1/2019EDUSKUNTAVAALIT

URAPOLKU LYHYESTI LUKUINA TILASTO

WWW.RAUMA.CHAMBER.FIRAUMAN KAUPPAKAMARIN LEHTI

Suomi takaisin

PAALUPAIKALLEs. 20

”Yhtä nopeaa poliittisen ilmapiirin muutosta on harvoin nähty.”s. 12

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja

MARKKU JOKISIPILÄ:

HesaÄijä Marios Kleovoulous

TESTASI RAUMALLAKESÄTYÖPAIKKOJAs. 24

010 229 5210 | sales@hovisales.fi

hovisales.fi

Tilat ja tarjoilut juhliin, kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin.

Ota yhteyttä – me teemme järjestelyt toivomallasi tavalla.

JUHLAN TUNTUA ILMASSA?

KAUPPAKAMARI 3

PÄÄKIRJOITUS

ELINKEINOELÄMÄN MURROS on tapetilla läpi medioiden. Digitalisaa-tio, automaatio, robotiikka ja tekoäly sekä kiertotalous ja ekosysteemit ovat yhteiskuntaa läpileikkaavia ilmiöitä, joilta toimialasta tai toimintatavasta riippumatta ei pääse karkuun. Eikä tarvitsekaan. Toimintatapojen muutok-sia vaativaa uutta teknologiaa on ollut viimeiset parisataa vuotta – ja tulee olemaan tulevaisuudessakin. Muutos pakottaa arvioimaan ja haastamaan nykytilaa ja luomaan pitkän aikavälin suunnitelmia, strategioita. Rauman seudulla kansainvälinen, ympäristövastuullinen ja uudistuva teollisuus ja elinkeinoelämä on turvattava. Siksi Rauman kauppakamarissa halutaan vaali-teemoina tuoda esiin kansallisen sekä paikallisen teollisuus strategian luonnin tarpeellisuus.

TEOLLISUUSSTRATEGIAN KESKIÖSSÄ tulisi olla tki-toiminnan, digitali-saation ja ekosysteemien kehittyminen. Suuryrityksillä on paitsi teknologinen osaaminen myös resurssit kehittää muun muassa omia digitalisaatiostrategioitaan, mutta Rauman seudun ekosysteemin elinvoimaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että myös pk-sektoria tuetaan muutoksissa, varsinkin tki-toiminnan suhteen. Teollisuusstrategiassa digitalisaation, automatiikan, robotiikan ja tekoälyn lisäksi halutaan tavoitteeksi asettaa edelläkävijyys myös ympäristöteknologioissa ja kier-totaloudessa. Edelläkävijyys kaikkien näiden teemojen osalta vaatii panostuksia. Rauman alueella tämä tarkoittaa teemojen sitomista myös alueen osaamisen ja liikenneinfran kehittämiseen.

JOTTA RAUMAN ALUEEN teollisuusstrategian tärkeät teemat saadaan yhteisin ponnistuksin vietyä eteenpäin, tulee niiden olla myös tulevien päättäjiemme tiedossa. Rakenteellisesti teollisuusstrategian teemoissa ollaan valtakunnalli-sestikin suurten asioiden äärellä. Rauman kauppakamarin tavoitteena on, että uudet päättäjät ymmärtävät Rauman elinkeinoelämän edesauttamiseksi luotavan strategian ja siitä kumpuavien päätösten tärkeyden ja haluavat osallistua näiden teemojen eteenpäin vientiin, kuten jäsenistömme suhtautuu oman elinkeinonsa kehittämiseen – intohimolla.

Rauman seudulla kansainvälinen, ympäristövastuullinen ja uudistuva teollisuus ja elinkeinoelämä on turvattava.

SAKKE SUOMINENToimitusjohtaja, Eura Print OyRauman kauppakamarin 1. varapuheenjohtaja

Teollisuusstrategia vaalikevään agendalle

KOLLANPOIKIEN ANTTI LEINONEN: ”Parasta on hetki, kun löytää asiakkaan pulmaan ratkaisun.”Hyvä paikallinen asiakaspalvelija tuntee asiak-kaansa ja reagoi heidän tarpeisiinsa. KollanPojat palveleekin jokaista rakentajaa yksilöllisesti juuri tämän toiveiden ja tarpeiden mukaan.

– Jos ennen oli hyllyssä kuudesta seitsemään erilaista sisäpaneelia, niin nyt niitä on kolmisen-kymmentä. Kaikkea ei meiltäkään myymälästä löydy, mutta sitä varten on mallipalat, joiden avulla löydetään se, mitä asiakas hakee. Kaikkea saadaan tilattua.

Yrittäjä tekee työtään rakkaudesta lajiin. Antille parasta sisältö työssä on se, kun asiakas tuo eteen haastavan ongelman, johon löydetään ratkaisu. Se onkin yksi paikallisen palvelijan vahvuuksista.

– En koe, että esimerkiksi rahallisesti isot kaupat ovat niinkään se tärkein juttu. Tykkään siitä, kun asiakas tulee myymälään ja hän antaa jonkin kinkkisen tehtävän etsiä jokin tietty juttu tai löytää ratkaisu hänen pulmaansa. Parasta on se hetki, kun sen ratkaisun onnistuu löytämään ja saa asiakkaan tyytyväiseksi.

Paikallisuudella on KollanPojille iso arvo. Toimiva toimittajaverkoston on kaiken A ja O.

– Meillä on paljon laadukkaita tavarantoimittajia lähiseudulta. Esimerkiksi Eurassa on kolme tava-rantoimittajaa. Haluamme tilata läheltä, sillä se hyödyttää pitkässä juoksussa meitä kaikkia.

KollanPojat Oy, Rakentajantie 42, 26560 Kolla, 02 823 4244 Avoinna 1.12–28.2.: ma–to 8–17, pe 8–18, la suljettu

Lue koko juttuuusituilta nettisivuiltamme:kollanpojat.fi

Ku

va: Sam

uli A

htiain

en

KAUPPAKAMARI 5

JULKAISIJA RAUMAN KAUPPAKAMARISINKOKATU 1126100 RAUMARAUMA.CHAMBER.FI

OSOITTEENMUUTOKSETPUH. 044 765 4533 KAUPPAKAMARI@RAUMA.CHAMBER.FI

PÄÄTOIMITTAJA RIIKKA PIISPA

TOIMITUSANTTI LEHTOBONDE.FI

TAITTOHELI LEHTONENBONDE.FI

ILMOITUSMYYNTIANTTI LEHTOVIESTINTÄOSAKEYHTIÖ BONDE0400 71 21 71ANTTI.LEHTO@BONDE.FI

PAINORAUMAN OFFSETPAINO OYOFFSETPAINO.COM

SISÄLTÖ

12HENKILÖ

Poliittisen keskustelun pikakäänne on yllättänyt myös

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän

16TEEMA

Suomesta yhteiskunta, joka panostaa pitkäjänteisesti

osaamiseen, uudistumiseen, innovaatioihin ja kestävään

kasvuun.

20TILASTO

Yritykset toimivat hyvinvointiyhteiskunnan

kivijalkana.

24AJANKOHTAISTA

ALUEELTARauman seudun yritykset

etsivät tulevaisuuden tekijöitä poikkeuksellisen

isolla kampanjalla.

6NYT PUHUTTAA

Rauman keskustan kauppa- ja elämyskeskushanke on

etenemässä.

7UUSI JÄSEN

Anne Mäkilä tekee niin kuin sydän sanoo.

8URAPOLKU

Ihmiset ovat olleet isoin opettaja Kaija

Ruosteenojan urapolulla

21KOLUMNI

Tech&Breakfast -konsepti rakentaa mm. ymmärrystä tulevaisuuden työelämän

yksilötaidoista.

23KOULUTUSKALENTERI

Kevään koulutukset Raumalla ja Porissa.

25KAMARIKUULUMISIA

Rauman Kauppakamarinkuulumisia alkuvuodelta.

12

RAUMANKAUPPAKAMARI1/2019

TEEMA

KUVA: ANNI SAVOLAINEN

6 KAUPPAKAMARI

Rauman keskustan kauppa- ja elämys-keskushanke on vuosien kaavoitus- ja lupaprosessien jälkeen etenemässä

kohti toteutumista. Kuluttajakäyttäytymisessä kyse on ih-

misten ajankäytöstä, josta kilpailevat yhtä lailla älypuhelimet, ostosreissut kuin muut vapaa-ajan elämykset.

Mikä tekee Rauman tulevassa kauppakeskuksessa käymisestä elämyk-sen?

– Suomessa ei ole missään vastaavaa yh-distelmää, jossa upea historiallinen kaupunkikeskusta ja moderni kauppakeskus ovat näin lähekkäin toisiaan.

Kauppakeskuksen rakentamisvaiheessa on hyvää aikaa kehittää koko keskustasta elämyksiä ja myönteistä asiakaskokemusta tukeva yhtenäinen kokonaisuus – toteaa

rakennuttajan edustaja Jari Pölönen Ganal Kehitys Oy:stä.

Asiakaskokemusta ja koko keskustan elämyksellisyyttä pohti pääosin yritysten edustajista koolle kutsuttu ryhmä tammi-kuun lopulla. Rauman kauppakamarin ja Rauman Yrittäjät ry:n koolle kutsumassa ryhmässä pohdittiin keinoja luoda yhteyk-

siä kauppakeskuksen, Karin kampuksen, vanhan Rauman, supermarkettien ja muun kaupallisen keskustan välille.

Mainituiksi tulivat niin opasteet, kevyen

liikenteen liikkumisen helpottaminen, parkkipaikat, valaistus, turisteille tarkoi-tetut kuvauspaikat kuin yhteisen brändin vahvistaminen. Ideoista tehdään konk-reettisia toimenpide-ehdotuksia sisältävä visiokartta kaupunkisuunnittelun tueksi.

Asiakaskokemus keskiöön – Rauman keskusta uudistuu

”SUOMESSA EI OLE MISSÄÄN VASTAAVAA YHDISTELMÄÄ.”

NYT PUHUTTAA

KOMPASSI

LPY246

C

alla 66 ap

24 ap

265

VS S1

jäte

huolto

550 m2

200 m2

tekn

LIIKETILAA

LIIKETILAA

12200

17000

17000

5500

5500

5500

5500

LIIKETILA

LIIKETILA

LIIKETILA

LIIKETILA

JÄTE

TEKN

HUOLTO

LIIKETILALIIKETILA

WC

LIIKETILA

LIIKETILA

WC

TK

AULA

RAVINTOLA

LIIKETILA

LIIKETILA

AULA

LIIKETILA

LIIKETILA

RAHTIHUOLTO

LHA

VARASTO(TSTO)

JÄTE

KÄYTÄVÄ

KÄYTÄVÄ

TEKN

LIIKETILA

KÄYTÄVÄ

VARASTO190 m²

17000

17000

5500

5500

5500

5500

5500

5500

5500

5500

550012900

12950

12950

12950

12950

12950

12950

7980

6480

8200

8200

8200

8200

8200

8200

8200

AUKKO YLÖS

LIIKETILA KAHVILA

AUKKO YLÖS

AUKK

O YL

ÖS

RAVINTOLA

LIIKETILA

LIIKETILA

PULLONPALAUTUS

LIIKETILA

MATKAHUOLTO

LIIKETILA

LIIKETILA

A101

A102A103A104A106

B101

B102

LIIKETILA

A105

LIIKETILA

A107

A108A110

A109

A111

A112

A113

A114

A115 A116 A117 A119 A120

B103

B104

B105

B106

B107

KÄYTÄVÄ

AUKKO YLÖS

A118

LIIKETILALIIKETILA

GANALGANAL

P

RAVINTOLA

FOOD COURT

Läntinen Rantakatu 5320100 Turku, Finland

Perämiehenkatu 12E 533A00150 Helsinki, Finland

Tel +358 (0)2 2781500 Fax +358 (0)2 2310550

www.sigge.fisigge@sigge.fiSIGGE ARCHITECTS

LÄNSIRANTA RAUMA / GANAL1.KERROS

PINTA-ALA03.05.20161:750

TEKSTI RIIKKA PIISPA

KIRJASSA TUTUSTUTAAN onnis­tuneen yhteistyön johtamiseen. Yhteistyön johtamisen kulmakivet perustuvat vankkaan, eri toimialoilla, sektoreilla ja kulttuureissa testattuun sosiaalisen identiteetin johtamis­malliin.

