miksi monialainen yhteistyö, työpää työpariajat ja etsivää...

1

Miksi monialainen yhteistyö, työpää työpariajat ja etsivää työparitoimintaa?

Kokkola 24.11.2010

Kokkola 24.11.2010 1Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

Hiljaisia signaaleja….

� Erityisopetusta saavien nuorien määrä on kasvanut 1990-luvun puolivälistä lähtien (Tilastokeskus)

� Nuorten mielenterveyshäiriöiden vuoksi saamat sairaslomat ja työkyvyttömyys eläkkeet ovat kasvaneet voimakkaasti 2000-luvulla (Raitasalo-Maaniemi2008). Arvioltajopa15 -25 % nuorista kärsii jonkinasteisesta mielenterveyshäiriöstä (Kaltiala-Heino2007)

� Mielialalääkkeiden käyttö on kaksinkertaistunut vuoteen 1990 verrattuna (Lääkelaitos). Mielenterveyshäiriöt ovat nousseet suurimmaksi syyksi sairaspoissaoloille ja uusille työkyvyttömyyseläkkeille (Raitasalo-Maaniemi2007, 2008)

� Alle 35-vuotiaiden osalta KELA:n sairauspäivärahakustannukset olivat 6,6 miljardia euroa vuonna 2009 (vrt. ansio- ja pääomaverojen tuotto 7,2 mrd euroa, yhteisöverot 2,2 mrd euroa, ALV 13 mrd euroa)


2

Hiljaisia signaaleja….

� Vuonna 2000 peruskoulun päättötodistuksen saaneista (66 228) oli vuonna 2007 640

saaneet eläkepäätöksen (1 %)

� Ammatillisen koulutuksen keskeyttää noin 20 – 30 % aloittaneesta vuosikurssista

� Nuorten työttömyysaste lähes kolminkertainen 25-64-vuotiaiden työttömyysasteeseen

verrattuna. Nuoret yliedustettuja suhdanneherkillä aloilla: neljä viidestä nuoresta

työskentelee yksityisellä sektorilla ja vain 14 % kunnissa ja % valtiolla, kun 25-64-vuotiaista

27 % kunnan ja 8 % valtionpalveluksessa.

� Työuran alkuun osuvalla työttömyysjaksolla kielteisiä vaikutuksia myöhempään

työmarkkinamenestykseen (Nordstöm-Skans2004). Opintojenjälkeinen työttömyys vaikuttaa

kielteisesti sekä työttömänä olon todennäköisyyteen että tuloihin vielä viisi vuotta

valmistumisen jälkeen (VM 14/2010)

� Nuoria työttömiä noin 34 000 hlöä ja työmarkkinoiden ulkopuolella viranomaisten

ulottumattomissa arvioidaan olevan noin 30 000 - (TEM/2010) 45 000 nuorta (Häggman 2010)


Nuorilla on oikeus!!!!

� Useat kv-sopimukset ja suomalainen lainsäädäntö

� EU 2020, Youth on Move,Lissabonn, Nuorisostrategia

� Kaikissa pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa meillä nuorisotakuu ( Suomessa yhteiskunta ja koulutustakuu)

� Tiukasti ja moraalisesti tulkittuna tämä tarkoittaa että nuorella on subjektiivinen oikeus koulutukseen ja työhön!

� Vrt Norjan ministeriön tulkinta ( Etsivä työ)


3

Suomen pitää tunnustaa ulkopuolisuudet

Tulisi keskustella ulkopuolisuudesta – varhaisen puuttumisen näkökulmasta

� sosiaalinen,

� koulutuksellinen,

� työelämän,

� taloudellinen,

� oikeudellinen,

� terveydellinenUngas levekår, Statistisk sentralbyrå, statiska analyser 93/2007, Oslo joulukuu 2007


Pidentynyt ulkopuolisuus lisää riskejä

� Ruotsalaiset tutkimukset ( Unga utanför, Generation1981, Socalstyrelsen, Angelin) jo kahden vuoden ulkopuolisuus lisää huomattavasti riskiä pysyvään ulkopuolisuuteen

� Samsfunnsekonomiske konsekvenser av marginaliseringblant ungdom (Norjan Perhe lapsi ja tasa- arvo-ministeriö/Vista analyse AS) jo vuosi ulkopuolella lisää riskiä huomattavasti

� Ett liv jeg ikke valgte/ Elämä jonka en itse valinnut (Agderforskning Norja) toteaa samaa.


