TurkiseläinTen asialla

Turkistarhaus on lopetettava

Turkiseläinten lajityypillinen käyttäytyminen Suomessa kasvatetaan ketun nimikkeellä

kahta lajia: naalia ja kettua. Lisäksi kasvate-

taan näiden risteytyksiä. Turkistuotannossa

naalia kutsutaan nimellä sinikettu, kettuja taas

kutsutaan hopeaketuiksi. Suurin osa Suomen

turkistarhojen ketuista on nykyisin sinikettuja.

Naali ja kettu ovat koiraeläimiä, jotka luon-

nossa liikkuvat monia kilometrejä päivässä.

Ne ovat sosiaalisia eläimiä, jotka elävät usein

pienissä yhteisöissä. Naalipariskunnat sol-

mivat vapaana eläessään yleensä elinikäisen

suhteen.

Minkit viihtyvät vesistöjen lähellä.

Luonnossa ne uivat, kiipeilevät ja liikkuvat

paljon tunneleissa. Minkit ovat yksineläjiä,

jotka stressaantuvat lajitovereiden läheisyy-

destä lisääntymisajan ulkopuolella.

Supikoiraa tarhataan nimellä suomensupi.

Suomen leveysasteilla supikoira pyrkii yleensä

viettämään osan talvesta maanalaisessa luo-

lassa talviunessa. Supikoirat kestävät paljon

huonommin kylmää kuin esimerkiksi ketut.

Luonnossa supikoirapari pysyttelee yleensä

yhdessä vuodesta toiseen ja uros auttaa

naarasta poikasten hoidossa.

Suomi on maailman suurin ketunnahko-

jen ja merkittävä minkinnahkojen tuottaja.

Maamme turkistarhoilla kasvatetaan vuosit-

tain yhteensä lähes neljä miljoonaa kettua,

naalia, minkkiä, hilleriä ja supikoiraa.

Turkistarhaukseen liittyy suuria eläinsuojelul-

lisia, eettisiä ja ympäristöongelmia. Jatkuvasti

kasvava joukko Euroopan maita on pääty-

nyt lopettamaan turkistarhauksen tai osan

siitä kansallisella lainsäädännöllä eläinten

hyvinvointiin liittyvistä syistä. Animalia tähtää

turkiseläinten tarhaamisen kieltämiseen

lainsäädännöllä myös Suomessa.

Turkiseläimillä runsaasti hyvinvointiongelmia

Vuonna 2011 Suomessa tuotettiin noin 1,7

miljoonaa ketunnahkaa ja noin 1,7 miljoonaa

minkinnahkaa. Huipussaan suomalaisten

turkistarhojen eläinmäärät olivat 1980-luvun

puolivälin aikoihin. Silloin Suomessa oli noin

10 miljoonaa turkiseläintä noin 6000 tarhalla.

Nykyään tarhoja on alle 1000.

Turkistarhaus on vahingollista paitsi eläimille,

myös ympäristölle. Turkistarhat aiheuttavat

paikallisesti huomattavia haittoja vesistöille,

pohjavesille ja metsille. Turkistarhaus myös

kuormittaa ympäristöä tarpeettomasti sen

suuren energiankulutuksen takia. MTT:n

raportti vuodelta 2011 paljasti, että turkiksen

tuottaminen on muita vaatemateriaaleja va-

Tarhoilla kasvatettavat turkiseläimet ovat ak-

tiivisia petoelämiä. Ne eivät ole kesyyntyneitä

kotieläimiä, sillä turkistarhausta on harjoitettu

vasta noin sata vuotta. Turkeiksi kasvatettavat

eläimet elävät tarhoilla yleensä noin

6–8 kuukautta. Vain siitokseen käytettävät

eläimet elävät talven yli.

Eläimet joutuvat elämään häkeissä paljaalla

verkkopohjalla. Ketuilla ja supikoirilla on tilaa

häkeissä noin 0,8 m2 ja minkeillä noin

0,25 m2. Ahtaat ja virikkeettömät olot aiheut-

tavat eläimille käyttäytymishäiriöitä, kuten

stereotyyppistä käyttäytymistä, itsensä ja

toisten eläinten vahingoittamista, pelkotiloja,

hermostuneisuutta tai apatiaa. Stressaantu-

neet eläimet myös tappavat poikasiaan.

