tytti nahi (1. painos vuonna 2009) ja...2 3 toimittaja: tytti nahi (1. painos vuonna 2009) ja netta...

2 3

Toimittaja: Tytti Nahi (1. painos vuonna 2009) ja Netta Naumanen (2. päivitetty painos vuonna 2014), Kepa ry

Graafinen suunnittelu ja taitto: Kati-Marika VihermäkiPainettu Erwekossa ympäristöystävälliselle paperille.

ISBN (nid.): 978-952-200-218-1ISBN (pdf.): 978-952-200-220-4

Tämä julkaisu on alun perin tuotettu Euroopan unionin tuella. Sen sisällöstä vasta yksin Kepa ry, eikä sen voida katsoa edustavan Euroopan unionin mielipiteitä.

Aktivisti on kansalaistoimintaa harjoittava henkilö, joka haluaa

saada aikaan muutoksen jossakin itselleen tärkeässä asiassa. Aktivisti

lisää demokratiaa asettumalla vuorovaikutukseen päättäjien kanssa sekä tuomalla kansalaiskeskusteluun

tärkeitä poliittisia, sosiaalisia tai moraalisia kysymyksiä. Aktivistien

saavutuksia ovat olleet muun muassa Intian itsenäistyminen, eduskunnan

ja yhtäläisen äänioikeuden saaminen Suomeen, kosmetiikan eläinkokeiden kieltäminen EU:n alueella, Koijärven

säästyminen kuivatukselta, Reilun kaupan järjestelmän luominen sekä Suomen

ympäristöhallinnon synty.

Lobbaus on salakähmäisyyttä ja omien asioiden

häikäilemätöntä ajamista kabineteissa. Se lisää politiikan

mädännäisyyttä ja sitä, että mihinkään ei enää voi luottaa.

Lobbari edustaa tavallisesti suuryrityksiä ja on varustettu

tukulla rahaa, joka lopulta päätyy ahneen poliitikon

taskuun.

Aktivisti on ihminen, joka horjuttaa olemassa olevia

yhteiskuntarakenteita, pyrkii anarkistiseen vallankumoukseen

eikä kaihda laittomiakaan keinoja omien päämääriensä ajamisessa. Aktivisti ei argumentoi, osallistu

poliittiseen keskusteluun tai anna vaaleissa ääntään

kenellekään. Hän ei tarvitse tutkittua tietoa, vaan toimii

omien päähänpinttymiensä ja nurinkuristen arvojensa mukaan.

Lobbaus on demokratiaan olennaisena osana kuuluvaa

tiedonjakoa päättäjien, kansalaisten ja erilaisten

intressiryhmien välillä. Avoin lobbaaminen lisää kansalaisten mahdollisuutta saada äänensä kuuluviin ja vaikuttaa itseään

koskeviin asioihin.

4 5

poliittinen päätöksenteko suomessa

1. Alkusanat ....................................................................................................................................................................... 6

OSA I POLIITTINEN PÄÄTÖKSENTEKO SUOMESSA2. Valtio vaikuttajana .......................................................................................................................................................7 Suomi maailmassa ja Euroopassa .............................................................................................................................7 Esimerkki: Kansallisin laein ilmastonmuutosta vastaan .......................................................................................8 Kunnan suhde valtioon............................................................................................................................................... 9 Hallitusohjelman merkitys kasvanut ....................................................................................................................... 9 Esimerkki: Porkkanoita hallitusneuvottelijoille .....................................................................................................10 Ohjelmat, periaatepäätökset ja selonteot .............................................................................................................. 11 Esimerkki: Naisille oikeuksia toimeenpano-ohjelmalla ....................................................................................... 123. Koneisto tutuksi ...........................................................................................................................................................13 Hallitus ..........................................................................................................................................................................13 Valiokunnat ja työryhmät ....................................................................................................................................13 Eduskunta .................................................................................................................................................................... 14 Valiokunnat ............................................................................................................................................................15 Eduskuntaryhmät ..................................................................................................................................................15 Yhteistoimintaryhmät ..........................................................................................................................................15 Puolueet ........................................................................................................................................................................17 Kansalaisyhteiskunnan toimijat .............................................................................................................................. 18 Kansalaisjärjestöt ................................................................................................................................................. 18 Tutkijat ................................................................................................................................................................... 18 Neuvoa-antavat elimet ....................................................................................................................................... 19 Virkamiehet ................................................................................................................................................................. 194. Päätöksentekoprosessi ............................................................................................................................................. 20 Päätöksenteko eduskunnassa ................................................................................................................................. 20 Esimerkki: Kehityspoliittisen ohjelman laatiminen ..............................................................................................23 Esimerkki: Kuultavaksi valiokuntaan .......................................................................................................................24

OSA II VAIKUTTAMISTYÖN KEINOT JA SUUNNITTELU5. Päätöksentekoon osallistuminen .............................................................................................................................25 Liity puolueeseen........................................................................................................................................................25 Tee aloite puoluekokoukselle .................................................................................................................................. 26 Osallistu puoluekokoukseen ................................................................................................................................... 26 Liity työryhmään ........................................................................................................................................................27 Asetu ehdokkaaksi .....................................................................................................................................................276. Päätöksentekoon vaikuttaminen ............................................................................................................................28 Miten valtion päätöksenteosta saa tietoa? ...........................................................................................................28 Esimerkki: Kansanedustajaseuranta järjestötoiminnan osana ......................................................................... 29

Vaikuta hallitukseen ................................................................................................................................................. 30 Keskustelualoite .................................................................................................................................................. 30 Esimerkki: Ministeri eduskunnan evästettävänä .............................................................................................31 Suullinen kysymys ................................................................................................................................................32 Kirjallinen kysymys ..............................................................................................................................................32 Ministerin kutsuminen tilaisuuteen .................................................................................................................32 Kansalaisaloite......................................................................................................................................................32 Esimerkki: Kansalaisaloitteita talkoohengessä ............................................................................................... 33 Esimerkki: Reilu kahvitauko eduskunnassa ..................................................................................................... 33 Järjestöjen yhteistyö ............................................................................................................................................34 Mediatyö ................................................................................................................................................................34 Esimerkki: Lahjoja Kataiselle .............................................................................................................................. 35 Esimerkki: Lehdistötiedote .................................................................................................................................36 Esimerkki: Arktinen öljynporaus sai kasvot...................................................................................................... 37 Vaikuta eduskuntaan .................................................................................................................................................38 Henkilökohtainen tapaaminen ..........................................................................................................................38 Esimerkki: Kansalaisaktiivit kertoivat Painavaa asiaa Eduskuntatalon portailla ......................................39 Lausunto valiokunnalle ...................................................................................................................................... 40 Seminaari.............................................................................................................................................................. 40 Julkaisu .................................................................................................................................................................. 41 Esimerkki: Väestö ja kehitys -ryhmä, EDUVAKE ............................................................................................... 41 Yhteistoimintaryhmä ..........................................................................................................................................42 Mediatyö ja verkkokampanjointi .......................................................................................................................42 Esimerkki: Animaatio verovälttelyn kitkemiseksi ...........................................................................................43 Esimerkki: 10 päivää ihmisoikeuksille -vetoomuskampanja ........................................................................ 44 Vaikuta puolueisiin ....................................................................................................................................................457. Vaikuttamistyön suunnittelu ................................................................................................................................... 46 Aseta selkeä tavoite ...................................................................................................................................................47 Ongelma-analyysi ................................................................................................................................................47 Resurssianalyysi................................................................................................................................................... 48 Ympäristöanalyysi ............................................................................................................................................... 48 Valitse kohderyhmä ja vaikutuskanavat ................................................................................................................ 50 Etsi yhteistyökumppanit .......................................................................................................................................... 50 Muotoile viestisi ..........................................................................................................................................................51 Tee toiminta- ja tiedotussuunnitelma .....................................................................................................................51 Muista evaluointi .......................................................................................................................................................528. Loppusanat ..................................................................................................................................................................549. Lähteet, linkkejä ja lukemistoa ................................................................................................................................55

sisällys

6 7


D emokraattiset osallistumistavat muuttuvat. Suomessa puolueiden jäsenmäärät ja äänestys-vilkkaus ovat laskeneet viime vuosikymmeninä. Toisenlaiset osallistumisen muodot ovat kuiten-

kin nousseet entistä tärkeämmiksi.Suomalaiset toimivat verkostoissa, allekirjoittavat net-

tivetoomuksia, kirjoittavat mielipidekirjoituksia ja välit-tävät tietoa poliitikkojen toimista sosiaalisessa mediassa, kuten YouTubessa, Facebookissa ja Twitterissä. Mielenosoi-tuksiakin järjestetään Helsingin keskustassa huomattavas-ti enemmän kuin nuorisoradikalismin hulluina vuosina 1960-luvun lopulla.

Valtaapitäviä päättäjiä ja rakenteita haastavalla toimin-nalla onkin demokratiassa merkittävä rooli. Esimerkiksi Kataisen hallitus on tunnistanut kansalaisjärjestöjen mer-kityksen suomalaiselle demokratialle ja hyvinvoinnille, ja kirjannut hallitusohjelmaansa pyrkimyksen vahvistaa nii-den toimintaedellytyksiä ja resursointia.

Tämä opas antaa vinkkejä siihen, miten ihmiset ja kan-salaisjärjestöt voivat välittää tietonsa ja näkemyksensä hal-litukselle, eduskunnalle ja poliittisille puolueille.

Oppaan on laatinut globaalien kehityskysymysten asian-tuntijajärjestö Kepa. Kepa on yli 300:n kehitysykysymyk-sistä kiinnostuneen kansalaisjärjestön kattojärjestö ja

kehityspolitiikan asiantuntijajärjestö, joka innostaa suoma-laisia toimimaan oikeudenmukaisen maailman puolesta.

Suomalaispolitiikot ovat yleensä kiinnostuneita niin ää-nestäjien kuin asiantuntijoidenkin näkemyksistä. Siksi kan-salaisjärjestöjen ja jopa yksittäisten ihmisten on mahdollis-ta saada äänensä kuuluviin poliittisessa keskustelussa.

Oppaan ensimmäinen osa tarjoaa taustatietoa vaikutta-mistyölle: tietoa eri toimijoiden osallistumisesta poliittiseen päätöksentekoon Suomessa. Osa on merkitty turkoosilla.

Vaikuttamistyön keinoja ja suunnittelua käsitellään pinkillä merkityssä toisessa osassa.

Oppaassa käsitellään vain suoria tapoja välittää viestejä hallitukselle, eduskuntaan ja poliittisiin puolueisiin ja luo-da painetta poliittisten päätöksen tekemiseen. Kampan-jointi, jolla pyritään muokkaamaan kansalaisten ymmär-rystä ja asenteita, on siis tällä kertaa rajattu ulos.

1. alkusanat

OSA I POLIITTINEN PÄÄTÖKSENTEKO SUOMESSA

2. valtio vaikuttajana

G lobalisaatio, Euroopan unionin päätökset ja toisaalta myös kunnallispolitiikka määrittävät ihmisten arkipäiväistä elämää vahvasti. Valtiot kuitenkin ohjailevat edelleekin niin kansainvälistä

kuin paikallistakin politiikkaa.Suomen valtion politiikkaa johtavat ja toteuttavat edus-

kunta, hallitus ja tasavallan presidentti. Suomen perustus-laissa tunnustetaan eduskunnan ensisijaisuuden periaate. Sen mukaan valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa val-tiopäiville kokoontunut eduskunta. Hallintovaltaa käyttä-vät tasavallan presidentti ja valtioneuvosto, joiden jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Käytännössä hal-lituksella on kuitenkin paljon liikkumavaraa paitsi panna toimeen myös määritellä Suomen politiikkaa.

Tässä kappaleessa käsitellään Suomen valtion suhdetta Euroopan unioniin ja kuntiin sekä valtiollisten toimijoiden keskinäisiä valta-asemia.

suomi maailmassa ja euroopassaGlobalisaatiota käsittelevässä kirjallisuudessa kansallisval-tio julistettiin kuolleeksi jo vuosikymmeniä sitten. ”Kan-sallisvaltio on melko lailla menneisyyttä taloudellisena yksikkönä”, totesi esimerkiksi yhdysvaltalainen taloushisto-rioitsija Charles Kindleberger vuonna 1969.

Valtioilla on kuitenkin edelleen merkittävä rooli globa-lisoituneessa ja verkostoituneessa maailmassa. Euroopan unioni, kansainväliset rahoituslaitokset kuten Maailman-pankki ja Yhdistyneet kansankunnat ovat valtioiden välisiä yhteistyöfoorumeita, joissa valtioilla on kansallinen edustus.

Suomi ei ole antanut Euroopan komissiollekaan täyttä mandaattia päättää asioista puolestaan. Niilläkin aloilla, joil-la Euroopan unionin valta on vahvimmillaan, Suomi päättää unionin kannoista yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa.

Siksi kansalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen on keskeistä myös kansainvälisissä kysymyksissä. Esimerkik-si kauppapolitiikassa, missä unionille on haluttu antaa yli-kansallista päätösvaltaa, komissio on velvoitettu konsul-toimaan jäsenvaltioita säännöllisesti kysymysten käsitte-lyvaiheessa. Toimenpiteille vaaditaan ministerineuvoston lisäksi myös suorilla kansallisilla vaaleilla valitun europar-lamentin hyväksyntä.

Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen oman maansa päätöksentekoon on arvokasta myös periaatteellisesta näkö-kulmasta: ihmisillä ja järjestöillä on parhaat mahdollisuudet ja mandaatti vahvistaa demokratiaa juuri omassa maassaan. Jos suomalaistoimijat eivät välitä kansalaisten ajatuksia ja tuntoja suomalaispäättäjien tietoon, ei sitä tee kukaan.

8 9


esimerkki: kansallisin laein

ilmastonmuutosta vastaan

KANSAINVÄLISTEN ILMASTONEUVOTTELUJEN TAKKUILLESSA monet kansalaisjärjestöt ympäri Eurooppaa pyrkivät vaikutta-maan omien kansallisten hallitustensa ilmastopolitiikkaan. Kan-salliset toimet ovatkin monen järjestön mielestä tehokkain tapa varmistaa, että maiden hallitukset tarttuvat ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ryhtyvät pitkäjänteiseen työhön päästöjen vähentä-miseksi myös kansainvälisillä areenoilla.

Maan ystävien koordinoima Polttava Kysymys -kampanja vaatii Suomeen ilmastolakia, joka velvoittaa hallituksen vähentämään päästöjä hiilibudjettien avulla. Tarkoituksena on turvata ilmasto-tieteen vaatimien päästövähennysten toteutuminen suunnitel-lusti ja johdonmukaisesti.

Kesäkuussa 2011 kampanja saavutti merkittävän välitavoitteen, kun hallitusohjelmaan kirjattiin ilmastolakiin liittyvät selvitykset

kunnan suhde valtioonPoliittista valtaa ja vastuita on viime aikoina pyritty myös tuomaan lähemmäs ihmistä, eli kuntiin. Juuri kunnat järjestävät asukkailleen monet elintärkeät peruspalvelut, kuten terveydenhuollon, perusopetuksen ja toimeentulo-tuen. Kunnat huolehtivat myös kaavoituksesta ja valvovat alueellaan toimivia palveluyrityksiä esimerkiksi vesi-, jäte- ja energia-aloilla.

Vaikka kunnilla on periaatteellisessa mielessä laaja itse-hallinto, valtio ohjaa kuntien toimintaa määräämällä lain-säädännön kautta kunnille uusia tehtäviä tai ottamalla ai-emmin kunnille määräämiään tehtäviä itselleen.

Valtio myös valvoo, että kunnat toteuttavat tehtäviään.Verotusoikeudestaan huolimatta kunnat ovat suurelta osin taloudellisesti riippuvaisia valtion tuista. Hallitus ja edus-kunta määrittelevät kuntien valtionosuuksien vuosittaisen suuruuden ja varat maksetaan eri ministeriöistä.

hallitusohjelman merkitys kasvanutVaikka eduskunta on Suomen perustuslain mukaan valtion ylin päätöksentekijä, tekee hallitus käytännössä monia keskeisiä päätöksiä.

Kunkin hallituskauden merkittävimmät tehtäväalueet päätetään hallitusohjelmassa, jonka hallitukseen osallistu-vat puolueet yhdessä hyväksyvät eduskuntavaalien jälkeen. Hallitusohjelma annetaan viivytyksettä tiedonantona edus-kunnalle. Eduskuntaa siten informoidaan hallitusohjelman sisällöstä, mutta ei osallisteta sen laatimiseen.

Kaikkein tärkeimpinä pitämiensä tavoitteiden toteutta-miseksi hallitus määrittelee ohjelmassa keskeisimmät pai-nopistealueet. Painopistealueita vastaavat, toteutettavista hankkeista ja toimenpiteistä koostuvat politiikkakokonai-suudet toteutetaan poikkihallinnollisesti. Kullekin politiik-kakokonaisuudelle määritellään sitä koordinoiva ministe-riö, sekä sen sisältämille kärkihankkeille omat vastuuminis-teriönsä.

Hallitus määrittelee heti hallituskauden alussa myös valtion budjetin menosäännöt ja -katon koko nelivuoti-selle hallituskaudelle. Päätökset kirjataan valtiontalouden kehyksiin. Kehyksiä tarkistetaan ja vuosikohtainen budjet-ti laaditaan joka vuosi. Erityisesti kehysriihen yhteydessä saatetaan tilannekohtaisesti tehdä budjettiin vielä suuria-kin muutoksia.

Hallitusohjelma ja hallituksen strategia-asiakirja löyty-vät kätevästi valtioneuvoston verkkosivuilta. Valtiontalou-den kehykset puolestaan löytyvät valtiovarainministeriön verkkosivuilta.

ja lakiesityksen tekeminen. Tämän oppaan toisen painoksen kir-joitushetkellä lain valmistelutyö on meneillään hallituksessa.

Kampanja on toteutettu pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Vuo-sien varrella kampanja on kerännyt kansalaisilta kortteja, joissa he vaativat kansanedustajilta ilmastotoimia. Lisäksi kampanja on järjestänyt joukon erilaisia seminaareja, tilaisuuksia ja tempauk-sia muistuttamaan niin päättäjiä kuin muitakin suomalaisia vastuullisen ilmastopolitiikan merkityksestä. Polttava Kysymys on myös laatinut oman esityksensä ilmastolaiksi eduskunnalle ja vapaaehtoiset ovat tavanneet kansanedustajia ja ministereitä välittääkseen viestiään suoraan päättäjille.