Kirja kertoo vinkit, miten saat ihmiset aidosti ja innostuneesti mu­kaan yhteiseen tekemiseen ja miten voit tiimin vetäjänä innostaa tiimin yhteistyöhön.

Kirjassa johtajuus nähdään ryhmäilmiönä: johtaja saa valtansa ryhmältään. Kirjassa on esitelty tut­kimuksiin perustuva SIMOL­malli vie huomiota johtajasta kohti ryhmää. Tällöin johtamisen luonne muuttuu olennaisesti: onnistuminen ei perustu johtajan karismaan tai johtajille tyy­pillisinä pidettyihin ominaisuuksiin, vaan ryhmän yhteiseen sosiaaliseen identiteettiin ja johtajan kykyyn hyödyntää sitä.

Johtajan tehtävänä on rakentaa ryhmälle yhteinen identiteetti, joka palvelee laajemmin organisaation tavoitteita ja tavoittaa riittävän hyvin kaikki ryhmän jäsenet. Jotta tämä onnistuu, johtajan on luotava luottamusta ja kyettävä motivoimaan ihmisiä sekä tekemään näistä itse­ohjautuvia.

Kirja tarjoaa johtajille, tiiminve täjille ja esimiehille käytännönläheisen, toimivan mallin oman organisaation, verkoston tai tiimin yhteistyön johta­misen avuksi.

NÄIN MOTIVOIN YHTEISTYÖHÖN – RYHMÄN JOHTAMISEN KÄSIKIRJA

KAUPPAKAMARI 7

INTOHIMOINEN MYYJÄUusasiakashankinta, kontaktointi, verkostoi-tuminen ja myyntisuppilo vilahtelevat Anne Mäkilän puheessa usein. Nyt ei kuitenkaan puhu myyntijargonia suoltava konsultti, vaan asiaansa intohimoisesti suhtautuva yrittäjä ja ammattilainen.

– Mietin aina myyntisuppiloani ja pyrin hoitamaan sitä mahdollisimman hyvin. Silloin kun jaksan kiertää, soittaa puheluita ja keskustella ihmisten kanssa, tiedän että kauppaakin syntyy. Suppilossa pitää olla riittävästi potentiaalisia asiakkaita, ja niistä sitten siivilöityy ajan myötä uusia asiakkaita.

– Se vaatii vain pitkäjänteisyyttä ja ym-märrystä siitä, että ihminen jonka tapasin eilen saattaakin olla asiakkaamme vasta vuoden päästä. Ja sitä, että tekee niin kuin sydän sanoo. Silloin on hyvä olla.

asiat omien arvojen ja näkemysten mukaan. Yhtiöllä on sekä laatu- että ympäristöserti-fikaatit, mikä ei hänen mukaansa ole kovin yleistä alalla.

Henkilöstöstä huolehtiminen sekä asi-akkaan tarpeiden ymmärtäminen ovat osa Raikkaan arvomaailmaa.

– Meille ihminen on kaikki kaikessa. On hän sitten työntekijä tai asiakas, me teem-me mitä lupaamme ja yritämme aina löytää parhaan ratkaisun.

UUSI JÄSEN

Anne Mäkilä tekee niin kuin sydän sanoo

Vuonna 2002 perustettu Raikas on porilainen, noin 60 siivousalan am-mattilaista työllistävä yritys, jolla on

konttori myös Raumalla. Nyt yritys on myös Rauman Kauppakamarin jäsen.

– Meidät on otettu Raumalla todella hyvin vastaan ja asiakkaita on riittänyt oikein hyvin. Uskomme vahvasti verkostoi-tumiseen, uusien ihmisten tapaamiseen ja meidän tarinamme kertomiseen kohtaa-misten kautta, Raikkaan myyntijohtaja ja toinen perustaja Anne Mäkilä kertoo syitä Rauman Kauppakamariin liittymiselle.

– Aina ei tule kauppaa ihan heti, mutta uskon pitkäjänteiseen työhön ja olen uralla-ni huomannut, että se tuottaa tulosta. Jos-kus siihen voi mennä vähän pidempi aika.

Anne Mäkilä puhuu asiakkaistaan ja henkilöstöstään intohimoisesti. Päätös pe-rustaa Raikas syntyikin juuri tarpeesta tehdä

KOMPASSI

Raikkaan porilainen myyntijohtaja Anne Mäkilä nauttii periraumalaiset pystökaffet Rauman torilla.

PÄÄTÖS PERUSTAA RAIKAS SYNTYIKIN JUURI TARPEESTA TEHDÄ ASIAT OMIEN ARVOJEN JA NÄKEMYSTEN MUKAAN.

KUVA: NIINA KALLIO

TEKSTI ANTTI LEHTO

8 KAUPPAKAMARI

Monelle euralaiselle tuttu asianajaja Kaija Ruosteenoja aloitti uransa sairaanhoitajaopinnoilla, jonka

jälkeen hän päätyi lääke-esittelijäksi Orion Oyj:hin. Vuonna 1998 hän pääsi Turun Yli-opistoon opiskelemaan oikeustieteen mais-teriksi ja valmistui nopeassa aikataulussa, vain kolmen vuoden päästä, vuonna 2001.

Vaikka ammatit ovat olleet erilaisia, Ruosteenoja kertoo, että niistä löytyy myös paljon samaa, sillä kaikissa autetaan ihmisiä tai yritetään ratkaista ongelmia, joko terve-ydessä tai lakiasioissa. Ihmiset Ruosteenoja kokee myös yhtenä isona motivaation ja opin lähteenä.

– Ihmiset ovat olleet isoin opettaja urapolulla, ja aina tulee vastaan jotain uutta mikä motivoi. Ammatissani ihmisten kanssa tehdään töitä päivittäin.

Suurimpina haasteina urallaan hän pitää

erityisesti tiedon määrää sekä epäolennaisen ja olennaisen erottamista kaikesta tiedosta.

– Myös pieni kunta on ammatissani haaste, sillä en voi keskittyä vain yhteen asiakassegmenttiin tai osaamisalueeseen, vaan pitää tietää vähän kaikesta, lisää Ruos-teenoja.

Ruosteenoja ajattelee aina myös tule-vaisuutta, ja miettii miten voisi oppia lisää. Oppimiseen liittyen hän on käynyt esimer-kiksi täydennyskoulutuksia.

– Parasta koulutuksissa on ollut uusim-man tiedon saaminen ja verkostoituminen. Olen aina kokenut kouluttautumisen tärkeä-nä osana ammattia.

EURAA PITÄISI MARKKINOIDA RISTEYSKOHTANA Kaija Ruosteenoja kertoo, että Eurassa on hyvä yrittää ja yrittäjillä on lupa menestyä.

– Tämä on hyvä toimipaikka asianajajalle. Kunnassa yrittämisessä on toki myös

haasteensa. Esimerkiksi asianajajan ammat-tiin liittyvät virastot, kuten käräjäoikeus ja poliisi, ovat kaukana. Myös asiakaskunta on pienempi kuin isoissa kaupungeissa.

Seudulla on yrittäjän mielestä kuitenkin hyvät mahdollisuudet menestyä tulevaisuu-dessa.

– Mahdollisuuksia on paljon. Kunnan palvelutarjontaa tulisi yhdessä asukkaiden kanssa kehittää eteenpäin. Kunnan täytyy tukea erilaisia asumistapoja. Työvoiman saatavuuden eteen olisi tehtävä toimia, jotta väkeä saataisiin enemmän. Euraa pitäisi markkinoida risteyskohtana, sillä kunnasta on hyvät yhteydet ja kohtalaisen lyhyet mat-kat lähellä sijaitseviin kaupunkeihin.

URAPOLKU

KOMPASSI

Aina tulee vastaan jotain uutta mikä motivoiTEKSTI JANINA VAINIO

HHJ-PUHEENJOHTAJAKURSSI 4-5.3.2019

Koulutus sopii sekä hallitusten puheenjohtajille että puheenjohtajaksi aikoville. Koulutukseen osallistujil-ta edellytetään HHJ -kurssin käymistä tai vastaavien tietojen hallitsemista.

Koulutus järjestetään Porissa.Kouluttajina toimivat partneri Antero Virtanen ja partneri Ismo Salminen, Hallituspartnerit ry.

HHJ - HALLITUS JA STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN 20.3.2019

Yksi hallituksen ydintehtävistä on varmistaa, että yrityksellä on selkeä strategia. Hallitus pystyy omalla toiminnallaan vaikuttamaan olennaisesti siihen, miten strategia saadaan muuttumaan tuloksiksi.

Koulutus järjestetään Raumalla.Kouluttajina toimii Managing Partner, HHJ PJ Ismo Salminen, Value Business Advisors Nordic Oy.

SATAKUNNASSA ON TARJOLLA HHJ-TUOTEPERHEEN UUSIA TUOTTEITA

LUE LISÄÄ KOULUTUKSISTA SIVULTA 23 JA ILMOITTAUDU MUKAAN PIAN, PAIKKOJA ON RAJOITETUSTI!

KAUPPAKAMARI 9

AJANKOHTAINEN UUTINEN

KOMPASSI

Ilmastonmuutoksen hidastamisen kei-not ovat tällä hetkellä vahvasti tapetilla. Maakaasun käyttö on lisääntymässä –

puhutaanhan tällöin energiatuotannossa kivihiilen ja öljyn korvaamista huomattavasti ympäristöystävällisemmällä vaihtoehdolla. Globaalit maakaasuvarannot ovat arviolta lähes 800 terakuutiota, joka vastaa reippaasti yli 200 vuoden kaasunkäyttöä. Maakaasun nesteytys LNG:ksi mahdollistaa myös kaukana ulkomerillä sijaitsevien maakaasuesiintymien hyötykäytön, koska kaasun siirtämistä varten ei tarvitse rakentaa kiinteitä kaasuputkia.

Maakaasun osuus maailman energiahuol-losta on tällä hetkellä noin viidesosa ja osuus on kasvussa. Suomen osalta voitaneen sanoa, että kaasun käyttö riippuu CO2-päästöjen hintakehityksestä ja tulevaisuuden energiave-roratkaisuista. Hallituksen tekemän kivihiilen

täyskiellon toteutuessa maakaasun käyttö lisääntynee merkittävästi. Biokaasun osuus kaasun käytöstä on vielä marginaalinen, mutta tarjoaa maakaasun rinnalle erittäin ekologisen lisän ja potentiaalisen kotimaisen uusiutuvan energiamuodon.

Kaasun liikennekäyttö Suomessa on jo todellisuutta. Kaasukäyttöisten henkilö- ja pakettiautojen määrä on tuplaantunut alle kahdessa vuodessa. Raskaassa liikenteessä,

dieselin korvaajana, kaasu on vahva vaihtoeh-to. Hyvä puoli kaasuautossa on se, että siihen voi tankata niin maakaasua, biokaasua kuin bensiiniä, joten kaasutankkausasemaverkosto voi rauhassa kehittyä. Satakuntaan ollaan rakentamassa kaasutankkausasemien verkos-toa, mihin kytkeytyvät myös maakunnassa sijaitsevat ja rakenteilla olevat biokaasulai-tokset. Porin Tahkoluodossa sijaitsee Suomen ensimmäinen LNG-terminaali, josta kaasua kuljetetaan esimerkiksi Harjavallan suurteol-lisuuspuistoon Norilsk Nickelin ja muiden toimijoiden tarpeisiin sekä jatkossa Raumalle Forchem Oy:n käyttöön.

