työ- ja elinkeinoministeriö minva tem2016-00236 tmo ... · työ- ja elinkeinoministeriö minva...

Työ- ja elinkeinoministeriö

MINVA TEM2016-00236

TMO Lahtinen Päivi(TEM) 13.06.2016JULKINEN

Viite AsiaTyöllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asioiden neuvosto, 16.-17.6.2016, Luxemburg

YHTEENVETO KOKOUSAIHEISTA

Kokouksessa Suomea edustaa oikeus- ja työministeri Jari Lindström.

Työllisyys- ja sosiaaliasioissa neuvoston pääaiheena on eurooppalainen ohjausjakso 2016 ja siihen liittyen kesäkuun Eurooppa-neuvoston valmistelu. Siitä käydään periaatekeskustelu. Neuvosto hyväksyy suositukset kullekin jäsenvaltiolle vuoden 2016 kansallisista uudistusohjelmista ja ehdotuksen selvitykseksi. Komission esittämät työllisyyssuositukset vastaavat hyvin Suomen keskeisimpiin työmarkkinoiden haasteisiin. Niitä ovat kilpailukyvyn puutteet, korkea työttömyys, työn vastaanottamisen kannustavuus ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat. Komissio pitää työmarkkinoiden uudistuksia oleellisina kilpailukyvyn palauttamisen kannalta. Ehdotukset ovat linjassa hallitusohjelman kanssa ja tukevat sen toimeenpanoa. Suomi voi hyväksyä myös kehotuksen edetä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustehokkuuteen tähtäävissä uudistuksissa. Vuoden 2015 maakohtaisten suositusten täytäntöönpanosta hyväksytään työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean lausunnot.

Neuvosto hyväksyy päätelmät köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnasta sekä sosiaalisen vuoropuhelun elvyttämisestä. Lisäksi neuvosto hyväksyy mahdollisesti päätelmät vastauksesta komission strategiseen toimintaohjelmaan sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi sekä päätelmät seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen (HLBTI -ryhmät) tasa-arvon edistämisestä.

Tilannekatsaukset saadaan 1) esteettömyysdirektiivin, 2) kalastusalan työtä koskevan direktiivin ja 3) yhdenvertaisuusdirektiivin valmistelusta sekä 4) lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin ja 5) syöpädirektiivin (2004/37/EC) uudistamisesta.

Terveysasioissa ministerit hyväksyvät neuvoston päätelmät 1) ruoan reformulaatiosta, 2) seuraavista one health -periaatteen mukaisista toimenpiteistä mikrobilääkeresistenssin hallinnassa sekä 3) tasapainon vahvistamisesta EU:n lääkejärjestelmässä.

Työ- ja sosiaaliministerien lounaalla keskustellaan yrittäjien sosiaaliturvasta.

Asialista:

TORSTAI 16. KESÄKUUTA 2016 (klo 9.30)

1. Esityslistan hyväksyminen

Muut kuin lainsäädäntöasiat

2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen

Lainsäädäntökäsittelyt(Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely)

3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen

TYÖLLISYYS JA SOSIAALIPOLITIIKKA

4. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (ensimmäinen käsittely) (sivu 6)Toimielinten välinen asia: 2015/0278 (COD)= Tilanneselvitys

14799/15 SOC 700 MI 770 ANTIDISCRIM 15 AUDIO 34 CODEC 1774+ COR 1+ COR 2+ ADD 1+ ADD 1 COR 1+ ADD 2+ ADD 2 COR 1+ ADD 3+ ADD 3 COR 1

5. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) (sivu 8)Toimielinten välinen asia: 2016/0070 (COD)= Tilanneselvitys= Komission tilannekatsaus

6987/16 SOC 144 EMPL 97 MI 142 COMPET 118 CODEC 279

6. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annetun direktiivin 2004/37/EY muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) (sivu 11)Toimielinten välinen asia: 2016/0130 (COD)= Yleisnäkemys/Tilanneselvitys

8962/16 SOC 255 EMPL 158 SAN 187 IA 23 CODEC 666+ REV 1 (mt)+ ADD 1

2(55)

7. Ehdotus neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanostaToimielinten välinen asia: 2008/0140 (CNS)= Tilanneselvitys

11531/08 SOC 411 JAI 368 MI 246

Muut kuin lainsäädäntöasiat(Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu [puheenjohtajan ehdotuksesta] kohdista 8, 9, 11, 12 ja 13)

8. Eurooppalainen ohjausjakso 2016: Selvitys Eurooppa-neuvostolle (Bryssel, 28. ja 29. kesäkuuta 2016) (sivu 23)= Periaatekeskustelu

a) Ehdotus neuvoston suosituksiksi kullekin jäsenvaltiolle vuoden 2016 kansallisista uudistusohjelmista ja ehdotus selvitykseksi= Hyväksyminen

b) Vuoden 2016 maakohtaisia suosituksia ja vuoden 2015 maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa koskeva arviointi= Työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean lausuntojen hyväksyminen

9. (mahd.) Osaamispaketti (sivu 27)= Komissio esittelee

10. (mahd.) Ehdotus neuvoston direktiivi kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön vuoden 2007 yleissopimuksen täytäntöönpanosta 21 päivänä toukokuuta 2012 EU-maiden maatalouden osuustoimintajärjestöjen keskusjärjestön (COGECA), Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) ja Euroopan unionin kalastusyritysten kansallisten järjestöjen liiton (Europêche) välillä tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna 8 päivänä toukokuuta 2013, täytäntöönpanosta (*) (sivu 29)(Komission ehdottama oikeusperusta: SEUT 155 artiklan 2 kohta)= Poliittinen yhteisymmärrys/Tilanneselvitys

(Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 8 artiklan 1 kohdan mukainen julkinen käsittely [puheenjohtajan ehdotuksesta])

8535/16 SOC 214 EMPL 131 PECHE 150+ ADD 3

11. Ehdotus neuvoston päätelmiksi köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnasta: Kokonaisvaltainen lähestymistapa (sivu 32)= Hyväksyminen

12. Ehdotus neuvoston päätelmiksi vahvan sosiaalisen vuoropuhelun elvyttämisestä (sivu 34)= Hyväksyminen

13. Tasa-arvo

a) Ehdotus neuvoston päätelmiksi: vastaus komission strategiseen toimintaohjelmaan sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi (sivu 36)

b) Ehdotus neuvoston päätelmiksi: vastaus komission luetteloon toimista hlbti-henkilöiden tasa-arvon edistämiseksi (sivu 39)

= Hyväksyminen

3(55)

Muut asiat

14. a) Työllisyys- ja sosiaalipolitiikan kansainvälinen ulottuvuus = Komission tiedotusasia

b) YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan istunnon jatkotoimet= Komission tiedotusasia

c) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma= Slovakian valtuuskunnan tiedotusasia

PERJANTAI 17. KESÄKUUTA 2016 (klo 10.00)

TERVEYS

Muut kuin lainsäädäntöasiat(Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu [puheenjohtajan ehdotuksesta] kohdista 15–17)

15. Ehdotus neuvoston päätelmiksi elintarvikkeiden parantamisesta (sivu 41)= Hyväksyminen

16. Ehdotus neuvoston päätelmiksi seuraavista vaiheista mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi "One Health" -lähestymistavan mukaisesti (sivu 44)= Hyväksyminen

17. Ehdotus neuvoston päätelmiksi lääkealan järjestelmän tasapainon vahvistamisesta EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa (sivu 48)= Hyväksyminen

Muut asiat (sivu 51)

18. a) Käsiteltävänä oleva säädösehdotus(Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely)

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi lääkinnällisistä laitteista sekä direktiivin 2001/83/EY, asetuksen (EY) N:o 178/2002 ja asetuksen (EY) N:o 1223/2009 muuttamisesta (ensimmäinen käsittely)Toimielinten välinen asia: 2012/0266 (COD)andEhdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetuista lääkinnällisistä laitteista (ensimmäinen käsittely)Toimielinten välinen asia: 2012/0267 (COD)= Puheenjohtajavaltion tiedotusasia14493/12 PHARM 71 SAN 215 MI 597 COMPET 600 CODEC 2305

+ COR 114499/12 PHARM 72 SAN 216 MI 598 COMPET 599 CODEC 2312

+ COR 1

b) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 609/2013, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2013, imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetuista ruoista, erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitetuista elintarvikkeista ja painonhallintaan tarkoitetuista ruokavalionkorvikkeista

4(55)

i) Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle pikkulapsille tarkoitetuista juomavalmisteista7489/16 DENLEG 24 AGRI 158

ii) (mahd.) Komission kertomus urheilijoille tarkoitetuista elintarvikkeista

= Komissio esittelee

c) Terveydenhuoltopalvelujen yhdenmukaistaminen= Puolan valtuuskunnan tiedotusasia

9487/16 SAN 221

d) WHO:n pääjohtajan valinta= Ranskan valtuuskunnan tiedotusasia

e) Terveydentila EU:ssa= Komission tiedotusasia

9589/16 SAN 226

f) Euroopan strategisten investointien rahasto ja Euroopan investointiohjelma = Komission tiedotusasia

9590/16 SAN 227

g) Komission tuki jäsenvaltioille Zikaviruksen torjumisessa= Komission tiedotusasia

9593/16 SAN 228

h) Jäsenvaltioiden auttaminen niiden käyttäessä terveysjärjestelmien suorituskyvyn arviointia (HSPA)

= Komission tiedotusasia9597/16 SAN 229

i) Puheenjohtajavaltion Alankomaiden järjestämien konferenssien tulokset= Puheenjohtajavaltion tiedotusasia

j) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma= Slovakian valtuuskunnan tiedotusasia

____________________(*) Kohta, josta voidaan pyytää äänestystä.

5(55)

Sosiaali- ja terveysministeriö

PERUSMUISTIO STM2016-00175

HTO Leppo Tuomas(STM) 01.06.2016

AsiaEU; TSTK-neuvosto 16.-17.6.2016; Asiakohta 4. Esteettömyysdirektiiviehdotus

KokousTyöllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asiat -neuvosto 16.06.2016 - 17.06.2016U/E/UTP-tunnusU 10/2016 vp

Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Komissio antoi 2.12.2015 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tuotteiden ja palveluiden esteettömyysvaatimuksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (ns. esteettömyysdirektiivi).

Direktiiviehdotusta on käsitelty neuvoston sosiaalityöryhmässä puheenjohtaja Alankomaiden johdolla tammikuusta 2016 alkaen. Puheenjohtaja antaa neuvotteluiden edistymisestä tilanneselvityksen TSTK-neuvostolle 16.6.2016. Asiasta ei ole tarkoitus käydä neuvostossa keskustelua.

Suomen kanta

Suomi ottaa puheenjohtajan tilanneselvityksen tiedoksi.

Pääasiallinen sisältö

Esteettömyysdirektiiviehdotuksen tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa ehkäisemällä ja poistamalla esteettömien tuotteiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden esteitä ja parantaa toimintarajoitteisille henkilöille, ml. vammaisille henkilöille ja ikääntyville ihmisille, tarjottavien esteettömien tuotteiden saatavuutta. Tämä toteutetaan määrittelemällä yhtenäiset toiminnalliset esteettömyysvaatimukset valikoiduille tuotteille ja palveluille ja soveltamalla niitä EU:n lainsäädännössä. Ehdotetulla direktiivillä myös autetaan jäsenvaltioita täyttämään esteettömyysvelvoitteita, joihin ne ovat sitoutuneet kansallisella tasolla ja vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyssä Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksessa.

EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

Direktiiviehdotuksen oikeusperusta on EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 114 artiklan 1 kohta, koska ehdotus käsittelee sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja palveluiden vapaata liikkuvuutta.

Käsittely Euroopan parlamentissa

Vastuuvaliokuntana on sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta (IMCO), jolle työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta (EMPL) tulee antamaan lausuntonsa.

6(55)

Kansallinen valmistelu

Sosiaalijaosto 6.6.2016.

EU-ministerivaliokunta, kirjallinen menettely 13.–15.6.2016.

Direktiiviehdotuksesta laaditun kirjelmän U 10/2016 vp valmistelussa kuultiin ulkoasianministeriötä, liikenne- ja viestintäministeriötä, oikeusministeriötä, työ- ja elinkeinoministeriötä, valtiovarainministeriötä ja ympäristöministeriötä. Kirjelmää käsiteltiin kansallisesti sisämarkkinajaostossa ja sosiaalijaostossa sekä kirjallisessa menettelyssä liikenne- ja viestintäjaostoissa.

Eduskuntakäsittely

Suuri valiokunta 15.6.2016.

Direktiiviehdotuksesta 10.3.2016 annettu kirjelmä U 10/2016 vp on käsitelty eduskunnassa, eduskunnan kanta SuVEK 29/2016 vp hyväksytty 27.4.2016.

Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

Olemassa olevasta kansallisesta esteettömyyslainsäädännöstä huolimatta direktiivin toimeenpano tulee aiheuttamaan muutos- ja täydennystarpeita kansalliseen lainsäädäntöön. Direktiiviehdotuksen artiklatekstit ovat kuitenkin tulkinnanvaraisia, joten niiden pohjalta on vaikea päätellä ehdotuksen yksityiskohtaisempia vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön.

Taloudelliset vaikutukset

Direktiivin toimeenpano tulee lisäämään talouden toimijoiden ja viranomaisten velvoitteita ja hallinnollista työtä. Direktiiviehdotuksen tulkinnanvaraisuuden ja laaja-alaisuuden vuoksi ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole mahdollista arvioida yksityiskohtaisemmin velvoitteiden laajuutta.

Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät-

Asiakirjat

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä, COM(2015) 615 final (2.12.2015).

Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot

Johtaja Merja Mustonen, p. 02951 63116, [email protected]

Neuvotteleva virkamies Tuomas Leppo, p. 02951 63120, [email protected] EUTORI-tunnus

EU/2015/1648

Liitteet

Viite

7(55)

mailto:[email protected]



PERUSMUISTIO TEM2016-00210

TMO Kantanen Päivi(TEM) 25.05.2016

AsiaEU:TSTK-neuvosto 16.-17.6.2016; asiakohta 5. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY muuttamisesta (Lähetettyjen työntekijöiden direktiivin muutosdirektiivi)

KokousTyöllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asiat -neuvosto 16.06.2016 - 17.06.2016U/E/UTP-tunnus

U 16/2016 vp


TSTK-neuvostossa 16. - 17.6.2016 puheenjohtajan on tarkoitus antaa tilannekatsaus ehdotuksen käsittelystä. Lisäksi komissio antaa kokouksessa tilannekatsauksen ehdotuksen käsittelytilanteesta.

Komission ehdotuksesta 11 jäsenmaan parlamentit ovat tehneet huomion toissijaisuusperiaatteen kunnioittamatta jättämisestä. Ehdotus on saanut ns. keltaisen kortin ja komission tulee nyt miettiä jatkotoimet asiassa etenemiseksi. Komissio voi muuttaa ehdotusta, vetää sen pois tai olla huomioimatta tehtyjä kommentteja.

Suomen kanta

Suomi ottaa vastaan puheenjohtajan ja komission tilannekatsauksen.


Euroopan komissio antoi 8 päivänä maaliskuuta 2016 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY muuttamisesta, jäljempänä lähetettyjen työntekijöiden direktiivin muutosdirektiivi.

Komission tavoitteena on luoda tasavertaiset toimintaedellytykset työntekijöitä lähettävien ja kotimaisten yritysten välille sen varmistamiseksi, että kotimaisiin yrityksiin sovellettavia sääntöjä sovelletaan myös työntekijöitä lähettäviin yrityksiin. Näin varmistetaan työntekijöiden suojelu ja oikeudenmukainen kilpailu yritysten välillä.

