Luonnon- ja maisemanhoitoa taidolla

2

Luontoympäristö on ihmisen muokkaamassa maise-massa muodostunut osaksi kulttuuriympäristöämme. Oikea-aikainen ja pätevä luonnon- ja maisemanhoito lisää monimuotoisuutta ja rikastaa kulttuuriympäristö-jä omistajien ja muiden iloksi.

SisällysHyvä suunnitelma on kuvaus lopputuloksesta 3Oma metsäpiha viihtyisäksi 4 Kulttuurimaisemassa näkyy metsä 5Puustoinen perinneympäristö lehmille ja lampaille 6 Kulttuuriperintökohteet kunniaan 7 Paahdeympäristöt valoisiksi 8Talousmetsälehdot monimuotoisiksi 9 Taajamametsät kaikkien iloksi 10Valtateiden varret ehommiksi 12Yksityistien ympäristönhoito hyödyttää osakkaita 13Teetä työ laadukkaasti luotettavalla tekijällä 14

Maanomistajalle tärkeät kohteet nousevat esiin onnistuneilla hoidon valinnoilla. Maanomis-

taja voi varmistaa monin tavoin, että monimuotoisuudelle arvokkaat piirteet ja kauniit paikat säilyvät.

Tämän oppaan tavoitteena on in-nostaa maanomistajia tunnistamaan ja vaalimaan metsiensä kauniita ja moni-muotoisia paikkoja. Maanomistajia ovat yksityiset henkilöt, kunnat, seurakunnat, ely-keskukset ja monenlaiset yhteisöt. Oppaassa tehdään tunnetuksi luonnon- ja maisemanhoidon töissä tarvittavaa osaamista ja kannustetaan teettämään töitä yrittäjillä. Samalla ehkäistään har-maata taloutta.

Kullakin aukeamalla esitellään ly-hyellä tekstillä ja runsaalla kuvituksella hoidettavia kohteita sekä linkkejä lisä-tiedon hankintaan. Oppaan viimeiselle aukeamalle on koottu työn tilaajalle ja yrittäjälle tiivis tietopaketti tilaamisesta, tilaajavastuulaista, sopimuksista ja työ-turvallisuudesta.

Tämä opas on suunnattu puustois-ten kohteiden luonnon- ja maiseman-hoitoon. Avoimien alueiden ja rantojen hoidon suunnitteluun ja toteutukseen löytyy pohdittuja ideoita Kukkaniitty, mäntymetsä ja hiekkaranta -oppaasta.

3

Hyvä suunnitelma on kuvaus lopputuloksesta

Hyvä suunnitelma yhdistää maanomistajan tavoitteet sekä luonnon ja maiseman tarjoamat mahdollisuudet onnistuneeksi lopputulokseksi. Suunnitelmassa on tietoa kohteen kunnostuksesta, vuotuisista töistä, kartta ja arvio kustannuksista.

Hyvä suunnitelma tehdään työn tilaajan ja ammattilaisen yhteistyönä.

Kysy apua ammattilaisilta:

Koneurakoitsija

Maaseutuyrittäjä

Maisemanhoitoyrittäjä

Metsuri

Metsäpalveluyrittäjä

Metsä-, maisema- ja pihasuunnittelija

Mökkitalkkari

Puunhoitaja

Viherrakentaja

Ekosysteemipalvelut ovat luonnon tarjoamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä ihmiselle. Kulttuurisia eko-systeemipalveluja ovat esimerkiksi luonto esteettisenä kokemuksena ja virkistäytymisympäristönä.Tilaaja kuvaa suunnitelmaan odo-

tuksiaan. Osaava suunnittelija kokoaa odotukset ja tarpeelliset

toimenpiteet selkeäksi lopputulokseksi. Suunnitelmassa on arvio työn kestosta, kustannuksista ja mahdollisista tulois-ta puunmyynnissä. Hyvästä suunnitel-masta kannattaa maksaa, sen avulla voit kilpailuttaa työn ja saada laadukkaan työtarjouksen.

Naapurien yhteistyö kannattaa, jos tulevat työmaat ovat pienialaisia. Suun-nittelu- ja hoitotöitä naapurit voivat tar-jota samaan aikaan yrittäjille. Tällöin työt kiinnostavat yrittäjiä ja kustannukset saa-daan pidettyä kurissa.

Tontin rajan lähistöllä tapahtuvat työt kannattaa hoitaa mahdollisimman avoi-mesti. Puhu suunnitelmista naapurille jo ennen toteutusta. Selvitä naapurisi kans-sa tonttien rajojen tarkka paikka. Rajan paikasta voi toisinaan olla erimielisyyttä, epäselvissä tapauksissa Maanmittauslai-tos auttaa rajan määrittämisessä.

Lisätietoa: Luonnonhoito-osaajan täydennyskoulutus 1, 2 ja 3: www.luontoyrittaja.fi/LUMAKO

Kukkaniitty, mäntymetsä ja hiekkaranta. Vapaa-ajan asunnon maisemanhoito: www.maaseutupolitiikka.fi/files/1779kukkaniitty.

