Sivu17

UUDENMAAN RESERVILÄISPIIRIEN MAANPUOLUSTUSLEHTI * 35. VUOSIKERTA *4 -2016

ToiminnanjohtajaHalonenesittäytyy

Porvoo juhli maanpuolustus-päivää

Hiidenrykmenttitäytti20 vuotta

Sivu 3 Sivut 8-9Sivut 10-13

Uudenmaan 34. maanpuolustuspäivä Porvoossa oli menestys

KUVA

: Hei

di K

ajan

der-M

aavu

ori

Piirimme syyskokous pidettiin 16.11.2016 Jokelassa. Normaa-lin syyskokouksen tapaan kokouksessa hyväksyttiin toiminta-suunnitelma ja talousarvio vuodelle 2017. Piirimme toimin-

nan painopisteet vuonna 2017 ovat:Maanpuolustustahtoa lujittava toiminta (Uudenmaan maanpuolus-tuspäivä osana Suomi 100 - juhlavuotta)Nuorten toiminta (nuorten työryhmän suositusten toimeenpano)Varautumistoiminta (yhteistyö Helsingin reservipiirien kanssa)Ampumatoiminta (osallistumiskynnyksen madaltaminen MP-ver-koston resurssien yhteiskäytöllä

Maanpuolustustahtoa lujittavaa toimintaa on esimerkiksi yhteis-työssä Uudenmaan Reserviläispiirin kanssa järjestettävä Uuden-maan 35. Maanpuolustuspäivä 7.10.2017 Järvenpäässä. Nuorten työryhmä on suositellut toimintamuotoja, joilla saattai-simme saada nuoria mukaan toimintaan ja pysymään mukana toi-minnassamme. Tällaisia ovat muun muassa: verkossa porukalla pelattavat sotapelit, erityiset kerhojen järjestämät nuorisopäivät, ampumatapahtumat sekä sosiaalisessa mediassa toimivat yhteistoi-mintaryhmät. Varautumistoiminnan osalta piiri suosittaa, että jokainen kerho va-litsee keskuudestaan varautumis-vastaavan. Piiri sitoutuu järjestä-mään valitulle henkilölle vuosittain säännöllistä informaatiota sekä yhteisiä koulutustilaisuuksia/kokouksia/tapaamisia.Ampumatoiminnan osalta piiri pyrkii lisäämään ampumaratojen yhteiskäyttöä ja lisäämään ampumavuoroista tiedottamista reser-viupseeripiirien kesken.Piirin syyskokouksessa piirin valittiin myös piirin puheenjohtajisto. Syyskokous valitsi istuneen puheenjohtajiston jatkamaan: Ensim-mäisenä varapuheenjohtajana Markus Lassheikki Kirkkonummelta, toisena varapuheenjohtajana Kari Vahala Porvoosta ja puheenjohta-jana Jaripekka Turtiainen Klaukkalasta.Minulla on myös ilo kertoa, että piirimme on saanut toiminnanjoh-tajan. Toiminnanjohtajana on aloittanut everstiluutnantti evp. Kari Halonen.

Lappeenrannan syyskokouksessa oli liitolle ehdolla neljä pu-heenjohtajakandidaattia. Ennen kokouksen alkua pidettiin vielä yleisön edessä vaalipaneeli, paikalla oli edustettuna

liki sata paikallisyhdistystä. Ehdokkaat olivat jo harjaantuneet eri paikkakunnilla pidetyistä paneeleista ja osasivat vastata hyvin pu-heenjohtaja Mikko Savolan kysymyksiin.

Vaikka paneeli olikin tasainen, oli yksi ehdokas äänestyksessä ylivoimainen. Heti ensimmäisessä äänestyksessä sai ehdokas Ilpo Pohjola taakseen yli puolet annetuista äänistä ja tuli suoraan vali-tuksi liiton uudeksi puheenjohtajaksi. Parhaat onnittelut vielä Il-polle ja kiitokset muille ehdokkaille hyvästä kisasta!

Ilpo Pohjola on pitkän linjan reserviläisaktiivi ja tuntee liittomme hyvin. Hän on muiden tehtäviensä ohella toiminut aikanaan myös liittomme varapuheenjohtajana. Tällä hetkellä hän on mm. kan-sainvälisen CISOR järjestön puheenjohtaja. Toivotamme Ilpolle menestystä uudessa vaativassa tehtävässään.

LIITOLLE UUDET SÄÄNNÖT

Samassa kokouksessa hyväksyttiin liitollemme uudet säännöt yksimielisesti ilman äänestyksiä. Uusissa säännöissä liiton nimi lyheni nykyisin käytettävään Reserviläisliitto muotoonsa. Hal-linnollisina muutoksina kevennettiin liiton hallituksen pakollisia tehtäviä siten, että hallitus voi antaa rutiiniluontoisia tehtäviään liiton valiokunnan hoidettavaksi. Ehkäpä jatkossa ei tarvita yhtä monta suurta hallituksen kokousta kuin aiemmin, kun valiokunta voi päättää osan asioista. Samalla luovuttiin jo kovin vähäväkisek-si jääneestä keväällä pidettävästä vuosikokouksesta ja siirryttiin yhden vuosikokouksen järjestelmään. Myös liittokokouksen kut-sumenettelyä kevennettiin ja paperisten kirjeiden lähettämisestä luovuttiin.

RESERVILÄISLIITOLLE UUSI PUHEENJOHTAJA

85-vuotiaan reserviupseeri-järjestön toimintaa

OltermanniUudenmaan reserviläisten maanpuolustusjulkaisu

36. Vuosikerta

Julkaisija Uudenmaan reserviläispiirit

Päätoimittaja Seppo Vahasalopuhelin 040-560 9500sähköposti seppo.vahasalo@gmail.com

Levikki Noin 5500 kpl postitettuna Lisäjakelut noutopisteissä

AineistotValmiit aineistot sähköpostillaemail: 1mail2cia@gmail.comKäsiteltävä materiaali postitseAntti KauranneUllantorpantie 3 A 902750 ESPOO

Ilmoitusmateriaalit ja layoutF:ma Commercial Information Agencyemail: 1mail2cia@gmail.compuhelin 044-300 0363PainoSalon Lehtitehdas Oypuhelin (02) 770 2509

Lehden koko 290 x 420 mm tabloidpainopinta-ala 260 x 370 mmpalstan leveys 50 mmpalstojen lukumäärä 6 kplPankkiyhteysMaksun saaja:Uudenmaan reserviläispiirit / Oltermanni FI62 1366 3000 0515 57

Ilmoitusten aikataulu 2017N:o Aineistopäivä Ilmestyy1/2017 12.3. 31.3.2/2017 17.5. 5.6.3/2017 10.9. 7.10.4/2017 15.11. 7.12.

Näillä muutoksilla on toisaalta toimiston työmäärää ja toisaalta kokouskustannuksia vähentävä vaikutus. Suunnitteilla on myös arvioida kaksipäiväisten liittokokousten tarpeellisuutta. Liittokokoukset voitaneen järjestää normaalisti yksipäiväisenä ja mahdollisesti joka kolmas vuosi kokoon-tua muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa yhteiseen kokousviikonloppuun, kuten nyt Lappeenrannassa tapahtui.

HYVÄT JÄSENET

Lopuksi vielä parhaat onnittelut kaikille ylennetyille ja huomionosoituksia saaneille. Toivotan teille kaikil-le ja teidän perheillenne mitä parhainta joulun odotusta ja hyvää uutta vuotta.

Ismo Nöjd,puheenjohtaja

Uudenmaan Reserviläispiiri

Suomi100-juhlallisuuksien suunnittelu etenee. 7.10.2017 Järvenpäässä järjestet-tävä Uudenmaan 35. maanpuolustuspäivä on hyväksytty Suomi 100 – vuotta ohjel-manumeroksi. Tapahtumia voi katsoa muun muassa osoitteesta http://suomifin-land100.fi/tehdaan-yhdessa/tulevaa-ohjel-maa/Lappeenrannassa pidettiin 19.11.2016 Reserviupseeriliiton liittokokous. Koko-uksessa RUL:n puheenjohtajaksi valittiin istunut puheenjohtaja Mikko Halkilahti. Reserviupseeriliiton liittoval-tuuston varsinaisiksi jäseniksi valittiin: Pamela Weckman (Loviisa), Aku Lindström (Järvenpää) ja Markus Lassheikki (Kirkkonummi). Edellä mainittujen henkilökohtaisiksi varahenkilöiksi valittiin Tatu Häkkinen Nurmijärveltä (Aku Lindströmin varalle), Seppo Vahasa-lo Kirkkonummelta (Markus Lassheikin varalle) ja Kari Vahala Por-voosta (Pamela Weckmanin varalle). Lisäksi ruotsinkielisen liittoval-tuustojäsenen varahenkilöksi valittiin Martin Glantz Porvoosta.Suunta vuodelle 2017 on määritetty. Edetään kohti uusia tuulia hy-vällä mielellä ja yhtenäisinä. Toivon kaikille uusmaalaisille reservi-nupseereille ja yhteistyökumppaneillemme antoisaa vuodenvaihteen aikaa ja menestystä vuodelle 2017.

Jaripekka Turtiainen

Puheenjohtaja

Uudenmaan reserviupseeripiiri

Hirmuisia aikoja

Francis Fukuyama kirjoit-ti 1992 Historian loppu? -kirjassaan, että olemme evoluution huipulla ja liberaali länsimainen de-

mokratia on kehityksen päätepiste. Huonompaan tai parempaan, kehi-tys ei pääty. Ihmiskunnalla menee lähes kaikilla mittareilla paremmin kuin koskaan, mutta kaikki eivät ole tyytyväisiä.

Venäjä on karismaattisen johta-jan diktatuuri, Turkki on lähes perillä samassa maalissa. Ympäri Eurooppaa monet Venäjän rahoit-tamat pikkuputinit ja pikkutrumpit odottavat oman tuulensa kään-tymistä. Emme vielä tiedä, mihin suuntaan tuuli osoittaa, mutta pitkäaikainen vakaa olotila on mennyttä.

Quo vadis, Suomi?Hiski Haukkala ja Tapani Vaahtoranta ovat Suomen turvallisuus-polittisen ratkaisun lähtökohtia -kirjassa kiteyttäneet ansiokkaasti Suomen tämän hetken ulkopoliittiset koulukunnat kolmeen kaar-tiin: pienvaltiorealistinen, euroatlanttinen ja globalistinen.

Pienvaltiorealistien – tai tylymmin suomettuneiden - mukaan Suo-men turvallisuuspolitiikan ytimessä on Venäjän turvallisuusintres-sin huomioiminen. Niin kauan kuin pysyttelemme liittoutumatto-mana, huolehdimme itsenäisestä puolustuksesta ja pidämme yllä kahdenvälisiä suhteita Venäjään, olemme turvassa pahalta maa-ilmalta. Tämän koulukunnan edustajat ovat kertyneet erityisesti Suomi-Venäjä -seuran ja Suomen Geopoliittisen Seuran ympärille.

Euroatlanttinen koulukunta korostaa eurooppalaisia ja transatlant-tisia rakenteita ja niihin sitoutumista. Nato-jäsenyyteen koulukun-nan edustajat suhtautuvat pääsääntöisesti myönteisesti. Kremlin toimet Georgiassa, Moldovassa ja erityisesti viimeksi Ukrainassa ovat saaneet euroatlantikot entistä kriittisemmiksi Venäjän suun-taan ja korostamaan Suomen läntisyyttä.

Globalistinen koulukunta korostaa monenkeskisyyttä, globaaleja rakenteita ja kehityskysymyksiä. Voimapolitiikan ja erityisesti Yhdysvallat globalistit näkevät kielteisessä valossa. Koska globa-lismin juuret ovat 1960-70 -lukujen radikaalissa liikkeessä, asevel-vollisuuden lakkauttaminen ja puolustusmenojen laskeminen ovat lähellä globalistien sydäntä.

Tuore eduskunnan ulkoasianvaliokunnan mietintö ulko- ja turval-lisuuspoliittisesta selonteosta kertoo, että valiokunta on tukevasti pienvaltiorealistien hallussa. Erityisen kuvaava on Nato-kumppa-nuutta koskeva linjaus. Sen mukaan ne harjoitukset, joihin Suomi osallistuu, eivät saa aiheuttaa ”kansainvälisen jännityksen kas-vua”. Selkosuomeksi tämä tarkoittaa harjoituksia, joista Venäjä ei pidä. Ei ehkä ole yllättävää, että ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja on tyytyväinen mietinnön muutoksiin verrrattuna selontekoon.

Maanpuolustusjärjestöt järjestivät oman turvallisuus- ja puolustus-poliitisen kyselyn loka-marraskuussa. Kyselyn perusteella maan-puolustusaktiivit ovat paremminkin euroatlanttisia. Noin puolet vastanneista kannatti Nato-jäsenyyttä.

Olemme taas historian alussa. Venäjällä historiaa kirjoitetaan taas uusiksi. Toivottavasti aika ei näytä, kumpi koulukunta olisi ollut oikeammassa.

Seppo Vahasalo päätoimittaja

Päätoimittajalta

Päätoimittaja Seppo Vahasalo puolustaa isänmaata kaikilla aseilla, myös näppäimistöllä.

Puheenjohtajanpalsta

Puheenjohtajanpalsta

Syyskuussa Uuden-maan reservipiirit te-kivät merkittävän pää-töksen. Piirien uudek-si toiminnanjohtajaksi valittiin everstiluut-nantti evp Kari Halo-nen. Uusi toiminnan-johtaja aloitti työnsä jo lokakuun alusta, joten on korkea aika esitellä hänet jäsenis-tölle.

2. lokakuuta Porvoossa pidetyssä Uudenmaan 34. maanpuolustus-päivässä järjestöjen lippulinnaa johti aivan uusi mies eversti-luutnantin asepuvussa. Hän oli Kari Halonen (58), joka aloitti Uudenmaan Reserviupseeripiirin ja Uudenmaan Reserviläispiirin yhteisen toiminnanjohtajan teh-tävässä 1.10.2016 lukien.

Uusi toiminnanjohtaja on helpo-tus etenkin piirien työvaliokun-nille, jotka ovat hoitaneet toimin-nanjohtajankin tehtäviä korvauk-setta puolitoista vuotta.

Tykkimies…Kari Halonen on tykkimies. Ja ennen kuin joku alkaa tapailla jo-tain kulunutta ja epätotta sanon-taa tykkimiehistä, todettakoon kaikille asiaa ymmärtämättömil-le, että vaatii sekä älyä että mate-maattisia kykyjä saada epäsuora kaarituli tarkasti maaliin, jota ei edes nähdä ampumapaikalta.

Kari Halonen itse muotoilee asi-an diplomaattisemmin:

”Tykkimiehenä olen saanut olla yhteistyössä maavoimien kaikki-en aselajien kanssa, joissakin ti-lanteissa myös meri- ja ilmavoi-mien kanssa. Olen oppinut varsin syvällisesti ymmärtämään yh-teistyön ja yhteistoiminnan mer-kityksen. Tämä kokemuspohja ei varmaan ole haitaksi nykyisessä tehtävässäni.”

Ja lisää hymyillen: ”Tykkimies tuntee kellon ja tietääpä lisäksi mikä on piiru ja metri.”

Sotkamossa syntynyt uusi toi-minnanjohtajamme suoritti oman varusmiespalveluksensa Kainuun Prikaatissa 1978−79. Kadettikoulusta valmistuttuaan hän palveli upseerin tehtävis-sä puolustusvoimissa vuosina 1982–2009. Nuorempana upsee-rina Halonen toimi kouluttajan sekä yksikön varapäällikön ja päällikön tehtävissä Jääkäripat-teristossa Hämeenlinnassa, Re-serviupseerikoulussa ja Jääkäri-tykistörykmentissä Parolannum-mella Hattulassa.

Suoritettuaan yleisesikuntaup-seeritutkinnon Kari Halonen pal-veli Pääesikunnan kenttätykis-töosastolla, koulutusosastolla ja maavoimaesikunnassa sekä Nii-nisalossa Tykistöprikaatiin tuol-loin kuuluneen Tykistökoulun johtajana 2000−2003. Tykistö-koulun johtajana hän johti usei-ta sota- ja ampumaharjoituksia mm. Rovajärvellä. Työurallaan Halonen on lisäksi osallistunut Viron tykistöaselajin kehittämi-seen ja suunnitellut ensimmäistä

yhteispohjoismaista tykistön ko-vapanosammuntaa.

Maanpuolustuskorkeakoulussa Kari Halonen toimi opettajan tehtävissä tekniikan ja taktiikan laitoksilla aina reserviin jäämi-seensä saakka. Everstiluutnan-tiksi hänet ylennettiin lippujuhla-päivänä 1999.

…ja Tykkimiesten toi-minnanjohtajaReservissä ollessaan Kari Halo-nen on toiminut valtakunnallisen aselajiyhdistys Tykkimiehet ry:n toiminnanjohtajana vuodesta 2011 lähtien sekä Hämeenlinnas-sa Museo Militariaa ylläpitävän Suomen Tykistö-, Pioneeri- ja Viestimuseoyhdistyksen sihtee-rinä.

Kari jatkaa toistaiseksi myös näissä tehtävissä Uudenmaan reservipiirien toiminnanjohtajan tehtävän ohessa:

”Pitää olla jonkin verran järjes-telykykyä ja tietysti itsekuria, jotta kaikkien luottamustehtävi-en asiat tulevat hoidettua. Ajan-käytön kannalta pätee vanha maanviljelijän totuus: Ei kannata luottaa siihen, että huomenna on poutapäivä. Toisin sanoen asioita pitää järkevällä tavalla tehdä sitä mukaa kun niitä on tehtäväksi.”

Odotukset uudesta tehtävästä?”Ehkäpä eniten odotan maanpuo-lustustyön tekemistä yhdessä ih-misten kanssa. Uusia tuttavuuk-sia ja ystävyyksiä sekä mahdolli-suutta olla mukana erilaisissa va-paaehtoisen maanpuolustuksen tehtävissä”, Kari Halonen kuvaa

odotuksiaan uudesta tehtäväs-tään piirien toiminnanjohtajana.

”Työ tarjoaa lisäksi kontakteja entiseen työnantajaani puolus-tusvoimiin, joten samalla pysyy tietoisena ja joissakin asioissa varmaan myös varsin hyvin in-formoituna puolustusvoimien sekä muiden turvallisuusviran-omaisten toiminnasta.”

”Maanpuolustus tai yhteiskun-nan kokonaisturvallisuus ei ole yhden toimijan asiaa, vaan näihin toimintoihin vaaditaan eri viran-omaisten, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja yhdistysten työtä sekä osallistumista, maanpuolus-tustahtoa, perinteiden tuntemusta ja kunnioitusta. Yhdessä olemme enemmän kuin osiemme sum-ma”, Kari muistuttaa.