4

Elämä jonka en itse valinnut !

Eläkepäätöksen saaneet alle 35-vuotiaat (Norja)Huomattavaa että ei-lääketieteelliset selitykset nousivat keskeiseksi tekijäksi

kuin yritettiin selvittää eläkepäätöstä saaneiden suurta määrää

Kolme suurta ryhmää nousi esille:

� lapsen huolenpidon vaje lapsuudessa ja varhaisnuoruudessa

� resurssiköyhät joilla epämääräiset ongelmat

� Nuoret joilla diagnoosi

Kaksi ensimainitut ryhmät suurimmat!Agderforskning 2009


Suomessa ainakin 60 000 ulkopuolella


Tilanne Peruskoulunsa

2000-2007

päättäneet

Lukionsa

00-01

päättäneet

Ammatillisen perus-

tutkinnon suorittaneet

01-02

Yhteensä

ulkopuolella

2007

Työtön 15656 1714 5773 23143

Ulkopuolella 28681 2425 4438 35544

Yhteensä 44337 4139 10211 58687

5

Nuori uskoo koulutukseen!


2000; 91,06

2000; 93,14

2000; 91,63

2001; 91,41

2001; 93,58

2001; 92,73

2002; 92,39

2002; 94,67

2002; 93,44

2003; 92,86

2003; 94,90

2003; 93,522004; 93,32

2004; 95,23

2004; 93,802005; 93,56

2005; 95,21

2005; 93,59

2006; 92,34

2006; 94,52

2007; 92,61

91,00

91,50

92,00

92,50

93,00

93,50

94,00

94,50

95,00

95,50

Syksy 1 vuosi 2 vuosi

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Mitä tapahtuu peruskoulun jälkeen


91,0693,14

91,63

50,19 49,96

55,85 56,91

53,24

7,164,22 4,51

17,1114,85

11,98 10,68 9,58

1,57 2,31 3,24

24,02 25,18

29,22 29,99

34,76

0,21 0,33 0,63

8,68 10,01

2,95 2,42 2,410,00

10,00

20,00

30,00

40,00

50,00

60,00

70,00

80,00

90,00

100,00

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007Koulutuksessa Ulkopuolella Työllinen Muu

Peruskoulu vuonna 2000 päättäneet (66 228)

6

Ylioppilas on aina ylioppilas ?