Riikka Piispa, Rauman kauppakamari ja Matti Luhtanen, Prizztech Oy

LÄHTEET: SUOMEN KAASUYHDISTYS RY

Kaasua tehtaisiin ja liikenteeseen

KUVA: GASUM OY

SATAKUNTAAN OLLAAN RAKENTAMASSA

KAASUTANKKAUS-ASEMIEN VERKOSTOA.

K E Y N O T E S P E A K E R S

HENKKA HYPPÖNENJUHO ROMAKKANIEMI

Talous & Tekniikka ti 9.4. klo 14-16

Rauma-saliK E Y N O T E S P E A K E R S

HENKKA HYPPÖNENJUHO ROMAKKANIEMI

Talous & Tekniikka ti 9.4. klo 14-16

Rauma-sali

K E Y N O T E S P E A K E R S

HENKKA HYPPÖNENJUHO ROMAKKANIEMI

Talous & Tekniikka ti 9.4. klo 14-16

Rauma-sali

K E Y N O T E S P E A K E R S

HENKKA HYPPÖNENJUHO ROMAKKANIEMI

Talous & Tekniikka ti 9.4. klo 14-16

Rauma-sali

10 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI

Huolehtiva. Toimiva. Turvallinen.

Meiltä saat taloushallinnon kokonaisvaltaiset palvelut

- sekä sähköisesti että perinteisesti.

Tervetuloa!

Tilitoimisto HTT OyTöyryntie 8, 26100 Rauma | 0400 791 547

www.httoy.fi

LYHYESTI LUKUINA

Eduskuntavaaleja varten Suomi on jaettu 13 vaalipiiriin maakuntajaon mukaisesti. Kustakin vaalipiiristä valitaan se määrä kansanedustajia, jota vaalipiirissä asuvien Suomen kansalaisten lukumäärä kuusi kuukautta ennen vaaleja osoittaa.

13

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa asetettiin yhteensä

2 146 ehdokasta, joista miehiä oli 1 301 ja naisia

845.

2 146

Vuoden 2019 eduskuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 14.4.2019. Ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 3.–9.4.2019 ja ulkomailla 3.–6.4.2019.

14.4.

Vuoden 2015eduskuntavaaleissa Suomessa asuvien

Suomen kansalaisten äänestysprosentti oli 70,1 prosenttia. Ulkosuomalaisten

äänestysaktiivisuus oli 10,1 prosenttia.

70,1

LÄHTEET: TILASTOKESKUS JA VAALIT.FI

LYHYESTI LUKUINA

Eduskuntavaaleja varten Suomi on jaettu 13 vaalipiiriin maakuntajaon mukaisesti. Kustakin vaalipiiristä valitaan se määrä kansanedustajia, jota vaalipiirissä asuvien Suomen kansalaisten lukumäärä kuusi kuukautta ennen vaaleja osoittaa.

13

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa asetettiin yhteensä

2 146 ehdokasta, joista miehiä oli 1 301 ja naisia

845.

2 146

Vuoden 2019 eduskuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 14.4.2019. Ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 3.–9.4.2019 ja ulkomailla 3.–6.4.2019.

14.4.

Vuoden 2015eduskuntavaaleissa Suomessa asuvien

Suomen kansalaisten äänestysprosentti oli 70,1 prosenttia. Ulkosuomalaisten

äänestysaktiivisuus oli 10,1 prosenttia.

70,1

LÄHTEET: TILASTOKESKUS JA VAALIT.FI

KAUPPAKAMARI 11

KOMPASSI

GALLUP

Mikä on Rauman seudun elinkeinoelämän menestyksen kannalta keskeistä tällä hetkellä?

JANINA VAINIORauman Kauppakamari

Raumalle pitää saada lisää osaavaa työvoimaa sekä hyvät kulkuyhteydet työvoiman hou-kuttamiseksi.

MARKKU JALONENJALONEN-yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja

Pääliikenneyhteydet kuntoon maalla ja merellä, yrityksille kaavoitettua tilaa sijoittua paikkakunnalle sekä kaupungin yhteistyöalttius ja hyvä imago.

RISTO REIVOLAHTIRauman Sähkö- ja Teleasennus Oy

Annetaan olemassa oleville yrityksille parhaat mahdollisuudet toimia ja kannustetaan niitä investoimaan Raumalle ja ne yrityk-set, mitkä täällä jo ovat, niin annetaan niille mahdollisuus toimia ja laajentaa toimintaansa.

Meillä on täällä hyvä satama, paperi- ja selluteollisuutta, uudesti synnytetty telakka, potkurilaitevalmistajia, materiaalinkäsittelyyn erikoistuneita yhtiöitä, öljynjalostamoa, makkaran- ja lihan sekä broilerin tuotantoa, valtakunnallisesti siivouspalveluja tarjoava yhtiö sekä monia muita paljon työllistäviä ja tuottavia yhtiöitä. Annetaan näille yhtiöille se mitä ne tarvitsevat pysyäkseen täällä Rauman seu-dulla, niin meillä on täällä sekä veronmaksajia, että työllistäjiä, jotka poikivat sitten taas meille pienyrityksiä edustaville töitä ja me taas työllistämme lisää ihmisiä sitä kautta. Ja kun on ihmisiä niin silloin tarvitaan myös palveluja, jotka taas työllistävät lisää.

BLOGI- JA APSIVINKIT

West CoastEnglanninkielinen bisnesjulkaisu West Coast esittelee länsirannikon menestystarinoita ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.westcoastmedia.fi

MainosradioMarkkinointitoimisto Staartin tuottamassa podcastissa alan huiput puhuvat markkinointiviestinnästä Juuso Kemin johdolla.mainosradio.staart.fi

Bonfire.fiLiike-elämän vaikuttajat tuottavat blogikirjoituksia, videoita ja podcasteja, joita voi hakea itseä kiinnostavien teemojen mukaan.bonfire.fi

KPK0119_blogivinkit.indd 6 30/01/19 11:12

Twiitti:Rauman kauppakamari

“Suomen Rata Oy ja tytäryhtiöt varmistamaan keskeisten juna-yhteyksien toteutusta! Tämä on hieno uutinen, budjettirahoituksella hankkeet eivät etene.”#liikenneinfra #tunninjuna #päärata

12 KAUPPAKAMARI

HENKILÖ

12 KAUPPAKAMARI KAUPPAKAMARI 13

Vaikeiden päätösten vaalikausi

TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVAT ANNI SAVOLAINEN

Talous, työllisyys, väestön ikääntyminen, kestävyysvaje, sote-uudistus ja

EU-asiat ovat olleet keskeisiä vaaliteemoja koko 2010-luvun. Nyt agendalle ovat

kuitenkin nousemassa maahanmuutto ja ilmastokysymykset. Poliittisen

keskustelun pikakäänne on yllättänyt myös Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan

Markku Jokisipilän.

HENKILÖ

KAUPPAKAMARI 1312 KAUPPAKAMARI KAUPPAKAMARI 13

Vaikeiden päätösten vaalikausi

TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVAT ANNI SAVOLAINEN

Talous, työllisyys, väestön ikääntyminen, kestävyysvaje, sote-uudistus ja

EU-asiat ovat olleet keskeisiä vaaliteemoja koko 2010-luvun. Nyt agendalle ovat

kuitenkin nousemassa maahanmuutto ja ilmastokysymykset. Poliittisen

keskustelun pikakäänne on yllättänyt myös Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan

Markku Jokisipilän.

HENKILÖ

14 KAUPPAKAMARI14 KAUPPAKAMARI KAUPPAKAMARI 15

Tulevan kevään eduskuntavaalit tuntui-vat vielä viime vuoden lopulla etene-vän perinteisiä latuja. Vaikka virallisia vaaliteemoja pidettiin vielä vakan alla,

oli niiden helppo ennustaa liittyvän kestävyys-vajeeseen, hyvinvointiyhteiskunnan puolustami-seen, sote-uudistukseen, talouteen ja työllisyyteen sekä brexitiin ja EU-politiikkaan.

Näin veikkaili vielä muutama kuukausi sitten myös Turun yliopiston Eduskuntatutkimuk-sen laitoksen johtaja Markku Jokisipilä. Pientä osviittaa tulevista muutostuulista tosin saatiin jo aiemmin syksyllä, kun tulevat vaalit julistettiin synkän IPCC-raportin jäljiltä monissa puolueissa ilmasto-vaaleiksi.

Uusi ja vielä kovempi yllätys kokenutta politiikan tutkijaa odotti kuitenkin tam-mikuussa, kun eduskunta-puolueet vasemmalta oikealle kääntyivät kannattamaan selvästi nykyistä tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Taustalla olivat Oulussa ja Helsingissä paljastunee alaikäisiin kohdistuneet seksuaalirikokset.

“Yhtä nopeaa poliittisen ilmapiirin muutosta on harvoin nähty. Aiemmin hyvinkin hankalaksi koettu maahanmuuttoteema oli parissa päivässä kaikkien poliitikkojen huulilla. Ja aika harvinaista on sekin, että vasemmiston puolelta vaaditaan poliisille lisää resursseja tai kehutaan kokoomus-laista ministeriä pykäläkiristyksistä”, Jokisipilä toteaa.

HAASTEITA ON RIITTÄMIINTutkimuslaitoksen johtaja ei kiistä kummankaan teeman, ilmastonmuutoksen tai maahanmuuton tärkeyttä. Ennemminkin Jokisipilää askarruttaa puolueiden reagointinopeus, joka tuntuu saavan entistä herkemmin sytykkeensä median painees-ta, mielipidekirjoittelusta ja some-keskusteluista.

“Toki vaalien läheisyys vaikuttaa. Samalla voi tietysti pohtia, nouseeko näiden tilalle vielä jotain ihan muuta”, Jokisipilä aprikoi.

Mitä nuo muut teemat voisivat sitten olla? Jokisipilä ei listaa kauan mieti, sillä tulevalla neli-vuotiskaudella on haasteita riittämiin.

Talous- ja työllisyystilanne on saatu kuluvalla hallituskaudella kääntymään positiiviseksi ja tämä trendi pitäisi pystyä turvaamaan, vaikka taivaalle kasaantuu alati synkempiä pilviä. Suur-valtasuhteet eivät osoita lientymisen merkkejä, globaalitalous yskii ja brexitin todellisia seurauk-sia on vielä mahdotonta ennustaa.

Suhdannenäkymiä synkentävät myös Italian leväperäinen taloudenpito, Ranskan sisäinen kuohunta sekä Euroopan talousveturin Saksan haasteet. Kaiken kukkuraksi edessä ovat vielä

eurovaalit, pelko oikeistopopulistien esiinmars-sista sekä kesällä alkava Suomen EU-puheenjoh-tajuuskausi.

“Jos tavallista äänestäjää ajattelee, niin työl-lisyys- ja talouskysymykset taitavat olla heille vielä konkreettisempia kuin ilmastonmuutos. Valitettavasti mihinkään ei ole tarjolla helppoja ratkaisuja”, Jokisipilä toteaa.

Hän itse uskoo keskustelun sotesta, kestä-vyysvajeesta ja tulevista taloushaasteista viriävän vielä uudelleen. Lisäksi istuvaa hallitusta tullaan haastamaan mm. tehdyistä koulutusleikkauksista.

