L e h t i s i n u l l e m e t s ä n o m i s t a j a S Y K S Y 2 0 1 3

www.harvestia.fi

Lisää kasvuametsän terveyslannoituksella s. 7

TuhkaLannoiTukseLLaturvemaat kasvukuntoon s. 4

viidessävuodessaSuomen neljänneksisuurimmaksipuunostajaksi s. 9

omanmaakunnanTukkiaPohjois-Karjalansahoille s. 14

2 Harvest ia2 Harvest ia

3

4

7

9

13

14

17

18

22

26

28

29

30

32

35

SISÄLTÖ

haRvesTia Metsänomistajan lehti - Syksy 2013

S I S Ä L T Ö

Pääkirjoitus

Tuhkalannoituksella turvemaat kasvukuntoon

Lisää kasvua metsän terveyslannoituksella

Harvestia Oy - Viidessä vuodessa Suomenneljänneksi suurimmaksi puunostajaksi

Powerflute Oyj:n hallituksen puheenjohtajaDermot Smurfit: Hyödyntäkää metsienne potentiaali

Oman maakunnan tukkia Pohjois-Karjalan sahoille

Ylpeästi metsäläinen

Lähivaara Oy - puunkuljetusta vuosikymmenien ajan

Hyvin suunniteltu leimikko - kuin juhlaillalliselleistahtaisi

Hyvä konemies ratkaisi puukaupan

Iloiset metsämatkalaiset voittivat ruotsalaiset kollegansa

Lieksan Kevätniemen sahan avoimet ovet

Puumarkkinabarometri alueittain

Hankintaesimiehet

Kiitos palautteesta

HARVESTIAHarvestia Oy:n lehtimetsänomistajalle

Päätoimittaja:Liisa Viikari, Harvestia Oy

Toimituskunta:Harvestia OyVesa HyyryläinenNiko PettinenTommi RissanenMarkku Turunen

Painopaperi:paperi UPM Star Silk 80gkansilehti Galerie Art Gloss 130 g

Kansikuva: Forest Vital Oy

Ulkoasu ja taitto:Susanna Muurman

Painopaikka:ScanWeb Oy, Kouvola

Painosmäärä: 21 000 kpl

Suomen hyvinvoinnin, metsätalouden jamenestyvänvientiteollisuuden kohtalonyhteys

Hyvät metsänomistajat, kiitos kulu-neesta viidestä vuodesta. Ilman teidän arvokasta panostanne emme tänä vuonna juhlisi Harvestian viisivuotis-syntymäpäivää. Täysin tyhjästä liikkeelle lähteneen yhtiön kautta kulkee jo yli 4 miljoonaa kuutiometriä puuta vuosittain – tästä kehitystyöstä erityiskiitos myös koko henkilöstölle.

Savon Sellun tuotanto ei onnistu ilman hyvää raaka-ainetta – meidän tapauksessamme koivua. Harvestia on ansiokkaasti pystynyt nostamaan kotimaisen koivun toimitusmäärää tehtaallemme. On todella tärkeää, että tämä kehitys jatkuu ja saamme edelleen lisättyä kotimaisen koivun määrää. Jatku-vasti kasvavat metsävaramme kannattaa hyödyntää lisääntyvinä hakkuina – tämä metsätalouden ja –teollisuuden toimeliai- suus on hyvää lääkettä monessa maakun- nassa esillä oleviin talousongelmiin.

Ympäristö, jossa toimimme, on jatku-vassa muutoksessa ja meidän pitää pysyä muutoksessa mukana – mielellään jopa johtaa sitä. Suomi on ajautunut sellaiseen tilaan, että pienenevät tulomme eivät riitä kattamaan kasvavia menojamme. Poliitikot joutuvat tekemään hyvin raskaita päätöksiä, kun erilaisia rakentei-ta joudutaan muuttamaan ja etuisuuksia leikkaamaan. Eli kulupuolta yritetään sopeuttaa vastaamaan tuloja.

Kustannuskilpailukyky on tärkeää, mutta miten saisimme myös vientituloja kasvatettua. Savon Sellun kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että meidän pitää tehdä jatkuvasti tulosta, jolla voimme rahoittaa investoinnit tulevaisuuteen. Investointeja pitää suunnata mm. van-henevien laitteiden uusimiseen, tehtaan energiatehokkuuden parantamiseen,

päästöjen vähentämiseen, tuotannon pullonkaulojen avartamiseen, tuote-laadun parantamiseen ja turvallisem-man työympäristön luomiseen. Pelkkä tuotantokyvyn kasvattaminen yksinään ei tietenkään riitä, vaan tuotanto on myös saatava kaupaksi. Tähän tarvitaan yhä parempaa tuotelaatua ja laajaa markki-nointia ympäri maailman. Meidän pitää saada aaltopahvilaatikon valmistajat ja käyttäjät ympäri maailman ymmärtämään se, että ”mualiman paras flutinki” tulee Kuopiosta.

Kun kaikki edellä mainitut asiat on tehtävä kustannuskilpailukykyisesti maailmanmarkkinoilla, niin vientiteolli-suutemme ei kestä ylimääräisiä rasitteita kuten rikkidirektiivin kustannuksia tai nousevaa energiaverotusta. Maamme sijaitsee muutenkin jo kaukana pää-markkinoista, joten meidän ei kannata antaa lisää etumatkaa kilpailijoillemme. Lisäkustannusrasitteiden sijaan meidän pitää varmistaa, että meidän tiestö, mu-kaan lukien metsäautotiet, rautatiet ja sa-tamat ovat hyvässä kunnossa ja toimivat joustavasti ja tehokkaasti.

Tämä on meidän kaikkien yhteinen haaste. Meidän kohdallamme se lähtee siitä, että saamme jatkossakin kotimaista raaka-ainetta riittävästi ja kilpailukykyi-seen hintaan!

Elinvoimaisen teollisuuden,metsätalouden ja kasvavanpuunkulutuksen puolesta,

Juha KoukkaHarvestia Oy:n hallituksenpuheenjohtajaSavon Sellu Oy:n toimitusjohtaja

Harvest ia 3

P Ä Ä K I R J O I T U S

HARVESTIA OY

on Powerflute Oyj:n ja Vapo Oy:n

omistama puunhankintayhtiö.

Harvestia hankkii omistajayhtiöiden-

sä tehtailla ja sahoilla käyttämän

puuraaka-aineen. Lisäksi yhtiö

hankkii puuta yhteistyökumppaneil-

leen. Harvestia ostaa puuta pysty-

ja hankintakaupalla.

www.harvestia.fi

M E T S Ä N H O I T O

Tuhkalannoituksen perimmäisenä tarkoituksena on saada suometsät parempaan kasvukuntoon tarjoamalla puille niitä ravinteita, jotka sen kasvua rajoittavat. Tuhkalannoitteen luonnolliset käyttökohteet ovatkin runsaasti typpeä sisältävät suometsät, joilla puuston kasvua rajoittavat tavallisesti fosforin ja kaliumin puute.

Suomen metsäteollisuuden ja lämpölai-tosten energiantuotannossa syntyy vuosittain puuperäistä tuhkaa yli 150 000 tonnia sekä turve- ja puuseka-tuhkaa noin 450 000 tonnia. Pelkästään puhtaalla puutuhkalla voitaisiin lannoit-taa ainakin 35 000 hehtaaria suometsiä. Käytännössä vuotuiset turvemaiden lannoitukset ovat olleen noin 8000 hehtaarin luokkaa.

TUHKAN KÄYTÖLLÄ RAJOITUKSIA

Energian tuotannossa syntyvää tuhkaa pidetään usein ongelmana. Monesti tuhka kuljetetaan kaatopaikoille tai läjitetään voimalaitosten pihalle odot-tamaan jatkokäyttöä. Lisäksi ongelmia tuhkan hyötykäytössä tuottaa eri polt-toaineiden sekapoltto, jolloin lannoituk-

seen soveltuvien tuhkien erotteleminen muista tuhkalajeista on hankalaa.

Millä tahansa tuhkalla ei metsiä saa lannoittaa. Tuhkalannoitteen valmis-tusta, käyttöä ja kuljetusta säädellään lannoitevalmistelaissa ja sen perusteella annetuissa asetuksissa. Metsien lannoi-tukseen voidaan käyttää sellaista tuhkaa, joka on syntynyt puun, turpeen tai pel-tobiomassojen poltossa. Näiden tuhkien

TUHKALANNOITUKSELLA TURVEMAAT KASVUKUNTOON

Helikopterilla suoritettavaa tuhkalannoitteen lentolevitystäei ole sidottu mihinkään vuodenaikaan. Lento-levityksessäon huomioitava nousu- ja laskupaikat sekä tuhkan varastointi.Lentolevitys on hyvä vaihtoehto kivisissä tai soiden ja vesistöjenrikkomissa maastoissa.

TeKSTi: TOMMI RISSANEN KUVAT: HARVESTIA OY, FA FOREST OY

4 Harvest ia

M E T S Ä N H O I T O

Harvest ia 5

nimeksi on annettu lannoitevalmistelaissa metsätuhka.

Tuhkalla on hyvä neutralointikyky, pH10-13, ja lisäksi puhtaassa puutuhkassa on kaikki puun kasvuun tarvittavat ravin-teet oikeassa suhteessa lukuun ottamatta typpeä. Tuhkien alkuainepitoisuudet vaihtelevat poltettavan materiaalin sekä polttotekniikan mukaan.

Ravinteiden lisäksi tuhkaan rikastuu jonkin verran raskasmetalleja kuten kad-miumia ja arseenia. Raskasmetalleille on annettu lannoitevalmistelain asetuksessa enimmäispitoisuudet, jotta voidaan var-mistua tuhkalannoitteiden tasalaatuisuu-desta, turvallisuudesta ja sopivuudesta käyttötarkoitukseensa.

Tuhka on käsittelemättömänä hyvin hienojakoista ja näin ollen pölyävää, eikä sovellu sellaisenaan levitettäväksi metsään. Levityksen helpottamiseksi hienojakoisuutta on vähennettävä.

Käytettävät menetelmät ovat yleensä joko itsekovetus tai rakeistus. Molemmat menetelmät perustuvat siihen, että tuhkaa kostutetaan vedellä ja käsitellään edelleen tarpeen mukaan.

LANNOITUSKOHTEINA PAKSUTURPEISET PUOLUKKA- JA MUSTIKKATURVEKANKAATTyypillisiä tuhkalannoituskohteita ovat paksuturpeiset puolukka- ja mustikkatur-vekankaat. Tuhkalannoituksella voidaan korjata myös kasvuhäiriöistä kärsivien metsien ravinnetilaa. Tuhkaan voidaan lisätä kivennäisravinteita, esimerkiksi booria, kasvuhäiriön korjaamiseksi ja es-tämiseksi. Kasvuhäiriöt voidaan varmistaa neulasnäytteistä, jotka analysoidaan laboratoriossa, tai tunnistamalla esiintyvät oireet kasvavasta puustosta.

Tuhkalannoitettavan alueen vesitalou-den tulee olla kunnossa tai se tulee hoitaa kuntoon kunnostusojituksella lannoituk-sen jälkeen. Lisäksi alueen on oltava mielellään havupuuvaltainen, hoidettu ja kasvatuskelpoinen.

Kangasmailla suurin kasvua rajoittava tekijä on usein typpi. Tuhka itsessään ei sisällä typpeä ja siksi tuhkalannoitus ei juurikaan lisää puuston kasvua kangas-mailla. Tuhkalla ei voida myöskään korvata kasvupaikoilta energiakäyttöön vietyä orgaanista ainesta.

YHTEISHANKKEELLA SÄÄSTÖÄ LANNOITUSKUSTANNUKSIINTuhkalannoituksen levitys voidaan hoitaa kahdella tapaa joko maalevityksenä tai lentolevityksenä helikopterilla. Tuhkalan-noitus kannattaa suunnitella ja toteuttaa usean tilan yhteishankkeena, jolloin lannoituspinta-alan laajuus tuo säästöjä sekä kuljetus- että levityskustannuksiin.

Maalevitys tehdään tavallisesti metsä- tai maataloustraktorilla. Levitys-yksikköön on liitetty säiliö tai siilo, josta lannoitetta levitetään yleensä lautaslevit-timien tai vastaavien avulla maastoon. Käytettävä tuhka voi olla joko itsekove-tettua tai rakeistettua. Maalevitystä varten maapohjan tulee olla kantavaa, joten lannoitus suoritetaan pääasiallisesti talviaikaan harvennushakkuun jälkeen. Suositeltavaa olisikin, että se tehtäisiin

juuri harvennushakkuun jälkeen. Tällöin voidaan hyödyntää tamppautuneita ajouria sekä hyödyntää harvennusta var-ten tehdyt mahdolliset teiden auraukset.

Helikopterilla suoritettavaa lentolevi-tystä ei ole sidottu mihinkään vuoden-aikaan. Lentolevityksessä on huomioita-va nousu- ja laskupaikat sekä tuhkan varastointi. Lentolevityksessä käytetään rakeistettua tuhkaa. Lentolevitys onkin hyvä vaihtoehto kivisissä tai soiden ja vesistöjen rikkomissa maastoissa. Lento-levitys on tehokkaampaa mutta kustan-nuksiltaan kalliimpaa kuin maalevitys.

Tuhkaa levitetään hehtaarille 3000 - 5000 kiloa, yleisohjeena voidaan kuitenkin pitää 4000 kilon levittämistä hehtaaria kohden. Tällöin alueelle tulee 40 - 50 kiloa fosforia ja 80 - 100 kiloa kaliumia hehtaarille. Tuhka tuodaan lannoitusalu-een läheisyyteen ennen lannoitusta joko irtotavarana tai suursäkeissä. Varastointia varten on hyvä varata riittävän suuri tila. Pidempään varastoitaessa kannattaa harkita säältä suojausta kovettumisen ehkäisemiseksi.

PITKÄAIKAISIA VAIKUTUKSIA PUUSTON KASVUUNTuhkalannoitus parantaa puuston ravin-netilaa pitkäaikaisesti ja muutokset maaperän happamuudessa sekä alkuaine-pitoisuuksissa näkyvät vielä 40 - 60 vuoden kuluttua lannoituksesta. Käyte-tystä tuhkamäärästä riippuen puuston ravinnetila säilyy hyvänä tai tyydyttävänä 20 - 50 vuoden ajan.

