nuorisotakuu 2013 - ennakointikamari · 2018. 9. 26. · nuorisotakuu 2013 -määritelmä työ- ja...

Nuorisotakuu

2013

Työministeri

Lauri Ihalainen

Nuorisotakuu 2013 -määritelmä

Työ- ja elinkeinoministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö www.nuorisotakuu.fi 2

Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

Nuorisotakuun taustalukuja


• Helmikuu 2013: 37 903 alle 25v työtöntä työnhakijaa. Virta yli 3kk työttömyyteen keskiarvo helmikuussa 2013 26,6%.

• Vuosittain noin 8-10 % ikäluokasta ei jatka peruskoulusta toiselle asteelle

• Noin 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta.

• 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla ammatillisesti suuntautunut tutkinto.

• Noin 40 000 alle 30-vuotiasta työn ja koulutuksen ulkopuolella. (Myrskylä)

Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 M€ vuositasolla

Työ- ja elinkeinoministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö www.nuorisotakuu.fi

Nuorisotakuu - ”Suomen malli”

4

• Nuorten yhteiskuntatakuu perustuu - viranomaisten - elinkeinoelämän ja - järjestöjen yhteistyöhön,

jossa nuoret itse ovat aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuuden tekijöitä.

Tarvitaan ennakkoluulottomia toimintatapamuutoksia ja yhteisvastuuta.

PPPP: PUBLIC-PRIVATE-PEOPLE-PARTNERSHIP eli julkinen-yksityinen-kansalaisyhteiskunta-kumppanuus

Nuorisotakuu -

valmistelutyö 2011–2012

www.nuorisotakuu.fi

Työ- ja elinkeinoministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö 5

1. • Nuorille

mol.fi -sivut •Yli 6 300

vastausta

2. • TE-toimistot

toimipaikka-kohtaisesti •107 vastausta

3. • Työvoiman

palvelu-keskukset (TYP) •40 vastausta

Valmistelutyön edistämiseksi on tehty kolme kyselyä:

”Nuorten ääni” -verkkokysely

www.nuorisotakuu.fi


Eräitä havaintoja kyselyistä

(6 350 nuorta)

Ammatin ja koulutuksen valinnassa nuoret toivovat lisää tukea työnantajilta, TE-toimistojen koulutus-neuvonnasta ja ammatinvalinnan-ohjauksesta sekä

työpajoista.

Työkokemuksen hankinnassa oltiin yleisesti valmiita panostamaan työnhakuun. Myös

palkkatuettu työ koettiin hyväksi vaihtoehdoksi.

Keskeisimpiä työhön tai harjoitteluun menoon esteitä olivat paikkojen puute tai

se, ettei niitä ole saatu. Pelkän peruskoulun varassa olevista nuorista joka viides kokee myös terveydentilaansa liittyvän esteitä.

Oppisopimus ja työssä oppiminen näyttäisivät olevan suosituimmat väylät

ammattitaidon hankkimiseen työttömien kohdalla. Joka toinen olisi ollut valmis

kouluttautumaan tätä reittiä.

Työttömistä 35 % koki esteitä koulutuksen aloittamiselle. Keskeisin syy oli opintorahan

riittävyys ja haluttomuus ottaa opintolainaa.

Nuorisotakuun

painopisteet ja rahoitus

www.nuorisotakuu.fi


1. Koulutus-

takuu (24 M€/vuosi)

2. Työllisyys-

takuu (28 M€/vuosi)

3. Etsivä

nuorisotyö ja työpaja-toiminta (8 M€/vuosi)

Hallitusohjelmassa linjattu (60 M€/vuosi):

4. Nuorten aikuisten osaamis-ohjelma (27-52 M€/

vuosi, voimassa

2013-2016)

Valmistelutyöryhmän analyysin perusteella kehysriihessä maaliskuussa 2012 lisätty:

Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste 2012 (Tilastokeskus)

