Turun kaupungin kirjastopalvelut

VUOSIKERTOMUS

2014

Vapaa-aikatoimiala

32

SISÄLTÖKirjasto uudistui rohkeasti | KIRJASTOPALVELUJOHTAJABiblioteket förhyade sig modigt | DIREKTÖR FÖR BIBLIOTEKSSERVICEOppimisen, ilon ja yhteisöllisyyden tila | KIRJASTOPALVELUJOHTAJAOmatoimikirjastot käyttöön | LÄHIKIRJASTOTTapahtumia yhteistyönä | TAPAHTUMATPalveluja kaikille | ERITYISPALVELUTJotain uutta ja jotain vanhaa | KOKOELMAPALVELUTKirjamessuilla maakuntana | MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTAToimintavuosi 2014 | TILASTOT

IRJASTON KÄYTTÖ KASVOI edelleen ja asetetut tavoitteet saavutettiin. Turun kirjastoissa

oli vuoden aikana lähes 1,9 miljoonaa käyntiä (10,3/asukas) ja yli 3 miljoonaa lainaa (16,5/asukas). Lasten kauno- ja tietokirjojen lainaus nousi edellisvuodes-ta 1,47% ja lasten tekemiä lainoja kirjat-tiin kaikkiaan 814 911. Turun kaupungin kirjastoverkko oli käyntimäärältään Helsingin, Espoon ja Tampereen jälkeen Suomen vilkkaimpia. Turun kaupun-ginkirjastolla oli toimintavuonna 2014 kaikkiaan 349 aukiolopäivää. Näiden aikana järjestettiin 1665 tapahtumaa ja näyttelyä, jotka saivat paikalle 28 338 osanottajaa ja vierailijaa. Käyttäjäkoulus-ten määrä nousi edellisvuodesta lähes sadalla ja oli yhteensä 669. Osanottajia oli lähes 13 000, mikä on 25 % enem-män kuin edellisvuonna.

Lainaajien määrä kasvoi jonkin verran edellisiin vuosiin verrattuna. Henkilölai-naajia oli 68 862 eli 37,8 % Turun väes-töstä. Lainaajalukuun ei sisälly noin 900 yhteisölainaajaa, jotka ovat pääasiassa koululuokkia ja päiväkoteja. Finnish Consulting Group Oy:n vuonna 2014 toteuttaman kunnallisen mielipidekyse-lyn mukaan 85 % turkulaisista vastaajis-ta piti kirjastopalveluja hyvin hoidettuina ja 76 % vastaajista ilmoitti, että he itse tai heidän perheenjäsenensä olivat käyttäneet Turun kaupunginkirjaston palveluja edellisten 12 kuukauden ai-kana. Tyytyväisluvut eivät merkittävästi poikenneet vuoden 2012 luvuista. Turun kaupungin kirjastoon hankittiin toiminta-vuonna 65 782 teosta, mikä tekee 361 teosta tuhatta asukasta kohti. Lehtiä tilattiin 2 055 vuosikertaa ja lisäksi oli tarjolla 3 100 sähköistä lehteä.

Kirjaston menot olivat vuonna 2014 11,78 miljoonaa euroa ja tulot 0,7 mil-joonaa euroa. Nettomenot per asukas olivat 59,83 euroa ja nettomenot per käynti 5,81. Henkilötyövuosien määrä kirjastossa oli 151,6 eli 1,4 htv vähem-män kuin edellisvuonna. Vähennys va-kituisen henkilökunnan kohdalla oli 2,7 htv, mikä johtuu uudistamisohjelmaan sisältyneistä henkilöstön määrän supis-tuksista.

Turun kaupungin uudistusohjelman linjausten mukaisesti kirjasto lisäsi itse-palvelukäytön kirjastopalveluissa. Tämä toteutettiin siten, että toimintavuoden aikana omatoiminen lainaus ja aukiolo otettiin käyttöön viidessä kirjastossa: Vasaramäki (maaliskuu), Paattinen (loka-kuu), Lauste ja Hirvensalo (marraskuu) sekä Ilpoinen (joulukuu). Omatoimikäyn-tejä ehti vuoden 2014 loppuun mennes-sä kerttyä 16900 ja omatoimiaukiolotun-teja 3672. Alustavien arvioiden mukaan, yleisö kirjaston asiakkaat suhtautuivat myönteisesti omatoimisten palveluiden käyttöönottoon.

