Erityisopetuksen käsikirja

Turun ammatti-instituutin

Tämä on päivitetty ja korjattu painos vuonna 2010 ilmestyneestä Turun ammatti-instituutin Erityis-opetuksen käsikirja -julkaisusta. Alkuperäinen julkaisu tuotettiin Euroopan unionin osin rahoittamas-sa MAST -hankkeessa.

Toimitus: Anu Parantainen Maarit Toivola Seppo Moisio Seppo Ohtonen Marja-Riitta Tammisto

Hanna-Leena Leimu Kirsi Hellman-Suominen Mirkku Virkkunen

Taitto: Milla Vihanto, Turun ammatti-instituutti (2010), Marja Nikkinen, Turun kaupungin sivistystoimiala (2013)

Painopaikka: Finepress 2013, Turku

Julkaisija: Turun kaupungin sivistystoimiala

ISBN 978-952-5892-41-3 (nid) ISBN 978-952-5892-42-0 (PDF)

SISÄLTÖ

3

JOHDANTO _________________________________________________________________________ 4

1 ERITYISEN TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN __________________________________ 5

SALASSAPITO JA TIEDONKULKU _______________________________________________ 72.1 Tiedonsiirto Turun perusopetuksen ja Turun ammatti-instituutin välillä _____________ 7

3 HOJKS HENKILÖKOHTAISTETUN OPPIMISEN TUKENA _______________________ 73.1 Erityisopetuksen toimenpiteet ___________________________________________________ 8

4 ERITYISOPETUKSEN TOTEUTUS _______________________________________________ 104.1 Yhteisopetus ___________________________________________________________________ 104.2 Pienryhmäopetus ja oppimispajat ______________________________________________ 104.3 Osa-aikainen erityisopetus ______________________________________________________114.4 Luokkamuotoinen erityisopetus ________________________________________________114.5 Työssä tekemällä oppiminen ____________________________________________________114.6 Erityisopiskelijan työssäoppiminen _______________________________________________114.7 Muistilista erityisopiskelijan työssäoppimisen tukemiseen _______________________ 124.8 Erityisopiskelijan ammattiosaamisen näytöt _____________________________________ 134.9 Muistilista erityisopiskelijan näyttöjen tukemiseen _______________________________ 134.10 Opinnoista vapauttaminen, opiskeluajan pidentäminen ja osatutkinto ___________ 144.11 Opetusmateriaali ______________________________________________________________ 14

5. ARVIOINTI _______________________________________________________________________ 155.1 Arviointimenetelmät ____________________________________________________________ 155.2 Opiskelu ja arviointi mukautetuin tavoittein ______________________________________ 165.3 Todistukset ____________________________________________________________________ 165.4 Ohjeet mukautettuun arviointiin ________________________________________________ 17

6. ERITYISOPETUS AIKUISKOULUTUKSESSA ____________________________________ 186.1 Näyttötutkintojärjestelmä _______________________________________________________ 196.2 Tutkinnon suorittajaksi hakeutuminen __________________________________________ 206.3 Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ___________________________________________ 206.4 Määrittely erityisopiskelijaksi ____________________________________________________ 206.5 Tukitoimien rahoitus ___________________________________________________________ 216.6 Aikuiskoulutuksen erityisopetuksen toimenpiteet ja vastuut _____________________ 22

7 ERITYISOPETUKSEN HENKILÖSTÖ _____________________________________________24

JOHDANTO

4

Turun ammatti-instituutin erityisopetuksen käsikirja on laadittu opetus- ja ohjaushen-kilöstön arjen tueksi. Käsikirjassa kuvataan kokonaisuudessaan HOJKS-prosessi, sii-hen liittyvät toimenpiteet sekä määritellään vastuuhenkilöt. Lisäksi käsikirjaan on koottu tietoa esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden näyttöjen ja työssäoppimisen toteuttamisesta sekä opiskelijoiden arvioin-nista.

Turun ammatti-instituutin erityisopetuk-sen käsikirja ohjaa opettajien päivittäistä työskentelyä erityisopiskelijoiden kanssa. Tavoitteena on, että oppilaitoksen henkilö-kunta saa käsikirjasta tarvitsemansa tiedot erityisopetuksen järjestämiseksi sekä tukea omalle työlleen erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjauksessa ja opetuksessa.

Keskeisenä tavoitteena Turun ammatti-instituutin erityisopetuksen toteuttamisessa on, että erityistä tukea tarvitseva opiskelija saa sellaisen ammatillisen pätevyyden tai taidot, että hän työllistyy omalle ammattialal-

leen. Erityisopetuksella turvataan opiskelijan henkilökohtaisiin edellytyksiin perustuva op-piminen, itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen.

Turun ammatti-instituutin erityisopetuksen käsikirja on toteutettu osana MAST – Maa-kunnallisen ohjausmallin kehittäminen Varsi-nais-Suomessa -hanketta. Käsikirjan laatinut työryhmä on kerännyt tietoa ja olemassa olevia käytäntöjä Turun ammatti-instituutin eri tulosalueilta sekä perehtynyt joidenkin seutukunnan ammatillisten oppilaitosten vastaaviin erityisopetuksen toteutussuun-nitelmiin. Lisäksi käsikirjan valmistelun yh-teydessä kuultiin Turun ammatti-instituutin johtoa ja opettajia kaikilta tulosalueilta.

MAST-hankkeen rahoittajina toimivat Eu-roopan sosiaalirahasto, Suomen valtio ja toteuttajaorganisaatiot.

1 ERITYISEN TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN

5

l on paljon poissaolojalkäyttäytyminen muuttuu oleellisestilon vaikeuksia oppimisessa tai työtaidoissalopiskeluaktiivisuus heikkeneelsosiaalisissa suhteissa tapahtuu muutoksialon alisuoriutumista opinnoissalon torjuvaa ja eristäytyvää käytöstältai opiskelijan tilanteessa on muuta huolta

herättävää

Jos edellä mainittuja muutoksia on tapahtu-nut, on tärkeää ilmoittaa asiasta ryhmänoh-jaajalle.

Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat kartoitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa opintojen alkaessa. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tunnistaminen perustuu: opet-tajien tai opiskelijahuollon henkilöstön tekemiin havaintoihin, peruskoulusta saatuun nivel-tietoon, aikaisempaan koulumenestykseen, joustavan haun tietoihin, ryhmänohjaajan te-kemään tulohaastatteluun, oppimisen lähtötasokartoitusten tuloksiin ja terveydenhoitajan huomioihin.

Erityisen tuen tarve voi ilmetä myös myöhemmin opintojen ai-kana. Koko opetushenkilöstön vastuulla on seurata jatkuvasti opiskelijoiden tilannetta ja selvittää mahdollinen tuen tarve, jos opiskelijalla:

01 hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet (opiskelijat, joilla on diagnosoituja hahmottamiseen, tarkkaavai-suuteen ja keskittymiseen liittyviä vaikeuksia kuten ADHD)

02 kielelliset vaikeudet (opiskelijat, joilla on vaikeita lukemiseen, kir-joittamiseen ja puhumiseen liittyviä vaikeuksia kuten vaikea luki-ongelma, dysfasia tai dysleksia)

03 vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt (opiskelijat, joilla on käyttäytymiseen liittyviä ongelmia kuten sosiaalista sopeutu-mattomuutta)

04 lievä kehityksen viivästyminen (opiskelijat, joilla on laajoja oppi-misvaikeuksia, mutta ei kuitenkaan kohdan 5 mukaista vaikeaa kehityksen viivästymää)

05 vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitys-vamma (opiskelijat, jotka ovat saaneet peruskoulussa opetusta toiminta-alueittain ja jotka yleensä tarvitsevat runsaasti henkilö-kohtaista avustusta päivittäisissä toiminnoissa)

06 psyykkiset pitkäaikaissairaudet (mielenterveyden ongelmat, päihdekuntoutujat)

07 fyysiset pitkäaikaissairaudet (kuten allergia, astma, diabetes, epilepsia, syöpä)

08 autismiin ja Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet

09 liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus (tuki- ja liikuntaelin-vammat, cp-oireyhtymä, lyhytkasvuisuus)

10 kuulovamma

11 näkövamma

12 muu syy, joka edellyttää erityisopetusta (esim. aiempi huono koulumenestys, opiskelun epäsäännöllisyys, opiskeluvaikeu-det, päihdeongelma, käyttäytymis- tai keskittymisongelmat, sosiaalisen vaikeudet, lukivaikeudet, alhainen motivaatio)

Erityisen tuen tarve luokitellaan jokaisen opiskelijan kohdalla seuraavan taulukon mukaan ja kirjataan aina HOJKS:in.

Luokittelun perustana käytetään ensisijaista erityis-opetuksen tarpeeseen vaikuttavaa vaikeutta tai vam-maa.

6

2 SALASSAPITO JA TIEDONKULKU

Koulutuksien välisissä nivelvaiheissa siir-rettävät tiedot ovat luottamuksellisia. Opettajien, terveydenhoitajien ja opiskeli-jahuoltohenkilöstön kesken saa siirtää vain opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot. He eivät kuitenkaan saa sivullisille luvattomasti il-maista, mitä he ovat saaneet tietää opis-kelijoiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta hoitaessaan koulutukseen liitty-viä tehtäviä (Laki ammatillisesta koulutuk-sesta 630/1998 42 §).

Ehdottomasti salassa pidettäviä tietoja ovat opiskelijahuoltoa koskevat tiedot, oppilaan opetuksesta vapauttamista koskevat tie-dot, henkilökohtaisia ominaisuuksia koske-vat sanalliset arviot, tiedot terveydentilasta, vammaisuudesta, sosiaalihuollosta ja yk-sityiselämää koskevat tiedot (Julkisuuslaki 621/1999 24§).

Turun ammatti-instituutin henkilöstön lisäk-si opetuksen ja ohjaamisen kannalta tärke-ät tiedot siirretään opiskelijan suostumuk-sella myös työssäoppimispaikan ohjaajille työssäoppimisen tavoitekeskustelun yhte-ydessä.

2.1 Tiedonsiirto Turun perusopetuksen ja Turun ammatti-instituutin välillä

Peruskoulun päättöluokalla olevilta oppi-lailta ja heidän huoltajiltaan pyydetään lupa siirtää opetuksen kannalta välttämätön tie-to toiselle asteelle. Tieto luvan myöntämi-sestä on kirjattu sen peruskoulun oppilas-rekisteriin, josta oppilas on siirtymässä. Jos oppilas on siirretty tai otettu peruskouluai-kana erityisopetukseen (on erityisoppilas), hänelle on tehty peruskoulussa HOJKS. Tästä HOJKS:sta peruskoulun luokanval-voja, opinto-ohjaaja tai muu koulun ope-tus- ja ohjaushenkilöstöön kuuluva tekee lyhennelmän (siirtoHOJKS tai Kuvaus oppi-laan osaamisesta siirtymisiä varten -loma-ke), joka voidaan siirtää toiselle asteelle.