Ammattilaiset suunnittelevat tarpeesi mukaisen hoitokokonai-suuden. Heillä on käytössään runsaasti tietoa ekosysteemi-palveluista, luonnosta, maise-mista, kulttuuriympäristöistä ja lainsäädännön mahdollises-ti asettamista rajoitteista. Esi-merkiksi taajamissa kaavoitus saattaa ohjata kohteiden hoi-toa.

Hyvässä suunnitelmassa kerrotaan myös tarvitaanko työn toteuttamiseen maise-matyölupa. Jos lupa tarvitaan, tulee työ tehdä kunnan lupa-viranomaisen ohjeiden mu-kaisesti.

4

Oma metsäpiha viihtyisäksi

Mänty on kuivien ja karujen alueiden puu. Säästä erityi-sesti vanhat kauniit männyt.

Kuuset varjostavat ja valloittavat no-peasti kasvutilaa muilta lajeilta, joten kuusia kannattaa poistaa reilusti. Lehtipuut puolestaan viihtyvät kosteilla ranta-alueilla.

Jätä suuria hyväkuntoisia lehtipuita ryhmiin kasvamaan. Laajan pihan reu-na-alueille voi jättää lahopuita ja haapoja kolopesijälinnuille. Lahopuut on turval-lista jättää pihan muihin osiin vain maa-puiksi. Linnuille ja nisäkkäille on hyvä jättää myös pensaita antamaan suojaa.

Rakennusten läheisyyteen eivät kuulu huonokuntoiset puut. Puun kun-non arviointi onnistuu yleensä silmäva-

Nuori ja kasvava puusto peittää kymmenessä vuo-dessa aiemmin aurinkoisen pihan.

Tarkastele pihaasi ja mieti, missä tarvitset valoa, missä varjoa ja missä tuulensuojaa. Metsäpihan hoidossa tavoitellaan luonnonmukaista lopputulosta. Puustoa ja pensaikkoa väljennetään suunnitelmallisesti.

Mökkirantaan tavoitel-laan näkymää, joka on avoin järvelle ja samalla peittävä järveltä pihalle. Hyvin laadittu maise-manhoitosuunnitelma ja harkitusti toteutetut puiden poistot tuottavat tavoitellun maiseman ja iloa mökkeilijälle ja mai-semassa liikkuville.

raisesti. Puussa kasvavat käävät ja sienet sekä rungossa olevat onkalot, halkeamat tai vauriot kertovat, että puu on heikko-kuntoinen ja jopa vaarallinen, ja siksi se on syytä poistaa.

Puiden kannot ovat vaarallisia pi-hassa liikkujille. Siksi kannot lyhenne-tään mahdollisimman maanmyötäisiksi. Kannot voidaan poistaa kokonaan, jol-loin saadaan turvallinen pihapiiri. Mikäli kannot ovat syrjässä eivätkä haittaa liik-kumista, ne kannattaa jättää paikoilleen. Lahoavissa kannoissa viihtyy lukuisia eli-öitä, jotka säilyttävät luonnon monimuo-toisuutta.

Jos puita kaadetaan enemmän, voit myydä ne metsäpalveluyrittäjän väli-tyksellä. Keskustele naapuriesi kanssa

samanaikaisesta puiden poistosta. Jos myytävää puuta tulee enemmän, on myös myynti helpompaa.

Isolla metsätontilla risut jätetään maatumaan. Jos haluat pihastasi puis-tomaisen, on risut korjattava pois tai ha-ketettava. Suuret yli 40 kuutiometrin risuerät ostetaan yleensä muiden puiden yhteydessä. Pienemmistä risueristä synty-vä hake voidaan käyttää esimerkiksi pihan pensaiden alla katteena. Risuista voi myös kasata mahtavan juhannuskokon.

Lisätietoa:Lahopuusta elämää -opas puutarhan hoitoon: http://www.sll.fi/mita-sina- voit-tehda/omalla-pihalla/slllaho- puutarhaopas.

5

Maisema voi olla niin itsestäänsel-vyys, ettemme ymmärrä sen to-dellista arvoa. Kaunis maisema

on käyntikortti, jota voidaan käyttää hy-väksi alueen ja yksittäisen kohteen mark-kinoinnissa ja matkailussa.

Maaseudun maisemiin liittyy erilaisia tarinoita, muistoja ja uskomuksia. Paikan-nimet kertovat historiasta, jota kannattaa kunnioittaa ja nostaa parhaat tarinat esil-le. Maisema ja luonnon monimuotoisuus tarvitsevat usein hoitoa säilyäkseen.

Maisema muuttuu ja joskus se um-peutuu tai häviää puiden kasvun myötä. Peltoaukeilla avara maisema tulee säi-lyttää sellaisena ja samalla yksittäiset jä-reät puut rytmittävät maisemaa kauniisti. Kulttuurimaisemat otetaan huomioon talousmetsien hakkuiden suunnittelus-sa ja toteutuksessa.

Kulttuurimaisemassa näkyy metsä

Tuttu maisema saa meidät tuntemaan kuuluvamme johonkin. Kun ihminen ymmärtää maiseman merkityksen, hän voi kokea olevansa osa maisemaa. Maisemalla on hyvinvointivaikutuksia, jolloin liian rajut muutokset maise-massa voivat tuntua pahalta.