”Henkilökohtaisella tasolla työn-tekijänä odotan tietysti, että mi-nulla on annettavaa työnantajil-leni ja saan yhdessä piirien luot-tamushenkilöiden kanssa vietyä eteenpäin piirien toiminnan kan-nalta tärkeitä asioita siten, että tehdyn työn tulos on selkeästi nähtävissä kentällä jäsenistön arjessa ja toimissa. Mielestäni re-serviläispiiri ei ole piiriä itseään eikä pelkästään jäsenyhdistyk-siään varten, vaan reserviläistä varten”, uusi toiminnanjohtajam-me summaa.

Hirvestäjä ja kalamiesKari Halonen asuu vaimonsa Päivin kanssa Kauniaisissa. Per-heeseen kuuluu lisäksi kaksi ai-kuista, jo kotoaan opiskelemaan poismuuttanutta lasta. Aktiivinen Järvenpään Reserviupseerikerho on hiljan napannut hänet jäse-nekseen.

Uuden toiminnanjohtajan har-rastuksiin kuuluvat metsästys ja kalastus, metsänhoitotyöt, su-kututkimus sekä kuntoliikunta kävellen, pyöräillen ja talvella perinteisellä latuhiihdolla.

”Metsästysalueeni ovat synnyin-seudullani Sotkamossa. Naa-purinvaaran Torinkylän Erä ry − lyhennettynä muuten NaTo:n Erä ry − on metsästysseurani ja siellä Vuokatin kupeessa riistaa metsästelen. Kalassa käyn jon-kin verran pääkaupunkiseudun tuntumassa, mutta erityisesti ke-säaikaan Airistolla Turussa sekä tietysti Sotkamon vesillä”, Kari kertoo.

Mutta miten uuden toiminnan-johtajan tavoittaa?

”Puhelimella voi soittaa ja säh-köposti on aivan oiva väline yhteydenottoihin ja yhteyden-pitoon. En pahastu, jos minulle soitetaan illalla tai viikonloppu-na, mutta tällöin toivoisin asian olevan ei-kiireellisistä rutiini-asioista poikkeava”, Kari esittää toivomuksen. Työsopimuksen mukaan toiminnanjohtaja on pääsääntöisesti tavoitettavissa arkipäivisin klo 9−15.

”Hirvipassiin saa myös soittaa, mutta tällöin en vastaile muihin kuin metsästyksenjohtajan soit-toihin ja niihinkin vain, jos väri-nähälytys villapaidan läpi ilmai-see saapuvasta puhelusta!”

Entä voivatko piirien jäsenkerhot ja -yhdistykset kutsua uuden toi-minnanjohtajan esittäytymään?

”Totta kai voivat. Tietysti toivon, että varsinkin näin alkuvaiheessa saisin käytettyä aikaa tehtäviini perehtymiseen ja samalla pääsi-sin syvällisemmin asioihin kiin-ni. Tällöin minulla olisi kerhois-sa ja yhdistyksissä käydessäni myös jotain muutakin kerrotta-vaa kuin oma nimeni sekä työ- ja henkilöhistoriani.”

Uudenmaan reservipiirien toi-minnanjohtajan Kari Halosen yhteystiedot:

kari.halonen@kolumbus.fi, puh. 040 575 9966

JUKKA SIPPOLA

Vapaaehtoista maanpuolustus-työtä paraatipaikalta

Aloitin loka-kuun

alussa Uu-denmaan Re-serviupsee-ripiiri ry:n ja Uudenmaan Reserviläis-piiri ry:n toiminnan-johtajan teh-tävässä. En-s immäinen varsinainen työtehtäväni oli 2.10.2016 P o r v o o s -sa vietetyn Uudenmaan m a a n p u o -l u s t u s p ä i -vän paraatin lippulinnan johtajan teh-tävä. Har-vemmin on uudessa teh-tävässä tullut paraatimarssilla aloitettua.

Toiminnanjohtajan tehtävien hoitamiseen olen päässyt jo jolti-seltaankin kiinni. Tehtäviin kuuluvia ”langanpäitä” on keritty käsiin ja jotakin tuotoksia on jopa jo syntynyt. Tässä kohtaa täytyy kiittää molempien piirien luottamushenkilöitä, jotka ovat auliisti ja kärsivällisesti opastaneet uutta toiminnanjohtajaa teh-täviensä äärelle.

Yhdistystoiminta ja vapaaehtoinen maanpuolustustyö eivät ole minulle uutta, mutta jokaisessa kerhossa ja yhdistyksessä on tietysti omat sääntönsä, periaatteensa, toimintamenetelmänsä ja asiansa, joihin perehtyminen vie aikansa. Kerhojen, yhdistysten ja piirien syyskokoukset ajoittuvat sopivasti tehtävieni alkuun. Varsin hyvä ajankohta hypätä liikkeellä olevaan junaan mukaan, koska nyt pääsee kiinni tulevaan toimintaan ja kalenteria sekä omaa työlistaa on varsin helppoa täytellä toimintasuunnitelmia sekä hallinto- ja tapahtumakalentereita lukemalla.

Olen jossakin määrin yllättynyt siitä, kuinka paljon, miten mo-nipuolista ja jopa mittavia asioita reserviläisjärjestöissä tehdään ja saadaan aikaiseksi. Lisäksi olen tämän lyhyen kokemukseni perusteella positiivisesti ilahtunut siitä, kuinka vahva ja aulis maanpuolustustahto sekä halu osallistua maanpuolustukseen reserviläisten keskuudessa vallitsevat. Täytyy todeta, että hie-noon joukkoon olen päässyt mukaan ja hienosti minut on otettu vastaan.

Olen tehtävää hakiessani ja nyt sitä jonkun aikaa hoitaneena ky-synyt itseltäni: ”Mitä minä itse haluan saada tehtävässäni aikai-seksi ja mitkä ovat henkilökohtaiset tavoitteeni?”

Ensimmäisenä normitavoitteena on tietysti hoitaa posti siten, että asiat hoituvat ja toiminnanjohtajana voin palvella piirejä sekä niiden jäsenkerhoja ja -yhdistyksiä sekä erityisesti henki-löjäseninä olevia reserviläisiä omien kykyjeni ja taitojeni mu-kaan mahdollisimman hyvin.

Kunnianhimoisempana tavoitteenani on piirien jäsenmäärien kasvattaminen ja erityisesti aktiiviseen toimintaan osallistuvi-en jäsenten määrän kasvattaminen. Tämä puolestaan tarkoittaa nuorten reserviläisten rekrytointia sekä sellaisten toiminnan muotojen kehittämistä, jotka vetävät puoleensa osallistumaan ja tekemään.

Siinäpä sitä onkin tavoitetta toiminnanjohtajalle - myös luotta-mushenkilöille sekä itse kullekin reserviläiselle. Yksin näistä ei selvitä, mutta yhdessä tekemällä ja yhdessä asioita eteenpäin viemällä uskon tämän tavoitteen olevan saavutettavissa. Kilpai-lu ihmisten vapaa-ajasta on kovaa, mielenkiintoista tekemistä ja tapahtumaa on tarjolla yllin kyllin. Puhutaan työurien ja työajan sirpaloitumisesta, vastaavanlainen sirpaloituminen on käsillä myös vapaa-ajan suhteen.

Palveluksessanne

Toiminnanjohtaja

Kari Halonen

Kari Halonen aloitti toiminnanjohtajana

Kari Halosen vapaa-aikaan kuluvat Sotkamossa sijaitsevan syntymäkodin pihatyöt metsänhoitotöiden kera. Kuva: Marjukka Väisänen, Sotkamo-lehti.

Toiminnanjohtaja Kari Halonen harras-taa myös metsästys-tä ja kalastusta. Saa-listakin on joskus saatu.

5Oltermanni 4-20164 Oltermanni 4-2016

Reserviläisliiton CI-SOR-puheenjohtajuu-den ensimmäinen ta-pahtuma on Helsingin Santahaminassa 13.-16.10. järjestettävä Suomen puolustus-ratkaisu -kongressi.Reserviläisliitto toimii CISOR-järjestön puheenjohtajana 2016-2018.Reserviläisliitto toimii seuraavat kaksi vuotta Euroopan erilaisia reservinaliupseerijärjestöjä yh-distävänCISOR-järjestön puheenjoh-tajana. Liiton tavoitteena on modernisoida eurooppalaista re-serviläistoimintaa suomalaisten mallien mukaisesti. Reserviläis-liiton väistyvän puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan mukaan Suomen osaamista pide-tään maailmalla arvossa.

Reserviläisliiton toimintamalli on eurooppalaisessa mittakaa-vassa ainutlaatuinen ja liitto on jäsenmäärällä mitattuna Euroopan suurimpia maanpuo-lustusjärjestöjä. Tämä on tullut vahvasti esiin CISOR-järjestön toiminnassa, jonka puheenjoh-tajuutta on tarjottu Reserviläis-liitolle useita kertoja aiemmin. Kesällä alkaneella, kaksivuoti-sella puheenjohtajakaudella Re-serviläisliitto pääsee kehittämään

reserviläistoimintaa koko Euroo-pan mittakaavassa.

- Aiomme viedä Reserviläislii-tossa hyväksi todettuja käytän-töjä CISOR:in kasvattaaksemme jäsenmaiden määrää. Suomella on hyvä maine ja olemme ak-tiivisesti edistäneet yhteistyötä kansainvälisesti. Suomen maan-puolustus on ainutlaatuista maa-ilmalla ja kykyämme kouluttaa nuoria naisia ja miehiä maan-puolustustehtäviin, kriisinhal-lintaan ja valmiusjoukkoihin pi-detään muualla todella suuressa arvossa, sanoo Reserviläisliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savola.

Reserviläisliiton puheenjohta-juuskauden tavoitteena on myös lisätä Suomen puolustusjärjes-telmän uskottavuutta Euroopas-sa. Liitto järjestää Suomen eri varuskunnissa kuusi tilaisuutta, joissa esitellään Suomen yleiseen

asevelvollisuuteen ja suureen reserviin pohjautuvaa puolus-tusjärjestelmää, eri puolustus-haaroja ja niiden toimintamal-leja sekä Rajavartiolaitoksen toimintaa ja rajavalvontajär-jestelyjä. Näihin tapahtumiin osallistuu satoja reserviläisiä eri puolilta Eurooppaa.

Eurooppalaisia reservinaliup-seerijärjestöjä yhdistävään CI-SOR-järjestöön kuuluu yhteen-sä 12 jäsenjärjestöä. Suomesta, Sveitsistä ja Itävallasta tulevia järjestöjä lukuun ottamatta muut jäsenet kuuluvat Natoon. Lisätietoja CISOR-järjestön in-ternet-sivuilta osoitteesta www.cisor.info.

Reserviläisliitto uudistamaan Euroopan reserviläistoimintaa

Reserviläisurheilulii-ton valtakunnallinen talvijotos 2017 järjes-tetään Kuopiossa 4. – 5.3.Vihmajotos on liikunta- ja kou-lutustapahtuma, joka sopii erin-omaisesti luonnossa liikkuville reserviläisille. Jotoksen järjes-täjinä toimivat Pohjois-Savon reservipiirit Maanpuolustuskou-lutusyhdistyksen (MPK) kanssa.

Kilpailukeskus sijaitsee Kuo-pion Asevarikolla osoitteessa Neulaniementie 6, 70150 Kuo-pio.

PartiotJotoksella on yksi sarja, partion koko on 3 tai 4 henkilöä. Ensim-mäinen partio lähtee matkaan lauantaina 4.3. klo 8:00 ja jotos päättyy sunnuntaina 5.3. klo 15:00 mennessä. Osallistumi-nen ei edellytä maanpuolustus-järjestön jäsenyyttä tai suoritet-tua asepalvelusta.

Reitti ja tehtävätJotos käsittää pakollisen reitti-osuuden sekä mahdolliset va-linnaiset lisärastit. Hiihdettävä matka on noin 30 km. Pakolli-sella reittiosuudella on tehtä-värasteja, jotka liittyvät soti-lastaitoihin, ja niissä mitataan erityisesti partion yhteistoimin-taa.

VarustusPartiolla tulee olla mukanaan jotoksen aikana tarvittava muo-na, keitto- ja ruokailuvälineet, pimeäsuunnistusvälineet, mat-kapuhelin ja tilanteen sekä sään mukainen vaatetus. Päällys-asuksi suositellaan lumipukua.

Kanttiinipalveluita on tarjolla ainakin jotoksen lähtö- ja maa-lialueella sekä yöpymisalueella.Yöpyminen tapahtuu kamii-nalämmitetyissä puolijouk-kueteltoissa, joissa käytetään järjestäjän jakamia SA-makuu-pusseja ja – makuualustoja. Li-säksi järjestäjä saattaa jakaa läh-

dössä partioille mukaan erikseen käskettävää materiaalia.

Partio- ja henkilökohtaiset pa-kolliset varusteet käsketään erikseen viimeistään 2 viikkoa ennen jotosta lähetettävällä en-nakko-ohjeella.

Järjestäjä on varautunut tarvitta-essa jakamaan kilpailijoille:SA-lumipuvun, SA-sukset si-teineen, SA-sauvat ja huopaku-misaappaat huopavuorineen.

Tiedustelut:Jotosjohtaja Simo Jääskeläinen / 040 580 0567 / simo.jaaskelai-nen@gmail.comToimistopäällikkö Janne Hyvä-rinen / 045 263 8979 / janneja-mes@gmail.com

Lisätietoja talvijotoksesta:http://vihma.fi/jotos

Vihmajotos kutsuu keväällä reserviläiset Kuopioon

Uudenmaan Reser-viupseeripiiri piti syyskokouksensa 16. marraskuuta Hyvin-käällä. Hyväksytyn toiminta-suunnitelman mukaan ensi vuonna on tarkoi-tus panostaa nuorten toimintaan. Suomi 100 -juhlavuoden tapahtu-miin kuuluu 7.10.2017 Järvenpäässä pidet-tävä Uudenmaan 35. maanpuolustuspäivä.Vaikka Reserviupseeripiirin syyskokouksensa pidettiin Hy-vinkäällä, paikka oli Jokelan Eränkävijöiden maja ja isäntänä toimi Jokelan Reserviupseerit. Syyskokouksen puheenjohtajaksi valittiin Raimo Laakso isäntä-kerhosta.Syyskokouksen hyväksymän toimintasuunnitelman mukaan Reserviupseeripiirin ensi vuo-den painopisteisiin kuuluvat maanpuolustustahtoa lujittava toiminta, kuten lokakuussa Jär-venpäässä pidettävä Uudenmaan maanpuolustuspäivä virallisena osana Suomi 100 -juhlavuotta ja Taistelukoulun esitelmät, joissa isänmaan juhlavuosi on myös esillä. Nuorten toimintaan on tar-koitus panostaa erityisesti toteut-tamalla piirin nuorten työryhmän suositukset.Ampumatoiminnan osallistu-miskynnystä yritetään madaltaa tiedotuksella ja resurssien yh-teiskäytöllä. Piiri selvittää mah-

dollisuudet piiri- ja yhdistysrajat ylittävään yhteistyöhön ampu-maratojen hyödyntämisessä. Va-rautumistoiminnassa jatketaan yhteistyötä Helsingin reservipii-rien kanssa.Piirin jäsenmaksut ja Olterman-

nin lehtimaksu pysyvät ennallaan vuonna 2017.

Muutoksia työvalio-kuntaanPiirin puheenjohtajisto pysyy

ennallaan ensi vuonna. Puheen-johtajana jatkaa Jaripekka Turtiainen Klaukkalan Reser-viupseereista, 1. varapuheenjoh-tajana Markus Lassheikki Kirk-konummen Reserviupseereista ja 2. varapuheenjohtajana Kari

Vahala Porvoon Reserviupsee-reista.Piirihallituksen jäseniksi valittiin piirin jäsenkerhoista 18 henkeä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen. Isoimmista kerhoista Järvenpää sai kolme jäsentä piiri-

hallitukseen ja Porvoo kaksi.Aivan kaikki kerhot eivät olleet ilmoittaneet syyskokoukselle edustajaansa, joten kolme kerhoa jäi ilman omaa piirihallituksen jäsentä. Nämäkin kerhot voivat lähettää edustajansa piirihallituk-sen kokouksiin puhe- ja läsnäolo-oikeudella.

Piirin työrukkasena ja kokousten valmistelijana toimii työvalio-kunta, johon kuuluu puheenjoh-tajiston lisäksi piirin toimihen-kilöitä. Toimihenkilöihin tuli muutoksia, kun Timo Hautala ilmoitti jättävänsä tiedotusupsee-rin ja ampumaupseerin tehtävät. Uudeksi tiedotusupseeriksi tuli Tatu Häkkinen, joka on jo jo aiemmin ollut työvaliokunnan jäsenenä yleishallintoupseerina. Ampumaupseerin hommat otti hoitaakseen Marko Ahl.

Sen sijaan piirisihteerin tehtävät ensi vuonna jättävän allekirjoitta-neen paikalle ei kokouksessa saa-tu nimettyä ketään. Piirihallitus ottaa mielellään ilmoittautumisia tehtävään vastaan, pätevyysvaa-timuksena koulussa opittu kirjoi-tustaito…

JUKKA SIPPOLA

Reserviupseeripiiri toimii

Syyskokouksen päätöksiä

Uudenmaan Reserviupseeripiirin syyskokoukseen osallistuneet yhteiskuvassa Jokelan Eränkävijöiden majalla 16. marraskuuta. Kuva Veikko Karhumäki.

Venäjän uusi Armata T-14 taistelupanssarivaunu sivukuvassa. Kuva wikimedia – Соколрус

Albertsson vuoden 2016 reserviläinenImatran reserviläisten pit-käaikainen jäsen Mika Al-bertsson on valittu vuoden reserviläiseksi Reserviläis-liiton syyskokouksessa Lap-peenrannassa. Albertsson on tullut tunnetuksi aktiivisesta ja monipuolisesta toimin-nastaan maanpuolustuksen hyväksi. Hän on reservin vääpeli ja toimii Imatran re-serviläisten veteraanivasta-avana. Veteraanitoimintaan kuuluu veteraanien auttami-nen arjen toimissa sekä seu-ranpito. Aikoinaan Alberts-son oli aloittamassa veteraa-nien avustustoimintaa. Hänen esityksestään on aloitettu sankarivainajien hautakivi-en kunnostaminen Imatran kolmella hautausmaalla. Työ jatkuu ensi kesänä. Vuodesta 1997 alkaen Albertsson on osallistunut kentälle jäänei-den sankarivainajien etsin-töihin Karjalan kannaksella ja Laatokan Karjalassa. Hän on ollut mukana tuomassa lä-hes 300 sankarivainajaa Suo-meen haudattavaksi.

Mika Albertsson myös esi-telmöi sotahistoriallisista aiheista koululaisille sekä re-serviläis- ja maanpuolustus-järjestöille. Hän on havainnut nuorison kiinnostuksen talvi- ja jatkosodasta kasvaneen. Hän toivoo, että Suomen his-toriaa opetettaisiin kouluissa nykyistä enemmän.Nimeäminen vuoden reser-viläiseksi tuli Albertssonin mukaan suurena yllätyksenä. Hän näkee, että valinta on tunnustus koko Etelä-Kar-jalan maanpuolustustyölle. Hän korostaa, että maanpuo-lustustyö on joukkuepeliä parhaimmillaan.