Lyhennelmä HOJKS:sta tai Kuvaus oppi-laan osaamisesta siirtymiä varten -lomake toimitetaan Turun ammatti-instituuttiin sen

koulutalon opinto-ohjaajalle, jossa nuo-ri aloittaa opintonsa. Opinto-ohjaaja välit-tää ryhmänohjaajalle ja/tai muille opettajille eteenpäin ne tiedot, jotka ovat opetuksen järjestämisen kannalta merkityksellisiä. Nämä tarvittavat tiedot kirjataan opiskelijan HOJKS:iin, jos hänet on luokiteltu erityistuen tarpeessa olevaksi.

3 HOJKS HENKILÖKOHTAISTETUN OPPIMISEN TUKENA

Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen jär-jestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS:n laatii ryhmänohjaaja. Suunnitel-massa määritellään yksilölliset oppimisen tavoitteet, tarvittavat tukitoimet ja mah-dollinen mukauttamisen tarve. HOJKS:iin kirjataan tuen peruste, sekä suunniteltu ja annettu erityistuki ja -ohjaus. Suunnitelmaa seurataan ja tarkennetaan säännöllises-ti. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/ 1998.) Erityisopiskelijalle laadittava HOJKS sisältää HOPS:n eli henkilökohtaisen opiske-lusuunnitelman. Turun ammatti-instituutissa käytetään Wilmassa olevaa HOJKS tukitoi-met -lomaketta, jota täydennetään koko opiskelun ajan tai niin kauan kun erityisope-tuksen tarve on olemassa. Ohje HOJKS tukitoimet -lomakkeen käyttöön löytyvät Turun ammatti-instituutin henkilökunnan ohjeista (www.turkuai.fi > Linkit opiskelijoille ja henkilökunnalle > Henkilökunnan ohjeet).

Ryhmänohjaaja ja opettajat saavat tarvitta-essa tukea HOJKS -asioissa koulutusalan ervalta ja opinto-ohjaajalta. Ryhmänohjaaja huolehtii lomakkeen ylläpidosta ja määritte-lee muille opettajille käyttöoikeudet HOJKS tukitoimet -lomakkeeseen. Ryhmänohjaaja lopettaa HOJKS:in, jos erityisen tuen tarve poistuu, opiskelija keskeyttää opinnot tai valmistuu. HOJKS-prosessin vaiheet ja vas-tuuhenkilöt on esitetty seuraavalla sivulla olevassa taulukossa. 7

Se

ura

ava

ssa

ta

ulu

koss

a o

n lu

ete

ltu e

rityi

sop

etu

kse

n t

oim

en

pite

et,

aik

ata

ulu

ja e

ri to

ime

np

iteid

en

va

stu

uh

en

kilö

t.

KO

SK

AM

ITÄ

TO

IME

NP

IDE

VA

ST

UU

Enne

n o

pin

to-

jen a

lka

mis

taTie

do

n k

erä

äm

ine

n

kou

luko

keilu

t h

ark

inta

an

pe

rust

uva

ha

ku

(ha

ast

att

elu

)

Ko

ulu

koke

iluje

n a

ika

na

am

ma

ttia

ine

ide

n o

pe

tta

jat

ja/t

ai

op

into

-oh

jaa

ja a

rvio

iva

t n

uo

ren

so

veltu

vuu

tta

ala

lle.

Ha

rkin

taa

n p

eru

stu

van

ha

un

ha

ast

att

elu

ssa

arv

ioid

aa

n h

aki

jan

so

veltu

vuu

s a

lalle

.

op

into

-oh

jaa

ja ja

a

mm

att

iain

eid

en

o

pe

tta

ja

Yh

teis

ha

uss

a h

ake

ne

ide

n s

eu

ran

ta.

ura

oh

jaa

ja ja

op

into

-oh

jaa

ja

yhte

isva

linn

an

tie

do

t

en

na

kko

tied

ot

tule

vist

a

op

iske

lijois

ta ja

yh

teis

ha

un

tu

loks

et

Ha

rkin

taa

n p

eru

stu

valla

ha

ulla

ha

ken

eis

ta ja

hyv

äks

ytyi

stä

ko

ota

an

ja s

äily

tetä

än

ta

rvitt

ava

t liit

tee

t/h

au

n p

eru

ste

et.

o

pin

to-o

hja

aja

Op

into

jen a

lka

-e

ssa

Op

iske

lija

n lä

htö

taso

n

ka

rto

itus

tulo

ha

ast

att

elu

ja -

lom

ake

tod

istu

kse

t

tarv

itta

ess

a lä

htö

taso

n

kart

oitt

am

ine

n

Op

iske

lijan

tu

en

ta

rpe

en

ka

rto

itta

mis

eks

i ryh

mä

no

hja

aja

te

ett

ää

op

iske

lijoilla

tu

lo-

ha

ast

att

elu

lom

akk

ee

n s

ekä

ke

sku

ste

lee

op

iske

lijoid

en

ka

nss

a h

en

kilö

koh

tais

est

i. L

isä

ksi r

yhm

än

oh

jaa

ja k

oko

aa

ta

rvitt

ava

t tie

do

t o

pis

kelijo

ide

n a

lku

pe

räis

istä

to

dis

-tu

ksis

ta.

Tarv

itta

ess

a o

pis

kelijo

ide

n lä

htö

tila

nn

e k

art

oite

taa

n t

est

ien

ta

i ko

keid

en

avu

lla.

ryh

mä

no

hja

aja

ja mu

ut

op

ett

aja

t

niv

elti

eto

jen

siir

to r

yhm

än

-o

hja

aja

lle

Pe

rusk

ou

lun

pä

ätt

ölu

oka

lla o

levi

sta

siir

retä

än

tie

to T

uru

n a

mm

att

i-in

stitu

utt

iin e

sim

. si

irto

HO

JKS

:lla

ta

i Ku

vau

s o

pp

ilaa

n o

saa

mis

est

a s

iirty

mis

iä v

art

en

-lo

ma

kke

ella

. u

rao

hja

aja

, op

into

-o

hja

aja

, ryh

mä

no

h-

jaa

ja

eri

op

ett

ajie

n h

ava

into

jen

p

eru

ste

ella

te

hty

arv

ioin

tiE

ri a

ine

ita o

pe

tta

vat

op

ett

aja

t se

ura

ava

t o

pis

kelija

n v

alm

iuks

ia o

milla

tu

nn

eilla

an

.ry

hm

än

oh

jaa

ja j

a

mu

ut

op

ett

aja

t

HO

JK

S-o

pis

ke

lijo

ide

n

mä

äri

ttä

min

en

eh

do

tus

erit

yiso

pis

kelijo

ista

Ryh

mä

no

hja

aja

ko

koa

a t

ied

ot

op

iske

lijois

ta ja

te

kee

yh

tee

nve

do

n e

rityi

stä

tu

kea

ta

rvits

evi

sta

. Ryh

mä

no

hja

aja

n a

pu

na

to

imii

kou

lutu

sala

n e

rva

.ry

hm

än

oh

jaa

ja ja

e

rva

tod

eta

an

erit

yist

ä t

uke

a

tarv

itse

vat

ryh

mitt

äin

Lu

oka

nva

lvo

jien

eh

do

tuks

et

käsi

tellä

än

op

iske

lijah

uo

ltory

hm

äss

ä.

Op

iske

lijah

uo

ltory

hm

ä t

eke

e e

sity

kse

n e

rityi

stä

tu

kea

ta

rvits

evi

sta

op

iske

lijois

ta.

op

iske

lijah

uo

lto-

ryh

mä

Enne

n 2

0.9

ja

20

.1p

ää

töks

et

erit

yiso

pis

keli-

jois

taK

ou

lutu

spä

ällik

kö t

eke

e p

ää

töks

en

erit

yist

ä t

uke

a t

arv

itse

vist

a o

pis

kelijo

ista

ja

va

sta

a e

rityi

sop

etu

kse

n jä

rjest

äm

ise

stä

.ko

ulu

tusp

ää

llikkö

Tie

do

n k

irja

am

ine

n P

rimu

k-se

en

Tie

to e

rityi

sop

iske

lijois

ta, p

eru

ste

en

ko

od

i ja

sa

na

lline

n p

eru

ste

lu p

eru

stie

tolo

ma

k-ke

ese

en

op

into

sih

tee

ri

HO

JKS

:n t

eke

min

en

Ryh

mä

no

hja

aja

la

atii

HO

JKS

tu

kito

ime

t -l

om

akk

ee

n y

hd

ess

ä o

pis

kelija

n k

an

s-sa

. A

laik

äis

en

op

iske

lijan

mu

kan

a v

oi

olla

myö

s h

uo

ltaja

. M

ää

rite

llää

n o

pe

tta

jille

H

OJK

S:n

kä

yttö

oik

eu

s.

ryh

mä

no

hja

aja

HO

KS

:n t

äyd

en

täm

ine

nK

aik

ki o

pis

kelija

a o

pe

tta

vat

op

ett

aja

t tä

yde

ntä

vät

HO

JKS

:a t

arv

itta

ess

a (

tarv

itta

-va

n t

ue

n k

irja

am

ine

n s

ekä

to

teu

tus)

. Op

ett

ajie

n t

uke

na

to

imii

kou

lutu

sala

n e

rva

.ka

ikki

op

ett

aja

t,

erv

a

HO

JKS

:n t

ote

utu

min

en

HO

JKS

:n t

ote

utu

mis

ta s

eu

rata

an

sä

än

nö

llise

sti

ryh

mä

no

hja

aja

, ko

ulu

tusp

ää

llikkö

Ko

ko

op

iske

lun

aja

nE

rity

iso

pe

tukse

n jä

rje

s-

täm

ine

n

tied

on

siirt

o o

pe

tta

jien

vä

lillä

Op

ett

aja

t si

irtä

vät

tieto

a o

pe

tuks

en

järje

stä

mis

en

ka

nn

alta

ke

ske

isis

tä a

sio

ista

.o

pe

tta

jat

HO

JKS

:n p

äiv

itys

Ka

ikki

op

iske

lijaa

op

ett

ava

t o

pe

tta

jat

täyd

en

tävä

t H

OJK

S:a

ta

rvitt

ae

ssa

(ta

rvitt

a-

van

tu

en

kirj

aa

min

en

se

kä t

ote

utu

s).