Talousmetsissä huomioon otettavia asioita:

Työn jälki lähimaisemassa ja kaukomaisemassa arvioidaan eri etäisyyksiltä.

Jos hakkuun jälkiä on tarpeen häivyttää, niin tietä tai korkeuskäyriä mukailevat hakkuualat sulau-tuvat maisemaan.

Puita säästetään ryhmiin ja toisaalta erityisen näyttäviä puuyksilöitä tuodaan esille maisemasta luomaan vaihtelua.

Konetyönä toteutetussa vesakoiden raivauksessa saadaan puutavaraa, jota on helppo hyödyntää energian tuotannossa.

Uudelleen vesakoitumista voidaan ehkäistä käyttämällä raivauksessa kitkeviä koneita.

Kulttuurimaisema on ihmisen ja luonnon yhteisvaikutuksesta syntynyttä ympäristöä. Kulttuurimaiseman lukutaito on tärkeää; mikä on maiseman historia, mitä töitä täällä on tehty aikoinaan ja miten maisemaa nyt vaalitaan.

Talousmetsän hoidossa tavoitellaan kannattavaa elinkeinoa. Hoidettu nuori metsä on taloudellisesti tuottava ja kaunis katseltava. Talousmetsätuottaa monipuolisia ekosysteemipalveluja.

Lisätietoa:Talousmetsät sulautuvat maisemaan: www.tapio.fi/verkkojulkaisut

Metsänuudistamisen ja hakkuuvaihto-ehtojen tarkastelua: www.tapio.fi/metsavaaka

Metsäpalvelun tarjoajia kunnittain: https://palstat.metsakeskus.fi/tyopalvelu/index.tmpl

Puun ostajien yhteystietoja:www.puumarkkinat.fi

6

Puustoinen perinneympäristö lehmille ja lampailleMetsälaitumet ja hakamaat syntyivät aikoinaan laidunnuksen ja niiton myötä. Niiden hoidon tavoitteena on vaalia monipuolista lajistoa sekä karjan luomaa maisemaa.

Metsämansikka on tavallinen kasvi perinneympäristöissä.

Lehmät viihtyvät perinneympäris-tössä. Avointa niit-tyalaa kannattaa laajentaa metsä-laitumen puolelle. Niittykukkien sie-menet valloittavat nopeasti avoimen, aurinkoisen ja läm-pimän kasvupai-kan.

Umpeenkasvanut perinneympäris-tö tarvitsee hoitoa. Sen kunnostus-vaiheessa raivataan pensaikkoa ja

vesakkoa sekä poistetaan varjostavaa puustoa. Tällöin on maltettava säästää lajistoltaan monipuolinen puusto, joka on erittäin tärkeä koti- ja elinympäristö kääville, hyönteisille ja linnuille.

Kunnostuksen jälkeen perinneympä-ristöä hoidetaan laiduntamalla tai niit-tämällä. Kunnostuksen ja hoidon myötä maanomistaja saa arvokkaan luontokoh-teen sekä avaramman maiseman.

Sopivia laiduneläimiä ovat naudat, hevoset ja lampaat. Maanomistaja voi saada niitä hoitamaan arvokasta kohdet-

Lisätietoa:Laidunpankki-sivustolla tietoa perin-neympäristöjen hoidosta, sopimuk-sista ja mahdollisuus hankkia lisälai-dunta eläimille tai löytää eläimiä maise-manhoitajiksi: www.laidunpankki.fi

Varsinais-Suomen perinnemaisema-yhdistys ry:n sivut: http://perinnemaisemat.fi

taan sopimalla karjankasvattajien kans-sa tai tarjoamalla kohdettaan esimerkiksi hevosten kesälaitumeksi.

Metsälaitumien puusto on vaihtele-vanikäistä ja aukkoista. Niiden kasvilajis-to on tavallisesti niukkaa. Metsälaitumen ominaispiirteisiin kuuluvat karjan tallaa-mat polut ja muurahaispesät.

Hakamaita luonnehtivat avoimuus ja valoisuus. Niiden puusto on lehtipuu- tai mäntyvaltaista. Puut ovat yleensä järeitä, oksaisia ja leveälatvuksisia. Lisäksi esiin-tyy katajia ja muita pensasryhmiä sekä runkomaisia pihlajia ja raitoja.

Kaikki laidunnetut metsät eivät ole ar-vokkaita luonnon monimuotoisuudelle.

Puustoltaan ja aluskasvillisuudeltaan yk-sipuolisia laidunnettuja metsiä hoide-taan tavallisen talousmetsän tapaan.

7

Metsissämme on runsaasti kult-tuuriperintökohteita. Terva-haudat, hiilimiilut, kaskialueet,

metsäkämpät ja vaikkapa uittoon liitty-vät rakenteet kertovat entisajan elämäs-tä. Ne kannattaa säilyttää osana oman metsän historiaa ja hoitaa kuntoon met-sänhoidon kanssa.

Puiden ja pensaiden juuret rikkovat kulttuuriperintökohteiden rakenteita. Hoidon hyötynä on myös se, että kohde on näkyvillä, jolloin säilyy tieto sijainnista ja se on helppoa löytää seuraavalla maas-tokäyntikerralla.