Vaski-yhteisjärjestelmään kuului toimin-tavuotena 17 kuntaa, joiden yhteenlas-kettu asukasluku oli 74,4 % Varsinais-Suomen väestöstä eli 351 744, joista Turussa asui 183 824. Vaskin ulkopuo-lella oli maakunnassa 11 kuntaa, joista Salon kaupunki teki vuoden lopulla päätöksen Salon kirjaston liittymisestä Vaskiin ensi vuodesta alkaen. Turun kaupungin kirjaston ja Vaski-kirjastojen välinen lainaus oli yhteensä 103 263, joista Turun aineisto oli 87 274. Vaski-kirjaston yhteisessä verkkokirjastossa oli vuoden aikana yhteensä runsaat 1,75 miljoonaa käyntiä, mikä on lähes 25 %:n

kasvu edellisvuoteen verrattuna. Vaskin e-kirjakokoelma kasvoi vuonna 2014 noin 2670 nimikkeeseen. E-kirjojen käyttökertoja oli 9826. Turun lasken-nallinen osuus e-kirjanimikkeistä on 1399 ja käyttökerroista 5146. Järjestel-mäyhteistyö Vaskissa otti vuoden 2014 lopulla suuren askeleen eteenpäin, kun kansallisen digitaalisen kirjaston asia-kasliittymän, Finnan, rajapinnat Axiellin Aurora-järjestelmään alkoivat toimia ja uuden verkkokirjaston hakuliittymän beta-versio voitiin ruveta testaamaan.

Varsinais-Suomen maakuntakirjastona Turun kaupunginkirjasto keskittyi uudis-tetun kirjastoasetuksen mukaisesti pal-veluiden uudistamiseen, kehittämiseen ja tukemiseen. Maakuntakirjaston valta-kunnallinen hanke oli vuoden 2014 aika-na Kirjasampo. Tätä kaunokirjallisuuden verkkopalvelua rakennettiin vuodesta 2008 yhteistyössä muiden kirjastojen ja Kirjastot.fi -palvelun kanssa. Hanke jatkui projektiluonteisena vielä vuoden 2014 ajan, jonka jälkeen sen kehittä-minen siirtyy osaksi yleisten kirjastojen perustoimintaa. Maakunta-aineiston digitointi -hankkeessa toteutettiin vuo-den 2014 aikana Suomen Turku -lehtien vuosien 1970-1979 digitointi.

Vuonna 2014 jatkui Kirjastosta juuret elämään -hanke. Tämän hankkeen kohderyhminä ovat olleet Varsinais-Suomen ja Satakunnan avovankilat ja perhekodit. Lisäksi Turun kaupungin-kirjasto toimi yhtenä pilottina Kirjastot kaikille -hankkeessa, jonka ansioista Celia-palvelun yli 40 000 sähköistä ääni-kirjaa voitiin tuoda paikallisiin kirjastoihin. Vaskin alueella välitettin 2316 Celian ää-nikirjalainaa, joista Turun osuus oli 1339.

Turun kaupunginkirjasto

tukee arjen hallintaa, osaamista, luovuutta ja

aktiivista kansalaisuutta.

Kirjasto uudistui rohkeasti Omatoimisuudesta ja e-kirjavalikoiman kasvusta hankittiin uutta voimaa palveluihin

K

54

KIRJASTOPALVELUJOHTAJA KIRJASTOPALVELUJOHTAJA

Turun kaupunginkirjasto tarjosi vuonna 2014 maakunnan kirjastohenkilökun-nalle yhteensä 24 koulutustilaisuutta, joista 18 tarjottiin koko maakunnalle. Kaikkiaan koulutuksiin osallistui noin 700 kirjastoammattilaista eri puolilta maakuntaa.

Kirjastopalvelujohtaja Inkeri Näätsaari jäi vuoden lopussa eläkkeelle. Turun kulttuurilautakunta valitsi uudeksi kirjas-topalvelujohtajaksi allekirjoittaneen, Åbo Akademin johtavan tietoasiantuntijan Aart de Heerin. Kirjastopalvelujohtajan virkaa haki 26 henkilöä, joista yksi veti hakemuksensa pois.

Aart de Heer Kirjastopalvelujohtaja27. huhtikuuta 2015

HYVÄ KIRJASTO ON ihmisten, tilan ja sisältöjen erottamaton kokonaisuus. Se kunnioittaa vanhaa ja luo rohkeasti uutta, elää ajan mukana. Se antaa tilaa asukkaiden omalle toiminnalle ja pitää ovensa auki kaikille. Se kunnioittaa ja ilahduttaa käyttäjiään, arvostaa tietoa ja antaa tilaa mielikuvitukselle.

