työelämäosallisuus palkkatyönä; vaikeassa työmarkkina ... · työelämäosallisuus...

Työelämäosallisuus palkkatyönä;vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien

oikeus työhön ja sen edistäminen Kemi, 10.11.2014

Helka Raivio/THL, Työelämäosallisuuden hyvät käytännöt Euroopassa (TOHKE) -kehittämishanke

TOHKE – Työelämäosallisuuden hyvät käytännöt EuroopassaYhteistyössä:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitosHelsingin kaupunki - Järvenpään kaupunki - Kotkan kaupunki - Kymenlaakson sairaanhoito- ja

sosiaalipalveluiden kuntayhtymä Carea - Oulun kaupunki - Tampereen kaupunki - Vantaan kaupunki

Hankkeen tausta

• THL:n koordinoima, yhteistyössä Helsingin, Järvenpään, Kotkan, Kymenlaakson sairaanhoito – ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean, Oulun, Tampereen sekä Vantaan kaupungin kanssa

• ESR –rahoitteinen, teeman "Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa" alla

• Rahoituksen myöntäjänä Uudenmaan ELY –keskus ja Työ- ja elinkeinoministeriö

Kohderyhmät:• Välitön: Kunnat, kolmas sektori• Välilliset: haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevat;

syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, maahanmuuttajat sekä osatyökykyiset

Toimeksianto

• Tavoitteena löytää uusia toimintatapoja ja tuottaa tietoa erityisesti kunnallisten työllisyyspalveluiden kehittämiseksi sekä vaikeimmassa asemassa olevien ryhmien osallisuuden lisäämiseksi työmarkkinoilla

Tavoitteet kahdella tasolla:

1/ Käytännön taso• Tunnistetaan, mallinnetaan ja levitetään hyviä eurooppalaisia käytäntöjä

2/ Teoreettis-poliittinen taso• Laaditaan vertaileva selvitys eri jäsenmaiden osallistavasta työllisyyspolitiikasta

sekä luodaan suositukset suomalaisen osallistavan työllisyyspolitiikan kehittämiseksi

Hanke ”pähkinänkuoressa”

• Hankkeen kesto 1.8.2011>31.12.2014• 5 (6) opintomatkaa: Hollanti, Ruotsi, (Norja), Tanska, Saksa sekä Irlanti• 7 alueseminaaria: Helsinki, Oulu, Tampere, Vantaa, Helsinki (väliseminaari),

Kuusankoski sekä Järvenpää• Tuliaiset/hyvät käytännöt:• Hollanti: Nuorten työllistämisprojekti Amsterdamia kiertävien

puolustuslinnoitusten kunnostustöissä• Ruotsi: Västeråsin kaupungin nuorten palvelut, Arenan. • Norja: NAV -reformi, yhdistetyt työn- ja hyvinvoinnin palvelut• Tanska: Yhteiskunnallisen yrittäjyyden tietokeskus, Center for Social Economy• Saksa: Vammaisten ja vajaakuntoisten työelämäosallisuuden vahvistaminen

lainsäädännön keinoin sekä CAP -Markt konkreettisena käytäntönä• Irlanti: Ballymunin Job Centerin alueellinen toimintatapa

Lisätietoja hankkeen työskentelystä, opintomatkoista ja seminaareista: www.thl.fi/tohke

• Suomalainen työelämä on muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana, eivätkä vanhat työelämäsäännöt, toimintamallit sellaisenaan enää päde; kilpailu nykyisillä työmarkkinoilla on todella kovaa

• Palkkatyö edelleen yksi merkittävimmistä yhteisölliseen toimintaan osallistumisen muodoista; työ- ja ammatti määrittelevät osaltaan ihmisen identiteettiä, asemaa ja paikkaa yhteiskunnassa

• Samaan aikaan kun koko väestön koulutustaso nousee, vain täysin työkykyiset pääsevät ansiotyöhön (muutos verrattuna esim. suuriin ikäluokkiin)

• Kiivasta keskustelua siitä, kuinka huoltosuhteen tasapainottaminen edellyttää työurien pidentämistä; eläköitymisiä tulisi myöhentää ja opinnoista työelämään siirtymistä varhentaa

• Vaikka Eurooppa 2020 -strategiaa noudattaen Suomessakin tavoitellaan täystyöllisyyttä (72 % työllisyysaste, 5 % työttömyys), ei työmarkkinoiden ulkopuolisille ryhmille tunnu löytyvän roolia täystyöllisyyttä tavoiteltaessa tai työuria pidennettäessä

TOHKE -hankkeen toimintakentästä

Toimintakentästä jatkuu..

