toimittaneet elina korhonen ja laura lipsanen kÖyhyyden …bin/5f521d8d891a... · 2020-08-02 ·...

Väestötietosarja 17Väestötietosarja 17

Toimittaneet Elina Korhonen ja Laura Lipsanen

KÖYHYYDEN jalanjälki

Kansainvälisen kehityksen yksikkö PL 849, 00101 Helsinki www.vaestoliitto.fi978-952-226-006-2 (nid.) 978-952-226-007-9 (PDF) ISSN 1239-4084 (nid.) ISSN 1797-8807 (PDF)

Priimus Paino Oy, 2008

Julkaisu on tuotettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin.

Väestötietosarja 17

Julkaisun ovat toimittaneet Elina Korhonen ja Laura Lipsanen. Kirjoittajat:

Annukka Berg tekee väitöskirjaa kansallisista kestävän kulutuksen ja tuotannon strategioista Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksella. Berg on työskennellyt ku-lutuskysymysten parissa myös eri ympäristöjärjestöissä.

Outi Alanko-Kahiluoto on Vihreiden kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu. Aikaisemmin Alanko-Kahiluoto toimi kirjallisuuden ja filosofian tutkijana. Hän on väitellyt tohtoriksi Helsingin yliopistossa.

Minna Kaattari suoritti opiskeluun kuuluvan korkea-kouluharjoittelun Väestöliitossa kansainvälisten kysymys-ten parissa. Hän opiskelee Afrikan ja Aasian tutkimusta Helsingin yliopistossa.

Elina Korhonen on koulutukseltaan valtiotieteiden mais-teri. Hän työskentelee koordinaattorina Väestöliiton kan-sainvälisen kehityksen yksikössä.

Laura Lipsanen työskentelee Väestöliiton kansainvälisen kehityksen yksikössä assistenttina ja opiskelee sosiologiaa Helsingin yliopistossa.

Taitto ja kuvitus: Otto Paakkanen

Kannen kuvat: Mari Jaakonaho, Elina Korhonen

Lukujen alussa olevat haastattelut on kerätty syksyllä 2008.

3

KÖYHYYDEN jalanjälki Toimittaneet Elina Korhonen ja Laura Lipsanen

4

Kuva:Marja-Leena Salin

Alkusanat ...............................................................6

Johdanto .................................................................8

1 Ilmastonmuutos on seurausta ihmisen toimista ................................................... 10

2 Maailman köyhät suurimmassa riskissä .......................................... 16

3 Ilmastonmuutos lisää terveysriskejä ja köyhyyttä ................................... 22

4 Seksuaalioikeuksien puuttuminen lisää köyhyyttä ja ympäristön kuormitusta ................28

5 Miten köyhyyttä voidaan vähentää ekologisesti kestävällä tavalla? .................................................. 32

6 Globaali keskiluokka ja kulutustottumukset ............................................. 48

Loppusanat ........................................................... 60

Lähteet ja lisälukemista ....................................... 62

KÖYHYYDEN jalanjälki Toimittaneet Elina Korhonen Laura Lipsanen

5

Kuva: Mari Jaakonaho

66

ALKUSANAT Väestöpolitiikka on myös ilmastopolitiikkaa Outi Berghäll

Tiedämme, että ilmasto muuttuu ihmisen toiminnan vuoksi. Mutta miten ja kuinka paljon? Mitkä ovat seuraukset? Tutkijat antavat ennustuksissaan

varsin erilaisia todennäköisyyksiä ja laajan lämpötilahaarukan ja toteavat vielä samaan hengenvetoon, että muutos saattaa päätyä haarukan ulkopuolellekin. Epäilemättä on lähes mahdotonta ennustaa täsmällisesti, miten ilmastojärjes-telmän kaltainen monimutkainen luonnontieteellinen ilmiö käyttäytyy.

Suurelta osalta epävarmuudet liittyvät kuitenkin ongelman väestökompo-nenttiin. Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen suuruus riippuu siitä, pal-jonko meitä on, miten hankimme elantomme ja mitä teemme vapaa-aikanam-me, kuinka tällöin toimimme ja mitä teknologiaa käytämme. Väestöpolitiikka on näin myös ilmastopolitiikkaa, mistä vaikkapa kiinalaiset muistuttavat kes-kusteltaessa maansa kasvihuonekaasupäästöjen kasvusta.

Ilmastonmuutos kohtaa eri maita hyvin eri lailla ja epäoikeudenmukaisesti. Monessa tapauksessa vaikeimmassa asemassa ovat köyhät maat ja väestöryh-mät, joiden osuus ongelman syntyyn on ollut vähäisin. Ilmastonmuutokseen vedoten ei voida vaatia näitä maita luopumaan oikeudestaan vaikkapa saada sähkövalo kaikkien ulottuville tai laajentaa taloutensa pohjaa teollistumalla.

Kehityksen pitää kehittyä. Haasteena on löytää kehitysura, joka on kestävä myös pitkällä aikavälillä. Ilmastonmuutos on esimerkki siitä, että ympäris-töulottuvuuden unohtaminen kehityspolitiikasta uhkaa myös taloudellisia ja sosiaalisia tavoitteita. Vastuu on mailla itsellään, mutta kansainvälisellä yhteistyöllä on oma roolinsa kestävien ratkaisujen löytämisessä ja saami-sessa kaikkien ulottuville.

Ilmastonmuutos huolettaa ja puhuttaa suomalaisia yhä enemmän. Tässä julkaisussa asiaa lähestytään väestönäkökulmasta.

77

Ilmastonmuutos on jo käynnissä. Vaikka lopettaisimme kasvihuonekaasujen päästöt kokonaan, maailman keskilämpötila jatkaa nousuaan ilmakehään jo kertyneiden kaa-sujen vuoksi. Siksi joudumme myös sopeu-tumaan muutokseen samalla kun pyrimme parhaan kykymme mukaan vaikuttamaan ongelman syihin. Kansainvälisissä ilmasto-neuvotteluissa on sopeutumistoimille esi-tetty valtavia laskuja. Äärimmäisten sääil-miöiden lisääntyminen, merenpinnan nousu ja muut vastaavat uhkat lisäävät alavilla ja muilla herkillä alueilla asuvien väestöryh-mien haavoittuvuutta.

Tätä haavoittuvuutta voidaan vähentää kehityksellä: hyvin toimiva maa pystyy pa-remmin varautumaan uhkiin, ehkäisemään niitä ja reagoimaan tehokkaasti katastrofien kohdatessa. Köyhien asuinalueiden huuh-toutuminen tulvissa ja mutavyöryissä ei ai-heudu vain rankkasateista vaan myös vää-rästä maa- ja asuntopolitiikasta. Paraskaan ennakoiva toiminta ei voi ratkaista kaikkia

nykytilanteeseen jo liittyviä ongelmia. Kan-sainvälisen yhteisön on väistämättä varau-duttava tukemaan köyhiä saarivaltioita ja muita uhanalaisia maita välittömän suojaus-tarpeen tyydyttämiseksi.

Ilmastonmuutos on esimerkki ihmiskun-nan yhteisestä ongelmasta, jonka ratkaisun avaimet ovat myös myönteisessä globalisaa-tiossa. Toiminnan yhteinen pohja ja uskotta-vuus luodaan kansainvälisillä sopimuksilla, mutta viime kädessä onnistumisen ratkai-sevat kaikkien tahojen ja yksilöiden yksit-täiset päätökset. Väestöpolitiikalla on tässä oma merkittävä tehtävänsä. n

Kirjoittaja jäi eläkkeelle 1.8.2008 ympäristömi-nisteriöstä, jossa hän vastasi Suomen kansain-välisen ilmastopolitiikan valmistelusta ja edusti Suomea ilmastoneuvotteluissa vuosina 2000–2007. Hänen kansainvälisiin luottamustoimiinsa kuului muun muassa toimiminen vuonna 2007 varapuheenjohtajana teollisuusmaiden tulevista päästövähennysvelvoitteista.

”Ilmastonmuutos kohtaa eri maita hyvin eri lailla ja epäoikeudenmukaisesti.


8

JOHDANTO Ihmiskunta kohtaa tällä hetkellä yhtäaikaisesti monta vakavaa haastetta, joista suurimpia ovat sietämättömän köyhyyden lisääntyminen ja nopeasti muuttuva ilmasto. Nämä kaksi asiaa ovat myös erottamattomasti yhteydessä toisiinsa.

Maailmaa vaivaavat ongelmat kuuluvat kaikille – ilmastonmuutos vai-kuttaa jokaiseen maailman ihmiseen, mutta hyvin toimeentulevilla

on enemmän resursseja sopeutua sen asettamiin haasteisiin. Rikkaiden teollisuusmaiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat valtavia ver-rattuna kehitysmaiden päästöihin. Köyhät ihmiset ja köyhät maat ovat siten vähiten vastuussa ilmastonmuutoksesta, mutta kärsivät eniten sen seu-rauksista. Ilmastonmuutos aiheuttaa esimerkiksi vakavia terveysriskejä, joihin kehitysmaiden jo ylikuormitetut ja huonosti toimivat terveydenhuol-tojärjestelmät eivät kykene reagoimaan.

Köyhyys ei ole vain yksittäisten maiden, kansojen tai ihmisten tragedia. Köy-hyys on vakava uhka koko maapallolle, koska varallisuuden ja maanomistuk-sen epätasainen jakautuminen ovat usein ympäristöä vahingoittavan toiminnan syynä. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ilmiöt kuten kuivuus ja aavikoituminen pahenevat ihmisten ylilaiduntaessa maata tai kaataessa metsää saadakseen elantonsa turvattua. Köyhyyden aiheuttama väestömäärän jatkuva kasvu lisää ympäristön kestämätöntä käyttöä. On laskettu, että yhden prosentin väestön-kasvu lisää vastaavasti yhdellä prosentilla hiilidioksidipäästöjä.

Väestö kasvaa, koska ihmisten oikeus päättää itse omasta lapsiluvus-taan ei toteudu. Ehkäisyvälineiden puutteesta ja riittämättömistä terveys- ja perhesuunnittelupalveluista aiheutuva väestön lisääntyminen pitää ihmisiä köyhinä ja kuormittaa ympäristöä. Seksuaaliterveyteen panostamisella ja

JOHDANTO Elina Korhonen

9

perhesuunnittelun mahdollistamisella on vaikutusta köyhyyden vähentymiseen. Tie-don ja palvelujen tarjoaminen nostaa maiden koulutusastetta, moninkertaistaa talouden tuottavuuden ja säästää julkisia varoja.

Seksuaaliterveyspalvelujen mahdollistami-nen on siis panostamista hyvän kierteeseen. Kierteeseen, joka syrjäytymisen, köyhtymisen ja sairastumisen periytymisen ja moninker-taistumisen sijaan tuottaa taloudellista kas-vua ja ympäristön kestävää kehitystä.

Köyhyyden lisäksi länsimaalaisten kulu-tustottumukset kaventavat tulevien sukupol-vien mahdollisuuksia. Kulutusyhteiskunta on myös globalisoitumassa. Köyhyydestä nou-sevien maiden keskiluokat ovat omaksuneet länsimaalaisia kestämättömiä kulutusmalle-ja. Kulutustottumukset eivät muutu hetkessä vaan vaativat pitkäjänteistä asennekasvatus-ta. Se, miten nyt puututaan ilmastonmuutok-seen, vaikuttaa suoraan siihen millaiset kehi-tysmahdollisuudet suurella osalla maapallon väestöä on. n

”Köyhyys on vakava uhka koko maapallolle,

koska varallisuuden ja maanomistuksen epätasainen jakautuminen ovat usein ympäristöä vahingoittavan toiminnan syynä.

Kuva: Elina Korhonen

10

Ihmisen aiheuttamat muutokset ilmakehän koostumuksessa vaikuttavat monin tavoin maa-pallomme luontoon ja ihmisen elämään. Syynä ovat kasvihuo-nekaasut, joiden määrä ilmake-hässä lisääntyy jatkuvasti ihmi-sen toiminnan tuloksena.

1 Ilmaston-muutos on seurausta ihmisen toimista Elina Korhonen ja Laura Lipsanen

10

11

Ilmastonmuutos on parhaillaan käynnissä: Hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n

mukaan ilmastomme lämpenee niin nopeas-ti, että kyseessä ei mitä todennäköisimmin ole normaaliksi luokiteltava ilmaston vaihtelu.

Peruuttamattomia muutoksia on jo tapah-tunut. Mikäli ilmastonmuutosta ei hillitä eikä sopeutumiskykyä paranneta, ovat vaikutuk-set ihmisille ja ympäristölle kohtalokkaat ja erittäin kalliit.

” Ilmastonmuutoksella viitataan mihin tahansa ilmaston muuttumiseen ajan

myötä joko luonnollisten vaihteluiden tai ihmisen toiminnan seurauksena.”– (IPCC)

Mitä ilmastonmuutoksesta seuraa?

Ilmakehään luonnostaan kuuluvat kasvi-huonekaasut luovat kasvihuoneilmiön, jota ilman elämä maapallolla ei olisi mahdollis-ta. Ihminen on kuitenkin erityisesti fossiili-sia polttoaineita hyödyntäessään syytänyt ilmakehään niin paljon kasvihuonekaasuja, että ilmasto on alkanut muuttua nopeasti.

Ilmastonmuutos on vaikuttanut maailman-laajuisten vakavien ja ennakoimattomien ka-tastrofien kehittymiseen. Ilmaston lämpene-

Ilmasto on jo lämmennyt – ja lämpenee yhä

n Maapallon keskilämpötila on satavuotiskau-della 1906–2005 kohonnut 0,74 °C (+– 0,18).n Pohjoisen pallonpuoliskon keskilämpötilat 1900-luvun jälkipuoliskolla ovat olleet lämpi-mimmät 500–1000 vuoteen.n Maapallon keskilämpötilan arvioidaan nou-sevan 1,1–6,4 °C vuodesta 1990 vuoteen 2100.

...seurauksina vakavia ympäristö-tuhoja sekä inhimillistä kärsimystä

n Sadot heikkenevät ja nälänhätä lisääntyyn Vedenpuute ja sen aiheuttamat konfliktit lisääntyvätn Äärimmäiset sääilmiöt kuten myrskyt ja tulvat lisääntyvät ja voimistuvatn Jäätiköt pienentyvät ja ikirouta alkaa sulaan Kuivat alueet kuivuvat entisestäänn Merenpinnan nousu peittää alleen saarivaltioita ja alavia rannikkoseutujan Lajeja kuolee sukupuuttoon ja luonnon moni-muotoisuus väheneen Trooppiset taudit kuten malaria leviävätn Ympäristöpakolaisuus lisääntyy

Lähde: Ulkoasiainministeriön Ilmastonmuutos ja kehitys –sivut: http://www.ilmastonmuutosjakehitys.fi/


12

Grüßen aus Deutschland!

”Olen Barbara Neppert, 65-vuo-tias kotirouva Hampurista. Kou-lutukseltani olen lääkäri. Olen

toista kertaa naimisissa ja elän avio-mieheni kanssa. Minulla on neljä las-ta, kaksi tytärtä ja kaksi poikaa. Yksi heistä on naimisissa, ja minulla on neljä lastenlasta ja ”lapsenlap-sipuoli” yhden lapseni parisuh-teen kautta. Liikun paikasta toiseen omalla autollani.

Jos minulla olisi ylimääräistä rahaa, matkustelisin, käyttäisin sen lapsiini ja lastenlapsiini ja humanitaarisiin projekteihin. Olen onnellinen, kun perhee-ni, ystäväni ja potilaani ovat onnellisia. Minut tekee onnel-liseksi myös matkustelu kau-niissa maisemissa sekä ystä-välliset ja kiintoisat ihmiset. Onnistuneet projektini tekevät myös onnelliseksi. n

misen lisäksi ilmastonmuutos johtaa entistä rajumpiin sääilmiöihin: kovempiin sateisiin, pidempiin kuivuusjaksoihin, rajumpiin ja tu-hoisampiin myrskyihin sekä metsäpaloihin. Vaikutukset eivät pysähdy valtioiden rajoille vaan tuntuvat kaikkialla maailmassa.

Ilmastonmuutoksen voimistamat ja lisää-mät rajut sääilmiöt muodostavat laajimman välittömän uhan ihmisasutukselle. Voimak-kaammat sateet ja merenpinnan nousu li-säävät tulvia ja maanvyörymiä. Merenpinnan ennakoidaan nousevan lähes metrin tämän vuosisadan aikana. Merenpinta nousee na-pajäiden sulamisen seurauksena mutta

myös siksi, että vesi laajenee lämmetessään. Tämä tietää synkkää tulevaisuutta monille runsasväestöisille ja alaville alueille, kuten eteläiselle Bangladeshille, Niilin suistolle, osille Itä-Kiinaa sekä monille Intian ja Tyynen valtameren saarille. Monet maailman suu-rimmista kaupungeista sijaitsevat rannikolla ja suurten jokien suistoissa.

Ympäristöpakolaiset tarvitsevat suojaaIlmastonmuutoksen on arvioitu synnyttävän ihmiskunnan historian suurimman pako-laistulvan. Asiantuntijoiden mukaan ympä-

13

Muutto käynnissä Tuvalun saarivaltiossan Tyynellä valtamerellä sijaitseva Tuvalun saarivaltio on ensimmäinen maa, jonka asukkaita on jouduttu evakuoimaan merenpinnan nousun takia. Tuvalun korkein kohta on vain noin viisi metriä merenpinnan yläpuolella. Pienikin merenpinnan kohoaminen on merkittävä uhka. Tuvalu on jo varautunut hukkumi-seensa solmimalla sopimuksen, jonka mukaan Uusi-Seelanti ottaa kaikki saarivaltion noin 11 000 asu-kasta vastaan.

