potilasturvallisuutta taidolla

Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma

Kumppaneiden logot lisatään

| Potilasturvallisuutta taidolla –ohjelmasuunnitelma |

2


3

Sisällys TIIVISTELMÄ ............................................................................................................... 4 JOHDANTO ................................................................................................................. 5 1. POTILASTURVALLISUUS JA SEN MERKITYS .................................................. 6

Mitä potilasturvallisuus on? .................................................................................... 6 Kun potilasturvallisuus pettää ................................................................................ 8 Ennakointi ja ehkäisy ............................................................................................. 9

2. KANSALLINEN OHJAUS JA LAINSÄÄDÄNTÖ ................................................ 10 Infektiot ................................................................................................................ 10 Lääkkeet ja lääkitys .............................................................................................. 10 Turvallisuus .......................................................................................................... 10 Potilasturvallisuusstrategia .................................................................................. 11

3. OHJELMAN PÄÄMÄÄRÄ JA TARKOITUS ....................................................... 12 Päämäärä ............................................................................................................ 12 Tarkoitus .............................................................................................................. 12

4. TOIMIJAT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT ............................................................ 13 Terveydenhuollon toimintayksiköt ja henkilökunta ............................................... 13 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL .................................................................. 14 Kansalliset terveysalan laitokset, ammattijärjestöt ja ammatilliset seurat ............ 14 Kansainväliset organisaatiot ................................................................................ 14 Verkostoituminen ................................................................................................. 15

5. OHJELMAN OSIOT ............................................................................................. 16 OSIO 1. RISKIT YHDESSÄ HALTUUN ................................................................................. 19 OSIO 2. JOHTO JOHTAMAAN ........................................................................................... 21 OSIO 3. TAIDOT KARTTUMAAN ........................................................................................ 23 OSIO 4. TOIMIVAT TYÖKALUT KÄYTTÖÖN ......................................................................... 25 OSIO 5. KOKEMUKSET JA TIEDOT KIERTOON .................................................................... 27 OSIO 6. IDEASTA TUTKIMUKSEEN JA SOVELLUKSEEN ....................................................... 28 6. OHJELMAN JOHTAMINEN JA HALLINTO ....................................................... 29 LÄHTEET ................................................................................................................... 31

Internet-lähteet: .................................................................................................... 31 Lainsäädäntö: ...................................................................................................... 32

LIITTEET Liite 1. Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelman loogisen viitekehyksen matriisi (log frame), osa 1: tavoitehierarkia, indikaattorit ja riskit. Liite 2. Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelman loogisen viitekehyksen matriisi (log frame), osa 2: Keskeiset toiminnot, tuotokset ja aikataulu


4

Tiivistelmä Potilasturvallisuus on noussut keskeiseksi kehittämiskohteeksi niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin, sillä potilasturvallisuuteen liittyvät ongelmat aiheuttavat mittavia haittoja ja kärsimyksiä sekä kustannuksia yhteiskunnalle ja terveydenhuollolle. Virheet, vahingot, erehdykset, unohdukset ja lipsahdukset (ns. haittatapahtumat) ovat inhimillisiä ja niitä sattuu myös potilastyössä. Haittatapahtumat aiheuttavat 700- 1700 kuolemaa vuodessa ja yhdelle sadasta sairaalapotilaasta hoidosta koituu vakava terveyshaitta. Inhimillisten kärsimysten ohella virheet ja erehdykset maksavat terveydenhuollolle noin miljardi euroa vuodessa. Vähintään puolet haittatapahtumista on ehkäistävissä järjestelmällisellä turvallisuusriskien ennakoinnilla. Potilasturvallisuutta on edistetty hyvin tuloksin monissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Kansallisella tasolla on panostettu lainsäädännön kehittämiseen (mm. potilasturvallisuusstrategia vuonna 2009 sekä uusi terveydenhuoltolaki ja potilasturvallisuusasetus vuonna 2011), ja tavoitteena on potilasturvallisuustyön järjestelmällisyys. Osana tätä jatkumoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on valinnut potilasturvallisuuden yhdeksi kuudesta kärkihankkeesta. THL toteuttaa yhdessä sairaanhoitopiirien, sairaaloiden ja terveyskeskusten sekä muiden kansallisten kumppaneiden kanssa laajan, monivuotisen Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelman. Ohjelma käynnistyy syyskuussa 2011 ja jatkuu vuoden 2015 loppuun. Pitkän tähtäimen päämääränä on hoidon aiheuttamien kuolemien ja haittatapahtumien puolittuminen vuoteen 2020 mennessä. Ohjelman välittömänä tarkoituksena on, että terveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalihuollon ammattilaiset voivat työskennellä potilasturvallisuutta edistävässä ympäristössä ja heillä on käytettävissään laadukkaita ja käyttökelpoisia välineitä potilasturvallisuuden edistämiseen. Tällaisia ovat mm. tieto, vertaiskokemukset, hyvät käytännöt, kehittymisohjelmat ja työkalut. Ohjelma koostuu kuudesta osiosta:

• Yhdessä riskit haltuun: potilasturvallisuusasiaa ammattilehdissä ja - tilaisuuksissa • Johto johtamaan: oleellista tietoa tiiviisti, työkaluja seurantaan ja vertailuun • Taidot karttumaan: sertifioitua koulutusta ja oppimista • Toimivat työkalut käyttöön: uusia työkaluja eri tasoille, käyttökoulutusta • Kokemukset ja tiedot kiertoon: paikalliset, kansalliset ja kansainväliset • Ideasta tutkimukseen ja sovellukseen: ideat kehitysputkeen, toimintatutkimusta lisää.

Osioille on asetettu mitattavat tavoitteet koskien 1) johdon sitoutumista, 2) eri henkilöstöryhmien potilasturvallisuustaitojen ja tietojen kasvua, 3) asenteiden muutosta myönteisiksi, 4) potilasturvallisuuden rakenteiden, käytäntöjen ja potilasturvallisuuskulttuurin muutosta, 5) tiedon, työvälineiden ja kokemusten jakamista, 6) potilasturvallisuusraportoinnin ja siitä seuraavien toimenpiteiden parantamista sekä 7) tietokantojen, ideoiden ja tutkimuksen hyödyntämistä. Ensimmäisenä toimintavuonna sairaanhoitopiireillä, sairaaloilla ja terveyskeskuksilla ja niiden eri alojen henkilöstöllä on käytettävissään mm. työpajoja erva- alueilla potilasturvallisuussuunnitelman laatimiseksi ja sertifioitu, korkeatasoinen, kiinnostava ja maksuton potilasturvallisuuden peruskoulutus sekä potilasturvallisuuden kirjasto verkossa.


5

Johdanto Suomessa potilasturvallisuus on sisältynyt osana laajempaan hoidon laadun edistämiseen. Maassamme on alettu kiinnittää huomiota potilasturvallisuuteen ja sen ongelmiin kohdennetusti 2000-luvun puolivälistä alkaen. Iso-Britannia, Hollanti, USA, Australia, Kanada ja muut pohjoismaat ovat huomattavasti Suomea pidemmällä potilasturvallisuuden edistämistyössä ja kansainvälistä yhteistyötä on tehty mm. WHO:n, OECD:n, Euroopan neuvoston ja EU:n toiminnoissa. Suomessa potilasturvallisuuden kehittämisen uraauurtava hanke ”Viisas oppii virheistä” toteutettiin vuonna 2005 Peijaksen sairaalassa.1 Professori Amos Pasternackin katsaus potilasturvallisuuteen vuonna 2006 Duodecimissa oli herättäjä.2 Noin kymmenessä sairaanhoitopiirissä, lähinnä keskussairaaloissa on tehty järjestelmällistä työtä potilasturvallisuuden edistämiseksi viimeisten 3-5 vuoden aikana. Esimerkkinä mainittakoon Vaasan alue, jossa toiminta on ollut mittavaa ja laaja-alaista jo viiden vuoden ajan. Varsinais- Suomessa puolestaan on kolmivuotisella projektilla saatu aikaan erinomaisia tuloksia. Sairaaloiden laatu- ja kehittämispäälliköt sekä potilasturvallisuuden päälliköt ja koordinaattorit ovat tehneet erittäin merkittävää työtä eri puolilla Suomea ja heille on kertynyt huomattavaa osaamista potilasturvallisuuden alalta. HaiPro, potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely ja tietotekninen työkalu, on tukenut yksikköjen sisäisen potilasturvallisuustyön leviämistä kautta maan. Se on nyt käytössä yli sadassa sairaalassa ja terveyskeskuksissa. Raportointi perustuu vapaaehtoiseen, luottamukselliseen ja syyttelemättömään vaaratapahtumien ilmoittamiseen ja käsittelyyn. Kansalliset toimet käynnistettiin vuonna 2006, jolloin sosiaali- ja terveysministeriö asetti potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän. Sen toimesta valmistui potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009–2013. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL nimettiin potilasturvallisuustyön kansallisen tason toimijaksi ja koordinoijaksi. THL kokosi asiantuntijaryhmän, joka on osaltaan vaikuttanut potilasturvallisuuden kannalta keskeiseen, vuonna 2011 voimaanastuneeseen lainsäädäntöön. Asiantuntijaryhmä on laatinut myös oppaan strategian toimeenpanosta terveydenhuollon toimintayksiköissä, erityisesti tukemaan lain määräämän potilasturvallisuussuunnitelman laatimista. Opas ilmestyy syyskuussa 2011. Luontevana seuravana askeleena kansallisen potilasturvallisuustyön jatkumolla on syyskuussa 2011 käynnistyvä Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma. THL on strategiassaan vuosille 2011 - 2015 valinnut potilasturvallisuuden kehittämisen yhdeksi kuudesta erityisestä strategisesta toimesta, ns. kärkihankkeesta. Laitoksen eri toimialueet osallistuvat asiantuntijoineen ja toimintoineen ohjelmaan mukaan lukien jo vuosia KTL/THL:ssa tehty sairaalainfektioiden vastustamistyö. THL:n johtama ja yhdessä terveydenhuollon toimintayksikköjen ja merkittävien kansallisten toimijoiden kanssa toteutettava ohjelma tukee monin tavoin potilasturvallisuuden edistämistä terveydenhuollossa ja soveltuvin osin sosiaalihuollossa (jossa on kyse asiakkaista). Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelman suunnittelu käynnistettiin maaliskuussa 2011. Suunnitelman työkaluna on käytetty loogisen viitekehyksen lähestymistapaa (logical framework approach LFA), joka on laajassa kansainvälisessä käytössä3. Ohjelman työstämiseen ovat osallistuneet monet asiantuntijat ja organisaatiot, mm. THL:n kokoama asiantuntijaryhmä (katso edellä), sairaanhoitopiirien potilasturvallisuuspäälliköt ja ohjelman kansalliset kumppanit. 1 Mustajoki, P. 2005. Hoitoon liittyvät virheet ja niiden ehkäisy Peijaksen sairaalan projekti. Suomen Lääkärilehti 60:2623-2625. 2 Pasternack, A. 2006. Hoitovirheet ja hoidon aiheuttamat haitat. Duodecim 122, 2459–2470. 3 Project Cycle Management Guidelines. Supporting effective implementation of EC external assistance. European Commission 2004. http://ec.europa.eu/europeaid/multimedia/publications/documents/tools/europeaid_adm_pcm_guidelines_2004_en.pdf


6

1. Potilasturvallisuus ja sen merkitys

Mitä potilasturvallisuus on? Potilasturvallisuus on yksi hoidon laadun ulottuvuuksista. Muut hoidon laatua määrittävät tekijät ovat:

• hoito perustuu näyttöön • hoito on lääketieteellisesti vaikuttavaa • hoito on potilaskeskeistä • hoitoa on saatavilla • hoito on kustannusvaikuttavaa • hoidon saatavuus on oikeudenmukaista.

Potilasturvallisuus korostaa potilaan hoidossa tapahtuneiden virheiden kirjaamista, syiden selvittämistä ja ehkäisyn suunnittelua ja toteutusta. Hoidossa tapahtuneet virheet aiheuttavat usein haittatapahtuman, joka on haitallinen ja ei-toivottu seuraus lääkityksestä tai toimenpiteestä tai sen tekemättä jättämisestä. Haittatapahtuma ei ole sama kuin hoidon komplikaatio. Erään määritelmän mukaan potilasturvallisuus tarkoittaa sitä, että potilas saa oikean ja tarvitsemansa hoidon, josta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Laajemmin käsitettynä potilasturvallisuudella tarkoitetaan terveydenhuollossa toimivien ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteita ja toimintakäytäntöjä, joilla varmistetaan potilaiden terveyden ja sairaanhoidon palvelujen turvallisuus. Tällöin potilaan hoidon turvallisuudella tarkoitetaan myös sairauksien ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen turvallisuutta. Lääkitysturvallisuus on osa potilasturvallisuutta.4 5 Vastuun määrittäminen potilaan hoidosta ja hoidon turvallisuudesta on yhä tärkeämpää: vastuu kuuluu koko organisaatiolle ja jokaiselle yksilölle. Ohjelman aikana keskitytään järjestelmälähtöisen ajattelun parantamiseen potilasturvallisuuden kehittämisessä. Kaikille ihmisille sattuu virheitä, erehdyksiä, unohduksia ja lipsahduksia, niin myös ammattilaisille potilaan hoidossa. Virheet eivät yleensä ole ainoastaan yksittäisen henkilön toiminnan tulosta. Usein mukana on ketju tapahtumia, joissa on monia myötävaikuttavia tekijöitä: esimerkiksi hoitaja antaa potilaalle väärän lääkkeen, koska lääkkeen nimi oli kirjoitettu väärin tai epäselvästi tai lääkkeen vaihtoa ei ollut merkitty asiakirjoihin. Potilasturvallisuus toteutuu, kun kaikessa hoitoon liittyvässä työssä ennakoidaan ja ehkäistään hoitovirheet, vahingot ja erehdykset niin pitkälti kuin mahdollista. Potilasturvallisuus on uusi terveydenhuollon ja terveystutkimuksen alue. Estettävien haittatapahtumien laajuus tuli esiin vasta 1990- luvulla, jolloin useat maat raportoivat ongelmasta. WHO onkin julistanut potilasturvallisuuden vaativan maailmanlaajuista huomiota. Potilasturvallisuus on kehittynyt omaksi erityisalueekseen, jota vielä melko kypsymätön mutta kasvava tutkimus ja tieteellinen viitekehys tukevat.