Lannoituksen vaikutukset alkavat näkyä fosforin ja kaliumin puutosalueilla vihreämpinä neulasina ja neulasten koon kasvuna parhaimmillaan jo lannoitusta seuraavana vuonna. Varsinainen tilavuus-kasvu alkaa näkyä puissa muutaman vuoden viiveellä riippuen kasvupaikan typpitilanteesta. Mitä enemmän turve- maassa on typpeä, sitä enemmän tuhkalannoitus tuottaa lisäkasvua. Kasvunlisäys oikein valitulla kohteilla on tyypillisesti kahdesta neljään kuutiometriä hehtaarille vuodessa. Rämemänniköissä on saatu lisättyä kasvua 100 - 200 kuu-tiometriä hehtaarille, käytännössä kasvun lisäys puuston kiertoajassa on ainakin 80 - 100 kuutiometriä hehtaarille.

Tuhkalannoitus vähentää maaperän happamuutta ja lisää maaperän pintaker-roksen ravinnevaroja pitkäaikaisesti. Maaperän happamuuden väheneminen vilkastuttaa pitkällä aikavälillä maaperän hajotustoimintaa ja typen vapautumista >

KUVA

: FA

FO

RES

T O

Y

Tuhkalannoitteen maalevitys voidaan tehdä metsätraktorilla. Metsätraktoriin liitetään säiliö tai siilo, josta lannoitetta levitetään yleensälautaslevittimien tai vastaavien avulla maastoon. Maalevitystä varten maapohjan tulee olla kantavaa, joten lannoitus suoritetaan pääasiallisesti talviaikaan harvennushakkuun jälkeen.

M E T S Ä N H O I T O

kasvien käyttöön. Tämä vaikuttaa puuston kasvun lisääntymiseen.

VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖNHaitallista ja rehevöitymistä aiheuttavaa fosforin huuhtoutumista vesistöihin ei ole juurikaan havaittu lannoitusten yhtey-dessä. Syynä tähän on ilmeisesti fosforin sitoutuminen tuhkan sisältämiin rauta- ja alumiiniyhdisteisiin. Tuhkan levityksessä on kuitenkin huomioitava, ettei tuhkaa joudu ojiin tai suoraan vesistöihin. Lan-noitusta tehtäessä jätetäänkin erityiset suojakaistat vesistöjen, ojien ja purojen yhteyteen.

Tuhkalannoitus nostaa yleensä sienten, marjojen ja kasvien ravinnepitoisuuksia. Yhteyttä esimerkiksi marjasadon kasva-miseen tällä ei ole kuitenkaan havaittu. Marjojen ja sienten raskasmetallipitoisuu-det voivat nousta tilapäisesti tuhkapölyn

vuoksi, joten poimimista heti levitystä seuraavana kesänä tulisi välttää. Raskas-metallispitoisuuksien ei ole kuitenkaan huomattu nousevan pysyvästi niin korkeiksi lannoituksen jälkeen, että sillä olisi haitallisia vaikutuksia. Heinät ja ruo-hot tavallisesti lisääntyvät ja varpukasvit vähentyvät lannoituksen jälkeen.

HANKKEELLE KEMERA-TUKEAKustannuksiltaan tuhkalannoitus ei ole juuri muuta lannoitusta kalliimpaa. Helikopterilla tehtävän lannoituksen kustannukset ovat suuremmat kuin maa-levityksessä, mutta helikopterilevityksellä päästään parempaan levitystarkkuuteen ja -tehokkuuteen. Puutuhka ja lentolevitys maksavat tällä hetkellä metsänomistajalle noin 400 - 450 euroa hehtaaria kohden.

Turvemaille tehtynä tuhkalannoituk-sessa on kyseessä yleensä terveyslannoitus.

Tuhkalannoituksen kannattavuutta voi-daankin parantaa hakemalla hankkeelle valtion terveyslannoituksiin maksamaa Kemera-tukea. Rahoitus kattaa noin puolet todellisista kustannuksista.

Tuhkalannoituksesta saatava tuotto vaihtelee käytetyn levitysmenetelmän ja tuhkan määrän mukaisesti. Eri tutkimuk-sissa tuottoprosentin on todettu olevan viidestä kymmeneen prosenttia.•

Lähteet:• Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion

tekemä Tuhkalannoitusopas vuodelta 2008 • Tuhkan käyttö metsälannoitteena, Metla • Tuhkalannoitus turvemailla -seminaari-

esitys, Puuta turvemailta -seminaari,Varpaisjärvi 6.6.2012, Heikki Suvanto,FA Forest Oy• Hyvän metsänhoidon suositukset

turvemaille, Tapio

>

6 Harvest ia

M E T S Ä N H O I T O

Metsänhoitotöiden ja hakkuiden suorittaminen ajallaan ovat parasta metsänhoitoa. Tarvit-taessa metsän ravinnetasapaino saatetaan kuntoon terveyslannoituksella. Nämä kaikki asiat on huomioitu Heikki Ruuskasen metsässä Rantasalmella.

Heikki Ruuskanen on varsin tuore metsänomistaja. Omia metsiä hänellä on ollut parin vuoden ajan. Ruuskasesta tuli metsänomistaja varsin perinteisellä tavalla, hän peri metsät sukulaiseltaan. Uusi metsänomistaja on tarttunut heti toimeen ja alkanut hoitaa aktiivisesti tilaansa. Noviisiksi, metsään liittyvissä, varsinkaan puuasioissa, häntä ei voi kuitenkaan kutsua. Hänellä on ollut sa-hatavaran jatkojalostusyritys Savonlinnan Kallislahdessa parinkymmenen vuoden ajan. Omien sanojensa mukaan hän on tuona aikana oppinut erottamaan kuusen männystä ilman neulasia tai kuorta.

METSÄ KUNTOON HARVENNUKSELLA JA TERVEYSLANNOITUKSELLAMetsänomistajaksi tultuaan Ruuskanen alkoi laittaa metsätilaa kuntoon ja suorit-tamaan tilallaan harvennuksia ja muita metsänhoitotoimenpiteitä. Viime talvena suoritetun harvennussavotan aikana Har-vestian koneurakoitsija Jyrki Ruuttanen huomasi osan puista olevan kaksilatvaisia

ja muutenkin vajaakuntoisen näköisiä. Konemies mainitsi asiasta metsänomista-jalle ja tämä keskusteli asiasta edelleen Harvestian paikallisen puun ostajan Liisa Hälvän kanssa.

Asiaa päätettiin tutkia enemmän ja lähteä suunnittelemaan metsiin terveyslannoitusta. Metsissä todettiin boorinpuutosta, johon kaksilatvaisuus ja pallolatvat esimerkiksi kuusella viittaavat. Kaikkiaan lannoitettavia kohteita löytyi tilalta reilun parinkymmenen hehtaarin verran. Suoritettavalle lannoitukselle päätettiin hakea Kemera-tukea, tarkem-min ottaen tukea metsänterveyslannoi-tukseen.

Terveyslannoitettavia kohteita löytyi niin nuorista kuin varttuneemmistakin metsistä. Näin ollen lannoitteiksi valikoi-tui Yara Metsän NP2 sekä Ecolan BT-300. Valituilla lannoitteilla metsien puutosoi-reet korjaantuvat ja puut saavat tarvit-semiaan ravinteita kasvuunsa. Metsän NP 2 on suunniteltu erityisesti viljavien kivennäismaiden boorin puutteesta kär-sivien kasvatusmetsien terveyslannoituk-siin. BT-300 on tuhkapohjainen lannoite

ja se on kehitetty erityisesti taimikoiden ja nuorten, vielä harventamattomien kasvatusmetsien lannoituksiin.

VALINTANA LENTOLEVITYSKohteessa suoritettiin lannoitteen lentolevitys elokuun puolessa välissä. Työ suoritetaan helikopterin ja maayksikön avulla. Helikopteriin kiinnitetään erityinen suppilo lentolevitystä varten. Lentoa ja lannoitteen levitystä ohjataan käyttäen hyväksi GPS – tekniikkaa. Lähestyttäessä lannoitettavan metsän reunaa suppilo aukeaa ja sulkeutuu automaattisesti. Helikopterin tyhjentäessä suppiloa maayksikkö lastaa sillä aikaa seuraavan suppilon, joten lentotoiminta voi toimia tehokkaasti ja keskeytyksettä. 10 hehtaarin kohteella viivytään puolesta tunnista tuntiin.

Lannoitteen levityksestä vastasi Forest Vital Oy, joka suorittaa lannoituksia niin maa- kuin lentolevityksinäkin. Hankintaesimies Liisa Hälvä otti yhteyttä yritykseen, toimitti suunnitel-man lannoitevalinnoista sekä kohteen

LISÄÄ KASVUA METSÄN TERVEYSLANNOITUKSELLA

Terveyslannoitettavia kohteita löytyi niin nuorista kuin varttuneemmistakin metsistä. Näin ollen lannoitteiksi valikoitui Yara Metsän NP2sekä Ecolan BT-300. Valituilla lannoitteilla metsien puutosoireet korjaantuvat ja puut saavat tarvitsemiaan ravinteita kasvuunsa.

>

TeKSTi: TOMMI RISSANEN KUVAT: HARVESTIA OY

Harvest ia 7

M E T S Ä N H O I T O

8 Harvest ia

Terveyslannoitus Heikki Ruuskasen metsässä tehtiin lentolevityksenä elokuun puolivälissä. Työ suoritettiin helikopterin ja maayksikön avulla. Helikopteriin kiinnitetään erityinen suppilo lentolevitystä varten. Helikopterin tyhjentäessä suppiloa maayksikkö lastaa sillä aikaa seuraavan suppilon, joten lentotoiminta voi toimia tehokkaasti ja keskeytyksettä.

Metsänomistaja Heikki Ruuskanen (oik.) sai seurakseen naapurin isännän Jani Härkäsen seuraamaan lannoituksen onnistumista.

kartat. Lannoitteet toimitetaan kohteelle etukäteen, joten lannoituksen aikaan paikalle tulee maayksikkö ja helikopteri suorittamaan lentolevityksen.

TERVEYSLANNOITUKSEEN KEMERA-TUKEAValtion maksamaa Kemera- tukea on mahdollisuus hakea lannoituskohteille, kun kyseessä on ns. terveyslannoitus. Tämä tarkoittaa sitä, että metsän kehitys on ravinne-epätasapainosta johtuen taantuvaa metsänhoidosta huolimatta. Ravinne-epätasapaino voidaan määrit-tää silmämääräisesti tai ravinneanalyysin perusteella. Tukea voi saada varttuneesta taimikosta aina varttuneeseen kasva-tusmetsään saakka. Pinta-alan tulee olla vähintään hehtaari. Suunnitelmalle on haettava hyväksyntä ennen töiden aloittamista. Kemera- tukea ei makseta kasvatuslannoituksiin.

Terveyslannoituksen saaman tuen suuruus vaihtelee sen mukaan, millä ra-hoitusvyöhykkeellä metsä sijaitsee. Lisäksi asiaan vaikuttaa lannoitelaji. Ellei tilalla ole voimassa olevaa metsäsuunnitelmaa, tuen määrää alennetaan 10 prosenttia. Ravinne-epätasapainon toteamiseksi tehdyn ravinneanalyysin kulut korvataan kokonaan. Lisäksi suunnittelukustan-nukset korvataan, mutta arvonlisävero peritään metsänomistajalta.

LANNOITUS HYVÄNÄSIJOITUKSENAKysyttäessä mitä Ruuskanen odottaa lannoitukselta, on vastaus selkeä: ”Lisää kasvua”. Odotukset ovat varsin realistiset, sillä kasvu parantuu kohteessa muutaman vuoden viiveellä ja puumäärä hehtaaria kohden suurenee entistä voimakkaammin. Lannoituksen kannattavuudesta, erityi-sesti nuorissa metsissä, keskusteltaessa metsänomistaja näkee myös sen järke-vänä. ”Vaikka et omana omistusaikana ennättäisikään hyödyntää lannoituksesta saamaasi lisäkasvua puukaupalla, niin tuo-han se kuitenkin arvonnousua metsäkiin-teistöllesi”, Ruuskanen perustelee. Hän näkee lannoituksen myös kohtuullisen varmana sijoituksena, se antaa melkein takuuvarmasti hyvän tuoton sijoitetulle pääomalle.

Kahden vuoden kokemuksella metsänomistuksesta Ruuskanen toteaa metsänomistuksen olevan kivaa, kun siihen on aikaa. Keskusteltaessa harven-nuksista hän painottaa, että ne on syytä hoitaa ajallaan ja panostaa korjuujälkeen. Viimetalvisia harvennuskohteita kierret-täessä voi todeta, että metsänomistaja elää niin kuin opettaa. Harvennusjälki metsässä on hyvä, korjuuvaurioita ei juuri näy ja harvennus on suoritettu ajallaan. Lannoituksella vielä kun korjataan ravin-neasiat kuntoon, niin mikäs on metsän kasvaessa.•

>

Harvestian puunhankinnan aloittamisesta tuli loppukesästä kuluneeksi viisi vuotta.Puunostaminen aloitettiin yhdeksän hankintaesimiehen voimin. Nyt, viisi vuottamyöhemmin, puuta ostavia hankintaesimiehiä on kolmekymmentäviisi ja Harvestia onkasvanut Suomen neljänneksi suurimmaksi puunhankkijaksi.

VIIdESSÄ VUOdESSASUOMEN NELJÄNNEKSI SUURIMMAKSI PUUNOSTAJAKSI

H A R V E S T I A 5 - V U O T T A

Kun Harvestia perustettiin vuonna 2008, olivat edellisen kerran tämän kokoluokan puunhankintayrityksinä tulleet mark-kinoille Tehdaspuu ja Puulaaki lähes neljäkymmentä vuotta sitten. Harvestian perustaminen oli Myllykoski Oyj:n ja Savon Sellun omistajayhtiön Powerflute Oyj:n strateginen valinta. Molemmissa yhtiöissä nähtiin, että yhtiöt pystyvät paremmin hallitsemaan puunhankinta-järjestelyitään ja turvaamaan tehtaiden puuhuollon oman puunhankintayhtiön turvin.

NÄIN KAIKKI ALKOIMyllykoski Oyj:n toimitusjohtaja Sverre Norrgård muistutti ensimmäisessä Har-vestia-lehdessä syksyllä 2008, ettei oman puunhankintayrityksen perustaminen ollut mikään uusi asia. Myllykoskella

oli ollut oma metsäosasto vuoteen 1996 saakka. Harvestiassa alusta asti työsken-nellyt hankintaesimies Vesa Hyyryläinen korostaa, että yksi syy Harvestiaan töihin hakeutumisessa oli Myllykosken oman puunhankinnan hyvä maine niin metsän-omistajien kuin metsäammattilaistenkin keskuudessa.