Op

ett

ajie

n t

uke

na

to

imii

kou

lutu

sala

n e

rva

. H

OJK

S p

äiv

itetä

än

vä

hin

tää

n k

aks

i ke

rta

a lu

kuvu

od

ess

a.

erv

a, r

yhm

än

oh

-ja

aja

, op

ett

ava

t o

pe

tta

jat

työ

ssä

op

pim

ine

nO

pis

kelija

lle s

uu

nn

itella

an

ja a

nn

eta

an

hä

ne

n t

arv

itse

ma

nsa

oh

jau

s ja

tu

ki t

yöss

ä-

op

pim

isja

kso

lleo

hja

ava

op

ett

aja

nä

ytö

tO

pis

kelija

lle s

uu

nn

itella

an

ja a

nn

eta

an

hä

ne

n t

arv

itse

ma

nsa

oh

jau

s ja

tu

ki n

äyt

tö-

jen

su

orit

tam

ise

ssa

.o

pe

tta

ja

HO

JK

S:n

lo

pe

tta

min

en

erit

yise

n t

ue

n t

arv

e lo

pp

uu

o

pis

kelija

va

lmis

tuu

ta

i e

roa

a

HO

JKS

lop

ete

taa

n, k

un

op

iske

lijan

tu

en

ta

rve

pä

ätt

yy, h

än

va

lmis

tuu

ta

i ero

aa

op

-p

ilaito

kse

sta

. Ala

ikä

ise

n k

oh

da

lla H

OJK

S:n

lop

pu

mis

est

a t

ied

ote

taa

n h

uo

ltaja

lle.

ryh

mä

no

hja

aja

, e

rva

Op

iske

lijalle

laa

dita

an

yh

tee

nve

to H

OJK

S:s

ta (

siirt

oH

OJK

S)

pyy

nn

öst

äry

hm

än

oh

jaa

ja

3.1

Eri

tyis

op

etu

kse

n t

oim

enp

itee

t

KO

SK

AM

ITÄ

TO

IME

NP

IDE

VA

ST

UU

Enne

n o

pin

to-

jen a

lka

mis

taTie

do

n k

erä

äm

ine

n

kou

luko

keilu

t h

ark

inta

an

pe

rust

uva

ha

ku

(ha

ast

att

elu

)

Ko

ulu

koke

iluje

n a

ika

na

am

ma

ttia

ine

ide

n o

pe

tta

jat

ja/t

ai

op

into

-oh

jaa

ja a

rvio

iva

t n

uo

ren

so

veltu

vuu

tta

ala

lle.

Ha

rkin

taa

n p

eru

stu

van

ha

un

ha

ast

att

elu

ssa

arv

ioid

aa

n h

aki

jan

so

veltu

vuu

s a

lalle

.

op

into

-oh

jaa

ja ja

a

mm

att

iain

eid

en

o

pe

tta

ja

Yh

teis

ha

uss

a h

ake

ne

ide

n s

eu

ran

ta.

ura

oh

jaa

ja ja

op

into

-oh

jaa

ja

yhte

isva

linn

an

tie

do

t

en

na

kko

tied

ot

tule

vist

a

op

iske

lijois

ta ja

yh

teis

ha

un

tu

loks

et

Ha

rkin

taa

n p

eru

stu

valla

ha

ulla

ha

ken

eis

ta ja

hyv

äks

ytyi

stä

ko

ota

an

ja s

äily

tetä

än

ta

rvitt

ava

t liit

tee

t/h

au

n p

eru

ste

et.

o

pin

to-o

hja

aja

Op

into

jen a

lka

-e

ssa

Op

iske

lija

n lä

htö

taso

n

ka

rto

itus

tulo

ha

ast

att

elu

ja -

lom

ake

tod

istu

kse

t

tarv

itta

ess

a lä

htö

taso

n

kart

oitt

am

ine

n

Op

iske

lijan

tu

en

ta

rpe

en

ka

rto

itta

mis

eks

i ryh

mä

no

hja

aja

te

ett

ää

op

iske

lijoilla

tu

lo-

ha

ast

att

elu

lom

akk

ee

n s

ekä

ke

sku

ste

lee

op

iske

lijoid

en

ka

nss

a h

en

kilö

koh

tais

est

i. L

isä

ksi r

yhm

än

oh

jaa

ja k

oko

aa

ta

rvitt

ava

t tie

do

t o

pis

kelijo

ide

n a

lku

pe

räis

istä

to

dis

-tu

ksis

ta.

Tarv

itta

ess

a o

pis

kelijo

ide

n lä

htö

tila

nn

e k

art

oite

taa

n t

est

ien

ta

i ko

keid

en

avu

lla.

ryh

mä

no

hja

aja

ja mu

ut

op

ett

aja

t

niv

elti

eto

jen

siir

to r

yhm

än

-o

hja

aja

lle

Pe

rusk

ou

lun

pä

ätt

ölu

oka

lla o

levi

sta

siir

retä

än

tie

to T

uru

n a

mm

att

i-in

stitu

utt

iin e

sim

. si

irto

HO

JKS

:lla

ta

i Ku

vau

s o

pp

ilaa

n o

saa

mis

est

a s

iirty

mis

iä v

art

en

-lo

ma

kke

ella

. u

rao

hja

aja

, op

into

-o

hja

aja

, ryh

mä

no

h-

jaa

ja

eri

op

ett

ajie

n h

ava

into

jen

p

eru

ste

ella

te

hty

arv

ioin

tiE

ri a

ine

ita o

pe

tta

vat

op

ett

aja

t se

ura

ava

t o

pis

kelija

n v

alm

iuks

ia o

milla

tu

nn

eilla

an

.ry

hm

än

oh

jaa

ja j

a

mu

ut

op

ett

aja

t

HO

JK

S-o

pis

ke

lijo

ide

n

mä

äri

ttä

min

en

eh

do

tus

erit

yiso

pis

kelijo

ista

Ryh

mä

no

hja

aja

ko

koa

a t

ied

ot

op

iske

lijois

ta ja

te

kee

yh

tee

nve

do

n e

rityi

stä

tu

kea

ta

rvits

evi

sta

. Ryh

mä

no

hja

aja

n a

pu

na

to

imii

kou

lutu

sala

n e

rva

.ry

hm

än

oh

jaa

ja ja

e

rva

tod

eta

an

erit

yist

ä t

uke

a

tarv

itse

vat

ryh

mitt

äin

Lu

oka

nva

lvo

jien

eh

do

tuks

et

käsi

tellä

än

op

iske

lijah

uo

ltory

hm

äss

ä.

Op

iske

lijah

uo

ltory

hm

ä t

eke

e e

sity

kse

n e

rityi

stä

tu

kea

ta

rvits

evi

sta

op

iske

lijois

ta.

op

iske

lijah

uo

lto-

ryh

mä

Enne

n 2

0.9

ja

20

.1p

ää

töks

et

erit

yiso

pis

keli-

jois

taK

ou

lutu

spä

ällik

kö t

eke

e p

ää

töks

en

erit

yist

ä t

uke

a t

arv

itse

vist

a o

pis

kelijo

ista

ja

va

sta

a e

rityi

sop

etu

kse

n jä

rjest

äm

ise

stä

.ko

ulu

tusp

ää

llikkö

Tie

do

n k

irja

am

ine

n P

rimu

k-se

en

Tie

to e

rityi

sop

iske

lijois

ta, p

eru

ste

en

ko

od

i ja

sa

na

lline

n p

eru

ste

lu p

eru

stie

tolo

ma

k-ke

ese

en

op

into

sih

tee

ri

HO

JKS

:n t

eke

min

en

Ryh

mä

no

hja

aja

la

atii

HO

JKS

tu

kito

ime

t -l

om

akk

ee

n y

hd

ess

ä o

pis

kelija

n k

an

s-sa

. A

laik

äis

en

op

iske

lijan

mu

kan

a v

oi

olla

myö

s h

uo

ltaja

. M

ää

rite

llää

n o

pe

tta

jille

H

OJK

S:n

kä

yttö

oik

eu

s.

ryh

mä

no

hja

aja

HO

KS

:n t

äyd

en

täm

ine

nK

aik

ki o

pis

kelija

a o

pe

tta

vat

op

ett

aja

t tä

yde

ntä

vät

HO

JKS

:a t

arv

itta

ess

a (

tarv

itta

-va

n t

ue

n k

irja

am

ine

n s

ekä

to

teu

tus)

. Op

ett

ajie

n t

uke

na

to

imii

kou

lutu

sala

n e

rva

.ka

ikki

op

ett

aja

t,

erv

a

HO

JKS

:n t

ote

utu

min

en

HO

JKS

:n t

ote

utu

mis

ta s

eu

rata

an

sä

än

nö

llise

sti

ryh

mä

no

hja

aja

, ko

ulu

tusp

ää

llikkö

Ko

ko

op

iske

lun

aja

nE

rity

iso

pe

tukse

n jä

rje

s-

täm

ine

n

tied

on

siirt

o o

pe

tta

jien

vä

lillä

Op

ett

aja

t si

irtä

vät

tieto

a o

pe

tuks

en

järje

stä

mis

en

ka

nn

alta

ke

ske

isis

tä a

sio

ista

.o

pe

tta

jat

HO

JKS

:n p

äiv

itys

Ka

ikki

op

iske

lijaa

op

ett

ava

t o

pe

tta

jat

täyd

en

tävä

t H

OJK

S:a

ta

rvitt

ae

ssa

(ta

rvitt

a-

van

tu

en

kirj

aa

min

en

se

kä t

ote

utu

s).

Op

ett

ajie

n t

uke

na

to

imii

kou

lutu

sala

n e

rva

. H

OJK

S p

äiv

itetä

än

vä

hin

tää

n k

aks

i ke

rta

a lu

kuvu

od

ess

a.

erv

a, r

yhm

än

oh

-ja

aja

, op

ett

ava

t o

pe

tta

jat

työ

ssä

op

pim

ine

nO

pis

kelija

lle s

uu

nn

itella

an

ja a

nn

eta

an

hä

ne

n t

arv

itse

ma

nsa

oh

jau

s ja

tu

ki t

yöss

ä-

op

pim

isja

kso

lleo

hja

ava

op

ett

aja

nä

ytö

tO

pis

kelija

lle s

uu

nn

itella

an

ja a

nn

eta

an

hä

ne

n t

arv

itse

ma

nsa

oh

jau

s ja

tu

ki n

äyt

tö-

jen

su

orit

tam

ise

ssa

.o

pe

tta

ja

HO

JK

S:n

lo

pe

tta

min

en

erit

yise

n t

ue

n t

arv

e lo

pp

uu

o

pis

kelija

va

lmis

tuu

ta

i e

roa

a

HO

JKS

lop

ete

taa

n, k

un

op

iske

lijan

tu

en

ta

rve

pä

ätt

yy, h

än

va

lmis

tuu

ta

i ero

aa

op

-p

ilaito

kse

sta

. Ala

ikä

ise

n k

oh

da

lla H

OJK

S:n

lop

pu

mis

est

a t

ied

ote

taa

n h

uo

ltaja

lle.

ryh

mä

no

hja

aja

, e

rva

Op

iske

lijalle

laa

dita

an

yh

tee

nve

to H

OJK

S:s

ta (

siirt

oH

OJK

S)

pyy

nn

öst

äry

hm

än

oh

jaa

ja

10

Kunkin opiskelijan kohdalla on tärkeää sel-vittää oppimisvaikeuden syyt ja suunnitella opetuksen tukitoimet. Tukitoimilla ja jousta-villa opetusjärjestelyillä voidaan tukea opis-kelijaa niin, että hän selviää opinnoistaan omilla edellytyksillään. Tukitoimien avulla voidaan vähentää opintojen keskeyttämistä ja saavuttaa parempia oppimistuloksia.

Ensisijaisesti opiskelu toteutetaan yleis-opetuksena, jonka yhteydessä ovat tarjolla opiskelijan tarvitsemat tukimuodot ja mo-

nipuoliset opetusmenetelmät. Opiskelijalla, jolla on lieviä tai kohtalaisia oppimisvaikeuk-sia tai vamma, on oikeus saada erityisope-tusta muun opetuksen ohessa. Erityistuki sisällytetään opiskelijan henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan, eikä se saa pidentää viikoittaista opiskeluaikaa. Jos T1 - tason ta-voitteisiin ei päästä edellä mainituin tukitoi-min, on opiskelua jatkettava mukautetuin tavoittein. Opinnoista vapauttamista käyte-tään hyvin harvoin, sillä osaamista on voita-va osoittaa monilla tavoilla.