Komissio ehdottaa pitkäaikaisiin lähettämistilanteisiin uutta säännöstä. Pitkissä lähettämistilanteissa sitä jäsenvaltiota, jonka alueelle työntekijä lähetetään työhön, pidetään hänen tavanomaisena työntekomaanaan, jos oletettu tai tosiasiallinen lähettämiskausi kestää yli 24 kuukautta. Näissä tilanteissa lähetetyn työntekijän oikeudet

8(55)

määräytyisivät työntekovaltion lainsäädännön mukaan. Sen mukaan lähettämiskauden kestoa laskettaessa on otettava huomioon asianomaisten työntekijöiden lähettämisen yhteenlaskettu kesto, jos lähetetty työntekijä korvataan toisella samaa työtä tekevällä työntekijällä. Lähettämiskausien yhteenlasketussa kestossa on kuitenkin otettava huomioon vain sellaiset työntekijät, joiden tosiasiallinen lähettämiskausi kestää vähintään kuusi kuukautta.

Komissio ehdottaa palkkasäännöksen täsmentämistä (vähimmäispalkan sijasta käytettäisiin ”korvaus” käsitettä), soveltamisalan laajentamista rakennusalan lisäksi muillekin sektoreille, alihankintaan jäsenmaille vapaaehtoista mahdollisuutta säätää alihankinnan edellytyksistä eli alihankkijoina käytettävien yritysten velvollisuudesta täyttää tietyt korvausta ja muita vaatimuksia koskevat ehdot (työehdot ja –olot) eli soveltaa vastaavia työehtoja kuin paikallisiin työntekijöihin sovelletaan.

Lisäksi komissio ehdottaa yhdenvertaista kohtelua sovellettavaksi lähetettyihin työntekijöihin kansallisten vuokratyöntekijöiden kanssa.

Toissijaisuus

Komissio perustelee toissijaisuusvaatimusta sillä, että voimassa olevaa direktiiviä voidaan muuttaa ainoastaan antamalla uusi direktiivi. Toissijaisuusperiaatteen (SEUT-sopimuksen 5 artiklan 3 kohta) mukaan EU:n tasolla olisi toteutettava toimia vain, jos jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita vaan ne voidaan ehdotetun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin EU-tasolla.


Ehdotuksen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 53 artiklan 1 kohtaa ja 62 artiklaa. Myös lähetettyjen työtekijöiden direktiivi hyväksyttiin samalla oikeusperustalla. Direktiivi voidaan hyväksyä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.



Työoikeusjaosto on käsitellyt U-16/2016 kirjelmää jaostossa. Viimeisin jaostokäsittely oli 9.5.2016, jossa esillä oli erityisesti ehdotuksen suhde Rooma I-asetukseen.

EU-minva 1.4.2016 ja 20.5.2016 (kilpailukykyneuvoston valmistelujen yhteydessä)

Eduskuntakäsittely

SuV 20.5.2016(kilpailukykyneuvoston valmistelujen yhteydessä)


Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 §:n 1 momentin 21 kohdan mukaan työoikeus kuuluu valtakunnan lainsäädäntövaltaan.


Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

9(55)

Asiakirjat


Päivi Kantanen, TEM, [email protected], puh, 050 396 0194Liisa Heinonen, TEM, [email protected], puh. 050 396 0605

EUTORI-tunnusEU/2016/0740

Liitteet

Viite

10(55)





TSO Orsila Reetta(STM) 10.06.2016

AsiaEhdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annetun direktiivin 2004/37/EY muuttamisesta

Kokous 16.06.2016U/E/UTP-tunnus


Komissio on antanut 13 päivänä toukokuuta 2016 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annetun direktiivin 2004/37/EY muuttamisesta. Muutettavaksi ehdotetaan direktiivin liitteessä säädettyjä altistumisen sitovia raja-arvoja kahden aineen osalta ja lisättäväksi sitova raja-arvo 11 aineelle. Lisäksi bentseenin arvon ehdotetaan pysyvän ennallaan.

Asian käsittely neuvoston työryhmässä alkoi komission yleisesittelyllä 27.5.2016. Tällöin neuvoston työryhmässä merkittävä enemmistö jäsenmaista jätti positiivisen tarkasteluvarauman komission ehdotukseen. Viimeisin neuvoston työryhmän kokous pidettiin 6.6.2016. Tuolloin käytiin keskustelua direktiivin vaikutusarvioinnista sekä ehdotetuista raja-arvoista aine aineelta. Suomi suhtautui alustavasti perusmyönteisesti komission esitykseen. Esityksestä annetaan edistymisraportti Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvostossa eli TSTK-neuvostossa 16.6.2016. Seuraava työryhmän kokous pidetään 20.6.2016 tai 24.6.2016. Puheenjohtajamaa Alankomaat ja komissio tavoittelevat direktiiviehdotuksen nopeaa hyväksymistä.

Suomen kanta

Suomi ottaa tiedoksi edistymisraportin.

Suomi tukee komission direktiiviehdotusta. Se on tasapainoinen ja toteutettava sekä työntekijöiden suojelun kannalta turvallisuuden ja terveyden edistämisessä että huomioiden työnantajille aiheutuvat kustannukset.

Valtioneuvosto on valmis hyväksymään sellaiset neuvotteluprosessin aikana esille tulevat muutokset komission ehdotukseen komission ehdotusta alemmilla raja-arvoilla, jotka ovat yrityksille aiheutuvan hallinnollisen taakan ja kustannusten vähentämispyrkimysten mukaisia ja ovat tarpeen poliittisen yhteisymmärryksen saavuttamiseksi neuvostossa.

11(55)

Suomella on positiivinen tarkasteluvarauma komission ehdotukseen.


Ehdotuksen tausta ja tavoite

Direktiivin muuttamiseen on vaikuttanut Euroopan unionin pyrkimys parantaa työntekijöiden terveyden suojelua vähentämällä työperäistä altistusta syöpävaarallisille kemiallisille tekijöille, tehostaa alan lainsäädännön vaikuttavuutta Euroopan unionissa ja varmistaa talouden toimijoille selkeämmät ja tasapuolisemmat toimintaedellytykset.

Direktiiviehdotus rakentuu periaatteelle suojata kaikkia työntekijöitä sekä työnantajan velvollisuuteen tuntea ympäristö, jossa työnantaja teettää työtä ja jos työympäristössä esiintyy työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä vaarantavia tekijöitä, työnantajan on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden terveydelle. Työnantajan on poistettava työntekijöiden terveyttä vaarantavat tekijät. Jos se ei ole mahdollista, on minimoitava niiden vaikutus mahdollisimman vähäiseksi. Työnantajan on myös annettava opastusta ja koulutusta työntekijöiden terveyttä vaarantavista tekijöistä sekä seurattava työntekijöiden terveyttä ja huolehdittava heidän terveystarkastuksistaan.

Direktiiviehdotus on jaettu artikloihin, minkä lisäksi ehdotukseen sisältyy yksi direktiivin liite.

Artikla 1

Artiklassa 1 määritellään, että teksti ”työ sisältäen altistumisen työprosessissa syntyvälle kiteisen piidioksidin pölylle” lisätään liitteeseen I. Lisäksi määritellään, että liite III korvataan direktiiviehdotuksen liitteen tekstillä. Direktiiviehdotuksen liitteessä III säädettäisiin sitovat raja-arvot seuraaville aineille: kovapuupölyt (3 mg/m3), kromi VI ja sen yhdisteet (0,025 mg/m3), kiteiset keraamiset kuidut (0,3 kuitua/cm3), kiteinen piidioksidi (0,1 mg/m3), bentseeni (3,25 mg/m3), vinyylikloridimonomeeri (2,6 mg/m3), etyleenioksidi (1,8 mg/m3), 1,2-epoksipropaani (2,4 mg/m3), akryyliamidi (0,1 mg/m3), 2-nitropropaani (18 mg/m3), o-toluidiini (0,5 mg/m3), 1,3-butadieeni (2,2 mg/m3), hydratsiini (0,013 mg/m3) ja vinyylibromidi (4,4 mg/m3).

Artiklat 2,3 ja 4

Artiklat 2, 3 ja 4 sisältävät tavanomaiset säännökset komissiolle annettavista kertomuksista sekä direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä.


Ehdotus perustuu Euroopan Unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 153 artiklan 2 kohtaan.


Euroopan parlamentin päävaliokuntana toimii työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta (EMPL).

12(55)


Direktiiviehdotus on käsitelty sähköpostitse kirjallisella menettelyllä 16.5.-24.5.2016 3-kantaisessa 3-kantaisen työturvallisuussäännöksiä valmistelevan neuvottelukunnan alaisessa HTP-jaostossa. Lisäksi direktiiviehdotus on käsitelty 3-kantaisessa EU26-jaostossa 3.6.2016.

Eduskuntakäsittely


Direktiivi koskee työturvallisuuslain (738/2002) soveltamisalaa. Direktiivin voimaansaattaminen Suomessa ei edellytä laintasoista säätelyä, vaan direktiivi voitaisiin saattaa voimaan päivittämällä työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta annettua valtioneuvoston asetusta (716/2000).

Työsuojeluasiat kuuluvat valtakunnan toimivaltaan.


Valtioneuvoston käsityksen mukaan komission esittämillä, direktiiviehdotuksen mukaisilla sitovilla raja-arvoilla ei aiheudu merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Komission esittämillä sitovilla raja-arvoilla aiheutuisi lähinnä vähäisiä mukautuksia yritysten toimintaan.

Direktiiviehdotuksen keskeinen muutos on, että säädetään lisää sitovia raja-arvoja. Aiemmin sitovista raja-arvoista koskien syöpävaarallisia aineita on säädetty direktiivissä 2004/37/EU bentseenille, kovapuupölyille ja vinyylikloridille. Komission direktiiviehdotuksesta tekemän vaikutusten arvioinnin mukaan ehdotuksella on monia positiivisia vaikutuksia. Komission esittämien sitovien raja-arvojen etuna on työperäisten syöpien ja niihin liittyvien kuolemantapausten väheneminen. Komissio arvioi, että sen esittämät sitovat raja-arvot voisivat säästää 100 000 ihmishenkeä. Lisäksi syöpään liittyvissä terveydenhuoltokustannuksissa säästettäisiin. Lisäksi komissio katsoo, että sen esittämillä sitovilla raja-arvoilla edistetään kilpailua sisämarkkinoilla, kun raja-arvot Euroopan unionin laajuisesti vähentävät yritysten välisen kilpailun vääristymiä.

Valtioneuvoston käsityksen mukaan direktiiviehdotus vaikuttaa eniten rakennus- ja puunjalostusteollisuuteen sekä teknologiateollisuuteen, kuten metallinjalostajat, valimot ja konepajat.

Direktiiviehdotuksen keskeiset taloudelliset vaikutukset kohdistuvat yritysten kilpailukykyyn ja yrityksille lainsäädännön noudattamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Lainsäädännön noudattamisen aiheuttavat kustannukset jakautuvat yleiskustannuksiin, alakohtaisiin kustannuksiin ja koulutuskustannuksiin. Yleiskustannuksilla tarkoitetaan kustannuksia, jotka aiheutuvat toimista, joita työnantajan täytyy tehdä ymmärtääkseen lainsäädännön vaatimukset ja noudattaakseen niitä. Alakohtaiset kustannukset perustuvat toimintoihin, joissa työntekijät altistuvat syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille. Koulutuskustannukset muodostuvat työntekijöille annettavasta koulutuksesta ja tiedottamisesta.

Kromi esiintyy monissa teollisuudessa käytettävissä aineissa sekä metallisena että kolmi- ja kuusiarvoisina yhdisteinä. Kuusiarvoiselle kromille altistutaan ruostumattoman teräksen hitsauksessa. Kromimetalli on korroosiota kestävää. Kromipinnoitusta käytetään

13(55)

korvaamaan ruostumattomasta teräksestä tehtyjä tuotteita. Elektrolyyttisessä pintakäsittelyssä käytetään lähinnä kromaatteja ja kolmiarvoisia kromiyhdisteitä. Kromihappokylpyä käytetään kovakromauksessa. Kromitrioksidia käytetään myös sähköisenä galvanointiaineena ja korroosion estäjänä. Määrällisesti suurin käyttötarkoitusryhmä on pintakäsittely. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kemikaalituoterekisterin, jäljempänä KETU-rekisteri, mukaan kromitrioksidia maahantuotiin vuonna 2014 noin 30 tonnia. Kromi (VI) ja sen yhdisteille altistuu Suomessa arviolta 25 000-30 000 työntekijää. Kromi VI ja sen yhdisteille altistui vuoden 2013 Työterveyslaitoksen ammatissaan altistuvien rekisterin, jäljempänä ASA-rekisteri, perusteella 7063 työntekijää. Työterveyslaitoksen mittausten perusteella vuosina 2008-2011 kromi VI, kromaattina keskiarvo työpaikoilla oli 0,017 mg/m3 (korkein mitattu arvo 0,81 mg/m3) ja vuosina 2012-2015 keskiarvo oli 0,0044 mg/m3 (korkein mitattu arvo oli 0,11 mg/m3). Työterveyslaitoksen mittausten perusteella vuosina 2012-2015 kromi VI, kromina keskiarvo oli 0,0017 mg/m3. Työterveyslaitoksen vuosien 2012-2015 mittaustuloksista koskien kromi (VI) ja sen yhdisteitä 1,2 % ylitti ehdotetun 0,025 mg/m3 raja-arvon.

Tärkeimmät toimialat, joissa kromi VI käytetään Suomessa ovat elintarvikkeiden, paperin, kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden, kumituotteiden mineraalituotteiden, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistus, metallien jalostus, koneiden ja laitteiden huolto, jätteenkäsittely, rakentaminen, tukkukauppa, tekninen testaus ja tutkimus- ja kehitystyö. Kromi VI altistuvat konetekniikan asiantuntijat, jätteenpolttolaitosten työntekijät, laborantit, rakennustyöntekijät, putkiasentajat, ruiskumaalaajat ja lakkaajat, muotintekijät, hitsaajat ja kaasuleikkaajat, levysepät ja rautarakennetyöntekijät, koneenasettajat ja koneistajat, konehiojat, -kiillottajat ja -teroittajat, ajoneuvojen asentajat ja korjaajat, lentokoneasentajat ja korjaajat, metalliteollisuuden prosessityöntekijät, metallien päällystäjät ja viimeistelijät.

Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä. Mutta jos asetettaisiin kromi (VI) ja sen yhdisteiden sitova raja-arvo alle komission ehdottaman raja-arvon, eri toimijoille voisi aiheutua taloudellisia kustannuksia muun muassa prosessien uudistamisesta, kuten paikallispoistojen lisäämisestä ja uusimisesta. Mitä pienemmiksi sitovat raja-arvot laskisivat, jouduttaisiin tarkastelemaan, tulisiko ilmamääriä lisätä sekä poistojen että tuloilman suhteen kohteittain sekä lämmittää tuloilmaa. Tämä voisi tarkoittaa mahdollisesti joidenkin yritysten kohdalla arviolta satojen tuhansien eurojen investointeja.