• Resursointi ei ole ollut riittävää vastaamaan ns. heikossa tai haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevien palvelu- ja työllistämistarpeisiin

• Palvelujärjestelmät tulosvastuullisina toimijoina virittyvät ns. helpoimmin työllistettäviin asiakkaisiin, jolloin heikoimmassa asemassa olevien ryhmien palvelut pirstaloituvat ja eriytyvät

• Aktivointi ja sosiaaliturvan vastikkeellistaminen ovat luoneet palveluiden ulkopuolelle jääviä tai jätettäviä ryhmiä > asiakasvalikointi on luonut kategorisointia ja tuottanut väliinputoajia

• Piirteet tunnistettavissa muuallakin Euroopassa• Seurauksena tuloerojen, eriarvoisuuden ja suhteellisen köyhyyden

lisääntyminen, epätasa-arvoiset palvelut, huoli palveluiden riittävyydestä, saatavuudesta sekä laadusta

• Ilmiöinä kyse on ensisijassa syrjäyttämisestä

Käymistila?

Vuosina 2012-2013 käynnistynyt reformityöskentely:

• TE -hallinnon organisaatiouudistus sekä uusi laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista; vaikutukset?

• Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu 2012-2015; vastuun uusjako valtion ja kunnan kesken pitkäaikaistyöttömien tilanteesta

• Nuorisotakuu alkaen 1.1.2013 (alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille taataan koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikka kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta)

• TYP -konseptin lakisäätäistäminen sekä valtakunnallistaminen• Sosiaalihuoltolain uudistustyö

Uudistuksista, niiden toteutuksesta ja vaikutuksista tihkuu vain vähän tietoa kansalaisten suuntaan

Mikä työelämäosallisuus?

• Mitä osallisuudella tai työelämäosallisuudella tarkoitetaan ja keiden osallisuudesta osallisuuspolitiikoissa ollaan kiinnostuneita?

• Käsitteinä em. kuuluvat 2000-luvun ns.”väljiin” käsitteisiin, joiden sisällöstä ei olla yksimielisiä (aikuissosiaalityö, sosiaalinen työllistäminen, sosiaalinen kuntoutus etc.)

• Euroopan komission antamissa suosituksissa (Commission recommendation on the active inclusion of people excluded from the labor market, 2008) kuvataan kolme yhtä tärkeää linjaa aktiivisen osallisuuden lisäämisessä:

• Riittävä toimeentulo (adequate income support)

• Osallistavat työmarkkinat (inclusive labor markets) • Laadukkaiden palveluiden saatavuus (access to quality services)

• Pyritäänkö osallisuuspolitiikalla lisäämään kansalaisosallisuutta, vai jotakin muuta? Mihin tähdätään, ja mikä on osallisuuspolitiikan suhde aktivointipolitiikkaan?

Aktiivinen osallisuus?

• Arviointitutkimusten (Frazer & Marlier 2013, OECD Employment Outlook 2013) mukaan aktiivisen osallisuuden lisäämisessä jäsenmaissa on keskitytty asiakkaiden aktivointiin työmarkkinoille, laajempi näkemys yhteiskunnallisesta osallisuudesta puuttuu

• Riittävän toimeentulon näkökulmasta komission suosituksista on jopa etäännytty, kun ihmisten oikeuksia toimeentulotukeen ja työttömyysetuuksiin on kavennettu (uusimpana Suomessa käynnistynyt keskustelu osallistavasta sosiaaliturvasta 2013)

• EU:n köyhyysvuonna 2010 asetettu tavoite nostaa 20 000 000 eurooppalaista köyhyysrajan yläpuolelle karkaa myös Suomessa http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=738&langId=en&pubId=7315)

• Suomen kohdalla tavoite on tarkoittanut 150 000 pienituloisen aseman parantamista

• Siirtymä ihmisten suojelusta markkinoilta kohti ”onttoa” (hollow) suojelua, jolloin ihmisten odotetaan ensisijaisesti auttavan itseään ja ansaitsevan oikeutensa tukiin (Papadoupoulos 2005)

Syrjäyttävä passiivisuus?

