä katsomassa, mitä asi-aa potilaalla on.

– Aiemmin potilaan napin painallus hälytti koko osaston ja hälytys kuului kaikissa tiloissa henkilöstön taukotilo-ja sekä potilaiden ja omaisten päiväsa-leja myöten. Uusi hoitajakutsujärjestel-mä on rauhoittanut osastoa ja aluksi oli jopa oudon hiljaista, Mustajärvi kertoo.

Uudessa järjestelmässä on hyvät ja huonot puolensa. Hyvää on osaston rauhoittuminen melusta sekä potilas-kohtaiset hoitajat. Kännykän piipates-sa omalla hoitajalla on usein jo aavis-tus siitä, mitä asiaa potilaalla on. Toi-saalta aiemmin potilaan kutsuessa asi-an saattoi hoitaa se sairaanhoitaja, jo-ka oli lähinnä potilasta.

Tietojen kirjaus tarkentuu ja nopeutuuTulevaisuutta ovat myös reaaliaikaiset potilastietojen ja mittausten kirjaami-set. Nykyisin hoitajat kirjoittavat tie-toja potilaan voinnista muistilapuil-le, jotka kirjataan potilastietojärjestel-mään toimistotiloissa olevilla tietoko-neilla. Ennen koneelle pääsyä hoitajal-le voi tulla muitakin kirjattavia asioita ja muistilista kasvaa.

– Uskon, että kirjaaminen olisi tar-kempaa, jos sen voisi tehdä reaaliajas-sa potilaskohtaisella monipalvelu-päätteellä potilaan huoneessa. Hoito-

Potilaskohtaisissa monipalvelupäätteissä toimivat perusasiat– lisukkeet puuttuvat vielä

Teksti: PÄIVI KANTONENKuva: SIRPA SARÉN

Hematologian apulaisosastonhoitaja Mika Mustajärvi esittelee monipalvelupäätettä. Television läheisyys ja netti ovat saaneet kiitosta.

Meilahden Kolmiosairaala on ensimmäinen maamme sairaaloista, jossa otettiin käyttöön potilaskohtaiset monipalvelupäätteet marraskuussa 2010. Yhteensä päätteitä on 75 kappaletta, joista 35 sijaitsee hematologian osastolla.

henkilökunnalla ja lääkäreillä on mah-dollisuus kirjautua potilaan tietoihin sähköisellä toimikortilla, mutta tässä vaiheessa järjestelmä on vielä niin ää-rettömän hidas, ettei sitä käytetä. Uu-sien laitteiden käytössä on aina alku-kankeutta ja päivityksiä odotellaan, Mustajärvi toteaa.

Reaaliaikainen kirjaaminen helpot-taisi henkilökunnan työtä, mutta hyö-dyttäisi luonnollisesti myös potilaita. Järjestelmä mahdollistaisi esimerkik-si laboratoriotulosten kirjaamisen, jol-loin potilas pääsisi itse tarkastelemaan päätteeltä testituloksia ja muita potilas-tietojaan.

Päätteet yleistyvät remonttien myötäMeilahden Kolmiosairaalan hemato-logian osaston apulaisosastonhoita-ja Mika Mustajärvi suosittelee poti-laskohtaisten monipalvelupäätteiden käyttöönottoa pienin varauksin. Ylei-nen mielipide on myönteinen, mutta hän toivoo, että muut sairaalat saisivat laitteet hieman valmiimpina ja kehitty-neempinä.

– Päivityksiä tulee noin puolen vuo-den välein. Toivelistalla on monta asi-aa, mutta nähtäväksi jää milloin ne kaikki toteutuvat, Mustajärvi toteaa.

Hän uskoo päätteiden yleistyvän myös muissa sairaaloissa. Laitteita tu-lee sitä mukaa, kun sairaaloissa teh-dään muita laajempia remontteja. Esi-merkiksi Keski-Suomen sairaanhoito-piirin tietohallintojohtaja Matti Pysäys kertoo, että potilaskohtaiset monipal-velupäätteet otetaan käyttöön uuden keskussairaalan valmistuttua.

– Kun tekniikka kehittyy ja yleistyy, tippuvat myös hinnat. Meidän lait-teemme ovat Siemens Enterprisen toi-mittamat, mutta tarjoajia on muitakin. Toimittajaa valittaessa kannattaa pun-taroida kustannusten lisäksi päätteiden käytettävyys, kehitettävyys sekä integ-roiminen muihin olemassa oleviin jär-jestelmiin kuten potilastietokantaan, Mustajärvi neuvoo.

Heillä henkilöstö sai parin tunnin koulutuksen laitteiden käyttöön ja se oli Mustajärven mielestä riittävä.

– Alkuun meillä ei ollut potilaille oh-jetta päätteiden käytöstä. Yksinkertai-nen laminoitu A4:n mittainen ohje on riittävä, mutta se kannattaa tehdä he-ti alussa, Mustajärvi lisää. ■

SA1302_18-19 potilaspäätteet.indd 18-19 15.3.2013 10:06:19

TERVEYS JA TALOUS 2/2013 2/2013 TERVEYS JA TALOUS10 11

Asiakkaan ei tarvitse enää jonottaa puhelimessa, kun Helsingin terveysasemat ovat ottaneet viime vuonna käyttöön takaisinsoittopalvelun. Jos puheluun ei pystytä vastaamaan välittömästi, niin asiakkaan numero tallentuu järjestelmään ja hoitaja soittaa hänelle takaisin.

Meillä on Helsingin terveys-asemilta erittäin hyvät ko-kemukset takaisinsoitto-

palvelusta. Asiakkaat ovat pääosin olleet tyytyväisiä järjestelmään, tote-aa Helsingin sosiaali- ja terveysviras-ton neuvontapäällikkö Annikki Tho-dén.

– Haasteena ovat sellaiset henki-löt, jotka yksinkertaisesti eivät voi vastaanottaa takaisinsoittoa. Soitam-me kuitenkin kaikkiaan kolme ker-taa kaikille soittajille. Henkilökun-ta on samoin ollut erittäin tyytyväi-nen takaisinsoittopalveluun, koska puhelimen jatkuva pirinä on loppu-nut ja uuden puhelun voi vastaanot-taa, kun on saanut edellisen hoidet-tua kunnolla loppuun, mukaan luki-en puhelun kirjaus.

Hoidon tarpeen arvio yhdellä soitollaTakaisinsoiton käyttöönotto on An-nikki Thodénin mukaan vaikuttanut ainakin välillisesti vastaanotolle pää-syyn, koska kaikki saavat nyt yhtey-den omaan terveysasemaan.

– Puhelinkontaktissa arvioidaan hoidon tarve ja voidaan ohjata asia-kas oikeaan paikkaan. Ei aina vält-tämättä lääkärille, vaan tilanteen ja tarpeen mukaan esimerkiksi tervey-denhoitajalle, fysioterapeutille, psy-kiatriselle sairaanhoitajalle tai päih-dehoitajalle. Tilanteesta riippuen an-netaan soittajalle myös selkeät koti-hoito-ohjeet.

Teksti: TARJA RUUSKAKuva: A. THODÉN ARKISTO,PIRJO SOMPASAARI ja TARJA RUUSKATakaisinsoittopalvelusta

myönteiset kokemukset

Raportointi ja seuranta

Terveysasemilla raportoidaan ja seu-rataan takaisinsoittopalvelun toimi-vuutta.

– Saamme viikoittain volyymi- ja kuukausiraportit puheluvolyymistä, takaisinsoitoista, puhelujen kestosta ja siitä, kuinka nopeasti takaisinsoit-to toteutuu. Helsingin sosiaali- ja ter-veysvirastossa hoidetaan kuukausit-tain keskimäärin 120 000 - 130 000 pu-helua takaisinsoittopalvelun avulla, Annikki Thodén kertoo.

– Emme ole vielä tehneet mitään erillistä asiakastyytyväisyyskyselyä. Olemme mukana joka toinen vuosi tehtävässä terveysasematoiminnan THL:n asiakastyytyväisyyskyselyssä ja se tehtäneen seuraavan kerran syk-syllä 2014. Viime syksyn tulokset oli-vat erittäin hyviä Helsingin terveys-asemien ja neuvoloiden osalta.

Helsingissä takaisinsoittopalvelu on käytössä kaikilla terveysasemil-la, suun terveydenhuollossa, neu-volan keskitetyssä puhelinpalvelus-sa, omahoitotarvikejakelussa, ehkäi-syneuvonnassa sekä sosiaali- ja ter-veyspalvelujen neuvonnassa. Käyt-töönotot on tehty vaiheittain vuoden 2012 aikana.

Räätälöityä tekniikkaaAnnikki Thodénin mukaan pääkau-punkiseudulla ainakin Espoossa,

Vantaalla, Keravalla ja Kirkkonum-mella on terveysasemilla käytössä ta-kaisinsoittojärjestelmä.

– Jokaisella kaupungilla on omiin tarpeisiin räätälöity tekniikka. Hel-singin terveysasemilla toimintatavat ovat yhtenäisiä ja perustuvat muu-tama vuosi sitten hiottuun työpari-malliin. Terveysasemien avosairaan-hoidon vastaanotoilla toimintamalli-na on lautakunnan päätöksen mukai-sesti asiakaslähtöinen potilaan valin-nanvapauteen perustuva työparimal-li. Hoidon tarpeen arviointi, ajanva-raus ja potilaan hoito liittyvät yhteen. Palveluja kohdennetaan päivittäisellä lääkärin ja hoitajan tiiviillä yhteistyöl-lä hoitoa eniten tarvitseville. Merkit-tävänä apuna on potilaiden tuntemus ja välitön omalääkärin konsultaatio-mahdollisuus. Toiminnan tehokkuus perustuu juuri tähän kiinteään yhteis-työhön ja siihen, että yhdellä soitolla saadaan tehdyksi hoidon tarpeen ar-vio ja usein hoitokin, jolloin mahdol-lista lääkärinkäyntiä ei tarvita tai se voidaan korvata terveydenhoitajan, fysioterapeutin tai päihdetyöntekijän käynnillä. Avosairaanhoidon vastaan-ottojen ydintoimintaa on hoitajan pu-helimessa tekemä hoidon tarpeen ar-vio, Annikki Thodén korostaa.

Aika ratkaisevinAnnikki Thodén toteaa käytännön kokemusten ja seurannan osoitta-

Takaisinsoittojärjestelmä

Kun asiakas soittaa, hänen puhelinnumeronsa jää järjestelmään ja jonoon odottamaan.

- Asiakas kuulee nauhalta viestin, jossa häntä pyydetään valitsemaan annetuista vaihtoehdoista, mitä asiaa hänen puhelunsa koskee. - Puhelu yhdistyy hoitajalle. Jos kaikki hoitajat ovat varattuja, asiak-kaan numero tallentuu puhelinjärjestelmään ja hänelle soitetaan takai-sin numeroon, josta hän soitti tai johonkin toiseen ilmoittamaansa nu-meroon. - Kun asiakkaan vuoro tulee, hänen numeronsa tulee automaattisesti tarjolle ja hänelle soitetaan.- Takaisinsoitot soitetaan mahdollisimman nopeasti, vähintään saman päivän aikana.

Takaisinsoittopalvelu on tekninen apuväline hallita puhelumassaa ja tarjota se tasapuolisesti soitettavaksi hoitajalle. On tärkeää, että en-nen järjestelmän käyttöönottoa tehdään puhelinpalvelusta ao. yksikös-sä tarkka prosessikuvaus ja suunnitellaan, miten puhelut hoidetaan ja miten palvelu resursoidaan.

Kyllön terveysaseman hoitaja tekee hoidon tarpeen arviointia puhelimessa.

SA1302_10_13 takaisinsoitto.indd 10-11 15.3.2013 10:05:44

kentelyn pohjaksi valittiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä käy-tössä olevat huonekorttipohjat, koska ne ovat toiminnaltaan ja sisällöltään monipuolisimmat käytössä olevat huo-nekortit, kertoo Toiminnallinen suun-nittelu -jaoksen vetäjänä toimiva eri-koissuunnittelija Minna Alhonen Sa-takunnan sairaanhoitopiiristä.

Samassa yhteydessä tavoitteeksi ase-tettiin myös tilojen nimikkeistön yh-denmukaistaminen.

– Se tulee tulevaisuudessa helpotta-

maan muun muassa vuokran määräy-tymistä ja niiden vertailua. Tilanimik-keistö määritellään tilassa tehtävän toi-minnan mukaan, Alhonen tarkentaa.

Huonekortti toimii työkaluna sai-raaloiden rakentamisen hankeryhmäl-le, erityisesti eri suunnittelualojen kon-sulteille, tila- ja yksikkökohtaisen vaa-timus- ja tavoitetiedon keskitettynä ja

Huonekorttien kehittäminen nousi ensimmäisenä asiana esiin, kun Suomen sairaa-

latekniikan yhdistyksen Toiminnal-linen suunnittelu -jaos nelisen vuot-ta sitten pohti yhteisten toiminta-mallien kehittämistä. Jaoksessa oli aiemmin käynnistynyt pienryhmä-työskentely sairaalasuunnitteluun liittyvien prosessien kuvaamiseksi.

– Tutustumisen ja vertailun jälkeen päätettiin keskittyä ensimmäisenä huonekorttien kehittämiseen. Työs-

Vahti-ohjelmistotyökalu sairaalasuunnitteluun

Teksti: JARI HAKALAKuvat: SATAKUNNAN SAIRAANHOI-TOPIIRI JA ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

Vahti-ohjelmisto on ensisijaisesti työkalu, jolla tilojen käyttäjät voivat tuoda esiin ne tarpeet, joita toiminta sairaalan erilaisille tiloille asettaa.

päivittyvänä ajantasaisena arkistona.– Huonekortti on ensisijaisesti työ-

kalu, jolla tilojen tulevat käyttäjät voi-vat tuoda esiin ne tarpeet, joita toimin-ta tiloille asettaa. Käyttöliittymän tulee mahdollistaa osallistuminen tietotekni-sen osaamisen tasosta riippumatta.

Suunnittelu nopeutuuTuumasta toimeen päästiin, kun SSTY:n hallituksesta tuli projektin oh-jausryhmä ja Toiminnallinen suunnit-telu -jaoksesta projektiryhmä. Ensi-sijaiseksi tavoitteeksi asetettiin laatia sairaalarakentamista palveleva työka-lu toiminnan tiloille asettamien vaati-musten hallintaan. Tyyppihuonekor-teilla voidaan nopeuttaa suunnittelua ja helpottaa tilojen tulevien käyttäjien suunnittelutyötä. HUS:n käytössä ole-van huonekortin sisältö jaettiin pro-jektissa eri suunnittelualojen osako-konaisuuksiin; arkkitehti-, LVI-, säh-kö- ja ksl-suunnittelu.

Projektille asetettiin selkeät osata-voitteet: 1) selvittää, mitä tietoa huo-nekorttien tulee sisältää, 2) määritellä, minkälainen työkalun tulee olla, 3) ni-metä tilat, joista laaditaan tyyppikor-

tit ja laatia niille toimintakuvaukset, 4) kerätä, luoda ja hyväksyttää yhtenäi-nen tilanimikkeistö.

Projekti lähti liikkeelle tietojen ke-räämisellä käyttäjiltä ja suunnittelijoil-ta. Projekti sai nimekseen: Toiminnan tiloille aiheuttamien vaatimusten hal-linta - projekti. Tuloksena syntyi Vah-ti-järjestelmä, joka on web-pohjainen sovellus ja toimii sähköisenä työkalu-na huonekorttien laadinnassa.

– Työkalua on helppo käyttää. Yleis-ohjeet ovat kattavat ja graafiseen ulko-asuun ollaan tyytyväisiä.

Yhtenäinen tilanimikkeistöEnsimmäisessä vaiheessa valmistui it-se tietojärjestelmä ja huonekorttiosio.

– Jatkossa järjestelmää tulee voida kehittää edelleen. Huonekorttien si-sältöä tulee kehittää toiminnan ja tek-niikan kehityksen myötä. Lisäksi oli-si paikallaan tutkia kiinteistöjohtami-seen ja -ylläpitoon sekä rakennusten suunnitteluun liittyvien järjestelmien yhteensovittamista vaatimustenhal-lintajärjestelmään.

Samanaikaisesti koottiin tilanimik-keistö ja laadittiin niille toiminnan ku-

2928 2/2013 TERVEYS JA TALOUSTERVEYS JA TALOUS 2/2013

SA1302_28-31 hakalahuonekortti.indd 28-29 15.3.2013 10:09:58

TERVEYS JA TALOUS 2/2013 2/2013 TERVEYS JA TALOUS26 27

Hoitohenkilöstö keskittyy olennaiseen

- Tätä mallia on räätälöity sairaalaam-me sopivaksi. Valtakunnallisesti sai-raaloilla on erilaisia hoitokäytäntöjä, minkä vuoksi valtakunnallisen mal-lin tekeminen myös tarvikelogistiik-kaan on haastavaa. Hoitologistiikan tehtäviin osallistuu sairaalassamme monia ammattiryhmiä, eikä kyse ole siitä, etteikö mikä tahansa ammatti-ryhmä sen toteuttamista oppisi, vaan kysymys on siitä, kenen tehtäväksi se kannattaa kohdentaa.

- Logistiikkapalveluiden ammat-tilaisilla on hankintaan ja varaston ylläpitoon liittyvä osaaminen, jo-ta hyödyntämällä tarvikelogistii-kan kokonaishyödyt tulevat parhai-

ten realisoitua. Eri ammattiryhmien rooli mallin kehittämisessä on tär-keä. Tärkeää on kuitenkin, että tar-viketilaukset ja hoitotilojen tarvike-täydennykset laaditaan yhä suun-nitelmallisemmin ja että hoitohen-kilökunta voi keskittyä pääosaami-seensa eli potilaiden hoitamiseen, ei-kä tavaroiden tilaamiseen, varasto-jen ylläpitoon ja tavaroiden hyllyt-tämiseen.

Outi Kalske korostaa, että olennai-sinta on homman pelaaminen sau-mattomasti eri ammattiryhmien vä-lillä. Mallin etuina on, että eri toimi-jat eivät toimi irrallaan, vaan suun-nitellaan hoitotyöhön sopiva logisti-nen kokonaisuus.

– Hoitologistiikka ei ole mitään ir-rallista perustyötä, vaan työ on näh-tävä ikään kuin uudesta näkökul-masta.

- Nykyinen hoitologistiikka sitoo paljon juuri hoitohenkilöstön työai-kaa, Outi Kalske miettii.

– Perusasioita tarvikelogistiikan

toteuttamisessa hoitoyksiköissä on, että tarvikkeita on aina oikeilla pai-koillaan, tarvikevarastot eivät van-hene ja varastot täydennetään järke-vällä työpanoksella.

Kustannussäästöä kehittämisen ansiosta– Hoitologistiikan tehostamisesta syntyy merkittäviä taloudellisia etu-ja. Olemme nyt oikealla tiellä ja pa-laute pilottiyksiköiltä on ollut myön-teistä, materiaalipäällikkö toteaa. Ke-hittämistyössä on ensisijaista, että tu-kipalveluiden toimintoja ei kehite-tä irrallaan muista tukipalveluista ja hoitotyöstä, vaan mietitään miten kokonaisuudesta saadaan parhaiten toimiva. Näin vältetään päällekkäi-sen työn tekeminen ja kohdennetaan rajalliset resurssit järkevästi.

Outi Kalskeella on sekä leikkaus-sali- että tehohoitajan työkokemusta ennen siirtymistään terveydenhuol-lon hallintoon ja työssään hän pyr-

kii hyödyntämään terveydenhuollon sektorin moniammatillista yhteistyö-tä kattavasti. Hankinta- ja logistiikka-palveluiden tehtävissä hän on toimi-nut vuodesta 1995 alkaen.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopii-rin hanke on rinnakkainen valtakun-nalliselle hoitologistikkokoulutuksen suunnittelulle, jota tehdään ammatti-korkeakoulun kanssa.

Ylihoitaja Leena Rantala TYKS:stä kertoo, että uuden sairaalan raken-tuminen huhtikuussa varmaan tarjo-aa uusien tilojen myötä myös hoito-logistiikkapuolelle yhä järkevämpiä ratkaisuja.

- Olen muutamissa sairaaloissa tutustunut erilaisiin hoitologistii-kan malleihin ja uskon, että käytän-nöt vaihtelevat sairaaloittain ja myös sairaaloiden koon mukaan. Viimek-si katsoin ´pintapuolisesti miten Ou-lun suunnalla toiminnat on järjestet-ty. Hoitologistiikan toimiminen jous-tavasti on sairaaloissa perusasioita ja kehittämistyötä on tehtävä koko ajan, ylihoitaja korostaa.

Osastonhoitaja Hanna-Sisko Kaukkila TYKS:stä toteaa, että sai-raanhoitajan työpanosta materiaali-hankintaprosessiin ei tulisi nykyre-surssein käyttää lainkaan. Hanna-Sisko Kaukkila työskentelee korva-, nenä- ja kurkkutautien leikkausyksi-kössä.

- Sairaanhoitajan työpanoksen käyttäminen materiaalihankintapro-sessiin on tietotaidon väärinkäyttöä. Sen jälkeen, kun on määritelty mate-riaalintarve ja tarpeen määrä/aika, niin prosessi tulisi hoitua ilman sai-raanhoitajapanosta. Oman yksikköni toiminnassa tärkein tavoite on siirtää sairaanhoitajan työpanosta primää-ritarpeeseen ja antaa materiaalihan-kinnat ja tavaroiden purkamiset se-kä paikoilleen asettamiset jonkun muun tehtäväksi. Toinen tärkeä seik-ka on tarvittavan materiaalin jousta-va saanti. Eli materiaalia pitäisi olla koko ajan saatavana ja tilaava taho ta-kaisi, että tarvittavat tavarat olisivat aina saatavilla. ■

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on menossa Terveydenhuollon tarvikelogistiikan tehostamishanke. Sairaanhoitopiirin sisäisen hankkeen tarkoituksena on järkevöittää hoitologistiikkaa ja tavoitteena on luoda malli, kuinka tarvikkeiden tilaaminen ja varastointi toteutetaan tukemaan hoitotyötä kustannustehokkaasti.

Tarvikkeisiin sitoutunut pääoma pyritään yksiköissä optimoi-maan ja samalla määrittämään

uudelleen tarvikkeiden käsittelyyn liittyvien työtehtävien rajapinta hoito-henkilökunnan ja logistiikan ammatti-laisten välillä.

Tarvikelogistiikan uusi työnjako on mallinnettu ja sitä on toteutettu jo yli vuoden ajan Varsinais-Suomen sai-raanhoitopiirin aluesairaaloissa sekä ensihoidon ja päivystyksen liikelai-toksen yksiköissä. Uuden mallin odo-tetaan tuovan merkittäviä etuja, kun se otetaan käyttöön Turun yliopistolli-sen keskussairaalan uudessa T–sairaa-lassa, mm. leikkaus- ja toimenpideyk-sikössä huhtikuussa 2013. Toimenpi-deyksikössä on tavoitteena, ettei hoi-tohenkilökunta jatkossa enää tilaa tar-vikkeita, eikä huolehdi niiden hyllyttä-misestä ja varastoinnista, vaan tämän

toteuttavat logistiikkapalveluiden työntekijät.

Varsinais-Suomen sairaanhoi-topiirin materiaalipäällikkö Outi Kalske kertoo, että uuteen toiminta-malliin liittyviä prosesseja on mää-ritelty tiiviisti hoitohenkilökunnan kanssa, jotta kokonaisuus palvelisi hyvin hoitotyön tarpeita. Pilotoin-tien toteuttaminen on mahdollista-nut mallin työstämisen käytännös-sä ja tuonut esille parhaat toimin-tamallit erilaisissa hoitoyksiköissä.