Merkittävät kulttuuriperintökohteet suojellaan muinaismuistolain (295/1963) perusteella ja tällöin niitä kutsutaan kiin-teiksi muinaisjäännöksiksi. Jos metsässä-si on kiinteä muinaisjäännös, ota riittävän ajoissa ennen metsätöiden käynnistä-mistä yhteys Museovirastoon tai maa-kuntamuseoon muinaisjäännösalueen tarkan rajauksen selvittämiseksi.

Puustoinen perinneympäristö lehmille ja lampaille

Kulttuuriperintökohteet kunniaan Kulttuuriperintökohteet ovat jäänteitä aiemmin eläneiden

ihmisten toiminnasta. Osa niistä on helposti nähtävissä, mutta usein ne ovat näkymättömissä sammaleen ja muun

kasvillisuuden alla tai maan sisässä.

Savijärven tervatehtaan rauniot Hämeenlinnan Evolla luokitellaan kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Metsähallitus maanomistajana suunnitteli yhdessä Museoviras-ton kanssa puiden poistoa kiinteän muinaisjäännöksen päältä kohteen säilyttämiseksi.

Torppa on sijainnut 1700-luvulla yllättävän karulla maalla. Oman metsän kulttuurinen arvo nousee, kun tällainen kohde tunnistetaan ja tuodaan esille metsänhoidon yhteydessä.

Lisätietoa:Kiinteiden muinaisjäännösten kohde- ja sijaintitietoja Museoviraston sivuilta: http://kulttuuriymparisto.nba.fi

Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu: http://www.nba.fi/fi/File/685/rhohistoriallisen-ajan-kii.pdf

8

Elinympäristöinä paahdeympäristöt ovat nykyään harvinaisia ja niissä esiintyvät lajit ovat voimakkaasti

taantuneet. Paahdeympäristöissä elää monia erilaisia hyönteisiä, kuten myrkky-pistiäisiä, kovakuoriaisia ja hepokatteja. Metsäpalot pitivät aiemmin harjumetsiä avoimina. Oikein tehdyillä hoitotöillä la-jistoa saadaan elpymään.

Avoimuutta lisätään poistamalla puustoa hakkuulla. Jotta hakkuutähteet eivät varjostaisi ja rehevöittäisi paahde-ympäristöä, oksat ja latvat kerätään ener-giapuuksi tai poltetaan.

Paahdeympäristöissä viihtyvien kasvien siemenille kuiva ja karu ympä-ristö antaa hyvän itämisalustan ja kil-pailuedun yleisiin kasvilajeihin nähden. Paksua kuntta- ja sammalkerrosta pois-tetaan polttamalla tai pienialaisilla koh-teilla esimerkiksi haravoimalla, jolloin paljastuu paahdelajeille tärkeää kiven-näismaata.

Kun paahdeympäristön hoitohak-kuun kohteelta saadaan myyntikelpoista puuta, hakkuusta tehdään metsänkäyt-töilmoitus, jossa tarvittaessa selvitetään kohteen erityisluonne ja sen edellyttämä hakkuutapa.

Paahdeympäristöt valoisiksiPaahdeympäristöt ovat metsien monimuotoisuudelle arvokkaita elinympäristöjä. Niitä tavataan harjujen aurinkoisilla etelä- ja länsirinteillä. Paahtava aurinko, avoimuus ja kuivuus ovat rinteillä viihtyville kasvi- ja hyönteislajeille elintärkeitä.

Harjumetsän rinnettä hoidetaan sekä poistamalla puustoa että pal-jastamalla kivennäismaata. Puuston poistolla saadaan rinteeseen valoi-suutta ja paahteisuutta, joita kasvit ja hyönteiset tarvitsevat. Paljas ki-vennäismaa on elinehto monen lajin itämiselle.

Paahdeympäristöjen tyypil-lisiä kasvilajeja ovat kangas-ajuruoho ja kissankäpälä, joita monet perhoset käyttä-vät ravintokasveinaan.

Lisätietoa:SYKEn Harjumetsien paahdeympäristöt, nykytila ja hoito: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38029

METSO-ohjelman elinympäristöt: www.metsonpolku.fi/fi/METSO/elinymparistot/index.php

9

Lehdoissa hoidon tavoitteena on ylläpitää lehdoille tyypillistä puuston monikerroksellista rakennetta ja monien puulajien valikoimaa. Hoidon tavoittee-

na on myös estää kuusen leviäminen ja happaman ha-vukarikkeen aiheuttamat muutokset lehtomaaperään.

Lehtojen hoito on pitkäjänteistä ja vaatii suunnitel-mallisuutta toteuttajalta. Hyvä hoitosuunnitelma on varsinkin laajempien lehtokohteiden ehdoton hoito-työn tuki.

Kun lehdon kunnostusvaiheessa kohteelta saadaan myyntikelpoista puuta, hakkuusta tehdään metsän-käyttöilmoitus, jossa tarvittaessa selvitetään kohteen erityisluonne ja sen edellyttämä hakkuutapa.