UUSI PÄÄKIRJASTO

Kauppaneuvos Fredric von Rettigin lah-joittama kirjastotalo muodostui monille sukupolville yhdeksi Turun keskeisistä maamerkeistä. Se oli arkinen pistäy-tymispaikka ja samalla tiedon ja sivis-tyksen symboli. Kun kirjastopalvelut ja palvelujen käyttö monikymmenkertais-tuivat, talo kävi ahtaaksi eikä vastannut enää nykyaikaisen kirjaston vaatimuksia. Ei kuitenkaan ollut helppoa synnyttää uutta kirjastoa kaupunkilaisten arvos-taman ja henkilökunnan vaaliman kult-tuurirakennuksen rinnalle, saati tilalle. Uuden kirjaston eteen ponnisteltiin yli kaksikymmentä vuotta, kunnes Sirius-kortteliin syntyi 2000-luvun kirjasto ja moniulotteinen arkkitehtoninen koko-naisuus.

Uudesta kirjastosta halusimme teh-

dä kaikille avoimen ihmisten, tiedon ja kulttuurien kohtaamispaikan. Kirjaston syvät ja jatkuvasti uudistuvat kokoelmat ja niitä tukeva monipuolinen tapahtuma-ohjelmisto tarjoavat tietoa ja elämyksiä sekä nostavat esiin tärkeitä teemoja ja poimintoja loppumattomasta tiedon vir-rasta. Samalla kirjasto tarjoaa keskellä kaupunkia kohtaamispaikan ja useaan kertaan palkittujen JKMMarkkitehtien suunnitteleman hienon tilakokemuksen. Se on aamusta iltaan käytettävissä ilman pääsymaksua. Siellä kävijät ovat keskiössä ja henkilökunta auttaa tarvit-

taessa. Rakenteet tukevat kävijöiden omatoimisuutta ja osallisuutta.

Kirjasto toteuttaa edelleen samaa

sivistystehtävää kuin ennenkin: tiedon, oppimisen ja kulttuurisen ymmärryksen edistämistä. Edelleenkin lukutaito ja lukeminen ovat keskeisiä, mutta perin-teisen lukutaidon lisäksi tarvitaan mo-nenlaisia tietoyhteiskunnan lukutaitoja. Toimintatavat ovat huimasti monipuo-listuneet siitä kun ensimmäinen kirjasto avasi ovensa tehtaanisännänrouva Alfthánin talossa tai kun Bibliothecan jyhkeät tammiovet avautuivat ensi ker-taa. Entistä enemmän kirjastonkäyttäjät tekevät itse, esittävät kysymyksiä, osal-listuvat keskustelupiireihin ja työpajoihin, jopa tuottavat osan kirjaston palvelusta. Pääkirjastoa avatessamme saatoimme huomata miten asukkaat kirjaimellisesti valloittivat uuden yhteisen tilansa.

ILO JA TIETÄMINEN

1600-luvulla eläneen suosikkifilosofini Benedictus Spinozan filosofia perustuu käsitykseen luonnosta kaiken alku-voimana. Elävillä olennoilla luonnon alkuvoima ilmenee elinvoimana, joka ilmenee fyysisen elinvoiman lisäksi hen-kisenä aktiivisuutena, myötäsyntyisenä haluna kehittää henkisiä kykyjä ja ajat-telua.

Spinozaa tulkiten voi sanoa, että jokainen ihminen haluaa luonnostaan liikkua, tehdä, kasvaa ja kehittyä. Spi-nozan mukaan aidointa iloa on ihmises-tä itsestään kumpuava elinvoima, aktio. Se on itsensä toteuttamista ja omien kykyjen kehittämistä. Päinvastainen af-fekti, suru, vastaavasti vähentää ihmisen elinvoimaa ja luontaista toiminnanhalua. Suru lisääntyy, kun ihminen on ulkoisten

tunteiden, passioiden, vallassa. Passiot lisäävät passiivisuutta ja tällöin ihminen voi huonosti. Koska ilo syntyy ihmisen elinvoimasta, se on surua voimak-kaampi, ja ilon etsiminen on ihmiselle luontaista.