• Hallitusohjelmassa työttömyys ja syrjäytyminen on nostettu esiin erityistoimia edellyttävinä yhteiskunnallisina ongelmina, näkökulmana koko työvoimareservin käyttöön saaminen mm. huoltosuhteen tasapainottamiseksi

• Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen osallisuutta ja työllisyyttä lisäämällä on hallituksen painopistealue

• Syrjäytymisestä puhutaan prosessina, jossa yksilö, perhe tai yhteisö ajautuu yhteiskunnassa tavanomaisena pidetyn elämäntavan, resurssien hallinnan ja elintason ulkopuolelle

• Osallisuuskin tulee hahmottaa syrjäytymisen tapaan prosessina; se ei ole pysyvä ominaisuutemme tai staattinen tila > osallisuuden aste vaihtelee mm. elämäntilanteemme ja elämänvaiheemme mukaan

• Osallisuudesta syrjäytymisen vastaparina:• Raivio, H. & Karjalainen, J. 2012. www.thl.fi/oset• Raivio, H & Karjalainen, J. 2013: Osallisuus ei ole keino tai väline, palvelut ovat. Teoksessa Osallisuus –

oikeutta vai pakkoa. Era, T. (toim.) Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja. http://publications.theseus.fi/handle/10024/64153

Osallisuuden ulottuvuudet

Universaaleista oikeuksista riskiryhmäpuheeseen

• Ongelmallista osallisuuspuheessa on, ettei se tunnu kohdistuvan MEIHIN KAIKKIIN

• Esimerkiksi Kansallisen sosiaali- ja terveyshuollon kehittämisohjelman (KASTE) I osaohjelma: ”Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan.”

• Riskiryhmien määrittely vaihtelee eri jäsenmaissa ja yhteyksissä: nuoret, maahanmuuttajat, vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt, yksinhuoltajaäidit, pitkäaikaistyöttömät, vangit jne.

• Riskiryhmät ovat joitakin muita kuin meitä, puhe on joidenkin toisten osasta ja asemasta, mikä jo sellaisenaan murentaa hyvinvointivaltion universalismin perustaa

• Hyvinvointivaltion palvelujärjestelmää on kehitetty erityisesti säästö- ja tehokkuusvaatimuksista enenevässä määrin erilaisia riskiryhmiä varten, ei enää erilaisten elämänriskien varalta

Osa riskiryhmistä aktivoinnin (vastikkeellistamisen) kohteina - jakolinjana ne, joilla oikeus työhön ja ne, joilla

velvollisuus työhön?

Juhana Vartiainen Osallistava sosiaaliturva –seminaari, Eduskunta 25.10.2013:” Haluamme kaiketi luoda kannustimia siirtymälle 3 > 1, ilman että kohtuuttomasti heikennämme ryhmien 2 ja 4 asemaa.”

Sosiaalinen suojelu ja perus/ihmisoikeudet vs. aktivointi

• Työttömät, erityisesti nuoret ja pitkäaikaistyöttömät, nähdään vastuullisiksi omasta tilanteestaan sekä syyllisiksi työttömyyteensä, heillä katsotaan olevan velvollisuus työhön

• Vammaiset ja osatyökykyiset nähdään syyttömiksi työttömyyteensä, ja heillä katsotaan olevan olevan oikeus työhön

• EU:n ratifioimassa YK:n julistuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista vammaisten henkilöiden oikeutta yhtäläisiin työmahdollisuuksiin korostetaan vahvasti

• Tällainen painotus puuttuu, kun puhumme nuorista, maahanmuuttajista ja pitkäaikaistyöttömistä

• Kaksi linjaa – vai sittenkin vahvistuen vain yksi…? • Euroopassa aktivoinnin ja vastikkeellisuuden laajentuminen

sosiaaliturvaetuusjärjestelmiin tehtyjen uudistusten kautta myös sairaus- vammais- ja työkyvyttömyysetuuksia saavien puolelle

Työ sosiaalisena oikeutena?

