kokemusasiantuntijakoulutuksen suositukset · 2017-04-25 · lehteä tai radio-ohjelmaa tai...

KOKEMUSASIANTUNTIJAKOULUTUKSEN

SUOSITUKSET

MIELEN AVAIN -HANKE

3KOKEMUSASIANTUNTIJAKOULUTUKSEN SUOSITUKSET

KIRJOITTAJAT:

Päivi Rissanen (Mielen avain -hanke)Niina Sinkkonen (Mielen avain -hanke)Tia Sohlman (Mielen avain -hanke)Marjo Kurki (Mielen avain -hanke)

TYÖRYHMÄ:

Pia Alarto (kokemusasiantuntija)Kari Haavisto (Sosiaali- ja terveysministeriö)Outi Hietala (Kuntoutussäätiö)Petri Karoskoski (Tampereen aikuiskoulutuskeskus)Tuula Kieseppä (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri)Marjo Kurki (Mielen avain -hanke) Lauri Kuosmanen (Vantaan kaupunki)Mikael Söderström (Mielen avain -hanke) Kristian Wahlbeck (Mielenterveysseura)

Paino: Edita, 2015


EsipuheKansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman (v. 2009–2015) tavoitteena on kokemusasiantuntijuuden kehittäminen siten, että kokemusasiantuntijat saadaan mukaan mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Tä-män suunnitelman mukaisesti Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmaan kuuluva Etelä-Suomen mielenterveys- ja päih-detyön kehittämishanke Mielen avain on kehittänyt kokemus-asiantuntijakoulutusta vuodesta 2011 alkaen. Kehittämistyö on perustunut jo aikaisemmin kehitettyihin hyviin käytäntöihin, joi-ta on rohkeasti lähdetty testaamaan Mielen avain -hankkeessa.

Kehittämistyön tuloksena olemme kouluttaneet 84 kokemus-asian tuntijaa Etelä-Suomen alueella. Työ on ollut valtavan an-toisaa ja olen vakuuttunut, että Mielen avain -hanke tullaan muistamaan tulevaisuudessa erityisesti kokemus asian tuntija -toiminnan kehittämisestä. Halusimme laatia kokemusasiantuntija-koulutuksiemme hyvät käytännöt suosituksiksi, jotka voivat oh-jata uusien koulutusten laatua. Suosituksia on ollut laatimassa asiantuntijatyöryhmä, jonka arvokas työpanos on ollut korvaa-matonta. Toivomme lämpimästi, että nämä suositukset omal-ta osaltaan vievät eteenpäin kokemusasiantuntijatoimintaa ja muuttavat palvelujärjestelmää aidosti asiakaslähtöisemmäksi.

Vantaalla 2.3.2015

Marjo Kurki, hankejohtaja, Mielen avain -hanke



Suositusten tausta Kokemusasiantuntijatoiminta ja -koulutus ovat Suomessa suhteel-lisen uutta. Eri järjestöt ja organisaatiot ovat järjestäneet erimittai-sia ja -sisältöisiä koulutuksia mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä heidän läheisilleen 1990 -luvulta alkaen. Uudet suositukset pe-rustuvat Mielen avain -hankkeessa kehitettyyn moduulimuotoiseen kokemusasiantuntijakoulutusmalliin. Suositukset sisältävät ryhmän-ohjaajien, kouluttajien sekä kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä ja kokemuksia siitä millainen on toimiva koulutusmalli. Suositusten laa-dinnan työryhmänä on toiminut Mielen avain -hankkeen kokemus-asiantuntijatoiminnan kehittämisen ohjausryhmä.

Suosituksissa käydään läpi kokemusasiantuntijuuteen liittyviä kes-keisiä käsitteitä, kokemusasiantuntijakoulutusmallin taustaa, peri-aatteita, arvoja ja sisältöjä sekä kokemusasiantuntijoiden tehtäviä ja rooleja. Suositukset on suunnattu kaikille, jotka järjestävät koulutus-ta kokemusasiantuntijoille, työskentelevät mielenterveys- tai päih-detyössä julkisella tai kolmannella sektorilla tai kouluttavat sosiaa-li- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisia. Tavoitteena on yhtenäistää kokemusasiantuntijakoulutusten sisältöä sekä levittää hyväksi koet-tuja käytäntöjä.



Keskeiset käsitteetKokemusasiantuntijatoimintaan liittyvät käsitteet ja käytännöt eivät ole vielä vakiintuneita Suomessa. Suosituksissa määritellään muu-tamia keskeisiä käsitteitä. Mielen avain -hankkeessa kokemusasi-antuntijuus nähdään ylä- tai sateenvarjokäsitteeksi, jonka alla ovat erilaiset kokemusasiantuntijoiden tehtävät ja roolit sekä vertaistuki. Lisäksi kokemusasiantuntijatoimintaa pidetään konkreettisena kei-nona osallisuuden vahvistamisessa.