Suomi luovuttaa pataljoonan johtovastuun LibanonissaPuolustusvoimat luovuttaa suomalais-irlantilaisen pa-taljoonan johtovaltiovastuun irlantilaisille 22.11.2016 UNIFIL-operaatiossa Liba-nonissa. Suomi on toiminut pataljoonan johtovaltiona marraskuusta 2013 alkaen. Johtovaltiovastuusta luopu-minen näkyy käytännössä suomalaisten rauhanturvaaji-en määrän laskuna UNIFIL-operaatiossa. Tällä hetkellä suomalaisten vahvuus ope-raatiossa on noin 350 soti-lasta ja se laskee marraskuun aikana noin 150 sotilaaseen. Virolainen osasto jatkaa osallistumistaan operaatioon osana suomalaista joukkoa. Yhteensä joukon koko on noin 170 henkilöä. Pääosa suomalaisista palvelee edel-leen irlantilais-suomalaisessa jääkäripataljoonassa sekä eri-laisissa esikunta- ja tukitehtä-vissä UNIFIL-operaatiossa. Johtovaltiovastuun vaihtu-minen on osa Irlannin kanssa tehtyä sopimusta. Suomi luo-vuttaa irlantilaisille pataljoo-nan huollollisen vastuun sekä vastuun tukikohtien toimin-nasta.

Reserviläis- ja muiden maanpuolustusjärjes-töjen jäseniä huoles-tuttaa eniten kehitys Venäjällä. Yli 9.000 vastausta kerännees-sä kyselyssä selvästi yli 80 prosenttia (83,3 %) vastaajista oli vä-hintään jonkin verran huolestunut Venäjän kehityksestä. Eniten itänaapurimme kehi-tys huolestutti Maan-puolustusnaisten Lii-ton jäseniä (91,3 %) ja vähiten Reserviläislii-ton jäseniä (80,2 %).Suhtautuminen Venäjään jakoi kyselyssä eri-ikäisiä vastaajia. Yli kuusikymppisistä vastaajista peräti 90 prosenttia (88,9 %) piti kehitystä huolestuttavana, kun alle 35-vuotiaista vastaajista vain 73 prosenttia oli tällä kannalla.

Seuraavaksi huolestuttavimpana ilmiönä järjestöjen jäsenet pitivät Euroopasta turvapaikkaa hakevi-en henkilöiden määrän kasvua, josta oli vähintään jonkin verran huolestunut lähes 83 prosenttia (82,6 %) vastaajista. Kolman-nella sijalla huolta aiheuttavissa tekijöissä oli Suomen työllisyys-tilanne, josta oli huolestunut 82 prosenttia (82,2 %) vastaajista.

Yli puolet reservi- upseereista kannattaa NATO- jäsenyyttäSuhtautuminen Suomen mah-dolliseen NATO-jäsenyyteen ja-kaa liittojen jäseniä. Jäsenyyden

hakemista kannatti kyselyssä hieman yli puolet (51,2 %) pro-senttia vastaajista ja sitä vastaan oli vajaa kolmannes (29,3 %). Viidennes (19,5 %) ei osannut ottaa asiaan kantaa. Innokkaim-min jäsenhakemuksen jättämis-tä kannattivat reservinupseerit (55,8 %) ja kiltataustaiset vas-taajat, joista lähes 54 prosenttia (53,8 %) oli jäsenhakemuksen kannalla.

Kielteisimmin jäsenyyteen suh-tautuivat naisjäsenet. Maanpuo-lustusnaisten liiton vastaajista vain kolmannes (33,0 %) oli kyselyssä hakemuksen kannal-la. NATO-into on laimeampaa myös Reserviläisliiton riveissä, jonka jäsenistä selvästi alle puo-

let (46,3 %) kannatti kyselyssä jäsenhakemusta.

RUL:n jäsenistä yli puolet on kannattanut Nato -jäsenyyttä jo pitemmän aikaa. Edellisessä ky-selyssä toukokuussa 2016 52,3 % kannatti Nato-jäsenyyttä. Vastaavasti 28,5 % jäsenistä ei kannattanut jäsenyyttä ja 19,2 % jätti kertomatta kantansa asiaan. Lokakuussa 2015 tehdyssä ky-selyssä Nato -jäsenyyttä kannatti 55,4 % RUL:n jäsenistä 26,0 % ei kannattanut ja 18,7 % ei osan-nut tai halunnut kertoa kantaansa asiaan.

Suhtautuminen jäsenyyteen ja-kaa myös eri ikäryhmiä. Nuivim-min jäsenhakemukseen suhtau-

tuivat kyselyssä alle 35-vuotiaat vastaajat, joista runsaat 42 pro-senttia (42,6 %) hakisi jäsenyyt-tä. Yli 60-vuotiasta vastaajista tätä mieltä oli sen sijaan selvästi yli puolet (56,3 %) vastaajista. Eniten vaikeuksia kannanmuo-dostuksessa oli naisilla, joista lä-hes 35 prosenttia ei osannut ottaa jäsenyysasiaan kantaa.

Laajassa jäsenkyselyssä tuli taas kerran ilmi, että maanpuolustus-järjestöjen jäsenet kannattavat NATO-jäsenyyttä selvästi enem-män kuin suomalaiset keskimää-rin. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) viime marraskuun tutkimuksessa vain 27 prosenttia vastanneista ilmoit-ti kannattavansa NATO-jäsenyy-

den hakemista. Kielteisesti jäse-nyyteen suhtautui 58 prosenttia ja kantaa ei osannut ottaa 15 pro-senttia vastanneista.

Maanpuolustustahto edelleen vahvaNeljän maanpuolustusjärjestön yhteisestä jäsenkyselystä heijas-tuu vahvasti suomalaisten korkea maanpuolustustahto ja vankka usko omiin puolustusmahdolli-suuksiin. Yli 97 prosenttia (97,3 %) vastaajista oli valmis henki-lökohtaisesti osallistumaan Suo-men puolustamiseen, jos maa-hamme hyökättäisiin. Lähes 70 prosenttia (69 %) prosenttia mie-histä ja runsas puolet naisista piti puolustautumismahdollisuuksi-

amme erittäin tai melko hyvinä. Yleiseen asevelvollisuuteen pe-rustuvan puolustusjärjestelmän säilyttämisen kannalla oli lähes 95 prosenttia (94,7 %) jäsenistä.

Reserviläisliiton, Suomen Reserviupseeriliiton, Maan-puolustuskiltojen liiton ja Maanpuolustusnaisten Liiton jäsenille 20.10.–5.11.2016 väli-senä aikana toteutettuun jäsen-kyselyyn saatiin peräti 9.462 vastausta. Sähköisen jäsenkyse-lyn virhemarginaali on yksi pro-sentti. Liittokohtaiset vastausten virhemarginaalit vaihtelevat 1,4 prosentin ja 6,3 prosentin välil-lä. Yhteensä em. järjestöissä on 80.736 jäsentä, josta kyselyyn vastasi 11,6 prosenttia.

Kehitys Venäjällä huolestuttaa maanpuolustusjärjestöjen jäseniä

Yli 97 prosenttia (97,3 %) vastaajista oli valmis henkilökohtaisesti osallistumaan Suomen puolustami-seen, jos maahamme hyökättäisiin. Lähes 70 prosenttia (69 %) prosenttia miehistä ja runsas puolet nai-sista piti puolustautumismahdollisuuksiamme erittäin tai melko hyvinä. ( KUVA: Wikimedia Commons)

7Oltermanni 4-20166 Oltermanni 4-2016

Päätökset uudesta organisaatiosta on tehty ja sen keskei-simpänä muutoksena on nykyisten koulu-tus- ja tukiyksiköiden lakkauttaminen. Mitä muutos merkitsee Etelä-Suomen piirin toiminnassa käytännössä? Käsittelen asiaa muutamasta keskeisestä näkö-kulmasta.

KOULUTUSEnsi vuoden koulutussuunni-telmaa on valmisteltu piirin si-säisesti ja viimeisimmät tarkis-tukset tehtiin lokakuun lopussa Kaartin Jääkärirykmentin kans-sa. Rykmentin tilaama koulutus toteutetaan täysimääräisesti. Al-kuvuoden koulutus toteutetaan myös piirin alueella suunnitelmi-en mukaisesti. Mahdolliset tar-kennukset suunnitelmiin tehdään tarvittaessa valtionavustuksen

selvittyä ja/tai kurssitarpeiden muuttuessa vuoden aikana. Käy-tännössä muutokset laadittuihin suunnitelmiin nähden eivät ole mielestäni merkittäviä ja vaikut-tanevat korkeintaan suunnitel-man ulkopuolisiin kursseihin.

HALLINTOHallinnolliset tehtävät keskite-tään piiritoimistoon Santaha-minaan. Piirin organisaatio ja tehtävät räätälöidään paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Koulu-tuspaikkoja perustetaan ainakin Helsinkiin (Santahamina), Tuu-sulaan, Raaseporiin sekä mah-dollisesti Porvooseen, mikäli resurssit ja toimitilat sen mah-dollistavat.

Niihin palkataan uusia suorite-palkkaisia koulutuspäälliköitä. Koulutuspäälliköiden tehtäväku-vaa ja vastuita tarkennetaan kou-lutustarpeen tai -kysynnän sekä osaamisen mukaisesti. Koulutus-paikoilla ei tehdä hallinnollista työtä vaan kurssien suunnitte-

luun ja toimeenpanoon liittyviä tehtäviä.

SIDOSRYHMÄTSidosryhmien osalta yhteistyön puolustusvoimien suuntaan voi-daan nähdä tiivistyvän entises-tään ”yhden luukun periaatteek-si” Uudenmaan aluetoimiston ja Kaartin Jääkärirykmentin suuntaan. Vastaavalla tavalla on tarkoitus järjestää yhteistoiminta keskeisten reserviläisjärjestöjen ja muiden yhteistyökumppanien kanssa välttäen päällekkäisyyk-siä. Piirin alueen asioita käsitellään yhteistyöryhmässä, joka käsittää sekä Helsingin että Uudenmaan alueen toimijat. Tällä tavoin mahdollistetaan kiinteä yhteistyö koko Uudenmaan maakunnan alueella ja tehokas eri toimijoi-den resurssien käyttö.

HENKILÖSTÖTärkein voimavara on kuitenkin

molempien nykyisten yksiköi-den sitoutunut henkilöstö, joka mahdollistaa ylipäätänsä koulu-tuksen toteuttamisen. Sitoumuk-set siirtyvät sellaisenaan uuteen organisaatioon.

Ensi vuoden alkupuolella tu-lemme tarkistamaan molempien nykyisten yksiköiden sitoumuk-set ja tehtävät henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman ja re-serviläisen ”urapolun” rakenta-miseksi joko puolustusvoimi-en tai MPK:n organisaatiossa. Yhteistyö aluetoimiston kanssa on jo käynnistetty aiempien tiedotteiden mukaisesti. Tähän työvaiheeseen liittyy myös yk-sityiskohtainen piirin sisäinen organisaatiotarkistus sekä kou-lutuksen kehittämistoimenpiteet.

MUUTOS MAHDOLLISUUTENA Etelä-Suomen piirin toiminta jatkuu jopa useammissa toi-mipisteissä kuin aikaisemmin.

Koulutuskysyntään vastataan joustavammalla henkilöstöra-kenteella ja osaamisella. Tietyt kurssit ovat jo entuudestaan suosittuja koulutuksen laadun ja koulutusolosuhteiden johdosta. Tätä toiminta-ajatusta on tar-koitus hyödyntää myös tulevina

vuosina koko piirin alueella palvellen puolustusvoimien, re-serviläisten ja eri järjestöjen ja sidosryhmien koulutustarpeita, huomioiden myös eri toimijoi-den omat erityisosaamisalueet.

Itse näen aina muutoksen an-tavan mahdollisuuden kehittää toimintaa, luoda uusia hyviä käytänteitä ja toimintatapoja osin jopa kaavoihin kangistu-neisiin tapoihin. Jokaisella ak-tiivilla tai aktiivisesti toimintaan haluavilla on nyt hyvä mahdolli-suus lähteä mukaan kehittämään toimintaa koko piirin alueella.

Muutosterveisin Timo Mustaniemi

piiripäällikkö

ETELÄ-SUOMEN MAANPUOLUSTUSPIIRIN TIEDOTE

”Älkää heittäkö kirvestä kaivoon”

Kun jossain yrityksessä rukataan organi-saatiota ja irtisanotaan väkeä, päätöksistä vastaavalla johdolla on tapana koettaa va-

laa optimismia jäljelle jääville ja vakuutella, että muutos on mahdollisuus. Näin myös Maanpuo-lustuskoulutusyhdistyksessä, jonka Etelä-Suomen maanpuolustuspiirin päällikön Timo Mustaniemen oheinen kirjoitus edustaa tuota virallista optimis-mia.MPK on tietenkin pahassa pakkoraossa. Valtionavun merkittävä leikkaus on joh-tanut siihen, että jotain oli tehtävä, jotta koulutustoimintaa voidaan jatkaa eri puo-lilla maata ja kurssimaksut eivät nouse yli keskiverto-osallistujan sietotason. Siitä, oliko nyt tehty organisaatioratkaisu juuri se oikea, voidaan tietenkin olla montaa mieltä ja epäilemättä ollaankin eri puo-lilla Suomea. Palautetta onkin satanut MPK:n keskustoimistolle. Yt-neuvottelu-jen aikainen prosessikaan ei mennyt aivan lakikir-jan mukaan, kokemattomuutta kai.MPK on päättänyt opettaa kuukausipalkkaisten koulutus- ja tukiyksiköiden (KOTU) päälliköiden tehtävät. Tilalle tulee koulutuspäälliköitä, joille maksetaan tehdyn suoritteen mukaan.Evp-taustaisille KOTU-päälliköille siirtyminen suoritepalkkaan ei ole ongelma, onhan heillä so-tilaseläke tukena. Sen sijaan reserviläis- ja siviili-taustaisilla KOTU-päälliköillä tilanne on toinen. Pelkällä MPK:n tarjoamalla suoritepalkalla ei perhettä elätetä, olihan uudistuksen päätarkoitus tarkoitus vähentää MPK:n palkkakuluja. Uuden-maalla aloittavat siviilitaustaiset uudet koulutus-päälliköt tekevät hommia MPK:lle vapaa-aikanaan varsinaisen päätyönsä ohessa.

Ikävää tilanteessa on se, että Uudellamaalla KOTU-päällikkö ja pitkäaikainen aktiivinen maanpuolustuksen toimija Harri Kaijansink-

ko on irtisanottu. Harri kuuluu MPK:n siviilitaus-taisiin KOTU-päälliköihin, ja hän ehti työskennel-lä MPK:ssa peräti 16 vuotta.Uudenmaan reservipiirit ovat kantaneet huolta MPK:n koulutuksen tulevaisuudesta piirin alueel-la. Takavuosien laajat kotiseutuharjoitukset soti-

lasalueiden tuella ja satoine osallistujineen ovat muisto vain. Reserviläisten tavoittamisessa vies-tinnällä ja innostamisessa koulutukseen MPK:lla on selvästi petraamisen varaa. Nyky-yhteiskunta tarjoaa niin paljon koukuttavaa ja MPK:n kanssa kilpailevaa viihdettä, että reserviläiselle on aivan liian helppoa jäädä nyhjöttävään vaikkapa tietoko-neen ääreen sen sijaan, että osallistuisi sotilaistai-

toja kehittävään koulutukseen.Huono muutos meidän uusmaalais-ten kannalta on, että Puolustusvoimi-en tilaamaa sotilaallista koulutusta ei enää järjestetä Tuusulassa Taistelu-koulun alueella, vaan kurssit on siir-retty kokonaan Santahaminaan.Myönteistä on, että uudessakaan MPK:n organisaatiossa ei Uuden-maan koulutuspaikkoja ole tarkoitus vähentää, ja jopa Porvoota vilaute-taan uutena paikkana. Tosin se lienee

epävarma saatava, asia riippuu paljolti MPK:n saa-man valtionavun kehityksestä.

Mitä me reserviläiset voimme tehdä tässä tilanteessa? Tietenkin koettaa vaikuttaa tuntemiimme kansanedustajiin, jotta val-

tion lisätalousarvioissa maanpuolustuskoulutus saisi lisää rahaa.Maailmanpoliittinen jännite on sen verran kiristy-nyt Venäjän Krimin operaation jälkeen, että kan-sanedustajien olisi syytä ymmärtää nyt oleva vää-rä aika leikata maanpuolustuksesta. Etenkin kun vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus on erittäin halpa keino ylläpitää reservimme sotilastaitoja.Toiseksi meidän reserviläisten tulee tietenkin jat-kaa aktiivista osallistumistamme MPK:n kursseille ja samalla osoittaa päättäjille, että maanpuolustus-koulutuksella on kysyntää. Kysyntää lisää osaltaan monipuolinen kurssitarjonta ja aktiivinen kurssi-markkinointi – myös täällä Uudellamaalla.Isänmaan puolustamisen tulee säilyä niin päättäji-en kuin rivikansalaistenkin sydämissä.

JUKKA SIPPOLA

Virallista optimismia

Uudenmaan Koulu-tus- ja tukiyksikön pitkäaikainen pääl-likkö Harri Kaijan-sinkko haastateltiin Tolkkisissa SUISTO 2016 -harjoituksen yhteydessä hänen näkemyksistään va-paaehtoisesta maan-puolustustyöstä ja omasta innostukses-taan aikanaan lähteä mukaan. -Kävin varusmiespalvelukseni Kymen jääkäripataljoonassa, KRH-linjalla, muistelee Har-ri Kaijansinkko, Uudenmaan KOTU-yksikön päällikkö, joka on mukana SUISTO 2016 -har-joituksessa.Kaijansinkko kotiutui aliker-santtina, mutta sen jälkeen on natsoja tullut lisää. Reserviläis-toiminnasta hän sanoo olleensa innostunut jo ennen varusmies-palvelustaan.-Näin reserviläislehdessä hie-noja kuvia, joissa muun muas-sa laskeuduttiin köysillä alas kalliota. Ajattelin, että tuo on siistiä ja tuota haluaisin lähteä tekemään.Aktiivisuus reserviläistoimin-nassa oli alussa vähäistä.-Olin aluksi lähinnä ”paperijä-sen”. Yliopistoaikanani liityin Akateemiseen Maanpuolus-tusyhdistys ARU:hun ja akti-

voiduin sen myötä.Maanpuolustusmäärärahoja on pienennetty viime vuosien aika-na reilusti. Kaijansinkko ennakoi tämän näkyvän myös MPK:n toiminnassa.-Palkatun henkilökunnan määrä ainakin vähenee. Lisäksi toimin-ta supistuu ja vapaaehtoisuuden

rooli toiminnassa kasvaa.-MPK on joka tapauksessa puo-lustusvoimien tärkeä kumppani, sillä se kouluttaa reserviläisiä ja pitää osaamista yllä. Määrä-rahojen vähennyttyä reserviläis-kerhot tulevat hoitamaan yhä enemmän koulutuksia.

