urjalan kunta - urjala - etusivu · 1000 keskusvaalilautakunta..... 35 1110 vaalit ..... 35 2000...

URJALAN KUNTA

Toiminta- ja tilinpäätöskertomus 2015

Valtuusto 20.6.2016 § 12

(Kuvassa Urjalan yhtenäiskoulu työmaa paalutusvaiheessa 7.8.2015)

SISÄLLYS

1. PERUSTIETOA URJALASTA ................................................................................................... 2

2. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2015 ...................................................................... 4

3. KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS ........................................................................................ 5 3.1 Henkilöstöpolitiikka ..................................................................................................................... 5 3.2 Henkilöstön määrä ..................................................................................................................... 5

4. OLENNAISET MUUTOKSET TOIMINNASSA JA TALOUDESSA ............................................... 12 4.1 Kuntien yleinen taloudellinen kehitys ........................................................................................ 12 4.2 Urjalan kunnan taloudellinen kehitys ja arvio tulevasta kehityksestä ........................................ 12 4.3 Talouden tasapainottamisen toteutuminen vuonna 2015 .......................................................... 14 4.4 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ..................................................................... 14

5. SELVITYS SISÄISEN VALVONNAN JA KONSERNIVALVONNAN ASIANMUKAISUUDESTA JA

RIITTÄVYYDESTÄ ....................................................................................................................... 14

5.1 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen ........................................................ 14

5.2 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ..................................................... 15 5.3 Kannanotto sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä ja keskeiset johtopäätökset ................................................................................................................... 16

6. TULOSLASKELMA ................................................................................................................ 18

7. RAHOITUSLASKELMA .......................................................................................................... 23

8. TASE .................................................................................................................................... 25

9. KOKONAISTULOT JA MENOT ............................................................................................... 28

10. KUNTAKONSERNIN TALOUS JA TOIMINTA .......................................................................... 29

11. KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUMAVERTAILU

1000 KESKUSVAALILAUTAKUNTA ........................................................................................... 35 1110 Vaalit ........................................................................................................................................ 35

2000 TARKASTUSLAUTAKUNTA .............................................................................................. 35 2110 Tarkastuspalvelut ..................................................................................................................... 35

3000 VALTUUSTO ................................................................................................................... 36 3110 Valtuusto .................................................................................................................................. 36

4000 KUNNANHALLITUS ......................................................................................................... 38

4110 Kunnanhallitus ......................................................................................................................... 38 4111 Hallintokeskus .......................................................................................................................... 41 4410 Elinkeinopalvelut ....................................................................................................................... 42

6000 PERUSTURVALAUTAKUNTA ........................................................................................... 44 6110 Sosiaalityö ................................................................................................................................ 45 6120 Vanhushuolto ........................................................................................................................... 47

6130 Vammaispalvelut ...................................................................................................................... 49 6151 Työllisyydenhoito ...................................................................................................................... 53 6170 Terveydenhuolto ....................................................................................................................... 55 6190 Toimeentuloturva ...................................................................................................................... 56

7000 SIVISTYSLAUTAKUNTA .................................................................................................. 58 7110 Sivistystoimisto ......................................................................................................................... 58 7120 Peruskoulutus ........................................................................................................................... 61 7130 Toisen asteen koulutus ............................................................................................................. 63 7140 Aikuiskoulutus .......................................................................................................................... 64 7150 Nuorisotyö ................................................................................................................................ 65 7160 Liikuntatoimi ............................................................................................................................. 69 7170 Kirjasto- ja tietopalvelu.............................................................................................................. 70 7180 Kulttuuritoimi ............................................................................................................................. 73

8000 TEKNINEN LAUTAKUNTA ................................................................................................ 75 8110 Tekninen toimisto ..................................................................................................................... 75 8120 Yhdyskuntasuunnittelu.............................................................................................................. 76 8130 Yhdyskuntarakentaminen ......................................................................................................... 78 8140 Muu palvelutoiminta .................................................................................................................. 79 8141 Kiinteistöpalvelut ....................................................................................................................... 80 8152 Maa- ja metsätilat ..................................................................................................................... 81 8160 Vesihuoltolaitos ........................................................................................................................ 82 8170 Pelastustoimi ............................................................................................................................ 84

9000 RAKENNUSLAUTAKUNTA ............................................................................................... 85 9100 Rakennusvalvonta .................................................................................................................... 85 9111 Yksityistietoimi .......................................................................................................................... 86 9120 Ympäristönsuojelu .................................................................................................................... 87

12. VEROT JA VALTIONOSUUDET ..................................................................................................... 89

13. INVESTOINTIEN TOTEUMAVERTAILU ......................................................................................... 91

14. KIRJANPIDOLLISESTI ERIYTETTY LIIKETOIMINTA .................................................................... 93

15. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT ............................................................................................................ 95

16. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ................................................................................................. 104 16.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot .............................................................. 104 16.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot ........................................................................................ 104 16.3 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ......................................................................... 104 16.4 Rahoitustuotot ja –kulut .......................................................................................................... 106 16.5 Tasetta koskevat liitetiedot ..................................................................................................... 106

17. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT ..................................... 113 Tasetta koskevat liitetiedot .............................................................................................................. 113

18. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS ............................................................................... 115

18.1 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat ............................................................................ 115 18.2 Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä ........................................................ 115 18.3 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä ........................................................................ 115

TOIMINTA- JA TILINPÄÄTÖSKERTOMUS 2015

2

1. PERUSTIETOA URJALASTA

Urjalan kunta sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa Etelä-Pirkanmaan seutukunnassa. Rajanaapureina ovat

Forssa, Humppila, Akaa, Punkalaidun, Sastamala, Vesilahti, Hämeenlinna ja Tammela. Urjalan läpi kul-

kee valtatie 9 (Turku-Tampere).

Kunnan päätaajamasta Laukeelasta on maanteitse matkaa Forssaan 35 km, Tampereelle 55 km, Turkuun

105 km ja Helsinkiin 150 km. Kunnan alueen kautta kulkee myös Turku-Toijala –rata.

Henkikirjoitettu väestö vuosina 1960–2015

Perustamisvuosi 1868

Asukasluku (31.12.2015) 4936

Tuloveroprosentti 22,00

Pinta-ala 504, 02 km²

Maapinta-ala 475,07 km²

Vesipinta-ala 28,95 km²

Rantaviivan pituus 135 km

Asukastiheys 10 henk/maa-km²

Vuosi

(tilanne 31.12)

Väestön

määrä

Muutos/

vuosi

Vuosi (tilan-

ne 31.12) Väestön mää-

rä

Muutos/

vuosi

1960 9349 2001 5612 – 91

1970 7935 2002 5596 – 16

1980 6602 2003 5556 – 40

1985 6271 2004 5524 – 32

1990 6129 2005 5565 +41

1991 6109 – 20 2006 5513 - 52

1992 6096 – 13 2007 5491 -22

1993 6049 – 47 2008 5414 -77

1994 5961 – 88 2009 5362 -52

1995 5895 – 66 2010 5335 -27

1996 5842 – 53 2011 5246 - 89

1997 5761 – 81 2012 5172 -74

1998 5763 + 2 2013 5106 -66

1999 5714 – 49 2014 4986 -120

2000 5703 – 11 2015 4936 -50


3

Suurimmat työnantajat työpaikkojen mukaan Urjalassa 2010- 2015

Työnantaja 2010 2011 2012 2013

2014 2015

Muutos

2010-

2015

Urjala Works Oy 76 80 84 80 93 83 7

YIT- Kalusto Oy 57 66 65 68 67 67 10

Parker Hannifin Oy,Finn Filter 170 136 120 135 58 52 -118

Urjalan Seudun Vanhustenko-tiyhdistys r.y.

33 - - - - 35 2

Lahma Trans Oy/Lahma Ky 22 24 24 27 26 25 3

Honkolan Kartano 25 23 23 23 23 24 -1

K-Supermarket Mari 17 24 25 22 23 19 2

Konepaja Santalahti Oy 20 23 22 17 19 19 -1

Jawiko Oy 15 22 20 15 18 18 3

S-Market, Urjala 15 12 12 15 15 17 2

TM Teräs Oy 12 15 13 13 14 14 2

Urjalan Osuuspankki 15 15 14 12 13 13 -2

Vällärin Puusepänliike Oy 12 10 9 10 10 13 1

Painosorvaamo Painopojat Oy 12 11 12 13 12 12 0


4

2. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2015

Vuosi 2015 jää historiaan ajankohtana, jolloin Eurooppa ja Suomi muuttuivat. Ukrainan kriisi toi sodan

Eurooppaan, jossa siirryttiin ennustamattoman epävarmuuden aikaan. Loppuvuodesta turvapaikanhakijati-

lanne kriisiytyi Euroopassa ja yllätti myös meidät suomalaiset. Suomeen saapui vuonna 2015 yli 32 000

turvapaikanhakijaa. Tilanne näyttää muuttuneen maahanmuuton osalta pysyvästi. Maailmantalouden tila

muuttui haastavaksi huolimatta raakaöljyn voimakkaasta hinnanlaskusta sekä keskuspankkien ratkaisuista

siirtyä negatiivisiin korkoihin. Kiinan talouskasvu hidastui ja valuutan arvo heikkeni vuonna 2015. Naapu-

rimaamme Venäjä ajautui pahaan talouskurimukseen.

Kansantalouden tuotantoa kuvaava vuoden 2015 bruttokansantuote kasvoi Suomessa kolmen taantuma-

vuoden jälkeen tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 0,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Yksityinen

kulutus ja vienti pitivät yllä Suomen kokonaiskysyntää. Sen sijaan julkinen kulutus ja tuonti vähenivät.

Investoinneissa tuli jo neljäs miinusvuosi. Euroopan unionissa Suomen talouskasvu on häntäpäässä. EU:n

tilastoviranomaisen Eurostatin ennakkotietojen mukaan EU:n bruttokansantuote kasvoi 1,8 prosenttia

vuonna 2015.

Pirkanmaan ELY -keskuksen laatiman työllisyyskatsauksen mukaan työllisyystilanne oli Pirkanmaalla

joulukuun 2015 lopussa koko maata heikompi. Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta

oli 16,4 prosenttia ja koko maassa keskimäärin 14,4 prosenttia. Urjalassa työttömyysaste oli 14,8 prosenttia

(332 työtöntä), kun vuotta aiemmin luku oli 16,8 prosenttia (387 työtöntä). Urjalassa työttömyysaste parani

vuoden aikana eniten koko Pirkanmaalla eli 14 prosenttia (55 henkeä).

Vuoden 2015 muutoksiin Urjalassa kuuluivat Arla Oy:n Halkivahan meijerin sekä Hakolahden kyläkaupan

lopettamiset. Akaa, Urjala ja Valkeakoski lakkauttivat yhteisen kehitysyhtiön toiminnan. Kuntiin palkattiin

omat elinkeinoasiamiehet, jotka aloittivat työnsä elokuussa 2015. Kunnan historian suurimman yksittäisen

investointihankkeen eli uuden yhtenäiskoulun rakennustyöt alkoivat kesäkuun lopussa. Peruskivi muurat-

tiin marraskuussa juhlallisesti ja lämminhenkisesti.

Helmikuussa valtuusto hyväksyi kolme vuotta valmisteilla olleen Urjalan tuulivoimarakentamista koske-

van osayleiskaavan Humppilan kunnan rajalle. Kesäkuussa valtuusto hyväksyi esityksen yhteistyöstä Hä-

meenlinnan Seudun Vesi Oy:n kanssa veden toimittamisesta sekä ns. varaveden toimittamisesta vedenjake-

lun turvaamiseksi. Syyskuussa valtuusto hyväksyi osaltaan Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n ja Satakierto

Oy:n yhdistymisen. Joulukuussa valtuusto hyväksyi Urjalan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivi-

tyksen.

Vuodelta 2015 Urjalan kunta tekee kolmantena vuonna peräkkäin ennakko-odotuksia selkeästi paremman,

ylijäämäisen tilinpäätöksen. Tärkein syy ylijäämäisyyteen on toimintakulujen pieneneminen 2 prosentilla

vuoden 2014 tasosta. Valtuuston rohkeat ratkaisut koulu- ja päivähoitoverkon osalta sekä palvelukeskusten

pitkään jatkunut työ rakenteiden uudistamisessa ja tuottavuuden parantamisessa tuottavat tulosta. Erityises-

ti perusturva onnistui säästöissä vuonna 2015. Yhteistyö Akaan kaupungin kanssa tuottaa taloudellista tu-

losta. Tilinpäätöksen ylijäämällä katetaan kunnan taseessa olevat vanhat alijäämät, ja tuotetaan taseeseen

mukava ylijäämä.

Kiitän Urjalan kunnan päättäjiä sekä kaikki työntekijöitä erinomaisesta työstä vuonna 2015!

Hannu Maijala, kunnanjohtaja


5

3. KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS

Toimintakertomusta täydentämään on laadittu tämä henkilöstökertomusosa, jonka tavoitteena on hahmot-

taa kokonaiskuva kunnan henkilöstöstä. Kertomus sisältää tiivistettyä tietoa henkilöstön määrästä ja omi-

naisuuksista, henkilöstökustannuksista sekä kunnasta työyhteisönä. Henkilöstökertomukseen vuosittain

sisältyviä tietoja on tarkoitus käyttää henkilöstövoimavarojen hallinnan, kehittämisen ja johtamisen apuna.

3.1 Henkilöstöpolitiikka

Henkilöstöpolitiikan keskeisenä ajatuksena on varmistaa kuntalaisten palvelutarpeiden toteuttaminen am-

mattitaitoisen ja motivoituneen henkilöstön avulla. Valmiutta jatkuvaan työprosessien ja itsensä kehittämi-

seen on pyritty edistämään kannustamalla henkilöstöä ammatilliseen täydennyskoulutukseen sekä myös

omaehtoiseen itsensä kouluttamiseen työnantajan osittaisella taloudellisella tuella. Valtuusto on 26.9.2005

hyväksynyt Etelä-Pirkanmaan seudullisen henkilöstöstrategian vuosille 2005-2010 ja siihen liittyvän toi-

mintaohjelman vuosille 2005-2008. Strategialla pyritään vaikuttamaan mm. seutukunnan kuntien henkilös-

tön työhyvinvointiin, osaavan henkilöstön saantiin jatkossakin sekä kuntien työnantajaimagon kehittämi-

seen. Lisäksi tavoitteena on osaamisen varmistaminen, henkilöstöresurssien tehokas käyttö ja henkilöstö-

poliittisten linjausten yhdenmukaistaminen seudulla. Tältä pohjalta on laadittu kunnan oma henkilöstöstra-

tegia, jonka valtuusto vahvisti 18.9.2006.

Henkilöstömenot vuonna 2015 olivat 8.209.585 euroa ja osuus kunnan toimintamenoista 26,7 %, kun se

vuonna 2014 oli 26,8 %, 2013 oli 25,2 %, 2012 oli 26 % ja 2011 oli 28,1 %. Henkilöstömenot laskivat

edellisestä vuodesta -2,6 %.

3.2 Henkilöstön määrä

Kunnan palveluksessa olleen henkilöstön virka- tai työsuhteen laatu 31.12.2015 sekä tilanne aiemmilta

vuosilta selviää taulukosta:


6

Hallintokeskus

Perusturva-

keskus

Sivistys-

palvelukeskus

Tekninen palve-

lukeskus Yhteensä

Vakinaiset

2006 39 106 58 24 227

2007 38 108 57 23 226

2008 35 109 62 22 228

2009 34 103 60 20 217

2010 32 46 61 22 161

2011 32 48 61 22 163

2012 33 47 62 19 161

2013 33 45 61 22 161

2014 31 44 56 23 154

2015 29 43 58 21 151

Määräaikaiset

2006 4 20 21 2 47

2007 3 30 27 4 64

2008 2 19 8 3 32

2009 3 18 30 5 56

2010 2 12 15 2 31

2011 1 12 10 2 25

2012 6 6 14 1 20

2013 7 7 18 0 32

2014 6 8 9 0 23

2015 8 7 10 1 26

Työllistetyt

2006 1 12 1 1 15

2007 0 10 3 0 13

2008 0 11 0 0 11

2009 0 10 0 0 10

2010 0 8 0 0 8

2011 1 11 1 0 13

2012 0 14 1 0 15

2013 0 6 1 0 7

2014 0 5 0 0 5

2015 0 6 0 0 6

Yhteensä

2006 44 138 80 27 289

2007 41 148 87 27 303

2008 37 139 70 25 271

2009 37 131 90 25 283

2010 34 66 76 24 200

2011 34 71 72 24 201

2012 39 67 77 20 203

2013 40 58 80 22 200

2014 37 57 65 23 182

2015 37 56 68 22 183


7

Henkilöstörakenne

Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakauma 31.12.2015 käy ilmi oheisesta taulukosta. Henkilökunta on

edelleen hyvin naisvaltaista erityisesti sosiaalitoimen alalla. Miesten lukumäärä vähentyi edellisvuodesta

neljällä.

Hallintokeskus

Perusturva-

keskus

Sivistyspalvelu-

keskus

Tekninen palvelu-

keskus

Yhteensä

%

Naiset 27 41 44 4 116 76,8

Miehet 2 2 14 17 35 23,2

Yhteensä 29 43 58 21 151 100

Ikärakenne (vakituiset)

Seuraavassa asetelmassa kuvataan henkilöstön ikärakennetta palvelukeskuksittain. Urjalan kunnan vaki-

naisen henkilöstön keski-ikä on valtakunnallista keskiarvoa (2014, 47,8 v.) hieman korkeampi. Edelliseen

vuoteen verrattuna keski-ikä laski hieman. Suurimman ikäryhmän muodostavat 50–59

-vuotiaat ja koko henkilöstöstä yli puolet on yli 50-vuotiaita, mikä merkitsee erityisen huomion kiinnittä-

mistä työkyvyn ylläpitämistä tukevaan toimintaan ja työterveyshuoltoon.

Hallintokeskus Perusturvak. Sivistyspalveluk. Tekninen palveluk. Yhteensä %

-30 1 3 4 0 8 5,3

30 – 39 2 7 16 0 25 16,6

40 – 49 3 12 14 6 35 23,2

50 – 59 14 16 23 9 62 41,1

60 - 64 8 5 1 6 20 13,2

65 - 1 0 0 0 1 0,7

yht. 29 43 58 21 151 100

keski-ikä 53,7 48,0 45,8 55 49,2 -

Palvelussuhteen kesto

Urjalan kunnan palveluksessa on runsaasti pitkäaikaisia työntekijöitä, mikä ilmenee seuraavasta taulukosta.

Yli 10 vuotta kestäneitä vakinaisia palvelussuhteita on yli puolet ja yli 20 vuotta kestäneitä 32,5 % kaikista

palvelussuhteista.

Hallintokeskus Perusturvak. Sivistyspalveluk. Tekninen palveluk. Yhteensä %

alle 2v 5 3 6 3 17 11,3

2 - 4 3 5 11 1 20 13,2

5 - 9 1 9 15 2 27 17,9

10 - 14 5 8 8 3 24 15,9

15 - 19 0 5 5 4 14 9,3

20 - 24 4 1 6 0 11 7,3

25 - 29 8 4 4 3 19 12,6

30- 3 8 3 5 24 12,6

yht. 29 43 58 22 151 100

keskiarvo 16,9 v 16 v 11 v 18,2 v 14,6 v -


8

Sairastavuus (vakinaiset)

Vakinaisen henkilökunnan sairastavuus vuonna 2015 on selvitetty palvelukeskuksittain ja erittely on alla

olevassa taulukossa. Edelliseen vuoteen verrattuna sairauspäivien lukumäärä laski ollen keskimäärin 25,2

pv/henkilö (2014 oli 27,4 pv, 2013 oli 18,1 pv, 2012 oli 28,8 pv, 2011 oli 10,5 pv ja 2010 oli 20,2 pv).

Kunta-alalla sairauspoissaolot olivat vuonna 2013 keskimäärin 16,7 pv/työntekijä. Urjalan osalta yksittäis-

ten työntekijöiden pitkät sairauslomat muuttavat voimakkaasti keskiarvoa.

Henkilö lkm. Sairauspäivät

Sairauspäivät

henkilöä koh-

den

Sairausajan

palkka, €

Kelan korvaus,

€

Hallintokeskus 17 746 43,9 38415,46 19881,10

Perusturvakeskus 34 613 18 37221,11 17623,36

Sivistyspalvelukeskus 44 924 21 69361,60 42682,78

Tekninen palvelukeskus 8 310 38,8 23681,70 13770,08

Yhteensä 103 2593 25,2 168679,87 93957,32

Tapaturmat

Vakinaiselle henkilöstölle sattui 2 tapaturmaa. Tapaturmista aiheutuneet sairauspäivät, palkkakulut ja saa-

dut vakuutuskorvaukset on eritelty alla olevassa taulukossa.

Henkilö lkm. Tapaturmapäivät

Tapaturmajan

palkka, €

Vakuutusyhtiön kor-

vaus, €

Hallintokeskus 0 0 0 0

Perusturvakeskus 0 0 0 0

Sivistyspalvelukeskus 2 128 14 825 13 086

Tekninen palvelukeskus 0 0 0 0

Yhteensä 2 128 14 825 13 086

Koulutukseen osallistuminen

Kunnan henkilöstö on käyttänyt kokonaisia työpäiviä ammatilliseen täydennyskoulutukseen seuraavasti v.

2014:

Henkilölukumäärä Koulutuspäivien lukumäärä

Hallintokeskus 7 46

Perusturvakeskus 23 70

Sivistyspalvelukeskus 40 221

Tekninen palvelukeskus 8 38

Yhteensä 78 375


9

Henkilöstömenot

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Palkat 8.273.843 6.032.162 6.167.851 6.405.587 6.427.311 6.150.200 6.001.402

Sosiaaliturvamaksut 354.135 310.048 325.175 320.823 361.082 305.589 271.563

Eläkevakuutusmaksut 2.305.244 1.947.949 1.912.294 2.014.930 2.075.220 1.978.450 1.936.237

Yhteensä 10.933.222 8.290.159 8.405.320 8.741.340 8.863.613 8.434.241 8.209.585

Muutos-% -1,2 -24,2 1,4 4,0 1,4 -4,4 -2,7

Vakinaisen henkilöstön Kelan kuntoutuspäivät

Henkilölukum. Kuntoutuspv.

Kuntoutusajan

palkka, €

Kuntoutusraha,

€

Hallintokeskus 1 10 648 603

Perusturvakeskus 0 0 0 0,00

Sivistyspalvelukeskus 2 10 1299 783

Tekninen palvelukeskus 1 10 778 672

Yhteensä 4 30 2726 2058

Eläkkeelle jääminen

Eläketapahtumat vuonna 2014 (vakinainen henkilöstö)

Hallintokeskus

Perusturva-

keskus

Sivistyspalvelu-

keskus

Tekninen palve-

lukeskus Yhteensä

Vanhuuseläke 2 2 2 1 7

Työkyvyttömyyseläke 0 0 0 0 0

Osatyökyvyttömyyseläke 1 2 0 0 3

Kuntoutustuki 0 1 0 0 11

Osa-aikaeläke 0 0 0 0 0

Yhteensä 3 5 2 0 11

Vanhuuseläkkeelle jäi kertomusvuonna 7 kunnan työntekijää, kun vuonna 2016 jäi 6 henkeä.


10

Eläkepoistuma (KuEL ja VaEL) vuosina 2015-2030 Keva:n arvion mukaan:

Vuosi

Vanhuus

eläke

Työkyvyttö-

myyseläke

Eläkepois-

tuma yht.

Eläkepoistuma

%

2015 11 3 14 4,9

2016 8 3 11 3,8

2017 6 3 9 3,1

2018 8 3 10 3,5

2019 8 3 11 3,6

2020 8 2 10 3,4

2021 8 2 10 3,5

2022 11 2 13 4,5

2023 4 2 6 1,9

2024 8 2 10 3,3

2025 4 2 6 2,0

2026 4 2 6 2,0

2027 4 2 6 2,0

2028 6 2 7 2,5

2029 6 1 6 2,6

2030 7 1 9 2,9


11


12

4. OLENNAISET MUUTOKSET TOIMINNASSA JA TALOUDESSA

4.1 Kuntien yleinen taloudellinen kehitys

Tilastokeskuksen kokoamat kuntien tilinpäätösten ennakkotiedot vuodelta 2015 osoittavat, että kuntien

ja kuntayhtymien tilikauden tulos oli 0,27 miljardia ylijäämäinen. Kun tilinpäätöstiedoista oikaistaan kun-

nallisten liikelaitosten yhtiöittämisistä aiheutuneet vaikutukset, yhteenlaskettu tulos pysyi lähes edellis-

vuosien tasolla.

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot laskivat valtakunnallisesti noin yhdellä prosentilla. Menojen

kasvua hidastivat yhtiöittämiset sekä erilaiset kuntien säästötoimet. Kuntien vuosikate heikkeni 426 milj.

euroa eli 19,4 prosenttia viime vuodesta Kuntien lainakanta kasvoi yhteensä 0,5 miljardia euroa ja on nyt

17,0 miljardia, kasvua edellisestä vuodesta on neljä prosenttia. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakan-

ta oli 2.793 euroa, kun vastaava luku oli edellisvuonna 2.697 euroa. Kuntatalouden kokonaiskuva näyttää

kohtuulliselta, mutta kuntakohtaiset erot ovat edelleen hyvin suuria.

Tilikauden tuloksen arvioidaan olevan negatiivinen yli 120 kunnassa eli noin 40 % Suomen kunnista ja

niiden joukosta 11 kuntaa arvioi myös vuosikatteen muodostuvan negatiiviseksi. Kuntien yhteenlasketut

verotulot kasvoivat 2,1 prosenttia. Kunnallisverotulot kasvoivat 1,8 prosenttia, vaikka 98 kuntaa nosti tu-

loveroprosenttiaan vuodelle 2015. Muut verot, kuten yhteisö- ja kiinteistövero, kasvoivat kuitenkin nope-

ammin. Kiinteistöverotuotot kasvoivat 6,1 prosenttia. Yhteisöveron kasvua selittää työmarkkinatuen kun-

taosuuden korotuksen kompensoiminen 75 milj. eurolla. Kiinteistöveron kasvu johtui pääasiassa kiinteis-

töverouudistuksesta, jossa muun muassa nostettiin veroprosenttien ala- ja ylärajoja. Kuntien tilinpäätösten

ennakkotiedot olivat parempia kuin syksyllä 2015 laaditussa julkisen talouden suunnitelmassa arvioitiin.

Ennakoitua parempi tulos, kuntien velkaantumisen hidastuminen sekä se, että kunnat korottivat tulovero-

prosenttejaan vuodeksi 2016 maltillisesti, osoittavat Kuntaliiton mukaan kuntien toimivan vastuullisesti

haastavassa taloudellisessa tilanteessa.

Kuntien talous on kärsinyt viime vuosina hitaasta talous- ja verotulojen kasvusta, työttömyyden noususta

ja työttömyysvastuiden kasvusta sekä viime vaalikaudella tehdyistä poikkeuksellisen suurista valtionosuus-

leikkauksista. Ilman valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi lähivuosinakin tasapainossa. Kuntien osuus

työmarkkinatuen rahoituksesta kasvoi edellisestä vuodesta 160 miljoonaa ja oli vuonna 2015 yli 400 milj.

euroa. Valtionosuusleikkauksista johtuen valtionosuudet pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Investoinnit

pienenivät 100 milj. euroa.

Tulevaisuudessa lisämenopaineita aiheuttavat kasvava työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys, tur-

vapaikkahakijoiden määrä, lisääntyvä palveluiden kysyntä ja huomattavat investointitarpeet. Kuntatalou-

den kestävyyden takaaminen edellyttää koko maan talouskehityksen selvää toipumista lähitulevaisuudessa

4.2 Urjalan kunnan taloudellinen kehitys ja arvio tulevasta kehityksestä

Urjalan yleinen kehitys jatkui edellisvuosien tapaan. Kunnan asukasluku väheni 50 hengellä. Vähentymis-

tahti hiljeni edellisvuodesta. Kunnan väkiluku on vähentynyt kymmenessä vuodessa yli 500 hengellä.

Työllisyystilanne parani hieman. Joulukuussa 2015 työttömyysaste oli 14,8 %, kun vuosi sitten se oli


13

16,8 %. Pirkanmaalla työttömyysaste oli keskimäärin 16,4 %, kun se vuosi sitten oli 15,8 %. Urjalan työl-

lisyystilanne parani verrattuna Pirkanmaan yleiseen kehitykseen.

Urjalan kunnan taloudellinen tilanne 31.12.2015 oli vuosikatteeltaan ja tilikauden tulokseltaan selvästi

talousarvioita parempi. Vuoden 2015 tulos oli merkittävästi parempi kuin 2014 ja 2013 vuosien tulokset.

Kolmen selvästi ylijäämäisen vuoden perusteella voidaan havaita, että talouden tasapainottamistyö on ollut

tuloksellista. Aiempien vuosien alijäämät on saatu katettua ja taseessa on nyt pieni ylijäämäpuskuri.

Keskeisimpänä tekijänä talouden käänteeseen on ollut tiukka menokuri. Odotuksia paremmasta tuloksesta

suurin ansio kuuluu perusturvalautakunnalle, joka alitti talousarvion 1,2 miljoonalla eurolla (-5,6 %) ja

toimintakulut olivat 0,5 miljoonaa pienemmät kuin edellisenä vuonna.

Akaan kaupungin tuottamien palveluiden toteumat olivat merkittävästi pienemmät kuin talousarviota teh-

täessä ennakoitiin. Perusterveydenhuolto alitti talousarvion 232.000 eurolla (-6,2 %), vanhuspalvelut

288.000 eurolla (-4,5 %), vammaispalvelut 164.000 eurolla (-18,9 %), erikoissairaanhoito 201.000 eurolla.

Itse järjestettävistä palveluista talousarvioon nähden suurimmat alitukset tehtiin työllisyydenhoidossa

123.000 eurolla ja toimeentulotuessa 87.000 eurolla. Sivistyslautakunnan osalta Halkivahan, Nuutajärven

ja Urjalankylän koulujen lakkauttamisesta saadut säästöt näkyivät toimintakulujen pienentymisenä ja koko

lautakunta alitti talousarvion 63.000 eurolla.

Toimintakuluissa henkilöstökulut toteutuivat talousarviota pienempinä ja laskivat edellisvuodesta peräti -

2,6 %. Palvelujen ostot olivat yli 999.000 euroa pienemmät kuin talousarvioon merkityt. Kokonaisuudes-

saan toimintakulut laskivat edellisvuodesta -2,0 %. Toimintatuotot toteutuivat 237.000 euroa pienempinä

talousarvioon verrattuna. Nämä huomioiden toimintakate toteutui 4,2 % arvioitua pienempänä alittaen ta-

lousarvion 1,2 miljoonalla eurolla.

Vuosikate jäi yli 2,8 miljoonaa euroa positiiviseksi, kun talousarviossa vuosikatteen ennakoitiin jäävän

noin 1,6 miljoonaa euroa positiiviseksi. Poistot toteutuivat hieman arvioitua pienempänä eräiden investoin-

tien siirron vuoksi. Vahvan vuosikatteen vuoksi tilikauden tulos oli noin 2 miljoonaa euroa ja siten selvästi

talousarvioita parempi.

Taseessa oli aiempien vuosien kattamattomia alijäämiä 679.000 euroa. Taseen ylijäämäksi muodostuisi 1,1

miljoonaa euroa ennen varauksia. Tilikauden tuloksesta ehdotetaan tehtäväksi 500.000 euron varaus yhte-

näiskoulun investointiin. Varauksen jälkeen tilikauden tulos olisi 1.482.248 euroa ja taseen ylijäämäksi

jäisi 619.000 euroa.

Kunnan historian suurin investointi, yhtenäiskoulun rakentaminen, alkoi tilinpäätösvuonna ja vuoden ko-

konaisinvestointikustannukset olivat 5,1 miljoonaa euroa. Yhtenäiskouluinvestointi lisää kunnan lainakan-

taa, joka vaikuttaa tulevien tilikausien tulokseen heikentävästi korkomenojen ja poistojen lisääntyessä. Jo

useamman vuoden jatkunut toimintakulujen maltillinen ja jopa laskeva kehitys antaa kuitenkin hyvän läh-

tökohdan tulevien vuosien taloudenhoidolle.

Epävarmuutta tuo pitkään valmistellun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen eteneminen ja sisältö.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen kunnalta itsehallintoalueille leikkaa kunnan toimintakuluja yli

60 %. Toiminnan rahoitusmalli on yhä auki.


14

4.3 Talouden tasapainottamisen toteutuminen vuonna 2015

Vuoden 2015 tilikauden ylijäämä kattoi aiempien vuosien kattamattomat alijäämät. 31.12.2015 taseen yli-

jäämäksi muodostui 619.000 euroa.