– Mallintamista ja hankkeen ete-nemistä on ollut mielenkiintoista seurata ja projekti vaatii saumaton-ta yhteistyötä sekä kehittämistä eri ammattiryhmien kesken, Outi Kals-ke toteaa.

Terveydenhuollon tarvike-logistiikan tehostaminen yhteinen asiaTeksti: TARJA RUUSKA

KUVA: OPTISCAN OY (OPTISCANGROUP.COM/FI)

Materiaalipäällikkö Outi Kalskeen mukaan olisi tärkeää, että tarviketilaukset ja – täydennykset laadittaisiin suunnitelmallisemmin ja että hoitohenkilökunta voisi keskittyä pääosaamiseensa eli potilaiden hoitamiseen.

SA1302_26-27.indd 26-27 18.3.2013 10:03:15

Pääkirjoitus: Pasi ParkkilaSairaaloiden uudistaminen välttämätöntä 9

Tarja RuuskaTakaisinsoittopalvelusta myönteiset kokemukset 10

Esa TuominenKansallinen terveysarkisto panee potilastiedot kiertämään 14

Hannele Häkkinen, Tero TyniPotilasdirektiivi lausunnolla 17

Päivi KantonenPotilaskohtaisissa monipalvelupäätteissä toimivat perusasiat 18

Martti AhlsténPitempään kotona monimuuttujatiedon avulla 20

Jari HakalaSosiaalinen media terveydenhuollossa 22

Tarja RuuskaTerveydenhuollon tarvikelogistiikan tehostaminen yhteinen asia 26

Jari HakalaVahti-ohjelmisto työkalu sairaalasuunnitteluun 28

Sinikka TuomikoskiSelkeyttä sairaalan sokkeloihin 32

Alpo RajaniemiEurooppalainen vastuu 35

Maija AnttilaHelsinki kansainvälistyy ja ikääntyy 36

Vuokko NiiranenJohtajana sosiaali- ja terveydenhuollossa 38

Set-pakinaHyvästi kielioppi 41

Tuoteuutuuksia 43

I detta nummer:Nödvändigt att förnya sjukhusen 46

Terveydenhuolto painii potilasturvallisuuden vaalimisen ohella hoitoympäristöjen sisäisen viestinnän pulmien kans-sa. Päälle tulevat myös terveysasemien hoitotakuun täyt-tyminen ja ikääntyneiden sairastelevien kotona selviytymi-nen. Aastran kehittämä viestintätekniikka auttaa terveys-alaa ratkomaan ongelma-alueita.

Terveydenhuolto tarvitsee nopeasti, luotettavasti ja koh-tuukustannuksin toimivia viestintäyhteyksiä, joiden toteut-taminen vaatii lähes aina myös rinnakkaisia tekniikoita. Aastralla on pitkä kokemus suomalaisissa sairaaloissa, ter-veysasemilla ja kuntoutuslaitoksissa.

Tehokkaita ratkaisuja terveydenhuoltoonAastra saa uusista toimintavarmoista viestintäratkaisuista irti potilasturvallisuutta, työn organisointia ja viestinnän sujuvuutta edistävät ominaisuudet. Samalla selvitetään myös olemassa olevien järjestelmien hyödyntämismahdol-lisuudet ja käyttökustannussäästöt.

PMS 293CPMS 298C

www.aastra.fi

Terveydenhuollon viestintäavaimet löytyvät AastraltaToimiva viestintäjärjestelmä ja avoimet rajapinnat

Aastra ja sen partnerit palvelevat kaikkia terveyden-huollon toimijoita. Asiantuntijat auttavat esimerkiksi ter-veyskeskuksia ajanvarauksen takaisinsoittotoiminnoissa ja ruuhkanhallinnassa, sairaaloita potilasturvallisuusjärjes-telmissä, kotihoitoa iäkkäiden selviytymisteknologiassa ja hoitoympäristöjä sisäisen viestinnän tehostamisessa.

Aastran teknologia sallii mittavat järjestelmäintegroinnitja käyttäjäkohtaiset päätelaitevalinnat potilaille ja henki-löstölle. Uusimmissa ratkaisuissa asiakaspalvelu voi hyö-dyntää sosiaalista mediaa ja hoitotyö videoyhteyksiä. Nykyään siirretään myös potilashälytykset suoraan mobii-liin DECT-puhelimeen.

Aastra Finland Oy on erikoistunut yritysten ja julkisyhteisö-jen puhe-, video-, asiakaspalvelu- ja viestintäratkaisuihin.

Aastra Finland OyTekniikantie 1402150 EspooPuh. 09 525 510sales_fi@aastra.com

Aastra_2013_PAINO.indd 1 3/13/13 1:52 PM

Maamme kansainvälisestikin erittäin korkea terveydenhuollon palvelujen taso pei-laa koko yhteiskuntamme hyvinvointia – sairaalaverkko on toimivan peruster-veydenhuollon ohella hyvinvoinnin tärkeimpiä tukipilareita – sairaaloiden toi-

mivuudesta ei ole tulevaisuudessakaan varaa tinkiä. Uudistamisessa lähtökohtana pitää kui-tenkin olla koko kansakunnan tarpeet, mikä edellyttää tiivistä koordinaatiota ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Tulevaisuuden sairaalalta edellytetään aikaisempaa enemmän joustavuutta. Lääketieteen hoitomenetelmät ja teknologiat kehittyvät jatkuvasti. Tilojen tulee olla tarpeiden mukaan muunneltavissa. Sairaalan tulee olla myös toiminnallisesti tehokas. Mitä paremmin sairaala toimii, sitä enemmän siellä voidaan menestyksekkäästi, nopeasti, vaikuttavasti ja kustannus-tehokkaasti hoitaa potilaita.

Valtaosa maamme sairaaloista on suunniteltu ja rakennettu 1950-1970-luvuilla, ja edessä on mittavat peruskorjaus- ja uudisrakentamistarpeet. Lisäksi terveyspalvelujen, myös erikoissai-raanhoidon, kysyntä tulee kasvamaan lähivuosikymmeninä merkittävästi. Väestötekijöiden kasvattava vaikutus palvelujen kysyntään on STM:n arvion mukaan vuodesta 2010 vuoteen 2030 yli 30 %. Sairaaloiden nykyiset tilat on suunniteltu tukemaan vuosikymmenten takaisia toimintamalleja ja väestö- ja aluerakennetta, eivätkä ne tue uusien toimintamallien, väestön muuttuneen alueellisen jakautumisen ja teknologioiden mahdollistamaa toiminnan tehosta-mista juurikaan nykyistä tuottavammaksi ja kustannustehokkaaksi.

Toiminnan kehittämisessä ja kallistuvan erikoissairaanhoidon kustannusten hallinnassa en-sisijaisena tavoitteena potilaiden mahdollisimman korkeatasoisen hoidon ja potilasturvalli-suuden lisäksi onkin tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. Tuottavuuden kasvu ja parantunut vaikuttavuus saavutetaan tehostamalla palveluprosesseja, kehittämällä työnjakoa ja osaamista sekä hyödyntämällä uutta IC- ja muuta teknologiaa selvästi nykyistä laajemmin.

Useimpien meneillään olevien sairaalahankkeiden tavoitteina on mm: resurssien joustava käyttö, ammatillisen työnjaon uudistaminen, tilojen ja toimintojen vakiointi, tietojärjestelmi-en ja teknologian hyödyntäminen, tehokkaat logistiset ratkaisut, tilojen viihtyisyys, monikäyt-töisyys ja muuntojoustavuus sekä energiatehokkuus ja uusiutuvien energialähteiden käyttö. Suuntaus on, että hoitoa siirtyy vuodeosastoilta avohoitoon, jossa voidaan toteuttaa yhä vaa-tivampia toimenpiteitä aiempaa lyhyemmin hoitoajoin ja taloudellisemmin. Sairaansijojen ja vuodeosastojen lukumäärä vähenee, mutta vastaavasti vuodeosastoilla hoidetaan yhä vai-keampia potilaita.

Edellä mainitut perusteet ja tavoitteet sairaaloiden uudistamiseksi ovat kiistattomia ja uu-distaminen on välttämätöntä. Sen sijaan aivan liian vähän on kiinnitetty huomiota yhteiskun-nassa tapahtuneeseen väestölliseen kehitykseen. Väestön jakauma ja painopiste on muuttu-nut rajusti viimeisten 50 vuoden aikana. Samalla myös sairaaloiden saavutettavuus on paran-tunut huimasti liikennejärjestelmien kehittymisen myötä. Myös lääketieteen erityisosaamisen varmistaminen vaatii sairaaloiden välisen työnjaon huolellista tarkastelua. Nämä kaikki tuli-si huomioida nykyistä vahvemmin maamme sairaalaverkon kehittämisessä.

Toiseksi kokonaiskoordinaatio terveyspalvelujen, etenkin sairaalaverkoston kehittämisessä on ollut viime vuosina poukkoilevaa tai sitä ei ole ollut. Toisin kuin kaikissa muissa pohjoismaissa sairaaloita on meillä lähdetty uudistamaan ilman valtakunnallista ko-konaiskoordinaatiota, tähän tulisi kiinnittää huomiota viimeistään nyt. Koordinaatioon liittyy myös rahoitusrat-kaisut. Valtion tulisikin löytää keinoja olla mukana ra-hoittamassa keskeisten sairaaloiden uudistamista ja ra-kentamista selvästi nykyistä enemmän. Rahoitusvastuu on nyt kokonaan kunnilla. Kuntatalouden yhä vaikeu-tuessa myös sairaaloiden välttämättömät investoinnit tu-levat suurennuslasin alle. Kansalaisten tärkeimpien pal-veluiden osalta uudistamista ei saa vaarantaa. ■

Pasi ParkkilaKehitysjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Terveysalan ammattilehti 76. vuosikerta

Toimitussirpa sarénPL 10 00671 Helsinki040-594 6404sirpa.saren@terveysjatalous.fi

Päätoimittaja:Tuomo Meriläinen

ToimitusneuvostoTuomo MeriläinenMerja HuismanPasi ParkkilaSirpa Sarén

IlmoitusmarkkinointiJe-Mark kyJukka ErikssonPelimannintie 15 K00420 Helsinki09-5489 3630050-339 6137info@je-mark.fiwww.je-mark.fi

IlmoitusaineistoForssa PrintEsko Aaltosen katu 2,PL 38 30101 Forssa03-4155 634fkp@forssaprint.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetForssa PrintMaija Mastovaara03-415 5674fax: 03-415 5730maija.mastovaara@forssaprint.fi

JäsenasiatOuti Kalskewww.terveysjatalous.fi kohdasta ”jäsenhakemus”

Julkaisija ja kustantajaTerveys ja talous ry

Ulkoasun suunnitteluJulle Oy

TaittoForssa PrintPirjo Tähtinen

Aikakauslehtien Liiton jäsen

Paino

ISSN 1797-8475

Lehden artikkeleiden kopiointi ilman kustantajan lupaa on kielletty

Sairaaloiden uudistaminen välttämätöntä

92/2013 Terveys ja Talous

Terveys ja Talous 2/201310

Takaisinsoittopalvelusta myönteiset kokemukset

Kyllön terveysaseman hoitaja tekee hoidon tarpeen arviointia puhelimessa.

2/2013 Terveys ja Talous 11

Asiakkaan ei tarvitse enää jonottaa puhelimessa, kun Helsingin terveysasemat ovat ottaneet viime vuonna käyttöön takaisinsoittopalvelun. Jos puheluun ei pystytä vastaamaan välittömästi, niin asiakkaan numero tallentuu järjestelmään ja hoitaja soittaa hänelle takaisin.

Meillä on Helsingin terveys-asemilta erittäin hyvät ko-kemukset takaisinsoitto-

palvelusta. Asiakkaat ovat pääosin olleet tyytyväisiä järjestelmään, tote-aa Helsingin sosiaali- ja terveysviras-ton neuvontapäällikkö Annikki Tho-dén.

– Haasteena ovat sellaiset henki-löt, jotka yksinkertaisesti eivät voi vastaanottaa takaisinsoittoa. Soitam-me kuitenkin kaikkiaan kolme ker-taa kaikille soittajille. Henkilökun-ta on samoin ollut erittäin tyytyväi-nen takaisinsoittopalveluun, koska puhelimen jatkuva pirinä on loppu-nut ja uuden puhelun voi vastaanot-taa, kun on saanut edellisen hoidet-tua kunnolla loppuun, mukaan luki-en puhelun kirjaus.

Hoidon tarpeen arvio yhdellä soitollaTakaisinsoiton käyttöönotto on An-nikki Thodénin mukaan vaikuttanut ainakin välillisesti vastaanotolle pää-syyn, koska kaikki saavat nyt yhtey-den omaan terveysasemaan.

– Puhelinkontaktissa arvioidaan hoidon tarve ja voidaan ohjata asia-kas oikeaan paikkaan. Ei aina vält-tämättä lääkärille, vaan tilanteen ja tarpeen mukaan esimerkiksi tervey-denhoitajalle, fysioterapeutille, psy-kiatriselle sairaanhoitajalle tai päih-dehoitajalle. Tilanteesta riippuen an-netaan soittajalle myös selkeät koti-hoito-ohjeet.

Teksti: Tarja ruuskaKuva: a. Thodén arkisTo,Pirjo somPasaari ja Tarja ruuska

Raportointi ja seuranta

Terveysasemilla raportoidaan ja seu-rataan takaisinsoittopalvelun toimi-vuutta.

– Saamme viikoittain volyymi- ja kuukausiraportit puheluvolyymistä, takaisinsoitoista, puhelujen kestosta ja siitä, kuinka nopeasti takaisinsoit-to toteutuu. Helsingin sosiaali- ja ter-veysvirastossa hoidetaan kuukausit-tain keskimäärin 120 000 - 130 000 pu-helua takaisinsoittopalvelun avulla, Annikki Thodén kertoo.

– Emme ole vielä tehneet mitään erillistä asiakastyytyväisyyskyselyä. Olemme mukana joka toinen vuosi tehtävässä terveysasematoiminnan THL:n asiakastyytyväisyyskyselyssä ja se tehtäneen seuraavan kerran syk-syllä 2014. Viime syksyn tulokset oli-vat erittäin hyviä Helsingin terveys-asemien ja neuvoloiden osalta.

Helsingissä takaisinsoittopalvelu on käytössä kaikilla terveysasemil-la, suun terveydenhuollossa, neu-volan keskitetyssä puhelinpalvelus-sa, omahoitotarvikejakelussa, ehkäi-syneuvonnassa sekä sosiaali- ja ter-veyspalvelujen neuvonnassa. Käyt-töönotot on tehty vaiheittain vuoden 2012 aikana.

Räätälöityä tekniikkaaAnnikki Thodénin mukaan pääkau-punkiseudulla ainakin Espoossa,

Vantaalla, Keravalla ja Kirkkonum-mella on terveysasemilla käytössä ta-kaisinsoittojärjestelmä.

– Jokaisella kaupungilla on omiin tarpeisiin räätälöity tekniikka. Hel-singin terveysasemilla toimintatavat ovat yhtenäisiä ja perustuvat muu-tama vuosi sitten hiottuun työpari-malliin. Terveysasemien avosairaan-hoidon vastaanotoilla toimintamalli-na on lautakunnan päätöksen mukai-sesti asiakaslähtöinen potilaan valin-nanvapauteen perustuva työparimal-li. Hoidon tarpeen arviointi, ajanva-raus ja potilaan hoito liittyvät yhteen. Palveluja kohdennetaan päivittäisellä lääkärin ja hoitajan tiiviillä yhteistyöl-lä hoitoa eniten tarvitseville. Merkit-tävänä apuna on potilaiden tuntemus ja välitön omalääkärin konsultaatio-mahdollisuus. Toiminnan tehokkuus perustuu juuri tähän kiinteään yhteis-työhön ja siihen, että yhdellä soitolla saadaan tehdyksi hoidon tarpeen ar-vio ja usein hoitokin, jolloin mahdol-lista lääkärinkäyntiä ei tarvita tai se voidaan korvata terveydenhoitajan, fysioterapeutin tai päihdetyöntekijän käynnillä. Avosairaanhoidon vastaan-ottojen ydintoimintaa on hoitajan pu-helimessa tekemä hoidon tarpeen ar-vio, Annikki Thodén korostaa.

Aika ratkaisevinAnnikki Thodén toteaa käytännön kokemusten ja seurannan osoitta-

Takaisinsoittojärjestelmä

Kun asiakas soittaa, hänen puhelinnumeronsa jää järjestelmään ja jonoon odottamaan.

- Asiakas kuulee nauhalta viestin, jossa häntä pyydetään valitsemaan annetuista vaihtoehdoista, mitä asiaa hänen puhelunsa koskee. - Puhelu yhdistyy hoitajalle. Jos kaikki hoitajat ovat varattuja, asiak-kaan numero tallentuu puhelinjärjestelmään ja hänelle soitetaan takai-sin numeroon, josta hän soitti tai johonkin toiseen ilmoittamaansa nu-meroon. - Kun asiakkaan vuoro tulee, hänen numeronsa tulee automaattisesti tarjolle ja hänelle soitetaan.- Takaisinsoitot soitetaan mahdollisimman nopeasti, vähintään saman päivän aikana.

Takaisinsoittopalvelu on tekninen apuväline hallita puhelumassaa ja tarjota se tasapuolisesti soitettavaksi hoitajalle. On tärkeää, että en-nen järjestelmän käyttöönottoa tehdään puhelinpalvelusta ao. yksikös-sä tarkka prosessikuvaus ja suunnitellaan, miten puhelut hoidetaan ja miten palvelu resursoidaan.

Terveys ja Talous 2/201312

neen, että mikäli takaisinsoitto to-teutuu alle tunnissa, ovat asiakkaat tyytyväisiä.

– Toisaalta, mikäli takaisinsoitto venyy useampaan tuntiin, alkavat asiakkaat ilmaantua terveysasemalle tai yrittävät soittaa esimerkiksi mo-nista eri numeroista ja soittojen mää-rä kasvaa. Käyttämässämme järjes-telmässä asiakas voi jättää vain yh-den takaisinsoiton samasta numeros-ta. Järjestelmä ilmoittaa, että numero on jo tallentunut järjestelmään. Järjes-telmän nauhoitukset voivat osittain tuntua hankalilta ja vaikeilta, mut-ta pääosin asiakkaat ovat osanneet käyttää palvelua.

Takaisinsoittopalvelu on tietojär-jestelmä ja siitä syystä siinä esiin-tyy ajoittain teknisiä ongelmia, esi-merkiksi palvelimissa. Vuoden aika-na meillä on ollut kaikkiaan 3-4 täy-dellistä järjestelmän kaatumista ja olemme siirtyneet varajärjestelmään tai kyenneet vain osittain käyttämään järjestelmää. Kaatumiset ovat erittäin harmillisia, koska asiakkaat reagoi-vat välittömästi ja ruuhkan purka-minen, valituksiin vastaaminen ja on-gelman selvittely vie kaikkien aikaa.

Kehittämistyötä jatkossakin – Terveysasemilla olemme ottaneet käyttöön kielivalikon – ruotsi ja eng-lanti – maaliskuun alkupuolella, ja muutamme hieman puhelinpalve-luaikoja. Järjestelmän kehittämistä teemme jatkossakin ja meillä on jo joitakin aihioita kehittämistoimiin. Tarkoitus on laajentaa takaisinsoitto-palvelua myös muihin toimintoihin ja sosiaalipalveluihin yhteydensaan-nin parantamiseksi.

– Takaisinsoittojärjestelmiä on pi-lotoitu viidellä terveysasemalla vuo-sina 2009 – 2011. Niiden perusteella päädyttiin käytössä olevaan järjestel-mään. Tehtäväni uudessa sosiaali- ja terveysvirastossa on toimia neuvon-tapäällikkönä ja siihen kuuluu neu-vontapalvelun koordinointi koko vi-rastossa mukaan lukien takaisinsoit-topalvelun kehittäminen.

Resursoinneista huolehtiminenAnnikki Thodén toteaa, että projekti

Annikki Thodén on toiminut Helsingin terveyskeskuksessa projektipäällikkö-nä vuodet 2010 - 2012 ja hän on ollut mukana puhelinpalveluprojektissa kevääs-tä 2011 alkaen, jolloin päätettiin koko terveyskeskusta koskevasta puhelinprojek-tista.

sujui suunnitelmien mukaan lukuun ottamatta sitä, että käyttöönottojen aikataulu viivästyi teknisistä syistä noin kolme kuukautta.

– Yhteistyö eri projektiryhmissä sujui erinomaisesti ja toiminnan vas-tuuhenkilöt olivat erittäin aktiivisia ja kiinnostuneita projektin eri vai-heissa. Vastuuhenkilöiden ja johdon osuus on ollut merkittävä, koska uu-si puhelintekniikka tuo myös toimin-nallisia muutoksia, joiden johtami-

nen ja läpivienti ovat johdon tehtäviä. Kriittisimmiksi kohdiksi muodos-

tui puhelintyön johtaminen ja resur-sointi, koska ilman sen onnistumis-ta puhelinpalvelun hoitaminen ei on-nistu. Se tarkoittaa myös sitä, että pu-helintyö priorisoidaan ja huolehdi-taan resurssien riittävyydestä. ■

2/2013 Terveys ja Talous 13

Keski-Suomen Seututerveyskes-kuksen toimitusjohtaja, vas-

taava lääkäri Reijo Räsänen ker-too, että takaisinsoittojärjestelmä on toiminut alueella hyvin. Toi-minta käynnistettiin vuoden 2011 alussa.

– Toimipaikoittain on vielä jon-kin verran vaihtelua. Esimerkik-si viime vuonna seututerveyskes-kuksen 46 000 asukkaan alueella, viiden viikon yhtäjaksoisessa seu-rannassa arkipäivisin, normaalina työaikana puheluja tuli eri toimi-paikkoihin yhteensä 21 600, joissa soittajia oli 17 300. Suoraan vastat-tiin 81 %:iin tulleista puheluista ja noin 12 prosenttia yhteydenotois-ta toteutui takaisinsoiton kautta, eli yhteensä 93 % soittajista sai yh-dellä puhelulla hoidetuksi asian-sa. Kolme neljäsosaa puheluista oli hoidettu alle viidessä minuutissa. Keskimäärin takaisinsoittokin teh-tiin 15 minuutissa. Soittopyynnön jättäneistä 95 prosenttia tavoitet-

tiin takaisinsoitolla, Reijo Räsänen kertoo.

Malttia soittajalta– Jos kaikki soittajat olisivat jättä-neet soittopyynnön, jos ei heti vas-tattu, ja olisivat malttaneet odot-taa aina takaisinsoittoa yrittämät-tä soittaa uudelleen, niin yhdellä soitolla lähes 100 prosenttia soitta-jista olisi saanut yhteyden terveys-asemalleen. Alueen terveysasemis-ta Laukaa on kuormitetuin asiakas-määrältään. Ruuhka-aikaan voi tulla jopa kymmeniä puheluita yh-tä aikaa. Toisaalta aamusta, jolloin on eniten vastaanotto-toimintaa, myös puheluita tulee paljon, ei-kä henkilöstöä tahdo kaikkeen toi-mintaan yhtä aikaa riittää, Räsänen miettii.

– Tärkeintä takaisinsoittojärjes-telmän toimivuudelle on, että asi-akkaat odottavat takaisinsoittoa, jos ei pian vastata, eivätkä soita uu-

delleen eri numeroista. Näin terve-ysasemilla puhelinliikenteen, ajan-varauksen ja hoidon tarpeen arvi-oinnin osalta voidaan toiminta jär-jestää tehokkaimmin.