Polttava Kysymys -kampanja ajaa Suomeen ilmastolakia, joka toisi pitkäjänteisyyttä päästöjen vähentämiseen. Kuva: Polttava Kysymys -ilmastolakikampanja.

pääministeri kataisen hallituksen kolme painopistealuetta

• Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen

• Julkisen talouden vakauttaminen • Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja

kilpailukyvyn vahvistaminen

10 11


KIRKON ULKOMAANAPU JA KEPA MUISTUTTIVAT KATAISEN hallitusohjelman neuvottelijoita odotuksistaan vielä ensimmäi-sen neuvottelupäivän alkaessa Säätytalolla 20. toukokuuta 2011.

Kummankin järjestön eduskuntavaalikampanjat olivat alka-neet useita kuukausia aikaisemmin, mutta järjestöt halusivat jatkaa vaikuttamistyötään loppuun asti, eli koko hallituskauden ajan politiikkaan vaikuttavan hallitusohjelman ja valtiontalou-den kehysten solmimiseen saakka.

ohjelmat, periaatepäätökset ja selonteotHallitus laatii jatkuvasti myös hallitusohjelmaa tarkempia ohjelmia eri politiikkalohkoille.

Näiden ohjelmien laatiminen on yksi niistä harvoista ti-lanteista, joissa hallitus antautuu keskustelemaan yksittäi-sen ministerin salkkuun kuuluvista kysymyksistä. Suomen hallituksissa on nimittäin 1990-luvun puolivälin jälkeen vakiintunut melko vahvan työnjaon käytäntö. Kukin minis-teri hoitaa omaa työsarkaansa yhdessä hyväksyttyjen oh-jelmien pohjalta oman näkemyksensä mukaisesti.

Eduskunnan osallistumismahdollisuudet vaihtelevat sen mukaan, päättääkö hallitus luokitella ohjelman selonteoksi vai periaatepäätökseksi.

Valtioneuvoston periaatepäätökset ovat poliittisia kan-nanottoja, joilla annetaan ohjeita ja suuntaviivoja virka-miestyölle. Periaatepäätökset eivät tarvitse eduskunnan hyväksyntää tai tukea. Käytännössä niistä usein keskus-tellaan yhdessä eduskunnan valiokunnassa, joko ennen tai jälkeen kuin hallitus on ne hyväksynyt. Periaatepäätöksiä käsitellään hyvin harvoin eduskunnan täysistunnossa.

Valtioneuvoston selonteot ovat hallituksen eduskunnal-le osoittamia selvityksiä, joita laaditaan hieman painavam-mista aiheista kuin periaatepäätöksiä. Selontekoja käsitel-lään niiden valmisteluvaiheessa niin eduskunnan valio-kunnissa kuin täysistunnossakin.

Selonteot ja periaatepäätökset löytyvät valtioneuvoston verkkosivuilta.

Ohjelmien yksityiskohtaisuus vaihtelee suuresti. Joille-kin ohjelmille, selonteoille ja kansainvälisille sitoumuksil-le laaditaan myös toimeenpano-ohjelma, jossa päätetään konkreettisista toimista, rahoituksesta ja vastuujaosta.

selontekoja Esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla on laadittu selonteot Afganistanin tilanteesta ja Suomen kokonaistuesta Afganistanille (8.12.2011) sekä Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta (20.12.2012). Lisäksi selontekoja on annettu muun muassa kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta (20.3.2013), naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (21.10.2010) sekä Suomen ihmisoikeuspolitiikasta (3.9.2009).

periaatepäätöksiäPeriaatepäätöksiä on tehty esimerkiksi Suomen arktisesta strategiasta (23.8.2013), kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelmasta ”Vähemmästä viisaammin” (13.6.2013) sekä Suomen kehityspoliittisesta toimintaohjelmasta (16.2.2012).

toimeenpano-ohjelmiaEsimerkkejä valtioneuvoston periaatepäätöksistä, joille on laadittu toimeenpano-ohjelmat ovat tasa-arvo-ohjelma 2012–2015 (14.6.2012), perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2012–2013 (22.3.2012) sekä toimintaohjelma harmaan talouden ja talousrikollisuuden vähentämiseksi 2012–2015 (15.12.2011).

esimerkki: porkkanoita

hallitusneuvottelijoille

Kampanjatempauksessa järjestöaktiivit jakoivat hallitusneu-vottelijoille porkkanoita. Porkkanapussissa luki ”Viisas näkee kauas”, toiveena että porkkanoiden näköä parantava vaikutus saisi hallitusneuvottelijat näkemään kauemmas, myös kansal-listen rajojen ulkopuolelle. Kampanjaviesti oli tiivis: suurimmilla haasteilla on kansainväliset juuret.

Hallitusneuvottelijat saivat keväällä 2011 porkkanoita, joilla kannustettiin päättäjiä näkemään kau-emmas ja huomioimaan globaalit ongelmat. Kuva: Kristo Sylman / Kepa.

12 13


3. koneisto tutuksi

Suomen politiikka syntyy pääosin hallituksen ja eduskunnan 200 kansanedustajan käsissä. Taustalla vaikuttavat puolueet, kansalaisyhteiskunnan toimi-jat sekä virkamiehistö. Tässä kappaleessa tarkastel-

laan valtion päätöksentekojärjestelmään kuuluvia toimijoi-ta ja näiden valtaa vaikuttaa valtion päätöksiin.

Yksi vaikuttamistyön taitolajeista on toiminnan kohden-taminen juuri niihin päätöksentekijöihin, jotka ovat kulloi-senkin päätöksen kannalta keskeisimpiä.

hallitusHallitus laatii hallitusohjelman ja budjettikehykset. Hal-litus myös valmistelee valtion poliittiset linjaukset, bud-jetit ja lait ennen kuin ne esitellään eduskunnalle. Lisäksi hallitus vastaa politiikan toimenpanosta ja talousarvion täytäntöönpanosta. Päävastuu hallitusasioiden hoitami-sesta on valtioneuvostolla. Ainoastaan ulkopolitiikassa myös presidentillä on roolinsa politiikan toimeenpanossa. EU-politiikkakin on liki kokonaan presidentin toimivallan ulkopuolella.

Hallitus tekee päätöksiä viikoittain valtioneuvoston yleisistunnossa, tasavallan presidentin esittelyssä, ministe-rivaliokunnissa sekä -työryhmissä ja keskustelee ajankoh-taisista kysymyksistä tarvittaessa epävirallisesti niin kutsu-tuissa iltakouluissa. Lisäksi ministerit johtavat ministeriöi-den työtä ja toimivat yleensä kansanedustajina.

Valiokunnat ja työryhmätValtioneuvostolla on neljä lakisääteistä ministerivaliokun-taa: raha-asiain, talouspoliittinen, EU- sekä ulko- ja turval-lisuuspoliittinen ministerivaliokunta. Valiokunnat kokoon-tuvat viikoittain käsittelemään ajankohtaisia kysymyksiä. Puheenjohtajana toimii pääministeri, mutta muut jäsenet vaihtelevat valiokunnasta toiseen.

Valtioneuvostolla on myös useita ministerityöryhmiä. Talvella 2013 Kataisen hallituksella oli 12 ryhmää, joiden työnsarka vaihteli ilmastopolitiikasta ja aluekehityksestä harmaan talouden torjuntaan.

Ministerityöryhmät valmistelevat hallituksen ohjelmia ja seuraavat niiden toimeenpanoa. Ryhmät myös sovitte-levat yhteen hallituksen eri linjauksia ja pyrkivät ehkäise-mään ristiriitoja.

Lisätietoa ministerivaliokuntien ja -työryhmien kokoon-panosta ja päätöksistä löytyy valtioneuvoston verkkosivuil-ta.

Ministereistä keskeisimmissä rooleissa ovat pääministe-ri ja valtiovarainministeri. Valtiovarainministeriöllä on var-sin paljon valtaa, koska sen vastuulle kuuluu niin talousen-nusteiden laatiminen, kansanedustajien perehdyttäminen kuin muiden ministeriöiden budjettiesitysten muokkaami-nen ja kokoaminen kehysten ja budjettien valmistelussa.

”TÄHÄN TARVITAAN TOIMEENPANO-OHJELMA” NOUSI KUUDEN suomalaisjärjestön ykkösvaatimukseksi keväällä 2007.

YK:ssa oli nimittäin vuonna 2000 hyväksytty päätöslauselma 1325 naisten roolin vahvistamiseksi konflikteissa ja rauhan-prosesseissa. Jottei päätöslauselma jää pelkäksi sanahelinäksi, antoi YK jäsenmaille suosituksen kirjoittaa sen toteuttamiseksi kansalliset toimeenpano-ohjelmat. Muut Pohjoismaat olivat näin jo menetelleet.

Siksi Suomen UNIFEM (nykyään Suomen UN Women), YK-liitto, Amnesty Internationalin Suomen osasto, Ihmisoikeusliitto, Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto KATU ja CMI vaativat yhteisellä kannanotolla Suomeakin laatimaan toimeen-pano-ohjelman päätöslauselmalle 1325. Järjestöt tapasivat kol-men ministeriön kansliapäälliköitä ja laajaa virkamiesryhmää ulkoministeriössä.

Työ kantoikin hedelmää: toimintaohjelman valmistelu aloitettiin heti vuonna 2007 ja järjestöt saivat edustajan

esimerkki: naisille oikeuksia

toimeenpano-ohjelmalla

työryhmään. Lopullinen ohjelma valmistui elokuussa 2008 ja siihen hyväksyttiin useita verkoston ehdottamia tavoitteita muun muassa kriisinhallintatehtäviin lähtevien koulutuksen kehittämiseksi, kriisialueiden naisjärjestöjen tukemiseksi ja 1325-aiheisen tutkimuksen tukemiseksi ja hyödyntämiseksi. Toimintaohjelmaa on sittemmin päivitetty uudella tavoitteelli-sella ohjelmalla vuosille 2012–2016.

Verkosto jatkaa monipuolista toimintaansa laajentuneella kokoonpanolla – yhteensä 19 järjestön voimin – tavoitteenaan edistää päätöslauselman toimeenpanoa. Verkosto on avoin ja sii-hen voivat liittyä järjestöt, joiden tavoitteena on naisten aseman universaali parantaminen erityisesti konflikteissa sekä naisten roolin edistäminen niiden ehkäisyssä ja rauhanrakentamistyössä.

14 15


eduskunta Suomen eduskunnan 200 kansanedustajalla on kuusi kes-keistä tehtävää:

1. Lakiehdotukset käsitellään ja hyväksytään eduskun-nan täysistunnossa. Eduskunta myös hyväksyy Suo-mea koskevat kansainväliset sopimukset.

2. Vuosittaista talousarviota eli valtion budjettia käsi-tellään eduskunnassa aina koko syysistuntokauden ajan syyskuusta joulukuuhun.

3. Eduskunta valvoo hallituksen ja hallinnon toimin-taa. Hallituksella tulee olla eduskunnan enemmistön luottamus, ja hallitus voi kaatua, jos enemmistö kan-sanedustajista ei äänestä esimerkiksi hallituksen tie-donantojen tai opposition esittämien välikysymys-ten yhteydessä tukevansa hallitusta.

4. EU-asioissa Suomen eduskunnalla on vahvempi roo-li kuin parlamenteilla monessa muussa unionin

jäsenmaassa. Yleensä eduskunta päättää, mitä kan-toja Suomen hallituksen tulee ajaa Euroopan unionin neuvoston kokouksissa.

5. Kansanedustajat toimivat lukuisissa kansainvälisis-sä järjestöissä ja osallistuvat parlamenttien väliseen yhteistyöhön.

6. Eduskunta käsittelee ja hyväksyy kansalaisaloitteet.

Kansanedustajat tekevät päätöksiä sekä täysistunnoissa että valiokunnissa. Täysistunnot ovat ”suuren salin kokouk-sia”, joihin kaikki kansanedustajat voivat osallistua. Täysis-tuntoja pidetään yleensä neljä kertaa viikossa.

Täysistuntojen keskustelua voi seurata paikan päällä tai verkon kautta eduskunnan sivuilta. Keskeisimmät täysis-tunnot kuten suulliset kyselytunnit nähdään myös Yleisra-dion suorana lähetyksenä televisiossa.

+ hallituksen valta on lisääntynyt, kun ilman eduskuntaa laadittavien hallitusohjelman sekä bud- jettikehysten merkitys on kasvanut+ hallitus laatii ohjelmia eri politiikkakokonaisuuksille eduskuntaa kuullen (selonteot) tai jopa kuulematta (periaatepäätökset, kuten kehityspoliittinen ohjelma)+ hallitus edustaa Suomea kansainvälisissä kokouksissa+ ministerien erityisavustajat ovat usein asiantuntevia ja varsin vaikutusvaltaisia

+/- ministerin valta-asema ministeriössä riippuu hänen persoonallisuudes-taan – toiset vaikuttavat virkamiesten toimintaan paljon muita laajemmin ja tarkemmin

+/- ministeriryhmiä on hal-lituksen kokoonpanosta riippuen eri kokoisia, ja niiden vaikutusvalta vaih-telee koon sekä ministe-rien välisen salkkujaon mukaisesti

ß ministerien mahdollisuu-det vaikuttaa toistensa päätöksiin ovat vähen-tyneet, kun työnjako on 1990-luvun puolivälistä alkaen vahvistunut

ß ministerit ovat hyvin kiireisiä

ß harva ministeri tuntee hallinnonalaansa yksi-tyiskohtaisesti, erityisesti hallituskauden alussa

ß avoimuus, jolla päätök-sistä ja niiden perusteista tiedotetaan, vaihtelee ministeriöiden ja ministe-rien välillä paljon

valtapuntari:hallitus

ValiokunnatLähes kaikkia eduskunnan päätöksiä valmistellaan ja suur-ta osaa asioista käsitelläänkin ainoastaan valiokunnissa, eikä lainkaan täysistunnossa.

eduskunnassa on 16 valiokuntaa HallintovaliokuntaLakivaliokuntaLiikenne- ja viestintävaliokuntaMaa- ja metsätalousvaliokuntaPerustuslakivaliokuntaPuolustusvaliokuntaSivistysvaliokuntaSosiaali- ja terveysvaliokuntaSuuri valiokuntaTalousvaliokuntaTarkastusvaliokuntaTulevaisuusvaliokuntaTyöelämä- ja tasa-arvovaliokuntaUlkoasiainvaliokuntaValtiovarainvaliokuntaYmpäristövaliokunta

Pääsääntöisesti jokainen valiokunta käsittelee sitä vas-taavan ministeriön hallinnonalaan kuuluvia asioita. Esi-merkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunta käsittelee sosiaali- ja terveysministeriön, sivistysvaliokunta opetus- ja kulttuu-riministeriön ja hallintovaliokunta sisäministeriön asioita. Suuri valiokunta käsittelee EU-asioita.

Melkein jokaisessa valiokunnassa on 17 jäsentä ja 9 vara-jäsentä. Myös valiokuntien sihteereinä toimivilla valiokun-taneuvoksilla on valtaa. He esimerkiksi luonnostelevat va-liokuntien mietinnöt ja lausunnot.

Valiokuntien kokoukset käydään suljetuin ovin, mutta va-liokuntien mietinnöt, lausunnot ja päätöspöytäkirjat löyty-vät eduskunnan verkkosivuilta. Joistakin päätöksistä kirjoite-taan myös tiedotteita eduskunnan verkkosivujen etusivulle.

EduskuntaryhmätKansanedustajan työ on oman puolueen eduskuntaryhmän jäsenenä toimimista. Eduskuntaryhmien kokouksissa kes-kustellaan ajankohtaisista kysymyksistä ja voidaan sopia ryhmän kannoista. Ryhmät pyrkivät yleensä yksimieliseen päätöksentekoon, mutta äänestävät tarvittaessa.

Eduskuntaryhmän työtä ohjaa puheenjohtajisto, jonka tehtävänä on muun muassa neuvotella kysymyksistä mui-den eduskuntaryhmien kanssa.

Suuremmilla eduskuntaryhmillä toimii lisäksi valiokun-taryhmiä, joissa valmistellaan ryhmän kantoja asianomai-sen valiokunnan käsittelyssä oleviin asioihin. Eduskunta-ryhmillä on myös tapana nimetä tietystä politiikanalasta vastaavia kansanedustajia. Esimerkiksi kehityspolitiikan seurannan on lähes jokainen eduskuntaryhmä nimennyt yhden edustajansa päävastuulle.

Työtä valmistellaan ryhmäkanslioissa, joissa työskente-lee kahdesta kahteentoista työntekijää. Kanslioista saa lisä-tietoa ryhmän työstä ja näkemyksistä.

YhteistoimintaryhmätEduskunnassa toimii myös yhteistoimintaryhmiä, joilla ei ole virallista päätösvaltaa. Ryhmät pyrkivät lisäämään aihepiirinsä näkyvyyttä ja painoarvoa eduskunnassa ja niihin voi liittyä kuka tahansa kansanedustaja.

Esimerkiksi naisverkosto toimii naisten ja miesten väli-sen tasa-arvon sekä naisten oikeuksien toteuttamiseksi ja tuo naisnäkökulmaa lainvalmistelutyöhön. Verkosto perus-tettiin vuonna 1991, jolloin eduskuntaan valittiin 77 naista Vuoden 2011 vaaleissa naisia valittiin 85.

16 17


globaaliryhmä: laajentaa eduskunnassa käytävää kansainvälispoliittista keskustelua sekä toimii yhdyssiteenä kansanedustajien ja kansinvälisten kysymysten piirissä toimivien kansalaisjärjestöjen välillä.

ihmisoikeusryhmä: toimii tiedonvälitys- ja toimintaverkostona ihmisoikeuksien edistämiseksi muun muassa järjestämällä asiantuntijavierailuja ja seminaareja muiden ihmisoikeustoimijoiden kanssa ja ottamalla kantaa ihmisoikeuskysymyksiin Suomessa ja maailmalla.

väestö- ja kehitysryhmä: seuraa maailman väestökehitystä ja väestöalan sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden kehityspolitiikkaa ja -ohjelmia.

attac-ryhmä: ajaa oikeudenmukaisempaa globalisaatiota, edistää rahoitusmarkkinoiden demokraattista valvontaa sekä tuo uusia avauksia suomalaiseen globalisaatiokeskusteluun.

kehityspolitiikassa toimivia yhteistoimintaryhmiä

+ kansanedustajat ovat kiinnostuneita äänestäjien yhteydenotoista

+ eduskunnan valiokunnilla on oikeus pyytää käsiteltä-väkseen mikä vain valtion-hallinnon kysymys

+ kansanedustajien avusta-jat ehtivät tavata sidos-ryhmiä ja voivat esitellä asioita kansanedustajille ja puolueille

+ eduskunnan päätöksen-tekoa on helppo seurata netissä

valtapuntari:eduskunta

ß eduskunta ei voi vaikuttaa hallitusohjelmaan, val-tiontalouden kehyksiin tai valtioneuvoston periaate-päätöksinä hyväksyttyihin poliittisiin ohjelmiin

ß politiikan toimeenpanoon vaikuttaminen on kansan-edustajille usein vaikeaa

ß puoluekuri rajoittaa eduskunnan keskustelua ja päätöksiä

ß valiokuntakokousten asia-listat ovat pitkiä ja enem-mistö asioista hyväksytään vähin keskusteluin

ß kansanedustajien ase-ma vaihtelee myös sen mukaan onko kyseinen puolue oppositiossa vai hallituksessa

ß eduskunnan hyväk-syttäväksi tuodaan usein yksityiskohtia. Esimerkiksi kehityspo-litiikkaa käsitellään ko-konaisuutena vain, kun aulkoasiainvaliokunta käsittelee ulkominis-teriön vuosittaista kertomusta kehityspo-litiikasta

puolueetValtakunnallisessa politiikassa kaiken takana ovat puolueet.

