K u u m a P e r u n a 2 / 0 4 1

Tässä lehdessä mm: Jepuan Peruna Oy jalostaa Van Goghista menekkituotteita s. 4 • A-Lab on

seurantajärjestelmien edelläkävijä s. 5 • Kuluttajat valitsevat perunansa huolella s. 7 • Vieras-

kynä: Vauhdilla kohti tuntematonta s. 9 • Perunaneuvonta tarjoaa räätälöityjä palveluja s. 11

• PerunaGallup: Sato- ja markkinanäkymiä s. 12 • Uhkaako tuontiperuna kasvinterveyttä? s. 14

• Etelä-Pohjanmaalla neuvojat erikoistuvat s. 17 • Potut pottuina s. 22

K u u m a P e r u n a 2 / 0 42

P Ä Ä K I R J O I T U S

Perunaporukassa

Perunan ystävien lehti

ja Kantaperuna asiakaslehti 2/2004

Yhteystiedot:

Leppiojantie 11, 91800 Tyrnävä

www.kantaperuna.com

Toimitus:

Päätoimittaja Jussi Karjula

Toimittaja Vilho Kinnunen

Ilmoitusvaraukset:

Pohjoisen Kantaperuna Oy

Puh. (08) 561 7800

Taitto: Mainostoimisto Närhi Oy

Paino: Nelita Oy

Painos: 3.000 kpl

Kannen kuva:

Ari Mäkelä, Studio Avec Audiovisual

ISSN 1795-0619

Viljely tapahtuu luonnon ehdoilla. Mennyt

kesä osoitti jälleen sääolojen yllättävyyden

ja vaihtelevuuden. Jokaisella kasvukaudel-

la on omat erityispiirteensä, joihin viljelijän

on kyettävä reagoimaan. On siedettävä

epävarmuutta ja epäonnistumisiakin. On-

neksi huolellinen ja tunnollinen työ poikii

onnistumisiakin, sillä nehän tuovat uskoa

tulevaisuuteen. Sääolot ovat olleet viime

viikkojen kuuma peruna. Kysymme sato- ja

markkinanäkymiä lehtemme keskiaukeaman

PerunaGallupissa.

Kesän aikana olen keskustellut kymmenien

viljelijöiden ja perunan parissa työskente-

levien kanssa. Huolimatta erilaisista epä-

varmuustekijöistä, kuten EU:n itälaajentu-

misesta ja tuontiperunan uhkasta tai tuki-

näkymien epätietoisuudesta, usko tulevai-

suuteen vaikuttaa vahvalta. Esimerkiksi

koneisiin, kalustoon ja varastointiin on en-

nakkoluulottomasti investoitu. Se on hyvä

se. Ilman rohkeita päätöksiä ja uusiin haas-

teisiin tarttumista meille käy kuten suoma-

laisille Ateenan olympialaisten alla: emme

saavuta edes kilpailuun osallistumiseen

vaadittavia karsintarajoja! Lehtemme sisä-

sivuilla KTTK:n Jukka Tegel ja Atro Virtanen

käsittelevät kirjoituksessaan edellä mainit-

semaani kuumaa perunaa: perunan tuontia

ja sen uhkia. Peruna-asiamies Antti Lavo-

nen puolestaan kynäilee tukineuvottelujen

läkähdyttävistä kiemuroista, kuuma peru-

na sekin.

Oletko muuten muistanut hoitaa menestyk-

sesi kannalta tärkeintä pääomaa? Se on

pääoma nimeltä Asiakkaat. Huononakin

vuonna on helpompaa pysyä "pinnalla", jos

asiakkuudet on hoidettu hyvin ja luottamus

pelaa. Olemme kaikki samassa porukassa,

muodostamme peruna-alan ekosysteemin,

joka on riippuvainen kaikkien meidän teke-

misistä. Koko perunaporukan menestymi-

sen sanelee viime kädessä kuluttajat. He

luovuttavat laatutuotteen/-tuotteiden vasti-

neeksi eurot, joilla meidän pitää pärjätä.

Tämänkin vuoksi yhteistyö koko ketjun si-

sällä on välttämätöntä. Tätä yhteistyön ja

kumppanuuden henkeä me haluamme myös

Kantaperunassa vaalia. Olemme keränneet

tiimiimme osaajia, jotka voivat antaa koko

toimialamme ekosysteemiin lisäarvoa: sel-

laista pääomaa, joka hyödyttää meitä kaik-

kia.

Van Gogh

jatkaa kasvu-uralla

Tiken tämän vuoden viljelyalatiedot ovat

peruna-alaa seuraaville aina kiinnostavaa

informaatiota. Koko maan peruna-ala on

tänä vuonna 29 208 ha, jossa on kasvua

edellisvuoteen 510 ha (+1,8 %). Kantaperu-

nan lajikkeista Van Goghin viljelyala on kas-

vanut 230 ha, kasvua edellisvuoteen 6,6

%. Van Gogh on edelleen ylivoimaisesti vil-

jellyin ruokaperunalajike. Muita selviä kas-

vulajikkeita olivat Asterix (+11,9 %) ja Timo

(+7,3 %). Uudemmista lajikkeista hurjassa

kasvussa ovat mm. Rikea, Velox ja Victoria.

Olemme iloisia siitä, että Kantaperunan la-

jiketyö tuottaa myönteisiä tuloksia ja tarjo-

aa menestymisen mahdollisuuksia koko

perunan tuotanto- ja tarjontaketjulle. Täs-

sä työssä haluamme jatkuvasti kehittyä.

Erinomaisen tuen työhömme olette anta-

neet te, aktiiviset asiakkaat ja maailman

parhaat jalostajakumppanit.

Menestystä perunan parissa!

Jussi Karjula

jussi.karjula@kantaperuna.com

Haluamme Kantaperunassavaalia yhteistyön ja kumppa-

nuuden henkeä. Olemmekeränneet tiimiimme osaajia,jotka voivat antaa koko toimi-alamme ekosysteemiin lisäar-voa: sellaista pääomaa, joka

hyödyttää meitä kaikkia.

K u u m a P e r u n a 2 / 0 4 3

P e r u N a p a K i n a a

Kesä meni ja satokin taitaa olla tämän il-

mestyessä enimmäkseen korjattu. Paikoin

tuli vettä yli oman tarpeen. Jos tyrnäväläi-

seltä erehtyi kysymään, että paljoko on vettä

satanut, niin vastaus oli: isommilla tiloilla

enempi ja pikkupalstoilla vähempi. Litroja.

Kesän vakiouutisiin on jo vuosia kuulunut,

että jossain vaiheessa heinäkuuta tulee leh-

tiin uutinen PERUNARUTTOA SUOMESSA.

Niin tänäkin kesänä. Pyrokraattiystävä soitti

ja kysy, etteikö kukaan voisi hillitä noita

mediapäästöjä, eivät ne ainakaan viljelijöi-

tä palvele. Kaupunkilaiskuluttaja vain miet-

tii, että taidampa ostaa makaroonia, ku

tuommosia kauheita tauteja perunasa. Sin-

ne se menee samaan kauhugalleriaan per-

naruton, epolaviruksen ja sarssin seuraan.

Jutut on monesti innokkaan mutta vähän

maailmaa nähneen kesätoimittajan tekemiä.

Kesällä on pulaa uutisista ja RUTTO saa

säännönmukasesti huomiota sekä lehdissä

että muissaki medioisa. Pitäiskö tauti ni-

metä uudelleen; vähä kesympi nimi koko

hommalle, niin ei median katastrooffinikkarit

saa otetta?

Latinankielinen nimi Fytoftoora ei oikeen

passaa viljelijän suuhun, sitä ei kukaan ar-

vaa minkälaisena se sieltä tulee ulos. Enk-

lannin kielesä se on Late Blight eli leit blait.

Jos jollekki sattuu valoisa hetki ja välähtää

hyvä ehdotus, niin laitappa tänne. Jos eho-

tuksia tullee paljo, niin voin tehä niistä vaik-

ka runokirjan. Paras nimi otetaan heti käyt-

töön ja ruvetaan vakaviin toimiin, että ti-

rektiivisä kiellettäisiin koko RUTTO. Nimen

kesijä saisi paljo kunniaa ja mainetta ja täy-

tekynän palakinnoksi.

Ensi kesänä tuumittaisiin ölövinä toimitta-

jille ja muille paniikkilietsoille, että homma

hoidossa. Sienitauteja tulee kosteana ke-

sänä herkemmin ja aikaisemmin, mutta nii-

den torjunta kuuluu asiaan yhtä hyvin ku

hampaanpesu pepsodentilla.