4.4 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä

Kunnanhallitus esittää tilikauden tuloksen 1.982.248,41 euroa käsittelystä, että

- kirjataan vapaaehtoisiin varauksiin 500.000 euron investointivaraus kohteena Urjalan yhtenäiskou-

lu.

- kirjataan tilikauden ylijäämä 1.482.248,41 euroa taseen omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-

/alijäämätilille.

5. SELVITYS SISÄISEN VALVONNAN JA KONSERNIVALVONNAN ASIAN-

MUKAISUUDESTA JA RIITTÄVYYDESTÄ

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että kunnalle ja kuntakonsernille asetetut

tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista.

Kunnan sisäisen valvonnan tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus siitä, että kunnan toiminta on talou-

dellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viran-

omaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja omaisuus ja resurssit turvataan. Riskienhallinnalla

tarkoitetaan järjestelmällisiä menettelytapoja, joiden avulla tunnistetaan ja kuvataan kunnan ja kuntakon-

sernin toimintaan liittyviä riskejä, arvioidaan riskien merkittävyyttä ja toteutumisen todennäköisyyttä sekä

määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja raportoimiseksi.

Kunnanhallitus hyväksyi 11.5.2015 § 103 kunnan riskienhallintasuunnitelman, joka velvoitti palvelukes-

kukset tunnistamaan ja arvioimaan riskit yhteisen mittariston pohjalta. Palvelukeskukset ovat käsitelleet ja

arvioineet riskejä kunnanhallituksen antamien määräyksien mukaisesti. Aiempi erillinen riskikartoitus on

tehty viimeksi tilintarkastusyhteisö Audiator Oy:n toimesta vuonna 2005.

5.1 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen

Laista ja asetuksista tulevien määräysten ja tehtävien lisäksi kunnan omissa johtosäännöissä määritellään

johtamis- ja päätöksentekovastuut.

Kunnanhallitus on 27.6.2005 vahvistanut sisäisen valvonnan ohjeet ja valtuusto on kokouksessaan

10.11.2008 hyväksynyt koko kuntakonsernia koskevat konserniohjeet.

Kunnan hankintaohjeet on viimeksi päivitetty kunnanhallituksessa 30.8.2010. Hallintosääntöä tarkistetaan

vuosittain lainsäädäntö- ja organisaatiomuutosten johdosta. Kunnanhallitus on antanut lautakunnille ja pal-

velukeskuksille talousarvion täytäntöönpano-ohjeet vuosittain.

Toiminnan seurantaa ja arviointia ovat suorittaneet mm. kunnanjohtaja, palvelukeskusten johtajat ja tulos-

alueiden esimiehet. Lautakunnat ovat käsitelleet ja arvioineet riskejä kunnanhallituksen antamien määräyk-

sien mukaisesti.


15

Lautakunnissa on tehty yksityiskohtaisempia ohjeistuksia työntekijöiden tueksi ja yhdenmukaisuuden to-

teuttamiseksi (esim. päivähoidon ohje, toimeentulotuen soveltamisohje, asiakasmaksutaulukot, koulukyy-

ditysperiaatteet), joita on noudatettu.

Johtavat viranhaltijat ovat päivittäistoimintana valvoneet kunnanhallituksen ja valtuuston antamien ohjei-

den ja määräysten noudattamista. Viranhaltijapäätökset on saatettu asianomaisen lautakunnan tai kunnan-

hallituksen tietoon kokousten yhteydessä.

Sisäinen valvonta on toiminut riittävän laajasti eikä merkittäviä puutteita ole havaittu. Tilintarkastaja ja

tarkastuslautakunta eivät myöskään ole tuoneet esiin asioita, jotka osoittaisivat olennaisia puutteita sisäi-

sessä valvonnassa.

Kunnan tytäryhteisö Urjalan Talot Oy raportoi toiminnastaan toimintakertomukseen sekä pyynnöstä muul-

loinkin.

Talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa määritellään vuosittain seuranta- ja raportointikäytännöt. Kunnan-

hallitus hyväksyi osavuosikatsauksen kesäkuun lopun tilanteen mukaan ja saattoi sen valtuustolle tiedoksi.

Osavuosikatsauksessa seurattiin myös tavoitteiden toteutumista. Kunnanhallitukselle laadittiin neljännes-

vuosittain raportti talousarvion toteutumisesta (tuloslaskelma). Niitä on noudatettu.

Maksuvalmiutta seurattiin päivittäin ja arvioitiin lainanoton nostoajankohta. Taloushallinnon toimesta seu-

rattiin säännöllisesti talousarvion toteutumista ja palkka-ajoja. Palvelukeskuksille raportoitiin havaitut kir-

jausvirheet. Määrärahojen riittävyydestä keskusteltiin palvelukeskusten kanssa myös säännöllisesti. Osto-

laskujen käsittelyyn hallintokeskus antoi yksityiskohtaisen ostolaskujen käsittelyohjeen 28.8.2015.

Kunnan toiminta on perustunut voimassa oleviin säännöksiin, määräyksiin ja tehtyihin päätöksiin.

5.2 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Urjalan kunnan osalta merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät liittyvät palvelukeskusten tekemän riski-

kartoituksen perusteella työllisyys- ja taloustilanteen heikkenemiseen, väestön vähentymiseen ja ikäänty-

miseen sekä teknisiin häiriöihin Palvelukeskusten häiriöttömän toiminnan kannalta merkittävä tekijä on

henkilöstöriski. Alla olevat riskiarviot perustuvat riskienhallintasuunnitelmaan, jonka perusteella lautakun-

nat ovat kartoittaneet ja arvioineet riskejä.

Väestökehitys

Väestökehitys asettaa edelleen suuren haasteen kunnan kehittymiselle ja palvelujen järjestämiselle. Asu-

kasmäärä laski vuoden lopussa 4936 asukkaaseen ja väheni 50 edellisvuodesta. Urjalan huoltosuhde heik-

kenee jatkuvasti ja työssäkäyvien osuus pienentyy, ikäihmisten määrän kasvaessa.

Toiminnalliset riskit

Kunnalla on useita erityyppisiä toiminnallisia riskejä. Kriittinen tekijä on vesihuoltolaitoksen toiminta.

Tekninen palvelukeskus on vuonna 2004 teettänyt vesilaitoksen osalta riskikartoituksen (Water Safety

Plan, HCCp-periaatteella ). Samankaltaisen riskikartoituksen laatimistyötä on jatkettu viemärilaitoksen

osalta. Toiminnan riskeihin varaudutaan ennakoinnilla ja seurauksiin toiminnan vastuuvakuutuksella.


16

Urjalan henkilöstöön liittyviä riskejä arvioidaan jatkuvasti. Loppuvuodesta 2014 tehtiin työterveyshuollon

kanssa kysely esimiehille, jonka avulla pyrittiin selvittämään käsitystä esimiestyön vastuista, jaksamisesta

ja kehittämistoimenpiteistä. Tulokset analysoitiin alkuvuodesta 2015 ja esiteltiin esimiehille. Esimiesten

kanssa alettiin pitää säännöllisiä yhteistilaisuuksia, esimieskahveja. Henkilöstön sairauspoissaoloja seura-

taan hyvin.

Henkilöstöriskeinä tunnistettiin mm. asioiden keskittyminen liikaa vain yhdelle henkilölle ja varahenkilö-

järjestelmän ohuus, avainhenkilöiden vaihtuminen ja rekrytoinneissa onnistuminen sekä osaamistason säi-

lyttäminen muutoksissa.

Julkisista hankinnoista annetun lain mukaistan kilpailuttamisvelvollisuutta on noudatettu. Näihin liittyvät

riskit ovat uhkasakon nojalla tulevat kilpailuttamisvelvollisuudet sekä erilaiset sopimussanktiot.

ICT- toimintoihin liittyvät riskit

Kunnan toiminnan jatkuvuuden kannalta merkittäviä riskejä liittyy ICT-palveluihin. Vuonna 2015 tietolii-

kenneyhteyksissä tapahtui useita katkoksia, jotka vaikuttivat tietojärjestelmien saatavuuteen. Pääosin kat-

kokset olivat lyhyitä ja niistä ei aiheutunut kuin vähäistä haittaa. Pitkät katkokset haittaisivat merkittävästi

toimintaa, koska suurin osa ohjelmista toimii ns. selainversiona, jolloin internet-yhteyttä tarvitaan koko

ajan. Kunnan koko henkilöstöä velvoittavat tietoturvaohjeet kunnanhallitus hyväksyi 2.3.2015.

Vakuutukset

Riskeiltä suojaudutaan myös vakuutuksin. Vakuutusturvan oikealla tasolla pitämiseksi on siirrytty jo vuo-

sia sitten käyttämään vakuutusmeklaripalveluja. Toiminnan ja omaisuuden vakuutustaso ja –kohteet arvi-

oidaan säännöllisesti vuosittain.

Vahinkoriskit

Merkittäviä vahinkoriskejä ei toteutunut vuonna 2015.

Taloudelliset riskit

Viime vuoden toimintamenojen kehitys pysyi hallinnassa. Lähivuosina heikon talouskasvun ennakoidaan

jatkuvan. Sitä värittää valtionosuusuudistuksen tuomat haasteet. Epävarmuus kuntakentän rakenteesta ja

tehtävistä sekä valtion asettamat taloudelliset haasteet ovat johtaneet siihen, että tulevaisuuden suunnittelu

ja investoinnit sisältävät enemmän epävarmuutta kuin aiemmin.

Urjalan investointimäärä on korkea vuosina 2015–2017. Investointeihin joudutaan nostamaan merkittäväs-

ti ulkopuolista rahoitusta, joten korkoriskiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vuonna 2013 tehtiin korko-

riskien kartoitus Operandi Oy:n toimesta, jossa suositeltiin lainamäärän suojaamista täysimääräisesti. Kor-

koriskiä onkin pyritty pienentämään korkosuojausten (koronvaihtosopimusten) avulla, joita tehtiin kaksi

vuoden 2015 aikana.

Ympäristötekijät

Urjalan kuntaa halkova vilkas valtatie 9 sekä Tampere–Turku -rata vaarallisine kuljetuksineen muodosta-

vat riskitekijöitä myös kunnalle.

Kunnan oman toiminnan osalta puhtaan veden saatavuus on pyritty turvaamaan suunnitelmallisella kehit-

tämisellä ja varajärjestelmillä.


17

5.3 Kannanotto sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittä-

vyydestä ja keskeiset johtopäätökset

Sisäinen valvonta tuottaa pääosin riittävän varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lakien ja hyvän hallin-

totavan noudattamisesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan

toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä.

Kunnan riskinhallintatyö eteni. Palvelukeskukset arvioivat merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät.

Sisäisen valvonnan vastuuttamiseen, keskitetysti sovittujen ohjeistusten noudattamiseen ja koulutukseen

kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Jatkuvuussuunnittelua tärkeiden kohteiden näkökulmasta on tehty

pääsääntöisesti varautumissuunnittelun mukaisesti.


18

6. TULOSLASKELMA

Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla.

Toimintakertomuksessa esitettävä tuloslaskelma, josta tunnusluvut lasketaan, sisältää ulkoiset tuotot ja

kulut.

TULOSLASKELMA 2015 2014

Toimintatuotot 3 402 621 3 639 516

Toimintakulut -30 778 921 -31 401 023

Toimintakate -27 376 300 -27 761 507

Verotulot 16 791 718 16 650 930

Valtionosuudet 13 403 200 13 168 737

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 27 940 26 842

Muut rahoitustuotot 51 588 51 393

Korkokulut -73 897 -97 307

Muut rahoituskulut -216 -624

Vuosikate 2 824 033 2 038 464

Poistot käyttöomaisuudesta -841 784 -886 744

Tilikauden tulos 1 982 248 1 151 721

Varausten muutos -500 000 -

Tilikauden ylijäämä /alijäämä 1 482 248 1 151 721

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2015 2014

Toimintatuotot / Toimintakulut, % 11 12

Vuosikate-% poistoista 335 228,2

Vuosikate, €/asukas 572 407

Asukasmäärä 4936 4986

TOIMINTAKATE on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen (=verotulot ja val-

tionosuudet) osuuden toiminnan kuluista. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnuslu-

vulla, joka lasketaan kaavasta:

Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista

= 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut – Valmistus omaan käyttöön)


19

VUOSIKATE osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhen-

nyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Vuosikatteen tulisi olla

vähintään poistojen suuruinen. Tunnusluku lasketaan seuraavasti:

Vuosikate prosenttia poistoista:

= 100 * Vuosikate/Poistot

Tunnusluvun arvon ollessa 100 % tulorahoitus on riittävä, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä

vuotuista nettoinvestointien tasoa. Investointitaso on usein poistoja huomattavasti suurempi, jolloin inves-

tointeja joudutaan rahoittamaan myös lainarahoituksella. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylit-

tää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Jos vuosikate on alijäämäinen, on kunnan tulora-

hoitus heikko. Negatiivinen vuosikate merkitsee sitä, että investointien lisäksi toiminta- ja korkomenoja

joudutaan kattamaan lainarahoituksella. Useamman vuoden negatiivinen vuosikate merkitsee talouden va-

kavaa kriisitilannetta ja velkaantumisen voimakasta kasvua.

TILIKAUDEN TULOS on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kun-

nan omaa pääomaa. Tilikauden tulokseen vaikuttavia eriä ovat lisäksi satunnaiset tuotot tai kulut, mistä

syystä tulorahoituksen riittävyyden arviointia ei voida määritellä sen perusteella.

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkä-

sittelyeriä. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää tilinpäätöstä seu-

raavan vuoden tilinpäätöksessä edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Ylijäämää lisääviä tai

alijäämää vähentäviä eriä ovat varausten ja rahastojen vähentäminen. Kunnilla on kuntalakiin perustuva

alijäämän kattamisvelvollisuus, joten ylijäämä käytetään aina ensin taseen alijäämän kattamiseen.


20

Tuloslaskelma vertailu talousarvioon

Tuloslaskelma 1-12/2015 Alkuperäinen

talousarvio Talousarvio-

muutokset

Talousarvio muutosten

jälkeen TP 2015 Poikkeama Tot-% TP 2014

TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 830 300 76 000 906 300 956 984 -50 684 105,6% 716 085

MAKSUTUOTOT 1 112 500 -18 600 1 093 900 993 721 100 179 90,8% 1 076 597

TUET JA AVUSTUKSET 772 616 -108 492 664 124 642 458 21 666 96,7% 943 442

MUUT TOIMINTATUOTOT 860 890 20 600 881 490 809 459 72 031 91,8% 903 392

TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 3 576 306 -30 492 3 545 814 3 402 621 143 193 96 % 3 639 516

TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT -8 382 056 28 340 -8 353 716 -8 209 585 -144 131 98,3% -8 434 241

PALKAT JA PALKKIOT -6 126 505 20 400 -6 106 105 -6 001 402 -104 703 98,3% -6 150 201

HENKILÖSIVUKULUT -2 255 551 7 940 -2 247 611 -2 208 182 -39 429 98,3% -2 284 040

ELÄKEKULUT -1 914 778 9 541 -1 905 237 -1 936 619 31 382 101,7% -1 978 451

MUUT HENK.SIVUKULUT -340 773 -1 601 -342 374 -271 563 -70 811 79,3% -305 590

PALVELUJEN OSTOT -20 813 430 268 160 -20 545 270 -19 545 495 -999 775 95,1% -19 796 323

AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT

-1 399 022 39 600 -1 359 422 -1 352 482 -6 940 99,5% -1 342 453

AVUSTUKSET -1 740 650 253 000 -1 487 650 -1 325 407 -162 243 89,1% -1 495 905

MUUT TOIMINTAKULUT -284 890 -92 000 -376 890 -345 953 -30 937 91,8% -332 100

TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -32 620 048 497 100 -32 122 948 -30 778 921 -1 344 027 95,8% -31 401 023

TOIMINTAKATE -29 043 742 466 608 -28 577 134 -27 376 300 -1 200 834 95,8% -27 761 507

VEROTULOT 3 16 934 000 0 16 934 000 16 791 718 142 282 99,16% 16 650 930

VALTIONOSUUDET 3 13 082 000 208 000 13 290 000 13 403 200 -113 200 100,9% 13 168 737

RAHOITUSTUOTOT JA KULUT KORKOTUOTOT 23 800 0 23 800 27 940 -4 140 117,4% 26 842

MUUT RAHOITUSTUOTOT 48 900 0 48 900 51 588 -2 688 105,5% 51 393

KORKOKULUT -66 000 0 -66 000 -73 898 7 898 112% -97 307

MUUT RAHOITUSKULUT -550 0 -550 -216 -334 39,3% -624

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHT.

6 150 0 6 150 5 415 735 88,1% -19 696

VUOSIKATE 978 408 674 608 1 653 016 2 824 033 -1 171 017 170,8% 2 038 464

POPOISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAPOISTOT -913 258 0 -913 258 -841 785 -71 473 92,2% -886 744

SATUNNAISET TUOTOT&KULUT SATUNNAISET KULUT 0 -14 000 -14 000 0 -14 000 0,0% 0

TILIKAUDEN TULOS 65 150 660 608 725 758 1 982 248 -1 256 490 273,1% 1 151 721

VARAUSTEN MUUTOS 0 0 0 -500 000 500 000 0

TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 65 150 660 608 725 758 1 482 248 -756 490 204,2% 1 151 721


21

Toimielinten toteuma

1000 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Alkuperäinen talousarvio

Talousarvio- muutokset

Talousarvio muutosten j.

Toteutuma Tot-% Poikkeama

TOIMINTATUOTOT 8 500 0 8 500 8 526 100,31% -26

0 Ulkoiset 8 500 0 8 500 8 526 100,31% -26

TOIMINTAKULUT -5 405 0 -5 405 -6 775 125,34% 1 370

0 Ulkoiset -5 405 0 -5 405 -6 775 125,34% 1 370

TOIMINTAKATE 3 095 0 3 095 1 751 56,59% 1 344

0 Ulkoiset 3 095 0 3 095 1 751 56,59% 1 344

2000 TARKASTUSLAUTAKUNTA Alkuperäinen talousarvio




TOIMINTAKULUT -14 464 0 -14 464 -16 567 114,54% 2 103

0 Ulkoiset -14 464 0 -14 464 -16 567 114,54% 2 103

TOIMINTAKATE -14 464 0 -14 464 -16 567 114,54% 2 103

0 Ulkoiset -14 464 0 -14 464 -16 567 114,54% 2 103

3000 KUNNANVALTUUSTO Alkuperäinen talousarvio




TOIMINTAKULUT -29 348 0 -29 348 -32 457 110,59% 3 109

0 Ulkoiset -29 348 0 -29 348 -32 457 110,59% 3 109

TOIMINTAKATE -29 348 0 -29 348 -32 457 110,59% 3 109

0 Ulkoiset -29 348 0 -29 348 -32 457 110,59% 3 109

4000 KUNNANHALLITUS Alkuperäinen talousarvio




TOIMINTATUOTOT 1 531 825 14 508 1 546 333 1 490 508 96,39% 55 825

0 Ulkoiset 752 850 14 508 767 358 701 792 91,46% 65 566

1 Sisäiset 778 975 0 778 975 788 716 101,25% -9 741

TOIMINTAKULUT -2 712 905 -114 900 -2 827 805 -2 731 828 96,61% -95 977

0 Ulkoiset -2 547 763 -114 900 -2 662 663 -2 606 752 97,9% -55 911

1 Sisäiset -165 142 0 -165 142 -125 076 75,74% -40 066

TOIMINTAKATE -1 181 080 -100 392 -1 281 472 -1 241 320 96,87% -40 152

0 Ulkoiset -1 794 913 -100 392 -1 895 305 -1 904 960 100,51% 9 655

1 Sisäiset 613 833 0 613 833 663 640 108,11% -49 807

6000 PERUSTURVALAUTAKUNTA Alkuperäinen talousarvio




TOIMINTATUOTOT 1 069 900 -151 000 918 900 839 802 91,39% 79 098

0 Ulkoiset 1 069 900 -151 000 918 900 839 802 91,39% 79 098

TOIMINTAKULUT -22 391 027 595 000 -21 796 027 -20 513 657 94,12% -1 282 370

0 Ulkoiset -22 042 646 595 000 -21 447 646 -20 235 909 94,35% -1 211 737

1 Sisäiset -348 381 0 -348 381 -277 748 79,73% -70 633

TOIMINTAKATE -21 321 127 444 000 -20 877 127 -19 673 855 94,24% -1 203 272

0 Ulkoiset -20 972 746 444 000 -20 528 746 -19 396 107 94,48% -1 132 639

1 Sisäiset -348 381 0 -348 381 -277 748 79,73% -70 633


22

7000 SIVISTYSLAUTAKUNTA Alkuperäinen talousarvio




TOIMINTATUOTOT 201 316 30 000 231 316 198 741 85,92% 32 575

0 Ulkoiset 200 936 30 000 230 936 198 497 85,95% 32 439

1 Sisäiset 380 0 380 244 64,13% 136

TOIMINTAKULUT -5 864 482 -10 000 -5 874 482 -5 777 095 98,34% -97 387

0 Ulkoiset -4 601 077 -10 000 -4 611 077 -4 547 735 98,63% -63 342

1 Sisäiset -1 263 405 0 -1 263 405 -1 229 360 97,31% -34 045

TOIMINTAKATE -5 663 166 20 000 -5 643 166 -5 578 354 98,85% -64 812

0 Ulkoiset -4 400 141 20 000 -4 380 141 -4 349 238 99,29% -30 903

1 Sisäiset -1 263 025 0 -1 263 025 -1 229 116 97,32% -33 909

8000 TEKNINEN LAUTAKUNTA Alkuperäinen talousarvio




TOIMINTATUOTOT 2 740 895 76 000 2 816 895 2 988 436 106,09% -171 541

0 Ulkoiset 1 486 420 76 000 1 562 420 1 599 797 102,39% -37 377

1 Sisäiset 1 254 475 0 1 254 475 1 388 639 110,69% -134 164

TOIMINTAKULUT -3 386 226 27 000 -3 359 226 -3 566 498 106,17% 207 272

0 Ulkoiset -3 135 570 27 000 -3 108 570 -3 105 882 99,91% -2 688

1 Sisäiset -250 656 0 -250 656 -460 615 183,76% 209 959

TOIMINTAKATE -645 331 103 000 -542 331 -578 062 106,59% 35 731

0 Ulkoiset -1 649 150 103 000 -1 546 150 -1 506 085 97,41% -40 065

1 Sisäiset 1 003 819 0 1 003 819 928 023 92,45% 75 796

9000 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖ-LAUTAKUNTA

Alkuperäinen talousarvio




TOIMINTATUOTOT 57 700 0 57 700 56 155 97,32% 1 545

0 Ulkoiset 57 700 0 57 700 54 183 93,9% 3 517

1 Sisäiset 0 0 0 1 972 -1 972

TOIMINTAKULUT -250 021 0 -250 021 -231 164 92,46% -18 857

0 Ulkoiset -243 775 0 -243 775 -226 831 93,05% -16 944

1 Sisäiset -6 246 0 -6 246 -4 333 69,37% -1 913

TOIMINTAKATE -192 321 0 -192 321 -175 009 91,0% -17 312

0 Ulkoiset -186 075 0 -186 075 -172 648 92,78% -13 427

1 Sisäiset -6 246 0 -6 246 -2 361 37,8% -3 885


23

7. RAHOITUSLASKELMA

Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avul-

la. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen toiminnan ja investointien rahavirta sekä rahoituksen rahavirta. Näi-

den kolmen rahavirran nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan rahavarojen muutoksen tilikaudella.

Urjalan kunta

RAHOITUSLASKELMA 01.01.-31.12.15 01.01.-31.12.14

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 2 824 033

2 038 464

Satunnaiset erät

Tulorahoituksen korjauserät -16 915

-7 491

Investointien rahavirta

Investointimenot -5 378 348

-1 040 653

Rahoitusosuudet investointimenoihin 225 000

33 285

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 159 037

26 286

Toiminnan ja investointien rahavirta -2 187 193 1 049 8908

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset

Antolainasaamisten vähennykset 16 063

16 807

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 6 000 000

0

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 531 250

-1 262 500

Oman pääoman muutokset -182 927

Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -39 486

-36 145

Vaihto-omaisuuden muutos 6 111

1 123

Saamisten muutos -236 259

-214 067

Korottomien velkojen muutos 613 736

-552 540

Rahoituksen rahavirta 4 645 988 -2 047 323

Rahavarojen muutos 2 458 795

-997 432

Rahavarat 31.12. 3 913 273

1 454 477

Rahavarat 1.1. 1 454 477 2 451 909


24

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2015 2014

Investointien tulorahoitus, % 45 195,9

Pääomamenojen tulorahoitus, % 42,2 89,8

Lainanhoitokate 1,46 1,6

Kassan riittävyys, pv 38,1 15,7


INVESTOINNIT

Investointien tulorahoitus, %:

= 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno

Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu

tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi

pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä.

Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty ra-

hoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet.

Pääomamenojen tulorahoitus, %:

= 100 * Vuosikate /( Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset)

Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien oma-

hankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä.

LAINANHOITO

Lainanhoitokate:

= (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset)

Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun.

Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1,

joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kas-

savaroja. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä tunnusluvun arvon ollessa yli 2, tyydyttävä tunnusluvun ollessa 1–2

ja heikko tunnusluvun jäädessä alle yhden.

MAKSUVALMIUS

Kassan riittävyys (pv):

= 365 pv * Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella

Maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassasta maksut

voidaan kattaa tilanteen 31.12. rahavaroilla.


25

8. TASE

Kunnan taloudellista asemaa ja rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avul-

la. Taseessa kunnan varat esitetään siten, että edetään vaikeimmin rahaksi vaihdettavista käyttöomaisuuseristä

jo likvideinä varoina oleviin eriin. Vastaavalla tavalla esitetään taseen Vastattavaa- puolen erät edeten sido-

tuimmista oman pääoman eristä ensin maksettaviin lyhytaikaisen vieraan pääoman eriin.

URJALAN KUNTA - TASE

VASTAAVAA 2015

2014

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineelliset hyödykkeet

Maa-ja vesialueet 2 443 569

2 433 619

Rakennukset 11 754 118

7 400 450

Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 630 855

3 700 835

Koneet ja laitteet 99 953

141 411

17 928 496 13 676 317

Sijoitukset

Osakkeet ja -osuudet 3 637 138

3 719 876

Lainasaamiset konserniyhteisöiltä 610 599

Muut lainasaamiset 22 487

649 149

4 270 225 4 369 025

TOIMEKSIANTOJEN VARAT

Lahjoitusrahastot erityiskatteelliset 47

47

47 47

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 12 178

18 289

12 178 18 289

Saamiset

Pitkäaikaiset saamiset

Muut saamiset 74 218

31 368

74 218 31 368

Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 342 157

376 695

Muut saamiset 18 002

6 914

Siirtosaamiset 1 312 741

1 095 880

1 672 899 1 479 490

Rahoitusarvopaperit

Muut arvopaperit 0

500 000

Rahat ja pankkisaamiset 3 913 273

954 477

VASTAAVAA YHTEENSÄ 27 871 336 21 029 015

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA


26

Peruspääoma 14 389 233

14 389 233

Ed.tilikausien yli/alijäämä -862 315

-1 831 108

Tilikauden yli/alijäämä 1 482 248

1 151 721

15 009 166 13 709 845

POISTOERO JA VAPAAHTOISET VARAUKSET

Vapaaehtoiset varaukset 500 000

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT

Lahjoitusrahastojen pääomat 82 423

121 909

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen vieras pääoma

Laina rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0

93 750

Lainat julkisyhteisöiltä 7 668 750

3 343 750

Muut velat/liittymismaksut 355 911

355 910

8 024 661 3 793 410

Lyhytaikainen vieras pääoma

Laina rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 93 750

187 500

Lainat julkisyhteisöiltä 1 406 250

1 075 000

Ostovelat 1 321 915

769 876

Muut velat/liittymismaksut 135 508

140 527

Siirtovelat 1 297 663

1 230 946

4 255 086 3 403 850

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 27 871 336 21 029 015

TASEEN TUNNUSLUVUT 2015 2014

Omavaraisuusaste -% 53,9 65,2

Suhteellinen velkaantuneisuus -% 27,3 21,51

Kertynyt yli-/alijäämä, 1.000€ 619 -679

Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas 125 -136

Lainakanta 31.12., milj. € 9 168 4 700

Lainakanta 31.12., €/asukas 1 857 942

Lainasaamiset, 1000 € 633 649


TASEEN TUNNUSLUVUT

Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta.


27

Omavaraisuusaste, %:

= 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma – Saadut ennakot)

Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista

pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä

alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa suurta velkarasitetta.

Suhteellinen velkaantuneisuus, %:

= 100 * (Vieras pääoma – Saadut ennakot) / Käyttötulot

Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötulosta tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Käyttö-

tulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista.

Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä

velan takaisinmaksusta tulorahoituksella

Kertynyt yli-/alijäämä

= Edellisten tilikausien yli-/alijäämä+Tilikauden yli-/alijäämä

Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on

kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina.

Lainakanta 31.12.

= Vieras pääoma – (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut korottomat velat)

Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa.

Lainat €/asukas

Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella

kunnan asukasmäärällä.

Lainasaamiset 31.12.

=Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset

Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä


28

9. KOKONAISTULOT JA MENOT

Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain

ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa muut taseyksiköt on yhdistelty rivi riviltä.

TULOT € % MENOT € %

Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta

Toimintatuotot 3.402.621 8,49 Toimintakulut 30.778.921 81,11

Verotulot 16.791.717 41,92 Valmistus omaan käyttöön

Valtionosuudet 13.403.200 33,46 Korkokulut 73.897 0,20

Korkotuotot 27.940 0,07 Muut rahoituskulut 216 0,00

Muut rahoitustuotot 51.588 0,13 Satunnaiset kulut

Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät

Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos

Pysyvien vastaavien hyödykkei-

den luovutusvoitot -17.429 0,43

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden

luovutustappiot +513 0,0

Investoinnit Investoinnit

Rahoitusosuudet investointime-

noihin 225.000 0,56 Käyttöomaisuusinvestoinnit 5.378.348 14,17

Pysyvien vastaavien hyödykkei-

den luovutustulot 159.037 0,41

Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta

Antolainasaamisten vähennykset 16.063 0,04 Antolainasaamisten lisäykset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 6.000.000 14,31 Pitkäaikaisten lainojen vähennys

Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys 1.531.250 4,03

Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset 182.924 0,50

Kokonaistulot yhteensä 40.059.737 100 Kokonaismenot yhteensä 37.945.043 100


29

10. KUNTAKONSERNIN TALOUS JA TOIMINTA

YHDISTELTY

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN

Yhdistelty (kpl) Yhdistelemättä (kpl)

Yhtiöt

Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 1

Kuntayhtymät 5

Osakkuusyhteisöt 2

Yhteensä 6 2

Kunnan omistusosuudet

Nimi Kotipaikka Kunnan omistusosuus Konsernin omistusosuus

Tytäryhtiö

Urjalan Talot Oy Urjala 100 % 100 %

Kuntayhtymät

Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin ky Tampere 1,15 % 1,15 %

Koulutuskeskus Tavastia Hämeenlinna 0,91 % 0,91 %

Pirkanmaan liitto Tampere 1,12 % 1,12 %

Forssan ammatti- instituutti Forssa 5,88 % 5,88 %

Valkeakosken seudun ammatilli-

sen koulutuksen ky Valkeakoski 1,07 % 1,07 %

Yhdistelemättömät osakkuusyh-

teisöt

Kiinteistö Oy Urjalan Virasto ja

liikekeskus Urjala 40,29 % 40,29 %

Kiinteistö Oy Laukeelan Keskus Urjala 23,87 % 23,87 %

Valkeakosken Seudun kehitys Oy (Vaske)

Valkeakosken Seudun Kehitys Oy (Vaske) toiminta lakkasi 31.7.2015. Yhtiön tarkoituksena oli elinkei-

noelämän kehittäminen Etelä-Pirkanmaalla. Yhtiö toimi Akaan, Urjalan ja Valkeakosken kuntien alueella.

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on vuonna 1995 perustettu, tällä hetkellä 15 kunnan omistama alueellisesti

toimiva jätehuoltoyhtiö. Yhtiön omistus ja vastuut jakautuvat omistajakunnille niiden asukaslukujen suh-

teessa. Yhtiön toiminta on keskittynyt omistajakuntien alueelle, jossa asuu noin 125 000 asukasta. Urjalan

kunnan osuus osakepääomasta on 4,8 %.

Urjalan Talot Oy

Urjalan kunnan omistamat asunto-osakeyhtiöt fuusioitiin 1.1.2001 alkaen Urjalan Talot Oy -nimiseksi yh-

tiöksi. Kunnan suoraan omistamat vuokratalot luovutettiin yhtiölle uusia osakkeita vastaan. Urjalan kunta

omistaa yhtiön koko osakepääoman.