2011 2012

KOKO MAA 20,1 % 19 %

UUSIMAA 14,5 % 15,5 %

VARSINAIS-SUOMI 20 % 19 %

SATAKUNTA 20,4 % 20,5 %

HÄME 19,2 % 17 %

PIRKANMAA 24,9 % 21,4 %

KAAKKOIS-SUOMI 26,5 % 16,6 %

ETELÄ-SAVO 20,7 % 20,6 %

POHJOIS-SAVO 23,9 % 17,9 %

POHJOIS-KARJALA 26,6 % 26,3 %

KESKI-SUOMI 23,2 % 22,6 %

ETELÄ-POHJANMAA 22,3 % 20,4 %

POHJANMAA 21,5 % 18,6 &

POHJOIS-POHJANMAA 23,9 % 24,9 %

KAINUU 22,6 % 20,7 %

LAPPI 21,8 % 23,1 %

Alle 25v työttömät työnhakijat


0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

45000

Tammikuu

Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu

Joulukuu

2011

2012

Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (Tilastokeskus)


Työttömyysaste %

Helmikuu 2013 21,5

Miehet 25,8

Naiset 17,8

Helmikuu 2012 20,5

Miehet 21,7

Naiset 19,4

Työttömät työnhakijat 15–24 v. (TEM/työnvälitystilasto 1220.)

2012 2013

Helmikuun lopussa 31 695

37 903

2012 2013

Helmikuun lopussa 2 113

2 787

25–29 v. vastavalmistuneet työttömät

työnhakijat

Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla ja 25-29v

vastavalmistuneilla (TEM/Työnvälitystilasto 1355.)

Helmikuu 2013 kuukausikeskiarvo:

• Alle 25-vuotiaat: 26,6 %

• 25-29-vuotiaat vastavalmistuneet 37 %

Vuosikeskiarvo 2012:

• Alle 25-vuotiaat 19,5%

• 25-29-vuotiaat vastavalmistuneet 30,6%

Nuorille ennen 3 kuukauden aikaa tehty työllistymissuunnitelma

Vuosi 2012

• Alle 25-vuotiaat 92,9%

Nuorten alle 25v. virta yli 3kk työttömyyteen

helmikuu 2012 ja 2013

ELY-keskus 2012 2013

KOKO MAA 21,6 % 26,6 %

• UUSIMAA 14,9 19,3

• VARSINAIS-SUOMI 21,1 28,5

• SATAKUNTA 27,5 28,9

• HÄME 21,9 24,7

• PIRKANMAA 26,2 31,9

• KAAKKOIS-SUOMI 28,6 35,5

• ETELÄ-SAVO 22 26,5

• POHJOIS-SAVO 21,9 23,1

• POHJOIS-KARJALA 19,1 23,3

• KESKI-SUOMI 27,4 33,8

• ETELÄ-POHJANMAA 21,3 29,9

• POHJANMAA 19,6 23,1

• POHJOIS-POHJANMAA 26 30,9

• KAINUU 13,7 27,6

• LAPPI 20,8 26,5

Nuorten 25-29v vastavalmistuneiden

työttömien virta yli 3kk työttömyyteen

helmikuussa 2012 ja 2013

ELY 2012 % LKM 2013 % LKM

KOKO MAA 28,3 % 180 37 % 256

• UUSIMAA 30,2 35 34,7 53

• VARSINAIS-SUOMI 20,7 17 26,8 19

• SATAKUNTA 25 4 42,1 8

• HÄME 19,4 7 48,6 18

• PIRKANMAA 30,8 24 53,5 38

• KAAKKOIS-SUOMI 58,3 14 45,8 11

• ETELÄ-SAVO 15,4 2 77,8 7

• POHJOIS-SAVO 17,1 6 29 9

• POHJOIS-KARJALA 39,5 15 31 9

• KESKI-SUOMI 40 12 44,9 22

• ETELÄ-POHJANMAA 17,4 4 12,5 3

• POHJANMAA 31,6 6 21,7 5

• POHJOIS-POHJANMAA 39,1 25 33,7 32

• KAINUU 22,2 2 61,5 8

• LAPPI 13,2 7 31,9 14

Alle 25-vuotiaitten aktivointiaste ELY-

keskuksittain TEM/Työnvälitystilasto 4250


ELY-keskus Miehet % Naiset % Yhteensä % Helmikuu 2013

Koko maa 27,9 37,2 31,5

Uusimaa 27,9 38,4 32,1

Varsinais-Suomi 25,8 35,3 29,6

Satakunta 30,3 39,7 33,8

Häme 27,6 35,3 30,6

Pirkanmaa 23,9 31,7 27,1

Kaakkois-Suomi 25,6 36,5 29,4

Etelä-Savo 33,5 41,2 36,3

Pohjois-Savo 28,5 40,7 33,2

Pohjois-Karjala 33,5 45,2 38

Keski-Suomi 26,7 35,1 30

Etelä-Pohjanmaa 27,5 35,3 30,5

Pohjanmaa 33,8 38 35,4

Pohjois-Pohjanmaa 27,8 39,4 32,4

Kainuu 35 49,7 40,5

Lappi 27,4 30,1 28,3

Aktivointiaste =

toimenpiteissä

yhteensä

laskentapäivänä

olleiden osuus

toimenpiteissä

yhteensä

laskentapäivänä

olleiden ja

työttömien

työnhakijoiden

summasta

Nuorisotakuun tuomat lisäresurssit • Lisäresurssit tulee kohdentaa nuorten palveluihin. Niillä tulee vahvistaa TE-toimistojen

ammatinvalinta- ja uraohjausta ottaen huomioon myös korkeasti koulutettujen, maahanmuuttajien ja vajaakuntoisten palvelutarpeet.

ELY Osuus nuorista työttömistä % Lisämääräraha HTV-määrän

2013 jaettu, € vaihteluväli

UUSIMAA 19 611 000 11-15

VARSINAIS-SUOMI 9 283 000 5-7

SATAKUNTA 4 140 000 2-3

HÄME 7 243 000 4-6

PIRKANMAA 11 351 000 6-8

KAAKKOIS-SUOMI 7 242 000 4-6

ETELÄ-SAVO 3 98 000 2-2

POHJOIS-SAVO 5 160 000 3-4

POHJOIS-KARJALA 4 138 000 2-3

KESKI-SUOMI 7 240 000 4-6

ETELÄ-POHJANMAA 3 104 000 2-2

POHJANMAA 3 110 000 2-3

POHJOIS-POHJANMAA 11 364 000 6-9

KAINUU 2 55 000 1-1

LAPPI 5 161 000 3-4

Yhteensä 3 300 000 57-59

Nuorisotakuu TE-hallinnossa Malli ollut TE-hallinnossa vuodesta 2005, uudet linjaukset TE-hallinnolle 9.1.2013. Tavoitteet:

• tehostaa palveluprosessia ja ehkäisee työttömyyden pitkittymistä • edistää koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumista ja kestävien ratkaisujen aikaansaamista • tunnistaa syrjäytymisvaaraan liittyviä tekijöitä ja edistää yhteistyössä varhaista puuttumista.

Keskeistä: TE-toimisto laatii työttömänä työnhakijana olevan nuoren kanssa yhdessä

työllistymissuunnitelman 2 viikon aikana työnhaun alkamisesta.

Suunnitelmaan kirjataan yhdessä harkitut ja sovitut tavoitteet ja palvelut, jotka tukevat nuoren työnhakua ja edistävät hänen sijoittumistaan työhön tai koulutukseen (osallisuus).

Jokaiselle alle 25-vuotiaalle työttömälle työnhakijalle on laadittava ennen 3 kk työttömyyttä:

• työllistymissuunnitelma, joka jo sisältää tarjottavia palveluja tai • kotoutumissuunnitelma (kotoutumislain piirissä oleville maahanmuuttajanuorille) tai • aktivointisuunnitelma (laki kuntouttavasta työtoiminnasta).