– On erinomaista, että takaisin-soittojärjestelmää pystytään seu-raamaan ja raportoimaan ja niiden perusteella kehittämään toimintaa, Räsänen korostaa.

Keski-Suomessakin kokemukset hyviä

Terveys ja Talous 2/201314

yksittäiset yhteydet eivät enää riitä vaan potilastiedoille on rakennetta-va valtakunnantasoinen järjestelmä.

Muodosteilla on Kansallinen ter-veysarkisto eli KanTa. Sähköisellä asiakastietojärjestelmällä tavoitellaan asiakastietojen tehokasta hallintaa se-kä niiden ajantasaisuutta. Tavoittee-na on myös entistä parempi tietotur-va. Näin on määrä rakentaa potilas-tietojen sähköinen arkisto, joka pal-

Jotta alueelliset terveydenhuollon yksiköt voivat liittyä KanTaan, pitää niiden muokata potilastietojärjestelmänsä yhteensopiviksi.

Sähköiset potilaskertomukset ovat nykyään jo arkipäivää käy-tännöllisesti katsoen jokaisessa

terveyskeskuksessa ja sairaalassa. Po-tilaskertomuksia alettiin laatia säh-köisesti 1980-luvun alkupuolella.

Vuosituhannen vaihteessa ryhdyt-tiin sähköisiä potilastietoja siirtä-mään alueellisesti - sitä ennen ne oli-vat siirtyneet vain yhden sairaalan si-sällä. Nyt on tultu vaiheeseen, jossa

Kansallinen terveysarkisto panee potilastiedot kiertämäänTeksti: Esa TuominEn

2/2013 Terveys ja Talous 15

velee niin terveydenhuollon ammat-tilaisia kuin kansalaisiakin.

”Tiedon välityspiste”Sosiaali- ja terveysministeriön erityis-asiantuntija Teemupekka Virtanen on ollut tiiviisti mukana Kansallisen terveysarkiston suunnittelutyössä. Hänen mielestään puhuminen arkis-tosta on oikeastaan harhaanjohtavaa.

- Pikemminkin on kysymys tieto-jen vaihtopaikasta tai hakemistosta. KanTassa ei käsitellä tietoa, kuten ter-veydenhuollon yksiköiden potilastie-tojärjestelmissä tehdään. Siksi Kan-Ta ei korvaa potilastietojärjestelmiä vaan sen tehtävänä on huolehtia sii-tä, että tieto säilyy ja liikkuu. Potilas-tietojärjestelmä on se, jota käytetään päivittäisessä työssä ja KanTa pysyy ikään kuin taustalla.

KanTa koostuu kolmesta osasta: sähköisestä lääkemääräyksestä eli e-reseptistä, potilastietoarkistosta ja kansalaisen mahdollisuudesta katsel-la omia terveystietojaan netin kautta. Järjestelmän on määrä tulla voimaan asteittain, mutta osittain KanTa on jo nyt toimivaa todellisuutta.

- e-Resepti on jo laajasti käytössä. Sen voimaansaattaminen on julkisel-la sektorilla lopuillaan, erityisasian-tuntija Teemupekka Virtanen sanoo.

- Potilastietojen välityspalvelu on KanTan pahiten kesken oleva osa. Arkisto on kyllä olemassa ja se toi-mii, mutta terveydenhuollon yksiköi-den järjestelmät eivät ole vielä ”kyp-syneet” käyttämään sitä.

- Kansalaisten mahdollisuus tut-kia tietojaan KanTassa on jo olemas-sa. Sitä mukaa kun arkistoon tulee li-sää tietoa, palvelun merkitys kasvaa.

Virtasen mukaan Kanta ei ole kos-kaan ”valmis” vaan siihen tulee tie-toa kaiken aikaa lisää. Puolentoista vuoden kuluttua järjestelmän pitäisi olla laajasti käytössä.

- Ensin KanTaan integroituu julki-nen terveydenhuolto, sen jälkeen yk-sityinen, Virtanen luonnehtii marssi-järjestystä.

Suomi kuuluu edelläkävijöihin

Sähköisessä muodossa säilytettävät potilaskertomukset on säilytetty kun-kin terveydenhuollon yksikön omas-sa potilastietojärjestelmässä. Siel-tä ne on jouduttu tulostamaan pape-rille arkistointia varten. Tähän Kan-Ta tuo muutoksen kunhan kaikki tie-tojärjestelmät toimivat keskenään yh-teensopivasti. KanTa on ainoa arkis-tolaitoksen potilastietojen pysyväis-arkistointiin hyväksymä sähköinen järjestelmä.

Reseptit on tähän asti kirjoitettu jo-ko paperisille lomakkeille tai soitettu puhelimella apteekkiin. Ongelmak-si on muodostunut esimerkiksi kä-sin kirjoitetun reseptin virheellinen tulkinta apteekissa tai reseptien vää-rentäminen. Tietotekniikasta haetaan nyt apua näihin ongelmiin. Tulevai-suudessa potilaan ei enää tarvitse säi-lyttää paperille kirjoitettuja reseptejä vaan lääkemääräykset ovat tallennet-tuina sähköiseen muotoon.

KanTa tallentaa potilastiedot kes-kitetysti ja yhdenmukaisella tavalla. Jos potilas antaa siihen luvan, voivat terveydenhuollon ammattihenkilöt käyttää kaikkia potilaan tietoja mis-sä tahansa sairaalassa tai terveyskes-kuksessa. Vastaavasti kansalaiset voi-vat tutkia omia resepti- ja potilastie-tojaan Internetin välityksellä pankki-tunnuksia käyttämällä.

Jotta terveydenhuollon yksiköt sai-sivat hyötyä Kansallisesta terveysar-kistosta, pitää niiden potilastietojär-jestelmien olla yhteensopivia KanTan kanssa. Parhaillaan on menossa työ potilasjärjestelmien uudistamiseksi niin, että yhteensopivuus taataan.

- Suomi on sähköisen arkistoin-nin kehittelytyössä kärjessä niin Eu-roopassa kuin maailmanlaajuisesti-kin. Asiaa on tietenkin vaikea mi-tata, mutta arvioin, että viiden par-haan maan joukossa olemme, stm:n erityisasiantuntija Teemupekka Vir-tanen sanoo.

- Meillä kaikki potilastiedot ovat sähköisessä muodossa. Harvassa maassa sähköisellä järjestelmällä on tällainen peitto.

Turha kiire pois

Kahdeksan sairaanhoitopiirin omis-taman Medi-IT Oy:n kehityspäällik-kö Juhana Suurnäkki pitää KanTa-hanketta siinä mielessä hankalana projektina, että lainsäädännön aset-tamat takarajat vaativat paljon pon-nisteluja terveydenhuollon kentällä.

- Kun määräajat on kirjattu lakiin, on olemassa jatkuva paine tehdä asi-oita nopeammin kuin on järkevää, tai edes mahdollista. Uskoakseni po-tilastietojärjestelmistä saadaan Kan-Ta-yhteensopivia ajallaan. Haaste on, kuinka tekeillä olevat kansalliset toi-mintamallit saadaan hiottua niin, että kokonaisuus palvelee sujuvasti sekä terveydenhuollon ammattilaista että potilasta.

- Vasta ensimmäisten kokonaisten käyttöönottojen kautta selviää, kuin-ka haastavasta työstä on kysymys. Terveydenhuollon organisaatiot te-kevät parhaansa, mutta oma roolinsa on myös kansallisilla toimijoilla. Pel-kään, että aikataulu osoittautuu vie-läkin liian vaativaksi. Toivottavasti laatu kuitenkin merkitsee enemmän kuin aikataulu, jos tiukka paikka tu-lee, Suurnäkki toteaa.

KanTa-tietojärjestelmäpalvelujen perustamiskustannukset rahoit-taa valtio, joka myös varaa budjet-tiin vuosittaiset käyttömenot. Ter-veydenhuollon organisaatiot vastaa-vat kuitenkin suurimmalta osalta it-se omien järjestelmiensä kehittämis-kustannuksista sekä käyttöönotosta ja käytön kustannuksista.

- KanTa-järjestelmä on aiheutta-nut valtiolle vuosina 2003-2012 noin 200 miljoonan euron kulut. Se ei ole paljon kansainvälisessä vertailussa. Vastaavasti esim. sähköisen reseptin käyttöönotto tuo kustannussäästöjä, erityisasiantuntija Teemupekka Vir-tanen stm:stä arvioi.

Julkisuudessa on liikkunut toisen-laisiakin lukuja - on puhuttu lähes kahden miljardin euron kustannuk-sista.

- Tällöin on laskettu virheellises-ti mukaan kustannukset, jotka koi-tuisivat valtiolle ja terveydenhuollon yksiköille, jos kaikki potilastietojär-

Terveys ja Talous 2/201316

jestelmät vaihdetaan uusiin. Mutta näinhän ei tehdä vaan osa nykyisin käytössä olevista potilastietojärjestel-mistä voidaan tehdä KanTan kanssa yhteensopiviksi pienellä säädöllä.

”Liittyminen tulee kalliiksi”Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tietohallintojohtaja Yrjö Koivusalon arvion mukaan KanTaan liittyminen tulee melko kalliiksi.

- Järjestelmälle on asetettu kovat vaatimukset ja viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana olemme jo maksaneet oman potilastietojärjes-telmämme uudistamisesta melkoi-sen summan. Useamman miljoonan euroa joudumme tähän satsaamaan.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopii-rin käytössä on Uranus-potilastie-tojärjestelmä, jonka toiminta on pa-rantunut Koivusalon mielestä vuosi vuodelta. Sen pitäisi olla ”KanTa-yh-

teensopiva” vuonna 2014.- Hitaastihan tämä projekti tuntuu

etenevän. Puolentoista vuoden ku-luttua pitäisi julkisen sektorin liittyä Kanta-järjestelmään, joten pelkään ajan käyvän vähiin.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopii-ri on päässyt liittymään e-reseptijär-jestelmään jo viime vuonna ja sen toi-minta on sujunut Koivusalon arvion mukaan moitteettomasti.

Tampereen Hatanpään sairaalan johtava lääkäri Erkki Lehtomäki pi-tää Kansallista terveysarkistoa tar-peellisena hankkeena. Hän muistut-taa, että nyt on myös harkittava, tar-vitaanko keskitetyn arkiston lisäksi alueellisia arkistoja.

- Tästä asiasta on esitetty ammatti-henkilöiden piirissä kahdenlaisia kä-sityksiä. Täytyy miettiä tarkkaan, on-ko liian iso riski panna kaikki arkis-toitava tieto keskitettyyn, koko maan kattavaan arkistoon.

Lehtomäki näkee KanTan hyödyt

ennen muuta siinä, että Tampereen kaupungin terveydenhuoltoyksiköis-sä voidaan nähdä muuallakin Suo-messa asioineiden potilaiden tiedot. Tähän mennessä kaupungin tervey-denhuoltohenkilöstö on voinut näh-dä tietoja vain TAYS:n lähetepalau-tejärjestelmän kautta. Myös TAYS:n laboratorio- ja kuvantamistulokset ovat olleet kaupungilla käytettävis-sä, mutta potilaskertomuksia ei ole saatu työtä helpottamaan.

- Toivon, että KanTaan sijoitettua tietoa voidaan jokapäiväisessä työs-sä käyttää sujuvasti niin, ettei järjes-telmään tunnistautuminen ja suostu-musten hallinta muodostu liian mo-nimutkaiseksi prosessiksi. ■

Apotti - lyhennys sanoista asiakas- ja potilastieto-järjestelmäpalvelu - on pääkaupunkiseudun kun-

tien ja HUS:n yhteishanke sosiaali- ja terveydenhuol-lon palvelujen parantamiseksi. Sen tarkoituksena on tuottaa toimijoiden käyttöön kansainvälisesti korkea-tasoinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä.

- Apotin taustalla on terveydenhuollon ammatti-laisten tyytymättömyys nykyiseen potilastietojärjes-telmään. Hankittavalla järjestelmällä haetaan sulavaa tiedon kulkua luomalla yksi, yhteinen ja mahdollisim-man kattava asiakas- ja potilastietojärjestelmä, kertoo Apotin projektipäällikkö Mikko Rotonen.

Apotti on vastaavankaltainen potilastietojärjestelmä kuin mitä ovat esim. Uranus, Effica ja Pegasos. Sen tar-koitus ei ole korvata KanTaa vaan sekä käyttää Kan-sallisen terveysarkiston tietoja että tuottaa tietoja ar-kistoon.

- Apotin ansiosta kommunikointi potilaan kanssa tu-lee monipuolisemmaksi. Apotin kehittelyssä on ollut mukana edustajia potilasjärjestöistä, koska haluamme ottaa kansalaisen aivan aidosti huomioon suunnittelu-työssä, Rotonen sanoo.

Apotti syntyy pääkaupunkiseudulleTavoitteena on, että Apotin ansiosta kuntalaista kos-

kevat tiedot ovat käytettävissä reaaliajassa siinä pai-kassa, missä hän asioi. Tämän odotetaan lisäävän yh-täältä asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä toisaalta nopeuttavan palvelua.

Apotin erikoisuus on siinä, että se sulkee piiriinsä sekä terveydenhuollon että sosiaalitoimen asiakastie-dostot. Tästä seuraa sellainen hankaluus, että yhden toimittajan ratkaisua ei ole olemassa vaan terveyden-huollon ja sosiaalitoimen tietojärjestelmät pitää hank-kia erikseen.

Apotissa ovat mukana HUS:n lisäksi Helsinki, Van-taa, Kirkkonummi, Kerava ja Kauniainen. Espoo oli aluksi mukana, mutta se päätti vetäytyä hankkeesta.

HUS:n ja Apotissa mukana olevien kuntien potilas- ja asiakastietojärjestelmien vuosikustannukset ovat nykyään noin 50 milj. euroa ja 10 vuoden kustannuk-set siis noin 500 milj. euroa. Apotin 10 vuoden ko-konaiskustannuksiksi arvioidaan 350-450 milj. euroa, missä ovat mukana järjestelmän hankintakulut.

- ET

2/2013 Terveys ja Talous 17

tioiden terveydenhuoltojärjestelmiä. Suomessa terveydenhuollon kaksika-navainen rahoitus voi aiheuttaa ongel-mia EU-lainsäädännön näkökulmasta. Omavastuuosuusmalli asettaisi yksi-tyiset palveluntuottajat huonompaan asemaan verrattuna ulkomailla ole-viin palveluntuottajiin, kun taas sai-rausvakuutuskorvaukseen perustu-va malli asettaisi potilaat eriarvoiseen asemaan, kun he saisivat kotimaassa vain sv-korvauksen ja ulkomailla asia-kasmaksulla.

Suomeen tullaan perustamaan kan-sallinen yhteyspiste rajat ylittävään terveydenhuoltoon liittyvää potilas-tiedotusta ja valtioiden välistä tieto-jenvaihtoa varten. Yhteyspisteen pää-tehtävänä olisi tarjota tietoa hoitoon hakeutumisesta Suomesta ulkomail-le ja ulkomailta Suomeen.

Lisäksi Suomeen tullaan perusta-maan uusi toimielin, jonka tarkoituk-

Potilasdirektiivi eli direktiivi po-tilaan oikeuksista rajat ylittä-vässä terveydenhuollossa hy-

väksyttiin EU:ssa 2011. Jäsenmailla on 30 kuukautta aikaa toimeenpanna direktiivi.

Sosiaali- ja terveysministeriö on lä-hettänyt arviomuistion lausunnoille, joita odotetaan maaliskuun puoleen-väliin mennessä. Sitten hallituksen esitys lähtee eduskuntaan ja laki tu-lisi voimaan 1.1.2014 samaan aikaan, kun potilaan kotimainen valinnanva-paus laajenee.

Vuoden 2014 alussa voimaan tule-va potilasdirektiivi antaa potilaalle oikeuden saada ulkomailla annetus-ta hoidosta saman korvauksen kuin mihin hän olisi oikeutettu omassa maassaan. Edellytyksenä on, että hoi-to kuuluu hänen kotimaansa palvelu-valikoimaan.

Potilas maksaa potilasdirektiivin tilanteissa aina ensin itse saamansa hoidon ja hakee kustannuksiin jälki-käteen korvausta Suomessa. Suomen kaksikanavaisessa järjestelmässä kes-keinen kysymys on, korvataanko hä-nelle hoitokustannus kuten jos hoito olisi annettu Suomen julkisessa terve-ydenhuollossa vai kuten jos hänet oli-si hoidettu yksityissektorilla.

Lausunnolle on lähtenyt neljä vaih-toehtoista kustannusten korvausmal-lia: omavastuuosuusmalli, sairausva-kuutuskorvaukseen perustuvat mal-li sekä hoitosuhteeseen ja ennakkolu-paan perustuvat mallit.

Kuntien kannalta omavastuuosuus-malli on kaikkein ongelmallisin. Sii-nähän potilas voisi mennä ulkomail-le hoitoon ilman minkäänlaisia rajoit-teita: ilman lähetettä, ilman lääkäriä portinvartijana. Tämä aiheuttaisi suu-ria lisäkustannuksia julkiselle tervey-denhuollolle, joskin lisäkustannusten suuruutta on mahdoton etukäteen ar-vioida.

Potilasdirektiivi sinällään on ristirii-tainen: se vahvistaa potilaan oikeuk-sia hakea hoitoa ulkomailta, mutta sen tarkoituksena ei ole muuttaa val-

Potilasdirektiivi lausunnolla

Korvausmallit Omavastuuosuusmalli- potilaalle ulkomailla aiheutunut kustannus korvataan enintään siihen määrään saakka, joka vastaa potilaan kotikunnan julkisen terveyden-huollon kustannuksia. Potilas maksaa asiakasmaksun ja mahdollisen yli-määräisen hoitokustannuksen, jos hoidon kustannus on suurempi kuin kotikunnan maksama kustannus.- kustannusvastuu on potilaan kotikunnalla.

Sairausvakuutuskorvaukseen perustuva malli- potilas saa Kela-korvauksen ulkomailla saamastaan hoidosta.- vastaa nykytilaa.

Hoitosuhteeseen perustuva malli- jos potilaalla on hoitosuhde Suomen julkisessa terveydenhuollossa, po-tilaalle korvataan kustannuksia julkisen terveydenhuollon kustannusten perusteella. Jos hoitosuhdetta ei ole, maksetaan sv-korvaus.

Ennakkolupaan perustuva malli- jos potilaalle on myönnetty ennakkolupa, potilaalle korvataan kustan-nukset julkisen terveydenhuollon kustannusten perusteella. Jos ennak-kolupaa ei ole, maksetaan sv-korvaus.

sena on määritellä, mitä kuuluu suo-malaiseen palveluvalikoimaan sisäl-täen sekä julkisen terveydenhuollon palvelut että sairausvakuutuksen sai-raanhoitokorvaukset (ns. Kela-korva-ukset).

On vaikea arvioida, kuinka moni suomalainen hakeutuu hoitoon ul-komaille. Jo se, että hoidon kustan-nus täytyy ensin maksaa itse, rajoittaa hoitoon hakeutumista ulkomaille. Sa-moin se, että matkakustannukset kor-vattaisiin kaikissa malleissa sairaus-vakuutusrahastosta vastaavasti kuin Suomen sisällä eli lähimpään hoito-paikkaan asti. Näin ollen heikommas-sa taloudellisessa tilanteessa olevat henkilöt eivät pysty käyttämään tätä palvelua. Kielitaito tullee myös ole-maan yksi rajoittava tekijä: jos kom-munikointi hoitavan lääkärin kans-sa on vaikeaa, tämä saattaisi aiheut-taa myös potilasturvallisuusongelmia.

HannElE HäkkinEnerityisasiantuntijaKuntaliitto

TEro TynierityisasiantuntijaKuntaliitto

Terveys ja Talous 2/201318

Potilaskohtaisissa monipalvelupäätteissä toimivat perusasiat– lisukkeet puuttuvat vielä

Teksti: Päivi KantonenKuva: SirPa Sarén

Hematologian apulaisosastonhoitaja Mika Mustajärvi esittelee monipalvelupäätettä. Television läheisyys ja netti ovat saaneet kiitosta.

Meilahden Kolmiosairaala on ensimmäinen maamme sairaaloista, jossa otettiin käyttöön potilaskohtaiset monipalvelupäätteet marraskuussa 2010. Yhteensä päätteitä on 75 kappaletta, joista 35 sijaitsee hematologian osastolla.

2/2013 Terveys ja Talous 19

Hematologia tutkii ja hoitaa verisairauksia, kuten akuut-teja leukemioita. Koska hoi-

dot vaikuttavat heikentävästi poti-laiden vastustuskykyyn, hoidetaan heitä eristyshuoneissa. Tämä suojaa potilaita ulkopuolelta tulevilta bak-teereilta. Keskimääräisesti hemato-logian osastolla viivytään 2–4 viik-koa, joskus jopa pidempään. Tämän vuoksi hematologian osasto onkin ollut hyvä paikka potilaskohtaisille monipalvelupäätteille, joita on py-ritty sijoittamaan Kolmiosairaalassa juuri eristyshuoneisiin.

– Potilaskohtaiset monipalvelu-päätteet ovat kosketusnäytöllisiä vieterivarren avulla seinästä roikku-via 15-tuumaisia näyttöjä, joissa on tv, radio ja nettiyhteys sekä hoitaja-kutsujärjestelmä. Hoitajakutsujärjes-telmän kännykät toimivat langatto-massa verkossa, kun taas monipal-velupäätteen nettiyhteys toimii vie-terivarren kautta nopeassa kuitukaa-peliverkossa. Perusasiat toimivat hy-vin, mutta lisukkeita odotellaan vie-lä, tiivistää Meilahden Kolmiosairaa-lan hematologian osaston apulais-osastonhoitaja Mika Mustajärvi.

Ajanvietettä eristyshuoneeseen netistäPotilaskohtaisia monipalvelupäätteitä on käytetty pääsääntöisesti television katsomiseen ja nettisurffailuun.

– Nettiyhteydellä on suuri merki-tys potilaalle, joka ei voi poistua huo-neestaan. Osa iäkkäistä potilaista ei ole osannut kaivata nettiä, mutta osas-tolla he ovat tutustuneet sen käyttöön, Mustajärvi kertoo.

Kosketusnäytölliset laitteet ovat helppoja käyttää. Niissä ei tarvita hiir-tä, mikä on tärkeää etenkin iäkkääm-mille ihmisille. Kosketusnäyttöä on helpompaa painaa sormella kuin yrit-tää osua tiettyyn kohtaan hiirellä. Li-säksi päätteet ovat helppoja käynnis-tää: virtanappi on näytön reunassa ja aloitusvalikossa on isot kuvakkeet te-levision katsomista, radion kuuntelua ja nettisurffausta varten.

– Näyttöön on asennettu valmiiksi kamera, mutta sovellukset eivät vie-lä salli sen käyttöä, joten kuvapuhe-lut omaisten kanssa Skypen avulla ei-vät valitettavasti onnistu. Myös java-tuki puuttuu, joten kaikki nettisivut

eivät välttämättä toimi. Esimerkiksi Sampo-pankin asiakkaat eivät pääse verkkopankkiin monipalvelupäätteel-lä, Mustajärvi harmittelee.

Muitakin lisukkeita toivotaan. Tu-levaisuudessa monipalvelupäätteeltä voisi kenties ladata tai vuokrata elo-kuvan tai ostaa e-kirjan. Palvelut ja erilaiset toteutusvaihtoehdot hakevat vielä muotoaan, mutta tulevaisuudes-sa ne voisivat olla mahdollisia.