4.1 Yhteisopetus

Yhteisopetusta käytetään erityis-opetuksen yhtenä menetelmänä

integroidussa ammatillisessa työsa-liopetuksessa, teoriaopetuksessa ja

yhteisissä opinnoissa. Yhteisopetus voi ollla eriyttävää samanaikaisopetusta tai

rinnakkaisopetusta.

4.2 Pienryhmäopetus ja oppimispajat

Pienryhmässä erityisopetusta annetaan eriytettynä opiskelijoille, joilla on vaikeuk-

sia oppia esimerkiksi tiedollisesti vaativaa asiakokonaisuutta isossa ryhmässä ja jotka vaativat enemmän aikaa oppiakseen.

4 ERITYISOPETUKSEN TOTEUTUS

11

4.3 Osa-aikainen erityisopetus

Osa-aikaisessa erityisopetuksessa op-pimisongelmainen ja/tai hitaasti etenevä opiskelija voidaan siirtää osaksi aikaa eri-tyisluokkaopetukseen esimerkiksi oppimis-pajaan. Tavoitteena kuitenkin on, että mahdollisimman suuri osa opetuksesta tapahtuu yleisope-tuksen ryhmässä.

4.4 Luokkamuotoinen erityis-opetus

Luokkamuotoista erityisopetusta annetaan, jos opiskelija ei kykene osallistumaan yleisopetuksen ryh-mässä annettavaan opetukseen ns. integ-roituna opiskelijana. Tällainen tilanne syntyy, jos opiskelijalla on huomattavasti mukau-tuksen tarvetta, eikä hän pysty seuraamaan opetusta tukitoimienkaan avulla. Myös esi-merkiksi vaikeat käyttäytymiseen liittyvät ongelmat voivat estää tavalliseen opetus-ryhmään osallistumisen.

4.5 Työssä tekemällä oppiminen

Opiskelijalle voidaan räätälöidä yksilöllisiä ratkaisuja hyödyntämällä työpaikalla tapah-tuvaa oppimista. Hän voi aloittaa opintonsa pienessä, turvallisessa, sopivassa työpai-kassa ja tehdä samalla opettajan valmista-mia oppimistehtäviä. Työpaikalla tulee olla myös koulutettu työpaikkaohjaaja. Opettaja tukee nuorta käymällä tapaamassa opiske-lijaa työpaikalla ja pitämällä häneen yhteyttä puhelimitse ja sähköpostitse. On tärkeää, että työpaikalla tiedetään nuoren vahvuu-det ja kehittämisalueet. Näin pystytään pa-remmin vastaamaan opiskelijan tarpeisiin ja tukemaan oppimista sen suunnittelussa, to-teuttamisessa, seurannassa ja arvioinnissa.

4.6 Erityisopiskelijan työssäoppiminen

Työssäoppiminen ja mahdollisuus näyttää tekemällä osaamistaan tarjoavat nuorelle kannustavan mahdollisuuden edetä opin-noissaan ja sijoittua työelämään. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työssäop-piminen ja näytöt toteutetaan Turun am-matti-instituutissa tutkintokohtaisen ope-

tussuunnitelman ja siihen liittyvän näyttösuunnitelman mukaisesti.

Tavoitteena on, että erityisopiskeli-ja suorittaa työssäoppimisen työpaikalla,

joka täyttää jaksolle asetetut oppimistavoit-teet. Mikäli työssäoppimisen järjestäminen työpaikalla ei erittäin painavista syistä ole mahdollista, voidaan työssäoppiminen to-teuttaa oppilaitoksen työpajassa tai vastaa-vin järjestelyin.

Erityisopiskelijan työssäoppimisjakson to-teutukseen tarvitaan normaalia enemmän ohjausta, tukea ja aikaa uusien asioiden oppimiseen. Työpaikkaohjaajan ja opetta-jan välinen yhteistyö ja tiedonkulku tukevat opiskelijan työssäoppimista. Työssäoppi-mispaikan valinnassa huomioidaan opiskeli-jan henkilökohtaiset tavoitteet ja vahvuudet. Työssäoppimisen määrää voidaan kasvat-taa erityisopiskelijan henkilökohtaisen suun-nitelman mukaan.

12

1. Alustuksena yksilöllinen keskustelu erityisopiskelijan kanssa:l työssäoppimisen periaate, tavoitteet ja ajankohtalopiskelijan vahvuudet / osaaminen / toiveet / rajoitteetl tavoitteet (HOJKS) normaali / mukautettu l näyttö (mitä, miten, missä?)l tarvitaanko lisää tukea? esim. opo, uraohjaaja, kuraattori, psykologi, joku muu

2. Valmennus työssäoppimisjaksolle:l minkälainen työssäoppimispaikka? koulu / paja / työpaikkalkulkumahdollisuudet, työajan rajoitteet: kulttuurilliset, terveydelliset ym. rajoitteetlminkälaisia tehtäviä, näyttömahdollisuudet?lohjaustarve: työpaikkaohjaaja / opettaja / joku muultutustutaan työssäoppimisen esisopimukseen ja työssäoppimisen toteutussuunni-

telmaanlvalitaan mahdollisia työpaikkoja

3. Valmennus työssäoppimispaikan hakuunlsovitaan tuen tarpeen kertomisesta työnantajallelhakeeko työpaikan itse vai tuettuna?lharjoitellaan puhelinkeskustelua (tee muistilista)lharjoitellaan työssäoppimispaikan hakualkerrataan työelämän pelisäännötlcv:n laatiminen, cv ja muut tarvittavat paperit kansioon

4.Työssäoppimispaikan hakulsoitto työpaikalle: opiskelija / opettajalkäynti työpaikalla: yksin / opettajan kanssalesisopimuksen tekeminen

5. Työssäoppimisjaksolmeno työssäoppimispaikkaan itsenäisesti / tuettunaltyössäoppimisen toteutussuunnitelman teko: opiskelija, työnantaja, opettaja (vara-

taan riittävästi aikaa),lsovitaan käytännön asiat: esim. työturvallisuus, tuen tarpeet, yhteistyön tekeminen

työpaikkaohjaajan kanssalopettaja käy ohjaamassa riittävästi, on tavoitettavissa, tukee ja kannustaa opiskeli-

jaaltyössäoppimisen arviointikeskustelu: opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettajalopiskelijan itsearviointi jaksostalonko mahdollisuus työllistyä?

6. Palautteen hyödyntäminenlkeskustellaan opiskelijan kanssalonnistumiset, vahvuudet, haasteetltulevaisuuden suunnitelmat, työkokemuksen hyödyntäminen työllistymisessälHOJKS:iin kirjaaminen

4.7 Muistilista erityisopiskelijan työssäoppimisen tukemiseen

13

1. Alustuksena yksilöllinen keskustelu erityisopiskelijan kanssal näyttöjen periaate, tavoitteet ja aikataulul opiskelijan vahvuudet, osaaminen, toiveet, rajoitteetl tavoitteet (HOJKS): normaali / mukautettu l missä näytetään? koulu / työpaikka / työpajal yksilöllinen näyttösuunnitelma (esim. pienet kokonaisuudet)

2. Valmennus näyttöönlnäyttöön liittyvä tuki ja ohjausltehtävien suunnittelu: opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettajalkäytännön näyttötilanteen ja olosuhteiden kertaaminenlnäytettävän tehtävän riittävä harjoittelulopiskelijan ohjaustarpeen kartoitus: työpaikkaohjaaja / opettaja / joku muulperehdytään arviointikriteereihin ja tehtävän kuvaukseen kohta kohdalta

(opiskelija ja opettaja)lperehdytään arviointikriteereihin, tehtävän kuvaukseen ja ohjaukseen (opet-

taja ja työpaikkaohjaaja)

3. Näyttölopiskelija ilmaisee valmiutensa näyttöönlkerrataan näytön periaate, kriteerit ja tehtävälnäytön suoritus, tukea tarvittaessa saatavillalopiskelijan itsearviointi näytöstä (kirjallinen tai suullinen)

4. Arviointilarviointikeskustelu: opiskelija, työelämän edustaja, opettajal kannustava, havainnollinen, rauhallinen ja rakentavalarviointikaavakkeet ja allekirjoitus

5. Palautteen hyödyntäminenlkeskustellaan opiskelijan kanssa onnistumisista, vahvuuksista, haasteista

(mahdollisesta uusinnasta)

4.8 Erityisopiskelijan ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näyttöjen suorittamisessa opiskelijalle annetaan tukea tarvittaessa en-nen näyttöä, näytön aikana sekä ohjaavana palautteena näytön jälkeen. Näyttö suunnitel-laan niin, että opiskelijan vahvuudet otetaan huomioon. Näytön tehtävät ja arviointi anne-taan opiskelijalle parhaiten soveltuvalla tavalla, esim. selkokielisinä ja/tai suullisesti.

Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppiminen ja näytöt ovat osa opiskelijan henki-lökohtaista opiskelusuunnitelmaa. Yksilölliset erot voidaan ottaa huomioon muun muassa antamalla lisäaikaa oppimiselle, tekemällä osanäyttöjä, tarjoamalla vaihtoehtoisia näyttöta-poja, valitsemalla näyttöpaikaksi oppilaitos tai työpaikka, antamalla ohjausta näytön aikana sekä mukauttamalla tarvittaessa tavoitteita. Ammattiosaamisen näytön aikana opiskelijalle annettu lisätuki ja erityistoimenpiteet kirjataan HOJKS:iin.

4.9 Muistilista erityisopiskelijan näyttöjen tukemiseen

14

4.10 Opinnoista vapauttaminen, opiskelu-ajan pidentäminen ja osatutkinto

Opinnoista vapauttaminen voidaan tehdä, jos opintojen suorittaminen opiskelijan edel-lytyksen huomioon ottaen on kohtuutonta. Esimerkiksi jos opiskelija ei ole opiskellut ruotsin kieltä perusasteella, hänet voidaan vapauttaa ruotsin kielen opiskelusta myös Turun ammatti-instituutissa (Laki 630/98, 21§). Opiskelijan ei tarvitse valita vapautet-tujen opintojen tilalle uusia opintojaksoja tai kokonaisuuksia. Opiskelija hakee vapau-tusta kirjallisesti (lomake löytyy osoitteesta: www.turkuai.fi » koulutusta nuorille » opiske-lijalle » lomakkeet). Vapautuksen hyväksyy koulutuspäällikkö.

Opiskeluajan pidentäminen tehdään enna-koidusti ja suunnitelmallisesti. Jos erityis-opiskelija ei valmistu kolmessa vuodessa, ryhmänohjaaja tekee hänen kanssaan suunnitelman puuttuvien opintojen suoritta-misesta tuettuna. Suunnitelma ja tavoitteet kirjataan HOJKS:iin.

Osatutkinnon suorittaminen on mahdollis-ta, jos osa opinnoista jää suorittamatta tai tavoitteet on määritelty niin suppeiksi, ettei tutkintotodistusta voi antaa. Tässä tapauk-sessa opiskelija saa todistuksen suoritetuis-ta opinnoista.