Yhtiön toimialana on Urjalan kunnassa tapahtuva asuntojen omistaminen, hankkiminen, rakentaminen tai

rakennuttaminen sekä vuokralle antaminen. Lisäksi yhtiö myy toimistopalveluja eräille julkisille yhteisöil-

le sekä kiinteistöpalveluja Urjalan kunnan alueella. Yhtiön liikevaihto tilikaudella oli 1,5 milj.euroa.


30

URJALAN KUNTAKONSERNI

TULOSLASKELMA 01.01.-31.12.2015 01.01.-31.12.2014

Toimintatuotot

15 250 326

15 387 815

Toimintakulut

-41 368 864

-41 962 899

TOIMINTAKATE

-26 118 538 -26 575 083

Verotulot 16 791 718 16 650 930

Valtionosuudet 13 403 200 13 168 737

RAHOITUSTUOTOT JA –KULUT

Korkotuotot

34 486

36 187

Muut rahoitustuotot

53 712

53 914

Korkokulut -194 064 -236 357

Muut rahoituskulut -52 196 -50 768

VUOSIKATE

3 918 318

3 047 560

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -1 354 723 -1 385 978

Tilikauden yli- ja alipariarvot

908

-611

Satunnaiset tuotot

Satunnaiset kulut

TILIKAUDEN TULOS

2 564 504

1 660 971

Varausten lisäys/vähennys 0 0

Rahastojen lisäys 8 941 117

Tuloverot

-17 345

-18 069

Laskennalliset verot -34 211 -10 579

Tilinpäätössiirrot

-7

0

Vähemmistöosuudet

-14 534

-17 002

TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 2 507 348 1 615 438

TUNNUSLUVUT 2015 2014

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 37 37

Vuosikate/Poistot, % 289 216

Vuosikate, euroa/asukas 794 607



31

URJALAN KUNTAKONSERNIN

RAHOITUSLASKELMA 2015 2014

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 3 918 318 3 047 560

Satunnaiset erät

Tilikauden verot - 17 345 - 18 069

Tulorahoituksen korjauserät - 62 359 98 909


Investointien rahavirta - 6 316 403 - 1 855 721

Rahoitusosuudet investointimenoihin 232 088 33 508

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 223 088 49 496

Toiminnan ja investointien rahavirta - 2 022 612 1 355 683




- 1 815

Antolainasaamisten vähennykset 16 063 16 807


Pitkäaikaisten lainojen lisäys 6 050 000 224 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys - 2 023 517 - 1 733 009

Lyhytaikaisten lainojen muutos - 4 874 - 631

Oman pääoman muutokset - 174 871 33 477


- 75

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset - 31 511 - 35 477

Vaihto-omaisuuden muutos 9 072 - 25 753

Saamisten muutos - 78 253 - 35 323

Korottomien velkojen muutos 540 763 - 493 757

Rahoituksen rahavirta 4 312 640 - 2 051 555

Rahavarojen muutos 2 280 260 - 695 872

Rahavarat 1.1. 2 417 703 3 103 807

Rahavarat 31.12. 4 697 963 2 407 935

KONSERNIRAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2015 2014

Investointien tulorahoitus, % 64,4 162

Pääomamenojen tulorahoitus, % 48,2 84

Lainanhoitokate 1,9 1,6

Kassan riittävyys 34 19


32

KONSERITASE - VASTAAVAA 2015 2014

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 159 223 148 841

Muut pitkävaikutteiset menot 138 427 126 334

Ennakkomaksut 4 455 244

302 104 275 418


Maa-ja vesialueet 2 822 562 2 800 177

Rakennukset 20 574 239 16 022 412

Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 687 411 3 748 086

Koneet ja laitteet 676 491 597 539

Muut aineelliset hyödykkeet 6 703 3 064

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 317 724 515 660

28 085 130 23 686 939

Sijoitukset

Osakkusyhteisöosuudet 333 557 327 810

Muut osakkeet ja osuudet 530 104 545 872

Muut saamiset 27 601 23 210

Liittymismaksusaamiset 53 010 53 010

944 273 949 902


Valtion toimeksiannot 50 630 41 051

Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 517 243

51 148 41 294

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 135 908 152 443

Keskeneräiset 2 334

Muu vaihto-omaisuus 5 128

143 371 152 443

Saamiset



Laskennalinen verosaaminen 1 395 1 140

75 631 37 026


Myyntisaamiset 999 879 1 011 601

Lainsaamiset 215 187 285 166

Laskennallinen verosaaminen 22 0


Siirtosaamiset 1 433 648 1 216 135

2 809 467 2 720 071

Rahoitusarvopaperit


33

Muu arvopaperit 335 500 335

Joukkovelkakirjasaamiset 49 208

Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 39 070 52 042

Muut sijoitukset 0 3 600

88 613 555 978

Rahat ja pankkisaamiset 4 609 350 1 851 957

VASTAAVAA YHTEENSÄ 37 109 087 30 271 028

KONSERITASE - VASTATTAVAA 2015 2014

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma 14 389 233 14 389 233

Muut omat rahastot 7 538 7 617

Arvonkorotusrahasto 17 594 17 594

Rahastopääoma 39 428 48 328

Ed.tilikausien yli/alijäämä -957 732 -2 220 824

Tilikauden yli/alijäämä 2 507 348 1 615 438

16 003 409 13 857 385

VÄHEMMISTÖOSUUDET 108 676 86 543

PAKOLLISET VARAUKSET

Eläkevaraukset 0 175

Muut pakolliset varaukset 397 025 393 324

397 025 393 499


Valtion toimeksiannot 50 630 0

Muut toimeksiannot 124 126 196 370

174 756 196 370

VIERAS PÄÄOMA


Laina rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 4 910 784 5 415 063

Lainat julkisyhteisöiltä 7 675 005 3 350 595

Lainat muilta luotonantajilta 502 277 528 242

Muut velat/liittymismaksut 355 922 355 922

Laskennallinen verovelka 90 285 55 796

13 534 272 9 705 617


Laina rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 729 702 693 490

Lainat julkisyhteisöiltä 1 282 320 1 075 590

Lainat muilta luotonantajilta 5 131 4 663

Saadut ennakot 39 730 28 612

Ostovelat 1 811 129 1 221 212


34

Muut velat/liittymismaksut 448 233 528 344

Siirtovelat 2 574 704 2 479 704

6 890 949 6 031 614

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 37 109 087 30 271 028

KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT 2015 2014

Omavaraisuusaste-% 43,4 45,8

Suhteellinen velkaantuneisuus % 44,8 34,6

Kertynyt yli/alijäämä, 1.000 € 1 549 -605

Kertynyt yli/alijäämä, €/asukas 313 -121

Konsernin lainat, €/asukas 3060 2 219

Konsernin lainakanta 31.12., € 15 105 218 11 067 643

Konsernin lainasaamiset - -

Kunnan asukasmäärä 4936 4986


35

11. KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUMAVERTAILU

Toimielin 1000 KESKUSVAALILAUTAKUNTA

Tulosalue 1110 Vaalit

Vastuuhenkilö: hallinto- ja talousjohtaja Joonas Yliluoma




Toteutuma

Tot-% Poikkeama

1110 VAALIT

TOIMINTATUOTOT 8 500 0 8 500 8 526

100,31% -26

0 Ulkoiset 8 500 0 8 500 8 526

100,31% -26

TOIMINTAKULUT -5 405 0 -5 405 -6 775

125,34% 1 370

0 Ulkoiset -5 405 0 -5 405 -6 775

125,34% 1 370

TOIMINTAKATE 3 095 0 3 095 1 751

56,59% 1 344 0 Ulkoiset 3 095 0 3 095 1 751 56,59% 1 344

Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus

Keskusvaalilautakunta toimittaa kunnallisvaalit, valtiolliset vaalit ja Euroopan parlamentin jäsenten

vaalit (europarlamenttivaalit). Kunnassa on yksi äänestysalue.

Toiminta vuonna 2015

Vuonna 2015 järjestettiin eduskuntavaalit.

Toimielin 2000 TARKASTUSLAUTAKUNTA

Tulosalue 2110 Tarkastuspalvelut

Alkuperäinen


muutokset Talousarvio

muutosten j. Toteutuma

Tot-% Poikkeama

2110 TARKASTUSPALVELUT

TOIMINTAKULUT -14 464 0 -14 464 -16 567

114,54% 2 103

0 Ulkoiset -14 464 0 -14 464 -16 567

114,54% 2 103

TOIMINTAKATE -14 464 0 -14 464 -16 567

114,54% 2 103 0 Ulkoiset -14 464 0 -14 464 -16 567 114,54% 2 103


Kuntalain mukaisesti kunnan ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat tarkastuslautakunta ja JHTT-

tilintarkastaja. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja ta-

louden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja talou-

delliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on myös arvioida kunnan toiminnan

tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta sekä resurssien käytön tehokkuutta. Varsinaisen tilintar-

kastuksen suorittaa JHTT-tilintarkastaja.


Tarkastuslautakunta kokoontui neljä kertaa vuonna 2015.


36

Toimielin 3000 VALTUUSTO

Tulosalue 3110 Valtuusto




Toteutuma

Tot-% Poikkeama

3110 VALTUUSTO

TOIMINTAKULUT -29 348 0 -29 348 -32 457

110,59% 3 109

0 Ulkoiset -29 348 0 -29 348 -32 457

110,59% 3 109

TOIMINTAKATE -29 348 0 -29 348 -32 457

110,59% 3 109 0 Ulkoiset -29 348 0 -29 348 -32 457 110,59% 3 109


Valtuusto vastaa ylimpänä päätöksentekoelimenä kunnan toiminnasta ja taloudesta.

Kuntalain 12 §:n mukaan valtuuston tulee:

1) päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konser-

niohjauksen periaatteista;

2) päättää hallinnon järjestämisen perusteista;

3) päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyä talousarvio,

4) päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista;

5) päättää kunnan liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista;

6) päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta;

7) valita jäsenet kunnan toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä;

8) päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista;

9) valita tilintarkastajat;

10) hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta; sekä

11) päättää muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista


16.02.2015

Valtuusto päätti hyväksyä Urjalan oikeusvaikutteisen tuulivoimaosayleiskaavan.

07.04.2015

Valtuusto päätti myydä Nuutajärven koulukiinteistön korkeimman tarjouksen tehneelle

Tuomo Rantalalle 63.333 euron hinnalla.

Valtuusto valitsi teknisen johtajan virkaan DI Kimmo Virran.

15.06.2015

Valtuusto hyväksyi vuoden 2014 toiminta- ja tilinpäätöskertomuksen sekä myönsi vas-

tuuvapauden toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille.

Valtuusto hyväksyi Huhdin korttelin 54 asemakaavan muutoksen ja siihen liittyvät ra-

kentamistapaohjeet.

Valtuusto hyväksyi Sarkatien asemakaavan muutoksen.


37

Valtuusto hyväksyi yhteistyön Hämeenlinnan Vesi Oy:n kanssa veden toimittamisesta

sekä ns. varaveden toimittamisesta vedenjakelun turvaamiseksi.

14.09.2015

Valtuusto hyväksyi Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n sekä Satakierto Oy:n yhdistymisso-

pimuksen ja sen liitteenä olevan osakassopimuksen.

Valtuusto vahvisti Sarkatien alueen ja Huhdin korttelin 54 uusien omakotitonttien

myyntihinnat.

Valtuusto päätti oikeuttaa kunnanhallituksen myymään Kehron kansakoulu 3:1 -tilan

Kehron Kyläyhdistys ry:lle 1.000 euron kauppahinnalla.

09.11.2015

Valtuusto päätti vuoden 2016 tuloveroprosentiksi 22,00.

Valtuusto päätti yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 1,10, vakituisten asuinrakennusten

veroprosentiksi 0,65 ja muiden asuinrakennusten veroprosentiksi 1,25.

21.12.2015

Valtuusto päätti hyväksyä vuoden 2016 talousarvion sekä vuosien 2017–2018 talous-

suunnitelman.

Valtuusto päätti hyväksyä vesilaitoksen kirjanpidollisen eriyttämisen takautuvasti

1.1.2015 alkaen.

Valtuusto hyväksyi Urjalan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman.


38

Toimielin 4000 KUNNANHALLITUS

Tulosalue 4110 Kunnanhallitus

Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Hannu Maijala

Toimielimen alaiset tulosalueet:

4111 Hallintokeskus

4410 Elinkeinopalvelut

Alkuperäinen




Tot % Poikkeama

4110 KUNNANHALLITUS

TOIMINTATUOTOT 0 51 000 51 000 52 593

103,12% -1 593

0 Ulkoiset 0 51 000 51 000 49 779

97,61% 1 221

1 Sisäiset 0 0 0 2 813

-2 813

TOIMINTAKULUT -295 929 -70 000 -365 929 -351 381

96,02% -14 548

0 Ulkoiset -277 190 -70 000 -347 190 -334 096

96,23% -13 094

1 Sisäiset -18 739 0 -18 739 -17 285

92,24% -1 454

TOIMINTAKATE -295 929 -19 000 -314 929 -298 788

94,87% -16 141

0 Ulkoiset -277 190 -19 000 -296 190 -284 316

95,99% -11 874 1 Sisäiset -18 739 0 -18 739 -14 472 77,23% -4 267


Kuntalain 23 §:n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä val-

tuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallituksen

tulee myös valvoa kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallitukselle kuu-

luu lisäksi esityksen tekeminen talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi.


19.01.2015

Kunnanhallitus päätti hyväksyä Asunto Oy Urjalan Sotaveteraanit I kanssa tehtävän kaupan

kiinteistöstä Veteraanit 3:84.

Kunnanhallitus päätti Huhdin koulun työ- ja opiskeluolosuhteiden turvaamiseksi velvoittaa

teknisen palvelukeskuksen hankkimaan riittävä määrä ilmanpuhdistimia koululle sekä väis-

tötiloja koulun läheisyyteen.

09.02.2015

Kunnanhallitus merkitsi tietoonsa v. 2014 jätetyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toi-

menpiteet.

Kunnanhallitus määräsi edustajansa lautakuntiin 2015–2016 sekä asetti vaalilautakunnan ja

-toimikunnan vuoden 2015 eduskuntavaaleja varten.

Kunnanhallitus päätti irtisanoa Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n sekä Akaan kaupungin,

Valkeakosken kaupungin ja Urjalan kunnan välisen yhteistyösopimuksen koskien elinkei-

nopolitiikan toteuttamisesta 31.7.2015 lukien. Kunnanhallitus päätti perustaa Urjalaan oman

elinkeinoasiamiehen toimen 1.8.2015 lukien.

02.03.2015


39

Kunnanhallitus hyväksyi Urjalan kunnan päivitetyn tietoturvaohjeen.

Kunnanhallitus päätti, että Urjalan kunnan alueella jätteenkuljetus tulee järjestää kiinteistön-

haltijan järjestämänä.

30.03.2015

Kunnanhallitus päätti vuokrata 25 ha peltoa tukioikeuksineen viljelystarkoitukseen Seppo

Mikkolalle.

20.04.2015

Kunnanhallitus päätti tukea 200 eurolla työllistämisjaksoa kohden niitä yrityksiä, yhteisöjä

ja yksityisiä, jotka työllistävät 16–22 -vuotiaita urjalalaisia nuoria vähintään 4 viikon ajaksi.

Kunnanhallitus päätti maksaa 170 euron suuruista kuntalisää yhdistykselle, joka työllistää

urjalalaisen pitkäaikaistyöttömän.

11.05.2015

Kunnanhallitus päätti valita elinkeinoasiamiehen toimeen Satu Sarinin.

Kunnanhallitus hyväksyi Urjalan kunnan riskienhallintasuunnitelman.

08.06.2015

Kunnanhallitus päätti uuteen yhtenäiskouluun tilattavat lasitaideteokset, ulkotiloihin Hippa

-teos ammattiopisto Tavastian lasikoulutukselta sekä sisätiloihin Toukka-teoksen Johannes

Rantasalolta.

Kunnanhallitus päätti vuokrata ns. Kajanderin talon matkailu- ja kulttuurineuvontapisteen si-

joituspaikaksi.

22.06.2015

Kunnanhallitus päätti hyväksyä vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2016–2018 talous-

suunnitelman laatimisohjeet.

Kunnanhallitus päätti hyväksyä teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti kunnan katu- ja

ulkovalosaneerauksen suorittajaksi Eltel Networksin.

Kunnanhallitus päätti ottaa 6 milj. euron pitkäaikaisen lainan, jonka laina-aika on 15 vuotta,

Kuntarahoitus Oyj:ltä.

10.08.2015

Kunnanhallitus merkitsi tiedoksi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun

vastuualueen päätöksen, jossa ilmoitettiin koulun mahdollisesta käyttökiellosta 1.1.2016 al-

kaen koulun sisäilmaongelmien vuoksi sekä asetetusta uhkasakosta sisäilmaongelmien kor-

jaamiseksi.

Kunnanhallitus merkitsi tietoonsa kaavoituskatsauksen vuodelle 2015.

Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että se hyväksyy Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n

ja Satakierto Oy:n yhdistymissopimuksen ja osakassopimuksen sekä fuusion jälkeisen Loi-

mi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhtiöjärjestyksen.

31.08.2015

Kunnanhallitus päätti, ettei Leiriniemen ranta-asemakaavoitusta toistaiseksi aloiteta.

Kunnanhallitus päätti asettaa Nuutajärven Linnavuoren ranta-asemakaavaehdotuksen MRL

65 §:n ja MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville varaten osallisille mahdollisuuden muistutusten

tekoon.


40

Kunnanhallitus hyväksyi yhteispalvelusopimuksen seudullisten yrityspalvelujen järjestämi-

sestä eteläisellä Pirkanmaalla.

Kunnanhallitus merkitsi Kuntamaiseman Urjalan vanhuspalveluista laaditun selvityksen tie-

toonsa saatetuksi.

21.09.2015

Kunnanhallitus päätti ilmoittaa Pirkanmaan ely-keskukselle, että Urjalan taksilupakiintiöksi

vuodelle 2016 tulee vahvistaa vähintään 10 henkilöautoa.

Kunnanhallitus päätti käynnistää kuntastrategian päivitystyön sekä valita FCG-Konsultointi

Oy:n vetämään strategiatyöskentelyä.

Kunnanhallitus merkitsi tietoonsa aloitteen pakolaisten vastaanottamisesta sekä päätti pyytää

lausunnot perusturvalautakunnalta ja sivistyslautakunnalta.

12.10.2015

Kunnanhallitus päätti ilmoittaa Pirkanmaan ely-keskukselle, että Urjalan kunta osallistuu

eteläisen Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelman päivitystyöhön.

Kunnanhallitus päätti, että Etelä-Pirkanmaan seudullisen työvoiman palvelukeskuksen yh-

teistyösopimus Akaan ja Urjalan välillä puretaan.

Kunnanhallitus päätti, että Urjala osallistuu Ura Ovi -hankkeen jatkoon Ura Silta

-hankkeeseen vuosina 2016-2018, mikäli hanke saa myönteisen rahoituspäätöksen.

02.11.2015

Kunnanhallitus päätti asettaa työryhmän, joka kartoittaa, ennakoi ja valmistelee mahdolli-

suuksia pakolaisten vastaanottamiseen Urjalaan.

Kunnanhallitus päätti ostaa Lehikoinen 5:68 -tilasta n. 3,9 ha:n määräalan 33.000 euron

kauppahinnalla.

Kunnanhallitus päätti vastaanottaa Salmen jakokunnan lahjan 4.320 euroa ja osoittaa sen si-

vistyslautakunnalle käytettäväksi nuoriso- ja liikuntatyöhön.

23.11.2015

Kunnanhallitus päätti hyväksyä uudet asemakaavan, ranta-asemakaavan ja yleiskaavan laa-

timisesta ja muuttamisesta sekä maankäyttöön liittyvistä lausunnoista perittävistä korvauk-

sista.

Kunnanhallitus päätti hakea Pirkan Helmi ry:ltä rahoitusta koko Urjalan kunnan alueelle ra-

kennettavan kiinteän kuituverkon yksityiskohtaiseen suunnitteluun.

14.12.2015

Kunnanhallitus päätti hyväksyä Keski-Hämeen Rakennus Oy:n kerrostalotontin tonttivara-

uksen perumisen, koska aiottu rakennuskohde ei saavuttanut riittävää varauskantaa.

Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet

Tavoite Mittari Toteutuminen

Monipuolinen omakotitontti-

valikoima

Tonttivarannon laajuus ja yksi-

tyisen tonttivarannon hyödyn-

täminen

Sarkatien ja Huhdin korttelin

54 asemakaavojen tontit moni-

puolistivat tonttitarjontaa

Omaisuuden tehokas hallinta

ja arvon säilyttäminen

Tarpeetonta omaisuutta ei ole

tai se on myynnissä

Kehron koulun tontti ja Nuuta-

järven koulu myytiin.

Vahva edunvalvonta Liikenneyhteyksien toimivuu- Toteutui


41

teen vaikuttaminen, EU:n oh-

jelmarahoituksen turvaaminen


Tulosalue 4111 Hallintokeskus

Vastuuhenkilö: hallinto- ja talousjohtaja Joonas Yliluoma

Tulosalueen alaiset tulosyksiköt:

4112 Hallintopalvelut

4113 Muut palvelut

4114 Siivous- ja ruokapalvelut

4210 Henkilöstöhallinto

4310 Taloushallinto




Toteutuma

Tot-% Poikkeama

4111 HALLINTOKESKUS

TOIMINTATUOTOT 1 531 825 -56 000 1 475 825 1 417 977

96,08% 57 848

0 Ulkoiset 752 850 -56 000 696 850 629 261

90,3% 67 589

1 Sisäiset 778 975 0 778 975 788 716

101,25% -9 741

TOIMINTAKULUT -2 170 325 -40 300 -2 210 625 -2 160 592

97,74% -50 033

0 Ulkoiset -2 063 982 -40 300 -2 104 282 -2 052 821

97,55% -51 461

1 Sisäiset -106 343 0 -106 343 -107 771

101,34% 1 428

TOIMINTAKATE -638 500 -96 300 -734 800 -742 614

101,06% 7 814

0 Ulkoiset -1 311 132 -96 300 -1 407 432 -1 423 560

101,15% 16 128

1 Sisäiset 672 632 0 672 632 680 946 101,24% -8 314


Kunnanhallituksen alaisena tulosalueena keskushallinto tekee hallinnon keskitettyjä tehtäviä ja tuot-

taa tukipalveluja muille tulosalueille tietohallinnosta sekä huolehtii osaltaan kunnan tiedotuksesta ja

asiakaspalvelutehtävistä.

Taloushallinnon tulosyksikössä johdetaan kunnan taloussuunnittelua, raportointia ja talousarvion

seurantaa. Lisäksi vastuualueella hoidetaan kunnan taloudenhoidon koordinointi ja ohjaus, rahateh-

tävät ja kirjanpidolliset laskentatehtävät, osa perintätehtävistä, taloustilastointi sekä kunnalle veron-

saajana kuuluvat hallinnointitehtävät.

Henkilöstöhallinto avustaa palvelukeskuksia henkilöstöhallintoon liittyvissä asioissa sekä hoitaa ja

koordinoi Urjalan kunnalle työnantajana kuuluvia tehtäviä. Tällaisia ovat mm. virka- ja työehtoso-

pimusasiat, sopimusten tulkinta, palkanlaskenta, työsuojelu, kouluttaminen, tiedottaminen ja työky-

vyn ylläpitoon liittyvät toimet.

Joukkoliikennettä järjestetään siten, että kunnassa on toimivat joukkoliikenneyhteydet kunnan sisäl-

lä ja Etelä-Pirkanmaan seutulippualueella matkustaville.


42



Henkilöstön kannustaminen ja

motivointi

Palkkataso naapurikuntien

keskitasoa ja muiden kannus-

teiden tarkasteleminen

Palkkatasoa vertaillaan rekry-

tointien yhteydessä naapuri-

kuntiin.

Asiantunteva ja osaava henki-

löstö

Ajantasaiset tiedot ja työmene-

telmät

Henkilökuntaa kannustettu

koulutuksiin ja sähköisiin työ-

tapoihin. Sähköisempään

asianhallintaan valmistelu al-

koi.

Informatiivinen ja selkeä ra-

portointi

Käyttäjäpalaute Raportointi on toimivaa


Tulosalue 4410 Elinkeinopalvelut

Vastuuhenkilö: yritysasiamies Vesa Leppänen, Valkeakosken Seudun Kehitys Oy (Vaske) 31.7.

asti, elinkeinoasiamies Satu Sarin 1.8. alkaen

4410 ELINKEINOPALVELUT Alkuperäinen talousarvio



Toteutuma

Tot-% Poikkeama

TOIMINTATUOTOT 0 19 508 19 508 19 939

102,21% -431

0 Ulkoiset 0 19 508 19 508 22 752

116,63% -3 244

1 Sisäiset 0 0 0 -2 813

2 813

TOIMINTAKULUT -246 651 -4 600 -251 251 -219 856

87,5% -31 395

0 Ulkoiset -206 591 -4 600 -211 191 -219 835

104,09% 8 644

1 Sisäiset -40 060 0 -40 060 -20

0,05% -40 040

TOIMINTAKATE -246 651 14 908 -231 743 -199 917

86,27% -31 826

0 Ulkoiset -206 591 14 908 -191 683 -197 083

102,82% 5 400

1 Sisäiset -40 060 0 -40 060 -2 834 7,07% -37 226


Yrityspalvelu palvelee alkavia ja toimivia yrityksiä elinkeinoneuvonta- ja kehittämispalveluja tar-

joamalla sekä Vasken, ely-keskuksen ja muiden yhteistyökumppanien asiantuntemusta välittämällä.

Lisäksi osallistutaan seudulliseen elinkeinotoimintaan, erilaisten kehittämishankkeiden suunnitte-

luun ja toteutukseen sekä tiedotukseen. Elinkeinopalveluiden tuotantomalli muuttui vuoden 2015

aikana, kun seudullisesti yritysneuvojapalvelut tuottanut Valkeakosken Seudun Kehitys Oy lakkau-

tettiin ja tilalle Urjalan kuntaan palkattiin omaksi resurssiksi elinkeinoasiamies. Elinkeinopalvelui-

den tuotannossa käytetään alueellisia asiantuntijoita sekä naapurikuntien kanssa tarjottavia resursse-

ja. Aloittavien yritysten neuvontapalvelun osalta solmittiin sopimus Tampereen Seudun Uusyritys-

keskus ry. Ensimetrin kanssa ja hankekoordinaattorin palvelu tuotetaan yhdessä Valkeakosken ja


43

Akaan kaupunkien kanssa. Elinkeinopalveluiden toiminta on asiakaslähtöistä, asiantuntevaa ja ak-

tiivista.

Valtuuston nähden sitovat tavoitteet


Kunnan markkinointiviestin-

nän tehostaminen

Positiivisten mediaosumien

määrä

Ilmoituksia ja juttuja sekä pai-

kallisissa että alueellisissa me-

dioissa, myös YLEn aluelähe-

tyksessä.

Yritystiloja ja -tontteja on

tarjolla

Yritystilojen ja -tonttien riittä-

vyys

Toteutunut.

Tavoitellaan alle 12 %:n työt-

tömyyttä

Työllisyystilanteen seuranta Työttömyysaste vuoden lopus-

sa oli 14,8 %

Tietoliikenteen kehittäminen Valokuidun saatavuus kunnas-

sa

Kuituverkkohankkeelle haettiin

rahoitusta Pirkan Helmi ry:ltä

yhteistyössä Akaan kaupungin

ja Vesilahden kunnan kanssa.

Laukeelasta vireä kuntakeskus Vapaat toimitilat ja toiminnot

keskustassa.

Vapaita toimitiloja 12/2015

kuntakeskuksessa kolme.

Uusien hankkeiden edistämi-

nen

Yritys- ja yhteistyökontaktien

määrä.

Toteutunut.

Tunnusluvut

Kriteeri Tavoite Toteutuminen 2015

Asiantuntijapalvelut Urjalassa 210 Tilastointi muuttui

Uusia yrityksiä Urjalassa 20 18

Sukupolvenvaihdokset/yrityskaupat 1 2

Työpaikkoja toimiviin ja muutta-

viin yrityksiin

20 Tilastointi muuttui


44

Toimielin 6000 PERUSTURVALAUTAKUNTA

Vastuuhenkilö: perusturvajohtaja Elina Anttila


6110 Sosiaalityö (sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvola, lastensuojelu ym.)

6120 Vanhustenhuolto

6130 Vammaispalvelut

6140 Lasten päivähoito

6151 Työllisyyden hoito

6170 Erikoissairaanhoito

6171 Perusterveydenhuolto

6190 Toimeentuloturva


Perusturvalautakunnan tehtävänä on laadukkailla ja saatavilla olevilla palveluilla ylläpitää ja edistää

kuntalaisten toimintakykyä ja hyvinvointia. Se myös pyrkii vaikuttamaan siihen, että sen toimialalle

osoitetaan voimavaroja riittävästi ja muussa kunnan kehittämisessä sekä palvelutuotannossa huomi-

oidaan sosiaaliset näkökohdat.


Perusturvalautakunta on kokoontunut vuoden 2015 aikana 3 kertaa. Perusturvajohtaja toimi koko

vuoden sekä Urjalan kunnan (työajasta ja kustannuksista 25 %) että Akaan kaupungin (työajasta ja

kustannuksista 75 %) perusturvajohtajana. Sopimus on voimassa 31.12.2016 saakka. Valtakunnalli-

nen sote-uudistus on edelleen valmistelussa ja sen aikataulu muuttui vuodesta 2017 vuoteen 2019.

Perusturvakeskuksen talousarvion mukaisista ulkoisista tuloista on toteutunut 91,4 % ja ulkoisista

menoista 94,4 %. Toimintakatteen toteuma oli siten 94,5 % eli toimintakate oli noin 1.133.000 eu-

roa alle arvioidun. Toimintakate pieneni edellisvuodesta noin 447.000 euroa, joka on 2,3 %.

Kaikilla tulosalueilla talousarvio alitettiin.


45


Tulosalue 6110 Sosiaalityö



6110 Sosiaalityö (sis. sosiaalitoimisto, aikuissosiaalityö, perhekeskus, sotaveteraanien

kuntoutus, lastensuojelu ja päihdehuolto)

6110 SOSIAALITYÖ Alkuperäinen talousarvio



Toteutuma

Tot-% Poikkeama

TOIMINTATUOTOT 107 200 0 107 200 99 933

93,22% 7 267

0 Ulkoiset 107 200 0 107 200 99 933

93,22% 7 267

TOIMINTAKULUT -1 214 082 -80 000 -1 294 082 -1 257 866

97,2% -36 216

0 Ulkoiset -1 179 727 -80 000 -1 259 727 -1 228 808

97,55% -30 919

1 Sisäiset -34 355 0 -34 355 -29 057

84,58% -5 298

TOIMINTAKATE -1 106 882 -80 000 -1 186 882 -1 157 932

97,56% -28 950

0 Ulkoiset -1 072 527 -80 000 -1 152 527 -1 128 875

97,95% -23 652 1 Sisäiset -34 355 0 -34 355 -29 057 84,58% -5 298


Yleisten sosiaalipalvelujen ja sosiaalityön tarkoituksena on mahdollistaa yksilön ja perheen elä-

mänkriiseistä selviytyminen sekä tukea yhteisön toimivuutta vaikuttamalla asiakkaiden elinolosuh-

teisiin. Sosiaalietuuksien myöntämisen lisäksi sitä toteutetaan kehittämällä vaikuttavia ennaltaeh-

käiseviä työmuotoja ja järjestämällä yhteistyössä asiakkaan ja muiden toimijoiden kanssa hänelle

tarpeelliset ja tarkoituksenmukaiset palvelut ja tukitoimet.


Urjalan sosiaalityö on sosiaalihuoltolain 15 §:n mukaista sosiaalipalvelua. Lain mukaan sosiaali-

työllä tarkoitetaan asiakas- ja asiantuntijatyötä, jossa rakennetaan yksilön, perheen tai yhteisön tar-

peita vastaava sosiaalisen tuen ja palvelun kokonaisuus, sovitetaan se yhteen muiden toimijoiden

tarjoaman tuen kanssa sekä ohjataan ja seurataan sen toteutumista ja vaikuttavuutta. Sosiaalityö on

luonteeltaan muutosta tukevaa työtä, jonka tavoitteena on yhdessä yksilöiden, perheiden ja yhteisö-

jen kanssa lieventää elämäntilanteen vaikeuksia, vahvistaa yksilöiden ja perheiden omia toiminta-

edellytyksiä ja osallisuutta sekä edistää yhteisöjen sosiaalista eheyttä.