Vuoden 2000 yo toiminta 2000 - 2006

0,00

10,00

20,00

30,00

40,00

50,00

60,00

70,00

80,00

90,00

100,00

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

0,00

10,00

20,00

30,00

40,00

50,00

60,00

70,00

80,00

90,00

100,00

Koulutuksessa Ulkopuolella Työllinen Muu Tutkinto 2006

20 – 30 % keskeyttää ammatillisen koulutuksen


Uudet 2001 yhteensä

Valmistuneet Osuus Kokonaisosuus

0,5 v. 89 0,19

1,0 v. 1725 3,63

1,5 v. 427 0,90

2,0 v. 3235 6,80

2,5 v. 1313 2,76

3,0 v. 20140 42,36 56,63

3,5 v. 1431 3,01

4,0 v. 2944 6,19 65,83

4,5 v. 521 1,10

5,0 v. 1260 2,65 69,58

5,5 v. 309 0,65

6,0 v. 759 1,60 71,83

6,5 v. 218 0,46

7,0 v. 6 0,01 72,30

Ei tutkintoa 12321 25,91

Muu tutkinto 852 1,79

47550 100,00

7

Nuorisotyöttömyys kasvoi


Lääni 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kasvu

08-09

Kasvu %

Etelä-Suomen 10601 9408 8330 6732 6556 11712 5156 78,65

Itä-Suomen 4855 4113 3578 3126 3143 4694 1551 49,35

Lapin 1928 1816 1621 1418 1304 1832 528 40,49

Länsi-Suomen 13579 11556 9548 8013 8001 13467 5466 68,32

Oulun 4668 4280 3804 3278 3301 4400 1099 33,29

Kaikki yhteensä 35631 31173 26881 22567 22305 36105 13800 61,87

Työttömät nuoret Keski-Pohjanmaalla


Maakunta 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kasvu 08-09 Kasvu

Etelä-Karjala 1201 1010 922 785 787 1138 351 44,60

Etelä-Pohjanmaa 1223 1117 873 743 803 1383 580 72,23

Etelä-Savo 1206 1066 890 754 753 1067 314 41,70

Itä-Uusimaa 347 319 263 188 194 370 176 90,72

Kainuu 927 853 750 640 600 713 113 18,83

Kanta-Häme 1003 927 770 632 669 1194 525 78,48

Keski-Pohjanmaa 528 441 380 326 329 498 169 51,37

Keski-Suomi 2492 2276 2019 1780 1698 2398 700 41,22

Kymenlaakso 1396 1281 1124 902 917 1451 534 58,23

Lappi 1928 1816 1621 1418 1304 1832 528 40,49

Pirkanmaa 3491 2942 2497 2107 2235 3983 1748 78,21

Pohjanmaa 909 763 601 458 432 868 436 100,93

Pohjois-Karjala 1536 1230 1204 1100 1143 1610 467 40,86

Pohjois-Pohjanmaa 3741 3427 3054 2638 2701 3687 986 36,50

Pohjois-Savo 2113 1817 1484 1272 1247 2017 770 61,75

Päijät-Häme 1480 1358 1281 1042 921 1571 650 70,58

Satakunta 1986 1716 1392 1123 995 1583 588 59,10

Uusimaa 5174 4513 3970 3183 3068 5988 2920 95,18

Varsinais-Suomi 2950 2301 1786 1476 1509 2754 1245 82,50

Kaikki yhteensä 35631 31173 26881 22567 22305 36105 13800 61,87

8

Työttömien nuorten osuus ikäryhmästä


Työttömien osuus ikäryhmästä 2004 – 2009 maakunnittain

Maakunta 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Etelä-Pohjanmaa 6,2 5,4 4,5 3,9 4,2 7,3

Keski-Pohjanmaa 7,3 5,8 5,1 4,4 4,4 6,7

Keski-Suomi 8,7 7,9 7,1 6,2 6,0 8,4

Pirkanmaa 7,4 6,2 5,1 4,3 4,6 8,2

Pohjanmaa 5,1 4,3 3,4 2,5 2,4 4,9

Pohjois-Pohjanmaa 8,6 7,7 7,0 6,1 6,3 8,8

Varsinais-Suomi 6,5 5,1 3,9 3,3 3,3 6,1

Koko maa 6,8 6,0 5,1 4,3 4,3 6,9

Pajatoiminnalla kiinni kovaan ytimeen


20000

22000

24000

26000

28000

30000

32000

34000

36000

38000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

2004 2005 2006 2007 2008 2009Pajanuoret alle 25 Työttömät alle 25

Työttömät alle 25 ja pajanuoret alle 25 vuosina 2004 - 2009

9


4 kuntaa KP:lla ”kriisikuntia”


Kunta Työttömät

Nuoret

Ikäryhmä

16-24

Ikäryhmä

17-24

Työttömät

ikäryhmästä

Työttömät

ikäryhmästä 2

Halsua 6 151 130 3,97 4,62

Himanka 20 315 272 6,35 7,35

Kannus 39 695 609 5,61 6,40

Kaustinen 23 536 483 4,29 4,76

Kokkola 356 5354 4737 6,65 7,52

Lestijärvi 2 109 92 1,83 2,17

Perho 23 396 344 5,81 6,69

Toholampi 12 429 378 2,80 3,17

Veteli 17 402 358 4,23 4,75

10

Nuorisotyöttömiä 2005 - 2009


Kunta 2005 2006 2007 2008 2009

Halsua 4 4 3 3 6

Himanka 16 11 8 9 20

Kannus 32 26 21 26 39

Kaustinen 24 17 14 16 23

Kokkola 323 281 248 246 356

Lestijärvi 1 2 2 1 2

Perho 20 17 11 14 23

Toholampi 9 11 13 7 12

Veteli 12 11 6 7 17

Työpajojen valmentautujien määrä


Kaikki valmentautujat

Maakunta 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Etelä-Pohjanmaa 362 447 459 369 430 539