Lähde: Ilmastonmuutoksen suurimmat vastuunkantajat, Petteri Taalas: 2.6.2008 | 16:43 http://www.kepa.fi/uutiset/

he eivät usein täytä pakolaisen määritelmää. Heidän auttamisekseen ei ole tästä syystä kunnollisia keinoja. Ympäristöpakolaisten määrän pelätään nousevan yli 200 miljoo-naan vuoteen 2050 mennessä. Hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan maa-ilmassa on jopa 750 miljoonaa potentiaalista ilmastopakolaista.

” Ympäristöpakolaisten määrän pelätään nousevan yli 200 miljoonaan

vuoteen 2050 mennessä.

ristöpakolaisten määrä on jo suurempi kuin esimerkiksi sotien tai poliittisten ja uskon-nollisten vainojen aiheuttamien pakolaisten määrä.

Tällä hetkellä ympäristöpakolaisten mää-räksi arvioidaan noin 25 miljoonaa. Kansain-väliset YK:n sopimukset eivät kuitenkaan toistaiseksi tunne ympäristöpakolaisia, sillä

14

Tulvia vastaan Mosambikissan Mosambikissa vuosien 2000 ja 2001 tulvissa yli 700 000 ihmistä menetti kotinsa ja jopa 200 000 neliökilometrin alue peittyi veden alle. Yli 800 ihmistä kuoli.

n Tuhoisien tulvien jälkeen viranomaiset ja Punainen Risti ovat kehittäneet Mosambikin katastrofivalmiutta. Vapaaehtoisia ja tulvariskialueiden asukkaita on koulutettu muun muassa riskien tunnistamiseen ja hälytysjärjestelmien käyttämiseen. Alueilla on tehty varautumissuunnitelmia ja perustettu valmiusvarastoja nopean toiminnan mahdollista-miseksi kriisitilanteissa.

n Varautumisen ansiosta vuoden 2007 tulviin reagoitiin ajoissa tiedottamalla ja evakuoi-malla ihmisiä tulva-alueilta. Parantuneet viestiyhteydet nopeuttivat tiedon välittämistä. Pelastusoperaatio onnistui. Kukaan ei kuollut tulvien takia, mutta koteja, kouluja ja sai-raaloita tuhoutui ja sadot menetettiin laajoilla alueilla. Punaisen Ristin terveysohjelmis-sa tehdyn perustyön ansiosta puhtaan juomaveden saanti, käymälät, terveysvalistus ja lääkkeiden jakelu ehkäisivät tautien leviämistä.

n Kansainvälisellä tuella rakennetaan ja varustetaan terveyskeskuksia ja - asemia, ves-soja ja vesipisteitä Mosambikin syrjäisiin kyliin. Lisäksi vapaaehtoisia koulutetaan päi-vystämään ja antamaan hoitoa terveysasemilla. Vapaaehtoiset myös valistavat kyläläisiä ehkäisemään sukupuolitauti- ja hiv-tartuntoja sekä malariaa muun muassa jakamalla hyttysverkkoja ja kondomeja.

n Tavoitteena on edistää asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia pysyvästi. Perustervey-denhuolto on terveysohjelmien ansiosta paremmin ihmisten saatavilla ja käymälöiden ja kaivojen rakentaminen parantaa hygieniaa sekä ehkäisee tautien leviämistä.

Lähde: Ulkoasiainministeriön Ilmastonmuutos ja kehitys –sivut: http://www.ilmastonmuutosjakehitys.fi/

Kuva: Väestöliitto

15

Väkiluku (miljoonaa asukasta)Vuosi 2005 2050 ennuste

n Venäjä 143,2 111,75n Kiina 1 315,84 1 392,31

Ekologinen jalanjälki

(globaalia hehtaaria asukasta kohden)Vuosi 2003 n Venäjä 4,4 n Kiina 1,6

Lähde: Global Footprint Network: www.footprintnetwork.org ja YK:n ylläpitämät Globalis-tilastosivut: www.globalis.gvu.unu.edu

Köyhyyden jalanjälki Köyhyyden jalanjälki Venäjä

4,4

” On myös muistettava,

että kaikissa kriisi-tilanteissa arviolta joka viides nainen on raskaana.

Pakolaisia ajavat liikkeelle erityisesti aa-vikoituminen, vesipula, metsien katoami-nen ja äärimmäiset sääilmiöt, joita kaikkia ilmastonmuutos kiihdyttää. Ympäristöön liittyvä muutto on ollut suurinta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Afrikan sarves-sa, mutta se vaikuttaa miljooniin ihmisiin myös Aasiassa.

Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat pit-käkestoisia, joten pakolaisilla ei ole paik-kaa, jonne palata. Monien köyhien valtioiden on mahdotonta pitää huolta omista maan-sisäisistä pakolaisistaan, mutta myöskään näiden naapurivaltioilla ei ole resursseja ottaa vastaan maan rajojen yli kulkevia pa-kolaisia.

Ihmisten joutuessa lähtemään kotiseu-duiltaan ympäristökatastrofien tai muiden ympäristöön liittyvien syiden takia, joutuvat he kohtaamaan monia uudenlaisia riskejä. Pääsy perusterveydenhuollon palveluihin on joko vaikeaa tai mahdotonta, sosiaaliset ja kulttuuriset rakenteet joutuvat murrokseen ja toimeentulon turvaaminen on haasteellis-ta. Ympäristöpakolaisuus saattaa aiheuttaa lisäksi levottomuuksia ja väkivaltaa. Myös seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö ovat yleisiä poikkeusolosuhteissa. Nämä kaik-ki tekijät lisäävät ihmisten haavoittuvuutta

Kiina

1,6

hiv-tartunnalle ja muille sukupuolitaudeille sekä ei-toivotuille raskauksille.

On myös muistettava, että kaikissa krii-sitilanteissa arviolta joka viides nainen on raskaana. Kun terveydenhuoltopalveluita tai -välineitä ei ole saatavilla, on naisen riski kuolla tai vammautua synnytyksessä monin-kertainen. n

16

2 MAAILMAN köyhät suurimmassa riskissäElina Korhonen

Afganistanin etelä- ja länsiosissa kuivuus on aiheuttanut kotitalouksille enemmän vahinkoa kuin pitkittyneet konfliktit.

Ilmastonmuutoksen seurauksista kärsi-vät eniten ne, jotka eivät ole sitä aiheut-

taneet. Vaikka teollisuusmaat ovat pääosin vastuussa ilmastonmuutoksesta, kielteiset vaikutukset kohdistuvat eniten köyhiin mai-hin. Vähiten kehittyneissä maissa asuvien ihmisten tuottamat päästöt ovat vain noin prosentti koko maailman päästöistä.

Kehitysmaiden riippuvuus maanviljelystä ja muista ilmastonmuutoksen vaikutuksille herkistä aloista on suurempi kuin teollisuus-maissa, mutta mahdollisuudet sopeutua ja varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja niiden aiheuttamiin katastrofeihin ovat pie-nemmät tai lähes olemattomat.


17

Luonnonkatastrofien määrä on nykyään neljä kertaa suurempi kuin 1970-luvulla ja suurin osa YK:n hätäapupyynnöistä vuonna 2007 oli sidoksissa ilmastonmuutokseen. Kuten kaikki muutkin ilmastonmuutoksen vaikutukset, myös katastrofit vaikuttavat erityisen paljon köyhimpään osaan väes-töä, sillä se asuu yleensä syrjäisemmillä ja turvattomilla alueilla, kuten tulva-alueilla ja matalilla seuduilla, jotka ovat erityisessä riskiasemassa katastrofin sattuessa. Lisäksi noin kolme miljardia ihmistä (75 prosenttia kehitysmaiden köyhimmistä) saa elantonsa maanviljelystä, kalastuksesta tai metsis-tä. Nämä elinkeinot ovat erityisen herkkiä ilmastonmuutokselle ja sen aiheuttamille muutoksille. Esimerkiksi ennen hurrikaani

Mitchiä vuonna 1998 maatalousvaltaisen Hondurasin BKT kasvoi viiden prosentin vuositahtia. Hurrikaanin jälkeen BKT:n kas-vu romahti, eikä ole edelleenkään kivunnut aiemmalle tasolleen.

Ilmastonmuutos lisää kuivuutta kuivilla alueilla ja sateita sateisilla alueilla. Saharan eteläpuolinen Afrikka ja muut alueet, joilla ruokaturva on jo nyt erittäin heikko, kärsivät siis ilmastonmuutoksesta eniten. YK:n elin-tarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n arvion mukaan vuonna 2030 tarvitaan 55 prosenttia enemmän ruokaa kuin nyt. Tämä merkitsee tarvetta lisätä keinokasteltua viljelysalaa 30 prosentilla.

Äärimmäisessä köyhyydessä elävien ih-misten määrän puolittaminen vuoteen 2015

n YK:n väestö- ja kehityskonferenssissa vuonna 1994 käsiteltiin väestönkasvun, yhteiskunnallisen eri-arvoisuuden, ympäristön tilan heikkenemisen ja kulutuksen keskinäisiä sidoksia. Julkilausumassa paino-tettiin, että tasapainoinen väestönkehitys saavutetaan tehokkaimmin sosiaalisia olosuhteita parantamalla. Naisten päätäntä- ja vaikutusvaltaa tulee lisätä, ja perhesuunnitteluohjelmien keskeisen sisällön tulee olla naisen aseman kohentaminen koulutusta, terveydenhuoltoa ja taloudellista toimintaa kehittämällä.

” Luonnonkatastrofien määrä on nykyään neljä kertaa suurempi kuin 1970-luvulla.

18

mennessä on yksi YK:n tärkeimmistä vuosi-tuhattavoitteista. Se jäänee haaveeksi, ellei lämpötilannousua kyetä hillitsemään ja ellei kansainvälinen yhteisö järjestä sopeutumi-seen tarvittavia voimavaroja ilmastonmuu-toksesta eniten kärsiville alueille.

Muut vuosituhattavoitteet ovat yhtä lailla uhattuina. Ilmastonmuutoksen johtaessa tartuntatautien leviämiseen, aineellisiin tu-hoihin ja vesivarantojen saastumiseen, ovat pyrkimykset vähentää äitiys- ja lapsikuol-leisuutta uhattuna. Peruskoulutuksen tar-joaminen kaikille ei myöskään onnistu, jos köyhyys pahenee. Asiaa huonontavat lisään-tyvä ympäristöpakolaisuus ja rajut sääilmi-öt, jotka tuhoavat kouluja, teitä ja muita yh-teiskunnan perusrakenteita.

Naiset kärsivät ilmastonmuutoksesta

Noin 70 prosenttia kehitysmaiden 1,4 mil-jardista köyhyysrajan alapuolella elävästä ihmisestä on naisia – tästä huolimatta il-mastonmuutoskeskustelussa ei juuri ole

sivuttu kysymyksiä, jotka liittyvät naisten asemaan.

Naisilla ei usein ole pääsyä yhteiskunnan resursseihin kuten koulutukseen, teknolo-giaan tai omistusoikeuteen samalla tavoin kuin miehillä. Siksi he ovat herkempiä ilmas-ton häiriöille, ja sopeutuminen ja toipuminen katastrofeista on heille vaikeampaa.

Naiset muodostavat Afrikassa vähintään 80 prosenttia maanviljelysektorin työvoi-masta. Ruoan hankkiminen perheelle käy vaikeammaksi ilmastonmuutoksen vähen-täessä sateita ja lisätessä kuivuutta. Muut-tuvat sääolot haitta naisvaltaista maatalout-ta muuallakin, kuten riisinviljelyä Aasiassa sekä puuvillan ja teen kaltaisten rahakasvien viljelyä. Myrskyjen, tulvien ja muiden äärim-mäisten sääilmiöiden raskas jälkilasku lan-keaa ensisijaisesti naisille, sillä he vastaavat myös suurimmasta osasta hoivatyötä.

Sukupuolten välisestä tasa-arvosta huoleh-timinen hyödyttää koko yhteiskuntaa ja tukee kestävää kehitystä. Tämä näkökulma on kui-tenkin siirtynyt ilmastokeskusteluun äärim-

” Noin 70 prosenttia kehitysmaiden 1,4 miljardista köyhyysrajan alapuolella elävästä ihmisestä on naisia.

19

Mbóte na yó!”Olen Jean Pierre Bugewe, 39-vuotias kokin avustaja Kongosta. Asun Bukavun kaupun-gissa vaimoni ja seitsemän lapseni kanssa. Bukavussa me emme juuri käytä kulkuneuvoja, me kävelemme.

Haluaisin, että lapseni pääsisivät opiskele-maan kunnolla ja haluaisin rakentaa suurem-man kodin. Näihin asioihin panostaisin, jos mi-nulla olisi ylimääräistä rahaa. Olisin onnellinen, jos vain ei olisi sotia. n

mäisen hitaasti ja silloinkin usein eräänlaise-na jälkipohdintana. Tämä johtuu osittain siitä, että naisten osallistuminen päätöksentekoon on liian vähäistä kaikilla tasoilla. Ilmastopoli-tiikka epäonnistuu, jos naisilla ei ole mahdol-lisuutta osallistua päätöksentekoon, koulut-tautua, vahvistaa yhteiskunnallista asemaan-sa ja monipuolistaa tulonlähteitään.


n Malawi 12,88 29,45n Suomi 5,25 5,33


(globaalia hehtaaria asukasta kohden)Vuosi 2003 n Malawi 0,6 n Suomi 7,6


Köyhyyden jalanjälki Köyhyyden jalanjälki Malawi

0,6

SUOMI

7,6

20

Esimerkiksi Kioton sopimuksen puhtaan ke-hityksen mekanismi (CDM) ja Maailman ym-päristörahasto (GEF) voisivat edistää kestävää kehitystä tavoilla, jotka ottavat naisten ase-man huomioon. Naiset ovat monissa kehitys-maissa esimerkiksi riippuvaisia biomassasta energialähteenä. Tämän vuoksi on tärkeää ottaa naiset mukaan energialähteiden moni-puolistamista edistäviin projekteihin. Naisten tieto paikallisista sopeutumismahdollisuuk-sista on voimavara, jonka dokumentoiminen ja vahvistaminen hyödyttävät kaikkia.

Kansainvälisen yhteisön on opittava ymmär-tämään entistä paremmin miten ilmaston-muutos vaikuttaa yleensä köyhyyteen ja erityi-sesti naisiin. Tiedon avulla voidaan suunnitella

paremmin toimia, jotka helpottavat globaalia sopeutumista ja samalla vahvistavat naisten asemaa. Muussa tapauksessa ilmastonmuu-toksen seuraukset syöksevät yhteiskunnan jo ennestään syrjäytettyjä ja haavoittuvia ryhmiä entistä suurempaan kurjuuteen. n

” Ilmastopolitiikka epäonnistuu, jos naisilla ei ole mahdollisuutta osallistua

päätöksentekoon.


21

Vuosituhattavoitteet ovat:n Syyskuussa 2000 maailman valtioiden päämiehet julistivat YK-kokouksessa: ”Emme tule säästä-mään vaivojamme pelastaaksemme kaltaisemme, miehet, naiset ja lapset epäinhimillistävältä äärim-mäiseltä köyhyydeltä”. Maailmanyhteisö asetti itselleen minimitavoitteet, YK:n vuosituhattavoitteet, jotka sitouduttiin toteuttamaan vuoteen 2015 mennessä.

1. POISTAA ÄÄRIMMÄINEN KÖYHYYS JA NÄLKÄ Puolittaa alle dollarilla päivässä elävien ihmisten osuus Puolittaa nälkäänäkevien ihmisten osuus

2. ULOTTAA PERUSKOULUTUS KAIKILLE Varmistaa, että kaikki lapset voivat suorittaa peruskoulun

3. EDISTÄÄ NAISTEN JA MIESTEN TASA-ARVOA SEKÄ VAHVISTAA NAISTEN ASEMAA Poistaa esteet tyttöjen peruskoulutukselta, mielellään vuoteen 2005 mennessä ja kaikilla tasoilla vuoteen 2015 mennessä

4. VÄHENTÄÄ LAPSIKUOLLEISUUTTA Alentaa alle viisivuotiaiden kuolleisuutta kahdella kolmanneksella

5. PARANTAA ODOTTAVIEN ÄITIEN TERVEYDENTILAA Vähentää äitiyskuolleisuutta kolmella neljänneksellä

6. TAISTELLA HIVIÄ JA AIDSIA, MALARIAA JA MUITA TAUTEJA VASTAAN Pysäyttää ja alkaa vähentää hivin ja aidsin leviämistä sekä malarian ja muiden tautien esiintymistä

7. TAATA YMPÄRISTÖN KESTÄVÄ KEHITYS Liittää kestävä kehitys eri valtioiden politiikkaan ja ohjelmiin sekä pysäyttää luonnonvarojen ehtyminen Puolittaa puhtaan juomaveden puutteesta kärsivien ihmisten osuus Parantaa merkittävästi 100 miljoonan slummissa asuvan elämää vuoteen 2020 mennessä

8. SITOUTUA GLOBAALIIN KUMPPANUUTEEN KEHITYKSEN EDISTÄMISEKSI Sisältää joukon teollisuusmaita koskevia sitoumuksia, joilla pyritään puuttumaan kansainvälisen kaupan epätasa-arvoon, velkaongelmaan, kehitysavun ja -rahoituksen kysymyksiin ja tekijänoikeuksiin liittyviin kysymyksiin.

Lähde: Nissinen, Jouni (toim.) (2008) Savuna ilmaan? Ilmastonmuutos ja kehitys – uhkia ja toimintamahdollisuuksia. http://www.sll.fi/tiedotus/julkaisut/savuna-ilmaan.pdf

22

3 Ilmastonmuutos lisää terveysriskejä ja köyhyyttäMinna Kaattari ja Elina Korhonen

Kehitysmaiden jo ylikuormitetut ja huonosti toimivat terveydenhuol-tojärjestelmät eivät kykene reagoimaan tautien leviämiseen. Lisäksi ihmisiä kuolee yhä enemmän kuumuuden aiheuttamaan stressiin. Jo 1,5 asteen nousu lämpötilassa vuoteen 2080 mennessä voi altistaa nälälle 50 miljoonaa, malarialle 200 miljoonaa ja vesipulalle kaksi miljardia ihmistä.