• ILO ja YK korostavat työtä sosiaalisena ihmisoikeutena ja ne kieltävät mm. pakkotyön:

• “For the purposes of this Convention the term forced or compulsory labour shall mean all work or service which is exacted from any person under the menace of any penalty and for which the said person has not offered himself voluntarily.” (ILO, Convention on forced labour, article 2)

• Nämä kansainväliset julistukset eivät ole estäneet lakiuudistuksia, joissa oikeutta työhön häivytetään

- Mandatory work act, 2011- Help to work act

- VASTAREAKTIO: Boycot workfare –liike (työttömät + järjestöt)

• Pakotteet legitimoitu yksilöön kohdistettuina; työllistyvyyteen (employability) vaikuttamista, työvoiman tarjontaan vaikuttamista

• Pakotteet ei hyväksyttyjä työmarkkinoiden/työnantajien toimintaan vaikutettaessa: yksi totuus vallalla globaalisti; markkinat toimivat parhaiten vapaina

• Työllisyyden (employment) edistäminen edellyttäisi työpaikkojen luomista ja työvoiman kysyntään vaikuttamista

Kiristyvät, valikoivat, hylkivät työmarkkinat

• Keskeisin esimerkki syrjivistä työmarkkinoista yhä sukupuoli• Laaja rakennetyöttömyys käsittää tilastointitavoista riippuen jo 183 000

- 318 000 (Honkanen, Kela)• Työkyvyttömyyseläkkeellä n. 260 000 henkeä, joista arviolta

35 000 haluaisi takaisin työelämään• Maahanmuuttajia n. 170 000• Korkeakoulututkinnon suorittaneita vammaisia henkilöitä

työmarkkinoiden ulkopuolella yli 1000• Nuorisotyöttömyys runtelee koko Eurooppaa

(NOR 10%, DNK + ICE 15%, FIN 20%, SWE 25%)

• Suomessa arviosta riippuen n. 40 000 – 50 000 nuorta koulutuksen ja työelämän ulkopuolella

Lamaannus – vai sittenkin voimaannus?

• Yksi totuus uuvuttaa – ja puuduttaa; dogmaattisuus rajoittaa, vallalla oleva suunta esitetään vastaansanomattomana, vaihtoehdottomana

• Vetäytyminen/syrjäytyminen voidaan nähdä Robert K. Mertonin anomiateoriaa hyödyntäen myös rationaalisena toimintana:

• Mahdollisuusrakenteiden ristiriitaisuus yhteiskunnassa vallalla olevien arvojen ja tavoitteiden suhteen aiheuttaa turhautumista ja yhteiskunnallista tyytymättömyyttä, miten kanavoituu?

• Sopeutuminen

• Uudistaminen• Ritualismi• Vetäytyminen

• Kapina

• Esimerkki kapinasta: The Guardian 4.5.2014: The International Student Initiative for Pluralist Economics

• Työmarkkinoita voidaan muokata vastaanottavammiksi ja vastuullisemmiksi, osallisuus tulee ymmärtää työmarkkinakansalaisuutta laajemmin

Havaintoja opintomatkoilta 1

• Yleisempänä trendinä paikallistason, kuntien vastuuttaminen vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymispalveluiden järjestämisestä (suunta vahvistunut Suomessakin koko 2000 –luvun, nyt erityisesti kuntakokeilun kautta)

• Vastuun siirto tuottanut palveluiden uudelleenjärjestämistä, ns. one stop shop –mallilla, yhden luukun mallilla

• Tuettu vastikkeellistaminen > näkökulman avautuminen vastikkeellistamiseen välittämisenä ja mahdollistamisena, joka velvoittaa ja vastuuttaa myös työntekijöitä!

• Tavoitteena asiakaslähtöisyys; intensiivistä, kohtaavaa asiakastyötä, seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia – etuuskäsittely on suomalainen hirviö!

• Aidot, taatut siirtymät toimenpiteiltä, jolloin itse eteneminen toimii porkkanana


• Osaamis- ja oppimistodistusten hyödyntäminen auttavat siirtymissä ja motivoivat etenemään (toimenpiteiden, kuten esim. kuntouttava työtoiminta opinnollistaminen)

• Kun karttuva osaaminen dokumentoidaan, palveluiden laatu paranee ja niistä muodostuu suunnitelmallinen ja mielekäs kokonaisuus

• Työllä ei pelkästään taloudellinen merkitys:

> huomioitava työn hyvinvointia ylläpitävä ja kuntouttava luonne, säästöt esim. korjaavissa palveluissa