AARO KARLSSON

Koulutus- ja tukiyksikön päällikkö Harri Kaijansinkko oli tyytyväinen Tolkkisten tarjontaan SUISTO 2016 -harjoituksessa. . ( KUVA: Aaro Karlsson)

Maanpuolustuskoulutusyhdis-tys siirtyy ensi vuoden alusta uuteen organisaatioon. Näky-vimpänä asiana on koulutus- ja tukiyksiköiden lakkauttaminen ja samalla lakkautetaan myös ao. yksiköiden päälliköiden tehtävät. Jatkossa Taistelukou-lulla ei siis ole enää MPK:n palkattua henkilöä päivittäin paikalla. Tehtäväni Uudenmaan koulu-tus- ja tukiyksikön johdossa

päättyy virallisesti vuoden lo-pussa, käytännössä joulunalus-päivinä. Irtisanomisaikanani hoidan piiripäällikön kanssa sovittuja erikoistehtäviä, enkä osallistu enää varsinaiseen koulutustoimintaan tai sen hal-linnointiin vuoden 2017 puo-lella. Olen toki tavoitettavissa puhelimitse ja sähköpostilla, jos tarvitaan.Omasta puolestani haluan kiittää kaikkia Uudenmaan

toimijoita kuluneista kuudesta vuodesta. Teidän kanssanne on ollut hienoa toimia!

Älkää heittäkö kirvestä kai-voon vaan toimikaa aktiivi-sesti uudessa organisaatiossa! MPK:n toiminta Taistelukou-lulla ja muualla Uudellamaalla ei lopu, sitä vain hallinnoidaan eri paikasta.

HARRI KAIJANSINKKO

MPK on järjestänyt takavuosina runsaasti sotilaallista koulutusta. Nyt ainakin Puolustus-voimien tilaamat kurs-sit on kaikki siirretty Santahaminaan.

Kuva Jukka Sippola.

Piiripäällikkö Timo Mustaniemi

Kommentti

Yhdistyksen sääntö-määräinen syyskoko-us pidettiin Järven-pään Sotaveteraanien Veljesmajalla 9. mar-raskuuta Yrjö Kotisa-lon johdolla. Syyskokouksessa kerholle valit-tiin ensimmäisen kerran sääntö-jen sallima suurin mahdollinen 18 hengen vahvuinen hallitus, vahvistettiin Suomen satavuo-tisjuhlavuodelle toimintasuunni-telma ja talousarvio sekä kerhon strategia-ajatus vuosille 2017-2021. Kerhon puheenjohtajana jat-kaa neljännelle kaudelle Keijo Kylmälä. Varapuheenjohtajina jatkavat Jukka Huikko ja Hannu Lagerström. Hallitukseen valit-tiin uutena Willem van Schevik-hoven. Kaikki vuoden 2016 hallituk-sen jäsenet valittiin edelleen jatkamaan, Olli Greggilä, Kari Haapala, Hannu Harju, Pek-ka Hänninen, Veikko Kar-humäki, Esa Kukkonen, Aku Lindström, Petri Nissilä, Mika Nurmela, Jukka Orsila, Sep-po Rantanen, Esko Sarkanen, Jere Willberg ja Osmo Vik-man.Toiminnantarkastajina jatkavat Markku Fagerlund ja Aarre

Kettunen sekä varalla edelleen Matti Juntunen ja Antti Män-nistö.Olli Greggilä piti ansiokkaan esitelmän paikallispuolustusmal-lista.

Kokemusta kerrakseen Kerhon päättyvän vuoden halli-tus edustaa vankkaa järjestötun-temusta. Jäsenten yhteenlaskettu

kokemus Järvenpään reserviup-seerikerhon hallituksessa on peräti 183 vuotta. Vuoden 2017 hallituksessa nuorin jäsen täyt-tää 31 ja vanhin jäsen 82 vuot-ta. Pekka Hännisellä on vuosien varrelta reserviupseerikokemus-ta viidestä eri kerhosta 60 vuo-den ajalta Iisalmelta, Orivedeltä, Tapiolasta, Hyvinkäältä ja Jär-venpäästä. Hänninen toimi lisäk-si piirimme sihteerinä 1973-75 ja puheenjohtajana 1976-78.

Hallituksen jäsenten sotilasar-vot ovat vänrikistä majuriin.Syyskokous valitsi Karhumäen, Kylmälän ja Kukkosen kerhon edustajiksi Uudenmaan reser-viupseeripiirin hallitukseen. Kolmikon yhteinen kokemus piirihallitustoiminnasta on peräti 60 vuotta vuodesta 1976 alkaen. Piirikokouksissa kerhoa edusta-vat Huikko, Lagerström ja Ran-tanen. Toiminnan painopisteet vuonna 2017: 1) Jäsenhankinta ja huolenpito jäsenkunnan sitoutuneisuudesta sekä edunvalvonnassa ylennys-, sijoitus- ja palkitsemisesitykset. 2) Järjestökuvan vahvistaminen maanpuolustusaatteellisesti ar-vokkaalla toiminnalla, tiedotuk-sella, veteraanitukityöllä ja 35. Uudenmaan maapuolustuspäi-vän toteuttamisella sidosryhmien tuella 7. 10.2017. 3) Reserviläisurheilussa osallis-tumisten lisääminen piiritason kilpailuihin. Kerhon talous perustuu suu-ren jäsenmäärään ja edullisiin jäsenmaksuihin. Perustana on vahva omatoiminen varainhan-kinta, josta saatavat tulot ovat suuremmat kuin jäsenmaksuista. Varsinaisten jäsenten 36 euron jäsenmaksusta kerho-osuus on 3,5 euroa ja nuorisojäsenten (s. 1988 tai myöhemmin) 21 euron

jäsenmaksusta 0 euroa.

Vuosikymmenten varreltaKerhon 65-vuotisen historian vaikein vuosikymmen on ollut 1960-luvulla. Jäsenmäärä pysyi 60 – 70 vaiheilla. Toimintavarat olivat minimissä. Kuuden pu-heenjohtajan luotsaamana kerho purjehti kaikki karikot selvittäen.Kolme seuraavaa vuosikymmen-tä ovat olleet kutakuinkin kat-keamatonta kasvukautta toimin-nan, talouden ja kerhon kasvun kannalta. Siinä jaksossa kerholla oli 11 puheenjohtajaa.Alkaneella 2000-luvulla kerhon kaikkinainen kehitys on ollut entistäkin suotuisampaa kolmen puheenjohtajan ja aktiivisten hallitusten toimilla. Maksa-neiden jäsenten määrä oli 214 vuoden 2001 päättyessä, jolloin kerho nousi piirin suurimmaksi 18 yhdistyksen joukossa. Viime vuoden päättyessä kerho oli RUL:n 316 yhdistyksen jou-kossa kolmanneksitoista suurin 306 maksaneella jäsenellä. Ker-hoon kuuluu ennätykselliset 339 jäsentä. Maksaneiden jäsenten määrässä saavutetaan vielä pieni kasvu vuodenvaihteeseen edettä-essä.Reserviupseerimme toimintaan kerhon jäsenet ovat panostaneet

puheenjohtajan, 1. ja 2. varapu-heenjohtajan, sihteerin, ampu-maupseerin, urheilu-upseerin, taloudenhoitajan tehtäviin eri pituisin ajanjaksoin. Tästä eteen-päin ketjuun kiinnittyy myös piiriemme toiminnanjohtaja, evl evp Kari Halonen.

Veteraanitukitoiminta Kerhon kiistatta arvokkaimmat saavutukset liittyvät veteraa-nitukityöhön. Kunniakas ketju on katkeamaton vuodesta 1988 alkaen. Kerhon lukuisien jälki-polviin kuuluvien jäsenten osal-listuminen Järvenpään kolmen veteraaniyhdistyksen toimintaan vuodesta 1995 alkaen on oman artikkelin arvoinen. Pysyvänä muistona säilyy 23. huhtikuuta 1995 paljastettu kuvanveistäjä Erkki Erosen ”Veljeä ei jätetä” veteraanimuistomerkki, jonka projektin kerho johti.Kerho menetti viimeiset vete-raanikunniajäsenensä tänä vuon-na ja siirtyy siten veteraaniperin-neaikaan, mutta jatkaa vankkaa veteraanitukityötä VETRES-alueella. Kapteeni Heikki Talve-la nukkui pois 91 vuoden iässä 27.4. ja yliluutnantti Eero Pitkä-nen 95 vuoden iässä 26.8.

TEKSTI JA KUVA VEIKKO KARHUMÄKI

Järvenpään Reserviupseerikerho toimii

(Kuva DSCN3038) Kerhon aikaisempien hallitusten pitkäaikainen jä-sen kapteeni Yrjö Kotisalo, RUL am sk 4.6.2011 ja kerhon puheenjoh-taja 1974-77, johti yhdistyksen sääntömääräisen syyskokouksen.

Suomen Sotahistoriallisen seu-ran mainiolla helmikuisella mat-kalla mukana oli useita sotahis-toriaan perehtyneitä henkilöitä. Kukin heistä toi matkaan oman kiintoisan mausteensa. Mistä ovat sotahistorioitsijat tehdyt?Ensimmäiseksi ryhdyimme tut-kimaan Ari Rauniota. Hän on everstiluutnantti ja valtiotieteen maisteri, tietokirjailija ja sota-historioitsija. Raunion karriääri on tukenut matkaa sotahistorian tietokirjailijaksi. Hän on toimi-nut myös Suomen Sotahistori-allisen Seuran puheenjohtajana 1997-2006 .Helsinkiläinen Raunio kävi Ka-dettikoulun vuosina 1970-1973 ja Sotakorkeakoulun 1981 -1893. Siinä välissä hän toimi Oulussa Pohjan prikaatissa opetusupsee-rina ja komppanianpäällikkönä. Oulun aikana hän palveli myös YK-joukoissa varapäällikkönä Siinailla ja Golanilla. Vuosina 1983-1986 Raunio oli Pionee-rikoulun taktiikan opettajana Kouvolassa. Sitten kävi käsky Pääesikunnan Operatiiviseen osastoon toimistoesiupseeriksi vuosiksi 1986-1990.Vuonna 1990 Raunio siirtyi So-tatieteenlaitoksen sotahistorial-liseen toimistoon toimistoupsee-riksi. Hän avusti Antti Juutilaista 6-osaisen Jatkosodan historian kirjoittamisessa ja oli 4. ja 6. osi-en päätoimittaja. ”Se oli sotahis-torian kirjoittamisen koulu”, Ari Raunio sanoo.Vuonna 1994 hänestä tuli Sota-korkeakoulun sotahistorian pää-opettaja. Sitten kului lyhyehkö aika Uudenmaan prikaatin esi-kuntapäällikkönä Tammisaares-sa ja sen jälkeen hän siirtyi v. 1997 Maanpuolustuskorkeakou-lun sotahistoriallisen laitoksen johtajaksi. Mm. sotahistorian opetusta uudistettiin taktiikka-painotteisemmaksi. Tarkasteltiin esimerkiksi useiden valtioiden sotatoimia, myös maailmanso-

dan jälkeisissä sodissa. Tutkitta-vina olivat mm. USA:n, Venäjän ja Israelin sotataito. Venäläisistä Raunio kertoo, että esikuntatyös-kentely eli sotilasbyrokratia oli maailmansodan aikana korke-ampaa kuin Suomessa, onneksi toteuttamistaidoissa oli varsin-kin alkuvuosina suuria puutteita. Taito käyttää suomalaisittain ra-jattomia resursseja kehittyi vuo-sien saatossa. ”Puna-armeijan komentajat olivat nuoria, mikä johtui paitsi puhdistuksista myös armeijan koon voimakkaasta kasvusta. Nuorilla miehillä oli ehkä parempi kyky sodassa op-pimiseen.”

Reservissä uusi ura sotahistorioitsijanaVuonna 2000 Ari Raunio siirtyi reserviin: siitä alkoi jo aikaisem-min ennustettavissa ollut ura: sotahistoriallisten julkaisujen toimittaminen.Hän ryhtyi vetämään jatkosodas-ta kertovan multimediahankeen sisältötuotantoa. Se valmistui v. 2004. Hankkeessa oli suomalais-ten sotahistorioitsijoiden lisäksi Petroskoin yliopiston professori Juri Kilin. Hänen kanssaan so-vittiin, ettei kirjoiteta Isänmaan historiaa vaan sotahistoriaa mo-lemmista näkökulmista.”Tarkastelemalla rinnakkain suomalaisia ja venäläisiä lähtei-tä, voi havaita, kuinka rintaman eri puolilla tehtiin joskus samaan aikaan vastakkaisia päätöksiä. Esimerkiksi kenraali Oesch päätti 29.6.1944 oikaista Talin-Ihantalan suurtaistelun rintamaa, siis vetäytyä, ja samaan aikaan venäläiset totesivat läpimurron mahdollisuuden olemattomaksi ja päättivät siirtää hyökkäyksen-sä painopisteen 4.7. alkaen Vuo-salmelle.Suomessa puhutaan Talin-Ihan-talan suurtaistelusta, mutta jos otetaan huomioon neuvostonä-

kökulma onkin kyseessä Le-ningradin Rintaman hyökkäys Viipurin ja Vuoksen välisellä alueella. Meillä on jäänyt vähäl-le huomiolle 3. Divisioonan tais-telu Ihantalan vieressä Noskuan alueella”, Raunio arvioi.”Toinen esimerkki aiemmin tuntemattomasta samanaikai-suudesta on Vuosalmelta. Siellä Panssaridivisioonan osien vas-tahyökkäys neuvostojoukkojen Vuosalmen sillanpään lyömi-seksi ajoittui samaan hetkeen kun neuvostojoukot aloittivat oman hyökkäyksensä sillanpään laajentamiseksi. Kumpikaan hyökkäys ei johtanut toivottuun tulokseen, mutta tilanne alueella vakiintui sodan loppuun asti.”

Julkaisuaikataulu kirittää tutkimustaMultimediahanketta seurasi sotiemme kulkua käsittelevi-en teosten vyöry, ensimmäise-nä Weilin+Göös:n kustantama suurteossarja Sodan Kartat

(2003). Jatkossa seurasi kym-menkunta muuta julkaisua. Yh-teistyökumppaneina ovat olleet mm. mainittu Juri Kilin sekä filosofian maisteri Mikko Lantz Karttakeskuksesta. Viimeisin on lokakuussa ilmestynyt Laatokan Karjalan sotakartasto.Kuinka tutkimustyö etenee jul-kaisuksi?”Työn tavoitteet, sisältö ja aika-taulu sovitaan kustantajan kans-sa. Aikataulut ovat kirjoittajaa kirittäviä: yleensä teoksen tulisi ehtiä isänpäivän myyntiin.”Tutkimus perustuu pääosin kir-jallisuuteen, mutta joitakin asi-oita on tarkistettava Kansallisar-kistossa. Loppu on raakaa työtä kotona työhuoneessa.””Kartat ovat siis oleellinen osa teoksia ja onkin tärkeää huoleh-tia siitä, että tekstin nimistö löy-tyy myös kartoilta, jotta lukija voi seurata. Karttapohjan täytyy olla pelkistetty.”Erilainen Laatokan Karjalan so-takartasto 1939–1944 kokoaa Laatokan pohjoispuolisen luo-vutetun Karjalan kartat viime

sotien ajalta yksiin kansiin. Kol-laa, Lemetti, Kitilä, Tolvajärvi, Tyrjä, Ilomantsi ja monet muut taistelukentät ovat keskeisiä paikkoja viime sotien histori-assa, josta on kirjoitettu monia teoksia. Niissä esitettyjen tapah-tumien sijoittaminen kartalle on nyt helppoa kunnollisten sodan-aikaisten karttojen avulla”, Ari Raunio kertoo. ”Sotahistoriassa monet pienim-mät taistelut ovat jääneet tun-nettujen jalkoihin. Kirjassa on mainittu monia unohdettuja ja tuntemattomia taisteluja. Kirja on myös paikkatietokanta koh-dealueelta: tekstissä kerrotaan kunkin paikan sotatapahtumat. Esimerkiksi kaikki muistavat Talvisodasta Kollaan, mutta siellä taisteltiin myös v. 1941 ja 1944”, Ari selvittää.Mitä ajatuksia tutkijalla on pääl-

limmäisenä?”Sotahistorioitsijana täytyy sa-noa, ettei sotien aikaista suo-malaisten uhrivalmiutta tule unohtaa. Uhrivalmius oli käsittä-mätöntä aikana, jolloin mm so-siaaliturva oli vähäinen. Rauhan aikanakin suomalaisten asioita ovat parhaiten hoitaneet toiset suomalaiset. Kaikilla ulkopuoli-silla meille apua tarjonneilla on ollut valvottavanaan omia etu-ja”. Ari Raunio painottaa.

TEKSTI JA KUVAT: PEKKA LEHTONEN

:

Ari Raunio: Virkatöiden kautta sotahistorioitsijaksi

”Sotahistorioitsijana täytyy sanoa, ettei sotien aikaista suomalaisen uhrivalmiutta tule unohtaa.”

”On huolehdittava, että tekstissä mainitut paikannimet löytyvät myös kartalta.”

9Oltermanni 4-20168 Oltermanni 4-2016

Hiidenrykmentti juhli kahta vuosikymmentä Vuonna 1993 perus-

tettuun Uudenmaan sotilaslääniin muo-dostettiin uusi soti-lasalue yhdistämällä entiset Karkkilan ja Lohjan sotilasalu-eet. Näin syntyneen 6. sotilasalueen päälliköksi määrät-tiin entisen Lohjan sotilasalueen pääl-likkö everstiluut-nantti, sittemmin eversti, Ilmo Kekko-nen.Vapaaehtoinen maanpuolustus vapautui 1990-luvulla kah-leistaan. Edessä oli voimak-kaan muutoksen aika, kun organisaatio ja toiminta haki linjojaan. Terminologia- ja lyhennekentässä sekä itse toi-minnassa voitiin puhua mel-koisesta sekaannuksen tilasta. Kaikesta tästä huolimatta 6. sotilasalueella pantiin tuu-lemaan. Asiat alkoivat vuon-na 1996 edetä nopeasti Ilmo Kekkosen johdolla. Alkuvuosi

meni suunnitelmia laadittaessa ja sekavia toimintaohjeita ihme-tellessä. Hyrylässä järjestettiin 28.3.1996 sotilasläänin ja maan-puolustusjärjestöjen neuvotte-lutilaisuus. Tässä tilaisuudessa Ilmo Kekkonen toi nimet Hii-denveden sotilasalue ja Hiiden-rykmentti ensi kertaa julkisesti esille. Eihän uuden sotilasalu-een nimi voinut olla Lohjan eikä Karkkilan sotilasalue. Hiidenve-den sotilasaluetta pidettiin hy-vänä nimenä, sillä se nimi kattoi lähes koko toiminta-alueen. Päätös Hiidenrykmentin perus-tamisesta tehtiin avainhenki-löstön vapaaehtoisessa harjoi-tuksessa Lohjalla 22.4.1996. Perustamispäiväksi määrättiin 22.9.1996.Eversti Ilmo Kekkonen toimi Hiidenrykmentin komentajana sen perustamisesta 1996 vuo-den 2000 Lehmijärven harjoi-tukseen saakka. Tämän jälkeen sotilasläänin komentaja määräsi rykmentin komentajaksi eversti-luutnantti, myöhemmin eversti, Hannu Kontiaisen. Vuosien mittaan rykmentti ja sen toiminta kasvoivat. Vastuu-alueesta alettiin käyttää nimi-tystä ”kotikontujen tienoot”, ja epäviralliseksi kunniamarssiksi otettiin Sillanpään marssilaulu. Hiidenrykmentille käsitteenä haettiin sopivaa määritettä. Ryk-menttihän ei ollut rykmentti sen perinteisessä muodossa, vaan siitä oli muodostunut käsite, jolla kuvataan sitä vapaaehtois-ta ja yhteistä maanpuolustus- ja turvallisuustoimintaa, jota alueen kunnat, viranomaiset ja järjestöt toiminnassaan harjoit-tavat kehittäessään itseään yhä tehokkaammiksi kotiseutunsa turvaajiksi.