Rutosta selvittiin tänäki vuonna aika pienin

vaurioin, mutta vesivahingot on monelle

tilalle totinen paikka. Ku muut ihimiset nos-

taa palakkansa joka kuukausi, niin kato-

vuonna perunavarmarin pittää ajatella, että

ensi vuosi voi olla parempi ja elellä sitte

talavisydän hissunkissun.

Paikallinen parturi jutteli kerran, ku leikka-

si mun päätä, että heidän yritys pysyy kyllä

pystysä lamanki yli, on nimittäin semmo-

nen periaate, että jos jonaki päivänä ei käy

asiakkaita, niin sillon päivänä ei käydä kau-

pasa. Sillä oli semmonen mainos paikallis-

lehesä, että PÄITÄ LEIKATAAN JA RAAKUUK-

SIA TEHDÄÄN.

Kannan Otto

K u u m a P e r u n a 2 / 0 44

Jepuan Peruna Oy jalostaa

Van Goghista menekkituotteita

Van Gogh -perunalajike niittää mainetta Je-puan Peruna Oy:n puolivalmisteissa. Toimi-tusjohtaja Jussi Mendelin perustelee VanGoghin valintaa tasaisella laadulla ympärivuoden. "Meidän asiakkaat ovat pääasias-sa suurkäyttäjiä ja he ovat tyytyväisiä."

Jepuan Peruna Oy on toiminut lähes 30 vuot-ta. Se on viljelijöiden omistama osakeyh-tiö. Omistajien perunoiden viljelyala on noin450 hehtaaria. Tehdas valmistaa lähinnäsuurkäyttäjille puolivalmisteita, jotka mark-kinoidaan koko maan alueelle. Valmistumis-määrä on vuositasolla noin 14 000 tonnia.

Toimitusjohtaja Jussi Mendelin kertoo, että

pääosa tuotteista on veitsillä kuorittuja jakeitettyjä perunoita. Osa on tietysti suika-leina, viipaleina, kuutioina tai Pariisin peru-noina. Kaikki ovat kuitenkin tuoretavaroita,joten ne keittämisen jälkeen pakataan jajäähdytetään nopeasti. Jakelun maan eripuolille hoitavat kuljetusliikkeet.

Uusia lajikkeita yhtiössä testataan jatkuvasti.Niiden on kuitenkin mentävä laadussa japrosessissa selvästi nykyisten edelle, jottane pääsevät päälajikkeiksi.

"Toki päälajikkeen rinnalla on muitakin la-jikkeita, koska niitä kysytään ja haluammepitää itsemme selvillä niiden ominaisuuk-

Jepuan Peruna Oy:n toimitusjohtaja Jussi Mendelin esitteleetämän syksyn satoa. Osa sadosta on hukkunut kesätulviin.

Jonna Wallin tarkistaa perunoiden kuorintajäljen kuorimako-neiden jälkeen.

sista viljelyksessä, tehtaan valmistuslinjal-la ja myynnissä", kertoo Mendelin.

Yhtiö on panostanut parin vuoden aikanavarastotilojen laajentamiseen ja uuden il-mastointijärjestelmän hankintaan. Varastos-sa perunat ovat laatikoissa ja ilmastointion a-Labin tilailmastointijärjestelmä.

"Se on ollut meillä yhden vuoden. Perunatovat säilyneet hyvin. Siihen liittyvät säästö-ja raportointiohjelmat ovat tyydyttäneetmeitä ja ne ovat toimineet moitteetta", to-teaa Mendelin.

K u u m a P e r u n a 2 / 0 4 5

Kaupunkilaisperheen ruokalautasella olevi-en maukkaiden perunoiden koko historiavoidaan tallentaa ja sukupolvet saadaannäkyviin internetistä helposti, kun a-LabOy:n toimitusjohtajan Antti Ruokolaisenkaikki visiot ovat todellista totta. Ei tiedetävain kasvattajaa, vaan myös peltolohkot janiiden kasvuolosuhteet, lämpötilat ja kos-teudet, kaikki viljelytoimet sekä siementenhistoria. Tulevaisuudessa jopa itse ruokai-lija voi katsoa internetistä lautasella olevi-en perunoiden historian.

Tämä on jo puoleksi totta. Keuruulaisen a-Lab Oy:n viljelyn automaattisia seuranta-laitteita on jo nyt markkinoilla ja lisää onmietinnässä.Toimitusjohtaja Antti Ruokolainen on perus-tanut a-Lab Oy LTD:n viitisen vuotta sitten.Samalla yrityksessä aloitettiin Tekesin vah-valla tuella kehittämään automaattisten va-rasto-olosuhteiden hallintalaitteita ja kas-vuolosuhteiden seurantajärjestelmiä.Varastojen hallintalaitteita on jo myyty ko-timaan lisäksi ympäri Eurooppaa ja Aasiaa.Maailman suurimmassa perunavarastossaKiinassa ovat a-Labin kehittämät ilmastoin-nin hallintajärjestelmät.Toimitusjohtaja Antti Ruokolainen kertootavoitteena olevan tila- ja lohkokohtaisestikaiken mahdollisen tiedon kerääminen kas-vatuksesta, sadonkorjuusta, varastoinnistaja kuljetuksista sekä saada kerätty tieto yk-sinkertaisesti hyötykäyttöön niin, että ana-lyysiohjelmat antavat päätösten pohjaksi eri-laisia vaihtoehtoja. Tieto pitää saada tal-teen automaattisesti ja oikeastaan ilmantyötä.

Valmista on syntynyta-Labilla on jo valmiita järjestelmiä peruna-varastojen ilmastointiin ja varasto-olosuh-teiden seurantaan niin, että varasto-olosuh-teet voidaan nähdä vielä vuosienkin pääs-tä. Järjestelmä hälyttää isännän, jos varas-tossa tapahtuu jotakin poikkeavaa tai isän-tä voi matkapuhelimestaan nähdä varastonlämpötilan tai kosteuden kehityksen.Pienin mahdollinen instrumentti on sormen-pään kokoinen lämpötilojen mittaus- ja tal-lennuslaite. Sen käyttöikä on peräti miljoo-na mittausta tai kymmenen vuotta. Sen tal-lentamat tiedot luetaan kotona olevalla tie-tokoneella. Näin esimerkiksi kuution peru-

nalaatikon tapahtumat voidaan mitata ja tal-lentaa pellolta varastoon ja varastossa jopavuoden ajan. Sen voi lähettää perunakuor-man mukana ja näin varmistaa, että peru-noita on säilytetty matkan aikana oikeassalämpötilassa. Napin antamat lukemat ja rah-tikirjan numerot yhdistämällä voidaan ainavarmistaa kunkin kuorman asiallinen kulje-tus.Yhtiöllä on valmiita laitteita kasvuolosuh-teiden seurantaan. "Laitteilla viljely saadaanvarmemmaksi. Maan ja ilman lämpötilois-ta, lämpösummasta, sademääristä, kosteu-desta sekä tuulioloista saadaan mitattuatietoa lohkokohtaisilla sää- ja mittausase-milla", kertoo Ruokolainen."Tieto tallentuu suoraan a-Labin keskustie-tokoneeseen ja sieltä viljelijät voivat seura-ta internetin tai matkapuhelimen avulla ke-hitystä omilla pelloillaan. Laitteet hälyttä-vät, jos on liian kuivaa tai varoittavat, josolosuhteet ovat esimerkiksi rutolla edulli-set. Tieto tallentuu useiksi vuosiksi, jottakasvuolosuhteita viljelijä voi verrata eri vuo-sien välillä".a-Labin kehitystyössä on tärkeää se, ettäviljelijöiden automaattiset laitteet tallenta-vat kaiken tiedon automaattisesti ja jokai-sella viljelijällä on mahdollisuus päästä nä-kemään vain oman tilansa olosuhteita taihe voivat naapureiden kanssa perustaa yh-teisiä tiedostoja ja hyödyntää näin laajem-pia kokonaisuuksia.

Tulevaisuus tuo mahdollisuuksiaAntti Ruokolaisella on hyvin mielenkiintoi-set näkymät, miten tietotekniikka kehittyyja mitä mahdollisuuksia se antaa."Kaiken kehityksen lähtökohtana on tek-nologian hinnan pitäminen niin edullisena,että sitä voivat kaikki käyttää ja että sitäkannattaa taloudellisesti hyödyntää." Tuot-tajien, kaupan ja kuluttajien erilaisten tar-peiden yhteensovittaminen sisältävät run-saasti haasteita. A-Labin visiot vievät kehi-tystä suuntaan, jolloin voidaan aidosti pu-hua elintarvikeketjun aukottomasta jäljitet-tävyydestä."Automaation avulla voidaan varastointi jatavaravirrat pitää hyvin hallinnassa. Varas-toa voidaan automaation avulla seurata niin,että siellä ei jatkuvasti juosta kynän ja pa-perin kanssa.""Toinen merkittävä asia on se, että tietojenkeruun automaatio herättää viljelijän teke-mään päätöksiä, esimerkiksi aloittamaankastelun.""Tietojärjestelmä yhdistää kaikki tiedot yh-deksi kokonaisuudeksi. Meidän serverim-me voi säilyttää tiedostot useita vuosia.Viljelijä voi seurata internetin välitykselläkaikkien omien perunaeriensä matkoja pel-lolta kauppaan." Ruokolainen sanoo viljelijän kannalta ole-van merkittävää se, että tämä kaikki voi-daan tehdä hyvin vähällä työllä.