Puolueet ovat periaatteessa linkki kansalaisyhteiskun-nan ja valtion välillä ja useampi niistä onkin syntynyt laa-jan kansalaisliikkeen pohjalta. Puolueiden jäsenmäärät ovat kuitenkin viime vuosikymmeninä laskeneet. Viiden suurimman puolueen jäsenmäärät nousivat 1950-luvulta lähes 580 000 jäseneen vuonna 1979, mutta ovat sen jäl-keen tippuneet 300 000 jäseneen vuonna 2013.

Puolueiden sisäiset keskustelut ovat ministereille ja kan-sanedustajille tärkeitä, sillä niissä he testaavat ja muokkaa-vat omia näkemyksiään. Puolueiden taustaselvitykset ja linjaukset myös lisäävät poliitikkojen tietoja ja kannanotto-jen keskinäistä johdonmukaisuutta.

Puolueorganisaatioiden toiminnalla on kuitenkin myös kielteisiä vaikutuksia politiikkaan: niiden välinen kamppai-lu kannatusgallupeista ja vaaleista toiseen lyhentää politii-kan aikajännettä.

Kussakin puolueessa ylin päättävä elin on puoluekokous. Puoluekokousten välillä ylintä päätäntävaltaa käyttää puo-luekokouksen valitsema puoluevaltuusto, joka kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa. Toimintaa johtaa puoluehal-litus. Työtä valmistelevat puoluetoimiston työntekijät.

Lisätietoa puolueiden organisaatioista löytyy helposti kunkin puolueen omilta verkkosivuilta.

+ puolueiden linjaukset ohjaa-vat ministereiden ja kan-sanedustajien kannanottoja isoimmissa kysymyksissä

+ puolueet tekevät ohjelma-työssään laajoja periaatteel-lisia linjauksia, jotka ovat vakaampia ja usein keskenään johdonmukaisempia kuin hallituksen ja eduskunnan asiakohtaiset kannat

+/- puolueen vaikutusvalta riippuu sen eduskuntaryh-män koosta ja siitä, onko se hallituksessa vai oppositi-ossa

+/- puoluetoimistojen työn-tekijöiden valta-asema riippuu pitkälti heidän henkilökohtaisista ominai-suuksistaan

ß puolueet tarttuvat herkem-min kysymyksiin, joilla ne arvioivat olevan eniten vaiku-tusta kannatusgallupeihin ja seuraaviin vaaleihin

ß puolueorganisaatiot eivät suoraan osallistu valtion pää-töksentekoon

ß eduskuntaryhmän ja muiden puoluetoimijoiden yhteydet ovat monessa puolueessa melko väljät

ß politiikan toimeenpanoon vaikuttaminen on puolueille vaikeaa

valtapuntari:puolueet

18 19


kansalaisyhteiskunnan toimijatKansalaisjärjestöjen, tutkimuslaitosten, työmarkkinajärjes-töjen ja muiden edunvalvontajärjestöjen roolia poliittisessa päätöksenteossa on pyritty viime vuosina vahvistamaan. Vanhasen I hallitus aloitti kansalaisvaikuttamisen poli-tiikkaohjelman, jonka tavoitteisiin kuului kansalaisyhteis-kunnan ja -järjestöjen toiminnan edistäminen. Nykyinen Kataisen hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut jatkamaan ohjelman puitteissa toimeenpantavaa työtä kansalaisvaikuttamisen vahvistamiseksi.

Työ kansalaisvaikuttamisen vahvistamiseksi jatkuu oi-keusministeriössä huhtikuussa 2007 aloitetulla demokra-tian vastuualueella. Vastuualue kehittää demokratiatutki-musta ja vastaa demokratiapolitiikan valmistelusta, sekä vastaa Otakantaa.fi-verkkopalvelusta. Lisäksi se hallinnoi vuonna 2012 vakinaistetun kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan työtä.

Merkittävimpiä toimijoita suomalaisessa kansalaisyh-teiskunnassa ovat työmarkkinajärjestöt, jotka osallistuvat

+ järjestöt saattavat osal-listua koko poliittisen päätöksenteon kaareen valmistelusta toimeen-panoon

+ asiantuntijakulttuuri on Suomessa vahva, joten tutkijoita ja asiantuntija-järjestöjä kuunnellaan

+ järjestöt nostavat usein näkemyksiään esiin aktiivisesti mediassa ja sidosryhmätapaamisissa

+ järjestöt vaikuttavat myös yleiseen asenneil-mapiiriin

valtapuntari: kansalais-

yhteiskunnan toimijat

työmarkkinaneuvotteluiden lisäksi moniin virallisiin val-mistelukomiteoihin.

KansalaisjärjestötKansalaisjärjestöt välittävät poliitikoille ja virkamiehille tietoa sekä asiakysymyksistä että ihmisten mielipiteistä. Järjestöt myös pyrkivät lisäämään ihmisten tietoa ja muok-kaamaan asenteita.

Suomalaisjärjestöt ovat muodostaneet useita verkostoja ryydittääkseen vaikuttamistyötään. Esimerkiksi lasten oi-keuksia puolustavat järjestöt sekä YK:n ilmastoneuvottelu-ja seuraavat ympäristö- ja kehitysjärjestöt tekevät yhteis-työtä, ja Kepa koordinoi globaalikasvatusverkostoa.

TutkijatTutkijoita kuunnellaan Suomessa tarkasti. Tutkijoiden ja poliittisten päättäjien kanssakäymistä kuitenkin vaikeutta-vat erilaiset kommunikaatiotyylit, poliittisten keskustelu-jen pinnallisuus ja ajanpuute.

ß kansalaisyhteiskunnan toimijoilla ei ole virallista päätösvaltaa

ß tutkimustiedon välitty-mistä poliittisille päättä-jille voitaisiin vahvistaa huomattavasti

ß siirtymä komiteatyösken-telystä selvitysmiesten käytäntöön vähentää kansalaisyhteiskunnan toimijoiden osallistumis-mahdollisuuksia

Siksi muilla kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on merkit-tävä rooli tutkimusten tiivistämisessä ja popularisoinnissa poliittisten keskustelujen polttoaineeksi. Koska Suomessa on vähän ajatushautomoita, olisi kansalaisjärjestöillä tilaa toi-mia tutkimustiedon välittäjänä nykyistä aktiivisemminkin.

Neuvoa-antavat elimet Suomessa toimii myös useita hallitukselle neuvoa antavia elimiä. Kehityspolitiikassa toimii kehityspoliittinen toimi-kunta, jonka mandaattina on antaa hallitukselle neuvoja kehityspolitiikan linjoista ja toimeenpanosta. Toimikun-taan kuuluvat eduskuntapuolueet, Elinkeinoelämän kes-kusliitto, MTK, SAK, Helsingin yliopiston kehitysmaatutki-muksen laitos, Kepa, Kehys, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Yrittäjät, AKAVA, STTK, Ulkopoliittinen instituutti, Rauhan-liitto ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus.

Toimikunta antaa valtioneuvostolle vuosittaisen lausun-non Suomen kehityspolitiikan tilasta ja vaikuttavuudesta, ja seuraa kehitysyhteistyömäärärahojen tasoa. Toimikunta

+ korkeimmat virkamiehet ovat toimineet alallaan vuosikymmeniä ja tunte-vat kaikki vaikuttajat. He käytännössä johtavat tai koordinoivat monien laki-en ja hallituksen ohjelmien laatimista.

+ päätösten valmistelijoina ja luonnosten esittelijöinä virkamiehet määrittävät poliittisten keskustelujen lähtökohdan

+ virkamiehet ovat kiinnos-tuneita yksityiskohtaisista-kin asiakysymyksistä

+ ministeriöt toteuttavat valtion politiikkaa, joten heillä on paljon valtaa toimeenpanossa

valtapuntari:virkamiehet

ß virkamiehillä ei ole virallista päätöksenteko-valtaa

ß virkamiehet eivät ole poliittisessa vastuussa kansalaisille

ß virkamiehet eivät voi päätöksentekoproses-sissa tuoda suoraan esiin henkilökohtaisia näkemyksiään

myös edistää globaaleja kehityskysymyksiä koskevaa kes-kustelua esimerkiksi järjestämällä keskustelutilaisuuksia. Lisäksi se teettää selvityksiä ja arvioita suositustensa ja eh-dotustensa pohjaksi.

virkamiehetSuomen 12 ministeriötä vastaavat oman hallinnonalansa toiminnasta ja valmistelevat hallituksen päätöksiä.

Ministeriöiden noin 4 200 virkamiestä seuraavat alansa kysymyksiä tiiviisti ja ovat jatkuvassa kanssakäymisessä eri sidosryhmien kanssa. Ministeriöiden toimintaympäristö ei kuitenkaan aina kannusta asiaosaamisen syventämiseen tai erilaisten näkemysten huomioimiseen; usein uraa edistää ko-konaisuuksien hallinta ja yhteisymmärrys kollegojen kanssa.

Monet virkamiehet ovat yksilöinä mukana myös puolueissa.

20 21


P oliittisia päätöksiä luonnostellaan ja muokataan viikkojen, kuukausien tai jopa vuosien ajan, ennen kuin ne lopulta lyödään lukkoon. Kuva 1 kertoo, miten luonnokset kiertävät pöydältä toiselle. Yh-

teiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen ja relevantin tiedon välittäminen päätöksentekijöille kannattaa ajoittaa siihen vaiheeseen, jolloin keskeiset toimijat vielä harkitse-vat omia kantojaan.

Kuva 1. Poliittisten prosessien kulku.

Lain tai poliittisen ohjelman valmistelu käynnistyy yleensä hallituksen aloitteesta. Tekstin kirjoittaminen on virkamiesten työtä, sitten luonnoksia esitellään ministeril-le ja koko hallitukselle, ja lopulta eduskunta saa hallituksen esityksen hyväksyttäväkseen.

Yhteiskunnallinen keskustelu ja erilaisten järjestöjen toi-minta värittävät päätöksentekoa koko prosessin ajan. Puolu-eiden näkemykset heijastuvat erityisesti hallituksen ja edus-kunnan päätöksiin. Hyväksynnän jälkeen lain tai ohjelman toimeenpano on virkamiesten tai hallituksen vastuulla.

Tähän yleiseen kaavaan on toki paljon poikkeuksia. Esi-merkiksi lakialoitteet voivat nousta myös kansanedustajilta. Kansanedustajien tekemiä lakialoitteita on viime vuosina valmistunut 60–90 vuosittain, kun taas hallitus on antanut eduskunnalle 150–215 esitystä vuosittain. Kansanedustajien

lakialoitteista kuitenkin vain muutama etenee laiksi asti, hallituksen esityksistä suuri enemmistö.

Myös Euroopan unionissa tehtyjen päätösten noudatta-minen vaatii usein lakien muokkaamista ja uusien lakien laatimista.

päätöksenteko eduskunnassa Eduskunnassa erilaisia päätöksiä käsitellään aina samo-jen kaavojen mukaisesti, joten käsittelyn seuraaminen ja siihen vaikuttaminen on verrattain helppoa.

Monet tärkeinä pidetyt poliittiset linjaukset tulevat eduskunnan käsiteltäviksi valtioneuvoston selontekoina.

Selonteon käsittely eduskunnassa alkaa täysistunnossa lähetekeskustelulla, jonka tavoite on evästää selonteon jat-kotyöstöä. Keskustelun lopuksi tehdään puhemiesneuvos-ton ehdotuksen pohjalta päätös siitä, mihin valiokuntaan selonteko lähetetään ja pyydetäänkö muilta valiokunnilta lausuntoja.

Valiokuntakäsittely alkaa pian tämän jälkeen asiantun-tijoiden kuulemisella, kirjallisten selvitysten hankkimisel-la ja muiden valiokuntien lausuntojen käsittelyllä. Periaat-teessa kuultavaksi voidaan kutsua mitä vain intressitahoja, kuten kansalaisjärjestöjä, mutta käytännössä valiokunnat kuulevat monessa asiassa vain valmistelun tehneen minis-teriön virkamiestä.

Valiokunta laatii mietinnön, jossa se esittää selonteon hyväksymistä tai muokkaamista, kertoo perustelunsa ja voi myös tehdä ehdotuksia (lausumia) siitä, miten hallituksen olisi meneteltävä selonteon täytäntöönpanossa. Valiokun-nan jäsenellä, joka ei voi yhtyä mietintöön, on oikeus liittää mietintöön vastalause, jossa hän esittää omat perustelunsa ja päätösehdotuksensa.

4. päätöksentekoprosessi

Valiokunnan mietinnön pohjalta täysistunnossa käy-dään jälleen keskustelu asiasta ja äänestetään siitä, hyväk-sytäänkö mietintö vai joku vastalauseista, ja mitkä lausu-mat hyväksytään.

Asioiden käsittely eduskunnassa voi kestää viikosta usei-siin vuosiin, asian kiireellisyydestä ja kiistanalaisuudesta riippuen. Useimpia asioita käsitellään 2–4 kuukautta.

Selontekojen tavoin käsitellään myös

• kertomukset, joissa eduskunnan alaiset toi-mielimet raportoivat toiminnastaan. Esimer-kiksi hallitus antaa eduskunnalle vuosittain toimenpidekertomuksen, joka kattaa kaikki politiikan alat.

• kansainväliset sopimukset. • lait, paitsi että keskustelu ja äänestykset jae-

taan lopussa kahteen täysistuntoon. Opposi-tiopuolueisiin kuuluvat kansanedustajat te-kevät usein muutosehdotuksia lakeihin vielä viimeisessäkin täysistuntokäsittelyssä.

• valtion vuosittainen budjetti. Bud-jetti lähetetään aina käsiteltäväksi

täysistunnossa käydään ensinlähetekeskustelu ja lopulta valiokunnan

lausunnon pohjalta hyväksytään selonteko

valiokunta käsittelee selontekoa javalmistelee siitä lausunnon

hallitus,ministeriöt ja muut toimijatryhtyvättoteuttamaanselontekoa

selonteko

hallitus lähettääselonteon eduskuntaan

asiantuntijat antavat lausuntoja valiokunnalle

valtiovarainvaliokuntaan, joka yleensä kerää lausunnot kaikilta muilta valiokunnilta.

Hallitus pyrkii vähentämään selontekojen lukumäärää, koska niistä aiheutuva työmäärä on noussut korkeaksi. Ny-kyisellä hallituskaudella selontekoja on annettu vuoden 2013–2014 vaihteeseen mennessä jo 37 kappaletta, eli mel-kein kolme kertaa enemmän kuin kaksi vuosikymmentä aiemmin.

Monia asioita käsitelläänkin kevyemmän prosessin kautta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista ja Euroo-pan unionissa valmisteltavista asioista hallitus tekee usein kirjelmiä, joita yleensä käsitellään vain ulkoasiain- tai suu-ressa valiokunnassa. Kansainvälisiin kokouksiin lähtevät ministerit käyvät myös vain yhden valiokunnan evästettä-vänä.

Ajankohtaisiin asioihin hallitus joskus kuulee eduskun-nan näkemyksiä niin kutsutun pääministerin ilmoituksen avulla. Silloin pääministeri vain esittelee asian eduskunnan täysistunnolle ja asiasta keskustellaan saman tien.

Kuva 2. Punainen viiva kuvaa, miten selonteot, ministeriöiden vuosittaiset toimintakertomukset ja kansainväliset sopimukset käsitellään eduskunnassa. Lait käsitellään lähes samalla tavalla.

22 23


täysistunnossa käydään lähetekeskustelu syyskuussa ja hyväksytään budjetti

joulukuussa. jos hyväksymisvaiheessa onpaljon erimielisyyksiä, ne sovitaan

valtiovarainvaliokunnassa

valtiovarainvaliokunta käsittelee budjettiesitystä asiantuntijoiden ja muiden valiokuntien lausuntojen

pohjalta koko syksyn ja tekee lausunnon täysistunnolle

asiantuntijat antavat lausuntojavaltiovarainvaliokunnille

ministeriöt ryhtyvättoteuttamaanbudjettia

budjetti

hallitus lähettääbudjettiehdotuksensaeduskuntaan elokuussa

ilmoitus

pääministeri antaailmoituksen suullisestitäysistunnossa

hallitus ottaa työssäänhuomioon eduskunnankommentit

valiokunta käsittelee kirjelmää jasaattaa laatia siitä lausunnon

kirjelmä

hallitus lähettää kirjelmäneduskuntaan

asiantuntijat antavat lausuntoja valiokunnalle

hallitus, ministeriötja muut toimijat ottavatvaliokunnan näkemyksethuomioon

Kuva 4. Punainen viiva kuvaa ministeriön kirjelmän käsittelyä eduskunnassa. Myös eri politiikkasektorien ohjelmat, jotka hallitus luokittelee valtioneuvoston periaatepäätök-siksi, voidaan saattaa eduskunnan valiokun-nan tietoon kirjelmän avulla.

Kuva 5. Punainen viiva kuvaa pääministerin ilmoituksen käsittelyä eduskunnassa.

Kuva 3. Punainen viiva kuvaa, miten hallituk-sen budjettiesitys kiertää eduskunnassa.

täysistunnossa keskustellaan aiheesta

muut valiokunnatvalmistelevat lausunnot

valtiovarainvaliokunnalle

VALTIONEUVOSTO HYVÄKSYI 16. HELMIKUUTA 2012 KEHITYSMI-nisteri Heidi Hautalan johdolla valmistellun kehityspoliittisen toimenpideohjelman. Ohjelma laadittiin osallistamalla kaikkia sidosryhmiä mahdollisimman paljon, joten vaikuttaminen kävi järjestöjen näkökulmasta sujuvasti.