4 Potilasturvallisuussanasto: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/potilasturvallisuus/keskeista_sanastoa 5 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta. Muistio 3.4.2011. Sosiaali- ja terveysministeriö. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=42730&name=DLFE-15578.pdf


7

Esimerkkejä potilasturvallisuudesta: • Pitkäaikaissairaan potilaan painehaavat ehkäistään oikeanlaisella hoidolla • Potilaalta leikataan oikea jäsen • Potilas välttyy saamasta infektiota sairaalassa • Potilaan kaatumiset hoivapalveluissa ehkäistään • Potilas saa oikeanlaisen ruuan • Potilaalle annetaan oikeat lääkkeet oikeaan aikaan • Laitteet ovat täysin kunnossa • Potilas suojataan rtg- säteilyltä • Potilaalle ei aiheudu kaatumisvaaraa liukkaan lattian vuoksi.

Kuvio 1. Monet tekijät voivat toimia vaaran lähteinä. Ennakointi- ja ehkäisytoimet toimivat ja potilaalle ei koidu haittaa. Ne voivat myös pettää ja syntyy lähetä piti -tilanne tai haittatapahtuma, joka johtaa pahimmassa tapauksessa potilaan kuolemaan. Potilasturvallisuuteen sisältyvät:

• hoidon turvallisuus (hoitomenetelmät, hoitotyö, nk. tekninen osaaminen) • ei-tekninen (inhimilliset tekijät, tiimityö) osaaminen • lääkehoidon turvallisuus • laiteturvallisuus ja fyysinen ympäristö

Terveydenhuollon ja sen toimintaympäristön muutoksessa potilasturvallisuus saattaa vaarantua. Uudet lääkkeet ja teknologiat ovat entistä vaikuttavampia, mutta niiden hallittu ja oikea käyttö on yhä vaativampaa. Erikoistumisen myötä vastuu hoidosta hajaantuu. Hoitoprosessien pirstaleisuus vaikeuttaa potilaskeskeisen, turvallisen hoidon toteutumista. Rajapintaongelmat etenkin tiedonkulussa lisäävät virhemahdollisuuksia ja hoitopäätöksiä tehdään puutteellisen tai väärän tiedon pohjalta. Henkilöstövoimavarat ovat monesti niukat ja työntekijöiden vaihtuvuus on suurta mikä vaikeuttaa turvallisen hoidon toteutumista. Nykyiset sähköiset potilasasiakirjajärjestelmät eivät tarjoa tyydyttävää


8

tukea potilasturvallisuuden seurantaan ja edistämiseen. Virheiden ja erehdysten mahdollisuus kasvaa ja siksi henkilöstön potilasturvallisuutta koskeva osaamisen tarve on yhä suurempi ja jatkuva. Virheiden, erehdysten, unohdusten ja lipsahdusten mahdollisuus kasvaa ja siksi henkilöstön osaamisen tarve on yhä suurempi ja jatkuva. Henkilöstön on myös tunnistettava, milloin ollaan turvallisuuden suhteen vaarallisella alueella.

Kun potilasturvallisuus pettää

Tieliikenneonnettomuuksien ja työtapaturmien ehkäisemiksi on tehty paljon työtä viime vuosikymmeninä. Järjestelmällisyys ja monialaisuus ovat tuottaneet erinomaisia tuloksia. Suomen sairaaloissa arvioidaan ulkomaisten tutkimusten perusteella sattuvan vuosittain kuolemaan johtavia hoitovirheitä vähintään 700, mahdollisesti jopa 17006. Ruotsissa, jossa on vajaat kaksi kertaa enemmän asukkaita kuin Suomessa, tapahtuu arviolta 3 000 hoitovirheestä johtuvaa kuolemaa vuodessa.7 Suomessa vastaavia kansallisia tutkimuksia ei ole tehty, koska vertailukelpoisista maista saatujen yhteneväisten tulosten on katsottu kuvaavan myös oman maamme tilannetta.

Luvut perustuvat useissa maissa tehtyjen potilasturvallisuuskartoitusten pohjalta tehtyyn arvioon.8 Yleisimmät hoidon haittatapahtumat ovat:

• hoitoon liittyvät infektiot • väärä tai viivästynyt diagnoosi • lääkitysvirhe • kirurginen virhe • laitevirhe • inhimillinen virhe

Akuuttisairaaloiden aikuispotilaista Suomessa yhdeksällä prosentilla oli vähintään yksi hoitoon liittyvä infektio (ns. sairaalainfektio) vuonna 2005 tehdyssä tutkimuksessa.9 Joka toisella henkilöllä, joka kuoli saadun infektion myötävaikutuksella, ei ollut hoitoon tulessaan hoitoon välittömästi kuolemaan johtavaa perustautia.10 6 Pasternack, A. 2006. Hoitovirheet ja hoidon aiheuttamat haitat. Duodecim 122, 2459–2470. Perustuu Insitute of Medicinen vuonna 1999 julkaisemassa raportissa ”To err is human: Building a safer health system” arvioon USA.n tilanteesta. 7 Riskanalys och händelseanalys - handbok for patientsäkerhetsarbete. Andra reviderade upplagan. Stockholm, Socialstyrelsen 2009. http://www.socialstyrelsen.se/publikationer2009/2009-126-120 8 Pasternack, A. 2006. Hoitovirheet ja hoidon aiheuttamat haitat. Duodecim 122, 2459–2470. 9 Lyytikäinen, O., Kanerva, M., Aghte N. ym. 2007. Sairaalainfektioiden esiintyvyys Suomessa. Suomen Lääkärilehti 82: 2833. 10 Kanerva M, Ollgren J. Virtanen M, Lyytikäinen O. 2008. Sairaalainfektiot aiheuttavat huomattavan tautitaakan. Suomen Lääkärilehti 63: 18-19, 1697-1704.

Suomessa kuolee vuosittain: • tieliikenteessä 300 henkilöä (1960- luvulla 1000), • työtapaturmissa 50 henkilöä (1960- luvulla 200) • hoitovirheiden vuoksi 700- 1700 henkilöä (arvio)

Sairaalapotilaat kärsivät haittatapahtumista (virheet, erehdykset, vahingot, unohdukset ja lipsahdukset) huomattavan yleisesti:

• 1/ 10 sairaalapotilaasta kärsii jostain haitasta, • 1/ 100 potilaasta saa vakavan haitan ja • 1/ 1000 sairaalapotilaasta kuolee virheen, erehdyksen tms. seurauksena.


9

Haittatapahtumat ja hoitovirheet aiheuttavat potilaalle ja heidän läheisilleen kärsimyksiä, erilaisia haittoja ja taloudellisia seuraamuksia. Potilasturvallisuuden edistämisellä voidaan paitsi vähentää inhimillistä kärsimystä, myös saavuttaa merkittäviä säästöjä terveydenhuollon yksiköissä.11

Potilasvakuutuskeskuksen maksamat korvaukset potilasvahingoista vaihtelivat 22-31 miljoonan euron välillä vuosittain ajalla 2005–2009. Eniten korvaukseen johtaneita hoitovahinkoja sattui leikkaus- ja anestesiatoimenpiteiden yhteydessä: 1200 korvausta vuonna 2009. Myös kliiniseen tutkimukseen liittyviä korvattuja hoitovahinkoja oli paljon eli 650 kappaletta.12

Ennakointi ja ehkäisy Jopa puolet nykyisistä haittatapahtumista voitaisiin estää 1) vaara- ja haittatapahtumista oppimalla, 2) riskejä ennakoimalla, 3) toiminnan järjestelmällisellä johtamisella ja seurannalla sekä 4) koulutuksen ja tutkimuksen avulla. Haitat, virheet ja vahingot pitää havaita ja kirjata. Riskien ja haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden avoin ja läpinäkyvä käsittely ja analysointi ovat välttämättömiä. Käsittelyn avulla työyhteisössä ja tiimissä voidaan oppia virheistä ja ennen kaikkea kehittää päivittäisiä työtapoja turvallisemmiksi. Työtapojen muuttamisella pyritään siihen, että riskit tunnistetaan etukäteen ja vaaratilanteet ennakoidaan ja toimitaan niin, että potilaalle ei synny vaaraa. Potilas voi itse tehdä paljon turvallisen hoidon eteen ja toimia oman hoitonsa subjektina eikä sen passiivisena kohteena. Yksikköjen, osastojen, terveysasemien, sairaaloiden ja terveyskeskusten johdon rooli on merkittävä. Potilasturvallisuuden edistäminen pitää olla järjestelmällistä ja suunnitelmallista. Koulutuksen avulla henkilöstö saa kokonaiskäsityksen potilasturvallisuudesta sen sijaan, että opitaan esim. vain kuinka kirjataan mutta ei kuinka käsitellään ja opitaan virheistä. Tutkimuksessa tarvitaan erityisesti toimintatutkimusta, mm. uusia ideoita joiden toimivuutta testataan.

11 Øvretveit J. Does improving quality save money? A review of evidence of which improvements to quality reduce costs to health service providers. The Health Foundation, September 2009. 12 Hallituksen esitys eduskunnalle terveydenhuoltolaiksi sekä laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain muuttamiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamiseksi HE 90/2010 vp http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/he+90/2010

Terveydenhuollolle koituu vuosittain lähes miljardi euroa lisäkustannuksia, kun tarvitaan lisähoitoa vuode-osastoilla, avohoidossa ja pitkäaikaishoidossa. Pelkästään vuodeosastojen lisähoitopäivien kustannukset ovat 400 miljoonaa €.1 Tutkimusten mukaan ainakin puolet näistä kustannuksista eli 200 miljoonaa euroa vuodessa olisi säästettävissä. Kustannukset vastaisivat noin kolmea prosenttia terveydenhuollon vuotuisista kokonaiskustannuksista.


10

2. Kansallinen ohjaus ja lainsäädäntö

Infektiot Potilaan hoitoon liittyvistä haittatapahtumista merkittävä osa muodostuu infektioista. Tartuntatautilain (583/1986) ja sen lisäysten (2006) mukaan tartuntatautien vastustamistyöhön kuuluu mm. sairaala-infektioiden torjunta. Sairaalainfektiolla tarkoitetaan terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana syntynyttä tai alkunsa saanutta infektiota.13 Kuntien velvollisuutena on järjestää infektioiden vastustamistyö siten kuin kansanterveyslaissa ja terveydenhuoltolaissa säädetään. Valtioneuvoston asetuksella määriteltyjen lääkkeille erittäin vastustuskykyisten mikrobien seurannasta ja rekisteröinnistä on myös laissa asetettu velvoitteet (935/2003).14 Sairaanhoitopiirit ohjaavat alueillaan sairaalainfektioiden torjuntaa, seurantaa ja selvittämistä. Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyssä käytetään työvälineenä SIRO- seurantaa, joka on sairaaloiden ja THL:n yhteistyössä kehittämä sairaalainfektioiden ehkäisy- ja torjuntaohjelma. Sen tavoitteena on mm. sairaalainfektioiden ehkäisy, seurannan kehittäminen, torjuntaohjeiden ja suositusten tuottaminen sekä koulutus ja tutkimus.15 THL:ssa ja sitä edeltäneessä Kansanterveyslaitoksessa on tehty runsaasti tartuntatauteihin liittyviä sekä yleisiä että tauti- ja aiheuttajaspesifisiä ohjeita ja suosituksia.

Lääkkeet ja lääkitys Erityisesti lääketurvallisuuden edistämistä linjataan sosiaali- ja terveysministeriön Lääkepolitiikka 2020 julkaisussa.16 Lääkehoitosuunnitelma on toimintayksikön johtamisjärjestelmän ja laadunhallinnan keskeinen osa. Ohjeet lääkehoitosuunnitelmasta sisältyvät Sosiaali- ja terveysministeriön oppaaseen: Turvallinen lääkehoito.17 Lääkkeiden määräämiseen tai toimittamiseen oikeutettujen henkilöiden on ilmoitettava FIMEAlle (Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus) toteamansa tai epäilemänsä lääkkeiden käyttöön liittyneet haittavaikutukset, erityisesti vakavat ja/tai odottamattomat, sekä kaikki uusien lääkkeiden haitat.18

Turvallisuus Turvallisuussuunnitteluvelvollisuus perustuu pelastustoimen lainsäädäntöön.19 Pelastustoimi-asetuksen mukaan pelastussuunnitelma on laadittava mm. sairaaloihin, vanhainkoteihin ja hoitolaitoksiin. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa tarpeellisin toimenpitein huolehtimaan työntekijäin turvallisuudesta ja terveydestä.20 Työantajan on jatkuvasti ja järjestelmällisesti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta kartoittamalla erilaiset vaarat ja haittatekijät. STM julkaisi vuonna 2005 Turvallisuussuunnitteluoppaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille. Oppaan tarkoituksena on antaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille perusteet riskien kartoitukseen perustuvan turvallisuussuunnitelman laatimiseen ja turvallisuustason määrittelyyn.