Suunnitelmissa sovitaan nuoren palvelutarvetta vastaavan palvelun toteuttamisesta, joka voi olla:

uravalmennus, työnhakuvalmennus tai työhönvalmennus, työkokeilu, työvoimakoulutus, palkkatuettu työ/Sanssikortti tai starttiraha. Vuoden 2013 alusta uutena kohderyhmänä 25-29 -vuotiaiden vastavalmistuneiden osuus ->

onnistumisen seuranta virtamittarilla (virta yli 3 kk:n työttömyyteen). Lisäksi nuorten neuvonta- ja ohjaustyössä on huomioitava koulutustakuu ja nuorten aikuisten

osaamisohjelma (koskee 20-29-vuotiaita vailla ammatillisia valmiuksia antavaa tutkintoa olevia).

Nuorisotakuun toimeenpano- ja

seurantavastuut TE-hallinnossa


• TE-toimiston johtaja:

• vastaa nuorisotakuun toimeenpanosta toimistossaan, myös sen eri toimipaikoissa;

• huolehtii:

• nuorten palvelut on resursoitu riittävästi,

• nuorten palveluja tarjoavat ovat osaavia,

• TE-toimisto on aktiivinen toimija nuorille palveluja tarjoavien toimijoiden verkostoyhteistyössä.

• ELY-keskusten E-vastuualue:

• ohjaa TE-toimistoa, toimii asiantuntijatukena ja edistää verkostoyhteistyötä alueellaan,

• ESR- ja kansallisia projekteja suunnitellessaan ja rahoittaessaan ottaa huomioon työttömien nuorten palvelutarpeet.

• Työ– ja elinkeinoministeriö:

• ohjeistaa julkisia työvoima- ja yrityspalveluja ja palveluyhteistyötä,

• kehittää TE-toimistojen henkilöstön osaamista ja

• osallistuu ministeriöiden, työmarkkinajärjestöjen ja muiden valtakunnallisten toimijoiden kanssa tehtävään valtakunnalliseen yhteistyöhön nuorten palvelujen osalta.

• seuraa nuorten työmarkkinatilannetta ja nuorisotakuun toimeenpanon toteutumista sekä nuorisotakuuseen sisältyvien henkilötyövuosiresurssien ja julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen käyttöä sekä vaikuttavuutta.

Uudistuneet TE-palvelut


• TE-toimistouudistus: 15 TE-toimistoa useine toimipaikkoineen

• TE-palvelut palvelulinjoilta

1. Työnvälitys ja yrityspalvelut

2. Osaamisen kehittämispalvelut

3. Tuetun työllistämisen palvelut

• Uudistetut lait, palvelurakenneuudistus, uudet palvelunimikkeet

• JTYP = Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012: Esimerkiksi työharjoittelu ja työelämävalmennus yhdistyivät työkokeiluksi ja ohjaava koulutus valmennuksiksi

• TTL = Laki työttömyysturvalain muuttamisesta 1001/2012

» Linjaukset

Työ- ja elinkeinoministeriön linjaukset nuorisotakuun toteuttamisesta TE- hallinnossa, 9.1.2013, TEM/2905/03.01.04/2012

Perusasteen päättävät n. 60 000

Jatkaa samana vuonna tutkintoon johtavassa koulutuksessa

n. 55 000

Ei jatka samana vuonna tutkintoon johtavassa koulutuksessa

n. 5 000

Koulutustakuu: tilanne nyt

www.nuorisotakuu.fi


• Kouluttamattomille nuorille suunnattujen opiskelupaikkojen lisäys, ammatillisen peruskoulutuksen oppilaaksi ottamisen kriteereiden uusiminen (etusija) ja koulutuspaikkojen uudelleen kohdentaminen

Tavoite: KAIKILLE PERUSASTEEN PÄÄTTÄVILLE KOULUTUSPAIKKA

www.nuorisotakuu.fi


Ammatillista koulutusta lisätään niillä alueilla, joilla sitä nuorisoikä-luokkaan nähden on muita vähemmän.

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen kriteereitä muutetaan siten, että perusasteen päättäneet, vailla toisen asteen tutkintoa olevat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa.