Ohjelmaa alettiin luonnostella ulkoministeriön virkakoneiston toimesta syksyllä 2011. Ulkoministeriö kartoitti eri toimijoiden viestejä ja toiveita neljässä ”Kepo Open” -sidosryhmätapaami-sessa, joihin kutsuttiin järjestökentän, korkeakoulujen, yritysten ja eri viranomaisten edustajia. Kussakin tilaisuudessa keskityttiin tiettyyn ajankohtaiseen kehityspoliittiseen teemaan, joita varten Kepa valmisteli kirjalliset kommentit. Sidosryhmät saivat myös lähettää ministeriöön kommentteja sähköpostitse.

Marraskuussa 2011 Kepa lähetti kirjeen kehityspoliittisesta joh-donmukaisuudesta ulkoministeriön lisäksi työ- ja elinkeinominis-teriöön, ympäristöministeriöön, valtiovarainministeriöön, maa- ja metsätalousministeriöön ja puolustusministeriöön. Kirjeessä kannustettiin ministeriöitä osallistumaan aktiivisesti kehityspo-liittisen toimintaohjelman laatimiseen ja toimenpanoon.

Saman kuun loppupuolella Kepa lähetti sähköpostia kaikille ulkoasiainvaliokunnan jäsenille, koska toimenpideohjelma oli

tulossa valiokunnan asialistalle. Valiokunta tapasi ministeri Hautalaa ja keskusteli ohjelman sisällöstä. Ennen tapaamista lähetetyssä sähköpostissa summattiin kaikki Kepan kannalta oleelliset asiakohdat ja kannustettiin kansanedustajia käymään Kepan kotisivuilla, joille oli kerätty kaikki Kepan ohjelmaa koske-vat kannanotot.

Tammikuun 2012 alussa Kepaa pyydettiin kommentoimaan ohjelman luonnosta, ja kerättiin kommentteja yhteensä 46 jäsen-järjestöltä kirjallisesti ja keskustelutilaisuuden avulla. Lausunto liitteineen toimitettiin ulkoministeriöön.

Tehty työ tuotti tulosta: lopullisessa ohjelmassa järjestöjen esille nostamat tärkeät kysymykset näkyvät mondessa kohdin. Järjestöjen asiantuntemusta ja näkemyksiä arvostettiin ja hyö-dynnettiin.

esimerkki: kehityspoliittisen

ohjelmanlaatiminen

asiantuntijat antavat lausuntoja valtiovarainvaliokunnalle

24 25

vaikuttamistyön keinot ja suunnittelu

KEPA ON YHDESSÄ MONEN JÄRJESTÖN KANSSA AJANUT YRITYS-ten maakohtaisen kirjanpidon aikaansaamista. Tavoitteena on lisätä yritystoiminnan läpinäkyvyyttä ja suitsia aggressiivista verosuunnittelua.

Loppuvuodesta 2011 Euroopan komissio teki ehdotuksen maakohtaisen raportoinnin vaatimisesta luonnonvara- ja aar-niometsäsektorilla toimivilta eurooppalaisilta suuryrityksiltä. Direktiiviehdotus tuli työ- ja elinkeinoministeriön valmisteltavasti ja asiaa koskeva u-kirjelmä meni eduskunnan talousvaliokunnan käsiteltäväksi.

Talousvaliokunnassa ei olla niin tottuneita kuulemaan kansalaisjärjestöjä kuin esimerkiksi ulkoasiainvaliokunnassa. Kuultavaksi pääseminen ei kuitenkaan ollut vaikeaa: pelkkä puhelinsoitto riitti ja Kepa toivotettiin tervetulleeksi valiokunnan kokoukseen, jossa Suomen kanta oli käsittelyssä.

Kepa työsti kirjallisen lausunnon suullisen lausuntonsa tueksi ja se toimitettiin kaikille valiokunnan jäsenille valiokuntasihtee-ristön kautta. Valiokunnan lopullisessa lausunnossa oli viitteitä Kepan lausunnosta, ja valiokunta myöntyi tukemaan aloitetta, vaikka suhtautuikin siihen varauksellisesti. Muut kuultavat edus-tivat yksityistä sektoria.

Usein talousvaliokuntaan kuultavaksi pääseminen on edel-lyttänyt puhelinsoittoa valiokunnan sihteeristöön. Lausunnot on kuitenkin aina toivotettu tervetulleeksi, joko kirjallisessa tai suullisessa muodossa.

Valiokuntaan kuultavaksi halutessaan pitää olla valmis toimi-maan lyhyellä varoitusajalla, koska mahdollisuus saattaa avautua viime hetkellä. On oleellista seurata järjestölleen tärkeiden asioiden käsittelyaikatauluja tarkasti valiokunnan nettisivuilta tai kysellä niistä ministeriöiden virkamiehiltä, ettei niiden käsittely pääse hujahtamaan ohi.

Tärkeää on myös valmistella hyvä ja perusteltu kirjallinen lausunto suullisen tueksi, jotta edustajille ja sihteeristölle jää esitetty kanta talteen.

esimerkki: kuultavaksi

valiokuntaan

Y leisin tapa osallistua valtion päätöksiin on ää-nestäminen eduskunta- ja presidentinvaaleissa. Tässä kappaleessa tarkastellaan, miten kuka tahansa voi puolueiden kautta osallistua politiik-

kaan myös vaalien välillä.Puolueiden järjestämät keskustelutilaisuudet ovat yksi

foorumi, joilla voi herätellä poliitikkojen ja median huomi-ota itseä kiinnostavaan aiheeseen. Hyvät kysymykset voi-vat houkutella poliitikot ottamaan kantaa itselleen uusiin aiheisiin.

Myös jotkin kansalaisjärjestöt käyvät keskustelutilai-suuksissa nostaakseen esiin kampanjaviestejään. Yhdysval-loissa toimintaa kutsutaan nimellä bird-dogging – kiperien kysymysten on tarkoitus ajaa esiin poliitikon todelliset aja-tukset ja arvot aivan kuten lintumetsällä pusikoihin lähe-tettyjen koirien toivotaan ajavan esiin linnut.

Kysymykset kannattaa muotoilla selkeästi. Koska poliiti-koilla on taipumus antaa ympäripyöreitä vastauksia, voi ol-la hyödyllistä pyytää suoraa kyllä tai ei -vastausta.

Parhaita ovat ajankohtaiset kysymykset, joiden kysyjä ei penää vain omien etujensa tai taustajärjestönsä intressi-en perään. Keskustelutilaisuuksissa esitetään puuduttavan

paljon kysymyksiä, joiden yhteys tilaisuuden aiheeseen, ajankohtaan tai alustajiin on hyvin heiveröinen. Omaan toi-menkuvaan liittyvien teemojen yksisilmäinen korostaminen herättää harvoin poliitikon muuttamaan näkemyksiään.

liity puolueeseenPuolueeseen liittyminen on hyvin helppoa – löydät tarvit-tavan lomakkeen tai yhteystiedon puolueen verkkosivulta. Jäsenenä voit osallistua puolueen sisäisiin keskustelu-tilaisuuksiin, verkkofoorumeihin, linjauksia kehittäviin työryhmiin ja puoluekokouksiin. Useimmissa puolueissa vapaamuotoisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin voi osallistua ja vaikuttaa ilman jäsenyyttäkin.

Erityisesti paikallisjärjestöissä on paljon tilaa ja mahdol-lisuuksia innokkaille toimijoille.

Yksi tärkeä vaikuttamisikkuna on mahdollisuus tutustua ja tehdä yhteistyötä puolueen keskeisten päättäjien kanssa virallisten prosessien ulkopuolella. Poliitikot kuuntelevat ja hakevat näkemyksiä erityisesti oman puolueensa aktiivisil-ta, asiantuntevilta jäseniltä.

Tärkeintä virallisten prosessien ulkopuolella tapahtu-vassa vaikuttamisessa on tarttua tilaisuuksiin. Esimerkiksi

OSA I IVAIKUTTAMISTYÖN KEINOT JA SUUNNITTELU

5. päätöksentekoon osallistuminen

26 27


finanssikriisin jälkimainingeissa eturivin poliitikot kaipaa-vat ideoita konkreettisista, realistisista tavoista rahoitus-markkinoiden uudistamiseksi – mistä ei ennen kriisiä juuri keskusteltu. Kun sinua kiinnostava aihe tulee ajankohtai-seksi, on aika toimia!

tee aloite puoluekokouksellePuolueen jäsenenä voi tehdä aloitteita puoluekokoukselle. Aloitteet ovat keskimäärin puolen sivun tekstejä, joissa pyydetään puoluekokouksen tukea jollekin tavoitteelle, kannanotolle tai toimintatavalle.

Esimerkiksi SDP:n vuoden 2012 puoluekokouksessa Hel-singfors Svenska Arbetarförening esitti, että puolueen tu-lee valmistella veroparatiisien ja veronkierron vastainen ohjelma, jotta politiikan kaikilla tasoilla voidaan ehkäistä toiminnan kielteistä vaikutusta yhteiselle hyvinvoinnil-le. Yhteiskuntapoliittinen Sosialidemokraattinen yhdistys puolestaan esitti samaisena vuonna toimintaohjelmaa ra-hoitusmarkkinoiden hallinnan uudistamiseksi.

Aloiteoikeus voi olla puolueesta riippuen henkilöjäse-nillä tai jäsenyhdistyksillä. Useimmiten aloitteita tehdään kuitenkin jäsenyhdistyksen voimin. Aloitteisiin suhtau-dutaan puoluetoimistoissa ja -hallituksissa siinä mielessä vakavasti, että jokaiseen aloitteeseen laaditaan puoluehal-lituksen vastaus, ennen kuin aloitteen hyväksymisestä tai

hylkäämisestä äänestetään puoluekokouksessa.Kovin suurta merkitystä ei yksittäisellä aloitteella silti

ole: aloitteita tehdään todella paljon. Esimerkiksi keskustan puoluekokoukselle tehdään noin 130–300 aloitetta per puo-luekokous. Kokoomuksella samainen luku vaihtelee 150–200 välillä. SDP:n vuonna 2014 pidettävään puoluekokoukseen jätettiin aloitteita puolestaan 203 kappaletta. Vain vihreiden puoluekokoukseen, joka pidetään vuosittain, aloitteita teh-tiin vuonna 2013 vähän – yhteensä 20 kappaletta.

Harvoin puoluekokouksissa edes hyväksytään konkreet-tisia päätöksiä toimenpiteistä. Silloin aloitteen tekijän täy-tyy jatkaa aiheen eteenpäin viemistä kokouksen jälkeen, ettei aloite jäisi pelkäksi paperiksi.

Toisaalta eri aiheista tehtyjen aloitteiden lukumäärä kyl-lä kertoo puoluejohdolle jäsenten prioriteeteista. Useissa puolueissa aloitteet ryhmitellään aihealueittain ja jokaisen on helppo huomata, kuinka monta aloitetta on tehty esi-merkiksi kansainvälisistä teemoista, montako liikenteestä ja niin edelleen.

osallistu puoluekokoukseenPuolueiden aktiivijäsenillä on myös mahdollisuuksia osal-listua puoluekokoukseen. Puoluekokousedustajat valitaan eri puolueissa eri tavoin, jokainen jäsenyhdistys voi vaikut-taa valintoihin ja edustajia valitaan jokaisesta vaalipiiristä.

Keskustan, kokoomuksen, sosiaalidemokraattien, kristillis-demokraattien ja perussuomalaisten puoluekokoukset pide-tään vähintään joka toinen vuosi. Vihreät ja RKP kokous- tavat vuosittain ja vasemmistoliitto joka kolmas vuosi.

liity työryhmäänPuolueilla on myös linjauksia ja ohjelmia kehittäviä työryh-miä, joihin voit pyrkiä mukaan. Kaikille jäsenille avoimista työryhmistä saa lisätietoa puolueiden verkkosivuilta ja puoluekanslioista.

Eri politiikkalohkoja käsitteleville ohjelmille ei pidä lait-taa liikaa painoarvoa. Suomen politiikkaan vaikuttavat hallituspuolueiden näkemysten rinnalla myös puolueiden suosiontavoittelu, globaalit ilmiöt ja kotimaiset mediata-pahtumat. Eivätkä kaikki päättäjät edes ehdi aina tutustua kaikkien ohjelmien yksityiskohtiin.

Toisaalta kansanedustajat ovat rohkeampia tarttumaan asioihin, joita heidän puolueensa selkeästi kannattavat. Suuria linjauksia tai rahasummia koskevissa kysymyksissä poliitikot harvoin irtoavat puolueensa linjauksista.

Tärkeimpien linjausten joukossa ovat vaaliohjelmat, joi-den keskeisillä lupauksilla on oikeasti vaikutusta vaalien jälkeisiin päätöksiin.

Vaikuttamisen kannalta työryhmiin kuulumisen suurinta antia ovat tilaisuudet verkostoitua muiden

puolueaktiivien kanssa. Oikeiden ihmisten tunteminen li-sää mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksiin epävirallisia ka-navia myöten.

asetu ehdokkaaksiLain mukaan kunnallis-, eduskunta- ja europarlamentti-vaaleissa voi ehdolle asettua kuka tahansa täysi-ikäinen suomalainen, joka ei ole holhouksen alainen. Käytännössä puolueet valitsevat ehdokkaansa.

Kuntavaaliehdokkaaksi on varsin helppo päästä, mutta eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa kilpailu ehdokkuu-desta on kovempaa.

Monessa puolueessa eduskuntavaaliehdokkaista äänes-tetään piiritasolla.

Oikeusministeriön vaalisivuille www.vaalit.fi on koottu tietoa yleisistä vaaleista, puolueista sekä kansalaisten osal-listumisesta yleensä.

28 29


T ämä kappale esittelee erilaisia tapoja nostaa kysymyksiä poliittiseen keskusteluun ja vaikuttaa hallituksen, eduskunnan ja puolueiden päätöksiin.

Keskeinen sanoma on, että kansalaisjärjestö ja jopa yksittäinen ihminen voi tehdä paljon välittääkseen poliittisille päättäjille tietoa kansalaisten näkemyksistä ja vaikuttaakseen päätöksiin. Monet poliitikot ovat hyvin kiinnostuneita niin äänestäjien kuin asiantuntijoidenkin näkemyksistä ja haluavat tehdä työnsä hyvin. Tietoa pi-tää kuitenkin tarjota oikeaan aikaan ja helppokäyttöisessä muodossa.

Tässä luvussa ei käsitellä tapoja muokata kansalaisten ymmärrystä tai asenteita. Rajaus on tietenkin täysin kei-notekoinen: poliittisissa linjauksissa voidaan nähdä suuria muutoksia vain äänestäjien asenteiden muuttuessa.

Yhteiskunnallisen keskustelun ja ilmapiirin muokkaami-nen vaatii kuitenkin hyvin erilaista työskentelyä kuin suo-raan poliittisiin päättäjiin kohdistuva vaikuttamistyö. Esi-merkiksi globaalikasvatuksesta, joka auttaa meitä ymmär-tämään erilaisuutta ja kehittää kykyämme toimia globa-lisoituvassa maailmassa, löytyy oppaita osoitteesta www.globaalikasvatus.fi.

miten valtion päätöksenteosta saa tietoa?Hallituksen, eduskunnan ja ministeriöiden toiminnasta liikkuu oikeastaan varsin paljon tietoa. Sanomalehdissäkin kerrotaan monista poliittisista linjauksista ja tapahtumista.

Helpoiten tietoa saa päätöksistä, jotka on jo tehty tai teh-dään varsin pian. Esimerkiksi eduskunnalle esitellyt pää-tösehdotukset löydät kätevästi www.eduskunta.fi -sivun asiahaulla.

Suurempi taitolaji on tiedon hankkiminen edessä ole-vista poliittisista prosesseista. Esimerkiksi eduskunnan va-liokuntakokousten pääaiheista tiedotetaan vain muutama päivä etukäteen eduskunnan verkkosivun ”valiokuntien viikko” -listassa. Joistain prosesseista kuitenkin kerrotaan aikaisemmin ministeriöiden kotisivujen uutisissa.

Kun tietoa ei löydy verkosta, kannattaa ensimmäiseksi soittaa alaa seuraavaan kansalaisjärjestöön – se on hyödyllis-tä myös verkostoitumisen vuoksi. Vaihtoehtoisesti voit soit-taa ministeriöön. Jos et tiedä, kuka ministeriössä vastaa sinua kiinnostavan asian seurannasta, voit yksinkertaisesti kertoa ministeriön vaihteeseen, mistä asiasta haluat keskustella.

Eduskunnan aikatauluista voi tiedustella eduskuntatie-dotukselta, relevantin valiokunnan sihteeristöltä tai vaik-kapa tutun kansanedustajan avustajalta.

6. päätöksentekoon vaikuttaminen

KANSALAISTEN MAHDOLLISUUS SEURATA KANSANEDUSTAJIEN toimintaa on tärkeä osa demokratian toteutumista. Sitä hel-pottaakseen Kansan muisti ry on koonnut ”Kamu”- palvelun, jossa kansalaisilla on mahdollisuus seurata kansanedustajien toimintaa helposti ja ymmärrettävästi. Kamu kerää tietoa muun muuassa edustajien äänestyskäyttäytymisestä, puheenvuoroista, vaalirahoituksesta ja aloitteista, ja mahdollistaa vertailun kan-sanedustajien ja käyttäjien omien mielipiteiden välillä.

Myös Edustajaseuranta.fi -palvelu seuraa kansanedustajien päivittäistä työtä ja kannustaa edustajia hyviin päätöksiin ilmas-tonmuutoksen hillitsemiseksi, köyhyyden vähentämiseksi ja rei-lujen maailmantalouden sääntöjen luomiseksi. Kansanedustajille annetaan peukkuja globaalia oikeudenmukaisuutta edistävistä puheenvuoroista ja toimenpiteistä.

esimerkki:kansanedustaja-

seurantajärjestö-

toiminnanosana

Globbarien Edustajaseuranta.fi -palvelu seuraa kansanedustajien päivittäistä työtä ja jakaa pisteitä hyvistä päätöksistä. Kuvassa puolueiden pistetilanne maaliskuussa 2014. Kuva: Edustajaseuranta.fi.

30 31


vaikuta hallitukseenMinisterien aikataulut ovat niin kiireisiä, että harvoille vaikuttajatahoille tarjoutuu kovin usein mahdollisuuksia suoraan kanssakäymiseen heidän kanssaan. Vaikuttamis-mahdollisuudet riippuvat paitsi järjestösi asemasta myös asiasi ajankohtaisuudesta.

Useampikin ministeri saattaa olla kiinnostunut saamaan lisätietoa asiasta, joka on tulossa ministerivaliokunnan kä-sittelyyn. Valiokunnissa käsitellään poliittisesti merkittä-viä päätöksiä, kuten hallituksen poliittisia ohjelmia, ennen niiden hyväksymistä. Esimerkiksi lyhyt sähköposti ja soitto erityisavustajalle muutamaa päivää ennen kokousta voi olla hyvä tapa vaikuttaa ministerivaliokunnan käsittelyyn.