> ihminen on tekevä ja toimiva, paikka yhteisössä ansaitaan olemalla tarpeellinen, yhteisöelämä on vastavuoroista

• Oikeita töitä aidossa työympäristössä


• Tanskassa yhteisötalouden ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden buumi; poliitikot innostuneita, kuluttajat valistuneita, ilmapiiri hedelmällinen

• Suomessa yhteiskunnalliset yrittäjät tekevät pesäeroa sosiaalisiin yrittäjiin > sosiaalisissa yrityksissä kuitenkin iso potentiaali esim. osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien henkilöiden työllistäjinä

• Saksassa lainsäädäntö ohjaa vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämistä kiintiöillä

• Ilmapiiri on muuttumassa Suomessakin: Sosiaalisesti vastuullinen tuote/palvelu myy tulevaisuudessa paremmin, eettinen kulutus kasvaa

> Kierrätys? Reilu Kauppa? Luomutuotteet?

Osallistavat, sosiaalisesti vastuulliset, terveet työmarkkinat

Sosiaalisesti vastuullinen työelämä perustuu jokaisen oikeuteen työhön (YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeusjulistus, 23. artikla) Edellyttää työmarkkinoiden kuntouttamista siten, että kaikkien työvoima tulee tunnustetuksi; tunnistaa olemassa olevan osaamisen ja kyvyt ja on avoin erilaisuudelle, monimuotoisuudelleEdellyttää asennemuutosta, laadukkaita ja vaikuttavia työllistämispalveluita sekä lainsäädännöllä vaikuttamistaTyöllistää reilusti, osallistaa, kuntouttaa, kouluttaaEi kannusta ja aktivoi vain työtähakevaa/työtätekevää yksilöä, velvoittaa myös työnantajiaEi hyväksy työllä keinottelua, ilmaistyövoiman hyväksikäyttö kuriin: esim. työharjoittelujaksoihin Tukholman Jobbtorgin 3+3/6 kuukautta malli?

One-stop-shop: laadukkaat, asiakasta kohtaavat palvelut

Palvelujen yhdenmukaistaminen, asiakkaiden yhdenvertaistuminenPalvelujen määrittyminen asiakkaan tarpeista käsin, riippumatta taustaorganisaatiosta – edellyttää lähtökohtaisesti kasvokkaista, tunnustavaa kohtaamistaAmmattilaisten ja viranomaisten osaamisen, koulutuspohjan ja taustojen asettuminen kokonaisuudeksi mahdollistaa prosessivastuusta sopimisen asiakkaan etenemiseksiVaikeimpien tilanteiden ratkojina parhaimmat, motivoituneimmat työntekijät!

Palveluiden mielekkyydestä ja merkityksestä

Asiakaspalvelutyöstä on kyse; asiakaslähtöistä, ei organisaatio- tai palveluvalikkolähtöistäAsiakkaan ei tarvitse tuntea organisatorisia himmeleitä eikä ymmärtää ammattijargonia, palvelua tulee saada ymmärrettävästiPalvelulupaus: toiminta A johtaa B:hen (siirtymät ja eteneminen – ei toistoja, ei juuttumista, ei katkoksia)Palvelujen monipuolisuus; laaja ja räätälöitävissä oleva palvelutarjotinTyöelämäosallisuus tarkoittaa palkkatyötä!Työelämäosallisuutta tukeva toiminta tarkoittaa siten palveluita ja toimintoja, jotka aidosti vievät lähemmäs työmarkkinoita

Työvälineitä tavoitteiden saavuttamiseksi

• Työtulojen ja sosiaaliturvan joustava yhdistäminen• Sosiaalisten kriteerien laaja ja rohkea käyttö julkisissa hankinnoissa ns.

työllisyysehtoa soveltaen (lisätietoa esim. ESPINNO –hankkeesta: http://www.espinno.fi/)

• Työpaikkojen luominen mm. sosiaalisten yritysten toimintamahdollisuuksia laajentamalla

• Siirtymien takaaminen toimenpiteiltä eteenpäin, ja välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille työnantajayhteistyötä vahvistamalla

• Koulutuksen monimuotoisuus; opinnollistaminen, olemassaolevan osaamisen tunnustaminen ja dokumentointi, moduuleittain eteneminen

• Anonyymi rekrytointi• Määräaikaisten työsuhteiden rajoittaminen• Työnantajille asettuvat kannustimet/sanktiot palkata osatyökykyisiä ja

haavoittuvassa asemassa olevia, esimerkkinä Saksan kiintiöt vammaisille työntekijöille

• Rohkeus ja luovuus, yhteisvastuun palauttaminen• Mitä muuta?