Kutsu hälyttää oman hoitajan kännykässäViihdekäytön lisäksi potilaskohtaisilla monipalvelupäätteillä on tärkeä mer-kitys hoitotyön ja henkilöstön kan-nalta. Potilas voi painaa nappia, jol-loin hänen omalla hoitajallaan piip-paa kännykkä. Jos ensisijainen hoitaja ei kuittaa kutsua 30 sekunnissa, hälyt-tää kutsu seuraavalla hoitajalla ja niin edelleen. Halutessaan hoitaja voi ot-taa potilaaseen puheyhteyden tai käy-dä paikan päällä katsomassa, mitä asi-aa potilaalla on.

– Aiemmin potilaan napin painallus hälytti koko osaston ja hälytys kuului kaikissa tiloissa henkilöstön taukotilo-ja sekä potilaiden ja omaisten päiväsa-leja myöten. Uusi hoitajakutsujärjestel-mä on rauhoittanut osastoa ja aluksi oli jopa oudon hiljaista, Mustajärvi kertoo.

Uudessa järjestelmässä on hyvät ja huonot puolensa. Hyvää on osaston rauhoittuminen melusta sekä potilas-kohtaiset hoitajat. Kännykän piipates-sa omalla hoitajalla on usein jo aavis-tus siitä, mitä asiaa potilaalla on. Toi-saalta aiemmin potilaan kutsuessa asi-an saattoi hoitaa se sairaanhoitaja, jo-ka oli lähinnä potilasta.

Tietojen kirjaus tarkentuu ja nopeutuuTulevaisuutta ovat myös reaaliaikaiset potilastietojen ja mittausten kirjaami-set. Nykyisin hoitajat kirjoittavat tie-toja potilaan voinnista muistilapuil-le, jotka kirjataan potilastietojärjestel-mään toimistotiloissa olevilla tietoko-neilla. Ennen koneelle pääsyä hoitajal-le voi tulla muitakin kirjattavia asioita ja muistilista kasvaa.

– Uskon, että kirjaaminen olisi tar-kempaa, jos sen voisi tehdä reaaliajas-sa potilaskohtaisella monipalvelu-päätteellä potilaan huoneessa. Hoito-

henkilökunnalla ja lääkäreillä on mah-dollisuus kirjautua potilaan tietoihin sähköisellä toimikortilla, mutta tässä vaiheessa järjestelmä on vielä niin ää-rettömän hidas, ettei sitä käytetä. Uu-sien laitteiden käytössä on aina alku-kankeutta ja päivityksiä odotellaan, Mustajärvi toteaa.

Reaaliaikainen kirjaaminen helpot-taisi henkilökunnan työtä, mutta hyö-dyttäisi luonnollisesti myös potilaita. Järjestelmä mahdollistaisi esimerkik-si laboratoriotulosten kirjaamisen, jol-loin potilas pääsisi itse tarkastelemaan päätteeltä testituloksia ja muita potilas-tietojaan.

Päätteet yleistyvät remonttien myötäMeilahden Kolmiosairaalan hemato-logian osaston apulaisosastonhoita-ja Mika Mustajärvi suosittelee poti-laskohtaisten monipalvelupäätteiden käyttöönottoa pienin varauksin. Ylei-nen mielipide on myönteinen, mutta hän toivoo, että muut sairaalat saisivat laitteet hieman valmiimpina ja kehitty-neempinä.

– Päivityksiä tulee noin puolen vuo-den välein. Toivelistalla on monta asi-aa, mutta nähtäväksi jää milloin ne kaikki toteutuvat, Mustajärvi toteaa.

Hän uskoo päätteiden yleistyvän myös muissa sairaaloissa. Laitteita tu-lee sitä mukaa, kun sairaaloissa teh-dään muita laajempia remontteja. Esi-merkiksi Keski-Suomen sairaanhoito-piirin tietohallintojohtaja Matti Pysäys kertoo, että potilaskohtaiset monipal-velupäätteet otetaan käyttöön uuden keskussairaalan valmistuttua.

– Kun tekniikka kehittyy ja yleistyy, tippuvat myös hinnat. Meidän lait-teemme ovat Siemens Enterprisen toi-mittamat, mutta tarjoajia on muitakin. Toimittajaa valittaessa kannattaa pun-taroida kustannusten lisäksi päätteiden käytettävyys, kehitettävyys sekä integ-roiminen muihin olemassa oleviin jär-jestelmiin kuten potilastietokantaan, Mustajärvi neuvoo.

Heillä henkilöstö sai parin tunnin koulutuksen laitteiden käyttöön ja se oli Mustajärven mielestä riittävä.

– Alkuun meillä ei ollut potilaille oh-jetta päätteiden käytöstä. Yksinkertai-nen laminoitu A4:n mittainen ohje on riittävä, mutta se kannattaa tehdä he-ti alussa, Mustajärvi lisää. ■

Terveys ja Talous 2/201320

Pudasjärvi, Nivala ja Oulu ensimmäiset testipaikkakunnat

Pitempään kotona monimuuttujatiedon avulla

Teksti: Martti ahlsténKuvat: Martti ahlstén, Esko alasaarEla

Tapio Pihlajamaa seuraa mielellään tietoa, jota hänen hyvinvoinnistaan on kerätty. - Tässä kohtaa olen käymässä kirkossa. Tuossa kuuntelen saarnaa, kun aktiivisuusmittari ei ole kirjannut juuri mitään. Tuossa kohtaa laulan, hän tulkitsee pylväs-kuviota.

Iäkkäiden kotona selviytymistä tukevaa teknologiaa kehitetään kiivaasti. Yleensä mitataan ja seurataan yhtä asiaa kerrallaan. Oulun yliopiston SIMSALA-projektissa selvitetään, miten voidaan hyödyntää tietoa, joka kerätään ja lähetetään langattomasti monesta kotona olevasta laitteesta yhtä aikaa.

2/2013 Terveys ja Talous 21

ti. Haasteita ovat silloin mittalaittei-den tarkkuus, tiedon siirron luotet-tavuus ja tietoturva, suuren tietoai-neiston yhtä aikainen kerääminen ja sen analysointi, Myllylä selvittää.

Kiinnostaa yrityksiäProjektipäällikkö Hannu Sorvoja pai-nottaa, että kotona selviytymistä tu-kevan teknologian kehittämiselle on suuri yhteiskunnallinen tilaus, kun väestö ikääntyy ja hoitohenkilökun-nan määrä vähenee.

- Tällaisen teknologian kehittämi-nen kiinnostaa myös yrityksiä. Tek-nologiayrityksille se tarjoaa mahdolli-suuden kehittää uusia tuotteita ja pal-veluyrityksille mahdollisuuden tarjo-ta koteihin palveluita, jotka täydentä-vät julkisia palveluita.

Laitteiden lisäksi tarvitaan tiedon jalostamista. Kun Tapio Pihlajamaan kotoa kerätty tieto tulee yliopiston laboratorioon, sitä pystyvät analy-soimaan vain tutkijat. Tulevaisuu-den mittalaitteet kotona ovat kuiten-kin yhteydessä omaisiin sekä kunnal-lisiin ja yksityisiin palveluihin. Silloin tiedon pitäisi olla niin sanotusti sel-kokielellä.

Nyt tiedon avulla voidaan seurata mitattavan tilaa reaaliaikaisesti. Ta-

voitteena on kuitenkin pystyä myös ennakoimaan.

- Tämä on toistaiseksi vain oletta-musta, mutta voi olla, että tulevai-suudessa voidaan ennustaa esimer-kiksi kohonnut kaatumisen riski ihmi-sen itse kirjaamien mielialamuutosten perusteella. Tai painon vähentyminen saattaa kieliä siitä, että on syntynyt nestevajausta, kun janon tunne on ka-donnut. Monimuuttujista kootun tie-don avulla voitaisiin toimia ennalta ehkäisevästi, mutta tiedon pitäisi olla sellaisessa muodossa, että omaiset tai hoivahenkilöstö ymmärtävät sen hel-posti, Hannu Sorvoja pohtii.

Rohkea kokeilija- Tämä kyllä vaatii sen, että hallitsee tietokoneen normaalin peruskäytön. Se voi olla nyt useille ylittämätön kynnys, mutta eläkeikään tulee ko-ko ajan lisää niitä, jotka osaavat ko-neita käyttää. Ja kai tämä vaatii vä-hän uskallusta kokeilla jotakin aivan uutta. Hienoa on, että kaikkea kerty-nyttä tietoa voi itsekin katsoa omal-ta koneelta, Tapio Pihlajamaa sanoo.

SIMSALAn koekäyttöön etsitään koko ajan uusia vapaaehtoisia. Myös mitattavien muuttujien määrää lisä-tään. ■

Eläkkeellä olevan Tapio Pihla-jamaan aamu on parin kuu-kauden ajan alkanut säpäkäs-

ti. Ensin hän käy vaa’alla katsomas-sa aamupainon ja mittaa sen jälkeen verenpaineen ja verensokerin. Tiedot siirtyvät langattomasti Oulun yliopis-ton palvelimelle. Mittausten jälkeen hän siirtyy kannettavan tietokoneen ääreen kirjaamaan heräämisen jälkei-sen mielialansa.

Pihlajamaan vyöllä on koko päivän ajan matkapuhelin, jolla ei soiteta mi-hinkään. Siihen on asennettu kanta-jansa aktiivisuutta mittaavia anturei-ta. Toinen laite vyöllä on kiihtyvyys-mittari, jonka avulla voidaan tunnis-taa kaatuminen. Myös nämä laitteet lähettävät tietoa langattomasti yliopis-ton palvelimelle. Ennen nukkumaan-menoa Pihlajamaa kirjaa vielä tieto-koneellaan sen hetkisen mielialansa ja kiputilansa.

Pihlajamaiden koti Nivalassa on yk-si Oulun yliopiston SIMSALA-projek-tin kolmesta testauspaikasta. SIMSA-LA on lyhenne sanoista “Multi-sensor integrated system for elderly health and safety monitoring”. Projektissa kehitetään ja testataan teknologiaa ja menetelmiä, joiden avulla voidaan tukea ikääntyneiden omatoimista sel-viytymistä kotona.

Tutkimuskonsortiossa on mukana Oulun yliopisto, viisi teknologia-alan yritystä, kaksi hoiva-alan yritystä ja yksi kaupunki sekä yhteistyökump-panina Dongseon yliopisto Koreasta.

Näyttöä vaikuttavuudesta haetaanProjektin vastuullinen johtaja, pro-fessori Risto Myllylä sanoo, että erilaisia mittalaitteita ja mittausme-netelmiä on olemassa jo runsaasti, mutta tieteellisesti todennettua näyt-töä niiden vaikuttavuudesta on vä-hän. Sitä ollaan hakemassa nyt.

- Lisäksi tutkimme ja kehitämme monesta eri mittalaitteesta tulevan tiedon analysointia ja hallintaa. Mit-talaitteita kehitetään yleensä laite ja mitattava muuttuja kerrallaan. Täl-löin myös seurataan vain tietynlais-ta dataa, esimerkiksi verenpainetta.

Ikääntyvien kotona selviytymi-sen kannalta olisi kuitenkin tärkeää pystyä keräämään ja analysoimaan monenlaista tietoa samanaikaises-

Mieliala kirjataan illalla ja aamulla helppojen symbolien avulla.

Terveys ja Talous 2/201322

muille samassa tilanteessa oleville. Esi-merkiksi tsemppiä ja ruokavaliovink-kejä laihduttajalle, ohjeistusta oman sykkeen arvioimiseen vaikkapa juok-sulenkillä, kipupotilaalle myötätuntoa ja kivunlieventämisvinkkejä kokeilta-vaksi. Näissä ei pelkästään tieto ratkai-se ”hyvyyttä”, vaan se että se tarjotaan henkilökohtaisella tasolla, kokijalta toi-selle, ei asiantuntijalta alaspäin.

Terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät vähänSuomen sairaalatekniikan yhdistyk-sen Porissa järjestämillä sairaalatek-niikan päivillä luennoinut Östman omaa tuntuman, että terveydenhuol-

Digitaalisen kulttuurin tutki-jana Turun yliopiston Porin yksikössä toimiva Sari Öst-

man törmää usein kysymykseen netis-sä esiintyvän tiedon luotettavuudes-ta. Kun puhutaan terveyteen ja sairau-teen liittyvistä asioista, luotettavan tie-don merkitys korostuu entisestään.

– Tämä on varmaan useimmin esi-tetty kysymys aina, kun puhutaan verkosta löytyvästä tiedosta. Simppe-li vastaus: on se mahdollista, todennä-köistäkin. Perusohjeet tiedon luotetta-vuuden arvioimiseen ovat seuraaviin kysymyksiin vastaaminen: kuka tä-män on tehnyt, kenelle ja missä tarkoi-tuksessa? Kuinka luotettavalta tekijä ja hänen tarkoituksensa vaikuttavat, Öst-man painottaa.

Östman ottaa esimerkin vastaajana esiintyvästä lääkäristä. Mikäli mistään ei löydy tietoa hänen erikoisalastaan tai vastaanotostaan, luottamus vastaajaan todennäköisesti heikkenee.

– Jos sivuston tekijä on esimerkik-si jokin terveydenhuollon instituutio, luottamus kasvaa vaikka yksittäises-tä vastaajasta ei olisikaan paljoa tietoa. Hyvällä informatiivisella sivustolla tie-to on selkeää, yleiskielistä ja lukija voi myös nähdä mihin tieto perustuu.

Vertastietoa haettaessa Östman to-teaa, että sisällön määritteleminen on vaikeampaa.

– Hyvä vertaistuki ja –tieto eivät pe-rustu asiantuntija-asemaan, vaan hen-kilökohtaiseen kokemukseen, ja siihen miten näitä kokemuksia välitetään

Sosiaalinen media terveydenhuollossaTeksti: Jari HakalaKuva: Satakunnan SairaanHoitopiiri / kari Valtonen

2/2013 Terveys ja Talous 23

lon ammattilaiset käyttävät vähän so-siaalista mediaa työssään.

– En työskentele terveydenhuollon alalla, ja tutkimukseni on sosiaalisen median arkipäivän käyttökulttuurei-hin painottuvaa, siksi on vaikea vasta-ta. Näppituntumani kuitenkin on, et-tä hyvin vähän hyödynnetään. Sellais-ta kommenttia sain Sairaalatekniikan päivilläkin.

Monessa yrityksessä pääsy faceboo-kiin on estetty eikä Östman välttämät-tä näe facebookin mediana palvelevan terveydenhuollon ammattilaisia.

– Ehkä ei Facebook. En sano, etteikö se teknisesti, välineenä voisi palvella, mutta mielikuva facebookista koetaan enemmän ”kevyenä” viihdeympäris-tönä ja etenkin mielikuva sen tietotur-vasta ei ehkä vastaa terveydenhuollon tarvitsemia edellytyksiä.

Östman ei osaa suoraan nimetä so-siaalisen median työkalua, joka sopisi terveydenhuollon ammattikäyttöön, mutta uskoo niitäkin olevan.

– Jokin suppeamman käyttäjäkun-nan hyödyntämä ja profiililtaan ”va-kavampi” palvelu voisi palvella pa-remmin.

Työhön liittyviä keskustelujaÖstman itse hyödyntää facebookia omassa työssään lähimpien työtove-reiden kesken.

– Kerromme millaisten asioiden pa-rissa työskentelemme juuri nyt, ta-voittaako toimistolta vai ollaanko reissussa, kuka haluaisi palaveera-ta kenen kanssa ja milloin jne. Välillä ihan kertoilemme anekdootteja, jaam-me alaamme liittyvää tietoa, valitam-mekin joskus vähän. Ja iloitsemme. Käymme siis normaaleja työhön liit-tyviä keskusteluja. Luotamme mel-ko paljon siihen, että keskustelumme säilyvät muiden silmiltä poissa, mutta emme kuitenkaan viestisi mistään ar-kaluontoisesta tai salassa pidettäväs-tä, vaikka ”työaikaryhmämme” onkin vain neljän hengen näkyvillä.

Oman työpaikkansa esimerkin myötä Östman toteaa, että vastaavas-sa ammattikäytössä sosiaalinen media voisi lisätä vuorovaikutusta eri toimi-paikoissa työskentelevien ja eri aloja edustavien terveydenhuollon ammat-tilaisten välillä.

– Käytännön hyötyä tällaisesta var-

maankin voisi olla esimerkiksi kun-toutus- tai hoitosuunnitelman teke-misessä ja seurannassa. Vielä jos täl-laiseen suunnittelu- ja keskusteluryh-mään saisi asiakkaan mukaan, niin käytännön hyödyt on helppo nähdä. Toteutus ei sitten olekaan helppoa – onko se edes mahdollista, sitä en pys-tyne arvioimaan.

Vilkasta keskusteluaUusi nettisukupolvi on kasvamassa ja vaikka terveydenhuollon ammattilai-set käyttävät vähän sosiaalista media, niin keskustelu terveyteen liittyvistä asioista eri medioissa on vilkasta.

– Paljon keskustellaan. Sekä yksilö-tasolla juurikin siellä facebookissa, et-tä perusteellisemmin esimerkiksi blo-geissa. Itse olen tänäkin päivänä se-kä kirjoittanut että lukenut tervey-teen liittyviä statuspäivityksiä. Kom-menteissa tarjotaan voimia, jaksamis-ta, vinkkejä vaikkapa siihen miten hel-pottaa flunssaisen astmalapsen hengi-tystä kotikonstein ja kerrotaan omia kokemuksia. Usein juuri nämä päivi-tykset poikivat vilkkaimmat keskuste-lut – varmaankin siksi, että niistä lähes jokaisella on jotain kokemusta.

Östman näkee sosiaalisen median olevan hyvä paikka jakaa laajasti tie-toa esimerkiksi harvinaisista sairauk-sista.

– Se on väljien yhteisöjen aikana myös monille se paikka, mistä on tur-vallisinta kysyä mieltä vaivaavia asi-oita tai nopeita vinkkejä jossain tilan-teessa toimimiseen. Lisäksi sosiaalis-ta mediaa käytetään runsaasti omien suoritusten ja tavoitteiden määritte-lyyn sekä seurantaan. Koska sosiaali-sen median -palvelua voi käyttää lä-hes missä vain, mutta myös siksi että toisten nähtäväksi asettaminen nostaa painetta selviytyä halutulla tavalla.

Suomessa paljon terveysblogejaDigitaalisen kulttuurin tutkija nostaa esiin blogilistan

– Blogilista (blogilista.fi) voi tarjota käsityksen siitä, kuinka paljon tervey-teen ja sairauteen liittyviä blogeja pel-kästään Suomessa on. Hyviä hakusa-noja ovat esimerkiksi laihdutus, syö-pä, anoreksia, kipu, liikunta, juoksu, fitness.... Kun ajatellaan, että faceboo-

kissa ja keskustelupalstoilla kirjoite-taan päivittäin monin verroin enem-män samantyyppisiä viestejä kuin blogeissa, saa ehkä jonkinlaisen aa-vistuksen siitä miten vilkasta terveys-keskustelu todella on.

Päivittäiskeskusteluissa nousee esiin lasten terveyteen liittyvät asiat ja kausisairastaminen.

– Blogeissa on erilaisia sairauspro-sessipäiväkirjoja. Näihin ei välttämät-tä sisälly kovin paljoa varsinaista kes-kustelua, vaan yhteisöllisyyden ja ver-taistuen kokemus syntyy tunteesta, et-tä ”joku jossain tämän lukee”. Jokai-nen tukea tarjoava kommentti on to-ki tekijälle tärkeä, mutta niiden mää-rä ei ole pääasia. Purkautuminen on tällaisissa tärkein motiivi, mutta pal-jon kerrotaan myös siitä, että halu-taan jakaa tietoa, jotta samassa tilan-teessa olevat voisivat hyötyä. Eri tee-mojen nousu keskustelunaiheiksi riip-puu siitäkin, mikä milloinkin on yh-teiskunnassamme ja kulttuurissamme ”in”, esimerkiksi erilaiset ruokavalio-kokeilut, tällä hetkellä ehkä niin sano-tut superfoodit.

Kirjaaminen motivoi vai motivoiko?Sosiaalisen median parista löytyy si-vustoja, joista voidaan nähdä olevan hyötyä ennaltaehkäisevässä tervey-denhuollossa. Ruokavalion keventä-misen, liikkumisen lisäämisen ja vaik-kapa painonpudotuksen kirjaaminen sosiaaliseen mediaan motivoi monia.

– Suoritusten kirjaaminen ja sitä kautta myös edistymisen dokumen-tointi motivoi. Se, että ”toisetkin nä-kevät”, toimii monilla ryhmäpaineen kautta positiivisena eteenpäin ajaja-na. Tietty tässä on kolikon toinen puo-li myös. Jos tavoitetta ei saavuta, jul-kinen epäonnistumisen tunne voi ol-la kahta nolompi. Ja jos kolikkoa taas käännetään: virtuaalisessa ympäris-tössä epäonnistumisen tunne on usein helpompi myöntää, ja tässäkin asias-sa palvelun kautta saatu vertaistu-ki voi rohkaista eteenpäin. ”Ei se mi-tään, täälläkin repsahti. Yritetään uu-destaan – tsemppiä!” Se, paljonko täl-lainen motivoi vai aiheuttaako se är-sytystä, riippuu tietysti yksilöstä. Kui-tenkin, ”kyttäämisestä” ärsyyntyvä henkilö tuskin käyttää tällaisia palve-luita kovin aktiivisesti. ➠

Terveys ja Talous 2/201324

Tuki virtuaaliselta ympäristöltä

Östman muistuttaa, että yksi syy sosiaalisessa mediassa asioista keskustelemiseen ja tunteiden jakamiseen on var-mastikin se, että perhe, ystävät ja ”suvunvanhimmat” eivät ole enää niin lähellä ja arjessa läsnä kuin menneinä vuosi-kymmeninä. Tuki ja tieto, joka on saatu heiltä, saadaan nyt virtuaalisilta yhteisöiltä.

– Sairastavilla on usein fyysinen elämänpiiri kaventunut huomattavasti. Ei ole mahdollista päästä harrastuksiin, vie-

railuille tai vertaistukitapaamisiin. Sairaudesta ja siihen liittyvistä, jaksamiseen vaikuttavista asioista on myös jos-kus vaikea puhua läheisille, etenkin jos sairaus ”ei näy ulospäin” ja lähipiiri suhtautuu siihen epäilevästi.

Tutkija ottaa esimerkin eräästä facebook ryhmästä, jos-sa henkilö toteaa, että ilman ryhmää jaksaminen olisi vai-keaa.

– Erästä harvinaista sidekudossairautta sairastavien fa-cebook -ryhmää tarkastellessani olen lukenut runsaasti vastaavia kommentteja ja valtavan määrän sekä henkistä avunantoa että käytännön vinkkejä. Kyseiseen sairauteen liittyvä tieto on maassamme hajanaista ja esimerkiksi vin-kit siitä, missä päin maata asiantuntijatietoa on saatavilla, millaiset hoidot ovat auttaneet, millaisia oireita muilla on tai ei ole. Ryhmä on auttanut eräitä saamaan muita diag-nooseja, kun on huomattu että tämä ja tämä oire ei luul-tavasti kuulukaan jo todettuun sairauteen. Ne ovat poti-laille kullanarvoisia. Lisäksi ryhmään kuuluu muutamia, joilla on valmiudet kääntää kansainvälisiä tutkimuksia ai-heesta ymmärrettävään muotoon. Nämä ovat etuja, joita virallinen terveydenhuolto tai pari kertaa vuodessa jär-jestettävät ”fyysiset” vertaistukitapaamiset eivät voi tar-jota tässä mittakaavassa tai ollenkaan.