HARJOITELLEN TULOKSIINVuosi 1996 oli koulutuksen suunnittelun ja toiminnan käyn-nistyksen vuosi. Vuonna 1997 järjestettiin sitten jo kaksi so-tilaallista koulutustapahtumaa, molemmat Syndalenissa. Ke-vätleiri toteutettiin18.-20.4., ja

syysleiri 24.–26.10. Syndalenin kaukaisen sijainnin ja varsin raskaiden järjestelyjen vuoksi eversti Kekkonen asetti tavoitteeksi harjoitusten järjes-tämisen kotiseudulla. Tähän järjestelyyn siirryttiinkin sitten vuodesta 1998 alkaen.

Ensimmäinen kotiseutuharjoi-tus oli 14.–16.8.1998 järjestetty Karkkilan harjoitus Vuotinaisis-sa, jossa oli mukana niin poliisi kuin pelastuslaitoskin. Se antoi uutta ja hyvää ilmettä harjoituk-selle.Vuosi 1999 oli huippuvuosi. Silloin järjestettiin kotiseutu-harjoitus jokaisen neljän pai-kallisosaston toimesta siten, että maaliskuussa oli Lehmijärven harjoitus Lohjalla, huhtikuus-sa 3K:n harjoitus Marttilassa, elokuussa Vihdin harjoitus Vih-tijärvellä ja syyskuussa Kark-kilan harjoitus Vuotinaisissa ja Mustikkamäessä. Näin rajun vuosivauhdin jälkeen siirryttiin kahden vuosittaisen harjoituk-sen malliin.Kotiseutuharjoituksesta syntyi vähitellen tuotemerkki, jonka silloinen sotilasläänin komen-taja, eversti Jarmo Myyrä lan-seerasi käyttöön ensin omassa sotilasläänissä, mistä se vähi-tellen levisi valtakunnalliseen tietoisuuteen.Vuodesta 2002 alkaen sotilas-alueen päällikkö otti täyden johtovastuun kotiseutuharjoi-tuksista. Paikallisosastot säilyi-vät mukana, mutta nyt niiden roolina oli paikallisjärjestelyistä sekä MPK ry:n kurssitoiminnas-ta vastaaminen. Samalla päätet-tiin siirtää harjoitukset metsästä taajamaan, sinne missä yhteis-kunnan suojattavat kohteet si-jaitsevat. Vuonna 2003 toukokuussa jär-jestettiin ensimmäinen oma tais-teluampumaleiri Syndalenissa, ja Karkkilassa pidettiin paljon huomiota saanut HÖÖKI 2003 kotiseutuharjoitus. Tämä har-joitus toteutettiin määrärahojen vähyydestä johtuen poikkeuk-sellisesti pääosin MPK ry:n kurssina.ELIAS 2004 oli vuoden 2004 päätapahtuma. Kyseessä oli ko-tiseutuharjoitus yhdessä Sam-

matin ja Karjalohjan kuntien kanssa 26.–28.3. Viikonlopun aikana joukot totesivat suksien helpottavan liikkumista etenkin talvella. Syksyllä voitiin vielä toteuttaa oma taisteluharjoitus HIISKU 2004 Vihtijärvellä.Hiidenrykmentin harjoitusten perimmäisenä tarkoituksena on tietysti aina ollut valmistautu-minen operatiivisiin tehtäviin niiden kaikissa taktisissa muo-doissaan. Kotiseutuharjoitukset-kin ovat palvelleet osaltaan tätä tarkoitusta.

HIIDENMARSSILLA VASTUUALUE TUTUKSIVuonna 2001 aloitettiin kokeilu-mielessä kuntoa sekä sotilas- ja erätaitoja koettelevan Hiiden-marssin järjestäminen. Yhtenä tarkoituksena oli tällä tavalla tutustua Hiidenrykmentin vas-tuualueen monimuotoisuuteen. Marssista kehittyi vähitellen sisällöltään sellainen, että myös ”sotilastaidottomat” pystyivät siitä selviytymään, omissa sar-joissaan. Marssit toteutettiin MPK ry:n kurssina.Ensimmäinen marssi järjestet-tiin v. 2001 Lohjalla, seuraavat v. 2002 Vihtijärvellä, v. 2003 Karkkilan Vuotinaisissa, v. 2004 Nummi-Pusulan Keräkanka-reella, v. 2005 Lohjan Gunnar-lassa ja v. 2006 Karkkilan Tä-mäkohdun kauniilla ja jylhällä järvialueella. Marssin järjeste-lyvastuu on ollut alusta alkaen MPK ry:n paikallisosastolla.

HIIDENRYKMENTIS-TÄ HIIDENVEDEN KOMPPANIAANVuosi 2005 toi tullessaan uu-sia tuulia. Hiidenrykmentti sai sotilasläänin komentajalta teh-täväkseen perustaa maakunta-joukon osana valtakunnallista pilottia. Pääesikunta hyväksyi joukon nimeksi Hiidenveden komppania, ja sotilasläänin ko-mentaja määräsi sen päälliköksi vihtiläisen yliluutnantti Simo Havukorven. Vuosien 2005-

2007 aikana Hiidenrykmentin päätehtävä oli Hiidenveden komppanian perustaminen ja kouluttaminen, jolloin lähes kaikki toiminta keskittyi tähän. Koulutus toteutettiin näinä vuo-sina kotiseutuharjoituksina ja ampumaleireinä.Joukon johtajat, upseerit ja ali-upseerit, oli helpohko värvätä, mutta miehistön saamiseksi käynnistettiin rekrytointikam-panja, jonka tuloksena komppa-nia saavutti täyden vahvuutensa vuonna 2006.

Maakuntajoukkoon liittyminen tuo reserviläisten toimintaan uusia piirteitä, kuten kuntotes-tit, henkilökohtainen varustus kotiin ja korvamerkityt nimik-koaseet sotilasläänin varastoon.Huhtikuussa järjestettiin mittava LAURI 2005 kotiseutuharjoitus yhdessä Lohjan kaupungin ja poliisin kanssa. Harjoitus oli samalla ensimmäinen maakun-tajoukon rekrytointitilaisuus. Syyskuussa Syndalenissa järjes-tettiin muodostettavan maakun-tajoukon ensimmäinen koulu-tus- ja ampumaleiri, missä olivat kouluttajina mukana niin poliisi, pelastuslaitos kuin SPR:kin.Kaikissa harjoituksissa ammun-noilla on aina ollut reserviläisil-le suuri merkitys. Syndalen on ollut monipuolisuudessaan erin-omainen paikka ampumaleireil-le. Puolustusvoimien varomää-räysten tiukentumisen myötä v. 2000 ammunnat on jouduttu lo-pettamaan Keräkankareen Man-sikkakuopalla ja Lohjan Lempo-lassa, samoin kuin Vihtijärvellä. Ainoa hyväksytty siviiliampu-marata on Karkkilan Kovelossa.Hiidenrykmentti lakkautettiin vuonna 2008 puolustusvoimien rakennemuutoksen tuoksinassa. Sen jälkeen toiminta on jatkunut vuodesta 2009 alkaen vuotuisi-na sotahistoriallisina matkoina pääosin itärajan taakse.

JUHLAVUOSIA VIETETTY ENNENKINKun Hiidenveden sotilasalueen reservi oli jatkanut kotiseutu-harjoituksiaan kymmenen vuot-ta, oli aika ottaa rennommin ja juhlia.Niinpä Hiidenrykmentin 10-vuotisjuhlaa vietettiin Vih-dissä lauantaina 23.9.2006. Päi-vä aloitettiin sotilaallisella juh-lajumalanpalveluksella Vihdin kirkossa. Tilaisuuden jälkeen laskettiin Hiidenrykmentin sep-pele sankarihaudoille. Vihdin maanpuolustusnaisten tarjo-aman kenttälounaan jälkeen vie-tettiin päiväjuhlaa Vihdin luki-olla. Muistorikkaan juhlapuheen piti rykmentin ensimmäinen ko-mentaja eversti Ilmo Kekkonen. Iltajuhlaa vietettiin illallistanssi-aisten merkeissä Vanjärven seu-rojen talolla.

TEKSTI: HANNU KONTIAINEN

PRO REGIO PATRIA – HIIDENRYKMENTIN 20 VUOTTA KOTISEUDUN PUOLESTA

Musiikki houkutteli yleisön tanssilattialle.

Illan juonnot hoiti luontevasti majuri Hasse Kvist

Markus Lassheikki Kirkkonummelta toi ”rakkaan vihollisen” terveh-dyksen.

Yleisö sai nauttia maittavasta ruoasta. Ruokailun taustalla pyöri kavalkadi kuvia rykmentin historiasta.

Hiidenrykmentin logossa on hiiden hiilihangot ristissä sekä 6. so-tilasalueen numero

Vuoden vihtiläiseksi kotiseudun turvaajaksi valittiin Elina Tähkiö-Niemimaa. Kiertopalkintoa luovuttamassa Sari Viirto ja Jarmo Hyn-nälä.

Hienona näyttönä maanpuo-lustushengestä rykmentti juhli 26.11.2016 Kuoppanummen koulukeskuksessa Nummelassa täysiä vuosikymmeniä runsaan 140 hengen voimin.

Illan sujuvasta ja lämpimällä

huumorilla höystetystä juonnos-ta vastasi majuri Hasse Kvist. Ennen muuta ohjelmaa pidettiin hiljainen hetki niille veteraaneil-le ja Hiidenrykmentin jäsenille, jotka vuoden aikana olivat lähte-neet viimeiseen iltahuutoon.

Mitä muuta tapahtui 1996?Jotta rykmentin historia asettuisi oikeaan viitekehykseen, Hasse Kvist muisteli, mitä muuta oli tapahtunut rykmentin perusta-misvuonna. Silloin yhteensä 12

naista aloitti ensimmäisinä Suo-messa reserviupseerikurssin Ha-minassa. Arvostettu valtiomies Max Jacobsson taas totesi, että nyt on hyvä aika käydä vilkasta keskustelua Suomen Nato-jäse-nyydestä. Kvist vitsaili, että mi-käli yksikkö olisi päätetty perus-

taa Laihialla, sen nimeksi olisi tullut Nuukalaislegioona.

Koko joukko palkittujaRykmentti on perinteisesti pal-kinnut vuosittain ansioituneita jäseniään. Tällä kerralla evers-Kaikki Hiidenrykmentin kaaderit koottiin komeaan riviin yhteiskuvaan.

Eversti Hannu Kontiainen piti juhlapuheen, jossa hän muisteli rykmentin alkuhistoriaa ja pohti tulevai-suutta.

ti Hannu Kontiainen julkisti kolme uutta Hiidenrykmentin kaaderia. Kunniakirjan ja arvoni-men saivat Merja Viertokan-gas, Heimo Yrjönsalo ja Erkki Martinaho.

Vuoden vihtiläiseksi kotiseudun turvaajaksi valittiin tänä vuonna Elina Tähkiö-Niemimaa, joka otti kiertopalkintona vastaan näyttävän tykinammuksen hyl-syn ja lupasi vastata sen muka-naan tuomista velvoitteista.

Juhlapuheessa todettiin edelleen tarve rykmentilleJuhlapuheen pitänyt eversti Han-nu Kontiainen muisteli, miten Hiidenrykmentti perustettiin ai-koinaan osana uutta Uudenmaan sotilaslääniä. Rykmentin tehtä-viin kuului liikekannallepano, paikallispuolustus ja yhteistyö viranomaisten kanssa. Alkuun harjoituspaikkana oli Syndalenin harjoitusalue. Koska rykmentin tehtävät sijoittuivat taajamiin, melko nopeasti myös harjoituk-set siirrettiin pois metsistä sinne, missä tehtävät ja suojattavat koh-teet olivat. Alettiin puhua koti-seutuharjoituksista.

Harjoituksissa yhteistyö toimi erinomaisesti. Alusta asti mu-kana olivat veteraanit, Maan-puolustusnaiset, viranomaiset, SPR:n ensiapuryhmä ja monet muut. Näiden kaikkien työ oli tärkeää harjoitusten onnistumi-selle. Se myös opetti eri tahot tuntemaan toisetensa menetelmät ja avainhenkilöt. Toiminta perus-tui reserviläisten osaamiseen.

Nykyään uhat ovat muuttuneet. Puhutaan hybridisodankäynnis-tä. Tarvitaan verkkotiedustelua ja kykyä reagoida nopeasti. Koska harmaa vaihe on toimintaval-tuuksien kannalta hankala ja se voi muuttua nopeasti kriisiksi, myös valmiuslaki pitää päivittää tätä aikaa vastaavaksi. Kaikkien viranomaisten pitää pystyä toi-mimaan yhdessä oikeilla toimi-valtuuksilla.

- Tein kymmenen vuotta sitten koehälytyksen. Soitin yhdelle

komppanianpäällikölle. Komp-panian johtohenkilöstä on val-miudessa kaksi tuntia käskystä, muisteli eversti Kontiainen.

Hiidenrykmentin toimintamalli oli erittäin onnistunut. Sillä olisi edelleen paikkansa meidän tur-vallisuusjärjestelmässämme, al-leviivasi eversti Kontiainen.

Nummelan soitto- kunta vastasi illan konsertistaHasse Kvist juonsi Nummelan orkesteri lavalle kertomalla, että nahkuri G.W. Savon perusti soit-tokunnan 1880-luvulla Vihdin raittiusseuraan. Vaatimukset oli-vat kovat, esimerkiksi päätorven-soittajan piti tehdä raittiuslupaus.

Soittokuntaa johtanut Hannu Simoinen piti myös nykyisiä vaatimuksia tiukkoina. Soittajat eivät päässeet helpolla, sillä soit-tamisen ohella heidän piti pys-tyä toimimaan myös kuorona. Konsertti päättyi ylimääräisenä numerona Sillanpään marssilau-luun. Yleisö ei lähtenyt marssi-maan, mutta kajautti laulun van-halla rutiinilla.

Antti Raiski tanssitti yleisön yöhön

Vaikka Antti Raiski on syntyisin Lohjalta, hänet tunnetaan kuiten-kin Nummelan omana poikana. Vaatimattomaan tyyliinsä Raiski ei tehnyt numeroa vuoden 2002 tangokuninkuudestaan, vaan esitteli sijoittuneensa Syksyn Sävel -kilpailussä ylivoimaisesti viimeiseksi.

Tarttuva tanssimusiikki sai ylei-sön innokkaasti lattialle. Kuun-neltavaa ja tanssittavaa riitti kaikkien musiikkilajien ystäville.

TEKSTI JA KUVAT: SEPPO VAHASALO

Syyskuun 22. päivä tuli kuluneeksi kaksikym-mentä vuotta Hiidenrykmentin perustamista. Vaikka rykmentti lakkautettiin vuonna 2008 puolustusvoimien rakennemuutoksen seu-rauksena, sen avainhenkilöstö jatkaa edelleen rykmentin perinteiden ylläpitämistä.

11Oltermanni 4-201610 Oltermanni 4-2016

Sisältörikkaan maan-puolustuspäivän päätteeksi oli juhla Porvoon Urheiluhal-lissa. Juhlapaikan sijainti oli erinomai-nen, lyhyt kävelymatka Suiston kentältä, jossa kalustonäyttelyt ja toimin-tanäytökset tapahtui-vat. Porvoon Karjalaiset Martat huolehtivat ammattitaitoisesti ja iloisesti Porvoon kaupungin kus-tantamasta kahvituksesta ennen juhlan alkua.Maanpuolustusjuhlan alussa Kaartin soittokunta soitti lip-pulaulun ja reippaat lukion tur-vakurssi- laiset toivat lippuryh-mänä Suomen lipun juhlasaliin. Porvoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikaela Nylan-der piti tervetulopuheenvuoron, jossa hän korosti tällaisen maan-puolustuspäivän merkitystä ja toteutusta osoituksena aktiivi-sesta ja vahvasta vapaaehtoises-ta maanpuolustustyöstä itäisellä Uudellamaalla sekä sen vaiku-tuksesta maanpuolustustahdon ylläpitäjänä. Puolustusvoimain tervehdyksen toi juhlaan Kaartin jääkäriryk-mentin apulaiskomentaja Ev Petter Jouko. Hän piti myös motivoivan puheen jo päivällä paraatijoukoille paraatikatsel-muksen yhteydessä. Reserviläis-järjestöjen tervehdyksen esitti Suomen Reserviupseeriliiton pu-heenjohtaja Mikko Halkilahti.

Juhlapuhujana Jarno LimnéllJuhlapuheen piti sotatieteiden tohtori, kyberturvallisuuden pro-fessori, kapteeni Jarno Limnéll, joka värikkäässä puheessaan muisteli aikaa, kun hän oli Reser-viupseerikoulussa oppilaskunnan

puheenjohtajana ja jalkaväen-kenraali Adolf Ehrnrooth vie-raili koulussa. Hän sai vierailun jälkeen kenraalilta henkilökoh-taisen kirjeen, jonka hän esitteli julkisesti nyt ensimmäistä kertaa monimuotoisen puheensa yhtey-dessä. Maanpuolustuspäivän toi-mikunnan puheenjohtaja Erkki Naumanen palkitsi juhlapuhuja Jarno Limnell’in Uudenmaan Reserviupseeripiirin 60 v -his-toriateoksella, Uudenmaan Re-serviläispiirien puolesta ja pai-kallisesti Saksanniemi-kirjalla, Senaatin Ratsupoliiseita Marskin Rakuunoiksi, jonka Porvoon Re-serviupseerikerhon jäsen, toimit-taja-kirjailija Antti Kauranne on kirjoittanut.Juhlan musiikista vastasi Kaartin soittokunta, johtajanaan musiik-kikapteeni Ville Paakkunainen. Laulusolistina oli laulaja ja muu-sikko Jukka Kuoppamäki. Esi-tykset; Kaunis kotimaa, Sininen ja valkoinen, Juuret Suomessa saivat yleisön herkistymään ja isänmaallisen tunnelman todella korkeaksi juhlasalissa. Tilaisuus päättyi Maamme -lau-luun, Kaartin soittokunnan, esiintyjien ja yleisön yhteislaulu-na. Suomen lippu poistui salista lukiolaisten toimesta. Tilaisuu-den juontajana toimi kaptl (res.) Thorbjörn Sirén, joka juonsi juhlan ansiokkaasti kaksikieli-senä.