EU:n vaatimissa vuosittaisissa eläinsuojelutar-

kastuksissa käydään tarkastamassa noin 10 %

turkistarhoista. Viime vuosien tarkastuksissa

huomautettavaa on löytynyt jopa 60 %:sta

tarhoja. Yleisimpiä puutteita ovat olleet eläi-

mille vaaralliset rakenteet häkeissä, makuu-

hyllyjen sekä pureskelu- ja virikemateriaalin

puuttuminen, tilavaatimusten alittuminen

sekä puutteet kirjanpidossa.

Vaikka lain vaatimukset täyttyisivätkin,

suurimmat tarhauksen ongelmat ovat

kuitenkin jäljellä: ahtaat ja virikkeettömät

tilat, joissa eläimet eivät voi toteuttaa edes

perustavimpia lajityypillisiä käyttäytymis-

tarpeitaan.

Turkiselinkeino suomessa

hingollisempaa ilmastolle. Suomen kuluttaja-

asiamies onkin kieltänyt alaa markkinoimasta

turkiksia ympäristöystävällisinä.

Ani

amal

ia

Ani

amal

ia

Mitä sinä voit tehdä?

suomi jäljessä kehityksestä Euroopan turkistarhaajamaat ovat yksi ker-

rallaan luopumassa turkistarhauksesta tai ra-

joittamassa sitä voimakkaasti. Näihin maihin

kuuluvat mm. Iso-Britannia, Tanska, Itävalta,

Saksa, Hollanti, Sveitsi, Bulgaria ja Kroatia.

Tarhauskiellon vastustajat uhkaavat usein

tarhauksen siirtymisellä Kiinaan, mikäli

tarhaus kiellettäisiin Suomessa. Tarhaus

on kuitenkin jo siirtynyt Kiinaan, josta on

jo nyt muodostunut erittäin merkittävä

turkistuottaja. Suomalaiset tarhaajat ovat

olleet mukana viemässä tarhausta Kiinaan

Turkistarhauksen lopettamiseen tarvitaan

sinunkin apuasi. Älä siis osta tuotteita, joissa

on käytetty aitoa turkista. Anna asiasta myös

palautetta vaateliikkeille. Kerro ystävillesi tar-

hauksen ongelmista, kirjoita aiheesta lehtiin,

kerro mielipiteesi kansanedustajille

ja äänestä turkistarhausta vastustavaa

ehdokasta. Tue myös Animalian työtä

turkistarhauksen lakkauttamiseksi. Suurin

osa tuotetuista turkiksista päätyy nykyään

somistekäyttöön, eli koristamaan huppujen

reunoja, hansikkaita tai kenkiä. Asioimalla

turkittomuuteen sitoutuneissa vaateliikkeissä

edistät turkisten käytön vähenemistä. Ajanta-

saisen listan kaikista liikkeistä löydät sivulta

www.turkittomatliikkeet.fi.

myymällä maahan esimerkiksi siitoseläimiä

ja markkinoimalla voimakkaasti turkiksia

osaksi Aasian muotia. Euroopan siirtymistä

turkistarhattomaksi alueeksi ei pidä hidastaa,

vaan tukea. Tarhauksen kielto Euroopassa

vaikuttaisi voimakkaasti kuluttaja-asenteisiin

ja edesauttaisi turkistarhauksen vastaista

työtä myös muualla maailmassa. Eläinsuoje-

lukysymykset ovat nousussa myös Aasiassa.

Ratkaisevaa on, kuinka nopeasti tarhaus- ja

turkisten maahantuontikieltoja maailmanlaa-

juisesti saadaan aikaan.

Riku

Caj

ande

r

Animalian tavoitteena on yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta parantaa eläinten oikeuksia ja hyvinvointia. Animalia tekee

yhteistyötä maailmanlaajuisen turkisvastaisen Fur Free Alliance -verkoston kanssa (www.infurmation.com).

Lisää tietoa turkistarhauksesta ja Animalian toiminnasta sekä ohjeet jäseneksi liittymiseen löydät sivulta www.animalia.fi.

AnimaliaSuvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki

p. 09 720 6590animalia@animalia.fi

Tukemalla Animalian työtä autat pitkäjänteisessä ja määrätietoisessa työssä

eläinten olojen parantamiseksi.

Voit tukea työtämme turkiseläinten hyväksi lahjoittamalla:Nordea 101130-260629

IBAN: FI24 1011 3000 260629SWIFT / BIC: NDEAFIHH

Lahjoituksen tehdessäsi voit käyttää viitettä 402365.

Poliisihallitus on myöntänyt rahankeräysluvanAnimalialle 5.11.2014. Toimenpanoaika on

1.1.2015–31.12.2016 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaatalukuun ottamatta. Päätöksen numero POL-2014-10096.

Kannen kuva: iStockphoto