13 Tartuntatautilaki 583/1986: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1986/19860583 14 Laki tartuntatautilain muuttamisesta 935/2003: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1986/19860583 15 Sairaalainfektioiden seuranta SIRO: http://www.ktl.fi/portal/12904 16 Lääkepolitiikka 2020. Kohti tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja taloudellista lääkkeiden käyttöä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011:2. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2765155&name=DLFE-14405.pdf 17 Turvallinen lääkehoito. Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. 2006. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:32. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE-4090.pdf&title=Turvallinen_laakehoito_fi.pdf 18 Haittavaikutuksista ilmoittaminen http://www.fimea.fi/ammattilaiset/laakkeiden_turvallisuus/haittavaikutuksista_ilmoittaminen 19 Pelastuslaki 379/2011: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379 20 Työturvallisuuslaki 738/2002: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6turvallisuuslaki


11

Potilasturvallisuusstrategia Potilasturvallisuusstrategia 2009 – 201321 edelsi vuonna 2011 voimaan astunutta lainsäädäntöä. Siinä potilasturvallisuutta käsitellään neljästä näkökulmasta, jotka ovat turvallisuuskulttuuri, vastuu, johtaminen ja säädökset. Strategia määrittelee kokonaisvaltaisen potilasturvallisuustyön ja ohjaa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa yhtenäiseen potilasturvallisuuskulttuuriin ja edistää sen toteutumista. Strategian visiona on, että vuoteen 2013 mennessä potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin: hoito on vaikuttavaa ja turvallista. Potilasturvallisuuden edistämisen kannalta 1.5.2011 voimaantullut Terveydenhuoltolaki (1326/2010)22 ja siihen liittyvä sosiaali- ja terveysministeriön asetus ovat keskeisiä. Lain pykälässä 8 ”Laatu ja potilasturvallisuus” todetaan, että:

• Terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua.

• Kunnan perusterveydenhuollon on vastattava potilaan hoidon kokonaisuuden yhteen-sovittamisesta, jollei siitä muutoin erikseen sovita.

Terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilas-turvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa on otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Lain nojalla annettu Sosiaali- ja terveysministeriön asetus23 (341/2011) laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta annetaan yksityiskohtaisia määräyksiä potilasturvallisuussuunnitelmasta. Terveydenhuollon toimintayksikköjen on mm. määriteltävä vastuut, menettelytavat ja rakenteet ja johdon vastattava edellytyksistä ja voimavaroista edistää potilasturvallisuutta. Myös johtamisen periaatteita ja organisaatiokulttuuria on tarkasteltava potilasturvallisuuden kannalta. Potilaat ja heidän läheisensä pitää ottaa konkreettisesti mukaan laadun ja potilasturvallisuuden kehittämiseen. ”Potilasturvallisuusopas potilasturvallisuuslainsäädännön ja -strategian toimenpanon tueksi” julkaistaan syyskuussa 2011.24 Oppaan sisällöstä vastaa THL:n keväällä 2010 nimeämä kansallisen potilasturvallisuusstrategian asiantuntijaryhmä kehittämispäällikkö Pia Maria Jonssonin johdolla. Se on ensisijaisesti tarkoitettu tukemaan terveydenhuollon toimintayksiköitä niiden laatiessa suunnitelmaa potilasturvallisuuden täytäntöönpanoksi. Opasta voivat käyttää terveydenhuollon yksiköiden johto, ammattihenkilöstö sekä potilaat. Sen sisältö voi myös tukea luottamushenkilöitä heidän tehtävässään. Lainsäädännön ja määräysten toimeenpano ja potilasturvallisuuden järjestelmällinen edistäminen ovat haastavia terveydenhuollon toimintayksiköille, vaikka useissa yksiköissä on jo tehty merkittävää työtä haittavaikutusten ehkäisemiseksi. Uusi lainsäädäntö korostaa järjestelmällisyyttä, kattavuutta ja jatkuvaa oppimista sekä avointa ja läpinäkyvää toimintakulttuuria.

21 Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009-2013. Sosiaali- ja terveysministeriö 2009. Julkaisuja 2009:3. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-7801.pdf 22 Terveydenhuoltolaki 1326/2010: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326 23 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta. 341/2011 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110341 24 Potilasturvallisuusopas: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/potilasturvallisuus/potilasturvallisuusopas


12

3. Ohjelman päämäärä ja tarkoitus Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma perustuu edellä mainittuun lakisääteiseen ohjaukseen potilasturvallisuuden edistämiseksi. Ohjelma tukee tartuntatautilain, terveydenhuoltolain ja potilasturvallisuusasetuksen sekä kansallisten strategioiden toteuttamista terveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalihuollon toimintayksiköissä niin, että toimintatavat potilaan hoidossa kehittyvät entistä turvallisemmiksi eikä hoidosta koidu vaaraa tai haittaa potilaalle.

Päämäärä Potilaan hoitoon liittyvien kuolemien määrä on Suomessa arviolta 700-1700 vuodessa. Arvio perustuu tietoihin muista samankaltaisista maista. Meillä ei ole tarkkaa tietoa hoitoon liittyvistä haittatapahtumista, virheistä ja vahingoista. Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelmassa pyritään löytämään keinoja lähtötilanteen arviointiin ja muutoksen mittaamiseen.

Päämäärä on erittäin kunnianhimoinen ja sen saavuttamiseen osallistuvat myös monet muut toimijat ja projektit. Tieliikenneonnettomuuksia ja työtapaturmia on kyetty vähentämään järjestelmällisellä ja monipuolisella työllä – myös terveydenhuolto voi vähentää vaaroja ja vaaratilanteita, kunhan työyhteisöt, johto, työtiimit ja ammattilaiset korostavat entistä enemmän järjestelmällistä vaaratilanteiden tunnistamista, ennakoimista ja ehkäisyä rakenteissa, järjestelmissä ja päivittäisissä toimintavoissa.

Tarkoitus Potilasturvallisuuden edistäminen kautta maan vaatii tietoista panostamista terveydenhuollon toimintayksiköissä ja soveltuvin osin sosiaalihuollossa. Kansallisten toimijoiden tehtävä on tukea yksikköjen työtä. Tämän ohjelman tarkoitus on, että: Eri lähteistä ja eri tavoin saadun tiedon ja vertaisvaikuttamisen odotetaan johtavan käytäntöjen ja toimintatapojen muutoksiin, joiden avulla eri ammattilaiset (johtajat, siivoojat, lääkärit, sairaanhoitajat, laitosmiehet, välinehuoltajat jne.) edistävät potilasturvallisuutta järjestelmällisesti, avoimesti ja syyllistämättä sekä jatkuvasti oppien. Ohjelman hyödynsaajina ovat terveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalihuollon toimintayksiköt ja niiden henkilöstö. Viimekädessä hyödynsaajina ovat potilaat, joiden hoidon laatua Potilasturvallisuutta taidolla – ohjelma pyrkii parantamaan. Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma sitoutuu saavuttamaan tarkoituksensa. Sen onnistumista arvioidaan sillä perusteella, missä määrin asetettu tarkoitus on toteutunut ja ohjelman osioiden tavoitteet saavutettu. Näitä seurataan ja mitataan ohjelman aikana ja hanketta suunnataan tarvittaessa uudelleen. Potilasturvallisuutta taidolla on projekti, jolla on selkeä alku ja loppu. Ohjelman tehtävä on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Se luo edellytyksiä, ja kun niitä on kohtuullisessa määrin rakennettu, ei hanketta enää tarvita vaan toimintayksiköt voivat jatkaa kehittämistyötä itsekseen tai yhdessä. Projektiluonne on myös haaste: ohjelmatiimi on käynnistäjä ja mahdollistaja, sen pitää kyetä innostamaan varsinaisia osaajia ja tekijöitä. Kansalliselle tasolle jäänee joitakin tehtäviä ohjelman jälkeen, kuten kansallinen potilasturvallisuuden seuranta.

Päämääränä on, että potilaan hoitoon liittyvät kuolemat ja haittatapahtumat puolittuvat vuoteen 2020 mennessä.


13

4. Toimijat ja yhteistyökumppanit

Terveydenhuollon toimintayksiköt ja henkilökunta

Ohjelman tärkeimmät ja keskeisimmät kumppanit ja toimijat ovat julkisen terveydenhuollon toimintayksiköt ja niiden henkilökunta koko maassa. Koko henkilöstö on tarpeen saada mukaan potilasturvallisuustyöhön: johtajat, esimiehet, siivoojat, lääkärit, lähihoitajat, laitosmiehet, sairaanhoitajat, ruokahuollon henkilökunta, välinevaraston työntekijät, välinehuoltajat jne. Mukaan tarvitaan myös kuntien päätöksentekijät, rakennusten suunnittelijat ja monet muut. Soveltuvin osin ohjelmassa ovat mukana myös sosiaalihuollon toimintayksiköt. Vaikka terveydenhuoltolaki ei koske sosiaalihuollon yksiköitä, ne ovat tämän ohjelman piirissä niiltä osin kuin potilaalle tai asiakkaalle annetaan hoitoa tai hoivaa. Tällaisia yksikköjä ja toimintoja ovat erityisesti vanhusten ja vammaisten laitoshoito ja asumispalvelut. Ohjelmassa tullaan selvittämään tarkemmin sosiaalitoimen potilas(asiakas)turvallisuuskysymyksiä, asettamaan niitä tärkeys-järjestykseen ja kartoittamaan keinoja niiden ratkaisemiseksi. Ohjelma on mahdollistaja: se lisää terveydenhuollon piirissä toimivien ammattilaisten mahdollisuuksia antaa korkealaatuista hoitoa niin, että inhimillisiä virheitä sattuisi yhä harvemmin ja hoidon estettävissä olevat haitat ennakoitaisiin ja estettäisiin. Näin ollen ohjelman päämäärää kohti eli haittatapahtumien puolittumista vuoteen 2020 mennessä päästään askel askeleelta kun sairaaloiden, terveyskeskusten ja vanhusten ja vammaishuollon johto ja henkilöstö käyttävät ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia hyväksi. Ohjelman onnistuminen (eli, että se toteuttaa tarkoitustaan tuottaa ja jakaa laadukkaita ja käyttökelpoisia potilasturvallisuuden välineitä) on mitä suurimmassa määrin riippuvainen yksikköjen ja niiden henkilöstön aktiivisesta osallistumisesta ohjelman toimintojen, kuten työkalut, koulutus, verkottuminen ja tiedon välittäminen, suunnitteluun ja toteutukseen. Tiiviillä yhteisellä työllä varmistetaan, että ohjelman toiminnot perustuvat kentän tarpeisiin, käytäntöihin, olosuhteisiin ja voimavaroihin.

Tavoite: Terveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalihuollon ammattilaiset voivat työskennellä potilasturvallisuutta edistävässä ympäristössä ja heillä on käytettävissään laadukkaita ja käyttökelpoisia potilasturvallisuuden edistämisen välineitä, joiden suunnittelemiseen ja jakamiseen he itse osallistuvat. Tällaisia ovat mm. tieto, vertaiskokemukset, hyvät käytännöt, kehittymisohjelmat ja työkalut.


14

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL THL:sta ohjelmaan kootaan olemassa olevia toimintoja eri osastoilta:

• Menetelmien ja käytäntöjen arviointi-yksikkö: potilasturvallisuuden edistämiseen liittyvät tietoon perustuvat käytännöt

• Tapaturmien ehkäisy- yksikkö: vanhusten tapaturmat • Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto: hoitoon liittyvät infektiot • Tieto-osasto: indikaattorit, tietokannat ja rekisterit • Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö: indikaattorit, tietokannat • Tukipalveluosasto: talous- ja henkilöstöhallinto, IT, tilat

ja välineet, tietopalvelut • Viestintä ja vaikuttaminen osasto • Johto

Uusia toimintoja perustetaan toimialalle 4: Sosiaali- ja terveyspalvelut, jolla hanke myös hallinnoidaan ja jossa ohjelman keskustoimisto henkilökuntineen sijaitsee.

Kansalliset terveysalan laitokset, ammattijärjestöt ja ammatilliset seurat Potilasturvallisuutta taidolla on yhteishanke, jossa toimii useita kansallisia kumppaniorganisaatioita. Myös tässä suhteessa ohjelma on mahdollistaja: eri toimijoiden erilainen rooli ja asiantuntemus sekä eri tiedonvälittämisen ja vaikuttamisen kanavat ja yhteistyökumppanit kentällä tuovat yhdessä enemmän synergiaetuja kuin kunkin toiminnot erillisinä. Jotta kumppanit voivat olla aktiivisia toimijoita ohjelmassa, rakennetaan toimivat verkostot ohjelman ja niiden välille. Yhteistyöstä on sovittu tai ollaan sopimassa seuraavien tahojen kanssa. Ohjelman edetessä tullee mukaan myös muita kumppaneita.