Hiekka ja hiekkakivi ovat kiteistä piidioksidia eli kvartsia, mikä on teollisuudelle tärkeä raaka-aine. Esimerkiksi valimoissa kiteistä piidioksidia käytetään muoteissa täyteaineena. Kiteiselle piidioksidille altistuu arviolta noin 48 000 työntekijää Suomessa. Tukesin vuoden 2014 tietoihin perustuvan KETU-rekisterin mukaan kiteistä piidioksidia valmistettiin noin 181 000 tonnia ja maahantuotiin noin 230 000 tonnia. Työterveyslaitoksen mittausten perusteella vuosina 2008-2011 kiteisen piidioksidin eli kvartsin keskiarvo työpaikoilla oli 0,04 mg/m3. Korkein mitattu arvo oli 4,9 mg/m3. Työterveyslaitoksen vuosien 2008-2011 mittaustuloksista 5,8 % ylitti ehdotetun 0,1 mg/m3 raja-arvon. Tärkeimmät toimialat, joissa kiteistä piidioksidia käytetään ovat kaivannaisteollisuus, louhinta, valimotyö, lasikeraaminen työ, mineraalien käsittely, rakennustyö sekä tiilien ja laattojen valmistus. Kiteiselle piidioksidille altistuvat muun muassa kunnossapitotyöntekijät, kaivannaisteollisuudessa työskentelevät, valimotyöntekijät, lasikeraamisessa teollisuudessa työskentelevät ja rakennustyöntekijät.

14(55)

Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia. Mutta jos asetettaisiin kiteiselle piidioksidille sitova raja-arvo alle komission ehdottaman raja-arvon, esimerkiksi valimoille voisi aiheutua kustannuksia muun muassa lisääntyvien mittausten myötä. Puupölylle sisältäen sekä kovapuupölyn että muun puupölyn altistuu Työterveyslaitoksen arvion mukaan Suomessa noin 43 000 työntekijää. Vuonna 2013 ASA-rekisterin mukaan kovapuupölystä pyökille ja tammelle altistuneita oli 812 henkilöä. Kovapuulajeja käytetään erityisesti puusepänteollisuudessa. Vuosien 2008-2011 mittaustietojen perusteella mittausten keskiarvo puupölylle oli 1,8 mg/m3. Näiden mittaustulosten osalta ei näy puulaji, vaan on kyse myös muiden puulajien kuin kovapuun pölystä. Työterveyslaitoksen vuosien 2008-2011 mittaustuloksista 7,3 % ylitti ehdotetun 3 mg/m3 raja-arvon. Ylityksiä tapahtuu muun muassa prosessin häiriötilanteissa, hiontatyössä ja siivous- ja huoltotöissä sekä rakennuksilla tehtävissä kalusteasennustöissä.

Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä. Jos asetettaisiin kovapuupölyn sitova raja-arvo alle komission ehdottaman raja-arvon, eri toimijoille voisi aiheutua merkittäviäkin taloudellisia vaikutuksia. Tehtailla puupölypitoisuuksien alentaminen voisi edellyttää investointeja uusiin koneisiin, erityisesti automatisoinnista, työstömenetelmien kehittämisestä sekä purunpoiston huollosta ja tarkkailusta. Investointien määrää riippuisi muun muassa siitä, kuinka paljon yrityksessä tehdään pölyä synnyttäviä työvaiheita, kuinka uudenaikainen konekanta on ja kuinka paljon yritys käyttää kovapuulajeja. Jossakin tapauksessa uuteen koneeseen investointi voisi aiheuttaa satojen tuhansien eurojen kustannuksen jossakin yrityksessä. Esimerkiksi purunpoiston huollon ja tarkkailun lisääminen voisi aiheuttaa arviolta usean kymmenentuhannen euron kustannusten lisäyksen vuositasolla jossakin yrityksessä. Esimerkiksi puutuoteteollisuusyritysten kohdalla edellä mainitut investoinnit ovat merkittäviä investointeja, ellei investointeihin saa yhdistettyä riittävästi kehittämis- ja tehostamiselementtejä.

Bentseeniä valmistettiin Suomessa vuoden 2014 tietoihin perustuvan KETU-rekisterin mukaan noin 8100 tonnia ja maahantuotiin 69 000 tonnia. Bentseenille altistuu noin Suomessa 1900 työntekijää. Bentseenille altistuneita oli Työterveyslaitoksen vuoden 2013 ASA-rekisterin perusteella 2083. Työterveyslaitoksen mittausten perusteella vuosina 2008-2011 mitattu bentseenille altistumisen keskiarvo työpaikoilla oli 0,27 mg/m3 (korkein mitattu arvo oli 13,6 mg/m3). Valtaosa bentseenistä käytetään styreenin ja monien muiden tärkeiden kemikaalien valmistukseen. Näitä kemikaaleja käytetään muun muassa muovien sekä lääke-, pesu- ja torjunta-aineiden tuotannossa. Tärkeimmät toimialat, joissa bentseeniä käytetään Suomessa ovat koksin ja jalostettujen öljytuotteiden, kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus, metallien jalostus, koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus; jätteen keruu, käsittely ja loppusijoitus; materiaalien kierrätys; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus; maaliikenne ja putkijohtokuljetus; varastointi ja liikennettä palveleva toiminta, arkkitehti- ja insinööripalvelut, tieteellinen tutkimus ja kehittäminen, kiinteistön ja maisemanhoito, julkinen hallinto ja maanpuolustus sekä koulutus.

Bentseenille altistuvat moottoriajoneuvojen asentajat ja korjaajat, toimisto- ja laitossiivoojat, lentokoneasentajat ja –korjaajat, muoviteollisuuden prosessityöntekijät, maatalous- ja teollisuuskoneasentajat ja –korjaajat, öljy- ja maakaasujalostamon prosessinhoitajat, rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät, laborantit ja upseerit. Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä.

15(55)

Mineraalikuiduille altistuu Suomessa noin 18 000 työntekijää. Keraamisille kuiduille altistuneita oli Työterveyslaitoksen vuoden 2013 ASA-rekisterin perusteella 135 työntekijää. Työterveyslaitoksen mittausten perusteella vuosina 2006-2007 mitattu keraamisille kuiduille altistumisen keskiarvo työpaikoilla oli 0,07 kuitua/cm3. Korkein mitattu keskiarvo oli 0,2 kuitua/cm3.

Tärkeimmät toimialat, joissa kiteisiä keraamisia kuituja käytetään Suomessa ovat tieteellinen tutkimus ja kehittäminen, puunjalostuksen ja kemian prosessitekniikan erityisasiantuntijapalvelut, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistus. Keraamisille kuiduille altistuvat maatalous- ja teollisuuskoneasentajat ja –korjaajat, puunjalostuksen ja kemian prosessitekniikan erityisasiantuntijat. Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä.

Vuoden 2014 tietoihin perustuvan KETU-rekisterin mukaan hydratsiinia maahantuotiin 9,6 tonnia. Hydratsiinille altistuneita oli Työterveyslaitoksenvuoden 2013 ASA-rekisterin perusteella 173 työntekijää. Työterveyslaitoksen mittausten perusteella vuosina 2008-2015 mitattu hydratsiinille altistumisen keskiarvo työpaikoilla oli 0,01 mg/m3. Korkein mitattu arvo oli 0,026 mg/m3. Tärkeimmät toimialat, joissa hydratsiinia käytetään Suomessa ovat paperin ja paperituotteiden, lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, tieteellinen tutkimus ja kehittäminen, julkinen hallinto ja maanpuolustus sekä koulutus. Hydratsiinille altistuvat laborantit, kemistit, voimalaitosten prosessihuoltajat, maatalous ja teollisuuskoneasentajat ja –korjaajat, luonnontieteen tekniset asiantuntijat, konetekniikan, maa-, metsä- ja kalatalouden erityisasiantuntijat sekä sähkötekniikan asiantuntijat. Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä.

Vuoden 2014 tietoihin perustuvan KETU-rekisterin mukaan o-toluidiinia ei valmistettu tai maahantuotu Suomeen. Työterveyslaitoksen mittaustietoa ei ole saatavilla o-toluidiinista. Työterveyslaitoksen vuoden 2013 ASA-rekisterin perusteella o-toluidiinille altistuneita työntekijöitä oli 26. Tärkeimmät toimialat, joissa o-toluidiinia on käytetty ovat julkinen hallinto ja maanpuolustus, terveyspalvelut ja koulutus. O-toluidiinille altistuneita ovat laborantit ja terveydenhuollon bioanalyytikot. Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä.

Vuoden 2014 tietoihin perustuvan KETU-rekisterin vinyylibromidia (bromieteeniä) ei valmisteta tai maahantuoda Suomessa. Työterveyslaitoksella ei ole tietoa ASA-rekisterissä vinyylibromidista. Vuosien 2008-2015 Työterveyslaitoksen tekemien mittausten mukaan altistumisen keskiarvo oli 0,1 mg/m3. Korkein mitattu arvo oli 0,2 mg/m3. KETU-rekisterin 2-nitropropaania ei valmisteta tai maahantuoda Suomessa. Työterveyslaitoksella ei ole mittaustietoa eikä tietoa ASA-rekisterissä 2-nitropropaanista.

Vuoden 2014 tietoihin perustuvan KETU-rekisterin vinyylikloridimonomeeria ei valmisteta Suomessa eikä sitä maahantuoda. Vuosien 2008-2015 Työterveyslaitoksen tekemien mittausten mukaan mittaustulokset olivat alle määritysrajan eli alle 0,01-0,3 mg/m3. Työterveyslaitoksen vuoden 2013 ASA-rekisterin perusteella vinyylikloridimonomeerille altistui 40 työntekijää. Tärkeimmät toimialat, joissa vinyylikloridimonomeerille on altistuttu ovat jätteenkäsittely ja tieteellinen tutkimus. Vinyylikloridille altistumista on tapahtunut höyrykoneiden ja lämmityskattiloiden hoitajilla, kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajilla ja laboranteilla. Komission esittämien sitovien raja-arvojen osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä näiden aineiden osalta.

16(55)

Vuoden 2014 tietoihin perustuvan KETU-rekisterin mukaan 1,3-butadieenia valmistettiin Suomessa noin 25 300 tonnia ja maahantuotiin noin 16 700 tonnia. 1,3-butadieenia käytetään välituotteena ja raaka-aineena. 1,3-butadieenille altistui vuoden 2013 Työterveyslaitoksen ASA-rekisterin perusteella 356 työntekijää. Työterveyslaitoksen mittausten perusteella vuosina 2008-2011 mitattu 1,3-butadieenieenille altistumisen keskiarvo työpaikoilla oli 1,2 mg/m3 (korkein mitattu arvo oli 12,6 mg/m3). Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä.

Tärkeimmät toimialat, joissa 1,3-butadieeniä käytetään Suomessa ovat kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus, arkkitehti- ja insinööripalvelut, tekninen testaus ja analysointi, varastointi ja tieteellinen tutkimus. 1,3-butadieenille altistuvat puunjalostuksen ja kemian prosessitekniikan erityisasiantuntijat, maatalous- ja teollisuuskoneasentajat ja korjaajat, kemianteollisuuden ja muoviteollisuuden prosessityöntekijät sekä laborantit. Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä.

Vuoden 2014 tietoihin perustuvan KETU-rekisterin mukaan 1,2-epoksipropaania (propyleenioksidi) ei valmistettu. Sitä maahantuotiin 0,1 tonnia. 1,2-epoksipropaanille altistui Työterveyslaitoksen vuoden 2013 ASA-rekisterin perusteella vuonna 25 työntekijää. Työterveyslaitoksen mittausten perusteella vuosina 2008-2015 mitattu 1,2-epoksipropaanille altistumisen keskiarvo työpaikoilla oli 0,7 mg/m3 (korkein mitattu arvo oli 0,7 mg/m3). Tärkeimmät toimialat, joissa 1,2-epoksipropaania käytetään Suomessa ovat tieteellinen tutkimus ja koulutus. 1,2-epoksipropaanille altistuvat laborantit, kemistit sekä luonnontieteen tekniset tutkijat. Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä.

Vuoden 2014 tietoihin perustuvan KETU-rekisterin mukaan etyleenioksidia ei valmistettu, mutta sitä maahantuotiin 4,4 tonnia. Etyleenioksidille altistui Työterveyslaitoksen vuoden 2013 ASA-rekisterin perusteella vuonna 54 työntekijää. Työterveyslaitoksen mittausten perusteella vuosina 2008-2015 mitattu etyleenioksidille altistumisen keskiarvo työpaikoilla oli 1,0 mg/m3 (korkein mitattu arvo oli 8,5 mg/m3). Tärkeimmät toimialat, joissa etyleenioksidia käytetään Suomessa ovat terveyspalvelut, julkinen hallinto ja maanpuolustus sekä tieteellinen tutkimus. Etyleenioksidille altistuvat terveydenhuoltoalan työntekijät, kemianteollisuuden työntekijät sekä laborantit. Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä.

Vuoden 2014 tietoihin perustuvan KETU-rekisterin mukaan akryyliamidia ei valmistettu Suomessa, mutta sitä maahantuotiin 124 tonnia. Akryyliamidille altistui vuoden 2013 Työterveyslaitoksen ASA-rekisterin perusteella vuonna 777 työntekijää. Työterveyslaitoksen mittausten perusteella vuosina 2008-2015 mitattu akryyliamidille altistumisen keskiarvo työpaikoilla oli 0,0018 mg/m3 (korkein mitattu arvo oli 0,027 mg/m3). Tärkeimmät toimialat, joissa akryyliamidia käytetään Suomessa ovat kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistus, tieteellinen tutkimus ja koulutus. Akryyliamidille altistuvat kemistit, laborantit, biologit, lääkärit, opettajat sekä kemianteollisuuden prosessinhoitajat. Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä.


Asiakirjat

KOM(2016) 248 lopullinen

17(55)

SWD(2016) 152 lopullinen SWD(2016) 153 lopullinen

Laatijan ja käsittelijän yhteystiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö, neuvotteleva virkamies Reetta Orsila (puh. 0295 163 505)


Liitteet

Viite

18(55)

Oikeusministeriö

PERUSMUISTIO OM2016-00162

LAVO Makkonen Timo(OM) 03.06.2016

AsiaEU; TSTK-NEUVOSTO 16-17.6.2016; ASIAKOHTA 7 YHDENVERTAISUUSDIREKTIIVIEHDOTUS



Puheenjohtajamaa Alankomaat esittelee 16.6.2016 työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvostolle (TSTK-neuvosto) tilanneselvityksen neuvotteluiden edistymisestä puheenjohtajuuskaudellaan.

Komissio antoi direktiiviehdotuksen 2.7.2008. Ehdotusta on käsitelty neuvoston sosiaalisten kysymysten työryhmässä 18.7.2008 alkaen.

Suomen kanta

Suomen yleinen kanta direktiiviehdotukseen on seuraava: Suomi suhtautuu myönteisesti direktiiviehdotukseen, ja pitää tärkeänä tavoitetta turvata kaikille ihmisille mahdollisimman yhdenmukainen vähimmäissuoja syrjintää vastaan riippumatta siitä, millä perusteella ja millä elämänalalla syrjintää katsotaan tapahtuneen. Suomella on kuitenkin direktiiviehdotusta koskevia huolenaiheita liittyen siihen, että esteettömyyttä ja kohtuullisia mukautuksia koskevien säännösten käytännön merkitys, ml. kustannusvaikutukset, on ehdotuksessa jäänyt jossakin määrin epäselväksi erityisesti liikennesektorin osalta ja siltä osin kuin kysymys on esteettömyydestä tavaroiden suunnittelemisessa ja valmistamisessa.

Suomi ottaa tiedoksi puheenjohtajan tilanneselvityksen. Selvitys antaa asianmukaisen kuvan neuvotteluiden kulusta Alankomaiden kaudella.