KOKEMUSASIANTUNTIJA

Kokemusasiantuntija tarkoittaa ihmistä, jolla on omakohtaista koke-musta mielenterveys- ja/tai päihdeongelmasta joko sitä sairastava-na, kuntoutujana, palvelunkäyttäjänä tai läheisenä. Hänellä on ko-kemustietoa siitä, miltä tuntuu sairastua ja sairastaa, olla hoidossa ja kuntoutuksessa. Kokemusasiantuntija tietää, mikä häntä itseään ja/tai hänen omaistaan on auttanut, ja mitkä tekijät ovat vaikutta-neet hänen tai hänen omaisensa kuntoutumiseen ja selviytymiseen. Kokemusasiantuntijalla on halu kehittää palveluita tai auttaa muita oman kokemuksensa pohjalta. Kokemusasiantuntijana toimiminen edellyttää myös riittävän pitkälle edennyttä kuntoutumisprosessia. Kokemus ei yksin riitä tekemään ihmisestä kokemusasiantuntijaa, jo-ten kokemusasiantuntijakoulutuksen merkitys on suuri. (STM 2009.)

Kokemusasiantuntijan tehtäviä ovat esimerkiksi: z ryhmänohjaaja vertaisryhmässä tai

työntekijän työparina tukihenkilö z kokemuskouluttaja oppilaitoksissa, koulutustilaisuuksissa

ja seminaareissa z tiedottaja antamalla haastatteluja medioihin tai toimittamalla

lehteä tai radio-ohjelmaa tai toimimalla sosiaalisessa mediassa z palvelujen kehittäjä ohjausryhmissä, työryhmissä,

suunnittelu- ja kehittämisryhmissä z kokemusarvioija tutkimushankkeissa z vertaisvastaanotto (Falk ym. 2013.)

66

VERTAISTUKI

Vertaistuki tarkoittaa vastavuoroista kokemusten vaihtamista, jos-sa samankaltaisia asioita kokeneet tai samankaltaisessa elämänti-lanteessa eläneet ihmiset tukevat toisiaan. Vertaistuki on yksilöiden halua jakaa kokemuksia ja tietoa toisia kunnioittavassa ilmapiirissä, tasa-arvoisesti. (Nylund 2005, THL 2009.)

KOKEMUSASIANTUNTIJAKOULUTUSMALLI

Kokemusasiantuntijoiden kouluttaminen perustuu ajatukseen, että yksilö tarvitsee omakohtaisen kokemuksen rinnalle tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotta voi toimia erilaisissa kokemusasiantuntijateh-tävissä. Mielen avain -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutusmalli pohjautuu Tampereen Muotialan asuin- ja toimintakeskuksen sekä Pohjanmaan Välittäjä -hankkeen kokemusasiantuntija koulutusten hyviin käytäntöihin.

Mielen avain -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutuksen tavoit-teet ovat:

1. Antaa valmiuksia toimia kokemusasiantuntijana yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten kanssa

2. Lisätä osallisuutta

3. Tukea ja vahvistaa kuntoutumisprosessia

4. Vaikuttaa asenteisiin ja leimautumiseen



6

Seuraavassa esitetään suosituksia liittyen koulutuksen järjestämiseen ja sen sisältöön. Esimerkkien avulla halutaan tuoda esille kokemusten pohjalta hyväksi havaittuja tapoja ratkaista koulutuksen järjestämi-seen liittyviä kysymyksiä.

S U O S I T U K S E T





1. Yhteinen lähtötilanne ja näkemys

Kokemusasiantuntijakoulutusmallin perustana on uudenlainen tapa ajatella ja sen tiedostaminen on tärkeää. Mallin pohjalla oleva ajat-telutapa sisältää käsityksen perinteisestä poikkeavista työntekijän ja asiakkaan rooleista. Tärkeänä pidetään valta-asetelmien kyseenalais-tamista, voimautumisen kokemusta, osallisuutta ja tasavertaisuutta.

KOKEMUSASIANTUNTIJAKOULUTUKSEN LUONNE

Koulutus ei ole ammattitutkinto. Osa koulutuksen käyneistä on kui-tenkin hakeutunut myöhemmin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammatilliseen koulutukseen. Kokemusasiantuntijakoulutusryhmä ei myöskään ole psykoterapia- eikä kuntoutusryhmä, vaikka sillä on osallistujiin voimauttava ja kuntouttava vaikutus.

että osallistujilla on mahdollisuus keskus-tella koulutuksen aikana heränneistä tunteista läheisen, am-mattiauttajan tai ryhmänohjaajan kanssa.

Jo olemassa olevien hoitosuhteiden on hyvä jatkua koulutuksen rin-nalla, mikäli se on yksilön tilanteen kannalta tarpeellista.

Kokemusasiantuntijuus sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkuus eivät ole toisiansa pois sulkevia, vastakkaisia asioita.