• Kuntaliitto • Valvira, Fimea • Potilas- ja omaisjärjestöt: Potilasliitto, Potilasvakuutuskeskus • Tieteelliset yhdistykset: Duodecim-seura, Finska läkaresällskapet ja erikoisalakohtaiset

yhdistykset • Ammattijärjestöt: Lääkäriliitto, Sairaanhoitajaliitto, Tehy, Super • Potilasturvallisuusyhdistys, Sairaalahygieniayhdistys • Lääketietokeskus Oy • Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset

Kansainväliset organisaatiot Erityisesti WHO, EU, OECD, Pohjoismainen Ministerineuvosto ja Euroopan tautikeskus (ECDC) ovat väyliä, joissa verkotutaan ja vaihdetaan tietoa, kokemuksia ja työkaluja ja osallistutaan yhteiseen kehittämistyöhön. Ohjelma hyödyntää näitä organisaatioita ja niiden työtä. Myös pohjoismaiset mallit, käytännöt ja kokemukset käytetään hyödyksi.


15

Verkostoituminen Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma on paljolti verkostohanke. Kukin osio toimii erilaisten verkostojen varassa, joiden työtä ohjelmatiimi THL:ssa tukee ja koordinoi. Koulutusta suunnittelevat eri ryhmät, joiden asiantuntijat ovat mm. eri kumppaniorganisaatioista. Sen laadusta vastaa toimituskunta. THL kouluttaa sairaanhoitopiirien potilasturvallisuuskoordinaattorit ohjaamaan verkkokoulutuspakettien käyttöä ja he puolestaan kouluttavat kaksi henkilöä kustakin terveydenhuollon toimintayksiköstä ohjaajiksi (2pv). Nämä koulutusohjaajat tukevat verkkokoulutuksen käymistä toimintayksiköissä. Viestintä ja tiedotus tapahtuvat kumppaneiden viestintäyhdyshenkilöiden kanssa ja asiantuntijoiden antaessa osaamispanoksensa artikkeleihin ja tilaisuuksien esityksiin. Alueellista tiedotusta tehdään kentän viestintäverkoston avulla ja pt- koordinaattoreiden kanssa yhteistyössä. Verkkopalvelujen (sähköinen kirjasto) sisältöä tuottavat ja työkalujen laatimiseen osallistuvat kansalliset kumppanit, asiantuntijat, kentän henkilöstö jne.

Kuvio 2. Ohjelma syntyy ja toteutuu verkostoissa


16

5. Ohjelman osiot

Kuvio 3. Ohjelma koostuu kuudesta osiosta. Ohjelman eri osiot ja toiminnot sisältävät ne periaatteet ja toiminnalliset tavoitteet, jotka mahdollistavat potilasturvallisuustyön onnistumisen:

• Inhimillisten virheiden ymmärtäminen ja vähentäminen • Avoimuus ja läpinäkyvyys • Syyllistämätön potilasturvallisuuskulttuuri • Järjestelmälähtöinen ajattelu potilasturvallisuuden kehittämisessä

o yksilö vs. järjestelmänäkökulma o järjestelmätekijät haittatapahtumien taustalla o riskien arviointi ja hallinta o suojausjärjestelmät ja turvallisuutta edistävät käytännöt

• Moniammatillisuus, kaikkien työntekijöiden osallistuminen ja vastuut • Haittatapahtumien kirjaaminen ja tietojärjestelmät • Virheistä oppiminen ja jatkuva oppiminen • Johtaminen, vastuut, rakenteet ja voimavarat • Potilaan ja läheisten osallistuminen


17

Samoin ohjelman osiot ja toiminnot sisältävät poikkileikkaavasti keskeiset sisältöteemat: • Hoitoon liittyvät infektiot • Lääkitysturvallisuus • Hoitomenetelmät • Hoitaminen • Laitteet • Fyysinen ympäristö

Ohjelman osiot – tavoitteet ja toiminnot

Osio 1 Yhdessä riskit haltuun Tavoite Jokainen potilaiden kanssa välittömästi tai välillisesti työskentelevä henkilö

tunnistaa, että potilasturvallisuuden järjestelmällinen ja riskit ennakoiva edistäminen on osa hänen työtään.

Päätoiminnot Ohjelma viestii ja vaikuttaa yhdessä kumppaneiden kanssa ammattilehtien, eri viestimien ja tapahtumien kautta ja tukee alueellisia ja paikallisia toimijoita heidän viestinnässään.

Osio 2 Johto johtamaan Tavoitteet 1. Jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä on laadittu

potilasturvallisuuden suunnitelma ja johto on nimennyt vastuuhenkilöt ja osoittanut voimavarat. Johto eri tasoilla seuraa ja johtaa potilasturvallisuuden etenemistä. 2. Jokainen potilasturvallisuuden vastuuhenkilö ja/tai koordinaattori on osallistunut vertaisoppimiseen ja toimii aktiivisesti vastuutyössään.

Päätoiminnot 1. Ohjelma tuottaa yhdessä johdon kanssa työkaluja potilasturvallisuuden johtamiseen. 2. Ohjelma tukee potilasturvallisuuden vastuuhenkilöiden verkottumista ja järjestää edellytyksiä vertaisoppimiseen ja tiedon saantiin.

Osio 3 Taidot karttumaan Tavoite Jokainen terveydenhuollon ammattilainen hallitsee potilasturvallisuuden

perustaidot ja -tiedot ja osaa soveltaa niitä omassa työssään.

Päätoiminnot Ohjelmassa kehitetään kriteerit ja tavoitteet alan koulutukselle. Asiantuntijat laativat korkealaatuisia potilasturvallisuuden verkko-oppimisohjelmia, joita toimintayksiköt voivat käyttää ohjelman tuella henkilöstön koulutuksessa. Ohjelma kumppaneineen vaikuttaa potilasturvallisuuden sisällyttämiseksi alan peruskoulutukseen.


18

Osio 4 Toimivat työkalut käyttöön Tavoitteet 1. Terveydenhoidon eri ammattilaisilla on käytettävissään työkaluja

potilasturvallisuuden edistämiseksi päivittäisessä työssä ja he osaavat käyttää niitä. 2. Yksiköissä ja alueellisesti ja kansallisesti on käytettävissä monipuolista seurantatietoa potilasturvallisuudesta. Tieto on luotettavaa, kattavaa ja vertailukelpoista.

Päätoiminnot 1. Ohjelmassa kerätään, arvioidaan, kehitetään, sovelletaan ja jaetaan yhdessä tietoon ja/tai kokemukseen perustuvia käytännönläheisiä työkaluja eri tehtäviin.

2. Haittatapahtumien ja niiden lisäkustannusten seurantaan sekä potilasturvallisuustyön edistymisen seurantaan ja vaikuttavuuden ja säästöjen arviointiin laaditaan kansalliset ja yksikkökohtaiset mittaristot. Paikallisia ja kansallisia tietokantoja ja niiden toimivuutta parannetaan.

Osio 5 Kokemukset ja tiedot kiertoon Tavoite Terveydenhuollon ammattilaisilla, potilasturvallisuuden vastuuhenkilöillä

sekä johdolla on käytettävissä monipuolista, käyttökelpoista ja tiivistettyä tietoa, tilastoja ja uutisia sekä väyliä vertaistiedon välittämiseen ja yhteiseen kehittämistyöhön.

Päätoiminnot Ohjelma rakentaa tiedonhankintaa, jatkuvaa oppimista ja vertaiskeskustelua varten verkkosivuston. Oppimisverkostoissa hankitaan, muokataan ja välitetään aluelista, kansallista ja kansainvälistä tietoa, kokemuksia ja hyviä toimintatapoja.

Osio 6 Ideasta tutkimukseen ja sovellukseen Tavoitteet 1. Terveydenhuollon ammattilaisten ideat ja innovaatiot löytävät tiensä

eteenpäin, saavat tukea edelleen kehittämiseen ja tieteelliseen testaukseen ja käyttökelpoiset levitetään laajalti käyttöön.

2. Terveydenhuollon ammattilaiset saavat tietoa kansainvälisestä ja kotimaisesta potilasturvallisuuden toimintatutkimuksesta. 3. Kentällä toimivat ammattilaiset tekevät tutkimustyötä ja voivat välittää tietoa omista tutkimuksistaan.

Päätoiminnot Järjestämällä innovointi- ja tutkimuspäivät vuosittain, perustamalla ideoiden kehittämishautomo ja tarjoamalla tutkimuksen ohjaustukea kannustetaan potilastyötä tekeviä ideoimaan käytännön keinoja potilasturvallisuuden edistämiseksi ja tekemään käytännön tutkimustyötä.

Seuraavassa selostetaan kunkin ohjelmaosan ajatusta, kohdentumista ja rajauksia. Yksityiskohtaisempia tietoja esitetään liitteinä olevissa loogisen viitekehyksen taulukoissa (LogFrame).


19

Osio 1. Riskit yhdessä haltuun

Viestinnän ja tiedotuksen keskeisin ja ensisijainen kohderyhmä ovat terveydenhuollon piirissä toimivat henkilöt, sekä johto että eri alojen ammattilaiset (lääkärit, sairaanhoitajat, lähihoitajat, siivoojat, välinehuoltajat, ruokahuollon työntekijät jne.). Viestinnällä lisätään myönteistä kiinnostusta ja painetta potilasturvallisuuden edistämiseen. Sillä lisätään myös tietoa potilasturvallisuustyöstä, joka perustuu järjestelmällisyyteen, syyllistämättömyyteen, virheistä oppimiseen ja riskien ja vaarojen ennakointiin. Viestintää ja tiedotusta tehdään kahdella tasolla:

1. Ohjelman keskustoimisto THL:ssa kumppaneineen vastaa viestinnästä kansallisella tasolla ja kansallisin kanavin eri kohderyhmille ja hankkii sisältöasiantuntijoita. Keskustoimisto myös tuottaa ja toimittaa monipuolista viestintäaineistoa sairaanhoitopiirien, sairaaloiden ja terveyskeskusten käyttöön.

2. Alueilla ja toimintayksiköissä viestintähenkilöiden verkosto ja potilasturvallisuuden vastuuhenkilöiden verkosto viestittävät ohjelman laatiman aineiston avulla ja omilla aineistoillaan.

Viestintä ja tiedotus sisältävät mm.:

• Eri alojen asiantuntijoiden laatimia artikkeleita eri ryhmille suunnatuissa ammattilehdissä ja

vastaavissa, esim. Lääkäriliiton, Sairaanhoitajaliiton, Potilasliiton lehdet ja tiedotuskanavat. Ohjelma kokoaa asiantuntijapankin ja pyytää kirjoituksia; kumppanit julkaisevat ja levittävät ne. Ohjelma rakentaa verkoston kumppanien viestintävastuuhenkilöiden kanssa.

• Eri alojen potilasturvallisuuden käytännönläheisiä artikkeleita sairaanhoitopiirien, sairaaloiden ja terveyskeskusten lehdissä ja uutiskirjeissä sekä niiden sisäisillä ja ulkoisilla verkkosivuilla. Ohjelma rakentaa verkoston viestintävastuuhenkilöiden kanssa vähintään sairaanhoitopiiritasolla. Ohjelma tarjoaa aineistoa yksikköjen oman aineiston lisäksi.

Tavoite: Jokainen terveydenhuollossa työskentelevä tunnistaa, että potilasturvallisuuden edistäminen kuuluu hänen työhönsä. Ohjelmassa viestitään ja vaikutetaan kansallisesti ammattilehtien, eri viestimien ja tapahtumien avulla ja tuetaan alueellisia toimijoita viestinnässä, jotta sosiaali- ja terveydenhuollossa herää laajasti myönteistä mielenkiintoa potilasturvallisuuden kehittämistä kohtaan.


20

• Tiedotteita, uutisia ja lyhyitä juttuja kansallisten kumppaneiden verkkosivuilla ja sairaanhoitopiirien, sairaaloiden ja terveyskeskusten sisäisillä ja ulkoisilla verkkosivuilla. Ohjelma tarjoaa aineistoa yksikköjen oman aineiston lisäksi. Myös lehdistötiedotteita tarjotaan käytettäviksi.

• Eri alojen asiantuntijoiden pitämiä esityksiä, puheenvuoroja ja esittelyjä eri tahojen, erityisesti kansallisten kumppanien järjestämissä kansallisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja näyttelyissä. Ohjelma kokoaa esiintyjäpankin ja tuottaa tukiaineistoa mm. dioja, videoita ja banderolleja. Alueellisia tilaisuuksia varten kootaan esiintyjäpankki, josta pyritään pyydettäessä hankkimaan asiantuntija. Lisäksi tuotetaan tukiaineisto. Esitykset kootaan ohjelman verkkosivuille kaikkien käytettäviksi.

• Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelman verkkosivustolle www.thl.fi/potilasturvallisuus

kootaan runsaasti viestinnässä hyödynnettävää aineistoa (katso Osio 5). Viestinnän ja tiedotuksen painopiste on potilasturvallisuudessa, ei Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelmassa. Viestinnän sisältö määräytyy kullekin kohderyhmälle erikseen ja muodostuu potilasturvallisuuden keskeisistä teemoista. Viestinnän vaatimuksina ovat vaikuttavuus, selkeys, ymmärrettävyys, yhdenmukaisuus, johdonmukaisuus ja syyllistämättömyys. Tiedottaminen potilaille ja heidän läheisilleen potilasturvallisuudesta, potilaan oikeuksista ja valituskanavista ja potilaiden osallistaminen toimimaan subjekteina ovat tärkeä osa ohjelmaa: niitä käsitellään koulutuksessa (Osio 3) ja niitä varten laaditaan työkaluja (Osio 4) sekä hyödynnetään potilas- ja läheispalautteita. Potilaan ja läheisten mukaanoton hyvistä toimintavoista ja - käytännöistä välitetään tietoa verkkosivustossa (Osio 5). Tiedottaminen kansalaisille tapahtuu ohjelman verkkosivujen kautta ja välillisesti potilasjärjestöjen kautta. Ohjelmaosio organisoidaan siten, että THL/Viestintä ja vaikuttaminen – osaston vetämänä rakennetaan viestinnän yhdyshenkilöiden verkostot, jotka kattavat kansalliset kumppanit ja kaikki sairaanhoitopiirit ja ainakin suurimmat terveyskeskukset. Sisältöjen tuottamiseen ja esiintymisiin perustetaan asiantuntijapankit, sillä ei ole tarkoituksenmukaista, että ohjelman keskustoimiston väki kiertää tilaisuuksissa. Ohjelma toimii aloitteellisesti, jotta eri kanavien kautta saadaan potilasturvallisuusasiaa esille.