Saamme jatkuvasti ympäristöstäm-

me tietoa ja mielikuvia, jotka ovat usein irrallisia ja sattumanvaraisia ja voivat olla myös virheellisiä. Kun näitä erillisiä tietoja järjestää aktiivisesti ja etsii niille perusteluja, voi ymmärtää niiden välisiä yhteyksiä, syntyy järkiperäistä tietoa. Henkilökohtaisen tietämisen korkein aste on oma oivallus, scientia intuitiva, kokonaisuuksien ja osien tajuaminen, jolloin ilmiöiden irrallisuus häviää.

Nykypäivän kielellä voimme puhua

voimakkaasta uuden oivalluksen tai oppimisen kokemuksesta, joka tuottaa suurta tyydytystä ja aitoa iloa.

KIRJASTON TEHTÄVÄSTÄ

Spinozalaisittain ajatellen nykykirjas-ton tehtävänä on tukea ihmisen omaa toimintaa sekä omien oivallusten ja elämysten kokemusta, luoda mah-dollisuuksia aidon ilon ja aktiivisuu-den syntyyn. Perustuslain mukaan “kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen”. Sen mukaan jokaisella tulee olla yhtäläinen mahdollisuus kehittää itseään kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti va-rattomuuden sitä estämättä. Kirjaston tehtävä on kirjastolain mukaan edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuk-sia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittä-

Oppimisen, ilon ja yhteisöllisyyden tila

ANVÄNDNINGEN AV BIBLIOTEKET ökade fortsättningsvis och de upps-tällda målen nåddes. Åbo bibliotek besöktes under året nästan 1,9 miljoner gånger (10,3/invånare) och lånen var över 3 miljoner (16,5/invånare). Utlånin-gen av barnens skön- och facklitteratur steg med 1,47% från föregående år. Sammanlagt registrerades 814 911 lån gjorda av barnkunder. Åbo stads biblioteksnätverk var ifråga om antalet besök ett av Finlands livligaste efter Helsingfors, Esbo och Tammerfors. Verksamhetsåret 2014 var Åbo stads-bibliotek allt som allt öppet 349 dagar. Under dessa ordnades 1665 evene-mang och utställningar, som lockade 28 338 deltagare. Användarutbildningarnas antal steg med uppemot hundra och var sammanlagt 669. De hade nästan 13 000 deltagare, en ökning med 25% jämfört med året innan.

Bibliotekets utgifter uppgick år 2014 till 11,78 miljoner euro och inkomster till 0,7 miljoner. Nettout-gifter per invånare var 59,83 euro och per besök 5,81.

Årsverkens antal i biblioteket var 151,6 eller 1,4 åv mindre än föregående år. Minskningen ifråga om fast personal var 2,7 åv, vilket var en följd av den ned-skärning av personal som ingår i förny-elseprogrammet.

I enlighet med linjerna i Åbo stads förnyelseprogram utökade biblioteket självservicen i biblioteks-tjänsterna. Det förverkligades på så sätt, att självser-vice och meröppet togs i bruk under verksamhetsåret i fem bibliotek: Ham-marbacka, Patis, Laustis, Hirvensalo och Ilpois. Självservicebesökens antal uppgick vid 2014 års slut till 16900 och meröppettimmarnas till 3672, På basen av preliminära uppskattningar förhöll sig bibliotekets kunder positivt inställda till införande av självservice och meröppet.

Inom Vaski-bibliotekssystemet sa-marbetade 17 kommuner under verk-samhetsåret. Utanför Vaski fanns det i landskapet 11 kommuner, av vilka Salo i slutet av året beslöt att ansluta sig till Vaski från och med år 2016.

Besöken i Vaski-bibliotekens gemen-samma nätbibliotek översteg 1,75 miljoner. Ökningen var nästan 25% jäm-fört med år 2013. Vaskis e-boksutbud växte år 2014 till ungefär 2670 titlar. E-böckerna användes 9826 gånger. Åbos beräknade andel av e-bokstitlarna var 1399 och av utlåningen 5146 gånger. System-samarbetet inom Vaski-områ-det tog i slutet av året ett stort steg framåt, då det nationella digitala biblio-te-kets användargränssnitt Finna bör-jade fungera tillsammans med Axiells Aurora-system, och testningen av beta-versionen för nätbibliotekets nya kund-sökningssystem kunde inledas.

Direktören för bibliotekstjänster Inkeri Näätsaari gick i pension vid årets slut. Åbo kulturnämnd valde undertecknad, Åbo Akademis ledande informations-specialist Aart de Heer, till ny direktör för biblioteks-tjänster.