Lisätietoa: Metsähallituksen metsien ennallistamisen ja luon-nonhoidon opas: http://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Bsarja/b157.pdf

Suomen metsäkeskuksen julkaisema Talousmetsä-lehdot monimuotoisiksi: http://www.tapio.fi/files/tapio/METSO%20Luonnonhoito/Talousmetsaleh-dot_monimuotoisiksi_web.pdf

Talousmetsälehdot monimuotoisiksi

Lehdot ovat rehevillä maapohjilla esiintyviä monimuotoisia elinympä-ristöjä. Lehdoissa on runsas pensaskerros ja rehevä aluskasvillisuus. Lehtipuusto ja yksittäiset jalot lehtipuut viihtyvät. Lehdot ovat monimuotoisuudelle erittäin rikkaita alueita, joissa tavataan monia uhanalaisia lajeja.

Keväinen lehto hurmaa aistimme. Valkovuokko ja pähkinäpensas ovat tyypillisiä kasveja etelä-suomalaisessa lehdossa.

Sinivuokot viihtyvät valoisissa talousmetsä-lehdoissa.

Keväisin lehtoimikkä on yleinen näky lehdoissa.

10

Sekapuustoinen, monimuotoinen taajamametsä on elinvoimainen. Aktiivinen hoito ylläpitää ja kehit-

tää hyvää taajamametsää. Puuston kas-vun myötä maisema muuttuu jatkuvasti ja sitä täytyy hoitaa. Metsän käsittelyllä voidaan joko avata näyttäviä maisemia, nostaa esille erikoisia puita tai tarvit-taessa peittää epätoivottuja näkymiä. Taajamametsät ovat myös täynnä moni-muotoista elämää, vaikkei sitä aina huo-maa.

Elinvoimaisia metsiä ulkoilijoille

Taajamametsät sijaitsevat usein kunnan omistamalla maalla. Taajamametsien hoidolla tavoitellaan esimerkiksi hyviä ulkoilu- ja virkistyskäyttömahdollisuuk-sia, kaunista maisemaa, monimuotoista metsäluontoa sekä suojaa melua, tuulta ja pölyä vastaan. Taajamametsän hoidon tavoitteena voi olla metsien valmentami-nen uuteen maankäyttöön sopivaksi.

Taajamametsät kaikkien iloksi

Taajamametsät ovat virkistys- ja maisema-arvoiltaan mielenkiintoisia metsiä. Erityiset arvot ja laaja käyttä-jäkunta asettavat metsien hoidolle vaatimuksia, kuten osaamista, suunnitelmallisuutta, vuorovaikutus- ja tiedotustaitoja sekä joskus myös varovaisuutta.

Harvennettaessa metsää jätetään mahdollisimman terve puusto. Käyttäjät kokevat avohakkuut taajametsien mai-semassa usein epämiellyttävinä. Avo-hakkuutonta metsänhoitoa kutsutaan eri-ikäisrakenteiseksi, ja se soveltuu lä-hinnä kuusivaltaisille kasvupaikoille. Kaistalehakkuut ja luontaiseen uudista-miseen tähtäävät pienaukot ovat perin-teinen taajametsien käsittelymuoto.

Maanmuokkauksella edistetään puiden taimettumista ja siten metsän uudistumista. Taajamametsien maan-muokkauksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota toimenpiteiden vaikutuksiin maisemaan, marjastukseen ja sienestyk-seen.

Taajamien yksityismetsien hoidossa on tärkeä välttää turhia hoidon rajoittei-ta, koska rajoitteet luovat kunnalle kor-vausvelvollisuuden.

Puuvalinnalla vaihtelua maisemaan

Taajamametsissä kannattaa suosia seka-puustoisuutta ja lehtipuita, mutta myös suuria tai näyttäviä puuyksilöitä, kuten vanhoja mäntyjä. Niitä kannattaa nostaa esiin maisemasta ympäröivän puuston hakkuilla.

Lehtipuut elävöittävät maisemaa muutenkin kuin ruskan aikaan. Ne ja la-hopuut ovat luonnon monimuotoisuu-delle erityisen arvokkaita. Lenkkipolun vieressä makaavan järeän maapuun vie-reen voi laittaa infotaulun, jossa kerro-taan lahopuusta useiden uhanalaisten eliölajien kotina.

Turvallisuus nousee virkistysmetsis-sä monimuotoisuuttakin tärkeämpään rooliin. Erityisesti reittien läheisiä van-hoja lehtipuita tulee tarkkailla ja kaataa ne hyvissä ajoin, mikäli kaatumisen riski on suuri. Puistopuiden lahot oksat tulee myös poistaa ajoissa samasta syystä.

Taajamametsiin rakennetaan polkuverkostoja, joilla lisätään metsän saa-vutettavuutta, helpotetaan metsissä kulkemista ja vähennetään maaston kulumista.

11

Puiden varjostama puro on mieluisa keidas taajamametsässä.

Hevoset liikkuvat sulavasti metsässä jälkiä jättämättä, nuoren metsän harvennuksesta aina vaikeisiin erikoiskohteisiin saakka.

Uusille asuntoalueille tarvitaan mieluisia luontokohteita. Luontoalueen suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen rakentamista.

Taajamametsän hakkuut toteutetaan nauha-maisesti ja ulkoilureittien tai katselusuunnan suuntaisesti, jolloin maisemahaitta on vähäinen.