Kiitoksen paikkaUudenmaan 34. Maanpuolus-tuspäivän toimikunnan puolesta esitän suuret kiitokset kaikille maanpuolustuspäivän suunnit-teluun ja toteutukseen sekä itse maanpuolustuspäivään osallis-tuneille henkilöille, yhteistyö-kumppaneille ja sidosryhmille. Teimme yhdessä hienon tapah-tuman Porvoossa. Samoin esitän

Suuret kiitokset Suisto-2016 kotiseutuharjoituksen suunnitte-luun sekä harjoitukseen osallis-tuneille. Tämä oli hieno maan-puolustuksellinen viikonloppu kokonaisuutena.

ERKKI NAUMANEN

Puheenjohtaja, Uudenmaan 34. Maanpuolustus-

päivän toimikunta Porvoo

Uudenmaan 34. Maanpuolustuspäivä juhlittiin aurinkoisessa Porvoossa 2.10.2016

Porvoon seudun maanpuolustus- ja turvallisuusalan harrastajien syksyn suurin yhteinen pon-nistus, Suisto 2016 -harjoitus vedettiin Porvoossa syys- ja lokakuun vaihtees-sa. Harjoitus keräsi yhteen yli sata maanpuolustuksen aktiivihar-rastajaa eri kursseille ja lu-kuisan määrän ammattimaisia kouluttajia kurssien johto- ja koulutustehtäviin. Harjoitus huipentui sunnuntaina Uuden-maan 34. maanpuolustuspäi-vään.

Harjoituksen kurssit suoritet-tiin pääosin Tolkkisten alueella, joskin Linnankosken lukiolais-ten turvakurssi kävi tutustu-massa tutustumassa turvalli-seen ampumaharrastukseen myös Munkkalan ampumara-dalla. Sotilaallisen koulutuksen lisäksi kursseilla opiskeltiin myös muita kansalaistaitoja, kuten ensisammutusta ja hy-gieniapassin perusteita.

Harjoitus alkoi jo perjantaina 30.9. kurssilaisten saapuessa Tolkkisiin. Pääpaino toimin-nassa oli lauantaina. Yhteinen toiminta huipentui sunnuntaina 2.10. Uudenmaan 34. maan-puolustuspäivään. Päivä alkoi kalustonäyttelyllä Porvoon Suistokentän alueella. Kalus-tonäyttely oli auki sunnuntai-na kello 10-14, ja alueella oli myös jonkin verran toiminnal-lisia näytöksiä. Kalustonäytte-lyssä esittäytyivät myös alueen maanpuolustus- ja turvallisuus-työtä tekevät kansalaisjärjestöt.

Myös Porvoon jokirannassa oli mittava alusnäyttely, joka esittelee veneturvallisuustoi-mintaa. Alusesittelyn helmen piti olla ohjusvene FNS Por-voo, joka oli saapumassa kum-mikaupunkiinsa tutustumista varten. Paha kyllä, ohjausvika keskeytti aluksen matkanteon, ja moni porvoolainen pettyi. Paraatikatselmus pidettiin sun-nuntaina kello 12 alkaen Por-

voon torilla, ja se keräsi mu-kaansa maakuntakomppanian ja Suisto 2016 –harjoitusjouk-kojen lisäksi myös paikallisten kansalaisjärjestöjen edustajia. Ohimarssi suoritettiin Raati-huoneenkadulla katselmuksen jälkeen.

Maanpuolustusjuhla vietettiin sunnuntaina kello 14 alkaen Urheiluhallilla. Tilaisuudessa

esiintyivät Kaartin Soittokunta, muusikko-laulaja Jukka Kuop-pamäki, Runebergskören ja juhlapuhuja, sotatieteiden toh-tori, kyberturvallisuuden pro-fessori Jarno Limnéll.

Tervehdyksensä tapahtumaan toivat kaupunginvaltuuston pu-heenjohtaja Mikaela Nylander, Reserviupseeriliiton puheen-johtaja Mikko Halkilahti sekä sotilasalueen apulaiskomentaja eversti Petteri Jouko.

Harjoitus ja maanpuolustus-päivä sujuivat kommelluksitta.

Erityisesti Linnankosken luki-on turvakurssi oli tyytyväinen ensikokemukseensa. Tapahtu-mat saivat myös merkittävästi paikallista mediahuomiota ja itäuusmaalaisissa medioissa viikonloppu sai runsaasti jul-kisuutta.

AUKEAMAN KUVAT:

ERKKI NAUMANENAARO KARLSSONHEIDI KAJANDER- MAAVUORIANTTI KAURANNE

Suisto 2016 –harjoitus ja Uudenmaan 34. maanpuolustuspäivä päättivät syyskuun Porvoossa

( Ylh.) Suisto-kentällä kalusto-näyttelyn raskainta antia edusti rynnäkköpanssarivaunu. Myös ilmatorjuntaohjusauto kiinnosti.

(Vas). Runebergskören juhlisti urheiluhallin tilaisuutta isän-maallisilla lauluilla.

( Alh.) Paraatijoukot katsasti ja ottai vastaan Kaartin Jääkäriryk-mentin apulaiskomentaja eversti Petteri Jouko ja ohimarssin johti Uudenmaan aluetoimiston pääl-likkö evl Juho Raulo.

Myös merivoimat pääsi esille Porvoossa, vaikka ohjusvene ei pääsytkään paikalle.

(Ylh.) Tolkkisten VPK kurssitti lu-kiolaisia ensisammutukseen.

(Oik.) Taistelu rakennetulla alu-eella -kurssi pääsi tositoimiin jo perjantai-iltana.

(Alh.) Paraatikatselmuksessa lukion turvakurssilaisten rikas jalkinevalikoima erottui paikka paikoin edukseen.

13Oltermanni 4-201612 Oltermanni 4-2016

Porvoolainen, Lin-nankosken lukiota käyvä 18-vuotias Ella Kankaanpää tarttuu epäröivin ottein pie-noiskivääriin. Hän ottaa kouluttajan neuvoman ampuma-asennon ja tähtää 25-metrin päähän sijoitettuihin maali-tauluihin. Tyttö vai-kuttaa jännittyneeltä, mutta innostuneel-ta. Viereisellä radal-la lipastetaan vielä tottumattomin käsin patruunoita. Ollaan lukiolaisten turva-kurssin Puolustus-voimat tutuksi -osuu-della.Ennen ammuntoja kurssinjohta-ja, reservin vänrikki Toni Sar-ro oli kouluttanut suojateilleen turvallisen asekäsittelyn ja am-munnan perusteita. Hän kertaa tiukkoja, mutta välttämättömiä ohjeita:

-Älä koskaan osoita aseella ke-tään tai mitään sellaista, mihin et ole valmis tekemään reikää. Muista varmistaa aseesi ammun-nan jälkeen. Älä koskaan huido

aseellasi minne sattuu, vaan esimerkiksi pistoolin paikka on käytön jälkeen kotelossa.

Muutamat lukiolaiset hörähtivät nauruun Sarron demonstroides-sa häröilevää aseenkantajaa. Kurssilaiset hiljentyvät kuiten-kin kuuntelemaan ase-esittelyä. Nuorille oli tuotu näytille eri-laisia aseita AR-15 -tyyppisistä kivääreistä Glock -pistooleihin.

Ampuminen meni nappiin

Ella Kankaanpää saapui tur-vakurssille lukion ensimmäistä luokkaa käyvän pikkusiskonsa Kielon kanssa. He halusivat tutustua puolustusvoimien toi-mintaan ja saada käytännön kansalaistaitoja. Lukiolaisten käymään turvakurssiin sisältyi maastoviikonlopun lisäksi tutus-tumista poliisin, pelastuslaitok-sen, merivartioston ja meripelas-tusseuran toimintaan.

-Olen ampunut kerran aikaisem-min ilmakiväärillä, mutta ihan uudenlaista tämä kumminkin oli; jännää ja ihan loistavaa samaan aikaan. Kaikki 10 laukausta osuivat tauluun. Olisin voinut jäädä vielä pidemmäksi aikaa radalle, Ella kertoi.

SUISTO 2016 -har-joitukseen kuului kurssi taistelusta ra-kennetulla alueella (TRA). Kurssin johta-ja, reservin kapteeni Stefan Appel oli seu-raamassa maakunta-joukkojen harjoitte-lua. Appel näkeekin suomalaisten olevan hyvin kykeneviä ra-kennetulla alueella taistelemiseen.-Alun perin minulla ei ollut mi-tään kovia odotuksia asian suh-teen, mutta nyt kun olen osal-listunut näihin harjoituksiin ja nähnyt omin silmin, niin voin todeta tason olevan hyvä.Suomalaisilla ei ole varsinaista kokemusta rakennetulla alueella

taistelemisesta, mutta malli ke-hittymiselle on hankittava jos-tain.-Puolustusvoimat lähettää edus-tajiaan ulkomaille TRA-harjoi-tuksiin. Nämä henkilöt tuovat sitten mukanaan osaamista Suo-meen, soveltavat opittuja teknii-koita kotimaisiin oloihin ja kou-luttavat muita.Taistelua rakennetulla alueella opetetaan myös palvelustaan suorittaville varusmiehille, pää-asiassa sotilaspoliiseille. Koulu-tusta voisi Appelin mukaan kui-tenkin lisätä.-Nuoret sotilaspoliisit ovat par-haimpia TRA-osaajia. Koulutus-ta voisi toki lisätä myös muille varusmiehille, varsinkin alueilla, jossa sellaiselle osaamiselle on tarvetta.Rakennetulla alueella taistelemi-sessa on myös omat haasteensa. Appel näkee suurimman haas-teen liittyvän talojen rakentei-

siin.

-Rakennukset ovat moninaisia. Se hankaloittaa ennakointia merkittävästi, etenkin taistelu-tilanteissa.

Harjoitus osoitti, että joukot osaavat ottaa rakennuksen hal-tuunsa. Entä sitten, jos mitta-suhteet kasvaisivat, ja haltuun olisikin otettava yksittäisen ra-kennuksen sijasta kokonainen kaupunki?

-Lähtökohtaisesti puolustami-nen on helpompaa kuin hyök-kääminen. Jos puolustamme, meidän ei tarvitse hyökätä val-lataksemme. Takaisinvaltaamis-tilanteessa tarvitaan kuitenkin muutakin kuin jalkaväkiosaa-mista. Paikallistuntemus on suuri apu.

Suisto 2016 -harjoitus keräsi Porvooseen yli sata reserviläistä ker-taamaan armeijassa opittuja taitoja.

Suureen joukkoon mahtuu tie-tysti monta erilaista ihmistä monesta eri ikäluokasta, ja sen myötä monta erilaista tarinaa.Yksi pitkään reserviläistoimin-nassa mukana olleista oli yli-luutnantti Jarkko Törmänen, joka on kotoisin harjoituspaik-kakuntana toimivasta Porvoosta.

-Olin pitkään opistoupseerina ennen reserviläistoimintaan läh-temistä.Maanpuolustuskoulutusyhdistys oli jo silloin olemassa ja toimin-ta kotikaupungissani Porvoossa oli aktiivista. Ajattelin, että ehkä tähän voisi lähteä mukaan, Tör-mänen muistelee.Törmäsen rooli Suisto 2016 -harjoituksessa liittyikin juuri järjestelyihin.-Olen yksi ensimmäisistä, jotka ovat olleet kehittämässä ja suun-nittelemassa tätä harjoitusta.-Itse keskityn tarkkailemaan ko-konaisuutta.Porvoossa pidetty harjoitus houkutteli paikalle odotetusti pääasiassa porvoolaisia, mutta myös muualta oli innostuttu tu-lemaan paikalle.-Suuri osa porvoolaisista, jotka osallistuvat harjoitukseen, on aktiivisia myös maakuntajou-koissa, Törmänen kertoo.-Muualta tulleiden osuus osallis-tujista on vähintään kolmasosa. Nämä henkilöt tulevat suurem-maksi osaksi ympäröivistä kun-

nista.

Asiat tuoreessa muistissaStereotyyppinen suomalainen on itsepäinen ja ujo, mutta si-sukas henkilö, joka rakastaa isänmaataan. Suomalaisten maanpuolustusintoa Törmänen kuvailee monimutkaiseksi.-Puheen tasolla suomalaisten maanpuolustusinto vaikuttaa olevan kovalla tasolla. Kun harjoituksia tulee, niin jotkut saattavat mielummin jäädä ko-tiin. Ei se kuitenkaan vaikuta ko-konaisuuteen, sillä kilpailemme ihmisten vapaa-ajasta.Jokaisella on tietysti muutakin elämää kuin maanpuolustus, hän kertoo.-Tosipaikan tullessa uskon, ettei kovinkaan moni lähtisi käpy-kaartiin. Maanpuolustusinto on yleisesti kova, hän jatkaa.

Puhutaan, että nykynuoriso on erilaista kuin ennen. Vaikka he ovatkin kasvaneet tekniikan maailmassa, ovat he pohjimmil-taan aivan samanlaisia kuin en-nen. Kaikki lähtee korvien välis-tä, hän toteaa.-Nuoria tarvitaan reserviläistoi-minnassa, sillä heillä on armei-jassa opetetut asiat tuoreessa muistissa. Tämän takia myös he pystyvät pitämään koulutuksia ja opettamaan muita. Uusien asi-oiden osaaminen on tärkeää, ja tämä tarjoaa heille mahdollisuu-den päästä näyttämään osaamis-taan, hän jatkaa.Harjoituksessa järjestettiin oma kurssi myös lukiolaisille. MPK:n järjestämät kurssit voivat mah-

dollisesti herättää myös lukioi-käisten kiinnostuksen reservitoi-minnasta armeijan jälkeen.-Niinkin voi olla. Pääasiassa kurssit ovat kuitenkin yleishyö-dyllisiä, uusia, tärkeitä taitoja opettavia koulutuksia, Törmänen kertoo.-Mistään nuorten militarisoinnis-ta ei siis ole kyse, hän naurahtaa.Lopuksi Törmänen rohkaisee nuoria reserviläisiä lähtemään mukaan reserviläistoimintaan.-Nuoret ovat lämpimästi terve-tulleita mukaan! Harjoituksis-samme on hyvä henki, eikä ”mo-pottamista” tapahdu koskaan. Kauemmin reserviläistoiminnas-sa mukana olleet ovat usein kiin-nostuneita kuulemaan nykyajan armeijasta juuri nuorilta, joten heilläkin on mahdollisuus pitää koulutuksia, Törmänen sanoo.-Sitä paitsi, kertaaminen ei kos-kaan ole turhaa!

AARO KARLSSON

TRA-toimintaan haetaan oppia ulkomailta asti

NUORTEN OSAAMISTA ARVOSTETAAN

Kapteeni (res) Stefan Appelin mukaan suo-malaisten kyky taistella raken-netulla alueella on hyvällä tasol-la. (KUVA: Heidi Kajander-Maa-

vuori)

Yliluutnantti Jarkko Törmänen toivoo myös nuorten reserviläis-ten liittyvän toimintaan mukaan. ( KUVA: Antti Kauranne)

TURVAKURSSI TOI LUKIOLAISILLE ELÄMYKSIÄ JA ASEENKÄSITTELYTAITOJA

ARMEIJA MARSSII RAILIN TÄYTTÄMILLÄ VATSOILLASotilas tarvitsee tutkimusten mukaan 3300 kilokaloria pärjä-täkseen vuorokauden taistelujen tiimellyk-sessä. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen saralla Uudenmaan koulutus-ja tukiyksi-kössä tämän toteu-tuminen on osaltaan Raili Korpiluoman varassa.78-vuotias Raili Korpiluoma on huolehtinut kenttämuonitukses-ta Maanpuolustuskoulutusyh-distyksen Itä-Uudenmaan alu-een harjoituksissa jo kolmatta vuosikymmentä. Alkuinnostus toimintaan Viipurista kotoisin olevalla rouvalla lähti vanhan työpaikkansa WSOY:n maan-puolustushenkisistä esimiehistä, jotka kannustivat mukaan järjes-tötoimintaan.

Puhtaus on kaiken A ja O-Taustani on Vapaaehtoisen pe-lastuspalvelun lisäksi Suomen punaisessa ristissä, jossa muoni-tin osana ensiapuryhmää. Yksi hienoimpia muistojani niiltä ajoilta on sopan keittäminen ja tarjoileminen tuhannelle hengel-le rakenteilla olevalla rosoisen sepelipintaisella lentokentällä. Meillä oli mukana kaksi keitintä ja vesitankkeja, kunnialla siitä kuitenkin selvisimme.

Korpiluoma on toiminut kenttä-muonituksessa niin kouluttajan kuin kurssinjohtajan tehtävissä

ja nähnyt ruoka-aineiden käsitte-lyssä tapahtuneiden vaatimusten muutoksen.

-Nykyisin vaaditaan hygienia-passi joka paikassa ja ”direk-tiivit” ovat tuoneet kertakäyt-töhanskat ja myssyt kaikkeen

toimintaamme. Puhtaus on toi-mintatavoista huolimatta aina ollut tämän toimialan a ja o. Puh-taus lähtee ensin itsestä ja omas-ta käsihygieniasta. Olennaista on myös välineiden ja tarjoiluastioi-den huolellinen putsaaminen.

SUISTO2016-harjoituksessa

Korpiluoma toimi kouluttajana Kenttämuonituksen kurssilla. Kahdentoista kurssilaisen tehtä-vänä oli omavalvontaan liittyvi-en teorialuentojen omaksumisen lisäksi kenttäkeittiöiden käyttö-koulutuksen jälkeen muonittaa harjoitusjoukot. Omavalvonnalla

tarkoitetaan ruoan laadun tark-kailua, elintarviketurvallisuutta ja tietoa siitä, kuinka välineitä ja kalustoa käsitellään turvallisesti. Tulee myös oppia laskemaan, millaisia määriä raaka-aineita minkäkin kokoisen joukon ruok-kimiseen tulee varata.

-500:n hengen hernesoppaan kuluu 57 kiloa herneitä, 30 kiloa lihaa, viisi kiloa pakastesipulia, mausteiksi meiramia, ja suolaa sellainen sopiva hyppysellinen. Oikeaan lopputulemaan pääsee vain maistamalla.

Terveellistä ruokaa taistelijoilleKenttäkeittiöiden grand old -la-dylle tärkeää ei ole kaloreiden laskeminen vaan, se, että saa-daan maistuvaa perusterveellistä ruokaa taistelijoiden lautasille.