Ihmisten terveys joutuu koetukselle il-mastonmuutoksen seurauksena, sillä se

sekä muuttaa sääolosuhteita että häirit-see ekosysteemejä. Eniten vaikutus tuntuu etenkin malarian kaltaisten tautien nykyisiä tartunta-alueita ympäröivillä alueilla, joille taudit leviävät muun muassa ilmaston läm-penemisen takia. Lisäksi ympäristön epä-vakaisuudella on avainrooli uusien tautien kehittymisessä ja vanhojen epidemioiden elpymisessä. Ilmastonmuutos muuttaa tar-tuntaa levittävien lajien lisääntymis- ja sel-viytymismahdollisuuksia ja näin ollen vaikut-taa tautien leviämiseen. Tartuntaa levittävien lajien lisäksi myös lämpötilan, kosteuden ja sademäärän muutokset ja kohonnut me-renpinnan korkeus aiheuttavat tautien levi-ämistä.

Malarian lisääntyminen uhka taloudelle

Monet maailmanlaajuisesti yleiset taudit ku-ten malaria ja ripulitaudit sekä aliravitsemus reagoivat herkästi ilmastonmuutokseen. Il-maston epävakaisuus ja lämpötilan nousu muuttavat myös tautien esiintymismuotoja. Erityisesti malaria on altis ilmastonmuu-toksen vaikutuksille, sillä malaria ei viihdy liian kuivilla tai kylmillä alueilla. Ilmaston lämpeneminen lisää hyttysten lisääntymistä ja mahdollistaa suurten epidemioiden puh-keamisen. Lisäksi myös kuivuus edesauttaa malarian leviämistä pakottamalla ihmiset siirtymään epidemian vaivaamille alueille. Tällä hetkellä noin 40 prosentilla maailman väestöstä on riski sairastua malariaan, ja määrän on ennustettu nousevan 80 prosent-

23

tiin vuoteen 2080 mennessä. Malariatapauk-sia todetaan vuosittain noin 500 miljoonaa maailmanlaajuisesti, ja näistä tapauksista yli 90 prosenttia on Afrikassa. Malaria johtaa jo nyt noin miljoonaan kuolemantapaukseen vuosittain.

Malaria ei ole vain terveysongelma, vaan se muodostaa vakavan uhan kehitysmaiden taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Unicefin mukaan se on yksi suurimmista syistä kehitysmaiden kansalaisten köyhtymi-seen. Malarian hoito ja sen kontrollointi ra-sittavat Afrikan maiden taloutta ja hidastavat talouskasvua vuosittain noin 1,3 prosentin verran. Malarian torjumisessa on siis kyse myös kehitysmaiden köyhyyden vähentämi-sestä ja taloudellisesta kehityksestä. Uni-cefin mukaan malariatapaukset kostautuvat Afrikan maille 10–12 miljardin vähennyksinä bruttokansantuotteessa, vaikka se voitaisiin saada kuriin murto-osalla tästä summasta.

Malarian lisääntyminen vaarantaa äitien terveyden Raskaana olevat naiset ovat erityisen alttiita malarialle. Malaria-alueilla elää noin 25 mil-joonaa raskaana olevaa naista mutta kuiten-kin vain osalla on mahdollisuus tehokkaa-seen malarian ehkäisyyn ja hoitoon. Vaikka

malaria onkin helposti ehkäistävissä, se on myötävaikuttavana tekijänä 10 000 äitiyskuo-lemaan ja 75 000 – 200 000 imeväiskuole-maan vuosittain Afrikassa.

Lisäksi malaria aiheuttaa raskauden ai-kaista anemiaa (noin 400 000 tapausta vuo-dessa Afrikassa), ennenaikaisia synnytyksiä ja lisää alipainoisina syntyneiden määrää. Alueilla, joilla esiintyy malariaa, on tärkeää varmistaa kaikille raskaana oleville naisille malarianestolääkitys. Tilastojen mukaan ras-kaana olevilla naisilla onkin paljon suurempi mahdollisuus välttää malaria ja synnyttää terve lapsi, jos heillä on saatavilla äitiysneu-vontaa ja toimiva terveydenhuolto. Korkean hiv-esiintyvyyden maissa malarian ennalta-ehkäisystä tulee entistä tärkeämpää, koska hiv-tartunta ja malaria ovat erittäin vaaralli-nen yhdistelmä, joka altistaa odottavan äidin synnytys- ja raskausajan komplikaatioille ja vaarantaa syntyvän lapsen terveyden.

Tällä hetkellä puutteellisten äitiysterveys-palveluiden takia menetetään ainakin 15 mil-jardia dollaria vuosittain. Suoria kustannuksia aiheuttavat komplikaatioita saaneen äidin sai-raanhoito- ja lääkekulut. Epäsuoriin kustan-nuksiin luetaan menetykset tuottavuudessa äidin kuollessa tai sairastuessa. Myös vaiku-tukset tuleviin sukupolviin ja yksilön mahdol-lisuuksiin nousta köyhyydestä ovat dramaat-

” Malaria ei ole vain terveysongelma, vaan se muodostaa vakavan uhan kehitysmaiden

taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Kuva: Elina Korhonen

24

tiset. Äidin kuolema vaikuttaa suoraan lasten koulutukseen ja ravitsemukseen myös niissä perheissä, joissa on kaksi vanhempaa.

Tartuntataudit, nälkä ja puhtaan veden puute - uhka lapsille”Ympäristö on arvokas ja meidän tulee suojel-la sitä samoin kuin kanaäiti suojelee tipujaan. Meidän tulee estää metsien tuhoaminen, löytää ratkaisut ja toimet ilmansaasteiden torjumiseen sekä toimia tietoisuuden lisäämiseksi erityisesti nuorten keskuudessa, sillä he ovat tulevaisuus.” 17-vuotias Sarah Baikame, Kamerun (UNICEF: Climate and Children)

Pelastakaa Lapset ry:n vuoden 2007 arvion mukaan seuraavan vuosikymmenen aikana ilmastonmuutoksen aiheuttamat luonnon-katastrofit vaikuttavat jopa 175 miljoonan lapsen elämään. Esimerkiksi lisääntyvä kui-vuus johtaa pahenevaan nälänhätään. Alira-vitsemukseen kuolevien lasten määrä tulee-kin lisääntymään nykyisestä 3,5 miljoonasta.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan vuonna 2000 ilmastonmuutos aiheutti noin 2,4 prosenttia maailman ripulitapauksista ja kuusi prosenttia malariasta – taudeista, jot-ka vaikuttavat erityisesti nuoriin lapsiin ke-hitysmaissa. Jo tällä hetkellä joka viidennen

lapsen kuoleman aiheuttajana on malaria. Samoin astma, joka on maailman yleisin

krooninen sairaus lasten keskuudessa, tulee joidenkin arvioiden mukaan lisääntymään jopa 20 prosentilla vuoteen 2016 mennessä, ellei kiireellisiin toimiin pakokaasujen ja teol-lisuuden päästöjen vähentämiseksi ryhdytä.

Puhtaan veden merkitysYmpäri maailmaa puhtaan veden saatavuu-den väheneminen uhkaa terveyttä ja toi-meentuloa. Vesien saastumisen lisääntymi-nen ja pohjavesien liiallinen pumppaus pa-hentavat jo entisestään huonoa tilannetta.

Jo valmiiksi kuivilla alueilla, kuten Poh-jois-Afrikassa ja itäisen Välimeren alueella, ilmastonmuutos tulee todennäköisesti huo-nontamaan veden laatua ja vähentämään sen määrää. Kuivuuden lisäksi myös rankkasa-teiden ja muiden ilmastonmuutoksen aihe-uttamien ääri-ilmiöiden seuraukset puhtaan veden ja sanitaatiopalveluiden saatavuudelle ovat merkittävät. Esimerkiksi tulviminen voi johtaa vesilähteiden saastumiseen ja vesi- ja sanitaatiopalveluiden tuhoutumiseen. Täl-löin tautien leviämisen kontrollointi on erityi-nen haaste.

Tällä hetkellä arviolta miljardilla ihmisellä ei ole saatavillaan puhdasta vettä. Ilmaston-

Howdy fromTexas!”Minä olen Erica Adams Texasin Dallasista. Olen 24-vuotias ohjelmakoordinaattori ja liikun pai-kasta toiseen City-maasturillani. Asun yksin, mutta perheeseeni kuuluvat rakastavat vanhempani, sisarukseni ja heidän perheensä.Jos minulla olisi ylimääräistä rahaa, matkus-telisin enemmän. Rakastan yksinkertaisia asioi-ta arjessa. Kavereiden kanssa hengailu Texasin auringossa, musiikkia, sangriaa… Mikään ei vedä vertoja kesägrillailulle! Pitkät keskustelut tekevät minut myös onnelliseksi. n

25

muutos lisää veden kautta leviävien tautien esiintymistä. Lämmön ja kosteuden lisään-tyminen nostaa bakteerien, alkueläinten ja virusten lisääntymistahtia. Myös kuivuus pakottaa ihmiset käyttämään huonolaatui-sia vesilähteitä. Ilmastonmuutoksen aihe-uttaman vesipulan arvioidaan vaikuttavan tulevaisuudessa 75–250 miljoonaan ihmi-seen Afrikassa.


n USA 298,21 394,98n Tansania 38,33 66,84


(globaalia hehtaaria asukasta kohden)Vuosi 2003 n USA 9,6 n Tansania 0,7


Köyhyyden jalanjälki Köyhyyden jalanjälki

USA

9,6

Tansania

0,7

26

Vesipula voi olla myös osatekijänä tai jopa pääsyynä valtioiden välisissä konflikteissa. Vesiresurssien niukentuminen, halu suojau-tua kuivuuskausilta ja tarve turvata maata-louden vedensaanti pakottavat jotkut valtiot esimerkiksi jokien patoamiseen. Tällainen tilanne on omiaan lietsomaan konflikteja, jos valtioiden välit ovat jo entuudestaan tulehtu-neet. Esimerkiksi Israelin ja Palestiinan sekä Intian, Pakistanin ja Bangladeshin alueilla on ollut jo paljon vihamielisyyksiä pelkästään ve-den takia. 50 viime vuoden aikana maailmas-sa on puhjennut yli 450 suoranaisesti veteen liittynyttä vihamielistä kiistaa.

ElintarvikekriisiMaatalouden tuotannon volyymin kasvat-tamisessa ovat rajat alkaneet tulla vas-taan, mikä näkyy kärjistyvänä ruokakriisi-

nä. Maapallon pinta-alasta on jo niin suuri osa valjastettu maatalouden käyttöön, ettei osuutta ole enää juuri mahdollista lisätä vahingoittamatta ekosysteemejä lisää. Kun väestö kuitenkin jatkaa kasvuaan, näkyvät seuraukset ruoan niukkuutena ja kallis-tumisena. Maailman viljantuotanto ei ole viimeisen 7-8 vuoden aikana pystynyt vas-taamaan kulutukseen. Viljavarastot ovat nyt pienimmät 34 vuoteen. Vuosien 2005 ja 2007 välillä maissin hinta lähes kaksinkertaistui ja vehnän miltei kolminkertaistui.

Ruokakriisin aiheuttama elintarvikkeiden huikea hinnannousu on koetellut erityisesti kehitysmaita, joissa ruoka vie leijonanosan perheen tuloista. Hinnannousu on synnyt-tänyt verisiä levottomuuksia ja lisännyt ali-ravitsemusta. Useat maat ovat myös rajoit-taneet elintarvikkeiden vientiä kyetäkseen ruokkimaan oman väestönsä.

n Maailman vilja-aitaksi kutsuttu Yhdysvallat on alkanut suunnitella polttoaineeksi käytettävän viljan osuuden kaksinkertaistamista. Tämä tarkoittaa sitä, että kun vuonna 2006 viljasadosta käytettiin 16 pro-senttia etanolin valmistamiseksi, vuonna 2008 osuus olisi jo 30 prosenttia. Samalla kun Yhdysvallat ohjaa lisää viljaa polttoainetuotantoon, viljan maailmanmarkkinahinta on kohoamassa öljyn tasolle. Yhdysvalto-jen huonosti suunniteltu yritys vähentää maan riippuvuutta öljystä aiheuttaa ennenkuulumatonta epävar-muutta ruoan saannista, ja yhä suurempi joukko maailman valtioista joutuu pulaan.

Lähde: Lester R. Brown: Maailmantalous tarvitsee suunnanmuutoksen (2008). http://www.maailmantalous.net/

2000-2003

14,025 milj. USD

2004-2005

18,870 milj. USD

2006-2007

24,460 milj. USD

ENNUSTE2007-2008

33,113 milj. USD

Kasvua 236% viidessä vuodessa

n Ruoan hinta on nyt ennätyskorkealla samaan aikaan kun öljyn hinnan nousu on tuplannut ruoan rahtauskulut viimeisen vuoden aikana.

Lähde: Taloussanomat 8.4.2008

VILJAN TUONTIKUSTANNUSTEN KASVU

27

Oleellista olisi varmistaa, että peltopinta-ala tuottaa tarpeeksi viljaa ruoaksi, eikä esimerkiksi biopolttoaineita tai tupakan kaltaista hyödykettä viljeltäisi ihmisten ruo-katarpeiden kustannuksella.

Väestön kasvu lisää paineita ruoantuotan-non jatkuvaan kasvuun. Riittävien seksuaa-literveyspalveluiden tarjoaminen lieventäisi ongelmaa, sillä jos kaikilla, myös köyhillä, olisi saatavilla ehkäisyneuvontaa ja -väli-neitä, väestön lisääntyminen hidastuisi.

Ruokakriisi pahentaa hiv-epidemiaaHiv ja aids ovat jo itsessään suuri katastrofi. Vuoden 1981 jälkeen aidsiin on kuollut yli 25 miljoonaa ihmistä. Noin 33 miljoonaa ihmistä kantaa tällä hetkellä hi-virusta. Joissain Afri-kan maissa asukkaista useammalla kuin joka viidennellä on hiv-tartunta ja keskimääräinen elinikä on laskenut 47 vuoteen.

Varsinkin katastrofitilanteissa hiv-tartun-nan saaneet ovat erityisen heikossa ase-massa. Katastrofit raunioittavat terveyspal-veluita ja lääkehuoltoa. Sairaalle terveel-lisen ravinnon ja puhtaan veden puute on erityisen kohtalokasta, sillä aliravitsemus kiihdyttää hivin etenemistä.

Vuoden 2007 luonnonkatastrofit vaikutti-vat 201 miljoonan ihmisen elämään. Luku on 40 prosenttia suurempi kuin vuotta ai-emmin. Erityisen ankarasti katastrofit vai-kuttavat hiv-tartunnan saaneisiin ja aidsiin sairastuneisiin.

Terveydenhuollon romuttuminen katastro-fien yhteydessä ajaa hiv-positiiviset heikkoon asemaan juuri siksi, että he tarvitsevat lääk-keensä joka päivä. Kun lääkehuolto katkeaa, tauti etenee. Lisäksi lääkityksen katkeaminen voi johtaa vastustuskykyisten kantojen kehit-tymiseen.

Hiv-epidemia tulee valtioille kalliiksi. Tutki-musten mukaan maissa, joissa vähintään 15 prosenttia ihmisistä on saanut hiv-tartunnan, bruttokansantuotteen voi odottaa laskevan prosentilla vuosittain. Köyhyys on myös suurin syy tartuntojen leviämiselle. Maailmanpankin tutkimus 72 maasta osoitti alhaisten tulojen ja suurten tuloerojen olevan yhteydessä korkei-siin kansallisiin hiv-tartuntalukuihin. n

Hivin ja aidsin esiintyvyyden ja ruoka-avun tarpeen suhde joissain Afrikan maissa vuoden 2002 lopussa

Angola Lesotho

5 %

10 %

15 %

20 %

25 %

30 %

35 %

Malawi Mosambik Swazimaa Sambia Zimbabwe

40 %

45 %

50 %Hiv-positiivisten aikuisten osuus väestöstä %Ruoka-avun tarpeessa olevien osuus väestöstä %

Lähde: UNDP, FAO, NACR: Climate and HIV/AIDS: Hotspots analysis for Early Warning Rapid Response System http://www.fao.org/forestry/media/15532/0/0/, 2004.

” Maailman viljantuotanto

ei ole viimeisen 7-8 vuoden aikana pystynyt vastaamaan kulutukseen.

28

4 Seksuaalioikeuksien puuttuminen lisää köyhyyttä ja kuormittaa ympäristöäLaura Lipsanen

Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa ei voida sivuuttaa niitä ongel-mia, joita maailman kasvava väkiluku aiheuttaa. Vaikka väestö kasvaakin nopeimmin maissa, joissa kulutetaan kaikkein vähiten, luo kasvava väestö osaltaan paineita paitsi ruoantuotannon myös kulutushyödykkeiden tuotannon kasvattamiseen.

Kehitysmaiden vaurastuminen ja kasvavan väestön tarpeiden tyydyttäminen vaativat

runsaasti energiaa ja luonnonvaroja, joita köyhissä maissa kulutetaan huonolla hyö-tysuhteella. Energiaa tuotetaan useimmiten vanhanaikaisissa ja erittäin saastuttavissa hiilivoimaloissa tai muutoin tehottomilla me-netelmillä.

Pelkästään luonnonvarojen ja talouden nä-kökulmasta katsottuna Afrikka on tilantees-sa, jossa alati kasvava väestö tulee kulutta-maan enemmän kuin mitä maanosa pystyy tuottamaan. Tämä tekee nousun köyhyydes-tä entistä vaikeammaksi. 105 kehitysmaasta 64:ssä väestö on kasvanut nopeammin kuin ruoantuotanto. Suurin osa maailman vilje-lyskelpoisesta maasta on jo käytössä, eikä

maan tuottavuutta enää pystytä kovinkaan paljoa kasvattamaan.