Lääkäri tai hoitaja verkkoon

Suomessa on kokeiluja, joissa kuntalainen on voinut ky-syä terveyteen liittyviä asioita alueensa terveyskeskukses-ta ”verkkohoitajalta”. Östman näkee palvelun tärkeänä.

– Toivoisin, että tällaisella palvelulla olisi tulevaisuus. Se yhdistää verkkovuorovaikutuksen ja oman alueen ter-veydenhuollon hyviä puolia. Suuri kysymys tällaisen toi-minnan yhteydessä on tietysti se, miten taataan arkaluon-toisen tiedon säilyminen vain hoito- ja potilasosapuolten välillä. Nimettömänä kysymisen mahdollisuus voisi li-sätä käyttöä, vaikka harkinnan mukaan nettihoitaja eh-dottaisikin tietojen antamista, jotta hoitosuhdetta voidaan jatkaa. Eräs erittäin tärkeä asia on tietysti se, että palve-lun olisi oltava niin helppokäyttöinen, että kaikki ikä- ja sosiaaliryhmät kykenisivät sitä hyödyntämään, Östman korostaa. ■

www.esior.fi

Vaikuttavuustutkimusta,terveystaloudellisia ratkaisuja ja työtä rahanarvoisten terveyspalveluiden puolesta

Your Partner in HEOR

ESiOR Oy | 0400 533 971 | info@esior.fi

2/2013 Terveys ja Talous 25

Tampereen kaupunki on ottanut käyttöön teksti-viestipalvelun, joka muistuttaa asiakasta terveys-

asemalle tai aikuisneuvolaan varatusta vastaanotto-ajasta. Muistutus tulee asiakkaan matkapuhelimeen kaksi päivää ennen varattua aikaa.

Asiakkaan täytyy antaa kaupungille lupa tekstivies-tipalvelun käyttämiseen. Hän voi antaa luvan esimer-kiksi varatessaan vastaanottoajan omalääkärilleen tai –omahoitajalleen terveyspalvelujen neuvonnasta tai terveysasemalta.

Samassa yhteydessä asiakas voi myös ilmoittaa, jos hän haluaa tekstiviestillä tiedon uusitusta reseptis-tä tai tutkimustulosten valmistumista. Nämä sähköi-set tekstiviestipalvelut Tampereen terveyspalvelut ot-ti käyttöön noin vuosi sitten. Suostumuksen voi an-

taa rajatuksi ajaksi tai toistaiseksi. Suostumuksen voi myös perua tai rajata koskemaan vain tiettyjä palve-luita. Palvelun voi perua omalta terveysasemalta.

Tekstiviestin saatuaan asiakas ei voi vastata siihen. Jos hän haluaa esimerkiksi perua tai muuttaa vastaan-ottoajan, hänen on soitettava terveyspalvelujen neu-vontaan.

Tekstiviestipalvelun käyttö edellyttää, että tervey-denhuollossa on asiakkaan ajantasainen puhelinnu-mero. Jos numero vaihtuu, asiakkaan on muistettava ilmoittaa siitä terveyspalvelujen neuvontaan tai omal-le terveysasemalle.

Ulkomaan matkojen aikana tekstiviestit eivät välttä-mättä tule perille, koska ne säilyvät operaattorin pal-velimella vain 7 vuorokautta.

Yliopiston Apteekki aloittaa maa-liskuussa 2013 uudenlaisen lääk-

keiden koneellisen annosjakelun. Asiakas saa lääkkeensä kahden vii-kon jaksoissa kerta-annoksina, jotka on pakattu dosetin muotoiseen läpi-painopakkaukseen. Palvelu on vaih-toehto perinteiselle annosjakelulle, jossa lääkkeet pakataan annospus-seihin.

- Annosjakelupalvelun avulla on helppo ottaa oikeat lääkkeet oikeaan aikaan, mikä parantaa lääkitysturval-lisuutta ja edistää lääkehoidon onnis-tumista, Yliopiston Apteekin apteek-kari Jukka Niemi kertoo.

Kierrätysmateriaalista valmistetus-sa läpipainopakkauksessa on selkeät päivä- ja kellonaikamerkinnät. Käy-tetyn pakkauksen voi laittaa karton-kikeräykseen tai lajitella energiajät-teeseen

Yliopiston Apteekin annosjakelun avulla lääkkeiden käyttäjä saa lääk-keensä kerta-annoksiin pakattuna

Tekstiviesti muistuttaa terveyspalvelun vastaanottoajasta

Lääkkeiden annosjakelua

kahden viikon jaksoissa. Palvelun hinta on 8,72 euroa/viikko ja Kela-korvattuna 7,46 euroa/viikko.

Kokonais-lääkitys hallintaan- Annosjakelu säästää lääkekustan-nuksia, sillä asiakas maksaa vain käyttämistään lääkkeistä. Palveluta-loissa ja hoivapalveluissa palvelu va-pauttaa henkilökunnan aikaa varsi-naiseen hoitotyöhön, annosjakelusta Yliopiston Apteekissa vastaava johta-ja Sirpa Nieminen sanoo.

Suomessa on tällä hetkellä noin 27 000 lääkkeiden annosjakelun käyt-täjää, mutta käyttäjäkunnan arvioi-daan laajenevan väestön ikääntyessä ja monilääkityksen yleistyessä. Tällä hetkellä noin puolet yli 75-vuotiasta suomalaisista käyttää vähintään viit-tä eri lääkettä.

- Annosjakelun alkaessa asiakkaan kokonaislääkitys arvioidaan ja käy-

dään läpi lääkityksen mahdolliset päällekkäisyydet ja haittavaikutuk-set. Näin voidaan vähentää lääkehoi-don ongelmia, sanoo Yliopiston Ap-teekin annosjakeluyksikön esimies Juha Sinnemäki, joka valmistelee an-nosjakeluun liittyvää väitöstutkimus-ta Helsingin yliopistossa sosiaalifar-masian osastolla.

Terveys ja Talous 2/201326

Hoitohenkilöstö keskittyy olennaiseen

- Tätä mallia on räätälöity sairaalaam-me sopivaksi. Valtakunnallisesti sai-raaloilla on erilaisia hoitokäytäntöjä, minkä vuoksi valtakunnallisen mal-lin tekeminen myös tarvikelogistiik-kaan on haastavaa. Hoitologistiikan tehtäviin osallistuu sairaalassamme monia ammattiryhmiä, eikä kyse ole siitä, etteikö mikä tahansa ammatti-ryhmä sen toteuttamista oppisi, vaan kysymys on siitä, kenen tehtäväksi se kannattaa kohdentaa.

- Logistiikkapalveluiden ammat-tilaisilla on hankintaan ja varaston ylläpitoon liittyvä osaaminen, jo-ta hyödyntämällä tarvikelogistii-kan kokonaishyödyt tulevat parhai-

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on menossa Terveydenhuollon tarvikelogistiikan tehostamishanke. Sairaanhoitopiirin sisäisen hankkeen tarkoituksena on järkevöittää hoitologistiikkaa ja tavoitteena on luoda malli, kuinka tarvikkeiden tilaaminen ja varastointi toteutetaan tukemaan hoitotyötä kustannustehokkaasti.

Tarvikkeisiin sitoutunut pääoma pyritään yksiköissä optimoi-maan ja samalla määrittämään

uudelleen tarvikkeiden käsittelyyn liittyvien työtehtävien rajapinta hoito-henkilökunnan ja logistiikan ammatti-laisten välillä.

Tarvikelogistiikan uusi työnjako on mallinnettu ja sitä on toteutettu jo yli vuoden ajan Varsinais-Suomen sai-raanhoitopiirin aluesairaaloissa sekä ensihoidon ja päivystyksen liikelai-toksen yksiköissä. Uuden mallin odo-tetaan tuovan merkittäviä etuja, kun se otetaan käyttöön Turun yliopistolli-sen keskussairaalan uudessa T–sairaa-lassa, mm. leikkaus- ja toimenpideyk-sikössä huhtikuussa 2013. Toimenpi-deyksikössä on tavoitteena, ettei hoi-tohenkilökunta jatkossa enää tilaa tar-vikkeita, eikä huolehdi niiden hyllyttä-misestä ja varastoinnista, vaan tämän

toteuttavat logistiikkapalveluiden työntekijät.

Varsinais-Suomen sairaanhoi-topiirin materiaalipäällikkö Outi Kalske kertoo, että uuteen toiminta-malliin liittyviä prosesseja on mää-ritelty tiiviisti hoitohenkilökunnan kanssa, jotta kokonaisuus palvelisi hyvin hoitotyön tarpeita. Pilotoin-tien toteuttaminen on mahdollista-nut mallin työstämisen käytännös-sä ja tuonut esille parhaat toimin-tamallit erilaisissa hoitoyksiköissä.

– Mallintamista ja hankkeen ete-nemistä on ollut mielenkiintoista seurata ja projekti vaatii saumaton-ta yhteistyötä sekä kehittämistä eri ammattiryhmien kesken, Outi Kals-ke toteaa.

Terveydenhuollon tarvike-logistiikan tehostaminen yhteinen asiaTeksti: Tarja ruuska

Kuva: Optiscan Oy (OptiscanGrOup.cOm/fi)

2/2013 Terveys ja Talous 27

ten realisoitua. Eri ammattiryhmien rooli mallin kehittämisessä on tär-keä. Tärkeää on kuitenkin, että tar-viketilaukset ja hoitotilojen tarvike-täydennykset laaditaan yhä suun-nitelmallisemmin ja että hoitohen-kilökunta voi keskittyä pääosaami-seensa eli potilaiden hoitamiseen, ei-kä tavaroiden tilaamiseen, varasto-jen ylläpitoon ja tavaroiden hyllyt-tämiseen.

Outi Kalske korostaa, että olennai-sinta on homman pelaaminen sau-mattomasti eri ammattiryhmien vä-lillä. Mallin etuina on, että eri toimi-jat eivät toimi irrallaan, vaan suun-nitellaan hoitotyöhön sopiva logisti-nen kokonaisuus.

– Hoitologistiikka ei ole mitään ir-rallista perustyötä, vaan työ on näh-tävä ikään kuin uudesta näkökul-masta.

- Nykyinen hoitologistiikka sitoo paljon juuri hoitohenkilöstön työai-kaa, Outi Kalske miettii.

– Perusasioita tarvikelogistiikan

toteuttamisessa hoitoyksiköissä on, että tarvikkeita on aina oikeilla pai-koillaan, tarvikevarastot eivät van-hene ja varastot täydennetään järke-vällä työpanoksella.

Kustannussäästöä kehittämisen ansiosta– Hoitologistiikan tehostamisesta syntyy merkittäviä taloudellisia etu-ja. Olemme nyt oikealla tiellä ja pa-laute pilottiyksiköiltä on ollut myön-teistä, materiaalipäällikkö toteaa. Ke-hittämistyössä on ensisijaista, että tu-kipalveluiden toimintoja ei kehite-tä irrallaan muista tukipalveluista ja hoitotyöstä, vaan mietitään miten kokonaisuudesta saadaan parhaiten toimiva. Näin vältetään päällekkäi-sen työn tekeminen ja kohdennetaan rajalliset resurssit järkevästi.

Outi Kalskeella on sekä leikkaus-sali- että tehohoitajan työkokemusta ennen siirtymistään terveydenhuol-lon hallintoon ja työssään hän pyr-

kii hyödyntämään terveydenhuollon sektorin moniammatillista yhteistyö-tä kattavasti. Hankinta- ja logistiikka-palveluiden tehtävissä hän on toimi-nut vuodesta 1995 alkaen.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopii-rin hanke on rinnakkainen valtakun-nalliselle hoitologistikkokoulutuksen suunnittelulle, jota tehdään ammatti-korkeakoulun kanssa.

Ylihoitaja Leena Rantala TYKS:stä kertoo, että uuden sairaalan raken-tuminen huhtikuussa varmaan tarjo-aa uusien tilojen myötä myös hoito-logistiikkapuolelle yhä järkevämpiä ratkaisuja.

- Olen muutamissa sairaaloissa tutustunut erilaisiin hoitologistii-kan malleihin ja uskon, että käytän-nöt vaihtelevat sairaaloittain ja myös sairaaloiden koon mukaan. Viimek-si katsoin ´pintapuolisesti miten Ou-lun suunnalla toiminnat on järjestet-ty. Hoitologistiikan toimiminen jous-tavasti on sairaaloissa perusasioita ja kehittämistyötä on tehtävä koko ajan, ylihoitaja korostaa.

Osastonhoitaja Hanna-Sisko Kaukkila TYKS:stä toteaa, että sai-raanhoitajan työpanosta materiaali-hankintaprosessiin ei tulisi nykyre-surssein käyttää lainkaan. Hanna-Sisko Kaukkila työskentelee korva-, nenä- ja kurkkutautien leikkausyksi-kössä.

- Sairaanhoitajan työpanoksen käyttäminen materiaalihankintapro-sessiin on tietotaidon väärinkäyttöä. Sen jälkeen, kun on määritelty mate-riaalintarve ja tarpeen määrä/aika, niin prosessi tulisi hoitua ilman sai-raanhoitajapanosta. Oman yksikköni toiminnassa tärkein tavoite on siirtää sairaanhoitajan työpanosta primää-ritarpeeseen ja antaa materiaalihan-kinnat ja tavaroiden purkamiset se-kä paikoilleen asettamiset jonkun muun tehtäväksi. Toinen tärkeä seik-ka on tarvittavan materiaalin jousta-va saanti. Eli materiaalia pitäisi olla koko ajan saatavana ja tilaava taho ta-kaisi, että tarvittavat tavarat olisivat aina saatavilla. ■

Materiaalipäällikkö Outi Kalskeen mukaan olisi tärkeää, että tarviketilaukset ja – täydennykset laadittaisiin suunnitelmallisemmin ja että hoitohenkilökunta voisi keskittyä pääosaamiseensa eli potilaiden hoitamiseen.

kentelyn pohjaksi valittiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä käy-tössä olevat huonekorttipohjat, koska ne ovat toiminnaltaan ja sisällöltään monipuolisimmat käytössä olevat huo-nekortit, kertoo Toiminnallinen suun-nittelu -jaoksen vetäjänä toimiva eri-koissuunnittelija Minna Alhonen Sa-takunnan sairaanhoitopiiristä.

Samassa yhteydessä tavoitteeksi ase-tettiin myös tilojen nimikkeistön yh-denmukaistaminen.

– Se tulee tulevaisuudessa helpotta-

Huonekorttien kehittäminen nousi ensimmäisenä asiana esiin, kun Suomen sairaa-

latekniikan yhdistyksen Toiminnal-linen suunnittelu -jaos nelisen vuot-ta sitten pohti yhteisten toiminta-mallien kehittämistä. Jaoksessa oli aiemmin käynnistynyt pienryhmä-työskentely sairaalasuunnitteluun liittyvien prosessien kuvaamiseksi.

– Tutustumisen ja vertailun jälkeen päätettiin keskittyä ensimmäisenä huonekorttien kehittämiseen. Työs-

Vahti-ohjelmistotyökalu sairaalasuunnitteluun

Teksti: Jari HakalaKuvat: Satakunnan SairaanHoi-topiiri Ja EtElä-poHJanmaan SairaanHoitopiiri

Vahti-ohjelmisto on ensisijaisesti työkalu, jolla tilojen käyttäjät voivat tuoda esiin ne tarpeet, joita toiminta sairaalan erilaisille tiloille asettaa.

28 Terveys ja Talous 2/2013

maan muun muassa vuokran määräy-tymistä ja niiden vertailua. Tilanimik-keistö määritellään tilassa tehtävän toi-minnan mukaan, Alhonen tarkentaa.

Huonekortti toimii työkaluna sai-raaloiden rakentamisen hankeryhmäl-le, erityisesti eri suunnittelualojen kon-sulteille, tila- ja yksikkökohtaisen vaa-timus- ja tavoitetiedon keskitettynä ja

päivittyvänä ajantasaisena arkistona.– Huonekortti on ensisijaisesti työ-

kalu, jolla tilojen tulevat käyttäjät voi-vat tuoda esiin ne tarpeet, joita toimin-ta tiloille asettaa. Käyttöliittymän tulee mahdollistaa osallistuminen tietotekni-sen osaamisen tasosta riippumatta.

Suunnittelu nopeutuuTuumasta toimeen päästiin, kun SSTY:n hallituksesta tuli projektin oh-jausryhmä ja Toiminnallinen suunnit-telu -jaoksesta projektiryhmä. Ensi-sijaiseksi tavoitteeksi asetettiin laatia sairaalarakentamista palveleva työka-lu toiminnan tiloille asettamien vaati-musten hallintaan. Tyyppihuonekor-teilla voidaan nopeuttaa suunnittelua ja helpottaa tilojen tulevien käyttäjien suunnittelutyötä. HUS:n käytössä ole-van huonekortin sisältö jaettiin pro-jektissa eri suunnittelualojen osako-konaisuuksiin; arkkitehti-, LVI-, säh-kö- ja ksl-suunnittelu.

Projektille asetettiin selkeät osata-voitteet: 1) selvittää, mitä tietoa huo-nekorttien tulee sisältää, 2) määritellä, minkälainen työkalun tulee olla, 3) ni-metä tilat, joista laaditaan tyyppikor-

tit ja laatia niille toimintakuvaukset, 4) kerätä, luoda ja hyväksyttää yhtenäi-nen tilanimikkeistö.

Projekti lähti liikkeelle tietojen ke-räämisellä käyttäjiltä ja suunnittelijoil-ta. Projekti sai nimekseen: Toiminnan tiloille aiheuttamien vaatimusten hal-linta - projekti. Tuloksena syntyi Vah-ti-järjestelmä, joka on web-pohjainen sovellus ja toimii sähköisenä työkalu-na huonekorttien laadinnassa.

– Työkalua on helppo käyttää. Yleis-ohjeet ovat kattavat ja graafiseen ulko-asuun ollaan tyytyväisiä.

Yhtenäinen tilanimikkeistöEnsimmäisessä vaiheessa valmistui it-se tietojärjestelmä ja huonekorttiosio.

– Jatkossa järjestelmää tulee voida kehittää edelleen. Huonekorttien si-sältöä tulee kehittää toiminnan ja tek-niikan kehityksen myötä. Lisäksi oli-si paikallaan tutkia kiinteistöjohtami-seen ja -ylläpitoon sekä rakennusten suunnitteluun liittyvien järjestelmien yhteensovittamista vaatimustenhal-lintajärjestelmään.

Samanaikaisesti koottiin tilanimik-keistö ja laadittiin niille toiminnan ku-

292/2013 Terveys ja Talous

30 Terveys ja Talous 2/2013

vaukset. Näistä pyydettiin lausunnot eri sairaanhoitopiirien edustajilta.

– Lausuntojen pohjalta nimikkeistö yhdenmukaistettiin ja pohjana hyö-dynnettiin SSTY:n ja Marko Mäkelän projektia: Sairaanhoitopiirien sisäis-ten vuokrien määritys ja yhtenäistä-minen.

Sovitun tilanimikkeistön pohjal-ta valittiin tilat, joista tehdään tyyp-pihuonekortit sekä järjestys ja aika-taulu, jossa tyyppihuonekortit laadi-taan. Tilanimikkeistön yhtenäistämi-nen mahdollistaa eri sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tilojen määrällisen vertailun sekä kustannusten ja kulu-tuksen vertailun, Alhonen summaa.

TestausvaiheessaVahti-järjestelmä on ollut koekäytössä Satakunnan sairaanhoitopiirissä. Pro-jekti etenee kevään aikana kohti käyt-töönotettavaa järjestelmää.

– Kevään aikana tehdään kehittä-miskorjaukset ohjelmaan, sovitaan palvelinasioista ja siitä miten toimi-taan, kun Vahti-ohjelmisto otetaan käyttöön. Sisältö palvelee sosiaali- ja terveydenhuollon tiloja, mutta ohjel-

ma sinänsä voisi toimia minkä tahan-sa rakennuksen suunnittelussa. Ohjel-miston oikeudet omistaa SSTY, Alho-nen toteaa.

Toiminnallinen suunnittelu -jaos on tehnyt hyvää työtä järjestelmän raken-tamisessa.

– Aikataulua jouduttiin pidentä-mään, koska kaikki tekivät projektia oman työn ohella. Tämä vaati kokoon-tumisia yhden pöydän ääreen. Kaikki eivät olleet joka kerta mukana, joten välillä jouduttiin kertaamaan asioita ja palaamaan asioiden alkulähteille. Toi-saalta juuri tämän ansiosta asioita ar-vioitiin aina uudelleen ja niitä kehitet-tiin paremmaksi.

Samoja ongelmiaProjekti on ollut jaosta yhtenäistävä ja suunnittelijat ovat saaneet todeta, että joka puolella painiskellaan valtakun-nallisesti samojen ongelmien kanssa. Vahti-ohjelmiston toivotaan tekevän osaltaan toiminnasta yhtenäistä ja yh-teismitallista.

– Projekti lähensi jaoksen toimijoita, paransi ja helpotti yhteistyötä ja osoit-ti, että yhteistyössä on voimaa. Hieno kokemus, josta erityiskiitos jokaisen työnantajalle mahdollisuudesta osal-listua projektiin ja kehittää omaa työ-tään. Kiitos myös niille suunnittelijoil-le, jotka ovat kärsivällisesti käyttäneet koeversiota ja antaneet arvokasta pa-lautetta Vahti-sovelluksen kehittämi-seksi. Ja vielä kiitos hyvästä yhteis-työstä ohjelmiston laatineelle Jani Sai-neelle (Tmi Tietosund ) ja SSTY:lle, jo-ka mahdollisti projektin läpiviemisen taloudellisesti, Alhonen kiittää yhteis-työtahoja.

Useita kumppaneitaToiminnan tiloille aiheuttamien vaa-timusten hallinta - projektin projekti-päällikkönä toimi viimeksi Tuula Lou-kio Tampereen Yliopistollisesta sai-raalasta. Jatkoprojektin, jossa panos-tetaan tilanimikkeistön luomiseen ja raportointiin, projektipäällikkönä toi-mii Anne Ojala Turun Yliopistollises-ta keskussairaalasta.

– Vahti-ohjelmiston rakentaminen on vaatinut monen henkilön panok-sen eri sairaanhoitopiireistä. Aktii-visimmin mukana ovat olleet Sata-kunnan sairaanhoitopiirin, Helsin-

gin ja Uudenmaan sairaanhoitopii-rin eli HUS- kiinteistöjen edustajat se-kä Turun Yliopistollisen keskussairaa-lan, Tampereen yliopistollisen keskus-sairaalan ja Kuopion yliopistollisen keskussairaalan edustajat. Sisältö laa-dittiin pienryhmissä HUS vetoisesti, Alhonen kertoo.

Jatkoprojektin tavoitteetAnne Ojalan vetämän jatkoprojektin ympärille on koottu projektiryhmä, jossa Ojalan lisäksi mukana Minna Alhonen, Pirkko Jääskeläinen (HUS) ja Arja Heikinheimo (Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä). Jatkopro-jektin tavoitteena on Mallihuonekort-tien sisällön luominen ja syöttäminen järjestelmään.

– Mallihuonekortit ovat työryhmän määrittämiä standardihuonekortte-ja toiminnan tiloille asettamien vaati-musten hallintaan sairaalarakentami-sessa. Mallihuonekortti tehdään kol-mestatoista huonetilasta, joiden alus-tavat toiminnankuvaukset on jo laa-dittu. Tässä jatkoprojektissa on tarkoi-tus tehdä toiminnan kuvaukset val-miiksi ja laatia kustakin tilasta web- pohjainen mallihuonekortti ja liittää se järjestelmään.

