tiikerinloikka energiatehokkuuteen

Tiikerinloikka energiatehokkuuteen

24.5.2010Jukka Noponen, SitraEnergiateollisuuden kevätseminaari, Vaasa

© Sitra 2009

Suomen elinvoiman lähteet

24.5.2010Jukka Noponen 2

© Sitra 2009

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja kestävän yhteiskunnan systeeminen muutos: Koetun hyvinvoinnin ja päästöjen irtikytkentä

Kaavion lähde: Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta, 2009

Perinteinenkehitys

324.5.2010Jukka Noponen

© Sitra 2009

Kansalaistenkokonaisvaltainen

hyvinvointi

Sitran toimintatapa

4

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 ->

Suomikestävän

yhteiskunnankansainvälisenä

esikuvana

Strategiset tavoitteet

Terveydenhuollon ohjelma

Energiaohjelma

Kuntaohjelma

Maamerkit -ohjelma

Julkishallinnon johtamisohjelma

Koneteollisuuden kasvuohjelma

Kehitysohjelmat (HDL, Elinvoiman lähteet, …)

Ennakointi jakokeilu

Strategia-prosessit

Liiketoiminnan kehittäminen &

sijoitukset

24.5.2010Jukka Noponen

© Sitra 2009

24.5.2010 5Jukka Noponen

Energiaohjelman kolme teemaa 2008-2012

Yhdyskuntarakenteessa suunnan muutos

© Sitra 2009


Lähde: Uudenmaan maakuntakaavan rakennemallien arviointi.

© Sitra 2009

Low2No kilpailu nosti yhdyskuntarakenteen merkittäväksi tekijäksi


© Sitra 2009

Yhdyskuntarakenteessa suunnan muutos

• Tehokas urbaani: Kaupunkien ja taajamien sisällä on tiivistämisen mahdollisuuksia. Täydennysrakentaminen hyödyttää olemassa olevaa infrastruktuuria mm. kaukolämpöverkostoja, tuo mahdollisuuksia palvelujen kehittämiselle, turvaa joukko-liikennettä, luo edellytyksiä vanhan rakennuskannan korjaamiselle ja parantaa energiatehokkuutta.

• Ekotehokas ruraali: Kirkonkylissä ja maaseutukylissä olisi hyvä edistää energiaomavaraista rakentamista, jolla voidaan mahdollistaa palvelukykyisten kylien ja taajamien kehitys. Maaseutualueilla on järkevää kehittää pienen mittakaavan tuotantoon perustuvia itsenäisiä hiilineutraaleja kyliä, taajama- ja talokohtaisia ratkaisuja.

• Hajoava yhdyskuntarakenne: Rakentamisen hallitsematon ”vuotaminen” kaupunkien lievealueille tulee estää. Rakennetun ja rakentamattoman alueen rajat ovat katoamassa. Ongelmana eivät ole sellaisenaan kaupungit eivätkä perinteinen maaseutu ja haja-asutus, vaan kuntien kilpailun ja tonttipulan seurauksena rakentamisen ohjautuminen taajaman ulkopuolelle.


Energiatehokkuus alkaa kaavoituksesta

SKAFTKÄRR Energiakaavarunko Porvoon kaupunki Sitra Posintra Porvoon Energia

ENERGIAMALLIT: MAANKÄYTTÖ

M1 M2 M3 M4

Porvoon energiakaavakokeilu osoitti

kaavoituksen merkityksen energiankäytön

ja hiilipäästöjen vähentämisessä

SKAFTKÄRR Energiakaavarunko Porvoon kaupunki Sitra Posintra Porvoon Energia

TULOKSET: M2

Johtopäätökset

• Valituilla liikenneratkaisuilla ja palveluiden sijoittamisella

saavutetaan merkittävä säästö liikenteen energiakulutuksessa ja

päästöissä

• 50% kaukolämpö 50% maalämpö -jakauma on epäedullisempi kuin

pelkkä kaukolämpö

• Kaupunkirakenteen tiivistäminen parantaa ennen kaikkea

joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, mutta vaikuttaa myös suoraan

alueen energiatehokkuuteen liikennesuoritteen vähentyessä.

© Sitra 2009

Energiatehokkuus alkaa kaavoituksesta

• Energiahuolto- ja päästötarkastelut pakolliseksi maakunta-, yleis- ja asemakaavoihin. Työkaluja tarkasteluun.

• Energiahuollon ammattilaiset ja kaavoittajat yhteistyöhön

• Energiatehokkuusvaatimukset tontinluovutusehtoihin ja kaavoihin. Kaukolämpöalueet tontinluovutusehdoissa, kaukolämmön ulkopuolella tiukemmat vaatimukset.