Suosittelemme,



2. Kokemusasiantuntija – ammattilainen työparityöskentely

että kokemusasiantuntija ja ammattilainen vastaavat työparina koulutuksen kaikista vaiheista.

Työparityöskentelyn tulee perustua aitoon yhteistyöhön ja tasaver-taisuuteen. Kumpikin osapuoli tuo työskentelyyn oman asiantunte-muksensa. Samalla mallinnetaan osallistujille uudenlaista työtapaa käytännössä. Taustaorganisaation on järjestettävä ohjaajille riittävä tuki, työnohjaus sekä aikaa keskustella koulutuksen etenemisestä.

Mielen avain -hankkeessa kokemusasiantuntija ja ammattilainen vas-tasivat yhdessä, työparina osallistujavalinnoista ja ryhmän ohjaami-sesta. Mielen avain -hankkeessa koulutusten ohjaajille järjestettiin yhteisiä projektikonsultaatiotapaamisia, joiden tavoitteena oli tukea ohjaus- ja koulutustehtävissä sekä kehittämistyötä. Vastaavan ryh-mänohjaajan rooli oli koulutuksen koordinointi, kouluttaminen, aika-tauluista huolehtiminen sekä yhteydenpito osallistujiin ja ulkopuo-lisiin kouluttajiin. Kokemusasiantuntija antoi osallistujille esimerkin kokemusasiantuntijana toimimisesta.

Suosittelemme,

3. Hakuprosessi ja valintakriteerit

että hakukriteerit ovat avoimet ja selkeät. Koko hakuprosessin ajan on noudatettava sensitiivisyyttä. Diagnoosien kysymistä ei voida tässä yhteydessä pitää tar-koituksenmukaisena.

Hakulomakkeessa kysytään hakijalta esimerkiksi:

1. Miksi arvelet hyötyväsi koulutuksesta?

2. Mitä esteitä osallistumisellesi mahdollisesti on?

3. Miten arvelet suhtautuvasi toisten tarinoihin ja taustoihin?

Haastattelutilanne perustuu dialogiseen keskusteluun, jossa raken-netaan yhdessä ymmärrystä siitä miten hakija hyötyisi koulutukses-ta. Haastatteluissa painotetaan motivaatiota ja halua toimia ryhmäs-sä. On hyvä tuoda esiin koulutukseen sisältyviä asioita, kuten kasvua ”autettavasta auttajaksi” ja koulutusprosessin vaatimuksia.

että hakijoille annetaan mahdollisimman realistinen kuva kokemusasiantuntijatoiminnan nykytilanteesta.

On syytä välttää liian suurien odotuksien herättämistä esim. koke-musasiantuntijakoulutuksen työllistävästä vaikutuksesta. Kokemus-asiantuntijuuden hyödyntäminen on järjestelmässämme vielä melko uutta, eikä toiminnan systemaattisuudesta voida puhua.

Haastattelutilanteessa kysytään hakijalta esimerkiksi:

1. Mitä ajattelet kokemusasiantuntijuudesta?

2. Miten voisit hyödyntää omaa kokemustasi?

Suosittelemme,

Suosittelemme,



että heille, jotka eivät tule valituiksi, ilmoi-tetaan asiasta puhelimitse sensitiivisyyttä noudattaen.

Mielen avain -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutuksiin haettiin kirjallisella hakulomakkeella, joka palautettiin verkossa tai postit-se. Kuntoutujille ja omaisille oli laadittu erilaiset lomakkeet. Hake-musten perusteella osa hakijoista valittiin henkilökohtaiseen haas-tatteluun. Haastattelijoina olivat vastaavat tulevan ryhmän ohjaajat.

Osallistujavalinnoissa valintakriteereinä olivat hakijan motivaatio osallistua koulutukseen, halu työstää ja jakaa kokemuksia sekä toi-mia yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Edellytyksenä pidettiin myös riittävää etäisyyttä omiin kokemuksiin ja niiden käsittelemistä tai työstämistä. Kokemus on osoittanut, että kokemusasiantuntijakou-lutuksen sisältö ja aiheet, sekä toisten kokemusten kuuleminen voi-vat herättää vaikeita tunteita ja muistoja.

Suosittelemme,





4. Ryhmän rakenne ja koko

että koulutusryhmä muodostetaan mah-dollisimman heterogeeniseksi niin, että se koostuu eri-ikäi-sistä mielenterveys- ja päihdekuntoutujista sekä heidän lä-heisistään. Taustojen erilaisuus lisää ryhmän kokemustietoa, mahdollistaa näkökulmien laajentamisen, vähentää ennakko-luuloja ja muuttaa asenteita.

Koulutusryhmän kokoa kannattaa pohtia huolella etukäteen. Järjes-tävän tahon on otettava huomioon käytettävissä olevat resurssit, ti-lat ja odotettavissa oleva hakijoiden määrä.