Lastensuojelussa 2015 tapahtui muutoksia. Sosiaalitoimessa aloitti toinen perhetyöntekijä ja sosiaa-

lihuoltolaki astui voimaan 1.4.2015, joka muutti lastensuojelun prosesseja merkittävästi. Avohuol-

lon tukitoimina perhetyö jakautui uuden sosiaalihuoltolain vuoksi tehostettuun perhetyöhön, perhe-

työhön ja ennaltaehkäisevään perhetyöhön. Perhetyön asiakkaita oli vuoden 2015 aikana yhteensä

25. Urjala osallistui syksyllä 2015 perhetyön tuotteistamishankkeeseen, joka selvensi entisestään

Urjalan perhetyön palveluprosesseja.

http://212.246.28.204/Reports/Pages/Report.aspx?ItemPath=%2f400+Urjalan+kunta%2fTuloslaskelma


46

Vuoden 2015 aikana avohuollon asiakkaana oli lastensuojelussa (sis. myös sosiaalihuollon ja ennal-

taehkäisevän asiakastyön) 102 lasta. Edelleen perhetyön merkitys ja yhteistyö muiden toimijoiden

kanssa korostui tärkeimpänä työskentelymuotona avohuollon asiakkuuksissa.

Lastensuojeluilmoituksia tehtiin 77, ja niiden kohteena oli edellisvuotta vastaava määrä eli 66 eri

lasta. Lastensuojelun tiimiin kuului sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijät sekä lasten ja nuorten

psykologi, jolla oli vuonna 2015 asiakkaita 108. Hänen asiakasvastuullaan ovat kaikki kunnan

psykologipalveluja tarvitsevat alle 18-vuotiaat ja asiakkaita vuoden aikana oli 108. Akaan

perhekeskusta käytettiin vain muutaman kerran asiakastyöskentelyssä yhteistyötahona.

Vuoden 2015 aikana tehtiin kolme huostaanottoa ja kaksi kiireellistä sijoitusta. Yksi huostaanotto

päättyi täysi-ikäisyyteen. Huostassa oli vuonna 2015 yhteensä yhdeksän lasta. Lastensuojeluun

varatut määrärahat ylittyivät hieman, mutta jäivät selvästi alle edellisvuoden toteuman.

Aikuissosiaalityössä l. varsinaisessa sosiaalityössä keväällä 2015 käynnistettiin sosiaalinen

kuntoutus. Sosiaalinen kuntoutus perustuu sosiaalihuoltolain 17 §:ään. Lain mukaan sosiaalisella

kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea

sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden

edistämiseksi. Urjalassa sosiaalisessa kuntoutuksessa oli 11 asiakasta vuoden 2015 aikana.

Vuonna 2015 tuetun asumisen ohjaajan toimenkuvaan on kuulunut tuetun asumisen ohjaus,

päihdetyö, mielenterveystyö sekä maahanmuuttotyö. Asiakkaita vuonna 2015 oli yhteensä 41, joista

suurin osa 27 oli päihdetyön asiakkaita. Tuetun asumisen ohjaaja on tehnyt vahvaa yhteistyötä

kunnan eri toimijoiden (mm. aikuissosiaalityö, lastensuojelu, sosiaalinen kuntoutus, seurakunta,

neuvola, Urjala Talot) kanssa.

Päihdehuollon asiakkaina asumispalveluyksiköissä on ollut vuonna 2015 kolme ja

mielenterveysongelmaisten palveluja tukiasunnoissa yhdeksän asiakasta. Asiakkaiden

palveluasuntojen kartoitus aloitettiin vuoden 2015 syksyllä aikuissosiaalityöntekijän ja tuetun

asumisen ohjaajan toimesta. He kävivät palveluasunnot läpi ja arvioivat laadun, hintatason ja

asiakkaan palvelutarpeen, jotta vuoden 2016 alussa voitiin tehdä tarvittavat asumispalvelusiirrot ja

palvelumuutokset. Talousarvion toteuma varsinaisessa sosiaalityössä, päihdehuollossa ja

mielenterveystyössä alitettiin vuonna 2015.



Lapsiperheiden ehkäisevät

palvelut toimivat kustannuste-

hokkaasti.

Ehkäisevät palvelut suunnitel-

laan toisiaan tukeviksi ja pois-

tetaan päällekkäisyyksiä.

Laajennettu ammatillinen las-

tensuojelutiimi on auttanut to-

teuttamaan tehokkaammin las-

tensuojelutyötä ilman päällek-

käisyyksiä.

Lapsiperheiden kotipalvelulla

tuetaan perheiden jaksamista

Kotipalveluja tarjotaan perheil-

le, joissa se on välttämätöntä

lasten hyvinvoinnin turvaami-

seksi

Kotipalvelua on käytetty lapsi-

perheiden apuna tarvittaessa.


47

Tunnusluvut

TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015

Sijaishuoltoon sijoitetut 8 9 7 7

Päihdehuollon asumispalvelun

asiakkaat

3 5 3 2

Muut asumispalvelun asiakkaat 11 12 9 8


Tulosalue 6120 Vanhushuolto

Akaan kaupunki järjestää toiminnan ostopalveluna

6120 VANHUSTENHUOLTO Alkuperäinen talousarvio



Toteutuma

Tot-% Poikkeama

TOIMINTATUOTOT 0 0 0 3 595

-3 595

0 Ulkoiset 0 0 0 3 595

-3 595

TOIMINTAKULUT -5 430 607 150 000 -5 280 607 -4 992 711

94,55% -287 896

0 Ulkoiset -5 430 607 150 000 -5 280 607 -4 992 711

94,55% -287 896

TOIMINTAKATE -5 430 607 150 000 -5 280 607 -4 989 116

94,48% -291 491

0 Ulkoiset -5 430 607 150 000 -5 280 607 -4 989 116 94,48% -291 491


Vanhustyön tarkoituksena on turvata vanhuksen hyvä hoito kotona, kodinomaisessa asumisessa ja

laitoshoidossa.

Kotihoidon tarkoituksena on asiakkaiden omatoimisen kotona selviytymisen tukeminen ja sosiaali-

sen syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen. Kotihoitoyksikkö on perushoitoa, hoivapalveluja ja sai-

raanhoidollisia palveluja tuottava toimija, jonka henkilökunnalla on monipuolinen osaaminen ja

ammattitaito. Kotiin annettavien tukipalveluiden, kuten ateria-, kauppa-, ja turvapalvelujen, avulla

tuetaan kotona asumista. Vanhusten kotona asumista edistää myös päiväkeskustoiminta. Omaishoi-

don tuella tuetaan asiakkaan kotona asumista ja ennaltaehkäistään pitkäaikaista laitoshoitoa.

Koivulakodin ryhmäkoti tarjoaa kodinomaista asumista 8 asukkaalle. Torkonkartano, Havupirtti ja

Mäntymäen Ruskatupa ja Tarpiakoti tarjoavat tehostettua palveluasumista ikäihmisille 96 paikan

verran. Kurkelanhovin ja Karpinmäen palvelutalot (42 paikkaa) tuottavat asumispalveluja ikäänty-

neille ja vajaakuntoisille henkilöille.

Vanhainkodit tarjoavat jatkuvaa, ympärivuorokautista ja asiantuntevaa hoivaa niille vanhuksille,

joille muut vanhustyön tarjoamat palvelut eivät ole riittäviä. Vanhainkodeissa on yhteensä 102


48

paikkaa. Vanhainkotien lyhytaikaishoidon avulla siirretään vanhuksen pysyvän laitoshoidon tarvet-

ta.


Vanhus- ja vammaistyössä tapahtui joulukuusta 2014 alkaen töiden uudelleen järjestelyjä tehtävä-

alueen johtajan siirtyessä toisiin tehtäviin. Tehtäväalueen hallinnollisissa tehtävissä oli vuoden 2015

aikana 1,5 henkilön väheneminen. Tämä näkyi mm. kirjallisten päätösten laatimisen pitkittymisenä.

Kotihoidon hoitajien Pegasos Mukana (= mobiili) -käyttöjärjestelmää on hiottu koko ajan parem-

maksi vastaamaan arjen tarpeisiin ja kotihoidon toimintaa on tehostettu järjestelmän avulla, mikä on

mahdollistanut työajan oikeaa kohdentamista välittömään asiakastyöhön.

Kesällä 2015 käynnistettiin Akaan kaupungin talouden tasapainottamisen toimenpiteet ulkopuolisen

konsultin laatiman selvitystyön perusteella. Vanhus- ja vammaistyön tehtäväalueella konkreettiset

suunnitelmat (mm. omaishoidontuen vähentäminen, henkilöstömitoitusten pienentäminen) kustan-

nusten hillitsemiseksi aloitettiin heti kesälomien päätyttyä.

Kotihoidon, asumispalveluiden myöntämisperusteet päivitettiin ja palvelujen saatavuutta tiukennet-

tiin uusien myöntämisperusteiden myötä. Henkilöstömitoitusta kiristettiin ja toimenpiteillä saavutet-

tiin loppuvuonna säästöä Seuturekry:n käyttökustannuksissa.

Tunnusluvut

Kotihoito TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015

Kotihoidon käynnit 109 423 102 000 Khy1 32 650

Khy2 19 884

Khy3 32 017

Khy4 7 742

Yhteensä 92 293

Khy1 37 790

Khy2 26415

Khy3 44 504

Khy4 9728

Yhteensä

118 437

Säännöllisen kotihoidon piirissä

olevien 75 vuotta täyttäneiden

määrä (%)

Akaa: 14,5

Urjala: 13,0

14 Akaa: 16

Urjala: 18,7

Akaa: 16

Urjala: 19

Päiväkeskusasiakkaat Viiala: 35

Urjala: 47

85 Päivikki: 36

Lahjantupa: 33 ja

10 osapäiväistä

Päivikki: 33

Lahjantupa: 36,

joista 10 osapäi-

väistä

Omaishoidon tuella hoidetut Akaa: 110

Urjala: 42

150 Akaa: 119

Urjala: 48

Akaa: 117

Urjala: 41

Tehostettu palveluasuminen

Hoitopäivät Tarpiakoti: 8 646

Reikonlinna

(myös palvelu-

asuminen): 15

657

9 490 Kaarnatupa

(1.4.alk.) 2 465

Reikonlinna

15 453

Tarpiakoti: 7 400

Torkonkartano:

(1.10.alk) 3 040

Yht. 40 186

Reikonlinna

16 155


49

Vanhainkodit

Hoitopäivät 63 110 63 000 Hakalehto 9 363

Havulinna

10 864

Mäntymäki:

14 852

Tarpiakoti: 4 286

Urjalan vk:

14 671

Yhteensä: 54 036

Yht. 40 982

Urjalan vk:

14 114

Pitkäaikaisessa laitoshoidossa

75 vuotta täyttäneiden määrä

(%)

Akaa: 8,53

Urjala: 5,8

8

Hakalehto: 2,2

Havulinna 1,81

Mäntymäki: 2,2

Tarpiakoti: 0,51

Urjalan vk 5,1

Akaa: 2,03

Urjala: 4,64


Tulosalue 6130 Vammaispalvelut

Akaan kaupunki järjestää vammaispalvelut laitoshoitoa lukuun ottamatta, jonka järjestää

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri.

6130 VAMMAISPALVELUT Alkuperäinen talousarvio



Toteutuma

Tot-% Poikkeama

TOIMINTAKULUT -886 728 20 000 -866 728 -702 633

81,07% -164 095

0 Ulkoiset -886 728 20 000 -866 728 -702 633

81,07% -164 095

TOIMINTAKATE -886 728 20 000 -866 728 -702 633

81,07% -164 095 0 Ulkoiset -886 728 20 000 -866 728 -702 633 81,07% -164 095


Vammaispalvelun ja kehitysvammahuollon tarkoituksena on tukea asiakkaan omatoimisuutta ja

toimintakykyä. Vammaispalveluna annetaan tarvittaessa mm. kuljetuspalveluja, asumispalveluja ja

apuvälineitä sekä avustuksia asunnon muutostöihin asiakkaan arjen sujuvuuden edistämiseksi.

Kehitysvammahuollon hoitokotien toiminnassa korostetaan asiakkaan yksilöllistä asumista ko-

dinomaisesti ja turvallisesti. Sipilän koti (16 paikkaa) tarjoaa ympärivuorokautista autetun asumisen

palvelua kehitysvammaisille. Viialan ryhmäkoti (6 asuntoa) ja Ajulantuvan ryhmäkoti (4 asuntoa) ja

tukiasunnot (6 asuntoa) on ohjatun asumisen yksikkö, jossa palvelu ei ole ympärivuorokautista.

Kuntouttavaa ja toimintakykyä ylläpitävää päivä- ja työtoimintaa ja vaikeavammaisten päivätoimin-

taa järjestetään Viialan toimintakeskuksessa.


Vammaispalvelussa yhteistoiminta-alueen kokonaiskustannukset ovat olleet kasvussa useampina

vuosina erityisesti palveluasumisen ja henkilökohtaisen avuntarpeen lisäännyttyä. Loppuvuonna

käynnistettiin Kuntamaisema Oy:n selvitystyö ja sen perusteella aloitetaan laaja kehittäminen kus-


50

tannusten hillitsemiseksi. Savolakodin ryhmäkotia ja tukiasuntolaa alettiin rakentaa Akaan Toija-

laan ARA:n avustuksen tuella.

Vammaispalveluissa ostopalvelujen kustannukset nousivat yhteistoiminta-alueella erityisesti palve-

luasumisen ja henkilökohtaisen avun tarpeen lisäännyttyä. Tarpeita oli Akaassa selvästi Urjalaa

enemmän. Myös kehitysvammapalveluiden laitoshoidon kustannukset kasvoivat Akaassa, mutta

Urjalassa ne vähenivät.

1.4.2015 voimaan astunut uusi sosiaalihuoltolaki uudisti kuljetuspalvelut liikkumista tukeviksi pal-

veluiksi. Myöntämisperusteista poistuivat tulorajat. Liikkumisen tuen määristä ei ole laissa tarkem-

pia säännöksiä, vaan järjestämisen laajuus riippuu asiakkaan arvioidusta yksilöllisestä palveluntar-

peesta. Uudistuksen myötä vammaispalvelulain mukaisen kuljetustuen kustannuksia on puolestaan

pystytty hillitsemään.

Tunnusluvut TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015

Vammaispalvelu Vpl palveluasuminen/hoito-päivät

2 863 1 460 Akaa: 5220

Urjala: 365

Akaa: 5096

Urjala: 365

Kehitysvammahuolto

Kuntoutusohjauksen käynnit 475 510 393 Akaa 344

Urjala 26

Muut 85

Autetun asumisen hoitopäivät 5 269 5 100 4 867 Akaa 3590

Urjala 1486

Muut 1976

Ohjatun asumisen hoitopäivät 5 619 4 900 5 869 Akaa 3904

Urjala 922

Muut 685

Päivä- ja työtoiminta 9 535 9 500 9 955 Akaa 5646

Urjala 2263

Muut 1272

Laitoshoitopäivät 2 828 3 300 2 318 Akaa 2849

Urjala 365


Tulosalue 6140 Lasten päivähoito

Vastuuhenkilöt: päivähoidon ohjaaja Heini Kannisto ja päiväkodin johtaja Riitta Rajoo


6141 Päiväkodit

6142 Erityispäivähoito

6143 Perhepäivähoito

6144 Iltapäiväkerhotoiminta

6145 Lasten kotihoidontuki

6146 Esiopetus


51

6140 LASTEN PÄIVÄHOITO Alkuperäinen talousarvio



Toteutuma

Tot-% Poikkeama

TOIMINTATUOTOT 218 200 25 000 243 200 239 652

98,54% 3 548

0 Ulkoiset 218 200 25 000 243 200 239 652

98,54% 3 548

TOIMINTAKULUT -2 054 929 20 000 -2 034 929 -1 915 252

94,12% -119 677

0 Ulkoiset -1 763 138 20 000 -1 743 138 -1 711 646

98,19% -31 492

1 Sisäiset -291 791 0 -291 791 -203 607

69,78% -88 184

TOIMINTAKATE -1 836 729 45 000 -1 791 729 -1 675 601

93,52% -116 128

0 Ulkoiset -1 544 938 45 000 -1 499 938 -1 471 994

98,14% -27 944

1 Sisäiset -291 791 0 -291 791 -203 607 69,78% -88 184


Päivähoidon tehtävänä on tukea perheitä heidän kasvatustehtävässään järjestämällä päivähoitopal-

veluja ja tarjoamalla lapselle turvallisen, kehitykselle ja oppimiselle suotuisan kasvuympäristön.

Päivähoidossa toteutettava varhaiskasvatus tukee lapsen yksilöllistä ja tasapainoista kasvua. Lähtö-

kohtina toiminnassa ovat lapsilähtöisyys, kasvatuskumppanuus ja luottamuksellisuus.


Lasten päivähoidon tulosalue toimi taloudellisesti tehokkaasti vuonna 2015. Toimintakate alittui

talousarvioon nähden 116 000 euroa (toteuma 93,5 %). Edellisvuodesta kasvua oli 6.000 e.

Päiväkoti pysyi taloussuunnitelmassa, vaikka lisätalousarviossa raamia tiukennettiin sekä tulojen

että palkkojen osalta. Tulopuolella jäimme edellisen vuoden tuloksesta pari tuhatta euroa, vaikka

lopputulos olikin suunniteltua parempi (16.500 e). Lasten läsnäolopäivien määrä väheni

edellisvuodesta 505 pv, vaikka lasten lukumäärä on pysynyt samana. Päiväkodissa oli kirjoilla 70

lasta 54 hoitopaikalla.

Henkilöstökuluissa saatiin säästöä vuorohoidon tehokkaammalla suunnittelulla. Saatu säästö

kuitenkin hupeni pitkiin sairauslomiin. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle palkattiin syyskuussa

henkilökohtainen avustaja. Avustajan tarve tulee ilmeisesti jatkumaan tulevina vuosina.

Työperäisestä maahanmuutosta johtuva resurssien tarve (mm. tulkkipalvelut) on lisääntynyt.

Päiväkoti toimii myös perhepäivähoidon varahoitopaikkana.

Esiopetuksen toimintakate oli 93,7 %. Kyläkoulujen sulkeminen näkyi v. 2015 täysimääräisenä

kuljetuskustannuksissa. Esiopetuksen osuus kuljetuskustannusten noususta oli 27.000 euroa. Yksi

kolmesta esiopettajasta oli vuorotteluvapaalla syyslukukauden. Hänelle palkattu sijainen työskenteli

Kirkonkylän koulun resurssiopettajana.

Iltapäivätoiminnassa aloitti erityistä tukea saavien koululaisten ryhmä elokuussa. Ryhmän

ohjaajaksi palkattiin osana kunnan työllisyydenhoitoa työntekijä, joka suorittaa oppisopimuksella

koulunkäynnin sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkintoa. Hänen

palkkaukseensa saatiin palkkatukea. Iltapäivätoiminnan henkilöstö on osin yhteistä Kirkonkylän

koulun kanssa. Eri vuosina henkilöstön työtunnit ja palkat jakautuvat eri tavalla perusopetuksen,

esiopetuksen ja iltapäivätoiminnan välillä. Iltapäivätoiminnan toimintakulut alittuivat 25.000

eurolla ja toimintakate oli 87,4 %.


52

Kotonaan lapsia hoitavia perhepäivähoitajia oli vuoden alussa 13, joista yksi sijainen ja yksi jäi

eläkkeelle kesällä. Perhepäivähoidon läsnäolopäivät ovat vähentyneet noin sadalla eli ei juurikaan

edellisvuodesta, maksukertymä on noussut hieman, n. 5.000 eurolla, tästä voi tehdä varovaisen

päätelmän, että perheiden talous on hieman kohentunut, 2014 ja 2015 vuosien välillä ei ollut

maksujen indeksitarkistusta eli tulorajat ovat olleet samat. Kertomusvuoden lopulla on

perhepäivähoitoa työllistänyt työaikojen mobiilikirjaukseen siirtyminen; hoitajat saivat kunnan

kännykät, joilla he ilmoittavat työaikansa suoraan Pro Consona -ohjelmaan, työläs hoitoaikojen

kirjausvaihe jää pois. Päivähoidon ohjaaja jäi 1.6. 60 %:n työajalle.

Kotihoidon tukeen varattiin rahaa edellisen vuoden kuluman verran, 25.500 euroa, säästöä on tullut

n. 10 %:n verran eli vajaa 24.000 euroa.



Perhepäivähoito säilyy Urjalassa

varteenotettavana hoitomuotona.

Tähän hoitomuotoon halukkaille

järjestyy hoitopaikka perhepäivä-

hoidosta edellyttäen, että päiväko-

tiin ei tule tyhjäkäyntiä.

Kertomusvuoden lopussa perhe-

päivähoitajia on 12, joista yksi

sijainen. Päivähoitopaikat ovat

täynnä.

Tehdään paikallinen esiopetuk-

sen opetussuunnitelma uusien

valtakunnallisten perusteiden

pohjalta. Opetushallitus antaa

uudet perusteet vuoden 2014

lopussa.

Esiopetussuunnitelmatyöhön vara-

taan riittävästi aikaresurssia, jotta

esiops valmistuu säädösten mukai-

sesti aikataulussa. Varmistetaan

henkilökunnan osaaminen ja tar-

vittaessa vahvistetaan sitä.

Opetussuunnitelmatyö on edennyt

aikataulussa. Työryhmän jäsenet

ovat osallistuneet koulutuksiin

sekä yhteistyöpalavereihin Akaan

ops-työryhmän ja Urjalan perus-

opetuksen kanssa.

Aamu- ja iltapäivätoimintapaik-

ka järjestetään kaikille sitä hake-

ville alkuopetusikäisille.

Aamu- ja iltapäivätoimintaan va-

rattu resurssi mahdollistaa kaikki-

en halukkaiden alkuopetusikäisten

lasten pääsyn ohjattuun toimin-

taan.

Kaikille toimintaan hakeneille

osoitettiin toimintapaikka luku-

vuoden 2015–2016 alkaessa. Eri-

tyisen tuen oppilaille perustettiin

oma ryhmä kk:n koululle.

Tunnusluvut

Tunnusluvut TP 2013 TP 2014 TP 2015

Läsnäolopäivät päivähoidossa 20 667 19 065 18 451

Päivähoidossa olevien 1–5

-vuotiaiden osuus (%) koko ikäryhmästä 55 56 48

Kotihoidontukea saavat 0–3 -vuotiaat 69 60 44

Esioppilaiden määrä 56 42 35


53


Tulosalue 6151 Työllisyydenhoito



6151 Työllisyydenhoito

6151 TYÖLLISYYDENHOITO Alkuperäinen talousarvio



Toteutuma

Tot-% Poikkeama

TOIMINTATUOTOT 212 000 -26 000 186 000 139 567

75,04% 46 433

0 Ulkoiset 212 000 -26 000 186 000 139 567

75,04% 46 433

TOIMINTAKULUT -704 793 40 000 -664 793 -564 044

84,85% -100 749

0 Ulkoiset -682 558 40 000 -642 558 -519 229

80,81% -123 329

1 Sisäiset -22 235 0 -22 235 -44 815

201,55% 22 580

TOIMINTAKATE -492 793 14 000 -478 793 -424 477

88,66% -54 316

0 Ulkoiset -470 558 14 000 -456 558 -379 662

83,16% -76 896

1 Sisäiset -22 235 0 -22 235 -44 815 201,55% 22 580


Työllisyydenhoidon tavoitteena on parantaa aktiivitoimintaan osallistuvien työllistymisen mahdolli-

suuksia, arjen hallintaa sekä työ- ja toimintakykyä. Työllisyydenhoidon eri toiminnoilla pyritään

ehkäisemään syrjäytymistä yhteiskunnasta sekä kannustamaan ja motivoimaan kouluttautumista ja

työllistymistä. Kunnan työllisyydenhoitoa suunnataan pääasiassa heikossa työmarkkina-asemassa

oleviin, joiden oman tilanteensa parantaminen on erityisen vaikeaa ilman kunnan tukea.


Kunnille tuli uusia velvoitteita vuoden 2015 alusta, kun kunta joutui osallistumaan myös 300-

päiväisten työmarkkinatukimenoihin sekä 70 %:n osuudella 1000-päiväisten työmarkkinatukime-

noihin. Vuoden aikana kaikkien työmarkkinatukien kunnan kustannukset olivat kuukausittain reilut

13.000 euroa (edellisvuonna 11.000 e/kk) ja vuosikustannukset olivat 163.000 euroa ja 20 % edel-

lisvuotta enemmän. Tammikuussa tuen saajia oli yhteensä 45, kun vuoden aikana aktiivisilla toi-

menpiteillä määrää on saatu pudotettua niin, että joulukuussa se oli 25.

Talouden tilanne on heikentynyt edelleen ja työttömyys on lisääntynyt. Yhä useampi saavuttaa 500

päivän passiivityöttömyyden rajan ja kunnan kustannukset lisääntyvät. Työttömyysaste oli vuoden

2015 lopussa Pirkanmaalla 14,9 % ja Urjalassa 14,8 %. Kaikkiaan työttömien lukumäärä väheni

Urjalassa vuoden aikana 14 %. Tähän vaikutti oman työllisyydenhoidon lisäksi Ura-Ovi ry:n ja

Työllisyyden kuntahankkeiden yksilöllinen ura-, ja työhönvalmennus- sekä työnetsintäpalveluiden

tuloksellinen toiminta. Molemmat hankkeet päättyivät vuoden lopussa. Ura-Ovi sai

jatkorahoituksen Ura-Silta -hankkeelle vuosille 2016–2018 ja uutena ESR-hankkeena aloittaa

”Työllisyyden ja osaamisen edistämiseen sekä sosiaaliseen osallisuuteen liittyvä kehittämishanke”

vuosille 2016–2018. Työvoiman Palvelukeskuksen toiminta jatkui koko vuoden.


54

Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärä oli alkuvuodesta 115, mikä on 31 asiakasta edellisvuotta

enemmän. Nousu johtuu osittain työmarkkinatuen maksuosuuden muutoksesta, mutta myös

kuntouttavan työtoiminnan lain mahdollistaman omaehtoisen osallistumisen mahdollisuudesta

ennen aktivointiehdon täyttymistä. Kunta aktivoi osan 300 päivää työmarkkinatukea saaneista

kuntouttavaan työtoimintaan. Kuntouttavaa työtoimintaa on laajennettu vuoden aikana. Uusia

kunnan ja yhdistysten välisiä yhteistyösopimuksia on laadittu kaksi ja tätä kautta saatu uusia

toimintamahdollisuuksia ja työtehtäviä kuntoutujille. Yhdistykset ottavat enenevästi vastuuta

kuntoutujista. Osatutkintotavoitteinen koulutus on mahdollistunut kuntouttavan työtoiminnan

sisällä. Yhteistyötä aloitellaan Teakin (valtakunnallinen aikuiskoulutuskeskus) kanssa.

Kuntahankkeen järjestämälle tietotekniikka- ja terveyskurssille osallistui Urjalasta kaikkiaan 30

kuntoutujaa. Kurssien asiakaspalaute oli positiivinen. Asiakasohjautuminen eri toimialoille on

edelleen hidasta.

Joulukuun loppuun mennessä kuntoutujien määrä oli sama kuin vuoden 2014 lopulla, noin 90

henkilöä. Väheneminen johtui asiakkaiden siirtymistä pitkäkestoisiin palveluihin. Vuoden aikana

kuntouttavasta työtoiminnasta on työllistynyt 11 henkilöä, koulutuksen on aloittanut 6 henkilöä ja

muissa ratkaisuissa 8 henkilöä. Kuntouttavan työtoiminnan päiviä on kertynyt joulukuun loppuun

mennessä 14 241, mikä on yli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Valtionkorvauksia

kunnalle on maksettu joulukuun loppuun mennessä 81.000 euroa, mikä on 15.000 euroa

edellisvuotta enemmän.

Vanhusten kotipalvelun tukipalveluita on tuotettu lokakuusta 2013 alkaen kunnalle testamentatuilla

perintövaroilla urjalalaisille vanhuksille. Palvelua on tarjottu kaikkiaan yli 60 vanhukselle ja

käyntejä on toteutettu yli 1 700 käyntiä. Palvelua ovat tuottaneet noin 13 työtoiminnassa olevaa

henkilöä. Marraskuussa 2014 aloitti toimintansa lapsi- ja aikuisperheiden kotipalvelu

työnsuunnittelijan johdolla. Palvelun piirissä on ollut vuoden aikana 22 lapsi- ja aikuisperhettä ja

käyntejä on kertynyt 188.

Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajamäärä on ollut kuluneena vuonna edellisvuoden kaltainen.

Kuntouttavan työtoiminnan henkilöstöön vuoden 2015 työllisyydenhoidon muutoskehityksellä on

ollut vaikutuksensa. Sairauslomia on ollut usein ja muutama on pitkittynyt kuukausia kestäviksi.

Yhden ohjaajan lyhyt määräaikainen lisäresurssi on ollut välttämätön toiminnan saumattoman

jatkumisen kannalta. Moniammatillisen yhteistyörakenteen sisäistämisen, arviointityön

tarpeellisuuden, luottamuksen, dialogin, työhön sitoutumisen ja osaamisen kysymykset ovat

nousseet merkittäviksi. Moniammatillinen sekä ohjaajatiimi vakiintuneesti kokoontuneena ovat

mahdollistaneet asiantuntijoiden välisen dialogin. Osaamista on kehitetty vuoden aikana

pääsääntöisesti työntekijöiden omaehtoisella koulutuksella, mutta myös työnantajan kustantamia

koulutuksia on tarjottu ja järjestetty. Muun muassa sosiaalihuoltolaki-, ensiapu- sekä

päihdeasiakkaan kohtaamiseen liittyvät koulutukset.


55


Tulosalue 6170 Terveydenhuolto

Akaan kaupunki järjestää perusterveydenhuollon palvelut.


6170 Erikoissairaanhoito

6171 Perusterveydenhuolto

61820 Mielenterveystyö

6170 TERVEYDENHUOLTO Alkuperäinen




Tot-% Poikkeama

TOIMINTATUOTOT 0 0 0 -2 380

2 380

0 Ulkoiset 0 0 0 -2 380

2 380

TOIMINTAKULUT -10 991 888 165 000 -10 826 888 -10 339 742

95,5% -487 146

0 Ulkoiset -10 991 888 165 000 -10 826 888 -10 339 473

95,5% -487 415

1 Sisäiset 0 0 0 -269

269

TOIMINTAKATE -10 991 888 165 000 -10 826 888 -10 342 122

95,52% -484 766

0 Ulkoiset -10 991 888 165 000 -10 826 888 -10 341 853

95,52% -485 035

1 Sisäiset 0 0 0 -269 269


Terveydenhuollon toiminnan yleistavoitteena on ylläpitää ja edesauttaa kuntalaisten terveyttä ja

toimintakykyä. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistoiminnalla

sekä sen jatkuvalla kehittämisellä pyritään kattavaan ja tarkoituksenmukaiseen palvelutarjontaan.

Terveydenhuollon tehtäväalue sisältää määrärahavaraukset erikoissairaanhoidon ja mielenterveyden

avohoitopalvelujen ostoihin. Mielenterveyden avohoitopalvelut Urjala ostaa Valkeakosken kaupun-

gilta ja asumispalveluja yksittäisiltä palveluntuottajilta.


Hoitotakuun rajoissa pysyminen on toteutunut, vaikka lääkäreiden vakansseja on ollut täyttämättä ja

sijaisista on ajoittain pulaa. Samoin yhteydenoton saaminen puhelimella terveysasemalle on seuran-

nan mukaan toteutunut hyvin ja 83–100 % puheluista on vastattu 5 minuutin sisällä ja puhelujen

määrä päivässä on ka.150–250 puhelua.

Hammaslääkäreiden ja terveyskeskuslääkäreiden rekrytointi on edelleen erittäin haasteellista ja uu-

sien keinojen etsiminen on tarpeen. Työpaikan hyvästä maineesta ja osaamista edistävästä työnan-

tajaimagosta pidetään jatkuvaa huolta. Vuonna 2015 ostopalvelu- ja vuokralääkäreihin käytettiin

yhteistoiminta-alueella reilut 370.000 euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna ja Seuturekryn käyt-

tö väheni lähes 30.000 euroa. Vuokratyövoiman käyttö kokonaisuutena väheni 52 % edellisestä

vuodesta. Urjalassa on jouduttu erityisesti hammaslääkäripalveluissa käyttämään myös ostopalvelua

palvelujen saatavuuden turvaamiseksi.