21

Osio 2. Johto johtamaan

Johto Johto käsittää tässä sairaanhoitopiirien, sairaaloiden ja terveyskeskusten ylimmän johdon, joka on viime kädessä vastuussa potilasturvallisuudesta organisaatiossaan. Johdolla tarkoitetaan tässä myös keskijohtoa ja tiimien vetäjiä, joilla on erittäin tärkeä rooli potilasturvallisuuden viemisessä eteenpäin omalla vastuualueellaan - lopultahan on kyse toimintatapojen ja toimintakulttuurin muutoksesta potilaan hoidossa. Sosiaalitoimen johdon kanssa pyritään selvittämään potilas(asiakas)turvallisuuden ongelmia erityisesti vanhusten ja vammaisten pitkäaikaishoidossa ja asumispalveluissa ja löytämään niihin ratkaisukeinoja. Johtamisella tarkoitetaan johtamisen eri osa-alueiden toimintoja potilasturvallisuuden parantamiseksi. Riippuen yksikön sijainnista organisaatiossa niitä ovat potilasturvallisuuden edistämisen strateginen ja toiminnallinen suunnittelu (mm. terveydenhuoltolain määräämä laatu ja potilasturvallisuussuunnitelma), johtamisen ja vastuiden rakenteiden perustaminen tai selkiyttäminen, voimavarojen järjestäminen, toimeenpanon johtaminen, avoimen ja oppivan potilasturvallisuuskulttuurin edistäminen ja potilasturvallisuuden edistymisen seuranta. Moniammatillisen yhteistyön edistäminen on johdon tehtävistä eräs merkittävimmistä ja haastavimmista, sillä potilasturvallisuus on kaikkien henkilöstöryhmien asia ja sitä sen toteutuksen määrittävät työtehtävät ja tiimi. Ohjelma tukee potilasturvallisuuden johtamista järjestämällä seminaareja/työpajoja tai järjestämällä potilasturvallisuusaiheita johdon muihin seminaareihin ja tapaamisiin maakunnissa ja kansallisesti yllä mainituista aiheista. Lisäksi tuotetaan ja jaetaan monipuolisia työkuluja johtamiseen mukaan lukien keinoja seurata ja verrata potilasturvallisuuden edistymistä omassa ja muissa organisaatioissa sekä selvittää kustannusvaikuttavuutta (katso Osio 4). Johdon tarpeisiin laaditaan tietoiskuja (policy brief) keskeisistä kysymyksistä. Keskijohtoa varten tuotetaan erityisala- tai toimintokohtaisia tietopaketteja, dia-esityksiä, tiedotteita ja esimerkkitapauksia, joiden avulla esimiehet voivat kehittää potilasturvallisuustyötä henkilöstönsä kanssa.

Tavoitteet: 1. Kaikissa toimintayksiköissä on laadittu potilasturvallisuuden

suunnitelma ja johto on nimennyt vastuuhenkilöt ja osoittanut voimavarat. Johto johtaa ja seuraa eri tasoilla potilasturvallisuuden sekä syyllistämättömän ja virheistä oppivan kulttuurin etenemistä.

2. Jokainen potilasturvallisuuden vastuuhenkilö ja/tai koordinaattori hyödyntää Ohjelman kehityspolkuja ja toimii aktiivisesti vastuutyössään.

Toiminnot: 1. Tuotamme johdolle työkaluja ja -välineitä potilasturvallisuuden

johtamiseen. 2. Myös potilasturvallisuuden vastuuhenkilöt kouluttautuvat

jatkuvasti ohjelman aineistojen avulla.


22

Ohjelman tämä osio organisoidaan niin, että THL ja kumppanit perustavat johdon yhteistyötiimin, jossa myös johto on edustettuna. Tiimi laatii johdon kanssa tehtävälle yhteistyölle suunnitelmat, jotka ohjelma kumppaneineen toteuttaa.

Potilasturvallisuuden vastuuhenkilöt Potilasturvallisuusasetuksen mukaan jokaisessa terveydenhuollon yksikössä pitää olla vähintään yksi nimetty potilasturvallisuuden vastuuhenkilö. Viimekädessä vastuu on aina ylimmällä johdolla, mutta potilasturvallisuus ja sen suunnitelman toteuttaminen, seuranta ja kehittäminen edellyttävät asiaan perehtynyttä henkilöstöä. Heille on tarpeen varata riittävästi aikaa ja valtuuksia. Organisaation koosta riippuen voidaan tarvita useampia vastaavia henkilöitä. Heidän vastuunsa ja tehtävänsä määritellään suunnitelmassa. Organisaation johto nimeää eri tasoille potilasturvallisuutta koordinoivat henkilöt ja työryhmät, jotka toimivat johdon alaisuudessa potilasturvallisuuspäätöksenteossa ja toiminnan kehittämisessä. Potilasturvallisuustyötä läpileikkaavia alueita varten voidaan perustaa omat työryhmänsä esimerkiksi turvallisen lääkehoidon toteuttamista varten.

Suurissa organisaatioissa tarvitaan eri toimialueiden johdon edustajista koostuva ryhmä, jolle säännöllisesti raportoidaan potilasturvallisuuden kehityksestä ja joka vastaa potilasturvallisuuden strategisesta ohjauksesta. Useat vastuuhenkilöt tulevat olemaan uusia tehtävässään ja osalla ei ehkä ole mittavaa aiempaa kokemusta potilasturvallisuuden kokonaisuudesta. Sairaanhoitopiirien kokeneet potilasturvallisuuspäälliköt ja -koordinaattorit omaavat huomattavaa osaamista. Heidän osaamisensa ja kokemuksensa hyödynnetään ohjelmassa mm. vertaisoppimista tukemalla. Potilasturvallisuus taidolla -ohjelma järjestää työpajan potilasturvallisuussuunnitelman laatimisesta kullakin ERVA-alueella syksyllä 2011. Niissä kokeneemmat potilasturvallisuuden vastuuhenkilöt jakavat kokemuksiaan ja yhdessä etsitään vastauksia ja keinoja toteuttamiskelpoisten ja tarpeisiin vastaavien suunnitelmien tekemiseksi kussakin organisaatiossa. Tämä ohjelman osio organisoidaan niin, että vastuuhenkilöistä ja/tai koordinaattoreista muodostetaan verkosto. Heidän kanssaan kartoitetaan yhteistyön tarpeet ja muodostetaan alueelliset verkostot. Yhteistyössä mm. laaditaan kehittymis- ja oppimispolut, jotka sitten toteutetaan vertaisoppimisen avulla. Ohjelman verkkosivustolle muodostetaan oma ryhmä, jota varten kerätään ja valitaan aineistoa ja perustetaan sisäinen keskustelualusta tietojen ja kokemusten vaihtamiseksi.


23

Osio 3. Taidot karttumaan

Perusoppimispolku Tavoitteena on, että koko terveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalihuollon henkilöstö, ensi alkuun julkisella sektorilla eli runsaat 130 000 henkilöä, kulkee läpi perusoppimispolun. Se on pääosiltaan kaikille yhteinen ja osin räätälöity tehtävän ja/tai henkilöstöryhmän mukaan. Perusohjelman vaatima työskentelyaika on oppijalle noin 20 tuntia sisältäen myös välitehtäviä omassa työympäristössä. Oppimispolku tarkoittaa tässä samaa kuin kattava perinteinen koulutuspaketti, joka sisältää ohjeet kouluttajalle ja opiskelijalle, opetussuunnitelman, oppimistehtävät, oheisaineiston sekä loppu-arvioinnin. Verkko-oppiminen on valittu sen etujen vuoksi: se mahdollistaa suuren määrän oppijoita, on edullinen ja joustava ajan ja paikan suhteen, myös taitojen oppiminen mahdollistuu, oppimiskertoja on useita ja oppiminen hallinnoidaan samalla alustalla. Erityisen tärkeää on hyödyntää oppimismenetelmiä monipuolisesti - kymmenien sivujen tekstinlukeminen ei ole korkeatasoista verkkokoulutusta. Oppimista tapahtuu myös ohjatun opiskelun ulkopuolella: työyhteisössä, kahvilassa, vapaa-ajalla ja sosiaalisessa mediassa. Verkko-oppimisessa on sähköinen oppimisalusta/ oppimisympäristö, Moodle -ohjelma, jossa kaikki opiskelijan ja ohjaajan toiminnot tapahtuvat. Oppimisohjelman käyttö edellyttää tietokoneen käytön perustaitoja. Yhteinen verkkokurssi perustuu kompetenssien määrittelyyn, jossa korostuvat taidot ja soveltaminen omaan työhön enemmän kuin tiedot. Aiheet valitaan käytännön osaamistavoitteiden perustella ja pohjana käytetään mm. WHO:n suosittamaa rakennetta. Sisällöt ja verkkopedagoginen toteutus tehdään asiantuntijoiden kanssa yhdessä. Peruskoulutuspaketti laaditaan siten, että kukin kolmen tunnin jakso jaetaan noin puolen tunnin jaksoihin, jotka käsittelevät eri teemoja. Ne laatii asiantuntijatiimi ja ohjelman kehittämispäällikkö toimii vetäjänä ja mukana on myös verkkopedagogian asiantuntija. Välitehtävät, noin kahden tunnin panos per tehtävä, tehdään kahden kuukauden jaksolla, jolloin asia saa hautua ja syventyä kunnes seuraava kolmen tunnin jakso alkaa. Laadusta vastaa korkeantason toimituskunta. Ohjelma tarjoaa kahden päivän koulutuksen ohjaajien kouluttajiksi, jotka organisoivat verkkokoulutuksen toimintayksiköissään ohjelman tuella. Kustakin sairaanhoitopiiristä kaksi henkilöä, esim. potilasturvallisuuden vastuuhenkilöä, koulutetaan oppimisohjelman ohjaamiseen (2pv). He puolestaan kouluttavat kaksi henkilöä ohjaajiksi kustakin mukaan haluavasta

Tavoite: Jokainen terveydenhuollon ammattilainen hallitsee potilasturvallisuuden perustiedot ja - taidot ja osaa soveltaa niitä omassa työssään. Toiminnot: Ohjelmassa kehitetään kriteerit ja tavoitteet alan koulutukselle. Asiantuntijat laativat korkealaatuisia potilasturvallisuuden verkko-oppimisohjelmia, joita toimintayksiköt voivat käyttää ohjelman tuella henkilöstön koulutuksessa. Ohjelma kumppaneineen vaikuttaa potilasturvallisuuden sisällyttämiseksi alan peruskoulutukseen.


24

terveydenhuollon (ja mahdollisesti sosiaalihuollon) toimintayksiköstä. Ohjaaja organisoi verkkokoulutuksen toimintayksikössään, seuraa ohjelman avulla opiskelijoiden edistymistä, antaa palautetta esim. välitehtävistä ja verkkokeskusteluista sekä järjestää teknistä tukea tarvittaessa. Ohjaaja puolestaan saa tukea ohjelmasta ja teknistä tukea ohjelman palvelinpalvelujen toimittajalta. Koulutus aloitetaan vuoden 2012 alkupuolella. Kun ”tuote” on valmis, päätös kouluttamisesta on toimintayksiköillä. Ne voivat päättää koko henkilöstön tai sen osan osallistumisesta koulutukseen työaikana, osana työnantajan lakisääteistä täydennyskoulutusvelvollisuutta. Työnantajan merkittävän kustannus koituu työntekijöiden ajankäytöstä oppimiseen. Tämän lyhytaikainen kulu tullee korvatuksi, kun virheet ja siten turhat hoidot vähenevät. Perusohjelman jälkeen suurin osa kehittymisestä ja oppimisesta pitäisi tapahtua työssä osana arkipäivää. Tämä edellyttää johdon sitoutumista kaikilla tasoilla, haittatapahtumien kirjaamista ja oppimista niistä, avointa toimintakulttuuria ja toimivia työvälineitä.

Kuvio 4. Ohjelma tuottaa potilasturvallisuuskoulutusta.

Erityiset toimintokohtaiset ohjelmat Eri toiminnoille kuten kirurgia, vanhusten pitkäaikaishoito, siivous, lääkehoidon turvallisuus, jne. laaditaan lisäksi omat lyhyehköt erityiskoulutuspaketit sen mukaan kuin kenttä priorisoi aiheita. Osa koulutuksesta liittyy erityisten työvälineiden käyttöön.