Suosittelemme,



että hakijoista valitaan henkilöitä myös vara sijoille. Heistä voi koulutuksen alkuvaiheessa ottaa osal-listujia keskeyttäneiden tilalle.

Mielen avain -hankkeen koulutuksissa ryhmien koko on vaihdellut 8 hengestä 20 henkeen. Erikokoisissa ryhmissä on hyvät ja huonot puolensa. Suurempi ryhmä vaati suuret kokoontumistilat, ryhmäyty-minen oli haastavampaa ja omien kokemusten jakaminen suuressa ryhmässä koettiin joskus vaikeammaksi. Pienemmistä ryhmistä muo-dostui tiiviimpiä ja jäsenet kiinnittyvät ryhmään helpommin. Tällöin ryhmästä irtaantuminen voi olla haastavampaa.

Suosittelemme,

13



5. Koulutuksen aloittaminen

että kokemusasiantuntijakoulutuksen alus-sa laaditaan koulutusryhmän arvot ja säännöt yhdessä, ja nii-tä konkretisoidaan käytännössä.

Ohjaajien on kiinnitettävä huomiota ryhmäytymiseen. Heidän on omat-tava perustiedot ryhmän toiminnasta, vaiheista ja lainalaisuuksista sekä valmius käsitellä ryhmäläisten ryhmän jäsenten mahdollisia ennakko-luuloja ja asenteita koulutukseen osallistuvien erilaisia taustoja koh-taan. Tarvittaessa ryhmän ohjaajan on keskusteltava ongelmatilantees-ta osallistujien kanssa kahden kesken.

Ryhmässä noudatetaan tasavertaista vuorovaikutusta ja toisten kun-nioittamista. Koulutus on osallistujille vapaaehtoista, mutta ryhmän jäseniltä odotetaan sitoutumista. Poissaoloista ilmoitetaan ohjaajalle koulutuksen alussa sovitulla tavalla. Sekä osallistujilta, että ohjaajilta ja kouluttajilta odotetaan yhdessä luotujen arvojen ja sääntöjen mu-kaista käyttäytymistä ja toimintaa. Ohjaajan tulee osoittaa omalla toi-minnallaan, että sovituista säännöistä pidetään kiinni.

että osallistujilta kerätään kirjalliset sitou-mukset vaitiolosta.

Luottamuksellisuuden merkityksestä on hyvä keskustella ja koros-taa, että koulutuksen aikana kuultavat asiat jäävät ryhmän sisälle.

Mielen avain -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutusmallin arvot oli-vat dialogisuus, molemmin puoleinen kunnioitus, luottamuksellisuus, tasavertaisuus, sitoutuminen, rohkeus, positiivisuus, yhteistyö, osallisuus, avoimuus ja pyrkimys stigman vähentämiseen sekä ymmärryksen ja tie-don lisäämiseen. Sääntönä oli, että koulutukseen ei tulla päihtyneenä.

Suosittelemme,

Suosittelemme,



Koulutusten alussa ryhmissä oli vastakkainasettelua ja jakautumis-ta mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kesken. Ryhmän sisäisen luottamuksen ja turvallisuuden lisääntyessä ennakkoluulot väheni-vät. Huomio kiinnittyi ryhmän jäseniä yhdistäviin asioihin ja siihen, mitä annettavaa heillä on toisilleen.

että koulutuksen järjestäjä kiinnittää huo-miota koulutuspaikkaa valitessaan tilan merkitykseen osallis-tujien kannalta.

On huomioitava, että koulutuspaikka herättää ja aktivoi osallistujis-sa erilaisia tunteita ja muistoja, joita on käsiteltävä.

Mielen avain -hankkeen oppilaitoksissa tapahtuneissa koulutuksis-sa nousivat esiin osallistujien muistot aikaisemmasta opiskelusta, mutta myös koulukiusaamisesta. Myönteistä oli, kun osallistujat sai-vat kokemuksen siitä, että he kuuluvat suurempaan joukkoon, opis-kelijoihin. Sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa järjestettävä ko-kemusasiantuntijakoulutus mahdollistaa kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisen mielenterveys- ja päihdetyön opetuksessa ja voi vä-hentämään kuntoutujiin kohdistuvia negatiivisia asenteita ja vir-heellisiä käsityksiä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimitiloissa toteutettu koulutus he-rätti osallistujissa muistoja palvelutilanteista. Tiloissa työskentele-vien ammattilaisten saattoi olla aluksi vaikea suhtautua siihen, että entiset tai nykyiset asiakkaat tulivat tiloihin uudenlaisessa roolissa. Uusista asetelmista syntyi kuitenkin vuoropuhelua, joka taas muutti asenteita puolin ja toisin.

Suosittelemme,



6. Koulutussuunnitelma ja koulutuksen rakenne

että koulutussuunnitelma on laadittu valintaprosessia aloitettaessa.