Asiasta vastaavalta ministeriltä voit pyytää tapaamista milloin vain aihe on poliittisesti ajankohtainen, eli esimer-kiksi kun laaditaan hallituksen ohjelmaa tai kantaa EU-kokoukseen. Voit myös esittää tapaamispyynnön yhdessä muiden samanmielisten järjestöjen kanssa.

Ministerien erityisavustajatkin ovat vaikutusvaltaisia toimijoita. Erityisesti jos pyrit vaikuttamaan kirjallisiin linjauksiin, voi tapaaminen, puhelinkeskustelu tai viestin-vaihto heidän kanssaan olla tehokkaampaakin vaikutta-mista kuin ministerin tapaaminen.

Ideoita tapaamiseen valmistautumista varten esite-tään seuraavassa, eduskuntavaikuttamista käsittelevässä kappaleessa.

Vaikka tapaaminen ei järjestyisi, on omien näkökulmi-en saattaminen ministerin tietoon silti täysin mahdollista.

Kansanedustajien esittämät kysymykset, keskustelut edus-kunnassa, ministerien kutsuminen tilaisuuksiin tai useam-man järjestön yhteiset tempaukset ovat hyviä tapoja nos-taa pääviestisi ministerin tietoisuuteen.

KeskustelualoiteEduskunta kutsuu muutaman kerran vuodessa jonkun ministerin keskustelemaan valitsemastaan ajankohtaisesta aiheesta täysistunnossa. Tällaisen ajankohtaiskeskustelun aihetta voi milloin vain ehdottaa kuka vain kansanedustaja yksin tai ryhmänä.

Voit siis milloin vain ehdottaa tutulle kansanedustajalle, että hän tekisi aloitteen sinua kiinnostavasta keskusteluai-heesta. Tehdyt keskustelualoitteet julkaistaan eduskunnan verkkosivulla, joten voit katsoa sieltä mallia.

Vain pieni osa keskustelualoitteista johtaa ajankohtais-keskusteluun. Päätöksen keskustelun järjestämisestä tai aloitteen raukeamisesta tekee puhemiesneuvosto. Selkeitä kriteereitä, jonka mukaan päätös tehdään, ei ole, eikä esi-merkiksi keskustelualoitteen allekirjoittaneiden kansan-edustajien lukumäärä suoraan määritä päätöstä.

Täysin mahdotonta ajankohtaiskeskustelun toteutumi-nen ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi kehityspolitiikasta jär-jestettiin vuosina 2007–2008 kaksikin ajankohtaiskeskus-telua: Suomen kehityspolitiikan painopisteistä lokakuussa 2007 ja maailman ruokakriisistä marraskuussa 2008.

SYKSYLLÄ 2007 VANHASEN II HALLITUKSEN KEHITYSPOLITIIKAN painopisteet olivat riittävän painava aihe ajankohtaiskeskustelun järjestämiseen eduskunnassa.

Kehityspolitiikkaa aktiivisesti seuraavat kansanedustajat keskustelivat kehityspolitiikan painopisteistä joidenkin vaikut-tamistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen kanssa jo toukokuussa. Syyskuussa Aila Paloniemi (kesk.), Jutta Urpilainen (sd.) ja Minna Sirnö (vas.) laativat keskustelualoitteen ja ryhtyivät keräämään siihen myös muiden kansanedustajien allekirjoituksia.

Kepakin teki elektronisen kortin, jolla kuka tahansa pystyi pyy-tämään kansanedustajaa allekirjoittamaan keskustelualoitteen eduskunnan päärakennuksen aulassa. Yhteensä 62 edustajaa allekirjoitti aloitteen, mikä on harvinaisen suuri määrä.

Ajankohtaiskeskustelu toteutui 14. marraskuuta 2007 ja kan-sanedustajat evästivät silloista ulkomaankauppa- ja kehitysmi-nisteri Väyrystä esimerkiksi antamaan kansalaisjärjestöille roolia kehityshankkeiden toteuttamisen lisäksi myös kehityspoliittisen keskustelun kävijöinä. Väyrynen sitoutui muun muassa laajen-tamaan eduskunnalle vuosittain annettavaa kehityspoliittista kertomusta ja lisäämään siihen myös tulevaisuuteen suuntaavia kannanottoja.

keskustelualoitteen teksti:

suomen kehityspolitiikan painopisteet eduskunnan puhemiehelle Kehityspolitiikka on merkittävä osa Suomen ulkopolitiikkaa. Jo pelkkä inhimillisyys edellyttää, ettemme sulje silmiämme toisten ihmisten hädältä. Äärimmäisen köyhyyden väheneminen kehitysmaissa on myös oman etumme mukaista. Köyhyys ruokkii ympäristöongelmia, epidemioita, huumekauppaa ja terrorismia.

Suomi onkin useissa kansainvälisissä sopimuksissa sitoutu-nut aktiiviseen kehityspolitiikkaan. Niiden mukaisesti Suomen kehityspolitiikan perustana on vuonna 2000 maailmanlaajui-sesti hyväksytty vuosituhatjulistus, jonka keskeisin päämäärä on vaikuttaa äärimmäisen köyhyyden poistamiseen. Tärkeimpiä periaatteita on kehitysmaiden ja niiden kansalaisten itsenäisen päätösvallan ja vastuun lisääminen.

Valtiontalouden kehyksissä hallitus on päättänyt nostaa Suomen kehitysyhteistyömäärärahat reiluun miljardiin euroon tämän hallituskauden loppuun mennessä.

Periaatteellisesta merkittävyydestään ja euromääräisestä suuruusluokastaan huolimatta kehitysyhteistyökysymykset eivät kuitenkaan ole koskaan olleet täysistuntokeskustelun aiheena.

Suomen kehityspolitiikka on juuri nyt ajankohtainen asia, koska uusi kehityspoliittinen ohjelma on parhaillaan valmisteilla.

On tärkeää, että koko eduskunta saa mahdollisuuden keskus-tella kehityskysymyksistä ja ottaa kantaa Suomen kehityspolitii-kan tavoitteisiin, strategisiin linjauksiin, kehitysyhteistyöbudjet-tiin ja määrärahojen kohdentamiseen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun ajankohtaisista kehityskysymyksistä ja Suomen kehityspoliittisesta ohjelmasta.

Helsingissä 12. päivänä lokakuuta 2007

esimerkki:ministeri

eduskunnanevästettävänä

32 33


Suullinen kysymysVoit ehdottaa kansanedustajalle, että hän esittäisi minis-terille kysymyksen sinulle tärkeästä aiheesta. Kansanedus-tajat voivat esittää yhden minuutin pituisia kysymyksiä täysistunnossa joka torstai kello 16, ja läsnä olevat ministe-rit vastaavat saman tien.

Yksityiskohtaisia kysymyksiä ei toimiteta ministereille etukäteen, joten nippelitietoa ei kyselytunneilla kannata tivata. Torstain täysistuntojen pöytäkirjoista, jotka löyty-vät eduskunnan verkkosivuilta, saa käsityksen keskustelun tasosta.

Jos saat useamman kansanedustajan eri puolueista kiin-nostumaan samasta aiheesta, keskustelu on vilkkaampaa ja puhemies voi antaa sen jatkua pidempään. Kansanedus-tajat voivat myös ehdottaa puhemiehelle, että aihe käsitel-lään heti kyselytunnin alussa. Paria ensimmäistä aihetta käsitellään aina pisimpään.

Vaikuttamistyön näkökulmasta bonusta on, että Yleis-radio televisioi suulliset kyselytunnit – viestisi siis välittyy paitsi kyselytunnille osallistuville kansanedustajille ja mi-nistereille, myös iltapäivätelevision katsojille.

Kirjallinen kysymysVoit myös rohkaista kansanedustajaa tekemään ministeril-le kirjallisen kysymyksen. Kirjallisesti voi esittää hyvinkin monitahoisia kysymyksiä, koska kysymyksen ja vastauksen pituutta ei ole rajattu. Vastauksen tietenkin kirjoittavat ministeriön virkamiehet, mutta ministeri kuitenkin kuulee kysymyksestä.

Kirjallisella kysymyksellä voi siis pyrkiä paitsi korosta-maan asian tärkeyttä ministerille ja virkamiehille, myös saamaan tietoa, jota ministeriö ei muuten ole julkistanut. Kysyjä voi myös kerätä kirjalliseen kysymykseen muiden kansanedustajien allekirjoituksia. Ministerin pitää toimit-taa vastaus eduskuntaan 21 päivän kuluessa kysymyksen jättämisestä.

Ministerin kutsuminen tilaisuuteenMinisterit ja kansanedustajat pitävät jatkuvasti puheita ja esitelmiä. Ministerin kutsuminen puhumaan järjestösi tilaisuuteen voikin olla hyvä tapa vahvistaa suhteita ja välittää järjestösi näkemyksiä ministerille.

Tehokkainta on, jos ministeri ehtii kuulla järjestöalus-tuksia, mutta pelkästään puhetta valmistellessaan ministe-ri joutuu avustajineen perehtymään järjestäjien näkemyk-siin.

Jos omaa järjestöäsi tunnetummat vaikuttajatahot työs-kentelevät saman aiheen parissa – vaikka eri näkökulmas-takin – on yhteisen tilaisuuden järjestäminen hyvä idea. Se lisää mahdollisuuksia saada paikalle paitsi ministeri, myös toimittajia.

KansalaisaloiteYksi tai useampi Suomen äänioikeutettu kansalainen on vuoden 2012 maaliskuussa voimaan tulleen kansalaisaloi-telain myötä voinut tehdä kansalaisaloitteita eduskunnan käsiteltäväksi. Muodoltaan kansalaisaloite voi olla valmis lakiehdotus, ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä, tai ehdotus jo voimassaolevan lain kumoamisesta tai muut-tamisesta. Jotta kansalaisaloite toimitetaan eduskunnan käsittelyyn, se tarvitsee taakseen 50 000 kansalaisen kannatuksen.

esimerkki:kansalaisaloitteita

talkoohengessä

AVOIN MINISTERIÖ RY -VAPAAEHTOISORGANISAATIO AVASI KAN-salaisaloitelain voimaan tultua palvelun, jonka tarkoituksena on tarjota kaikille kansalaisille avoin alusta laadukkaiden kansalais-aloitteiden tekemiseen.

Avoin ministeriö -palvelussa kuka tahansa voi esittää omia ideoitaan lakialoitteiksi ja kommentoida toisten ideoita omalla nimellään. Palvelun tarkoituksena on parantaa aloitteiden läpi-menoa keskittymällä aloitteiden laatuun: lopullisen lakiesitys-muotoon saattamisessa apuna käytetään erilaisia, talkootyönä toimivia asiantuntijoita ja juristeja.

Aloitteet tuotetaan näin alusta loppuun vapaaehtoisin talkoo-toimin joukkoistamisen hengessä. Avoin ministeriö myös toimit-taa kannatusilmoitukset väestörekisterikeskukselle sekä lopulta myös aloitteen eteenpäin eduskuntakäsittelyyn.

Palvelun avulla voidaan eduskunnan käsittelyyn saada asioita, jotka eivät muuten nousisi keskustelun kohteiksi. ”Kansalaisaloit-teista tekeekin mullistavan se, että ne murtavat monopolin, joka poliitikoilla on ollut oman asialistansa määrittelemiseen”, toteaa Avoin ministeriö ry:n puheenjohtaja Joonas Pekkanen.

REILU KAUPPA RY JÄRJESTI REILUN KAUPAN VIIKOLLA LOKAKUUS-sa 2013 Reilun kahvitauon eduskunnan Lähetystöjen vastaanot-totilassa. Tilaisuutta isännöi eduskunnan Globaaliryhmä, jonka puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.) piti avauspuheenvuoron.

Lähetystöjen vastaanottotilassa piipahtaville kansanedustajille tarjottiin reilut kahvit ja heidän kanssaan keskusteltiin sekä Rei-lusta kaupasta että julkisten hankintojen eettisyydestä. Tilaisuu-den onnistumiseen vaikutti ajankohdan huolellinen valitseminen.

esimerkki:reilu

kahvitauko eduskunnassa

Reilu kauppa ry järjesti eduskunnassa reilun kahvitauon syksyllä 2013. Kahvien lomassa kansanedustajien kanssa keskusteltiin julkisten hankin-tojen eettisyydestä. Kuva: Reilu kauppa ry.

34 35


Järjestöjen yhteistyö Hallitukseen voi myös pyrkiä vaikuttamaan erilaisten neuvoa-antavien elinten ja työryhmien kautta. Kaikkein arvostetuimmat vaikuttajatahot kutsutaan näihin elimiin jäseniksi, mutta elinten työhön voi usein vaikuttaa myös ilman jäsenyyttä.

Esimerkiksi kehityspoliittinen toimikunta käsittelee useiden eri tahojen lausuntoja ja selvityksiä kun se valmis-telee vuosilausuntoaan hallitukselle. Lisätietoja toimikun-nan täysistuntojen aiheista ja lausuntojen antamisesta saa toimikunnan sihteeristöltä. Kansalaisjärjestöt voivat myös välittää näkemyksiään toimikunnalle sen jäsenten kautta.

Yhteistyö on valttia myös virallisten elinten ulkopuolel-la: hyvinkin yksinkertainen toimintasuunnitelma voi taata hallituksen huomion, kun toiminta on laajaa.

MediatyöMinistereihin voi myös pyrkiä vaikuttamaan median kautta. Avainasemassa ovat katsotuimmat ja luetuimmat mediat, kuten televisiouutiset ja Helsingin Sanomat.

Helsingin Sanomien vieraskynä- tai mielipidepalstoil-le pääsee kyllä, kunhan teksti on ajankohtainen, kansanta-juinen, konkreettinen ja napakka. Ajankohtaista koukkua

KEHITYSYHTEISTYÖTÄ TEKEVÄT KANSALAISJÄRJESTÖT YHDISTIVÄT voimansa talvella 2008–2009 välittääkseen viestinsä valtiova-rainministeri Jyrki Kataiselle.

Järjestöjen toive oli, että Suomi nostaa kehitysapuaan tasaises-ti kohti 0,7 prosenttia kansantaloudesta vuoteen 2015 mennessä Euroopan unionissa ja YK:ssa tekemiensä sitoumusten mukaises-ti. Aihe oli ajankohtainen, koska talouden taantuma oli kasvatta-nut paineita luistaa sitoumuksista. Lisäksi valtion budjettikehys-ten tarkistaminen lähestyi maaliskuun loppupuolella.

Järjestöt päättivät lahjoittaa ministerille eettisiä lahjoja vii-koittain joulukuusta maaliskuuhun ja kertoa samalla myönteisiä

esimerkki:lahjoja

kataiselle

joutuu yleensä etsimään hetken aikaa – otsikon ja ingres-sin pitää vaikuttaa ajankohtaiselta paitsi aiheesta kiinnos-tuneen myös asiaan perehtymättömän lukijan silmissä.

Kansantajuisen tekstin kirjoittamisessa ensiaskel on välttää alan erityissanastoa ja sivistyssanoja. Sopivan tyy-lin saavuttamiseksi voit ajatella kirjoittavasi tekstiä ystä-välle tai perheenjäsenelle, joka ei erityisesti tunne aihepii-riä. Teksti kannattaa myös luetuttaa jollakulla tällaisella tu-tulla ennen sen lähettämistä lehteen.

Voit myös lähettää toimituksiin lehdistötiedotteen, jos järjestät tapahtuman, julkistat selvitykset tai laadit kan-nanoton, joka voisi kiinnostaa myös uutistoimittajia. Alla on yksi esimerkki tiedotteesta, jossa asiat ovat kohdallaan: iskevä otsikko, olennaisen tiivistävä ingressi, pari lyhyttä si-taattia, uskottavaa lisätietoa, yhteystiedot paikallaan – eikä pituus ylitä kovin paljon yhtä A4-sivua.

Televisioon pääseminen vaatii aina hyvää tuuria ja usein myös vaivannäköä. Jos taustajärjestösi tunnetaan aktiivi-suudesta ja asiantuntijuudesta, ja järjestön aihepiirissä ta-pahtuu, saattaa haastattelupyyntöjä uutislähetyksiin tai kutsuja aamutelevisioon tupsahdella aivan pyytämättä.

Useat järjestöt järjestävät myös mediatempauksia huo-mion etsimiseksi ja tunnettuuden lisäämiseksi.

esimerkkejä kehitysyhteistyön saavutuksista. Kepa tuotti Toivo tulee talkoisiin -kampanjan taustamateriaalit ja koordinoi aika-tauluja.

Kampanja onnistuikin saamaan ministeri Kataisen huomion: ministeri sai lähes 20 lahjaa, ja otti useamman niistä vastaan henkilökohtaisesti. Esimerkiksi Suomen YK-liitto lahjoitti 0,7 neliökilometriä raivattua miinakenttää, Marttaliitto uunivuokia aurinkoenergialla toimivaan leivinuuniin Burkina Fasossa ja Käymäläseura Huussi ry huussin Sambiasta.

36 37


kepan tiedote 9.10.2013suomalaiset haluavat lisää läpinäkyvyyttä suuryritysten veronmaksuun

Tuoreen mielipidemittauksen mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta kannattaa suuryritysten maakohtaista tilin-päätösraportointia. EU:ssa asiasta neuvotellaan parhaillaan. Järjestöjen yhteinen kampanja vaatii päättäjiltä konkreettisia tekoja verovälttelyn suitsimiseksi.

Yhdeksän kymmenestä (90 prosenttia) suomalaisista katsoo, että suuryritykset pitäisi velvoittaa raportoimaan tilin-päätöstietonsa maakohtaisesti läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja verovälttelyn paljastamiseksi, ilmenee Kepan Taloustutkimuk-sella teettämästä mielipidetiedustelusta.

"Suurin osa maailmankaupasta käydään monikansallisten yritysten sisällä. Nykyisellään nämä yritykset voivat vältellä veroja tytäryhtiöverkostojensa avulla julkisuudelta piilossa. Veronmaksun ja voittojen raportoiminen maakohtaisesti toisi verovälttelyn päivänvaloon ja nostaisi siksi yritysten kynnys-tä pakoilla verovastuutaan", totesi Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Eva Nilsson 9. lokakuuta pidetyssä Kauas verot karkaavat -seminaarissa.

EU:n ministerineuvostossa käsitellään parhaillaan ehdotus-ta, joka edellyttäisi maakohtaista kirjanpitoa eurooppalaisilta suuryrityksiltä. Suomen kantaa valmistellaan työ- ja elinkein-oministeriössä ja käsitellään syksyn aikana eduskunnassa.