Alankomaiden kaudella ehdotusta käsiteltiin 15.4 ja 24.5 pidetyissä työryhmän kokouksissa. Puheenjohtaja pyrki uusilla tekstiehdotuksilla viemään neuvotteluja eteenpäin, mutta avoimia kysymyksiä on edelleen varsin paljon.

Ehdotetun direktiivin tarkoituksena on yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteuttamiseksi ehkäistä työelämän ulkopuolella sellaista syrjintää, joka perustuu uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen. Direktiivi täydentäisi yhteisöjen nykyistä syrjinnänvastaista sääntelyä ja loisi tätä kautta aikaisempaa yhdenmukaisemman vähimmäistason suojalle syrjintää vastaan. Ehdotus

19(55)

perustuu SEUT 19 artiklan 1 kohtaan (aiempi 13 artikla), jonka perusteella on annettu neuvoston direktiivit 2000/43/EY, 2000/78/EY ja 2004/113/EY.

Komission heinäkuussa 2008 antama ehdotus on työryhmäkäsittelyn aikana monilta osin muuttunut ja myös täsmentynyt erityisesti suhteessa direktiivin soveltamisalaan, vammaisten oikeuksia koskeviin säännöksiin sekä unionin ja jäsenmaiden väliseen toimivallanjakoon. Tilannekatsauksessaan puheenjohtajamaa Alankomaat toteaa, että suurin osa valtuuskunnista pitää direktiivin tarkoitusta tärkeänä. Useat valtuuskunnat ovat korostaneet direktiivin merkitystä YK:n vammaisyleissopimuksen toimeenpanon kannalta. Eräiden maiden valtuuskunnat ovat toivoneet kunnianhimoisempia säännöksiä erityisesti vammaisten oikeuksiin liittyen. Toisaalta eräät muut maat ovat aikaisemmin kyseenalaistaneet tarpeen direktiiville, jonka ne ovat katsoneet olevan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden vastainen. Direktiivin oikeusvarmuudesta ja kustannusvaikutuksista on myös esitetty huolenaiheita. Kaikilla mailla on ehdotukseen yleinen tarkasteluvarauma, yhdellä on yleisvarauma.

Alankomaiden kaudella puheenjohtajamaa ehdotti muun muassa direktiiviehdotuksen 12 artiklassa tarkoitetun yhdenvertaisuutta edistävän elimen toimialan laajentamista koskemaan myös direktiivin 2000/78/EY soveltamisalaa. Direktiivi 2000/78/EY ei edellytä yhdenvertaisuuselimen perustamista. Keskusteluja käytiin myös säännösten suhteesta valmisteilla olevaan EU:n esteettömyyssääntelyyn (Accessibility Act). Lisäksi puheenjohtaja ehdotti verraten vähäisiä muutoksia direktiivin velvoitteiden täytäntöönpanoaikatauluun ja raportointivelvollisuuksiin. Muutoin puheenjohtajamaa keskittyi tekemään lähinnä teknisluonteisia ja direktiivitekstiä selkeyttäviä ehdotuksia.

Valtaosa valtuuskunnista piti puheenjohtajan ehdotuksia pääosin oikeansuuntaisina, joskin yhteisymmärrykseen pääseminen edellyttää jatkoneuvotteluiden käymistä myös näistä asiakohdista.

Tilanneselvityksessä luetellaan muitakin kysymyksiä, jotka edellyttävät jatkokeskusteluja. Neuvotteluita on käytävä direktiivin soveltamisalasta, koska eräillä valtuuskunnilla on edelleen varauma koskien koulutuksen ja sosiaalisen suojelun sisällyttämistä direktiivin soveltamisalaan. Avoimia kysymyksiä liittyy edelleen EU:n ja jäsenvaltioiden toimivallanjakoon direktiivin alalla, sekä direktiivin suhteellisuusperiaatteen mukaisuuteen. Myös direktiivin säännösten oikeusvarmuuteen on jatkokäsittelyssä kiinnitettävä huomiota.

Direktiiviehdotuksen sisältö ja Suomen kannat ilmenevät yksityiskohtaisemmin eduskunnalle 21.4.2010 toimitetusta U-jatkokirjelmästä 44/2008 vp.


Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 19 artiklan 1 kohta; neuvoston yksimielinen päätös ja parlamentin hyväksyntä.


Parlamentti on antanut ehdotuksesta lainsäädäntöpäätöslauselman 2.4.2009, hyväksyen ehdotuksen tarkistuksin. Asian raportoijana toimi Kathalijne Maria Buitenweg.

Direktiivin antaminen edellyttää neuvoston yksimielisen päätöksen lisäksi parlamentin hyväksyntää. EP:n uutena raportoijana toimii Ulrike Lunacek.

20(55)


Ehdotukseen on sen eri käsittelyvaiheissa saatu kommentteja ministeriöiltä, Ahvenanmaan maakunnalta ja etujärjestöiltä. Direktiiviehdotuksesta on järjestetty kuulemis- ja keskustelutilaisuus 16.3.2010. Ehdotusta on käsitelty eri EU-jaostoissa (EU35, EU25 ja EU6) ja se on ollut EU-asioiden komitean kirjallisessa käsittelyssä 17.9.2008 sekä EU-asioiden ministerivaliokunnassa 19.9.2008, 5.6.2009, 27.11.2009, 4.6.2010, 3.12.2010, 15.6.2011, 25.11.2011, 30.11.2012, 14.6.2013, 3.12.2013, 18.6.2014, 5.12.2014, 10.6.2015 ja 4.12.2015.

Direktiiviehdotusta koskeva U-jatkokirjelmä 44/2008 vp toimitettiin eduskunnalle 21.4.2010.

Eduskuntakäsittely

TyVL 22/2008 vp, 5.12.2008PeVL 34/2008 vp, 5.12.2008SuVX 166/2008 vp, 5.12.2008SuVX 177/2008 vp, 12.12.2008SuVX 79/2009 vp, 5.6.2009SuVP 48/2009 vp, 27.11.2009PeVP 41/2010 vp, 5.5.2010TyVL 10/2010 vp, 3.6.2010SuVX 47/2010 vp, 4.6.2010SuVX 117/2010 vp, 3.12.2010SuVP 10/2011 vp, 15.6.2011SuVP 41/2011 vp, 25.11.2011SuVP 29/2012 vp, 15.6.2012SuVP 59/2012 vp, 5.12.2012SuVP 27/2013 vp, 14.6.2013SuVP 55/2013 vp, 4.12.2013SuVP 28/2014 vp, 18.6.2014 SuVP 52/2014 vp, 5.12.2014SuVP 9/2015 vp, 12.6.2015SuVP 39/2015 vp, 4.12.2015


Suomi on saattanut aikaisemmat yhdenvertaisuutta koskevat direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä. Suomessa tuli 1. tammikuuta 2015 voimaan uusi yhdenvertaisuuslaki (1325/2014), joka jo sellaisenaan pääosin täyttää ehdotetussa direktiivissä säädettävät vaatimukset. Direktiivin hyväksyminen edellyttäisi eräitä pääasiallisesti pienehköjä täsmennyksiä kansalliseen lainsäädäntöön.

Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan maakunnalla on lainsäädäntövalta muun muassa asioissa, jotka koskevat elinkeinotoimintaa tietyillä aloilla, sosiaalihuoltoa, terveyden- ja sairaanhoitoa sekä opetusta. Vuoden 2005 maakuntalaki syrjinnän ehkäisemisestä Ahvenanmaan maakunnassa perustuu EU:n syrjintä- ja työsyrjintädirektiiveihin, ja puheena olevan direktiivin hyväksyminen saattaa edellyttää myös maakuntalakien tarkistamista.

21(55)


Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamisen yhteydessä yhdenvertaisuusasioita hoitavien erityisviranomaisten tehtäviä uudistettiin tavalla, joka vastaa direktiiviluonnoksessa esitettyä. Näin ollen direktiivillä ei yhdenvertaisuusviranomaisten toiminnan osalta olisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.

Direktiivi edellyttäisi, että eräiden julkisten ja yksityisten palveluiden tarjoajien tulisi ryhtyä tapauskohtaisiin kohtuullisiin mukautustoimiin, jotta vammaiset henkilöt voivat tosiasiallisesti saada yhtäläisiä palveluita muiden ihmisten kanssa. Vastaavasta velvollisuudesta säädetään yhdenvertaisuuslaissa. Voimassa olevassa lainsäädännössä ei sen sijaan ole säännöksiä direktiiviehdotuksessa tarkoitetusta tavaroiden esteettömyydestä. Tällaisen sääntelyn taloudellisista vaikutuksista ei tässä vaiheessa ole mahdollista esittää arviota, koska keskustelu sääntelyn sisällöstä ja sen vaikutuksista jatkuu työryhmässä edelleen.


Direktiiviehdotuksen etenemistä on merkittävästi hidastanut muutaman jäsenvaltion esittämät periaatteelliset varaumat direktiiviehdotusta kohtaan.

Asiakirjat

KOM(2008) 426 lopullinen, ehdotus neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta.

Tilanneselvitys 9336/16


OM, Timo Makkonen, p. 02951 50230STM, Viveca ArrheniusSTM, Katriina AlaviuhkolaTEM, Antti RiivariTEM, Liisa HeinonenTEM, Tarja KrögerLVM, Irja Vesanen-NikitinYM, Raija HynynenYM, Erja VäyrynenSM, Hanne HuvilaOKM, Mikko Cortés TéllezOKM, Ulla-Jill KarlssonOKM, Satu PaasilehtoVNK, Johanna Hulkko


Liitteet

Viite

22(55)



TYO Porkka Pauliina(TEM) 09.06.2016

AsiaTSTK-neuvosto 16. kesäkuuta 2016, asiakohta 8. Eurooppalainen ohjausjakso 2016; Selvitys Eurooppa-neuvostolle

KokousTyöllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asiat -neuvosto 16.06.2016U/E/UTP-tunnus


Eurooppalainen ohjausjakso 2016; Selvitys Eurooppa-neuvostolle (Bryssel 28-29 kesäkuuta 2016)- Periaatekeskustelu

a) Ehdotus neuvoston suosituksiksi kullekin jäsenvaltiolle vuoden 2016 kansallisista uudistusohjelmista ja ehdotus selvitykseksi

- Hyväksyminen

b) Vuoden 2016 maakohtaisia suosituksia ja vuoden 2015 maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa koskeva arviointi

- Työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean lausuntojen hyväksyminen

Komissio antoi suosituksensa jäsenmaille 18.5.2016. Jäsenmaiden kommentit pyydettiin25.5 mennessä. Suosituksia käsitellään EU:ssa komiteatasolla sekä asianomaisissa sektorineuvostoissa. Kesäkuun Eurooppa-neuvosto tukee suosituksia ja ne vahvistetaan heinäkuun Ecofin-neuvostossa.

Suomen kanta

Suomi voi hyväksyä komission ehdotuksen suositukseksi 2. Lisäksi Suomi voi hyväksyä komiteoiden lausunnot.

Komission esittämät työllisyyssuositukset vastaavat hyvin Suomen keskeisimpiin työmarkkinoiden haasteisiin, joita ovat kilpailukyvyn puutteet, korkea työttömyys, työn vastaanottamisen kannustavuus ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat. Komission ehdotukset ovat hyvin linjassa hallitusohjelman kanssa ja tukevat sen toimeenpanoa. Komissio pitää työmarkkinauudistuksia oleellisina kilpailukyvyn palauttamisen kannalta.

Suomi voi myös hyväksyä suosituksessa 1 mainitun kehotuksen edetä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustehokkuuteen tähtäävissä uudistuksissa. Myös maakuntauudistus ja sote-uudistus ovat keskeisiä hallituksen rakennepoliittisia tavoitteita.

23(55)

Jäsenmaille osoitettujen suositusten määrä on edelleen vähentynyt, mitä Suomi pitää hyvänä asiana. Näin suositukset keskittyvät paremmin olennaiseen ja ovat kohdennetumpia. Suomi pitää edelleen tärkeänä sitä, että jäsenmaat tarkastelevat aktiivisesti myös toistensa suosituksia ja niiden toimeenpanoa vertaistuen ja oppimisen lisäämiseksi.


Puheenjohtajan kysymyksiä periaatekeskustelua varten ei ole vielä saatu.

Ehdotus neuvoston suosituksiksi kullekin jäsenvaltiolle vuoden 2016 kansallisista uudistusohjelmista ja ehdotus selvitykseksi:

Komission suositukset Suomen maakohtaisiksi suosituksiksi vuodelle 2016-17 ovat:

1. sopeuttaa julkista taloutta vuosittain kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016 ja 0,6 prosenttia vuonna 2017; käyttää satunnaistuloja nopeuttaakseen julkisen talouden velkasuhteen pienentämistä; varmistaa, että hallintouudistus, jolla pyritään parantamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustehokkuutta, hyväksytään ja toteutetaan oikea-aikaisesti;

2. varmistaa työmarkkinaosapuolten roolia kunnioittaen, että palkanmuodostusjärjestelmä lisää paikallista sopimista ja poistaa jäykkyyksiä ja edistää näin kilpailukykyä ja vientiteollisuusvetoisempaa lähestymistapaa; lisää kannustimia työn vastaanottamiseen ja varmistaa, että käytössä on kohdennettuja ja riittäviä aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä, myös maahanmuuttajataustaisille ihmisille; toteuttaa toimenpiteitä, joilla vähennetään alueellista ja osaamiseen liittyvää kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuutta;

3. jatkaa toimia, joilla lisätään kilpailua palvelualoilla, vähittäiskauppa mukaan lukien; edistää yrittäjyyttä ja investointeja muun muassa vähentämällä hallinnollista ja sääntelyyn liittyvää rasitetta, jotta voidaan tukea korkean arvonlisäyksen tuotannon kasvua.

Suomen työllisyyssuositukset on annettu makrotalouden epätasapainoon liittyvän menettelyn osana, kuten myös viime vuonna, ilman että tälle menettelylle on annettu erityisiä perusteluita.

Suomi esitti muutaman, lähinnä asiapohjaisen, korjausehdotuksen eläkeuudistusta käsitteleviin resitaaleihin. Näihin muutosehdotuksiin saatiin komiteatasolla komission kanssa neuvoteltua Suomea tyydyttävä kompromissiratkaisu.

Komissio toteaa, että jäsenvaltiot edistyvät uudistusten toteuttamisessa ja makrotalouden epätasapainojen korjaamisessa, mutta talouden elpyminen edellyttää vielä lisätoimia.

Maasuosituksissa näkyy myös se, että komissio pyrkii parantamaan talouspolitiikan EU-ohjausjakson tuloksellisuutta ja merkityksellisyyttä. Komissio on tällä kertaa karsinut suositusten määrää ja painottanut niissä vuoden 2016 kasvuselvityksessä määritettyjä keskeisiä taloudellisia ja sosiaalisia kysymyksiä. Suositusten takana on ajatus siitä että sosiaaliset näkökohdat pyritään ottamaan paremmin huomioon kaikessa EU:n toiminnassa. Jotta jäsenvaltiot sitoutuisivat suosituksiin entistä paremmin, yhteydenpitoa jäsenvaltioiden kanssa on lisätty ja siihen on otettu mukaan sidosryhmiä eri tasoilta. Komissio on myös kiinnittänyt entistä enemmän huomiota euroalueen

24(55)

erityiskysymyksiin ja talouksien välisiin riippuvuussuhteisiin euroalueen talouspolitiikkaa koskevan suosituksen mukaisesti.