Näin hakijat voivat pohtia koulutuksen sisällön ja rakenteen sovel-tuvuutta heille. Suunnitelmaan kannattaa jättää väljyyttä, jotta si-sältöä voidaan muokata ryhmän palautteen ja tarpeiden mukaisesti.

että koulutuksen aikana tehdään yhteis-työtä eri tahojen, kuten oppilaitosten, kuntasektorin ja kol-mannen sektorin toimijoiden kanssa.

Tutustumiskäynnit tarjoavat mahdollisuuden verkostoitua ja edistä-vät uusia yhteistyömahdollisuuksia.

Mielen avain -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutusmalli oli mo-duulimuotoinen. Se koostui neljästä erillisestä osiosta, joilla kaikilla oli oma sisältö ja laajempi tavoite. Moduulimuotoisuus mahdollisti koulutuksen joustavuuden ja räätälöimisen alueellisten tai ryhmän tarpeiden mukaan.

Suosittelemme,

Suosittelemme,



Mielen avain -hankkeen moduulimuotoinen kokemusasiantuntijakoulutusMODUULI SISÄLTÖ

MODUULI 1

Mitä on kokemusasiantuntijuus?

Kesto kaksi kuukautta

z Kokemusasiantuntijuuteen ja kokemusasiantuntijatehtäviin perehtyminen

z Oman tarinan kertomiseen perehtyminen z Ryhmäytymisen tukeminen z ATK-taitojen kartoitus ja sähköisen oppimisalustan käytön opettelu

z Luentoaiheita: � minkälainen olen oppijana? � perustietoa ryhmistä ja ryhmäilmiöistä � kokemusasiantuntijuuden mahdollisuudet � virittäytyminen oman elämäntarinan työstämiseen ja kertomiseen

MODUULI 2

Tietoa kokemuksen rinnalle


z Kokemusasiantuntijatoiminnassa tarvittavan tiedon kartuttaminen z Sähköisen oppimisalustan hyödyntäminen z Luentoaiheita:

� mielenterveys- ja päihdetyö � sosiaalilainsäädännön perusteet ja kuntoutujan oikeudet � psyykkiset häiriöt, psykiatriset sairaudet ja päihdesairaudet � suomalainen hoito- ja kuntoutusjärjestelmä � kehityspsykologia � psykoterapiat, psykoterapeuttisuus

MODUULI 3

Minä kokemusasiantuntijana


z Omien valmiuksien ja tavoitteiden selkiyttäminen ja työstäminen z Oman elämäntarinan työstämiseen ja kertomiseen valmistautuminen z Luento- ja ryhmätyöaiheita:

� vuorovaikutustaidot � mediataidot � vertaisryhmän ohjaaminen � työparityöskentely � kokemusasiantuntija mukana palvelujen kehittämisessä � kokemustutkimus � tukihenkilötoiminta � omaistoiminta

MODUULI 4

Kokemusasiantuntijuus käytännössä


z Verkostoituminen oman alueen toimijoiden kanssa z Kokemusasiantuntijatehtävissä toimimisen harjoittelu z Seminaarin (tai tiedotustilaisuuden) suunnittelu ja järjestäminen



7. Koulutuksen sisältö ja opetusmenetelmät

että kokemusasiantuntijakoulutuksen opin-tomenetelminä käytetään vuorovaikutuksellisia luentoja, oman tarinan työstämistä ja käytännön harjoitteita. Suosittelemme tapaamisten, kehittämispäivien, koulutuspäivien tai koulutus-jaksojen järjestämistä yhdessä ammattilaisten kanssa.

Näin voidaan luoda verkostoja sekä pohjaa yhteistyömahdollisuuk-sille. Lisäksi suosittelemme, että koulutusryhmät osallistuvat ammat-tilaisille suunnattuihin sosiaali- ja terveydenhuollon koulutustapah-tumiin. Informaatioteknologian käytön hyödyntäminen on tärkeää, koska se lisää osallistumismahdollisuuksia.

Erityisesti pari- ja pienryhmätyöskentely on menetelmänä toimiva. Pienryhmässä on mahdollista oppia hyödyntämään ja käyttämään omia vahvuuksia. On huomattava, että luovien ja tunteita herättävi-en menetelmien, kuten kuvan käytön, draamaharjoitusten ja valoku-vauksen käyttäminen vaatii ammattitaitoa ja sensitiivisyyttä.

Vuorovaikutustaitojen sekä kokoustekniikan opettelu on olennaista kokemusasiantuntijana toimimisessa. Koulutuksessa on hyvä har-joitella myös puheeksi ottamisen ja motivoivan työtavan perustei-ta. Kokemusasiantuntija voi joutua tekemisiin julkisuuden ja median kanssa. Näin ollen on tärkeä käydä läpi median kanssa toimimisen periaatteita. Omien rajojen asettaminen, itsestä huolehtiminen ja itsensä suojeleminen ovat tärkeitä asioita kaikissa kokemusasian-tuntijatehtävissä. Oman kokemuksen ja teoreettisen tiedon yhdis-tämiseen liittyvistä asioista on keskusteltava ja korostettava koke-muksellisuuden säilyttämistä.