Aart de Heer Direktör för bibliotekstjänster

Biblioteket förnyade sig modigt

76

KIRJASTOPALVELUJOHTAJA

Omatoimikirjastot käyttöönTURUN KAUPUNGINKIRJASTOSSA

otettiin käyttöön omatoimiset kirjasto-palvelut viidessä kirjastossa siten, että vuoden 2014 aikana asiakkaat pääsivät sisälle kirjastoon kirjastokortilla arkipäivi-sin klo 9-19 ja viikonloppuisin 12–16.

Henkilökunta oli paikalla Paattisten, Vasaramäen ja Lausteen kirjastoissa kahtena päivänä viikossa sekä Hirven-salon ja Ilpoisten kirjastoissa kaikkina arkipäivinä.

Vasaramäen kirjaston omatoiminen aukioloaika otettiin käyttöön maalis-

kuussa, Paattisten lokakuussa, Laus-teen ja Hirvensalon marraskuussa sekä Ilpoisten joulukuussa 2014. Pitkälle meneviä johtopäätöksiä kävijämääris-tä ei voi vielä tehdä kuin Vasaramäen kohdalla, mutta esimerkiksi Paattisten lainaus on noussut huomattavan 64 %, jos vertaillaan joulukuuta 2013 ja joulu-kuuta 2014.

Alkuvaiheessa henkilökunta oli hyvin tiiviisti kiinni myös omatoimisten kirjastojen pyörittämisessä. Kuljetukset kasvavat ja liikkuvan aineiston määrä

on suuri. Tilojen siisteyteen pitää kiinnittää

erityistä huomiota ja ihmisiä tulee opas-taa kirjaston käyttöön erityisen huolel-lisesti. Omatoimikirjastojen käyttöä ja häiriöitä seurataan pääkirjastossa sekä kyseisissä lähikirjastoissa järjestelmän lokitietojen ja kameravalvonnan avulla. Uuden aineiston ja kuljetusten käsittele-miseen sekä hyllyjärjestyksen ylläpitoon pohditaan keskitetysti ratkaisuja.

POIMINTOJA ASIAKASPALAUTTEISTA:

”HYVÄT, TARPEEKSI AIKAISIN, MUTTA MYÖS TARPEEKSI MYÖHÄÄN. SUURET KIITOKSET VIIKONLOPUN AU-

KIOLOISTA.”

”NYKYINEN AUKIOLOSYSTEEMI ON ERITTÄIN HYVÄ! OMALLA KIRJASTOKORTILLA + TUNNUSLUVULLA ASI-

OINTI ON TODELLISTA KIRJASTOJEN ASIAKASPALVELUA.”

”ERITTÄIN HYVÄ UUDISTUS, UUTTA AJATTELUA! KIITOS!”

LÄHIKIRJASTOT

erityispalvelujen tiimi

miseen, kansainvälistymiseen sekä elin-ikäiseen oppimiseen. Lisäksi tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuoro-vaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Tämä tehtävä on siivittänyt suomalaiset kirjastot yhä uusille toiminnan tasoille, lajissaan maailman huipulle. Vaikka kaikkialta on helppo tulla keskus-tan aina auki olevaan kirjastoon, kau-punki ei rajoitu vain keskustaan. Pääsy tietoon, sanavapauden edistäminen, lukutaidon ja tietoyhteiskuntataitojen vahvistaminen ja ihmisten osallisuuden tukeminen edellyttävät, että kirjasto on lähipalvelu, jonne on helppo tulla. Siksi keskustojen mahtavien kirjastoraken-nusten lisäksi lähiöissä tarvitaan pie-nempiä kulttuurisia ja yhteisöllisiä tiloja. Näiden tilojen ongelmana on usein ollut se että ne ovat liian vähän asukkaiden käytettävissä. Tähän yhtenä ratkaisuna voivat olla yhteistilat, joissa erilaiset osaamiset yhdistyvät ja joissa palvelua tuotetaan moniammatillisesti. Myös Turun uusimmat lähikirjastohankkeet noudattavat tätä linjaa. Näistä voi syntyä asuinalueidensa eläviä helmiä, jotka

vahvistavat yhteisön identiteettiä, vahvis-tavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja an-tavat iloa ja voimaa arkeen. Toivon, että voimme lähitulevaisuudessa toteuttaa Runosmäen lähiössä tällaisen modernin kylätalon ja olla tärkeänä yhteistyökump-panina Suomen historian museossa.