Metsäteollisuudessa tapahtuneet rakennemuutokset olivat Harvestian perustamisen taustalla. Venäjän puutullit puhuttivat ja omistajayhtiöille oli tärkeää varmistaa puuhuoltonsa kaikissa tilanteis-sa. Molemmille perustajayrityksille kuitupuu oli merkittävä ja strategisesti tärkeä raaka-aine. Toisiaan täydentävät puulaadut ja tehtaiden sijainti nähtiin uuden yrityksen synergiaetuina.

Harvestian puunhankinta käynnistyi yhdeksän hankintaesimiehen voimin

heinä-elokuun vaihteessa viisi vuotta sitten. Ensiharvennusten verovapaus oli päättymässä elokuun lopussa, mikä toi uudelle, lähinnä kuitupuuta hankkivalle, puunhankintayritykselle räväkän alun. ”Kauppaa tehtiin elokuun viimeisinä päivinä niin paljon, että Mikkelin toimis-ton ulkopuolella oli jono metsänomistajia odottamassa omaa kaupantekovuoroan-sa”, muistelee Hyyryläinen.

TOIMINTA KÄYNTIIN PITKÄN LINJAN METSÄAMMATTILAISILLAHenkilöstön rekrytointi Harvestiaan käynnistettiin keväällä 2008. Uuden, erilaisen puunostajan, ilmaantuminen markkinoille herätti metsäammattilaisten kiinnostuksen. Ensimmäisessä haussa

Harvest ia 9

Viisi vuotta sitten metsänomistajat saivat uuden kumppanin puukauppaan, kun puunhankintayhtiö Harvestia perustettiin.

>

TeKSTi: LIISA VIIKARI KUVAT: HARVESTIA OY, AK-FOREST OY

H A R V E S T I A 5 - V U O T T A

Arto Säisä (vas.) ja Kari Niskanen päät-tivät perustaa oman puunkorjuuyrityksen AK-Forest Oy:n, kun Harvestian puun-hankinnan aloittaminen Ylä-Savossa mahdollisti oman urakoinnin aloit-tamisen. Takana on nyt viisi vuotta Harvestian korjuuyrittäjinä.

työhakemuksia saatiin lähes 400 kap-paletta. ”Toiminta oli lähes välttämätön käynnistää pitkän linjan metsäammatti-laisten kanssa”, perustelee Harvestian toimitusjohtaja Pekka Kauranen alku-taipaleen rekrytointeja. ”Puuostajamme tunnettiin jo metsänomistajien keskuu-dessa ja tällä varmistettiin puunhankin-nan onnistuminen alkumetreiltä lähtien”, hän jatkaa.

Jorma Frisk aloitti työt Harvestiassa elokuun alussa 2008. Jorma kuvailee hakeutumistaan Harvestiaan seuraavasti: ”Tärkeimpänä syynä oli mahdollisuus päästä osallistumaan uuden puunhankin-tayhtiön luomiseen. Toinen syy oli se, että täytin 40 vuotta kyseisenä vuonna. Olin ollut toimihenkilönä lähes parikymmentä vuotta saman työnantajan palveluksessa. Vaihtelun vuoksi oli hyvä nähdä muiden-kin työnantajien tapakulttuureja. Tänä päivänä oloni on kokemusten suhteen paljon rikkaampi.”

Harvestian historian ensimmäinen puun- ostaja Matti Rantala on Friskin kanssa pitkälti samoilla linjoilla. ”Harvestiaan hakeutumisen syynä oli palava halu lähteä

kehittämään uutta puunhankintayritystä, jossa hankintaesimiehellä on alueellaan suuri vastuu ja valta. Muualla kehitys näytti kulkevan päinvastaiseen suuntaan ja työnkuva kaventui jatkuvasti.”

KUITUPUUN HANKKIJASTA TUKKIPUUN JA KOIVUKUIdUN OSTAJAKSIHarvestian puunhankinta toi mukanaan uuden, ison kuitupuun ostajan. Kuitu-puusta olivat viimeisinä vuosina kilpailleet lähinnä isot integraatit, joten Harvestian tuleminen puumarkkinoille oli piristys-ruiske koko puukauppaan ja ennen kaik-kea kuitupuukauppaan.

Viiden vuoden aikana metsäteollisuus kotimaassa on kokenut isoja muutoksia. Ennen kaikkea paperinvalmistuskapasi-teettia on hävinnyt merkittävästi. Osansa tästä sai myös Harvestia, kun jo ensim-mäisenä vuonna Stora Enso osti Myllyko-skelta Sunilan sellutehtaan puolikkaan ja myöhemmin UPM osti Myllykoski Oyj:n ja lakkautti Myllykosken perinteikkään paperitehtaan vuoden 2011 lopussa.

Harvestian uudeksi omistajaksi tuli Vapo Oy. Kuitupuupainotteisen ostajan rooli muuttui merkittävästi uuden omistajan myötä. Nyt ruokittavana oli Savon Sellun koivukuitua käyttävän aal-lotuskartonkitehtaan lisäksi Vapon sahat Nurmeksessa, Lieksan Kevätniemessä ja Hankasalmella. Vapon omat puunostajat siirtyivät samassa yhteydessä Harvestian henkilöstöksi. Lisäksi Harvestia sai vas-tuulleen Vapon energiapuun hankinnan omalla toimialueellaan.

UUSI VAIHTOEHTOPUUKAUPPAKUMPPANIKSIHarvestia tekee vuosittain 7000 - 9000 puukauppaa yksityisten metsänomistajien kanssa. Yhtiön puunhankinta perustuu lähes täysin yksityismetsiin.

Jorma Frisk näkee, että Harvestian ilmaantuminen puumarkkinoille paransi lisääntyneen kilpailun kautta työn laatua, metsänomistajien kohtelua ja kuitupuusta saatavaa hintaa. Metsänomistajat saivat yhden uuden valintamahdollisuuden lisää, kenen kanssa hoitaa metsäasioitansa. ”Jos leikkii ajatuksella, että olisi vain yksi

Toimitusjohtaja Pekka Kauranen Hankintaesimies Jorma Frisk Aluepäällikkö Jari Takkinen

>

KUVA

: AK-

FOR

EST

OY

“Toiminta oli lähesvälttämätön

käynnistää pitkän linjanmetsäammattilaisten

kanssa”

10 Harvest ia

Harvest ia 11

H A R V E S T I A 5 - V U O T T A

puuta ostava yritys, niin toiminnan taso saattaisi olla metsänomistajan näkökan-nalta aika tylyä sanelupolitiikkaa”, Frisk maalailee.

Hyyryläinen täydentää, että Harves-tia on tuonut metsänomistajalle uuden vaihtoehdon myös metsänhoitotöiden toteuttajaksi. ”Meillä on ollut myös iso merkitys siinä, että kotimaan koivukui-duille on löytynyt ihan toisenlainen kysyntä, kun tavoitteena on ollut saada Savon Sellu pyörimään kotimaisella koi-vulla”, Hyyryläinen jatkaa.

HARVESTIA TYÖNANTAJANAHarvestian ensimmäiset toimihen-kilöpäivät järjestettiin elokuun alussa 2008. Paikalla oli tuolloin 17 toimihen-kilöä. Uusien toimihenkilöiden rekry-tointi on ollut jatkuvaa. Tällä hetkellä henkilöstön kokonaisvahvuus on jo 64 toimihenkilöä.

Alussa rekrytointi kohdistui kokenei- siin puunostajiin ja pitkän linjan metsä-ammattilaisiin. Sittemmin Harvestia on mahdollistanut monen nuoren työllis- tymisen. Viimeisen kahden vuoden

aikana on palkattu kymmenisen nuorta metsänhoitajaa ja metsätalousinsinööriä. Lisäksi Harvestia on vuosittain tarjon-nut harjoittelupaikan 10 - 20 metsäalan opiskelijalle.

Jari Takkinen tuli Harvestiaan kesähar-joittelijaksi kesällä 2010. Hän opiskeli tuol- loin Joensuussa metsänhoitajaksi. Nuori mies oli ehtinyt valmistua jo metsätalous-insinööriksi. Kesän jälkeen Takkinen jatkoi opiskelun ohessa hankintaesimie-hen tehtävissä Heinävedellä. Seuraavana kesänä harjoittelu jatkui Etelä-Suomessa. Työ vaihtui korjuuesimiehen tehtävään, kunnes Takkinen nimitettiin viime vuoden vaihteessa Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun aluepäälliköksi.

”Harvestia on reilusti haasteita, vastuuta ja samalla vapautta tarjoava yrit-täjähenkinen työnantaja. Tällä Harvestia erottuu muista metsäalan työnantajista”, kiteyttää Takkinen. ”Toimintakulttuuri pakottaa kehittymään jatkuvasti ja luo siten hyvät edellytykset uusien mahdol-lisuuksien jalostamiseen. Kevyt organi- saatiorakenne mahdollistaa nopean päätöksenteon, mikä haastavassa kilpai-luympäristössä on keskeinen menestyksen

edellytys”, hän jatkaa.

ALUEELLE JA TILANTEESEEN PARHAITEN SOPIVATURAKOITSIJATHarvestia työllistää päivittäin noin 400 henkilöä, kun huomioidaan toimihenkilöt, korjuu-urakoitsijat, autoilijat, haketusyrit-täjät ja heidän työntekijänsä. Harvestia on tarjonnut monelle yrittäjälle vaihtoehdon ja hyvän työllisyyden kuluneiden vuosien aikana. ”Emme ole lähteneet tavoittele-maan jotakin tietynlaista urakointimallia vaan etsineet kulloiseenkin tilanteeseen ja kullekin alueelle parhaiten sopivat urakoitsijat”, kommentoi Kauranen Harvestian yrittäjäpolitiikkaa. ”Jollakin alueella meillä on töissä yhden koneen yrityksiä, kun taas jossakin maantieteessä työllistämme isoja yrityksiä, jotka urakoi-vat myös muille metsäalan toimijoille”, täsmentää Kauranen.

Harvestian perustaminen antoi Arto Säisälle ja Kari Niskaselle sysäyksen oman korjuuyrityksen perustamiseen vuonna 2008. ”Oman yrityksen perustaminen oli kytenyt mielessä jo jonkin aikaa. Olimme

Harvestialaisia Kiuruveden metsätyö-näytöksessävuonna 2009,vasemmalta Tapio Bruun, Pasi Pohtinen ja Teija Hyytiäinen-Koskimäki.

Harvestian 5-vuotista taivalta juhlittiinristeilemällä Kallavedellä.Aurinkoisestasäästä ja kauniistajärvimaisemistanauttivatkorjuuesimiesJuuso Voutilainen(vas.) jahankinta-päällikköMikkoPalmroth.

Hankintaesimies Vesa Hyyryläinen Hankintaesimies Matti Rantala

>

H A R V E S T I A 5 - V U O T T A

TULOA JA TYÖTÄMAAKUNTIIN

vuoden 2012 aikanaharvestia

• maksoi metsämaksuja metsänomistajille 74 826 819 euroa.

• tilitti palkkoja sosiaali- kuluineen 3 977 903 euroa.

• tilitti urakointimaksujayrittäjille 52 097 725 euroa.

• toimitti puuta omistaja-yhtiöiden ja yhteistyö- kumppaneiden laitoksille 3 425 000 m3.

molemmat olleet kolmetoista vuotta vieraalla töissä metsäkonekuskina. Kun Harvestia aloitti puunhankinnan Pohjois-Savossa, ajattelimme, ettei tätä tilaisuutta voi ohittaa. Laitoimme hakemuksen menemään ja toivoimme parasta”, muis-telee Säisä. Nyt AK-Forest Oy on urakoi-nut Harvestialle Ylä-Savossa jo viisi vuotta.

Säisä korostaa, että työtilanne on pysynyt hyvänä koko ajan. ”Töitä on ollut riittävästi ympäri vuoden, mikä on elinehto metsäkoneyrittäjälle. Kiitosta ja kannus-tusta olemme myös saaneet, mikä on rohkaissut panostamaan yritykseen.”

LAKIMUUTOKSETTERVETULLEITAHarvestian perustamisen aikaan oli takana huima puukauppavuosi 2007 ja ennätys-korkeiksi nousseet puunhinnat. Toisaalta ensiharvennusten verovapaus ja ensihar-vennuksista maksettu korkea puunhinta värittivät puukauppaa.

Viisi vuotta myöhemmin olemme tilan-teessa, jossa metsälain ja metsänhoitoyh-distyslain muutos puhuttavat, kartonkia ja sellua lukuun ottamatta metsäteollisuuden tuotantomäärät ovat laskeneet merkittä-västi, vuotuinen puun kokonaiskäyttö on laskenut lähes 10 miljoonaa kuutiota ja metsävaramme ovat runsaammat kuin kos-kaan. Luottamus puujalkaan on kuitenkin

taas vahvistunut ja puulle etsitään jatku-vasti uusia käyttömuotoja kuten biopolt-toaineet. Omiin luonnonvaroihin ja työhön nojaavat investoinnit edistävät oikeata toipumista finanssikriisistä alkaneesta ja pitkäksi venyneestä taantumajaksosta.

Harvestiassa lakimuutokset nähdään positiivisina asioina. ”Toimintaympäristö on muuttunut, kilpailu on kiristynyt ja metsänomistajakunta muuttuu jatkuvasti. Nämä toimenpiteet olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin”, korostaa Kauranen.

”Tukipolitiikka, ennen kaikkea Keme-ra- ja Petu-tuki –seikkailut, ovat sotke-neet muutenkin haastavaa energiapuun hankintaa entisestään. Selkein ratkaisu olisi ensiharvennusten pysyvä verovapaus, mikä aktivoisi nuorten metsien kauppaa järkevällä hintatasolla ja samalla aktivoisi muidenkin leimikoiden kauppaa. Saisimme nuoret metsät hoidettua ajallaan ja pidet-tyä Suomen metsät hyvässä kasvukunnos-sa”, Kauranen ottaa kantaa.

Harvestian tulevaisuuteen toimitus-johtaja Kauranen suhtautuu varovaisen toiveikkaasti. ”Meillä on hyvä konsepti, kun asiat tehdään vielä pikkuisen parem-min, hieman kustannustehokkaammin, ollaan edelleen ketteriä ja joustavia muutoksissa sekä katsotaan avoimesti tulevaisuuteen ja puun jalostuksen muut-tuvaan toimintaympäristöön.”•

Harvestia on vuosittain järjestänyt taiosallistunut kymmenien metsänomista-jatilaisuuksien järjestämiseen. Kesäkuun alussa Harvestia oli näkyvästi esillä Silva-messuilla Joensuussa.