Kestävyysvajeen kohdalla päädytään auttamat-ta myös maahanmuuttokysy-myksiin, sillä ilman muualta tulevia uusia veron- ja eläkkeenmaksajia suomalai-nen hyvinvointiyhteiskunta ei pysy pystyssä. Osaajapula on sekin arkea jo monella toimialalla.

“Maahanmuutto pysyy varmasti yhtenä teemana ja toivottavasti sitä myös

käsiteltäisiin oikein. Humanitaarinen ja työpe-räinen maahanmuutto ovat kaksi eri asiaa, joka pitää huomioida myös julkisessa keskustelussa”, Jokisipilä toteaa.

SOME ON TÄRKEÄ OSA VAALITYÖTÄKevään vaaleissa jättäytyy sivuun moni politiikan konkari. Osa kokee työpäivien tulleen vuosikym-menten myötä jo täyteen, toiset taas perustelevat vetäytymistään politiikan pinnallistumisella ja viihteellistymisellä. Monen luopujan mielestä nykymenossa on asioihin paneutumisen sijaan tärkeämpää pysyä vain otsikoissa ja äänestäjien mielissä.

Jokisipilän mukaan vetäytyjien joukko ei määrällisesti ole poikkeuksellinen, mutta jakoon tuleva äänipotti on. Ja nämä äänestäjät tavoittaak-seen on ehdokkaan hallittava paitsi perinteinen media myös some-julkisuus.

“Turut, torit ja tuulikaapit ovat edelleen tärkeitä kontaktipaikkoja, mutta yhä enemmän äänestyspäätöksiä tehdään myös sosiaalisen me-dian pohjalta. Kannattaa huomata, että liikkuvien äänestäjien osuus on kasvanut jokaisissa vaaleissa ja on jo yli kolmannes”, Jokisipilä muistuttaa.

Nuoremmalle ehdokaspolvelle sosiaalinen media on jo itsestään selvä viestintäkanava, mutta sen mahdollisuudet ovat alkaneet viime vuosina kirkastua myös konkareille. Käytännössä läpime-no alkaa olla tunnetullekin ehdokkaalle vaikeaa ilman some-näkyvyyttä.

“Sen mahdollisuudet ovat tiedossa, mutta samalla myös suuren yleisön some-lukutaito on aivan toista luokkaa kuin aiemmissa vaaleissa”, Jokisipilä lisää.

JOUSTOVARA / ILMOITUS

MARKKU JOKISIPILÄ

TURUN YLIOPISTON PROFESSORI

ja sen Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja vuodesta 2014.

VÄITTELI TOHTORIKSI VUONNA

2004 Suomen ja Saksan sodanaikaisista suhteista.

MAAJOUKKUETASON SOUTAJA

1990-luvulla, toiminut myös lajin tv-kommentaattorina ja lajiliiton valmennus- ja johtotehtävissä.

HARRASTUKSET:

Urheilu, rock-musiikki ja draama-elokuvat

PERHE:

Vaimo ja kaksi teini-ikäistä poikaa

“YHTÄ NOPEAA POLIITTISEN ILMAPIIRIN

MUUTOSTA ON HARVOIN NÄHTY.”

Yhteystiedot: myyntipalvelu@helmiranta.fi | 044 988 6781

Satakunnan upein kokous- ja juhlapaikka Pienistä kokouksista jopa 90 hengen ryhmille – modernit tilat merinäköalalla. Herkulliset kokousruokailut suoraan Hel-mirannan keittiöstä. Kokouksen päätteeksi

Hyvinvointi- ja elämyskeskus Helmiranta on moderni täyden palvelun kokous- ja juhla-paikka länsirannikolla, upeassa luonnonkauniissa ympäristössä meren rannalla.

tunnelmallinen sauna ja kuuma palju kutsu-vat rentoutumaan. Kalastajamökeistämme heräätte uuteen kokouspäivään auringon noustessa merenrantamaisemaan.

AAMUPALAVERIT TIFOSIN AAMIAISELLA 7-11

R AV I N T O L A T I F O S I Kauppakeskus Potkur, Kauppakatu 3, Rauma

P Ö Y TÄVA R A U K S E TPuh. 050 514 6693, teea. junni la@raumanlukko.f i

HERKULLISET

LOUNAAT, HYVÄT

PARKKIPAIKAT

(Potkurin katto)

KYSY SOPIMUS-LOUNAISTA!

VIP-SAUNA: KOKOUSPÄIVÄ, VIRKISTYMIS-ILLAT 6-10 HLÖ

16 KAUPPAKAMARI

TEEMA

paalupaikalleSuomi takaisin

TEKSTI: TIMO SORMUNEN

Suomi keikkui vielä vuosituhannen vaihteessa erilaisten kilpailukyky-, osaamis- ja hyvinvointimittausten kärkisijoilla, mutta suunta on ollut jo pitkään alaspäin. Kauppakamarit haluavat kääntää kurssia ja rakentaa Suomesta yhteiskunnan, joka panostaa pitkäjänteisesti osaamiseen, uudistumiseen, innovaatioihin ja kestävään kasvuun. Sen myötä syntyy maa, joka on paras meille kaikille.

KAUPPAKAMARI 17

TEEMA

paalupaikalleSuomi takaisin

TEKSTI: TIMO SORMUNEN

Suomi keikkui vielä vuosituhannen vaihteessa erilaisten kilpailukyky-, osaamis- ja hyvinvointimittausten kärkisijoilla, mutta suunta on ollut jo pitkään alaspäin. Kauppakamarit haluavat kääntää kurssia ja rakentaa Suomesta yhteiskunnan, joka panostaa pitkäjänteisesti osaamiseen, uudistumiseen, innovaatioihin ja kestävään kasvuun. Sen myötä syntyy maa, joka on paras meille kaikille.

18 KAUPPAKAMARI

Ilmastonmuutos kuriin ja Suomi kestävän kasvun tielle. Työllisyys-

aste 80 prosenttiin, julkinen talous tasa-painoon, osaamisesta jälleen selkeä vienti-valtti, liikenneinfran kehittämiseen aivan uusi vaihde ja pykäby-rokratian tilalle sujuvam-paa sääntelyä.

Siinä Kauppakamarien keskeiset teesit tu-leviin eduskuntavaaleihin. Samat teemat ovat toki olleet viime vuosina monien muidenkin järjestöjen ja puolueiden asialistoilla. Siksi pyörää ei ole tässä kohtaa yritettykään keksiä uudelleen. Sen sijaan on mietitty, miten se saadaan lopultakin pyörimään aidosti koko Suomea hyödyttävällä tavalla.

”Meillä on mennyt viime vuosina hieman paremmin, mutta edessä on silti monia vai-keita päätöksiä. Suomi oli vielä vuosituhan-nen vaihteessa esimerkki huippuosaamisesta, dynaamisuudesta ja uusiutumiskyvystä, joka konkretisoitui myös kansainvälisissä vertai-luissa lukuisina kärkisijoina. Nyt meidän on päästävä takaisin samoille paalupaikoille”, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi tiivistää.

Samalla hän painottaa, ettei teeseissä ole kyse perinteisestä etujärjestöajattelusta. En-nemminkin halutaan tuoda rohkeita ratkaisu-ja Suomen rakenteellisiin ongelmiin.

”Vaalit ovat aina vaikuttamisen paikka. Me haluamme tehdä Suomesta parhaan maan meille kaikille”, Romakkaniemi korostaa.

ILMASTONMUUTOSTA ON TURHA PAKOILLAVaalien alla äänestäjille annetaan aina tukku lupauksia paremmasta huomisesta. Ne kaikki käyvät kuitenkin pidemmässä juoksussa mer-kityksettömiksi, jos ilmastonmuutos etenee synkimpien ennusteiden mukaan.

Siksi tuota teemaa ei Romakkaniemen mukaan voi enää väistää.

”Ilmastonmuutos on ratkaistava tässä ja nyt ja se vaikuttaa jossain vaiheessa meidän jokaisen elämään. Konkreettisia päätöksiä sen jarruttamiseksi on tehtävä paitsi kansain-välisesti myös paikallisella tasolla – viime kädessä ihan omissa arkisissa valinnoissam-me”, hän tähdentää.

Samalla hän tiedostaa, että moni voi tuntea globaalin haasteen edessä suoranaista voimattomuutta. Samalla mieleen hiipii hel-posti epäilys, minkä verran Suomen kaltaisen

pienen ja syr-jäisen maan ilmastoteoilla on lopulta merkitystä isossa kuvas-sa.

Romakka-niemen mu-kaan jokainen

kehitysaskel on tässä kohtaa

tärkeä. Kaiken lisäksi rohkeille ja innovatiivisille tiennäyttäjille voi avautua tätä kautta aivan uusia kehityspolkuja.

”Ilmastonmuutos on uhka, mutta Suomen kaltaiselle maalle myös mahdollisuus. Voim-me kehittää ratkaisukeskeistä lainsäädäntöä, synnyttää innovaatiota sekä rakentaa mark-kinoita ja teknologiaa ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyville tuotteille ja palveluille”, Romakkaniemi listailee.

Onnistuminen kuitenkin edellyttää, että ilmastopolitiikan keinot ovat uusien haitta-verojen ja kieltojen sijaan markkinalähtöisiä. Päätöksillä on luotava yrityksille helposti

ennustettava ja neutraali toimintaympäristö, joka jättää riittävästi aikaa vastata muutoksiin.

”Nopea tempoilu luo vain yleistä epä-varmuutta ja jarruttaa investointeja. Lisäksi poliittisen ohjauksen on perus- tuttava mitattaviin vaikutuk- siin, ei yksit-

täisten teknologioiden tai energianlähteiden tukemiseen”, Romakkaniemi tähdentää.

OSAAMINEN UUTEEN NOUSUUNYksi iso haaste on osaavan työvoiman puute, joka jarruttaa jo nyt Suomen talouskasvua. Väestön ikääntyessä tilanne pahenee edelleen ja siksi hälytyskellojen pitäisi soida jo joka suunnalla.

Perusopetuksen taso on heikentynyt selkeästi, myös siirtymässä koulutusasteelta toiselle on selkeää tyhjäkäyntiä ja välivuosia. Ne käyvät kalliiksi sekä opiskelijoille että yhteiskunnalle.

”Laadukas koulutusjärjestelmä ja huip-puosaaminen ovat olleet Suomen keskeisiä menestystekijöitä jo vuosikymmeniä, mutta nyt tämä perusta on rapautumassa. Yli 10 prosenttia peruskoulun päättävistä ei omaa edes riittävää lukutaitoa toisen asteen opintoja varten. Tällaiseen syrjäytymiseen meillä ei ole varaa”, Romakkaniemi painottaa.

Myös erilaisia tutkintoja, niiden osia sekä työssäoppimista ja työntekoa pitäisi päästä yhdistelemään nykyistä joustavammin – käytännössä koko työuran ajan. Oppisopi-muskoulutuksessa tulisi puolestaan kokeilla palkkaporrastusta.

”Lisäksi tarvitsemme työperäistä maahan-muuttoa monin verroin nykyistä enemmän. Sujuvat, korkeintaan kuukauden mittaiset lupaprosessit olisivat yksi osaajia houkuttava vetovoimatekijä.”

TYÖLLISYYSASTE UUDELLE TASOLLEHyvinvoivan Suomen kaikkein tärkein pe-ruskivi on riittävä työllisyysaste. Se toteutuu vain, jos työn tekeminen ja teettäminen on nykyistä kannattavampaa sekä työntekijöille että työnantajille.

Keskuskauppakamarin tavoitteena on tulevalla hallituskaudella 75 prosentin työl-lisyysaste, joka tarkoittaa noin 100 000 uutta työllistä. Julkisen talouden tasapainoa tämä parantaisi noin kolmella miljardilla eurolla vuosittain. Pidemmässä juoksussa tähtäimessä on 80 prosentin työllisyystaso.