Toinen tavoite on Vahti -ohjelmiston jatkokehittäminen

– Pilotoinnissa saadun kokemuk-sen sekä suunnittelijoilta saadun pa-lautteen perusteella työkalusovellus on perusominaisuuksiltaan onnistu-nut, mutta sovelluksessa tunnistettiin useita jatkokehittämistarpeita, joil-la parannetaan työkalusta saatavaa hyötyä rakennushankkeiden eri osa-puolille. Jatkoprojektin tarkoitus on hyödyntää saatua palautetta ja kehit-tää VAHTI- työkalusovellusta vastaa-maan yhä paremmin käyttäjien tarpei-ta ja toiveita, Alhonen kuvaa. ■

Erikoissuunnittelija Minna Alhonen toimii Vahti-ohjelmiston kehittäneen SSTY:n Toiminnallinen suunnittelu -ja-oksen vetäjänä.

312/2013 Terveys ja Talous

EU:n maiden visioita vuodelle 2025 ja lisäksi on katsaus Kiinan laatu-ajatteluun ja arvio USA:n uuden lain vaikutuksesta palvelujärjestelmään. Suomesta seulan läpäisi 5 kohdetta.

Tilaisuus on tarkoitettu uudistami-sesta kiinnostuneille terveydenhuol-lon johdolle, ammattilaisille ja luotta-mushenkilöille sekä suunnittelijoille. Esityskieli on englanti. Tervetuloa SOTERA:n  ja ECHAAn yhdessä järjestämään juhlaseminaa-riin!

Tapahtuman kotisivu ja rekisteröinti www.healthcare2025.aalto.fi Tiedustelut: Mary-Ann Wikström, mary-ann.wikstrom@aalto.fi

Vaikeuksissa olevan EU:n jul-kisen sektorin on pakko lei-kata kustannuksia. Tämä kos-

kee myös sosiaali- ja terveydenhuol-toa. Ongelmat ovat kaikkialla EU mailla samat; vanheneva sodanjälkei-nen suuri ikäluokka, samanlaiset jul-kisen sektorin vaikeudet ja 1960-lu-vulla rakennettujen sairaaloiden uu-siminen on edessä. Vanhusten laitok-set ja palvelutalot ovat osin ahtaita, eristäviä ja siten osaltaan kuntoa huo-nontavia. Investointitarve terveyden-huollon rakennuksiin on Suomessa 6-8 mrd. euroa Haasteet ovat yhtei-siä, mutta ratkaisut ovat eri maissa eri tavalla innovatiivisia..

Merkittävä piirre muutoksen hal-linnassa on kasvava siirtyminen alu-eellistamiseen. Paikallishallinnon on itse oltava vastuussa järjestelmän talo-udellisuudesta ja toimivuudesta sekä kyettävä kohtaamaan ikääntymisestä johtuvat rahoitus- ja tilaongelmat.

EU:n uusi terveydenhuoltolaki helpottaa potilaiden hoitomahdol-lisuuksia tilanteessa, jossa vakuu-tukset tai verot on maksettu yhteen maahan, mutta hoito halutaan saa-da toisessa maassa. Oikeudet sisältä-vät myös paremman pääsyn hoidon laatua koskeviin tietoihin ja tekevät

mahdolliseksi useiden sairaaloiden keskinäisen vertailun. Tähän liittyvä laatua koskeva työkokous 5.6.2013 liittyy konferenssiin.

Konferenssissa etsitään ratkaisuja seuraaviin kysymyksiin:

● Mikä on EU- maissa terveyden- huollon ikääntymisestä ja talous- kriisistä johtuva palvelujärjestel- män muutoksen sisältö?● Kuinka terveydenhuollon strate- gia, järjestelmä ja uudet hoitomallit sovitetaan palvelujen muutokseen?● Muutoksen vaikutus sairaalan suunnitteluun ja arkkitehtuuriin● Kuinka muutos toteutetaan ja mitkä ovat uudet ongelmat johtaji- en ja ammattilaisten kannalta?● Katsaus horisontin takana olevaan lähitulevaisuuteen.

Puhujiksi kutsuttiin 20 alan asian-tuntijaa käsittelemään uusia tai aiem-min esittelemättömiä merkittäviä tu-levaisuuden kehitysprojekteja alka-en ison yliopistosairaalan uudista-misesta ja päättyen vanhusten hoi-vakortteleihin, uuteen taloudelliseen ja laatuajatteluun. Esitykset kattavat

Aalto-yliopiston konferenssi kesäkuussa

terveydenhuollon tulevaisuuden haasteistaErkki Vauramo

SOTERA –instituutti järjestää 30-vuotisen toimintansa juhlistamiseksi yhdessä European Centre for Healthcare Asset and Architecture (ECHAA) kanssa ajankohtaisen kansainvälisen kokouksen Regional Health Care in 2025 -  Needs and Challenges - 6.-7. kesäkuuta 2013 Aalto-yliopiston tiloissa Otaniemessä.

Terveys ja Talous 2/201332

Potilas Saarinen on käynyt terveyskeskuslääkärillä ja saa-nut lähetteen jatkotutkimuksiin pitkään jatkuneiden vatsa-vaivojen takia. Keskussairaalasta on käynyt kutsu tulla si-sätautien poliklinikalle. Levottomana pyöritty yö takanaan Saarinen ajaa sairaalaan. Tuhannet kysymykset ja kauhus-kenaariot päässä pyörien hän etsii vapaata parkkipaikkaa.

Pappa Pöntinen on tulossa laboratoriokokeisiin. Taksi pyö-rähtää pääovelle ja kohtelias kuski auttaa Papan ja rollaatto-rin autosta ulos. Sen jälkeen Papan on selvitettävä tiensä la-boratorioon itse. Ovelta aukeaa laaja aula, jonka läpi on en-sin jaksettava kulkea.

Pappa on taivaltanut aulan läpi ja tullut käytävien riste-ykseen. Hänellä ei ole varaa erehtyä käytävästä, muuten kä-velymatkasta tulee aivan liian pitkä. Isoa keskussairaalaa on

laajennettu vuosikymmenten aikana useaan kertaan ja mo-neen suuntaan. On käytävää, portaikkoa, solaa ja sokkeloa. Sairaalan henkilökunta kulkee ohi kiireisin askelin valkoisis-sa takeissaan ja työkengissään. Papalle lääkärit ovat puoli-jumalia, joita ei passaa häiritä näin pienellä asialla. Onnek-si käytävällä on myös siivooja pyyhkimässä lattiaa. Hänen luokseen pappa köpöttää kysymään tietä.

Potilas Saarinen pyyhältää pääovesta sisään. Hän on jo vähän myöhässä – vapaat parkkipaikat olivat aivan laajan parkkialueen perillä. Saarinen tähyilee ympärilleen, josko jossain olisi opaste tai edes joku ihminen, jolta kysyä tietä. Kipu velloo vatsassa niin, että silmissä hämärtää, ja jännitys ja väsymys heikentävät keskittymiskykyä.Ovessa lukee laboratorio, mutta missä se on?

332/2013 Terveys ja Talous

akkaan - kokema arvo. Lean-ajattelun mukaisesti potilaan hoito koostuu pe-rättäisistä vaiheista, esimerkiksi tut-kimus – leikkaus – osastolla toipumi-nen. Jokaisen toimenpiteen on edistet-tävä potilaan tilaa kohti paranemista niin, että yhtään virhettä ei pääse ta-pahtumaan. Arvokysymys on myös se, onko asiakas valmis käyttämään omia resurssejaan – rahaansa, aikaan-sa tai vaikkapa fyysistä jaksamistaan – käytävillä eksymiseen ja odotushuo-neissa istumiseen.

Lean-työkalujen käyttöä sairaalan toimintojen kehittämisessä tukee lois-tavasti palvelumuotoilu, jonka avulla keskitytään asiakkaan kokemukseen. Miltä hyvä palvelu tuntuu, miltä se kuulostaa, näyttää tai tuoksuu, ovat

peruskysymyksiä. Asiakkaan näkö-kulma on aina etusijalla. Parhaat ideat konseptoidaan ja testataan käytännös-sä, aidossa palvelutilanteessa. Palve-lupolun jokainen kohtaamispiste tut-kitaan kaikkien aistien näkökulmasta. Kuinkahan monessa sairaalan tai ter-veyskeskuksen suunnittelussa on ky-sytty neuvoa rollaattorivanhukselta, väsyneeltä syöpäpotilaalta tai sairas-ta lastaan hoitoon tuovalta yksinhuol-tajaäidiltä…

Parannuksia Päijät-HämeessäMarkku Ukkonen on palkattu Päi-jät-Hämeen keskussairaalaan kehittä-mään toimintoja yhteistyössä projek-

Asiakasystävällisyys ei ole ol-lut päällimmäisenä mieles-sä silloin, kun Suomessa on

isoja sairaaloita rakennettu. Potilas-sänkyjen sujuva kuljettaminen ja hoi-totoimenpiteiden tehokkuus ovat to-ki vieläkin tärkeitä sairaalan päätehtä-vän kannalta. Nykyään potilas mielle-tään kuitenkin asiakkaaksi ja lähitule-vaisuudessa asiakas saa itse valita hoi-topaikkansa. Sairaaloiden on siis otet-tava huomioon oma vetovoimaisuu-tensa. Tärkein kriteeri on varmaan tu-levaisuudessakin hoidon taso, mutta tason kokemus voi suurelta osin muo-dostua tunnepohjaisista mielikuvista. Ammatillista osaamista on tavallisen tallaajan aika vaikea arvioida.

Pienin askelin parempaan tulokseenProjektipäällikkö Tuula Löytty Lah-den ammattikorkeakoulusta kertoo, että kehittäminen ja parantaminen ovat Lean-ajattelumallin peruspila-reita. Hukkien poistaminen on yksi tärkeimmistä kehittämisen kohteis-ta. Sairaalan ”prosesseissa” tämä voi-si tarkoittaa turhan työn välttämis-tä. Esimerkiksi potilaan kannalta oli-si tärkeää nähdä yhdellä silmäyksel-lä, missä hän on ja mihin kuuluu seu-raavaksi mennä. Kun potilaan tietä ta-soitetaan riittävällä opastuksella, hoi-tohenkilökunta saa paremmin keskit-tyä varsinaiseen hoitotyöhön.

Henkilökunnalle harhailevien ja epätietoisten potilaiden neuvominen on ihan normaalia arkipäivää eikä tunnu vastenmieliseltä, mutta hukkaa se on kuitenkin. Keskeytykset häirit-sevät keskittymistä elintärkeään työ-hön, joka ei salli virheitä.

Tärkeä asia on myös potilaan – asi-

Selkeyttä sairaalan sokkeloihinTeksti: Sinikka TuomikoSki, Lahden ammattikorkeakouluKuvat: Terhi kuiSma

Koodikieltä

34 Terveys ja Talous 2/2013

peilta eli käytävällä sattumalta kul-kevilta valko- tai väritakkisilta.

Muutokset ja parannukset eivät siis aina vaadi isoja taloudellisia satsauk-sia. Palveluinnovaatiot syntyvät, kun

jokapäiväisiä tilanteita tarkkaillaan ikään kuin ne nähtäisiin ensimmäis-tä kertaa. ■

tipäällikkönä toimivan osastonhoita-ja Arja Heikinheimon kanssa. Toi-mintoja on selkiytetty pienin askelin. Esimerkiksi vapaille potilassängyille ja hoitokalustolle on merkattu käy-tävillä selkeät parkkipaikat, jolloin muu osa käytävästä pysyy vapaana. Osastojen varastoja on myös järkeis-tetty ja karsittu, ja sisältö on luetteloi-tu niin, että omatoimisella potilaalla-kin on mahdollisuus löytää varastos-ta puhdas pyjama. Henkilökunta on ollut tyytyväinen näihin muutoksiin.

Markun mielestä olisi tärkeää luo-da opastukselle visuaalinen yhtenäi-syys niin, että viesti esiintyy saman-laisena joka paikassa. Viestinnän sel-keyttä voidaan parantaa esimerkik-si lisäämällä symboleita ja kuvia ja vähentämällä sanoja, erityisesti am-mattislangia. Potilaan voi olla vaikea ymmärtää, kuuluuko hänen vaivansa nefrologian vai neurologian osastolle. Ilmoitustaulujen lappuviidakosta oli-si löydyttävä helposti itseä koskevat ohjeet, ja opasteiden pitäisi johdattaa asiakas sujuvasti oikeaan osoittee-seen ja oikean ihmisen luo niin, ettei hänen tarvitsisi kysyä neuvoa välieta-

Vuoronumeroautomaatti

• 15D-elämänlaatu-, • hoidonvaikuttavuus-,• komplianssi-, ja • asiakastyytyväisyys-

seurannat sekä • sähköistetty

työkykyindeksi.

Terveydenhuollon ammaTTilaisTen kanssa yhTeisTyössä kehiTTämiämme palveluiTa ovaT mm.

kysy projekti- päälliköiltämme lisää:

johanna.halonen@corame.fi +358 400 395 778

mia.laitinen@corame.fi +358 400 673 701

Corame Oy on hoidon vaikuttavuuden ja laadun mittaamiseen erikoistunut yritys, joka toimii Suomessa ja Skandinaviassa. Kehitämme ja tuotamme terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen, seurantaan ja tuottavuuteen keskittyviä tietojärjestelmiä sekä terveydenhuollon verkkosivustoja ja -palveluja.

www.corame.fi www.hoidonvaikuttavuus.fi

kesTävää TerveydenhuolToa selkeillä miTTareilla

Istekki Oy on erityisesti Itä- ja Keski-Suomen alueella

toimiva, julkisen sektorin ICT-palveluja noin 15 000

käyttäjälle tarjoava yritys. Sen palveluksessa on 220

ICT-alan ja lääketieteellisen tekniikan asiantuntijaa.

Aloitteellinen ratkaisija.

Palveleva asiantuntija.

Kokonaisvaltainenkehittäjä.

ainutl a atuista yhtiössämme�� Kattava julkisen terveydenhuollon ja keskeisten

kuntapalvelujen tuntemus samassa organisaatiossa. �� Lääketieteellisen tekniikan palveluyksikkö osana yhtiötä,

vastaavaa ei ole muualla Suomessa.�� Kansainvälinen yritystasoinen ISO/IEC20000:1-2011

laatusertifikaatti, joka kattaa kaikki yrityksen tarjoamat ICT-palvelut ja on lajissaan ensimmäinen Suomessa.

VahVuuKsiamme �� asiakasorganisaatioiden tuntemus �� monipuolinen tekninen osaaminen �� integraatio-osaaminen �� vahva omistajatausta – asiakkaamme ovat omistajiamme �� halu panostaa yhteiseen kehittämiseen.

Olemme julkisomisteinen osakeyhtiö, jossa omistajina voivat olla sen palvelui-ta käyttävät kunnat, kuntayhtymät ja omistajien strategiset kumppanit. Toi-mintamme tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajille, vaan tar-jota heille kustannustehokkaita ja kilpailukykyisiä palveluja.

Istekki Oy | Viestikatu 3 | PL 2000, 70601 Kuopio | Puh. 017 618 0700

Faksi 017 618 0999 | etunimi.sukunimi@istekki.fi | www.istekki.fi

Referoin tällä kerralla poikkeuk-sellisesti EHospital –pääkirjoi-tusta. Edustaahan pääkirjoi-

tus aina julkaisunsa linjaa. Eurooppa-laisen yhteisömme presidentti Heinz Kölking pohtii Euroopan vastuuta tä-män päivän maailmassa ja terveyden-huollossa. Mitä se hänen mielestään saattaisi olla?

Euroopassa ei mene tänä päivänä kaikilla lohkoilla hyvin. Talous- ja ra-hoituskriisien lukuisat seuraamukset ovat nähtävissä, mutta paljon voi ol-la vielä näkemättäkin. Kölkingin mu-kaan vaikeudet on virheellisesti liitet-ty unioniin, ja sen seurauksena mo-net maat ovat liukumassa kohti na-tionalismia tai yltiöisänmaallisuutta. Myös kansallisella tasolla on nähtävis-sä eriytymistä; vastakkaisia suuntauk-sia. Kölking jättää tarkoituksella tar-kentamatta, että kyseessä ovat erilai-set poliittiset suuntaukset. Hän tuo to-ki lehden päälinjan selkeästi esiin ku-ten pääkirjoituksessa pitääkin. Pääkir-joituksen mukaan linja on unionismia tukeva eikä separatismiin tule sortua.

Euroopalle on erityisen tärkeää, että se tunnistaa vastuunsa erityisen hyvin nykyisessä herkässä tilanteessa. Insti-tuutioiden on toimittava kansalaisten puolesta, ja jokaisen meistä on nähtä-vä oma vastuumme ja mahdollisuu-temme toimia paremman Euroopan puolesta. Edellisen lauseen viiteke-hystä voisi avata näkökulmasta, mi-kä se meidän jokaisen vastuu voisi ol-la. Tässä hetkessä on myös erityisen tärkeää nähdä pienten tekojen vai-kutus ja merkitys paremmalle Euroo-palle, ja ehkä ei niinkään entistä vau-raammalle materiaaliselle ympäristöl-le vaan paremmalle henkiselle hyvin-voinnille. Pääkirjoitus ei unohda vii-tekehystään terveydenhuoltoa ja kir-joittaja muistuttaa sairaaloiden hen-kilökunnan ja potilaiden vuorovai-kutuksen merkityksestä, keskustelu-jen ja kokemusten vaihdosta yhteisen

hyvän edistämisessä. Ponnistuksia li-säämällä yhteinen hyvä ei välttämättä enää kasvakaan, vaan se voi kasvaa ai-don vuorovaikutuksen myötä.

Kölking lainaa pääkirjoituksessaan itävaltalais-brittiläistä tieteenfilosofi Sir Karl Raimund Popperia: “Olem-me kaikki vastuussa siitä, mitä on tu-lossa. Velvollisuutemme on nähdä uhkakuvia, jotta voimme työskennel-lä paremman vaihtoehtoisen tulevai-suuden puolesta”. Sattuvasti ajateltu!

Pääkirjoitus tarkastelee myös Euro-pean Association of Hospital Mana-ger (EAHM) yhdistyksen roolia rajat ylittävän hoidon puitteiden rakenta-misessa. EAHM järjesti vuonna 2012 seminaarin teemalla the European Di-rective on Cross-border Healthcare. Seminaarin tarkastelunäkökulma oli rajat ylittävän hoidon implementointi sairaalan johdon näkökulmasta. Hoi-tostandardien määrittely ja vertailta-vuuden lisääminen eurooppalaisessa terveydenhuollon toimintaympäris-tössä nähdään perustekijöinä, kun ra-jat ylittävä hoitodirektiivi astuu voi-maan. Seminaarissa käsiteltiin erityi-sesti laatutekijöitä sekä prosessien ja rakenteiden että terveystulosten nä-kökulmasta.

Euroopan taloudellisen kriisin seu-rauksena myös EAHM-yhdistyksen aktiviteetteja on jouduttu sopeutta-maan. Ateenassa suunniteltu kong-ressi jouduttiin joulukuussa peruut-tamaan ja se siirrettiin pidettäväksi myöhemmin samassa paikassa, Atee-nassa.

EHospitalin teemanumero käsitteli laajemmin, tosin ainoastaan yhdessä artikkelissa, rajat ylittävän hoidon di-rektiiviä ja sen vaikutuksia sairaaloi-den käytäntöihin. Asiaa koskeva se-minaari pidettiin v. 2012 Düsseldorfis-sa. Seminaarissa käsiteltiin ja analysoi-tiin eräissä jäsenmaissa toteutetun ky-selyn tuloksia. Direktiivin vaikutuksia kartoitettiin erityisesti hoidon laadun

ja potilasin-formaation näkökul-masta käy-tännön ta-solla ter-veyden-huollossa sekä rajat ylittävän hoidon direktii-vin käyt-töönot-toa kansallisvaltioissa.

Seminaarin johtopäätöksinä todet-tiin mm., että laatutekijät eivät ole aina ykkösprioriteetteja ja saattavat puut-tua sairaalan missiosta kokonaan. Suomen terveydenhuollon yksiköi-den strategisissa tavoitteissa ja missi-ossa tällaiset puutteet tuskin ovat tänä päivänä laajamittaisesti mahdollisia.

Suomen sosiaali- ja terveysminis-teriö on tuottanut neljä erilaista suo-malaiseen toimintaympäristöön so-veltuvaa rahoitusmallia ja kartoittaa parhaillaan niiden soveltuvuutta ja tarkoituksena on valita meille paras mahdollinen malli. Huomion arvois-ta on, että STM:n asiaa koskevan ar-viointimuistion ensimmäisessä kap-paleessa korostetaan jokaisen EU-val-tion terveydenhuoltojärjestelmän vel-vollisuutta tukea muun muassa hoi-don laatuun ja potilasturvallisuuteen liittyviä peruselementtejä, jotka hyö-dyttävät myös niitä potilaita, jotka ei-vät hakeudu muualle hoitoon. Siis huomio laadussa, kun eurooppalai-nen seminaari osoitti laadun mittauk-sessa suuria puutteita.

Lähde: (EHospital volume 14, issue 4/2012)Putting the Cross-border Healthcare Di-rective in Hospital PracticeEditorial: European Responsibility, Heinz Kölking, President EAHM

Eurooppalainen vastuualpo rajaniemiTalouspäällikköVarsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Kirjeenvaihtaja

352/2013 Terveys ja Talous

Terveys ja Talous 2/201336

Helsingin ja ehkä monen muunkin kunnan suurin ongelma tällä hetkellä on

väestöryhmien ja alueiden välisen eriarvoistumiskehityksen syvenemi-nen. Maassamme on ollut jo pitkään terveyspoliittisena tavoitteena pois-taa väestöryhmien väliset terveyse-rot. Siinä ei ole onnistuttu edes val-takunnallisesti. Tämän vuoden alus-ta toimintansa aloittaneen sosiaali- ja terveysviraston ja lautakunnan on kuitenkin otettava vakavasti tämän eriytymiskehityksen pysäyttäminen. Muuten siitä tulee liian kallis lasku

Helsinki kansainvälistyy ja ikääntyy

Maija anttila, sdpuheenjohtajasosiaali- ja terveyslautakuntakaupunginvaltuutettu, Helsinki

yhteiskunnalle tulevaisuudessa. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei kaikkea eriarvoistumiskehitystä voida suitsia sosiaali- ja terveyspoliittisin keinoin, tarvitaan myös mm. koulutus- ja työ-voimapoliittisia keinoja. Helsinki on kansainvälistynyt nopeasti viimei-sen kymmenen vuoden aikana ja tah-ti vain kiihtyy. Tällä hetkellä kaupun-gin väestöstä (600 000) 12 prosenttia on vieraskielisiä eli noin 68  000 ih-mistä. Vuoteen 2030 mennessä arvioi-daan, että Helsingin väkiluku kasvaa 95 000 hengellä ja tästä kasvusta vie-raskielisten osuus olisi 78 000 tuhat-

ta. Kaikkiaan vieraskielisen väestön osuuden ennustetaan kasvavan vuo-teen 2030 mennessä 21 prosenttiin Helsingin väkiluvusta. Tällainen vie-raskielisen väestön muutos luo suu-ria paineita sosiaali- ja terveyspalve-lujen järjestämiseen.