Tutkinnon osaan tähtäävän oppisopimuksen hinnan määräytymisperustetta muutetaan. Korotetaan työnantajille maksettavaa koulutuskorvausta 800 euroon kuukaudessa (aiemmin 100-300€).

Tuetaan maahanmuuttajanuorten opiskeluvalmiuksien ja kielitaidon parantamista lisäämällä tähän suunnattua koulutusta kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa.

Koulutustakuu toteutetaan osana yhteiskuntatakuuta vuoden 2013 alusta lähtien niin, että 2013 alkaen jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppi-sopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

Koulutustakuu 2013 alkaen

Koulutustakuu ajankohtaista

Työ- ja elinkeinoministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö

www.nuorisotakuu.fi 22

• Syksyllä 2013 voimaan - muuttunut järjestys toisen asteen opiskelijavalinnassa:

1. hakuvuonna peruskoulun päättävät,

2. jos hakijalla ei ole ammatillista tutkintoa ja

3. alanvaihtajat

• Korotettu koulutuskorvaus peruskoulun päättävien opiskelijoiden palkkaamiseen

oppisopimuskoulutukseen: 1.vuonna 800€/kk, 2.vuonna 500€/kk ja 3.vuonna 300€

Voidaan suorittaa oppisopimuskoulutuksen ja tutkinnon osia, joista maksetaan samantasoista

korvausta kuin koko tutkinnon suorittamisesta

• Opiskelijan mahdollisuuksia siirtyä oppilasmuotoisesta koulutuksesta

oppisopimuskoulutukseen ja ammatillisen perustutkinnon osan suorittamista

oppisopimuskoulutuksessa edistetään

• Nuorten oppisopimuskoulutukseen luodaan ennakkojakso, jonka aikana nuorella on

mahdollisuus tutustua ei-työsuhteisesti työpaikkaan ja työnantajalla nuoreen

• Työssä oppimisen toteutustapoja monipuolistetaan koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen

yhteistyössä

• Maahanmuuttajien opiskeluvalmiuksien ja kielitaidon parantamista kansanopistoissa tuetaan

Tuetaan nuoren siirtymistä työelämään

www.nuorisotakuu.fi


• vakinaistetaan Sanssi-kortti eli nuorten palkkatuki

Alennetaan työnantajien kynnystä palkata työkokemusta

vailla olevia vastavalmistuneita

nuoria.

Edistetään nuorten työmarkkinoille

sijoittumista työhönvalmennuk-

sella, joka tukee sekä nuorta että

työnantajaa.

• Tutkinnon suorittaneen, vastavalmistuneen nuoren työllistymiskynnystä ei alenneta työharjoitteluilla, vaan palkkatuella.

Työkokeilun tulee olla vahvasti

urasuunnittelua tukevaa.

• Tuetaan ja kehitetään uusia yrittämisen ja yrittäjyyden edistämisen muotoja koulutuksen, neuvonnan ja starttirahan avulla

Tuetaan nuoren yrittäjyyttä palkkatyön vaihtoehtona

• Lisäresursseista osa kohdennetaan korkeasti koulutettujen palveluihin, maahanmuuttajien, osa-työkykyisten palveluihin sekä verkko- ja puhelin-palveluihin.

Vahvistetaan ammatinvalinta- ja uraohjausta 3,3 M€

Nuorten työllistymisen edistäminen –

ajankohtaista


• Työnantajien kynnystä palkata alle 30-vuotiaita työttömiä nuoria

alennetaan vakinaistamalla Sanssi-kortti ja palkkatuen käyttöön liittyvää

työnantajien hallinnollista taakkaa kevennetään

Sanssi-kortti tarkoitettu kaikille alle 30-vuotiaille nuorille

Työnantaja voi hakea palkkatukea myös verkosta

• Uralinjaa pilotoitu (valtakunnallinen puhelinpalvelu): uraohjausta ilman

ajanvarausta saatavilla kahtena päivänä viikossa

• Nuorten yrittäjyyttä tuetaan mm. pidentämällä starttirahan kestoa18kk ja

järjestämällä nuorten yrittäjyyspajoja

• 2013 n.60 henkilötyövuotta lisää uraohjaukseen

• Työllisyysmäärärahat jaettu ELY-keskuksille -> nuoret painopisteenä

Nuorille tehty kysely mol.fi sivustolla

Nuorten yrittäjyydestä


Nuorille tehdyn kyselyn mukaan 46 % on harkinnut yrittäjyyttä

Ne, jotka eivät ole harkinneet yrittäjyyttä, ilmoittivat suurimmiksi yrittäjyyden esteiksi seuraavat asiat:

• Yrittäjyys ei kiinnosta lainkaan

• Ei ole yritysideaa

• Yrittäjyyteen liittyvät riskit/vastuut pelottavat

• Ei ole riittävästi alkupääomaa

Ehdotuksia nuorten yrittäjyyden edistämiseen

1. Nuorille yrittäjäksi ryhtyville ja juuri aloittaneille erityisiä

työpajoja

2. Nuorille yrittäjille kokeiluluontoisesti tehostettua

starttirahoitusta ja siihen liittyvää neuvontaa erityisesti

nuorille räätälöitynä

3. Tiimi-/yhteisöllisen yrittäjyyden edistäminen

4. Yritysneuvonnan ja –ohjauksen kehittäminen

erityisesti nuorille sopivaksi

5. Nuoret yrittäjät/rohkaisevat esimerkit esille, esimerkiksi

Yritys-Suomi -sivustolla


Nuorten yrittäjyyspaja, pilotti Uudellamaalla osana nuorten yhteiskuntatakuuta

Valmisteilla toimintamalli

nuorten yrittäjyyden edistämiseksi,

pilotointi alkamassa syksyllä 2013

Yritysneuvonta, ohjaus, koulutus,

sparraus, mentorointi

erityisesti nuorille sopivaksi

Tehostettu starttiraha,

mahdollisesti maksimi kesto ja

tukitaso

Tiimi-/yhteisöllisen yrittäjyyden edistäminen

Nuoret yrittäjät/rohkaisevat

esimerkit esille, esimerkiksi Yritys-Suomi –sivustolla

Valmistelussa työ- ja

elinkeinoministeriössä nuorten

yrittäjyyden edistämisessä


Uudistettu laki julkisesta työvoima ja yrityspalvelusta

Etsivä nuorisotyö laajennetaan koko

maahan.

Työpajatoimintaa laajennetaan, laatua

ja toimintatapoja kehitetään.

Nuorisotakuu: Etsivä nuorisotyö ja

työpajatoiminta

www.nuorisotakuu.fi


Valtion avustuksella toteutettu

etsivä nuorisotyö vuonna 2012,

- kontaktissa 15 054 nuoreen,

- pidempi tuki 10 051 nuorelle

Nuorisolaki:

§ 7 b Etsivä nuorisotyö

§ 7 c Tietojen luovuttaminen

etsivää nuorisotyötä varten

§ 7 d Etsivää nuorisotyötä varten

luovutettujen tietojen käsittely

Vuosi 2011

Nuorten työttömien osuus

17-24 vuotiaista kunnittain

Työpajatoiminta on 264 kunnassa

(Kunnat (68 kpl), joissa ei työpajaa

nuorille merkitty kolmiolla)

Nuorten työpajoissa oli 12 982 alle

29-vuotiasta nuorta.

Kaudella 2013-2016 yhteensä n. 36 000 aloittajaa

Nuorten aikuisten osaamisohjelma

www.nuorisotakuu.fi


Vuosittain n. 5 000

aloittajaa

•Nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutusjärjestelmän tehostamisesta vapautuvat paikat

Vuosittain n. 2 500

aloittajaa

•Oppilaitos-muotoisessa ammatti- ja erikoisammatti-tutkintoon valmistavassa koulutuksessa

Vuosittain n. 1 500

aloittajaa

•Oppisopimus-muotoisessa ammatti- ja erikoisammatti-tutkintoon valmistavassa koulutuksessa

