Työskentelytavat työpajaprosessissa

Laura Yliruka (VTT)

17.6.2016

Kehittämispäällikkö

Sosiaalialan osaamiskeskus Socca (Heikki Waris –instituutti), HUS

Työskentelytavat työpajaprosessissa

• Mallintamistyöskentelyn periaatteet: Tutkimustiedolla, kokemustiedolla ja toimivien menetelmien benchmarkkauksella kohti pilotoitavia malleja.

• STM nimeää työryhmät: noin 15 edustajaa kuhunkin teemaan.

• Sisältöryhmät koostuvat eri alojen ammattilaisista, maakuntien kehittämistyön tuntijoista sekä kokemusasiantuntijoista. Selvitetään mahdollisuutta ottaa mukaan myös korkeakoulujen edustajia.

• Työpajapäivissä on aina yhteinen osuus aamupäivällä. Lisäksi eri teemoja mallintavat työryhmät kokoontuvat samanaikaisesti iltapäivällä. Päivän päätteeksi työskentelyn tulokset vedetään yhteen.

• Kullekin mallintamistyöryhmälle valitaan kaksi puheenjohtajaa (sote) ja sihteeri (THL). Pienempi työrukkasryhmä koostaa työpajapäivissä tuotetun materiaalin pohjalta aineiston seuraavaan työpajapäivään.

• Työpajaprosessien välissä osallistujat tekevät erikseen sovittavia välitehtäviä.

Lastensuojelun osalta kehittämisen kohteeksi määritelty

1. lastensuojelun sosiaalityön moniammatillinen toimintamalli ja tiimirakenne

2. lastensuojelun perhekuntoutuksen ja sijaishuollon hoidolliset ja kuntouttavat työskentelytavat

3. vaativinta hoitoa ja suojelua tarvitsevien laitoshoidon malli sekä

4. sijaishuollon valvonnan ja seurantatiedon tuottamisen malli.

Kehittämiskohteiden perusteella määritellyt mallinnustyöryhmät

1) Yhteinen arviointikehys ja moniammatillinen arviointimalli yhteen sovitettujen palveluiden perustana

2) Lastensuojelun sosiaalityön moniammatillisen toimintamallin ja tiimirakenteen elementit

3) Lastensuojelun kuntouttavien työskentelytapojen elementit a) Perhetyö ja perhekuntoutus b) Perhehoito c) Laitoshoito 4) Toimiva hoidon ja suojelun yhdistäminen vaativimmassa laitoshoidossa 5) Lasten ja nuorten hyvinvointia varmistava sijaishuollon valvonta ja seurantatiedon tuottamisen malli YHTEENSÄ SEITSEMÄN TIEDOSSA OLEVAA MALLINNUSRYHMÄÄ.

Mallintamisvaiheen työpajapäivät -

• Pe 17.6. klo 9.30-16.00 Työpajapäivä I – laaja ja avoin osallistuminen

• Pe 2.9. klo 9.30-16.00 Työpajapäivä II – kehittämisryhmät

• Pe 30.9. klo 9.30-16.00 Työpajapäivä III – kehittämisryhmät

• Ti 18.10. klo 9.30- 16.00 Työpajapäivä IV – kehittämisryhmät

• To 3.11. klo 9.30-16.00 Työpajapäivä V – kehittämisryhmät

• Ke 30.11. klo 9.30-16.00 Työpajapäivä VI – kehittämisryhmät

• Pe 16.12. klo 9.30-16.00 Mallintamisvaiheen päätösseminaari – laaja osallistuminen

23.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä

5

Mallinnusten tietoperusta

Tutkimustieto

Kehittämisraportit toimivista käytännöistä

Prosessin aikana hyödynnettävä kokemustieto

Lait ja asetukset

•Työskentelyn tueksi tuotetut tutkimuskatsaukset (THL, korkeakoulut, järjestöt)

• Sosiaalialan osaamiskeskusten oppimisverkostojen tuottamat koonnit alueellisesta kehittämisestä.