Edellisvuoteen verrattuna useampi maa, eli 11 jäsenmaata, on saanut suosituksen liittyen köyhyyden vähentämiseen ja osallisuuden edistämiseen. Vähimmäistoimeentuloturvan riittävyyteen on kiinnitetty huomiota viiden maan kohdalla. Myös maahanmuuttajien kotoutumiseen kohdistuvia suosituksia on annettu enemmän erityisesti niille jäsenmaille, ml. Suomi, joita on viime aikoina kohdannut suuri maahanmuuttoaalto.

Arvointi vuoden 2016 maakohtaisista suosituksista ja vuoden 2015 maakohtaisten suositusten täytäntöönpanosta:

Työllisyyskomitea ja sosiaalisen suojelun komitea ovat laatineet omat lausuntonsa suosituksista. Lausunnoissa todetaan mm. että eniten työllisyys- ja sosiaalikysymyksiin liittyviä suosituksia on v. 2016 annettu osaamisen ja elinikäisen oppimisen alalta. Lausunnot myös kiinnittävät huomiota siihen, että komissio on perustanut suosituksensa aiempaa vahvemmin monenkeskisen valvonnan ja temaattisten maatarkastelujen tuloksiin. Komiteat myös kiinnittävät huomiota suositusesitysten tasapuoliseen käsittelyyn eri neuvostokokoonpanojen alaisissa komiteoissa. Kaikki työllisyys- ja sosiaaliministereiden toimivaltaan kuuluvat asiat tulee päättää TSTK-neuvoston kokoonpanossa ja niistä tulee keskustella yhdessä TSTK:n ja ECOFIN:n alaisissa komiteoissa.

Komissio toteaa että jäsenvaltiot ovat kuluneen vuoden aikana edistyneet uudistusten toteuttamisessa, mutta tahtia on kiristettävä, jotta uudistuksilla olisi haluttu vaikutus työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin. Maakohtaisten suositusten noudattaminen vaihtelee eri aloilla. Esimerkiksi työ- ja tuotemarkkinoilla sekä eläkejärjestelmien ja pankkisektorin kohdalla tämä saattaa johtua toteutettavien uudistusten monimutkaisuudesta. Komission arvion mukaan parhaiten on edistytty rahoituspalveluja ja aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä koskevien suositusten noudattamisessa. Yritystoimintaa ja työllisyyttä edistävän sääntely-ympäristön luomisessa, naisten työvoimaosuuden parantamisessa ja palvelualan esteiden poistamisessa olisi sen sijaan voitu edistyä enemmänkin. Ne jäsenvaltiot, joilla on todettu epätasapainoja, ovat edistyneet uudistusten toteuttamisessa muita paremmin – ehkä siksi, että niillä on suurempi uudistusten tarve ja politiikasta käydään vahvempaa vuoropuhelua, ja joissain tapauksissa myös siksi, että markkinoiden paine on suurempi.


SEUT 148 artikla



Työllisyysjaoston kirjallinen menettely 30.5.2016Sosiaalijaosto 6.6.2016EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely 13.-15.6.2016

Eduskuntakäsittely

Suuri valiokunta 15.6.2016

25(55)




Asiakirjat

Numeroituja neuvoston asiakirjoja ei ole vielä saatu


Pauliina Porkka, TEM, [email protected], +358 29 50 48278Kimmo Ruth, TEM, [email protected], +358 29 50 48073Liisa Heinonen, TEM, [email protected], +358 29 50 64131Markus Seppelin, STM, [email protected], +358 29 51 63217

EUTORI-tunnus

Liitteet

Viite

26(55)







TYO Porkka Pauliina(TEM) 09.06.2016

AsiaTSTK-neuvosto 16. kesäkuuta 2016, asiakohta 9. Osaamispaketti (komissio esittelee)

KokousTyöllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asiat -neuvosto 16.06.2016U/E/UTP-tunnus


Komissio on antamassa kesäkuussa (10.6) ehdotuksen eurooppalaiseksi osaamisagendaksi. Asiakirja sisältää useita osia, joista viimeisimmät julkaistaisiin vuonna 2017. Osaamisagenda valmistellaan koulutus- ja työllisyyssektoreiden yhteistyössä. Slovakian puheenjohtajakaudella koulutusneuvostolla on koordinoiva rooli, tarkoitus on järjestää heinäkuussa yhteinen koulutus- ja sosiaaliasioiden työryhmäkäsittely aiheesta.

Suomen kanta

Suomi on johdonmukaisesti korostanut laaja-alaisen osaamisagendan tarvetta ja vahvan koulutuspoliittisen aloitteen merkitystä koulutuksen digitalisoitumisen edistämiseksi ja osaamistarpeiden ennakoinnin kehittämiseksi. Tärkeää on myös kiinnittää huomioita osaamisen kohtaanto-ongelmiin työmarkkinoiden tarpeet huomioiden ja tehostaa heikommat taidot omaavien aikuisten kouluttautumista.

Suomi ottaa komission informaation tiedoksi. Suomen kannan valmistelu aloitetaan 15.6. koulutusjaostossa (EU-30), olettaen että komission ehdotus julkaistaan 10.6.


Alustavien tietojen mukaan osaamisagenda sisältäisi mm. ehdotuksen osaamis/taitotakuusta, joka kohdistuisi erityisesti heikommat taidot omaaviin aikuisiin ja sisältäisi osaamisen arvioinnin, räätälöidyn ehdotuksen osaamisen päivittämiseksi sekä osaamisen tunnustamisen ja tunnistamisen. Muita sisältöjä olisivat mm. ehdotukset eurooppalaiseksi tutkintojen viitekehykseksi, Europassia koskevien suositusten päivittämiseksi, elinikäisen oppimisen avaintaidoista annetun suosituksen päivittämiseksi, digitaalisen osaamisen edistämiseksi sekä turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien osaamisen arviointia koskevia aloitteita.



27(55)


Työllisyysjaoston kirjallinen menettely 30.5.2016

Eduskuntakäsittely




Asiakirjat


Minna Polvinen, OKM, [email protected], +358 29 53 30262

Pauliina Porkka, TEM, [email protected], +358 29 50 48278

EUTORI-tunnus

Liitteet

Viite

28(55)





TMO Steiner Nico(TEM) 09.06.2016JULKINEN

AsiaTSTK-neuvosto 16.6.2016: Asiakohta 10. Ehdotus neuvoston direktiiviksi kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön vuoden 2007 yleissopimuksen täytäntöönpanosta 21 päivänä toukokuuta 2012 EU-maiden maatalouden osuustoimintajärjestöjen keskusjärjestön (COGECA), Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) ja Euroopan unionin kalastusyritysten kansallisten järjestöjen liiton (Europêche) välillä tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna 8 päivänä toukokuuta 2013, täytäntöönpanosta (muu kuin lainsäädäntöasia)= Tilanneselvitys



Neuvoston kokouksessa annetaan tilanneselvitys kalastusalan työtä koskevan direktiiviehdotuksen etenemisestä.

Asiaa käsitellään coreperin kokouksessa 10.6.2016.

Suomen kanta

Otetaan vastaan tilanneselvitys.


Direktiiviehdotus koostuu kahdesta osasta, varsinaisesta direktiivistä ja liitteenä olevasta Euroopan tason työmarkkinajärjestöjen sopimuksesta, joka sisältää varsinaiset kalastusalan työtä koskevat määräykset. Direktiiviosassa ei ole varsinaisia kalastusalan työtä koskevia säännöksiä.

Sopimus koskee kalastusaluksella tehtävään työhön sovellettavia vähimmäisvaatimuksia, palvelussuhteen ehtoja, asuinympäristöä ja ruokaa, sairaanhoitoa, terveyden suojelua ja sosiaaliturvaa.

Sopimusta sovellettaisiin kaikkiin kalastajiin, jotka työskentelevät jollakin kaupallista kalastustoimintaa harjoittavalla, EU:n jäsenvaltiossa rekisteröidyllä tai EU:n jäsenvaltion lippua käyttävällä kalastusaluksella. Sopimusta sovellettaisiin myös itsenäisinä ammatinharjoittajina toimiviin kalastajiin, jos samalla aluksella työskentelee henkilöitä työsuhteessa.

Sopimus koskee vain merikalastusta.

29(55)


Komission ehdotus perustuu SEUT 155(2) artiklaan. Puheenjohtajamaa on muuttanut komission ehdottamaa oikeusperustaa siten, että oikeusperustana olisi 155(2) artiklan lisäksi artiklan 153(1) a- ja b-kohdat.

Päätös edellyttää määräenemmistöä.


SEUT 155(2) mukaan työmarkkinaosapuolet voivat pyytää komissiota tekemään ehdotuksen neuvostolle. Asiasta ilmoitetaan Euroopan parlamentille.


Direktiiviehdotusta on käsitelty työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimivassa merimiesasiain neuvottelukunnassa, jossa ovat edustettuina merenkulkualan työmarkkinajärjestöt, liikenne- ja viestintäministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Tämän lisäksi asiaa on käsitelty EU-asiain komitean työoikeusjaostossa.

Asiaa käsitellään EU-minvan kirjallisessa menettelyssä 13.-15.6.2016.

Eduskuntakäsittely

Valtioneuvosto on antanut direktiiviehdotuksen johdosta eduskunnalle U-kirjeen 26/2016. Valtioneuvoston kantana esitettiin, että Suomi suhtautuisi lähtökohtaisesti myönteisesti komission ehdotukseen, mutta arvioivansa edelleen sen yksityiskohtaisia vaikutuksia ja tarkentavansa tarvittaessa vielä kantaansa.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyi valtioneuvoston kantaan, mutta korosti Suomen kalastuselinkeinon erityispiirteitä ja tähdensi, että direktiivillä ei tule lisätä tarpeetonta byrokratiaa eikä heikentää kalastuselinkeinon harjoittamisen edellytyksiä Suomessa.

Suuressa valiokunnassa asia on käsittelyssä 15.6.2016.


Direktiivi ja sen liitesopimus laajentaisivat jonkin verran työaikaa koskevan lainsäädännön soveltamisalaa. Sopimuksen määräykset soveltuvat nimittäin myös muussa kuin työntekijäasemassa työskentelevään henkilöön, jos samalla aluksella työskentelee henkilöitä työntekijäasemassa. Sopimuksen työ- ja lepoaikoja koskevat vaatimukset vastaavat pitkälti työaikadirektiivin vaatimuksia.

Säännökset työ- ja asuinympäristöstä koskevat nykyisin yli 24 metrisiä kalastusaluksia. Direktiivi edellyttäisi säännösten ulottamista myös pienempiin aluksiin, mutta täytäntöönpanossa voidaan ottaa huomioon aluksen kalastustapa ja se aika, jonka kalastajat asuvat aluksella, mikä todennäköisesti antaa jonkun verran joustavuutta täytäntöönpanossa. Vaatimukset koskevat pääasiassa uusia tai peruskorjattavia aluksia, joka pienentää direktiivin merkitystä.

30(55)


Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannan mukaan vuonna 2015 merialueelle rekisteröityjen kalastusalusten lukumäärä oli 2717. Näistä yli 10 metrin pituisia oli 218 alusta ja yli 24 metrin pituisia 21 alusta. Ammattikalastajien kokonaismäärä oli 487 ja osa-aikakalastajia. Ammattikalastajista useimpien arvioidaan olevan yrittäjiä tai itsenäisiä ammatinharjoittajia. Työntekijäasemassa työskentelevien henkilöiden lukumäärästä kalastusalalla ei ole tietoa.

Direktiiviehdotuksen taloudellisten vaikutusten arvioidaan olevan yleisesti vähäisiä. Kalastustoimialan yrityksille, joilla on palveluksessaan työntekijöitä, voi aiheutua kustannuksia työaika- ja työympäristösäännöksiin aiheutuvista muutoksista johtuen. Sopimus sisältää kuitenkin jonkin verran liikkumavaraa, jonka avulla voidaan täytäntöönpanossa pyrkiä huomioimaan kansalliset erityispiirteet.

Asiakirjat

8535/16 SOC 214 EMPL 131 PECHE 150+ ADD 1 - ADD 39687/16 SOC 369 EMPL 256 PECHE 194 IA 34+ ADD 1+ ADD 2


Nico Steiner, TEM, puh 050-396 0303, nico.steiner(at)tem.fiLiisa Heinonen, TEM, puh 050-396 0605, liisa.heinonen(at)tem.fi


Liitteet

Viite

31(55)



HSO Seppelin Markus 25.05.2016

AsiaKöyhyyden ja syrjäytymisen vastainen taistelu: Yhdennetty näkökulma



Ehdotus neuvoston päätelmiksi köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen toiminnan integroivasta näkökulmasta

- Neuvoston päätelmien hyväksyminen

Suomen kanta

Suomi voi hyväksyä esitetyt neuvoston päätelmät.


Talouskriisin myötä köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrä Euroopan Unionin alueella on kasvanut yli 4 miljoonalla huolimatta Eurooppa 2020–strategiassa asetetusta köyhyyden vähentämistavoitteesta. Köyhyyden vähentämiseksi EU:n jäsenmaissa tarvitaan eri politiikka-alojen yhdennettyjä toimenpiteitä, joita toteuttavat julkiset viranomaiset ja laitokset, yksityiset kumppanit sekä kansalaisyhteiskunnan toimijat yhdessä kohderyhmien osallisuutta unohtamatta. Eri osapuolia kehotetaan edistämään tiedon, ideoiden, kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenmaiden välillä köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi integroiduin toimenpitein. Uusia innovatiivisia ratkaisuja, jossa yhdistyvät eri toimijoiden roolit, peräänkuulutetaan. Eurooppa 2020-startegian köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämistavoitetta ei tule unohtaa. Köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa työssä kehotetaan hyödyntämään olemassa olevia välineitä kuten eurooppalaista ohjausjaksoa, köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista eurooppalaista keskustelufoorumia, avoimen koordinaation menetelmää sekä vertaisarviointeja. Huomiota kiinnitetään komission aiemmin esittämiin suosituksiin lasten hyvinvoinnin ja aktiivisen osallisuuden edistämisestä. Tässä yhteydessä viitataan myös komission sosiaalisia investointeja koskevaan pakettiin. Työllisyyskomiteaa ja sosiaalisen suojelun komiteaa kehotetaan jatkamaan köyhyyden ehkäisyyn liittyvien toimien analysointia ja tilanteen seurantaa erityisesti integroidun näkökulman edistämistä painottaen.


Neuvostossa tapahtuva poliittinen yhteistyö.

32(55)

Käsittely Euroopan parlamentissa-


Sosiaalijaosto 6.6.2016

EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely 13.-15.6.2016

Eduskuntakäsittely




Ei suoria vaikutuksia.


Asiakirjat


Markus Seppelin, sosiaali- ja terveysministeriö, [email protected], 0295163217

EUTORI-tunnusLiitteet

Viite

33(55)




TMO Heinonen Liisa(TEM) 26.05.2016JULKINEN

AsiaAsiakohta 12: Ehdotus neuvoston päätelmiksi vahvan sosiaalisen vuoropuhelun elvyttämisestä= Hyväksyminen



Neuvosto hyväksyy päätelmät sosiaalisen vuoropuhelun tiivistämisestä.

Suomen kanta

Suomi tukee päätelmien hyväksymistä.


Päätelmissä suhtaudutaan positiivisesti työmarkkinajärjestöjen kanssa sekä EU-tasolla että kansallisesti käytävään vuoropuheluun. Järjestöjen autonomiaa tulee kunnioittaa työehtosopimusten sekä työntekijöiden osallistumisen osalta.