Lääkärinvastaanottotoiminnan suunnittelua listautumismalliin on jatkettu yhdessä Akaan kaupungin

henkilöstöhallinnon kanssa ja sitä tullaan jatkamaan vuonna 2016. Listautumiskriteereitä mietitään

vielä valmistelun yhteydessä. Vastaanottotoimintaa kehitetään myös muilla tavoilla ja maaliskuussa


56

2016 on tarkoitus aloittaa walk-in toiminta Toijalan ja Viialan terveysasemilla. Walk-in -periaatteen

mukaisesti asiakas voi tulla vastaanotolle ilman etukäteen tehtyä hoidon tarpeen arviointia. Walk-in

akuuttivastaanotossa yhdistyy päivystys, aiemmin puhelimessa tehty hoidon tarpeen arvio ja osin

aiempi kiireetön vastaanotto. Uuden toimintamallin tarkoituksena on parantaa palvelun saatavuutta

ja moniammatillista yhteistyötä.

Taloudellisten säästöjen aikaansaamiseksi Urjalan vuodeosaston paikkamäärä supistettiin koko

vuodeksi 34 paikasta 28 vuodepaikkaan. Toijalan vuodeosaston paikkamäärä pysyi ennallaan

32 vuodepaikassa. Urjalan vuodeosaston ulkoinen toimintakate pieneni edellisvuodesta 201.657

euroa ja suurimmat säästöt tulivat henkilöstökustannuksista, hoitotarvikkeista sekä lääkkeistä. Paik-

kamäärän supistamisesta huolimatta erikoissairaanhoidosta ei tullut yhtään siirtoviivemaksua. Val-

keakosken terveyskeskuksessa hoidettiin 41 akaalaista, joille kertyi hoitopäiviä 185 ja 18 urjalalai-

selle hoitopäiviä kertyi 112. Käyttö oli suurinta tammi–helmikuussa sekä heinä–syyskuussa. Urja-

lan vuodeosastolla toimineen dialyysiosaston toiminta päättyi yhteisellä päätöksellä Tampereen

Yliopiastollisen keskussairaalan kanssa (Tays) kanssa 31.7.2015. Työntekijöitä ei irtisanottu, vaan

heidät siirrettiin toisiin tehtäviin.

Erikoissairaanhoidon palvelutilaus, €

TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015

5.293.000 5.677.000 5.773.000 6.401.000 5.941.000 5.835.000


Tulosalue 6190 Toimeentuloturva


Tulosalueen alaiset tulosyksiköt

6190 Toimeentuloturva

6190 TOIMEENTULOTURVA Alkuperäinen talousarvio



Toteutuma

Tot-% Poikkeama

TOIMINTATUOTOT 532 500 -150 000 382 500 359 436

93,97% 23 064

0 Ulkoiset 532 500 -150 000 382 500 359 436

93,97% 23 064

TOIMINTAKULUT -1 108 000 280 000 -828 000 -741 409

89,54% -86 591

0 Ulkoiset -1 108 000 280 000 -828 000 -741 409

89,54% -86 591

TOIMINTAKATE -575 500 130 000 -445 500 -381 973

85,74% -63 527

0 Ulkoiset -575 500 130 000 -445 500 -381 973 85,74% -63 527


Toimeentuloturvan tarkoituksena on turvata yksilöiden ja perheiden riittävä toimeentulo ja edistää

itsenäistä selviytymistä. Taloudellisella tuella pyritään takaamaan jokaiselle mahdollisuus ihmisar-

voiseen elämään ja yhteiskunnan täysivaltaiseen jäsenyyteen.


57


Toimeentulotukea saaneiden talouksien määrä on vuositasolla laskenut. Asiakkaita oli yli 12 %

edellisvuotta vähemmän. Vuoden aikana toimeentulotukea sai kaikkiaan 424 eri henkilöä, joka on

koko kunnan asukasmäärästä 8,6 %. Erityisesti lasten määrä on vähentynyt huomattavasti.

Alkuperäinen talousarvio alitettiin selvästi. Asiakasmäärä laski, mm. koska kunnasta on muuttanut

asiakkaita pois ja toimeentulotukilinjaukset arvioitiin uudestaan. Erityisesti aktiivisen

työllisyyspolitiikan ansiosta työttömyyskorvausta myönnettiin useammalle asiakkaalle, jolloin

oikeus toimeentulotukeen väheni.



Toimeentulotuen käsittelyproses-

sia kehitetään ja nopeutetaan

Etuuskäsittelijän päätöksentekoa

tuetaan sosiaalityön antamin lin-

jauksin

Etuuskäsittely on tehostunut vuo-

den 2015 aikana uusien linjausten

mukaisesti.

Toimeentulotuki TP

2010

TP

2011

TP

2012

TP

2013

TP

2014

TP

2015

Toimeentulotukea saaneiden talo-

uksien määrä

332 332 322 343 331 289

Yhden hengen talouksien osuus

kaikista talouksista %

67 68 67 69 74 71

Lapsiperheiden osuus kaikista % 25 26 25 22 21 14

Lasten määrä 158 137 139 137 125 100


58

Toimielin 7000 SIVISTYSLAUTAKUNTA

Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Juha Salo


7110 Sivistystoimisto

7120 Peruskoulutus

7130 Toisen asteen koulutus

7140 Aikuiskoulutus

7150 Nuorisotyö

7160 Liikuntatoimi

7170 Kirjasto- ja tietopalvelut

7180 Kulttuuritoimi


Tulosalue 7110 Sivistystoimisto


7110 SIVISTYSTOIMISTO Alkuperäinen talousarvio



Toteutuma

Tot-% Poikkeama

TOIMINTATUOTOT 0 0 0 65

-65

0 Ulkoiset 0 0 0 65

-65

TOIMINTAKULUT -154 777 0 -154 777 -145 588

94,06% -9 189

0 Ulkoiset -145 407 0 -145 407 -134 982

92,83% -10 425

1 Sisäiset -9 370 0 -9 370 -10 606

113,19% 1 236

TOIMINTAKATE -154 777 0 -154 777 -145 523

94,02% -9 254

0 Ulkoiset -145 407 0 -145 407 -134 917

92,79% -10 490

1 Sisäiset -9 370 0 -9 370 -10 606 113,19% 1 236


Sivistystoimiston tehtävänä on vastata sivistyspalvelukeskuksen kansliapalveluista sekä koulujen,

Nuorten Ykspajan, nuorisotyön, liikuntatoimen, kirjasto- ja tietopalvelun sekä kulttuuritoimen

hallinnosta.

Vapaa-aikapalvelujen osalta tehtävänä on järjestää eri-ikäisille kuntalaisille resurssien mukaiset ja

toimivat kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut.

Sivistystoimistolla on kokonaisvastuu Urjalan kunnan sivistyspalvelukeskuksen kehittämisestä ja

suunnittelusta.



59

Sivistystoimenjohtaja järjesti monien muutosten ja poikkeuksellisen suuren suunnittelu- ja kehittä-

mistyön vuoksi kouluilla työskenteleville sivistyspalvelukeskuksen henkilöille verkossa toteutetun

työhyvinvointikyselyn. Kysely lähetettiin 51 henkilölle, joista 38 vastasi siihen. Kyselyyn vastattiin

anonyyminä, vain vastaajan työyksikkö kysyttiin yksiköiden välisten erojen vertaamiseksi. Henki-

lökunnan arviota omasta tämänhetkisestä työkyvystä kysyttiin asteikolla 0–10 ja vastausten kes-

kiarvo oli 8,32. Esimiestyötä ja johtamista mittaavan osa-alueen kysymyksiin vastattiin asteikolla

1–5 ja vastausten keskiarvo oli 3,37. Erityisesti säännöllisiä kehityskeskusteluja ja esimiesten palau-

tetta henkilöstön työsuorituksesta on tarvetta parantaa. Johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi ja

henkilöstö ymmärtää miten tavoitteet työssä liittyvät koulun/organisaation tavoitteisiin. Työn ja

osaamisen kysymysten osa-alueen vastausten keskiarvo oli 3,5 ja kehittämiskohteiksi koettiin työ-

hön perehdytys ja ergonomia. Oma osaaminen ja täydennyskoulutuksen mahdollisuus koettiin par-

haimpina. Työyhteisökysymysten osa-alueen keskiarvo oli 3,54. Työntekoa häiritsevien hankalien

asioiden ottamisessa avoimeen keskusteluun koettiin parannustarvetta. Erilaisuuden hyväksyminen

sekä työpaikalla avunpyyntö ja avunanto toiselle olivat hyvällä tasolla. Työhyvinvointikysymysten

osa-alueen keskiarvo oli 3,66. Työn jaksamisen tukemista on kehitettävä, mutta toisaalta työn fyy-

sinen ja henkinen kuormitus koettiin hyvin kohtuullisena.

Keväästä 2015 alkaen Urjalan peruskouluissa asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin kaikille 1–9

vuosiluokan oppilaiden huoltajille ja ainoastaan sähköisenä. Aiemmin kysely toteutettiin vain 1., 6.

ja 9. -vuosiluokkien oppilaiden huoltajille.

Talven ja kevään 2015 aikana sivistyslautakunta seurasi Huhdin koulun tilannetta. Koulun rehtori

kävi antamassa lautakunnalle tilannekatsauksen. Lisäksi lautakunta totesi Jommi Suonkedon tutki-

musraportin ja teknisen lautakunnan päätöksen koulun korjausten suorittamisesta koulujen kesälo-

man aikana tietoonsa saatetuiksi. Sivistyslautakunta painotti korjausten ja erikoissiivouksen aloit-

tamisen tarpeellisuutta heti koulun loma-ajan alettua varmistaakseen työn valmistumisen ennen

koulutyön aloitusta elokuussa 2015. Aluehallintoviraston ilmoitettua harkitsevansa koulun asetta-

mista käyttökieltoon, sivistyslautakunta esitti tekniselle lautakunnalle perusopetuslain mukaisen

opetuksen järjestämisen edellyttämien korvaavien tilojen hankkimista Huhdin koulun käyttöön

Huhdin koulun läheisyyteen 19.10.2015 alkaen uuden koulurakennuksen valmistumiseen saakka.

Sivistyslautakunta päivitti keväällä 2015 urjalalaisia urheilijoita koskevat palkitsemissäännöt. Ur-

heilustipendin myöntämistä varten luotiin lomake, jolla stipendit haetaan seuran tai urheilijan toi-

mesta toimittamalla lomake liikuntatoimeen 31.10. mennessä. Tällä muutoksella parannettiin mah-

dollisuutta huomioida sellaisia urheilijoita, jotka harrastavat lajeja, joita Urjalassa ei ole tarjolla

ollenkaan tai heidän kilpailutasollaan.

Sivistyspalvelukeskus kilpailutti koululaiskuljetukset lukuvuosien 2015–2016, 2016–2017 ja 2017–

2018 koulupäiville. Kilpailutusehtoihin sisältyi lisäksi mahdollisuus kahteen toisistaan erilliseen

optiovuoteen. Kilpailutukseen sisältyivät myös esiopetuksen kuljetukset. Kilpailutus sisälsi yhteen-

sä 8 kohdetta, jotka puolestaan jakautuivat erilaisiin reitteihin. Seitsemän kohteen palveluntuotta-

jaksi valittiin J Mettänen Oy ja yhden kohteen Bussiliikenne Koivisto Oy. Kilpailutuksessa huomi-

oitiin reittien muutos Urjalan yhtenäiskoulun aloittaessa toimintansa.

Kesäkuussa 2015 tehdyllä päätöksellä sivistyslautakunta myönsi Akaan Kylmäkosken kirkonkylän

taajamassa asuville peruskoululaisille mahdollisuuden koulukuljetukseen peruskouluopetukseen

Urjalaan joukkoliikenteen yleisillä linja-autovuoroilla perusopetuslain mukaisilla ehdoilla. Erillisiä

koulukuljetuksia Urjalan kunta ei järjestä. Urjalan kunta ei myöskään osta lippua pikavuoroihin.

Sivistyslautakunta esitti kunnanhallitukselle Kirkonkylän koulun ja Huhdin koulun yhdistämistä

lukuvuoden 2016–2017 alusta alkaen yhtenäiskoulumuodolla toimivaksi peruskouluksi. Lautakunta


60

päätti myös koulun nimeämisestä Urjalan yhtenäiskouluksi, koska nimi on jo vakiintunut kuntalais-

ten keskuudessa ja kuvaa koulua hyvin. Lautakunta esitti kunnanhallitukselle myös Urjalan yhte-

näiskoulun rehtorin viran perustamista, johon virkaan sisältyvät Väinö Linnan lukion rehtorin tehtä-

vät. Lautakunta julisti viran haettavaksi joulukuussa hakuajan jatkuessa tammikuulle 2016. Yhte-

näiskoulun ja Väinö Linnan lukion rehtorin lisäksi kouluun valitaan luottamuspohjaisesti joko yksi

tai kaksi apulaisrehtoria. Lopullinen ratkaisu asiasta tehdään sivistyslautakunnassa ennen syysluku-

kauden 2016 alkamista.

Valtioneuvosto antoi 28.6.2012 asetuksensa perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja

perusopetuksen tuntijaosta, jonka pohjalta Urjalan kunnan opetussuunnitelmatyöryhmä useasti kä-

sitteli Urjalan tuntijakoesitystä. Valtioneuvoston asetuksen mukainen minimituntimäärä on vuosi-

luokilla 1–9 yhteensä 222 vuosiviikkotuntia. Urjalan kunnan perusopetuksen tuntijaoksi 1.8.2016

alkaen sivistyslautakunta päätti yhteensä 230 vuosiviikkotuntia, minimitunnit ylittävät 8 vuosiviik-

kotuntia jakautuvat seuraavasti: +2 tuntia äidinkieltä, +3 tuntia matematiikkaa, +2 tuntia ympäristö-

oppia ja +1 tuntia liikuntaa. Vuosiluokat 7–9 siirtyvät valtakunnallisen päätöksen mukaisesti vuosi-

luokka kerrallaan uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoon vuoteen 2019

mennessä.

Joulukuussa sivistyslautakunta vahvisti lukuvuoden 2016–2017 työ- ja loma-ajat. Syyslukukausi

alkaa 10.8.2016 ja päättyy 21.12.2016. Kevätlukukausi alkaa 9.1.2017 ja päättyy lauantaina

3.6.2017. Työpäiviä lukuvuoden aikana on yhteensä 187. Lautakunta päätti myös muodostaa työ-

ryhmän päivittämään kunnan koulukuljetusperiaatteet.

Sivistyslautakunta keskusteli Salmen jakokunnan lahjoittaman rahasumman käytöstä ja päätti antaa

lahjoituksen Urjalaan perustettavan nuorisovaltuuston käyttöön käytettäväksi liikunta- ja nuoriso-

työn retkien ja tapahtumien järjestämiseen esimerkiksi yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa.

Koulukuraattorin työ painottui oppilaiden yksilötapaamisiin sekä yhteistyöhön huoltajien kanssa.

Kuraattori oli myös tiiviisti mukana yhteisöllisessä oppilashuollossa: muun muassa ryhmäytymis-

päivät 7-luokkalaisille ja lukion 1-luokkalaisille, Askeleittain-tunnetaitotunnit ja Kiva-tunnit, van-

hempainillat, 6-luokkalaisten nivelvaihe, päihdevalistusviikko 6-luokkalaisille. Kuraattori osallistui

aktiivisesti kaikkien koulujen oppilashuoltoryhmiin. Yhteistyötahoja olivat opettajien lisäksi lasten-

suojelun työntekijät, lasten ja nuorten psykologi, terveydenhoitajat, nuoriso- ja liikuntaohjaaja, seu-

rakunnan perhetyötekijä ja 4H-yhdistys.



Järjestetyt palvelut ovat laa-

dukkaita.

Asteikolla 1–5 mitattuna kai-

killa osa-alueilla saavutetaan

vähintään tulos 4

Koulun turvallisuuskulttuuria ja

koulunkäynnin turvallisuutta

mitattaessa tulos 4 jäi saavut-

tamatta.


61


Tulosalue 7120 Peruskoulutus


7120 PERUSKOULUTUS Alkuperäinen talousarvio



Toteutuma

Tot-% Poikkeama

TOIMINTATUOTOT 127 856 30 000 157 856 140 676

89,12% 17 180

0 Ulkoiset 127 476 30 000 157 476 140 432

89,18% 17 044

1 Sisäiset 380 0 380 244

64,13% 136

TOIMINTAKULUT -4 236 890 -10 000 -4 246 890 -4 179 095

98,4% -67 795

0 Ulkoiset -3 296 084 -10 000 -3 306 084 -3 287 566

99,44% -18 518

1 Sisäiset -940 806 0 -940 806 -891 529

94,76% -49 277

TOIMINTAKATE -4 109 034 20 000 -4 089 034 -4 038 419

98,76% -50 615

0 Ulkoiset -3 168 608 20 000 -3 148 608 -3 147 134

99,95% -1 474 1 Sisäiset -940 426 0 -940 426 -891 285 94,77% -49 141


Peruskoulutusta annetaan Aseman ja Kirkonkylän alakouluilla ja Huhdin yläkoulussa. Kouluissa

toimiviin luokkarakenteisiin vaikuttaa mm. koulun lähialueen oppilasmäärä sekä koulun fyysinen

oppimisympäristö ja mm. opetussuunnitelman asettamat vaatimukset. Perusopetuksen tehtävänä on

edistää lapsen kasvamista itsetunnoltaan terveeksi ja oma-aloitteelliseksi ihmisyyttä arvostavaksi ja

vastuuntuntoiseksi yhteiskunnan jäseneksi.


Kevätlukukausi käynnistyi maanantaina 5.1.2015 ja päättyi lauantaina 30.5.2015. Talvilomaa oppi-

laat viettivät viikolla 9 eli 23.–27.2.2015. Kevätlukukaudella oli työpäiviä yhteensä 97.

Kevätlukukaudella 2015 Huhdin koulun sisäilmaongelma tuntui pahenevan ja loppukeväästä saapui

tieto Aluehallintoviraston päätöksestä sulkea koulu, mikäli riittäviä lisäparannuksia ei tehdä. Siksi

keväällä alettiin suunnitella yhteistyössä sivistyspalvelukeskuksen ja teknisen palvelukeskuksen

kanssa väistötilojen hankkimista ja parannustöitä. Kaiken ohella tehtiin myös yhteistyötä Kirkon-

kylän koulun kanssa tulevan yhtenäiskoulun eteen. Opettajat opettelivat tuntemaan toisiaan ja tois-

tensa työtä vierailemalla oppitunneilla. He myös perustivat pohdintaryhmiä miettimään tulevan yh-

tenäiskoulun rakenteita ja toimintaa.

Huhdin koulun ja Väinö Linnan lukion rehtori Jarno Hautamäki siirtyi uusiin haasteisiin 1.8.2015

alkaen. Lukuvuoden 2015–2016 ajaksi rehtorin tehtäviä valittiin hoitamaan Minna Valkama ja luot-

tamuspohjaiseksi apulaisrehtoriksi Jyrki Hakasuo.

Syyslukukausi alkoi tiistaina 11.8.2015 ja päättyi lauantaina 19.12.2015. Oppilaiden syysloman

ajankohta oli viikolla 42 eli 12.–16.10.2015.

Elokuun uusi tapahtuma oli yhteistyössä Urjalan Urheilijoiden kanssa järjestetty yleisurheilupäivä

Laukeelan yleisurheilukentällä, jolloin 130 lasta tutustui päivän aikana yli kymmeneen lajiin.


62

Huhdin koulun 70-vuotisjuhlaa vietettiin 1.9.2015 klo 12 alkaen Huhdin koulun liikuntasalissa. Juh-

lassa järjestetyssä ohjelmassa matkattiin neljän eri vuosikymmenen oppitunteihin sekä välitunneille.

10.11.2015 kultakin kouluasteelta (esikoulu, alakoulu, yläkoulu ja lukio) osallistui oppilas Urjalan

yhtenäiskoulurakennuksen peruskiven muuraukseen. Koulun sokkeliin muurattavan sylinterin eli

ns. aikakapselin sisään he laittoivat tämän aikakauden esineitä ja töitä. Muuraukseen osallistuneet

oppilaat saivat muistoksi omalla nimellään varustetun muurauskauhan.

Koko vuotta 2015 leimasi voimakkaasti opetussuunnitelmatyö ja valmistautuminen pedagogisesti

uuteen. Syksyllä yhteistyössä Akaan kaupungin kanssa toteutettiin pedagogisia kahviloita Urjalan ja

Akaan opettajille aineryhmäkohtaisesti. Niissä suunniteltiin ja keskusteltiin uuden opetussuunnitel-

man hengessä. Koulujen YT-ajalla käytiin läpi uutta pedagogiikkaa ja arviointia koulukohtaisten

ops-agenttien avulla.



Oppilas- ja opiskeluhuoltola-

kia toteutetaan uuden lain mu-

kaisesti vaikuttavasti ja laa-

dukkaasti.

Kaikki oppilashuollon toimet

on täytetty pätevällä henkilös-

töllä.

Tavoite toteutui.

Peruskoulun päättötodistus

kaikille 9. luokkalaisille.

Päättöluokan koulukuntoisia

oppilaita ei jää ilman päättöto-

distusta.

Tavoite toteutui.

Opetustunnit vt/oppilas: TP

2009

TP

2010

TP

2011

TP

2012

TP

2013

TP

2014

TP

2015

* alakoulut 1,95 1,97 1,94 1,85 1,93 1,68 1,51

* yläkoulu 2,28 2,27 2,11 2,29 2,19 2,05 2,23

* pienryhmä, Kirkonkylä 4,28 4,43 5,46 2,73 2,44 2,75 3,89

* pienryhmä, Huhdin koulu 3,84 3,5 4,88 5,19 3,06 3,25 2,6

Käyttömenot yhteensä eu-

roa/oppilas

8.090 8.470 8.676 9.270 9.358 8.710 8.812

Oppilasmäärä yhteensä TP

2009

TP

2010

TP

2011

TP

2012

TP

2013

TP

2014

TP

2015

* alakoulut 287 276 268 257 253 277 277

* yläkoulu 167 164 161 162 162 156 136

* pienryhmä, Kirkonkylä 6 8 10 9 9 8 4

* pienryhmä, Huhdin koulu 9 7 4 6 6 9 8

* varhennettu oppivelvollisuus 2 2 1 0 0 0 0


63


Tulosalue 7130 Toisen asteen koulutus


7130 TOISEN ASTEEN KOU-LUTUS




Toteutuma

Tot-% TA YHT Poikkeama TA YHT

TOIMINTATUOTOT 8 960 0 8 960 5 643

62,98% 3 317

0 Ulkoiset 8 960 0 8 960 5 643

62,98% 3 317

TOIMINTAKULUT -808 134 0 -808 134 -741 959

91,81% -66 175

0 Ulkoiset -635 010 0 -635 010 -590 849

93,05% -44 161

1 Sisäiset -173 124 0 -173 124 -151 110

87,28% -22 014

TOIMINTAKATE -799 174 0 -799 174 -736 316

92,13% -62 858

0 Ulkoiset -626 050 0 -626 050 -585 206

93,48% -40 844

1 Sisäiset -173 124 0 -173 124 -151 110 87,28% -22 014


Väinö Linnan lukio on yleissivistävää toisen asteen opetusta antava oppilaitos. Lukion tehtävänä on

antaa opiskelijoilleen hyvät valmiudet jatko-opintoihin sekä myöhempään työelämään.


Kevätlukukausi käynnistyi maanantaina 5.1.2015 ja päättyi lauantaina 30.5.2015. Talvilomaa opis-

kelijat ja opettajat viettivät viikolla 9 eli 23.—27.2.2015. Kevätlukukaudella oli työpäiviä yhteensä

97. Lukuvuoden päätöspäivän lisäksi kevään aikana 25.4. oli lauantaityöpäivä.

Kevätlukukauden tärkein tapahtuma olivat ylioppilaskirjoitukset oheistoimintoineen. Aktiivista ja

ennaltaehkäisevää opiskelijahuoltotyötä tehtiin yhdessä kotien kanssa. Yhtenäiskoulu näkyi myös

lukion toiminnassa siten, että yksi pohdintaryhmistä keskittyi miettimään lukion suhdetta niin yhte-

näiskouluun kuin ympäröivään yhteiskuntaan sekä sitä, että koulujen opettajat ovat yhteisiä. Sisäil-

man haasteet kohdistuivat yläkoulun ohella myös lukion tiloihin.

Syyslukukausi alkoi tiistaina 11.8.2015, jolloin lukion 1. vuosikurssin aloitti peräti 34 opiskelijaa.

Syyslukukausi päättyi lauantaina 19.12.2015. Opiskelijoiden syysloman ajankohta oli viikolla 42 eli

12.—16.10.2015.

Lukuvuoden alkaessa käynnistyi lukion opetussuunnitelmatyö todenteolla. Lukion uusi opetussuun-

nitelma otetaan käyttöön 1.8.2016.

Huhdin koulun 70-vuotisjuhlaa vietettiin 1.9.2015 klo 12 alkaen Huhdin koulun liikuntasalissa. Juh-

lassa järjestetyssä ohjelmassa matkattiin neljän eri vuosikymmenen oppitunteihin sekä välitunneille.

Lukion ensimmäisen vuosikurssin oppilaat saivat kannettavat tablettietokoneet. Lisäksi koulu laina-

si edelleen oppikirjat ja laskimet.

10.11.2015 osallistui myös Väinö Linnan lukion opiskelija Urjalan yhtenäiskoulurakennuksen pe-

ruskiven muuraukseen. Koulun sokkeliin muurattavan sylinterin eli ns. aikakapselin sisään oppilaat


64

laittoivat tämän aikakauden esineitä ja töitä. Muuraukseen osallistuneet saivat muistoksi omalla

nimellään varustetun muurauskauhan.



Väinö Linnan lukio on veto-

voimainen jatko-opintopaikka

Kehitetään lukion vahvuuksia

ja tuodaan markkinoinnissa

oman lukion vahvuudet esille.

Väinö Linnan lukioon hakeu-

tuu 85 % lukioon hakeutuvista.

Tavoite toteutui.

Lukio opinnoissa valmistaudu-

taan sähköisiin ylioppilaskir-

joituksiin.

Lukion kokeita harjoitellaan

sähköisinä jo ennen varsinaisia

yo -kokeita.

Tavoite toteutui

VÄINÖ LINNAN LUKION TUN-

NUSLUVUT - (20.1. ja 20.9. tilanteen

painotettu keskiarvo)

TP

2010

TP

2011

TP

2012

TP

2013

TP

2014

TP

2015

Opetustuntia vkt/opiskelija 2,59 1,88 2,1 2,05 2,02 1,98

Käyttömenot/opiskelija (brutto, alv 0

%)

7.898 8.775 10.455 11.257 10.072 10.463

Opiskelijamäärä 79,92 75,33 66,83 65,58 67,67 68


Tulosalue 7140 Aikuiskoulutus

Kansalaisopistonpalvelut hankitaan Valkeakoski-opistolta.

7140 AIKUISKOULUTUS Alkuperäinen talousarvio



Toteutuma

Tot-% Poikkeama


-19

0 Ulkoiset 0 0 0 19

-19

TOIMINTAKULUT -34 853 0 -34 853 -45 806

131,43% 10 953

0 Ulkoiset -34 853 0 -34 853 -42 549

122,08% 7 696

1 Sisäiset 0 0 0 -3 256

3 256

TOIMINTAKATE -34 853 0 -34 853 -45 787

131,37% 10 934

0 Ulkoiset -34 853 0 -34 853 -42 530

122,03% 7 677 1 Sisäiset 0 0 0 -3 256 3 256


65


Kansalaisopistopalvelut järjestetään seudullisena kokonaisuutena. Urjalassa järjestetään paikallisesti

tärkeäksi koetut opintopiirit. Kansalaisopiston toimintaa tehtiin tutuksi opiston henkilökunnan toi-

mesta mm. torilla toimineessa esittelypisteessä. Opisto piti myös toimistopalveluita avoinna kunnan

matkailu- ja infopiste Pikku Linnassa. Opiston toimintaa kehitetään ja koordinoidaan seudullisen

ohjausryhmän kautta. Urjalan edustajana näihin kokoontumisiin osallistuu sivistystoimenjohtaja.



Tuntimäärä pidetään valtion-

osuuden määrittämällä tasolla.

Valtionosuus asukasta kohden. Toteutui

Opintopiirit vastaavat kunta-

laisten tarpeita.

Järjestetään kysely kuntalaisille

toivotuista opintopiireistä.

Toteutui


Tulosalue 7150 Nuorisotyö

Vastuuhenkilöt perusnuorisotyön osalta vs. nuoriso- ja liikuntaohjaaja Marjo Niittymäki ja Nuorten

Ykspaja -toiminnan osalta nuorisoneuvoja Tiina Juutilainen.

7150 NUORISOTYÖ Alkuperäinen talousarvio



Toteutuma

Tot-% Poikkeama

TOIMINTATUOTOT 32 800 0 32 800 32 206

98,19% 594

0 Ulkoiset 32 800 0 32 800 32 206

98,19% 594

TOIMINTAKULUT -127 058 0 -127 058 -124 749

98,18% -2 309

0 Ulkoiset -99 075 0 -99 075 -96 248

97,15% -2 827

1 Sisäiset -27 983 0 -27 983 -28 501

101,85% 518

TOIMINTAKATE -94 258 0 -94 258 -92 543

98,18% -1 715

0 Ulkoiset -66 275 0 -66 275 -64 042

96,63% -2 233 1 Sisäiset -27 983 0 -27 983 -28 501 101,85% 518


Nuorisolain mukaan kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohja-

us, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tietoja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistysten ja mui-

den nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuoriso-

toiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin

olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot.

Nuorisotakuu astui voimaan 1.1.2013. Nuorisotakuun tehtävänä on taata alle 25-vuotiaille sekä alle

30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, harjoittelu-, työpaja- tai työpaikka kolmen kuukauden

sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorten Ykspaja vastaa omalta osaltaan tähän tarpeeseen.


66

Nuorisoneuvoja on nimetty nuorisolain 7 b §:n mukaisesti etsivän nuorisotyön yhdyshenkilöksi.

Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten pal-

velujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään

koulutukseen ja työmarkkinoille.

Nuorten Ykspaja toimii osana Urjalan kunnan nuorisotyötä, johon aluehallintavirasto myöntää vuo-

sittain valtionavustusta. Kyseessä on nuorten seinätön työpaja, joka on tarkoitettu 15–28 -vuotiaille,

vailla työ- tai opiskelupaikkaa oleville urjalalaisille nuorille. Tavoitteena on tukea ja ohjata nuorta

löytämään oma kiinnostuksen kohteensa koulutus- ja työelämässä. Toimintamuotona käytetään yk-

silö- ja palveluohjausta. Nuoren kanssa yhdessä laaditaan henkilökohtainen suunnitelma, jonka läh-

tökohtana ovat nuoren omat tavoitteet. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja maksuttomuuteen.

Toiminnan yhtenä osana on nuorten sijoittumisen seuranta 36 kuukauden ajan.


Nuorten avoimia ovia on Majakalla pidetty keväällä 2015 keskiviikkoisin klo 14.30–18.00 ja per-

jantaisin klo 17–21.00. Keskiviikon ohjaajina ovat toimineet nuoriso- ja liikuntaohjaaja sekä iltaoh-

jaaja Heidi Tulonen. Perjantain ohjaajina ovat olleet nuoriso- ja liikuntaohjaaja sekä iltaohjaajat.

Syyskaudella perjantai-iltojen toiminta ostettiin ostopalveluna Urjalan 4H-yhdistykseltä.

Talvilomaviikolla järjestettiin retki Helsinkiin Luonnontieteelliseen museoon, Majakalla kuppikak-

kupaja sekä kellonympäri-lanit. Perinteistä koululaisten metsäpäivää vietettiin Kampparilla 25.5. ja

kesälomalla 6.7. retkeiltiin Vesipuisto JukuParkiin Turkuun. Elokuun alussa, nuoriso- ja liikunta-

toimi järjesti yhteistyössä 4H-yhdistyksen ja seurakunnan kanssa Seven Heaven -leirin tuleville

seitsemäsluokkalaisille Linnavuoressa. Tänä vuonna järjestettiin yhdessä koulujen kanssa ryhmäy-

tyspäivät sekä seiskaluokkalaisille että lukion ensimmäiselle vuosikurssille.. Syyslomaviikko käyn-

nistettiin yhteistyössä 4H:n ja muiden yhdistyksien kanssa järjestetyllä Perheiden metsäpäivällä.