Potilasturvallisuus osaksi peruskoulutusta Terveydenhuollon ammattilaisten peruskolutukseen on tarpeen sisällyttää järjestelmällistä koulutusta potilasturvallisuudesta. Lääkärien, sairaanhoitajien ja lähihoitajien pitäisi saada jo peruskoulutuksessa tietoa ja työkaluja ja erityisesti oikeanlaatuisia asenteita potilasturvallisuuden edistämiseen. Erikoistumiskoulutuksessa pitäisi olla mukana alakohtaisten taitojen ja työkalujen oppimista. Myös välinehuollossa, laitteiden parissa, teknisessä ja rakennussuunnittelussa, siivouksessa, ruokahuollossa jne. tarvitaan taitoja ja kehittävää asennetta. Potilasturvallisuutta taidolla –ohjelmassa laadittua koulutusta arvioidaan ja koulutusaineistoa kehitetään niin, että toimintayksiköt ja oppilaitokset voivat hyödyntää niitä ohjelman jälkeenkin. Ohjelma ja sen koulutuksen toimituskunta ja kumppaneista koostuva ohjelmaneuvosto tulevat tekemään ehdotuksia ja aloitteita potilasturvallisuuskoulutuksen järjestelmälliseksi sisällyttämiseksi perus-, jatko- ja täydennyskoulutukseen niillä henkilöstöryhmillä, jotka toimivat terveydenhuollon piirissä.


25

Osio 4. Toimivat työkalut käyttöön

Tietoon perustuvat käytännön työkalut eri käyttäjäryhmille Käytännön potilasturvallisuuden edistämisen työkalut ja näyttöön perustuva tieto ovat olennaisia potilaan hoidon toimintatapojen muutoksissa. Eri tasoilla ja eri käyttäjäryhmät tarvitsevat erilaisia työkaluja, kuten kirurgian tarkistuslista, ohjeet painehaavojen ehkäisystä, tieto kuinka välttää kaatumisia sairaaloissa, päivystyksessä tai vanhusten pitkäaikaishoidossa tai neuvot hoitoon liittyvien infektoiden torjunnasta. Joitakin työkaluja on meillä jo käytössä. Eri maissa on kehitetty muita tietoon perustuvia ohjeita ja työvälineitä. Ohjelmassa nämä kartoitetaan, selvitetään tietoperusta ja soveltuvuus Suomen olosuhteisiin ja laaditaan tarvittavat sovellutukset. Kun asiantuntijat ovat arvioineet ne, työkalut välitetään niiden potentiaalisille käyttäjille ja laaditaan koulutuspaketit tarpeen mukaan. Ohjelmassa tunnistetaan sellaisia alueita, joissa tarvitaan työvälineitä, selvitetään onko niitä muissa maissa ja tarpeen vaatiessa kehitetään työvälineitä. Tarve määritellään potilaan hoidon asiantuntijoiden kanssa. Ohjelmassa tuotetaan näyttöön perustuvaa aineistoa keinoista, joilla voidaan ehkäistä haittatapahtumia tärkeimpien sairauksien hoidossa. Tieto viedään olemassa oleviin tietoaineistoihin (Käypä hoito -suositukset, terveydenhuollon menetelmäarviot) ja sitä pidetään ajan tasalla. Toimenpiteitä tarkastellaan sekä yksittäisten työntekijöiden ja tiimityön että toimintojen johtamisen näkökulmasta. THL:n olemassa olevia ja tutkittuun tietoon perustuvia työvälineitä ja arvioita hoitokäytännöistä hyödynnetään potilasturvallisuuden kannalta. Näitä ovat esim. Ohtanen -tietokanta, johon kootaan jatkuvasti tutkittua tietoa ulkomaisista menetelmäarvioista. Erittäin tärkeä osa ohjelmassa on vaikuttaminen sähköisen potilaskertomuksen kehittämiseen niin, että siinä otetaan riittävästi huomioon potilasturvallisuuden edistäminen. Järjestelmä on uusi potilasturvallisuutta haastava elementti terveydenhuollossa ja on muuttanut käytännön työtä suuresti. Paperiaikana oli pitkän kehityksen saatossa luotu erilaisia raportointi- ja varmistuskäytäntöjä, jotka ovat kadonneet tai muuttuneet sähköisen sairauskertomuksen myötä. Ohjelmassa järjestelmä analysoidaan systemaattisesti potilasturvallisuusriskien kannalta ja

Tavoitteet: 1. Terveydenhoidon eri ammattilaisilla on käytettävissään työkaluja

potilasturvallisuuden edistämiseksi päivittäisessä työssä ja he osaavat käyttää niitä.

2. Yksiköissä ja alueellisesti ja kansallisesti on käytettävissä monipuolista seurantatietoa potilasturvallisuudesta. Tieto on luotettavaa, kattavaa ja vertailukelpoista.

Päätoiminnot: 1. Ohjelmassa kerätään, arvioidaan, kehitetään, sovelletaan ja jaetaan

yhdessä tietoon ja/tai kokemukseen perustuvia käytännönläheisiä työkaluja eri tehtäviin.

2. Haittatapahtumien ja niiden lisäkustannusten seurantaan sekä potilasturvallisuustyön edistymisen seurantaan ja vaikuttavuuden ja säästöjen arviointiin laaditaan kansalliset ja yksikkökohtaiset mittaristot. Paikallisia ja kansallisia tietokantoja ja niiden toimivuutta parannetaan.


26

ehdotetaan olemassa olevien aukkojen paikkaamista ja sellaisten varmistustoimin-tojen kehittämistä ja käyttöönottoa, jotka eivät kuitenkaan jäykistä sähköisen kertomuksen käyttöä. Tämä voi merkitä käytännössä eräänlaisen minimivaatimusten listan laatimista, jota terveydenhuollon organisaatiot voivat käyttää tilatessaan päivityksiä ohjelmistoihinsa.

Seurannan ja suunnittelun työvälineet Indikaattorit Johtaminen ja ohjaus edellyttävät välttämättömästi tietoa tilanteesta. Kansallinen Potilasturvallisuusstrategia sisältää ajatuksia indikaattoreiksi. Ohjelmassa laaditaan ehdotus kansalliseksi sekä alueellisen ja yksikkökohtaisen vertailun mahdollistavaksi indikaattori-valikoimaksi. Indikaattoreiden avulla voidaan kuvata potilasturvallisuuden tasoa, osoittaa ongelmakohtia, suunnata voimavaroja ja tehdä ajallisia, alueellisia ja toimintayksikkökohtaisia vertailuja. Ainakin muutosvaiheessa tarvitaan sekä tietoja haittatapahtumien määristä että prosesseista (esim. potilasturvallisuussuunnitelmista ja rakenteista). Tarvitaan sekä määrällisiä että laadullisia mittareita mukaan lukien tietoa kustannuksista ja kustannusvaikuttavuudesta. Indikaattoreita mietitään sekä kansalliselle ja alueelliselle että organisaatio-tasolle. Tietokannat Indikaattorivalintaan vaikuttaa jossain määrin mahdollisuus saada tietoa olemassa olevista tietokannoista. Suomessa potilasturvallisuustietoja on nivottu useisiin tietokantoihin kuten kuolinsyytilastot, hoitoilmoitusrekisterit (HILMO), sairaalainfektioseuranta (SIRO) ja jotkin tautikohtaiset rekisterit. Nämä eivät tuota kattavaa ja luotettavaa tietoa tällä hetkellä johtuen kirjaamisen vähyydestä. Ohjelman tehtävänä on saada kansalliset tietokannat toimimaan ainakin potilasturvallisuuden osalta. Muut toimijat kuten Valvira, Fimea ja Potilasvakuutusyhdistys pitävät yllä tietokantoja, joita voidaan hyödyntää. Eri tilastojen yhdistäminen on mahdollinen vaihtoehto indikaattoritiedon hankintaan. Ohjelma tarjoaa hyvän ympäristön laitosten väliselle yhteistyölle. Kun ongelmat ja niiden syyt on selvitetty, on seuraavana tavoitteena poistaa ne. Todennäköisesti tarvitaan uusia mittareita, parempia ohjeita, johdon sitoutumista sekä koulutusta, joka ohjelmassa voidaan toteuttaa integroidusti. Kysymys erityisrekistereistä suhteessa potilasturvallisuuteen otetaan esille ja päätetään etenemisestä. Toimintayksikköjen tarpeisiin kehitetty HaiPro -ohjelma on nyt käytössä sairaanhoitopiireissä ja leviää nopeaa vauhtia perusterveydenhuollon yksiköihin. Haittatapahtumia on kirjattu noin 160 000. Ohjelma on osaltaan saanut aikaan selviä muutoksia potilasturvallisuustyössä, kun haittatapahtumien kirjaaminen ja niiden käsittely on edistänyt niistä oppimista. Siellä missä kirjaamiseen panostetaan, on organisaatio- ja yksikkötasolla saatu tärkeää tietoa edistymisestä ja jatkokehittämistä varten. Potilasturvallisuutta taidolla on mukana HaiPro:n ja muiden vastaavien ohjelmien kehittämistyössä. Näihin tai kansallisiin tietokantoihin olisi tarpeen liittää kustannusten mittaaminen. Seuraavassa vaiheessa suuri haaste HaiPro:n suhteen tulee olemaan se, mitä tapahtuu kirjausten jälkeen: on kehitettävä toimintatapoja, jotta riskit voidaan ennakoida ja virheet ja erehdykset ehkäistä. Palveluvaaka, jonka THL avasi pilottiversiona maaliskuussa 2011, on tarkoitus levittää jatkossa laajaan käyttöön tukemaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaita ja heidän läheisiään kun he tekevät valintoja hoito- ja hoivapaikan suhteen. Palveluvaa’an tarjoama vertailutieto täydentyy eri ulottuvuuksien mm. potilastyytyväisyyden ja hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden osalta. Palveluvaaka antaa tietoa myös toimintayksiöille. Seurannan työvälineiden käyttökoulutus tapahtuu ohjelman Osioissa 2 ja 3.


27

Osio 5. Kokemukset ja tiedot kiertoon

Ohjelma kehittää edelleen nyt käytössä olevaa THL:n verkkosivustoa www.thl.fi/potilasturvallisuus monipuoliseksi portaaliksi. Sivustoa laajennetaan ja laaditaan käyttäjäystävälliseksi niin, että kukin löytää helposti lisätietoa ja työvälineitä potilasturvallisuudesta tarpeensa mukaan. Sivustosta kehitetään interaktiivinen niin, että sen avulla käyttäjät voivat käydä keskustelua, mm. esittää kysymyksiä toisilleen ja vaihtaa kokemuksia ja käytäntöjä. Ohjelman asiantuntija hoitaa sivustoa ja keskustelua. Lisäksi käytetään RSS- syötteitä. Käyttäjäryhmiä ovat mm. johto, potilasturvallisuuden vastuuhenkilöt ja koordinaattorit, terveydenhuollon työntekijäryhmät (esim. kirurgian henkilöstö, vanhusten lähihoitajat, infektio-vastuuhenkilöt), potilasturvallisuuskulttuurista kiinnostuneet sekä tilastotietoja ja alan tutkimusta seuraavat henkilöt. Tämä edellyttää, että tietolähteitä hankitaan aktiivisesti ja että ne luokitellaan ja ryhmitellään. Tietoja on erittäin tarpeellista saada myös kentältä. Portaaliin kerätään ja valikoidaan:

• ajankohtaista tietoa tapahtumista, koulutuksista • uutisia, esim. uusi työväline tai tieto • selostuksia tapahtumista, koulutuksista • sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikköjen tuottamia suunnitelmia, raportteja, tilastoja

ja muuta aineistoa • työvälineitä ja oppaita, jotka luokitellaan niiden suositeltavuuden perusteella • kansainvälistä kehittämis- ja tutkimustietoa (tiivistettynä suomeksi) • kokemuksia ja toimia muissa maissa • kotimaista kehittämisaineistoa • kotimaista tutkimusta • koulutusaineistoa terveydenhuollon yksiköiden käyttöön

Potilaita ja heidän läheisiään varten on myös tarpeen olla saatavilla tietoa verkkosivustolla sekä linkkejä Potilasliiton ja potilasyhdistysten sivustoille.

Tavoite: Henkilöstö, potilasturvallisuuden vastuuhenkilöt ja koordinaattorit sekä johto saavat helposti monipuolista, käyttökelpoista ja tiivistettyä tietoa, tilastoja ja uutisia sekä väyliä vertaistiedon välittämiseen. Toiminnot: Ohjelma rakentaa tiedonhankintaa, jatkuvaa oppimista ja vertaiskeskustelua varten portaalin. Oppimisverkostoissa hankimme, muokkaamme ja välitämme kansainvälistä, kansallista ja alueellista tietoa, kokemuksia ja hyviä toimintatapoja.


28

Osio 6. Ideasta tutkimukseen ja sovellukseen

Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa työskentelee idearikkaita ja innovatiivisia henkilöitä. Ohjelma kannustaa heitä tuomaan ideoitaan esille ja luo selkeän väylän ideoiden kehittämiselle, mahdolliselle testaukselle ja jakamiselle laajaan käyttöön. Ohjelma perustaa ideahautomon sekä kutsuu ideoita keskusteltaviksi vuosittaisille innovaatio- ja tutkimuksen päiville. Perustetaan myös konsultaatiopalvelu, jossa asiantuntijat voivat antaa neuvoja testausta ja tutkimusta varten. Kansallinen potilasturvallisuustutkimus on kasvamassa ja siitä saatava tietoa voi olla varsin merkityksellistä potilasturvallisuuden edistämisessä. Ohjelma välittää tietoa tuloksista verkkosivuilla ja vuosittaisilla tutkimuksen päivillä ja keskustelee tutkimustulosten soveltamisesta käytäntöön. Se välittää tietoa myös keskeneräisistä tutkimuksista. Ohjelman asiantuntijoita toimii erilaisissa kansainvälisissä tutkimushankkeissa koskien mm. hoitoon liittyviä infektioita, kansainvälisiä vertailuja, hoidon vaikuttavuutta, haittatapahtumien kustannuksia ja potilasturvallisuuden indikaattoreiden kehittämistä. Ohjelma tuo laajempaan keskusteluun näiden tutkimusten tuloksia ja niiden herättämiä kysymyksiä. Innovaatio- ja potilasturvallisuustutkimuksen vuosittaiset tilaisuudet järjestetään yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Ohjelman toimintoihin ei sisälly tutkimustyön tekeminen tai sen taloudellinen tukeminen sinänsä.