Järjestöjen mielekäs osallistuminen kansallisten uudistusten valmisteluun esimerkiksi eurooppalaisen lukuvuoden menettelyjen ja työllisyyssuuntaviivojen mukaisesti on tärkeää. Vuoropuhelua tulee jatkaa ja vahvistaa EU-tasolla. Jäsenvaltioiden tulisi ottaa työmarkkinajärjestöt mukaan uudistusten suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Päätelmissä todetaan, että paremman sääntelyn periaatteita, avoimuutta sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita tulee soveltaa myös työmarkkinajärjestöjen välillä SEUT 155 artiklan mukaisesti neuvoteltaviin sopimuksiin.

Komission tulisi tukea ja parantaa työmarkkinajärjestöjen kanssa käytävää vuoropuhelua sekä kuultava niitä lainsäädäntö- ja muissa hankkeissa, joilla saattaa olla merkittäviä vaikutuksia sosiaalisen ja työllisyystilanteeseen. Myös kansallisten järjestöjen osaamisen kehittämistä tulee tukea muun muassa keskinäisen oppimisen ja hyvien käytänteiden vaihdon avulla.

Työmarkkinajärjestöjä kehotetaan itsekin vahvistamaan yhteistyötään myös eri sektoreiden kesken. Niitä pyydetään tiedottamaan neuvostolle meneillään olevista SEUT 155 artiklan mukaisista sopimusneuvotteluista ajoissa sekä osallistumaan uuden työsuojelustrategian kehittämiseen.

34(55)


Neuvoston päätelmät eivät ole oikeudellisesti sitovia. Ei oikeusperustaa. Hyväksytään konsensuksella.


Euroopan parlamentti ei osallistu päätelmien käsittelyyn.


Työoikeusjaosto ja työllisyysjaosto käsittelevät työmarkkinajärjestöjen vuoropuhelua.

Eduskuntakäsittely-

Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema-

Taloudelliset vaikutukset-


Asiakirjat9513/16 SOC 353 EMPL 244


Liisa Heinonen TEM, liisa.heinonen(at)tem.fi, puh. +358 50 396 0605

EUTORI-tunnus

Liitteet

Viite

35(55)



TASY/HSO

McAteer Mari-Elina(STM) 09.06.2016

AsiaEU; TSTK-neuvosto; Kohta 13 a; Ehdotus neuvoston päätelmiksi; Vastaus komission strategiseen sitoumukseen sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi



Päätelmäluonnos on tarkoitus hyväksyä neuvostossa yhteispakettina sukupuolivähemmistöjä koskevien päätelmäluonnoksen kanssa.

Puheenjohtajamaa Alankomaat on valmistellut ehdotuksen neuvoston päätelmiksi vastauksena Komission strategiseen sitoumukseen sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi (2016–2019).

Asiaa käsiteltiin neuvoston sosiaalityöryhmässä 15.1., 4.2. ja 16.2.2016, joista viimeisessä saavutettiin yksimielisyys luonnoksesta.

Päätelmäluonnos oli hyväksyttävänä TSTK-neuvostossa jo 7.3.2016 yhteispakettina sukupuolivähemmistöjä koskevan päätelmäluonnoksen kanssa. Paketti jäi kuitenkin hyväksymättä, koska yksi jäsenvaltio ei voinut hyväksyä jälkimmäistä luonnosta.

Suomen kanta

Suomi voi hyväksyä päätelmät.

Suomi pitää komission strategista sitoumusta ja sen sisältämiä painopisteitä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi tärkeinä ja perusteltuina. Suomi tukee päätelmien vaatimusta siitä, että strateginen sitoumus annettaisiin tiedonantona. Suomi pitää myönteisenä sitä, että päätelmissä erityishuomiota on kohdistettu naisiin kohdistuva väkivallan ehkäisyyn, sukupuolten tasa-arvonäkökulman sisällyttämiseen kansainvälistä suojelua hakevien ja maahanmuuttajien integrointia koskevaan politiikkaan ja systemaattisesti kaikkeen EU-toimintaan.


Komission on julkaissut joulukuussa 2015 Strategisen sitoumuksen sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Päätelmien tavoitteena on varmistaa, että sukupuolten tasa-arvo säilyy vahvana EU:n poliittisella agendalla. Ne tukevat komission strategista sitoumusta sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Komissiota pyydetään antamaan tasa-arvostrategia tiedonantona ja välittömästi implementoimaan sen eri painopistealueiden toimenpiteet.

36(55)

Päätelmissä painotetaan, että strateginen sitoumus tulisi linkittyä yhtäältä Eurooppa 2020 strategiaan ja toisaalta YK:n 2030 kestävän kehityksen agendaan. Päätelmissä pyydetään, että komissio sisällyttää sukupuolten tasa-arvonäkökulman systemaattisesti kaikkeen työhönsä ja luo konkreettinen toimintasuunnitelma tämän työn tekemiseksi.

Päätelmät tukevat strategisen sitoumuksen viittä painopistealuetta sekä horisontaalisia kysymyksiä. Painopistealueet ovat naisten työllisyyden ja taloudellisen itsenäisyyden vahvistaminen, sukupuolten palkkaeron, tuloeron ja eläke-eron kaventaminen, päätöksenteon tasa-arvon edistäminen, sukupuoleen perustuvan väkivallan torjuminen ja tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistäminen maailmanlaajuisesti. Erityisesti päätelmät nostavat esiin naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjunnan, haavoittuvassa asemassa olevien pakolaisnaisten aseman parantamisen tärkeyden sekä työ ja perhe-elämän yhteensovittamisen merkityksen naisten työllisyyden tukemiseksi.

Päätelmissä pyydetään komissiota ja jäsenvaltiota tarvittaessa vahvistamaan toimia ja rahoitusta naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan estämiseksi ja harkitsemaan Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan ja perheväkivallan ehkäisemisen yleissopimuksen ratifioimista. Komissiota ja jäsenvaltioita pyydetään huomioimaan sukupuolten tasa-arvonäkökulma maahanmuutto-, turvapaikka- ja kotouttamispolitiikassa.

Päätelmäluonnoksessa esitetään komissiolle ja jäsenvaltiolle kansallisten tasa-arvoinstituutioiden tukemista ja tarvittaessa niiden työn vahvistamista, kannustetaan jäsenmaita varmistamaan kansallisten tasa-arvostrategioiden toteuttaminen sekä keräämään ja analysoimaan sukupuolen ja iän mukaan eriteltyä oikea-aikaista tietoa. Komissiota pyydetään sisällyttämään sukupuolten tasa-arvonäkökulman 2020 jälkeisen kauden EU-rahoitusohjelmien valmisteluun.

EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely-



Jaosto 25 (sosiaaliasiat) 19.1.–21.1. (kirjallinen menettely), 1.3.2016. EU-ministerivaliokunta 4.3.2016. Jaosto 25 (sosiaaliasiat) 6.6.2016.

Eduskuntakäsittely

Suuri valiokunta 4.3.2016.



37(55)


Merkittävä osa maista pitää huolestuttavana sitä, että komissio ei anna tasa-arvostrategiaa tiedonantona vaan strategisen sitoumuksen työpaperinaan. Suomi on tehnyt aktiivista vaikuttamistyötä erillisen sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän komission strategian hyväksymiseksi. Kesällä 2015 tasa-arvoasioista vastaava ministeri Juha Rehula lähetti asiaa koskevan tukikirjeen komissaari Jouroválle.

Puheenjohtaja Alankomaat toi sosiaaliryhmän 15.1.2016 käsittelyyn luonnoksen neuvoston päätelmiksi, joissa oli mukana kaksi teema-aluetta: strateginen sitoumus sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen (LGBTI) yhdenvertaisuuden edistäminen. Suurin osa maista piti teemojen yhteiskäsittelyä keinotekoisena ja näki, että yhdistäminen sisältää riskin molempien painoarvon heikkenemisestä. Puheenjohtaja päätyi jakamaan päätelmät temaattisesti kaksiksi eri päätelmiksi sosiaalityöryhmän kokouksessa 16.2.2016.

UK, Tanska, Ruotsi, Itävalta, Malta, Tšekki, Saksa, Luxemburg, Viro ja Portugal katsovat, että päätelmät tulee hyväksyä yhtenä pakettina sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoa koskevien päätelmien kanssa. Unkarilla, Puolalla, Latvialla ja Liettualla on jälkimmäisiin varauma.

Päätelmäluonnos oli hyväksyttävänä TSTK-neuvostossa jo 7.3.2016 yhteispakettina sukupuolivähemmistöjä koskevan päätelmäluonnoksen kanssa. Paketti jäi kuitenkin hyväksymättä, koska yksi jäsenvaltio ei voinut hyväksyä jälkimmäistä luonnosta.

Päätelmäluonnokseen on 7.3. käsittelyn jälkeen tullut vähäinen muotoilumuutos koskien kohtaa 25, jolla ei ole vaikutusta Suomen kannan suhteen.

Sosiaalityöryhmässä 6.6.2016 käytiin läpi puheenjohtajan uudet luonnosehdotukset päätelmiksi vastauksena komission strategiseen sitoumukseen sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi (2016–2019) ja päätelmiksi HLBTI-henkilöiden yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistämiseksi. PL, HU ja MT voivat hyväksyä sukupuolten tasa-arvoa koskevat päätelmät, mutta eivät HLTBI-päätelmiä. MT pitää jälkimmäisten uudelleen muotoiltua sisältöä vesittyneenä.

Päätelmäluonnospaketista keskusteltiin Coreperissä 8.6.2016. PL poisti varaumansa, mutta HU ei.

Asiakirjat

Response to the Commission’s Strategic engagement for gender equality – Draft Council Conclusions 9445/2016

Strategic Engagement for Gender Equality 2016–2019, 14746/15


Mari-Elina McAteer, STM, mari-elina.mcateer()stm.fi, 02951 63424


Viite

38(55)

Oikeusministeriö

PERUSMUISTIO OM2016-00157

DKY Artemjeff Panu(OM) 31.05.2016JULKINEN

AsiaEU; Syrjimättömyys; Päätelmät toimenpiteistä HLBTI -henkilöiden yhdenvertaisista mahdollisuuksista



Komissio julkaisi joulukuussa 2015 asiakirjan ”Strateginen sitoutuminen sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi 2016–2019” sekä listan toimenpiteistä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen (HLBTI -ryhmät) yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tämän pohjalta neuvostossa hyväksytään neuvoston päätelmät HLBTI -henkilöiden yhdenvertaisista mahdollisuuksista. Päätelmäluonnos on tarkoitus hyväksyä yhteispakettina sukupuolten tasa-arvoa koskevan päätelmäluonnoksen kanssa.

Asiaa käsiteltiin neuvoston sosiaalityöryhmässä 15.1., 4.2. ja 16.2.2016. Päätelmäluonnos oli hyväksyttävänä TSTK -neuvostossa jo 7.3.2016 yhteispakettina tasa-arvoa koskevan päätelmäluonnoksen kanssa. Paketti jäi kuitenkin hyväksymättä, koska yksi jäsenvaltio ei voinut hyväksyä HLBTI- päätelmän luonnosta. Puheenjohtajamaa Alankomaat on muokannut päätelmätekstiä muotoon, jonka tulisi olla kaikkien jäsenmaiden hyväksyttävissä.

Suomen kanta

Suomi voi hyväksyä päätelmät.Suomi pitää tärkeänä EU:n työtä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja sitä, että suunniteltuja toimenpiteitä seurataan järjestelmällisesti. Suomi korostaa EU:n perusoikeusviraston tutkimus- ja selvitystyön täysimääräistä hyödyntämistä syrjintään liittyvän tiedon tuottamisessa sekä hyvien käytäntöjen jakamista jäsenmaiden kesken.


Päätelmäluonnoksessa neuvosto kutsuu EU:n komissiota toteuttamaan HLBTI -ryhmien yhdenvertaisuuden edistämiseen liittyvän toimenpidelistauksensa sekä katsoo tämän olevan johdonmukaista, koska neuvosto on jo aiemmin antanut kannanottonsa HLBTI - henkilöiden ihmisoikeuksien suojelemisesta ja edistämisestä EU:n ulkosuhdetoiminnassa. Lisäksi päätelmäluonnos edellyttää muun muassa, että komissio raportoi toimenpidelistauksen toteutumisesta, kerää vertailukelpoista tietoa HLBTI -henkilöiden kohtaamasta syrjinnästä, kehittää toimenpiteitä tietoisuuden lisäämiseksi keskeisillä elämänalueilla sekä jatkaa yhteistyötä HLBTI -henkilöiden yhdenvertaisuuden edistämiseksi jäsenmaiden ja EU:n perusoikeusviraston ja muiden keskeisten toimijoiden kesken. Toimenpiteet eivät sisällä uusia EU-tason lainsäädäntöaloitteita.

39(55)


Neuvoston päätelmät eivät ole Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 288 artiklan tarkoittamia unionin säädöksiä. Neuvoston päätelmät hyväksytään konsensuksella.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan mukaan unioni tunnustaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaiset oikeudet, vapaudet ja periaatteet. Syrjintäkielto sisältyy Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklaan.



Jaosto 25 (sosiaaliasiat) Kirjallinen menettely 19.1.–21.1.2016. Asia käsiteltiin EU-ministerivaliokunnassa ja Eduskunnan suuressa valiokunnassa 4.3. osana EPSCO-neuvoston valmistelua. Jaosto 25 (sosiaaliasiat) 6.6.2016

Eduskuntakäsittely




Neuvoston päätelmällä ei ole taloudellisia vaikutuksia


Päätöslauselma oli alun perin osa sukupuolten tasa-arvoa koskevaa päätöslauselmaa. Puheenjohtajamaa ehdotti päätelmien jakamista kahdeksi erilliseksi päätöslauselmaksi. Tämä sopi kaikille jäsenvaltiolle.

Asiakirjat

Puheenjohtajan luonnos (30.5.2016) päätelmiksi toimenpiteistä HLBTI -henkilöiden yhtäläisistä mahdollisuuksista 9448/16

The List of Actions by the Commission to advance LGBTI Equality, http://ec.europa.eu/justice/discrimination/files/lgbti_actionlist_en.pdf

Guidelines to promote and protect the enjoyment of all human rights by lesbian, gay, bisexual, transgender and intersex (LGBTI) Persons, 11153/13


Panu Artemjeff, OM, panu.artemjeff()om.fi, 02951 50211


Viite

40(55)



HTO Leppo Tuomas(STM) 27.05.2016

AsiaEU; TSTK-neuvosto 16.-17.6.2016; Asiakohta 15. Neuvoston päätelmät elintarvikkeiden laadun parantamisesta



Puheenjohtaja Alankomaat julkaisi päätelmäluonnoksen elintarvikkeiden laadun parantamisesta (”Draft Council conclusions on Food Products Improvement”) 26.4.2016. Päätelmäluonnosta käsiteltiin tämän jälkeen neuvoston elintarviketyöryhmässä 28.4. ja 23.5.2016. Päätelmät on tarkoitus hyväksyä TSTK-neuvostossa 17.6.2016.

Suomen kanta

Suomi voi hyväksyä päätelmät. Kannatamme toimia elintarvikkeiden koostumuksen parantamiseksi vähentämällä erityisesti niiden sisältämää suolaa, tyydyttynyttä rasvaa ja lisättyä sokeria. Päätelmien toimeenpanossa, erityisesti tulevien ravitsemuskriteerien laadinnassa ja kansallisten suunnitelmien laadinnassa on tärkeää pitää huolta siitä, että tavoitteet kansanterveyden parantamisesta ja eriarvoisuuden vähentämisestä huomioidaan.