Suurimmat kieliryhmät tulevat Ve-näjältä, Baltian ja Aasian maista. Af-rikan maiden osuus on keskitasoa. Helsingissä joudutaan antamaan eri-laisia peruspalveluita, opetus ml. pit-kälti yli neljälläkymmenellä eri kielel-lä ja kielimurteella. Kansainvälisen muuttoliikkeen ohella kaupungin

Kuva: Helsingin Kaupungin aineistopanKKi/Matti tirri

2/2013 Terveys ja Talous 37

on huolehdittava jo tänne aiemmin muuttaneiden vieraskielisten ihmis-ten vanhuuden turvasta ja varaudut-tava tulevien vieraskielisten ikäih-misten hoivan ja hoidon tarpeisiin. Nämä kaikki asiat on otettava huo-mioon paitsi palveluiden järjestämi-sessä myös alan ammattikoulutuk-sessa. Helsinki on vähitellen muuttu-massa pieneksi kansainväliseksi met-ropoliksi kaikkine sen hyvine ja var-jopuolineen. Ja se kehitys näkyy kai-kissa palveluissa.

Helsinki ikääntyy muun maan tah-tiin. Eläkeikäisten osuuden ennus-tetaan kasvavan nykyisestä 15 pro-sentista 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Lukuina ne merkitsevät yli 65-vuotiaita 91 700 vuonna 2012 ja vuonna 2030 eläkeikäisiä arvioi-daan olevan 140 000. Palvelutarvetta arvioitaessa oleelliset 75-vuotiaiden määrät ovat viimeisten vuosien aika-na kaksinkertaistuneet ja kasvu kiih-tyy seuraavien vuosien aikana. Sa-moin yli 85-vuotiaiden, jotka jo tar-vitsevat monipuolisia hoiva -ja hoito-palveluita, määrä kasvaa lähivuosina ja vuodesta 2020 lähtien jo yli tuhan-nella henkilöllä vuodessa.

Tällainen väestörakenteen muutos merkitsee sosiaali- ja terveyspalve-lujen monipuolista kehittämistyötä. Tarvitsemme terveyttä ja toiminta-kykyä ylläpitäviä palveluja, pitkään kotona asumisen mahdollisuuksia tukevia palveluita, erilaisia palvelu-asumisen ja tehostetun palveluasu-misen malleja ja lopulta myös tietyn määrän pitkäaikaishoidon palvelui-ta. Tällainen palveluiden rakenne-muutos ja kehittämistyö on parhail-laan Helsingissä käynnissä. Se vaatii paljon ponnisteluja ja yhteistyötä eri tahojen kanssa, eikä vähiten asunto-politiikan alalla.

Tulit juuri oikeaan paikkaan. Miten voimme auttaa?Helsingissä puhuttiin pitkään sosiaa-li- ja terveyspalveluiden hallinnolli-sesta yhdentymisestä. Vuonna 2012 valtuusto teki ratkaisevat päätökset. Sosiaali- ja terveystoimi yhdistettiin yhdeksi sosiaali- ja terveysvirastok-si ja samalla päivähoito erotettiin so-siaalitoimesta ja se sai oman varhais-kasvatusvirastonsa. Virasto jäi kui-

tenkin sosiaali- ja terveystoimen ym-päristöön, saman apulaiskaupungin-johtajan alaisuuteen. Uudistustyötä tehtiin vuoden verran. Muutostyön sloganiksi otettiin ”Tulit juuri oike-aan paikkaan. Miten voimme aut-taa?” Tavoite on erittäin velvoittava ja tulee merkitsemään sekä kulttuu-risia että työkäytäntöjen muutoksia. Mutta siinä hengessä nyt edetään.

Sosiaali- ja terveysvirasto on suu-rin yksikkö Helsingissä. Sen budjet-tiosuus kaupungin käyttötaloudesta (4,8 miljardia euroa) on noin 2,1 mil-jardia, josta noin 0,5 miljardia menee erikoissairaanhoidon palveluihin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoi-topiirille. Henkilökuntaa virastossa on noin 15 000. Virastossa on kuusi osastoa, joista kolme on ns. ydintoi-mintaosastoja ja loput kolme niitä tu-kevia henkilöstö, talous- ja tukipalve-lut ja tietohallinto ja viestintä osasto-ja. Osastoissa on sekä sosiaali- ja ter-veyspalveluita että ennaltaehkäiseviä ja korjaavia palveluita.

Perhe- ja sosiaalipalvelujen osas-toon on koottu lastensuojelun, nuor-ten ja aikuissosiaalityön ja vammais-

työn ohella neuvola ja perhetyö ml. kouluterveydenhuolto. Terveys- ja päihdepalvelujen osasto muodos-tuu terveysasematoiminnoista, päi-vystyksestä, suun terveydenhuollos-ta ja psykiatria ja päihdepalveluista. Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalve-lut jakautuvat neljään ilmansuuntien mukaisiin palvelualueisiin, joihin on koottu sosiaali- ja lähityö, kotipalve-lut, ikäihmisten palvelut jne. omana kokonaisuutenaan. Lisäksi osastossa on kaupunginsairaala ja kuntoutuk-sen osaamiskeskus ja pitkäaikaishoi-don arviointi ja selvittely yksikkö.

Kaikkien osastojen tavoitteena on muodostaa mahdollisimman ehyitä, ihmisten palvelutarpeita tukevia pal-velukokonaisuuksia, saumattomasti ja ihmisiä kunnioittaen. Viraston ja lautakunnan kunnianhimoisina ta-voitteina tulee nyt olemaan erilais-ten toimintakulttuurien yhteen nivo-minen, parhaiten työkäytäntöjen le-vittäminen ja huonoista luopuminen. Muutoksessa on aina suuri mahdol-lisuus. Se tilaisuus on käytettävä hy-vin. ■

Terveys ja Talous 2/201338

elämäkaariorganisaatioiden myötä. Samanaikaisesti johtaminen itses- sään on uudistusten keskellä. Laa- jemmat toimintaympäristömuu tokset ja konkreettiset organisaatio- uudistukset näkyvät sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen johtamisen alassa että johtamisen kohteessa. 2) Strategisen ja toiminnallisen johta- misen raja on liukuva ja joskus jännitteinen- kuka saa johtaa mitä- kin professiota. Haastatteluissa nousivat esille myös kaksoisjohta- juuden kysymykset tilanteissa, jois- sa sama henkilö on sekä jonkin am- mattiryhmän lähijohtaja, että kuu- luu koko organisaation keski- tai ylimpään johtoon. Kahden eri ta- son johtajaroolin yhdistäminen voi tuottaa ongelmia ajankäytöllises- ti ja sisällöllisesti. Johtaja joutuu ar- vioimaan eri tason johtajatehtä- viensä oikeudenmukaisuutta tai mahdollisia jännitteitä esimerkiksi silloin kun kyse on sekä yhden am- mattiryhmän lähijohtajuudesta et- tä useamman eri professioryhmän johtamisesta ylemmällä organisaa- tiotasolla. Lähellä asiakasrajapin- taa oleva lähijohtaja saattaa lisäksi olla samaan aikaan myös asiakas- tai potilastyön ammattilainen.3) Johtamistyössä ovat läsnä sosiaa- li- ja terveyspalveluihin ja organi- saation toimintaan kohdistuvat, keskenään kilpailevat arvot ja ta- voitteet. Johtamisen moniulottei- suus tarkoittaa sitä, että johtami- sessa ovat yhtä aikaa läsnä perus- tehtävä, organisaation sisäiset toi- mintaprosessit ja lakisääteiset teh- tävät, talouden ja tuloksellisuuden

Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut ovat voimakkaiden muutosten keskellä. Tässä artikkelissa tarkastellaan mitä haasteita ja uusia piirteitä muutokset tuovat johtajille. Asiaa on tutkittu Itä-Suomen yliopistossa.

Kuntien sosiaali- ja terveysjoh-don työhön kohdistuu monia ristikkäisiä odotuksia. Sosi-

aali- ja terveyspalvelut ovat osa yh-teiskunnan sosiaali- ja terveyspoli-tiikan toimintajärjestelmää ja sen ta-voitteiden toteuttajia. Johtaja koh-taa työssään poliittiset ja taloudelli-set reunaehdot, palveluja käyttävien asiakkaiden tarpeet ja yhä useammin myös eri ammattiryhmien professio-naaliset intressit. Sosiaali- ja terveys-palvelujärjestelmän uudistamisen yhteydessä tarkastellaan myös eri ta-son johtajien tehtäväalueita ja pohdi-taan niiden yhdistämistä tai johtajien määrän vähentämistä.

Työn sisältöä ja tukeaJohtaminen sosiaali- ja terveyspale-luissa – JOHTAVAT -tutkimushank-keessa selvitettiin vuosien 2010-2013 aikana sosiaali- ja terveydenhuollon lähi-, keski- ja strategisen tason joh-tajien työtä eri näkökulmista, johta-misen moniulotteisuudesta ja johta-misosaamisesta johtamisviestintään, johtajan liikkumavaraan ja johtajan

omiin verkostoihin. Tässä artikkelissa tarkastellaan johtajien työn sisältöä ja johtajan työssään saamaa tukea.

Tutkimuksen laajana teoreettisena kehyksenä oli johtajan työn strategi-suutta, toimintaympäristön hallintaa ja voimavarojen johtamista korosta-va resurssiriippuvuusteoria (Pfeffer & Salancik 1978). Johtajien työn mo-niulotteisuutta tarkasteltiin toimin-nan tavoitteita, kontekstuaalisuutta ja johtajan rooleja käsittelevän orga-nisaation kilpailevien arvojen mallin avulla (Quinn 1988). Tutkimusaineis-to koostui eri tason johtajien yksilö-haastatteluista, fokus group-haastat-teluista sekä kyselystä. Vastaajat oli-vat terveys-, sosiaali- ja erimuotois-ten yhdistettyjen sosiaali- ja terveys-palvelujen lähi-, keski- ja strategisen tason johtajia.

Johtajan työn moniulotteisuusJohtajan työ - samoin kuin johdetta-vat sosiaali- ja terveyspalvelutkin - ovat monien samanaikaisten, erita-soisten ja joskus ristiriitaistenkin ta-voitteiden kohteena. Kaikissa tutki-musorganisaatiossa tapahtui tutki-musjakson kuluessa organisatorisia reformeja, osassa hyvinkin perus-tavanlaatuisia rakenteellisia uudel-leenjärjestelyjä. Johtajien työn sisäl-lössä näkyivät seuraavat piirteet:

1) Organisaatiot monimuotoistuvat sekä sisällöllisesti että rakenteelli sesti. Perinteiset kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon rajat väisty vät uudenlaisten palvelulinjojen ja

Johtajana sosiaali- ja terveydenhuollossaVuokko NiiraNeNProfessori, JOHTAVAT-tutkimushankkeen johtajaItä-Suomen yliopisto

2/2013 Terveys ja Talous 39

vaatimukset, päätöksenteon meka- nismit, oikeudenmukaiset ja sa- malla responsiiviset palvelut sekä henkilöstövoimavarojen johtami- nen. Johtaja ei voi jättää mitään näistä taustalle, eikä voi painottaa yhtä ulottuvuutta muiden kustan- nuksella.4) Toiminnan monialaisuus sekä mo- niammatillisuus voivat olla johta- mistyön voimavara. Verkosto maset palveluprosessit ja moni muotoiset uudet organisaatiot ovat keskeinen osa sosiaali- ja terveyden- huollon johtamisessa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon or-ganisaatiot ovat laajojen uudistamis-prosessien keskellä. Tämä heijastuu johtamisen kvalifikaatioissa ja siinä, onko johtajalla mahdollisuus saada tukea ja koulutusta omaan johtamis-osaamiseensa (Sutinen 2012). Tutki-muskunnissamme oli tapahtunut hankkeen kuluessa lukuisia organi-saatiouudistuksia, alkaen palvelu-prosessiuudistuksista ja tilaaja-tuot-taja-mallin käyttöönotosta erilaisiin yhteistoiminta-alueisiin ja sosiaali- ja terveydenhuollon liikelaitokseen.

Kuka tukee johtajaa?Johtaja on aina myös johdettava, jo-ten lähi- tai keskijohtoon kuuluval-la on oma johtajansa. Strategiseen johtoon kuuluvilla, esimerkiksi pe-ruspalvelujohtajilla, hyvinvointijoh-tajilla, tuottajajohtajilla tai apulais-kaupunginjohtajilla oman lähijohta-jan läsnäolo on selvästi erilaista kuin keski- tai lähijohtoon kuuluvilla.

Tutkimushaastatteluissa kysyttiin, kuka tukee johtajaa ja kuka seisoo joh-tajan rinnalla. Lähi-, keski- ja strategi-sen tason johtajat kuvasivat vastauk-sissaan viittä eri tukijatahoa, eri johta-jatasoille kuuluvat hieman eri paino-tuksilla:

Työntekijät ja oma työyhteisö

Tähän liittyvät myös työntekijöiden niin kutsutut työyhteisötaidot eli ky-ky strategiseen toimijuuteen. Se tar-koittaa muun muassa työntekijöiden omaa vastuullisuutta, luottamus-

ta johtajan ammattitaitoon sekä ym-märrystä siitä, mitä kuuluu johtajan työhön. Työyhteisötaitoihin sisältyy myös se, että työntekijä välittää joh-tajalle omasta työstään sekä tietoa sii-tä, mikä toimii hyvin, että tietoa työn ongelmakohdista.

Kollegat, oman toimialan lähijohtajat

Tässä haastateltavat kuvasivat joh-tajan omaa lähitiimiä, vertaisjohta-jia ja omaa johtoryhmää. Tähän ryh-mään kuuluivat myös kollegat muis-sa organisaatioissa, toisissa kunnissa tai yrityksissä. Haastatteluissa nou-si esille se, että kiristyvän talouden myötä kilpailu kunnan eri toimialo-jen kesken lisääntyy. Tämä saattaa heikentää esimerkiksi eri toimialojen johtajien keskinäistä tukea.

Ulkopuolinen tuki ja ohjelmat

Näitä ovat erilaiset johtamiskoulu-tukset, mentorointi, coaching, sekä alueelliset, kansalliset tai kansainvä-liset verkostot. Omat johtamiskoulu-tukset (MBA, johtamisen PD-koulu-tukset jne.) olivat tärkeitä, sillä ne an-toivat mahdollisuuden nähdä omaa työtä kokonaisuutena tai etäisyyttä pulmatilanteisiin.

Luottamushenkilöjohto, erityisesti oma poliittinen toimielin

Poliittisen johdon, lähinnä oman sek-torin luottamuselimen puheenjohta-jan tuki nousi tärkeäksi erityisesti laa-ja-alaista johtamistyötä tekevien sosi-aali- ja terveysjohtajien työssä. Poliit-tisen johdon tuki korostuu erityisesti strategisen tason johtajilla, mutta se ei ole aukotonta.

Oma johtaja

Kyllä – ja toisinaan ei. Oma johtaja on usein tärkeä keskustelukumppani, joka myös jakaa tietoa ja vastuuta, avaa vai-kuttamisen kanavia ja mahdollistaa joh-tajan työssä tärkeitä verkostoja. Haasta-teltavat kuvasivat myös, että oman joh-tajan työpaineet on helppo ymmärtää, eikä häntä aina haluta häiritä.

Uusia piirteitä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen muut-tuvat omistus- ja ohjaussuhteet tuo-vat uusia piirteitä johtajan työhön ja johtamisosaamiseen. Johtamisen ke-hittäminen tapahtuu sekä organisaa-tion sisällä että sen ulkopuolella. Joh-tajan työtä ja johtajana olemista tukee se, että johtajalla on mahdollisuus yl-läpitää omaa osaamistaan myös orga-nisaation ulkopuolissa verkostoissa. Toimintaympäristöyhteistyössä tä-hän liittyy se, että johtajalta edelly-tetään taitoa luoda verkostoja, joiden kautta tulee tukea koko organisaati-olle. Tämä nousi haastatteluissaselvästi esille erityisesti keski- ja ylimmän johdon kohdalla. ■

JOHTAVAT -tutkimusta rahoittivat Te-kes, Suomen Kuntaliitto, tutkimuskun-nat sekä Itä-Suomen yliopisto. Tutki-muksessa oli mukana kuusi erilaista tut-kimusorganisaatiota, neljä kaupunkia, yksi sosiaali- ja terveydenhuollon kun-tayhtymä ja yksi liikelaitos. Hankkeen verkkosivut ovat osoitteessa www.uef.fi/stj/johtavat-hanke

KirjallisuusNiiranen, Vuokko & Kerkkänen, Mer-vi & Joensuu, Minna & Lammintakanen, Johanna (toim.) Johtajana muutoksissa. Johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluis-sa –tutkimushankkeen loppuraportti. Acta-sarja. Itä-Suomen yliopisto ja Suo-men Kuntaliitto. Helsinki. Ilm. maalis-kuussa 2013.Pfeffer, Jeffrey & Salancik, Gerald S. (1978). The External Control of Or-ganizations. A Resource Dependence Perspective. New York, Harper & Row.Quinn, Robert E. (1988). Beyond Ratio-nal Management. Mastering the Parado-xes and Competing Demands of High Performance. Jossey-Bass Publishers, San Fransisco.Sutinen, Päivi (2012). Johtajana kehitty-misen olemus kunta-alan johtajan ko-kemana. Acta 233. Helsinki: Tampereen yliopisto ja Suomen Kuntaliitto.

Terveys ja Talous 2/201340

Neljän eurooppalaisen yliopiston EU-hanke selvittää, voidaanko

iäkkäiden muistisairauksien ja sy-dän- ja verisuonisairauksien riskite-kijöihin vaikuttaa hyödyntämällä in-formaatioteknologiaa. Hankkeessa kehitetään iäkkäille sopiva internet-foorumi, joka yhdessä hoitajan tuen kanssa edistää muistisairauksien ja verisuonitautien riskitekijöiden hal-lintaa.

EU rahoittaa viisivuotista Healt-hy Aging Through Internet Counse-ling in the Elderly- eli HATICE-han-ketta 5,8 miljoonalla eurolla, josta Itä-Suomen yliopiston osuus on miljoo-na euroa.

Internet apuna dementian ja verisuonitautien ehkäisyssä

Tällä hetkellä ei tiedetä, millä kei-noilla iäkkäitä voitaisiin tehokkaim-min motivoida sitoutumaan terveel-lisempään elämäntapaan. HATICE-hankkeen tarkoitus on tuottaa asias-ta uutta tietoa.

Hankkeessa toteutetaan satunnais-tettu kontrolloitu potilastutkimus, jossa selvitetään internet-pohjaisen tukipalvelun toteuttamiskelpoisuutta ja vaikutusta sydän- ja verisuonitau-tien ja dementian ehkäisyyn.  Hank-keessa kehitetään vuorovaikutteinen internet-foorumi, joka tukee ikäihmi-siä sairauksien riskitekijöiden vähen-tämisessä. Ohjaus ja motivointi räätä-löidään kunkin osallistujan yksilölli-

siin tarpeisiin. Tutkimushoitaja pitää aktiivisesti yhteyttä osallistujiin pu-helimen, sähköpostin, chatin tai Sky-pen välityksellä.

Tutkimuskonsortiossa on mukana neljä yliopistoa: Itä-Suomen yliopis-to, Amsterdamin Akateeminen lää-ketieteen keskus AMC, Karoliininen instituutti Ruotsista, Ranskan tervey-den ja lääketieteen tutkimuslaitos IN-SERM / Toulousen yliopisto ja Cam-bridgen yliopisto. Yrityspartnereina ovat informaatioteknologia-alan yri-tykset Novapten ja Vital Health Soft-ware. Hanketta koordinoi AMC.

Pohjois-Karjalan keskussairaala viettää tänä vuonna 60-vuotisjuhlavuottaan. Vuonna 1953 toimintansa aloittanut sairaala oli Suomen ensimmäinen keskussairaala.

Pohjois-Karjala oli ensimmäisellä sijalla keskussairaaloiden raken-

tamisjärjestyksessä, sillä 1800-luvun lopulla perustetun Joensuun yleisen sairaalan tilat olivat huonossa kun-nossa, eivätkä 38 sairaansijaa riittä-neet kasvaneille potilasmäärille. Tar-ve uudelle sairaalalle oli kova, mutta sota hidasti rakennushanketta.

Uusi keskussairaala avasi ovensa viimein helmikuussa 1953. Sairaalas-sa oli 381 sairaansijaa, 13 lääkäriä ja noin 300 hoitajaa. Ensimmäisenä toi-mintavuonna sairaalassa hoidettiin 6500 potilasta.

Tänä päivänä keskussairaalassa

hoidetaan vuosittain noin 60 000 eri potilasta. Henkilökunnan määrä on noussut alle 400:sta noin 2600:aan. Keskimääräinen hoitoaika on lyhen-

tynyt kuudessa vuosikymmenessä kahdesta viikosta muutamaan päi-vään.

Suomen ensimmäinen keskussairaala täytti 60 vuotta

2/2013 Terveys ja Talous 41

Piirros: PERRY PARTANENSET

E ikö kukaan ole huomannut, että suomen kieltä raiska-taan täyttä päätä? Minä

olen huomannut. Harmittaa vietä-västi, että vaivalla aikaansaatuja kie-lioppimme sääntöjä saa ilman mitään seuraamuksia vapaasti rikkoa. Sitä tekevät sivistyneet kuin myös polii-tikot ja muut julkisuuden henkilöt jo-pa televisiossa, rahvaasta puhumat-takaan.

Ärsyttävää on, että vieraiden kiel-ten sanoja suomennetaan. Jos saisin päättää, kuritusta ansaitsisi ihminen, joka ”fanittaa” tai ”diggaa”. Vakava huomautus tulisi antaa kravattivaat-teissa kulkeville, joiden puheessa vi-lisee semmoisia sanoja kuin ”clous-ata”,” meilata”, ”diskata”, ”bailata”, ”bilettää” ja ”rulettaa”. ICT –nörttien kieli on luku sinänsä – sille ei kukaan voi koskaan mitään.

Se suorastaan suututtaa, että suo-malaisten verbien käyttö on niin hir-veän huolimatonta. Luulisi edes tele-vision uutistenlukijan oppineen, että ”huomenna alkaa satamaan” on vir-heellinen ilmaisu tai että ”kaksi mies-tä menevät” on alkeellinen kielioppi-virhe.

Melkeinpä ala-arvoisena täytyy pitää verbin ”vetää” tunkemista jo-

ka paikkaan. ”Biisejä vedetään”, sa-moin väkivaltaurheilussa ”vedetään kiekko maaliin ” tai vain ”vedetään turpaan”, jota luonnollisesti tapahtuu myös nyrkkeilykehässä. Jalkapallos-sa onnistuneet potkut ovat ”hyviä ve-toja”. Ryhmän tai yksikön päällikkö-kin on ”vetäjä”.

Sitten on tämä kin –päätteen käyt-tö! Sen tarkoitushan on korvata myös –sana. Vain varsin valistunut kansa-lainen osaa sijoittaa päätteen oikeaan kohtaan. Kyllä jokaisen pitäisi tietää, että ilmaisun merkitys muuttuu ko-konaan riippuen kin –päätteen sijoi-tuksesta: ” Minäkin seisoin eilen sa-teessa/Minä seisoinkin eilen satees-sa/Minä seisoin eilenkin sateessa/Minä seisoin eilen sateessakin”.

Voi, että kenkuttaakin sekin ylei-nenkin virhekin, että teititellessä käytetään ihan väärää verbimuotoa:

”Herra Virtanen, oletteko Te seiso-neet sateessa?”

Possessiivisuffiksien käyttöön en jaksa edes puuttua, sitä ei hallit-se Erkkinsäkään! Sen sijaan ihmet-telen Ihmisten puhekielen maneere-ja. Kuinka yleistä onkaan, että henki-lö, joka luennoi, vastaa kysymyksiin tai muutoin avaa sanaisen arkkunsa, aloittaa puheen partensa käyttämällä sanaa ”elikkä” tai ”eli”. Veikkaan, et-tä tähän on psykologinen selitys.