Suosittelemme,



Mielen avain -hankkeessa on hyviä kokemuksia kokemusasiantunti-joiden ja ammattilaisten yhteisistä koulutusjaksoista. Ne tukevat eri-tyisesti kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten valmiuksien ke-hittymistä uudenlaiseen työtapaan. Kokemusasiantuntijatehtävissä toimineiden kokemusasiantuntijoiden vierailut tuovat esimerkkien voimaa koulutuksessa oleville osallistujille. Koulutuksissa käsiteltiin myös preventiivistä näkökulmaa, mielenterveyden peruskysymyksiä, mielenterveyttä suojaavia ja vaarantavia tekijöitä sekä niiden tun-nistamista. Tähän liittyen käsiteltiin lastensuojelun perusteita ja yli-sukupolvisuuden käsitettä. Ne koskettivat osaa osallistujista oman elämän kautta. Koulutukseen kuului kokemusasiantuntijatehtävis-sä toimimisen harjoittelua. Koulutuksen loppuvaiheessa osallistu-jia tuettiin tutustumaan kokemusasiantuntijatehtäviin käytännössä.



8. Oma tarina

että osallistujat perehdytetään huolella oman tarinan kertomiseen ja sen teoreettiseen viitekehyk-seen.

Kokemusasiantuntijan tehtäviin kuuluu usein oman tarinan kertominen ja tarina on kokemusasiantuntijan tärkeä työkalu. Tarinan kertominen tarkoittaa, että kokemusasiantuntija kertoo omakohtaisen kokemuksen siitä, millaista on olla ja elää psyykkisen sairauden ja/tai päihdeongel-man kanssa tai niistä kärsivän läheisenä. Kokemusasiantuntijuudella ja tarinan kertomisella on erilaisia merkityksiä sekä kuulijoille että koke-musasiantuntijalle. Tarinoiden kautta on mahdollista löytää yhteinen kieli, lisätä ymmärrystä ja tietoa, tuoda inhimillisyyttä sekä nostaa esiin konkreettisia asioita, jotka vaikuttavat jaksamiseen tai selviämiseen.

että tasavertaisen ilmapiirin luomiseksi koulutus käynnistetään ryhmänohjaajien omilla tarinoilla.

Suosittelemme,

Suosittelemme,



Teoreettista taustaa oman tarinan kertomiselle voi hakea erilaisis-ta lähestymistavoista.

1. Kognitiivisen psykologian teoria: Ajatusten ja kokemusten pu-keminen sanalliseen muotoon joko kertoen tai kirjoittaen jäsen-tää omaa maailmaa ja antaa asioille merkityksiä.

2. Fenomenologiasta: Jokaisen kokemus on ainutkertainen, mutta niistä löytyy kaikille yhteisiäkin elementtejä – omien kokemus-ten jakaminen auttaa itseä ja toisia ymmärtämään omaa tilan-nettaan paremmin.

3. Hahmopsykologia: Kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa – yksittäiset elämäntapahtumat ovat tärkeitä, mutta vas-ta elämäntarinan kertominen mahdollistaa kokonaisuuden hah-mottamisen. Tarinan kertoja havaitsee, että psyykkisestä sairau-desta huolimatta elämässä on paljon muuta, mikä tekee elämästä elämisen arvoisen.

4. Psykoterapeuttinen ajatusmalli: Tarinan kirjoittaminen antaa ko-kemustaustalle muodon ja hahmon, se antaa tarvittavaa näkökul-maa ja etäisyyttäkin omiin kokemuksiin, omaan elämänhistoriaan. ”Paha siirtyy mielestä paperille.”

Jokaisen kokemusasiantuntijan on tärkeä löytää itselle sopiva tapa hahmottaa ja kertoa oma tarinansa sekä toimia kokemusasiantunti-jana. Tapoja hahmottaa tai esittää oma tarina on oman elämäntari-nan kirjoittamisen lisäksi esimerkiksi merkityksellisten tapahtumien hahmottaminen aikajanana tai elämän viivana, niin sanottu ”Jelline-kin käyrä”, mind map, valokuvat, taide tai käsillä tekeminen.



TARINAN KIRJOITTAMINEN

Kokemusasiantuntijalle tarinan kirjoittaminen voi toimia terapeutti-sena tapana käsitellä menneisyyttä tai elämän vaikeita asioita. Se voi auttaa ymmärtämään ja jäsentämään omaa tai läheisen elämää tai sairautta, sekä luoda pohjaa muutokselle. Kirjoittaessaan yksilö työs-tää muistojaan, jolloin ne ovat tulkintoja menneistä tapahtumista ny-kyisyyden näkökulmasta. Kirjoittamalla elämästään ihminen eläytyy kokemaansa uudelleen ja samalla luo menneisyyteen järjestystä. Ta-rinallisesta näkökulmasta sanottuna kertomuksen avulla on mahdol-lista löytää suunta kohti uudenlaista tulevaisuutta eli oman tarinan kulkua ja suuntaa voi muuttaa. Tarina myös muuttuu ajan kuluessa.