Huhdin koulun ja Väinö Linnan lukion oppilaskuntien kanssa järjestettiin virkamiespaneeli 12.5. ja

oppilaskuntien hallitusten jäsenistä kolme osallistui Tampereella järjestettyyn kevään Pirkanmaan

Nuorisofoorumiin ja yksi Sastamalassa syksyllä järjestettyyn vastaavaan tilaisuuteen. Oppilaskun-

nan ja tukioppilaiden kanssa järjestettiin myös osana Pirkanmaan nuorten KultTour-

kulttuuriviikkojen kiusaamisen vastainen flashmob-tapahtuma. Osana KultTour -viikkoja kirjaston

näyttelytilassa oli Mun Taidetta -valokuvanäyttely yhteistyössä Japanin Jamboreelle osallistuneiden

partiolaisten kanssa, sarjakuvapaja ja lautapelipäivä Majakalla sekä kunnan, seurakunnan, yrittäjien

ja paikallisten yhdistysten yhteistyössä järjestämä joulunavaus. KultTour -viikot huipentuivat ret-

keen Lempäälän Selvä Perjantai -tapahtumaan, joka toimi koko seutukunnan päätöstapahtumana.

Urjalan nuorisotyöryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Työryhmään kuuluu koulupoliisi,

perhetyöntekijä, kouluterveydenhoitaja, lasten ja nuorten psykologi, koulukuraattori, nuorisoneuvo-

ja, nuoriso- ja liikuntaohjaaja sekä seurakunnan edustaja. Työryhmän tarkoituksena kehittää kun-

nassa nuorten parissa tehtävää päihdetyötä ja onkin luonut siihen pysyvän Kantti Kestää -työmallin.

Kantti Kestää -päihdeoppituntimalli toteutettiin maaliskuussa kaikille urjalalaisille kuudesluokka-

laisille. Tämän lisäksi työryhmässä käsitellään yleisesti ottaen nuorten asioita ja ongelmia.

Nuorisotoimi jakoi nuorisojärjestöille avustusta yhteensä 11.700 euroa. Lisäksi nuorisotila Majakka

on ollut yhdistysten vapaassa ja maksuttomassa käytössä. Majakalla kokoontuu säännöllisesti nuori-

sotoimen ja Nuorten Ykspajan toiminnan lisäksi seuraavat toimijat: perhepäivähoitajat lapsineen,

Vapaaseurakunta, Eläkeläiset, Ecuador Missio ry, 4H-kerhot ja mielenterveysryhmä.


67

Nuorten Ykspaja

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myönsi maaliskuussa 2015 Urjalan Nuorten Ykspajalle

30 000 euroa valtionavustusta nuorisoneuvojan palkka, matka, sekä koulutuskustannuksiin.

Vuonna 2015 Ykspajassa aloitti 21 uutta nuorta. He ohjautuivat toimintaan TE-toimiston (15), pe-

ruskoulun (4), 2.asteen oppilaitosten (3), sosiaali- ja terveyspalveluiden (10) ja muun tahon kautta

(2). Näistä tahoista tulleet nuoret ovat tulleet ns. etsivän nuorisotyön ilmoituksen kautta. Kavereiden

tai kuulopuheen kautta suoraan Ykspajaan tuli yhteensä 9. Toiminnassa yhteensä uusia ja jo mukana

olevia nuoria oli 43.

Ykspajassa annetaan tukea ja ohjausta moniin eri elämäntilanteisiin. Keskeiset tukitoimenpiteet ja

toimintamenetelmät vuonna 2015 olivat:

*Perhevapaa, armeija/siviilipalvelus, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta, tms.

Myönteisesti sijoittui 100 % seurantaan siirtyvistä nuorista.

Nuorten sijoittumista seurataan vuosi, kaksi- ja kolme vuotta tehostetun ohjauksen jälkeen. Myön-

teisesti sijoittui 85,5 % seurantaan siirtyvistä nuorista.

Tukitoimenpiteet: kpl Toimintamenetelmät: kpl

Työkokeilu 9 Yksilövalmennus 32

Töissä palkkatuella/ työsuhde 4 Seinätön valmennus 31

Kuntouttava työtoiminta 20 Henk.koht. suunnitelma 35

Peruskoulun oppilaana 4 Henk.koht. jatkosuunnitelma 24

Sosiaalitoimen ennalta ehkäisevä t. 9 Oman jakson arviointi 14

Koulutus 7 Työpaikkatutustumiset 12

Palveluohjaus 33 Koulupaikkatutustumiset 8

Muut 7 Hyvinvointi ja terveys ohjaus 6

Yhteensä 92

Tehostetun ohjauksen jälkeen nuoret ovat sijoittuneet seuraavasti:

Koulutukseen 11

Työelämään 4

Muuhun ohjattuun toimintaan 7

Muualle * 3

Keskeyttänyt 0

Jakso ei ole vielä päättynyt 18

Yhteensä 43


68

Nuoret ovat sijoittuneet 1 vuosi 2 vuotta ** 3 vuotta **

Koulutukseen 7 - -

Työelämään 2 - -

Työttömänä 1 - -

Edelleen Ykspajassa 27 - -

Muualla * 3 - -

Ei tietoa 2 - -

Yhteensä 42 - -

*Perhevapaa, armeija/siviilipalvelus, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta, tms.

**Avi:n valtakunnallinen työpajatoiminnan raportointi/ asiakasrekisteri ei anna enää raporttia 2

vuotta/ 3 vuotta tehostetun ohjauksen jälkeen.



Nuorilla on entistä parempi mah-

dollisuus vaikuttaa heihin liitty-

vään kuntapäätöksentekoon.

Vuoden lopussa järjestetään nuo-

rille kysely, jossa selvitetään,

ovatko nuorten vaikuttamismah-

dollisuudet parantuneet uusien

toimintamuotojen kautta ja miten.

Virkamiespaneeli järjestettiin

toukokuussa Huhdin koululla,

jossa nuoret kyselivät virkamiehil-

tä heitä mietityttävistä asioista

kuntapäätöksenteossa. Pirkan-

maan Nuorisofoorumissa on ollut

osallistuja sekä kevät että syys-

kauden tapaamisessa.

Ykspajan nuorista 80 % sijoittuu

myönteisesti joko koulutukseen,

työelämään, muuhun ohjattuun

toimintaan tai muualle (äitiyslo-

ma/ armeija).

Nuorten sijoittumista seurataan

heti tehostetun ohjauksen jälkeen

sekä 1,2 ja 3 vuotta tehostetun

ohjauksen jälkeen.

Nuorten elämänhallintaa tuetaan

kokonaisvaltaisesti, jotta he löytä-

vät oman kiinnostuksen kohteensa

koulutus- ja työelämässä. Seuran-

taa tehdään läpi vuoden ja kirja-

taan ylös rekisteriohjelmaan.

Nuorten sijoittumiset raportoi-

daan.

Nuori on tyytyväinen toimintaan

ja saamaansa ohjaukseen koulu-

tus- ja työelämän kysymyksissä.

Suoritetussa asiakaspalautteessa

tavoitteena on saavuttaa arvosana

4.

Asiakaspalautteen yhteydessä

nuoret arvioivat asteikolla 1-5

toimintaa yleisesti ja nuorisoneu-

vojaa ohjaajana.

Asiakaspalautteet kerätään Web-

ropol-kyselyohjelmaa hyödyntäen

kerran vuodessa ja niistä raportoi-

daan.

Tunnusluvut perusnuorisotyön osalta 2012 2013 2014 2015

Majakan avoin toiminta tavoittaa 20

nuorta/ilta

22 20 9 4

Tunnusluvut Ykspajan osalta 2012 2013 2014 2015

Toimintaan ohjautuu 13 uutta 15–28

-vuotiasta nuorta/vuosi

16 22 20 21


69


Tulosalue 7160 Liikuntatoimi

Vastuuhenkilö: vs. nuoriso- ja liikuntaohjaaja Marjo Niittymäki

7160 LIIKUNTATOIMI Alkuperäinen talousarvio



Toteutuma

Tot-% Poikkeama

TOIMINTATUOTOT 10 000 0 10 000 8 915

89,15% 1 085

0 Ulkoiset 10 000 0 10 000 8 915

89,15% 1 085

TOIMINTAKULUT -96 574 0 -96 574 -141 240

146,25% 44 666

0 Ulkoiset -78 994 0 -78 994 -76 673

97,06% -2 321

1 Sisäiset -17 580 0 -17 580 -64 567

367,27% 46 987

TOIMINTAKATE -86 574 0 -86 574 -132 324

152,85% 45 750

0 Ulkoiset -68 994 0 -68 994 -67 758

98,21% -1 236 1 Sisäiset -17 580 0 -17 580 -64 567 367,27% 46 987


Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallis-

ta ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoa-

malla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät.


Aseman, Kirkonkylän, Huhdin koulu ja Väinö Linnan lukio sekä Laukeelan päiväkoti, eskarit ja

perhepäivähoitajat kävivät jäähallissa liikuntatoimen tarjoamilla luisteluvuoroilla. Avoimia jäähallin

yleisöluisteluvuoroja oli joululomalla yhtenä päivänä, talvilomalla neljänä päivänä, syyslomalla

kahtena päivänä ja joulun tienoilla kuutena päivänä. Loppiaisluistelut vietettiin yhteistyössä luiste-

luliiton Ice Skating Tour:in merkeissä ja tämän lisäksi palmusunnuntaina järjestettiin noitaluistelut.

Vuoroja käytettiin vuoden aikana yhteensä 132 h.

Lentopallopuulaaki jatkui keväällä viiden joukkueen voimin. Voittajaksi selvisi tälläkin kertaa

Kylmäkosken joukkue. Syksyllä puulaaki käynnistyi myös viiden joukkueen voimin.

Viikoittaisia Vesihelmiretkiä tehtiin vuoden aikana 28. Uimakoulut järjestettiin Kauniston rannassa

22.6.–3.7.2015. Erittäin kylmästä kesästä huolimatta osallistujia oli 23 henkeä.

Urjalan kunnanmestaruuksista kisattiin seuraavasti: Urjalan kunnan pilkkimestaruuskisat 29.3.2015,

Urjalan kunnan maastojuoksumestaruudet 5.5.2015. Urjalan kunnan tennismestaruuskisat 8.–

9.8.2015, Urjalan kunnan yleisurheilumestaruuskisat 18.8.2015 sekä Urjalan kunnan valjakkoajo-

mestaruudet 10.10.2015. Urjalan kunnan hiihtomestaruudet jäivät kisaamatta lyhyen talven vuoksi

ja 5.12.2015 järjestettyihin kunnanmestaruusestekisoihin ei ilmoittautunut osallistujia.

Syksyllä otettiin käyttöön uutena toimintamuotona alakoulujen liikuntavälkkätoiminta. Nuoriso- ja

liikuntaohjaaja kävi kerran viikossa kouluilla ohjaamassa liikunnallisia leikkejä yhden pidennetyn

välitunnin ajan. Toiminnan tarkoituksena on muistuttaa lapsia välituntiliikunnan ja ylipäänsä liik-

kumisen tärkeydestä sekä aktivoida lapsia liikkumaan myös muiden välituntien aikana.

http://www.urjala.fi/portal/liikunta-_ja_nuorisotoimi/liikuntatoiminta/kunnanmestaruustulokset/kunnanmestaruusmaastot/

http://www.urjala.fi/portal/liikunta-_ja_nuorisotoimi/liikuntatoiminta/kunnanmestaruustulokset/kunnanmestaruusmaastot/


70

Liikuttava Taikayö -hanke

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myönsi 27.2.2015 Urjalan kunnan Liikuttava Taikayö -

hankkeelle 1.000 euron avustuksen toimintavuodelle 2015. Mennyt vuosi oli hankkeen kolmas ja

viimeinen. Hankkeen avulla on järjestetty jääkiekko-otteluretki, laturetkipäivä, opastettu lumiken-

käretki, sydänkävely, toukokuun työmatkaliikuntakampanja, uintitekniikan ohjausta, ohjattua sup-

lautailua, laavuretkipäivät kaikilla neljällä kunnan laavulla, LAVIS-lavatanssijumpan näytetunti

sekä aikuisten yleisöluisteluvuoro jäähallilla.


Tulosalue 7170 Kirjasto- ja tietopalvelu

Vastuuhenkilö: kirjastonjohtaja Merja Tuovio 13.7.2015 saakka ja 14.7.2015 lähtien vs. kirjaston-

johtaja Kati Leppäkoski

7170 KIRJASTO- JA TIETO-PALVELU




Toteutuma

Tot-% Poikkeama

TOIMINTATUOTOT 11 050 0 11 050 6 559

59,36% 4 491

0 Ulkoiset 11 050 0 11 050 6 559

59,36% 4 491

TOIMINTAKULUT -303 946 0 -303 946 -300 158

98,75% -3 788

0 Ulkoiset -224 088 0 -224 088 -229 954

102,62% 5 866

1 Sisäiset -79 858 0 -79 858 -70 204

87,91% -9 654

TOIMINTAKATE -292 896 0 -292 896 -293 599

100,24% 703

0 Ulkoiset -213 038 0 -213 038 -223 395

104,86% 10 357 1 Sisäiset -79 858 0 -79 858 -70 204 87,91% -9 654


Kirjaston ydintehtävänä on antaa laadukkaita kirjasto- ja informaatiopalveluja tarjoamalla ajan-

tasaista aineistoa ja ammattitaitoista tietopalvelua. Kirjastolain mukaan yleisten kirjastojen kirjasto-

ja tietopalvelun tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuu-

den ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kan-

sainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös

virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymis-

tä.

Asiakkaiden muuttuviin tiedontarpeisiin ja kirjallisuuden käyttöön kirjasto näkee parhaiten pysty-

vänsä vastaamaan monipuolisella aineistolla ja verkkopalveluiden suomilla mahdollisuuksilla.

Taloudellisesti epävarmoina aikoina kirjaston merkitys on kasvanut. Erityisesti lehtilukusali ja mo-

nipuoliset lehtivalikoimat ovat kävijöiden suosiossa. Kirjaston painopiste on ollut lasten- ja nuor-

tenkirjastotyössä. Säännöllinen kirjastonkäytön opetus tavoittaa koululaiset, ja yhteistyö koulujen

kanssa on sujuvaa. Kirjaston henkilökunta on järjestänyt draamallisia lastentapahtumia, joihin on

kutsuttu erityisesti alle kouluikäiset lapset. Monipuolisten palvelujen tarjoaminen edellyttää osaavaa

ja ammattitaitoista henkilökuntaa, henkilökunnan koulutusta, riittävää aukioloaikaa, uusiutuvaa

kirjastoaineistoa ja välineistöä.


71


Kirjaston näyttelytilassa järjestettiin kuukausittain vaihtuvat näyttelyt. Koko vuoden aikana oli yh-

teensä 12 näyttelyä. Esillä oli Sirkku Hiltusen, Sirpa Ryypön, Urjalan näytelmäpiirin, Tuulikki Vä-

limäen, 4H-yhdistyksen Kalligrafiapiirin, Helena Kaivosen ja Sirpa Luukkosen, Kristiina Nymanin,

Martta Wendelin -seuran, Sari Jaakolan, Urjalan Eläinsuojeluyhdistyksen, Urjalan nuorisotoimen

sekä Elina Vänttisen töitä.

Aluehallintoviraston myöntämät hankkeet ”Kerran kuussa kirjastoon jatkossakin” sekä ”Mitä kirjas-

toauton jälkeen” jatkuivat. ”Mitä kirjastoauton jälkeen”-hankkeen puitteissa lähetettiin kuukausit-

tain aiheeltaan vaihtuvia kirjalaatikoita kouluille. Oppilaita on myös kuljetettu kirjastoon kirjavink-

kauksiin ja kirjastonkäytönopetuksiin.

”Kerran kuussa kirjastoon jatkossakin” sekä ”Mitä kirjastoauton jälkeen” -hankkeiden puitteissa

järjestettiin yhteensä 13 yleisötilaisuutta ja 22 lastentapahtumaa. Tammikuussa pidettiin osuuspan-

kin verkkopankki-ilta sekä säästöpankin verkkopankki-info, joissa oli mahdollisuus saada neuvoja

pankkien asiantuntijoilta verkkopankkien turvallisesta käytöstä. Helmikuussa oli vuorossa käsityöil-

ta. Koululaisten lomaviikolla helmikuussa esitettiin nuorille kaksi kertaa elokuvaesitys ”Lasse

Kreikassa”. Maaliskuussa muotoilija Sari Huotari piti Tuunausillan, jossa opastettiin vanhojen kir-

jojen ja lehtien uusiokäyttöä. Tapahtuma oli niin suosittu, että huhtikuussa pidettiin toinen tuunau-

silta, jonka teemana oli, miten vanhasta kirjasta voi tehdä kassin. Huhtikuussa esitettiin myös runo-

esitys ”Kahdenlaista lempeä”, jossa somerolaiset runon ystävät Anne Kalin ja Eija Komu esittivät

omia runojaan. Esityksessä oli myös musiikkia, josta vastasi kitaristi Vesa Toukkari. Toukokuussa

ja kesäkuun alussa esitettiin yhteensä 12 kertaa lastentapahtuma ”Iik, hiiriä kirjastossa”. Näissä kävi

lapsia päiväkodeista, perhepäivähoidosta, esikoulusta ja muutama koululaisryhmäkin. Elokuussa

järjestettiin Martta Wendelin -seuran näyttelyn avajaiset. Syyskuussa oli vuorossa Sari Jaakolan

kaksi kirjansidontanäytöstä. Syyskuussa Sari Huotari piti jälleen tuunausillan, jolloin teemana oli

kehyksen tekeminen vanhasta kirjasta. Eläinten viikolla lokakuussa tietokirjailija ja biologi Helena

Telkänranta tarjosi asiantuntijatietoa kanojen hoidosta ja pienkanalan suunnittelusta. Luento toteu-

tettiin yhdessä Urjalan Eläinsuojeluyhdistyksen kanssa. Koululaisten lomaviikolla lokakuussa esi-

tettiin nuorille kolme kertaa elokuva ”Lasse autolomalla”. Marraskuussa oli vuorossa perinteinen

käsityöilta, jonka vetivät Terttu Lustila ja Marja Ruuska. Joulukuussa askarreltiin joulukortteja Tai-

na Mielosen johdolla. Marras- ja joulukuussa esitettiin yhteensä 10 kertaa lastentapahtuma ”Kadon-

neet värit”. Tapahtumissa kävi lapsia päiväkodeista, perhepäivähoidosta, esikoulusta ja muutama

ryhmä alakoulustakin.

Marja-Leena Salon vetämä Valkeakoski-opiston ”Päivän Lehti” -kurssi kokoontui vuoden aikana 6

kertaa kirjaston tiloissa. Myös paikalliset yhdistykset ovat pitäneet kirjastossa kokouksia ja muita

tilaisuuksia kirjaston näyttelytilassa 19 kertaa.

Kirjastossa oli helmikuun alusta toukokuun loppuun asti kokeilu, jossa kirjaston lehtisali aukesi jo

kymmeneltä maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin. Lehtilukusalista vastasivat työkokeilijat. Kokeilua

jatkettiin syyskaudella 1.9. alkaen.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myönsi 11.3.2015 Urjalan kirjastolle avustusta ”Kirjasto

kylän sydän” -hankkeeseen 3.600 euroa toimintakaudelle 2015–2017.

Kirjastonjohtajan viransijaisena aloitti 13.7.2015 Kati Leppäkoski Merja Tuovion jäädessä virkava-

paalle.


72



Aktiivinen kirjastonkäyttö Lainausluvut

Kävijämäärät

Lainaus kirjastossa 72 526

Kävijämäärä kirjastossa 40 271

Lehtienlukusali pidettiin auki

pitempään maanantaisin, tiis-

taisin ja torstaisin.

Näyttelyitä järjestettiin yhteen-

sä 12 kappaletta.

Kokoelman uudistaminen Hankittujen ja poistettujen ni-

teiden lukumäärät.

Hankittuja niteitä 1911 kpl ja

poistettuja niteitä 1819.

Muut tavoitteet

Monipuolinen ja elävä sisältö

ja aktiivinen sisällöntuotanto

Tapahtumien ja kirjastonkäy-

tönopetusten lukumäärät.

Kirjastonkäytönopetuksissa ja

kirjavinkkauksissa kävi 10

koululaisryhmää. Päiväkoti-

ikäisille ja alakoululaisille jär-

jestetyissä lastentapahtumissa

vieraili keväällä sekä syksyllä

yhteensä 321 lasta ja 79 aikuis-

ta.

Neljä eri koululuokkaa kävi

kirjastossa lainaamassa kirjoja

yhteensä 12 kertaa.

Aikuisväestölle suunnattuja

tapahtumia järjestettiin 13 kap-

paletta, joissa osallistui 146

henkeä.

Tunnusluvut 2011 2012 2013 2014 2015

Menot/asukas 57,39 51,74 51,74 50,26 58,8

Kirjastoaineisto kpl/asukas 10,56 10,72 10,30 10,94 11,19

Kävijämäärä pääkirjastossa 38 250 36 001 37 121 39 607 40 271

Lainoja/asukas 14,42 14,17 14,17 13,67 14,56

Käynnit/asukas 7,74 7,25 8,08

Kirjaston järjestämät

tapahtumat

43 47 43 40


73


Tulosalue 7180 Kulttuuritoimi

Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Juha Salo.

7180 KULTTUURITOIMI Alkuperäinen talousarvio



Toteutuma

Tot-% Poikkeama

TOIMINTATUOTOT 10 650 0 10 650 4 657

43,73% 5 993

0 Ulkoiset 10 650 0 10 650 4 657

43,73% 5 993

TOIMINTAKULUT -102 250 0 -102 250 -98 501

96,33% -3 749

0 Ulkoiset -87 566 0 -87 566 -88 915

101,54% 1 349

1 Sisäiset -14 684 0 -14 684 -9 587

65,29% -5 097

TOIMINTAKATE -91 600 0 -91 600 -93 844

102,45% 2 244

0 Ulkoiset -76 916 0 -76 916 -84 257

109,54% 7 341

1 Sisäiset -14 684 0 -14 684 -9 587 65,29% -5 097


Kulttuuritoimen toiminta-ajatuksena on edistää ja luoda mahdollisuuksia kuntalaisille kulttuurin

tekemiseen ja kokemiseen.

Kulttuuritoimi järjestää yhdessä Väinö Linnan seuran kanssa Pentinkulman päivät vuosittain heinä-

elokuun vaihteessa. Kulttuuritoimi järjestää kulttuuritilaisuuksia, ylläpitää kotiseutumuseota, ylläpi-

tää ja koordinoi Väinö Linnan reitin toimintaa, myöntää kulttuuriavustuksia, huolehtii tiedottami-

sesta ja toimii yhdyssiteenä kunnan sisällä ja ulkopuolella kulttuuria koskevissa asioissa.


Kotiseutumuseon maksuttomuudesta päätettiin sivistyslautakunnassa. Museon kahvilatoiminta aloi-

tettiin yhteistyössä Urjalankylän maa- ja kotitalousnaisten kanssa. Museovalvoja hoitaa kahviota ja

em. yhdistyksen kanssa sovittiin kahviossa myytävien leivonnaisten toimittamisesta museolle.

Kulttuuritelttaa pidettiin kesäkuussa torilla kulttuuritoimen omalla rahoituksella jatkona sen alkuun

saattamalle EU-hankkeelle. Sivistystoimisto järjesti kansallisen veteraanipäivän ja itsenäisyyspäi-

vän juhlat.

Pentinkulman päivät järjestettiin 26.7.—2.8.2015 jo 38. kerran. ”Tuntemattomat matkalla”-teema

johdatti ajatukset suomalaisen kirjan menestykseen ja merkitykseen ulkomailla. Kirjan ja musiikin

juhlassa (pääjuhla) kuultiin FILIn johtajan Leena Majander-Reenpään, kirjailija Juha Itkosen ja

suomentaja, esseisti Tarja Roinilan ajatuksia aiheesta. Tilaisuuksia järjestettiin kaikkiaan 14, kah-

deksan maksutonta ja kuusi maksullista. Yhteenlaskettu osallistujamäärä oli noin 1900 henkeä.

Nuoret saivat ensimmäistä kertaa oman tilaisuutensa ja osallistuivat myös ohjelman toteuttamiseen.

Yhteistyö keittiömestari Markus Aremon kanssa aloitettiin Kesän makuja -päivällisen merkeissä.

Kurssiyhteistyö Hämeen kesäyliopiston ja Valkeakoski-opiston kanssa jatkui. Toiminnanjohtajan

työpanos hankittiin ensimmäistä kertaa ostopalveluna Laura Jänisniemen omistamalta Plurale tan-

tum Oy:ltä. Väinö Linnan seura ry:n palkkaama verkkotoimittaja raportoi ohjelman sisällöstä verk-

kosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Tapahtuman logo uudistettiin, ja sähköinen lippukauppa oli

ensimmäistä kertaa käytössä. Lippuja myytiin myös kulttuuri- ja matkailupiste Pikku-Linnassa

(avattiin kesällä 2015), ja tapahtumaan liittyvä kirjamyynti aloitettiin siellä jo heinäkuun alussa.


74



Kotiseutumuseon ja Väinö Linnan

reitin kiinnostavuutta lisätään.

Kävijöiden määrä museolla

lisääntyy ja ryhmien määrä

reitillä lisääntyy.

Ei toteutunut.

Järjestetään retkiä ja/tai kulttuuriti-

laisuuksia kuntalaisille.

Tilaisuuksia/retkiä järjeste-

tään 3-6 vuositasolla.

Toteutui

Pentinkulman päivät on paikallises-

ti ja valtakunnallisesti kiinnostava

kirjallisuustapahtuma.

Seurataan kävijämäärää ja

kävijöiden kotipaikkaa.

Toteutui


75

Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Jouni Vähäkyttä 30.4.2015 saakka ja Kimmo Virta 1.5.2015 lähtien


8110 Tekninen toimisto

8120 Yhdyskuntasuunnittelu

8130 Yhdyskuntarakentaminen

8140 Palvelutoiminta

8141 Kiinteistöpalvelut

8152 Maa- ja metsätilat

8160 Vesihuoltolaitos

8170 Pelastustoimi

Toimielin 8000 TEKNINEN LAUTAKUNTA

Tulosalue 8110 Tekninen toimisto

Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Jouni Vähäkyttä 30.4.2015 ja Kimmo Virta 1.5.2015. lähtien

8110 TEKNINEN TOIMISTO Alkuperäinen talousarvio



Toteutuma

Tot-% Poikkeama


0,0% 500

0 Ulkoiset 500 0 500 0

0,0% 500

TOIMINTAKULUT -188 802 0 -188 802 -233 129

123,48% 44 327

0 Ulkoiset -176 309 0 -176 309 -207 190

117,52% 30 881

1 Sisäiset -12 493 0 -12 493 -25 939

207,63% 13 446

TOIMINTAKATE -188 302 0 -188 302 -233 129

123,81% 44 827

0 Ulkoiset -175 809 0 -175 809 -207 190

117,85% 31 381

1 Sisäiset -12 493 0 -12 493 -25 939 207,63% 13 446


Tekninen toimisto tuottaa ja hankkii teknisen palvelukeskuksen hallinto- ja talouspalvelut. Teknisen

toimiston hallinnolla on kokonaisvastuu Urjalan kunnan teknisen palvelukeskuksen kehittämisestä

ja suunnittelusta.


Tekniseksi johtajaksi Urjalan kunnanvaltuusto valitsi 7.4.2015 Kimmo Virran, kun aiempi tekninen

johtaja Jouni Vähäkyttä oli valittu Ylöjärven Veden toimitusjohtajaksi. Tekninen lautakunta ko-

koontui 9 kertaa.

Merkittävin teknisen lautakunnan rakennusurakka oli uuden yhtenäiskoulun rakennusurakka sekä

tämän alisteisina olevat putki-, ilma-, sähkö- sekä rakennusautomaatiourakat. Urakoihin valittiin

myös työmaavalvoja sekä talotekniikkavalvoja. Rakennuttaminen kestää vuoden 2016–2017 vaih-



76

teeseen. Muita rakennuttamishankkeita olivat Huhdin koulu ja Väinö Linnan lukion ilmanvaihtojär-

jestelmien rakentaminen, tenniskentän saneeraus, katuvalaistuksen saneeraus sekä Haapasenpolun

ja -kujan vesihuoltohankkeen aloittaminen. Myös Urjalan pohjavesien suojelusuunnitelma päivitet-

tiin.

Lausuntoja tekninen lautakunta antoi Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle liittyen Pauli Lellan, Ilpo

Viitasaaren sekä Mauri Järvisen kunnallisvalitukseen, Urjala Works Oy:n ympäristöluvan tarkista-

misesta, Nuutajärven linnavuoren asemakaavasta, Kolkan pohjoisen teollisuusalueen asemakaavan

ja asemakaavamuutoksen ehdotuksesta sekä Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen

tulevasta yhteisestä jätetaksasta.

Tekninen lautakunta päätti vesihuoltoyhteistyön aloittamisesta HS-vesi Oy:n kanssa, Pirkanmaan

maakuntamuseon kanssa tehtiin yhteistyö- ja hoitosopimus Nuutajärven vanhasta ruiskukopista

sekä tehtiin päätös vesihuoltolaitoksen kirjallisen tase-yksikön perustamisesta.



Palveluiden laadun ylläpitäminen

lisäämättä kuluja oleellisesti

Henkilöstön määrä, toteutuneet

kustannukset ja annetut palvelut

Toteutui


Tulosalue 8120 Yhdyskuntasuunnittelu

Tekninen johtaja Jouni Vähäkyttä 30.04.2015 saakka ja Kimmo Virta 01.05.2015 lähtien. Tulosyk-

sikön esimies kunnallisteknisen suunnittelun osalta on tekninen työnjohtaja Arto Heino sekä kaavoi-

tuksen, aluearkkitehtitoiminnan ja yleiskaavoituksen osalta aluearkkitehti Leena Lahtinen

8120 YHDYSKUNTASUUNNIT-TELU




Toteutuma

Tot-% Poikkeama

TOIMINTATUOTOT 72 000 0 72 000 66 656

92,58% 5 344

0 Ulkoiset 72 000 0 72 000 66 656

92,58% 5 344

TOIMINTAKULUT -167 462 0 -167 462 -150 482

89,86% -16 980

0 Ulkoiset -148 723 0 -148 723 -138 453

93,09% -10 270

1 Sisäiset -18 739 0 -18 739 -12 029

64,19% -6 710

TOIMINTAKATE -95 462 0 -95 462 -83 826

87,81% -11 636

0 Ulkoiset -76 723 0 -76 723 -71 797

93,58% -4 926

1 Sisäiset -18 739 0 -18 739 -12 029 64,19% -6 710


Yhdyskuntasuunnittelu tuottaa ja hankkii Urjalan kunnan kaavoitus- ja kunnallistekniikan suunnit-

telupalvelut. Yhdyskuntasuunnittelun henkilöresursseina ovat kaavoitusasioissa aluearkkitehti Lee-

na Lahtinen ja kaavoitusavustaja Sari Rantala. Kunnallisteknisessä suunnittelussa henkilöresurssei-

na ovat tekninen johtaja Kimmo Virta ja tekninen työnjohtaja Arto Heino.


77


Vuonna 2015 kunnallisteknisessä suunnittelussa suurimpana hankkeena on yhdysvesijohdon ja sii-

hen liittyvän paineenkorotusaseman rakentaminen Urjalan kunnan ja HS-Vesi Oy:n vesihuoltolinjo-

jen välille. Suunnitelmat em. hankkeeseen valmistuivat alkusyksystä 2015.

Kunnan kaavoituksen osalta työ on käsittänyt suunnittelua, osallistumisen ja vuorovaikutuksen jär-

jestämistä sekä konsulttien ohjaamista. Aluearkkitehti on osallistunut Pirkanmaan maakuntakaava

2040:n työryhmiin sekä Pirkanmaan rakennettujen kulttuuriympäristöjen arvoalueiden inventoinnin

ohjausryhmään. Kaavoituskatsaus valmistui kesäkuussa 2015.



Tuottaa laadukkaita suunnitelmia

ja ylläpitää riittävä tonttivaranto

Rakennusvalmiina olevien pienta-

lo- ja yritystonttien määrä

Kunnan omistamat pientalotontit

lisääntyivät 9 kpl. Yritystonttien

määrässä ei tapahtunut muutosta.

Tunnusluvut 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Asemakaavat, ha * 803 806 806 806 806 806

Ranta-asema-kaavat, ha 486 519 571 571 571 571

Osayleiskaava, 3166 5086 5086 5086 5086 6090

*asemakaavamuutokset eivät lisää pinta-alaa

Asemakaavoitus

Vuoden 2015 aikana Urjalan kunnassa on ollut vireillä kahdeksan asemakaavaa jotka ovat edenneet

eri työvaiheissaan. Näistä kaksi on ns. maanomistajan ranta-asemakaavoja ja kaavoista on käyty

tarvittavat viranomaisneuvottelut. Vähä ja Iso Mustajärven ranta-asemakaavan muutos on maan-

omistajan pyynnöstä palautettu valmisteltavaksi huhtikuussa 2013 eikä kaava ole edennyt hyväk-

symiskäsittelyyn. Urjalan seurakunta käynnisti Nuutajärven Linnavuoren ranta-asemakaavan laati-

misen omistamillaan tiloilla Nuutajärven etelärannalla keväällä 2013. Kaavoitus eteni ehdotusvai-

heeseen ja Linnavuoren ranta-asemakaavaehdotus oli nähtävillä 18.9.–19.10.2015.