4.11 Opetusmateriaali

Erityistä tukea tarvitsevil-le opiskelijoille löytyy vain vähän ammatillista opinto-materiaalia. Tästä johtuen sopivan materiaalin valmis-taminen jää usein opettajan tehtäväksi. Opetusmateri-aalissa on tärkeää kiinnittää huomiota selkeyteen ja loo-gisesti etenevään sisältöön sekä kaikkien eri aistikana-vien käyttöön (materiaali voi olla kirjallista, puhuttua, kuvia). Opetusmateriaali voi olla tarvittaessa selkokielellä, joka on helposti luettavaa, yksinkertaistettua ja ymmär-rettävää tekstiä.

Opettaja voi huomioida hitaat opiskelijat antamalla heille muistiinpanot etukäteen valmiina ja välttämällä puhumista, kun opis-kelijat kirjoittavat muistiinpanoja. Työohjeet ja tehtävät on hyvä antaa pienissä osissa ja mahdollisesti kuvitettuna. Erityisopiskelijal-le on hyvä antaa riittävästi rauhallista aikaa tehtävään perehtymiseen ja kysymysten tekemiseen.

Erityisopettajat ovat keränneet

materiaalia ja nettilinkkejä ope-

tuksen avuksi.

ope.edu.turku.fi > Opetuksen tu-

kipalvelut > Erityisopetus

www.koulutustakuu.fi/erityisope-

tus

15

5 ARVIOINTI

Erityisopiskelijan arvioinnissa tulee nou-dattaa samoja periaatteita kuin muidenkin opiskelijoiden arvioinnissa. Arvioinnin teh-tävänä on ohjata, kannustaa ja motivoida opiskelijaa, jotta hänelle muo-dostuu myönteinen mi-näkuva itsestä oppijana ja ammatti-ihmisenä.(L601/2005, 25§.) Arvi-oinnin tulee olla laadullista (sanallista), jolloin opiske-lijan osaamista verrataan opintokokonaisuuksien ta-voitteisiin sekä niiden pohjal-ta laadittuihin arviointikritee-reihin. Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa sellaisen ammattipätevyyden, joka aut-taa häntä työllistymään. Koko-naisvaltaisena tavoitteena on edistää opiskelijan hyvinvointia tarjoamalla yksilön tarpeet huomioon ottavaa opetusta ja ohjausta ammattiin.

5.1 Arviointimenetelmät

Arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saavutta-mista, soveltuvat käytettyihin opiskelume-netelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Erityisopiskelijoiden kohdalla on erityisesti kehitettävä kullekin opiskelijalle parhaiten soveltuva arviointimenetelmä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisia arviointimene-telmiä ja opiskelijalla on oltava mahdollisuus näyttää osaamistaan muutenkin kuin kirjal-lisesti.

Jatkuva näyttö

Jatkuvalla näytöllä havainnoidaan ja arvioi-daan opiskelijan kehittymistä koko koulu-tuksen ajan. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan lähtötaso ja hänelle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen.

Itsearviointi

Itsearvioinnin tavoitteena on kannustaa opiskelijaa ottamaan vastuu omasta oppi-misestaan ja kehittää opiskelijan itsetuntoa. Lähtökohta itsearviointiin on yksilöllinen ta-voitteiden asettelu. Tavoitteet tulee mitoit-

taa siten, että opiskelija saavuttaa ne sopi-vasti ponnistellen.

Kokeet

Kokeet voidaan järjestää kirjallisina, suullisi-na tai toiminnallisina. Koe voi koostua myös kaikista edellä mainituista osista. Vaihto-ehtona voi olla myös, että koekysymykset annetaan opiskelijalla etukäteen tutkitta-vaksi tai kokeen materiaali voi olla esillä ko-keessa. Opiskelija voi osoittaa osaamistaan myös yksilöllisillä kotitehtävillä tai pari- ja ryh-mätentillä. Kirjalliset kysymykset tulee laatia selkeäkielisesti. Jos opiskelijalla on vaikeuk-sia ymmärtää kirjallisia kysymyksiä tai tuot-taa tekstiä, voidaan hänelle järjestää suullisia kokeita.

Näytöt

Näytöissä opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämässä tarvittavan osaa-misen. Erityisopiskelijan näyttö voidaan arvi-oida myös sanallisesti.

Arviointiasteikko

Opintosuoritukset arvioidaan käyttäen arvi-ointiasteikkoa kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyy-dyttävä (1). Mukautetut opiskelutavoitteet johdetaan siten, että mukautetun kiitettä-vän (K alaviite) tavoitteet ovat vaatimusta-soltaan alempana kuin T1-tason tavoitteet.

16

5.3 Todistukset

Opiskelijan suoritettua hyväksytysti tutkintoon kuuluvat opinnot hänelle annetaan tutkin-totodistus. Tutkintotodistus on kokonaisuus, joka sisältää päättö- ja näyttötodistuksen. Opiskelijan tulee saada tutkintotodistus, vaikka tutkinnon tavoitteita on mukautettu. Sosiaa-li- ja terveysalan perustutkinnossa (lähihoitaja) on kuitenkin otettava huomioon, että mikäli opiskelun tavoitteita on mukautettu merkittävästi, opiskelija ei voi saada tutkintotodistusta eikä ammatinharjoittamisoikeutta. Lääkehoitoa koskevaa mukauttamista ei voida tehdä. Mukautetuista tavoitteista on tehtävä alaviitemerkintä tutkintotodistukseen. Opiskelijan on tiedettävä, että mukautettujen tavoitteiden mukaan suoritettu koulutus saattaa vaikuttaa jatko-opintoihin pääsyyn ja niissä menestymiseen.

Todistus suoritetuista opinnoista annetaan silloin, kun opinnot jäävät olennaisilta osin puut-teellisiksi. Tämän todistuksen yhteydessä annetaan erillisellä liitteellä selvitys siitä, mitä opis-kelija parhaiten osaa.

Mukautus ilmaistaan arvosanan numeron yhteydessä olevalla M-kirjaimella.

5.2 Opiskelu ja arviointi mukautetuin tavoittein

Tutkinnon tavoitteita voidaan tarvittaessa mukauttaa, mikäli opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta tutkinnon perusteissa ilmaistua T1-tasoa. Erityisopetuksessa opetus on kuitenkin mukautettava siten, että opiskelija saavuttaa mahdollisen suuressa määrin sa-man pätevyyden kuin muutkin ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat. Poikkeuksena on sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon (lähihoitaja) kuuluva lääkehoito, jota ei voida mukauttaa.

Koulutuksen järjestäjän tulee laatia tutkinnon osan mukautetut ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet ja arviointikriteerit asetuksen ammatillisesta koulutuksesta (L811 / 1998 8 §) mukaisesti. Aloitteen opintojen mukauttamisesta voi tehdä opiskelija, opiskelijan huoltaja, ryhmänohjaaja tai joku muu opettaja.

Erityisopiskelija voi suorittaa osan tai kaikki

opinnot mukautetuin tavoittein. Opintojen

mukauttaminen edellyttää aina HOJKS:n

tekemistä. Mukauttaminen voi merkitä

• pienempiätavoitteita

• vähemmänopiskeltaviaasioita

• enemmänohjaustajatukea

• erityisiäopetusmenetelmiä

• tuttujaoppimisympäristöjä

Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan

koko koulutuksen ajan ja toiminta doku-

mentoidaan HOJKS:iin.

Tyyd

ytt

ävä

(T1)

, yle

ine

n o

pe

tussu

un

nite

lma

Hyvä

, m

uka

ute

ttu

2

- o

pis

ke

lija

pysty

y t

yö

llisty

mä

än

tu

tkin

toa

va

sta

ava

lle a

mm

at-

tia

lalle

ja

ko

ulu

tuso

hje

lma

n m

uka

isiin

te

htä

viin

jo

ista

kin

työ

-ta

ito

jen

ja

tie

do

llise

n o

sa

am

ise

n p

uu

tte

ista

hu

olim

att

a

- o

pis

ke

lija

pysty

y o

hja

ttu

na

työ

llisty

mä

än

tu

tkin

toa

va

sta

ava

l-le

am

ma

ttia

lalle

he

nkilö

ko

hta

ise

n o

pe

tussu

un

nite

lma

n m

u-

ka

isiin

yksilö

llise

sti v

alit

tuih

in t

yö

teh

täviin

(a

vo

työ

)