Teksti on lyhennelmä Inkeri Näätsaa-ren puheenvuorosta hänen kunniak-seen järjestetyssä Kirjasto kaupunkiti-lassa -seminaarissa 29.11.2014.

Kuvat: Kari Vainio

8 9

TAPAHTUMAT ERITYISPALVELUT

Tapahtumia yhteistyönäTOVE JANSSONIN syntymästä tuli

kuluneeksi 100 vuotta vuonna 2014. Kirjastossa hänen elämäntyönsä tulok-sia juhlittiin monin tavoin. Tampereen aluetaidemuseosta lainattu muumipeik-konäyttely johdatteli muumien histori-aan, ja Kuukauden Tove-vitriiniin koottiin lukukokemuksia Janssonin teoksista. Juhlitun kuvataiteilija-kirjailijan tuotanto oli esillä myös lukupiireissä sekä muumi-aiheisissa konserteissa.

Turun kaupunginkirjaston Venäjä-yhteistyö välittyi konkreettisesti eri hankkeissa. Näyttely Anna Ahmatovan elämä ja tuotanto levittäytyi toukokuus-sa pääkirjaston aulaan, tieto-osastolle ja vanhan kirjastotalon rotundaan. Juh-laseminaari järjestettiin 16.5.2015. Sen luennoitsijoina toimivat professori Nata-lia Kraineva Venäjän kansalliskirjastosta sekä kirjailija ja kääntäjä Marja-Leena Mikkola. Yhteiskumppaneita olivat Ve-näjän kansalliskirjasto, Suomen kirjaili-jaliitto, Venäjän federaation konsulaatti, Anna Ahmatova -museo sekä Turun kaupungin konsernihallinto.

Kirjasto osallistui näyttelyllä myös sivistystoimen Kalevala yhdistää -hank-keeseen, jossa yhteistyökumppaneina oli esimerkiksi pietarilaisia kouluja. Val-misteilla on myös Dostojevski –näyttely sekä Ilja Repinin tuotantoa esittelevä näyttely yhdessä Museokeskuksen kanssa.

Yhteistyöhankkeiden tuloksena al-lekirjoitettiin Venäjän kansalliskirjaston ja Turun kaupunginkirjaston välinen kump-panuussopimus kesällä 2014.

Kulttuuria, taidetta ja politiikkaa, studia generalia –luentosarja 1930-lu-vun Suomesta ideoitiin ja toteutettiin yhdessä Aboa Vetus & Art Nova –mu-seon kanssa, jossa oli samanniminen näyttely. Muina yhteistyökumppaneina toimivat kulttuurihistorian ja kotimaisen kirjallisuuden oppiaineet Turun yliopis-tosta, Avoin yliopisto, Turun yliopistosta sekä Teatteri Avoimet Ovet.

Suomi-Venäjä –seura juhli 70-vuotista toimintaansa näyttelyllä pääkirjastossa kuten myös Suomen majakkaseura 10 vuoden toimintaansa.

Itämeri ja sen ympärysmaat olivat ke-sänäyttelyn aiheena. Kansainvälisyyttä toi myös Unicefin nukkenäyttely. Kesällä esiteltiin myös turkulaisen arkkitehdin Erik Bryggmanin tuotantoa.

Taiteiden yö elokuussa sekä Kaa-mosilta ja Runoviikko marraskuussa keräsivät totuttuun tapaan yleisöä. Lu-kupiirit niin pää- kuin lähikirjastoissakin vetivät valopiiriinsä innokkaita kirjalli-suuskeskustelijoita.

ERITYISPALVELUJEN TIIMI perustet-tiin kirjastoon vuoden alussa. Sen tehtä-vänä on suunnitella ja tuottaa palveluja, jotka helpottavat sellaisten henkilöiden kirjaston käyttöä, joiden on muutoin syystä tai toisesta vaikeaa tai mahdo-tonta käyttää kirjaston palveluita.

Vuoden aikana kehitettiin perus-palveluita esteettömämpään suuntaan sekä pilotoitiin uusia toimintamalleja niin maahanmuuttaja- ja monikulttuu-risuuspalveluiden, ikääntyneiden ja muiden erityisryhmien palveluiden kuin kirjastoautotoiminnankin osalta. Tiimin toimesta järjestettiin pääkirjastossa ja lähikirjastoissa monenlaista toimintaa

erityisryhmille niin säännöllisesti kokoon-tuvien lukupiirien, työpajojen, luentojen kuin erilaisten infojen ja tapahtumienkin muodossa. Kirjastoautojen vuoden ai-kana perustetuista uusista pysäkeistä valtaosa suunnattiin erityisryhmille ja näiden ryhmien asiakaspalveluun pa-nostettiin aiempaa enemmän. Kirjastos-ta juuret elämään -hanke jatkoi vankien kirjastopalveluiden kehittämistä sekä yleisten kirjastojen ja vankilakirjastojen yhteistyön edistämistä.