Kunnan pientalotonttien lisäämiseksi käynnistetyt asemakaavamuutokset Huhdin kortteliin 54 ja

Sarkatielle valmistuivat. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavat 15.6.2015 ja ne astuivat kuulutuksella

voimaan 3.9.2015. Vireillä ovat myös Huhdin Kangasniemen sekä Kolkan pohjoisosan asemakaa-

vamuutos, joiden laatiminen on ollut käynnissä. Kolkan pohjoisen osan asemakaavaehdotus, laati-

jana Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen, oli nähtävillä 30.10–2.12.2015. Saadun palautteen huo-

mioimisen jälkeen kaavaehdotus etenee hyväksymiskäsittelyyn alkuvuodesta 2016. Huhdin Kan-

gasniemen asemakaavan osalta on laadittu tarvittavat pohjaselvitykset ja kaavaluonnosaineistoa.

Lisäksi on vireillä asemakaavamuutos Huhdin kortteliin 48A, joka etenee luonnosvaiheen kuulemi-

seen alkuvuodesta 2016. Kunnan myytäviä tontteja esittelevät sivustot http://www.urjala.fi/tontit

http://www.urjala.fi/tontit


78

päivitettiin ja nyt nähtävillä ovat myös valokuvat myyntikohteista.

Yleiskaavoitus

Urjalan kunnan osalta oikeusvaikutteinen Humppilan ja Urjalan tuulivoimaosayleiskaava on hyväk-

sytty kunnanvaltuuston kokouksessa 16.2.2015 § 1. Päätöksestä jätettiin kolme valitusta ja asia on

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden käsiteltävänä.


Tulosalue 8130 Yhdyskuntarakentaminen

Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Jouni Vähäkyttä 30.4.2015 saakka ja Kimmo Virta 1.5.2015 lähti-

en. Tulosyksikön esimies: tekninen työnjohtaja Arto Heino

8130 YHDYSKUNTARAKEN-TAMINEN




Toteutuma

Tot-% Poikkeama

TOIMINTATUOTOT 10 900 0 10 900 9 377

86,02% 1 523

0 Ulkoiset 10 900 0 10 900 9 377

86,02% 1 523

TOIMINTAKULUT -261 221 28 000 -233 221 -225 097

96,52% -8 124

0 Ulkoiset -233 721 28 000 -205 721 -207 858

101,04% 2 137

1 Sisäiset -27 500 0 -27 500 -17 239

62,69% -10 261

TOIMINTAKATE -250 321 28 000 -222 321 -215 721

97,03% -6 600

0 Ulkoiset -222 821 28 000 -194 821 -198 481

101,88% 3 660

1 Sisäiset -27 500 0 -27 500 -17 239 62,69% -10 261


Yhdyskuntarakentaminen tuottaa ja hankkii liikenneväylien, valaistuksen, torin, leikkipaikkojen,

urheilu- ja ulkoilualueiden sekä puistoalueiden suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitopalvelut.


Syksyllä aloitettiin katu- ja ulkovalaistuksen saneerausurakka, joka valmistui pääosin vuoden lop-

puun mennessä. Uusia LED-valaisimia vaihdettiin katuvaloihin n. 640 kpl ja pylväitä uusittiin n.

40 kpl. Työn urakoitsijana oli Eltel Networks Oy, jonka kanssa allekirjoitettiin urakkasopimus op-

tio-osuudesta, joka valmistuu kevään 2016 aikana.

Syksyllä aloitettiin tenniskentän perusparannustyö, jota jatketaan ja saadaan valmiiksi kevään 2016

aikana. Urakoitsijana toimii Jäämestarit Oy.



Torialueen viihtyvyyden paranta-

minen

Asiakaskysely Saatu myönteistä palautetta torin viih-

tyvyyden parantumisesta

Liikuntatoimen alueiden ylläpidon

laadun parantaminen

Asiakaskysely netissä Ei toteutunut


79

TUNNUSLUVUT 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Kunnan hoidossa olevat kaavatiet, km 41,5 41,9 42,5 43,00 44,0 44,0

Kestopäällysteaste, % 73,0 73,0 72,9 77 76,9 76,9


Tulosalue 8140 Muu palvelutoiminta

Vastuuhenkilö: vt. tekninen johtaja Kimmo Virta

8140 MUU PALVELUTOIMIN-TA




Toteutuma

Tot-% Poikkeama

TOIMINTATUOTOT 2 160 0 2 160 952

44,09% 1 208

0 Ulkoiset 2 160 0 2 160 952

44,09% 1 208

TOIMINTAKULUT -54 027 0 -54 027 -59 291

109,74% 5 264

0 Ulkoiset -53 527 0 -53 527 -41 545

77,62% -11 982

1 Sisäiset -500 0 -500 -17 745

3 549,09% 17 245

TOIMINTAKATE -51 867 0 -51 867 -58 338

112,48% 6 471

0 Ulkoiset -51 367 0 -51 367 -40 593

79,03% -10 774

1 Sisäiset -500 0 -500 -17 745 3 549,09% 17 245


Palvelutoiminta sisältää kaatopaikan seurannan, keskusvarikon ja romuajoneuvot.


Toiminta on ollut tavanomaista. Kaatopaikan valumavesiä on seurattu tarkkailuohjelman mukaises-

ti. Romuajoneuvoasioita on ollut 3 kpl kertomusvuoden aikana ja keskusvarikko toiminut teknisen

palvelutoiminnan tukikohtana.



Kustannustason säilyttäminen Toteutuneet kustannukset Seurataan syntyviä kustannuksia

ja reagoidaan niihin tarvittaessa.

Tunnusluvut 2013 2014 2015

Järjestettyyn jätehuoltoon liittyneet kiinteistöt 2832 2900 2950


80


Tulosalue 8141 Kiinteistöpalvelut

Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Jouni Vähäkyttä 30.04.2015 saakka ja Kimmo Virta 01.05.2015

lähtien. Tulosalueen esimies: rakennusmestari Jiri Laine

8141 KIINTEISTÖPALVELU Alkuperäinen talousarvio



Toteutuma

Tot-% Poikkeama

TOIMINTATUOTOT 1 883 785 0 1 883 785 1 947 378

103,38% -63 593

0 Ulkoiset 695 060 0 695 060 684 187

98,44% 10 873

1 Sisäiset 1 188 725 0 1 188 725 1 263 191

106,26% -74 466

TOIMINTAKULUT -1 806 129 -101 000 -1 907 129 -2 070 792

108,58% 163 663

0 Ulkoiset -1 624 205 -101 000 -1 725 205 -1 700 575

98,57% -24 630

1 Sisäiset -181 924 0 -181 924 -370 217

203,5% 188 293

TOIMINTAKATE 77 656 -101 000 -23 344 -123 414

528,68% 100 070

0 Ulkoiset -929 145 -101 000 -1 030 145 -1 016 389

98,66% -13 756

1 Sisäiset 1 006 801 0 1 006 801 892 975 88,69% 113 826


Kiinteistöpalvelu järjestää kunnan eri hallintokuntien käyttöön tarkoituksenmukaiset toimitilat ja

huolehtii kunnan rakennusomaisuuden arvon säilymisestä. Kiinteistöpalvelu tuottaa ja hankkii kiin-

teistöjen ylläpito- ja hoitopalvelut kunnan omistamissa kiinteistöissä. Ylläpitopalveluihin kuuluu

lämmön, sähkön ja veden toimittaminen. Hoitopalveluihin kuuluu kiinteistöjen ja LVISAJ-

laitteiden tarkastus-, hoito-, huolto- ja pienkorjaustehtävät sekä piha- ja ulkoalueiden hoitotehtävät.

Kiinteistöpalvelu toimii omistajan edustajana kunnan rakennettujen kiinteistöjen ja huoneistojen

osalta. Kiinteistöpalveluiden budjettiin on varattu 5.000 euroa ennalta arvaamattomiin korjausme-

noihin. Tekninen palvelukeskus päättää määrärahan käytöstä. Kiinteistöpalveluiden hallinnoimien

tilojen kokonaiskerrosala on noin 32 000 kem².

Kiinteistöpalvelut vastaa Urjalan kunnan talonrakennushankkeiden suunnittelusta ja rakennuttami-

sesta.


Kiinteistöpalvelut hoitivat vuonna 2015 omana työnä kunnan kiinteistönhoitoa viiden kiinteistön-

hoitajan/talonmiehen voimin. Terveysaseman kiinteistönhoito jouduttiin ostamaan ostopalveluna

loppuvuoden ajan.

Merkittävin investointi vuosiin oli uuden yhtenäiskoulun rakennustöiden käynnistyminen kesällä

2015. Koulun rakennustyöt ovat edenneet suunnitellusti aikataulussa.

Sisäilmaongelmista kärsivässä Huhdin koulun ja Väinö Linnan lukion kiinteistössä toteutettiin isot

ilmanvaihtoon liittyvät korjaustyöt. Korjaustöihin antoi lisävaatimuksen myös AVI:lta tullut uhkaus

koko koulukiinteistön käyttökiellosta. Tehtyjen korjaustöiden ja jälkiseurannan jälkeen AVI antoi

koulutoiminnan jatkua vuodenvaihteen 2016 jälkeen. Jälkiseurantaa kuitenkin jatketaan koululla.

Tavanomaisempia remontteja toteutettiin, mm. vanhainkodin vesivuodon korjaustyöt ja kunnanta-

lon toimisto-osan vesikattoremontti. Leirintäalueella toteutettiin useita pienempiä korjaustöitä mök-


81

keihin. Terveyskeskukseen valmistuivat suunnitelmat, joiden mukaisesti tullaan korjaamaan neuvo-

lassa olevia sisäilmaongelmia. Ilmanvaihdon nuohouksia tehtiin vanhainkodilla, terveysasemalla ja

päiväkodilla.



Energiansäästö Normeeratut kulutusluvut Kulutusseuranta ja dynaaminen

sähkönhankinta

Turhasta kiinteistömassasta

luopuminen

Hallinnoitavat kerrosneliöt Toteutunut


Tulosalue 8152 Maa- ja metsätilat

Vastuuhenkilö: vt. tekninen johtaja Kimmo Virta, hallinto- ja talousjohtaja Joonas Yliluoma

8150 MAA- JA METSÄTILAT Alkuperäinen talousarvio



Toteutuma

Tot-% Poikkeama

TOIMINTATUOTOT 150 500 146 000 296 500 309 138

104,26% -12 638

0 Ulkoiset 150 500 146 000 296 500 309 138

104,26% -12 638

TOIMINTAKULUT -9 450 0 -9 450 -37 721

399,16% 28 271

0 Ulkoiset -9 450 0 -9 450 -37 721

399,16% 28 271

TOIMINTAKATE 141 050 146 000 287 050 271 418

94,55% 15 632

0 Ulkoiset 141 050 146 000 287 050 271 418 94,55% 15 632


Maa- ja metsätilat sisältävät tulopuolella puun myynnistä ja peltojen vuokrista saatavat tulot. Me-

nopuolella sinne kohdistuvat tehdyt työurakat sekä tilojen aiheuttamat yksikkömaksut.


Vuonna 2015 metsänmyyntituloja saatiin n. 285.000 euroa. Määrä on tavanomaista suurempi, koska

osa vuoden 2014 hakkuista siirtyi vuodelle 2015.



Metsätaloussuunnitelman to-

teuttaminen

Vertailu toteumaan Toteutui


82


Tulosalue 8160 Vesihuoltolaitos

Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Jouni Vähäkyttä 30.04.2015 saakka ja Kimmo Virta 01.05.2015

alkaen. Tulosyksikön esimies: tekninen työnjohtaja Arto Heino

8160 VESIHUOLTOLAITOS Alkuperäinen talousarvio



Toteutuma

Tot-% Poikkeama

TOIMINTATUOTOT 621 050 -70 000 551 050 654 934

118,85% -103 884

0 Ulkoiset 555 300 -70 000 485 300 529 487

109,11% -44 187

1 Sisäiset 65 750 0 65 750 125 447

190,79% -59 697

TOIMINTAKULUT -536 584 100 000 -436 584 -440 502

100,9% 3 918

0 Ulkoiset -527 084 100 000 -427 084 -423 075

99,06% -4 009

1 Sisäiset -9 500 0 -9 500 -17 427

183,45% 7 927

TOIMINTAKATE 84 466 30 000 114 466 214 432

187,33% -99 966

0 Ulkoiset 28 216 30 000 58 216 106 412

182,79% -48 196

1 Sisäiset 56 250 0 56 250 108 020 192,04% -51 770


Vesihuoltolaitos tuottaa toiminta-alueellaan sijaitseville kiinteistöille talousveden, käsittelee jäteve-

denpuhdistamoille tuodun ja johdetun jäteveden sekä kompostista syntyneen lietteen. Vesihuolto-

laitos tuottaa ja hankkii vesi- ja viemäriverkoston, niihin liittyvien rakennusten, laitteiden ja konei-

den rakentamis- ja kunnossapitopalvelut.


Vesihuoltolaitoksen tavoite laadukkaan veden toimittamisesta toteutui teknisesti hyvin. Veden laatu

oli hyvä eikä merkittäviä isoja vuotoja sattunut vuonna 2015. Silti hyvälaatuisen veden toimittami-

sesta tulee varmistua ja siihen tähtääviä hankkeita on aloitettu. Jätevesipuolella ei ongelmia ilmaan-

tunut ja lupaehdot saavutettiin. Ohijuoksutuksia oli pienehkö tapaus Nuutajärvellä putken tukkeu-

tumisen takia. Jätevesipuhdistamolle tulevan jäteveden määristä on havaittavissa, että hulevesiä

johtuu jätevesiverkostoon runsaasti sulamisen ja pitkäaikaisten sateiden aikaan. Yksittäisiä lähteitä

ei virtaamatiedoista ole pystytty löytämään, mutta koska kunnan jätevesiviemäreistä suurin osa on

vanhoja betoniviemäreitä, syntyvät vuodot todennäköisesti näistä betoniviemäreistä tasaisesti.

Vesihuoltolaitoksen talous luo koko ajan haastetta. Käyttötalouden osalta toiminta on ollut ja tullee

pysymään kannattavana, mutta poistojen suuri määrä tekee tuloksesta negatiivisen. Urjalassa käyt-

tökohteet ovat hajallaan, joten kustannustehokasta vesihuollon jakelua on vaikea toteuttaa. Lisäksi

aiemmin on tehty isoja investointeja kuten uusi jätevedenpuhdistamo. Hintojen nostamiselle on ko-

vat paineet tulevaisuudessa.

Vuoden 2015 tilanteen muuttaa tavanomaisesta uuden yhtenäiskoulun liittyminen vesihuoltoverkos-

toon ja siitä saatava merkittävä liittymismaksu. Liittymismaksun jälkeen vesihuoltolaitoksen tulos

on vain noin 20.000 euroa negatiivinen.


83

Hulevesistä tullaan tulevaisuudessa tekemään oma laskennallinen taseyksikkö. Niihin liittyviä kus-

tannuksia seurataan omanaan eikä niitä sisällytetä muuhun vesilaitoksen toimintaan. Urjalassa on

nykyisellään 25 kiinteistöä, jotka ovat liittyneet hulevesiverkostoon.



Hyvälaatuisen verkostoveden

tuottaminen ja jakelun var-

muus

Laatutarkkailutulokset sekä

toimituskatkosten määrä

Tarkkailutulokset vaatimukset

täyttäviä. Ei toimituskatkoksia.

Jätevedenpuhdistamon proses-

sin hyvä toiminta

Laatutarkkailutulokset sekä

puhdistamon ohitusten määrä

Tarkkailutulokset vaatimukset

täyttäviä.

Vesihuoltolaitoksen talouden

parantaminen

Toiminta-alueella olevien kiin-

teistöjen määrä

Liitetään vesihuoltoon toimin-

ta-alueen rakentamissuunnitel-

man myötä.

TUNNUSLUVUT 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Vesijohtoverkoston pituus,

km

94,9 94,8 94,9 96,0 100,5 101,7 101,9 102,7 102,7

Pumpattu vesimäärä, 1000

m³

224 208 217 220 217 194,8 195,2 195,5 171,1

Laskutus, 1000 m³ 177 168 158 154 144 162 153 134 140

Vesimaksu €/kuutio 1,39 1,39 1,39 1,53 1,53 1,76 1,76 1,76 1,76

Viemäriverkoston pituus,

km

70,2 71,3 71,4 74,8 79,3 79,5 79,8 80,5 80,5

Jätevesimaksu €/kuutio 2,17 2,17 2,17 2,41 2,41 2,78 2,78 2,78 2,78


84


Tulosalue 8170 Pelastustoimi

Vastuutaho: Pirkanmaan alueellinen pelastuslaitos

8170 PELASTUSTOIMI Alkuperäinen talousarvio



Toteutuma

Tot-% Poikkeama

TOIMINTAKULUT -362 551 0 -362 551 -349 484

96,4% -13 067

0 Ulkoiset -362 551 0 -362 551 -349 484

96,4% -13 067

TOIMINTAKATE -362 551 0 -362 551 -349 484

96,4% -13 067

0 Ulkoiset -362 551 0 -362 551 -349 484 96,4% -13 067


Tekninen lautakunta on yhteistyötaho Pirkanmaan pelastuslaitokseen, joka edistää pelastusturvalli-

suutta koko maakunnan alueella sekä huolehtii sammutus- ja pelastustoimista koko maakunnan alu-

eella.

Urjalassa toimii edelleen viisi sopimuspalokuntaa, jotka vastaavat pelastustoiminnasta Urjalan alu-

eella.


Vuonna 2015 pelastuspalvelutehtäviä oli yhteensä 120 kappaletta.

Tunnusluvut

Tehtävä 2013 2014 2015

Pelastuspalvelut tehtävät 160 147 120


85

Toimielin 9000 RAKENNUSLAUTAKUNTA

Vastuuhenkilö: rakennustarkastaja Hannu Kopola


9110 Rakennusvalvonta

9111 Yksityistietoimi

9120 Ympäristönsuojelu


Tulosalue 9100 Rakennusvalvonta


9110 RAKENNUSVALVONTA- JA NEUVONTA




Toteutuma

Tot-% Poikkeama

TOIMINTATUOTOT 57 100 0 57 100 55 866

97,84% 1 234

0 Ulkoiset 57 100 0 57 100 53 894

94,39% 3 206

1 Sisäiset 0 0 0 1 972

-1 972

TOIMINTAKULUT -113 373 0 -113 373 -102 236

90,18% -11 137

0 Ulkoiset -107 127 0 -107 127 -97 903

91,39% -9 224

1 Sisäiset -6 246 0 -6 246 -4 333

69,37% -1 913

TOIMINTAKATE -56 273 0 -56 273 -46 370

82,4% -9 903

0 Ulkoiset -50 027 0 -50 027 -44 009

87,97% -6 018

1 Sisäiset -6 246 0 -6 246 -2 361 37,8% -3 885


Rakennuslautakunnan tehtävänä on huolehtia rakennustoiminnan viranomaistehtävistä eli rakenta-

misen neuvonnasta ja valvonnasta. Lautakunta ohjaa ja valvoo maa-aineksien ottamistoimintaa.

Lautakunta käsittelee ja myöntää korjausavustukset, energia-avustukset ja jätevesiavustukset sekä

valvoo niiden käyttöä. Yksityistielain perusteella kunnalle kuuluvien tehtävien hoitamista varten

rakennuslautakunnassa toimii tiejaosto, joka on aikaisemmin toiminut teknisen lautakunnan jaosto-

na. Osoitemerkintöjen täydentäminen ja ajantasaistaminen sekä romuajoneuvoviranomaisena toi-

miminen on Urjalan kunnan hallintosäännöllä määritelty rakennustarkastuksen tehtäväksi.



Rakennus- ja toimenpideluvat

käsitellään kuukauden kuluessa

vastaanotosta

Keskimääräinen käsittelyaika Pääsääntöisesti rakennusluvat on

saatu käsiteltyä alle kuukaudessa

hakemuksen vastaanotosta.

Viranomaispäätökset tehdään

siten, että niiden pysyvyys on

vähintään 98 %.

Prosenttiluku Viranomaispäätökset ovat tulleet

lainvoimaisiksi eli pysyvyyspro-

sentti on 100


86

TUNNUSLUVUT 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Myönnetyt rakennusluvat 130 179 152 166 175 150 146 128


Tulosalue 9111 Yksityistietoimi


9111 YKSITYISTIETOIMI Alkuperäinen talousarvio



Toteutuma

Tot-% Poikkeama


48,17% 311

0 Ulkoiset 600 0 600 289

48,17% 311

TOIMINTAKULUT -84 048 0 -84 048 -80 676

95,99% -3 372

0 Ulkoiset -84 048 0 -84 048 -80 676

95,99% -3 372

TOIMINTAKATE -83 448 0 -83 448 -80 387

96,33% -3 061

0 Ulkoiset -83 448 0 -83 448 -80 387 96,33% -3 061


Yksityistietoimi hoitaa kunnan yksityistieavustukset ja toimii yksityisistä teistä annetussa lain ja

asetuksen tarkoittamana toimielimenä.



Yksityistieavustukset käsitel-

lään kesäkuun loppuun men-

nessä

Kalenteri Tavoite toteutui

Tietoimitukset tehdään siten,

että niiden pysyvyys on vähin-

tään 98 %

Prosenttiluku Tavoite toteutui


87


Tulosalue 9120 Ympäristönsuojelu

Akaan kaupunki, Urjalan kunta ja Valkeakosken kaupunki muodostavat seudullisen ympäristöter-

veydenhuollon ja ympäristönsuojelun tehtävistä vastaavan yksikön.

9120 YMPÄRISTÖSUOJELU Alkuperäinen talousarvio



Toteutuma

Tot-% Poikkeama

TOIMINTAKULUT -52 600 0 -52 600 -48 252

91,73% -4 348

0 Ulkoiset -52 600 0 -52 600 -48 252

91,73% -4 348

TOIMINTAKATE -52 600 0 -52 600 -48 252

91,73% -4 348

0 Ulkoiset -52 600 0 -52 600 -48 252 91,73% -4 348


Valkeakosken kaupungin seudullinen ympäristönsuojelu siirtyi vuoden 2015 alusta organisaa-

tiomuutosten johdosta kaupungin hallintokeskuksen kaupunkikehityksen tulosalueeseen, maankäy-

tön tulosyksikköön ja kaupunkisuunnittelun tulosryhmään.

Ympäristönsuojeluviranomaisella oli Urjalassa vuonna 2015 valvottavia ympäristölupia tai rekiste-

röityjä kohteita 24 kpl. Uusia ympäristölupia, lupamääräysten tarkistamispäätöksiä tai rekisteröinte-

jä ei tehty vuonna 2015, mutta kahteen kohteeseen tehtiin ympäristölupatarpeen arviointi. Kaksi

ympäristölupaa rauetettiin toiminnan loppumisen johdosta ja yksi lupa raukesi lainsäädännön muu-

tosten myötä. Lisäksi Urjalassa tehtiin yksi luonnonsuojelulain mukainen päätös luonnonmuisto-

merkin rauhoittamiseksi. Suunnitelmallisia valvontatarkastuksia tehtiin Urjalassa 8 kpl. Vuonna

2015 vireillä olevia lupa- tai lupavalitusasioita koskevia tarkastuksia/neuvotteluja ei ole raportoitu

tässä yhteydessä.

Jätehuoltomääräyksistä poikkeamiseksi tehtiin elokuuhun 2015 mennessä yhteensä 37 päätöstä,

jonka jälkeen päätökset siirtyivät Forssan jätelautakunnalle. Lisäksi on tehty 6 viranhaltijapäätöstä

niihin liittyvine tarkastuksineen koskien tilapäistä melua aiheuttavaa toimintaa, ympäristönsuojelu-

määräyksistä poikkeamista sekä jätteen hyödyntämistä. Jätevesijärjestelmistä annettiin lausuntoja 9

kpl ja jätehuoltoon liittyviä lausuntoja 3 kpl. Vireillä olleista yleis- ja asemakaavoista annettiin vi-

ranhaltijalausuntoja 2 kpl. Suunnittelutarveratkaisuista ei esitetty lausuntopyyntöjä. Muita viranhal-

tijalausuntoja tai kommentteja on annettu mm. Aluehallintoviraston luvittamia toimintoja koskien.

Lannan patterointi-ilmoituksia käsiteltiin 7 kpl. Lisäksi on käsitelty luvanvaraisten toimijoiden lu-

pamääräyksissä määrättyjä valvontailmoituksia ja tarkkailusuunnitelmia sekä tehty valvontatarkas-

tuksia kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen valvomiin muihin kuin luvanvaraisiin toimintoihin,

kuten jäte- ja vesilain mukaisiin valvontakohteisiin. Yhteen jätelain mukaiseen valvontakohteeseen

käynnistettiin ympäristöjaostossa hallintopakkokeinot. Vuonna 2015 ympäristönsuojeluviranomai-

nen on ollut tiiviisti mukana myös Urjalan kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivitys-

työssä sekä 1.8.2015 voimaan tulleiden jätehuoltomääräysten uusimisessa.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on vastaanottanut myös muiden viranomaisten, kuten Pir-

kanmaan Ely-keskuksen ja Aluehallintoviraston päätöksiä, ilmoituksia, raportteja ja lausuntoja mm.

kemikaalivahinkoja ja pilaantuneen maaperän kunnostamista koskien, muita Ely-keskuksen valvo-

miin kohteisiin liittyviä toimenpiteitä koskien sekä ympäristöluvissa määrättyjä velvoitetarkkailuja

ja vesilain mukaisia ratkaisuja koskien. Vaasan hallinto-oikeudelta saapui ratkaisu yhdestä ympäris-


88

tölupa-asiassa tehdystä valituksesta. Ympäristönsuojeluviranomainen on mahdollisuuksien mukaan

osallistunut paikallisvalvojana myös Ely-keskuksen valvomien kohteiden tarkastuksiin. Lisäksi on

tehty normaalia ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviin kuuluvaa neuvontatyötä.


89

12. VEROT JA VALTIONOSUUDET

Tuloveroprosentti

Vuosi Tuloveroprosentti Kokonaisverotulot m€ Muutos %

2006 19,5 13,1 5,2

2007 20,5 14,0 6,7

2008 20,5 15,4 10,2

2009 20,5 14,8 -4,3

2010 21,0 15,0 1,6

2011 21,0 15,5 3,2

2012 21,0 15,1 -2,5

2013 21,50 16,6 9,2

2014 22,00 16,7 0,4

2015 22,00 16,8 0,8

Kiinteistöveroprosentit

Vuosi Yleinen kv-% Vakituisen asuinra-

kennuksen kv-%

Muun asuinraken-

nuksen kv-%

2006 0,75 0,30 0,85

2007 0,75 0,30 0,85

2008 0,75 0,30 0,90

2009 0,75 0,30 0,90

2010 0,90 0,45 1,05

2011 0,90 0,45 1,05

2012 1,00 0,50 1,10

2013 1,10 0,55 1,15

2014 1,10 0,60 1,20

2015 1,20 0,65 1,25

Verotulojen erittely talousarvioon verrattuna

Talousarvio 2015 Toteuma 2015 Poikkeama

Kunnallisvero 14 379 000 14 163 876 215 124

Kiinteistövero 1 626 000 1 629 173 -3 713

Osuus yhteisöveron tuotosta 929 000 998 129 -69 129

Verotulot (kaikki) 16 934 000 16 791 718 142 282


90

Verotulojen erittely verrattuna edelliseen vuoteen

2015 2014

Kunnan tulovero 14 163 876 14 246 241

Osuus yhteisöveron tuotosta 998 129 928 021

Kiinteistövero 1 629 713 1 476 667

Valtionosuuksien erittely

2015 2014

Kunnan peruspalveluiden valtionosuus 14 316 026 14 169 154

-mistä verotuloihin perustuva valtionosuus 3 713 436 3 020 024

-mistä järjestelmämuutoksen tasaus - -

-mistä elatustuen takaisinperinnän palautus - 6 674

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus -912 826 -1 000 417

Harkinnanvarainen rahoitusavustus - -

Valtionosuudet yhteensä 13 403 200 13 168 737

Talousarvio Toteuma Poikkeama

Valtionosuudet 13 290 000 13 403 200 -113 200

Yleinen valtionosuus 13 290 000 13 403 200 -113 200

Harkinnanvarainen - - -


91

13. INVESTOINTIEN TOTEUMAVERTAILU

4000 KUNNANHALLITUS

€ TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-M 2015 TOT 2015

Menot - 64 333 € - 27 387 € - 30 000 € - 40 000 € 122 369 €

Tulot 310 755 € 26 286 € 30 000 € 69 055 € 159 037 €

Netto 246 422 € - 1 101 € - € 29 055 € 36 668 €

Kunta mm. myi Nuutajärven koulun 63.333 euron hinnalla, sai Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n

purkamisesta 86.169 euroa ja osti Lehikoinen-tilan Kolkan teollisuusalueelta 33.000 euron hinnalla.

6000 PERUSTURVALAUTAKUNTA

€ TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-M 2015 TOT 2015

Menot - 9 277 € - 42 920 € - 13 000 € - 13 000 € 12 127 €

Tulot - € - - € - € - €

Netto - 9 277 € - 42 920 € - 13 000 € - 13 000 € 12 127 €

Desinfioivan pesukoneen hankinta välinehuoltoon

8000 TEKNINEN LAUTAKUNTA - Muut investoinnit

€ TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-M 2015 TOT 2015

Menot - 712 295 € - 810 894 € - 865 000 € - 435 000 € 208 012 €

Tulot 6 619 € 33 286 € 28 640 € - € - €

Netto - 705 676 € - 777 608 € - 836 360 € - 435 000 € 208 012 €

Tekninen lautakunta suoritti valaisinverkoston saneerauksen (281.000 euroa) ja aloitti tenniskentän

perusparantamisen.

8000 TEKNINEN LAUTAKUNTA - Yhtenäiskoulun uudisrakentaminen

€ TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-M 2015 TOT 2015

Menot - € - € - 7 500 000 € - 4 200 000 € 4 975 330 €

Tulot - € - € - € 225 000 € 225 000 €

Netto - € - € - 7 500 000 € - 3 975 000 € 4 750 330 €

Yhtenäiskoulun rakennustyömaa käynnistyi kesäkuussa 2015.

8000 TEKNINEN LAUTAKUNTA – Suunnittelumäärärahat

€ TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-M 2015 TOT 2015

Menot - 92 354 € - 176 242 € - 150 000 € - 150 000 € 142 948 €

Tulot - € - - € - €

Netto - € - 176 242 € - 150 000 € - 150 000 € 142 948 €

Tekninen lautakunnan suunnittelumäärärahat kohdennettiin mm. yhtenäiskoulun suunnitteluun ja ve-

sihuoltoverkostonsuunnitteluun.


92

INVESTOINNIT YHTEENSÄ

€ TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-M 2015 TOT 2015

Menot - 871 511 € - 1 057 443 € - 8 558 000 € - 4 838 000 € 5 460 786 €

Tulot 317 374 € 54 926 € 58 640 € 294 055 € 384 037 €

Netto - 554 137 € - 1 002 517 € - 8 499 360 € - 4 543 945 € 5 076 749 €


93

14. KIRJANPIDOLLISESTI ERIYTETTY LIIKETOIMINTA

KIRJANPIDOLLISESTI ERITETYN LIIKETOIMINAN TULOSLASKELMA

Urjalan kunnan vesilaitos on kirjanpidollisesti eriytetty

Sisäiset ja ulkoiset 01.01.-31.12.2015 01.01.-31.12.2014

Liikevaihto

Vesimaksut

653 196,33

545 265,39

Liiketoiminnan muut tulot 1 737,88

4 766,04

Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 110 431,13

- 129 107,56

Ostot tilikauden aikana - 140 507,91

- 98 149,60

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot - 143 916,25

- 147 615,40

Henkilösivukulut

Eläkekulut - 26 424,54

- 27 662,12

Muut henkilösivukulut - 7 652,62

- 8 005,34


Suunnitelman mukaiset poistot - 214 720,16

- 218 057,79

Liiketoiminnan muut kulut - 11 569,90

- 10 431,05

Liikeylijäämä /-alijäämä - -288,30

-88 997,43

Rahoitustuotot ja -kulut

Korvaus peruspääomasta - 21 034,00

- 88 900,00

Tilikauden yli-/alijäämä - 21 322,30 -177 897,43


94

Kirjanpidollisesti eriytetyn liiketoiminnan taselaskelma

KIRJANPIDOLLISESTI ERITETYN LIIKETOIMINAN TASELASKELMA

VASTAAVAA

01.01-31.12.2015

01.01-31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT


Maa- ja vesialueet

10 612,34

10 612,34

Rakennukset

1 550 802,15

1 624 004,68

Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 852 984,93 1 957 852,56

3 414 399,42

3 592 469,58

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Saamiset


Myyntisaamiset

39 441,91

58 528,87

Lainasaamiset kunnalta 84 566,06

124 007,97 58 528,87

VASTAAVAA YHTEENSÄ 3 538 407,39 3 650 998,45

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma

3 236 662,65

3 236 662,65

Ed.tilikauden tulos

-972 722,86

-794 825,43

Tilikauden alijäämä

-21 322,30

-177 897,43

2 242 617,49 2 263 939,79

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen

Laina kunnalta

776 207,92

970 259,90

Liittymismaksut ja muut

velat 333 718,50

355 910,81

Lyhytaikainen

Ostovelat

69 440,80

38 969,20

Siirtovelat

19 396,69

21 918,75

Muu velat

97 025,99

0,00

1 295 789,90 1 387 058,66

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 3 538 407,39 3 650 998,45

Tilinpäätöksessä 2014 muuna velkana ollut 158.000 euroa on sisällytetty taseessa vesilaitoksen omaan pääomaan ja vertailutietoja on

muutettu vastaavasti.