Tavoite: Taloudellisen osallisuuden mahdollistaminen

Ehdotetut toimenpiteet: Kohtuullinen minimipalkka, mahdollisuus yhdistää ansioita sekö

sosiaaliturvaa, perustulo,kansalaispalkka

Tavoite: Työmarkkinoille osallistumisen lisääminen Ehdotetut toimenpiteet:

Palkkatuki, tuettu työllistäminen, esteettömyys sosiaalisten kriteerien käyttö

julkisissa hankinnoissa työllistämisehtoa soveltaen,

kiintiöt ns. vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville ryhmille , sosiaalisten yritysten

toimintaedellytysten lisääminen, aiemman ja informaalin osaamisen

tunnistaminen

HAVING

BELONGINGACTING1. Sosiaalisesti

vastuullinen työelämä 2. Laadukkaat, asiakasta

kohtaavat palvelut

THL, ETSO/Oset Raivio, Karjalainen 2012

Tavoite: Voimaantuminen toiminnoissa ja palveluissa,

jotka vahvistavat yhteisöllistä/yhteiskunnallista

osallisuutta sekä työllistymisedellytyksiä

Ehdotetut toimenpiteet: One-Stop-Shop – toimintamalliin

siirtyminen, asiakasta kohtaavat ja tunnustavat palvelut, palvelulupaus: toiminnot

johtavat eteenpäin, koulutus ja valmennus/harjoittelu

KIITOS MIELENKIINNOSTANNE! Lisälukemista:

• Allardt, E. 1976. Att ha, att älska, att vara. • Commission Recommendation on the active inclusion of people excluded from the labor market. 2008.• Frazer, H. & Marlier, E. 2013. Assesment of the implementation of the European Commission Recommendation on

active inclusion: A study of national policies. Synthesis report. Luxembourg: Publications Office of the European Union.

• Convention concerning forced or compulosiry work. International Labour Organization. Entry into force: 01 May 1932• http://www.ilo.org/dyn/normlex/en/f?p=1000:12100:0::NO::P12100_ILO_CODE:C029

• Julkunen, R. 2013. Aktivointipolitiikka hyvinvointivaltion paradigman muutoksena. Teoksessa Kaikki työuralle! Työttömien aktivointipolitiikkaa Suomessa. Karjalainen & Keskitalo (eds.) Tampere: Juvenes Print.

• Julkunen, R. 2001. Suunnanmuutos.• Karjalainen, V. & Keskitalo, E. 2013. (eds.) Tampere: Juvenes Print. Kaikki työuralle! Työttömien

aktivointipolitiikkaa Suomessa. Tampere: Juvenes Print.• Myrskylä, P. 2012. Hukassa –keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA –analyysi http://www.eva.fi/wp-

content/uploads/2012/02/Syrjaytyminen.pdf • OECD. 2013. OECD Employment Outlook 2013. OECD Publishing. http://dx.doi.org/10.1787/empl_outlook-2013-en

• Papadoupoulos, T. 2005. The Recommodification of European Labour: Theoretical and Empirical Explorations. The European Research Insitute. Working Paper Series.

• Raivio, H. & Karjalainen, J. 2012. www.thl.fi/oset• Raivio, Karjalainen, 2013: Osallisuus ei ole keino tai väline, palvelut ovat. Teoksessa Osallisuus – oikeutta vaii

pakkoa, Era (toim.) Jyväskylän ammattikorkeakoulu http://publications.theseus.fi/handle/10024/64153• United Nations declaration of human rights. Right to Work. http://www.un.org/en/documents/udhr/

• van Berkel, R. & Hornemann Möller, I. 2002. The concept of activation. In Active Social Policies in the EU. Inclusion through Participation? Van Berkel, R & Hornemann Möller, I. (eds.) Bristol: The Policy Press.

Lisätietoja hankkeesta:

www.thl.fi/tohke

Projektipäällikkö Helka Raivio:

[email protected]

Puh. 029 524 7183

työelämäosallisuus palkkatyönä; vaikeassa työmarkkina ... · työelämäosallisuus...

Documents