Kainuu 201 255 352 369 353 364

Keski-Pohjanmaa 149 113 229 346 330 572

Keski-Suomi 875 1000 919 935 1077 1253

Pirkanmaa 1051 1340 1603 2303 2811 3467

Pohjanmaa 280 484 771 899 812 932

Pohjois-Pohjanmaa 658 589 723 698 821 930

Satakunta 236 359 318 406 526 586

Varsinais-Suomi 599 849 730 811 1156 1430

Koko maa 8614 10207 10532 12829 15337 18308

11

Nuoret työpajoilla


Alle 25

Maakunta 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Etelä-Pohjanmaa 287 326 364 286 297 373

Kainuu 143 132 115 128 98 114

Keski-Pohjanmaa 36 46 77 95 120 200

Keski-Suomi 317 350 270 353 389 479

Pirkanmaa 547 584 760 1263 1136 1406

Pohjanmaa 210 265 359 334 306 426

Pohjois-

Pohjanmaa

499 431 519 480 603 742

Satakunta 187 273 225 287 295 345

Varsinais-Suomi 380 438 497 547 626 694

Koko maa 5434 6222 5925 7042 7339 9410

Nuoret sijjoittuvat myönteisesti KP:lla


Myönteinen sijoittuminen nuoret

Maakunta 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Etelä-Pohjanmaa 41,79 66,42 79,49 55,29 92,97 81,27