A - L A B O Y L T D S E U R A N T A J Ä R J E S T E L M I E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä

Automaattinen tiedonkeruu

antaa pohjaa päätöksille

a-Lab Oy:n toimitusjohtaja Antti Ruokolainen esittelee varaston ilmastoinnin hallin-talaitteistoa. Yhdellä pienellä laitteistolla voidaan hallita tarkasti suurenkin varastontoimintoja.

K u u m a P e r u n a 2 / 0 46

K u u m a P e r u n a 2 / 0 4 7

Ruuan valmistuksen monitaitajat Janne Pek-kala ja Marko Kesti pitävät nykykeskusteluaperunoista hyvin tärkeänä. "Sen seurauksenaon tullut uusia ja eri käyttötarkoituksiin ke-hitettyjä perunalajikkeita ja laatu on paran-tunut. Kuluttajat ovat viisastuneet ja osaavatvalita perunat keittiöönsä. Peruna on kohtakuin viini, se valitaan ruuanvalmistukseensuurella huolella." Janne Pekkala opastaasuomalaisia televisiossa ja yleisötapahtumis-sa hyvän ruuan valmistuksen saloihin jaMarko Kesti taas johtaa oululaisen ravinto-lan Buenozin keittiön toimintaa.

Perunoiden laatu on viime vuosikymmenienaikana parantanut huimaa vauhtia. Uudetlajikkeet ovat syrjäyttäneet vanhat. Perunoi-den laadusta ja lajikkeista ihmiset puhuvatjatkuvasti.

Janne Pekkala toteaa, että suunta on oikea."On hyvä, että puhutaan paljon. Sen seurauk-sena perunoiden laatu on parantanut ja käyt-töön on tullut uusia lajikkeita ja nimenomaaneri käyttötarkoituksiin tarkoitettuja lajikkeita."

"Työssäni olen huomannut, että viesti onmenossa perille. Asiakkaat osaavat valita jaerotella omat lajikkeensa keittoihin, muusei-

J A N N E P E K K A L A J A M A R K O K E S T I U S K O V A T :

Kuluttajat valitsevat

perunansa kuin viinit

hin, uuniperunoiksi, kesäperunoiksi sekäkalan ja lihan kanssa tarjoiltaviksi."

Pekkala uskoo, että viisaat kuluttajat valitse-vat perunansa kohta kuin viinin. Tuotannonläheisyys, maku, perunoiden rakenne ja laji-ke ratkaisevat, millaista ruokaa kuluttajakeittiössään valmistaa. Erityisen huolellaperunat valitaan juhlaruokiin."

"Merkittävää on se, että tuotannon läheisyysja tuottajan tunnettavuus ovat kuluttajillemerkittäviä asioita. Niistä kuluttajat ovat val-miita maksamaan", sanoo Pekkala.

Pekkala kertoo, että hänellä perunat ovatostossa, kesällä torilla ja talvikautena kau-passa. Perunoita on aina kaapissa, vaikkaperunoista hän ei valmista ruokaa ihan jokapäivä.

Ravintolalla on vakiotoimittajatMarko Kesti ostaa ravintolaan perunat vakio-toimittajilta varsin pitkillä sopimuksilla. Laa-tu, lajikkeet ja hinta ratkaisevat. "Jos laatuja hinta joudutaan laittamaan vastakkain,todennäköisesti laatu voittaa", sanoo Kesti."Laatu ja maku ovat tärkeitä, koska niidenpettäessä asiakas ei anna anteeksi."

Ravintola Buenoz voitti viime kesänäOulun Valkosipulitapahtumassa järjeste-tyn valkosipuliperunaruokakilpailun. Pe-runamakkaran valmistusohje julkistetaanmarraskuussa ilmestyvässä Pohjois-Poh-janmaa à la carte -kirjassa.

"Buenozin keittiön perunat toimittaja tuoperunat puhtaaksi kuorittuina. Me pidämmetaas huolen siitä, että ne tarjoillaan vastakeitettyinä, eivätkä kuoretu ja menetä maku-aan", kertoo Kesti.

Marko Kesti oli mukana voittajajoukkueessaviime kesänä Oulun valkosipulitapahtumas-sa järjestetyssä valkosipuliperunakilpailussa,jossa etsittiin uusia perunaruokia. Tuote oligrillimakkara, jossa oli lisänä perunaa ja val-kosipulia sekä mausteina yrttejä.

"Makkarassa peruna oli mykyinä niin, ettäselvästi näki ja maistoi, mitä se sisälsi. Mak-karoita valkosipulitapahtumassa meni todellapaljon. Lisäkkeenä oli tomaattia, hapankaa-lia sekä itse maustettua sinappia", kertooKesti.

Marko Kesti viljelee omassa kotikeittiössätarvitsemansa perunat. Viiden hengen per-heessä perunoita kuluukin.

"Kun maalaistalon poikana oppi nauttimaanoman pellon perunoista, en ole malttanutsiitä nautinnosta luopua. Se on todella mu-kava harrastus", kertoo Kesti.

Jyrki Puhakka, Marko Kesti, Petteri Kosamo ja Janne Pekkala pitävät hyviä perunoitatakeena siitä, että asiakkaat tulevat ravintolaansa aina uudelleen ruokailemaan.

K u u m a P e r u n a 2 / 0 48

K u u m a P e r u n a 2 / 0 4 9

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuk-sen yhteydessä komissio antoi jäsenmaillemahdollisuuden valita joko alueittaisen tasa-tuen tai historialliseen viitejaksoon perustu-van tilakohtaisen tuen. Perunoista ainoas-taan tärkkelysperuna on vanha CAP-tukikasvija on näin oikeutettu tulevaisuudessakin CAP-tukeen valittavasta tukimallista riippumatta.Muun perunantuotannon osalta peruna jääilman CAP-tukea maissa, joissa valitaan tila-kohtainen tukimalli. Sen sijaan tasatukeenpohjautuvan yhdistelmämallin valitsevissamaissa peruna saa tasatuen.

Estääkseen epäterveen kilpailun eri tukimallinvalitsevien maiden välillä puutarha- ja peru-nantuotannossa on komissio määritellyt kiin-tiöjärjestelmän, joka rajoittaa tuotantoa sekämaa-, alue- että tilakohtaisesti. Maa- ja alue-kohtainen kiintiö määräytyy vuosien 2000-2002 perunan ja tilatukeen oikeutettujenpuutarhakasvien yhteisen viljelyalan mukaan.Tilakohtainen oikeus perunalle ja puutarha-kasveille määräytyy vuoden 2003 viljelyalanmukaan. Jos yhteenlasketut tilakohtaiset oi-keudet alittavat maa- ja aluekiintiön, voidaanyli jääviä tukioikeuksia jakaa viljelijöille vie-lä määrittelemättä olevien kansallisten sään-töjen mukaan.

Tarroja liimaamaan

Oikeus tukeen ilmaistaan tukeen liitettäväl-lä tarralapulla. Perunalle tasatuen saaminenedellyttää siis tarralapullista tukioikeutta.Mikäli käytettävissä on vain tavallinen tuki-oikeus, jää tasatuki saamatta, mutta muutperunalle kuuluvat tuet kuitenkin saadaan.Mikäli tarralapullinen tukioikeus päätyy jos-tain syystä kansalliseen varantoon, lakkaatarralappu olemasta ja tukioikeudesta tuleetavallinen tukioikeus.

Tasatuen myötä peruna tulee myös CAP:nuudistukseen liittyvien velvoitteiden piiriin.

Vauhdilla kohti

tuntematonta

T E E M A N A T U K I P O L I T I I K K A

Antti Lavonen, MTK/PerunaSuomi ry

Myös puhtaan perunatilan on vuodesta 2006lähtien noudatettava täydentäviä ehtoja pe-runa-ala lasketaan saman kesannointivelvoi-tealan piiriin kuin vilja-alakin.