Keskuskauppakamarin johtavan ekono-mistin Mauri Kotamäen mukaan työllisyyden lisääminen on kestävin tapa turvata kansanta-loutta. Samalla se torjuu myös syrjäytymistä.

“Tavoitteita on kuitenkin vaikea saavuttaa pelkästään mukavilla ja pehmeillä konsteilla”, hän muistuttaa.

Työllisyystavoitteen saavuttaminen vaatii-kin mm. sosiaaliturvan kokonaisuudistusta,

verotuksen keventämistä, kannustinloukkujen purkamista, paikallisen sopimisen lisäämistä

”VAALIT OVAT AINA VAIKUTTAMISEN PAIKKA. ME HALUAMME TEHDÄ SUOMESTA PARHAAN

MAAN MEILLE KAIKILLE”

KAUPPAKAMARI 1918 KAUPPAKAMARI

ja työmarkkinajoustoja sekä työvoiman pa-rempaa liikkuvuutta muun muassa asunto- ja liikennepolitiikalla.

“Kannustinloukkujen purkaminen pitäisi ottaa nyt tosissaan ja siihen olisi laitettava myös poliittista pääomaa. Eri osapuolten pi-täisi lisäksi ottaa enemmän vastuuta työllisyy-den ja julkisen talouden hoidosta. Ansiotulo-jen verotuksessa ylin rajaveroaste tulisi laskea 50 prosenttiin”, Kotamäki listailee.

LIIKENNEVERKKO VAATII ISOJA INVESTOINTEJAToimiva liikennejärjestelmä ja sujuva logis-tiikka ovat Suomen kilpailukyvyn perus-tekijöitä. Pelkästään nykyisen korjaus- ja investointivelan vähentämiseen tarvitaan noin 300 miljoonan euron lisärahoitus ja koko liikenneverkon kehittämiseen pitkäjänteinen 12-vuotinen investointisuunnitelma.

“Väyläverkko on vientivetoisen Suomen verisuonisto, jossa liikkuu miljardien arvosta raaka-aineita ja tuotteita. Nyt tämän suoniston sakkautuminen on pysäy-tettävä ja korjausvelkaa kurottava kiinni. Lisäksi kokonaisuuden kehittämistä on pohdittava ny-kyistä pitkäjänteisemmin ja huomioiden myös liiken-teen muut uudistustar-peet”, listaa alueiden kilpailukyvyn ja liikenteen

asiantuntija Kaisa Saario.Nykyinen liikenteen rahoitusmalli kaipaa

muutoinkin perusteellista remonttia, jotta etenkin isoja ratahankkeita saataisiin eteen-päin. Tämä voi tarkoittaa erillistä hankeyh-tiöitä tai vielä sitäkin kokonaisvaltaisempaa muutosta liikenteen rahoitukseen.

”Ehtona kuitenkin on, etteivät uudis-tukset lisää yritysten jo valmiiksi korkeita logistiikkakustannuksia”, Saario toteaa.

Kolmantena tavoitteena on merenkulun väylämaksun poistaminen. Nykyisellään maksu on puolitettu. Liikenteen avaamista kilpailulle on niin ikään jatkettava. Samalla on kuitenkin tunnistettava myös muut kuin sääntelystä johtuvat kilpailun esteet.

PYKÄLIEN PURKUTALKOILLE JATKOAKauppakamarit ovat perinteisesti tehneet sin-nikästä työtä pykäläviidakon purkamisen ja

joustavampien viranomaiskäytäntöjen eteen.Tulevalla vaalikaudella per-

kaamista riittää mm. kaavoitus-prosesseissa, maanomistajien

oikeuksissa, investointilupien käsittely- ja valitusprosesseis-sa, alkoholilainsäädännössä

sekä apteekkeja koskevassa sääntelyssä.

Keskuskauppakamarin vara-toimitusjohtajan Leena Linnain-maan mukaan monessa kohtaa on

menty viime vuosina oikeaan suuntaan. Samalla kuitenkin

moni tärkeä uudistushanke, kuten maankäyttö- ja rakennuslain uudistus sekä sote, ovat jämähtäneet tämän tästä paikalleen.

”Monesti käsissä on aivan liian isoja kokonaisuuksia ja sellaisina ne halutaan saada myös valmiiksi, vaikka pilkkominen pienem-miksi voisi monessa kohtaa olla järkevämpää”, Linnainmaa harmittelee.

Politiikoilta ja ministeriöiltä puuttuu säädösten sujuvoittamisesta myös pitkäjäntei-syyttä, joka kantaisi yli vaalikausien.

”Lainvalmisteluun kaivattaisiinkin koko-naisvaltaista konsernijohtamista, joka seuraa selvästi nykyistä tiiviimmin sekä hallitusoh-jelman että siihen liittyvän lainvalmistelun edistymistä. Se helpottaisi myös uusien lakien jälkiarviointia ja nopeuttaisi tarvittavia korja-ustoimia”, Linnainmaa muistuttaa.

”Ilmastonmuutos on uhka, mutta Suomen kaltaiselle maalle myös mahdollisuus. Voimme kehittää ratkaisukeskeistä lainsäädäntöä, synnyttää inno-vaatiota sekä rakentaa markkinoita ja teknologiaa ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyville tuotteille ja palveluille”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

KU

VA

: RO

NI R

EK

OM

AA

, LE

HT

IKU

VA

KAUPPAKAMARI 19

Ilmastonmuutos kuriin ja Suomi kestävän kasvun tielle. Työllisyys-

aste 80 prosenttiin, julkinen talous tasa-painoon, osaamisesta jälleen selkeä vienti-valtti, liikenneinfran kehittämiseen aivan uusi vaihde ja pykäby-rokratian tilalle sujuvam-paa sääntelyä.

Siinä Kauppakamarien keskeiset teesit tu-leviin eduskuntavaaleihin. Samat teemat ovat toki olleet viime vuosina monien muidenkin järjestöjen ja puolueiden asialistoilla. Siksi pyörää ei ole tässä kohtaa yritettykään keksiä uudelleen. Sen sijaan on mietitty, miten se saadaan lopultakin pyörimään aidosti koko Suomea hyödyttävällä tavalla.

”Meillä on mennyt viime vuosina hieman paremmin, mutta edessä on silti monia vai-keita päätöksiä. Suomi oli vielä vuosituhan-nen vaihteessa esimerkki huippuosaamisesta, dynaamisuudesta ja uusiutumiskyvystä, joka konkretisoitui myös kansainvälisissä vertai-luissa lukuisina kärkisijoina. Nyt meidän on päästävä takaisin samoille paalupaikoille”, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi tiivistää.

Samalla hän painottaa, ettei teeseissä ole kyse perinteisestä etujärjestöajattelusta. En-nemminkin halutaan tuoda rohkeita ratkaisu-ja Suomen rakenteellisiin ongelmiin.

”Vaalit ovat aina vaikuttamisen paikka. Me haluamme tehdä Suomesta parhaan maan meille kaikille”, Romakkaniemi korostaa.

ILMASTONMUUTOSTA ON TURHA PAKOILLAVaalien alla äänestäjille annetaan aina tukku lupauksia paremmasta huomisesta. Ne kaikki käyvät kuitenkin pidemmässä juoksussa mer-kityksettömiksi, jos ilmastonmuutos etenee synkimpien ennusteiden mukaan.

Siksi tuota teemaa ei Romakkaniemen mukaan voi enää väistää.

”Ilmastonmuutos on ratkaistava tässä ja nyt ja se vaikuttaa jossain vaiheessa meidän jokaisen elämään. Konkreettisia päätöksiä sen jarruttamiseksi on tehtävä paitsi kansain-välisesti myös paikallisella tasolla – viime kädessä ihan omissa arkisissa valinnoissam-me”, hän tähdentää.

Samalla hän tiedostaa, että moni voi tuntea globaalin haasteen edessä suoranaista voimattomuutta. Samalla mieleen hiipii hel-posti epäilys, minkä verran Suomen kaltaisen

pienen ja syr-jäisen maan ilmastoteoilla on lopulta merkitystä isossa kuvas-sa.

Romakka-niemen mu-kaan jokainen

kehitysaskel on tässä kohtaa

tärkeä. Kaiken lisäksi rohkeille ja innovatiivisille tiennäyttäjille voi avautua tätä kautta aivan uusia kehityspolkuja.

”Ilmastonmuutos on uhka, mutta Suomen kaltaiselle maalle myös mahdollisuus. Voim-me kehittää ratkaisukeskeistä lainsäädäntöä, synnyttää innovaatiota sekä rakentaa mark-kinoita ja teknologiaa ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyville tuotteille ja palveluille”, Romakkaniemi listailee.

Onnistuminen kuitenkin edellyttää, että ilmastopolitiikan keinot ovat uusien haitta-verojen ja kieltojen sijaan markkinalähtöisiä. Päätöksillä on luotava yrityksille helposti

ennustettava ja neutraali toimintaympäristö, joka jättää riittävästi aikaa vastata muutoksiin.

”Nopea tempoilu luo vain yleistä epä-varmuutta ja jarruttaa investointeja. Lisäksi poliittisen ohjauksen on perus- tuttava mitattaviin vaikutuk- siin, ei yksit-

täisten teknologioiden tai energianlähteiden tukemiseen”, Romakkaniemi tähdentää.

OSAAMINEN UUTEEN NOUSUUNYksi iso haaste on osaavan työvoiman puute, joka jarruttaa jo nyt Suomen talouskasvua. Väestön ikääntyessä tilanne pahenee edelleen ja siksi hälytyskellojen pitäisi soida jo joka suunnalla.

Perusopetuksen taso on heikentynyt selkeästi, myös siirtymässä koulutusasteelta toiselle on selkeää tyhjäkäyntiä ja välivuosia. Ne käyvät kalliiksi sekä opiskelijoille että yhteiskunnalle.

”Laadukas koulutusjärjestelmä ja huip-puosaaminen ovat olleet Suomen keskeisiä menestystekijöitä jo vuosikymmeniä, mutta nyt tämä perusta on rapautumassa. Yli 10 prosenttia peruskoulun päättävistä ei omaa edes riittävää lukutaitoa toisen asteen opintoja varten. Tällaiseen syrjäytymiseen meillä ei ole varaa”, Romakkaniemi painottaa.

Myös erilaisia tutkintoja, niiden osia sekä työssäoppimista ja työntekoa pitäisi päästä yhdistelemään nykyistä joustavammin – käytännössä koko työuran ajan. Oppisopi-muskoulutuksessa tulisi puolestaan kokeilla palkkaporrastusta.

”Lisäksi tarvitsemme työperäistä maahan-muuttoa monin verroin nykyistä enemmän. Sujuvat, korkeintaan kuukauden mittaiset lupaprosessit olisivat yksi osaajia houkuttava vetovoimatekijä.”

TYÖLLISYYSASTE UUDELLE TASOLLEHyvinvoivan Suomen kaikkein tärkein pe-ruskivi on riittävä työllisyysaste. Se toteutuu vain, jos työn tekeminen ja teettäminen on nykyistä kannattavampaa sekä työntekijöille että työnantajille.

Keskuskauppakamarin tavoitteena on tulevalla hallituskaudella 75 prosentin työl-lisyysaste, joka tarkoittaa noin 100 000 uutta työllistä. Julkisen talouden tasapainoa tämä parantaisi noin kolmella miljardilla eurolla vuosittain. Pidemmässä juoksussa tähtäimessä on 80 prosentin työllisyystaso.