Kainuu 65,00 68,22 73,13 77,27 63,96 52,38

Keski-Pohjanmaa 0,00 87,50 84,85 90,71 84,13 90,57

Keski-Suomi 39,57 61,11 70,69 68,50 62,14 75,08

Pirkanmaa 62,03 72,09 75,55 79,22 82,65 78,73

Pohjanmaa 65,45 69,41 74,46 76,35 87,78 74,59

Pohjois-Pohjanmaa 71,12 62,59 71,32 73,54 72,45 72,16

Satakunta 45,45 55,10 65,44 74,10 73,01 67,77

Varsinais-Suomi 61,36 67,58 73,35 86,49 74,12 74,30

Koko maa 58,24 66,48 69,67 74,07 75,75 74,60

12

Etsivän työn tuloksia 2009


Tavoitetut nuoret sukupuoli

Maakunta Yhteensä Naiset Miehet

Etelä-Karjala 168 59 109

Etelä-Pohjanmaa 197 79 118

Etelä-Savo 97 34 63

Itä-Uusimaa 69 28 41

Kainuu 3 0 3

Keski-Pohjanmaa 24 10 14

Keski-Suomi 248 84 164

Kymenlaakso 101 33 68

Lappi 158 62 96

Pirkanmaa 338 119 219

Pohjanmaa 69 20 49

Pohjois-Karjala 91 40 51

Pohjois-Pohjanmaa 271 120 151

Pohjois-Savo 409 164 245

Päijät-Häme 66 19 47

Satakunta 109 45 64

Uusimaa 585 158 427

Varsinais-Suomi 360 136 224

Koko maa 3363 1210 2153

27 % sosiaalisten verkostojen kautta


Tah

o

Ete

lä-P

oh

jan

maa

Keski-

Po

hja

nm

aa

Keski-

Su

om

i

Pir

kan

maa

Po

hja

nm

aa

Po

hjo

is-P

oh

jan

maa

Sata

ku

nta

Vars

inais

-Su

om

i

Ko

ko

maa

Koulutuksen

järjestäjät

24,4 37,5 16,9 36,7 31,9 32,1 22,9 18,1 24,1

Julkishallinto muu 52,8 29,2 44,8 37,0 50,7 26,9 37,6 29,7 37,1

Sosiaaliset

verkostot

16,8 25,0 30,2 10,1 8,7 36,2 34,9 39,4 27,1

Muu 6,1 8,3 8,1 16,3 8,7 4,8 4,6 12,8 11,7

13

KP:lla 80 % vain peruskoulututkinto


Tu

tkin

to

Ete

lä-P

oh

jan

maa

Kain

uu

Keski-

Po

hja

nm

aa

Keski-

Su

om

i

Pir

kan

maa

Po

hja

nm

aa

Po

hjo

is-

Po

hja

nm

aa

Sata

ku

nta

Vars

inais

-Su

om

i

Ko

ko

maa

Peruskoulu kesken 4,6 0,0 0,0 7,3 4,7 17,4 10,0 14,7 6,9 10,8

Peruskoulu 71,1 33,3 79,2 57,3 81,1 59,4 63,1 60,6 73,6 66,2

Peruskoulun jälkeinen

tutkinto

22,3 66,7 20,8 14,1 9,2 23,2 13,3 13,8 8,6 11,9

Lähtömaa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 8,6 1,2

Ei tietoa 2,0 0,0 0,0 21,4 5,0 0,0 13,7 11,0 2,2 9,9

Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100


Tie

do

t

Ete

lä-

Po

hja

nm

aa

Ka

inu

u

Ke

sk

i-

Po

hja

nm

aa

Ke

sk

i-S

uo

mi

Pir

ka

nm

aa

Po

hja

nm

aa

Po

hjo

is-

Po

hja

nm

aa

Sa

tak

un

ta

Va

rsin

ais

-

Su

om

i

Ko

ko

ma

a

peruskoulussa 2,5 0,0 0,0 8,1 5,0 11,6 8,5 11,9 2,8 8,5

työssä käyvä 2,0 0,0 4,2 8,1 5,3 1,4 1,5 2,8 0,3 3,1

työttömäksi ilmoittautunut

työnhakija

25,9 0,0 16,7 37,5 19,8 37,7 18,5 24,8 38,3 27,7

työtön, ei työttömäksi

ilmoittautunut

29,9 66,7 41,7 12,1 15,4 7,2 24,4 21,1 20,6 18,1

opiskelija 21,8 0,0 8,3 19,0 18,9 20,3 18,1 25,7 23,3 19,1

sairaana 6,1 0,0 4,2 4,4 2,4 4,3 0,4 3,7 1,7 2,1

eläkkeellä 0,5 0,0 0,0 0,8 0,0 0,0 0,4 0,9 0,3 0,4

asevelvollisuus 0,0 0,0 0,0 0,4 0,6 0,0 0,4 0,0 0,3 0,5

kotona (lastenhoito) 2,5 0,0 25,0 3,2 0,6 0,0 5,2 0,0 1,1 1,8

kotoutumis tp:ssä 0,0 0,0 0,0 0,4 0,0 13,0 0,0 0,0 2,8 0,9

muu 3,6 33,3 0,0 2,0 11,8 0,0 11,4 4,6 8,1 6,6

ei tietoa 5,1 0,0 0,0 4,0 20,1 4,3 11,4 4,6 0,6 11,2

yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100

14

Johtopäätöksiä

� Etsivä työ

– Kaikkia käsiä tarvitaan

– Hinta menetyksistä liian korkea, etenkin kunnille ja nuorelle itselle

– Nuori tarvitsee ”rinnalla kulkevan” luotettavan aikuisen


Johtopäätöksiä 2

� Monialainen yhteistyö

– Varhaisen puuttumisen ja korjaavan toiminnan osalta

– Yksi sisäänkäynti

– Kokonaiskuvia tilanteesta

– Yhteistä näkemystä, yhteinen etiikka, yhteiset resurssit

– Nuoren kannalta

Kokkola 24.11.2010Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 28

miksi monialainen yhteistyö, työpää työpariajat ja etsivää...

Documents