Tarralappujen säilyttäminenaktiivisilla perunaviljelijöillä

Viljanviljelijä ei hyödy tukioikeudessa olevas-ta tarralapusta mitenkään. Kaikki käyttämät-tömät tarralaput tietävät EU:sta peruna-alal-le saatavan rahamäärän pienentymistä. Eri-tyisesti olisi pystyttävä välttämään tarralapul-listen tukioikeuksien päätyminen kansalli-seen varantoon, joka on niiden kannaltamusta aukko. Perunantuotannon lopettavienolisi vaihdettava tarralapulliset tukioikeuten-sa tavanomaisiin tukioikeuksiin perunanvil-jelyä laajentavien kanssa ennen kuin tukioi-keudet päätyvät varantoon.

Paljon perunastakin viljellään vuokramailla.Vuoden 2006 pellon hallintaoikeuden mu-

kaan määräytyy, kuka tukioikeuden saa. Tä-män takia pellon vuokralle saaminen voi ollavaikeaa vuodeksi 2006, jolloin myös kesällä2003 ansaitut tarralaput olisi pysyttävä kiin-nittämään tukioikeuksiin. Ministeriön tämän-hetkisen näkemyksen mukaan ne tarralaput,jotka jäävät vuonna 2006 liittämättä tukioi-keuksiin, jaetaan muille puutarha- ja peruna-viljelijöille.

Rakennekehitys hidastuu

Pelkkä järjestelmästä kirjoittaminen saa hen-gästymään. Kuinka tällainen monimutkainenja byrokraattinen järjestelmä saadaan toimi-maan käytännössä? EU-jäsenyyden aikanaperunan tuotantoala on vähentynyt vauhdil-la ja tilakohtainen peruna-ala on kasvanut.Tuotannon kiintiöinti tilakohtaisesti tarrala-puilla tulee hidastamaan tätä kehitystä. Tar-ralapullisten tukioikeuksien ostosta ja vaih-dosta tulee uusi kustannuserä tuotantoaanlaajentaville.

Lähinaapurimaat saavat tasatuen

Kaikki Suomea lähinnä olevat EU-jäsenmaatovat valinneet Suomen lailla yhdistelmätuki-mallin. Ruotsissa peruna saa Skånen päätuo-tantoalueilla noin 250 euron/ha tasatuen,koko Tanskan alueella tasatuen suuruus onnoin 310 euroa/ha ja Saksassa osavaltiostariippuen 250-350 euroa/ha. Näissä maissa eimakseta perunantuotannolle kansallista tu-kea, joten tuki on näille maille kaikki plus-saa. Nämä samat maat ovat myös tärkeim-piä kauppa- ja kilpakumppaneitamme tuo-reen perunan osalta. Vaikka tasatuki Suomes-sa maksettaisiin nykyisten tukien päälle,heikkenee kilpailuasemamme esim. Tanskaannähden noin 100 euroa/ha. Viime syksynäkinTanskasta tuotiin useita miljoonia kiloja pe-runoita. Myös ruokaperunateollisuus tuleehuomioimaan asian sijoittumispäätöksiä teh-dessään.

“Pelkkä järjestelmästä kirjoittaminensaa hengästymään. Kuinka tällainen mo-nimutkainen ja byrokraattinen järjestel-mä saadaan toimimaan käytännössä?”kysyy Antti Lavonen

K u u m a P e r u n a 2 / 0 410

Suomessa maksetaan perunantuotannonkansallista tukea. On erittäin mahdollista, ettäperunan kansallista tukea tarkastellaan rin-nakkain saatavan tasatuen kanssa, kun teh-dään vertailuja eri tuotantosuuntien tukimuu-toksista maamme sisällä. Aiotaanko tasatu-en summa leikata pois kansallisesta tuestaja jättää alalle ainoastaan tarralappujärjestel-mästä aiheutuvat ongelmat ja jäykkyydet?Tällöin kilpailuasemamme Tanskaan nähdenheikkenisi yli 300 euroa/ha ja Saksan parhai-siin alueisiin nähden jopa 350 euroa/ha.Annamme heille jo mielestäni riittävästi ta-soitusta heikomman satotason ja korkeidentuotantokustannusten kautta.

Vaikutus markkinoihinja toimintaedellytyksiin

Suuren Saksan tasatuki tulee näkymään tu-levina vuosina perunan ja perunatuotteidenhinnoissa Saksassa, mutta myös muissaEuroopan maissa, myös niissä, jotka eivät saaperunalle tasatukea. Ruokaperunateollisuu-temme joutuu nytkin kisailemaan länsieu-rooppalaisten kilpailijoidensa sanelemillahinnoilla. Laskevat hinnat, kaupan asemanvahvistuminen ja kaupan omat tuotemerkiteivät helpota kotimaisen teollisuuden toimin-tamahdollisuuksia.

Tukimallinvalmistelu jatkuu

Suomen valitseman yhdistelmätukimallin"hienosäätö" jatkuu syksyn ja varmasti vie-lä talvenkin aikana. Tässä esitettyihin asioi-hin voi vielä tulla muutoksia ja asiat tarken-tuvat talven aikana. Toivottavasti suomalai-silla päättäjillä on taitoa rakentaa melkokehnoista eväistä malli, joka pystyy takaa-maan perunantuotannon jatkuvuuden jakehittymisen maassamme.

K u u m a P e r u n a 2 / 0 4 11

Maaseutukeskukset ovat vahvasti kehittä-mässä perunatilojen neuvontapalvelujaan.ProViljelys –nimistä hanketta on testattu jomuutaman vuoden ajan ja tulokset ovat Ou-lun Maaseutukeskuksen johtajan Vesa Nuo-liojan mielestä hyvin rohkaisevat. "Nyt tätätilakohtaisesti räätälöityä palvelua tarjotaankaikille perunatiloille samalla kun perunaneu-vontaan tulee yksi henkilö lisää", sanooNuolioja.

Perunanviljelijät ovat odottaneet maatalous-tutkimukselta ja -neuvonnalta hyvin vahvaaroolia perunoiden laadun parantamiseen jasitä kautta perunanviljelyn taloudellisen tu-loksen parantamiseen.

Sekä tutkimustoiminta että neuvonta ovatottaneet haasteen vastaan. Maaseutukeskus-ten perunaneuvojat ovat jo muutaman vuo-den ajan kehittäneet työkaluja, joilla tutki-muksesta ja kokemuksista saatuja tietojavoidaan hyödyntää koko perunanviljelyket-jussa.

Johtaja Vesa Nuolioja kertoo, että omanammattitaidon kehittämisen rinnalla neuvon-ta on tiivistänyt yhteistyötään perunatalou-den eri sidosryhmien, kuten tutkimuksen,kaupan ja viljelijöiden välillä. "Meidän täy-tyy tietää, mitä kauppa, teollisuus ja kulut-tajat sekä viljelijät meiltä odottavat. Meidäntäytyy pystyä ohjaamaan kaikkein uusin tut-kimustieto ja parhaimmat kokemukset kaik-kien viljelijöiden tietoon niin, että jokainenpystyy niitä soveltamaan omassa viljelys-sään."

Maaseutukeskuksissa on testattu ProViljelys–nimistä hanketta. Nyt sen ottavat käyttöönkaikki neuvojat. Tiloille tarjotaan laajaa jasyvällistä neuvontapalvelupakettia. Siinä ti-lalla tehdään yhdessä isäntäväen ja peruna-neuvojan kanssa aivan oma perunantuotan-non kehittämisohjelma, jossa ovat lajikkeetja lannoitukset sekä muut kasvukauden toi-met. Kasvukauden jälkeen tehdään tarkas-tukset ja onnistumisen analyysit. Selvitetään,mitä voidaan tehdä vielä paremmin, jottatulos olisi kaikkien kannalta mahdollisimmanhyvä ja kuluttajat tyytyväisiä.

Perunaneuvonta tarjoaa

räätälöityjä palveluja

Vesa Nuolioja kertoo, että tehdyissä pilotti-hankkeissa viljelijät ovat saaneet neuvonta-palvelujen tiivistyneistä suhteista selvää ra-hallista hyötyä.

Perunaneuvojan työhyvin monipuolista

Perunatuotannon neuvoja Markku Jokikok-ko kertoo, että neuvojan perustyö on muut-taa tutkimuksessa saatu tieto ja tiloilta saa-dut kokemukset sekä kuluttajien palautteetsovellettavaksi käytännön toiminnaksi jasaattaa ne kaikkien perunoita tuottavienmaanviljelijöiden tietoon niin, että ne voi-daan käytännössä toteuttaa.

"Meidän täytyy jatkuvasti lisätä omaa osaa-mistamme ja kouluttautua. Koko valtakun-nan perunaneuvojat kokoontuvat ainakinkerran vuodessa koulutukseen ja kertomaansaadut kokemukset kaikkien hyödynnettä-väksi."