Keskuskauppakamarin johtavan ekono-mistin Mauri Kotamäen mukaan työllisyyden lisääminen on kestävin tapa turvata kansanta-loutta. Samalla se torjuu myös syrjäytymistä.

“Tavoitteita on kuitenkin vaikea saavuttaa pelkästään mukavilla ja pehmeillä konsteilla”, hän muistuttaa.

Työllisyystavoitteen saavuttaminen vaatii-kin mm. sosiaaliturvan kokonaisuudistusta,

verotuksen keventämistä, kannustinloukkujen purkamista, paikallisen sopimisen lisäämistä

”VAALIT OVAT AINA VAIKUTTAMISEN PAIKKA. ME HALUAMME TEHDÄ SUOMESTA PARHAAN

MAAN MEILLE KAIKILLE”

KAUPPAKAMARI 1918 KAUPPAKAMARI

ja työmarkkinajoustoja sekä työvoiman pa-rempaa liikkuvuutta muun muassa asunto- ja liikennepolitiikalla.

“Kannustinloukkujen purkaminen pitäisi ottaa nyt tosissaan ja siihen olisi laitettava myös poliittista pääomaa. Eri osapuolten pi-täisi lisäksi ottaa enemmän vastuuta työllisyy-den ja julkisen talouden hoidosta. Ansiotulo-jen verotuksessa ylin rajaveroaste tulisi laskea 50 prosenttiin”, Kotamäki listailee.

LIIKENNEVERKKO VAATII ISOJA INVESTOINTEJAToimiva liikennejärjestelmä ja sujuva logis-tiikka ovat Suomen kilpailukyvyn perus-tekijöitä. Pelkästään nykyisen korjaus- ja investointivelan vähentämiseen tarvitaan noin 300 miljoonan euron lisärahoitus ja koko liikenneverkon kehittämiseen pitkäjänteinen 12-vuotinen investointisuunnitelma.

“Väyläverkko on vientivetoisen Suomen verisuonisto, jossa liikkuu miljardien arvosta raaka-aineita ja tuotteita. Nyt tämän suoniston sakkautuminen on pysäy-tettävä ja korjausvelkaa kurottava kiinni. Lisäksi kokonaisuuden kehittämistä on pohdittava ny-kyistä pitkäjänteisemmin ja huomioiden myös liiken-teen muut uudistustar-peet”, listaa alueiden kilpailukyvyn ja liikenteen

asiantuntija Kaisa Saario.Nykyinen liikenteen rahoitusmalli kaipaa

muutoinkin perusteellista remonttia, jotta etenkin isoja ratahankkeita saataisiin eteen-päin. Tämä voi tarkoittaa erillistä hankeyh-tiöitä tai vielä sitäkin kokonaisvaltaisempaa muutosta liikenteen rahoitukseen.

”Ehtona kuitenkin on, etteivät uudis-tukset lisää yritysten jo valmiiksi korkeita logistiikkakustannuksia”, Saario toteaa.

Kolmantena tavoitteena on merenkulun väylämaksun poistaminen. Nykyisellään maksu on puolitettu. Liikenteen avaamista kilpailulle on niin ikään jatkettava. Samalla on kuitenkin tunnistettava myös muut kuin sääntelystä johtuvat kilpailun esteet.

PYKÄLIEN PURKUTALKOILLE JATKOAKauppakamarit ovat perinteisesti tehneet sin-nikästä työtä pykäläviidakon purkamisen ja

joustavampien viranomaiskäytäntöjen eteen.Tulevalla vaalikaudella per-

kaamista riittää mm. kaavoitus-prosesseissa, maanomistajien

oikeuksissa, investointilupien käsittely- ja valitusprosesseis-sa, alkoholilainsäädännössä

sekä apteekkeja koskevassa sääntelyssä.

Keskuskauppakamarin vara-toimitusjohtajan Leena Linnain-maan mukaan monessa kohtaa on

menty viime vuosina oikeaan suuntaan. Samalla kuitenkin

moni tärkeä uudistushanke, kuten maankäyttö- ja rakennuslain uudistus sekä sote, ovat jämähtäneet tämän tästä paikalleen.

”Monesti käsissä on aivan liian isoja kokonaisuuksia ja sellaisina ne halutaan saada myös valmiiksi, vaikka pilkkominen pienem-miksi voisi monessa kohtaa olla järkevämpää”, Linnainmaa harmittelee.

Politiikoilta ja ministeriöiltä puuttuu säädösten sujuvoittamisesta myös pitkäjäntei-syyttä, joka kantaisi yli vaalikausien.

”Lainvalmisteluun kaivattaisiinkin koko-naisvaltaista konsernijohtamista, joka seuraa selvästi nykyistä tiiviimmin sekä hallitusoh-jelman että siihen liittyvän lainvalmistelun edistymistä. Se helpottaisi myös uusien lakien jälkiarviointia ja nopeuttaisi tarvittavia korja-ustoimia”, Linnainmaa muistuttaa.

”Ilmastonmuutos on uhka, mutta Suomen kaltaiselle maalle myös mahdollisuus. Voimme kehittää ratkaisukeskeistä lainsäädäntöä, synnyttää inno-vaatiota sekä rakentaa markkinoita ja teknologiaa ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyville tuotteille ja palveluille”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

KU

VA

: RO

NI R

EK

OM

AA

, LE

HT

IKU

VA

20 KAUPPAKAMARI

TILASTO

Yritysten moninaiset verovirrat tuottavat yli 63 miljardia vuodessaYRITYKSET TOIMIVAT HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN KIVIJALKANA MONIN TAVOIN. NE LUOVAT TYÖPAIKKOJA SEKÄ TARJOAVAT PALVELUJA JA TUOTTEITA KAIKILLA ELÄMÄN OSA-ALUEILLA. LISÄKSI YRITYSTOIMINNAN LUOMA SUURI VEROVIRTA TOIMII RAHOITTAJANA JULKISILLE PALVELUILLE. VUODESTA 2015 VUOTEEN 2017 YRITYSTEN MAKSAMAT VEROT JA VERONLUONTEISET MAKSUT KASVOIVAT KAIKKIEN VEROLAJIEN OSALTA.

Yritykset maksoivat ja tilittivät veroja vuonna 2017 yli 63 mil-jardia euroa. Suurin yritysten tilittämä vero on arvonlisä-vero, jota yritykset maksoivat valtiolle yli 18 miljardia euroa. Lähes yhtä merkittävä määrä verotuottoja syntyy palkoista pidätetyistä ennakkoveroista, joita kertyi yli 14 miljardin euron arvosta sekä eläkeva-kuutusmaksuista, joita kertyi lähes 15 miljardin edestä.

Toisin kuin usein luullaan, Yhteisövero ei ole yritysten maksamista ja tilittämistä veroista merkittävin. Yhtei-söveron määrä vuonna 2017 oli reilut viisi miljardia, eli alle yhdeksän prosenttia koko-naiskertymästä.

Tiedot selviävät Keskus-kauppakamarin Suuresta veroselvityksestä. Keskus-kauppakamarin verotuksesta vastaavan johtajan Ann-Mari Kemellin mukaan selvityksen tarkoituksena on antaa koko-naiskuva yritysten merkityk-sestä Suomen kansantalou-delle ja eri alueille.

Selvitys kattaa peräti noin 300 000 yrityksen maksamat ja tilittämät verot.

Yritykset maksoivat ja tilittivät veroja vuonna 2017 yli 63 miljardia euroa. Suurin yritysten tilittämä vero on arvonlisävero, jota yritykset maksoivat valtiolle yli 18 miljardia euroa.

TILASTO

YRITYSTEN AIKAANSAAMAT VEROVIRRAT

Arvonlisä-vero 18,46 MRD.

Ennakonpidätys palkoista 14,28 MRD.

ennakonpidätys ja lähdevero osingoista 1,12 MRD.

tupakkavero 0,95 MRD.

ennakonpidätys puun myyntitulosta 0,26 MRD.

yhteisövero 5,42 MRD.

eläkevakuutus-maksut 14,84 MRD.

työttömyysvakuutus-maksut 1,92 MRD.

verojalanjälki

63,25 mrd.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu 0,58 MRD.

Virvoitusjuomavero 0,14 MRD.

ympäristöverot 3,12 MRD.ennakonpidätys ja lähdevero Koroista ja osuuksista 0,12 MRD.

alkoholivero 1,35 MRD.

kiinteistövero 0,70 MRD.

sisältää vakuutus-maksuveron 0,45 mrd.

22 KAUPPAKAMARI

Lue lisää!kauppakamari.fi/veroselvitys

LÄHDE: TILASTOKESKUS, VEROHALLINTO, TYÖLLISYYSRAHASTO JA KESKUSKAUPPAKAMARI

KAUPPAKAMARI 21

KOLUMNI

SINI GAHMBERG

OLETKO KYLLÄSTYNYT uusien teknologioiden hypetykseen? Minä olen. Huoma-sin, että uusista teknologioista kerrotaan joka puolella vailla konkretiaa. Kaipa-sin esimerkkejä. Sellaisia hyviä yrityksiä ja todenmukaisia esimerkkejä IoT:stä, robotiikasta ja tekoälystä, jotka sytyttävät. Sanoin mielessäni ei mainospu-heille, mutta kyllä tiukalle faktalle yritysten digitalisoitumisen huomioista vertaisilleen.

MONI USKOO hypetykseen, vaikkei oikeasti ymmärrä mistä on kyse. Ja vielä useampi haluaisi hypätä mukaan, jos todella näkisi uuden tekno-logian mahdollisuudet. En ole teknologiauskovainen, mutta arjessa ei tarvitse kuin katsoa ympärilleen ja huomata hyödyntävänsä monissa lait-teissa uutta teknologiaa.

KOSKA KONKRETIAA ja tulosta ei ollut tarjolla, käärimme hihat Meli-sa Haahtisen ja Mia Nikulan kanssa. Loimme täysin uuden Tech&Breakfast -konseptin, jossa rakennamme ymmärrystä tulevaisuuden työelämän yksilö-taidoista ja teknologian kehittymisen haasteista. Rauman kauppakamari toimii Tech&Breakfastin pääyhteistyökumppanina.

VISIOMME ON KANNUSTAA teollisia yrityksiä digiloikkaan. Tech&Breakfast tarjoaa no-peaa omaksumista uusiin teknologioihin ja konkretiaa teknologioiden tulokselliseen hyödyn-tämiseen. Aamiaistilaisuuksissa puheenvuoron saavat teknologiaa tuloksellisesti hyödyntävät yritykset ja kaikki osallistujat, joista muodostuu edelläkävijöiden vertaisverkosto oman yri-tyksen teknologiakehitykseen.

VIESTINNÄN AMMATTILAISENA näen digiharppauksen antavan brändihyötyä ja luovan vahvuuksia yrityksen brändipääomaan. Yrityksen on helppo erottautua kilpailijoistaan, pu-hutella asiakkaiden lisäksi henkilöstöään ja lunastaa lupauksensa pitkällä tähtäimellä. Onhan sekä digissä että viestinnässä kyse strategiasta.

TECH&BREAKFAST on kasvattanut laajasti näkemystäni uusista teknologioista ja päivittä-nyt tulevaisuuden työelämätaidot ajan tasalle. Viimeisen vuoden aikana olen ajanut digitie-don valtatielle, joka on johtanut suomalaisten huippuyritysten teknologisten esimerkkien äärelle. Uusien teknologioiden hyödyntämistä suomalaisissa yrityksissä voi verrata kansain-välisen tason maratonjuoksuun. Suomen kärkiyritykset viilettävät kaukana kansainvälisen huipputason tekoälytutkimuksessa ja sen soveltamisessa. Suurin osa yrityksistä on kuitenkin vasta irtoamassa lähtöviivalta. Otsikon tavoin kannustan huomisen voittajia ottamaan ensim-mäisen askeleen pian - ilman hypetyksiä.