>

12 Harvest ia

P O W E R F L U T E , S A V O N S E L L U

Dermot Smurfitin oma suhde metsään on varsin läheinen ja hän tunnustaa liikkuneensa vuosien aikaan hyvin erilaisissa metsissä. ”Omistimme aikanaan Jefferson Smurfitin (nykyi-sin Smurfit Kappa) kanssa noin 600 hehtaaria metsää USA:ssa ja meillä oli myös plantaaseja Kolumbiassa ja Venezuelassa”, Smurfit kertoo.

”Nykyisin toimin hallituksen puheenjohtajana Timber Capitalissa, joka hoitaa The Forest Companyn investoinnit metsiin Brasiliassa ja Ko-lumbiassa. Kokonaisinvestoinnit ovat olleet noin 400 miljoonaa dollaria.Tämä tausta antaa minulle ainutlaa-tuisen näkökulman siihen, kuinka tärkeää on, että metsänomistajat voivat kasvattaa metsiään tehokkaasti ja tuottavasti”, perustelee Smurfit.

TARVITSEMMEMETSÄNOMISTAJIENTÄYdEN TUENSuomalaiset metsät ja metsänomistus ovat tulleet Smurfitille tutuksi Savon

Sellun omistajuuden myötä. Smurfit toteaa havainneensa, että suomalaiset ovat pitäneet hyvää huolta ”vihreästä kullastaan” jo pitkän aikaa. Hän kertoo vaikuttuneensa siitä, että ensim-mäinen laki liittyen metsien käyttöön ja uusiutumiseen laadittiin Suomessa jo vuonna 1886. ”Ilmeisesti tämänkin ansiosta Suomen metsävarat ovat kasvaneet vahvasti 2000-luvulla. On tärkeää, että Savon Sellun asiakkaat ympäri maailman voivat luottaa siihen, että suomalaisia metsiä hoidetaan kes-tävällä tavalla”, Smurfit korostaa.

Savon Sellun tulevaisuuden Smurfit näkee turvattuna niin kauan, kun tehdas pysyy kansainvälisesti kilpailukykyisenä.”Tulevina vuosina nostamme tehtaan kapasiteetin nykyta-son 270 000 tonnista 300 000 tonniin. Tämä tarkoittaa lisätarvetta myös koivukuidulle. Tähän haluaisimme ja tarvitsemme metsänomistajien täyden tuen – erityisesti Savosta. Puun lyhy-emmät toimitusmatkat ja pienemmät toimituskustannukset auttavat meitä pitämään tehtaan kilpailukykyisenä.”

METSÄNOMISTAJILLA MERKITTÄVÄ ROOLI SUOMEN TALOUdELLEKysyttäessä Dermot Smurfitilta mitä hän haluaa sanoa suomalaisille metsänomistajille, on vastaus valmiina. ”Metsänomistajilla on merkittävä rooli Suomen taloudelle. Nykyisin teidän metsänne kasvavat yli 100 miljoonaa kuutiota vuodessa ja vain noin puolet tuosta kasvusta hyödynnetään. Minä suosittelen teitä hyödyntämään tuon potentiaalin ja myymään puuta teolli-suudelle.”

”Teidän on hyvä muistaa, että Suomen hyvinvointi perustuu menestyvän ja kannattavan vienti-teollisuuden varaan. Miettikää ja kehittäkää keinoja, jolla puu saadaan toimitettua tehtaille mahdollisimman kustannustehokkaasti. Suomi sijaitsee kaukana markkinoista ja tämä tosiasia huomioiden teollisuutenne pitää olla kustannuskilpailukykyinen”, päättää Smurfit.•

Dermot Smurfit

Harvestia -lehdelle tarjoutui mahdollisuus haastatella Powerflute Oyj:n hallituksen puheenjohtajaa Dermot Smurfitiä. Smurfit on toiminut yli 50 vuotta pakkausliiketoiminnassa. Savon Sellun Smurfit osti M-realilta vuoden 2005 alussa. Hänen johdollaan Savon Sellu on noussut uuteen kukoistukseen.

POwerflUTe Oyj:nHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJADeRmot SmuRfit:

HYÖdYNTÄKÄÄ METSIENNEPOTENTIAALI

TeKSTi: JUHA KOUKKA KUVA: POWERFLUTE OYJ

Harvest ia 13

14 Harvest ia

V A P O

Vapo Timberin Pohjois-Karjalan sahat sijaitsevat Nurmeksessa ja Lieksan Kevätniemessä. Vapo Timberin puunhankintayhtiönä Harvestia vastaa näiden sahojen puunhankinnasta. Tämä tarkoittaa hyvää kysyntää mänty- ja kuusitukille koko Pohjois-Karjalassa, Etelä-Kainuussa ja Koillis-Savossa.

OMAN MAAKUNNAN TUKKIA POHJOIS-KARJALAN SAHOILLE

Kevätniemen sahan pihassa sijaitsee Vapo Oy:n voimalaitos sekä Vapo Timberin konttorirakennus (puutalo vasemmalla), mistä löytyvät myös harvestialaisten toimistotilat.

TeKSTi: LIISA VIIKARI KUVAT: HARVESTIA OY, VAPO TIMbER OY

Harvest ia 15

V A P O

Pielisen rannalla sijaitsevilla Nurmek-sen ja Kevätniemen sahoilla on pitkä ja värikäs historia. Kevätniemen sahan tarina alkoi vuonna 1902, kun silloiset Pankakosken tehtaan omistajat, liikemies luutnantti James Lindgren ja ruotsalainen varatuomari C.A.V. Ek, aloittivat Kevät-niemen ensimmäisen sahan rakentami-sen. Sahaamaan päästiin maaliskuussa 1903.

Nurmeksen sahan nykyiselle paikalle rakennettiin ensimmäinen sahalaitos, Nurmeksen Puu Oy, vuonna 1921. Monien vaiheiden ja omistajavaihdosten kautta Kevätniemen saha on ollut Vapo Oy:n omistuksessa vuodesta 1985 ja Nurmeksen saha vuodesta 1993.

NURMEKSEEN MÄNTYÄ JA KEVÄTNIEMEEN KUUSTANurmeksen saha on erikoistunut män-nyn sahaukseen. Parhaana vuonna saha käyttää raaka-aineenaan mäntytukkia noin 420 000 m³, mistä syntyy 210 000 m³ valmista sahatavaraa. Nurmeksen saha jalostaa tiukkasyisestä Karjalan männystä kysyttyjä sahatavaratuotteita sekä kotimaahan että vientiin. Viennin osuus sahan tuotannosta on noin 70 % ja tärkeimmät vientimaat ovat Pohjois-Afrikassa. Nurmeksen sahan sahatavara

päätyy suurelta osin puusepänteollisuu-teen ikkunoihin ja oviin, huonekaluihin sekä hirsirakentamiseen.

Kevätniemen saha Lieksassa on perin-teisesti ollut kuusisaha. Tosin mäntysaha-tavaran parempi markkinatilanne on vaikuttanut siihen, että Kevätniemessä on sahattu myös osittain mäntyä. Sahan kapasiteetti on 240 000 m³ sahatavaraa vuodessa, mihin tarvitaan 500 000 m³ tukkeja. Kevätniemen sahan tuotannosta viedään yli puolet ulkomaille, lähinnä Keski-Eurooppaan. Kevätniemen sahan kuusisahatavaraa käytetään rakentamises-sa mm. runkotolppina, kattoristikkoina ja paneeleina.

TOIVEIKKUUTTA ILMASSASahateollisuuden tilanne kotimaassa on ollut kohtuullisen synkeä viimeiset vuodet. Vapo Timberin Pohjois-Karjalan sahojen johtajan Pasi Meriläisen äänessä on kuitenkin pientä toiveikkuutta. ”Syksyyn lähdetään pienistä sahatavara-varastoista sekä tuottajien että asiakkai-den osalta. Ilmassa on pieniä toiveita hintojen noususta ja osalla markkinoista niitä on jo saatu.”

Meriläisen mukaan sahatavaran hintojen nousu olisi kannattavuuden kannalta erittäin tervetullutta muutaman

Pohjois-Karjalan sahojen puunsaannin ja laadun varmistaminen edellyttää oston, korjuun ja kuljetuksen saumatonta yhteistyötä. Kevätniemen sahan pihalla Harvestian Nurmeksen hankinta-esimies Tommi Räsänen (vas.), Pohjois-Karjalan korjuuesimies Jaana Jalasaho, Lieksan hankintaesimies Hannu Jehkonen ja Pohjois-Karjalan kuljetusesimies Tarja Hartikainen.

Nurmeksen sahalla valmistetaan parhaana vuonna mäntytukistavalmista sahatavaraa 210 000 m³. Tähän tarvitaan 420 000 m³mäntytukkia.

Sahanjohtaja Pasi Meriläinen johtaaVapo Timberin Nurmeksen ja LieksanKevätniemen sahoja. Lisäksi hänen vastuullaan on mäntysahatavaran vientimyynti.

>

KUVA

: VA

PO T

iMbe

R O

y

KUVA

: VA

PO T

iMbe

R O

y

V A P O

16 Harvest ia

“Puunsaannin turvaaminen tulevaisuudessaon sekä metsänomistajien että meidän sahojen yhteinen haaste.”

tappiollisen vuoden jälkeen. Olisi tärkeää saada aikaan positiivisia tuloksia ja paikat-tua syntyneitä tappioita. ”Haasteita riittää puunhankinnassakin. Erityisesti kuusen sahaaminen nykyisellä kantohintatasolla on edelleen tappiollista”, Meriläinen muistuttaa.

Loppuvuosi on suunniteltu käytävän täydellä kapasiteetilla sekä Nurmeksen että Kevätniemen sahoilla. ”Tämä tieten-kin edellyttää, ettei sahatavaramarkki-noilla tapahdu mitään yllättävää ja että tukkikauppa käy edelleen vilkkaana”, täsmentää Meriläinen.

TASAINEN PUUNSAANTI KAIKKIEN YHTEINEN ETUVapon omistusaikana sekä Nurmeksen että Kevätniemen sahoihin on investoitu ja niitä on kehitetty jatkuvasti. Meriläinen toteaa jatkuvan kehitystyön ja investoin-tien olevan yksi sahojen elinehto. Se ei kuitenkaan yksin riitä. Metsäteollisuuden toiminnan ehtona, niin myös Pohjois-Karjalan sahoilla, on tasainen, ympäri-vuotinen puunsaanti kilpailukykyiseen hintaan.

Venäjän tuontipuulla on ollut Pohjois-Karjalan sahoille iso merkitys. Tuontipuun vähenemisen seurauksena Pohjois-Karjalassa on ollut ongelmia sekä puun hinnan että saatavuuden kanssa. Meriläi-nen heittää haasteen metsänomistajien suuntaan. ”Puunsaannin turvaaminen tulevaisuudessa on sekä metsänomistajien että meidän sahojen yhteinen haaste. Raaka-ainetta meidän metsissä vielä kuitenkin kasvaa enemmän kuin vuodessa hakataan.”

Meriläinen näkee Pohjois-Karjalan sa-hojen paremman tulevaisuuden kaikkien yhteisenä etuna. ”On metsänomistajien, paikkakuntalaisten ja meidän vapolaisten etu pitää rattaat omalla paikkakunnalla pyörimässä ja näin ollen pitää seutukunta vireänä”, hän uskoo. ”Uskon jatkossakin Pohjois-Karjalan hyvälaatuisen raaka-aineen jalostamiseen sahatavaraksi.”

Meriläinen kehottaa Pohjois-Karjalan metsänomistajia kääntymään puukauppa-asioissa Harvestian metsäammattilaisten puoleen. ”Harvestia on Vapo Timberin puunhankkijana niin hinnaltaan kuin laatuvaatimuksiltaankin kilpailukykyinen paikallinen puunostaja.”•

Kevätniemen sahan tukkilajittelua uusittiin vuonna 2010.Tuolloin hankittiin tukkinosturit tukkilajitteluun sekä sahan syöttöön.

>

M E T S Ä N O M I S T A J A

Kun Sarianna Saastamoisesta tuli metsänomistaja kymmenen vuotta sitten, lähti hän aktiivisesti etsimään tietoa oman osaamisensa vahvistamiseksi. Paikallinen metsänomistajayhdistys osoittautui loistavaksi harrastukseksi oman metsällisen tieto-taidon kasvattamisessa.

YLPEÄSTI METSÄLÄINEN

Auto kaartaa vaaleansinisen rintama- miestalon pihaan. Kaunista pihaa reu-nustaa joka puolelta metsä. Ei uskoisi, että ollaan vain kivenheiton päässä vilkkaasta kaupungista. ”Ihan pienestä tytöstä asti olen ollut metsässä, leikkinyt, marjastanut ja sienestänyt. Sen takia varmaan tämmöinen paikka ostettiin kodiksikin”, kertoo Sarianna Saastamoi-nen. Rintamamiestalossa hänen kanssaan asuvat aviomies ja neljä lasta.

Toinenkin tärkeä paikka sijaitsee metsän keskellä oman metsäpalstan ympäröimänä. ”Mökillä Ristiinassa käymme aina kuin mahdollista. Sinne on rakenteilla talviasuttava mökki oman metsän hirsistä. Sähköä uudelle mökillekään ei tule. Me kun ollaan täl-laisia metsäläisiä ja ylpeitä siitä”, toteaa Saastamoinen.

ENSIMMÄISEKSI TEHTIIN METSÄSUUNNITELMASarianna Saastamoinen on kotoisin Ristiinasta, Etelä-Savosta. Kotitila on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1547 lähtien. Kotitilaan kuului metsää ja osa näistä tutuista lapsuuden metsistä on nyt Saastamoisen omistuksessa. ”Minusta tuli metsänomistaja vähän yllättäen. Metsä-asioista oli kyllä ollut puhetta jo aikaisem-min tätieni kanssa, mutta äidin yllättävä poismeno vuonna 2003 teki minusta metsänomistajan”, kuvailee Saastamoinen metsänomistuksen alkutaivalta. Sittem-min hän on saanut lisää metsäomaisuutta lahjana ja hankkinut sitä myös ostamalla.

Vaikka Saastamoinen onkin lapsuu-dessaan ollut paljon tekemisissä metsän kanssa, on hän siinä mielessä tyypillinen kaupunkilaismetsänomistaja, että kokee oman osaamisensa metsätilan hoidosta ja hallinnasta olleen alkuun varsin heikolla tasolla. Ensimmäiseksi hän kertoo hank-kineensa metsäsuunnitelman. ”Ajoin Ris-tiinaan, kiersin suunnittelijan mukana 50

hehtaaria ja illalla ajoin takaisin kotiin”, muistelee Saastamoinen ensimmäisen metsäsuunnitelman tekoa. Nyt metsiä hoidetaan ja käsitellään suunnitelman mukaisesti.