Oulun maaseutukeskuksen johtaja Vesa Nuolioja (vas) ja perunaneuvoja Markku Jo-kikokko pitävät perunaneuvonnan kehittämistä erittäin tärkeänä.

Erityisesti siemenperunan tuotanto ja kaup-pa ovat hyvin tarkastettuja ja valvottuja.Tässä työssä neuvojat tekevät viranomaistenmääräämät tehtävät, jotta siementavara säi-lyy puhtaana ja tarvittavat todistukset voi-daan antaa.

Jokikokko kertoo, että myös ruokaperunaeriätarkastetaan entistä enemmän. Tarkastuksiahaluaa joko viljelijä turvatakseen menekin taitarkastuksia vaatii ostaja ollakseen varmakorkeasta laadusta.

"Oulun maaseutukeskuksen alueella siemen-tuotanto on erittäin suurta ja siementen tar-kastukset antavat hyvin paljon työtä. Viljeli-jöiden ja meidän tavoitteena on pitää alu-eemme siementuotanto koko Eurooppaakinajatellen parhaassa mahdollisessa luokassa,"sanoo Jokikokko.

K u u m a P e r u n a 2 / 0 412

Kuuma Perunan toimitus tarttui puheli-meen ja teki soittokierroksen eri puolelle

Suomea ja myös Ruotsin puolelle.Soittokierroksella haluttiin selvitellä sato-

ja markkinanäkymiä sekä perunaväentunnelmia. Gallup toteutettiin syyskuun

puolivälissä (14.9.) ja vastaukset kuvasta-vat sen hetken tuntoja.

Kaikki vastaajat korostivat sitä, ettänostot ovat vielä kesken ja tilanteet voivatmuuttua paljonkin. Seuraavassa koostetta

vastauksista:

Pirjo Gustafsson, Ruotsi:

- Kesä on ollut säiden suhteen vaihteleva.On tullut sadetta ja paistetta. Kevät oli kyl-mä ja hidasti kasvukauden alkua, ehkä jopaenemmän kuin sateiset sääolot. Nämä asi-at yhdessä kuitenkin vaikuttavat jonkin ver-ran sadon määrään.- Elokuun puolivälissä kävi halla, joka jättijälkensä kasvustoihin etenkin Keski-Ruot-sissa. Sateet puolestaan ovat olleet voimak-kaimpia Länsi-Ruotsissa, jossa kasvustos-sa näkyy mm. ravinteiden huuhtoutuminen.- Tässä vaiheessa on vielä vaikeaa tehdälopullisia ennusteita, mutta näyttäisi, ettäsadosta tulee aika normaali. Kuluva viikko(vko 38) on päänostoviikko, joten virallisiatilastoja ei vielä ole. Ulkoinen laatu on hyvä,esimerkiksi rupiongelmaa on todella vähän.Myöskään rutto ei näyttäisi muodostuvanongelmaksi.

Petri Tölli, Pohjanmaan LuonnostaMarkkinointi Oy, Tyrnävä:

- Nyt näyttää siltä, että satotaso jää selväs-ti alle huippuvuosien, myös jonkin verranviime vuotista heikommaksi. Nostoissa sa-totasot ovat vaihdelleet 15 tonnista reiluun30 tonniin. Keskisato jää yleisesti selvästialle 30 tonnin.- Uskoisin, että keväällä on perunapula.Myyntimiehelle nykytilanne ei ole mieluinen.Kauppaa on jouduttu tekemään hiemanvaroen, kun tarkkoja satotietoja ei vielä oletiedossa. Markkinahinta voisi jo tässä vai-heessa olla jopa 5-10 senttiä korkeampi-kin. Vaarana on, että jos jatkamme nyky-hinnoilla, niin keväällä tulee sitten rajumpikorotus. Parempi ratkaisu olisi, että hintaakorotetaan tasaisemmin pitkin talvea.- Vientiä Ruotsiin ja Norjaan on tässä tilan-teessa tehty maltillisesti. Tällaisena vuon-na panostetaan etenkin vanhojen asiakas-suhteiden hoitoon.

Juha Mäkelä, Himanka:

- Olen juuri nostopuuhissa ja satotilanneon vielä avoin. Ruton osalta tunne on se,että tilanne on hallinnassa. Haastetta tokijää vielä varastointiin, mutta kun mahdolli-nen ongelma on tiedostettu, niin asiaanosataan panostaa.- Arvioisin, että tällä alueella kymmenisenprosenttia on veden vaivaamaa. Toisaaltaon nähtävissä, että nettosadosta on tulos-sa aika hyväkin. Peruna on sopivan kokois-ta ja ulkoinen laatu on hyvä. Rupi- ja seitti-

asiat ovat nyt hallinnassa. Todennäköisestinettosadossa ei ole suuria muutoksia vii-me vuoteen verrattuna. Markkinasta voisiodottaa hienokseltaan kysyntävoittoista.

Jarmo Rajamäki, Lapväärtti:

- Nostotöissä täällä juuri ollaan. Kokonai-suus ei näytä pahalta. Rutto on nähdäkse-ni hallinnassa. Hukkuneita paikkoja näkeepaikoin.- Satotaso asettunee sunnilleen viime vuo-den tasolle. Paikoin on parempiakin lohko-ja. Aivan hyvältä nyt näyttää. Kuukausi sit-ten näytti kyllä pahalta. Pidempi poutajak-so on tehnyt todella hyvää. Nosto-olosuh-teet ovat parantuneet poudan surauksena.

P e r u n a G a l l u p :

Sato- ja markkinanäkymiä

K u u m a P e r u n a 2 / 0 4 13

- Perunan ulkoinen laatu on nyt hyvä. Kokoon myös tasainen. Nettosaanto tulee ole-maan varmaan parempi kuin monena muu-na vuonna.

Jussi Jaakkola, Ylämylly:

- Tilanne on täällä samansuuntainen kuinmuuallakin Suomessa. Ruttotilanne meina-si kaatua päälle, mutta tilanne saatiin hal-lintaan. Vettä tuli jossain vaiheessa niinpaljon, että notkopaikat kyllä hukkuivat.

- Nyt näkymä on toiveikas. Nostot ovat täälläalkuvaiheessa ja seuraavat kaksi viikkoaovat ratkaisevan tärkeitä. Sitten ollaan pal-jon viisaampia.- Perunalle on varmasti kysyntää läpi tal-ven. Kuluttajilta tulee jatkuvasti yhteyden-ottoja, että kotitarveviljelmät on menetet-ty. Kysyntää tulee sitäkin kautta lisää. Nyttarvitaan malttia. Markkinoilla on nyt eriä,jotka painavat hintaa alas. Tällaisena vuonnamaltilla hintakin asettuu oikealle tasolle.

Lasse Hakala, Anjalankoski:

- Nostotöissä ollaan. Pari seuraavaa viik-koa näyttävät paljon. Tärkeää olisi saadaperuna syyskuun aikana ylös. Sitten on jotalventulo lähellä. Tärkeää olisi, ettei enäätulisi sateita.- Lohkojen ja lajikkeiden välillä vaihtelut ovatsuuret. Uskoisin, että jokaisella on tullutjonkinlaisia epäonnistumisia. Rutto ja sa-teet ovat tehneet tehtävänsä. Vaihtelevistaolosuhteista seuraa myös laatuvaihteluja.- Uskoisin, että marraskuussa kauppa vielä

tästäkin vilkastuu, kun kotitarveviljelmiensadot on saatu kulutettua.- Hintataso on nyt ollut parempi kuin viimevuonna ja suuntahan on ylöspäin. Hintata-so on aivan ok.

K u u m a P e r u n a 2 / 0 414

Kasvukauden ongelmien seurauksena peru-nan tuonti saattaa olla ensi talvena suurem-paa kuin koskaan EU–jäsenyytemme aikana.Samalla perunan kasvinterveyden tila voivaarantua, koska tuontiperunan mukanamaahamme voi kulkeutua kasvintuhoojia.Tuontiin liittyvä valvonta perustuu tuojan il-moitukseen, joten nyt on tärkeää, että jokai-nen peruna-alalla toimiva kantaa osaltaanvastuunsa.