- o

pis

kelija o

saa k

äyt

tää t

ava

llisim

pia

työ

menete

lmiä

, ty

övä

lineitä ja

m

ate

riaale

ja t

ois

tuvi

ssa t

yötila

nte

issa

- o

pis

kelijan o

n o

satt

ava

käyt

tää y

ksilö

llisesti v

alit

tuih

in t

yöte

htä

viin

liit-

tyvi

ä t

yöm

enete

lmiä

, ty

övä

lineitä ja

mate

riaale

ja

- o

pis

kelijan o

n o

satt

ava

to

imia

tutu

ssa y

mp

äristö

ssä ja

tutu

issa v

uo

-ro

vaik

utu

stila

nte

issa

- o

pis

kelijan o

n o

satt

ava

to

imia

harv

oin

muutt

uva

ssa y

mp

äristö

ssä ja

tu

tuis

sa v

uo

rova

ikutu

stila

nte

issa ja

hänen o

n o

satt

ava

tehd

ä e

tukä-

teen h

arjo

iteltua t

ehtä

vää

- o

pis

kelija o

saa k

äyt

tää o

maksum

iaan t

yöta

ito

ja ja

työ

n p

eru

sta

na

ole

vaa t

ieto

a t

ois

tuvi

ssa t

yötila

nte

issa

- o

pis

kelija o

saa p

yytä

ä a

pua o

malla

ko

mm

unik

oin

tita

valla

an

- o

pis

kelijan o

n o

satt

ava

ohja

ttuna e

tsiä

työ

hö

nsä li

itty

vää t

ieto

a-

op

iskelijan o

n o

satt

ava

so

peutu

a o

hja

ukseen,

työ

skente

lyyn

ryh

mäti-

lante

essa ja

hänen t

ule

e o

sata

to

imia

annetu

n p

ala

utt

een m

ukais

esti

ja k

ysyä

tarv

itta

essa li

säo

hje

ita

- o

pis

kelijan t

ule

e t

ehd

ä a

nnetu

t te

htä

vät

ja o

sata

arv

ioid

a it

seään ja

ty

önsä o

nnis

tum

ista

- o

pis

kelija o

n o

satt

ava

ohja

ttuna n

oud

att

aa s

ovi

ttuja

työ

aik

oja

, ty

önsä

ed

elly

ttäm

iä t

yötu

rvallisuuso

hje

ita,

muita s

op

imuksia

ja o

hje

ita s

ekä

osaa k

ert

oa p

oik

keam

ista

- o

pis

kelijan t

ule

e n

oud

att

aa t

yöaik

oja

, ty

ötu

rvallisuuso

hje

ita,

muita

so

pim

uksia

ja o

hje

ita s

ekä n

euvo

tella

po

ikkeam

ista

Kiit

ett

ävä

, m

uka

ute

ttu

3Tyyd

ytt

ävä

, m

uka

ute

ttu

1

- o

pis

ke

lija

pysty

y t

yö

llisty

mä

än

tu

tkin

toa

va

sta

ava

lle a

mm

at-

tia

lalle

ja

ko

ulu

tuso

hje

lma

n m

uka

isiin

avu

sta

viin

te

htä

viin

ty

öta

ito

jen

ja

tie

do

llise

n o

sa

am

ise

n p

uu

tte

ista

hu

olim

att

a

- o

pis

ke

lija

pysty

y t

yö

llisty

mä

än

tu

tkin

toa

va

sta

ava

lle a

mm

at-

tia

lalle

yksilö

llise

sti jä

rje

ste

ttyyn

työ

toim

inta

an

he

nkilö

ko

h-

tais

essa

op

iske

lusu

un

nite

lma

ssa

viit

oite

ttu

jen

su

un

nite

lmie

n

mu

ka

ise

sti

- o

pis

kelija o

saa k

äyt

tää t

yöte

htä

viin

sä li

itty

viä t

ava

llisim

pia

työ

tap

oja

, ty

övä

lineitä ja

mate

riaale

ja t

ois

tuvi

ssa t

yötila

nte

issa

- o

pis

kelija t

arv

itsee o

pin

no

issa ja

työ

ssään ja

tkuva

a s

eura

nta

a ja

hen-

kilö

ko

hta

ista

ohja

usta

- o

pis

kelijan o

n o

satt

ava

to

imia

tutu

ssa y

mp

äristö

ssä ja

vuo

rova

ikutu

s-

tila

nte

issa

- o

pis

kelijan o

n o

satt

ava

henkilö

ko

hta

isesti o

hja

ttuna t

ehd

ä y

ksilö

llisesti

valit

tuja

, p

aljo

n h

arjo

iteltua t

yöte

htä

vää ja

osatt

ava

ohja

ttuna k

äyt

tää

niih

in li

itty

viä t

yöm

enete

lmiä

, ty

övä

lineitä ja

mate

riaale

ja

- o

pis

kelijan o

n o

satt

ava

käyt

tää o

maksum

iaan t

ieto

ja ja

taito

ja p

aljo

n

harjo

itellu

issa,

usein

to

istu

vissa t

ilante

issa

- o

pis

kelijan o

n o

satt

ava

to

imia

tutu

ssa ja

pys

yvässä y

mp

äristö

ssä ja

tu

tuis

sa v

uo

rova

ikutu

stila

nte

issa

- o

pis

kelijan o

n o

satt

ava

ohja

ttuna e

tsiä

työ

tehtä

viin

sä li

itty

vää t

ieto

a-

op

iskelijan o

n o

satt

ava

so

peutu

a o

hja

ukseen ja

ryh

mässä t

yöskente

-ly

yn,

osatt

ava

kuunnella

ja n

oud

att

aa a

nnett

uja

ohje

ita

- o

pis

kelijan o

n o

satt

ava

työ

skennellä

pys

yvis

sä r

yhm

ätila

nte

issa ja

o

hja

ttuna a

rvio

ida it

seään ja

annetu

n t

yöte

htä

vän o

nnis

tum

ista

- o

pis

kelija o

saa h

enkilö

ko

hta

isesti o

hja

ttuna n

oud

att

aa t

yöaik

oja

, ty

ön-

sä e

delly

ttäm

iä t

urv

allisuuso

hje

ita,

muita s

op

imuksia

ja o

hje

ita

- o

pis

kelijan t

ule

e n

oud

att

aa t

yöaik

oja

, ty

ötu

rvallisuuso

hje

ita,

muita

so

pim

uksia

ja o

hje

ita s

ekä n

euvo

tella

po

ikkeam

ista

raja

tussa,

yksilö

l-lis

esti s

uunnitellu

issa t

yötila

nte

issa

5.4

Ohje

et

muka

ute

ttuun a

rvio

intii

n

18

6. ERITYISOPETUS AIKUISKOULUTUKSESSA

19

6.1 Näyttötutkintojärjestelmä

Ammatillinen aikuiskoulutus perustuu näyt-tötutkintojärjestelmään. Järjestelmän etuna on erityisesti se, että henkilön ammatillinen osaaminen voidaan sen avulla kansallises-ti ja laadullisesti tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. (Näyt-tötutkinto-opas, OPH, 2007.) Näyttötutkin-to-oppaan liite 4 määrittelee toimenpiteet kun tutkinnon suorittajana on erilainen op-pija:

Hakeutumisvaiheessa

• Selvitetäänhaastatteluintaitestauksinhenkilön mahdolliset luki- ja oppimisvai-keudet sekä niihin liittyvät erityisen tuen, neuvonnan ja ohjauksen tarpeet.

• Selvitetäänhenkilönoppimiskäsityksetja-kokemukset sekä näkemykset itses-tään oppijana.

Näyttötutkinnon suorittami-nen

• Erilaisillaoppijoillaonsamatammattitaitovaatimukset näyttötutkinnoissa kuin muillakin näyttötutkinnon suorittajilla.

• Ammattitaidonarviointi:luki- ja muut oppimisen vai-keudet eivät saa vaikuttaa suoritusta heikentävästi.

• Onvarmistettava,ettähenkilö ymmärtää tutkinto-suoritukseen liittyvät ohjeet ja määräykset.

• Arviointitilanteessavoidaankäyttää kuvia, piirustuksia ja malleja.

• Kokotutkinnonsuorittami-nen tai sen täydentäminen suullisesti on mahdollista.

• Lisäaikaasaaantaanäyttö-ympäristöön perehtymiseen, tehtävien suunnitteluun ja mahdollisiin kirjallisiin osioihin.

• Tuentarvetuleetunnistaajasenpe-rusteella suunnitella tukitoimet yhdessä

näyttötutkinnon järjestäjän, työelämän edustajan ja näyttötutkinnon suorittajan kanssa.

• Tutkintosuoritustenarvioijattuleetarvit-taessa valmentaa oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja huomioimiseen sekä erilaisten keinojen ja mahdollisten apuvä-lineiden käyttöön tutkintotilaisuudessa.

Tarvittavan ammattitaidon hankkimi-nen

• Näyttötutkintoonvalmistavankoulu-tuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on selvitettävä ja huomioitava henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet.

• Näyttötutkintoonvalmistavassakou-lutuksessa tulee kiinnittää huomiota opetusmateriaalin ja opetuksen moni-muotoisuuteen ja -kanavaisuuteen sekä koulutuksen soveltuvuuteen erilaisille oppijoille.

20

6.2 Tutkinnon suorittajaksi hakeutuminen

Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuk-seen hakeudutaan www-sivulta löytyvällä sähköisellä hakulomakkeella. Joillekin aloil-le haetaan vapaamuotoisen hakemuksen sekä suoran yhteydenoton (pelkkä tut-kintotilaisuus) kautta. Työvoi-mapoliittisiin koulutuksiin hakeudutaan TE-toimiston kautta ja opiskelijavalinnois-sa on oppilaitoksen edusta-jan lisäksi päättävänä henki-lönä työvoimaviranomainen. Oppisopimuskoulutukseen hakeudutaan oppisopimus-toimiston kautta. Hakeutu-misvaiheessa selvitetään hakeutujan edellytykset toi-mia ko. alalla sekä käynnis-tetään henkilökohtaistamis-prosessi.

Hakeutumisvaiheessa am-matinopettaja ja ohjaava opettaja keräävät tietoa hakulomakkeesta, vapaa-muotoisesta hakemukses-ta sekä aiemmista lausun-noista ja todistuksista liittyen erityisen tuen tarpeeseen. Valintahaastattelussa täyden-netään näitä tietoja. Valinta tutkinnon suo-rittajaksi tehdään Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksessa yhteisesti sovittujen kriteereiden mukaisesti.

6.3 Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen

Erityisen tuen tarve voidaan todeta jo ha-keutumisvaiheessa aiempien dokumenttien sekä hakeutujan oman kuvauksen perus-teella. Ammatinopettajien, yleisten aineiden opettajien ja ohjaavan opettajan havainnot valmistavan koulutuksen aikana johtavat tarvittaessa NMI-testaukseen (lukeminen- ja kirjoittaminen) sekä matematiikan lähtö-tason arviointiin.

Erityistä tukea tarvitsevat myös ne opiskeli-jat, joilla on käyttäytymis- tai keskittymison-gelmia, sosiaalisia vaikeuksia tai opiskelija on mielenterveys- ja/tai päihdekuntoutuja. Ohjaavan opettajan pitämä Oppiminen ai-

kuisena -opintokokonaisuus tähtää opis-keluedellytysten kehittämiseen. Sen aikana kerrotaan opiskelijoille mahdollisuudesta saada erityistä tukea tutkinnon suorittami-sen eri vaiheissa sekä kerrotaan siihen liitty-vistä käytänteistä.

6.4 Määrittely erityisopiskelijaksi

Vastuuopettaja, erityisopettaja, tiimin oh-jaava opettaja ja opiskelija keskustelevat ja suunnittelevat millaista tukea opiskelija tar-vitsee tutkinnon suorittamisen eri vaiheis-sa. Tuki voi liittyä valmistavan koulutuksen opetusjärjestelyihin, opetusmenetelmiin, opetusvälineisiin sekä tutkintotilaisuuden suunnitteluun ja järjestelyihin. Aikuisopiske-lija päättää aina itse haluaako hän erityistä tukea. Konkreettiset tuen muodot, arvioitu määrä ja tuen antaja kirjataan opiskelijan henkilökohtaistamissuunnitelmaan. Hen-kilökohtaistamissuunnitelmat tallennetaan ryhmäkohtaisiin tietoihin Y-asemalle.

Vastuuopettaja huolehtii, että muut opis-kelijaa opettavat opettajat saavat tiedon sovituista tukitoimista. Henkilökohtaistami-suunnitelmaan kirjataan seuraava tapaa-minen noin puolen vuoden päähän, jolloin arvioidaan tukitoimien riittävyys ja se, onko tarvetta jatkaa tukitoimia. Jos tukitoimien

21

tarve lakkaa, niin se myös kirjataan henki-lökohtaistamissuunnitelmaan ja erityisopis-kelijastatus puretaan. Jokaisen henkilökoh-taistamissuunnitelman päivityksen jälkeen sen allekirjoittavat opiskelija, vastuuopettaja ja ohjaava opettaja. Samalla opiskelija an-taa myös luvan tiedonsiirtoon oppilaitoksen sisällä ja - mikäli suunnitelma edellyttää - myös työssäoppimispaikkaan.

Opiskelijan tarpeiden ja toiveiden pohjalta järjestetään moniammatillisia verkostota-paamisia oppilaitoksen ulkopuolisten taho-jen kanssa (esim. työvoimaviranomaiset, kuntouttavat tahot, sosiaalitoimi, terveyden-huollon edustajat). Henkilökohtaista-missuunnitelman tukitoimet ja siihen esitetyt resurssit esitetään aikuis-koulutuspäällikölle hyväksyttäväksi . Ohjaava opettaja ilmoittaa opinto-sihteerille tiedon erityisopiskelijasta-tuksesta kirjaamis-ta varten. Luoki-tuksessa käytetään sivulla 6 esitettyä taulukkoa.