Suuressa osassa hyvinvoivaa ja vaurasta maailmaa syntyvyys on laskenut jo sellaiselle tasolle, että näissä maissa ollaan huolissaan yhteiskunnallisen hyvinvoinnin jatkuvuudes-ta. Syntyvien lasten lukumäärä onkin laskus-sa kaikkialla maailmassa, paitsi suuressa osassa Saharan eteläpuolista Afrikkaa. Tällä alueella heikko väestön terveyden tila, kor-keat syntyvyysluvut, suuri kuolleisuus, hidas talouskasvu ja paheneva köyhyys kulkevat käsi kädessä.

Perinteisesti on ymmärretty, että talous-kasvu johtaa suoraan hyvinvoinnin kasvuun, lapsiluvun alenemiseen, lasten terveyden paranemiseen ja koulutustason kohenemi-

29

seen. Talouden, hyvinvoinnin ja väestönkehi-tyksen suhde on kuitenkin monimutkainen ja ristiriitainen.

Esimerkiksi Mosambikin bruttokansan-tuotteen kasvuprosentti on kolminkertainen Suomeen verrattuna, mutta kohentunut kansantalous ei ole välittynyt maan kansa-laisten hyvinvointiin ja syntyvyysluvut ovat edelleen korkeat. Etelä-Korea tarjoaa toi-senlaisen esimerkin: kokonaishedelmälli-syys lähti laskuun maan ollessa vielä köyhä. Tässä onnistuttiin muun muassa lisäämällä perhesuunnittelupalvelujen saatavuutta ja investoimalla koulutussektoriin. Perheiden lapsiluvun pieneneminen oli yksi tekijöistä, jotka nostivat maan Aasian taloustiikeriksi.

Ihmisoikeuksia polkevat pakkokeinot syn-tyvyyden laskemiseksi ovat tuttuja erityises-ti Kiinasta. On tosiasia, että Kiina onnistui siirtymään korkeista syntyvyysluvuista al-haisiin erittäin nopeasti. Tämä tapahtui kui-tenkin ulottamalla tehokkaita perhesuun-nittelupalveluita ”paljasjalkalääkäreineen” maaseudulle, muuttamalla asenteita pieniä

perheitä suosivaan suuntaan ja luomalla kattavan terveydenhuoltojärjestelmän. Vuo-desta 1979 lähtien toteutetun rangaistuk-sille ja painostukselle perustetun politiikan sekä sosiaaliturvan ja terveydenhuollon ra-pauttamisen tuloksina ovat olleet kasvavat perhekoot ja erityisesti poikien suosiminen.

Tasapainoinen väestönkehitys saavutetaan, jos seksuaalioikeudet toteutuvat. Tämä mer-kitsee sitä, että kaikilla yksilöillä ja pareilla on aito mahdollisuus tehdä itsenäisiä päätöksiä koskien omaa lisääntymistään ja seksuaa-lisuuttaan. Edellytyksenä kuitenkin on, että ihmisillä on sekä tietoa että välineitä suun-nitella lisääntymistään. Maailmanlaajuisesti suurin sukupolvi ihmiskunnan historiassa on pian seksuaalisesti aktiivisessa iässä. Suurin osa tästä sukupolvesta kuitenkin elää mais-sa, joissa kaikilla ei ole tarpeeksi tietoa siitä, miten suojautua ei-toivotulta raskaudelta. Vaikka tietoa on onnistuttu lisäämään, ei esimerkiksi kondomeja tai muita nykyaikai-sia ehkäisyvälineitä ole läheskään kaikkien saatavilla.


30

1 OIKEUS ELÄMÄÄNYhdenkään naisen hengen ei tulisi vaa-

rantua raskauden tai synnytyksen seuraukse-na, eikä sukupuoli saa vaarantaa yhdenkään lapsen henkeä.

2 OIKEUS VAPAUTEEN JA TURVALLISUUTEEN

Jokaisella yksilöllä on oikeus elää ilman pel-koa sukuelinten silpomisesta tai seksuaali-sesta hyväksikäytöstä. Kaikilla on myös oike-us nauttia seksuaalisuudestaan ilman ulko-puolista syyllistämistä tai painostusta.

3 OIKEUS TASA-ARVOON JA KAIKEN SYRJINNÄN

KIELTÄMINENKaikilla on yhtäläinen oikeus saada seksu-aaliterveyteen ja -oikeuksiin liittyvää tietoa ja palveluita. Yhtäkään naista ja tyttöä ei pidä syrjiä sukupuolen vuoksi.

4 OIKEUS YKSITYISYYTEENKaikkien seksuaaliterveyspalvelujen ja

niihin liittyvän neuvonnan tulee olla luotta-muksellisia. Kaikilla on oikeus itsenäisiin ehkäisyvalintoihin.

5 OIKEUS AJATTELUN- VAPAUTEEN

Oikeus ajattelun- ja sananvapauteen sukupuo-lielämää koskevissa asioissa kuuluu kaikille. Seksuaaliterveyteen liittyvän tiedon saantia ei saa rajoittaa omantunnonsyiden tai uskonnol-listen tekstien perusteella.

6 OIKEUS TIETOON JA KOULUTUKSEEN

Kaikilla ihmisillä on oikeus riittävään koulu-tukseen ja tietoon, jotta he voisivat tehdä seksuaali- ja lisääntymisterveyteensä liitty-vät päätökset tietoisesti ja omasta vapaasta tahdostaan.

7 OIKEUS PÄÄTTÄÄ NAIMISIINMENOSTA JA

PERHESUUNNITTELUSTAKaikilla on oikeus mennä naimisiin ja perus-taa perhe. Kaikilla on myös oikeus seksuaa-literveyspalveluihin.

8 OIKEUS PÄÄTTÄÄ LASTEN HANKINNASTA JA AJANKOHDASTA

Kaikilla ihmisillä on oikeus päättää milloin ja kuinka monta lasta he haluavat. Kaikilla on myös oikeus suojautua ei-toivotulta raskau-delta turvallisin ja luotettavin keinoin.

9 OIKEUS TERVEYDENHOITOONKaikilla, myös nuorilla, on oikeus korkea-

tasoisiin seksuaaliterveyspalveluihin, turval-liseen aborttiin, lapsettomuustutkimuksiin ja -hoitoon sekä sukupuolitautien hoitoon.

10 OIKEUS HYÖTYÄ LÄÄKE-TIETEEN KEHITTYMISESTÄ

Kaikilla on oikeus turvallisiin ja hyväksyttyihin lääketieteen kehittämiin hoitomenetelmiin. Myös saatavilla olevien menetelmien mahdol-lisista sivuvaikutuksista tulee saada tietoa.

11KOKOONTUMISOIKEUS JA OIKEUS POLIITTISEEN

OSALLISTUMISEENKaikilla on oikeus tehdä vaikuttamistyötä sek-suaalioikeuksien toteuttamiseksi ja vaikuttaa päätöksentekijöihin, jotta he asettaisivat sek-suaaliterveys- ja -oikeuskysymykset etusijalle.

12 OIKEUS OLLA JOUTUMATTA KIDUTUKSEN TAI

PAHOINPITELYN KOHTEEKSIKaikilla lapsilla on oikeus tulla suojelluksi seksuaaliselta hyväksikäytöltä, pahoinpite-lyltä, lapsiprostituutiolta ja käytöltä kaupalli-sessa pornografiassa. Kaikilla on oikeus tulla suojelluksi seksuaaliselta väkivallalta. n

SEKSUAALIOIKEUDET n Seksuaalioikeudet perustuvat Kansainvälisen perhesuunnittelujärjestöjen liiton (IPPF) laatimaan seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien peruskirjaan. Sen tavoitteena on edistää ja suojella näitä oikeuksia kaikissa yhteiskuntajärjestelmissä.

31

Köyhyys ei vähene pelkän BKT:n kasvun myötäKun edellytykset seksuaalioikeuksien toteutumisel-le taataan, ovat sen vaikutukset perhekokojen pie-nentymiseen, ei-toivottujen raskauksien ja aborttien määrän vähenemiseen valtavat. Pienempien perhei-den vanhemmilla on suuremmat mahdollisuudet pa-nostaa lastensa koulutukseen, ravitsemukseen ja terve-ydenhoitoon.

Tällä on puolestaan kerrannaisvaikutuksia yhteiskunnal-lisella tasolla, sillä syntyvyyden väheneminen on yksi osa-tekijä köyhyyden vähenemisessä. Talous voi kasvaa pel-kästään bruttokansantuotteella mitattuna, mutta tämä ei automaattisesti vähennä köyhyyttä, ellei köyhyyden vä-hentämiseen erikseen tietoisesti panosteta. Pienentyviä syntyvyyslukuja on yhteiskunnallisella tasolla osattava hyödyntää, jotta niillä olisi todellisia vaikutuksia köy-hyyden vähenemiseen. Sosiaalisten, poliittisten ja taloudellisten järjestelmien tulisikin tällöin panostaa muun muassa koulutukseen ja terveysjärjestelmien parantamiseen. n

¡Saludos de México!”Nimeni on Elsa Rico. Olen 55-vuotias ja työskentelen hiv ja aids -ohjelman sihteerinä Mexico Cityssä. Kuljen autolla.Perheeseeni kuuluu poikani, olen yksinhuoltaja. Jos minulla olisi enemmän rahaa, muuttaisin lähemmäs työpaikkaani ja poikani koulua. Hyvä kirja, ystävien tapaaminen ja rantalomat tekevät minut onnelliseksi. n

32

5 Miten köyhyyttä voidaan vähentää ekologisesti kestävällä tavalla?Outi Alanko-Kahiluoto

Maailmaa vaivaavat syvät ongelmat voidaan ratkaista vain, jos niitä tarkastellaan toisiinsa voimakkaasti liittyvinä ja toisistaan riippuvaisina ilmiöinä.

Talous on pitkään saanut nauttia erityis-asemaa ikään kuin muiden yhteiskunnan

järjestelmien ylä- tai ulkopuolella. Yhteis-kunnan hyvinvoinnin on ajateltu seuraavan talouskasvusta ja materiaalisesta vaurau-desta, minkä vuoksi muiden yhteiskunnan osa-alueiden tehtävä on ollut tukea talou-den kasvua. Näin esimerkiksi ekosysteemit ovat talouden näkökulmasta olleet pohjat-tomia raaka-ainevarastoja, joiden merkitys-tä ei ole tarvinnut sen enempää pohtia.

Talous onkin kasvanut. Maailman väes-tö on 1800-luvulta noin kuusinkertaistunut mutta tuotanto on yli 58-kertaistunut. Pel-kästään välillä 1900–2000 globaali taloudel-linen tuotanto 18-kertaistui ja oli 66 miljar-dia vuonna 2006.

1970-luvulta alkaen on kuitenkin nähty merkkejä tämän taloudellisen ajattelutavan kääntymisestä itseään vastaan. Ekosysteemit

ovat ylikuormittuneet ja niiden kyky tuottaa laadukkaita palveluita, esimerkiksi jätteiden kierrätystä ja raaka-aineita, on heikentynyt. Brittihallituksen ekonomisti Nicholas Stern onnistui vuonna 2007 julkaistussa nk. Ster-nin raportissaan kääntämään tämän kielelle, jota päättäjät puhuvat: sen mukaan hallitse-maton ilmastonmuutos voi nielaista maa-ilman kansantuotteesta jopa 20 prosenttia vuodessa, minkä vaikutus maailmantalou-teen olisi suurempi kuin 1930-luvun laman.

Lisäksi kasvanut vauraus on räikeän epäta-saisesti jakautunut. 40 prosenttia maailman väestöstä elää edelleen alle kahdella dolla-rilla päivässä. YK:n kehitysohjelma UNDP:n mukaan maailman viidensadan rikkaimman ihmisen yhteenlasketut kokonaistulot olivat samaa luokkaa kuin maailman köyhimmän 416 miljoonan ihmisen yhteenlasketut koko-naistulot.

33

Albert Einstein on sanonut: ”emme voi rat-kaista ongelmia ajattelemalla samalla tavoin kuin silloin, kun loimme niitä.” Niinpä län-simaisen taloustieteen ja kehitysajattelun perustavat käsitteet ja periaatteet onkin jouduttu kyseenalaistamaan ja ajattele-maan uudelleen. Mitä esimerkiksi on todel-linen kehitys? Millä mittareilla sitä voidaan


n Nepal 27,13 51,17n Iso Britannia 59,67 67,14


(globaalia hehtaaria asukasta kohden)Vuosi 2003 n Nepal 0,7 n Iso Britannia 5,6


Köyhyyden jalanjälki Köyhyyden jalanjälki Iso-Britannia

5,6

Nepal

0,7

mitata? Mikä on talouden tarkoitus? Miten köyhyyttä on mahdollista vähentää samalla, kun torjutaan ilmaston lämpenemistä ja so-peudutaan siihen?


34

1987: ”YHTEINEN TULEVAISUUTEMME”n Ympäristön suojelua, taloudellista kasvua ja kehitysyhteistyötä käsiteltiin yhtenä kokonaisuu-tena jo vuonna 1987 valmistuneessa Gro Harlem Brundtlandin johtamassa, YK:n alaisessa ympäris-tön ja kehityksen maailmankomission raportissa ”Yhteinen tulevaisuutemme”. Raportissa esiteltiin jo kliseeksi muodostunut kestävän kehityksen määritelmä: ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken väestön tarpeet vaaranta-matta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyt-tää omat tarpeensa.”

Virstanpylväitä kestävän kehityksen tiellä

1992: RION JULISTUSn Valtavirtaa kestävän kehityksen ajatuksesta tuli vuonna 1992 Rio de Janeirossa järjestetyn YK:n ym-päristö- ja kehityskonferenssin myötä. Rion konfe-renssissa laadittiin sopimus siitä, että taloudellinen ja sosiaalinen kehitys sovitetaan luonnonvarojen sallimiin puitteisiin ja hyväksyttiin niin kutsuttu Rion julistus. Julistuksessa on 27 periaatetta, muun muassa ympäristönäkökohtien huomioiminen kai-kessa kehityksessä. Lisäksi Riossa muun muassa sovittiin metsien käyttöä, suojelua ja kestävää kehittämistä koskevat periaatteet, allekirjoitettiin biologisen monimuotoisuuden suojelua koskeva sopimus, allekirjoitettiin ilmastonmuutosta kos-keva puitesopimus ja päätettiin aloittaa aavikoitu-misen estämistä koskevat sopimusneuvottelut.

Muun muassa näihin kysymyksiin tarjot-tuja vastauksia pohditaan tässä luvussa. Luvun keskeisenä teemana on se, miten köyhyyttä voitaisiin poistaa ekologisesti kes-tävällä tavalla.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on ehto inhimilliselle kehitykselle Maailman köyhimmät maat eivät tuota juu-ri lainkaan päästöjä, mutta arvellaan, että ilmastonmuutos iskee juuri niihin voimak-kaimmin. Tämä johtuu yhtäältä niiden maan-tieteellisestä sijainnista lämpimillä leveysas-teilla, mutta hyvin suurelta osin myös niiden huonosta kyvystä sopeutua. Sopeutumista haittaavat niiden jo valmiiksi vakavat ongel-mat, kuten äärimmäinen köyhyys.

35

1997: KIOTON SOPIMUSn Riosta sai alkunsa kansainvälisten ilmasto- ja kehityskonferenssien virta. Kärjistyneen ilmasto-katastrofin myötä eniten huomiota on viime aikoina saanut Riossa alkunsa saanut ilmastonmuutoksen puitesopimus ja sen täsmennykseksi vuonna 1997 syntynyt Kioton sopimus (tai Kioton pöytäkirja).

n Kioton pöytäkirja velvoittaa kehittyneitä maita vähentämään kuuden kasvihuonekaasun päästö-jä yhteensä 5,2 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosina 2008–2012. Tämä sitova yleisvelvoite on jaettu maakohtaisiksi velvoitteiksi, jotka ovat erisuuruisia eri maissa.

n Ne maat, joita päästöjen vähennysvelvoitteet kos-kevat, on lueteltu Kioton pöytäkirjan B-liitteessä. Yhdysvallat on ilmoittanut jättäytyvänsä pöytäkirjan ulkopuolelle, joten alkuperäistä 5,2 prosentin vä-hennystavoitetta ei saavutettane. Pöytäkirja ei aseta kehitysmaille sitovia päästövähennysvelvoitteita.

KOHTI TULEVAAn Kehittyneet maat ovat pitkälti vastuussa nykyi-sistä päästöistä ja niillä on vaurautta toimia pääs-töjen rajoittamiseksi, minkä vuoksi on vain oikein, että ne kantavat päävastuun. Nykytiedon valossa näyttää kuitenkin selvältä, että ilmastonmuutok-sen hillitseminen edellyttää päästöjen rajoittamis-ta myös kehittyvissä maissa lähivuosikymmeninä.

n Eurooppalaiset tutkimuslaitokset ovat esittäneet uuden ilmastosopimuksen pohjaksi mallia, jossa tavoitteet kiristyisivät vaurastumisen myötä. Täl-löin köyhimmät maat keskittyisivät ensisijaisesti parantamaan valmiuksiaan sopeutua ilmastonmuu-tokseen, teollistuvat maat pyrkisivät rajoittamaan päästöjään. Ensimmäiseksi sitovia päästövähennys-tavoitteita on Kioton jälkeiseen ilmastosopimukseen kaavailtu jo kehitysmaiden leiristä irtaantuneille siirtymätalouksille, kuten Brasilialle, Intialle ja Kii-nalle. Nämä asteittain kiristyvät velvoitteet ovat myös EU:n neuvottelutavoite, jonka Eurooppa-neuvosto on hyväksynyt.

” Maailman väestö on 1800-luvulta noin

kuusinkertaistunut mutta tuotanto on yli 58-kertaistunut.