Mistä aloitteleva metsänomistaja sitten saa apua ja tietoa metsänomistuk-seen? ”Kävin Mikkelissä Metsäkeskuksen järjestämän kurssin: Nainen ja metsä. Muuten olen hankkinut tietoa lähinnä lukemalla”, Saastamoinen vastaa.

PALJON TIETO-TAITOAMETSÄNOMISTAJAYHdISTYKSEN TOIMINNASTASarianna Saastamoisesta huokuu päättäväisyys ja ennakkoluulottomuus uusia asioita kohtaan. Ennakkoluulotto-muutta kuvastaa myös se, että nuori metsänomistaja lähti mukaan paikallisen metsänomistajayhdistyksen toimintaan. ”Etämetsänomistajien liitto piti kokouksia työpaikallani ja sitä kautta sain tietoa toiminnasta ja lähdin mukaan Päijät-Hämeen metsänomistajien toimintaan”, kertoo Saastamoinen.

Päijät-Hämeen metsänomistajat ry on yksi Etämetsänomistajien liiton kuudesta-toista jäsenyhdistyksestä. Saastamoinen on ollut mukana yhdistyksen toiminnassa lähes kymmenen vuotta ja melkein koko ajan hallituksessa.

”Olen saanut yhdistystoiminnasta hirveästi tieto-taitoa. En olisi koskaan saanut tällaista tietomäärää ilman tuota harrastusta. Aina tietää, kenelle voi soittaa, kun jokin asia askarruttaa”, Saastamoinen vakuuttaa. ”Toiminta on mukavaa yhdessäoloa ja retkeilyjä, koulutuksia, kokouksia ja seminaareja. Olen saanut paljon ihmiskontakteja niin ystävinä kuin asiakkainakin”, Saasta-moinen jatkaa.

Saastamoinen on ollut lähes koko metsänomistajayhdistyksen hallituskau-

tensa ajan hallituksen nuorin jäsen. Hän kehottaakin ennen kaikkea nuoria ja aloittelevia metsänomistajia lähtemään mukaan yhdistystoimintaan. ”Eihän metsänomistaminen helppoakaan ole, mutta mielekästähän se on. Se on tällai-selle maalaisihmiselle se oma juttu.”

FIILIS RATKAISI PUUKAUPANOsaamisen lisäännyttyä Saastamoinen on tarttunut metsäasioihin oma-aloittei-sesti ja tarmokkaasti. Viime vuoden kesällä tehtiin kaupat Harvestian kanssa. ”Hyyryläisen Vesa oli tuttu jo metsän-hoitoyhdistyksen ajoilta ja oli luontevaa ottaa yhteyttä tuttuun puunostajaan”, kertoo Saastamoinen. Vesa vietti tuolloin kesälomaa, mutta kesälomaa tuuraava harjoittelija tuli heti seuraavana päivänä tilakäynnille ja kaupat saatiin sovittua. ”Puusto oli niin vanhaa, että hakkuu olisi pitänyt tehdä jo monta vuotta sitten. Hinta oli tyydyttävä ja se oli se fiilis, mikä ratkaisi lopulta kaupan teon”, kuvailee Saastamoinen kaupan syntymistä.

Saastamoinen kiittelee, että kaikki sujui hyvin Harvestian kanssa. Tällä kertaa Harvestia hoiti myös maanmuok-kauksen ja istutuksen. ”Maasto oli niin hankalakulkuinen, että oli hyvä jättää uudistaminen ammattilaisten tehtäväksi”, Saastamoinen perustelee ja toteaa samal-la, että kyllä pääsääntöisesti istutuksetkin on hoidettu omalla porukalla.

Kun Saastamoiselta kysyy, miten metsäammattilaisten tulisi huomioida metsänomistajarakenteen muutos ja metsänomistajien kaupunkilaistuminen, menee nainen mietteliääksi. ”Ensim-mäisenä kannattaa aina kartoittaa metsänomistajan tilanne ja varmistaa, tietääkö toinen metsäasioista mitään. Vaikka tietäisikin teoriassa paljon, niin asioiden siirtäminen käytäntöön voi olla vaikeaa.”•

TeKSTi: LIISA VIIKARI KUVAT: HARVESTIA OY

Harvest ia 17

18 Harvest ia

Y R I T T Ä J Ä

LÄHIVAARA OY

PUUNKULJETUSTAVUOSIKYMMENIEN AJAN

Entisaikojen puuautojen vinssiratkaisut puiden lastaamiseksi näyttävätnykymittapuulla varsin alkeelliselta, mutta ovat varmaankin asiansa ajaneet ja edustaneet sen hetken parastatekniikkaa. Lähivaarat aloittivat puun ajonaikanaan tällä 1959-mallisellaVolvo Vikingillä.Kuormaa kyytiinlastaavat Pertti Lähivaara (vas.) ja Martti Räisänen.

LÄH

IVA

AR

A O

Y

Y R I T T Ä J Ä

Alalle vihkiytyneenä tulee seurattua vastaan ajavia puuautoja, niiden kuormia ja kuka niitä ajaa. Pohjois-Savon alueella tien päällä näkyy usein Lähivaaran puurekka. Näin on ollut jo vuosikymmenien ajan.

Lähivaara ajaa puita Harvestialle viidellä puuautolla. Kaikkiaan yhtiöllä on kolmetoista puutavara-autoa, kaksi siirtoautoa sekä yksi lastausauto. Yritys työllistää 35 henkilöä, kun mukaan las-ketaan sekä omat että vierastyöntekijät. Harvestia työllistää yritystä ajankohdasta riippuen 10 - 12 henkilön työpanoksen verran vaihdellen kuskeista huoltoa teke-viin henkilöihin. Harvestialle Lähivaara kuljettaa vuosittain noin neljännesmil-joona kuutiota pyöreää puuta.

HATUNNOSTO HARVESTIAN KASVUTARINASTALähivaara Oy on ollut mukana kuljetta-massa puita koko Harvestian historian ajan. Yritys vastasi Harvestian hakuil-moitukseen puutavaran kuljettamisesta ja sen seurauksena syntyi urakointisopi-mus. Alkuun puiden kuljetus hoidet-tiin tietokonejärjestelmän puuttuessa perinteiseen tyyliin käsikarttojen avulla. Yrityksessä kuljetuksista vastaava Kari Lähivaara muisteleekin tuota aikaa hymy huulilla. ”Saatiin ne puut ajettua silläkin tavalla. Sittemmin järjestelmät ovat kehittyneet ja nykyisin ajo-ohjelmat tulevat tietokoneiden välityksellä suoraan puuautoihin”, hän toteaa.

Yhteistyö Harvestian kanssa on suju-nut hyvin. Kysyttäessä etuja muihin yhtiöihin verrattuna nousee Karin vastauksessa esille joustavuus. Harvestian organisaatio on pieni verrattuna suurem-piin metsäteollisuusyrityksiin ja tämä antaa mahdollisuuden toimia joustavasti tarpeen niin vaatiessa.

Yhteistyöstä puhuttaessa Kari mainitsee nimeltä hankintaesimies Tapio Bruunin. Tapio ja Lähivaara ovat tehneet yhteistyötä vuosikymmenen ajan. Tapion siirryttyä Harvestian leipiin ja urakointi-

sopimuksen synnyttyä yhteistyötä on ollut helppo ja mukava jatkaa. Lähivaaran miesten mukaan yhteistyö on sujunut myös muiden Harvestian hankintaesi-miesten kanssa.

Kari muistelee Harvestian haasteel-lista alkutaivalta hieman huvittuneena. Kovalla työllä käyntiin potkaistu orga-nisaatio saa kokeneelta automieheltä loppujen lopuksi suuren hatunnoston hienosta kasvutarinastaan. Samalla hän toivoo tarinan ja yhteistyön menes-tyksekästä jatkoa metsäalan haasteelli-sesta nykytilanteesta huolimatta.

LÄHIVAARAN PERHEYRITYSLähivaara Oy:n historia on hyvä kuvaus suomalaisesta perheyrityksestä. Lauri Lähivaara aloitti vakituisen puunajon vuonna 1959. Kymmenisen vuotta myöhemmin vastuu siirtyi nuoremmalle sukupolvelle, kun Pertti Lähivaara aloitti yrittäjänä ja muutama vuosi myöhemmin toinen Lauri Lähivaaran liikenneluvista siirtyi Paavo Lähivaaralle. P. Lähivaara Ky perustettiin kahdeksankymmentäluvun alussa Pertti, Paavo ja Pauli Lähivaaran toimesta. Yhtiömuodoksi tuli osakeyhtiö viisitoista vuotta sitten, kun sukupolven-vaihdoksen myötä mukaan tulivat Kari, Jussi ja Jouni. Tällä kuviolla yritys jatkaa edelleen.

Yrityksen hallituksen puheenjohta-jana toimii edelleen Pertti Lähivaara, mutta kuljetuksista vastaa Pertin poika Kari Lähivaara. Paavo Lähivaara vastaa yrityksen hankinnoista, Jussi Lähivaara kuljetusten järjestelyistä ja kaluston ohjailuista, Jouni Lähivaara kaluston kunnossapidosta ja korjaamotoiminnoista ja Pauli Lähivaara ajaa lastausautoa ja hoitaa mm. Savon Sellun otantapuiden käsittelyt. Kaikki ”omat miehet” osallistu-vat myös laivojen lastauksiin ja tyhjen- >

TeKSTi: TOMMI RISSANEN jA MARKKU TURUNEN KUVAT: HARVESTIA OY, LÄHIVAARA OY

Harvest ia 19

Y R I T T Ä J Ä

nyksiin satamissa oman työnsä ohella.Puun kuljetuksien lisäksi Lähivaara

urakoi myös puunlastauspalveluita ja mui-ta lastauspalveluita satamissa. Yrityksellä on muun muassa Savon Sellun satamassa Liebherr -materiaalinkäsittelykaivinkone puukuormaimella varustettuna. Tällä ko-neella pystytään tehokkaasti lastaamaan ja purkamaan satamaan saapuvat ja lähtevät puukuormat. Kaivinkone on erityisesti tällaista toimintaa varten suunniteltu. Varustuksena on mm. kahdeksaan metriin nouseva ohjaamo, puomikamera sekä toista kuutiota puuta kerrallaan poimiva kuormain. Lisäksi yrityksellä on pyöräko-neita materiaalinkäsittelyä varten Savon Sellun tehdasalueella.

HARRASTEENA VANHOJEN KUORMA-AUTOJEN ENTISÖINTINykyisellään Pertti Lähivaara on siirtynyt oloneuvoksen tehtäviin ja kunnostaa siinä ohessa vanhoja kuorma-autoja. Lähivaaran tallissa ja autokatoksessa

onkin useita entiseen loistoonsa entisöi-tyjä autoja. Vanhin tallissa entisöinnin alla oleva kuorma-auto on Volvo 1930 – luvulta. Volvo on Pertin muisteluiden mukaan toiminut sekä puunajossa Kymi Oy:lle että paloautona.

Entisaikojen puuautojen vinssiratkaisut puiden lastaamiseksi näyttävät nykymitta-puulla varsin alkeelliselta, mutta ovat var-maankin asiansa ajaneet ja edustaneet sen hetken parasta tekniikkaa. Tuskin on tuon ajan kuljettaja osannut edes unelmoida nykyaikaisesta hydrauliikkaan perustuvas-ta puutavaranosturista sekä umpinaisesta nosturiohjaamosta suojaamaan sateelta ja tuiskulta. Tässä asiassa kehitys on helpot-tanut kuljettajan arkea.

Toinen huomattava muutos on puuta-vara-autojen koon kasvu. Autokatoksessa olevat vanhat kuorma-autot ovat samaa kokoluokkaa kuin nykyiset isot pakettiau-tot. Mittojen kasvaessa myös puunkulje-tuskapasiteetti on lisääntynyt. Nykyai-kainen puuauto peräkärryineen kuljettaa noin 50 kuutiota puutavarasta riippuen,

Kari Lähivaara vastaa Lähivaara Oy:n kuljetuksista.

>

20 Harvest ia

Y R I T T Ä J Ä

kun ennen päästiin noin kymmeneen kuutioon kuorma-autolla.

JÄTTIREKAT TULEVAT – HUOLENA TIEVERKOSTON KESTÄVYYSKeskustelu Kari Lähivaaran kanssa kääntyy luontevasti niin sanottuihin jät-tirekkoihin. Lokakuun alusta 2013 alkaen Suomen teillä saa ajaa tilavuudeltaan ja painoltaan suuremmilla puuautoilla. Ajoneuvon suurin sallittu korkeus nousee 4,2 metristä 4,4 metriin ja massa 60 ton-nista 76 tonniin.

Asiaan liittyy myös siirtymäaikoja ja muita tarkempia ohjeistuksia mm. nykykaluston suurimman sallitun painon nostosta 64 tonniin. Missä tahansa uusilla

painoilla ei saa kuitenkaan ajaa. Kulje-tusyrittäjät tarvitsevatkin pikaisesti tiedon suuremmille yhdistelmille soveltuvista kuljetusreiteistä. Liikennevirasto on arvioinut saavansa tiemerkinnät valmiiksi syyskuun alkuun mennessä.

Muutoksen tarkoituksena on tuoda säästöjä kuljetuskustannuksiin kuorma-koon kasvaessa sekä vähentää poltto-aineen kokonaiskulutusta ja päästöjä. Teihin kohdistuvaa rasitusta pyritään vähentämään lisäämällä akseleita puuau-toon.

Ongelmaksi suurimpien sallittujen painojen noustessa muodostuu kuiten-kin tieverkon kestävyys. Erityistä huolta aiheuttaa siltojen kantavuus ja painora-joituksia onkin suunnitteilla useisiin siltoi-hin maakunnissa, kun jättirekat sallitaan

maanteille lokakuussa. Lähivaaralta asiasta kommenttia

kysyessä, asia ei saa suurta kannatusta, eivätkä he olleet uusien painoluokkien kannalla. Ongelmaksi yrityksen mukaan voi muodostua parhaimman hyödyn saaminen asiasta.

”Nykykalustoon meilläkin on tehty muutoksia tulevien painon nousujen hyö-dyntämiseksi ja vain aika näyttää, oliko muutoksista hyötyä kaikille osapuolille tasapuolisesti”, toteaa Kari.•

Lähteet painoihin ja aikamääreisiin:Kari Lähivaarahttp://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/superrekat-saapuvat-1.1402863www.skal.fi

Pertti Lähivaara kunnostaa vanhoja kuorma-autoja. Vanhin tallissa entisöinnin alla oleva kuorma- auto on 1930 – luvulta peräisin oleva Volvo. Volvo on Pertin muisteluiden mukaan toiminut sekä puunajossa Kymi Oy:lle että paloautona.