"Hallitusohjelmassa sitoudutaan edistämään maakohtais-ten tilinpäätöstietojen julkistamista. Suomen tulisi siis olla eturintamassa ajamassa asiaa EU-tasolla. Mikäli asiasta ei päästä sopuun EU:ssa, tulee Suomen ottaa käyttöön vastaava kansallinen läpinäkyvyyssääntö kansainvälisesti toimiville suomalaisyrityksille", Nilsson painotti.

Verojen välttelystä kärsitään eri puolilla maailmaa, mutta suurin rasite kohdistuu kaikista köyhimpiin maihin.

"Verottamattoman pääoman pakoa on kutsuttu

suurimmaksi esteeksi köyhien maiden kehitykselle. Kehitys-apu ei yksin riitä, eivätkä yritysten investoinnit tuo kehitystä, jos voitot valuvat muualle. Esimerkiksi Tansaniassa veropaon kokonaismäärä ylittää reilusti maan koko terveysbudjetin", sanoi Nilsson.

Järjestöjen kampanja vaatii päättäjiltä tekojaSeminaarissa käynnistettiin järjestöjen kampanja, joka vaatii suomalaisilta poliitikoilta konkreettisia toimia yritysten vero-välttelyn kitkemiseksi.

"Tehokas keino suitsia veroparatiisitaloutta on läpinäky-vyyden lisääminen. Siksi haluamme suuryrityksille velvoit-teen julkaista maakohtaiset kirjanpitotietonsa. Keräämme vetoomuksia Suomen ministereille ja kannustamme heitä ryhtymään sanoista tekoihin verovälttelyn kitkemiseksi. Kam-panjassa mukana olevien järjestöjen mielestä verovarojen olisi syytä päätyä sinne, minne ne kuuluvat - meidän kaikkien hyödyksi", sanoi kampanjan avannut Attac ry:n hankekoordi-naattori Antti Kurko.

Matkatoimistoilmeellä leikittelevä kampanja muistuttaa, että monikansallisille yrityksille on tarjolla yli 70 veropara-tiisikohdetta, joissa salaisuudet säilyvät, eikä verottaja pilaa lomaa. Kampanjassa ovat mukana Attac ry, Eettisen kaupan puolesta ry, Finnwatch ry, Globbarit, Kepa ry, Kehys ry, Pelas-takaa lapset ry sekä Kirkon ulkomaanavun Changemaker -verkosto.

Lisätietoa mielipidetiedustelustaTutkimusta varten haastateltiin tuhat henkilöä puhelimitse ajanjaksolla 1.-8.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on noin ±3 prosenttiyksikköä 95 prosentin luottamustasolla.

Haastatelluilta kysyttiin: "Suurin osa maailmankaupasta käydään monikansallisten yritysten sisällä. Suuryritykset voivat vältellä veroja eri maissa sijaitsevien tytäryhtiöiden-sä avulla, eikä niiden tarvitse julkistaa maakohtaisia tietoja

esimerkki:arktinen

öljynporaussai kasvot

SYYSKUUN 18. PÄIVÄ SUOMALAINEN SINI SAARELA JA 27 MUUTA Greenpeacen aktivistia sekä kaksi freelance-kuvaajaa osoittivat rauhanomaisesti mieltä Gazpromin arktista öljynporausta vas-taan Petsoranmerellä.

Silloin Venäjän rannikkovartiosto valtasi asein aktivistien aluk-sen, pidätti aktivistit ja vei heidät Venäjälle sadaksi päiväksi.

Tapaus nousi välittömästi otsikoihin ympäri maailmaa. Green-peace käynnisti valtavan kampanjan, jonka aikana useat mil-joonat ihmiset allekirjoittivat vetoomuksen ”Arctic 30”-ryhmän jäsenten vapauttamiseksi.

Median valokeilaan nousseista aktivisteista tuli omissa mais-saan julkisuuden henkilöitä, joiden puolesta ottivat kantaa niin Angela Merkel kuin Madonnakin. Suomessa Sinin ja aktivistien vapauttamiseksi järjestettyyn mielenosoitukseen osallistui yli tu-hat ihmisistä. Joulukuun lopussa aktivistit viimein armahdettiin ja he pääsivät palaamaan koteihinsa.

Aktivistien tarina käynnisti Suomessa keskustelun maamme arktisesta strategiasta, johon oli siihen asti kiinnitetty vain vähän huomiota. Greenpeace jatkaa työtään Arktiksen ja sen herkän luonnon suojelemisen puolesta.

Greenpeacen aktivisti Sini Saarela palasi Venäjältä kotiin Helsingin rautatieasemalle 27. joulukuuta 2013. Kuva: Greenpeace Suomi.

esimerkki:lehdistötiedote

mielipide- mittauksesta ja

seminaarista

maksamistaan veroista. Pitäisikö suuryritykset mielestänne velvoittaa raportoimaan tilinpäätöstietonsa maakohtaisesti läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja verovälttelyn paljastumiseksi?"

– Kyllä 90 %, Ei 5 %, EOS 5 %.

Liitteenä gallupin tarkat tiedot taustamuuttujineen.

Vastaava mielipidemittaus tehtiin myös helmikuussa 2011, jolloin tilinpäätöstietojen maakohtaista raportointia kannat-ti 80 prosenttia suomalaisista. Tiedote gallupin tuloksista: www.kepa.fi/uutiset/8146.Lisätiedot

• Pressikuvat seminaarista ladattavissa Kepan Flickristä tilaisuuden jälkeen: www.flickr.com/photos/kepa-ry/sets/72157636316286406/

• Kampanjan verkkosivut: www.veroparatiisimatkat.fi• Seminaarissa julkaistu ajankohtaiskatsaus Kauas verot karkaa-

vat – Kuinka veroparatiisitalous kukistetaan?• Katja Hintikainen, kampanjakoordinaattori,

Kepa ry, puh. 050 3176747• Eva Nilsson, kehityspoliittinen asiantuntija,

Kepa ry, puh. 050 3176724• Henna Hakkarainen, tiedottaja,

Kepa ry, puh. 050 3176704

38 39


vaikuta eduskuntaanKansanedustajat ovat yleensä kiinnostuneita äänestäjien näkemyksistä, joten heihin on helppo saada yhteys. Sähkö-postiosoitteet ja puhelinnumerot jokaiselle kansanedusta-jalle sekä eduskunnan virkamiehille löytyvät eduskunnan verkkosivulta ja kansanedustajat vastaavat henkilökohtai-siin viesteihin lähes aina.

Vaikuttamistyössä kannattaa kuitenkin ottaa kaikin ta-voin huomioon, että kansanedustajat joutuvat päivittäin tekemään päätöksiä kuin liukuhihnalta ja heillä on aina kova kiire. Suositusten tulee olla selkeitä ja konkreettisia ja perustelujen kansantajuisia. Tarinoita kannattaa välttää.

Kansanedustajien avustajien roolit vaihtelevat yksilöistä toiseen. Joka tapauksessa heillä on valta valita, mitkä postit he vievät päämiehelleen asti. Monet avustajat myös kirjoit-tavat päämiehilleen puheita, lehtiartikkeleita sekä kannan-ottoja ja vaikuttavat aktiivisesti puolueensa linjauksiin.

Henkilökohtainen viesti tai tapaaminenHenkilökohtainen tapaaminen päättäjän kanssa on lob-baamisen kuningasmuoto: sinulla on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia suoraan päättäjän kanssa, oppia lisää hänen näkemyksistään ja vastata saman tien häntä askarruttaviin kysymyksiin. Tapaamiseen kannattaakin valmistautua kunnolla.

Tapaamispyyntö kannattaa esittää sähköpostilla, ker-toen lyhyesti mistä haluaisit keskustella, miksi se on

ajankohtaista ja mihin kysymyksiin haluaisit tarkemmin ottaen kiinnittää päättäjän huomion.

Tapaamiset ovat usein melko lyhyitä, 15 minuutista puo-leen tuntiin. Omat pääviestit ja -suositukset on siis hyvä muotoilla ytimekkääseen muotoon jo ennen tapaamista.

Kahdenkeskisessä tapaamisessa viestiä kannattaa rää-tälöidä kuulijan mukaan. Omista arvoista ei kannata tinkiä, mutta hyvän maun rajoissa on fiksua näyttää keskustelu-kumppanille miten hyvin ajettava asia sopii hänen omiin tavoitteisiinsa ja puolueensa imagoon.

Viestin räätälöintiä varten kannattaa tutustua päättäjän puolueen näkemyksiin aiheesta ja mahdollisuuksien mu-kaan myös päättäjän omiin kannanottoihin, blogikirjoituk-siin tai kolumneihin, jotka liittyvät aiheeseen.

Myös päättäjän kotipaikkakunta ja valiokuntajäsenyy-det voivat määrittää hänen painopisteitään ja valta-ase-maansa. Vaikutusvaltaisimpia kansanedustajia ovat edus-kuntaryhmien ja valiokuntien puheenjohtajat.

Kansanedustajia voi myös pyrkiä tapaamaan pienissä ryhmissä: voit esimerkiksi järjestää jonkun kansanedus-tajan kanssa aamukahvit eduskunnan kahvioon pienel-le edustajaryhmälle. Jos aiheesi on erittäin ajankohtainen, voit kysyä eduskuntaryhmien ryhmäkanslioilta, olisiko si-nun mahdollista päästä pitämään alustus puolueen valio-kuntaryhmälle tai jopa ryhmäkokoukseen, johon osallistu-vat kaikki puolueen kansanedustajat.

MAAILMAN TILASTA KIINNOSTUNEET IHMISET KERÄÄNTYIVÄT toukokuussa 2013 Globbarit-verkoston koordinoimana Edus-kuntatalon eteen keskustelemaan päättäjien kanssa globaalista oikeudenmukaisuudesta. Painavaa asiaa - tapahtumaan osallis-tui noin 150 kansalaista ja aamupäivän aikana tavoitettiin yli 90 kansanedustajaa eli lähes puolet kaikista edustajista.

Tapahtuman tarkoituksena oli muistuttaa joukolla kan-sanedustajia siitä, että heidän päätöstensä vaikutukset eivät rajoitu ainoastaan valtiomme sisäpuolelle, vaan heijastuvat

esimerkki:kansalais-

aktiivit kertoivat painavaa asiaa

eduskuntatalon portailla

kehitysmaihin ja maailmamme tulevaisuuteen laajemminkin.Keskusteluja käytiin ilmastonmuutoksesta, kehitysrahoituk-

sesta, yritysvastuusta ja monesta muusta maailman köyhyyteen vaikuttavasta asiasta. Päättäjiä pyydettiin myös ruksimaan lupauskorttiin asioita, joiden kautta he lupaavat edistää globaalia oikeudenmukaisuutta. Tapahtuma oli menestys, koska se tarjosi kansalaisille ja poliitikoille tilaisuuden keskustella kasvotusten.

Kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) keskusteli kehityskysymyksistä kiinnostuneiden varsinaissuomalaisten kanssa Painavaa asiaa -tapahtumassa keväällä 2013. Kuva: Veikko Somerpuro / Kepa.

40 41


Lausunto valiokunnalleAsioiden käsittely eduskunnan valiokunnissa alkaa asian-tuntijoiden kirjallisten ja suullisten lausuntojen käsittelyl-lä. Usein valiokunnat käsittelevät vain asiaa valmistelleen ministeriön lausuntoa, mutta laajoissa lainsäädäntöhank-keissa lausuntoja pyydetään kymmeniltä sidosryhmiltä. Tunnetuimmat kansalaisjärjestöt saavatkin lausuntopyyn-töjä useamman kerran vuodessa.

Voit itsekin pyytää mahdollisuutta lausunnon antami-seen, jos edustat asiantuntijajärjestöä ja tiedät valiokunnan käsittelevän itsellesi tärkeää asiaa lähiviikkojen aikana. Monet kansanedustajat ovat kiireistään huolimatta tyyty-väisiä, jos saavat päätöstensä taustalle tietoa useammasta näkökulmasta.

Käytännössä voit esittää pyynnön puhelimessa valio-kunnan sihteeristöön kuuluvalle valiokuntaneuvokselle. Voit myös esittää pyynnön kenelle tahansa valiokunnan jäsenelle. Valiokunta päättää itse keiltä asiantuntijoilta se pyytää lausunnon. Lue lisää esimerkistä ”Kuultavaksi va-liokuntaan” sivulla 24.

Kirjallisen lausunnon antamiseen on melko helppo saa-da lupa. Kirjallinen lausunto pitää toimittaa valiokunnan sihteeristölle viimeistään pari tuntia ennen valiokunnan kokousta, jotta valiokunnan jäsenet pystyvät halutessaan lukemaan sen ennen kokousta.

Tärkeintä lausunnossa on selkeys; kansanedustajat pika-lukevat päivittäin kymmeniä kannanottoja. Tee kolmesta viiteen pääsuositusta, numeroi ja lihavoi ne lausunnossasi ja perustele ne ilman kikkailuja tai tarinointia.

Suurempi vaikutus lausunnollasi on, jos pääset myös esit-telemään sen valiokunnalle suullisesti, eli pääset kuultavaksi

valiokunnan kokoukseen. Suullisessa lausunnossa kannat-taa esittää samat pääsuositukset kuin paperissasi. Suulliseen alustukseen annetaan yleensä aikaa noin viisi minuuttia, jonka jälkeen kansanedustajat saavat esittää kysymyksiä.

Jos pääset kuultavaksi, muista myös tarkistaa onko valio-kunta kutsunut muitakin. Kaikki asiantuntijat pyydetään sisään samaan aikaan, alustukset esitetään peräkkäin ja kysymykset kohdistetaan yleensä kaikille. Tehokkainta on, jos kuultavaksi kutsutuilla on joku yhteinen viesti.

Valiokuntakäsittely päättyy siihen, että valiokunnan sih-teeristö laatii luonnoksen mietinnöstä tai lausunnosta, va-liokunnan jäsenet keskustelevat ja lopulta jäsenet hyväksy-vät tekstin, tarvittaessa äänestäen.

SeminaariKansanedustajat eivät juuri ehdi tulla kuuntelemaan semi-naareja. Tilanne toki hiukan vaihtelee seminaarin aiheesta riippuen – kehityspolitiikkaa käsitellään eduskunnassa niin vähän, että kansanedustajilla on harvoin akuutti tarve alan tiedolle. Ajankohtaisia Suomen sosiaalipoliittisia tai työelämän kysymyksiä käsitteleville seminaareille on ehkä useammin tarve ja tilaus.

Paras tapa varmistaa yhden tai kahden asiaa käsittele-vässä valiokunnassa istuvan kansanedustajan osallistumi-nen seminaariin on pyytää heitä osallistumaan paneelikes-kusteluun tai pitämään avaus- tai kommenttipuheenvuoro.

Mahdollisuudet saada paikalle muitakin kansanedusta-jia tai edustajien avustajia paranevat, jos seminaari pide-tään eduskunnassa. Kansanedustajat voivat varata tilai-suuksia varten eduskunnan lisärakennuksen Kansalaisin-fon (enintään 50 hengen tilaisuudelle), lisärakennuksen

auditorion (120 hengelle) tai päärakennuksen auditorion (111 hengelle). Tarjoilut voit tilata eduskunnassa toimivalta catering-yritykseltä.

Seminaarikutsulla saattaa olla vaikutusta myös niihin kansanedustajiin, jotka eivät jostain syystä pääse paikalle. Pelkkä kutsuhan riittää kertomaan kansanedustajalle, että aiheesta käydään keskustelua ja päättäjien toivotaan kiin-nittävän asiaan huomiota. Kutsuun kannattaakin kirjoittaa otsikon lisäksi tiivis johdanto aiheeseen, vaikkapa pari aja-tuksia herättävää kysymystä ja ehdottomasti lisätietoa an-tavan henkilön nimi ja yhteystiedot.

JulkaisuKysymyksestä, jonka poliittiseen käsittelyyn haluaa vaikut-taa, kannattaa tuottaa taustamateriaalia.

Kirjoittaminen tai tekstien kommentointi laittaa pe-rehtymään asiaan ja sopimaan pääsuosituksista yhdessä kaikkien vaikuttamistyöhön osallistuvien ihmisten kesken. Hyvin kirjoitetut taustamateriaalit myös vahvistavat työsi uskottavuutta.

Pitkän julkaisun tarvetta kannattaa kuitenkin harkita kunnolla. Maailma on raportteja pullollaan, ja tiivis esite on joskus tehokkaampi tapa herättää haluamasi kysymykset kiireisten poliitikkojen mielessä. Toisissa tilanteissa kan-nattaa tehdä suomenkielinen tiivistelmä ulkomaisesta jul-kaisusta.

Materiaaleja kannattaa markkinoida esimerkiksi pos-tittamalla ne relevanteille kansanedustajille ja pyytämällä saatekirjeessä kahdenkeskisiä tapaamisia pääsuositusten esittelemiseksi.

Jos haluat jakaa materiaalia suurelle joukolle

EDUSKUNNAN VÄESTÖ- JA KEHITYSRYHMÄ PERUSTETTIIN Väestöliiton aloitteesta lokakuussa 1995. Ryhmä on avoin kaikkien puolueiden kansanedustajille ja europarlamentaa-rikoille ja jäseniä on nykyään 27.

Ryhmä seuraa väestökysymyksiin sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvää kehityspolitiikkaa. Toiminnan perustana ovat vuonna 1994 Kairossa järjestetyn YK:n vä-estö- ja kehityskonferenssin suositukset, joissa painotettiin erityisesti ihmisten oikeutta päättää omasta lapsiluvustaan, naisten aseman parantamista, sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista ja hyvän seksuaaliterveyden merkitystä köyhyyden vähentämisessä.

Ryhmällä on paljon vaikutusvaltaa, vaikkei se teekään virallisia päätöksiä. Jäsenet pitävät yllä keskustelua väes-töalan kehityskysymyksistä niin eduskunnan sisällä kuin Suomen hallituksen, virkamiesten, eurooppalaispäättäjien ja kehitysjärjestöjen kanssa.

”Ryhmän toiminta on liki 20 vuotta kestäneen olemas-saolonsa aikana kasvanut ja tehostunut paljon ja sen tunnettuus on lisääntynyt”, toteaa ryhmän sihteerinä ja neuvonantajana alusta saakka toiminut Väestöliiton kehi-tysyhteistyön koordinaattori Hilkka Vuorenmaa.

Väestö ja kehitys -ryhmä tekee kirjallisia ja suullisia edus-kuntakysymyksiä, antaa kannanottoja, tuottaa julkaisuja ja järjestää seminaareja ja opintomatkoja. Ryhmä toimii myös aktiivisesti muiden vastaavien ryhmien kanssa, joita on Euroopan parlamentissa sekä 29 parlamentissa Euroopassa. Brysselissä on vuodesta 2000 lähtien toiminut myös niiden yhteistyötä edistävä Euroopan parlamentaarikkojen väestö ja kehitys -foorumi (EPF).