20-29 -vuotiaat vailla perusasteen

jälkeistä

koulutusta

n. 110 000

Nuorten aikuisten osaamisohjelma

2013-2016 – ajankohtaista


• Tavoitteena 36 000 aloittajaa vuosina 2013-2016 • 25 M€ myönnetty nuorten aikuisten osaamisohjelmaan kuuluvan ammatillisen

lisäkoulutuksen järjestämiseen, josta 20 M€ ammatilliseen, oppilaitosmuotoiseen lisäkoulutukseen ja 5 M€ oppisopimuskoulutukseen

• Lisäksi ohjaus- ja neuvontapalveluiden järjestämiseen varattu 2 M€ • Oppisopimuskoulutuksessa tavoitteena on saada: - 1500 aloittajaa vuonna 2013 - 2000 aloittajaa vuosina 2014 ja 2015 - 500 vuonna 2016 • Ammatillisessa lisäkoulutuksessa aloittajamääräarvio on: - 2500 aloittajaa vuonna 2013 - 3500 vuosina 2014 ja 2015 - 500 vuonna 2016 • Lisäksi kohderyhmälle kohdennetaan olemassa olevaa ammatillista peruskoulutusta - Tavoitteena on 5000 aloittajaa vuosittain

Työmarkkinajärjestöjen omat toimenpiteet

nuorisotakuun toteuttamiseksi

33

1. Järjestöt esittivät 18.10.2012 useita toimenpiteitä erityisesti oppisopimuskoulutuksen kehittämiseksi

• Toimenpiteet ovat jatkovalmistelujen kohteena

2. Järjestöt sitoutuivat työurasopimuksessa laatimaan toimialakohtaiset nuorten työllistämissopimukset/-ohjelmat

• toteutettu yli kymmenellä toimialalla

• rakennusalan malli

3. Hallituksen puoliväliarvion linjaukset

• Nuorisotakuu

• Oppisopimuskoulutus

• Joustavia koulutusta ja työtä yhdistäviä malleja

Ajankohtaista kunnissa

Työ- ja elinkeinoministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö

www.nuorisotakuu.fi 34

• Nuorisotakuun tavoitteista ja sisällöstä lähtenyt kirje paikallisille ja alueellisille toimijoille

• Kunnille säädetään vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta. Valmistelu

meneillään

• Perusopetuksen jälkeiseen nivelvaiheeseen liittyvän tiedon käytöstä säädetään lailla. Valmistelu

meneillään

• Nuorisolain 7a § velvoittaa kuntia perustamaan nuorille palveluja tarjoavien toimijoiden

yhteistyöverkoston: OKM:n kyselyn mukaan verkosto oli 91 % kunnista

Hankerahoituksella valmistumassa opas verkoston toiminnan tukemiseksi

• Kuntaliitossa valmisteilla kysely kuntiin nuorisotakuusta

• Suunnitteilla www-sivusto, jossa kartta, johon kunnat voivat laittaa omia hyviä käytäntöjään

• Paikallistasolla nuorisotakuuta tehtiin tunnetuksi 2012 syksyllä tehdyllä nuorisotakuu-kiertueella

Palautteen perusteella kunnat ovat innostuneita ja sitoutuneita nuorisotakuun edistämiseen.

Muille kunnille Kuntaliitto on jakanut koonnoksen nuorisotakuun toimeenpanosta paikallistasolla

2012 syksyn nuorisotakuu-

kiertueen viestejä Työnantajat:

• kiittelivät nuorisotakuun toimintamallia ja suhtautuivat positiivisesti nuorten palkkaukseen.

• moni työnantaja toivoi, että nuorten työnhakutaitoja ja työelämävalmiuksia parannettaisiin.

Työnantajien halukkuus palkata nuoria tuli esiin myös syksyllä tehdyssä

Nuorisoharava -kyselyssä, josta ilmeni, että kyselyyn osallistuneissa yrityksissä työvoimaa

tarvitaan heti 1 600 nuorta ja seuraavan 6 kuukauden aikana 3 200.