Tavoite: Terveydenhuollon eri tehtävissä toimivat ammattilaiset saavat tietoa kansainvälisestä ja kotimaisesta potilasturvallisuuden toimintatutkimuksesta ja voivat välittää tietoa omista tutkimuksistaan. Toiminnot: Ohjelmassa järjestään alan tutkimuksen päivät vuosittain, edistetään erityisesti kentällä toimivien tutkijoiden verkottumista ja herätetään keskustelua.


29

6. Ohjelman johtaminen ja hallinto

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma koostuu useista verkostoista. Sen keskiössä ovat terveydenhuollon piirissä toimivat ammattilaiset ja julkisen terveydenhuollon organisaatiot. Ohjelman kaikessa toiminnassa, mukaan lukien hallinto ja johtaminen, on oltava herkällä kuulolla keskiön tarpeista. Hallinto ja johtaminen eivät saa muodostua kankeiksi ja joustamattomiksi.

Kuvio 5. Ohjelman hallinto. Viimekäden vastuu ohjelmasta on THL:n pääjohtajalla. THL:n kärkihankkeena ohjelman päätöksenteko kulkee toisin kuin muissa hankkeissa. Toimiala 4:n (Sosiaali- ja terveyspalvelut) ylijohtaja raportoi ohjelmasta pääjohtajalle ja johtoryhmälle. Muussa päätöksenteossa noudatetaan THL:n työjärjestystä. Ohjelma on yksi THL:n kuudesta strategisesta toimesta eli kärkihankkeesta ja siihen osallistuvat kaikki neljä toimialaa. Laitoksen sisäistä koordinaatiota varten on perustettu yhteistyöryhmä. Ohjelman sisällön suuntaamisen ja tulosten saavuttamisen sekä verkostojen maksimaalisen hyödyntämisen kannalta Potilasturvallisuutta taidolla - ohjelmaneuvosto on erittäin keskeinen. Se koostuu sairaanhoitopiirien, sairaaloiden ja terveyskeskusten edustajista ja kansallisten kumppanien edustajista niin, että mukana on riittävästi myös potilasturvallisuusosaamista. Se käsittelee ohjelman suunnitelmat ja edistymisraportit ja antaa neuvoja ja ideoita ohjelmalle. Neuvosto myös tunnistaa kansallisesti merkittäviä potilasturvallisuuskysymyksiä ja tekee niihin liittyviä aloitteita ja ehdotuksia. Hankehallinto sijoittuu THL:n Palvelujärjestelmä- osastolle ja sen Palvelujärjestelmät ja kehittäminen - yksikköön. Ohjelman tuloksista, etenemisestä ja toteutuksesta sekä taloudesta vastaa ohjelman johtaja. Ohjelmaa varten perustetaan 3-4 henkilön ohjelmatiimi. Se toimii eräänlaisena keskustoimistona, joka tekee, koordinoi, välittää, jakaa, yhdistää, työstää ja innostaa niin, että verkostot pystyvät toimimaan ja asiat pääsevät tapahtumaan ”kentällä”. Talous-, henkilöstö- ja muu hallinto hoidetaan THL:ssa, paitsi mikäli kansallinen tai alueellinen kumppaniorganisaatio haluaa hoitaa jonkin osion kokonaisuudessaan. Ohjelmasuunnitelma sisältää tekstiosan, talousarvion ja loogisen viitekehyslähestymistavan mukaisen taulukon (log frame). Ohjelmassa pyritään suunnitelmallisuuteen, mutta tärkeänä pidetään myös dynaamista toimintatapaa, joka sallii sopeuttamisen tarpeiden mukaan.


30

Ohjelma käynnistyy syyskuussa 2011 ja se toteutetaan kahdessa vaiheessa: Vaihe I vuosina 2012 ja 2013 ja Vaihe II vuosina 2014 ja 2015. Ohjelman raportit:

- Infokirje edistymisestä suhteessa suunniteltuun toimintaan, joka toinen kuukausi - Raportti puoli vuosittain edistymisestä, taloudesta ja muutostarpeista sekä seuraavan

puolen vuoden toimintasuunnitelma - Vuosiraportti keskittyen tuloksiin, vaikuttavuuteen ja strategisiin linjauksiin - Väliraportti ensimmäisen vaiheen lopussa sisältäen ulkoisen arvioinnin - Loppuraportti sisältäen arvioinnin ja ehdotuksen mahdollisiksi jatkotoimiksi.


31

Lähteet Järvelin, J., Haavisto E., Kaila M. 2010. Potilasturvallisuuden kustannukset. Suomen Lääkärilehti 65: 1123-1127. Lyytikäinen, O., Kanerva, M., Aghte N. ym. 2007. Sairaalainfektioiden esiintyvyys Suomessa. Suomen Lääkärilehti 82: 2833. Mustajoki, P. 2005. Hoitoon liittyvät virheet ja niiden ehkäisy Peijaksen sairaalan projekti. Suomen Lääkärilehti 60:2623-2625. Pasternack, A. 2006. Hoitovirheet ja hoidon aiheuttamat haitat. Duodecim 122, 2459–2470. Øvretveit, J. Does improving quality save money? A review of evidence of which improvements to quality reduce costs to health service providers. The Health Foundation, September 2009. Riskanalys och händelseanalys - handbok for patientsäkerhetsarbete. Andra reviderade upplagan. Stockholm, Socialstyrelsen 2009. http://www.socialstyrelsen.se/publikationer2009/2009-126-120

Internet-lähteet: Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009-2013. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:3. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-7801.pdf European Commission 2004. Project Cycle Management Guidelines. Supporting effective implementation of EC external assistance. http://ec.europa.eu/europeaid/multimedia/publications/documents/tools/europeaid_adm_pcm_guidelines_2004_en.pdf Haittavaikutuksista ilmoittaminen http://www.fimea.fi/ammattilaiset/laakkeiden_turvallisuus/haittavaikutuksista_ilmoittaminen Lääkepolitiikka 2020. Kohti tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja taloudellista lääkkeiden käyttöä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011:2. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2765155&name=DLFE-14405.pdf Potilasturvallisuusopas 2011: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/potilasturvallisuus/potilasturvallisuusopas Potilasturvallisuussanasto http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/potilasturvallisuus/keskeista_sanastoa Sairaalainfektioiden seuranta SIRO ttp://www.ktl.fi/portal/12904 Turvallisuussuunnitteluopas sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:13. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki http://pre20090115.stm.fi/hm1120566345021/passthru.pdf Turvallinen lääkehoito. Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. 2006. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:32. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE-4090.pdf&title=Turvallinen_laakehoito_fi.pdf


32

Lainsäädäntö: Pelastuslaki 379/2011 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379 Pelastustoimiasetus 857/1999 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1999/19990857 Laki tartuntatautilain muuttamisesta 935/2003: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030935 Laki tartuntatautilain muuttamisesta 989/2006: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20060989 Tartuntatautilaki 583/1986 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1986/19860583 Terveydenhuoltolaki 1326/2010 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326 Työturvallisuuslaki 738/2002: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6turvallisuuslaki Sosiaali- ja terveysministeriön asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta. 341/2011 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110341 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta. Muistio 3.4.2011. Sosiaali- ja terveysministeriö. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=42730&name=DLFE-15578.pdf

Liite 1. Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelman loogisen viitekehyksen matriisi (log frame), osa 1: tavoitehierarkia, indikaattorit ja riskit. Päivitetty 18.7.2011

TAVOITEHIERARKIA

INDIKAATTORIT INDIKAATTORITIEDON-‐ LÄHTEET

OLETUKSET JA RISKIT

PÄÄMÄÄRÄ

Hoidosta johtuvat kuolemat ja haittatapahtumat puolittuvat vuoteen 2020 mennessä

Hoidosta johtuvien kuolemien määrä Haittatapahtumien määrä

Eri tilastoista ja tietokannoista saadaan vain viitteellistä tietoa

Oletus: myös muut toimet vaikuttavat myönteisesti. Nykyisten tietokantojen avulla ei voida seurata: ohjelman vauhdittama kirjauksen kasvu vääristää aikasarjat. Seurattava välillisin mittarein.

TARKOITUS

Terveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalihuollon ammattilaiset voivat työskennellä potilasturvallisuutta edistävässä ympäristössä ja heillä on käytettävissään laadukkaita ja käyttökelpoisia potilasturvallisuuden edistämisen välineitä, joiden suunnittelemiseen ja jakamiseen he itse osallistuvat. Tällaisia ovat mm. tieto, vertaiskokemukset, hyvät käytännöt, kehittymisohjelmat ja työkalut.

Tuotosten määrät suhteessa suunniteltuun Tuotosten laatu Tuotosten koettu hyödyllisyys Ohjelman osioiden mitattavat tulokset (kts jäljempänä)

Ohjelman raportit Koulutuksen toimituskunnan ja ohjelmaneuvoston arviointi laadusta Käyttäjäarviot laadusta ja hyödyllisyydestä (palaute ja erilliskyselyt) Ohjelman väliarviointi vuonna 2013

Oletukset: -‐ toimintayksiköt osallistuvat (erityisesti johto) -‐ muut kumppanit osallistuvat -‐ ohjelmalla riittävästi voimavaroja -‐ kansalliset vaikuttajat tukevat asiaa Riskit: -‐ tapahtuu mittava sote-‐ rakennemuutos, johon

huomio kohdentuu -‐ pt koetaan vain hoitajille kuuluvaksi -‐ pt:ta ei pidetä tärkeänä pth:ssa -‐ tuki ja tuotokset eivät tavoita toimintayksikköjä ja

henkilöstöä -‐ kilpailevia tuottajia ja toimijoita

TULOKSET (=ohjelman osiot)

1. Jokainen potilaiden kanssa välittömästi tai välillisesti työskentelevä henkilö tunnistaa, että potilasturvallisuuden järjestelmällinen ja riskit ennakoiva edistäminen on osa hänen työtään.

Niiden osuus henkilöstöstä, jotka antavat kelpoisia esimerkkejä pt:n edistämisestä omassa työssään

Perusverkkokoulutuksen välitehtävät Pt -‐kulttuurin mittaukset yksiköissä

Mahd. rakennemuutos th:ssa kilpailee mielenkiinnosta Viestintä ei tavoita henkilöstöä tai vaikuta mielipidevaikuttajiin Oletus: voidaan hyödyntää kumppaneiden eri viestintäkanavat. Saadaan kunkin alan johtavia mielipidevaikuttajia viestintään.

2. a) Jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä on laadittu potilasturvallisuuden suunnitelma ja johto on nimennyt vastuuhenkilöt ja osoittanut voimavarat. Johto eri tasoilla seuraa ja johtaa potilasturvallisuuden etenemistä.

Toimintayksikköjen osuus, jotka laatineet pt-‐ suunnitelman ja määritelleet rakenteet ja vastuuhenkilöt

Kyselyt toimintayksiköille 2012 alussa ja seurantakyselyt Kyselyt johdolle ja pt koordinaattoreille

Ylimmällä johdolla ei aikaa tai kiinnostusta paneutua johtuen kilpailevista asioista Johto ei tunne pt-‐ asiaa ja sen vaikutuksia organisaation kehittämisen kannalta Johdolla ei ole riittävää pt-‐ henkilöstöä apuna (esim. koordinaattori)

2. b) Jokainen potilasturvallisuuden vastuuhenkilö ja/tai koordinaattori on osallistunut vertaisoppimiseen ja toimii aktiivisesti vastuutyössään.

Osallistuminen työpajoihin, aktiivisuus verkostossa. Toteuttanut keskeisiä toimintoja työssään.

Hankkeen seurantatilastot Kyselyt

Riski: eri henkilöillä erilaiset lähtökohdat eikä kyetä vastaamaan kunkin tarpeisiin. Kokeneilla henkilöillä on muita prioriteetteja

3. Jokainen terveydenhuollon ammattilainen hallitsee potilasturvallisuuden perustaidot ja -‐tiedot ja osaa soveltaa niitä omassa työssään.

Todistuksen saaneiden osuus kohderyhmästä (läpäissyt koulutuksen jossa mitataan oppimista eri näkökulmista)

Ohjelman koulutustilastot

Oletukset: -‐ koulutuksen sisällön korkea laatu -‐ pedagogisesti korkeatasoinen (oppiminen),

innostava, mielenkiintoinen -‐ teknisesti toimiva eri ympäristöissä -‐ ei vaadi paljon tutorointia ja organisointia -‐ edullinen tai maksuton -‐ training of trainers-‐ järjestely toimii -‐ hyvän verkkokoulutusasiantuntijan ja kunkin

aiheen asiantuntijoiden saatavuus -‐ toimintayksiköt tekevät velvoittavat päätökset

kaikilla tasoilla ja kaikilta osin (osallistuminen, fyys ja henk voimavarat) ja tehdään työaikana

-‐ koulutuksen vastuuhenkilöt tekevät ja osaavat koulutustehtävän

4. a) Terveydenhoidon eri ammattilaisilla on käytettävissään työkaluja potilasturvallisuuden edistämiseksi päivittäisessä työssään ja he osaavat käyttää niitä.