Metsätöitä ja infran rakentamista

Taajamametsien hoito muun yhdyskun-tarakentamisen yhteydessä on järkevää. Kunnallistekniikan rakentamisen yhtey-dessä poistetaan yleensä puustoa ton-teilta sekä tie- ja muilta linjoilta. Samoin saatetaan kaivaa ojia veden johtamiseksi pois kosteilta alueilta.

Taajamassa saattaa olla käynnissä ra-kentamiseen liittyviä muita töitä, jolloin yhteydenpito eri ryhmien välillä pitää olla järjestetty. Toteutusvaiheessa saat-taa myös tulla tilanteita, jolloin työstä kiinnostuneet katsojat tulevat liian lähel-le konetta tai haluavat keskustella kuljet-tajan kanssa.

Kuljettajan vastuulla on pysäyttää kone heti, kun vaaratilanteita ilmenee. Työmaa on varustettava asianmukaisilla varoitusmerkeillä ja liikenneväylien var-ressa työskenneltäessä on käytettävä tar-vittaessa liikenteenohjausta.

Lisätietoa: Jyväskylän kaupungin omat metsät: www.jyvaskyla.fi/metsat

Kuntien sivuilla on runsaasti tietoa kuntametsien hoidosta.

12

Puustoa poistamalla ja pensaikkoa raivaamalla avarretaan maisemaa ja jäljelle jäävä puusto kehittyy elinvoimaiseksi ja terveeksi. Valtatei-

den tienvarsialueet ovat yleensä kaupungin, kun-nan, ely-keskuksen tai Liikenneviraston hallinnoimia alueita.

Ennen hoitotöihin ryhtymistä tienvarren hoita-miseksi laaditaan suunnitelma. Sen painopiste on metsänhoidollisissa toimenpiteissä, joissa otetaan huomioon kohteiden erityispiirteet, kuten uhan-alaisten lajien esiintymispaikat sekä asutuksen suo-javiheralueet.

Valtateiden varsien maisemanhoito on monen toimijan yhteistyötä. Suunnitteluvaiheessa tarvi-taan mukaan maa-alueita hallinnoivat tahot. Vies-tintä asukkaille on tärkeää. Töiden toteutus vaatii liikenteen ohjaamista, jotta vältetään vahingot.

Valtateiden varret ehommiksi

Kauniit, monipuoliset ja avarat maisemat teidemme varsilla ovat paras käyntikortti Suomen maaseutubrändille. Hoitamattomina valtateiden varsia ja maisemia uhkaavat näkymien umpeen kasvaminen ja muut ympäristöjen hoidon ongel-mat. Kauniit näkymät katoavat puuston piiloon.

Kun tienvarsimaisemia on avattu, hirvikolarivaara pienenee ja liikenneturvallisuus paranee huomattavasti.

Töiden tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta, reunavyöhykkeiden läpinäkyvyyttä, avartaa maisemaa ja nostaa tieympäristön laatua. Hyvin hoidetusta valtatien ympäristöstä hyötyvät kaikki.

13

Yksityistie tulee rakentaa riittä-vän kantavaksi ja pitää kunnossa säännöllisellä hoidolla. Tie kestää

paremmin, kun sekä ajorata että tien li-uskat hoidetaan säännöllisesti muun muassa lanaamalla ja rumpujen toimin-nan tarkistamisella.

Toimiva yksityistiestö varmistaa puu-huollon tehokkuuden ja kesämökille pääsyn myös kuorma-autolla. Kannat-tavan puuhuollon tehokkuus perustuu myös tulevaisuudessa laadukkaaseen yksityistieverkostoon.

Pajut, lepät ja haavat saattavat pus-kea tien luiskoilta, jos tienhoito unohtuu. Puut ovat pienikokoisia ja sellaisia puula-jeja, jotka kelpaavat ainoastaan polttoon. Pidemmän tieosuuden perusparan-nuksen yhteydessä syntyy energiapuu-määriä, joita on mahdollista hyödyntää kannattavasti.

Energiapuuta pitää olla riittävästi, jotta urakoitsija kiinnostuu kohteesta. Tiekuntien sekä metsätilojen ja asuinkiin-teistöjen omistajien kannattaa ketjuttaa tienvarren pienet energiapuun korjuun työmaat isoiksi työpaketeiksi. Yhteistyö naapureiden kanssa tuottaa houkutte-levia työmaita urakoitsijoille ja alentaa työkustannuksia onpa kyseessä kaivin-koneen, hakkuukoneen tai metsuriyrit-täjän tilaaminen.

Tiekunnan kannattaa kilpailuttaa työurakat siten, että hinnan lisäksi pai-notetaan ympäristö- ja turvallisuus-osaamista. Tilaajan tulee varmistaa, että urakoitsija hoitaa lakisääteiset velvoit-teet.

Lisätietoa: Suomen Tieyhdistyksen sivut: www.tieyhdistys.fi/yksityistiet

Yksityistien ympäristönhoito hyödyttää osakkaita

Hyvin hoidettu yksityistie palvelee osakkaiden lii-kennetarpeita ja lisää alueen maisemallista arvoa. Tieympäristön hoitoa ovat esimerkiksi puuston poisto tiealueelta, ojien kunnossapito, työkoneiden jätteiden kierrätys ja tien viereisten puuntuotanto-alueiden maisemanhoito. Kunnossa pidetty ajorata on hyödyksi osakkaille ja haitaton ympäristölle.