Peräti huvittavaa on suomalainen tapa lausua ulkomaalaisten nimiä: ”Springsteeni laulaa”, ”Morgenster-ni hyppää”, ”Medjedevi puhuu” ja ”Smithi ampuu”.

Minä ja Kotus (Kotimaisten kielten keskus) emme hyväksy suomen kie-len kieliopin vääristelyä emmekä vä-hättelyä. - Tosin Kotus on minua su-vaitsevaisempi. ■

Hyvästi kielioppi

Terveys ja Talous 2/201342

henkilöiden ikäjakauma on muuttu-nut. Vanhusten elinikä on kasvanut, mutta toisaalta entistä nuoremmat henkilöt tarvitsevat jonkinlaista suo-jaa virtsankarkailuun. Onkin erittäin tärkeää, että tuotevalikoimasta löy-tyy jokaiselle käyttäjälle yksilöllisesti oikea tuote palvelemaan juuri hänen tarpeitaan.

Imukyky tuntui jossakin vaiheessa olleen yksi suurimmista, lähes kaik-kia puhuttanut vaippojen laatukritee-ri. Joskus kysyttyäni hoitajilta ”monta-ko vaippaa hän haluaisi itselleen vaih-dettavan vuorokaudessa jos joutuisi vuodepotilaaksi”. Yleisin vastaus on että ”riittävän useasti päivässä, aina-kin 3 kertaa, mutta tarpeen niin vaati-essa myös useammin”.

Käytännön työssä ei siis vain pel-källä imukyvyllä pärjätä ja eihän ku-kaan meistä halua maata paksuksi ja märäksi turvonneessa vaipassa puolta vuorokautta. On kuitenkin hyvä huo-mata, että hygienia ja ihon hyvinvoin-ti ovat korkealle arvostettuja perus-hoidon kriteerejä nykypäivän hoita-jille Suomessa. Parhaiten säästöt syn-tyvät siitä, että tuotteet valitaan kulle-kin käyttäjälle juuri hänen tarpeisiin-sa suhteuttaen.

Vanhustenhoitoa voidaan ja tulee kehittää myös jatkossakin, mutta pel-kona on, että kuntien varat eivät tähän riitä. Uudistuksilla pyritään varmas-ti aina parempaan terveyden- ja van-husten hoitoon, mutta toivotaan ettei tämä vaikuta hoidon laatuun ja tuot-teiden tarkoituksenmukaiseen sekä riittävään käyttöön. ■

Olemme saaneet seurata tiedo-tusvälineistä kohtuullisen ko-vaa kritiikkiä vanhustenhoi-

dosta. Milloin puhuttaa varsinainen hoitotyö, milloin taas hoitolaitosten taso ja nyt viimeisenä vanhusten ra-vitsemus ja heikkotasoinen ruoka. On hyvä, että asioista syntyy laaja-alaista keskustelua, mutta miksi se on usein niin negatiivissävytteistä?

Suomessa niin vanhustenhoito kuin yleisestikin koko terveydenhoito on erittäin korkealla tasolla moniin mui-hin Euroopan, saati maailman maihin verrattuna.

Terveydenhoidon henkilöstö on koulutettua ja erittäin ammattitaitois-ta. Hoidettavien vanhusten määrä on kasvanut ja kasvaa koko ajan. Samas-sa suhteessa henkilökunnan työmää-rä on lisääntynyt ja silti, kaikesta huo-limatta, he ovat onnistuneet pitämään hoidon tason käsittämättömän korke-alla.

Sairaalat, palvelutalot ja yksityiset hoitokodit ovat Suomessa varmasti lähes minkä tahansa mittapuun mu-kaan tasokkaita. Vanhuksia hoidetaan laadukkaasti sairaaloiden osastoil-la, palvelutaloissa ja yksityisissä hoi-tolaitoksissa turvallisissa ja viimeksi mainituissa hyvinkin kodinomaisis-sa puitteissa. Kuitenkin monet, vielä työssä käyvät mutta ikääntyvät kan-salaiset varmasti miettivät vakavasti, miten sosiaali- ja terveydenhoitoalan muutokset tulevat vaikuttamaan hei-dän elämäänsä. Varsinkin, jos he tu-levaisuudessa joutuvat laitoshoidon piiriin.

Tuotteitaan tarjoavat yritykset pai-nivat myös monien muuttuvien ja hei-tä koskettavien terveydenhoidon ky-symysten parissa. Jokainen yritys ha-luaa myydä laatua ja edistää tuotteil-laan potilaiden hyvinvointia. Tuote-

kehitys on kuitenkin kallista ja vaatii resursseja. Jos ja kun laadun merki-tys on vähentynyt näin dramaattises-ti, pystyvätkö yritykset kiinnostukses-taan huolimatta panostamaan myös tulevaisuudessa laatuun ja tuotekehi-tykseen niin paljon kuin haluaisivat. Esimerkiksi inkontinenssituotteiden tarjouspyynnöissä hinnan painoarvo hankintapäätöksiä tehtäessä on ylei-sesti 60 % mutta jopa 100 %. Tähän voin todeta, että enää halvimmalla hinnalla ei saa huonoa tuotetta, sillä yritysten laadukkaat tuotteet kisaavat nyt vain halvimmasta hinnasta.

Asemansa vakiinnuttaneiden tarjo-ajien vaippatuotteet ovat kaikki kor-keatasoisia ja palvelevat käytännön tarpeita erittäin hyvin, joten syy hin-nan merkityksen korostumiseen voi löytyä myös tästä. Tarjottavien tuot-teiden hintaan sisältyvät myös tar-jouspyynnöissä vaaditut tuotteiden koulutusohjelmat, sähköiset tilausjär-jestelmät, kotijakelupalvelut, materi-aalit ja ammattitaitoisen henkilöstön palvelut ym. Näin huomaamme, että myös yritykset osallistuvat aktiivises-ti terveydenhoidon säästö- ja kehitys-toimiin.

Attends Health Care jatkaa vahvaa osaamistaan tuotekehityksen parissa ja samaan aikaan kehittyvät raaka-ai-neet sekä uudistuva teknologia mah-dollistavat uusien, innovatiivisten tuotteiden markkinoille tulon. Vaip-patuotteiden laaja valikoima, ihoys-tävällisyys sekä istuvuus ovat yrityk-sellemme vähintäänkin yhtä tärkei-tä asioita, kuin imukyky. Onhan At-tends saanut ainoana vaipantuotta-jana proDERM-laatusinetin kansain-väliseltä tutkimusinstituutilta nimen-omaan vaippojen pintakuivuuden ja ihoystävällisyyden ansiosta.

Inkontinenssituotteita käyttävien

Mielipide

Vanhustenhoito puhuttaa - vaippojen toimittajan näkökulma

Attends Oy JohANNA VENho Country Manager Finland, Baltic

432/2013 Terveys ja Talous

Tuoteuutuuksia

Istekki Oy on Kuopiossa sijaitse-va julkisomisteinen yhtiö, joka

tuottaa julkiseen terveydenhuol-toon ja kuntien toimintaan liittyviä informaatioteknologian ja lääketie-teellisen tekniikan (ICMT) palve-luja. Yhtiö toimii julkisen sektorin vahvana kumppanina, tällä hetkel-lä pääasiassa Itä- ja Keski-Suomen talousalueilla.

Kuntarakenteen, sosiaali- ja ter-veydenhuollon palvelurakenteen kehittämisen sekä julkisen sekto-rin tuottavuuden tehostamistar-peiden arvioidaan lisäävän lähi-vuosina merkittävästi teknologian hyödyntämistä sekä sähköisen tie-donhallinnan ja tietojärjestelmärat-kaisujen kehittämisvaatimuksia.

Istekki tukee ICT- ja teknologia-osaamisellaan asiakkaan toiminta-

prosessien kehittämistä. Yhdistäm-me uudet palvelumallit ja niitä tu-kevat teknologia- ja tietojärjestel-märatkaisut sekä muut tarvittavat osa-alueet laadukkaaksi kokonais-valtaiseksi palvelukokonaisuu-deksi. Istekin tarkoitus on tarjota kokonaisratkaisuja, jolloin asiak-kaamme pystyvät tehokkaammin keskittymään ydintoimintaansa ja toimintojensa kehittämiseen

- Yhdessä kumppaneidemme kanssa yhtenäistämme ja kehitäm-me julkisen sektorin ICMT-ratkai-suja ja edesautamme nykyisten ja tulevien kehitystarpeiden kustan-nustehokasta ratkaisemista, Istekki Oy:n asiakas- ja palveluratkaisujen johtaja Marko Holmavuo määritte-lee yhtiön toimintaa. ■

Osaamista informaatioteknologian ja lääketieteellisen tekniikan ratkaisuihin

-Teemme tiivistä yhteistyötä asiaka-sorganisaatioittemme ja heidän tie-tohallintojensa kanssa. Uudet järjes-telmäkokonaisuudet ja niitä tukevat palveluratkaisut suunnitellaan kiin-teässä yhteistyössä vastaamaan toi-minnan tarpeita, Holmavuo selvittää.

Invalidiliiton Käpylän kuntoutus-keskus uudisti viestintäjärjestel-

mänsä. Synapsiana tunnettu aivo- ja selkäydinvammapotilaiden keskus turvasi hankinnalla kriittisen hoi-toympäristön toimivuuden. Uudel-la puhepalvelin- ja hoitajakutsujär-jestelmällä saadaan entistä helpom-min käyttöön kunkin kuntoutujan vamman vaatimia erikoistoimintoja, esimerkiksi puhelun käynnistäminen puhaltamalla.

Aastra-viestintäpalvelimeen kyt-kettiin langaton hoitajakutsu välit-tämään hälytykset suoraan uusiin DECT-puhelimiin. Turvallisesti toi-miva kokonaisuus palvelee kuntou-tujia, heidän läheisiään ja henkilö-kuntaa.

Uusi Aastra-järjestelmä koostuu puhepalvelimesta, puheluiden vä-litysohjelmistosta, kriittisen toimin-taympäristön vaatimuksiin soveltu-

vista IP- ja DECT-puhelimista sekä Sy-napsian kuntoutujil-le mitoitetuista lisä-ratkaisuista.

Kuntoutujan te-kemä hoitajakutsu välitetään Aastran DECT-puhelimeen erillisenä palvelin-viestinä ja samalla mahdollistetaan puheyhteys kuntoutujapaikkaan ka-lustettuun puhelimeen. Avun kiireel-lisyys voidaan varmistaa ja kuntou-tuja saa varmuuden avunpyynnön perille menosta.

Perinteisissä ratkaisuissa tällainen toiminto on vaatinut huomattavan kalliita erillislaitteistoja. Säästöä syn-tyi myös langattomasta potilaskutsu-järjestelmästä, jonka ansiosta vältyt-tiin kalliilta kaapeloinneilta.

Hyvä esimerkki Aastran tarjoa-

Puhaltamalla käynnistyvä hoitajakutsu ja hälytys suoraan mobiiliin DECT-puhelimeen

mista ominaisuuksista on apulaittee-seen puhaltamisen avulla käynnisty-vä puhelu ennalta määritettyyn ul-konumeroon. Ratkaisun avulla kun-toutuja voi pitää itsenäisesti yhteyt-tä omaisiin.

Osa henkilökuntaakin on liikunta-rajoitteisia. Heitä varten langattomat DECT-puhelimet on varustettu blue-tooth-kuulokkein. ■

44 Terveys ja Talous 2/2013

Tuoteuutuuksia

Kyllä! Nämä herkulliset uutuusleivonnaiset ovat todellakin gluteenittomia, vehnättömiä,

maidottomia ja laktoosittomia. Lue lisää www.rollfoods.fi.

Gluteeniton Tumma hapanleipänen

Gluteeniton Kakkupala- ja

cookielajitelma

luotettavaa tiedonhallintaa terveydenhuoltoon

Keskitymme juuri nyt kuvantamis- ja seulontatoiminnan tiedonhallintaan.

Disec

• SuomentoiseksisuurinPACS–tuotantoympäristö

• jon.70milj.kuvanarkisto• kustannustehokaspalveluratkaisu• maanlaajuinenpalvelu• mobiilintutkimustoiminnanICT-tuki• syväerityisosaaminen• varmaakäytettävyyttäjo9v

Asiakkaammeovatterveyspalvelujenjohtavassaasemassaoleviayksityisiäyrityksiäjajulkishallinnontoimijoita.

www.disec.fi|0400869955Sammonkatu12,Mikkeli

Laptuote on sosiaalipalvelualan säätiö, jonka omassa toiminnas-

sa joudutaan päivittäin kiinnittä-mään huomiota liikuntarajoitteisten ja ikääntyvien työympäristöön. Täs-tä syystä päätettiin kehittää tuottei-ta jotka helpottavat heidän kotiolois-sa selviytymistä.

Massiivipuusta valmistetut säily-tyskalusteet on hyvä vaihtoehto lii-kuntarajoitteisten asuntoihin. Käy-tettävät materiaalit ovat helppohoi-toisia ja ekologisia. Liukuovien me-kanismit, alumiinikiskot ja laake-roidut liukuovien pyörästöt tulevat Hettich:ltä, suurelta saksalaiselta he-

Liukuovilla varustetut säilytyskalusteet soveltuvat liikuntarajoitteisten ja vanhusten asuntoihin

la- ja mekanismivalmistajalta. Kalus-teet räätälöidään käyttäjien tarpeiden mukaisiksi.

Laptuote-säätiön remonttipalvelu hoitaa asennuksen ja samalla muut tarvittavat muutostyöt asunnossa. Monet Laptuote-säätiön vajaakun-toiset työntekijät kohtaavat arkipäi-vässään samoja ongelmia kuin mihin heidän valmistamansa tuotteet tarjo-avat ratkaisuja. ■

45

Terveys ja talous r.y.hallituksen jäsenet 2012 – 2014

keskusvaraston hoitajaLapuan kaupunki044-438 4902

pirkko.talola@lapua.fi

talouspäällikköHUS/HYKS naisten- ja

lastentaudit09-471 80201

ulla.tapola@hus.fi

yhdistyksen rahastonhoitaja0400-490 588

anita.himmanen@terveysjatalous.fi

PIRKKO TALOLA ULLA TAPOLA ANITA HIMMANEN

projektipäällikköServica

(Itä-Suomen huoltopalvelut) 040-594 5688

jari.korhonen@pbg.fi

hallintojohtajaItä-Suomen yliopisto

040-355 2299tuomo.merilainen@uef.fi

kehitysjohtajaPohjois-Pohjanmaan

sairaanhoitopiiri040-544 8955

pasi.parkkila@ppshp.fi

Jaakko J. Pihlajamäkisairaanhoitopiirin johtaja

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri044 415 4100

jaakko.pihlajamaki@epshp.fi

JARI KORHONEN TUOMO MERILÄINEN PASI PARKKILA JAAKKO J. PIHLAJAMÄKI

Puheenjohtajasairaanhoitopiirin johtaja

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri050-68048

rauno.ihalainen@pshp.fi

ruokapalvelupäällikköKeski-Suomen

sairaanhoitopiiri040-835 1022

merja.tarasow@ksshp.fi

kiinteistöpäällikköPirkanmaan sairaanhoitopiiri

050-518 4617hannu.jarvi@pshp.fi

yhdistyksen sihteerimateriaalipäällikköVarsinais-Suomen sairaanhoitopiiri040-541 5125

outi.kalske@terveysjatalous.fi

RAUNO IHALAINEN MERJA TARASOW HANNU JÄRVI OUTI KALSKE

Liity jäseneksiTerveys ja talous ry:n tarkoituksena on toimia sairaaloiden, terveyskeskusten ja muun terveydenhuollon hallinnon ja talouden sekä toimintaan liittyvien tukipalvelujen alalla työskentelevien ja näistä asioista kiinnostuneiden henkilöiden yhteistyöelimenä.

Tavoitteena on kehittää alan toimintoja ja toimintaedellytyksiä.Liity Terveys- ja talousyhdistyksen jäseneksi.

Saat jäsenetuna Terveys ja talous-lehden ja kontakteja alasi ihmisiin. Voit liittyä jäseneksi kätevästi netin kautta www.terveysjatalous.fi kohdasta

jäsenhakemus tai sähköpostilla yhdistyksen sihteerille outi.kalske@terveysjatalous.fi Jäsenmaksu on 25 euroa /vuosi.

46 Terveys ja Talous 2/2013

delningen och tyngdpunkten i be-folkningen har förändrats drastiskt under de senaste 50 åren. Samtidigt har sjukhusens tillgänglighet förbät-trats kraftigt tack vare utvecklingen av trafiksystemen. Säkerställandet av den medicinska specialiseringskom-petensen kräver också en noggrann översyn av arbetsfördelningen mel-lan sjukhusen. Allt detta bör i högre grad än för närvarande uppmärk-sammas när sjukhusnätet utvecklas.

Den övergripande koordinerin-gen av hälso- och sjukvårdstjänster-na, i synnerhet utvecklingen av sjuk-husnätet har varit haltande eller lyst med sin frånvaro. I motsats till de övriga nordiska länderna har vi in-lett förnyelsen utan en riksomfattan-de övergripande koordinering och det borde vi senast nu fästa vikt vid. I koordineringen ingår också finan-sieringslösningarna. Staten bör hit-ta metoder för att vara med och fi-nansiera förnyelsen och byggandet av de centrala sjukhusen i betyd-ligt högre grad än nu. För närvaran-de ligger hela finansieringsansvaret hos kommunerna. I och med att den kommunala ekonomin försvagas allt mer bör också de nödvändiga inves-teringarna i sjukhusen sättas under lupp. Förnyelsen av de tjänster som är viktigast för invånarna får inte ris-keras. ■

Pasi ParkkilaUtvecklingsdirektörNorra Birkalands sjukvårdsdistrikt

Den också internationellt sett mycket höga nivån på häl-so- och sjukvårdstjänsterna

reflekterar välfärden i vårt samhäl-le – vid sidan av en fungerande pri-märvård hör sjukhusnätet till de vik-tigaste fundamenten i välfärden – vi har inte heller i framtiden råd att ge avkall på ett fungerande sjukhussys-tem. Förnyelsen bör ändå utgå från hela nationens behov, vilket förutsät-ter täta kontakter i samordningen och samarbete mellan olika aktörer.

Framtidens sjukhus bör vara mer flexibla än tidigare. De medicinska vårdmetoderna och tekniken utveck-las ständigt. Lokalerna och rummen bör kunna omvandlas efter behov. Också när det gäller verksamheten bör sjukhuset vara effektivt. Ju bät-tre sjukhuset fungerar, desto större antal patienter kan vårdas där fram-gångsrikt, snabbt, effektivt och kost-nadseffektivt.

Merparten av våra sjukhus har pla-nerats och byggts på 1950-1970-talet och vi står inför ett omfattande be-hov av grundläggande reparatio-ner och ombyggnader. Efterfrågan på hälso- och sjukvårdstjänster, men också på specialiserad sjukvård kom-mer att öka betydligt under de när-maste årtiondena. Befolkningsfakto-rernas inverkan på efterfrågan ökar från år 2010 till år 2030 med över 30 % enligt SHM:s uppskattning. De nuva-rande sjukhuslokalerna har planerats för att stödja verksamhetsmodeller och en befolknings- och regionstruk-tur som ligger decennier tillbaka i ti-den, och de stöder inte de nya verk-samhetsmodellerna, befolkningens förändrade regionala indelning och

den effektivare verksamhet som tek-niken möjliggör mot större produkti-vitet och kostnadseffektivitet.

Det primära målet för verksamhe-tens utveckling och hanteringen av kostnaderna för den allt dyrare spe-cialiserade sjukvården är vid sidan av en högklassig vård och patient-säkerhet att förbättra produktivite-ten och effektiviteten. En ökad pro-duktivitet och bättre effektivitet up-pnås genom att man effektiverar ser-viceprocesserna, utvecklar arbetsför-delningen och kunnandet och utnytt-jar den nya ICT-tekniken och annan teknik i betydligt större omfattning än tidigare.

Målet med de flesta pågående sjuk-husprojekt är bland annat: flexibel re-sursanvändning, ny professionell ar-betsfördelning, standardisering av lokaler och funktioner, utnyttjande av informationssystem och teknik, ef-fektiva logistiska lösningar, trivsam-ma lokaler och rum, mångsidiga an-vändningsmöjligheter och omvan-dlingsflexibilitet samt energieffek-tivitet och användning av förnyba-ra energikällor. Trenden är att vård flyttas från vårdavdelningarna till öppenvården, där det är möjligt att genomföra allt mer krävande ingrepp med kortare vårdtider och mer eko-nomiskt. Antalet vårdplatser och vår-davdelningar minskar men å andra sidan vårdas allt svårare sjuka patien-ter på vårdavdelningarna.

De ovan nämnda motiveringar-na och målen för att förnya sjukhu-sen är otvetydiga och en förnyelse är nödvändig. Alltför lite uppmärk-samhet har däremot ägnats befolk-ningsutvecklingen i samhället. In-

Nödvändigt att förnya sjukhusen

I detta nummer

Ovatko osoitetiedot oikein?Hyvä Terveys ja talous –lehden tilaaja,

Tarkistaisitko lehden takakannessa olevat osoitetiedot. Jos tiedot ovat virheelliset, ilmoitathan siitä osoiterekisterin ylläpitäjälle Maija Mastovaaralle joko puhelimitse 03-415 5674 tai sähköpostilla osoitteeseen maija.mastovaara@forssaprint.fi. Muutostietoihin tarvitaan osoitelipukkeen numerosarja tai vanhat nimi/osoitetiedot plus uudet tiedot.

tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutoksetMaija Mastovaara hoitaa myös lehden tilaukset ja peruutukset.

Maija Mastovaarapuh. 03-415 5674maija.mastovaara@forssaprint.fi

KutsuTerveys ja Talous ry:n Uudenmaan piirin

sääntömääräinen vuosikokous pidetään 22.4.2013 klo 16.00 alkaen

Paikka: Peijaksen sairaala, kokoushuone M03,

Sairaalakatu 1Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Tarjoilemme tilaisuudessa iltapalaa.

TervetuloaHallitus

Valmistamme liukuovia

ja liukuovikaappeja... Jaakko-turvajakkaroita.

Lehtikuusesta

puutarhakeinuja, puistonpenkkejä,

pöytiä ja muita

ulkokalusteita...

Lappeenrannan Petepu Oy Kivenkatu 2 — 4 53600 Lappeenranta

+358 40 7593946 + 358 40 5688646

info@laptuote.fi www.laptuote.fi

SÄILYTYSRATKAISUJA TILAUSTYÖNÄ

Puiset liukuovet

ja kaapit P-3000 keinut

P-3100 keinut

TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄTHELSINGIN MESSUKESKUS 15.-16.5.2012HELSINGIN MESSUKESKUS

Carestream Vue FULL PAGE ADDue to Pub: February 24, 2012

Trim: 210mm w x 265mm h

EDELLÄKÄVIJÄ TERVEYDENHUOLLON IT-RATKAISUISSA.

© C

ares

trea

m H

ealth

, Inc

., 20

12.

Tuhannet järjestelmätoimitukset ja –asennukset ympäri maailman todistavat, että Carestream Vue on seuraavan sukupolven edistynyt ratkaisu kuvantamisenja terveydenhuollon tietohallintaan.

LUE LISÄÄ: www.carestream.�/vue

Cloud ServicesRadiologia

VendorNeutralArchive

EnterpriseWork�owKardiologia

VIRTAVIIVAINENTYÖNKULKU.KLIININEN TARKKUUS.ERINOMAINEN HOITOTULOS.

TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT

Radiologia

TURKU 28.–29.5.2013

Carestream.indd 1 8.3.2013 11:21:14