SINI GAHMBERG Posiva Oy:n viestintäpäällikkö ja Rauman kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunnan puheenjohtaja

Veni, vidi, digi

Viestinnän ammattilaisena näen digi-harppauksen antavan brändihyötyä.

KUVA: MINNA PAANANANEN

22 KAUPPAKAMARI

HHJ-PUHEENJOHTAJAKURSSI 4-5.3.2019

Koulutus sopii sekä hallitusten puheenjohtajille että puheen-johtajaksi aikoville. Koulutukseen osallistujilta edellytetään HHJ -kurssin käymistä tai vastaavien tietojen hallitsemista. Pk-yrityksen hallituksen puheenjohtajakoulutuksessa käsitel-lään hallituksen johtamista ja ryhmädynamiikkaa. Puheenjoh-tajan tulisi toimia vastaavasti kuten orkesterinjohtaja tai luotsi. Hänellä tulee olla kyky kehittää hallitusosaamista, niin omaansa kuin hallituksen jäsenten. Toimiva hallitus toimii osakeyhtiön voimavarana ja suunnan näyttäjänä.

Aikaisemmista koulutuksista saatu seuraavaa palautetta: ” Hyvä kokonaisuus.” ” Hyvä atmosfääri oppimiselle.” ” Hyvä koulutus, hyödynnettävissä omassa työssä.” ” Tehokas kurssi, joka herätti paljon ajatuksia ja toimenpiteitä jatkoon. Kiitos tästä!” ” Vahva jatko HHJ -koulutukselle.”

Aika: ma 4.3.2019 klo 12.15 - 16.30 ja ti 5.3.2019 klo 08.30 - 14.30 Paikka: Satakunnan kauppakamarin tapahtuma-aula, Valtakatu 6 (7 krs.), Pori Kouluttajat: Koulutuksen luennoitsijoina toimivat partneri Antero Virtanen ja partneri Ismo Salminen, Hallituspartnerit ry. Osallistumismaksu: Jäsenille 1300 € (+alv 24 %), normaalihinta 1900 € (+alv 24 %). Kurssin hintaan sisältyy kirjallinen aineisto ja ohjelman mukaiset tarjoilut. Koulutuksen hintaan sisältyy Hallituk-sen puheenjohtajan opas – johda pk-yritys menestykseen. Kirjan ovat kirjoittaneet Antero Virtanen, Eero Ottila, Kai Miesmäki, Pertti Mäntylä. Ilmoittautuminen: 20.2.2019 mennessä HHJ-sivustolla, hhj.fi/kauppakamarit. Kysy vapaita paikkoja koulutukseen!

HHJ - HALLITUS JA STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN 20.3.2019

Yksi hallituksen ydintehtävistä on varmistaa, että yrityksellä on selkeä strategia. Yrityksen tulokseen hallituksen vahvistama strategia vaikuttaa kuitenkin vain siltä osin, kuin se toteutuu käytännössä. Hallitus pystyy omalla toiminnallaan vaikutta-maan olennaisesti siihen, miten strategia saadaan muuttumaan tuloksiksi.

Koulutuspäivä lisää osallistujien ymmärrystä ihmisiin vaikutta-misen merkityksestä strategian toteuttamisessa ja toiminnan kehittämisessä ja antaa käytännön esimerkkien ja case harjoi-tusten kautta konkreettisia keinoja strategian toteuttamiseen hallitustyön kautta.

Uusi koulutus on saanut mainiota palautetta: ”Iso kiitos hienosta koulutuksesta, maailmanluokan sanoma ymmärret-tävästi sanottuna, taisi kolahtaa kaikkiin.” ”Hyvä, nykyaikainen, käytännönläheinen, keskusteleva.” ”Hyvä, suoraan hyödynnettävä koulutus.” ”Persoonan vuorovaikutuksen korostaminen muutoksessa hyvin esillä.” ”Osallistujien esimerkit – keskustelu – johtopäätökset – toimi hyvin.”

Aika: 20.3.2019 klo 9-16 (aamukahvit ja ilmoittautuminen klo 8.45 alkaen) Paikka: Villa tallbo, Petäjäksentie 178, 26100 Rauma Kouluttaja: Kouluttajana toimii Managing Partner, HHJ PJ Ismo Salminen, Value Business Advisors Nordic Oy. Osallistumismaksu: Jäsenille 795 € + alv 24 %, normaalihinta 1195 € + alv 24 %. Maksuun sisältyy kirjallinen aineisto ja ohjelman mukai-set tarjoilut. Ilmoittautuminen: viimeistään 7 vuorokautta ennen tilaisuutta HHJ-sivustolla, hhj.fi/kauppakamarit

KOULUTUSTARJONTA

SATAKUNNASSA ON TARJOLLA HHJ TUOTEPERHEEN UUSIA TUOTTEITA. PAIKKOJA ON RAJOITETUSTI MOLEMPIIN KOULUTUKSIIN.

”Hienoa, että näitä järjestetään Satakunnassa ja edullisesti. Asiantuntijat ovat huipputasoa.”

”Tällaiset koulutukset tarjoavat hyvän tilaisuu-den tavata alan ammattilaisia, joiden kanssa ei muuten ole mahdollista olla tekemisissä. Asioiden pohdinta ja keskustelu yhdessä luennoitsijoiden ja eri työpaikoista olevien henkilöiden kanssa on aina mukavaa vaihtelua arkirutiiniin.”

”Kauppakamarin koulutukset ovat erinomaisia, hyvä hinta- laatu -suhde, kiinnostavat luennoit-sijat, moitteettomat järjestelyt.”

”Kiitos Rauman kauppakamarille hyvin järjeste-tystä ja mielenkiintoisesta koulutuksesta.”

”Kouluttaja esitti aineiston mielenkiintoisesti. Aika kului nopeasti, vaikka aihe oli ”tylsä”.”

”Koulutus oli sopivan mittainen ottaen huo-mioon aihealueen ja luennoitsija käytti ajan tehokkaasti.”

”Hienoa, että Kauppakamari järjestää koh-tuuhintaisia, ajankohtaisia ja yritystä lähellä toteutettavia koulutuksia.”

”Täyttä asiaa koko koulutus. Hyvä luennoitsija, kuuluva ääni, osasi asiansa ja esitystapa sai asiat painumaan mieleen.”

Kouluttajat koettiin positiivisesti: - Pidin luennoitsijan rentoudesta. - Selkokielinen koulutus.- Kouluttajan asiantuntemus ja esittämistapa. - Kouluttajan esitystapa ja persoonallisuus. - Sai teoreettisesta asiasta mielenkiintoiselta kuulostavan.

SANALLISTA PALAUTETTA VUODEN 2018 AIKANA JÄRJESTETYISTÄ KOULUTUKSISTA

KOULUTUSPALAUTTEIDEN KESKIARVO 2018

4,23 asteikolla 1-5 mitattuna. Vaihteluväli oli 3,8-4,6.

SUOSITTELUJEN KESKIARVO

9,3 asteikolla 1-10 mitattuna. Vaihteluväli oli 7,4-10,0.

KAUPPAKAMARI 23

TAMMIKUU 16.1.2019 HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) – KURSSI: 1. JAKSO - HYVÄ HALLINTOTAPA Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ)-kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen. Se sopii sekä hallitustyötä jo tekeville henkilöille tai sitä harkitseville ja auttaa myös yrittäjiä ja yritysjohtajia hyödyntämään hallitustyöskentelyä entistä paremmin. HHJ-kurssi koostuu neljästä puolen päivän mittaisesta jaksosta sekä ryhmätyöstä ja lukupaketista. Aika: Keskiviikko 16.1.2019 klo 12.45 – 17.30

Paikka: Satakunnan kauppakamarin tapahtuma-aula, Valtakatu 6 (7. krs), Pori Osallistumismaksu: Kauppakamarin jäsenille hinta on 1300 € +alv 24%, muille 1900 € +alv 24% Ilmoittautuminen: HHJ-kurssille ilmoittaudutaan valtakunnallisen HHJ-rekisterin kautta osoitteessa www.hhj.fi

KOULUTUS- JA TAPAHTUMAKALENTERI

HUHTIKUU TOUKOKUU

1. 6.EXCEL-RAPORTOINTI: PIVOT JA EXCEL BI4.3.2019 VerkkokoulutusKoulutus sopii sinulle, joka työssäsi luot raportteja ja yh-teenvetoja tilannekatsauksiin ja päätöksentekoon. Haluat löytää isoista datamääristä oleellisen tiedon: trendejä, poikkeamia ja syy-seuraus-suhteita. Kouluttaja: Powen Oy

TALOUSHALLINNON VALMENNUSPÄIVÄ6.3.2019 PorissaTaloushallinnon valmennus-päivä on tarkoitettu henki-lölle, joka haluaa vahvistaa osaamistaan monipuolisessa talousassistentin tehtävässä. Kouluttaja: Kirjanpidon asiantuntija Teija Kerbs

CONTROLLER EXCEL18.3.2019 VerkkokoulutusKoulutus sopii kaikille, jotka käyttävät aktiivisesti Exceliä työssään ja ovat kiinnostunei-ta raportoinnin mahdollisuuk-sista ja kehittämisestä . Kouluttaja: Powen Oy

MAALISKUU

4.

6.

18.

RAPORTOI JA ANALYSOI MICROSOFT POWER BI-TYÖKALULLA - PERUSTEET 1.4.2019, VerkkokoulutusKoulutus sopii sinulle, joka haluat kehittää raportointi-prosesseja uudelle tasolle ja löytää sopivan raportointityö-kalun. Kouluttaja: Powen Oy

VUOSILOMA-ASIAT A:STA Ö:HÖN4.4.2019, RaumallaKoulutuksessa käydään läpi 1.4.2019 voimaan tulevat vuosilomalain muutokset. Saat vastauksen muun muassa siihen, miten lisäpäiväoikeus syntyy, kuinka vuosiloman pituus määräytyy, miten vuo-silomapalkka tai lomakorvaus lasketaan erilaisissa työsuh-teissa ym.Kouluttaja: Lakimies Kirsi Parnila

TYÖPAIKAN POISSAOLOT4.4.2019 RaumallaKoulutukseen on kerätty pois-saoloihin liittyviä ajankohtai-sia asioita. Tilaisuudessa saat vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Millä edellytyksil-lä työntekijällä on oikeus olla pois työstä? Milloin työnanta-jalla on sairauspalkanmaksu-velvollisuus? Kouluttaja: Lakimies Kirsi Parnila

VISUAALISET RAPORTIT MICROSOFT POWER BI-TYÖKALULLA 15.4.2019, VerkkokoulutusKoulutus sopii raportoinnin ja BI-ammattilaiselle, jolle Microsoft Power BI-työkalu on tuttu ja jotka haluavat laa-jentaa osaamistaan työkalun hyödyntämisessä. Kouluttaja: Powen Oy

EXCEL PERUSKURSSI 6.5.2019, VerkkokoulutusKoulutus sopii erittäin hyvin Excel-taulukkolaskentaa käyttäville henkilöille, jotka haluavat saada varmuutta Excelin peruskäyttöön. Kouluttaja: Powen Oy

EXCEL JATKOKURSSI20.5.2019, VerkkokoulutusKoulutus soveltuu sinulle, joka haet muista järjestelmistä ai-neistoja, muokkaat ja yhdistät niitä sekä haet niistä oleellista tietoa. Kouluttaja: Powen Oy

ARVONLISÄVERON AJANKOHTAISKATSAUS 23.5.2019, PorissaKouluttaja: Petri Salomaa, Deloitte

KANSAINVÄLISEN KAUPAN ARVONLISÄVEROTUKSEN KYSYMYKSET23.5.2019, PorissaKouluttaja: Petri Salomaa, Deloitte

ARVONLISÄVERON AJANKOHTAISKATSAUS 24.5.2019, RaumallaKouluttaja: Petri Salomaa, Deloitte

KANSAINVÄLISEN KAUPAN ARVONLISÄVEROTUKSEN KYSYMYKSET24.5.2019, RaumallaKouluttaja: Petri Salomaa, Deloitte

4.