”Ryhmä on Väestöliitolle keskeinen poliittisen vaikutta-mistyön kanava, ja meistä sen toiminnan tukeminen on ehdottomasti siihen panostetun työn ja ajan arvoista”, Vuorenmaa kertoo.

esimerkki: väestö- ja

kehitysryhmä,eduvake

42 43


kansanedustajia, voit toimittaa pinon esitteitä tai julkaisu-ja sekä listan vastaanottajista eduskunnan jakelukeskuk-seen.

Tärkeintä vaikuttamistyötä varten tuotetuissa julkai-suissa on, että suositukset ovat pääkohderyhmälle relevant-teja. Esimerkiksi kansanedustajille kannattaa suositella muutosta lakiin, hallituksen ohjelmaan tai kansainväliseen sopimukseen, joka on saapumassa eduskunnan käsittelyyn. Kun edustajille käy selväksi, mihin päätöksiin suosituksesi liittyvät, vaikutusmahdollisuutesi paranevat.

Yleisempiä perusteluita ja taustatietoa kannattaa yleen-sä antaa uskottavuuden lisäämiseksi. Taustatieto saattaa myös vaikuttaa kansanedustajien myöhempiin päätöksiin.

YhteistoimintaryhmäJos eduskunnassa toimii yhteistoimintaryhmä, joka käsitte-lee sinua kiinnostavia aiheita, voi yhteistyö ryhmän kanssa olla erinomainen tapa välittää tietoa aihepiiristä kiinnostu-neille kansanedustajille. Voit esimerkiksi ehdottaa ryhmän puheenjohtajalle, että sinut kutsuttaisiin pitämään alustus-ta ja osallistumaan keskusteluun ryhmän kokouksessa.

Kaikkein kunnianhimoisin tavoite on houkutella kan-sanedustajat perustamaan uusi ryhmä.

Mediatyö ja verkkokampanjointiMediajulkisuus lisää usein kansanedustajien kiinnostusta aihetta kohtaan.

Yksi varteenotettava kanava kansanedustajiin vaikut-tamisessa ovat alueelliset sanomalehdet: kansanedustajat ovat varsin kiinnostuneita oman vaalipiirinsä äänestäjien näkemyksistä.

EETTISEN KAUPAN PUOLESTA RY HERÄTTELEE IHMISTEN JA POLII-tikkojen huomiota verovälttelyn aiheuttamista ongelmista monin eri keinoin osana järjestöjen yhteistä Veroparatiisimatkat- kampanjaa.

Yhtenä kampanjatoimintona järjestö on tuottanut informatii-visen animaation verovälttelyn haitoista.

Animaatio havainnollistaa helposti seurattavalla ja hauskal-la tavalla muuten varsin monimutkaista verovälttelykuviota säästelemättä katsojaa ongelman mittavuudelta. ”Pääomapako globaalista etelästä on lähes kymmenkertainen kansainväliseen kehitysapuun verrattuna”, videolla todetaan.

Animaation lopussa tarjotaan keinoja verovälttelyn kitkemi-seksi ja kehotetaan allekirjoittamaan vetoomus suomalaisille

päättäjille järjestojen yhteisellä Veroparatiisimatkat-kampanjasi-vustolla. Viestissä päättäjiltä vaaditaan toimia yritysten läpinä-kyvyyden edistämiseksi: yritykset tulisi velvoittaa raportoimaan talouslukunsa avoimesti jokaisesta maasta, jossa ne toimivat.

Animaation vahvuutena on sen helppo levitettävyys. Linkkiä voi jakaa ystäville sosiaalisessa mediassa kuten Facebookissa tai vaikka aihetta käsittelevissä blogeissa.

Järjestöjoukon yhteinen kampanja on myös järjestänyt tempauk-sia sekä keskusteluja päättäjien kanssa lobbauksen ja seminaarin muodossa.

esimerkki: animaatio

verovälttelynkitkemiseksi

Veroparatiisit-animaatio kertoo yritysten verovälttelyn aiheuttamista haitoista. Kuva: Eettisen kaupan puolesta ry.

Mielipidekirjoituksen tai uutisen saaminen läpi maa-kunta-, alue- tai paikallislehteen saattaa myös olla helpom-paa kuin valtamedioihin. Alue- tai paikallislehtiin tosin kannattaa tarjota vain kirjoituksia tai tiedotteita, joilla on yhteys lehden jakelualueeseen. Esimerkiksi alueella järjes-tettävät tapahtumat voivat helpostikin saada huomiota.

Sosiaalisen median ja erilaisten verkkokampanjoinnin välineiden hyödyntäminen avaa paljon mahdollisuuksia välittää näkemyksiä kansanedustajille ja rohkaista muita-kin ihmisiä toimintaan. Vaikuttamistyössä voidaan hyö-dyntää esimerkiksi elektronisia postikortteja, sähköposti-viestejä, nettivetoomuksia, Facebook-ryhmiä, videoita ja animaatioita.

Isoissa kampanjoissa verkkokampanjoinnin välineitä kannattaa yleensä käyttää muiden välineiden rinnalla, jot-ta samat viestit menisivät päättäjille usealla tavalla.

Verkkokampanjoinnin välineiden hyödyntäminen avaa mahdollisuuksia kasvattaa kampanjaan osallistuvien ih-misten joukkoa, saavuttaa uudenlaisia ihmisryhmiä, laa-jentaa kampanjaa maantieteellisesti (esimerkiksi useisiin vaalipiireihin), reagoida tapahtumiin nopeasti ja kehittää uusia, huomiota herättäviä viestintätapoja.

Jos verkkokampanjointi nostetaan kampanjassa keskei-seksi, on tärkeää, että osallistujille tarjotaan säännöllisiä ja ajankohtaisia toimintaideoita, kampanjan ”tarina” vetoaa ihmisiin ja verkkomateriaalit ovat selkeitä ja hyvännäköisiä.

E-kampanjoinnin saloista voit lukea lisää esimerkiksi Fairsay -organisaation verkkosivuilta fairsay.com.

44 45


AMNESTY INTERNATIONALIN SUOMEN OSASTO ON JO KOLMENA peräkkäisenä vuotena toteuttanut 10 päivää ihmisoikeuksille -kampanjan. Kampanja toteutetaan osana maailman suurinta ih-misoikeustapahtumaa, Amnesty Internationalin kirjemaratonia, jonka aikana ympäri maailmaa kirjoitetaan miljoonia kirjeitä, ve-toomuksia ja solidaarisuuskortteja uhattujen ihmisten puolesta.

Vuoden 2013 kampanjassa verkossa mukaan ilmoittautuneet saivat joulukuun kymmenen ensimmäisen päivän aikana sähkö-postilla ja tekstiviestein kuusi tehtävää vaarassa olevien ihmisten

puolesta. Kymmenen päivän aikana muun muassa allekirjoitet-tiin vetoomus etiopialaisen mielipidevangin vapauttamiseksi ja lähetettiin solidaarisuuskortteja meksikolaisten sotilaiden kiduttamalle naiselle.

Verkkokampanjoinnin lisäksi kampanjassa kirjoitettiin kirjeitä ja järjestettiin erilaisia tapahtumia ympäri Suomen. Ahkera työ kannatti, ja menestyksekkään kampanjoinnin tuloksena saatiin kerättyä yli 20 000 allekirjoitusta vetoomuksiin.

esimerkki: 10 päivää

ihmisoikeuksille-vetoomus-kampanjat

Allekirjoituksia kerättiin verkon lisäksi myös tapahtumien yhteydessä. Kuva: Amnesty International - Suomen osasto ry.

vaikuta puolueisiin Puolueisiin voi pyrkiä vaikuttamaan myös ulkopuolelta, ilman jäsenyyttä. Käytännössä voit ottaa suoria yhteyksiä puoluetoimistoihin, eduskuntaryhmien kanslioihin tai puolueiden ohjelmatyöryhmiin ja pyrkiä vaikuttamaan samoihin prosesseihin, joita on käsitelty yllä: puoluejohdon ulostuloihin, ohjelmiin, kannanottoihin ja puoluekokous-aloitteisiin.Tärkeimpiä linjauksia, joiden laatijoille monet kansalaisjär-jestötkin lähettävät taustatietoa, ovat vaaliohjelmat. Niiden keskeisillä lupauksilla on vaikutusta vaalien jälkeisiin päätöksiin.

Puolueisiin kohdistuva vaikuttamistyö voi rauhoittaa työtahtia, koska puolueiden linjaukset pohjustavat sekä hallituksen että eduskunnan päätöksiä. Se voi myös antaa pitkän aikavälin tuloksia, koska puolueiden työntekijät ja linjaukset muuttuvat muuhun poliittiseen rumbaan näh-den verkkaisesti.

puoluelehtiin kirjoittaminenPuolueisiin voi vaikuttaa myös kirjoittamalla puoluelehtiin. Vaikka puoluelehtien lukijakunnat ovat pieniä, voi räätälöi-ty kirjoitus puoluelehdessä olla tehokkaampi tapa herättää keskustelua kuin mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa.

Puolueet panostavat paljon myös verkkolehtiensä ke-hittämiseen. Suurten puolueiden investoinnit nettijul-kaisuihin kasvoivat räjähdysmäisesti vuonna 2008, kun

lehdistötukijärjestelmää muutettiin. Lehdistötuet sisälty-vät nyt yleiseen puoluetukeen, ja puolueet voivat päättää, millä summalla lehtiään tukevat.

Puoluelehdissä ei kuitenkaan ole paljoa tilaa toimitusten ja puolueiden ulkopuolelta tuleville artikkeleille, joten tu-tustu lehteen ja ota yhteyttä toimitukseen ennen kuin ryh-dyt kirjoittamaan.

suomalaispuolueiden pää-äänenkannattajat ja verkkolehdetKeskusta: Suomenmaa Kokoomus: Nykypäivä, VerkkouutisetKristillisdemokraatit: KD-lehtiPerussuomalaiset: Perussuomalainen RKP: MedborgarbladetSDP: Demokraatti, Demari.fi Vasemmistoliitto: Kansan Uutiset Vihreät: Vihreä lanka

46 47


Y leisimpiä kompastuskiviä vaikuttamistyössä on, että hypätään suoraa päätä toimintaan. Yhden sähköpostin lähettäminen eduskuntaan kannat-taa toki hoitaa vähemmällä suunnittelulla kuin

useamman vuoden vaikuttamisprojekti, mutta pieni tovi kannattaa suunnittelulle aina uhrata.

Käytännössä suunnittelu tarkoittaa muutaman harkitun valinnan tekemistä: Mihin tavoitteeseen pyritään? Kehen

vaikuttamistoimet kohdistetaan? Toimitaanko yhdessä jon-kun muun kanssa? Millaisilla argumenteilla kohderyhmän mielenkiinto herätetään? Mitä konkreettisesti tehdään?

Tässä luvussa tehdään pikakatsaus vaikuttamistyön suunnitteluun. Yhtä oikeaa tapaa tai työkalupakkia ei suunnittelemiseen ole, mutta prosessia voidaan hahmottaa vaikkapa kuvassa 6 esitetyllä tavalla.

7. vaikuttamistyön suunnittelu

Kuva 6. Vaikuttamistyön suunnittelu alkaa tavoitteen asettamisella ja päättyy evaluointiin.

valitse kohderyhmä ja vaikutuskanavat

etsiyhteistyökumppanit

muotoile viestisi

tee toiminta- jatiedotussuunnitelma

toteutasuunnitelmat

evaluoi

aseta tavoite

resurssi-analyysi

ongelma-analyysi

ympäristö-analyysi

aseta selkeä tavoiteVaikuttamistyön perimmäinen päämäärä on usein hyvin yleinen. Esimerkiksi kehityspoliittisessa vaikuttamistyössä päämäärä on yleensä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähen-täminen. Vaikuttamistyölle kannattaa kuitenkin asettaa tarkempia tavoitteita, joiden saavuttaminen oman työn kautta on mahdollista.

Tavoite voi liittyä instituutioon tai yksilöihin: voit pyrkiä muuttamaan instituution linjauksia tai niiden toimeenpa-noa, tai yksilöiden tietoa, taitoja, asenteita tai käytöstä.

Tavoitteiden olisi hyvä olla niin tarkkoja, että pystyt toi-mintasi jälkeen sanomaan, saavutettiinko tavoitteet vai ei.

Jos vaikuttamistyötä aiotaan tehdä pitkällä tähtäimellä, on pitkän aikavälin tavoitteiden lisäksi hyvä asettaa keski-pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet. Esimerkiksi kehitys-avun nostamista tukeva vaikuttamistyön tavoite voi olla, että ”Suomi nostaa kehitysavun 0,7 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä”.

Lyhyellä aikavälillä voidaan kuitenkin tavoitella esimer-kiksi sitä, että ”eduskunta lisää ensi vuoden kehitysapu-budjettiin 26 miljoonaa euroa, jotta apu nousee tasaisesti kohti 0,7 prosenttia vuonna 2015”.

Tavoitteen asettamisen tukena voi käyttää ongelma-, re-surssi- ja ympäristöanalyyseja.

vaikuttamistyön tavoitteiden tulisi olla

Specific TarkkaMeasurable MitattavaAchievable SaavutettavissaRelevant RelevanttiTime-bound Aikataulutettu

ongelma-analyysiOngelman analysointi vaatii usein kolme vaihetta:

1. Määritellään ongelma, joka on pää-määrän toteutumisen tiellä. Esimerkik-si koulutuspalvelujen heikkous on haa-voittuvimpien ihmisten voimautumi-sen tiellä.

2. Analysoidaan ongelmaa ja tunniste-taan ratkaisuja siihen. Koulutuspalve-lujen heikkous johtuu esimerkiksi kehi-tysmaiden valtioiden varojen puuttees-ta, jota lievittäisi esimerkiksi maiden tullitason nosto, yritysten veronkierron hillintä, velkojen mitätöinti ja kehitys-avun nosto.

3. Valitaan, minkä ratkaisujen toteutumi-seen halutaan keskittyä ja analysoidaan ratkaisua sekä potentiaalisten kohde-ryhmien roolia siinä. Voidaan esimer-kiksi päättää keskittyä tullikysymyksiin eli kauppasopimuksiin. Suomesta neu-votteluihin osallistuvat erityisesti ulko-ministeriön virkamiehet. Yhtenä puut-teena voidaan pitää sitä, ettei Suomen tavoitteista alueellisissa kauppaneuvot-teluissa ole laadittu julkista linjausta.

Ongelmakeskeisyydestä täytyy siis päästä ratkaisuha-kuisuuteen!

48 49


resurssianalyysiJärjestösi resursseja voi analysoida esimerkiksi SWOT-ana-lyysin avulla, jossa tarkastellaan järjestön sisäisiä vahvuuk-sia ja heikkouksia sekä järjestöltä sopeutumista vaativia ulkoisia mahdollisuuksia ja uhkia.

SWOT-analyysi voi vaikuttaa tavoitteiden valintaan, kos-ka tulos saattaa olla hyvinkin erilainen teemasta ja tavoit-teesta toiseen.

ympäristöanalyysiVaikuttamistyön tavoitteiden tulee olla toimintaympäris-tössään realistisia. Samojen tavoitteiden saavuttaminen olisi hyvin erilainen tehtävä esimerkiksi Suomessa ja Mosambikissa. Myös nousukauden Suomessa ja lama-ajan Suomessa voivat tavoitteet asettua hyvin erilaiseen valoon.

Ympäristöanalyysissä on siis tarkoitus tunnistaa oman vaikutusvallan ulkopuolella olevia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa vaikuttamistyölle asetettujen tavoitteiden toteu-tumiseen. Toimintaympäristöä voi analysoida esimerkiksi oheisen PEST-analyysin avulla (kuva 8).

Yksi ympäristöanalyysin haasteista on relevantin tiedon löytäminen selkäydinreaktioiden ja ”musta tuntuu” -vasta-usten tarkistamiseksi. Esimerkiksi verkosta löytyy lukuis-ten mielipidekyselyjen tuloksia ja tilastotietoja. Parhaita tietolähteitä on Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto osoit-teessa www.fsd.uta.fi/.

Rahalla tietenkin saa tietoa vaikkapa laajojen kansainvä-listen asennetutkimustenkin tuloksista, kuten esimerkiksi RISC Monitor -tutkimuksista.

strengths / vahvuudet

• asiatuntemus teemassa• suhteet muuhun kenttään• innovatiivisuus esimerkiksi toimintatapojen

kehittämisessä

weaknesses / heikkoudet

• rahoituksen ja henkilöresurssien määrä• järjestön tunnettuus, arvostus ja asema• suhteet hallintoon ja poliittisiin tahoihin • sijainti

opportunities / mahdollisuudet

• muutokset toimintaympäristössä, esim kasvanut kiinnostus johonkin tematiikkaan

• yhteistyökumppanit tai -verkostot• toimijoiden vähäisyys jossain teemassa

threats / uhat

• uudet säännöt ja käytännöt• yleinen kiinnostuksen puute teemaan

potentiaalisten kohderyhmien joukossa

Kuva 7. SWOT-ruudukossa voi analysoida järjestön resursseja monipuolisesti.

political / poliittiset

Vaalit käydään sisäpoliittisin viestein, eikä kehityspolitiikka saa vaalien alla ja hallitusohjelmassa juurikaan huomiota

Globaali keskinäisriippuvuus ja suomalaispuolueiden tietoisuus siitä ovat kasvaneet

Lähes kaikki eduskuntapuolueet kannattavat periaatteessa kehitysavun nostamista

Harva ehdokas tuntee muita kehityspoliittisia viestejä kuin avun määrää ja kohdentamista koskevia

economic / taloudelliset

Suomen talous kasvanee ripeästi vaalikampanjan aikana

Eriarvoisuus on Suomessakin kasvanut merkittävästi 15 vuodessa.

Kehitysavun nosto 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta on kallista

social / sosiaaliset

Vapaaehtoistyön muodot ovat muuttuneet – ihmisten innostaminen vaatii monipuolisia mahdollisuuksia myös lyhytaikaiseen osallistumiseen

Suomalaiset tukevat kehitysavun nostamista

Vähävaraisimpien suomalaisten köyhyys on viime aikoina noussut otsikoihin

Muutkin järjestöt ja sidosryhmät tekevät vaalikampanjointia. Olisiko yhteistyö mahdollista?

technological / teknologiset

Kampanjoilta odotetaan innovatiivisuutta ja esimerkiksi nettivaikuttaminen on yleistynyt

Poliitikot arvostavat henkilökohtaista lähestymistä

Kuva 8: PEST-analyysin avulla voi arvioida toimintaympäristöä.