• Energialaitokset uuden kehityshaasteen edessä


Uudisrakentaminen kohti nollapäästöjäUudisrakentaminen kohti nollapäästöjä

© Sitra 2009


Luukku House and carbon footprint

from the total 14 778 kg

Gypsum board

3 %

Parquet

1 % Windows

6 %

HVAC

62 %

LVL

6 %

Timber

8 %

Insulation

3 %

Fibreboard

6 %

Plywood

4 %

Timber

Insulation

Fibreboard

Plywood

LVL

Gypsum board

Cardboard

Parquet

Windows

Doors

HVAC

Luukku - Suomen ensimmäinen nettonollaenergiatalo Solar Decathlon kilpailuun 2010

© Sitra 2009

Nollaenergiatalot jo markkinoilla Japanissa


Kuvat: Jukka Noponen

© Sitra 2009

LEED Platina-rakentamista USA:ssa jo vuonna 2000


Kuva

t: J

ukka N

oponen

© Sitra 2009

Passiivitason puukerrostalorakentamista VäxjössäRuotsissa


Rakennusmateriaalien ja –osien hiilidioksidipäästöjen suhteellinen merkitys kasvaa energiatehokkuuden mukana.

Kuva

t: J

ukka N

oponen

© Sitra 2009

Freiburg, edelläkävijä Saksassa

• Kaikki rakentaminen passiivitasoa 2011 alkaen

• Vaatimukset kaavoissa ja tontin luovutus-ehdoissa

• Ei rakennetta hajauttavia marketteja

• Kevyt ja joukkoliikenne etusijalla


Kuvat: Jukka Noponen

© Sitra 2009

Uudisrakentaminen kohti nollapäästöjä

• Seuraava normiuudistus 2012: kokonaisenergiatarkastelu energiamuotojen kertoimilla. Irti osaoptimoinnisti.

• EPBD recast 2010: lähes nollaenergiatalovaatimukset uudisrakennuksille 2019 julkisille, 2021 alusta kaikille uudisrakennuksille

• Suomessa odotettavissa useita määräysuudistuksia ennen 2020

• Paikallisesta, talokohtaisesta energiatuotannosta ”rakennus-tuotantoa”.


TILOJEN

ENERGIANTARVELämmitysJäähdytys

IlmanvaihtoKäyttövesi

ValaistusLaitteet

Netto-ostoenergian taseraja

Nett

o-o

sto

en

erg

ia

(sä

hkö

, ka

uko

läm

pö

, ka

uko

jää

hd

yty

s, p

oltto

ain

ee

t)

Ostoenergian (järjestelmien) energiankulutuksen taseraja

lämmitysenergia

jäähdytysenergia

sähköpolttoaine

TEKNISET

JÄRJESTELMÄT

Järjestelmähäviötja -muunnokset

sähkö

jäähdytysenergia

Uusiutuva oma-

varaisenergia

kaukolämpö

kaukojäähdytys

sähkö

lämmitysenergia

Auringon säteily

ikkunoiden läpi

Lämpöhäviöt

NETTOTARPEET

OSTOENERGIA

MUUALLE VIETY

ENERGIA

Korjausrakentamisessa suurimmat haasteet

© Sitra 2009

Lisärakennusoikeudella energiakorjauksia


Lähde: Neapo Oy, Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki ALAKIVENTIE 3, MYLLYPURO, HELSINKI

© Sitra 2009

Korjausrakentamisessa suurimmat haasteet

• Korjausrakentamista tarvitaan joka tapauksessa. Samalla on järkevää parantaa energiatehokkuutta.

- 2010-2050 rakennetaan nykyisen rakennuskannan verran uutta

- Vuoden 2010 rakennuskantaa vuonna 2050 290 milj. k-m²

- Uudistuotanto 2010-2050 270 milj.k-m²

- Korjausvauhti nykyisellään seuraavat 20-30 vuotta sisältäen energiatehokkuusparannuksia

• EPBD: korjausrakentamiselle energiatehokkuusvaatimukset


24.5.2010 25

Kansalainen voimaantuu

Jukka Noponen

© Sitra 2009

Asuminen, liikkuminen ja ruoka

• Kiinteistömaailman kyselyn mukaan 40 % suomalaisista asunnonostajista pitää ekologisuutta tärkeänä kriteerinä uuden kodin hankinnassa. Tärkeimpänä ekokriteerinä energiatehokkuus ja hyvä sijainti.

• Kysely paljasti, että asunnonostajien on usein vaikea hahmottaa, mitkä asunnot ovat ekologisia. Tutkimukseen vastasi 670 asunnonostajaa.

• Porvoon Skaftkärrissä tehdyssä kyselytutkimuksessa

- 80% ilmoitti seuraavansa energiankulutustaan ja vielä suurempi osa haluaisi siitä lisää tietoa esimerkiksi reaaliaikamittarin avulla.

- Erityisesti nuoret haluaisivat säädellä energiankäyttöään.

- Rakentamista suunnittelevista jopa 90% maksaisi tavallista enemmän energiaa säästävästä talosta.


© Sitra 2009

Kansalainen voimaantuu

• Uutta ja ymmärrettävää tietoa ja työkaluja kansalaisille: energianeuvontaa kasvokkain ja virtuaalisesti

• Rakenteellisia muutoksia, joilla helpotetaan energiatehokkaiden toimintamallien käyttöönottoa

• Energiatehokkuus ja hiilettömyys kunnalliseen päätöksentekoon kaikilla tasoilla

• Seudullista ja ennakoivaa rakentamisen ohjausta ja rakennusvalvontaa


tiikerinloikka energiatehokkuuteen

Real Estate