Pohjois-Savon alueella tien päällä näkyy usein Lähivaaran puurekka. Näin on ollut jo vuosikymmenien ajan. Harvestian koivukuitukuormat ajetaan Savon Sellulle Kuopion Sorsasaloon.

“Nykyaikainenpuuautoperäkärryineen kuljettaa noin 50 kuutiotapuutavarastariippuen, kunennen päästiin noin kymmeneen kuutioonkuorma-autolla.”

Harvest ia 21

Leimikon suunnittelua on kaikki, mitä tapahtuu maastokäynnin ja korjuun päättymisen välissä. Minkälainen sitten on hyvin suunniteltu leimikko? Asiaa on helpompi lähestyä esittämällä yksinkertainen kysymys: Kuinka vältetään kaikki vahingot, jotka näkyvät metsässä, tuntuvat rahassa sekä kihelmöivät jalkapohjissa pitkäikäisenä naapurikatkeruutena? Asiasta ei kannata tehdä itseään suurempaa, maalaisjärki ja hankintaesimiestemme ammattitaito auttavat onnistuneeseen puukauppaan, jossa lopulta sinun tulee olla tyytyväisin. Korjuun alkaessa voit istahtaa alas kannolle ja seurata hakkuunäytöstä.

HYVIN SUUNNITELTU LEIMIKKO- KUIN JUHLAILLALLISELLE ISTAHTAISI

Tuplanauhoitus tilan rajalla näkyy hyvin hakkuukoneeseen.

P U U K A U P P A

TeKSTi: NIKO PETTINEN KUVAT: HARVESTIA OY

22 Harvest ia

Harvest ia 23

P U U K A U P P A

Huoliteltu pino viimeistelee leimikon suunnittelun.

Lähtökohtana leimikon suunnittelussa voi pitää metsänomistajan näkemyksiä sekä toiveita. Tämä näkyy leimikon ra-jauksessa, varastopaikoissa, suojelualueissa sekä korjuun ajankohdassa. Valmiiseen leimikkoon vaaditaan vielä ripaus työ-turvallisuutta, selkeät korjuulohkot sekä ammattitaitoisten yrittäjien suunnittelema korjuu.

LEIMIKON RAJAUS JA METSÄNKÄYTTÖILMOITUSKorjuun suunnittelun onnistuminen edel-lyttää oston ja suunnittelun saumatonta yhteistyötä. Näin varmistetaan, että osto-hetkellä sovitut asiat pidetään sovittuna myös leimikkoa suunniteltaessa.

Hakkuualue rajataan kuviokartan pohjalta puustoa ja maastonmuotoja myötäillen. Hakkuualueista tulisi saada selkeitä, ja myös jatkossa hyvin käsiteltäviä kuvioita. Esimerkiksi harven-nuksessa ei kannata niinkään tuijottaa puuston ikää, vaan todellista harven-nustarvetta. Vierekkäiset, hieman eri-ikäiset, kuviot kannattaa käsitellä

kerralla kasvukuntoon, jolloin seuraavaan käsittelyyn päästään yhdellä kertaa.

Rajauksessa täytyy ottaa huomioon hakkuualueen muoto sekä vallitsevat olo-suhteet ympärillä. Kapeat ”niemekkeet” eivät todennäköisesti kestä tuulenpuuskil-ta pystyssä, etenkään jos tuulella on varaa ottaa vauhtia tuhoretkelleen. Järvet sekä isot peltoaukeat ovat kriittisiä hakkuualu-een naapureita; Yksittäiset rungot ja kais-taleet eivät jää suojaan tuulenpuuskilta.

Leimikon rajauksessa tulisi myös huomioida säästöpuut. Kun tiedossamme on hyvä ja arvokas säästöpuuryhmä, korjuukartan merkintä helpottaa yrittäjää säästämään juuri sille metsälle parhaan säästöpuuryhmän. Vesistöihin rajoittuvat hakkuut on hyvä varustaa nauhoitetulla suojavyöhykkeellä, näin pimeässäkin hakattu avohakkuu loppuu oikeaan paik-kaan.

Kun leimikko viimein on saanut nauhoituksen eli hakattava alue on lopul-lisesti varmistunut, tekee hankintaesimies metsänkäyttöilmoituksen Metsäkeskuk-selle. Jos jo leimikkoa miettiessä tiedetään, että kaava asettaa tietyt vaatimukset tai

jopa esteen korjuulle, on syytä ostajan kanssa pohtia, miten poikkeusluvan kanssa edetään. Monesti maisematyölu-van laatiminen ja sen toimeenpano on mielikuvia pienempi vaiva.

HAKKUUAJANKOHTA?Jos maapohja ei kanna kesällä kovan maan korjuuseen tarkoitetulla kalus-tolla, on leimikko korjattava talvella. Isopyöräisillä ja telavarustetuilla koneil-la myös kosteikoiden korjuu onnistuu kesällä ilman juuristovaurioita. Leimikko jaetaan korjuuajankohtien perusteella korjuulohkoihin, jotka käsitellään omina kokonaisuuksina korjuuajan voimassaolon aikana.

Tiestö jakaa leimikot pitkälti talvi- ja kesäleimikoihin. Pienillä kustannuksil-la voidaan heikot alueet vahvistaa tai mutkat leventää siten, että varastoille päästään yhdistelmällä. Tienkunnostuk-seen kohdistuvaa kustannusta on helpom-pi ajatella, kun tiedostaa pienellä vaivalla talvileimikosta tehdyn kesäleimikon tuovan rahan jo ensimmäisen hakkuun >

Ammattitaidolla tehty havutus, oikea kohdevalinta ja kantokäsittelyvarmistavat onnistuneen kuusikonharvennuksen kesälläkin.

P U U K A U P P A

yhteydessä takaisin. Jatkossa tietysti si-joitus kannattaa vielä avokätisemmin.

Sulan maan aikaan kykenee kuusikoitakin harventamaan tarkalla leimikon valinnalla sekä ammattitai-toisella koneenkuljettajalla. Hyvin suunnitellut ajourat ajokonetta ajatel-len sekä latvusten puinti uralle tekevät sopivasta kuusikosta keskimääräistä kantavamman kesäharvennuksen. Tärkeintä on estää juuriston painau-mat sekä juurenniskojen nirhamat. Edellisten talvien huono routatilanne ja paikoitellen korkeat pohjavedet antavat aiheen pohdintaan, voisiko leimikon hakata vielä tänä syksynä kuivempaan aikaan.

RAJAT REILULLA NAUHOITUKSELLARajaloukkaukset ovat ikäviä tapah-tumia, jotka saattavat vaikuttaa naapurisuhteisiin pitkän aikaa. Ne ovat helppo välttää halvalla ratkai-sulla. Tuplanauhoitus kuitunauhalla, tiiviillä välimatkalla, näkyy hyvin hakkuukoneeseen, eikä pitkänkään tilanrajan läpikäyntiin mene aikaa tuhottomasti. Kaksi nauhaa päällek-käin korkealla puun rungossa näkyy hyvin kuusen tuuheampienkin oksien takaa. Olennaisinta on muistaa, että raja täytyy nähdä metsästä käsin, ei vain rajalta.

Latvuksessa näkyvä puuston raja, maassa seisovat katajaseipäät, viisarikivet sekä piikkilangan jämät sammaleessa kertovat tilanrajan alkuperäisen reitin. Jalkamiehelle rajan seuraaminen nauhan kanssa on pienehkö vaiva ja samalla kaukaisim-mankin kuvion hakkuutarve tulee tarkistettua. Hyvin tehty nauhoitus kestää aikaa ja nauhoituksen uusiminen myöhemmin on edellistä pienempi vaiva. Kun kulmapyykkiin kompastuu,

>

24 Harvest ia

todennäköisyys pyykin häviämiseen on melko suuri. Nauharullan pohja on hyvä käyttää pyykin merkkaamiseen. Tulevasta kaupasta juhlatuulella oleva isäntä saat-taa laittaa samaan keppiin nauhan jopa sinisestä ja keltaisesta rullasta.

TARKISTA TIEOIKEUS Varastopaikkojen sijainnin ja kuljetuskel-poisuuden kannalta tilaan kuuluvien teiden tunteminen on ensiarvoisen tärkeää. Alueen hankintaesimiehillä on hyvä käsitys alueen tieverkoista, mutta tieoikeuden selvittäminen on tehtävä yhteistyössä metsänomistajan kanssa. Jos tiehen ei ole oikeutta, tietä ei voi ensisi-jaisesti käyttää kaukokuljetukseen ennen kuin metsänomistaja liittyy tiekunnan osakkaaksi. Vastuu tieoikeudesta on aina metsänomistajalla, leimikon suunnitteli-jasta riippumatta. Tämä on hyvä muistaa myös tilakauppoja tehdessä.

Kun tieoikeus on olemassa tai oikeus tiehen hankittu, voidaan varastopaikkojen

sijainti suunnitella parhaaksi nähdyllä tavalla turvallisuutta ja taloutta ajatellen.

VARASTOPAIKAT JA TYÖTURVALLISUUSVaraston sijoitukseen vaikuttavat hakatta-van puutavaran määrä (ks. kuva), metsä- ja kaukokuljetuksen ajankohta, tiestön kunto sekä valmiit varastopaikat.

Varasto ei saa sijaita valta- ja kantatien varressa. Toisin sanoen kolmenumeroinen seututie sallii varaston tien varressa sekä luonnollisesti tätä pienemmät tiet. Varasto ei saa sijaita mutkassa, jossa näkyvyyden puute aiheuttaa vaaraa ohikulkijoille sekä urakoitsijoille. Itse varastoa tehdessä on huomioitava, ettei varasto pääse sortu-maan tielle, ja että varoetäisyys liittymään on riittävä, vähintään 10 metriä.

Varastopaikkaa ei saa sijoittaa kasvavia puita, puhelin- ja sähkötolppia vasten, eikä muita esteitä saa olla kuormauksen tiellä. Sähkö- ja puhelinlinjojen alle varastoja ei tule sijoittaa työturvallisuuden

riskeeraamisen vuoksi. Jos itse hakkuu-alalla on sähkö- tai puhelinlinjoja, on ne merkattava varoitusnauhoin maastoon. Riskialue on mainittava työmaakartassa.

EIHÄN TÄMÄ NYT ENNAKKO-RAIVAUSTA VAAdI…?Ennakkoraivauksessa kaadetaan korjuuta haittaava alikasvos. Mutta miksi näin pitäisi tehdä? Alikasvos estää hakkuupään vientiä puun tyvelle sekä hidastaa ja vaikeuttaa korjuutyötä merkittävästi.

Alikasvos heikentää näkyvyyttä, mikä vaikeuttaa poistettavien puiden valintaa ja ajourasuunnittelua. Uudistushakkuussa alikasvos vaikeuttaa myös uudistamista täysin turhaan. Voisi ajatella, että raivattava vesakko on tiellä viimeistään taimikon perkauksessa. Harvennushak-kuussa korjuujälkeen vaikuttaa ennakko-raivaus siinä missä koneenkuljettajien ammattitaitokin. Poistettavat rungot sekä edelliset ajourat täytyy nähdä, jotta jäljelle jäävän puuston arvo voidaan maksimoida ja ajourasuunnittelu toteutuu tavoitteen mukaisesti.

APU LÄHELLÄLeimikon suunnittelussa on otettava monta asiaa yhdellä kertaa huomioon. Siksi olemme pitäneet tiukasti kiinni toimintatavastamme. Harvestian paikal-linen hankintaesimies vastaa kaikkien ostamiensa leimikoiden suunnittelusta. Näin kaupan teossa puhutut ja pohditut asiat siirtyvät myös toteutukseen asti. Ostaja on vastuussa leimikosta myös koneyrittäjille.

Miksi vastuu pitäisi jakaa, kun ostajal-la on paras tieto hakattavasta alueesta? Ei miksikään. Hankintaesimies Ville Väinölä toteaa toimintamallin olevan hyvä ja erittäin selkeä palvelu metsänomistajalle. Hän kokee leimikon suunnittelun ja korjuun ohjeistamisen kuitenkin hyvin pieneksi vaivaksi. Sovitut asiat pitävät, ihan alusta aivan loppuun saakka. •

Varastopaikan tilantarve määräytyy puumäärän mukaan.

P U U K A U P P A

“Harvestian paikallinen hankintaesimies vastaa kaikkien suoraanmetsänomistajalta ostamiensa leimikoiden suunnittelusta. Näin kaupanteossa puhutut ja pohditut asiat siirtyvät myös toteutukseen asti.”

Puutavaralaji Puutavaraa, m³

100 200 300 400 500

Tilantarve, m

tukki 16 30 40 50 60

kuitu 5 m 25 43 55 65 75

kuitu 3 m 35 60 87 92 105

energiapuu ¹ 7 14 21 28 35

energiapuu ² 12 24 36 48 60

hakkuutähdepaali 3 m 7 12 17 21 28

kantoauma ³ 40 m jokaista nostettavaa hehtaaria kohti ¹ Kasan korkeus 5 m ² Kasan korkeus 4 m ³ Auman korkeus ja leveys 5 m

Lisäksi pinojen välialueita varten tarvitaan jokaista puutavaralajia kohden 2 metriä.

Lähde: Korjuun suunnittelu ja toteutus. metsätehon opas. 2005

Harvest ia 25

P U U K A U P P A

Puun ostaminen on haastavaa työtä. Helpommaksi ja mielekkäämmäksi se muuttuu, kun on tutut metsänomistajat, hyvä paikallistuntemus ja luotettavat, hyvän korjuujäljen tekevät konemiehet.

HYVÄ KONEMIES RATKAISIPUUKAUPAN

Yhteistyö puukaupassa sujuu silloin, kun jokainen osapuoli hoitaa oman tehtävänsä odotusten mukaisesti.Tunnelma hakkuutyö-maalla Hausjärven Hikiällä oli leppoisa, kun hakkuukoneenkuljettaja Tuomas Arovuori (vas.), metsänomistaja Matti Mattila ja hankintaesimies Ari Aalto pistäytyivät katsomassa korjuujälkeä.

Hyvä korjuujälki näkyy myös maisemapuidenvalinnassa ja sijoittelussa.

26 Harvest ia

TeKSTi: LIISA VIIKARI KUVAT: HARVESTIA OY

“Täällä on sopiva tekemisen meininki ja yritys on riittävän pieni, jotta päätöksenteko on nopeaa ja sujuvaa.”

tekemisen meininki ja yritys on riittävän pieni, jotta päätöksenteko on nopeaa ja sujuvaa”, Ari perustelee. ”Omaan työhönsä pystyy vaikuttamaan ja se on tärkeää”, hän jatkaa.