Kenttämuonituksen kurssien lisäksi Korpiluoma on mukana Tuusulan sotilaskotitoiminnassa. Hänelle parasta antia maanpuo-lustuksen saralla ovat erilaiset ihmiset ja heidän kohtaamisensa.

-Tätä työtä tehdään yhdessä ja sydämellä. Yhteishenkisyys on valtava. Kursseillakin porukka nivoutuu yhteen alun ujostelun jälkeen. Se on kuin iso rumpu, joka lyö, ja erilaiset soittimet kerääntyvät sen ympärille muo-dostamaan kauniin melodian. Sellaisena minä näen suomalai-sen maanpuolustuksen.

TEKSTI JA KUVAT:HEIDI KAJANDER- MAAVUORI

Kankaanpään mietteissä myös naisten vapaaehtoinen asepalve-lus tuntuu mahdolliselta vaihto-ehdolta.

-Tällekin kurssille lähdin hake-maan arkielämän taitojen, kuten alkusammutuksen tai itsepuo-lustuksen lisäksi tuntumaa intin maailmaan. Minusta kaikkien pitäisi osallistua tällaisille kurs-seille. Täällä opetetaan asioita, joiden osaaminen on jokaisen velvollisuus, esimerkiksi juuri tuo pienen tulipalon alun sam-muttaminen. Pidän inttiin menoa

ihan mahdollisena vaihtoehtona lukion jälkeen.

Ammunnat päättyivät ja kurssin-johtaja Sarro keräsi joukkonsa kokoon. Nuoret kiipeävät maas-toautojen kyytiin; on aika lähteä kohti uusia haasteita. Luvassa oli vielä makkaranpais-ton lisäksi yöpyminen puolijouk-kueteltoissa ja kipinävuorossa oloa.

HEIDI KAJANDER- MAAVUORI

Kenttämuonituksen grand old lady Raili Korpiluoma patojen äärellä. (KUVA: Heidi Kajander-Maavuori)

Ella Kankaanpään ammunta pienoiskiväärillä sujui hänen omien sanojensa mukaan hyvin. (KUVA: Heidi Kajander-Maavuori)

Lukiolaisten turvakurssilla tutustuttiin turvalliseen asekäsittelyyn ja päästiin käpistelemäänkin aitoa kalustoa. (KUVAT: Heidi Kajander-Maavuori)

Munkkalan ampumaradalla nähtiin poikkeuksellisen nuoria ampujia maanpuolustusviikonlopun aikana. Turvallisen aseenkäsittelyn perusoppien lisäksi nähtiin myös muutamia hyviä tuloksia, vaikka moni piti ensi kertaa asetta käsissään.

( vas.) Vänrikki Toni Sarro piti Porvoon kaikkien aiko-jen ensimmäis-tä lukiolaisten turvakurssia onnistuneena kokemuksena.

14 Oltermanni 4-2016 15Oltermanni 4-2016

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöjen yhteinen kokoustapahtuma järjestettiin 18-19.11 Lappeenrannassa. Viikonlopun aikana pidettiin Suomen Reserviupseeriliiton liittokokous, Reservi-läisliiton, Maanpuo-lustusnaisten Liiton ja Reserviläisurheilu-liiton syyskokoukset sekä Maanpuolustus-kiltojen liiton liittoval-tuuston kokous. Sääntömääräisten kokousten li-säksi viikonlopun ohjelmassa oli lauantaina järjestöjen yhteinen iltajuhla avec sekä sunnuntaina jumalanpalvelus ja lippukulkue. Maanpuolustusaktiiveja sekä yhteistyökumppaneiden ja sidos-ryhmien edustajia tapahtumiin osallistui yli 500 henkilöä.

Varuskuntakaupunkina Lappeen-ranta tunnetaan erityisesti ra-kuunoistaan. Tapahtuman nimi, Jalustintuntumalla, kunnioitti Lappeenrannan historiaa suo-malaisessa ratsuväkiperintees-sä. Jalustintuntumalla ratsukot etenevät rinta rinnan, tiiviissä muodostelmassa, jalustimet lähes toisissaan kiinni. Tämä ratsuväen etenemismuoto kuvastaa hyvin vapaaehtoisen maanpuolustusvä-en tiiviistä yhteistyötä.

Pohjolasta RES:n uusi puheenjohtajaReserviläisliiton uudeksi puheen-johtajaksi valittiin äänestämällä kehityspäällikkö, sotilasmesta-ri (res) Ilpo Pohjola Liperistä. Pohjola tuli yli 30 vuotta sitten mukaan Reserviläisliiton toi-mintaan Pohjois-Karjalassa ja on 1990-luvulta saakka toiminut RES-järjestön luottamustehtävis-sä. Vuosina 2001 - 2004 Pohjola toimi liiton varapuheenjohtajana. Sen jälkeen hän on toiminut lii-ton kansainvälisessä toimikun-nassa. Pohjolan puheenjohtaja-kausi alkaa 1.1.2017.

Kokouksessa yksimielisesti hy-väksytyn sääntömuutoksen myö-tä liitto siirtyy yhden, vuosittaisen liittokokouksen järjestelmään. Samalla liiton virallinen nimi lyhenee muotoon Reserviläisliit-to. Reserviläisliiton hallitukseen valittiin Uudenmaan edustajina Ismo Nöjd Järvenpäästä ja Jar-mo Hynnälä Vihdistä.

Halkilahti jatkaa RUL:n johdossa

Joka kolmas vuosi järjestettä-vä RUL:n liittokokous valitsee

liitolle puheenjohtajan ja liit-tovaltuuston. Puheenjohtajaksi

seuraavaksi kolmeksi vuodeksi valittiin yksimielisesti agronomi, kapteeni (res) Mikko Halkilahti Salosta. Liittokokouksessa pää-tettiin myös liiton toiminnan ja talouden suuntaviivoista hyväk-symällä kolmivuotissuunnitelma vuosiksi 2017 – 2019.

RUL:n liittovaltuuston jäseniksi valittiin Uudeltamaalta Markus Lassheikki Kirkkonummelta (varajäsenenä Seppo Vahasalo), Pamela Weckman Loviisasta (Kari Vahala) sekä Aku Lind-ström Järvenpäästä (Tatu Häk-kinen).

Ruotsinkielisen liittovaltuusto-jäsenen varajäseneksi valittiin Martin Glantz Porvoon Reser-viupseerikerhosta. Liittokokouk-

sessa hyväksyttiin äänestyksen jälkeen aloite julkilausumaksi, joka koskee Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia.

TEKSTI JA KUVAT: MARKUS LASSHEIKKI

Maanpuolustusjärjestöt Jalustintuntumalla

Lappeenrannan kokoustapahtuman juhlassa puhunut puolustusvoimain ko-mentaja Jarmo Lind-berg sanoi puolus-tusvoimien jakavan huolen vapaaehtoi-sen maanpuolustuk-sen määrärahaleikka-uksista. Lisäksi hän korosti yhteistyön merkitystä.Reserviläisliiton, Reserviupsee-riliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton, Maanpuolustusnaisten Liiton ja Reserviläisurheilulii-ton Jalustintuntumalla tapahtu-ma huipentui valtakunnalliseen maanpuolustusjuhlaan, jossa juhlapuhujana toimi puolustus-voimain komentaja kenraali Jar-mo Lindberg. Hän kommentoi puheessaan jälleen uhkana ole-via, vapaaehtoisen maanpuolus-tuksen määrärahaleikkauksia.

- Vapaaehtoisen maanpuolus-tuskoulutuksen toteutus asian-mukaisesti edellyttää riittäviä taloudellisia resursseja sekä

Maanpuolustuskoulutusyhdis-tykselle, että myös muille maan-puolustusjärjestöille, Lindberg sanoi.

Hän muistutti kuitenkin samalla Suomen olevan vakavien talo-udellisten haasteiden edessä,

mistä johdosta kaikkien osallis-tuminen tilanteen parantamiseen on välttämätöntä, jopa toiminnan kustannuksella.

- Puolustusvoimat pyrkii kuiten-kin omalta osaltaan ylläpitämään vapaaehtoisen maanpuolustus-koulutuksen toimintaedelly-tykset, mistä osoituksena on Puolustusvoimien Maanpuolus-tuskoulutusyhdistyksen koulu-tukseen suuntaamien määräraho-jen pitäminen myös ensi vuonna

nykyisellä tasolla, Lindberg jat-koi.

Noin kolmannes Maanpuolus-tuskoulutusyhdistyksen vuosit-tain järjestämästä koulutuksesta on Puolustusvoimien tilaamaa ja rahoittamaa. Tämä koulutus on tarkoitettu sodan ajan tehtäviin sijoitetulle reserviläisille.

Komentaja painotti juhlapuhees-saan myös Puolustusvoimien ja

Maanpuolustuskoulutusyhdis-tyksen sekä koko maanpuolus-tusjärjestökentän välisen yhteis-työn tärkeyttä.

- Yhteistyössä on voimamme. Varautuminen pahimman varalle ja kyky puolustaa maatamme tar-vittaessa myös aseellisesti edel-lyttää Puolustusvoimien ja va-paaehtoisen maanpuolustuksen kiinteää yhteistoimintaa tänään ja huomenna, Lindberg sanoi.

Selonteossa huomioitava reserviläisetJalustintuntumalla-tapahtuman

maanpuolustusjuhlan päätös-

sanat lausui Reserviläisliiton väistyvä puheenjohtaja, kansan-edustaja Mikko Savola. Puhees-saan Savola otti vahvasti kantaa tekeillä olevaan, Puolustuspoliit-tiseen selontekoon ja komentaja Lindbergin tavoin painotti re-serviläisten keskeistä merkitystä Suomen puolustusjärjestelmässä.

- Selonteossa on otettava aiem-paa paremmin huomioon myös vapaaehtoisen maanpuolustuk-sen rooli yhteiskunnassamme. Puolustusvoimien resurssit ovat rajalliset. Sen vuoksi meitä tarvitaan edistämään kenttä-

kelpoisuuden ylläpitoa, maan-puolustustahtoa ja järjestämään käytännön koulutusta ja koko-naisturvallisuuden hallintaa koko Suomessa.

Maanpuolustusjuhlan päätös-puheessa Savola summasi neli-vuotista puheenjohtajakauttaan ja mm. kiitteli liiton henkilöstöä, puheenjohtajistoa sekä liittohal-litusta ja muita maanpuolustus-järjestöjä hyvästä yhteistyöstä. Savola totesi maanpuolustusjär-jestökentän toimijoiden mitta-van määrän olleen hänelle suuri yllätys, joka käytännössä on tarkoittanut paljon keskusteluja, neuvonpitoja ja kokouksia.

- Sisarjärjestöt ovat aina nimensä mukaisesti kuin siskoja ja veljiä: tervehenkistä kilpailua ja suoraa puhetta, mutta loppujen lopuksi kuitenkin erottamaton ja pysyvä osa toinen toistaan. Ilman puo-lin ja toisin olevaa tukea ja yh-teistyötä toimintaa kentällä olisi mahdotonta suorittaa perustehtä-vää niin käytännön asioiden kuin resurssien suhteen. Toivon, että yhteistyö tiivistyy jatkossa edel-leen, sillä sitä tarvitaan.

Sunnuntaina Lappeenrannan kaupungintalolla järjestetty val-takunnallinen maanpuolustus-juhla päätti Jalustintuntumalla -kokous- ja juhlaviikonlopun. Paikalla Lappeenrannassa oli viitisensataa järjestöjen jäsentä seuralaisineen.

”Yhteistyössä on voimavaramme”

Puolustusvioimain komentaja, ken-raali Jarmo Lundberg korosti Lap-peenrannassa yhteistyön merkitystä suomalaiselle maanpuolustukselle. ( Kuva: Puolustusvoimat)

TAMMIKUU

75 vuotta1.1. Kiukkonen Reijo, Kerava2.1. Sipinen Jukka, Mäntsälä3.1. Hartala Hannu, Tuusula9.1. Westerholm Bror, Tammisaari13.1. Pasanen Kauko, Lohja19.1. Merilinna Heikki, Lohja29.1. Tilsala Aimo, Mäntsälä

70 vuotta1.1. Kuisma Risto, Kouvola1.1. Kuosmanen Risto, Rusko7.1. Koljonen Veikko, Helsinki12.1. Wallenius Antero, Porvoo16.1. Savolainen Lasse, Järvenpää20.1. Nissilä Jouko, Mäntsälä22.1. Räisänen Matti, Porvoo23.1. Kärjä Risto, Järvenpää24.1. Pettersson Timo, Nurmijärvi25.1. Nikkanen Heikki, Vihti28.1. Sihlman Kaarlo, Pukkila28.1. Seppälä Juha, Tuusula

60 vuotta3.1. Vimpeli Sauli, Tuusula6.1. Kaappola Esko, Kirkkonummi20.1. Gunell Rickard, Vantaa21.1. Peltola Jari, Askola

50 vuotta7.1. Lahtinen Ari, Lohja8.1. Luostarinen Harri, Tuusula12.1. Malmberg Leif, Lohja16.1. Enho Ritva, Kirkkonummi22.1. Härmä Jokke, Sipoo26.1. Merihaara Tauno, Askola31.1. Ruskela Jarmo, Kirkko-nummi31.1. Häkkilä Jukka, Vihti

HELMIKUU

85 vuotta12.2. Mela Arto, Lohja16.2. Wirzenius Eero, Hyvinkää

80 vuotta13.2. Huuskonen Juhani, Hyvin-kää

14.2. Kääriäinen Jorma, Hyvinkää19.2. Kajander Leif, Porvoo

75 vuotta3.2. Virtanen Pekka, Mäntsälä14.2. Piironen Kyösti, Järvenpää20.2. Karhulahti Kyösti, Myrskylä

70 vuotta2.2. Sariola Jukka, Kerava7.2. Puustinen Juha, Nurmijärvi8.2. Luoto Juhani, Mäntsälä10.2. Tyrväinen Risto, Kerava17.2. Johansson Ulf, Hanko18.2. Lipponen Seppo, Porvoo25.2. Silvander Pentti, Kerava26.2. Tappola Jorma, Kerava28.2. Vuorijärvi Pentti, Kerava

60 vuotta5.2. Iivonen Kauko, Lohja5.2. Väisänen Lasse, Pornainen10.2. Karvonen Teuvo, Porvoo10.2. Salkunen Olli, Järvenpää11.2. Koivumäki Taisto, Kirkko-nummi15.2. Penttilä Veli-Jussi, Kirkko-nummi18.2. Lehtisyrjä Ari, Nurmijärvi26.2. Tommila Vesa, Lohja

50 vuotta4.2. Hyvärinen Pekka, Kirkko-nummi14.2. Skyttä Kari, Porvoo14.2. Turunen Timo, Porvoo21.2. Lindh Stefan, Tammisaari27.2. Oksanen Juha, Espoo

MAALISKUU

90 vuotta15.3. Sandberg Bror, Kirkko-nummi

85 vuotta10.3. Lahti Torsti, Vihti16.3. Viljanen Pekka, Porvoo

80 vuotta7.3. Linnapuomi Kalervo, Tuusula17.3. Wikberg Bengt, Tammisaari

75 vuotta1.3. Virtanen Juhani, Hyvinkää4.3. Ikonen Raimo, Porvoo12.3. Lindell Reijo, Hyvinkää16.3. Kesälä Heikki, Lohja

70 vuotta3.3. Kopare Tarmo, Tuusula7.3. Palmroos Nils, Tammisaari7.3. Laasonen Harri, Järvenpää7.3. Österlund Gunnar, Porvoo17.3. Pajunen Heikki, Järvenpää18.3. Hanhilahti Rainer, Tuusula20.3. Pettersson Kaj, Espoo23.3. Pellinen Seppo, Nurmijärvi

60 vuotta5.3. Tamminen Ari, Inkoo7.3. Makkonen Hannu, Tuusula10.3. Kiviniemi Juha, Helsinki17.3. Antikainen Ari, Sipoo24.3. Jukola Timo, Vihti24.3. Pekkala Jukka, Järvenpää24.3. Varetsalo Veli-Pekka, Kerava25.3. Mustonen Ilkka, Espoo30.3. Mansner Tage, Karjaa

50 vuotta5.3. Keinänen Timo, Lohja10.3. Rosenqvist Jörgen21.3. Paavolainen Mika, Porvoo22.3. Knuutinen Jorma, Hyvinkää23.3. Ingman Jan, Sipoo23.3. Aropelto Hannu, Orimattila24.3. Puolitaipale Olli, Kirkko-nummi30.3. Manninen Arto, Tuusula

OLTERMANNI ONNITTELEE !

Tietolähde RUL:n ja RES:n jäsenrekisterit.Mikäli haluatte, että merkkipäi-väänne EI julkistetaOltermannissa, tulee siitä ilmoittaa päätoimittajalle

Merkkipäiviä

Lippulinna sankarihaudoilla

RUL:n liittokokous alkamassa kaupungin valtuustosalissa Puolustusvoimien komentaja, kenraali Jarmo Lindberg korosti juhlapuheessaan puolustusvoi-mien ja maanpuolustusjärjestö-jen yhteistyötä

Rakuunat olivat tietenkin mukana lippukulkueessa

17Oltermanni 4-201616

Sipoon Reserviläisten ja Sipoon Reserviupseerien yhteinen am-pumaleiri pidettiin Padasjoen harjoitusalueella lokakuussa. Sipoon Reserviläisille leiri oli jo kolmas, nyt olivat ensimmäistä kertaa myös reserviupseerit mu-kana.Leirillä ammuttiin niin pitkillä kuin lyhyilläkin aseilla. Ennen kaikkea päästiin koeampumaan yhdistyksen uudet pienoispis-toolit nyt myös ulkoradalla. Ai-emmin on tyydytty puhkomaan pahvia sisäradoilla. Kalusto to-dettiin hyvin toimivaksi myös pienellä pakkaskelillä. Kivääri-radalla taas päästiin ampumaan niin vanhalla Mauserilla kuin reserviläiskiväärilläkin. Lauantaina harjoiteltiin myös nykyisen koordinaattijärjestel-män käyttöä ja kokeiltiin taitoja myös käytännössä. Seitsemän kilometrin suunnistuslenkki suo-ritettiin illan pimetessä. Suunnis-tus onnistui reserviläisiltä hyvin myös hämärällä.

Leirin kruununa ampumamestaruus-kilpailuLeirin kruunasi Sipoon Reser-viläisten ampumamestaruuskil-pailu, joka ratkottiin tällä kertaa kahdella eri aseella: reserviläis-kiväärillä ja Sako Triace -pie-noispistoolilla. Voiton vei tällä kertaa alikersantti Jarno Rynö. Rynö saa näin vuodeksi haltuun-sa kiertopalkinnon, jonka nimi on Susihauli. Rynö on itse val-

mistanut uuden kiertopalkinnon. Hän voitti pysyvästi haltuunsa edellisen kiertopalkinnon, Tapi-on maljan. Kiertopalkinnon saa omakseen voittamalla sen kolme

kertaa peräkkäin.Sipoon Reserviläisten loppu-vuoden ohjelmistossa on vielä jouluaaton kunniavartiot, jotka järjestetään perinteisesti Sipoon

vanhan kirkon sankarihaudoilla yhteistyössä Sipoon Reserviup-seerien kanssa.