36

YK:n kehitysohjelma UNDP on laatinut nel-jän kohdan listan asioista, joihin kehitysmais-sa tulisi panostaa ilmastonmuutokseen so-peutumisessa. Kansainvälinen yhteistyö köy-himpien maiden sopeutumisen tueksi voidaan nähdä osana köyhyyden vastaista taistelua ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen tulisi ot-taa osaksi kaikkea kehitysyhteistyötä.

Informaatio. Tieto on valtaa myös ilmaston-muutokseen sopeutumisessa. Kehitysmail-ta puuttuu tarvittavaa tietoa ja teknologiaa sääilmiöiden mittaukseen ja riskien enna-koimiseen. Esimerkiksi Ranskan investoinnit meteorologiseen järjestelmäänsä ovat noin 388 miljoonaa dollaria vuosittain, kun Saha-ran eteläpuolisessa Afrikassa sijaitsevassa Malawissa vastaava summa on alle miljoona dollaria. Kuitenkin juuri köyhissä maissa lä-hes koko väestö työskentelee maataloudes-sa, jonka harjoittamisen kannalta tieto sää-oloista olisi ensiarvoisen tärkeää.

Infrastruktuuri. Riskien ennakoiminen on kannattavampaa kuin tuhojen korjaaminen jälkeenpäin. Yhdysvaltalaistutkimuksen mu-kaan kehitysmaissa yksi riskien torjuntaan sijoitettu dollari säästää seitsemän dollaria tuhojen korjaamisessa. Köyhimmille ihmisil-le erityisesti vesivarojen hallintaan liittyvän infrastruktuurin rakentaminen voi olla todel-la tärkeää. Esimerkiksi Saharan eteläpuoli-sessa Afrikassa 90 prosenttia maataloudesta

on voimakkaan haihtumisen ja kastelujär-jestelmien kehittymättömyyden takia erittäin riippuvainen sademääristä. Kun ilmaston-muutos uhkaa vähentää sateita, olisi kas-telu- ja sadeveden talteenottomenetelmi-en kehittäminen näillä alueilla erityisen tärkeää.

Sosiaalinen suojelu ja vakuutukset. Va-kuutukset ovat kehitysmaissa harvinaisia ja sosiaaliturvajärjestelmät olemattomia. Niinpä mikä tahansa katastrofi, kuten tulva, kuivuus tai myrsky jättää helposti kauas-kantoiset jäljet köyhien ihmisten elämään ja kääntää kehityksen suunnan taaksepäin. UNDP esittää raportissaan neljä tapaa, joil-la vakuutuksia voitaisiin järjestää kehitys-maiden köyhille:

Julkiset työllistämisohjelmat. • Oikeus työhön toimeentulon takaajana ei ole kehitysmaissa itsestäänselvyys. Esimer-kiksi Intian Maharastrassa on saatu hyviä tuloksia ohjelmalla, jossa valtion toimesta taattiin maaseudun köyhille viljelijöille sadan päivän ajaksi työtä ja toimeentulo.

Ehdolliset rahansiirrot. • Meksikossa on kokeiltu menestyksekkäästi rahan siir-toja köyhimpien maakuntien asukkaille sillä ehdolla, että he eivät ota lapsiaan pois koulusta.

” Minun kylässäni kuivuus tappoi sadon. Ihmisiä ja karjaa kuolee. Ruokaa ei ole enää. Maasta on

tullut autiomaa.”Kamdoun Nouayou, 11 vuotta, Kamerun (UNICEF: Climate Change and Children)

37

Kriiseihin liittyvät tuotantovälineiden • siirrot. Kun kriisi kohtaa köyhää maanvil-jelijää, on hänelle usein enemmän apua uusista tuotantovälineistä kuten sieme-nistä, työkaluista ja lannoitteista kuin ra-hasta. Esimerkiksi Malawissa, huonona satovuonna 2005, maan hallitus myi yksi-tyisten rahoittajien tuella viljelijöille lan-noitteita tuettuun hintaan. Tulokset olivat hyviä.

Instituutioita riskien hallintaan• . Esi-merkiksi meteorologisen järjestelmän ja erilaisten säävaroitusjärjestelmien kehit-täminen voi merkittävästi helpottaa sää-katastrofeihin varautumista. Tosin tiedon tulee myös kulkea mittausasemilta ihmi-sille: esimerkiksi Myanmarissa keväällä 2008 varoitusjärjestelmät rekisteröivät hyökyaallon tulon, mutta tieto ei koskaan tavoittanut suurinta osaa ihmisistä.

Kehitysyhteistyön uudet innovaatiot

Kansainvälinen yhteisö sitoutui 2000-luvun alussa pidetyissä kehityskonferensseissa nostamaan kehitysavun tason 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Euroopan unioni ja G8-maat lupautuivat tuplaamaan apunsa ke-hitysmaille vuoteen 2010 mennessä. Tulok-set ovat kuitenkin olleet huonoja: esimerkiksi

vuonna 2006 kehitysapumäärärahat jopa las-kivat 2-5 prosentilla.

YK:n kehitysohjelma UNDP esittää inhi-millisen kehityksen raportissaan myös huo-lensa siitä, ettei kansainvälinen yhteistyö köyhimpien maiden sopeutumisen tueksi ole lähtenyt tarpeeksi tehokkaasti liikkeel-le eikä sitä ole kehitetty osana laajempaa köyhyyden vähentämisstrategiaa. Järjestön mukaan YK:n ilmastosopimuksen alainen rahoitus oli vuoden 2007 puoleenväliin men-nessä noin 26 miljoonaa dollaria – suun-nilleen saman verran, kuin Iso-Britannia käyttää viikossa tulvien torjuntaan. Tarkoi-tuksena on nostaa rahoituksen taso noin 280 miljoonaan dollariin. UNDP:n mukaan tämä on kuitenkin rankkaa alibudjetointia. Sen mukaan köyhimpien maiden sopeutu-miseen tarvitaan vuoteen 2015 mennessä noin 86 miljardia dollaria. Tämä tarkoittai-si noin 0,2 prosenttia kehittyneiden maiden bruttokansantuotteesta.

” Riskien ennakoiminen on kannattavampaa

kuin tuhojen korjaaminen jälkeenpäin.


38

Kehitysmäärärahojen systemaattisen jäl-keenjääneisyyden takia kansainvälisillä fooru-meilla on alettu miettiä vaihtoehtoisia tapoja kehitysyhteistyön rahoittamiseksi. Esimerkik-si Monterreyn kehitysrahoituskonferenssissa vuonna 2002 sovittiin monenkeskisesti, että selvitetään niin kutsuttujen innovatiivisten kehitysrahoituksen lähteiden käyttöönot-to. Viime vuosina työtä on jatkettu Ranskan aloitteesta perustetussa 40 maan ryhmässä, joka pyrkii edistämään erilaisten ”solidaari-suusmaksujen”, esimerkiksi lentomaksun ja kansainvälisen lääkkeiden ostoon tarkoitetun rahoitusmekanismin toimeenpanoa. Muiksi uusiksi kehitysrahoituksen lähteiksi on ehdo-tettu esimerkiksi erilaisia ympäristöveroja ja valuutanvaihtoveroa.

Innovatiivisten kehitysrahoituksen lähtei-den selvittäminen voidaan nähdä yrityksenä viedä kehitysyhteistyö uudelle aikakaudelle. Kehitysyhteistyön tulee olla vuorovaikutteis-ta ja tapahtua siten, että rikkaat ja köyhät maat yhteistyössä edistävät yhtaikaa inhimil-listä, taloudellista, sosiaalista ja ekologista kehitystä.

Puhtaan teknologian ja tiedon siirto kehit-tyneistä maista kehitysmaihin sekä erilaisten sovellusten suunnitteleminen yhteistyössä on merkittävässä roolissa sekä inhimillisen

kehityksen edistämisessä että ilmastonmuu-tokseen sopeutumisessa kehitysmaissa.

Nykyisin voimassa olevan YK:n ilmastosopi-muksen Kioton pöytäkirjan puitteissa on alettu toteuttaa niin kutsuttuja joustomekanismeja. Ne ovat eräänlaista globaalia päästökauppaa, jossa rikas maa voi kompensoida omia pääs-töjään rahoittamalla puhtaan teknologian hankkeita köyhässä maassa. Puhtaan kehi-tyksen mekanismilla (Clean Development Mechanism) rahoitettujen hankkeiden määrä on kasvanut tasaisesti ja YK arvioi, että pääs-tökaupan rahavirrat teollisuusmaista kehitys-maihin voivat kasvaa tulevina vuosikymmeni-nä jopa sataan miljardiin dollariin vuodessa.

Vuonna 2001 Kioton sopimuspuolet so-pivat, että päästötavoitteita voi täydentää myös lisäämällä hiilinieluja esimerkiksi uudelleenmetsittämisellä ja metsätuho-jen estämisellä. Metsätuhoja estämällä on mahdollista saavuttaa kaksoishyötyjä sanan parhaassa merkityksessä, sillä metsillä on valtava merkitys alueen asukkaiden elin-keinoille ja korvaamaton merkitys hiilen si-tojana. On vaikea löytää metsien hakkuuta lyhytnäköisempää toimintaa. UNDP arvioi, että pelkästään taloudellisilla mittareilla mitattuna puun arvo hakattuna on noin yksi kymmenesosa sen arvosta hiilen sitojana.

39

Matkalla kestävään talouteen

Perinteinen kehitysyhteistyö on yhä tärkeää ja sen määrärahoja tulee lisätä. Maailmalla vallitsee kuitenkin yhä suurempi yhteisym-märrys siitä, etteivät köyhyyden poistamiseen ja ekokatastrofin ehkäisemiseen riitä enää konstit, jotka rajoittuvat toimimaan vanhan talousjärjestelmän puitteissa. On siirryttävä uuteen, aidosti kestävälle pohjalle ra-kentuvaan talousjärjestelmään.

Hahmotelmia uuden talousjär-jestelmän periaatteiksi on esitetty esimerkiksi Worldwatch-instituu-tin viimeisimmässä Maailman tila -raportissa. Ekologisesti kestävä talous rakentuu ajatukselle, että talous on ekosysteemeistä muo-dostuvan luonnonjärjestelmän alajärjestelmä, jonka tulee toimia omien rajojensa puitteissa.

Seuraavassa esitellään muu-tamia periaatteita, jotka voisivat olla keskeisiä uudessa ekologi-sesti ja sosiaalisesti kestävässä talousjärjestelmässä.

Greetings from London!

”Olen Tessa Oksanen, 34-vuotias valokuvaaja Lontoon Forest Hillistä. Asun yhdessä mie-heni Richardin, 3-vuotiaan poikamme Emilin sekä kolmejalkaisen koiramme Rufuksen kanssa. Liikkuessani paikasta toiseen käytän jalkojani! Pyöräily on nopein tapa liikkua Lontoossa, joten senkin olen aloittanut. Keskustaan mennessä käytän julkisia liikennevälineitä, ja työssäni joskus joudun käyttämään myös autoa.Tällä hetkellä haaveilen saunasta. Perheeni ja ystävät tekevät minut onnelliseksi. Arkielämän pienet ilot, kuten nähdä, miten Emil nauttii uusien asioiden oppimisesta tai perheen yhteiset

retket, ovat elämäni kohokohtia. Myös ystäväni ovat minulle kullanarvoisia. n

40

BRUTTOKANSANTUOTE

Tähän asti talouskasvun on ajateltu olevan pitkälti sama asia kuin kehitys. Talouskasvun ja siten kehityksen mittarina on pidetty bruttokansantuotetta. Bruttokansantuotteen kasvu kertoo kiistatta jotakin materiaalisen hyvinvoin-nin lisääntymisestä. Mutta BKT kasvaa myös silloin, jos aseteollisuutta kas-vatetaan, kun taas sitä eivät kasvata vapaaehtoistyö tai vanhemmuus, jotka kuitenkin lisäävät hyvinvointia.

Viime vuosikymmeninä bruttokansantuotteen kyky kertoa todellisen hyvin-voinnin kasvusta onkin kyseenalaistettu. Tutkijat ovat koettaneet jo 1970-luvulta alkaen kehittää mittareita, jotka mittaisivat hyvinvoinnin eri puolia: ekologista, sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia. Myös talouden tarkoitus on kyseenalais-tettu: talouden tulee tuottaa todellista kehitystä, ihmisten ja muun luonnon kes-tävää hyvinvointia, eikä vain määrällistä kasvua.

Maiden talouksien vertailuun käytetään useimmin bruttokansantuloa (BKTL). Bruttokansantulo on parempi mittari kuin bruttokansantuote, kos-ka siihen lasketaan mukaan ulkomailta saadut ja ulkomaille maksetut tulot. BKTL kuvaa maan tuloja BKT:n kuvatessa maan tuotannon arvoa.

BRUTTOKANSANTULO (BKTL/ASUKAS)

Todellisen kehityksen mittarit

MaaVuonna 2005

BKTL /asukas USD

Suomi: 37 530Intia: 730Malawi: 160

Lähde: Suomen ulkoasianministeriö: http://global.finland.fi/

41

AIDON KEHITYKSEN MITTARI GPIWorldwatch-instituutin mukaan kattavin vihreän kansantalouden tilinpidon mit-tari on niin kutsuttu aidon kehityksen mittari, GPI (Genuine Progress Indicator). GPI:n lähtökohtana on kulutus, kuten BKT:nkin, mutta se säätää kulutuksen arvoa ylöspäin arvioimalla vaikkapa vanhemmuuden tai vapaaehtoistyön arvoa kansantaloudelle, tai alaspäin vähentämällä siitä vaikkapa ympäristötuhojen tai tulojen epätasa-arvoisen jakautumisen kustannukset.

Tutkijat ovat havainneet, että monissa länsimaissa kuilu BKT:n ja GPI:n vä-lillä alkoi 1970-luvulta alkaen kasvaa. Tällöin talouskasvu saavutti siis näillä mittareilla mitattuna lakipisteen, jonka jälkeinen kasvu ei enää tuottanut to-dellisen hyvinvoinnin lisääntymistä.

INHIMILLISEN KEHITYKSEN INDEKSI HDIToinen esimerkki mittarista, jolla pyritään mittaamaan kokonaisvaltaisen hy-vinvoinnin lisääntymistä, on YK:n inhimillisen kehityksen indeksi, HDI (Hu-man Development Indicator). Indeksi ottaa huomioon odotettavissa olevan elinajan, lukutaidon, koulutuksen ja elintason. Sen tavoitteena on tarjota vertailukelpoinen inhimillisen kehityksen mittari eri maiden välille ja kuvata, kuinka hyvän elämän laadun maat pystyvät tarjoamaan asukkailleen.

YK:N INHIMILLISEN KEHITYKSEN INDEKSI HDI-ARVO VUONNA 2005

Maa HDI Elinajanodote(vuosia)

Koulun aloittaa(%) kouluikäisistä

Ostovoima-korjattuBKTL/asukas USD

Suomi 0,952 78,9 100,0 32,153Intia 0,619 63,7 63,8 3,452Malawi 0,437 46,3 63,1 667

Lähde: UNDP: Human Development Report: 2007/2008 http://hdr.undp.org/en/reports/global/hdr2007-2008/

Kuvat: Elina Korhonen

42

EKOLOGINEN JALANJÄLKIToisaalta erittäin käytetty kestävän kehityksen mittari on tullut ekologisesta jalanjäljestä. Se mittaa luontopääoman hupenemista eli sitä, kuinka paljon ekologisesti tuottavaa maata tarvitaan ylläpitämään nykyisenkaltaista kulu-tustasoa. Tällä hetkellä ihmiskunnan ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biologisen uudistumiskyvyn 25 prosentilla.

EKOLOGINEN JALANJÄLKI VUONNA 2003

Maa Intia Malawi Suomi

0,6 0,8 7,6

ONNELLINEN PLANEETTA HPIOnnellisen planeetan -indeksi (Happy Planet Index, HPI) mittaa kansan hy-vinvointia suhteessa maan ekotehokkuuteen. Ihmisten itse arvioimat tyyty-väisyyspisteet kerrotaan kansan keskimääräisellä elinajanodotteella ja saa-tu tulo jaetaan maan ekologisella jalanjäljellä.

HPI-mittarin on laatinut itsenäinen brittiläinen ajatushautomo Nef (New economics foundation), joka on erikoistunut valtavirrasta poikkeavaan ajat-teluun taloudesta, ympäristöstä ja hyvinvoinnista.

ONNELLINEN PLANEETTA -INDEKSI: maiden vertailu keskenään ja indeksiluku vuonna 2006

Lähde: Global Footprint Network: http://www.footprintnetwork.org

Todellisen kehityksen mittarit

Lähde: http://www.happyplanetindex.org

Maa HPI sija

Intia 48,7 62. sija

Suomi 26,7 123. sija

Malawi 37,4 162. sija

Kuva

: Elin

a Ko

rhon

en

43

Talouden mittakaava paikallisemmaksiMaailmantalouden fyysisen mittakaavan kasvu on epäilemättä tuottanut maapallolle vaurautta ja rauhaa. Sillä on kuitenkin ollut myös merkittä-viä negatiivisia vaikutuksia ympäristön terveyteen ja vaurauden jakautumiseen maapallolla.

Maailmantalouden jatkuva kasvu on ensinnäkin johtanut luonnon riistoon. Ihminen on käyttänyt hyväkseen liikaa niin kutsuttua uusiutumaton-ta luontopääomaa. Sen sijaan että olisi tyydyt-ty luonnon tarjoamiin raaka-aineisiin, niitä on pyritty tuottamaan lisää ja tehokkaammin esi-merkiksi geenimanipulaation avulla.