Kun tien luiskoissa sekä ojissa kasvaa kookasta puustoa, on syytä kiirehtiä tieympäristön kunnostus-töihin. Puuston ja pensaikon poisto pitää tien ajokuntoisena, lyhentää kelirikkoaikaa, lisää tieturvallisuutta ja avartaa tienvarren maisemaa.Kohteelta voidaan korjata runsaasti puuta, joka kelpaa energiapuuksi.

Upea suomalainen järvimaisema saattaa paljastua hakkuun ansiosta. Yksityistien viereisen metsän hakkuu kannattaa ulottaa tiehen asti.

14

Hyvin suunniteltuna hoitotyö voi-daan toteuttaa siten, että työkus-tannukset ja puun myyntitulot

ovat tasapainossa. Tämä edellyttää, että asiakas sisällyttää kokonaisuuteen sekä puustoisia alueita että raivauskohteita. Kuntien, seurakuntien ja muiden isojen maa-alueiden omistajille tämä on usein mahdollista.

Kustannusten ja tulojen arvioinnissa voi käyttää seuraavia arvioita. Kustan-nukset ovat tuloja suuremmat, jos koh-teelta saadaan pelkästään energiapuuta ja hakkuutähdettä. Kuitupuukokoises-sa hoitokohteessa työkustannukset ja puusta saatava myyntitulo ovat lähes yhtä suuret. Järeän puuston eli tukkival-taisissa kohteissa puun myyntitulo on suurempi kuin työkustannus.

Puukauppatulot ja hoitotyöstä aiheu-tuvat kustannukset pitää eritellä selkeästi asiakkaan ja toteuttajan välisessä maksu-

Teetä työ laadukkaasti luotettavalla tekijällä

Luotettavan yrityksen toiminta on avointa. Asiakkaan ja yrityksen välistä tiedonkulkua hoitaa nimetty yhteys- henkilö. Hän vastaa asiakkaalle töiden sujuvasta ja sopimuksen mukaisesta toteutuksesta. Mikäli työssä käytetään alihankintaa, on sopimuksen allekirjoittanut pääurakoitsija ja sen nimetty henkilö vastuussa myös alihankinnan laadusta asiakkaalle.

liikenteessä verotuksellisista syistä. Osit-tainenkin työn maksaminen puilla on kiellettyä.

Tarjouspyyntö, tarjous ja tilaus

Tarjouspyyntöön kirjataan, onko ky-seessä suunnittelu, raivaus, yksittäisten puiden kaato, hakkuu, istutus vai onko kyseessä monien töiden laaja kokonai-suus. Myös kannattaa kertoa, mitä työllä tavoitellaan ja millainen on haluttu lop-putulos.

Tarjouspyynnössä on kerrottava sel-keästi, miten saatuja tarjouksia tullaan vertailemaan ja miten tarjous tullaan va-litsemaan. Hinnan lisäksi kannattaa ottaa huomioon laatua ja osaamista.

Tarjousten vertailemisessa hinnan osuus voisi olla 70 prosenttia ja 30 pro-senttia voitaisiin arvioida esimerkiksi osaamisen, työkokemuksen, vastuullisen

toiminnan, omatoimisuuden ja toiminta-tavan perusteella. Julkisissa hankinnois-sa kiinnitetään yhä enemmän huomiota työllisyys- ja ympäristönäkökohtiin sekä laatuun.

Yrittäjän tarjous ja asiakkaan hyväk-symä tarjous eli tilaus muodostavat yh-dessä sopimuksen. Tarvittaessa työstä voidaan tehdä erillinen sopimusasiakir-ja. Siihen kirjataan työstä maksettava hinta ja verot, arvio työn kestosta tai so-vittu työn valmistumisajankohta ja las-kutuksen ajankohta. Sopimusasiakirjaan täsmennetään tarvittaessa työtehtävät yksityiskohtaisesti.

Luonnon- ja mai-semanhoitotyöstä syntyy kustannuk-sia. Puun myynti-tulojen suuruuteen vaikuttavat puu-laji, puiden laatu ja järeys sekä myynti-määrä.

Ammattitaitoiselta tekijältä löytyy yleensä internet-sivut, joissa yritys esittelee toimin-taansa ja mahdollisia referenssejä.

15

Toteutuksen aika

Työn aikana asiakkaan on hyvä olla yh-teydessä tekijään ja varmistaa, että työ etenee sovitusti ja sovitun aikataulun mukaisesti. Jos asiakkaalla ei ole mah-dollisuutta käydä paikan päällä, on hyvä vähintään keskustella puhelimitse. On-gelmatilanteet on syytä ratkaista keskus-telemalla heti, jos niitä syntyy.Työn valmistuttua asiakkaan on hyvä yhdessä toteuttajan kanssa tarkistaa valmis työ ja todeta, että se on molem-pia vähintään tyydyttävä. Mahdollisten puutteiden korjaamisesta on syytä sopia yhdessä. Jos työn seurauksena muodos-tuu myytävää puutavaraa, asiakas tekee niiden myynnistä erillisen puun myynti-sopimuksen.