Oppisopimus kiinnosti 1 250 yritystä: heti vireille 400 paikkaa, 850 myöhemmin.

• halusivat lisää tietoja palkkatuen käytöstä/Sanssi-kortista ja oppisopimuskoulutuksesta.

• sekä oppilaitosten edustajat että työnantajat olivat huolissaan työelämän ja koulutuksen kohtaanto-

ongelmasta ja toivoivat työvaltaisten opetusmenetelmien, työssäoppimisen ja oppisopimus-

koulutuksen kehittämistä.

Nuoret:

• toivoivat enemmän yksilöllisiä malleja, ohjausta sekä tukea ja kannustusta, mutta ei holhousta.

Kolmas sektori:

• oli innokkaasti mukana, hyviä aloitteita. Pohtii omaa rooliaan nuorisotakuun toimijana.

Jatkotyön aihioita Hallituksen periaatepäätös 31.5.2012:

• Nuorten yhteiskuntatakuun jatkovalmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota kaikkein syrjäytyneimpiin tai syrjäytymisuhan alaisiin nuorisoryhmiin ja arvioidaan nykyisten koulutus– ja aktiivitoimien soveltuvuus heidän tarpeisiinsa nähden (TEM, STM, OKM, työmarkkina-järjestöt, Kuntaliitto)

• ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen tarjontaa kohdennetaan alueellisen ja työmarkkinoiden tarpeen mukaan

• terveysongelmiin on saatavissa nykyistä tehokkaammin apua: erityistä huomiota kiinnitetään nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyyn, hyvään hoitoon ja

kuntoutukseen sekä työtapoihin ja työergonomiaan.

Nuorisotakuu -raportissa lueteltu jo joitakin jatkon aiheita, muun muassa:

Selvitetään mahdollisuutta tarkentaa Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntämisperusteita, jotta ammatillista kuntoutusta voidaan myöntää elämäntilannelähtöisesti -> jää myöhemmin toteutettavaksi

• Tietoa nuorisotakuun seurannan ja arvioinnin pohjaksi saadaan nuorisotakuun toimeenpanon ensimmäistä vuotta koskevasta tutkimushankkeesta

Miten tästä eteenpäin?

www.nuorisotakuu.fi


Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmä jatkaa työtään koko hallituskauden

• Tutkimuksellinen tuki nuorisotakuun ensimmäisen vuoden toimeenpanosta

• Hyviä käytäntöjä eri hankkeista koottu 2012 päivitetään koko ajan

• Paikalliset nuorten työllisyyttä edistävät käytännöt

• Kansainväliset esimerkit hyvistä käytännöistä

Hallitus toteuttanut nuorisotakuu-roadshow -kiertueen viiden ministerin voimin

• Tuetaan alueiden valmistautumista takuun voimaantuloon 2013

• Kampanjamateriaalia paikallisiin tilaisuuksiin ja verkkoon, mm. video, jolla levitetään tietoa ja jota voidaan hyödyntää nuorisotalolta kunnanvaltuuston kokouksiin

Kuntia rohkaistaan perustamaan omat Nuorisotakuu-työryhmät

• Mukaan alueen toimijat: työnantajat, järjestöt, oppilaitokset, nuorisotoimi, TE-hallinto, oppilaitokset, yrittäjät… oman alueen tilanne ja tarpeet toimintaohjelma TAVOITE: meidän kunnasta nuorten yhteiskuntatakuun malli!

Nuorisotakuu-verkkosivut


www.nuorisotakuu.fi,

www.ungdomsgaranti.fi

www.youthguarantee.fi

www.tem.fi/yhteiskuntatakuu

http://www.nuorisotakuu.fi/

http://www.nuorisotakuu.fi/

http://www.ungdomsgaranti.fi/

http://www.ungdomsgaranti.fi/

http://www.youthguarantee.fi/

http://www.youthguarantee.fi/

http://www.tem.fi/yhteiskuntatakuu

nuorisotakuu 2013 - ennakointikamari · 2018. 9. 26. · nuorisotakuu 2013 -määritelmä työ- ja...

Documents