Alankomaiden puheenjohtajuuskauden yksi tavoitteista on parantaa elintarvikkeiden laatua vähentämällä erityisesti niiden sisältämää suolaa, tyydyttynyttä rasvaa ja lisättyä sokeria. Kysymystä käsiteltiin asiantuntijatason puheenjohtajuuskokouksessa helmikuussa 2016 ja sen yhteydessä julkaistiin myös asiaa koskeva tiekartta. Elintarvikkeiden laadun parantaminen oli myös Alankomaiden epävirallisen terveysministerikokouksen (18.4.) yksi keskusteluaiheista.

Päätelmäteksti pohjautuu tiekarttaan sekä erityisesti kokouksissa käytyihin keskusteluihin. Päätelmissä jäsenmaita mm. kehotetaan laatimaan kansallinen suunnitelma elintarvikkeiden laadun parantamiseksi vuoden 2017 loppuun mennessä, helpottamaan terveellisten vaihtoehtojen tarjoamista kuluttajille sekä tehostamaan tiedon ja hyvien kokemusten vaihtoa. Lisäksi päätelmissä mm. korostetaan laaja-alaista lähestymistapaa ja yhteistyötä eri toimijoiden (kuten yksityissektorin) kanssa sekä tutkimusprojektien, monitoroinnin ja aiheiston keruun kehittämistä. Esille nostetaan myös erityisesti lapset ja haavoittuvat ryhmät sekä terveyserojen kaventaminen.

Komissiota kehotetaan arvioimaan nykyisiä tavoitteita elintarvikkeiden laadun parantamiseksi sekä tukemaan koordinaatiota jäsenmaiden ja muiden toimijoiden välillä. Konkreettisena toimena esitetään työryhmien perustamista, joihin mukaan tulisi

41(55)

jäsenmaiden lisäksi edustajia ravitsemusta ja liikuntaa käsittelevästä yhteistyöelimestä (EU Platform for action on diet, physical activity and health). Työryhmien tavoitteena on parantaa elintarvikkeiden laadun seurantaa, ehdottaa kriteerejä elintarvikkeiden suolan, tyydyttyneen rasvan ja sokerin pitoisuuksille sekä annoskoolle sekä tarkastella mahdollisuuksia parantaa terveellisten elintarvikkeiden saatavuutta. Lisäksi päätelmissä esitetään, että komissio kehittää työtapoja ja edistää tiedonvaihtoa, tukee tietopohjan rakentamista, hyödyntää JRC-tutkimuskeskusta yhteistyöelimen sitoumusten monitoroinnissa, tukee tutkimusta, tiivistää yhteistyötä olemassa olevien verkostojen (kuten WHO:n suolaverkosto) kanssa ja perustaa verkkosivut hyvien käytäntöjen jakamista varten.

Päätelmät tukevat Suomen toimia ravitsemuksen parantamiseksi. Nykyisessä hallitusohjelmassa ja sen hyvinvoinnin edistämisen kärkihankkeessa pyritään elintapojen kuten ravitsemuksen edistämiseen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Suomessa valtion ravitsemusneuvottelukunta on julkaissut uudet ravitsemussuositukset, päätelmät ovat linjassa niiden kanssa ja auttavat suositusten toimeenpanossa. Toimet päätelmien edellyttämän kansallisen suunnitelman laatimiseksi yhteistyössä elinkeinoelämän (ml. elintarviketeollisuus ja kauppa) sekä muiden toimijoiden kanssa ovat käynnistyneet. Toimeenpanossa on tärkeä huomioida, että eri toimijoiden roolit ovat erilaisia ja ne täytyy pitää selkeinä. Terveystavoitteiden täytyy olla ensisijaisia ja terveysasiantuntijoiden asettamia. Työskentelyssä on syytä huomioida jo olemassa olevat toimivat järjestelmät kuten WHO:n ravitsemusprofiilit ja Sydänmerkkijärjestelmä. Yhteistyön ja toiminnan tulee olla läpinäkyvää ja intressiristiriidat täytyy huomioida.


Artiklat 168 ja 26 SEUT



EU-terveysjaosto (EU33) 30.5.2016

EU-ministerivaliokunta, kirjallinen menettely 13.–15.6.2016

Eduskuntakäsittely





Asiakirjat

”Draft Council conclusions on Food Products Improvement” (7974/16)

42(55)


Sosiaali- ja terveysministeriö:

Neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, p. 02951 63328, [email protected]

Neuvotteleva virkamies Tuomas Leppo, p. 02951 63120, [email protected]

EUTORI-tunnus

Liitteet

Viite

43(55)






STO Lahtinen Eero 16.03.2016JULKINEN

AsiaTSTK-neuvosto 16.-17.6.2016; Asiakohta 16: Ehdotus neuvoston päätelmiksi mikrobilääkeresistenssin OneHealth -periaatteen mukaisista torjuntatoimista

KokousTyöllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asiat -neuvosto 16.06.2016 - 17.06.2016U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Päätelmätekstin esittely eläinlääkintä- ja kansanterveystyöryhmille 16.3.2016

Työryhmäkäsittelyt 13.4.2016 ja 13.5.2016

TSTK-neuvosto 17.6.2016

Suomen kanta

Suomi tukee päätelmien hyväksymistä neuvostossa.

Suomi katsoo, että päätelmissä ehdotetulla EU-tason yhteistyöllä on saavutettavissa merkittävää lisäarvoa mikrobilääkeresistenssin torjunnassa. Mikrobilääkeresistenssin vastaisten toimien tehostaminen sekä EU:ssa että globaalisti on tärkeä tavoite Suomelle.

Suomi katsoo, että mikrobilääkeresistenssin seurannan kannalta on tärkeää arvioida resistenssitilanteen kehittymisen (tulokset, laboratoriopohjainen valvonta) ohella sitä, miten jäsenmaat toteuttavat mikrobilääkeresistenssiä ehkäiseviä toimenpiteitä (prosessi). Suomi pitää OneHealth –periaatetta tärkeänä lähtökohtana mikrobilääkeresistenssin vastaisille toimille, jolloin tavoitteena on ympäristönäkökulmat huomioon ottava mikrobilääkkeiden järkevä käyttö sekä ihmis- että eläinlääkinnässä. Myös tuotantoeläinten hyvät olosuhteet vähentävät infektiotautien ja resistenssin riskiä.

Päätelmien tulee antaa vahva ja käyttökelpoinen lähtökohta EU:n toiminnalle kansainvälisillä foorumeilla mikrobilääkeresistenssiä koskevissa kysymyksissä. Suomi tukee varovaisuusperiaatteen sisällyttämistä päätelmiin.


Mikrobilääkeresistenssi (antimicrobial resistance, AMR) tarkoittaa mikrobien vastustuskykyä mikrobilääkkeille. Resistenssi lisääntyy jatkuvasti nopeammin kuin uusia mikrobilääkkeitä tulee markkinoille. Resistenssin lisääntymisen pääasiallisena syynä pidetään liiallista mikrobilääkkeiden käyttöä sekä ihmis- että eläinlääkinnässä.

44(55)

Mikrobilääkeresistenssiä pidetään yhtenä tämän vuosisadan suurimmista terveyshaasteista, johon vastaaminen edellyttää ilmiön tutkimusta, mikrobilääkkeiden käytön järkevöittämistä että uusien lääkkeiden kehittämistä. Keskeisenä pidetään OneHealth – periaatteen noudattamista kaikilla tasoilla, mikä tarkoittaa ihmisten ja eläinten terveyden sekä elinympäristön ja niiden välisten yhteyksien huomioon ottamisen kaikilla tasoilla. Teollisuuden kiinnostusta mikrobilääkkeiden kehittämiseen vähentävät lääkkeiden kehitystyöhön liittyvät haasteet että valmisteiden lyhyestä elinkaaresta johtuvat vähäiset tuotto-odotukset.

Alankomaiden EU-puheenjohtajuuden ehdotus neuvoston päätelmiksi mikrobilääkeresistenssistä perustuu puheenjohtajuuden 9.-10.2.2016 järjestämän korkean tason kokouksen keskusteluihin. Ehdotuksessa siteerataan kattavasti asiaa koskevia EU- ja kansainvälisiä päätöksiä, asiakirjoja ja toimia. Johdantolauseissa todetaan lisäksi tarve kansainväliseen yhteistyöhön uusien mikrobilääkkeiden kehittämiseksi, niiden saatavuuden varmistamiseksi ja korostetaan hallitusten vastuuta yli sektorirajojen ylittävien toimien käynnistämisessä.

Päätelmissä ehdotetaan toimenpiteiden lähtökohdaksi EU:n uutta yhteistä AMR-toimintaohjelmaa sekä kansallisia toimintaohjelmia, jotka on laadittava kesään 2017 mennessä. Toimeenpanossa peräänkuulutetaan yhteisvastuullisuutta, hyvien käytäntöjen vaihtoa ja kansallisen toimeenpanon vertaisarviointia. Keskeisiä elementtejä ovat sääntely, yli sektorirajojen ulottuva yhteistyö, resistenssin riskien vähentäminen, mikrobilääkkeiden järkevä käyttö, ihmislääkinnässä kriittisesti tärkeiden mikrobilääkkeidenkäytön rajoittaminen eläimillä, yhteistyö lääketeollisuuden kanssa välttämättömien mikrobilääkkeiden pitämiseksi markkinoilla, paremmat seurantajärjestelmät, aiheeseen liittyvä kampanjat tarvittaessa ja toimenpiteiden vaikutusten arviointi.

EU-toimintaohjelmaan ehdotetaan sisällytettäväksi mm. eläinten hyvä hoito infektioiden ehkäisemiseksi, koulutuksen ja valistuksen lisääminen koskien infektioiden hoitoa muilla keinoilla kuin mikrobilääkkeillä silloin kun mahdollista, mikrobilääkkeiden laittoman kaupan vastaiset toimet ja EU-tason resistenssitilanteen seuranta. Jäsenmaiden toivotaan perustavan vapaaehtoisia arviointiryhmiä, jotka voisivat arvioida toistensa kansallisia toimintaohjelmia. Tutkimusagendan kehittämiseksi ja priorisoimiseksi ehdotetaan perustettavaksi monitieteellinen strateginen komissio.

Komissiota pyydetään tukemaan jäsenmaiden kansallisten AMR-ohjelmien valmistelua, varmistamaan OneHealth-verkoston raportointi neuvostolle kerran vuodessa, yhtenäistämään toimet AMR:n ehkäisemiseksi tuotantoeläimissä ja ruokaketjussa, nopeuttamaan eläinlääkeasetukseen perustuvien, eläinten hoitoon liittyvien delegoitujen säädösten antamista sekä toimia aktiivisesti kolmansien osapuolten kanssa ja multilateraaliympäristöissä EU:n standardien ja AMR-politiikan tekemiseksi tunnetuksi ja puolustamiseksi.

Päätelmien ehkä mielenkiintoisin ehdotus on, että uusien antibioottien tuomiseksi markkinoille jäsenmaat ja komissio yhdessä etsisivät ja ehdottaisivat uudenlaisia businessmalleja, joissa kehitystyön kustannukset irrotettaisiin myyntivolyymeista (de-linkage, kpl 22.9). Tällä tarkoitetaan sitä, että lääkkeen kehitys- ja tuotantokustannukset sekä myynnin volyymi eivät määräisi sen hintaa, vaan lääkkeen tuottajalle maksettaisiin erityinen korvaus siitä, että hinta pidetään kohtuullisena.

Lisäksi päätelmiin on kirjattu ehdotus varovaisuusperiaatteen noudattamisesta AMR:n ehkäisyssä. Varovaisuusperiaate tarkoittaa sitä, että tiettyihin toimenpiteisiin ryhtymistä

45(55)

ei estä täyden tieteellisen varmuuden puuttuminen pääasiallisen toimenpiteen seurauksista. Varovaisuusperiaatteen maininta AMR:n torjunnan perusteena on tärkeä avaus siksi, että tieteellisen näytön osoittaminen AMR:n kehittymisestä ja ehkäisykeinojen tehosta on haasteellista. Suomen hyvät tulokset AMR:n ehkäisyssä perustuvat varovaisuusperiaatteen noudattamiseen. EU:n nykyiset ja suunnitellut AMR:n vastaiset toimet ovat pitkälti varovaisuusperiaatteen mukaisia, vaikka varovaisuusperiaatetta ei olekaan eksplisiittisesti mainittu niiden perusteena.

Päätelmät peräänkuuluttavat EU:n vahvaa esiintymistä kansainvälisillä foorumeilla, jota näihin päätelmiin sisältyvä ministerineuvoston kanta tulee ohjaamaan. Erikseen mainitaan valmisteilla oleva YK:n korkean tason kokous syyskuussa 2016, jonka järjestämistä Maailman terveysjärjestö WHO:n yleiskokous ehdotti vuosina 2014 ja 2015.


SEUT 168 artikla


—


Terveysjaosto (33); kirjallinen menettely 4.4.2016, käsittely 30.5.2016

EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely 13.-15.6.2016

Zoonoosikeskuksen ohjausryhmä 13.4.2016

Eläinlääkintäalajaosto 18.4.2016

Komissio järjesti EU:n toimintaohjelmaan liittyvän fact finding -vierailun 16.-20.5.2016 eläinlääkkeiden hallitusta käytöstä jäsenmaissa. Tietoja kerättiin erityisesti hyvistä kansallisista käytännöistä eläinlääkkeiden käytön vähentämiseksi.

Mikrobilääkeresistenssin kansallinen toimintaohjelma (Action Plan) on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2016 aikana. Toimintaohjelma koostetaan STM:n toimeksiannosta ja Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen asiantuntijaryhmä (MTKA) seuraa ja ohjaa toimintaohjelman kokoamista.

Eduskuntakäsittely



-


Päätelmät sinänsä eivät aiheuta taloudellisia vaikutuksia.

46(55)

Mikrobilääkeresistenssin torjunnalla voi olla moninaisia taloudellisia vaikutuksia. Mikrobilääkkeiden käytön rajoittaminen voi siis alentaa maatalouden tuottavuutta lyhyellä aikavälillä, kun ehkäisevä käyttö sadon parantamiseen ei ole mahdollista. Mikrobilääkkeiden käytön vähentäminen ihmis- ja eläinlääkinnässä voi lisätä lääkkeettömiin hoitovaihtoihin liittyviä tarvikekustannuksia, hoitajien ja lääkäreiden työpanosta sekä pidentää toipumisaikaa. Mikrobilääkeresistenssin ehkäisyn odotetaan pitkällä aikavälillä vähentävän ihmisten ja eläinten sairastuvuutta ja ja kuolleisuutta ja siten tuovan merkittäviä taloudellisia säästöjä.


Päätelmät tukevat Suomen tavoitteita parhaillaan neuvostossa käsiteltävänä olevan EU:n eläinlääkeasetusehdotuksen mikrobilääkkeitä koskevissa osuuksissa.

Ehdotus päätelmiksi on linjassa WHO:ssa vuonna 2015 hyväksytyn globaalin toimintaohjelman kanssa, jossa edellytetään myös kansallisten AMR-toimintaohjelmien kehittämistä. Päätelmien linjaukset mikrobilääkkeiden käytöstä kasvunedistäjinä ja infektioiden ehkäisyssä menevät selkeästi WHO:ssa hyväksyttyjä näkemyksiä pidemmälle. Tämä koskee myös ehdotusta varovaisuusperiaatteen noudattamisesta AMR:n ehkäisyssä. WHO:n toimintaohjelmassa käytetään lievempää ilmaisua kuin periaate (approach), joka on myös Codex Alimenariuksen tämänhetkinen kirjaus.

Kansallinen AMR-suunnitelma on jo valmisteilla WHO:ssa hyväksytyn suosituksen perusteella.