Koulutuksessa on painotettava sitä, että osallistujien on tarinan kir-joittamisvaiheessa tärkeä huolehtia omasta jaksamisestaan. Tarinan työstämiseen on varattava riittävästi aikaa ja pidettävä välillä tau-koja. Tarvittaessa on tärkeää pystyä purkamaan syntyneitä tunteita ryhmänohjaajan, läheisen tai ammattiauttajan kanssa. Myös oman ta-rinan kertominen vaikuttaa kertojaan. Tämän vuoksi kannattaa kuun-nella itseään ja pohtia, mitä haluaa kertoa. Myös julkisuuteen tule-misella on oma merkityksensä. Lisäksi arkojen asioiden kertomisella voi olla vaikutusta omalle tulevaisuudelle. Tässä on otettava huomi-oon eettisyys esimerkiksi huumetaustaan liittyen.

Tarinan kirjoittaminen ja esittäminen voi olla vaikeaa. Usein taustalla ovat muistot ja kokemukset esimerkiksi koulun äidinkielen tunneilta tai esitelmän pitämisestä. Monelle kokemusasiantuntijakoulutukses-sa saatu palaute on ollut korjaava kokemus: tarina onkin ollut hyvä sekä elävästi ja sujuvasti esitetty. Koulutuksessa on tärkeää, että il-mapiiri oli kannustava ja rakentava.



Osallistujaa tuetaan miettimään miten omista asioista tai kokemuk-sesta kerrotaan. On tärkeää, että tarinasta välittyy toivo. Esityksessä huomioidaan tunteet ja dramaattiset yksityiskohdat. Tarinassa voi nostaa esiin sekä hyviä, että huonoja kokemuksia, mutta asiat on esi-tettävä rakentavasti, ei repivästi. Kuulijan kannalta tarina tulisi jä-sentää selkeäksi siten että kuulija saa ajateltavaa ja toivoa omaan, läheisen tai asiakkaansa vaikeaan tilanteeseen.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisen näkökulmasta ta-rinan kertomisen merkitys on se, että kokemusasiantuntija tietää mitkä tekijät ovat hänen toipumiseensa vaikuttaneet. Hänellä on sellaista asiantuntijuutta, jota sosiaali- ja terveydenhuollon ammat-tilaisilla ei yleensä ole.



9. Pedagoginen ote

että vieraileville kouluttajille kerrotaan etukäteen ryhmän toiveista koulutuspäivän teemaan liittyen ja tarkennetaan dialogisuuden merkitystä. Kokemusasiantun-tijakoulutuksessa on tarjottava korkeatasoista ja ajantasaista asiantuntijatietoa.

Koulutuksessa hyödynnetään erilaisia opetusmateriaaleja. Osallistu-jille voidaan jakaa kirjallisuus- ja linkkilista heti koulutuksen alussa vapaaehtoista syventymistä varten. Etätehtävien suorittamisesta tai oppimismenetelmien käyttämisestä ei saa muodostua kynnyskysy-mystä, vaan koulutuksessa on hyväksyttävä erilaisia suoritustapoja. Joustavuutta, rohkaisua ja erilaisia tapoja toteuttaa opittavia asioi-ta sekä vahvuuksien löytämistä on hyvä korostaa koulutuksen aika-na. Huomioitavaa on, että ryhmässä saattaa olla henkilöitä, joilla on erilaisia oppimisvaikeuksia. Tällöin korostuvat joustavuus ja erilai-set tavat opetusmenetelmissä.

Mielen avain -hankkeessa ulkopuolisia kouluttajia perehdytettiin huomioimaan keskustelun ja kokemuksien merkitys luennolla. Kou-luttajille annettiin taustatietoa koulutuksesta, aiheeseen liittyvistä toiveista ja siitä onko aihetta käsitelty aiemmin. Tarvittaessa osallis-tujille monistettiin etukäteen perehdyttäväksi koulutusaiheen mate-riaaleja. Materiaalit olivat myös yhteisellä sähköisellä oppimisalus-talla, jossa ne olivat osallistujien saatavilla.

Suosittelemme,



10. Koulutusryhmän päättäminen

että kokemusasiantuntijakoulutuksessa huomioidaan koulutuksen ja ryhmän tapaamisten määräai-kaisuus.