Ruoan ja energian kysyntä ihmiskunnan ku-lutukseen on kasvanut, minkä seurauksena on tuhottu kokonaisia ekosysteemejä. Esimerkiksi lihan- ja kalansyöntiin liittyy eettisten ja eläin-suojelullisten ongelmien lisäksi tuotannon mitta-kaavan paisuminen kohtuuttomaksi. Vuonna 2006 tuotettiin neljä kertaa enemmän lihaa kuin vuonna 1961. Kaloja ja äyriäisiä kalastettiin vuonna 2005 kah-deksan kertaa enemmän kuin vuonna 1950. Tällainen kehitys uhkaa maaperän ja vesien tuottavuutta ja hei-kentää geneettistä monimuotoisuutta.


n Yh. Arabiemiirikunnat 4,50 9,06n Afganistan 29,86 97,32

Yhdistyneet Arabiemiirikunnat

11.9


(globaalia hehtaaria asukasta kohden)Vuosi 2003 n Yh. Arabiemiirikunnat 11,9 n Afganistan 0,1



Afganistan

0,1

44

Geenimanipulaatio ei ratkaise aliravitsemusta Suvi Arapkirli

Kehitysmaissa gm-lajikkeita vaivaavat samat perustavanlaatuiset, ratkaisemattomat ongelmat kuin länsimaissa. Gm-kasvit saastut-

tavat tavanomaisia ja luomusatoja, sillä siitepölyn kulkeutumista tuulen tai hyönteisten mukana ei voida estää. Esimerkiksi gm-kasveihin lisätty vastustuskyky rikkakasvimyrkyille saattaa siirtyä villeihin rikkaruohoi-hin. Geenimanipulaatio voi myös lisätä, ei vähentää, maatalouskemikaa-lien käyttöä. Gm-tekniikan on nähty aiheuttavan ennalta arvaamattomia muutoksia kasveissa, eikä gm-ravinnon terveysvaikutuksia ihmisiin seu-rata järjestelmällisesti missään.

Kehitysmaissa geenimanipulointiin liittyvät vahvasti ylikansallisten yritysten toiminnan aiheuttamat ongelmat. Gm-siemenet ovat 10–30 prosenttia tavallisia siemeniä kalliimpia ja ostaja voi joutua hankkimaan myös saman yhtiön kalliita torjunta-aineita, mikä suosii suurtilallisia.

Intialainen tutkija ja aktivisti, Vandana Shiva on kiteyttänyt geenima-nipuloidun puuvillan vaikutukset maassaan näin: ”kokonaisia satoja on menetetty, ja onnekkaimmat ovat saaneet satoja vain viidenneksen sii-tä, mitä Monsanto-yhtiö oli markkinoinut. Viljelyn korkeat kustannukset ja alhaiset tuotot ovat velkaannuttaneet intialaiset talonpojat pahoin. Yli 40 000 intialaisviljelijää on tehnyt itsemurhan kymmenen viimeksi kulu-neen vuoden aikana. Viime satokaudella Andhra Pradeshissa ja Maha-rashtrassa itsemurhan tehneistä viljelijöistä yli 90 prosenttia oli kylvänyt pelloilleen gm-puuvillaa.”

Viime vuosina Intiasta on alkanut kuulua säännöllisesti uutisia myös siitä, että geenimanipuloitu puuvilla sairastuttaa eläimiä ja ihmisiä. n

Kirjoittaja on toimittaja ja filosofian.

45

Tehotuotannon ongelmat liittyvät myös maatalouteen. Kun yhä suurempi osa maa-pallon pinta-alasta on valjastettu ruoan, re-hun, kauppakasvien ja nyt myös polttoaineen tuotantoon, uhkaa maaperän tuottavuus ja monimuotoisuus heikentyä.

Ratkaisuna paikallistalous?Maailmanpankki onkin ennustanut, että siir-tyminen takaisin paikallistalouteen on eräs 2000-luvun tärkeimpiä kehitystrendejä. Maa-ilman tila -raportin mukaan siirtyminen pai-kallistalouteen on prosessi, jossa jokin alue – yhteisö, kunta, seutu tai kaupunki – vähentää riippuvuuttaan maailmantaloudesta panos-tamalla oman alueensa resursseihin.

Paikallisempaan talouteen siirtyminen oli-si kenties järkevää aloittaa juuri ruoantuo-tannosta. Nykyisenkaltainen globaali maa-taloustuotantojärjestelmä sisältää monia maalaisjärjellä käsitettävissä olevia epäkoh-tia, jotka liittyvät nimenomaan maailman-talouden kasvuun ja keskinäisriippuvuuden lisääntymiseen. Mitä järkeä on esimerkiksi siinä, että niin Suomessa kuin Ugandassakin paikalliset viljelijät ovat vaarassa menettää elinkeinonsa kun samaan aikaan ihmiset syövät maailman toiselta laidalta laivoilla ja lentokoneilla rahdattua suurten yhtiöiden plantaaseilla tehotuotettua ruokaa?

Joissain tapauksissa maataloustuotteiden kansainvälinen kauppa voi jopa vähentää ekosysteemien rasitusta. Näin voi olla esi-merkiksi silloin, kun sateisilta seuduilta kul-

jetetaan vesi-intensiivisiä tuotteita kuiville seuduille. Toisaalta ruoan pakkaaminen, kul-jettaminen ja varastointi syövät aina energiaa ja aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä.

Kehitysmaissa on tavallista, että jopa 90 prosenttia ihmisistä työskentelee maata-loudessa, mistä huolimatta kehitysmaissa asuu lähes miljardi aliravittua. Eräs suuri syy tähän on se, että kauppasopimuksin kehi-tysmaiden viljelijöille on tehty kannattavam-maksi tuottaa ruokaa vientiin kuin itselleen ja lähiympäristölleen.

Sopimusjärjestelmiä palvelemaan yhteistä hyvää»On vaikea käsittää, että ihmisarvoisen elä-män ja toivottoman kurjuuden välinen ero voi olla vain euro päivässä. Sitä euroa on silti yleen-sä mahdoton hankkia»

Muhammad Yunus, nobelisti, mikroluottoja antavan Grameen Bankin perustaja.

Tulevien vuosien suuri haaste on saada aikaan sopimusjärjestelmä, joka keskittyi-si aiempaa enemmän palvelemaan yhteistä hyvää sen sijaan, että valvoisi tiettyjen vah-vojen kansallisvaltioiden etua. Ilmastokata-strofi voi osoittautua yhteiseksi uhaksi, joka pakottaa ihmiset havaitsemaan keskinäisen riippuvaisuutensa ja puhaltamaan yhteen hiileen – tai sitten ei. Varmaa on kuitenkin, että ilmastotuho koituu kaikkien makset-tavaksi tavalla tai toisella, jos järjestelmän perusteita ei muuteta aidosti kestävämpään

” ... kauppasopimuksin kehitysmaiden viljelijöille on tehty kannattavammaksi tuottaa ruokaa vientiin kuin

itselleen ja lähiympäristölleen.

46

suuntaan. Luonnonvarojen ja resurssien yhteisomistusta on väläytelty tavaksi, jolla voitaisiin muuttaa talousjärjestelmän mitta-kaavaa paikallisemmaksi ja vähentää suur-yhtiöiden valtaa.

Ekologisten kustannusten lisääminen hintaanEkosysteemien arvo on mittaamaton. Ny-kymuotoisen taloudellisen järjestelmän suurimpia virheitä onkin, ettei se tunnis-ta ekosysteemien arvoa eikä sisällytä sitä tuotteiden ja palvelujen hintaan. Luonnon arvon mittaaminen ei ole helppoa, mikä on vaikeuttanut sen huomioimista liike-elämän ja hallitusten päätöksenteossa. Mutta kun ekosysteemit ja niiden tuottamat palvelut on nähty käytännössä arvottomina, niitä on ollut liian helppo hyväksikäyttää. Lisäksi käytössä olevat taloudelliset mittarit, kuten brutto-kansantuote, antavat luontopääoman kulut-tamisesta virheellisiä signaaleja: kun suon päälle rakennetaan kauppakeskus, brutto-kansantuote todennäköisesti kasvaa.

Kestävässä taloudessa ekosysteemeil-lä ja niiden tarjoamilla palveluilla on hinta. Ekosysteemipalveluista maksamisen tarkoi-tuksena on luoda markkinalähtöinen meka-nismi, joka kannustaisi luonnonsuojeluun

esimerkiksi päästöoikeuksia myymällä, eko-merkinnöillä tai verojen kaltaisilla julkisilla maksujärjestelmillä.

Inhimillisen kehityksen ja ekologisten kus-tannusten suhde on monimutkainen. Köyhien maiden hallituksilla saattaa olla halu edistää talouskasvua ja ihmisten elintason nousua subventoimalla näille halpaa energiaa. Täl-löin ekologisista kustannuksista ei makseta, mikä kannustaa energian tuhlailevaan käyt-töön ja voi puolestaan johtaa vakaviin ympä-ristötuhoihin. Muun muassa Kiinassa paini-taan tämänkaltaisten ongelmien kanssa.

Yhteisomistus ja yhteisöjen voimavarojen hyödyntäminenValtioiden kyvyttömyys resurssien kannatta-vaan ja tehokkaaseen hallintaan ja yksityis-ten markkinoiden taloudellinen laskelmointi on luonut tarpeen omistusmuodolle, joka sijoittuu julkisen ja yksityisen väliin. Yhteis-omistuksesta on kaavailtu kestävän talouden omistusmuotoa, jossa ekologinen ja sosiaa-linen kestävyys yhdistyisi taloudelliseen kan-nattavuuteen.

Esimerkkejä yhteisomistuksesta ovat kastelujärjestelmät, joita on käytössä esi-merkiksi Balilla ja Filippiineillä. Nämä kas-telujärjestelmät perustuvat sosiaalisille ver-

47

kostoille, jotka yhdessä hallinnoivat alueella käytössä olevia vesivaroja niin, että vettä riit-tää kaikille tarpeensa mukaan. Länsimaissa käytössä olevia ”yhteismaita” ovat esimer-kiksi kaupunkien yhteispuutarhat tai Alppien rinteiden laidunmaajärjestelyt.

Toinen yhteisomistuksen keskeisistä piir-teistä liittyy aikaan. Yksityisomistuksen kriti-soijat ovat sanoneet, että yksityisomistus on välttämättä lyhytnäköistä, koska se perustuu tarpeeseen pitää rahoittajat ja sijoittajat tyy-tyväisinä lyhyen aikavälin voitoilla. Yhteis-omistus sen sijaan perustuu enemmänkin resurssien hoitamiselle ja säilyttämiselle kuin niiden ”tulouttamiselle”.

Yhteisöt mukaan kehitysyhteistyöhönMyös kehitysyhteistyön saralla on havahduttu siihen, miten tärkeää on antaa ihmisille itsel-leen omistus- ja hallinnointioikeus oman alu-eensa resursseihin. On alettu ymmärtää, että suurin voimavara köyhyyden ja siitä johtuvien ympäristöongelmien poistamisessa ovat köy-

hät itse – kun heille vain annetaan mahdolli-suus omistaa itse omaan elämäänsä vaikutta-vat luonnonvarat. Yhteisövetoisuus on noussut kehitysyhteistyön uudeksi paradigmaksi.

Yhteisölähtöisyyttä on köyhyydenvähentä-mistyön yhteydessä myös kritisoitu. On sa-nottu, että yhteisöhankkeet ovat liian pieni-muotoisia, lyhytjänteisiä, kapeita, rajallisia tai pinnallisia. Ongelmat eivät aina ole yhteisössä itsessään, vaan laajemmissa rakenteissa, joi-hin on välttämätöntä puuttua, mikäli aiotaan saada aikaan todellista muutosta.

Köyhyyden vähentäminen yhtaikaa ilmas-tonmuutoksen torjumisen kanssa edellyttää ahtaasta aikaperspektiivistä luopumista ja yhteisyyden tunteen ulottamista tulevaisuu-teen: meidän on lakattava ajamasta vain maapallon nykyisten asukkaiden etua. Maa-pallon nykyisten asukkaiden päätöksistä riippuu se, millaiset ovat maapallon tulevien yhteisöjen elämisen edellytykset. n

” Kestävässä taloudessa ekosysteemeillä ja niiden tarjoamilla palveluilla on hinta.


48

6 Globaali keskiluokka ja kulutustottumuksetAnnukka Berg

Time-lehden pääjuttu helmikuussa 2008 on omistettu Kiinan ”lyhy-elle marssille”. Juttu kertoo miljoonista vastikään vaurastuneista kiinalaisista, jotka muuttavat lähiöihin maan suurkaupunkien liepeil-le. Yksin Shanghaissa arviolta viisi miljoonaa ihmistä muuttaa näihin satelliittikaupungeiksi kutsuttuihin lähiöihin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vaikka lähiöihin rakennetaankin rautatieyhteyksiä Shanghain keskustaan, niiden asukkailla tulee silti todennäköisesti olemaan myös yksityisautot. Auto on paitsi liikkumisen tapa myös statussymboli.

Pientä ironiaa piileekin siinä, että samal-la kun Shanghain asukkaat muuttavat

lähiöihin puhtaamman ilman toivossa, kau-pungin ympäristöön on tällä vuosituhannel-la rakennettu 4200 kilometriä uutta mootto-ritietä. Miljoonat uudet autot pahentavatkin tulevina vuosina entisestään kaupungin il-mansaasteongelmaa. Tällä hetkellä Kiinas-sa on vain 12 miljoonaa yksityisautoa, mutta autojen myynti kasvaa 26 prosentin vuosi-vauhtia.

Keskiluokan kulutuksen nousu ei liity ai-noastaan Kiinaan: olipa kyseessä Meksiko

tai Etelä-Afrikka, suuri osa maailmaa on siirtymässä kulutusyhteiskuntaan häkellyt-tävän nopeasti. Worldwatch-instituutti on huolissaan siitä, mitä tapahtuu, jos edes puolet niistä noin yhdeksästä miljardista ihmisestä, joiden ennustetaan elävän maa-pallolla vuonna 2050, alkavat kuluttaa yhtä paljon kuin sadat miljoonat nyt tekevät. Päätelmänä on, että tämä aiheuttaisi ää-rimmäisen ankaria seurauksia vesivaroille, ilmanlaadulle, metsille, ilmastolle, biologi-selle monimuotoisuudelle ja ihmisten ter-veydelle.

49

Keskiluokan kulutushyödykkeiden kysyntä kasvaa

Kulutustalous globalisoitui nopeasti 1990-lu-vulla. Tuolloin voimassa ollut korkeasuhdan-ne lisäsi nopeasti tavaroiden, palveluiden ja rahan liikkumista yli kansainvälisten rajojen. Kansainvälisen tavarakaupan arvo kasvoi vuosikymmenen aikana lähes 50 prosentilla 4220 miljardista 6250 miljardiin dollariin.

Globaalin kaupan ja investointien kasvu on alentanut monien kulutustavaroiden hintoja. Tätä ilmiötä perinteiset taloustieteilijät ter-vehtivät ilolla, mutta ympäristön näkökul-masta se näyttäytyy myös ongelmallisena. Maailman kotitalouksien tavaroihin ja palve-luihin käyttämät rahat lähes nelinkertaistui-vat vuosina 1960–2000 noin 4800 miljardista dollarista 20 000 miljardiin dollariin. Osa kasvusta johtui väestönkasvusta mutta pit-kälti syynä oli kuitenkin lisääntyvä vauraus monilla alueilla maailmassa.

Monissa teollisuusmaissa useiden kulu-tustavaroiden markkinat ovat kyllääntymäs-sä. Yhtiöiden strategioissa luotetaankin yhä enemmän kehitysmaiden nopeaan kasvuun. Esimerkiksi Kiina on maailman johtava maa paitsi matkapuhelinten valmistajana myös käyttäjänä. Vuonna 2005 Kiinassa oli yli 350

miljoonaa matkapuhelimen käyttäjää, kun niitä vuonna 1996 oli noin seitsemän miljoo-naa. Käyttäjien määrä on tällä hetkellä kak-sinkertainen verrattuna Yhdysvaltoihin.

Filippiiniläiset ovat maailman innokkaim-pia tekstiviestien lähettäjiä. Afrikassa taas matkapuhelinten määrä ylittää kiinteiden liittymien määrän suhteellisesti enemmän kuin missään muussa maanosassa. Koko-naisuudessaan elektroniikkateollisuus on maailman suurin ja nopeimmin kasvava val-mistavan teollisuuden ala.

Uusi kuluttava keskiluokka – muotokuvassa Kiina ja IntiaIntialaisen George Varkeyn aamu alkaa keskellä Mumbain esikaupunkia. Georgen uudenaikai-sessa kerrostaloasunnossa on kolme huonetta ja pieni keittiö. Hän jakaa asunnon vaimonsa, kahden lapsensa, iäkkäiden vanhempiensa sekä nuoremman veljensä kanssa. Asuntoon tulee

” Monissa teollisuusmaissa useiden kulutustavaroiden

markkinat ovat kyllääntymässä.


50

juokseva vesi ja sähköt. Keittiössä seisoo pieni jääkaappi, ja jokaiseen huoneeseen kuuluu oma televisio. Pienessä mainosalan yrityksessään George ansaitsee hieman alle 1200 dollaria kuussa. Kun määrä lasketaan yhteen Georgen vaimon ja veljen tulojen kanssa, he elävät melko mukavasti noin 24 000 dollarin vuosituloilla.Maailman tila 2008 -raportti

Intian kuluttajamarkkinat kasvavat nope-asti: kahden viimeksi kuluneen vuosikym-menen aikana kotitalouksien tulot Intiassa ovat kaksinkertaistuneet. Vuonna 2025 Inti-asta on tullut maailman viidenneksi suurin kuluttajamarkkina-alue, joka jättää kulutuk-sessa varjoonsa jopa Saksan. Samalla myös köyhäksi määriteltyjen ihmisten määrän

東京からの挨拶”Olen Saho Okamura, 25-vuotta ja kotoisin Japanista. Työs-kentelen toimittajana sanomalehdessä. Asun tulevan mie-heni kanssa Tokiossa - meillä on marraskuussa Suomi-aiheiset häät! Olin vaihto-oppilaana Tampereella ja ihastuin Suomeen. Liikun Tokiossa polkupyörällä ja kaupunkijunalla.Jos minulla olisi ylimääräistä rahaa, tuhlaisin sen hyvään ruokaan ja matkusteluun. Tavallinen elämä ja ihmisten kanssa oleskelu tekevät minut onnelliseksi. n

odotetaan vähenevän nykyisestä 54 prosen-tista 22 prosenttiin.