6.5 Tukitoimien rahoitus

Opiskelijan kou-lutuksen rahoitus-muoto määrittää sen, mitä kautta hänen tarvitsemansa tukitoimet rahoitetaan. Mikäli erityisen tuen tarve todetaan, opiskelijoilla on yhdenvertaiset oikeudet saada tukea tutkinnon suorittamisen eri vaiheissa.

• Valtionosuuskoulutuksissa(VOSpt,lisäkoulutus) tuki rahoitetaan korotetun valtionosuuden turvin.

• Oppisopimuskoulutuksessaoppisopi-mustoimisto myöntää tehdyn suunni-telman pohjalta lisäresurssin erityiseen tukeen. Kun tuen tarve on todettu, aikuiskoulutuspäällikkö tekee tarjouksen

oppisopimustoimistolle. • Työvoimapoliittisissakoulutuksissavoi-

daan saada erillistä tukiresurssia opiske-lijalle, joka tarvitsee erityistä tukea. Tuen tarve ja määrä pitää perustella erikseen. Aikuiskoulutuspäällikkö tekee lisäresurs-sista tarjouksen ELY-keskukselle.

KO

SKA

MIT

ÄTO

IMIN

TAVA

STU

UH

ake

utu

mis

vaih

eTie

do

n k

erä

äm

ine

n

Ha

kulo

ma

kke

en

tie

do

t V

ap

aa

mu

oto

iste

n h

ake

mu

ste

n

tied

ot

Aie

mm

at

tod

istu

kse

t ja

lau

sun

no

t

Va

linta

ha

ast

att

elu

Mu

ut

ha

keu

tum

isva

ihe

en

me

ne

telm

ät

am

m.o

pe

tta

ja +

oh

jaa

va o

pe

tta

ja

Op

iske

lija

n l

ähtö

taso

n k

art

oi-

tus

He

nki

löko

hta

ista

mis

suu

nn

itelm

aK

esk

ust

elu

, ka

rto

ituks

et,

o

pis

kelija

n

valm

iuks

ien

se

ura

am

ine

n t

un

ne

illa

vast

uu

op

ett

aja

+ a

mm

att

iain

eid

en

o

pe

tta

jat

+ y

leis

ten

ain

eid

en

op

et-

taja

t –

tieto

va

stu

uo

pe

tta

jalle

Op

pim

ine

n

aik

uis

en

a

–op

into

ko-

kon

ais

uu

sO

pis

kelu

ed

elly

tyst

en

pa

ran

tam

ine

no

pp

imis

valm

iuks

ien

itse

arv

ioin

titie

do

n le

vitt

äm

ine

n o

pin

toje

n a

ika

ise

sta

tu

est

a

tiim

in o

hja

ava

op

ett

aja

Tarv

itta

ess

a

Niilo

M

äki

-t

est

au

s (lu

ki)

Test

au

se

rityi

sop

ett

aja

Ma

tem

atii

kan

lä

htö

taso

n

kart

oi-

tus

Ka

rto

itus

ma

tem

atii

kan

op

ett

aja

Tue

n t

arp

ee

n t

ote

am

ine

n ja

mä

ä-

rittä

min

en

Ke

sku

ste

lu

ja

kirja

us

he

nki

löko

hta

ista

mis

suu

nn

i-te

lma

an

op

iske

lija +

va

stu

uo

pe

tta

ja,

erit

yis-

op

ett

aja

+ o

hja

ava

op

ett

aja

Eh

do

tus

erit

yist

ä

tuke

a

tarv

itse

-vi

sta

Ke

rätt

yje

n t

ieto

jen

yh

tee

nve

to, l

ista

nim

istä

pe

rus-

telu

ine

en

e

rityi

sop

ett

aja

Pä

ätö

sE

rityi

sen

tu

en

ta

rpe

en

hyv

äks

ymin

en

+ r

esu

rso

inti

Työ

voim

ap

oliit

tisis

sa

kou

lutu

ksis

sa

ja

op

pis

op

i-m

usk

ou

lutu

kse

ssa

ta

rjou

s ra

ho

itta

jalle

lis

äre

surs

-si

sta

h

en

kilö

koh

tais

tam

issu

un

nite

lma

an

p

oh

jau

-tu

en

aik

uis

kou

lutu

spä

ällik

kö

Re

surs

sie

n ja

koTi

eto

jen

to

imitt

am

ine

n

tuke

a

an

tava

n

op

ett

aja

n

Win

ha

-va

sta

ava

lleva

stu

uo

pe

tta

ja

Re

surs

oin

tiV

OS

ta

lou

sarv

ion

yh

teyt

ee

n v

ara

us

erit

yiso

pe

tuk-

see

n

Mik

äli

vara

us

ei r

iitä

, te

hd

ää

n li

säta

lou

sarv

ioe

sity

s ka

up

un

gille

aik

uis

kou

lutu

sjo

hta

ja

enne

n 2

0.9

ja

20

.1.

Kirj

aa

min

en

erit

yiso

pis

kelija

ksi

Tie

to k

ou

lutu

ssih

tee

rille

oh

jaa

va o

pe

tta

ja

Va

lmis

tava k

ou-

lutu

sE

rity

ise

n

tue

n

järj

estä

min

en

ja s

eura

nta

Tie

do

nsi

irto

op

ett

ajie

n v

älill

äK

esk

ust

elu

, sä

hkö

po

sti

vast

uu

op

ett

aja

, op

ett

aja

t

He

nki

löko

hta

ista

mis

suu

nn

itelm

an

p

äiv

ittä

min

en

Vä

hin

tää

n k

aks

i ke

rta

a v

uo

de

ssa

/ t

arv

itta

ess

ao

pis

kelija

+

va

stu

uo

pe

tta

ja

+

eri-

tyis

op

ett

aja

+ o

hja

ava

op

ett

aja

Työ

ssä

op

pim

ine

nO

hja

us

en

ne

n t

yöss

äo

pp

imis

jaks

oa

ja s

en

aik

an

aty

öss

äo

pp

imis

ta o

hja

ava

op

ett

aja

Tue

n a

nta

mis

en

se

ura

nta

Tun

tikirj

an

pito

, ko

ost

e t

un

ne

ista

erit

yiso

pe

tta

ja

Tun

tien

hyv

äks

yntä

Tun

tiko

ost

ee

n t

ark

istu

sa

iku

isko

ulu

tusp

ää

llikö

t

Erit

yise

n t

ue

n t

arv

e lo

pp

uu

kesk

ust

elu

op

iske

lijan

ja

op

ett

aja

n k

esk

en

, til

an

-te

en

to

tea

min

en

ja k

irja

am

ine

n.

vast

uu

op

ett

aja

+ e

rityi

sop

ett

aja

+

oh

jaa

va o

pe

tta

ja

Op

iske

lija s

uo

ritta

a tu

tkin

no

n /

tut-

kin

no

n o

san

/ s

aa

op

into

kort

in

La

usu

nto

(o

pis

kelija

n p

yytä

ess

ä)

saa

du

ista

tu

kito

i-m

ista

jatk

o-o

pin

toja

aja

telle

ne

rityi

sop

ett

aja

Tutk

inn

on

su

orit

ta-

min

en

Tutk

into

tila

isu

us

Tuki

toim

ien

h

uo

mio

imin

en

tu

tkin

totil

ais

uu

de

ssa

, o

sap

uo

lien

pe

reh

dyt

ysva

stu

uo

pe

tta

ja, t

arv

itta

ess

a o

hja

a-

va o

pe

tta

ja

6.6

Aik

uis

koulu

tuks

en e

rity

iso

pe

tuks

en t

oim

enp

itee

t ja

va

stuut

22

KO

SKA

MIT

ÄTO

IMIN

TAVA

STU

UH

ake

utu

mis

vaih

eTie

do

n k

erä

äm

ine

n

Ha

kulo

ma

kke

en

tie

do

t V

ap

aa

mu

oto

iste

n h

ake

mu

ste

n

tied

ot

Aie

mm

at

tod

istu

kse

t ja

lau

sun

no

t

Va

linta

ha

ast

att

elu

Mu

ut

ha

keu

tum

isva

ihe

en

me

ne

telm

ät

am

m.o

pe

tta

ja +

oh

jaa

va o

pe

tta

ja

Op

iske

lija

n l

ähtö

taso

n k

art

oi-

tus

He

nki

löko

hta

ista

mis

suu

nn

itelm

aK

esk

ust

elu

, ka

rto

ituks

et,

o

pis

kelija

n

valm

iuks

ien

se

ura

am

ine

n t

un

ne

illa

vast

uu

op

ett

aja

+ a

mm

att

iain

eid

en

o

pe

tta

jat

+ y

leis

ten

ain

eid

en

op

et-

taja

t –

tieto

va

stu

uo

pe

tta

jalle

Op

pim

ine

n

aik

uis

en

a

–op

into

ko-

kon

ais

uu

sO

pis

kelu

ed

elly

tyst

en

pa

ran

tam

ine

no

pp

imis

valm

iuks

ien

itse

arv

ioin

titie

do

n le

vitt

äm

ine

n o

pin

toje

n a

ika

ise

sta

tu

est

a

tiim

in o

hja

ava

op

ett

aja

Tarv

itta

ess

a

Niilo

M

äki

-t

est

au

s (lu

ki)

Test

au

se

rityi

sop

ett

aja

Ma

tem

atii

kan

lä

htö

taso

n

kart

oi-

tus

Ka

rto

itus

ma

tem

atii

kan

op

ett

aja

Tue

n t

arp

ee

n t

ote

am

ine

n ja

mä

ä-

rittä

min

en

Ke

sku

ste

lu

ja

kirja

us

he

nki

löko

hta

ista

mis

suu

nn

i-te

lma

an

op

iske

lija +

va

stu

uo

pe

tta

ja,

erit

yis-

op

ett

aja

+ o

hja

ava

op

ett

aja

Eh

do

tus

erit

yist

ä

tuke

a

tarv

itse

-vi

sta

Ke

rätt

yje

n t

ieto

jen

yh

tee

nve

to, l

ista

nim

istä

pe

rus-

telu

ine

en

e

rityi

sop

ett

aja

Pä

ätö

sE

rityi

sen

tu

en

ta

rpe

en

hyv

äks

ymin

en

+ r

esu

rso

inti

Työ

voim

ap

oliit

tisis

sa

kou

lutu

ksis

sa

ja

op

pis

op

i-m

usk

ou

lutu

kse

ssa

ta

rjou

s ra

ho

itta

jalle

lis

äre

surs

-si

sta

h

en

kilö

koh

tais

tam

issu

un

nite

lma

an

p

oh

jau

-tu

en

aik

uis

kou

lutu

spä

ällik

kö

Re

surs

sie

n ja

koTi

eto

jen

to

imitt

am

ine

n

tuke

a

an

tava

n

op

ett

aja

n

Win

ha

-va

sta

ava

lleva

stu

uo

pe

tta

ja

Re

surs

oin

tiV

OS

ta

lou

sarv

ion

yh

teyt

ee

n v

ara

us

erit

yiso

pe

tuk-

see

n

Mik

äli

vara

us

ei r

iitä

, te

hd

ää

n li

säta

lou

sarv

ioe

sity

s ka

up

un

gille

aik

uis

kou

lutu

sjo

hta

ja

enne

n 2

0.9

ja

20

.1.