•Ammattilaisten (kyselyt, välitehtävät)

• Palvelujen käyttäjien (Pesäpuu, Pienten lasten foorumi, Kasvava ry, Kasper/Voikukkia yms.)

• Käytettävissä juridista asiantuntemusta

Sosiaalialan osaamiskeskukset järjestävät paikallisia oppimisverkostoja–seuraa tiedotusta!

• Vasso 17.8.

• Sosiaalitaito 1.9.

• Pikassos, kolme tilaisuutta: Satakunta 2.9., Pirkanmaa, Kanta-Häme.

• FSKC - Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området 14.9.

• Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus, Socca (Praksis) 19.9.

• Socom 26.9.

• Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ISO

• Sosiaalialan osaamiskeskus Verso

Mallinnustyön lopputuloksena syntyy

• Syksyn kuluessa rakentuvia malleja ja työskentelytapoja tarjotaan maakunnille hyödynnettäväksi samaan aikaan toteutuvassa muutoshankkeiden suunnittelussa ja edelleen muutoshankkeissa ensi vuodesta alkaen.

• Keskeistä on integroitujen, lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia vahvistavien erityispalveluiden toimintatapojen paikantaminen monipuolisen tiedon avulla ja keskeisten kriittisten tekijöiden ja elementtien määrittely.

• Lopputuloksena syntyy teemakohtaiset monipuoliseen tietoon ja mallinnusprosessin työskentelyyn perustuvat raportit. Tulokset raportoidaan helposti omaksuttavassa, visuaalisessa muodossa.

Mallinnustyöpajojen yleinen rakenne

9.30 Avaus ja edellisen työpajan koonti

10.30-12.00 Yhteinen teema

12.00-12.45 Lounas

12.45 Mallinnustyöskentelyä ryhmissä • Moninäkökulmaista keskustelua ja työskentelyä

• Kahvit työskentelyn lomassa

• Työskentelyn yhteenvetoa ryhmissä + välitehtävästä sopiminen

15.15 Yhteinen kokoava keskustelu: tiivis katsaus kunkin ryhmän

työskentelyyn

16.00 Päivä päättyy

Työryhmätyöskentelyä

• Kolme teemaa:

1) Tulevaisuuden muistelu 1

2) Tulevaisuuden muistelu 2

3) Integroidun palvelumallin kehittämiskohteiden jäsentäminen.

Iltapäivän työskentely: tulevaisuuden muistelulla kohti visiota

• Vaihtoehto 1:

• Kuvitellaan, että on vuosi 2020 ja lapsi- ja perheiden erityispalvelut toimivat niin, että ne tukevat lasten ja perheiden hyvinvointia.

• Mikä sinua tässä erityisesti ilahduttaa? Mistä tuloksia erityisesti kiitellään? Kuka kiittää?

• Mistä olit kesällä 2016 huolissasi?

• Mikä ja kuka sai huolesi vähenemään vuosien aikana?

• Työskentelyaikaa 13.15.-14.45. Purku klo 15.00-16.00.

Iltapäivän työskentely: tulevaisuuden muistelulla kohti visiota

• Vaihtoehto 2:

• Kuvitellaan, että on joulukuu 2016 ja mallinnusprosessit ovat onnistuneet.

• Mikä sinua siinä erityisesti ilahduttaa? Mistä tuloksia erityisesti kiitellään? Kuka kiittää?

• Mistä olit kesällä 2016 huolissasi?

• Mikä sai huolesi vähenemään syksyn aikana?

• Työskentelyaikaa 13.15.-14.45. Yhteinen koonti klo 15.00.

Työryhmä III

• Vaihtoehto III: Mitä pitäisi ottaa kehittämisen kohteeksi integroiduissa palvelumalleissa?

• Osaaminen ja sen joustava käyttö

• Moniammatilliset tiimirakenteet

• työnjako

• yhteistyön organisointi eri tasoilla

• yhteinen johtaminen

• digitalisaatio