Kesän 2004 jatkuvien ja runsaiden sateidenseurauksena perunan satotaso ja laatu jää-vät tavanomaista heikommiksi. Tämän seu-rauksena maahamme tuodaan mitä todennä-köisimmin perunaa enemmän kuin EU–jäse-nyytemme aikana on koskaan tuotu. Perunas-ta on todennäköisesti pulaa laajemminkinEuroopassa, joten liikkeellä saattaa olla hy-vin kyseenalaisia perunaeriä. Suurin tuontiinliittyvä uhka on vaarallisten kasvintuhooji-en leviäminen perunantuotantoomme, jolloinvuosien työllä ja suurilla taloudellisilla uhra-uksilla saavutettu hyvä kasvinterveyden tilavoi nopeasti romuttua. Pahimmassa tapauk-sessa tuonnin seurauksia saadaan korjatavuosia ja tilanne kasvintuhoojien - erityises-ti rengasmädän - torjunnassa palautuu usei-den vuosien takaiseen huonoon tilanteeseen.

Perunan tuontiuusista EU:n jäsenmaista

Kymmenen uuden jäsenmaan liittyminenEuroopan Unioniin 1.5.2004 lähtien vapauttiuseiden kasvituotteiden markkinointia. Liit-tymisen jälkeen näistä maista markkinoita-vien tuotteiden on täytettävä EU:n asettamatvaatimukset EU:n sisäisessä kaupassa. Uu-sille jäsenmaille on kuitenkin asetettu rajoi-tuksia ja siirtymäaikoja kasvituotteiden mark-kinoinnin suhteen. Useat rajoitukset koske-vat perunaa.

Jäsenyydestä huolimatta perunan markki-nointi uusista jäsenmaista on osin rajoitet-tua tai kiellettyä. Virosta on saanut kuiten-kin tuoda perunaa heti toukokuun alustalähtien. Liettualla on vaalean rengasmädänvuoksi perunan markkinointikielto EU-maihin

Uhkaako tuontiperuna

kasvinterveyttä?

J U K K A T E G E L & A T R O V I R T A N E N K T T K / K A S V I N S U O J E L U O S A S T O

1.1.2006 asti. Puolalla on perunasyövän vuok-si kymmenen vuoden ajan rajoituksia peru-nan sisämarkkinakaupassa. Tietyistä osistaPuolaa siemenperunan ja ruokaperunanmarkkinointi on liittymissopimuksen mukaankielletty muihin jäsenmaihin. Perunasyöväs-tä johtuen Puolan tulee viljellä vain täysinperunasyövän kestäviä lajikkeita. Myös vaa-leaa rengasmätää esiintyy Puolan perunan-tuotannossa erittäin paljon. Puolan kasvin-suojeluviranomaiset ovat luvanneet varustaavaatimukset täyttävät perunaerät erillisellätarkastustodistuksella, jota ostajan on ehdot-tomasti vaadittava.

EU:n jäsenmaissa vaaleaa rengasmätää onviime vuosien aikana todettu Belgiassa, Rans-kassa, Saksassa, Kreikassa, Italiassa, Hollan-nissa, Portugalissa ja Englannissa ja useissauusissa jäsenmaissa, mm. Virossa, Latvias-sa, Liettuassa, Unkarissa ja Puolassa. EU:nalueella on myös tummaa rengasmätää,mutta viime vuosina erityisesti vaalean ren-gasmädän havainnot ovat lisääntyneet, joh-tuen osittain kartoitusten tehostumisesta.

Kauppa vapaata– valvonta vaikeaa

Nyt on tärkeää, että jokainen peruna-alallatoimiva kantaa omalta osaltaan vastuunsasiitä, että Suomen maine vaarallisista kasvin-tuhoojista vapaana alueena voidaan säilyt-tää. Maahamme tuotaville perunakuormille eienää tehdä systemaattista tarkastusta tullis-sa, kuten ennen EU-jäsenyyttämme, jolloinerän tarkastaminen oli maahantuonnin edel-lytyksenä. Kasvintarkastusviranomaisilla onnykyisinkin oikeus tehdä pistokokeita tuotan-to- kuljetus- ja markkinointiketjun eri vaiheis-sa, mutta suurin vastuu on perunan tuojal-la. Tuojan on tehtävä kaikista tuomistaanperunaeristä ilmoitus kasvintarkastusviran-omaisille, koska vain siten erä tiedetään tuo-duksi maahan ja tarkastus voidaan järjestää.

Kasvintuhoojat vaaranamaamme perunantuotannolle

Maahan tuotavista perunaeristä tarkastetaan

Jukka Tegel

Atro Virtanen

“Nyt on tärkeää, että jokainenperuna-alalla toimiva kantaaomalta osaltaan vastuunsasiitä, että Suomen maine

vaarallisista kasvintuhoojistavapaana alueena voidaan

säilyttää.”

K u u m a P e r u n a 2 / 0 4 15

laboratoriotesteillä peruna-ankeroisten jarengasmädät esiintyminen, sekä silmävarai-sesti muut kasvintuhoojat. Tauteja ja tuho-ojia voi esiintyä niin pieniä määriä, että sil-minnähtäviä oireita ei ole havaittavissa. Vaik-ka perunaerästä otettu näyte todettaisiintarkastuksessa puhtaaksi, näytteen tutkimi-nen ei kuitenkaan takaa koko perunaerän 100%:sta puhtautta. Kasvintuhoojien leviämis-vaaran vuoksi tuontiperunaa ei pidäkäänmissään tapauksessa käyttää lisäysaineisto-na, ellei se ole sertifioitua siemenperunaa.Vaikka tuotavaa perunaa ei käytettäisikäänlisäykseen, tuhoojat saattavat levitä tilankäsittelykaluston kautta esim. tilan omaankäyttösiemeneen. Saastunta voi kulkeutuakotimaan perunantuotantoon myös kuljetus-välineiden, jätevesien ja perunajätteidenmukana. Vaarana on erityisesti se, ettämaamme hyvä tilanne rengasmädän torjun-nassa voidaan menettää nopeasti, ellei ren-gasmädän torjuntaan ja maahantulon estä-miseen suhtauduta edelleenkin erittäin vaka-vasti. Itse asiassa juuri nyt on syytä erityiseenvarovaisuuteen, koska meillä on paljon -vuosien työn tulos - menetettävänä.

Kenellä vastuu– riski suurin tuotantotiloilla

Tilan tuotannon kannalta on parempi, mitäaikaisemmin mahdollinen perunantuhoojahavaitaan. Usein se kuitenkin on ennen ha-vaitsemistaan ehtinyt levitä tuotantoketjus-sa useille lohkoille. Kun tilalla todetaan pe-runantuhooja, aiheuttaa se aina torjuntasuun-nitelman ja rajoituksia tuotantoon. Saastu-neeksi todetuille lohkoille tulee voimaan vil-jelyrajoitus ja käytännössä viljelijä joutuuhankkimaan uusia puhtaita maita jatkaak-seen tuotantoa. Saastuneella tilalla tuotettuaperunaa ei saa käyttää siemeneksi, vaankaikki käytettävä siemenperuna on oltava

Jos perunatilalle, varastolle ja tuotanto-ketjuuntuodaan ulkomaista perunaa,

huomioi seuraavat asiat:

* * *Selvitä perunan alkuperä niin tarkkaan kuin mahdollista.

Säilytä lähetteet ja kuormakirjat kuormakohtaisesti.Tällaisena vuonna markkinoilla voi liikkua kaikenlaisia

– hämäriäkin – perunaeriä.

* * *Ilmoita tuonnista KTTK/Kasvintarkastukseen tai alueesi

valtuutetulle tarkastajalle TE-keskuksen maaseutuosastolle taimaaseutukeskuksen valtuutetulle perunanviljelyn neuvojalle.

Imoituslomakkeen saat valtuutetulta tarkastajalta taivoit tulostaa sen KTTK:n internetsivuilta (www.kttk.fi).

* * *Pyydä tarkastusta, jos perunaerän alkuperä askarruttaa.

* * *Vältä perunan käsittelyä samoilla laitteilla, joilla käsittelet tilan

omia perunaeriä, jotka päätyvät käyttösiemeneksi tilalla.

* * *Tuontiperunaa käsittelevien tilojen olisi turvallisinta käyttää

tuotannossaan ainoastaan sertifioitua siemenperunaa.

Lisätietoja: www.kttk.fi (Kasvintarkastus)

virallisesti tarkastettua siemenperunaa. Saas-tuneelta tilalta ei torjuntasuunnitelman mu-kaisina vuosina saa perunaa markkinoidaSuomen rajojen ulkopuolelle ja kotimaan

markkinoinnissakin on rajoituksia. Torjunta-suunnitelman mukaisista toimenpiteistä onmahdollisuus saada korvauksia, mutta kor-vauksista päätetään vuosittain.