Arin toimialueena on lähes koko Kanta-Häme. Toiminnan painopiste on kuitenkin vahvasti Janakkalassa, mistä Ari on kotoisin sekä Hausjärvellä, missä hän on ehtinyt toimimaan puunhankintateh-tävissä jo 25-vuotta. Kilpailu puusta on kovaa, mutta Ari näkee vahvuudekseen pitkän uran tuoman kokemuksen samalla seudulla, tutut metsänomistajat sekä hyvät, luotettavat konemiehet. Pistäytyminen käynnissä olevalla hakkuutyömaalla Haus-järven Hikiällä vahvistaa Arin puhumaa.

HYVÄ TYÖNJÄLKI RATKAISI PUUKAUPANTullessamme hakkuutyömaan laitaan, kone pysähtyy ja hakkuukoneesta astuu ulos hymyilevä mies meitä tervehtimään. Hakkuukoneenkuljettaja Tuomas Arovuori on työskennellyt syksystä 2008 lähtien Harvestian työmailla Jyrki Virtasen yrityk-sessä. Tuomas on kotoisin Hausjärveltä ja vuosien kuluessa hänestä onkin tullut monen hausjärveläisen metsänomistajan luottomies.

”Kyllä on ammattitaitoinen mies”, kehaisee metsänomistaja Matti Mattila Tuomaksen työskentelyä hakkuukoneen puikoissa. Työn alla on Mattilan pojan omistama metsäpalsta. Isä-Matti huolehtii puukaupan käytännön asioista.

Ratkaiseva tekijä puukaupan allekirjoit-tamisessa olikin tuttu konemies. ”Ei tässä Aria tarvittu kuin laittamaan nimi pape-riin. Tuomaksen kanssa me tämä kauppa sovittiin”, tarinoi Mattila leikkisään tyyliinsä. Tosiasiassa metsänomistaja itse ratkaisi, kenelle puut myydään. Ratkaiseva tekijä oli hyvän työjäljen tekevä, tuttu hakkuukoneenkuljettaja. Tila sijaitsee asutuksen vieressä, aivan kylän kupeessa ja oli tärkeä varmistaa, että hakkuujälki on sen mukainen.

HAUSJÄRVELLÄ ON HYVÄT METSÄTMatti Mattila on itse pitkän linjan metsäammattilainen. Hän ehti toimia Hausjärven metsänhoitoyhdistyksen toi-minnanjohtajana yli kolmekymmentäviisi vuotta ennen eläkkeelle jäämistään. Aikai-semmin oli työkokemusta karttunut jo Rii-himäen sahalta, Piirimetsälautakunnasta, Vapolta, Myllykoskelta ja metsäneuvojana niin Iitistä kuin Hausjärveltäkin. ”Se oli paras firma se Myllykoski”, toteaa Mattila entisistä työnantajistaan.

Mattila on vuosien ja vuosikymmenien aikana nähnyt, miten metsäsektori ja siinä sivussa metsänhoitoyhdistyksen toimintamalli on muuttunut paljon. Hausjärvelläkään ei ole kymmeneen vuoteen ollut omaa metsänhoitoyhdistystä. Metsänhoitoyhdistyslain muutosta Mattila ei lähde analysoimaan, toteaa vaan omaan suoraan tyyliinsä: ”Jätkät joutuu jatkossa tekemään tosissaan töitä, kun kaikki rahoi-tus on hankittava itse.”

Hausjärven metsiä Mattila innostuu kehumaan. ”Hausjärvellä on hyvät ja hyvin hoidetut metsät. Kyllä täällä riittää hakat-tavaa jatkossakin.”

ENSIMMÄINEN PYSTYKAUPPA VIISIKYMMENTÄ VUOTTASITTENTämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Mat-tila asioi tällä tilalla. ”Oma ensimmäinen pystykauppani Paloheimon työnjohtajana toimiessani oli aikanaan tällä samalla tilalla vuonna 1963. Silloin leimattiin ja hakattiin 40 runkoa”, muistelee Mattila.

Tila siirtyi viime vuonna Mattiloille pojan omistukseen. Tällä kertaa puuta hakataan reippaasti enemmän kuin viisi- kymmentä vuotta sitten. Mänty- ja kuusitukkia onkin kertynyt mukavasti tien varteen. Hakkuujälkikin taitaa vastata odotuksia, sillä naapuritalon mies käy kehumassa, kuinka hän on seurannut konemiehen työskentelyä monta päivää. ”Ammattimies se on”, hän toteaa.•

P U U K A U P P A

Hankintaesimies Ari Aalto on yksi Harvestian ensimmäisistä puunostajista, jotka aloittivat työn uudessa puunhankintayhtiössä loppukesästä 2008. Arin siirtymiseen Harvestialle vaikutti ennen kaikkea juuret Myllykos-ken puunhankinnassa. ”Koskaan en hakeutunut Myllykoskelta pois. Puun-hankinta vaan siirtyi toiselle yhtiölle ja me silloiset ostajat siinä mukana. Heti tulin takaisin Myllykosken omaan puunhankintayhtiöön, kun se vaan tuli mahdolliseksi”, Ari kertoo.

Harvestian puunhankinta Mylly-koskelle loppui tehtaan lakkauttami-seen pari vuotta sitten. Ari vakuuttaa kuitenkin olevansa edelleen tyytyväinen nykyiseen työnantajaansa, vaikka yritys on muuttunut paljon kuluneen viiden vuoden aikana. ”Täällä on sopiva

Harvest ia 27

T A P A H T U M A T

28 Harvest ia

Iloiset metsänomistajat voittivatruotsalaiset kollegansa

0 - 1, VAHVA RUOTSIN KRUUNURuotsin kruunu on tällä hetkellä hyvin vahvalla kurssitasolla dollariin nähden, mistä on seurannut se, että Ruotsi on menettänyt markkinoita kansainvälisillä sahatavaramarkkinoilla. Euron kurssi sen sijaan on tässä asiassa meille eduksi ja suomalaiset sahat ovat saaneet etumatkaa sahatavaramarkkinoilla. Hyvä Suomi!

0 - 2, TUKKIPUUN ALHAISEMPI HINTAHeikenneistä sahatavaran vientimarkki-noista johtuen ovat ruotsalaiset puunosta-jat pudottaneet tukkipuun ostohintaa. Tänä keväänä tukkipuusta maksettavaa ostohintaa pudotettiin 100 kruunua kuu-tiometriltä. Tällä hetkellä puukauppa Ruotsissa on aika lailla jumissa ja puunkorjuut ovat siirtyneet yhtiöiden omiin metsiin, joita niitäkin siellä kyllä riittää. Suomessa sahatukista maksettava hintataso on ollut vakaa ja hyvä. Niinpä meillä puukauppa käy iloisesti ja korjuut pyörivät täysillä yksityisten metsänomista-jien metsissä. Hyvä Suomi!

0 - 3, PUUKAUPAN ARVAAMATON LOPPUTULOSRuotsalainen puunmyyjä ei tiedä kovin tarkkaan etukäteen myymänsä leimikon kantohintaa eikä kaupan lopputulosta. Puukaupan tehdessään hän saa ostajalta tienvarsihintalistan, jossa on määritelty tukkipuun tienvarsihinta eri laatu- ja latvaläpimittaluokittain. Laadutus ja mittaus tapahtuu sahan mittalinjalla. Tämän päivän mäntytukkimotin tien-varsihinta vaihtelee 230 - 677 kruunun välillä. Metsänomistajalle maksettavasta tienvarsihinnasta vähentää ruotsalainen puunostaja pois korjuukulut. Korjuukuluis- sa vaihtelu on verraten suurta leimikon hakkuutavasta, järeydestä ja metsäkulje-tusmatkasta riippuen. Että paljonko siitä jäi sitten sitä kantohintaa? Hyvä Suomi!

0 - 4, PUUKAUPPARAHAT TASETILEILLEJos ruotsalaisen metsänmyyjän puukau-pasta jää jotakin tilitettävää viivan alle, siirtyvät rahat metsänomistajan puukau-

pan tasetilille, joita tarjoavat metsäfirmat ja pankit. Tasetililtä voidaan sitten mak-saa metsään liittyviä uudistamis- ja muita hoitokuluja. Tasetilin käyttö vaatii tarkan kaksinkertaisen kirjanpidon ja Ruotsiin onkin syntynyt uusi metsätasetilien kir-janpitäjien ammattikunta. Suomessa on tosin harmillisia kirjanpainajia. Hyvä Suomi!

0 - 5, PUUKAUPPATULOT PROgRESSIIVISESTI VEROLLEJos puukaupan tehnyt ruotsalainen metsänomistaja haluaa käyttää puu-kaupparahoja vaikkapa uuden Volvon hankintaan, niin sekin kyllä onnistuu kirjanpitäjän luvalla. Tällöin puukaupan tasetiliä rokotetaan, mutta nostettu sum-ma lisätään verotuksessa metsänmyyjän ansiotulojen päälle. Tuolloin henkilön tu-lotasosta riippuen veronpidätys toteutuu progressiivisen veroasteikon mukaisesti. Jos henkilöllä on hyvät ansiotulot, voi verojen määrä nousta yli 50 %:iin. Että kyllä meillä Suomessa metsäverotus taitaa olla mukavampaa. Hyvä Suomi!

Seppo Eerikäinen Ab Karl Hedin ostoyhtiöstä kertoi puun oston olevan tällä hetkellä vaikeaa ja puun korjuut ovat siirtyneet yhtiöiden omiin metsiin, joita Ruotsissa on 40 % metsäpinta-alasta.

Ruotsissa osataan tuottaa tehokkaasti laadukkaita puuntaimia. Kuvassa Skogsplantor Ab Vibytorps plantskolan johtaja Örjan Bilock esittelee 2-vuotiaita kuusentaimia, jotka on kasvatettu vuoden aikana.

Harvestian 5-vuotis syntymäpäivän kunniaksi Mikkelin paikallistoimiston väki järjesti Iloisen Metsänomistajien Opintomatkan Ruotsin puolelle Ruotsi-Suomi maaottelun aikoihin.Ankarassa maiden välisessä mittelössä suomalaiset metsänomistajat voittivat ruotsalaiset kollegansa tuloksella 7 – 3, ainakin tämän hieman subjektiivisen ja asenteellisen analyysin mukaan.

TeKSTi: VESA HYYRYLÄINEN KUVAT: HARVESTIA OY

T A P A H T U M A T

Harvest ia 29

0 - 6, KEMEROITA EI TUNNETARuotsissa valtio ei tue yksityisten metsän-omistajien metsätalouden harjoittamista minkäänlaisilla avustuksilla eli metsän-omistajat saavat pärjätä omillaan. Avus-tusten puute ei kyllä mitenkään näkynyt metsien kunnossa ajamamme 800 km lenkin varrella. Mutta meillä Suomessa on vielä käyttämätöntä Kemera-rahaa runsaasti jäljellä. Hyvä Suomi!

0 - 7, METSÄMAAN KORKEA HINTAPaikallisessa ruotsalaisessa sanomaleh-dessä oli Upsalan liepeillä myynnissä 65 hehtaarin metsätila, jossa oli puustoa noin 175 m³/ha ja hintapyyntö oli yli 10 000 euroa/ha. Perehdyttyämme Ruotsin kantohintatasoon ja metsäverotukseen ei kukaan ryhmästämme ollut valmis sijoit-tamaan metsämaan ostoon Ruotsista.Mutta metsämaan osto Suomesta sopival-la hinnalla on vielä houkuttelevaa. Hyvä Suomi!

Tervetuloa tutustumaan puunhankintaan sekä kuusitukin matkaan sahalinjan läpi!

Tilaisuuteen järjestetään bussikuljetuksia Pohjois-Karjalasta ja Etelä-Kainuusta.lisätietoa bussireiteistä ja aikatauluista löytyy lähiaikoina Harvestian kotisivuilta:www.harvestia.fi

KeittolounasKahvitarjoiluMetsäinen visailu

http://www.vapo.fi/filebank/1583-vapologo.jpg

http://www.vapo.fi/filebank/1583-vapologo.jpg [1.7.2011 9:11:26]

1 - 7, KUOLINPESÄ PURETTAVA VUOdEN KULUESSA OMISTAJAN KUOLLESSARuotsissa metsänomistajan kuollessa pitää kuolinpesä purkaa vuoden aikana omistajan kuolemasta. Yleensä tällöin joku perikunnan jäsen ostaa toiset ulos tai sitten muodostetaan uusi yhtymä, jolla voi olla useampi omistaja. Ruotsissa tilojen jakamista ja sitä kautta tilojen pirstou-tumista pieniin osiin pyritään välttämään. Suomessa metsätaloutta voi harjoittaa perikuntana hamaan tappiin ja perikun-tien sisälläkin alkaa olla omia perikuntia. Heja Sverige!

2 - 7, RUOTSALAISET OSAAVAT TUOTTAA HYVIÄ TAIMIAIloiset opintomatkalaiset tulivat vakuut-tuneiksi siitä, että ruotsalaiset osaavat kasvattaa hyviä puuntaimia. Ruotsissa on panostettu jatkuvasti laadukkaan metsän-viljelysiemenen tuottamiseen ja jalostetul-la alkuperällä puut saadaan kasvamaan laatupuuta 15 % paremmin, jolloin

päätehakkuuseen päästään jo 50 vuoden jälkeen istutuksesta. Ruotsissa metsän-viljelymateriaali on liki sataprosent-tisesti jalostettua alkuperää, kun meillä Suomessa viljelymateriaalista jalostettua alkuperää on vain 20 %. Heja Sverige!

3 - 7, TUULIMYLLYJEN TUOTON JAOSTA SELVÄT PELISÄÄNNÖT Viimeisenä opintopäivänä tutustuimme yksityisten metsänomistajien maille raken-nettuun kuuden tuulimyllyn voimalapuis- toon. Kukin mylly tuotti vuodessa 2 mega-wattia eli niistä saatiin vuotuinen sähkö-virta yhteensä 5000 kotitaloudelle. 100 metriä korkea tuulimylly ja 60 metriä pit-kät siivet eivät pitäneet kovin voimakasta ääntä tornin juurella, eikä kilometrin päässä myllyistä kuultu ääniä ollenkaan. Maanvuokraajat voimala-alueella ja kyläyhteisön asukkaat olivat sähköntuot-tajien kanssa sovittuihin pelisääntöihin ja vuotuisiin korvauksiin varsin tyytyväisiä. Suomessa yhteiset pelisäännöt puuttuvat tuulimyllyjen rakentamiselta ja käyttö-korvauksista, joten tuulivoimakin on Suomessa tällä hetkellä vastatuulessa. Heja Sverige!