Eräs vuoden keskeinen painopiste tiimin toiminnassa oli Celia -kirjaston äänikirjoja ja muuta saavutettavaa ai-neistoa tarjoavan Vera-verkkopalvelun

Palveluja kaikillelanseeraaminen asiakkaille syyskuussa. Turun kaupunginkirjaston sekä Varsi-nais-Suomen maakunnan kirjastojen henkilökuntaa koulutettiin Vera-palvelun esittelyyn ja tunnusten antamiseen lukemisesteisille asiakkaille ja palvelua esiteltiin niin kirjastossa kuin kirjaston ulkopuolellakin monin tavoin. Luke-misen tukemiseen ja lukuinnostuksen lisäämiseen kehitettiin uusia menetelmiä myös kansainvälisen Creative Litera-cy – Luova lukutaito -työpajan aikana kesäkuussa. Hankkeen tavoitteena oli kansainvälisen yhteistyön ja vuorovai-kutuskäytäntöjen parantuminen sekä osallistujien monilukutaitoon liittyvän ammattitaidon kehittyminen.

10 11

KOKOELMAT MAAKUNTAKIRJASTO

KOKOELMAPALVELUISSA TEHTIIN vuonna 2014 töitä niin sähköisten aineistojen kuin kirjaston vanhimman kokoelman parissa. E-kirjakokoelmaa kehitettiin ja markkinoitiin, ja sen lai-naus kaksinkertaistui edellisvuodesta. Kirjaston omia kokoelmia digitoitiin ja vanhimman kokoelman sisältöjä avattiin sähköiseen verkkopalveluun.

ENEMMÄN E-KIRJOJA

Myös vuonna 2014 Vaski-kirjastot tarjo-sivat asiakkailleen e-kirjoja kahden pal-velun kautta: kotimaisia e-kirjoja Ellibs-, englanninkielisiä e-kirjoja OverDrive-pal-velussa. Molempien palveluiden kautta oli mahdollista lainata jonkin verran myös ruotsinkielisiä e-kirjoja.

Erityisesti kotimaisten e-kirjojen tarjonta laajeni ja monipuolistui vuoden 2014 aikana ja Vaskien yhteistä e-kirja-kokoelmaa kartutettiin niin, että vuoden lopussa asiakkaiden käytettävissä oli hieman yli 3.000 e-kirjaa. Laajentunut kokoelma näkyi myös kasvaneessa käytössä: vuoden 2014 e-kirjojen laina-us kaksinkertaistui edellisvuoteen ver-rattuna. Lainoja karttui noin 10.000.

TUTKIMUSTA JA DIGITOINTIA

Turun kaupunginkirjaston kokoelmat alkoivat muodostua 1860- ja 1870-lu-vuilla, jolloin perustettiin ensin kansan-kirjasto ja hieman myöhemmin kau-punginkirjasto. Kirjastolla on hallussaan tuolloin luotua kokoelmaa noin 30.000 nidettä.

Nämä aineistot ovat ainutlaatuisia Suomessa. Kokoelman ympärille on syntynyt Turun kaupunginkirjaston ja Turun yliopiston tutkijoiden välinen yh-

teistyö. Kokoelmaan ovat tutustuneet erilaisista kirjahistorian näkökulmista kiinnostuneet tutkijat.

Kokoelmaan kuuluvien teosten tietoja on tallennettu yleisten kirjastojen yhteiseen verkkopalveluun osoitteeseen http://vanhakokoelma.kirjastot.fi/. Ko-koelmaan liittyvän tutkimushankkeen etenemistä on voinut seurata myös tut-kijoiden ylläpitämässä blogissa https://opintokokoelma.wordpress.com.

Suomen kirjastosäätiö myönsi kirjastolle 3.000 euron avustuksen tä-hän vanhimpaan kokoelmaan liittyvän artikkelikokoelman julkaisemista varten. Vuoden 2014 aikana kokoelman valmis-telutyöt saatiin pitkälle, ja sen on määrä ilmestyä vuoden 2015 lopulla Avain-kustantamon julkaisemana.