K u u m a P e r u n a 2 / 0 416

MTT Ruukin laboratoriotoiminnot kytkeyty-vät Bioforum Oulun kärkihankkeeseen

MTT:n tutkimusasemalla Ruukissa käynniste-tään laboratoriotoimintoja, jotka ovat osanaOulun seudun bioalan monitieteistä Agrobio-tekniikka siemenperunatuotannossa -tutki-musohjelmaa (http://www.bioforumoulu.org/,http://www.mtt/atu/ppo). Bioforum Oulunhallinnoiman tutkimusohjel-man tavoitteenaon kehittää siemenperuna-alan tutkimusta jakilpailukykyä. Laboratoriotoiminnot tarjoavatanalyysejä erityisesti siemenperunan käyttö-laadun hallintaan. Laboratoriopäälliköksi onnimetty 1.9.2004 alkaen MMT Yeshitila Dega-fu Helsingin yliopistosta.

Kasvukauden 2004sato-odotukset

MTT Ruukin tutkimusaseman 15.9. mennes-sä korjattujen kenttäkokeiden bruttosadotovat 28-33 t/ha. Korjatut kenttäkokeet sijait-sivat Limingassa ja maaperän kosteusolosuh-teet edustanevat alueellista tilannetta. Run-saimmat sateet olivat 60 mm/vrk ja kokonais-sademäärä oli liki puolitoistakertainen verrat-tuna pitkän aikajakson keskiarvoon. Satovaikuttaa ulkoiselta laadultaan suhteellisenhyvälle, sillä korjatuilla koeruuduilla ei ollutperunan laatuun vaikuttavia vesiongelmia.Sademäärien erot olivat perunantuotantoloh-koilla alueellisesti suuria.

Aspiriini voi ollaavuksi perunallekin

Tutkijat USA:sta selvittävät, kuinka aspiriininsisältämä salisyylihappo laukaisee perunanluontaiset puolustusmekanismit haitallisiasieni- bakteeri- ja virustauteja vastaan. Nämämekanismit ovat luontaisia, mutta käynnis-tyvät usein liian myöhään, kun taudinaihe-uttajamikrobi on jo infektoimassa perunaa.Salisyylihapporuiskutukset käynnistävät kas-vin puolustusreaktiot jo ennen taudin läsnä-oloa ja niin peruna on valmis puolustautu-maan haitallisia taudinaiheuttajia vastaan.Tutkijat ARS:sta (Agricultural Research Servi-

Perunauutisia

Pohjois-Pohjanmaalta ja maailmalta

Vanhempi tutkija Elina Virtanen ja erikoistutkija Merja Veteläinen MTT Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema, Ruukki

elina.virtanen@mtt.fi, merja.vetelainen@mtt.fi

ce) uskovat, että salisyylihapon vaikutustentunteminen kasvienpuolustusmekanismeillevoi johtaa uudenlaisten torjuntamenetelmi-en kehittämiseen. Etenkin eri taudeille arat,mutta satoisat, perunalajikkeet hyötyisivätympäristöystävällisistä uusista torjuntakei-noista (http://www.ars.usda.gov/is/AR/archive/dec03/plant1203.htm)

Elina Virtanen

Merja Veteläinen

Uusi rutonkestäväperunalajike USA:sta

’Defender’ (suomeksi: puolustaja) on ensim-mäinen sekä lehti- että mukularutolle kestä-vä lajike. Se on USA:n markkinoille sopivamyöhäinen, pitkulainen ja valkomaltoinenlajike, jota tullaan viljelemään lähinnä rans-kanperunamarkkinoita varten(http://www.potatonews.com).

Villeissä perunoissaperuna-ankeroisen kestävyysgeenejä

Perunan villi sukulainen, laji nimeltään Sola-num fendeleri, joka kasvaa autiomaassaKaakkois-Arizonassa on todettu olevan resis-tentti USA:ssa haitallista peruna-ankeroiskan-taa vastaan. USA:n perunageenipankin tut-kijat ovat onnistuneet monimutkaisen ristey-tysohjelman kautta siirtämään näitä resis-tenssigeenejä viljeltyyn perunaan. Nyt nämäristeytysjälkeläiset ovat kasvinjalostajienkäytössä uusien kestävien lajikkeiden kehi-tystyössä (http://www.potatonews.com).

Saksassaennakoidaan huippusatoa

Saksan perunasato on "kuuma peruna" tänäsyksynä eurooppalaisissa perunapiireissä.Viime vuonna saksan perunasato ylsi 9,92miljoonaan tonniin, mutta arviot tälle vuodel-le ovat 11,42 miljoonaa tonnia (keskimäärin39 tn/ha). Uskaliaimmat arviot ovat jopa 12,12miljoonaa tonnia (keskimäärin 41,4 tn/ha).Saksa on Euroopan tärkein perunantuottajaja sen sadon määrällä on suuri merkitys eu-rooppalaisille perunamarkkinoille (http://www.potatonews.com).

K u u m a P e r u n a 2 / 0 4 17

Etelä-Pohjanmaan maaseutukeskus panostaavahvasti perunaneuvontaan. Toimistopäällik-kö Jouko Uola kertoo, että heidän perunatii-miinsä kuuluu kuusi neuvojaa, joista jokai-nen on hankkinut itselleen erikoisosaamis-ta, koska yksi ihminen ei voi osata perunan-kasvatuksesta kaikkea.

Toimistopäällikkö Jouko Uola johtaa Etelä-Pohjanmaan maaseutukeskuksen perunaneu-vontaa. Hänellä on kuusi neuvojaa, jotkakaikki hallitsevat perusasiat, mutta jokainenon lisäksi hankkinut erityisosaamista. Uolaperustelee ratkaisua sillä, että perunantuo-tanto on erikoisalaa, joka on tosiammattilais-ten työtä. "Siksi yksi neuvoja eikä viljelikäänvoi hallita kaikkea uutta."

"Jokaisella neuvojalla on oma toimenkuvan-sa, jota uudistetaan tarpeen mukaan. Tär-keintä on neuvojan halu kehittää osaamis-taan. Kaikki perunaneuvojat hallitsevat muunmuassa viljelysuunnittelun, EU-tukineuvon-nan ja kasvinsuojelun. Sen lisäksi parillaneuvojalla on syvällistä tietoa laatuasioista,kolmella talouteen ja kannattavuuteen liitty-vissä asioissa, on yrityksen perustamiseentarvittavaa osaamista, siementen tuottami-seen on paneutunut kolme neuvojaa, samoinvienti- ja tuontitarkastuksiin, sähköiseen vies-tintään sekä lohkotietopankkiin. Tiimistä löy-tyy lisäksi hankeosaamista. Meillä on kolmeneuvojaa, jotka testaavat ruiskut ja hallitse-

vat kasvinsuojelun pienintä piirtoa myöten",kertoo Uola.

Uolan mukaan neuvojien koulutus tapahtuumonessa vaiheessa. "Vuosittain pidämmekehityskeskustelun, jossa sovitaan osaami-sen kehittämisestä ja koulutuksesta. Peruna-tiimin jäseniä osallistuu säännöllisesti valta-kunnallisiin koulutustilaisuuksiin. Pidämmejatkuvaa yhteyttä tutkimukseen, asiakkaisiin,organisoimme itse vuosittain kaksipäiväisetperunakonsulenttien koulutuspäivät, osallis-tumme perunahankkeen koulutuspäivillesekä asiantuntijoina että oppilaina. Peruna-tiimissä ohjaamme ja tuemme toinen toistam-me. Lisäksi osallistumme vuosittain kansain-välisiin peruna-alan tapahtumiin, jonne jär-jestämme myös viljelijämatkoja", luetteleeUola neuvojien kehittämishankkeita.

"Seuraava tavoite on lähettää kolme neuvo-jaa ensi vuonna EAPR:n perunakonferenssiinEspanjaan. Lisäksi internet ja ammattilehdetovat yksi oppimisen väline", listaa Uola.

Neuvojat pitävät asiakkaiden kuuntelemistaerittäin tärkeänä. Sen lisäksi kehitetään neu-vontamenetelmiä. Tähän Uolan mukaanhankkeet antavat hyvät mahdollisuudet.

Tästä Uola mainitsee pari esimerkkiä. Jovuonna 1994 Etelä-Pohjanmaan maaseutu-keskuksen neuvojat tekivät Suomen ensim-

mäiset laatujärjestelmät maatiloille, jotkaolivat nimenomaan perunatiloja.

"Nykyisen tärkkelysperunahankkeen toimes-ta on koulutettu 80 prosenttia kaikista Suo-men tärkkelysperunatiloista laatusopimus-tuottajiksi. Lisäksi on kehitetty tekniikkaa,hankittu yli 20 ajettavaa perunannostokonet-ta sekä luotu tärkkelystiloille lohkotietopank-ki ja oma intra-verkko."