4.

15.

20.

23.

24.

Kevään koulutus-kalenteri tarkkoine koulutussisältöineen ja aika- ja paikkatietoineen löytyy kauppakamarin

verkkosivuilta rauma.chamber.fi.

TAPAHTUMIA

AAMUKAHVITILAISUUS: KESÄOPPISOPIMUKSET, KOULUTUSUUDISTUS JA OPPILAITOSYHTEISTYÖ12.3.2019 RaumallaOppisopimusasiaa – Päivi Yli-Karro, WinNova koulutuspäällikkö. Koulutusuudistus ja liiketalouden koulutusmahdollisuudet – Anu Ramberg, WinNova koulutus-vastaava. Oppilaitosyhteistyö ja popup-rekryt – Leena Björklöf, WinNova Winkkari-hanke.Ilmoittautumiset: 7.3.2019 mennessä, rauma.chamber.fi

ELINKEINOELÄMÄN VAALIPANEELI 11.3. klo 16-17.45 Elokuvateatteri Iso-Hannussa. Yhteistyössä Rauman kauppa-kamari ja Rauman Yrittäjät ry.

RAUMAN KAUPPAKAMARIN KEVÄTKOKOUS 9.4. klo 16.30-18

24 KAUPPAKAMARI

henkilöstöjohtaja Jaana Isotalo, jonka aloit-teesta kampanja lähti liikkeelle.

Kampanjan jatkoksi suunnitellaan kesä-työntekijöille yhteisiä illanviettoja, joilla saa-taisiin osaajia sitoutumaan seutuun ja ver-kostoitumaan paikallisten kanssa.

– Rauman seudulla on useita kansainväli-sesti toimivia, menestyviä yrityksiä, joissa on töitä nyt ja tulevaisuudessa. Meidän on löy-dettävä osaajia, jotta yritysten kasvu ei pääse laantumaan, ynnää Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Riikka Piispa.

AJANKOHTAISTA ALUEELTA

Rauman kauppakamarin HR- ja koulutusvaliokunnan aloitteesta on käynnissä mittava kampanja kesätyöntekijöiden ja tulevaisuuden osaajien löytämiseksi seutukunnan yrityksiin. Mukana on 12 yritystä, joihin haetaan

yhteensä yli 300 kesätyöntekijää. Kampanjan ydin on reality-tv-tyyliin tehdyt humoristiset videot, joilla Raumalta kotoisin oleva mediapersoona ja artisti HesaÄijä, alias Marios Kleovoulous, testaa seudun kesätyöpaikkoja. Videot

löytyvät sivustolta: www.meillaontoita.fi.

Tulevaisuuden tekijöitä

HesaÄijän kampanjaan löysi to-teutuksen kumppani Sanoma Media. Sanoma Median kautta saadaan toteutettua videoiden

lisäksi näkyvyyskampanja, jossa tavoitellaan haluttuja kohderyhmiä täsmäiskuin niin na-tiivimarkkinoinnin, somenäkyvyyden kuin mobiilimainonnan kautta.

– Osaavan työvoiman saatavuus on Rau-man kauppakamarin vuoden 2019 kärkitee-ma. Tämä kampanja on erittäin konkreetti-nen osoitus yhteistyöstä, jollaiselle Rauman kauppakamari voi toimia alustana. Yhtei-sellä panostuksella saadaan huomattavasti mittavampi kampanja kuin mihin yksittäi-nen yritys pystyy. Kampanjasta saatujen ko-kemuksen perusteella voidaan toimenpiteitä osaajien löytämiseksi jatkaa ja jalostaa edel-leen, toteaa Rauman kauppakamarin HR- ja koulutusvaliokunnan puheenjohtaja, TVO:n

OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUS ON RAUMAN

KAUPPAKAMARIN VUODEN 2019 KÄRKITEEMA.

KAMPANJAN TAVOITTEET:• Luomme pohjan Rauman talousalueen osaamisen kehittymiselle• Löydämme hyviä kesätyöntekijöitä ja mahdollisia tulevaisuuden tekijöitä• Saamme näkyvyyttä kesätyöpaikoille ja työnantajamahdollisuuksille valtakunnallisesti• Tuomme esiin Rauman seudun monipuolisuutta työnantajamielessä• Luomme positiivista työnantajakuvaa

TOIMINTATAPA:• Kampanja ajoittuu tammi-maaliskuulle• Näkyvä kampanja johon voi lähteä haluamallaan panoksella • Kumppaninamme on Sanoma Media, joka toteuttaa kampanjan halutulla, nuoriin vetoavalla tavalla• Kampanja kytkeytyy Lounais-Suomen yhteiseen Töihintänne.fi-kampanjointiin

KAUPPAKAMARI 25

RAUMAN KAUPPAKAMARIN TOIMINTAA YHTEYSTIEDOT

RAUMAN KAUPPAKAMARISINKOKATU 11 26100 RAUMA

RAUMA.CHAMBER.FIAVOINNA MA-PE KLO 8.30-15.30

Työmme liikkuvan luonteen vuoksi varmistathan ennen tuloasi puhelimitse, että olemme paikalla.

TOIMITUSJOHTAJARIIKKA PIISPAriikka.piispa@rauma.chamber.fipuh. 040 708 8555

KOULUTUSPÄÄLLIKKÖPÄIVI JUNNILApaivi.junnila@rauma.chamber.fipuh. 044 765 4533

VIENTIASIAKIRJAVASTAAVAJOONAS ALANKOjoonas.alanko@rauma.chamber.fipuh. 040 1828 268

JÄSENEKSI LIITTYMINENVoit hakea Rauman kauppakamarin jäsenyyttä täyttämällä hakemus-lomakkeen verkkosivuillamme osoitteessa www.rauma.chamber.fi kohdassa Jäsenyys. Otamme yh-teyttä, kun hakemus on käsitelty.

1. Hallituksen vuoden 2019 ensimmäi-nen kokous, jossa olivat mukana uudet hallitusjäsenet.

2. Hannu Asumalahtea onniteltiin valinnasta Keskuskauppakamarin liikennevaliokunnan puheenjohta-jaksi.

3. Pyhajarviseudun paikallisvaliokunta tutustui Säkyläläisen Westpak Oy:n tuotantoon.

4. Turun kauppakamarin vieraina helmikuun alussa.

5. Urastarttimessuilla kerattiin 8-tie -adressiin nimiä.

KAMARIKUULUMISIA

1.

2.

3.

4.

5.

26 KAUPPAKAMARI

29.3. klo 17.30-21

Viihteellinen verkostoitumisilta Brummissa.Liput vain ennakkoon 25 €, raumanyrittäjät.fi.

Hinta sisältää ohjelman, street foodia & juoman, narikan.

Ohjelmassa mentalisti-taikuri Marko Poskiparta, Neiti Ajan Salarakkaat sekä Kimmo Blom band plays Queen.

It´s a kind of magic – Yrittäjissä on taikaa!

BONDE

KAUPPAKAMARI 27

MIIA VIRTANEN

HYVÄ UUTINEN

Yhteisöllisyydestä apua kansainvälistymiskysymyksissä - vertaistukea Rauman kauppakamarin KV-klubiltaRAUMAN KAUPPAKAMARIN KANSAINVÄLISTYMISVALIOKUNNAN ALOITTEESTA SEUDULLA KÄYNNISTI TOIMINTANSA YHTEISÖLLINEN KV-KLUBI. KYSEESSÄ ON UUSI TOIMINTAMUOTO, JOKA TARJOAA KANSAINVÄLISTYMISEEN LIITTYVÄÄ MATALAN KYNNYKSEN PUHELINNEUVONTAA SEKÄ JÄRJESTÄÄ KV-KLUBI -TAPAAMISIA. KLUBITOIMINTA KÄYNNISTYI TAMMIKUUSSA LEIMET OY:LLÄ.

Kansainvälistymisvaliokunnan pu-heenjohtaja, Posiva Oy:n viestintä-päällikkö Sini Gahmberg kiteyttää

toiminnan: ”Klubitapaamiset ovat yhden ai-heen ympärille järjestettäviä tapaamisia, joissa keskustellaan luottamuksellisesti klubilaisia kiinnostavista aihepiireistä. Lisäksi kansainvä-listymisen kysymyksiin tarjottavaa pienimuo-toista vertaistukea on lupautunut puhelimitse tarjoamaan joukko viennin ja tuonnin konka-reita.” Kv-klubi on foorumi avoimelle verkos-toitumiselle ja tosielämän kansainvälistymis-kokemuksille.

TAMMIKUUN TILAISUUDESSA oli paikalla hyvä joukko kansainvälistymisestä kiinnos-tuneita henkilöitä, joista kymmenisen on yri-tysten edustajia. Leimet Oy:n toimitusjohtaja Antti Leino toi rohkeasti oman kansainvälis-tymiseen liittyvän kysymyksensä ryhmän rat-kottavaksi.

”ENSIMMÄINEN KLUBITAPAAMINEN oli pääosin positiivinen kokemus. Toivottavasti

myös muiden yritysten edustajat ovat valmiita tuomaan omat case-tapauksensa klubilaisten ratkottavaksi. Parhaimmillaan kv-klubi olisi mielestäni sitä, että illan hämärissä istuttaisiin takkatulen ääressä nojatuolien suojissa ja kes-kusteltaisiin luottamuksellisesti yritystoimin-nan iloista ja murheista.”

RAUMAN KAUPPAKAMARIN toimitusjoh-taja Riikka Piispa iloitsee: ”Tämä on juuri sellaista yhteisöllistä, sekä yritys- että hen-kilötasolla hyödyllistä paikallista toimintaa, jota kauppakamarin tulisikin olla mahdollis-tamassa.”

KLUBITAPAAMISET• Jokaisella tapahtumalla on emäntä/ isäntä, joka järjestää tapaamisen• Klubi-illoissa voi olla ajoittain sopivia alustajia• Pääpaino on kokemusten jakamisessa ja luottamuksellisissa keskusteluissa

KV-KLUBIN PUHELINNEUVONTA• Matalan kynnyksen toimintaa ja vertaistukitoimintaa• Vapaaehtoiset KV-konkarit antavat puhelintukea ja -apua kansainvälistymiseen• Neuvonta rajataan puhelimitse tapahtuvaan keskusteluun ja neuvontaan• Neuvonantaja ei tee päätöksiä neuvoa kysyvän puolesta• Keskustelut ovat luottamuksellisia

LISÄTIETOJA ANTAA:Riikka Piispa, toimitusjohtaja, Rauman kauppakamari, 040 7088 555

KLUBITAPAAMISET OVAT YHDEN

AIHEEN YMPÄRILLE JÄRJESTETTÄVIÄ

TAPAAMISIA.

RAUMAN KAUPPAKAMARIN

KV-KLUBI

bonde.fi

Paremmalla viestinnällä yrityksesi on mukavampi paikka

niin asiakkaille kuin työntekijöille.

SISÄINEN JA ULKOINEN VIESTINTÄ / MARKKINOINNIN SUUNNITTELU /

VISUAALINEN VIESTINTÄ / SISÄLTÖMARKKINOINTI / HENKILÖSTÖN KOULUTUS /

SOSIAALINEN MEDIA / KOTISIVUT / VALO- JA VIDEOKUVAUS