Kiina taas aloitti talouden uudistukset pari vuosikymmentä sitten. Siitä pitäen maan talous on kasvanut keskimäärin huimat 9,5 prosenttia vuodessa. Viime vuosikymmenen aikana talous kaksinkertaistui. Keskiverto-kiinalainen tienaakin nyt noin 4600 dollaria vuodessa, kun Intiassa henkilöä kohden las-ketut vuositulot ovat noin 2500 dollaria.

Kiinan ja Intian menestys perustuu ennen kaikkea siihen, että maissa on vuosikausia investoitu ihmisiin, etenkin korkeampaan koulutukseen. Molemmissa maissa on huip-putason yliopistoja, joista valmistuu yhteen-sä puoli miljoonaa tutkijaa ja insinööriä joka vuosi. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vastaava

51

luku on 60 000. Kehitys on aiheuttanut sen, että Kiinassa ja Intiassa keskiluokan osuus väestöstä kasvaa nopeammin kuin missään muualla maailmassa. Sadat miljoonat ihmi-set ovat nousseet köyhyydestä parin viime vuosikymmenen aikana. Kiinassa alle dolla-rilla päivässä elävän väestön määrä väheni vuosina 1980–2001 kahdesta kolmasosasta 17 prosenttiin ja Intiassa 50 prosentista 35 prosenttiin.

Kuitenkin yhä noin 800 miljoonaa intialaista ja 600 miljoonaa kiinalaista elää alle kahdel-la dollarilla päivässä. Keskimääräinen kiina-lainen aikuinen on käynyt koulua vain kuusi vuotta ja intialainen viisi. Tuoreessa YK:n in-himillisen kehityksen indeksissä (HDI) Kiina sijoittuikin 177 maan joukossa keskikastiin, sijalle 81. Intian sijoitus taas oli selvästi kes-kivertoa huonompi, ja maa ylsi vasta sijalle 128. HDI mittaa kolmea inhimillisen kehityk-sen ulottuvuutta, elinajan odotetta, koulutus-ta ja ostovoimalla mitattua elintasoa, joten se tarjoaa pelkkää tulotasoa vivahteikkaamman kuvan kehityksen tasosta.

Kiina, Intia ja talousbuumin ympäristöjälki

Kiinan ja Intian talousihmettä varjostavat myös maailman synkimpiin kuuluvat ympä-ristöongelmat. Ne rasittavat jo nyt maiden asukkaiden ja ympäristön terveyttä. Kiinas-sa on vain kahdeksan prosenttia maailman makeasta vedestä mutta noin viidennes maapallon ihmisistä. Vesipulaa pahentavat voimakkaat saasteet. Esimerkiksi vuonna 2004 Kiinassa tutkittiin veden laatua 412 paikassa maan seitsemän pääjoen varrella. Tutkituista paikoista 58 prosenttia todettiin niin likaisiksi, että ihmiset eivät voi käyttää vettä.

Vielä itsenäistymisvuonna 1949 Kiinan maatalous käytti vesivaroista 97 prosenttia mutta nykyään vain 67 prosenttia. Kaupungit ja teollisuus ovat liittyneet taisteluun vedes-tä. Kiinan rakennustoiminnasta vastaava va-raministeri totesikin vuonna 2005, että maan suurimmista kaupungeista sata on pian ve-sikriisissä yrittäessään saada asukkaille ja

” Kahden viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana kotitalouksien tulot Intiassa ovat kaksinkertaistuneet.

52

teollisuudelle riittävästi vettä. Samoin ilman laatu on heikentynyt Kiinan ja Intian suurissa kaupungeissa. Kiinassa sijaitsee 16 niistä 20 kaupungista, joiden ilmanlaadun on arvioitu olevan maailman huonoin. Ilmansaasteet ai-heuttavat muun muassa hengityselinten sai-rauksia ja ympäristön happamoitumista.

Kiinan ja Intian vaikutus tuntuu kuitenkin myös globaalissa biosfäärissä. Vuonna 2005 Kiina käytti 26 prosenttia maailman raakate-räksestä, 32 prosenttia riisistä, 37 prosenttia puuvillasta ja 47 prosenttia sementistä. Vaik-ka osa näistä raaka-aineista menee vienti-tuotteisiin, suuri osa käytetään Kiinan infra-struktuurin rakentamiseen kuten tehtaisiin, teihin ja rakennuksiin. Vain Yhdysvaltain ku-lutuksella on Kiinaa suurempi vaikutus maa-pallon ympäristön ja väestön terveyteen.

Kiina ja Intia ovat toistaiseksi tulleet toi-meen melko niukoilla energiajärjestelmillä, ja ruoan osalta maat ovat pitkälti omava-raisia. Tavallinen kiinalainen kuitenkin ku-luttaa nykyään suoraan tai eläintuotteiden muodossa viljaa kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 1980. Ylipäänsä väestön määrän kasvu, eläinperäisten tuotteiden kulutuksen lisääntyminen ja ihmisten tulojen kohoami-nen ovat lisänneet viljan kysynnän kasvua maailmassa viime vuosikymmeninä. Jos kii-nalaisten vaurastuminen kaksinkertaistaisi viljan kulutuksen henkilöä kohti suunnilleen eurooppalaiselle keskitasolle, maan viljan tarve vastaisi lähes 40 prosenttia maailman nykyisestä viljasadosta.

Yksityisen kulutuksen suuret virrat: liikenne, asuminen ja ruokaMinkälainen kulutus sitten aiheuttaa mer-kittäviä ympäristövaikutuksia? Monet tutki-mukset ovat antaneet viitteitä siitä, että yk-sityisen kulutuksen suurimpia ympäristövai-kutusten lähteitä ovat asuminen, liikkuminen ja elintarvikkeet. Esimerkiksi suomalaisen kuluttajan aiheuttamista kasvihuonekaasu-päästöistä noin kolme neljäsosaa on peräisin näiltä elämänalueilta, jotka moni hahmottaa perustarpeiden tyydytykseksi. Valtavia eroja on kuitenkin siinä, paljonko luonnonvaro-ja esimerkiksi päivittäisen ravinnontarpeen

tyydyttäminen vaatii eri puolilla maailmaa.Liikenteen osuus maailman koko ener-

giankulutuksesta on lähes 30 prosenttia, ja maailman öljynkulutuksesta liikenne hörp-pää 95 prosenttia. Yhdysvalloissa kulutetaan yli kolmannes koko maailman liikenteen käyttämästä energiasta eli ylivoimaisesti eni-ten maailmassa. Liikenteen energiankulutus kasvaa nyt kuitenkin nopeimmin Aasiassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Lisääntyvä tietoisuus henkilöautoiluun liittyvistä ongel-mista kuten ilmansaasteista, onnettomuuk-sista ja ruuhkautumisesta on kuitenkin eri-tyisesti kehitysmaissa johtanut voimakkaisiin toimiin liikenteen vähentämiseksi.

Toinen kolmasosa maailmassa käytetystä energiasta kulutetaan puolestaan rakennuk-sissa. Rakennuksissa energiaa käytetään lämmitykseen, jäähdytykseen, ruoan valmis-tukseen, valaistukseen sekä kodinkoneiden ja laitteiden käyttämiseen. Kotitalouksien energiankulutuksissa on kuitenkin suuria eroja eri maiden välillä. Yhdysvaltalaiset ja kanadalaiset kuluttavat kodeissaan 2,4 kertaa niin paljon energiaa kuin länsieurooppalai-set. Kehitysmaan asukas taas kuluttaa kes-kimäärin noin yhdeksäsosan teollisuusmaan

” Ihmiskunta on valjastanut

ruoantuotantoon neljänneksen planeetan pinnasta.


53

asukkaan käyttämästä energiasta. Kansain-välinen energiajärjestö International Energy Agency ennustaa kuitenkin maailman säh-könkulutuksen kaksinkertaistuvan vuosina 2000–2030. Kulutus tulee kasvamaan eniten kehitysmaissa, ja kotitalouksien kulutus kas-vaa kaikkein eniten.

Ihmiskunta on valjastanut ruoantuotantoon neljänneksen planeetan pinnasta. Viljelyk-siä on siis enemmän kuin metsää. Union on Concerned Scientists -tiedejärjestön mukaan ruokavalinnat kilpailevatkin liikenteen kanssa siitä, mitkä ihmisen toimet vaikuttavat eniten ympäristöön. Lihan ja kalan osuus maailman-laajuisessa ruokavaliossa kasvaa enemmän kuin minkään muun ruoka-aineen. Maailman tila 2008 -raportin mukaan ne ovat luonnon-varojen niukkuuden näkökulmasta kaksi kal-leinta ruoka-ainetta. Kalastuksen kohdalla ongelmana on erityisesti ylikalastus. Tutkijat ovat arvioineet, että jopa 90 prosenttia suur-ten petokalojen kannoista on jo romahtanut.

Lihantuotannon ongelmana on paitsi suu-ri luonnonvarojen tarve tuotettua kiloa koh-den, myös muun muassa karjankasvatuk-sen aiheuttamat maankäytön muutokset ja metaanipäästöt. Maailman lihatuotanto on

yli viisinkertaistunut vuoden 1950 jälkeen, ja nopeimmin maailmalla yleistyy teollinen kasvatus. Lihankulutus lisääntyy kehitys-maiden varakkaammilla alueilla tulojen kas-vun ja kaupungistumisen myötä. Esimerkiksi jo nyt puolet maailman sianlihasta syödään Kiinassa, ja Brasiliassa kulutetaan naudan-lihaa toiseksi eniten maailmassa Yhdysval-tojen jälkeen. Vuoteen 2020 mennessä kehi-tysmaissa syödään lihaa arviolta jo runsaat 39 kiloa henkilöä kohden vuodessa, yli kaksi kertaa enemmän kuin 1980-luvulla. Valta-osan lihasta käyttävät kuitenkin teollisuus-maiden kansalaiset: 100 kiloa vuodessa hen-kilöä kohden vuoteen 2020 mennessä.

Kulutuksen kasvun sosiaaliset syyt ja seurauksetTuotteiden ja palveluiden maailmanlaajuista kysyntää edistävät monet toisistaan pitkäl-ti riippumattomat voimat. Kysyntää lisäävät muun muassa teknologinen kehitys ja halpa energia, väestön kasvu sekä ihmisten sosiaa-liset tarpeet. Kuluttajien päätöksiä ohjaavat vahvasti myös mainonta, kulttuuriset normit ja sosiaaliset vaikutteet.

54

Vuonna 2002 maailmassa kulutettiin mai-nontaan 446 miljardia dollaria eli lähes yh-deksän kertaa niin paljon kuin vuonna 1950. Uusissa teollisuusmaissa mainonnan kasvu on ollut erityisen nopeaa. Kiinassa mainos-menot kasvoivat 22 prosenttia pelkästään vuonna 2002. Mainonta myös kohdennetaan nykyisin tarkemmin, ja se on aiempaa hieno-varaisempaa. Mainostettavia tuotteita voidaan sijoittaa vaikkapa televisioon tai elokuviin.

YK:n kehitysohjelman mukaan kulutuksen ja inhimillisen kehityksen väliset siteet ovat kaikkiaan moninaisia. Kulutuksen lisäänty-minen viime vuosikymmeninä on vaikuttanut positiivisesti miljoonien ihmisten elämään. Se on lisännyt ravitsevan ruoan syömistä, parantanut lääkkeiden saatavuutta ja autta-nut ihmisiä liikkumaan entistä laajemmilla alueilla. Jos yksi kyläläisistä pystyy kurkotta-maan kohti keskiluokkaa ja hankkii itselleen matkapuhelimen, se saattaa parantaa koko kylän tiedonsaantia.

Haitallisia sosiaalisia seurauksia syntyy, jos toisten kulutusmahdollisuuksien selvä nousu tapahtuu riistämällä muita. Tämän kirjoituksen alussa siteeratussa Time-leh-dessä kerrotaan 22-vuotiaasta Qiu Haiyanis-ta, joka työskentelee rakennuksilla yhdessä

Shanghain ympärille kohoavista keski-luokkaisista lähiöistä. Hän työskentelee 12 tuntia päivässä kuutena päivänä viikossa ja ansaitsee 220 dollaria kuussa. Qiun ja mui-den siirtotyöläisten omissa asumuksissa ei ole lämpöä eikä vettä, ja monet heistä asut-tavat yhtä huonetta nelistään. Kun Henry Ford keksi liukuhihnatyön, ideana oli tehdä autoista niin halpoja, että myös autotehtaan työntekijöillä olisi niihin varaa. Sama ei kos-ke Shanghain lähiöiden rakentajia: heidän näköpiirissään ei ole tilannetta, jolloin he voisivat ostaa yhden rakentamistaan asun-noista.

Kiinan erittäin kasvuhakuisessa talous-politiikassa sosiaalisten erojen tasaaminen onkin jäänyt sivuraiteille, mutta silti valta-va määrä kiinalaisia on noussut köyhyy-destä. Toisaalta Kiinasta on tullut parissa vuosikymmenessä yksi maailman eriarvoi-simmista yhteiskunnista, kun se ennen ta-lousuudistuksia oli yksi tasa-arvoisimpia. Samoin Latinalaisen Amerikan kehittyvissä maissa ja Intiassa talouskasvu on laajenta-nut keskiluokkaa, mutta suuri osa kaikkein köyhimmistä ei ole saanut kasvun kakusta muruakaan, vaan on usein menettänyt jopa varallisuutensa rippeetkin.


55

Kulutuksen kasvu ja keskiluokan hyvinvointi

Oma kysymyksensä on vielä se, missä mää-rin alati lisääntyvä kulutus tuottaa hyvin-vointia edes itse globaalille keskiluokalle. Ehkä selvimpänä merkkinä tästä on niin sanottujen kulutussairauksien voimakas li-sääntyminen maailmalla. Ylipaino ja liikali-havuus koskettavat yli miljardia ihmistä. Ne aiheuttavat merkittäviä terveysriskejä kuten aikuistyypin diabetesta, sydän- ja verisuoni-sairauksia sekä syöpää. Tupakointi taas vai-kuttaa maailmassa noin viiteen miljoonaan kuolemaan vuosittain.

Herätteleviä signaaleja on saatu myös onnellisuuden taloustieteen tutkimuksista. Esimerkiksi vuosina 1957–2002 amerikka-laisten keskimääräiset tulot kasvoivat yli kaksinkertaisiksi. Samaan aikaan kuiten-kin ”elämäänsä hyvin tyytyväisten” ihmis-ten osuus pysyi lähes muuttumattomana. Maailmanlaajuisen arvotutkimuksen mu-kaan tulot ja tyytyväisyys kehittyvät melko yhdenmukaisesti noin 13 000 dollarin vuo-situloihin saakka. Tämän jälkeen lisätulot näyttävät kuitenkin lisäävän ihmisten itse ilmoittamaa tyytyväisyyttä vain vähän, jos

lainkaan. Esimerkiksi filippiiniläiset ja ko-lumbialaiset ovat suunnilleen yhtä onnelli-sia kuin itävaltalaiset ja italialaiset, vaikka Italian ja Itävallan henkeä kohden laskettu bruttokansantuote on moninkertainen Ko-lumbiaan ja Filippiineihin verrattuna.

Tutkimuksissa onkin yhä uudelleen to-dettu onnellisen elämän peruseväät: elä-määnsä tyytyväisillä ihmisillä on vahvoja ja kannustavia sosiaalisia suhteita. Tyytyväiset ihmiset kokevat hallitsevansa elämäänsä, ja heillä on hyvä terveydentila sekä tyydyt-tävä työ. Worldwatch-instituutti summaakin kulutusyhteiskuntaa kohtaan suunnatun kritiikin seuraavasti: ”kulutusyhteiskuntaa koskevan tyytymättömyyden taustalla on yksinkertainen kysymys siitä, mitä varten talous oikeastaan on olemassa. Perintei-set vastaukset kuten vauraus, työllisyys ja mahdollisuuksien laajeneminen vaikutta-vat varsin loogisilta, kunnes ne kääntyvät perusteitaan vastaan. Kun vauraus tekee ihmisistä ylipainoisia, työ uuvuttaa työnteki-jät ja kaikkia tavaroita tavoitteleva kulutus-ajattelu johtaa perheiden ja ystävien laimin-lyömiseen, ihmiset alkavat kyseenalaistaa elämänsä suunnan sekä sen järjestelmän, jonka avulla heitä siihen ohjataan.”

” ...mutta suuri osa kaikkein köyhimmistä ei ole saanut kasvun kakusta muruakaan, vaan on usein

menettänyt jopa varallisuutensa rippeetkin.

56

YmpäristöystävällisetkestovaipatHeli Yli-Räisänen

Yksi vauva käyttää vaippakautensa aikana keskimäärin 5 000 kertakäyt-tövaippaa ja tuottaa noin 1 500 kg jätettä. Kertakäyttövaipan maatuminen

kestää satoja vuosia, jopa 500 vuotta, mikä tarkoittaa sitä, että käytännössä yk-sikään ikinä käytetty kertakäyttövaippa ei ole vielä maatunut. Kertakäyttövaipat hajoavat hitaasti ja tuottavat metaania, joka on hiilidioksidin jälkeen merkittävin kasvihuoneilmiötä eli ilmaston lämpenemistä aiheuttava kaasu. Lisäksi kerta-käyttövaippojen valmistus, varastointi ja kuljetus kuluttavat energiaa.