50 51


valitse kohderyhmä ja vaikutuskanavatKohde tulee valittua luonnollisesti, jos suunnittelee yhden kirjeen lähettämistä. Valinta on kuitenkin yhtä tärkeä, vaik-ka suunnittelisi useamman vuoden kampanjaa. Kenenkään resurssit eivät riitä kaikkien ihmisten ymmärryksen ja toiminnan muuttamiseen.

Suomessa kohderyhmäksi voidaan valita esimerkiksi hallitus, eduskunta, puolueet, kansalaisjärjestö, virkamie-het tai ihmiset. Joskus on hyötyä, jos kohderyhmä on rajat-tu tarkasti vaikkapa yhteen ministeriin, eduskunnan valio-kuntaan tai puolueeseen.

Kohderyhmää valittaessa kannattaa esimerkiksi harkita vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

• Kuka pystyy vaikuttamaan asiaan?• Kuka haluaa vaikuttaa asiaan?• Kuka haluaa kuunnella minua?• Mihin järjestölläni on resursseja?• Mikä on järjestöni ja mahdollisten yhteistyökumppa-

neideni asema yhteiskunnassa?• Mihin kohderyhmään muut alan toimijat

keskittyvät? Useampiakin kohderyhmiä voi varata, mutta harkiten.

Esimerkiksi virkamiehiin ja kansanedustajiin ei kannata yrittää vaikuttaa samoin viestein tai materiaalein – edus-kunnan kiireisille ”kaikkien-alojen-eksperteille” suunnitel-tu materiaali vaikuttaa asiaa työkseen seuraavan virkamie-hen silmissä mustavalkoiselta ja asiantuntemattomalta.

Kapean rajauksen puolesta puhuu myös vertaus tiilisei-nästä: jos tavoitteidesi toteutumista estävät näkemykset, asenteet ja toiminta ovat kuin tiiliseinä, on vaikuttamistoi-minta kuin tiiliseinään hakkaamista, jotta siihen saatai-siin puhkaistua reikä. Jos hakkaat ympäriinsä ja vaihdat paikkaa muutaman iskun välein, ei seinä murru. Mutta jos keskität iskusi yhteen tiileen, ennen pitkää se murentuu ja uusien tiilien vetäminen alas reiän ympäriltä käy paljon helpommaksi.

Valinnassa kannattaa ottaa huomioon muidenkin toi-minta. Saattaa esimerkiksi olla, että useat järjestöt jo työs-kentelevät lisätäkseen ihmisten ymmärrystä sinua kiinnos-tavassa kysymyksessä, mutta suoraan eduskunnalle tai hal-litukselle ei viestejä vie kukaan.

Esimerkiksi Kepa on valinnut kehityspoliittisen vaikutta-mistyönsä kohderyhmäksi eduskunnan. Pontta valinnalle

on antanut muun muassa analyysi, että Suomen kehityspo-litiikassa vallitsee poliittinen tyhjiö – virkamiehet päättä-vät ja joutuvat päättämään liian merkittävistä asioista, kos-ka eduskunta ei ota sille kuuluvaa roolia eikä keskustele tai linjaa kehityspolitiikkaa aktiivisesti.

Vaikuttamiskanavien tunnistaminen on erityisen hyö-dyllistä silloin, kun kohderyhmä on hyvin pieni. Tavoittee-na on, että kohde saa samansuuntaista viestiä usealta ar-vostamaltaan taholta, eikä moni hänen arvostamansa taho nouse vastustamaan asiaa.

etsi yhteistyökumppanitUseamman toimijan yhteistyöstä on usein hyötyä vaikut-tamistyössä.

Yhteistyökumppaneita voi etsiä resurssisyistä, mutta siinä on riskinsä, sillä tavoitteiden ja kohderyhmän muokkaami-nen, viestien kirkastaminen ja käytännön työn koordinointi on erilaisten järjestöjen kesken usein varsin työlästä. Nyrkki-sääntönä voisi pitää, ettei lähde tekemään uuden tahon kans-sa mitään, mihin työaika ei ilman kumppania riittäisi.

Mainio peruste lähteä yhteistyöhön on uskottavuuden ja huomioarvon kasvattaminen. Useamman järjestön kan-nanotot voivat olla huomattavasti yksittäisiä mielenilma-uksia uskottavampia ja merkittävämpiä.

Yllättävät liittoumat erilaisia intressejä ajavien järjes-töjen välillä voivat olla avaintekijä päätöksentekijöiden ja mediahuomion herättämisessä.

Jos suunnittelet suurempaa vaikuttamisprojektia, kan-nattaa liittolaisten, vastapuolten ja heidän ideologisen ase-mansa tunnistaminen tehdä systemaattisesti. Tavanomai-nen työkalu on sidosryhmäanalyysi, jossa tahoja listataan kolmeen ulkonevaan kehään. Ytimeen tahot, joiden kans-sa työ voitaisiin tehdä; keskikehälle tahot, joiden tuki on hankkeen onnistumiseksi välttämätöntä; ulkokehälle tahot, jotka voivat vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen ja joita on syytä informoida työstä.

Jännempi tapa kartoittaa tavoitetta ajavia ja vastustavia voimia tai tahoja voi olla voimakenttäanalyysi. Lue lisää esimerkiksi osoitteesta www.mindtools.com/pages/article/newTED_06.htm.

muotoile viestisiVoimakenttäanalyysin pohjalta voidaan myös harkita, pyritäänkö vaikuttamistyöllä ensisijaisesti tukemaan asian puolesta puhuvia ihmisryhmiä ja päättäjiä vai lievittä-mään kriitikkojen vastustusta. Tämä vaikuttaa pääviestei-hin: asiaan myönteisesti suhtautuvat ja sitä vastustavat ihmiset voivat olla kiinnostuneita hyvin erilaisista kysy-myksistä, argumenteista ja käsitteistä.

Esimerkiksi kehitysapua puolustavat päättäjät ovat usein kiinnostuneita keskustelemaan yritystoiminnan tu-kemisesta, ihmisoikeuksien vahvistamisesta ja yksittäisten apuinstrumenttien heikkouksista ja vahvuuksista. Kehitys-avun nostamiseen kriittisemmin suhtautuvat päättäjät ha-luavat useammin keskustella korruption merkityksestä ja köyhien ihmisten osallistumisesta kehitysponnisteluihin.

Viestit kannattaa muotoilla selkeästi ja täsmällisesti – valitun kohderyhmän kiinnostuksen mukaan. Poliittisiin tahoihin vaikuttamisessa on tärkeää valita riittävän kan-santajuiset viestit. Muista, ettei jatkuvasti kiireisten, infor-maatioähkyisten poliitikkojen huomio kiinnity mihinkään asiaan moneksi minuutiksi.

Viestien viimeistelyä varten kannatta myös tutustua kohderyhmän näkemyksiin mahdollisimman hyvin, esi-merkiksi lukemalla heidän kirjoittamiaan artikkeleita tai puheita.

Pääviestien lisäksi voit harkita myös millaisin argumen-tein, millaisella (totuudenmukaisella) ”tarinalla” perustelet viestejäsi. Tarjoatko vision paremmasta huomisesta – jos suosituksesi toteutetaan. Oletko paljastamassa konfliktia tai kaksinaamaisuutta? Onko iso jyräämässä pienen?

Jos suunnittelet pidempää vaikuttamisprojektia, kannat-taa työn päämäärä, tavoite, kohderyhmä(t), yhteistyökump-panit ja viestit kirjoittaa tässä vaiheessa suunnitteluproses-sia yhdeksi tekstiksi. Se auttaa varmistamaan, että valinnat ovat keskenään johdonmukaisia, ja helpottaa vaikuttamis-työstä tiedottamista muille tahoille.

tee toiminta- ja tiedotussuunnitelmaKun tavoite, kohde, liittoumat, strategia ja viestit ovat selke-ät, on aika luoda toiminta- ja tiedotussuunnitelma. Erilaisia käytännön toimia hallitukseen, eduskuntaan ja puolueisiin vaikuttamiseksi onkin jo käsitelty yllä.

vinkkejä viestien viilaukseen• varmista, että viesti on kohderyhmällesi relevantti,

eli että he pystyvät toteuttamaan suosituksesi• käytä ilmauksia, jotka vetoavat kohderyhmääsi• vältä akateemista sanastoa ja sivistyssanoja

52 53


vaikuttamistyön sudenkuopat

kalkkiviivoilla herääminenHeräämme vaikuttamaan vasta kun kysymystä myllytetään jo sanomalehdissä, ja päätöksiä on valmisteltu ja muokattu ministeriöissä ja keskeisten ministerien kabineteissa jo kuukausia.

puuskittainen yhteydenpitoOtamme yhteyttä päätöksentekijöihin vain, kun huomaamme ongelman. Jatkuvaan yhteydenpitoon tai positiiviseen palautteeseen ei riitä resursseja, koska olemme jättäneet kohderyhmän valitsematta tai liian laajaksi.

ennalta-arvattavuusTeemme useimmin yhteistyötä vanhojen tuttujen kumppaneiden kanssa, vaikka epätavalliset liittoumat herättäisivät paljon helpommin median ja poliitikkojen huomion. Työtavoissakin pitäydymme usein totutuissa: esimerkiksi kouluruuan parantamista perustelemme

mielipideartikkeleilla ja kokouksissa sen sijaan, että tarjoaisimme politiikoille kouluruokaa tai puhelinsoiton suoraan lähikoulun ruokasaliin.

huomionkipeysHaluamme tavata ministereitä ja johtajia kasvotusten. Tuntuu vähäpätöisemmältä kerätä argumentit kirjeeseen, vaikka siihen vastaisi asian valmistelua koordinoiva ja sisältökysymyksissä hyvinkin vaikutusvaltainen virkamies.

aggressiivisuusKeräämme vastustajia penäämällä keskustelukumppaneiltamme suoria vastauksia sen sijaan, että etsisimme yhteisiä nimittäjiä. Poliitikoille esitämme mieluummin kovia vaatimuksia kuin käytännöllisiä vinkkejä, joiden avulla he pystyisivät pitämään lupauksensa.

muista evaluointiVaikuttamistyön arviointi on melko haastavaa. Poliittisia muutoksia vauhdittavat ja hidastavat yhtä aikaa monet tekijät, eikä yhden toimijan vaikuttamistyön osuutta pysty varmuudella määrittämään. Lobbauksen vaikuttavuuden arvioinnista on joskus todettu, että se on ”kuin seisoisi lakituvassa: sitä rakentaa mahdollisimman loogisen keissin tavoitteenaan, että toiset uskoisivat siihen”.

Työn mielekkyydenkin kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että työn tuloksia ja vaikutuksia pystyisi tunnistamaan. Pi-täisi tietää miltä voitto näyttää!

Vaikuttamistyölle kannattaa pyrkiä antamaan indikaat-toreita tuotosten, tulosten ja vaikutusten tasoilla, aivan ku-ten konkreettisemmallekin työlle. Laadulliset indikaattorit ovat usein tärkeitä: esimerkiksi tiivis yhteistyö kahden kan-sanedustajan kanssa voi olla paljon tuloksellisempaa kuin satunnainen kanssakäyminen kahdenkymmenen edusta-jan kanssa.

Arviointimenetelmiä on monia:

• Sidosryhmäanalyysi: eri osapuolten kuten vaikutta-mistyön tekijöiden, yhteistyökumppanien kohteiden, alan muiden asiantuntijoiden ja suuren yleisön näke-mysten kartoittaminen haastatteluiden tai kyselyiden avulla

• Mediaseuranta• Anekdootit: jos merkitset muistiin kaikki merkit ja si-

dosryhmien kommentit vaikuttamistyösi tuloksista, voi todistusaineisto olla lopulta hyvinkin vaikuttava

Esimerkkejä arviointikysymyksistä

1. Kampanjoinnin kohteista (esimerkiksi kansanedustajista) - Onko kampanjateemaa koskevassa puhetavassa tapahtunut muutoksia (vertaile kohteiden antamia lausuntoja ym. puheenvuoroja)? - Käyttävätkö kohteet kampanjan kieltä tai vastaavatko siihen puhuessaan teemasta? - Onko havaittavissa merkkejä näkemysten muuttumisesta kampanjatavoitteiden suuntaisiksi? - Miten kommentoivat kampanjaa ja kampanjajärjestöä?2. Omat suhteet kohteisiin ja muihin sidosryhmiin - Mikä on kohteiden ja muiden sidosryhmien kanssa käytyjen keskustelujen tiheys ja konteksti? - Tuleeko keskusteluissa esiin uusia näkemyksiä? - Pyydetäänkö sinulta/järjestöltäsi neuvoa tai tietoja, käännytäänkö puoleenne luottamuksellisissa asioissa? - Onko syntynyt keskusteluyhteyksiä uusien tahojen tai “vastustajien” kanssa?

3. Media - Miten kampanjateemaa käsitellään mediassa (palstamillimetrit ja puolesta/vastaan -kommenttien tasapaino)? - Kuinka usein järjestösi mainitaan teeman käsittelyn yhteydessä? - Käyttääkö media kampanjan kieltä teemaa käsitellessään?4. Oma maine - Kuinka monta yhteydenottoa kampanjan seurauksena on tullut ja miltä tahoilta? - Saavutatko ihmiset, joita tavoittelit? - Missä ja miten he ovat kuulleet kampanjasta? - Kunka oikeita heidän ennakkokäsityksensä kampanjasta ja järjestöstäsi ovat?5. Yleinen mielipide Analysoi muutoksia yleisessä mielipiteessä mielipidemittausten avulla: ovatko kansalaisten näkemykset aiheesta muuttuneet?

54 55

Edustuksellista demokratiaa haastavat politiikan te-kemisen tavat ovat kuuluneet demokratiaan kautta sen historian. Antiikin Rooman kansantribuuneista asti ovat kansalaiset tarkkailleet poliitikkoja, paljas-

taneet skandaaleja, vaatineet kehnojen päätösten pyörtä-mistä ja tuominneet poliitikkoja eroamaan.

Silti lobbaus herättää monta eettistä kysymystä. Lobbauk-seen liittyy maailmalla ja Suomessakin myös suuren rahan korruptiota, salaperäisyyttä, kähmintää ja edustuksellisen demokratian ohittamista.

Arvokkaita ohjenuoria lobbarille ovatkin jämpti kirjan-pito, eettisten periaatteiden kirjaaminen ja noudattaminen sekä avoimuus. Esimerkiksi hyvin suuri osa Kepan lobbaus-kirjeistä ja materiaaleista löytyy järjestön verkkosivuilta. Liittymällä Kepan hallinnoimille sähköpostilistoille saat ajankohtaista tietoa vaikutustyöstämme.

Toinen eettinen kysymys on omien lobbausviestien li-mittäminen muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden viesteihin.

Kun näkemyksesi poikkeavat toisen järjestön näkemyk-sistä, on tilanne selkeä: sinulla on oikeus ja hyvä syy sanoa

sanottavasi. Demokratiassa erilaisten näkemysten esiintulo on rikkaus ja olisi kummallista, jos jokainen ihminen ja jär-jestö olisi tismalleen samaa mieltä jostain asiasta.

Kiperämpi tilanne syntyy samanmielisten toimijoi-den kesken, jos toimintatavat ovat erilaisia. Mutta kun yksi kampanjoi kaduilla uusien visioiden puolesta ja toinen eh-dottelee kabineteissa muutoksia linjauksiin ja pykäliin, on parhaimmillaan kyse tuloksellisesta yhteistyöstä.

Kehnoimmillaan vallankumoukselliset vievät uskottavuut-ta maltillisemmilta keskustelijoilta ja kabinettilobbarit toimi-vat kumileimasimina koko kansalaisyhteiskunnan puolesta.

Siksi lobbarin ohjenuoriin kuuluu myös toisten työn kun-nioittaminen. Älä suurentele, kun kerrot ketä edustat. Mai-nitse joskus myös tahoja, joiden vaatimukset ovat omiasi kovempia tai pikkutarkempia.

8. loppusanatBakewell, Oliver ym: Sharpening the Development Process.

A practical guide to Monitoring and Evaluation. INTRAC Publication 2003.

Jaatinen, Miia (1999) Lobbying Political Issues – A Contin-gency Model of Effective Communication Strategies. Doctoral dissertation, Department of Communication, University of Helsinki, Helsinki, Finland. Author and In-forcom Finland, Helsinki, Finland

Pollari, Anna; Raja-Hanhela, Anne; Schuth Paula ja Viljasalo, Markus (2009): Vaikuta! -Euroopan unionissa. Kehys ry.

Saukkonen, Pasi (2008) Suomen poliittinen järjestelmä-verkkokirja. http://blogs.helsinki.fi/vol-spj/

Vartiala, Sonja (toim.) (2008): Vaikuta! -kunnissa ja kaupun-geissa. Repu ry.

Westander Publiciet & Påverkan (2013). Westanders pr-handbok 2013. http://www.ssf.scout.se/upload/Kul-la/2013/Kommunikation/Westanderprhandbok2013.pdf

Ylikahri, Ville (toim.) (2007) Kuinka maailma muutetaan? Kansalaisvaikuttajan opas.

Suomen perustuslaki, saatavilla www.finlex.fi

Internet-lähteetEduskunnan verkkosivut: www.eduskunta.fi

Valtioneuvoston verkkosivut: www.valtioneuvosto.fi

Valtiovarainimisteriön verkkosivut: www.vm.fi

Oikeusministeriön ylläpitämät sivustot:www.vaalit.fiwww.otakantaa.fikansalaisaloite.fi

Ulkoasiainministeriön sivut: www.formin.fi

Suomen kauppapolitiikka Euroopan Unionissa:http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=15270&contentlan=1&culture=fi-FI

Järjestöjen palveluja:www.avoinministerio.fiwww.globbarit.fiwww.edustajaseuranta.fiwww.globaalikasvatus.fiwww.kansanmuisti.fi

Kehityspoliittinen toimikunta: www.kehityspoliittinentoimikunta.fi

Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmä: www.eduvake.fi

Suomen 1325-verkosto: www.1325.fi

Tietoa verkkokampanjoinnista: www.fairsay.com

9. lähteet, linkkejä ja lukemistoa

Globbareissa voit vakuuttaa päättäjät ja herättää suomalaiset oikeudenmukaiseen maailmaan.

Ilmastonmuutos, köyhyys ja yritysten verovälttely ovat globaaleja ongelmia, mutta muutos lähtee läheltä

– eduskunnasta ja meistä itsestämme.

Tilaa Globbarit-uutiskirje osoitteessa www.globbarit.fi,

niin saat tuoreita vinkkejä maailmanparantamiseen.

maailmanparannus ei vaadi ihmetekoja

tytti nahi (1. painos vuonna 2009) ja...2 3 toimittaja: tytti nahi (1. painos vuonna 2009) ja netta...

Documents