Asiakirjat

9485/16 SAN 220 AGRI 296 VETER 53


Ylilääkäri Sari Ekholm, STM, 02951 63347

Eero Lahtinen, lääkintöneuvos, STM, 02951 63320

Nina Kaario, eläinlääkintöylitarkastaja, MMM, 02951 62107

Eeva Nurmi; neuvotteleva virkamies, YM, 0295 250209

Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen, TEM, 02950 48998

EUTORI-tunnus

Liitteet

Viite

47(55)



STO Lahtinen Eero 17.05.2016JULKINEN

AsiaTSTK-neuvosto 16.-17.6.2016; Asiakohta 17: Ehdotus neuvoston päätelmiksi EU:n lääkejärjestelmän tasapainon vahvistamiseksi


Neuvoston on tarkoitus hyväksyä päätelmät kokouksessaan 17.6.2016.

Suomen kanta

Suomi tukee päätelmien hyväksymistä neuvostossa.

Suomi kiittää Alankomaita keskustelualoitteesta, jota Suomi pitää tärkeänä, koska terveysmenojen kasvu johtuu ennen kaikkea lääke- ja muun terveydenhuollon teknologian kustannuksista.

Suomi kannattaa tehtyjä ehdotuksia jatkotoimiksi kuitenkin niin, että jäsenmaiden toimivaltaan kuuluvissa kysymyksissä yhteistyön on myös pitkällä aikajänteellä perustuttava vapaaehtoisuuteen. Suomi on tunnistanut terveydenhuollon menetelmien arvioinnissa tehtävän EU-yhteistyön suuren lisäarvon, mutta jatkossakin on arvioitava menetelmiä vielä erikseen kansallisissa terveysjärjestelmissä.

EU:n lainsäädäntöön sisältyvien erityiskannustimien vaikutusta lääkeinnovaatioiden tuloon markkinoille tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti sekä pienten markkinoiden että laajemmasta kansanterveysnäkökulmasta.

Päätelmissä tulisi viitata laajemmin tasapainoisen aineettoman omaisuuden suojajärjestelmän merkitykseen innovatiivisten lääkkeiden kehittämiselle. Suomi toteaa, että tutkimusvaiheessa tehtävät sopimukset ovat yksi keino innovaatioista koituvan hyödyn jakamiseen.


Alankomaiden EU-puheenjohtajuus ehdottaa päätelmiä EU:n lääkelainsäädännön, siihen sisältyvän aineettoman omaisuuden suojan, innovatiivisten lääkkeiden korkeiden hintojen, kansanterveyden, terveydenhuollon teknologian arvioinnin, lääkkeiden hinnoittelun ja korvausten sekä innovatiivisten lääkkeiden saatavuuden välisestä tasapainosta, jonka puheenjohtaja toteaa päätelmissä olevan herkkä kysymys. Päätelmät perustuvat keskusteluun epävirallisessa ministerikokouksessa Amsterdamissa 18.4.2015 sekä keskusteluihin kansallisten lääkejohtajien kokouksissa.

48(55)

Päätelmien johdantolauseissa on useita viittauksia sopimukseen Euroopan yhteisön toiminnasta, mukaan lukien viittaus 4 artiklan yhteistyövelvoitteeseen. Toimivallan näkökulmasta päätelmät painottavat sitä, että lääkkeiden hinnoista ja korvauksista päättäminen on jäsenmaiden toimivallassa.

Päätelmissä ei käsitellä aineettoman omaisuuden suojajärjestelmää muuten kuin EU säädöksiin perustuvan pidennetyn yksinoikeuden näkökulmasta eikä sen merkitystä myöskään eksplisiittisesti kyseenalaisteta. EU:n lääkejärjestelmä todetaan erityisesti harvinaistauteihin käyttävien lääkkeiden, pitkälle kehitettyjen terapian lääkkeiden ja lastenlääkkeiden sekä yksilöllistetyn lääkehoidon kehittämistä tukevaksi. Päätelmissä kysytään, vinouttaako näillä alueilla annettava innovaatioiden erityissuoja uusien hoitojen kehittämistä muilla alueilla ja edistääkö se lääketuottajien epäasiallista markkinakäyttäytymistä ja edullisten rinnakkaisvalmisteiden pääsyä markkinoille. Erityiskannustimien vaikutuksia ei kuitenkaan arvioida tarkemmin esimerkiksi keskeisten kroonisten kansantautien innovatiivisten hoitojen näkökulmasta. Lisäesimerkkinä EU:n lääkejärjestelmän vahvuuksista mainitaan myös erilaiset nopeutetut myyntilupamenettelyt, kuitenkin samalla viitaten nopeutettuun markkinoille tuloon liittyviin riskeihin potilasturvallisuuden kannalta. Terveydenhuollon menetelmien arviointi ja siihen liittyvä EU-tason yhteistyö nähdään tärkeänä osana lääkejärjestelmää. Päätelmissä ei viitata tarpeeseen arvioida menetelmiä erikseen kansallisissa terveysjärjestelmissä, mitä pidetään edelleen välttämättömänä jatkona kansainvälisessä yhteistyössä tehdyille arvioille.

Uusien lääkkeiden korkeat hinnat todetaan haasteeksi sekä terveysjärjestelmille, joiden rahoituksen kestävyyttä lisääntyvät lääkekustannukset heikentävät, että yksityisille käyttäjille innovatiivisten hoitojen jäädessä heidän ulottumattomiinsa. Määräävä markkina-asema todetaan potentiaalisiksi välttämättömien lääkkeiden saatavuuden heikentäjäksi, joihin kansalliset viranomaiset voivat vaikuttaa vain rajatusti kilpailuoikeuden puitteissa. Lisäksi todetaan, että julkisin varoin kehitettyjen innovaatioiden hinnassa tulisi ottaa huomioon saatu julkinen tuki, jotta veronmaksajat eivät maksa niistä kahdesti.

Alankomaiden puheenjohtajuuden tavoitteena on vahvistaa päätelmillä vapaaehtoista yhteistyötä varauduttaessa uusien hoitomenetelmien tulemiseen markkinoille ja niiden vaikutuksiin (”horizon scanning”), tiiviimpään yhteistyöhön terveydenhuollon menetelmien arvioinnissa sekä lääkkeiden hinnoittelussa ja korvauksissa, jotka kaikki kysymykset tiedetään myös komissiota kiinnostaviksi. Hintayhteistyössä relevanttia kysymystä liikesalaisuuksista ei mainita.

Puheenjohtajan ajamat tavoitteet ovat eri tavoin esillä jäsenmaille ja komissiolle tehdyissä sekä niiden yhteistyötä koskevissa suosituksissa EU:n lääkejärjestelmän kokonaisvaltaisen tarkastelun rinnalla. Vaikka päätelmissä ei suoraan sitä ehdoteta, uudeksi yhteistyöelimeksi näyttäisi muodostuvan jäsenmaiden lääkejohtajien ryhmä. Jäsenmaiden ehdotetaan tekevän puheenjohtajatroikan (Hollanti, Slovakia, Malta) johdolla selvityksen lääkepoliittisista haasteista, joihin tulevat puheenjohtajamaat vuosina 2017-2020 voisivat kiinnittää huomiota (huom. Suomi on pj vuonna 2020).

Komissiolta pyydetään analyysia siitä, miten nykyinen EU-lainsäädäntö ja myönnettävä lisäsuoja vaikuttavat EU:n lääkemarkkinoiden toimintaan erityisesti innovatiivisten lääkkeiden saatavuuden näkökulmasta.

49(55)

Mahdollisia myönteisiä tuloksia ehdotetaan sovellettavaksi myös lääkinnällisten laitteiden alalla.


SEUT 168 artiklan 4 kohdan c alakohta, 114 artikla, yksimielisyys


-


Terveysjaosto (EU33) kirjallinen menettely 17.5.2016, käsittely 30.5.EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely 13.-15.6.2016

Eduskuntakäsittely



Ei vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön


Lääkkeiden hinnat ja terveysteknologia ovat merkittävimmät demografiasta riippumattomat syyt terveysmenojen kasvuun. Alankomaat pyrkivät päätelmillä lisäämään sellaista jäsenvaltioiden vapaaehtoista yhteistyötä, jolla voitaisiin vaikuttaa lääkekustannusten nousuun erityisesti innovatiivisten kalliiden lääkkeiden kohdalla.


Lääkkeiden hinnat ja korvaukset ovat kansallisessa toimivallassa. Komissio ja eräät jäsenmaat ovat kiinnostuneita tuomaan lääkkeiden hinnat ja korvaukset EU-agendalle. Jotkut viimeksi liittyneet jäsenmaat toivovat EU-tasoista hinnoittelua, jota sovellettaisiin jäsenmaatasolla ostovoiman mukaan.

Asiakirjat

8724/16 LIMITE PHARM 22 SAN 175


Eero Lahtinen, lääkintöneuvos, STM, p. 02951 63320Ulla Närhi, neuvotteleva virkamies, STM, p. 0295 163 391

EUTORI-tunnus

Liitteet

Viite

50(55)



KVY Pietilä-Kainulainen Pirjo(STM) 27.05.2016JULKINEN

AsiaTSTK-neuvosto 16.-17.6.2016; Asiakohta 18: Muut asiat


Muut asiat

a) Käsiteltävänä olevat säädösehdotukset(Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely)

● Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi lääkinnällisistä laitteista sekä direktiivin 2001/83/EY, asetuksen (EY) N:o 178/2002 ja asetuksen (EY) N:o 1223/2009 muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2012/0266 (COD)jaEhdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetuista lääkinnällisistä laitteista (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2012/0267 (COD)– Puheenjohtajavaltio tiedottaa

b) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 609/2013 imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetuista ruoista, erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitetuista elintarvikkeista ja painonhallintaan tarkoitetuista ruokavalionkorvikkeista

i) Komission raportti pikkulapsille tarkoitetuista maitopohjaisista juomista ja vastaavista tuotteista– Komissio esittelee raportin

ii) (mahd.) Komission raportti urheilijoille suunnatuista elintarvikkeista– Komissio esittelee raportin

c) Terveyspalvelujen standardisoiminen– Puolan valtuuskunta tiedottaa

d) WHO:n pääjohtajan valinta – Ranskan valtuuskunta tiedottaa

e) Terveys EU:n seurantajaksossa

51(55)

– Komissio tiedottaa

f) Euroopan strategisten investointien rahasto ja Euroopan investointisuunnitelma– Komissio tiedottaa

g) EU:n vaste Zika-virukseen– Komissio tiedottaa

h) Terveysjärjestelmien toiminnan arviointi (HSPA) – Komissio tiedottaa

i) Puheenjohtajavaltion järjestämien konferenssien tulokset– Puheenjohtajavaltio tiedottaa

j) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma– Slovakian valtuuskunta tiedottaa

Suomen kanta

Suomi ottaa tiedoksi nykyisen ja tulevan puheenjohtajavaltion, Ranskan valtuuskunnan ja komission tiedotukset sekä komission raportit.

c) Suomi ottaa tiedoksi Puolan valtuuskunnan tiedotuksen terveyspalvelujen standardoimisesta ja varautuu mahdolliseen keskusteluun.

Suomi jakaa Puolan huolen jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvien terveyspalveluiden standardisoimisesta CEN:in toimesta. Terveyspalvelut ja potilashoito ovat vaikeasti standardisoitavissa ottaen huomioon potilas-lääkärisuhteen luonteen ja lääketieteen kehityksen kohti yhä yksilöllisempää hoitoa. CEN:in laatimat standardit sopivat paremmin terveysalalla käytettäviin tuotteisiin kuten lääkinnällisiin laitteisiin, mutta eivät palveluihin.

Suomi näkee jäsenvaltioiden näkemystenvaihdon asiasta tarpeellisena. Myös komission kanssa keskustelu on hyödyllistä, sillä EU:n standardisointiasetus antaa komissiolle mahdollisuuden esittää pyyntö standardin laatimisesta CEN:ille.


Kuullaan puheenjohtajavaltion tilannekatsaus lääkinnällisistä laitteista. Parlamentti ja neuvosto ovat päässeet epämuodolliseen sopuun asiassa.

Komissio esittelee raporttinsa pikkulapsille tarkoitetuista maitopohjaisista juomista ja vastaavista tuotteista sekä mahdollisesti raporttinsa urheilijoille suunnatuista elintarvikkeista.

c) Terveyspalvelujen standardointiEU-asetus standardisoinnista (1025/2012) mahdollistaa Eurooppalaisen standardisoimisjärjestön CENin antamat standardit terveyspalveluista. Viime vuosina CEN on valmistellut jo useita terveyspalveluita koskevia standardeja (esim. esteettiset kirurgiset hoidot).

Puolan asiakirjassa kiinnitetään huomiota CENin työohjelmaan vuodelle 2016. Työohjelmassa terveyspalveluiden standardisoinnille nähdään olevan lisääntynyttä

52(55)

kysyntää potilaiden ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden lisääntyvän liikkuvuuden vuoksi. Liikkuvuus edellyttää enemmän läpinäkyvyyttä, jotta palvelujen vertailu ja laadun mittaaminen olisivat mahdollisia, ja jotta potilasturvallisuus voidaan taata ja ammattihenkilöiden liikkuvuutta helpottaa.

Puola esittää huolensa terveyspalveluiden standardisointikehityksestä ja katsoo, että CENin suunnitelmat voivat olla vastoin jäsenvaltioiden toimivaltaa järjestää terveyspalvelunsa. Standardeja voidaan tehdä teknisiin asioihin, mutta ei yksilölliseen potilaan hoitoon, jota terveydenhuollon ammattilaiset toteuttavat. Parempia välineitä ovat ohjeet ja suositukset, joita terveydenhuollon ammattihenkilöt tekevät.

Puola katsoo, että jäsenvaltioiden ja komission tulisi toimia yhdessä CENin terveyspalveluita koskevien aloitteiden estämiseksi. Asiasta tulisi keskustella ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin vain lääketieteen asiantuntijat voivat määritellä, mikä on oikein ja väärin heidän ammatissaan. Toiseksi pitäisi muistaa subsidiariteetti -periaate. CENin standardit ovat luonteeltaan suosituksia, mutta käytännössä niistä tulee sovellettavia sääntöjä koko Euroopassa hyvin nopeasti.

Puola on keskustellut asiasta komission kanssa ja haluaisi saada palautetta myös muilta jäsenvaltioilta sekä toivoo, että jäsenvaltiot olisivat aktiivisia koskien kansallista standardisoimistoimintaa.

Ranska tiedottaa WHO:n pääjohtajan valinnan etenemisestä.

Komissio tiedottaa ajankohtaisista asioista, kohdat e) - h).

Puheenjohtajavaltio tiedottaa kautensa konferenssien tuloksista.

Seuraava puheenjohtajavaltio Slovakia tiedottaa syksyn työohjelmasta.


-Käsittely Euroopan parlamentissa

-Kansallinen valmistelu

Terveysjaosto EU33 30.5.2016EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely 13.-15.6.2016

Eduskuntakäsittely



-Taloudelliset vaikutukset


53(55)

Asiakirjat

2012/0266 (COD)2012/0267 (COD)


Pirjo Pietilä-Kainulainen, p. 02951 63259, [email protected] c) Eero Lahtinen, p 02951 63320, [email protected]

EUTORI-tunnus

Liitteet

Viite

54(55)


LIITTEET

Asiasanat työllisyys- sosiaalipolitiikka- terveys- ja kuluttaja-asiat -neuvosto

Hoitaa STM, TEM

Tiedoksi EUE, OKM, OM, SM, UM, VM, VNK, YM

55(55)

työ- ja elinkeinoministeriö minva tem2016-00236 tmo ... · työ- ja elinkeinoministeriö minva...

Documents