Ely-keskus tai kunta toteuttavat yleensä laajoja työtilauksia, joissa tarvi-

taan monien osaajien toimijaverkostoa. Verkostoon kuuluu suunnittelijoita, ko-neyrittäjiä, metsureita, puun ostajia ja eri viranomaisia. Tarvittavien sopimusten määrä saattaa olla huomattava. Töiden hallinta helpottuu pääurakoitsijasopi-muksella.

Turvallisuuteen huomiota

Vaarallisten lahopuiden, tuulenkaatojen ja paksujen puiden kaatojen kanssa voi tulla yllätyksiä. Töiden toteutuksessa on huolehdittava turvallisuudesta. Puiden kaadot edellyttävät turvallisuusmää-räysten ehdotonta noudattamista. Työ-turvallisuusvälineet ja käytettävä kalusto pitää olla kunnossa. Urakoitsijan vastuu-vakuutus korvaa mahdollisesti aiheutu-neet vauriot.

Vaaratilanteita aiheuttavat oman toi-minnan lisäksi myös liikenne, rakennuk-set, sähkö- ja puhelinlinjat, lenkkeilijät ja muut maastossa liikkujat.

PEFC/02-31-162

Tämä opas on toteutettu maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ekosysteemipalvelut -verkoston yhteistyönä. Oppaan rahoittajina ovat maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/maa- ja metsätalous- ministeriö sekä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, lisäksi rahoitusta on saatu Jyväskylän kaupungilta ja UPM Silvestalta.

©Metsätalouden kehittämiskeskus TapioTeksti Airi Matila, Markus Nissinen, Jukka Koivumäki ja Maria Lindén

Kuvat Terhi Ajosenpää (10), Kerstin Holmström (10,11), Marko Kemppainen (12), Katja Konga (6), Maria Lindén (7,8,12,15), Airi Matila (2,3,4,5,6,7,8,9,11,13,14), Pauli Nurminen (15), Tommi Tenhola (11), Juha Matti Valonen (8), Kalle Vanhatalo (13), Mäntyharjun kuvaamo/Sari Taskinen (4), UPM (12,14) sekä Vastavalo/ Seppo Uotila (1), Martti Londén (5), Pertti Harstela (6), Eero J Laamanen (9) ja Juha Määttä (9).

Taitto Katja Konga / Studio Lume

Painopaikka Forssa Print, 2014Painettu julkaisu ISBN 978-952-5632-21-7Julkaistu internetissä elokuussa 2014

Suositeltava viittaustapa Matila, A., Nissinen, M. Koivumäki, J. ja Lindén, M. 2014. Luonnon- ja maisemanhoitoa taidolla. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja.

Mikäli puun kaataminen kokonaisena ei onnistu, se voidaan kaataa katkomalla runko latvasta al-kaen. Yrittäjä käsittelee kaadetut puut asiakkaan toiveiden mukaan vaikka valmiiksi pilkkeiksi tai kuljettaa puut ja risut pois.

Isolla hakkuukoneella saadaan vapaa-ajan asunnon tontille avattua paikka mökille ja säästettyä riittävästi puita metsä-pihaa varten. Työ onnistuu, kun asiakkaalla on hyvä suunni-telma ja näkemys lopputuloksesta.

Lisätietoa:YTJ –tietopalvelussa voi hakea tietoa yrityksistä, joilla on Y-tunnus: www.ytj.fi/yrityshaku.aspx?-path=1547;1631;1678&kielikoodi=1

Tietoa tilaajavastuulaista: www.tilaajavastuu.fi

UPM SILVESTA

HOIDETTUA MAISEMAA

www.upmsilvesta.fi

www.jyvaskyla.fi

Tervetuloa viettämään elämänne parasta aikaa!

Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO on met-

säalan asiantuntija ja valmennuskumppani. Meillä

on yli 100 vuoden kokemus ja vahva rooli metsien

hoidon, käytön ja metsäsuunnittelun kehittämi-

sessä sekä metsiin liittyvissä talous- ja

politiikkakysymyksissä. Palvelu-

jemme tavoitteena ovat osaavat

metsänomistajat ja ammatti-

laiset.

www.metsanhoitosuositukset.fi

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ekosysteemi-

palvelut -verkoston tavoitteena on vuoteen 2020

mennessä, että maaseudun elinkeinotoiminnassa

turvataan luonnon monimuotoisuus ja hyödynnetään

ekosysteemipalveluja kestävästi. Hajautettu uusiutu-

van energian tuotanto ja käyttö ovat lisääntyneet

ja niillä on kasvava merkitys toimeentulolähteenä

maaseudulla. Hyvin hoidetut luonnon- ja kulttuuri-

ympäristöt sekä -maisemat lisäävät maaseudun

viihtyisyyttä asuinympäristönä ja vetovoimaa

matkailukohteena. Maaseutupolitiikan yhteistyö-

ryhmän tavoitteena on edistää maaseudun

hyvinvointia.

www.maaseutupolitiikka.fi