Kentän priorisoimien Työkalujen määrä Työkalujen käyttö

Ohjelman raportit Kyselyt eri kohderyhmille muun kyselyn yhteydessä

Riski: työkalut eivät saavuta potentiaalisia käyttäjiä. Käyttäjät tai esimiehet eivät ole motivoituneita niiden käyttöön. Työkalut hankalia käyttää tai epäsopivia. Tiimissä jonkin ammattiryhmän edustaja vastustaa.

4. b) Yksiköissä ja alueellisesti ja kansallisesti on käytettävissä monipuolista seurantatietoa potilasturvallisuudesta. Tieto on luotettavaa, kattavaa ja vertailukelpoista.

Kansalliset indikaattorit ja alueelliset ja yksikkökohtaiset indikaattorit on kehitetty, ”hyväksytty” ja käytössä. Kirjausten suhteelliset määrät nousevat pohjoismaiselle tasolle keskeisissä tietokannoissa ja rekistereissä

Ohjelman raportit. Tietokantojen ja rekistereiden aineistot. Analyysit.

Riskit: Laajojen tietokantojen yleiskehittäminen hidastaa olennaisesti pt-‐ osuuden kehittämistä. Kehittämisvastuu hajautuu eikä työ etene. Kehitettävien tietokantojen priorisointi ei onnistu. Kirjaaminen pt:sta on toimintayksiköissä liian tiiviisti sidoksissa koko tietokannan ongelmiin. Syyllistävä potilasturvallisuuskulttuuri ei muutu tai muuttuu erittäin hitaasti.

5. Terveydenhuollon ammattilaisilla, potilasturvallisuuden vastuuhenkilöillä sekä johdolla on käytettävissä monipuolista, käyttökelpoista ja tiivistettyä tietoa, tilastoja ja uutisia sekä väyliä vertaistiedon välittämiseen ja yhteiseen kehittämistyöhön.

Aineiston määrä verkossa Käyntikerrat verkko-‐sivuilla Palaute, käyttäjien ja tyytyväisten osuudet eri ryhmissä

Ohjelman verkkosivusto Kyselyt

THL:n verkkosivu-‐ systeemi osoittautuu liian työlääksi päivittää ja lisätä tietoa THL:n verkkosivut ovat liian kapeita toiminnoiltaan Sivuilla ei ole käyttäjille sopivaa tietoa sopivassa muodossa Käyttäjät eivät löydä sivuille Käyttäjät pitävät sivuja tylsinä Käyttäjät pitävät verkkosivuja hankalina käyttää

6. 1. Terveydenhuollon

ammattilaisten ideat ja innovaatiot löytävät tiensä eteenpäin, saavat tukea edelleen kehittämiseen ja tieteelliseen testaukseen ja käyttökelpoiset levitetään laajalti käyttöön.

2. Terveydenhuollon ammattilaiset saavat tietoa kotimaisesta potilasturvallisuuden toimintatutkimuksesta.

3. Kentällä toimivat ammattilaiset tekevät tutkimustyötä ja voivat välittää tietoa omista tutkimuksistaan.

Ideoiden lukumäärä ideahautomossa (alusta) Ideoiden osuus, jotka saaneet konsultaatioapua Käyttöön levitettävien ideoiden määrä Innovaatio-‐ ja tutkimuksen päivien osallistujamäärät Innovaatio ja tutkimuksen päiville tuotujen tutkimusten lukumäärä Päivien keskustelut

Ohjelman raportit

Koetaan kynnys liian korkeaksi esittää ideoita ja innovaatioita Tiede painottuu innovaatioiden kustannuksella Tieto ei leviä osallistujia laajemmin Ohjaajia/ sparraajia liian vähän

Liite 2. Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelman loogisen viitekehyksen matriisi (log frame), osa 2: Keskeiset toiminnot, tuotokset ja aikataulu. 18.7.2011 TOIMINTO TUOTOS/output Vuosi

2011 III IV

Vuosi 2012 I II III IV




Osa 1. Riskit yhdessä haltuun Tavoite: Jokainen potilaiden kanssa välittömästi tai välillisesti työskentelevä henkilö tunnistaa, että potilasturvallisuuden järjestelmällinen ja riskit ennakoiva edistäminen on osa hänen omaa työtään.

1.1 Määritellään vaikuttamistarpeet ja keinot

Vaikuttamissuunnitelma (pt ja ohjelma) X päivitys päivitys päivitys päivitys

1.2 Tiedotetaan suunnitteluvaiheessa

Haitariesite Kirje toimintayksikköjen johdolle

X

1.3 Viestitään kansallisen tason välineissä

Artikkeleita kaikissa tärkeimmissä alan lehdissä säännöllisesti ja kampanjoin

x

1.4 Viestitään eri ryhmien kansallisissa tilaisuuksissa

Esitelmiä, puheita, näyttelyesiintymisiä x

1.5 Laaditaan viestintäpaketteja verkkoon

Myös muut voivat viestittää asiasta (esim. asiantuntijat, toimintayksiköt, kumppaneiden henkilöstö, opetushenkilöstö)

x x x x X

1.6 Laaditaan viestintäpaketteja alueelliseen ja paikalliseen käyttöön. Tuetaan th:n ja kumppaneiden alueellisia viestijä-‐verkostoja. Rakennetaan kansalliset ja alueelliset pankit asiantuntijoista

Alueelliset ja paikalliset viestintä-‐ ja tiedotustoimet (tavoitetaan laajasti)

x X X X

1.7 Laaditaan viestintäpaketti johtoa varten

Johdon viestintätoimintoja (pt ja ohjelma) x X X X

1.8 Tiedotetaan THL:n sisäisesti ohjelmasta verkon ym kautta

Tiedotteet, artikkelit, verkkosivut, esitykset, raportit

1.9 Tiedotetaan ohjelman sisällä kaikille osallistujille (kenttä, THL kumppanit)

Ohjelman ilmestyy verkkokirje säännöllisesti

1.10 Arvioidaan potilasturvallisuusasian tunnettuuden edistymistä kyselyin

Tietoa missä määrin edetään asetettua tulostavoitetta kohti

X X X

1.11 Hyödynnetään väliarvioinnin tulokset

Suunnitelma vuosiksi 2014-‐2015 pohjautuu arviointitietoon

XX

Osa 2. Johto johtamaan

Tavoitteet: 1. Jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä

on laadittu potilasturvallisuuden suunnitelma ja johto on nimennyt vastuuhenkilöt ja osoittanut voimavarat. Johto eri tasoilla seuraa ja johtaa potilasturvallisuuden etenemistä.

2. Jokainen potilasturvallisuuden vastuuhenkilö ja/tai koordinaattori on osallistunut vertaisoppimiseen ja toimii aktiivisesti vastuutyössään.

2.1 Rakennetaan pt-‐ vastuuhenkilöiden verkosto

Ohjelman keskeiset kumppanit yhteistyöhön XX

2.1 Järjestetään pt-‐ vastuuhenk. työpajat pt-‐ suunnitelman teosta

Viisi työpajaa kattaen koko maan X

2.3 Laaditaan viestintäpaketit johdolle ja pt-‐ vastuuhenkilöille

XX X X X

2.4 Laaditaan policy-‐ brief katsauksia keskeisistä asioista johdolle

XX XX XX XXX XXX

2.5 Keskijohdolle spesifeja lyhyitä katsauksia ja työkaluehdotuksia (pt-‐ koordinaattoreiden kanssa)

XXX XXX XX

Osa 3. Taidot karttumaan Tavoite: Jokainen terveydenhuollon ammattilainen hallitsee potilasturvallisuuden perustaidot ja –tiedot ja osaa soveltaa niitä omassa työssään.

3.1 Tuotetaan korkealaatuinen verkkoperuskurssi

Noin 120 000 peruskurssin käynyttä henkilöä. Toimitusneuvoston laatuvarmistama verkkoperuskurssi tarjolla käyttöön, maksuton

XX

XX

3.2 Koulutetaan kouluttajat/oppaat

Kaikissa shpiireissä 2 opasta X X

3.3 Tuetaan toteutusta Palvelinpalvelut, tekninen tuki, ongelmien ratkaisut

3.4 Arvioidaan kurssi Jatkuvasti kehittyvä kurssi

3.5 Tuotetaan verkkokursseja erityisaiheista

Useita satoja henkilöitä käynyt erityiskurssin. Keskeisimmistä aiheista tarjolla verkkokursseja

X X X X X X X

3.6 Tuetaan niiden toteutusta Palvelinpalvelut, tekninen tuki, ongelmien ratkaisut 3.7 Vaikutetaan aloitteellisesti pt:n sisällyttämiseksi peruskoulutukseen th:ssa

Pt osaksi peruskoulutusta th-‐aloilla

Osa 4. Toimivat työkalut käyttöön

Tavoitteet: 1. Terveydenhoidon eri ammattilaisilla on

käytettävissään työkaluja potilasturvallisuuden edistämiseksi päivittäisessä työssä ja he osaavat käyttää niitä.

2. Yksiköissä ja alueellisesti ja kansallisesti on käytettävissä monipuolista seurantatietoa potilasturvallisuudesta. Tieto on luotettavaa, kattavaa ja vertailukelpoista.

4.1 Pt –työkalut eri toimintoihin 4.1.1 Markkinoidaan olemassa olevia toimivia työkaluja

Verkossa ja koulutuksessa nykyiset työkalut esillä, osallistaminen

4.1.2 Sovelletaan ulkomaisia näyttöön perustuvia työkaluja

Verkossa ja koulutuksessa uusia työkaluja

4.1.3 Laaditaan uusia näyttöön perustuvia työkaluja

Verkossa ja koulutuksessa uusia kentän priorisoimia työkaluja

4.1.4 Liitetään pt-‐ osiot Käypä hoito-‐ suosituksiin

Keskeisissä Käypä hoito-‐ suosituksissa pt-‐ näkökulmat

4.1.5 Välitetään Ohtanen-‐ tietokannan pt-‐ tietoa

Verkossa tietoon perustuvaa kv-‐aineistoa

4.1.6 Vaikutetaan sähköisen potilaskertomuksen kehittämiseen

Raportit pt-‐ näkökulman toteuttamisesta sähköisessä potilaskertomuksessa

4.2 Indikaattorit

4.2.1 Laaditaan ehdotus kansal-‐lisesta ja alueellisesta seurannasta

Indikaattoripaketti (seurantajärjestelmä) X

4.2.2 Kehitetään pth-‐ ja sosiaali-‐ ja erityisindikaattoreita

Useita indikaattoreita

4.3 Tietokannat

4.3.1 Lisätään kirjaamista Kattavampaa tietoa

4.3.2 Kehitetään toimivuutta, HILMOt

Toimivammat tietojärjestelmät

4.3 Työstetään HaiPro:n tietoja Kvalitativiista tietoa

Osa 5. Kokemukset ja tiedot kiertoon

Tavoite: Terveydenhuollon ammattilaisilla, potilasturvallisuuden vastuuhenkilöillä sekä johdolla on käytettävissä monipuolista, käyttökelpoista ja tiivistettyä tietoa, tilastoja ja uutisia sekä väyliä vertaistiedon välittämiseen ja yhteiseen kehittämistyöhön.

5.1 Suunnitellaan verkkosivusto Käyttäjäystävällinen, monipuolinen verkkosivusto XX XX 5.2 Siirretään/Tuotetaan perusaineisto

XX

5.3 Päivitetään jatkuvasti Ajantasainen verkkosivusto

5.4 Hankitaan tietoa kentältä Kentän työtä palvelevaa aineistoa

5.5 Arvioidaan sivustoa Käytetty sivusto X X X X

Osa 6. Ideasta tutkimukseen ja sovellukseen

Tavoite: 1.Terveydenhuollon ammattilaisten ideat ja innovaatiot löytävät tiensä eteenpäin, saavat tukea edelleen kehittämiseen ja tieteelliseen testaukseen ja käyttökelpoiset levitetään laajalti käyttöön. 2.Terveydenhuollon ammattilaiset saavat tietoa kansainvälisestä ja kotimaisesta potilasturvallisuuden toimintatutkimuksesta. Kentällä toimivat ammattilaiset tekevät tutkimustyötä ja voivat välittää tietoa omista tutkimuksistaan.

6.1 Järjestetään innovointi-‐ ja tutkimuspäivät vuosittain

PT-‐ päivät vuosittain X X X X

6.2 Perustetaan ideoiden kehittämishautomo

Verkkoalusta, innovaatiopäivä vuosittain, väylä X X X X

6.3 Tuetaan kentän väen tutkimustyötä

PT-‐tutkimusta

6.4 Välitetään tietoa THL:n omista ja muista kansallisista tutkimuksista

Verkkosivuilla tietoa. Ohjelman muissa osissa hyödynnetty

XX

potilasturvallisuutta taidolla

Health & Medicine

search 5btype 5d pika

ii iii iv

andra reviderade upplagan

ec external assistance

kehittymisohjelmat ja tykalut

tllaisia ovat mm

potilasturvallisuutta taidolla ohjelmasuunnitelma

terveydenhoidon eri ammattilaisilla