95

15. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

URJALAN KUNTA

TULOSLASKELMA (ulkoiset) 01.01.-31.12.2015 01.01.-31.12.2014

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot

956 984,11

716 084,54

Maksutuotot

993 720,65

1 076 597,24

Tuet ja avustukset

642 457,98

943 442,22

Muut tuotot

809 458,71

903 391,99

Toimintatuotot yhteensä

3 402 621,45

3 639 515,99

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot - 6 001 402,28

- 6 150 200,59

Henkilösivukulut

Eläkekulut - 1 936 619,11

- 1 978 450,61

Muut henkilöstökulut - 271 563,24

- 305 589,72

Palvelujen ostot - 19 545 494,77

- 19 796 323,41

Aineet ja tarvikkeet - 1 352 481,55

- 1 342 453,21

Tuet ja avustukset - 1 325 406,95

- 1 495 905,47

Muut toimintakulut - 345 953,16

- 332 100,25

Toimintakulut yhteensä - 30 778 921,06

- 31 401 023,26

TOIMINTAKATE - -27 376 299,61

- -27 761 507,27

Verotulot 16 791 717,94

16 650 930,43

Valtionosuudet 13 403 200,00

13 168 737,00

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Korkotuotot

27 940,21

26 841,75

Muut rahoitustuotot

51 588,38

51 392,86

Korkokulut - 73 897,75

- 97 306,70

Muut rahoituskulut - 215,87

- 623,73

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä

5 414,97

-19 695,82

VUOSIKATE

2 824 033,30

2 038 464,34


Poistot käyttöomaisuudesta - 841 784,89

- 886 743,84

Satunnaiset tuotot

Satunnaiset kulut

TILIKAUDEN TULOS

1 982 248,41

1 151 720,50

Varausten muutos - 500 000,00

TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 1 482 248,41 1 151 720,50


96

URJALAN KUNTA

TULOSLASKELMA (sisäiset ja ulkoiset) 01.01.-31.12.2015 01.01.-31.12.2014

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 1 871 055,01

1 533 679,35

Maksutuotot 1 031 638,16

1 099 158,63

Tuet ja avustukset 642 457,98

943 442,22

Muut tuotot 2 037 041,14

2 101 902,94

Toimintatuotot yhteensä 5 582 192,29

5 678 183,14

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -6 001 402,28

-6 150 200,59

Henkilösivukulut

Eläkekulut -1 936 619,11

-1 978 450,61

Muut henkilöstökulut -271 563,24

-305 589,72

Palvelujen ostot -20 370 063,74

-20 596 635,18

Aineet ja tarvikkeet -1 395 491,03

-1 379 018,50

Tuet ja avustukset -1 324 824,20

-1 490 868,47

Muut toimintakulut -1 576 090,34

-1 538 927,34

Toimintakulut yhteensä -32 876 053,94

-33 439 690,41

TOIMINTAKATE -27 293 861,65

-27 761 507,27

Verotulot 16 791 717,94

16 650 930,43

Valtionosuudet 13 403 200,00

13 168 737,00


Korkotuotot 6 906,21

26 841,75

Korkotuotot sisäiset 21 034,00

88 900,00

Muut rahoitustuotot 51 588,38

51 392,86

Korkokulut -52 863,75

-97 306,70

Korkokulut sisäiset -21 034,00

-88 900,00

Muut rahoituskulut -215,87

-623,73

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 5 414,97

-19 695,82

VUOSIKATE 2 906 471,26

2 038 464,34


Poistot käyttöomaisuudesta -841 784,89

-886 743,84

Satunnaiset tuotot

Satunnaiset kulut

TILIKAUDEN TULOS 2 064 686,37

1 151 720,50

Varausten muutos -500 000,00



97

Urjalan kunta

RAHOITUSLASKELMA 01.01.-31.12.15 01.01.-31.12.14

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 2 824 033,30

2 038 464,34

Satunnaiset erät

Tulorahoituksen korjauserät -16 914,97

-7 491,65


Investointimenot -5 378 348,29

-1 040 653,68

Rahoitusosuudet investointimenoihin 225 000,00

33 285,77

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustu-

lot 159 037,34

26 286,00

Toiminnan ja investointien rahavirta -2 187 192,62 1 049 890,78




Antolainasaamisten vähennykset 16 063,00

16 807,24


Pitkäaikaisten lainojen lisäys 6 000 000,00

0,00

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 531 250,00

-1 262 500,00

Lyhytaikaisten lainojen muutos

Oman pääoman muutokset -182 927, 39


Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -39 485,90

-36 145,43

Vaihto-omaisuuden muutos 6 111,38

1 123,45

Saamisten muutos -236 258,62

-214 067,95

Korottomien velkojen muutos 613 735,58

-552 540,94

Rahoituksen rahavirta 4 645 988,05 -2 047 323,63

Rahavarojen muutos 2 458 795,43

-997 432,85

Rahavarat 31.12. 3 913 272,54

1 454 477,11

Rahavarat 1.1. 1 454 477,11 2 451 909,96


98

URJALAN KUNTA - TASE

VASTAAVAA 2015

2014

PYSYVÄT VASTAAVAT


Maa-ja vesialueet 2 443 568,73

2 433 619,66

Rakennukset 11 754 118,39

7 400 450,81

Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 630 855,92

3 700 835,23

Koneet ja laitteet 99 953,03

141 411,32

17 928 496,07 13 676 317,02

Sijoitukset

Osakkeet ja -osuudet 3 637 138,43

3 719 876,45

Lainasaamiset konserniyhteisöiltä 610 599,32

Muut lainasaamiset 22 487,00

649 149,32

4 270 224,75 4 369 025,77


Valtion toimeksiannot

Lahjoitusrahastot erityiskatteelliset 47,00

47,00

47,00 47,00

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 12 177,90

18 289,28

12 177,90 18 289,28

Saamiset


Muut saamiset 74 218,48

31 368,60

74 218,48 31 368,60


Myyntisaamiset 342 156,74

376 695,79

Muut saamiset 18 001,78

6 914,58

Siirtosaamiset 1 312 740,71

1 095 880,12

1 672 899,23 1 479 490,49

Rahoitusarvopaperit

Muut arvopaperit 0,00

500 000,00

Rahat ja pankkisaamiset 3 913 272,54

954 477,11


VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma 14 389 233,03

14 389 233,03

Ed.tilikausien yli/alijäämä -862 315,19

-1 831 108,30


99

Tilikauden yli/alijäämä 1 482 248,41

1 151 720,50

15 009 166,25 13 709 845,23

POISTOERO JA VAPAAHTOISET VARAUKSET

Vapaaehtoiset varaukset 500 000,00


Lahjoitusrahastojen pääomat 82 423,13

121 909,03

VIERAS PÄÄOMA


Laina rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0,00

93 750,00

Lainat julkisyhteisöiltä 7 668 750,00

3 343 750,00

Muut velat/liittymismaksut 355 910,81

355 910,81

8 024 660,81 3 793 410,81


Laina rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 93 750,00

187 500,00

Lainat julkisyhteisöiltä 1 406 250,00

1 075 000,00

Ostovelat 1 321 914,56

769 876,52

Muut velat/liittymismaksut 135 508,23

140 527,01

Siirtovelat 1 297 662,99

1 230 946,67

4 255 085,78 3 403 850,20



100

URJALAN KUNTAKONSERNI

TULOSLASKELMA 01.01.-31.12.2015 01.01.-31.12.2014

Toimintatuotot 15 250 326,23 15 387 815,09

Toimintakulut -41 368 864,40 -41 962 898,55

TOIMINTAKATE -26 118 538,17 -26 575 083,46

Verotulot 16 791 717,94 16 650 930,43

Valtionosuudet 13 403 200,00 13 168 737,00


Korkotuotot 34 486,26 36 186,74

Muut rahoitustuotot 53 711,65 53 913,93

Korkokulut -194 063,68 -236 357,13

Muut rahoituskulut -52 195,87 -50 767,79

VUOSIKATE 3 918 318,13 3 047 559,72


Suunnitelman mukaiset poistot -1 354 722,82 -1 385 977,98

Tilikauden yli- ja alipariarvot 908,21 -611,02

TILIKAUDEN TULOS 2 564 503,52 1 660 970,72

Varausten lisäys/vähennys 0,00 0,00

Rahastojen lisäys 8 940,96 117,47

Tuloverot -17 344,95 -18 068,96

Laskennalliset verot -34 211,24 -10 579,38

Tilinpäätössiirrot -6,73 0,00

Vähemmistöosuudet -14 533,89 -17 002,34



101

URJALAN KUNTAKONSERNIN

RAHOITUSLASKELMA 2015

2014

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 3 918 318,13 3 047 559,84

Satunnaiset erät

Tilikauden verot - 17 344,96 - 18 068,96

Tulorahoituksen korjauserät - 62 358,69 98 909,22


Investointien rahavirta - 6 316 402,74 - 1 855 720,96

Rahoitusosuudet investointimenoihin 232 088,24 33 507,91

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 223 088,18 49 496,31

Toiminnan ja investointien rahavirta - 2 022 611,84 1 355 683,36




- 1 814,55

Antolainasaamisten vähennykset 16 063,00 16 807,24


Pitkäaikaisten lainojen lisäys 6 050 000,00 223 999,98

Pitkäaikaisten lainojen vähennys - 2 023 517,44 - 1 733 008,71

Lyhytaikaisten lainojen muutos - 4 873,77 - 631,05

Oman pääoman muutokset - 174 870,67 33 476,65


- 74,99

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset - 31 511,33 - 35 476,80

Vaihto-omaisuuden muutos 9 072,32 - 25 752,84

Saamisten muutos - 78 252,92 - 35 323,20

Korottomien velkojen muutos 540 762,90 - 493 756,88

Rahoituksen rahavirta 4 312 640,13 - 2 051 555,15

Rahavarojen muutos 2 280 260,25 - 695 871,79

Rahavarat 1.1. 2 417 702,84 3 103 807,00

Rahavarat 31.12. 4 697 963,09 2 407 934,81


102

KONSERITASE - VASTAAVAA 2015 2014

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 159 222,69 148 840,51

Muut pitkävaikutteiset menot 138 426,51 126 334,28

Ennakkomaksut 4 454,73 243,64

302 103,93 275 418,43


Maa-ja vesialueet 2 822 561,62 2 800 177,12

Rakennukset 20 574 239,00 16 022 412,17

Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 687 411,40 3 748 086,07

Koneet ja laitteet 676 491,48 597 539,39

Muut aineelliset hyödykkeet 6 703,16 3 064,25

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 317 723,79 515 659,62

28 085 130,45 23 686 938,62

Sijoitukset

Osakkusyhteisöosuudet 333 557,43 327 809,70

Muut osakkeet ja osuudet 530 104,35 545 871,78

Muut saamiset 27 601,37 23 210,48

Liittymismaksusaamiset 53 010,00 53 010,00

944 273,15 949 901,96


Valtion toimeksiannot 50 630,24 41 050,74

Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 517,45 242,99

51 147,69 41 293,73

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 135 908,10 152 443,04

Keskeneräiset 2 334,34

Muu vaihto-omaisuus 5 128,28

143 370,72 152 443,04

Saamiset


Muut saamiset 74 235,62 35 886,46

Laskennallinen verosaaminen 1 395,25 1 139,96

75 630,87 37 026,42


Myyntisaamiset 999 878,52 1 011 600,94

Lainsaamiset 215 186,58 285 166,37

Laskennallinen verosaaminen 22,40 0,00

Muut saamiset 160 731,38 207 168,17

Siirtosaamiset 1 433 648,05 1 216 135,18

2 809 466,93 2 720 070,66


103

Rahoitusarvopaperit

Muu arvopaperit 335,36 500 335,36

Joukkovelkakirjasaamiset 49 208,49

Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 39 069,52 52 042,47

Muut sijoitukset 0,00 3 600,00

88 613,37 555 977,83

Rahat ja pankkisaamiset 4 609 349,73 1 851 956,97


KONSERITASE - VASTATTAVAA 2015 2014

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma 14 389 233,03 14 389 233,03

Muut omat rahastot 7 538,12 7 616,52

Arvonkorotusrahasto 17 594,17 17 594,17

Rahastopääoma 39 428,42 48 328,35

Ed.tilikausien yli/alijäämä -957 732,12 -2 220 824,14

Tilikauden yli/alijäämä 2 507 347,67 1 615 437,51

16 003 409,29 13 857 385,44

VÄHEMMISTÖOSUUDET 108 675,80 86 542,93

PAKOLLISET VARAUKSET

Eläkevaraukset 0,00 174,60

Muut pakolliset varaukset 397 024,79 393 324,00

397 024,79 393 498,60


Valtion toimeksiannot 50 630,24 0,00

Muut toimeksiannot 124 126,04 196 369,54

174 756,28 196 369,54

VIERAS PÄÄOMA


Laina rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 4 910 783,90 5 415 063,12

Lainat julkisyhteisöiltä 7 675 004,75 3 350 594,82

Lainat muilta luotonantajilta 502 276,95 528 241,92

Muut velat/liittymismaksut 355 921,52 355 921,50

Laskennallinen verovelka 90 284,90 55 795,98

13 534 272,02 9 705 617,34


Laina rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 729 702,10 693 489,61

Lainat julkisyhteisöiltä 1 282 319,81 1 075 590,07

Lainat muilta luotonantajilta 5 130,63 4 662,88

Saadut ennakot 39 730,39 28 612,18

Ostovelat 1 811 128,67 1 221 211,69

Muut velat/liittymismaksut 448 232,73 528 343,74

Siirtovelat 2 574 704,33 2 479 703,64

6 890 948,66 6 031 613,81



104

16. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

16.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät

Pysyvien vastaavien arvostus

Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon,

vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla.

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu valtuuston 16.9.2013 § 56 hyväksymän poistosuunnitel-

man mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tu-

loslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet.

Avustusten käsittely

Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut rahoitusavustukset on merkitty

hyödykkeen hankintamenon vähennykseksi.

16.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot

Toimintatuotot tehtäväalueittain 2015 2014

Yleishallinto 701.572,35 986.796

Sosiaali- ja terveyspalvelut 839.802,02 928.557

Opetus- ja kulttuuripalvelut 198.741,05 332.833

Yhdyskuntapalvelut 1.599.797,10 1.340.021

Muut palvelut 62.708,93 51.308

Toimintatuotot yhteensä 3.402.621,45 3.639.515

16.3 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet

Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista: Valtuusto on hyväksynyt poistosuunnitelman

09.04.1996 § 11 ja sitä on tarkastettu 16.9.2013 § 56. Poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistopro-

sentit sekä poistomenetelmät ovat:


105

Aineettomat hyödykkeet 2-5 v tasapoisto

Maa- ja vesialueet ei poistoa

Rakennukset 10 – 30 v tasapoisto

Kadut, tiet , torit, puistot 15 % menojäännöspoisto

Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 7-20 % menojäännöspoisto

Koneet ja kalusto 8 - 15 v tasapoisto

Irtaimisto 3 - 5 v tasapoisto

Tilikohtainen poistosuunnitelma saadaan pysyvien vastaavien hyödykkeiden kirjanpidosta..

Pienet pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa kirja-

taan vuosikuluksi.

Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta vuo-

sina 2013 – 2015

Vuosi Suunnitelman mukaiset pois-

tot

Investointien omahankinta-

meno

2013 917.944 830.859

2014 845.114 3.137.360

2015 841.784 5.232.355

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot- ja tappiot

Muut toimintatuotot 2015 2014

Myyntivoitot

Veteraani 887-409-3-84 508,18

Mattila 887-421-5-164 817,78

Nuutajärven koulu 16.102,70

Tehdaspelto 887-421-5-258 5 709,31

Sorala 887-409-15-32 1 481,66

Menosten koulu 13 318,13

17.428,66 20 509,10

Muut toimintakulut

Myyntitappiot

Kehron kansakoulu 887-416-3-1 513,69

Jordan 887-436-8-218 655,20

Reikko 887-436-7-285 1,90

Nokkasaari II 887-440-4-37 1 704,69

Halkivahan koulu 10 655,66

513,69 13 017,45


106

16.4 Rahoitustuotot ja –kulut

Peruspääoman korkotuottojen

erittely

2015 2014

Peruspääoman korot kuntayhty-

miltä

47 776 47 776

16.5 Tasetta koskevat liitetiedot

TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

PYSYVIEN VASTAAVIEN TASE-ERÄT

Pysyvien vastaavien sijoitukset 2015

Kuntayhtymäosuudet

Hankintameno 01.01. 2.169.477,09

Lisäys -

Vähennys -

Hankintameno 31.12. 2.169.477,09

Tytäryhteisöosuudet

Hankintameno 01.01. 740.210,24

Lisäys -

Vähennys -


Osakkuusyhteisöt


Lisäys -

Vähennys -


Muut osakkeet ja osuudet.


Lisäys +3.431,04

Vähennys -86.169,06


Lainasaamiset samaan konserniin kuuluvilta yhteisöiltä


Lisäys -

Vähennys -16.063,00


Lainasaamiset muilta


Lisäys -

Vähennys -



107

OLENNAISET KUNTAYHTYMÄOSUUKSIEN ARVON MUUTOKSET 2015

Kunnan osuus ky:n

peruspo:sta %

Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin ky

Tasearvo 01.01. 1.687.295,14

Lisäykset

Vähennykset -

Tasearvo 31.12. 1.687.295,14 1,12

Koulutuskeskus Tavastia

Tasearvo 01.01 129.304,73

Lisäykset -

Vähennykset -

Tasearvo 31.12. 129.304,73 0,9

Pirkanmaan liitto

Tasearvo 01.01 9.419,51

Lisäykset -

Vähennykset -

Tasearvo 31.12. 9.419,51 1,12

Forssan Ammatti-instituutti

Tasearvo 01.01. 275.380,20

Lisäykset -

Vähennykset -

Tasearvo 31.12.. 275.380,20 5,88

Valkeakosken Seudun koulutus ky

Tasearvo 01.01. 72.632,12

Lisäykset -

Vähennykset -

Tasearvo 31.12. 72.632,12 1,072


108

OMISTUKSET MUISSA YHTEISÖISSÄ

Nimi Kotipaikka

Kunnan

omistus-

osuus

Konsernin

omistus-

osuus

Kuntakonsernin

osuus €omasta

pääomasta

Kuntakonsernin

osuus €vieraasta

pääomasta

Kuntakonsernin osuus

€ tilikauden voitos-

ta/tappiosta

Tytäryhteisöt

Urjalan Talot Oy Urjala 100 % 100 % 976.886,07 5.592.967,31 3,87

Kuntayhtymät

Pirkanmaan

Sairaanhoitopiirin ky Tampere 1,12 % 1,12 % 2.233.247,23 2.801.687,96 166.654,17

Koulutuskeskus Tavastia Hämeenlinna 0,9 % 0,9 % 177.732,63 89.377,68 3.964,27

Pirkanmaan liitto Tampere 1,12 % 1,12 % 17.961,77 7.312,19 1.793,81

Forssan ammatti- Forssa 5,88 % 5,88 %

1.062.513,57 184.646,07 11.249,71

instituutti

Valkeakosken seudun Valkeakoski 1,072 % 1,072 % 147.713,09

21.307,04 -650,84

ammatillisen koulutuk-

sen ky

Yhteensä 4.616.054,36 8.697.298,25 183.014,99

Yhdistelemättömät

osakkuusyhteisöt

Kiinteistö Oy Urjalan

Virasto ja liikekeskus Urjala 40,29 % 40,29 % Tietoa ei saatu

Kiinteistö Oy Laukeelan

Keskus Urjala 23,87 % 23,87 % 37.067,24 42.272,92 2.785,99


109

SAAMISET (Urjalan kunta)

Lyhyt aikaiset saamiset

2015 2014

Myyntisaamiset 342.156,74 376.695,79

Arvonlisäverosaamiset 624.106,10 179.426,64

Siirtosaamiset

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät

Pirkanmaan Sh-piirin peruspääoman korko 42.268,79 42.268,79

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 154.430,54

Akaan kaupunki, perhekeskus lop 29.000,85

Kelan korvaus työterveyshuollosta 83.686,31 40.697,02

Akaan kaupunki, perusterveydenhuolto lop 171.241,30 194.769,00

Akaan kaupunki, vanhustyö lop. 283.408,19 58.720,38

Tampereen kaupunki, pelastustoimen lop.

Tampereen kaupunki, ympäristöterv.huolto

12.837,00

12.664,00

17.578,00

Hehkuva Nuutajärven Lasikylä-hanke 280.888,21

Valtionosuusrahoitus, opetus- ja kulttuuritoimi 5.055,00 37.091,00

ELY-keskus, kuntouttava työtoiminta 49.173,48 17.768,49

Valkeakosken kaupunki, ympäristönsuojelu 12.664,00 10.493,95

Muut tulojäämät 15.636,54 32.747,25

Kunta

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot

2015

2014

Peruspääoma 01.01. 14.389.233,03 14.389.233,03 Lisäys

Vähennys

Peruspääoma 31.12. 14.389.233,03 14.391.530,87

Lisäys 320,62

Vähennys

Edellisten tilikausien alijäämä 01.01. -679.387,80 -1.831.108,30

Edellisten tilikausien alijäämä 31.12 862.315,18 -1.831.108,30

Tilikauden ylijäämä 1.482.248,81 1.151.720,50

Oma pääoma yhteensä 15.009.166,25 13.709.845,23

PITKÄAIKAISET VELAT 2015 2014

Pitkäaikaiset velat, jotka erääntyvät

myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua 1.262.500,00 368.750


110

Liittymismaksut ja muut velat 2015 2014

Liittymismaksut 355.910,81 355.910,81

Muut velat

Sosiaaliturvamaksu 10.205,24 10.563,69

Ennakonpidätysvelka 125.302,99 129.963,32

Muut velat yhteensä 135.508,23 140.527,01

Siirtovelat

Lomapalkkavaraus 830.345,35 796.690,37

Korkojaksotus 7.829,47 17.171,67

Muihin siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät

OKM, koulutuksellinen tasa-arvohanke 10.124,81

OKM, ryhmäkokojen pienentäminen 19.264,00

Kerhotoiminnan rahoituksen siirto 2015 15.000,00 15.000

Akaa, vammaispalvelut lop 112.430,21 169.127,00

Työterveys Akaasian alijäämä 30.168,71

Toimeentuloturva tasaus 2015 22.119,23

Muut siirtovelat

Siirtovelat yhteensä

279.770,02

1.297.662,99

203.568,87

1.230.946,67

VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Leasingvastuiden yhteismäärä 2015 2014

Seuraavalla tilikaudella erääntyvät 139.749,08 108.597,52

Myöhemmin maksettavat 81.609,44 80.311,08

Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien

yhteisöjen puolesta

Urjalan Talot Oy:n lainat, joissa Urjalan kunta on ta-

kaajana:

Valtion asuntolaina 8901656-115500 (106.252 e)

Kuntarahoitus Oyj 11985/06 (630.000 e)

Valtion asuntolaina 1207-108310 (106.252 e)

Urjalan OP 548848-8333577 (814.900 e)

1.657.404,00 1.767.648,73

Muut vastuusitoumukset 2015 2014

Takaukset muiden puolesta

Airanteen Energia Oy alkuperäinen pääoma 300.000

e. Jäljellä oleva pääoma.

128.560 139.275

Muut taloudelliset vastuut, joita ei ole merkitty ta-

seeseen

As Oy Urjalan Torikulma, täytetakaus

Alkuperäinen pääoma 1.228.000,00

Jäljellä oleva pääoma 108.505,61 111.857.27


111

Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista

Osuus takausvastuista 31.12. 23.768.193 23.295.781

Osuus kattamattomista takausvastuista 31.12. -

Mahdollista vastuuta kattava osuus takauskes-

kuksen rahastosta 31.12.

16.106,04 15.120,51

Kuntarahoitus laina nro 15085/11, OP-Pohjola, koron-

vaihtosopimus (laskennallinen pääoma)

656.250 843.750

Kuntarahoitus laina nro 16567/13/ OP-Pohjola, koron-

vaihtosopimus (laskennallinen pääoma)

1.300.000 1.500.000

OP-Pohjola, koronvaihtosopimus (kynnyksellinen)

16.1.2015 (laskennallinen pääoma)

7.000.000 -

OP-Pohjola, koronvaihtosopimus (kynnyksellinen)

9.6.2015 (laskennallinen pääoma)

3.500.000 -

Väinö Linnan Lukion oppilaskunnan tili

(Vastuuhenkilö: opettaja Seija Kylä-Markula)

Saldo 01.01 908,00 908,07

Saldo 31.12. 733,13 832,50

Kirkonkylän koulu

(Vastuuhenkilö: koulunjohtaja Jenni Santaranta)

Saldo 01.01. 2.360,13 1.748,44

Saldo 31.12. 5.617,40 2360,13

Kirkonkylän koulu, luokkatoimikunnat

(Vastuuhenkilöt: Kyösti Salminen)

Saldo 01.01. 70,24 70,24

Saldo 31.12. 70,24 70,24

Yläasteen stipendirahastot 5 kpl

(Vastuuhenkilö: rehtori Minna Valkama

Saldo 01.01. 5.199,20 6.695,18

Saldo 31.12. 5.015,99 5.199,20

Aseman koulu yrittäjätoiminta

(Vastuuhenkilö: koulunjohtaja Mervi Lumia)

Saldo 01.01 7.809,99

Saldo 31.12 7180,49

Urjalan perhepäivähoitajat

(Vastuuhenkilö: päivähoidon ohjaaja Heini Kannisto)

Saldo 01.01. 1.510,41 1.509,30

Saldo 31.12. 1.511,52 1510,41


112

HENKILÖSTÖKULUT 2015 2014

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 6.102.064,98 6 244 500,14

Henkilösivukulut

Eläkekulut 1.936.619,11 1 978 450,61

Muut henkilösivukulut 271.563,21 305 589,72

Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät -100.662,70 -94 299,55

Yhteensä tuloslaskelman mukaan 8.209.584,63 8 434 240,92

Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen 0,00 1 424,39

Yhteensä henkilöstökuluja 8.209.584,63 8 435 665,31

Puolueiden paikallisjärjestöille tilitetty osuus luottamushenkilöiden palkkioista

(ns. puoluevero) 2015

Saaja Euroa

Keskustan Urjalan kunnallisjärjestö 2509,08

Urjalan Kokoomus 2592,57

Urjalan Perussuomalaiset 1206,19

Muut puolueet 0,00


113

17. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIE-

DOT

Konsernitilinpäätöksen laajuus

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt ja kaikki kuntayhtymät, joissa kunta on

jäsenenä. Yhdistelemättä on jätetty kaksi osakkuusyhteisöä, koska niiden merkitys tuloksen kannalta

on merkityksetön.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut, sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyh-

teisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on

vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta.

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus

Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymästä on tullut kuntayhtymäkonserni tilikaudel-

la 2014 ja luvut on yhdistelty Urjalan kunnan konsernitilinpäätökseen kuntayhtymäkonsernin luvuista.

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut uuden konsernitilinpäätöksen laadintaohjeen ja että ver-

tailuvuoden tiedot on muutettu vastaamaan sitä.

Keskinäisen omistuksen eliminointi

Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä.

Suunnitelmapoistojen oikaisu

Kiinteistötytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman

mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oi-

kaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai ali-

jäämän oikaisuksi.

Tasetta koskevat liitetiedot

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 2015 2014

Peruspääoma 01.01. 14.389.233,03 14.389.233,03

Lisäys

Vähennys

Peruspääoma 31.12. 14.389.233,03 14.389.233,03

Arvonkorotusrahasto 01.01. 17.594,14 17.273,55

Lisäys 320,60

Vähennys

Arvonkorotusrahasto 31.12 17594,15 17.594,15

Muut omat rahastot yhteensä 31.12. 46.966,54 55.944,87

Edellisten tilikausien alijäämä 01.01. -774.803,73 -2.908.508,39

Edellisten tilikausien alijäämä 31.12 -957.732,12 -2.220.824,14

Tilikauden ylijäämä 2.507.347,67 1.615.437,51

Tilikauden alijäämä

Oma pääoma yhteensä 16.003.409,29 13.857.385,44


114

AINEELLISET JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 31.12.2015

AINEELLISET JA AINEETTO-

MAT HYÖDYKKEET 31.12.2015

Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet

Aineettomat

oikeudet

Ennakko-

maksut Yhteensä

Maa-alueet Rakennukset Kiinteät raken-

teet ja laitteet

Koneet ja

kalusto Yhteensä

Poistamaton hankintameno 1.1.2015 0 0 0

2 433 619,66 7 400 450,81 3 709 927,56 132 318,99 13 676 317,02

Lisäykset tilikauden aikana

118 937,96 4 984 551,78 341 737,97 12 127,50 5 457 355,21

Rahoitusosuudet tilikaudella

225 000,00

225 000,00

Vähennykset tilikauden aikana

0 0

26 550,93 29 402,38

55 953,31

Siirrot erien välillä

Tilikauden poisto 0

0

376 481,82 416 834,11 48 468,96 841 784,89

Arvonalennukset ja niiden palautukset

Poistamaton hankintameno 31.12.2015

0,00 2 526 006,69 11 754 118,39 3,634 831,42 95 977,53 18 010 934,03

Arvonkorotukset

Kirjanpitoarvo 31.12.2015 0,00 0,00 0,00

2 526 006,69 11 754 118,39 3 634 831,42 95 977,53 18 010 934,03

Olennaiset lisäpoistot

Erittely olennaisista lisäpoistoista


115

18. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS

18.1 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat

Urjalan Talot Oy:n toiminnassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tilikauden voitto ennen tilinpää-

tössiirtoja ja veroja oli 161.083,87 euroa. Yhtiöllä on nyt taseen omassa pääomassa edellisten tilikau-

sien voitto ylijäämää 541.087,29 euroa ja vapaaehtoisia varauksia 315.362 euroa.

Valkeakosken Seudun Kehitys Oy lopetti toimintansa 31.7.2015 ja yhtiö purettiin.

Kuntayhtymien osalta ei ole merkittäviä muutoksia.

18.2 Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä

Konsernin osalta tuleva kehitys noudattanee aiempia suuntia ja selkeitä muutoksia ei ole tiedossa.

Sote-uudistus ja siihen sisältyvät omaisuuden uudelleen järjestelyt voivat vaikuttaa kuntakonserniin.

18.3 Selonteko konsernivalvonnan ja –ohjauksen järjestämisestä

Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa konsernin toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus

sekä varmistaa, että konserniyhteisöille asetetut tavoitteet saavutetaan.

Urjalannkunnan konserniohje on hyväksytty valtuustossa 10.11.2008. Sen mukaan valtuusto määritte-

lee kunnan omistajapolitiikan sekä hyväksyy talousarviossa ja – suunnitelmassa kunnan konsernijoh-

tamista ja muuta yhteistoimintaa koskevat yleiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet.

Kuntakonsernia johtaa kunnanhallitus. Kunnanhallitus nimeää kunnan edustajat tytär- ja osakkuusyh-

teisöjen yhtiö- tai vastaaviin kokouksiin ja hallituksiin. Kuntakonserniin kuuluvien kuntayhtymien,

säätiöiden yms. yhteisöjen edustajat nimeää kuitenkin niiden perussopimuksessa tai säännöissä mää-

rätty kunnan toimielin.

Kunnanhallitus on antanut ohjeita kunnan edustajille konserniyhteisöissä ja vuoden 2015 aikana he

ovat antaneet tarvittaessa toimintaohjeita tytär – ja osakkuusyhtiöiden yhtiökokouksiin.

urjalan kunta - urjala - etusivu · 1000 keskusvaalilautakunta..... 35 1110 vaalit ..... 35 2000...

Documents