Vauvojen kertakäyttövaipoille on vaihtoehtoja. Kesto- eli kangasvaipat ovat ympäristöystävällinen ja ajan mittaan edullisempi valinta. Lisäksi län-simaissa kertakäyttövaippatuotannon myötä vuosikymmeniksi unohdettu vauvojen varhainen siisteyskasvatus (vauva ilmoittaa ”vessahädästään” lä-hes syntymästään asti ja on mahdollista opettaa lapsi kuivaksi jo ensimmäi-sen vuoden aikana) on varteenotettava vaihtoehto.

Vaippojen MIPS-arvoja vertailtaessa kestovaippojen kohdalla suurimmat ar-vot tulivat pesussa kuluvalle sähkölle, pesuaineelle ja pesuvedelle. Vertailussa laskettiin, että kestovaippojen kokonais-MIPS on kolmasosa kertakäyttövaip-pojen ympäristökuormituksesta. Esimerkiksi pelkästään kertakäyttövaipan muovin valmistukseen kuluu öljyä yli 2 desilitraa yhtä vaippaa kohden.

MIPS ei erottele eri päästötyyppejä, vaan laskee kuinka paljon tuotteen elinkaaren aikana on syntynyt erilaisia materiaalivirtoja. Ajatuksena on, että ihminen siirtää ja käyttää valtavia määriä sinänsä myrkyttömiä aineita, mikä aiheuttaa muutoksia ekosysteemeihin.

Vertailun vuoksi: yhden lapsen kestovaippoihin kuluu vähemmän kuin 10 kg puuvillaa, ja samoja kestovaippojahan voi käyttää monta vuotta, monella eri lapsella. Yhden kertakäyttövaipan valmistamiseen kuluu monta kertaa enem-män energiaa kuin kestovaipan valmistamiseen.

Kertakäyttövaippojen sisältämän imukerroksen polyakrylaatti muuntaa virtsan geelimäiseksi tuotteeksi, joka päätyy kaatopaikalle kuormittamaan ympäristöä. Sitä ei liene tutkittu koskaan, miten helposti kertakäyttövaippo-jen kemikaalit ja ulosteet voivat joutua maaperäämme tai pohjavesiimme. Entä leviääkö kaatopaikalla lojuvista ulosteita sisältävistä vaipoista esimer-kiksi hyönteisten välityksellä tauteja? Millaisia bakteeripesiä kertakäyttövai-pat kaatopaikoilla ovat? nKirjoittaja on teologian kandidaatti. Hän toimi harjoittelijana Väestöliiton kansainvälisen kehityksen yksikössä syksyllä 2008.

57



Pohjois-Amerikka

9,4

EU4,8

Väkiluku Ekologinen jalanjälki

(miljoonaa asukasta) (globaalia hehtaaria asukasta kohden)

n Pohjois-Amerikka 325,6 9,4n Euroopan unioni 454,4 4,8n Aasia 3 489,4 1,3n Afrikka 846,8 1,1

Aasia1,3

Afrikka1,1

Kun tarkastelee erilaisiin ylellisyystuottei-siin maailmassa käytettyjä varoja ja vertaa niitä polttavimpien globaalien ongelmien ratkaisun hintaan, huomaa, että maailman resurssit voisi käyttää tehokkaamminkin hyvinvoinnin tuottamiseen. Ylellisyystuottei-siin, kuten kosmetiikkaan, hajuvesiin ja val-tameriristeilyihin kulutetaan vuosittain niin paljon rahaa, että samalla summalla voisi poistaa nälän ja aliravitsemuksen, järjestää yleismaailmallisen lukutaidon ja puhtaan juomaveden kaikille, rokottaa lapset ja vielä kaupan päälle taata äitiysterveyshuolto maa-ilman naisille.

Kohti kestävää kulutustaMaailman tila 2004 -raportissa esitetään, että maailman rikkaiden on vähennettävä raaka-aineiden kulutusta peräti 90 prosentilla muu-taman seuraavan vuosikymmenen aikana. Globaalilla kuluttajaluokalla on keskeinen asema määriteltäessä uudelleen kulutuksen ja kestävän kehityksen suhdetta. Kyse ei ole vain siitä, että kuluttajaluokka käyttää tällä

58

” Laajaa keskiluokkaa pidetään tärkeänä sekä taloudelliselle että yhteiskunnalliselle kehitykselle,

koska se on herkkä pitämään huolta oikeuksistaan.


59

hetkellä suuren osan kulutettavista luonnon-varoista, vaan että sen toimintatapoja jatku-vasti kopioidaan ympäri maailmaa.

Tukeakseen muutosta kohti vähemmän kuluttavaa taloutta sekä kuluttajien että tuottajien on kiinnitettävä huomiota tuot-teiden koko elinkaareen. Piilevien materi-aalivirtojen ongelmien ratkaiseminen vaatii vähentämään joitakin tuhoisimpia toimintoja – erityisesti louhintaa, metallien sulattamis-ta ja puunkorjuuta. Tähän voidaan päästä tehostamalla energian ja valmistusmateri-aalien käyttöä, lisäämällä kierrätystä ja uu-delleenkäyttöä sekä pidentämällä tuotteiden käyttöikää.

Valtiot voivat monin tavoin edistää siirty-mistä vähemmän kuluttavaan kansantalo-uteen esimerkiksi veroja tukipolitiikkaa uudistamalla, siirtymällä ympäristöystäväl-lisiin hankintasääntöihin sekä kehittämällä asianmukaisia tuotantostandardeja ja mer-kintäohjelmia. Myös laajennettu tuottajan vastuu, tavaroiden vaihtaminen palveluihin sekä työajan ja sitä myöten tulotason vä-hentäminen voidaan nähdä keinoina tais-tella kestämätöntä kulutusta ja tuotantoa vastaan.

Keskiluokan nousuun liittyvä toivoViimeisen 25 vuoden aikana miljoonat kiina-laiset ovat nousseet köyhyydestä, ja nyt maan keskiluokka kasvaa. Laajaa keskiluokkaa pidetään tärkeänä sekä taloudelliselle että yhteiskunnalliselle kehitykselle, koska se on herkkä pitämään huolta oikeuksistaan.

Keskiluokkaa pidetään usein myös edel-lytyksenä sille, että yhteiskunta kiinnittää huomiota ympäristönsuojelun kaltaisiin asioihin. Mutta ajattelevatko Kiinan yhden lapsen perheet vain omaa etuaan? Mitä glo-baalin talouden pyörteeseen imaistut intia-laiset it-ammattilaiset tuumivat kasvavasta kulutuksesta?

Vielä toistaiseksi julkaisemattomassa tut-kimuksessaan Bremenin yliopiston Hellmuth Lange ja Lars Meier etsivät merkkejä nouse-van kuluttajaluokan mahdollisesta itsekes-keisyydestä sekä toisaalta sosiaalisesta ja ympäristövastuullisuudesta. Kyselytutkimus tehtiin Intian piilaaksonakin tunnetun Banga-loren korkeasti koulutettujen työntekijöiden parissa. Kyselyn tuloksista huomataan, että samalla kun bangalorelaiset kyllä pitävät ku-luttamisesta, monet heistä haluavat kuluttaa melko matalalla profiililla. Kun 55 prosent-tia vastanneista yhtyi näkemykseen ”haluan käydä ostoksilla usein ja myös käyttää aikaa siihen”, 45 prosenttia oli sitä mieltä, että he ”yrittävät saada ostokset tehtyä niin nope-asti kuin mahdollista”. Noin neljännes vas-tanneista oli jopa selkeän kriittisiä kulutusta kohtaan.

Selvä enemmistö (65 %) kyselytutki-mukseen osallistuneista näkikin itsensä ”osana uutta, ympäristöystävällisempää Intiaa”. 53 prosenttia vastanneista oli ha-lukkaita hankkimaan auton, joka saastut-taa vähän. Noin kolmannes vastanneista sanoi myös jo tukevansa jotakin ympäris-tön puolesta kamppailevaa ryhmää, mitä voidaan pitää omien kulutusvalintojen suuntaamista poliittisempana tekona. Vie-lä suurempi osa tosin (43 %) antoi tukensa sosiaalisten kysymysten parissa toimiville järjestöille.

Tutkimuksen johtopäätös onkin, että Bangaloren uuteen keskiluokkaan kuu-luvat toimijat ovat valmiita ottamaan vas-tuuta sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävästä kehityksestä. Vaikka vapaaeh-toinen luopuminen kulutuksesta ei olekaan tämän ryhmän keskeinen ideaali, heillä on halua optimoida kulutus tasapainoilemalla ympäristö- ja muiden näkökohtien välillä. Keskitysmaiden keskiluokan nousuun liit-tyy paitsi haasteita myös selvä mahdolli-suus. n

60

Kuva:Marja-Leena Salin

LOPPUSANATLaura Lipsanen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen ovat sa-man ilmiön kaksi eri puolta, joi-hin kumpaankaan ei useimmilla kehitysmailla ole resursseja. Ilmastonmuutoksen seurauk-set lankeavat raskaalla tavalla niiden kannettavaksi, jotka eivät ole sitä aiheuttaneet. Suomen kaltaisten maiden saattaessa jopa jollain lailla hyötyä il-mastonmuutoksesta, köyhim-miltä mailta muutokset sateiden määrässä tai lämpötilassa saat-tavat viedä pohjaa jo saavutetul-ta ja tulevalta kehitykseltä.

61

Jos köyhällä maalla ei ole varaa eikä re-sursseja rakentaa edes nykyolosuhteissa

yhteiskuntaansa, mistä se löytää resurssit niihin mittaviin toimenpiteisiin, joita ilmas-tonmuutokseen sopeutuminen edellyttää? Tämä vaikea kysymys asettaa länsimaisille hyvinvointiyhteiskunnille erityisen vaativan haasteen. Ilman rikkaampien maiden ta-loudellista, poliittista ja sosiaalista tukea ei köyhimpien maiden ole helppoa kohdata tulevaa.

Kulutustottumuksien muuttamisella, il-mastosopimuksilla ja puhtaammalla tek-nologialla on oma tärkeä roolinsa ilmaston-muutoksen hillitsemisessä. Tasapainoises-ta väestönkehityksestä puhuttaessa täytyy kuitenkin olla varovainen – sitä ei saa nähdä vain keinona välttää tuleva ekokatastrofi, vaan täytyy muistaa, että siihen liittyy kai-kille ihmisille kuuluvat perustavanlaatui-set oikeudet päättää tietoisesti ja vapaasti omasta lisääntymisestään.

Tasapainoinen väestönkehitys ei toteudu pakkokeinoin. Se toteutuu vain, jos sek-suaalioikeuksia kunnioitetaan ja ihmisille annetaan tietoa ja välineitä päättää itse elä-mänsä tärkeimmistä kysymyksistä. Tasa-painoisen väestönkehityksen edistämisen tulisikin olla itsestään selvä osa modernia kehitysyhteistyötä.

Ilmastonmuutos tulee erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vaikeuttamaan naisten elämää. Mahdollisuus pienentää per-hekokoja ja näin vähentää naisten työtaakkaa ja terveyteen kohdistuvaa rasitusta on erityi-sen akuutti tällä alueella.

Jokainen voi löytää oman tapansa vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjumiseen, annoitpa sitten tukeasi kehitysyhteistyölle, pohditpa kulutustottumuksiasi uudella tavalla tai ke-vensitpä energiankulutustasi. Julkaisumme loppuun olemme koonneet muutamia help-poja valintoja, joita voit omassa elämässäsi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. n

” Ilman rikkaampien maiden taloudellista, poliittista ja sosiaalista tukea ei köyhimpien maiden ole helppoa kohdata tulevaa.


62

Bentley, Matthew (2003): Sustainable Consump-

tion. Ethics, National Indices and International

Relations, PhD dissertation, American Graduate

School of International Relations and Diplomacy,

Paris.

DFID (2004): The impact of climate change on

the health of the poor. http://www.dfid.gov.uk/

pubs/files/climatechange/4health.pdf.

Haaparanta, Suvi (2002): Vaipoilla on väliä -

vertailussa lasten kesto- ja kertakäyttövaippojen

käyttökokemukset ja ympäristövaikutukset. YTV.

Julkaisusarja C 2002:14.

Ikonen, Heikki & Kivimäki, Antti (toim.)

(2006): Suuri harppaus. Miten kehitysmaiden ta-

louskasvu vaikuttaa ympäristöön?, Helsinki: Edita.

Ikonen, Heikki: Väestönkasvu on vakava uhka

ilmastolle. Ulkopolitiikka 2/2008.

The Independent: Population paradox: Europe’s

time bomb. Independent News and Media.

9.8.2008.

Jackson, Tim (toim.) (2006): The Earthscan

Reader in Sustainable Consumption, London &

Sterling, VA: Earthscan.

Korhonen, Elina & Lipsanen, Laura (2008):

Terve talous – Hyvinvoiva väestö talouskasvun

perustana. Helsinki, Priimuspaino.

Lähteet ja lisälukemista

63

Kähkönen, Virve: ”Aavikoituminen ja vesipu-

la ruokkivat konflikteja”, Helsingin Sanomat,

5.1.2007.

Kähkönen, Virve: ”Ympäristöongelmat vievät

kodin useammilta ihmisiltä kuin sodat”, Helsin-

gin Sanomat, 5.1.2007.

Lappe, Frances Moore & Schurman, Rachel (1993): Onko meitä liikaa? Kehitysyhteistyön

palvelukeskuksen julkaisusarja no 11. Vaasa: Kir-

japaino Oy.

Lester R. Brown (2008): Maailmantalous tarvit-

see suunnanmuutoksen. http://www.maailman-

talous.net.

Mäenpää, Ilmo (2004): Kulutuksen ympäristö-

kuormitus, http://www.ymparisto.fi/download.

asp?contentid=42088&lan=fi.

Nissinen, Jouni (toim.) (2008): Savuna ilmaan?

Ilmastonmuutos ja kehitys – uhkia ja toimin-

tamahdollisuuksia. http://www.sll.fi/tiedotus/

julkaisut/savuna-ilmaan.pdf.

Suomen luonnonsuojeluliiton FIN-MIPS Koti-

talous -hanke,http://www.sll.fi/luontojaymparis-

to/kestava/mips/kotimips.

Taalas, Petteri: Ilmastonmuutoksen suurimmat

vastuunkantajat: http://www.kepa.fi/uutiset/.

2.6.2008.

Ulkoasiainministeriön Ilmastonmuutos ja kehitys

–sivut: http://www.ilmastonmuutosjakehitys.fi.

UNDP, FAO, NACR (2004): Climate and HIV/

AIDS: Hotspots analysis for Early Warning Rapid

Response System. http://www.fao.org/forestry/

media/15532/0/0/.

Unicef (2007): Climate Change and Children

http://www.unicef.org/publications/files/Clima-

te_Change_and_Children.pdf.

WHO, UNEP & WMO (2003): Climate change

and human health - risks and responses. http://

www.who.int/globalchange/publications/cchh-

summary/en/.

WHO: Protecting health from climate change

- World Health Day 2008. www.who.int/world-

health-day/toolkit/report_web.pdf.

Worldwatch-instituutti: Maailman tila 2004.

Teemana kulutus, Helsinki: Gaudeamus


Kiina ja Intia, Helsinki: Gaudeamus.


Kestävä talous, Helsinki: Gaudeamus.


64

Yhdistyneet Arabiemiirikunnat

11,9

Malawi

0,6

Intia

0,8

USA

9,6

Nepal

0,7

Afganistan

0,1

65

Suomi

7,6

Venäjä

4,4

Kiina

1,6

Iso-Britannia

5,6Nigeria

1,2

Tansania

0,7Lähde: Global Footprint Network: www.footprintnetwork.org & YK:n ylläpitämät Globalis-tilastosivut: www.globalis.gvu.unu.edu

66

n Lahjoja ostaessasi, suosi tavaran sijaan palveluita!

n Osta ympäristömerkittyjä tuotteita ja vaadi niitä kauppiaalta!

n Käytä kestovaippoja kertakäyttöisten sijaan, niin säästät yli 700 kiloa luonnonvaroja vuodessa.

HEMMOTTELE MAAPALLOA

varoja vuodessa.

n Hemmottele itseäsi kunnon kasvisruoalla ainakin kerran viikossa.

muista!

n Tilaa laskut sähköisenä! Kymmenen A4-

kokoista laskua ja kirjekuorta sähköisenä

säästää jo noin kilon luonnonvaroja.

KÖYHYYDEN jalanjälki

Toimittaneet Elina Korhonen ja Laura Lipsanen

Rikkaiden teollisuusmaiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat valtavia verrattuna kehitysmaiden päästöihin. Köyhät ihmiset ja köyhät

maat ovat siten vähiten vastuussa ilmastonmuutoksesta, mutta kärsivät eniten sen seurauksista.

Köyhyys ei ole vain yksittäisten maiden, kansojen tai ihmisten tragedia, vaan vakava uhka koko maapallolle. Köyhyyden aiheuttama

väestömäärän jatkuva kasvu lisää ympäristön kestämätöntä käyttöä. Ehkäisyvälineiden puutteesta ja riittämättö-

mistä terveys- ja perhesuunnittelupalveluista aiheutuva väestön lisääntyminen pitää ihmisiä

köyhinä ja kuormittaa ympäristöä.

Köyhyyden lisäksi länsimaalaisten kulutus-tottumukset kaventavat tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Kulutustottumukset eivät

muutu hetkessä vaan vaativat pitkäjänteistä asennekasvatusta.

Miten nyt puututaan ilmastonmuutokseen, vaikuttaa suoraan siihen,

millaiset kehitysmahdollisuudet suurella osalla maapallon väestöä on.

Köyhyyden jalanjälki -julkaisu valottaa ilmastonmuutoksen ja köyhyyden suhdetta.

toimittaneet elina korhonen ja laura lipsanen kÖyhyyden …bin/5f521d8d891a... · 2020-08-02 ·...

Documents