Opetus- ja kulttuuriministeriön Tu-run kaupunginkirjastolle myöntämällä avustuksella digitoitiin vuonna 2014 näihin vanhimpiin kokoelmiin kuuluvia aineistoja. Nämä digitoinnit löytyvät kir-jastot.fi:n Digi-palvelusta, Turun kansan-kirjaston kokoelma -osiosta: http://digi.kirjastot.fi/items/browse?collection=25

Varhaisimmasta Turun kaupun-ginkirjaston kokoelmasta digitoitiin käsikirjoituksia, mm. saarnakokoelmia, Turkuun liittyviä muistiinpanoja, sääpäi-väkirja ja kirjaston perustajiin kuuluvan Adolf Lindmanin almanakkoja. Digitoita-vat aineistot valittiin yhteistyössä Turun yliopiston historian oppiaineen tutki-joiden kanssa, ja digitoitaviksi pyrittiin löytämään Turun kaupungin, kaupun-ginkirjaston ja yleisen kulttuurihistorian kannalta kiinnostavimpia aineistoja.

Tämän kokonaisuuden laajuus on noin 3.000 digitoitua sivua, ja myös ne löyty-vät jatkossa kirjastot.fi:n Digi-palvelusta, http://digi.kirjastot.fi.

Ministeriön avustuksella digitoitiin lisäksi Suomen Turku –lehden vuosiker-rat 1970-79. Turkuseura – Åbosamfun-det ry julkaisema kotiseutulehti Suomen Turku käsittelee Turun historiaa, nyky-päivää ja tulevaisuutta. Lehtien digitointi tehtiin yhteistyössä Turkuseuran kans-sa. Aiemmin on digitoitu vuosina 1959-69 ilmestyneet lehdet, joten verkossa on luettavissa noin 80 Suomen Turku –lehden numeroa osoitteessa http://suomenturku.turku.fi/.

Jotain uutta ja jotain vanhaa

TURKU TOIMII VARSINAIS-SUOMEN maakuntakirjastona. Maakuntakirjasto-alueella oli 2014 kaikkiaan 28 kuntaa, joista 17 kuului seudullisen yhteistoimin-nan, Vaskin piiriin.

Erityisenä painopisteenä vuoden aikana oli yhteistyö, jonka piiriin kaikki maakunnan kirjastot kuuluvat.

Vaski-kirjastot ovat olleet mukana Turun kirjamessuilla vuosina 2012 ja 2013. Vuonna 2014 maakunnan kirjas-tot olivat ensi kertaa mukana kaikkien maakunnan kirjastojen yhteisellä osas-tolla.

Osastolla esiteltiin e-kirjoja ja digi-taalista aineistoa ja opastettiin kävijöitä niiden käytössä. Kirjastot.fi oli mukana osastolla, samoin radio-ohjelma Kysy kirjastonhoitajalta nauhoitettiin kirjames-suilla.

Kirjastot järjestivät messuilla myös miniseminaarin tulevaisuudentutkimuk-sesta ja kirjastojen tulevaisuudesta otsi-kolla ”Median muuttuva tulevaisuus”.

Messujen pääteemoista Ranska, saaristo, dekkarit ja 1. maailmansota näkyivät verkkokirjastossa ja kirjastoti-loissa oli mahdollisuus tutustua aiheisiin liittyviin näyttelyihin ja lukuvinkkeihin.

Kirjamessuilla maakuntana

1312

Kirjat 74,0 %Lehdet 2,6 %

Nuotit ja partituurit 1,6 %

Musiikkiäänitteet 7,7 %

Muut äänitteet 2,0 %

Kuvatallenteet 10,3 %e-kirjat 0,2 %Muut 1,7 %

Lainat 2014LAINAT 2014 LAINAT AINEISTOLAJEITTAIN

KIRJASTONKÄYTÖN KEHITYS 2005-2014

Painotuotteet 79,5 %

Nuotit ja partituurit 1,3 %

Musiikkiäänitteet 7,8 %

Muut äänitteet 1,9 %

Kuva-tallenteet

7,6 % e-kirjat** 0,6 %

Muut*** 1,2 %

Hankinnat aineistolajeittain 2014

HANKINNAT 2014

TOIMINTAVUOSI 2014 TOIMINTAVUOSI 2014

TURUN KAUPUNGIN KIRJASTOPALVELUTkaupunginkirjasto@turku.fi

www.turku.fi/kirjastoKirjasto