Tämä tarkoittaa, että alusta alkaen tulee painottaa, että koulutus päät-tyy. Kokemusasiantuntijakoulutuksessa käsitellään ja jaetaan vaikeita, henkilökohtaisia asioita ja tunnelmia, joita ei välttämättä jaeta joka-päiväisessä elämässä. Koulutus voi olla osallistujille ajoittain rank-ka, mutta ryhmän vertaistuellinen voima kannattelee ryhmän jäseniä ja antaa toivoa. Ryhmän muodostama tuki sekä koulutuksen aikana koettu voimaantuminen tekevät koulutuksesta ja ryhmästä osallis-tujille merkityksellisen. Ryhmän päättämisen valmistelu onkin syy-tä aloittaa hyvissä ajoin. Koulutuksen jälkeen voidaan järjestää eri-laisia yhteisiä tapaamisia.

Mielen avain -hankkeen järjestämissä koulutuksissa kokemusasian-tuntijaryhmän yhteydenpitoa ja jatkuvuutta on pyritty tukemaan jär-jestämällä koulutusten päättymisen jälkeen alueellisia, teemallisia kokemusasiantuntijatapaamisia. Lisäksi alueilla on järjestetty täyden-nyskoulutusta esimerkiksi ammattilaisille sekä kokemusasiantunti-joille tarkoitettu motivoivan lähestymistavan menetelmäkoulutus.

että kokemusasiantuntijakoulutuksen päät-tyessä järjestetään päättäjäiset ja osallistujille annetaan todistus koulutukseen osallistumisesta.

Koulutusryhmän päättäjäiset ovat merkityksellinen tilaisuus, johon uudet, koulutetut kokemusasiantuntijat voivat kutsua mukaan lähei-siään ja verkostoaan sekä pitää esityksiä.

Suosittelemme,

Suosittelemme,


11. Arviointi

että jokaisen koulutuskerran jälkeen kerä-tään palaute kirjallisesti ja koulutusta muokataan palautteen sekä ryhmän tarpeiden pohjalta.

Jatkuvan ja systemaattisen palautteen kerääminen on tärkeää sekä sen hetkisen koulutuksen laadunvarmistamiseksi että jatkokehittä-miseksi. Ryhmätapaamisissa korostetaan palautteen merkitystä. Ryh-män ohjaajien tulee järjestää mahdollisuuksia palautteen antami-selle ja saamiselle. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon tietosuoja ja eettisyys.

että koulutuksen jälkeen toteutetaan seu-rantakyselyjä, jotta saadaan arviointitietoa koulutuksen vai-kutuksista ja tehtävissä toimimisesta.

Mielen avain -hankkeessa arviointi toteutettiin palautelomakkeen avulla. Osallistujilla oli mahdollisuus arvioida koulutuspäivän ilma-piiriä, kouluttajan onnistumista ja teeman tärkeyttä itselle. Kokemus-asiantuntijakoulutukseen osallistuneille on tehty seurantakyselyjä, jossa on kysytty kokemusasiantuntijatehtävissä toimimisesta, mak-setuista palkkioista sekä siitä miten hyvin koulutus on antanut val-miuksia tehtävissä toimimiseen. Kyselyjen perusteella tiedetään, että kokemusasiantuntijat kokevat koulutuksen ja sen antamien valmiuk-sien merkityksen tärkeänä.

Suosittelemme,

Suosittelemme,



Falk H, Kurki M, Rissanen P, Kankaanpää S, Sinkkonen N. 2013. Kuntoutujasta toimijaksi – kokemus asiantuntijuudeksi. Työpaperi 39/2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Mielen avain -hankkeen moduulimuotoinen kokemusasiantuntija-koulutusmalli ja sen jalkauttaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Innokylä. https://www.innokyla.fi/web/verstas619660/etu-sivu/-/verstas/perustiedot

Nylund, M. 2005. Vertaisryhmät kokemuksen ja tiedon jäsentäjinä. Teoksessa Nylund & Yeung (toim.) Vapaaehtoistoiminta: Anti, arvot ja osallisuus. Tampere: Vastapaino 2005.

STM. 2009. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 -työ-ryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3.

THL. 2009. Vertaistuen toimintamuotoja THL: Neuvoa antavat -si-vusto. Julkaistu 28.3.2008, Päivitetty 3.2.2009.

Tarinan merkityksestä

Narratiivinen lähestymistapa: Holma Juha. 1999. Psykoosi on kertomuksen etsimistä kokemuksille. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa: Furmanin Ben. 1997. Koskaan ei ole myöhäistä saada onnellinen lapsuus. WSOY, Helsinki.

Oman elämäntarinan ja sen kertomisen merkitys kertojalle itselleen ja toisille: Hänninen Vilma. 1999. Sisäinen tarina, elämä ja muutos. Väitöskirja. Tampereen yliopisto.

Valkonen Jukka. 2007. Psykoterapia, masennus ja sisäinen tarina. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 77/2007.

Lähteet


kokemusasiantuntijakoulutuksen suositukset · 2017-04-25 · lehteä tai radio-ohjelmaa tai...

Documents