Harvestia Oy ja Vapo Timber Oyjärjestävät yhteistyössä

AVOIMET OVETLieksan kevätniemen sahalla,torstaina 17. lokakuuta klo 12.00 - 16.00

PUUMARKKINA-bAROMETRIALUEITTAIN

P U U M A R K K I N A b A R O M E T R I

erinomainen kysyntä

Yleisesti hyvä kysyntä

Kysyntä vaihtelee javoi olla paikoin heikko

Mäntytukki

Kuusitukki

Koivutukki

Mäntykuitu

Kuusikuitu

Koivukuitu

Energiapuu

ETEL

Ä-S

UO

MI J

A K

AA

KKO

IS-S

UO

MI

Kysyimme Harvestian aluepäälliköiltä, minkälainen markkinatilanne on heidäntoimialueellansa.

1. Minkälainen on puumarkkinatilanneomalla alueellasi?

2. Mitkä ovat halutut puutavaralajitHarvestian ostossa?

3. Mitä metsänomistajan kannattaatehdä NYT?

1. Puuta tarjotaan ja ostetaan koko eteläisessä Suomessa aktiivisesti. Paras kysyntä kohdistuu ennen talvea korjattavissa oleviin päätehakkuu- leimikoihin.

2. Harvestian ostossa kysytyimmät puutavaralajit ovat kuusi- ja mäntytukki sekä koivukuitupuu. Energiapuu on myös haluttua etelä-Suomessa.

3. Metsänomistajan kannattaa käydä tarkistamassa heinäntorjunnan tarve hiljattain viljellyillä alueilla ennen lumien tuloa. On myös hyvä sopia metsäkäynti paikallisen Harvestian hankintaesimiehen kanssa hak-kuumahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Kehotan myös hyödyntämään syksyn sienisadon täysimääräisesti.

ETELÄ-SUOMI JAKAAKKOIS-SUOMI

AlUePäälliKKö HeiKKi AlAnne:

30 Harvest ia

P U U M A R K K I N A b A R O M E T R I

POHJOIS-SAVO, POHJOIS- KARJALA JA ETELÄ-KAINUU

Mäntytukki

Kuusitukki

Koivutukki

Mäntykuitu

Kuusikuitu

Koivukuitu

Energiapuu

KESK

I-SU

OM

I JA

ETE

LÄ-S

AVO

1. Kesälomien jälkeinen tarjonta on jatkunut hyvänä.Hyvä metsänomistajat!

2. Me tarvitsemme koko loppuvuoden Hankasalmen sahalle hyvälaatuista mänty- sekä kuusitukkia.Sahalinjojen läpi menevät myös pikkutukit. Koivukuitua ostamme edelleen kaikilla mahdollisilla kauppatavoilla, jotta Savon Sellu saa tarvitsemansa raaka-aineen kotimaasta.

3. Metsänomistajan on hyvä pysyä ajan tasalla oman metsänsä tilasta. Tämän vuoden kasvukausi on takana ja monet metsäkuviot ovat kasvaneet huomaamatta rahaa tuoviksi myyntikohteiksi. Puuta kannattaa myydä aina silloin, kun se käy kaupaksi.

1. Puuntarjonta on kesälomien jälkeen käynnistynyt verkkaisesti Savo-Karjala-Kainuu alueella. Tarjolla on tällä hetkellä etenkin havukuituvaltaisia harvennuslei-mikoita niin talvi- kuin kesäkorjuuseen. Talvileimikoiden tarjonta on lisääntymään päin syksyä kohti mentäessä. Tukkipuun ja koivukuidun osalta vallitsee hyvä kysyntä koko alueella, lisäksi Pohjois-Savossa energiapuulla on hyvä ja tasainen kysyntä.

2. Ostamme aktiivisesti puuta Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan sekä Kainuun eteläosien alueella. Halutuimmat ostokohteet ovat kelirikko- ja talvikorjuukelpoiset havu-tukkivaltaiset päätehakkuuleimikot sekä koivukuituval-taiset harvennukset. Sopivia tukkileimikoita ostetaan myös heti korjuuseen. Kysy ajankohtainen tilanne alueesi Harvestian hankintaesimieheltä.

3. Metsänomistajien kannattaa nyt hyödyntää hyvän puunkysynnän ohella myös Vapon sahojen käyttämät puunmyyjän kannalta edulliset tukkipituudet. Sopivien

mitta- ja laatuvaatimuksien sekä ammattitaitoisten Har-vestian puunkorjuuyrittäjien ansiosta saadaan päätehakkuu-leimikoilta tukkiosuus tarkasti talteen ja metsänomistajan puunmyyntitili mukavasti kasvamaan. Puunmyyntitiliä kannattaa kasvattaa myös oikein ajoitetulla puukaupalla. Yksinomaan hetkellisen kanto-hintatason tarkastelun sijaan metsänomistajan kannat-taakin pohtia päätöstä metsän uudistamisesta puuston arvo-kasvun ehdoilla. Harvennuk-sien osalta etenkin koivikot, on myös järkevää harventaa aina ajallaan kasvutappioiden välttämiseksi ja arvokkaan tukkipuun tuottamiseksi.Syksy on hyvää puukaupan aikaa, joten laitetaan yhdessä metsäsi tuottamaan ja puu liikkumaan!

KESKI-SUOMI JAETELÄ-SAVO

ALUEPÄÄLLIKKÖ TeijA HyyTiäinen-KOSKiMäKi:

AlUePäälliKKö jAri TAKKinen:

POH

JOIS

-SAV

O, P

OH

JOIS

-KA

RJA

LA JA

ETE

LÄ-K

AIN

UU

Harvest ia 31

Hankintaesimiehet

32 Harvest ia

H A N K I N T A E S I M I E H E T

Hausjärvi, Janakkala, Riihimäki, Hyvinkää, Loppi, Nurmijärvi, Hattula, Hämeenlinna (pois lukien Lammi ja Tuulos), Hämeen-koski ja Kärkölä

Ari AaltoPuh. 040 484 8168ari.aalto@harvestia.fi

Artjärvi, Askola, Myrskylä, Mäntsälä,Orimattila, Pornainen ja Pukkila

Juha KortelainenPuh. 040 488 9522juha.kortelainen@harvestia.fi

Hollola, Lahti, Nastola, Iitti jaKouvolasta Jaala

Tuomo OksanenPuh. 0400 673 918tuomo.oksanen@harvestia.fi

Kangasala (pois lukien Kuhmalahti), Pälkäne, Valkeakoski, Akaa, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Orivesi, Ruovesi ja Juupajoki

Hannu LehdonmäkiPuh. 040 521 7089hannu.lehdonmaki@harvestia.fi

Padasjoki, Asikkala (pois lukien Kalkkinen), Kuhmoinen, Kangasalalta Kuhmalahti ja Hämeenlinnasta Lammi ja Tuulos

Matti Rantalapuh. 040 484 0550matti.rantala@harvestia.fi

Hartola, Sysmä, Heinola jaAsikkalasta Kalkkinen

Juhani Stjernvall puh. 044 333 5002juhani.stjernvall@harvestia.fi

Kangasniemi, Joutsa ja Luhanka

Teemu UkkonenPuh. 040 180 1181teemu.ukkonen@harvestia.fi

Jämsä, Jyväskylä ja Muurame

Jorma FriskPuh. 0400 186 633jorma.frisk@harvestia.fi

Keuruu, Multia, Petäjävesi jaMänttä-Vilppula

Jukka RekolaPuh. 040 167 8050jukka.rekola@harvestia.fi

Hankasalmi, Laukaa ja Toivakka

Vesa Lahikainen Puh. 040 196 6643vesa.lahikainen@harvestia.fi

Uurainen, Saarijärvi, Kannonkoski ja Karstula

Vesa Koskimäki Puh. 040 673 6780vesa.koskimaki@harvestia.fi

Viitasaari, Äänekoski ja Konnevesi

Timo PasanenPuh. 040 672 0780timo.pasanen@harvestia.fi

Leppävirta, Suonenjoki ja Rautalampi

Pekka Hartikainen Puh. 040 674 4510pekka.hartikainen@harvestia.fi

Keitele, Tervo, Vesanto ja KuopiostaKarttula

Markku TurunenPuh. 0400 786 301markku.turunen@harvestia.fi

Hankintaesimiehet

Juva, Sulkava ja Rantasalmi

Liisa HälväPuh. 040 180 1550liisa.halva@harvestia.fi

H A N K I N T A E S I M I E H E T

Kaavi, Juankoski, Tuusniemi ja Kuopion itäosat

Jaakko Malinen Puh. 040 822 3865jaakko.malinen@harvestia.fi

Lapinlahdelta Varpaisjärvi, KuopiostaNilsiä, Riistavesi, Soisalon saari jaVehmersalmi (pois lukien Suvasveden itäpuoli)

Pasi PohtinenPuh. 040 411 1915pasi.pohtinen@harvestia.fi

Pielavesi, Siilinjärvi, Maaninka ja Kuopio(pois lukien Karttula, Nilsiä, Riistavesi, Vehmersalmi ja Soisalon saari)

Tapio Bruun Puh. 040 722 6603tapio.bruun@harvestia.fi

Iisalmi, Kiuruvesi, Vieremä, Sonkajärvi ja Lapinlahti (pois lukien Varpaisjärvi)

Ari SirviöPuh. 040 521 4756ari.sirvio@harvestia.fi

Kuhmo, Sotkamo, Kajaani ja Paltamo

Hannu KlemettiPuh. 0400 169 891hannu.klemetti@harvestia.fi

Lieksa (pois lukien Koli)

Hannu Jehkonen Puh. 040 584 1695hannu.jehkonen@harvestia.fi

Nurmes, Rautavaara ja Valtimo

Tommi Räsänen Puh. 0400 964 463tommi.rasanen@harvestia.fi

Juuka ja Koli Lieksasta

Jukka AlankoPuh. 040 507 1108jukka.alanko@harvestia.fi

Polvijärvi, Kontiolahti ja Liperi

Jari NevalainenPuh. 0400 159 290jari.nevalainen@harvestia.fi

Joensuu ja Ilomantsi

Risto MutanenPuh. 040 513 5594risto.mutanen@harvestia.fi

Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi

Jarkko EskelinenPuh. 040 357 7231 jarkko.eskelinen@harvestia.fi

Heinävesi, Outokumpu, Enonkoski jaSavonlinnasta Savonranta

Olli KukkonenPuh. 040 722 8744olli.kukkonen@harvestia.fi

Savonlinna (pois lukien Savonranta)ja Parikkala

Ville Kekkonen Puh. 040 167 8445ville.kekkonen@harvestia.fi

Harvest ia 33

Hankintaesimiehet

H A N K I N T A E S I M I E H E T

Pieksämäki, Varkaus ja Joroinen

Aarne TiainenPuh. 040 175 9957aarne.tiainen@harvestia.fi

Mikkeli (pois lukien Ristiina jaSuomenniemi) ja Puumala

Teemu Simpanen Puh. 040 722 6522teemu.simpanen@harvestia.fi

Lappeenranta (pois lukien Ylämaa),Taipalsaari, Lemi, Savitaipale, Imatra,Rautjärvi ja Ruokolahti

Riitta Hakkarainen Puh. 040 532 7857riitta.hakkarainen@harvestia.fi

Mäntyharju, Hirvensalmi, Pertunmaaja Mikkelistä Ristiina ja Suomenniemi

Vesa Hyyryläinen Puh. 0400 423 122vesa.hyyrylainen@harvestia.fi

Luumäki, Miehikkälä ja Lappeenrannasta Ylämaa

Ville Väinölä Puh. 040 673 7760ville.vainola@harvestia.fi

Kouvola (pois lukien Elimäki ja Jaala)

Matti Vesanen Puh. 040 519 1540matti.vesanen@harvestia.fi

Kouvolasta Elimäki, Virolahti, Hamina, Kotka, Pyhtää, Loviisa ja Lapinjärvi

Kari SalonenPuh. 0400 751 575kari.salonen@harvestia.fi

34 Harvest ia

JAAKKO MALINEN –HARVESTIAN UUSINPUUNOSTAJA

Jaakko Malinen (30) aloitti hankintaesimiehen tehtävät elokuun alussa Harvestiassa. Jaakon ostoalueena on Juankoski, Kaavi, Tuusniemi sekä Kuopion itäosat. Koulutukseltaan hän on metsätalousinsinööri ja aiem-min hän on toiminut metsänhoitoyhdistyksen palveluk-sessa kuuden vuoden ajan.

Jaakko on kotoisin Kuhmosta ja vapaa-aika kuluu metsästyksen, kalastuksen ja monipuolisen liikunnan parissa.

Jaakon toimisto tulee olemaan Kaavilla. Toimisto aukeaa vuoden loppuun mennessä. Siihen saakkatoimisto sijaitsee Savon Sellulla. Jaakon tavoittaa nu-merosta 040-822 3865 tai osoitteesta jaakko.malinen@harvestia.fi.

TeKSTi: TOMMI RISSANEN KUVA: HARVESTIA OY

Harvest ia 35

K I I T O S P A L A U T T E E S T A

ensimmäinen Harvestia-lehti ilmestyi syksyllä 2008.Siitä lähtien metsällistä luettavaa on tipahtanutpostiluukusta pari kertaa vuodessa. Lämmin kiitoskaikille lukijoillemme palautteesta, jota olemmelehdestä vuosien mittaan saaneet!

Kiitos palautteesta!

Saimme taas kevään lehdestä paljon positiivista palautetta. Te, lukijat, äänestitte kiinnostavimmaksi lehtiartikkelin: Kotimainen lämpökäsitelty puu. Paljon kiitosta sai myös juttu nuoresta yrittäjästä Sami Kohvakasta. Kiitos kaikille lehdestä palautetta antaneille!

Kaikkien lipukkeen palauttaneiden kesken arvottiinHarvestian tuotepalkintoja.

Voittajia olivat:

SEPPO MOILANEN, IisalmiTAPANI SAARINEN, HumppilaMARKKU NUTIKKA, LappeenrantaVEIKKO SAVOLAINEN, Vieremä

Onneavoittajille!

Harvestia Oy

Tunnus 5017390

00003 VASTAUSLÄHETYS

Kiinnostavin artikkeli:

Toiveita seuraavaa lehteä varten:

Toivon yhteydenottoa puukauppaan liittyvissä asioissa.

Minuun saa ottaa yhteyttä:

nimi:

Osoite:

Puhelin:

Sähköposti:

Metsän sijaintikunta: En halua jatkossa metsällistä postia.

Hyvä Harvestia-lehden lukija!Toivomme palautetta lehdestämme. Arvomme lipukkeen palauttaneidenkesken tuotepalkintoja. Kiitos palautteestanne! Harvestia Oy

maksaa

postimaksun