Kirj

aa

min

en

erit

yiso

pis

kelija

ksi

Tie

to k

ou

lutu

ssih

tee

rille

oh

jaa

va o

pe

tta

ja

Va

lmis

tava k

ou-

lutu

sE

rity

ise

n

tue

n

järj

estä

min

en

ja s

eura

nta

Tie

do

nsi

irto

op

ett

ajie

n v

älill

äK

esk

ust

elu

, sä

hkö

po

sti

vast

uu

op

ett

aja

, op

ett

aja

t

He

nki

löko

hta

ista

mis

suu

nn

itelm

an

p

äiv

ittä

min

en

Vä

hin

tää

n k

aks

i ke

rta

a v

uo

de

ssa

/ t

arv

itta

ess

ao

pis

kelija

+

va

stu

uo

pe

tta

ja

+

eri-

tyis

op

ett

aja

+ o

hja

ava

op

ett

aja

Työ

ssä

op

pim

ine

nO

hja

us

en

ne

n t

yöss

äo

pp

imis

jaks

oa

ja s

en

aik

an

aty

öss

äo

pp

imis

ta o

hja

ava

op

ett

aja

Tue

n a

nta

mis

en

se

ura

nta

Tun

tikirj

an

pito

, ko

ost

e t

un

ne

ista

erit

yiso

pe

tta

ja

Tun

tien

hyv

äks

yntä

Tun

tiko

ost

ee

n t

ark

istu

sa

iku

isko

ulu

tusp

ää

llikö

t

Erit

yise

n t

ue

n t

arv

e lo

pp

uu

kesk

ust

elu

op

iske

lijan

ja

op

ett

aja

n k

esk

en

, til

an

-te

en

to

tea

min

en

ja k

irja

am

ine

n.

vast

uu

op

ett

aja

+ e

rityi

sop

ett

aja

+

oh

jaa

va o

pe

tta

ja

Op

iske

lija s

uo

ritta

a tu

tkin

no

n /

tut-

kin

no

n o

san

/ s

aa

op

into

kort

in

La

usu

nto

(o

pis

kelija

n p

yytä

ess

ä)

saa

du

ista

tu

kito

i-m

ista

jatk

o-o

pin

toja

aja

telle

ne

rityi

sop

ett

aja

Tutk

inn

on

su

orit

ta-

min

en

Tutk

into

tila

isu

us

Tuki

toim

ien

h

uo

mio

imin

en

tu

tkin

totil

ais

uu

de

ssa

, o

sap

uo

lien

pe

reh

dyt

ysva

stu

uo

pe

tta

ja, t

arv

itta

ess

a o

hja

a-

va o

pe

tta

ja

23

24

7 ERITYISOPETUKSEN HENKILÖSTÖ

Turun ammatti-instituutin monista eri ammattien osaajista koostuva henkilöstö tukee opet-tajaa erityisopiskelijan ohjauksessa opintojen eri vaiheissa. Ryhmänohjaaja voi ohjata opis-kelijan erilaisten ohjaus, tuki- ja terveyspalvelujen piiriin. Opiskelija tai hänen huoltajansa voivat halutessaan itsekin ottaa yhteyttä kyseisiin tahoihin. Koulun henkilökunta tekee mo-nipuolista yhteistyötä myös koulun ulkopuolisen verkostojen kanssa.

Lisäksi Turun ammatti-instituutin tukitiimi järjestää erilaisia vapaasti valittavia kursseja, jotka tukevat opiskelijan elämänhallintaa ja hyvin-

vointia. Lisätietoa näistä kursseista saa tukitiimiläisiltä.

Erityisopetuksesta vastaava henkilöstö:

Rehtori

•seuraaerityisopetuksenjärjestämistäerikoulutusyksiköissä•vastaaammatti-instituutinpedagogisentoiminnankehittämisestä•vastaayhteistenopetustakoskevienohjeidenjalkauttamisestakoulutusyksiköihin

Koulutuspäällikkö

•päättääkoulutusalansaHOJKS-opiskelijat•osallistuuopiskelijahuoltoryhmänjäsenenäHOJKS-päätöstentekoon•jakaayksikkönsäerityisopetuksenresurssinopetushenkilöstölle•vastaayksikkönsäopetuksenkehittämisestä

25

Erva

• ryhmänohjaajanjamuidenopettajien tukena HOJKS -asi-oissa

• toimiikoulutusalansaerityis-opetuksen tukihenkilönä ja yhteyshenkilönä

• tekeekoulutuspäällikönkans-sa sovitut erva-tehtävät

• auttaauusienopettajienpe-rehdyttämisessä erityisope-tuksen käytänteisiin

Opiskelijahuoltoryhmä

• muodostuuopiskelustajaohjauksesta vastaavista hen-kilöistä

• tukeeopiskelijoitaopiskelujensujumisessa, ylläpitää ja edis-tää opiskelijoiden hyvinvointia

• huolehtiihyvästätyöilmapiiris-tä

• ottaatarvittaessakantaajapuuttuuopettajien apuna opiskelua haittaaviin tekijöihin, esimerkiksi poissaoloihin ja mahdollisiin ristiriitoihin

Ryhmänohjaaja

• perehdyttääopiskelijatopintojensisäl-töön ja opiskelijaoppaaseen

• käyhenkilökohtaisentulohaastattelunopintojen alkaessa ja henkilökohtaisen keskustelun vähintään kerran lukukau-dessa

• vastaaHOJKS:nlaatimisestajapäivit-tämisestä kaksi kertaa vuodessa sekä seuraa sen toteutumista ja tukitoimien riittävyyttä

•määritteleeomanluokkansaopettajillekäyttöoikeudet Wilman HOJKS tukitoi-met -lomakkeeseen

• tiedottaaomanluokkansatuentarvitsi-joista muille opettajille

• kannustaa,tukeejaohjaaerityistätukeatarvitsevia opiskelijoita

• ohjaaopiskelijoitaitsenäiseenopiskeluunja vastuunottamiseen omista opinnoista

• pitääyhteyttäkoteihinjaseuraapoissa-oloja

• seuraaopintojenetenemistäyhteistyös-sä muiden opettajien kanssa ja käyn-nistää tarvittaessa tukitoimia ja/tai ohjaa opiskelijan edelleen koulun erilaista tukea ja ohjausta antavien ammattilaisten vas-taanotolle

• tukeetyöllistymistäerityisopiskelijanvalmistuessa ja laatii siirtodokumentin opiskelijan toivomuksesta

Erityisopettaja

• voitoimiaerityisryhmänopettajanataitoisena opettajana luokassa

Opettaja

• ottaaopetuksessahuomioonerityistätukea tarvitsevan opiskelijan monipuolisil-la opetus- ja arviointimenetelmillä

• kirjaaHOJKS:iinomanopetettavanai-neensa toteutustavan

• tukee,kannustaajaohjaaerityisopiskeli-jaa

• huomioierityisentuentarpeentyössä-oppimisen ja näyttöjen toteutuksessa

26

• tiedottaaryhmänohjaajalle,josopiskelijanopinnot eivät etene suunnitellulla tavalla tai jos opiskelija ei osallistu säännöllisesti oppitunneille

Opinto-ohjaaja

• vastaaerityisopiskelijoidenopin-toihin liittyvästä neuvonnasta ja ohjauksesta

• antaaopiskeli-joille henkilökoh-taista ohjausta ja tukea

• ohjaaerityisopis-kelijan ura- ja elämänsuunnit-telua

• osallistuutarvittaessa HOJKS:n laati-miseen

• koordinoiharkintaanperustuvan valinnan valintaproses-sia

• osallistuuopiskelijahuoltoryhmänkokouksiin

• toimiiyhteistyössäoppilaitoksentukitiimin kanssa

• toimiiyhteistyössäyläkoulunopinto-ohjaajien kanssa

• koordinoikoulukokeiluja

Ohjaaja

• toimiierityisopetuksessaopiskelijanja oppimisen tukena

• henkilökohtainenavustajataitulkkion opiskelijan apuna tarvittaessa. Tulkin tai henkilökohtaisen avusta-jan hankkiminen tapahtuu opiskelijan tai hänen vanhempiensa ja kotikunnan yhteistyönä.

TUKITIIMI

Urasuunnittelija

• vastaaperusopetuksenjaTurunammat-ti-instituutin välisestä nivelvaiheyhteis-työstä

• ohjaanuoriaammatilliseenkoulutukseenyhteistyössä erityis- ja yläkoulujen kanssa

•ohjaajatukeeopintojenkeskeytykseentai vaihtoon liittyvissä asioissa

•ohjaaopiskeluunjatyöelämäänliittyvissäkysymyksissä

•tukeejaohjaaerityisopiskelijoitakoulunpäättyessä

•ohjaajasaattaaopis-kelijoita työvoima-

hallinnon palvelu-jen piiriin

Psykologikolo

•tarjoaaopiskelijoilletukea ja keskusteluapua mielenterveyteen liitty-vissä kysymyksissä ja muissa elämäntilantee-seen liittyvissä vaikeuk-sissa

•osallistuuopiskeluntukemiseen

•osallistuumoniammatilliseenopiskeli-jahuollolliseen yhteistyöhön opiskelijan opintojen järjestämiseksi

•ohjaatarvittaessamuihinpalveluihin(esim. psykiatrinen hoito, kolmannen sektorin palvelut)

Kuraattori

•tukeeopiskelijaaelämäneriosa-alueilla tapahtuvissa muutoksissa myös ennalta- ehkäisevästi •kuraattorionmukanakoulunjakodinväli- sessä yhteistyössä, sekä päihde- ja kiu- saamisen vastaisessa, hyvinvointia tuke- vassa oppilaitostyössä •osallistuuopiskelijahuoltotyöryhmäntoi- mintaan •ohjaaopintososiaalisiinpalveluihinja tukeen liittyvissä kysymyksissä •ohjaajaneuvooopiskelijoitanuorille suunnattuihin palveluihin ja harrastus- toimintaan •auttaaitsenäistymiseenliittyvissäasioissa, esim. asunnon hankinnassa

27

Opiskelijatoiminnan koordinaattori

• vastaaTutor-koulutuksenkoordinoinnis-ta ja toteutuksesta

• toimiiopiskelijayhdistysTAIKAry:njakoulutalokohtaisten opiskelijakuntien hallitusten tukihenkilönä

• osallistuuTaitaja9-kilpailujenjärjestelyihinja toteutukseen

• osallistuuerilaistentapahtumiensuunnit-teluun ja toteutukseen

Terveydenhoitaja ja lääkäri

• vastaavatopiskelijanterveydenhoitoonjahyvinvointiin liittyvistä asioista

Turun ammatti-instituutin koko henki-löstö

Koko henkilöstön tehtävänä on tukea eri-tyistä tukea tarvitsevan opiskelijan henkilö-kohtaista ja ammatillista kasvua, antaa kan-nustavaa ohjausta sekä tukea opiskelijaa realistisen minäkuvan muodostamisessa ja itseluottamuksen kohottamisessa.