Uolan mukaan Etelä-Pohjanmaalla palvelujakysytään ja niitä myös markkinoidaan. Parasmarkkinointiväline on neuvojan hyvä ammat-titaito. Neuvojilla on usein kanta-asiakkaat,joille tehdään vuosittain sovitut palvelut. Van-hemmilla seniori-neuvojilla on jo toisen su-kupolven asiakastiloja.

Uola muistuttaa, että perunasektorilla tapah-tuu muutoksia koko ajan, joten asiakastilo-jen muutoksiin ja vähenemiseen on varaudut-tava. "Suomessa pitää perunatilojen kehit-tämistoimissa tiivistää teollisuuden, neuvon-nan ja tutkimuksen yhteistyötä. Siihen olem-me itse pyrkineet ja siitä on myös näyttöä.Suhteellisen vähäisen tilamäärän vuoksi kaik-kien ei pidä yrittää tehdä kaikkea. Hyväkumppanuuksien solmiminen koituu parhai-ten perunatilojen hyväksi ja yhteistyö onmyös voimavara ulkomaista kilpailua vas-taan", sanoo Uola.

Etelä-Pohjanmaalla

neuvojat erikoistuvat

Etelä-Pohjanmaalla

neuvojat erikoistuvat

K u u m a P e r u n a 2 / 0 418

K u u m a P e r u n a 2 / 0 4 19

K u u m a P e r u n a 2 / 0 420

Uuden kauden lähestyessä Kuuma Peruna-lehti esittelee Kantaperunan perunapelaajatja viime kausien saavutukset. Näytöt ovatvahvat, joten niitä voidaan esitellä häpeile-mättä. Toisaalta tunnettu tosiasiahan on, ettäjokaisen pelaajan on ansaittava paikkansajoukkueessa uudelleen ja uudelleen – onannettava vakuuttavia näyttöjä kausi toisensajälkeen. Kantaperunan valmennustiimissäiloitaan joukkueen kehittymisestä. Käytän-nössä kaikki pelaajat ovat kasvattaneet roo-liaan ja pistetiliään viime kaudesta (lähde:Lajikkeiden viljelyalat 2004, TIKE). Joukkueenitseoikeutettuna kapteenina jatkaa pistepörs-sin ykkönen Van Gogh.

K A N T A P E R U N A N V A L M E N N U S T I I M I I L O I T S E E P E L A A J I E N S A S A A V U T U K I S T A

"Kasassa on joukkue, joka

mahdollistaa menestymisen"

Tarkemman pelaajaesittelyn vertailutaulukoineen voit lukea uudistetusta Lajikeoppaasta tai netissä www.kantaperuna.com. Uudenlajikeoppaan voit tilata veloituksetta puhelimitse (08) 561 7800 tai sähköpostilla nina.louet@kantaperuna.com

Valitse oma tähtisikermäsi Kantaperunan lajikepaletista ja rakenna menestystarinasi. Annamme käyttöösi osaamisemme ja täyden tuen.

TimoKunnonajoituksen mestari. Varhaisperunaken-tän kuningas. Kokenut kehäkettu, joka antaatekojen puhua puolestaan. Viljelyalassa edel-leen kasvua +7 %. Pelasi itsensä jälleen TOP5 -tähtikentälliseen.

AdoraTimon pakkipari. Virkeä pelaaja, joka parhaim-millaan muiden vielä valmistautuessa kau-teen. Viljelyvarma ja satoisa lajikkeena. Pis-tetili myös selvästi kasvussa.

AsterixVahva roolipelaaja suurkeittiöille ja ruokateol-lisuuden prosesseihin. Suosio kuluttajien sil-missä kasvussa, vaikka kärsinyt turhaan "vä-rirasismista". Edelläkävijän rooli ei ole help-po. Viljelyalassa kasvua +12 %. Kuuluu itse-oikeutetusti tähtikentälliseen vuodesta toi-seen.

SuviBorealin valmennusjärjestelmän lahja jauhoi-sen perunan ystäville. Sose- ja uuniperunakoti- ja suurtalouskäyttöön. Vastuu kasvaavanhempien jauhoisten lajikkeiden lopetelles-sa aktiiviuraansa.

RedstarLöytänyt oman roolinsa erikoistilannepelaaja-na. Ehdottomasti arvopelaaja, jonka näkemi-sestä yleisö on valmis maksamaan. Muusipe-runa, jonka viljelyala myös kasvussa.

VictoriaLunastamassa lajikkeelle asetettuja suuriaodotuksia. Vahva kasvu jatkuu; +58 % viimekaudella. Valmennustiimissä uskotaan, ettäVictoria pelaa itsensä ensi kaudella Suomentähtikentälliseen (TOP 5), nyt jäi vielä täpä-rästi sijalle 6.

RikeaYleisön suosikki, jonka harteille ollaan aset-tamassa kestosuosikin viittaa. Loistava tek-niikka ja herrasmiespelaaja, joka vahvimmil-laan kesä- ja syyskauden peleissä.

FelsinaPerusvarma roolipelaaja, joka vahvimmillaantiukoissa paikoissa, kuten kuorinnassa ja teol-lisuuden prosesseissa. Huikeassa pelikunnos-sa jo alkukaudesta.

Van GoghJoukkueen kapteeni, ylivoimaisesti suosituinruokaperunalajike. Viljelyalan kasvu jatkuu,vuodesta 2003 kasvua vuoteen 2004: +7 %.Viime kesän viljelyala Suomessa 3 709 heh-taaria. Osoittaa vahvaa peruskuntoa kaudestatoiseen.

VeloxTakana läpimurtokausi. Lähes kymmenkertais-ti pistetilinsä edelliskaudesta. Tästä huolimat-ta nuori taistelija, jolla parhaat vuodet vieläedessä. Nätti ja satoisa lajike, joka saanutrunsaasti fanipostia.

K u u m a P e r u n a 2 / 0 4 21

K u u m a P e r u n a 2 / 0 422

E e r o : P O T U T P O T T U I N A

Kova uutuus kohta Suomessa

Muualla Euroopassa jo muutaman vuodenkäytössä ollut uutuus perunaruton torjuntaanon tulossa myös Suomeen. Ranman-nimiselleruttoaineelle odotetaan rekisteröintiä talvenkuluessa. Euroopan perunaruttoasiantunti-joista koostuva ryhmä on arvostanut Ranma-nin parhaaksi kosketusvaikutteiseksi ruttoai-neeksi. Ranmanilla on paras mukularuttote-ho ja sateenkestävyys. Markkinoijana Suo-messa toimii Berner Oy.

Strateginen kumppanuuskonekaupassa

Kippari/Isojoen Laitevalmiste ja KoneKantaovat käynnistäneet yhteistyön kone- ja laite-kaupassa. Kumppaneina yritykset pystyvättarjoamaan asiakkailleen entistä laajempiakokonaisratkaisuja sekä pakkaamoihin ettäpeltotöihin. Kippari on erikoistunut perunankäsittelyjärjestelmiin, jotka pitävät sisällään

T U O T E - J A Y R I T Y S U U T I S I A

pesulinjat, siiloratkaisut, monipäävaakat,pakkausautomaatit ja uusimpana optiset la-jittelijat. Konekanta toimittaa peltotöihin mm.istutuskoneet, varrenmurskaimet ja multai-met. Lisäksi yrityksellä on edustuksia laaduk-kaista lajittelijoista, vaa’oista ja pussittajista.Lisäinformaatiota: www.kippari.fi jawww.konekanta.com

Myytävää kalustoa

Kantaperunalla on käytettyä, mutta käypääkalustoa, jotka mielellään luovutetaan sopu-hintaan uudelle omistajalle. Jos seuraavassalistassa on kiinnostavia tuotteita, niin kilau-ta Eerolle, puh. 040 504 6433 ja kysy lisää.

Siilo, kuljettimia, rullapöytä, lajittelija, kylmä-laitteet, taukotupa Huurre, kuorma-auton 4-akselinen perävaunu, Volvo F 12 -kuorma-auto -84 Närko-perävaunulla ja Wuhlmaus644 B-mallin nostokone. Kysy lisää ja teetarjous!

Uusi haalarimalli

Ovatko haalariasiasi kun-nossa? Kantaperuna onsuunnitellut ja teettänyt tyy-likkäitä Van Gogh -haala-reita. Haalarit ovat laa-dukasta kangasta,taskuja on run-saasti, lahkeissaon vetoketjut ja pal-jon muita mausteita.

Kuvia löytyy osoitteestawww.kantaperuna.comklikkaamalla kohtaa"myyntisi tueksi".

Haalareita voit tilata Kan-taperunan toimistolta,puh. (08) 561 7800.Hinta on 40 euroa +alv 22 % / haalarit.

K u u m a P e r u n a 2 / 0 4 23

K u u m a P e r u n a 2 / 0 424