TEKSTI: OSSI IKONEN

Lohjan maanpuolustushenkiset järjestöt Lohjan Reserviupsee-rikerho, Lohjan Seudun Reser-vinaliupseerit ja Lohjan Maan-puolustusnaiset ovat järjestäneet päivämatkoja mielenkiintoisiin kohteisiin. Tälle syksylle yh-deksi vierailukohteeksi löytyi Bengt Wibergin kautta hänen kesämökkinaapurinsa Matti Ra-jasaaren osaltaan kokoama ja ylläpitämä Itsenäisyyden museo Salon keskustassa.

Joukko koolle teksti-viestilläTuttuun tapaan retkeläiset kut-sui kokoon tekstiviesti: ”Salon Itsenäisyydenmuseo 22.9. klo 11.00, lähtö 9.00 Hiidensalmen saunalta, kimppakyyti, aamu-kahvi Salon torilla, ruokailu Sa-lon keskustassa. Halukkaat takai-sin Tammisaaren markkinoiden kautta. Oletko mukana?”Torstaiaamuna 22.9. kokoon-nuttiin Hiidensalmen saunalle ja sieltä lähdettiin kimppakyy-dein kohti Saloa. Moottoritiellä oli pelastusharjoitukset 1 tien tunneleissa, joten kulku kävi Mustion kautta. Suunnitelma oli aamukahvit Salon torilla, tutus-tuminen Itsenäisyyden museoon, syöminen Salossa ja kotiinpa-luu Tammisaaren markkinoiden kautta.Salon torilla tapasimme Matti Rajasaaren ja kävelimme muse-olle Hermannin koulun pihaan, Torikatu 5. Ovessa on kyltti: ”Avoinna sunnuntaisin 13.00 - 15.00 muuten sopimuksen mu-kaan”. Itsenäisyyden museossa on ai-neistoa ja esineitä aihealueina vapaussota, heimosodat, Suoje-

luskunta, Lotta-Svärd järjestö, talvisota sekä jatkosota Salolai-silla henkilöhistorioilla. Meille Lohjalaisille antoi lisäväriä se, että Lohjan suojeluskunta kuu-lui Salon suojeluskuntapiiriin. Jotkut löysivät tuttuja henkilöitä lähihistoriasta. Museon tiloissa on myös kokous- / esitelmätila videotykillä sekä siinä yhden sei-nän täyttävä kirjasto. Museoon tutustuessa Matti Ra-jasaari kysyi, olemmeko käy-neet Lehmirannassa Perniössä katsomassa hänen ystävänsä Jukka Nurmen asekokoelmaa. Hän soitti ja järjesti meille pää-

syn museoon. Jukka Nurmi tulisi esittelemään meille kokoelmaan-sa iltapäivällä.

Ruokailun jälkeen kohti asemuseotaKävimme syömässä kaupungil-la. Salon keskustassa on useam-pi hyvä lounaspaikka. Lounaan jälkeen suuntasimme Tammi-saarentielle, kohti Lehmirannan lomakeskusta.Jukka Nurmi oli vastassa aulas-sa ja opasti alas väestönsuojassa olevaan ase- ja militaria -koko-elmahuoneeseen. Kaikki esineet

ovat vitriineissä ja jokaisesta esineestä on pieni selostus. Kun saimme hänet oppaaksi, niin hä-nellä oli paljon kerrottavaa kai-kista esineistä.Jukka Nurmi kertoi aloittaneensa keräämisen 1946 ostamalla kym-menellä pennillä vanhan metsäs-tysaseen. Hänen kokoelmansa alkaa 1800-luvun vaihteesta ja jatkuu jatkosodan loppuun. Vitriineissä olevat esineet ovat aikakausi- ja kehitysversiojärjes-tyksessä. Joukossa on hyvin har-vinaisia aseita, joita on joko tehty yksin kappalein protona tai joita on säilynyt vain yksi tai kaksi.

Venäläisiä ja suomalaisia kypäriä oli myös hyvä kokoelma. Jukka Nurmella on myös so-tapostia kerättynä. Hän sanoi senkin olevan monia kiinnosta-vaa luettavaa. Jotkut kokoelman esineet ovat sellaisia, että niitä ei venäläisilläkään keräilijöillä ole ja ovat kovasti kiinnostuneita nii-tä hankkimaan. Aukioloajat ovat Lehmirannan aulan ilmoitustau-lulla ja Jukka sanoi tulevansa mielellään esittelemään ryhmille, jos hänen aikatauluunsa sopii.Meitä oli Lohjan Resrviupsee-reista ja Lohjan Seudun Reser-vinaliupseereista kymmenen

henkeä matkassa. Se oli sopiva määrä molemmissa kohteis-sa opastukselle, museossa toki useampikin mahtuu tutustumaan kerralla.

TEKSTI JA KUVAT: TIMO JUKOLA

Kiinnostuneille Matti Rajasaa-ren yhteystieto: 040-8469398

LOHJAN RESERVILÄISTEN PÄIVÄMATKA SALOON

Sipoon Reserviläisten ampumaleiri

Merivoimien vuoden 2016 pääsotaharjoi-tus MEPU-16 on päät-tynyt. Kaksi viikkoa kestäneessä harjoi-tuksessa testattiin ja harjoiteltiin merivoi-mille asetettuja tehtä-viä, kuten johtamista, tulenkäyttöä ja yh-teistoimintaa muiden puolustushaarojen ja viranomaisten kans-sa.Harjoituksen johti merivoimien komentaja, kontra-amiraali Vei-jo Taipalus johtoesikuntanaan Merivoimien esikunta:- Harjoituksen tavoitteet ja vaati-mustaso oli asetettu jo suunnitte-luvaiheessa korkealle ja vaativat olosuhteet asettivat toiminnalle lisähaasteita. Harjoitukseen läh-

dettiin olosuhteista huolimatta palvelusturvallisuus edellä ja merivoimien henkilökunta osoit-ti ammattitaitonsa poikkeustilan-teessa toimimalla koulutuksen mukaisella tavalla.

- Suurissa harjoituksissa toimi-taan vaativissa olosuhteissa ja harjoitusten tavoite on harjaan-nuttaa henkilökunnankin osaa-mista. Varusmiesten ja reservi-läisten toiminta harjoituksessa ansaitsee kiitokset ja palaute me-rivoimille on ollut myös reservi-läisiltä erittäin positiivista. Seu-ratessani esikuntien ja joukkojen toimintaa voin tyytyväisenä to-deta, että merivoimien kyky teh-tävien toteuttamiseen on hyvä ja harjoitus on saavuttanut asetetut tavoitteet.

Meripuolustusharjoituksessa ke-hitettiin henkilöstön, varusmies-ten ja reserviläisten osaamista

Harjoitukseen osallistui henki-lökuntaa ja varusmiehiä kaikista merivoimien joukko-osastoista. Reserviläisiä harjoituksessa oli noin 400 ja he toimivat eri tehtä-vissä kaikissa harjoitukseen me-rivoimien joukoissa. MEPU-16 harjoituksen kehys tarjosi reser-viläisille erinomaisen ympäris-tön harjoitella ja ylläpitää omaa maanpuolustuksellista osaamis-taan.

Harjoitus oli myös tärkeä osa varusmiesten koulutusta. Varus-miehiä harjoituksessa oli lähes 1700 ja monelle heistä se oli ensimmäinen kosketus heidän sodan ajan tehtävään. Varusmie-hiä toimi rannikkojoukoissa, eri-koisjoukoissa, laivastojoukoissa, suojaustehtävissä ja eri tuki- ja huoltotehtävissä.

MEPU-16 harjoitus kehitti Ran-nikkolaivastossa henkilöstön

osaamista, tehtäviin liittyviä toi-mintatapoja, johtamista ja poik-keusolojen yhteistyötä rannikko-joukkojen kanssa.

- Rannikkolaivaston kyky käyt-tää kahta merivoimien pääasetta, miinoja ja meritorjuntaohjuksia, on tämän harjoituksen jälkeen entistä parempi. Alushenkilös-tön ammattitaito pääsi oikeuk-siinsa vaativissa olosuhteissa ja tilannekehyksessä, Rannikkolai-vaston komentaja, kommodori Erkki Mikkola tiivistää vuoden pääharjoituksessa saavutettuja tuloksia.

Rannikkojoukot talvisissa saaristo-olosuhteissaRannikkoprikaatissa Meripuo-lustusharjoituksen painopiste oli harjaannuttaa joukkotuotannossa olevia joukkoja vaativissa olo-

suhteissa ja kehittää prikaatin suorituskykyä, erityisesti johta-mista. Pitkäkestoinen harjoitus antoi hyvän mahdollisuuden to-dentaa joukkojen toimintakyvyn säilyttäminen saaristossa.

- Näissä tehtävissä kaikkien joh-tajien vastuu korostui. Talviset olosuhteet olivat erinomainen pelikenttä joukoille. Prikaatin asevelvolliset, varusmiehet ja reserviläiset osoittivat hyvää ammattitaitoa harjoituksen ai-kana ja palvelusturvallisuuden taso kyettiin pitämään hyvällä tasolla, kertoo Rannikkoprikaa-tin komentaja, kommodori Vesa Tuominen.

Uudenmaan prikaati osallistui noin 800 sotilaan vahvuisella joukolla harjoitukseen. Eri joh-toportaiden tärkein koulutuskoh-de oli muodostaa tilannekuva ja jakaa sitä alajohtoportaille ja

muille alueella toimiville jou-koille, johtaa joukkojaan oikea aikaisilla hyvillä käskyillä sekä harjoitella yhteistoimintaa mui-den merivoimien johtoportaiden ja puolustushaarojen kanssa. Myös yhteistoiminta rajavartio-laitoksen kanssa korostui.

- Joukkotuotannossa olevien joukkojen painopiste oli toi-mia komppania kokoonpanossa taisteluosaston raameissa. Har-joitus oli onnistunut, ja joukot onnistuivat saavuttamaan asete-tut tavoitteet kovissa talvisissa saaristo-olosuhteissa, tiivistää Uudenmaan prikaatin komen-taja, kommodori Kjell Törner kuluneita harjoitusviikkoja.

Meripuolustusharjoituksessa oli mukana myös Merisotakoulun kadetteja, henkilökuntaa ja re-serviläisiä.

MPK eli Maanpuolus-tuskoulutusyhdistys

perustettiin vuonna 1993 antamaan suo-malaisille koulutusta niin maanpuolutuk-seen kuin poikkeus-oloihin. Tavoitteena oli antaa ihmisille osaamista poikkeus-olojen kohtaamiseen sekä ylläpitää ja täy-dentää varusmiesai-kana saatua koulutus-ta.

Olen ollut itse mukana vuodesta 2004, jolloin ystäväni pyysi mi-nut mukaan toimintaan. Silloin, ja kuten aina, oli pulaa ea-taitoi-sista. Ja varsinkin kouluttajiksi haluavista. Näiden 12 vuoden aikana olen ollut mukana niin kurssilaisena, EA-vastaavana, kuskina, keittäjänä, ryhmänjoh-tajana, kouluttajana, vääpelinä kuin kurssin johtajanakin. Toiminta on siis ollut erittäin mo-nimuotoista. Parasta on kuitenkin ollut yhteishenki ja tapaamani uudet ihmiset, joiden kanssa tuttavuus on muuttunut vuosien varrella myös ystävyydeksi. Yh-teinen puuhastelu vesisateessa kello kaksi aamuyöstä kertoo ih-misestä paljon.

MPK:n toiminta- alueetMPK toimii kautta maan. Toi-minta Suomessa on jaettu yhdek-sään piiriin, josta seitsemän on alueellisia:Pohjois-Suomi: Kainuu, Lappi, Pohjois-PohjanmaaPohjanmaa: Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, PohjanmaaSavo-Karjala: Pohjois-Karjala, Pohjois-SavoHäme: Kanta-Häme, Keski-Suo-mi, Pirkanmaa, Päijät-HämeLounais-Suomi: Satakunta, Var-sinais-SuomiKaakkois-Suomi: Kymenlaakso, SaimaaEtelä-Suomi: Helsinki, UusimaaJa kaksi puolustushaarapiirejä:IlmapuolustuspiiriMeripuolustuspiiri

Ilmapuolustuspiiri keskittyy il-mapuolustukseen, ilmavoimiin ja ilmatorjuntaan liittyvien aiheiden sekä etsintä- ja pelastuslentotoi-minnan kouluttamiseen valta-

kunnallisesti. Ilmavoimien sodan ajan joukkoihin sijoitetuille re-serviläisille tarkoitetuille kurs-seille voivat osallistua erikseen kutsutut reserviläiset. Meripuolustuspiiri toimeenpanee merivoimien ja merivartiostojen tilaamat kurssit ja järjestää sekä reserviläisille suunnattua, meri-puolustuksen suorituskykyä ke-hittävää sotilaallista koulutusta että merelliseen turvallisuuteen liittyvää, kaikille avointa, turval-lisuuskoulutusta.

Haasteena MPK:n or-ganisaatiouudistus MMPK:n toiminnan vahvista-miseksi tehtiin loppuvuodesta päätös organisaatiouudistuk-sestsa. Uudistus toimeenpannaan

1.1.2017 alkaen. Uudistuksessa yksi organisaatiotaso eli kotu-toimistot häviävät jaosa niiden tehtävistä ja sitä kautta pyritään joustavuuden lisäämiseen. Uudistuksen pääsyynä on voima-varojen vähentäminen, jos ny-kyinen määrärahojen vähennys toteutuu koulutuksen määrä tulee vähenemään 10-30%.

Piirimme Meripuolus-tuspiiri Meripuolustuspiiri vastaa me-rellisestä toiminnasta ja meri-voimien tilaamasta koulutukses-ta, edustaa noin 10%:n osuutta kokonaisvolyymistä. Toimintaa on koko rannikollla Helsingistä Kemiin. Kymenlaaksossa on tar-koitus myös käynnistää toiminta

tulevaisuudessa. Koulutus toteu-tetaan yhteystyössä merivoimien joukko-osastojen kanssa, tulevai-suudessa mukana ovat myös me-rivartiostot. Meille tärkeitä yhteistyökumppa-neita ovat myös, turvallisuuskou-lutuksen osalta ja nimenomaan öljyntorjuntaan liittyen VAPE-PA, Meripelastusseura, Lento-pelastusseura ja WWF. Merivoi-mat tilaa koulututa yli 1 200:lle reserviläiselle vuosittain. Pai-nopiste on rannikkojoukkojen koulutuksessa. MPK:n merivoi-milta samat seitsemän venettä mahdollistavat tehokkaan me-renkulkukoulutuksen ja osallistu-misen öljyntorjuntaoperaatioihin viranomaisten tukena. Koulutus on alueellisesti ja ajal-lisesti keskitetty muutamaan suurempaan harjoitukseen. Tär-

keimmät koulutusalueet ovat Upinniemi, Syndalen, Gyltö, Pansio ja Vaasa.

Poikkeusolojen organisaatioVuodesta 2015 alkaen on luotu MPK:n poikkeusolojen orga-nisaatiota. Lain mukaan MPK jatkaa toimintaansa myös poik-keusoloissa koulutusorganisaa-tiona. Poikkeusoloissa MPK tukee siis viranomaisia koulutuk-sella, antamalla sekä sotilas- että yleistä turvallisuuskoulutusta. MERIPP:n tehtävänä on tukea merivoimien asevelvollisten koulutusta valmiuden kohottami-sen alkuvaiheessa. Tehtävä on laaja ja edellyttää lähivuosina satojen uusien hen-

kilöiden rekrytoimista ja kou-luttamista toimintaamme. Näin voimme tarjota suurelle määrälle reserviläisiä mielekästä tekemis-tä maanpuolustuksen parissa sen-kin jälkeen kun oma sa-sijoitus puolustusvoimissa on päättynyt.

TEKSTI: NIKOLAI YLIROTU TIEDOTTAJA MERIPP KUVAT: KARO HOLMBERG

Leirillä ammuttiin sekä perinneaseilla että nykyaikaisemmilla reserviläiskivääreillä. Padasjoella kiinnitettiin erityistä huomiota turvalliseen käyttäy-tymiseen ampumaradalla.

Oltermanni 4-2016

Itsenäisyyden museossa on aineistoa ja esineitä aihealueina vapaussota, heimosodat, Suojeluskunta, Lotta-Svärd järjestö, talvisota sekä jatkosota.

Meripuolustuspiiri, MPK:n merellinen toimija

MEPU 2016 - meripuolustusharjoitus päättyi - tehtävä suoritettu

Meripuolustuspiiri edustaa ainutlaatuista osaamista Suomen rannikon valvonnassa ja puolustamisessa. ( KUVAT: Karo Holmberg)

19Oltermanni 4-201618 Oltermanni 4-2016

Tutkimuksen teki Taloustutki-mus Oy MTS:n toimeksiannos-ta. Se toteutettiin omnibustutki-muksen osana henkilökohtaisina haastatteluina. Kaikkiaan haas-tateltiin 1000 henkilöä. Tutki-muksen kohderyhmä oli 15 - 79 -vuotias väestö lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Otos muodostettiin kiintiöpoimin-nalla, jossa kiintiöinä ovat ikä-, sukupuoli-, alue- ja kuntatyyppi-jakautuma. Haastatteluja tehtiin 93 paikkakunnalla, joista kau-punkeja oli 52 ja muita kuntia 41. Otos on painotettu kohderyhmää vastaavaksi. Luottamus ulkopolitiikan hoi-toon on kasvanut viime vuo-desta. Nyt sitä pitää hyvin hoi-dettuna seitsemän kymmenestä, kun vuosi sitten näin arvioi 63 prosenttia. Venäjän kielteisen vaikutuksen Suomen turvallisuuteen arvioi-daan kasvaneen MTS on kysynyt vuosina 2007 - 2010 eri tahojen (EU, ETYJ, Nato, YK, Kiina, Venäjä, Yhdysvallat) vaikutuk-sesta Suomen turvallisuuteen. Tämä kysymys esitettiin myös nyt. Suurin muutos vuoteen 2010 verrattuna on se, että Venäjän kielteisen vaikutuksen arvioi-daan selvästi lisääntyneen. Nyt puolet vastaajista on sitä mieltä, että Venäjä vaikuttaa kielteises-ti Suomen turvallisuuteen, kun vuonna 2010 näin arvioi 28 pro-senttia. Suomen turvallisuuteen katsotaan yleisimmin myöntei-sesti vaikuttavan YK:n ja EU:n, kuten myös vuonna 2010.

Nato- jäsenyyden kannatus ja vastustus ennallaanNeljännes on sitä mieltä, että Suomen tulisi pyrkiä Naton jä-seneksi, päinvastaista mieltä on 61 prosenttia vastaajista. MTS on kysynyt 12 vuoden ajan Nato- jäsenyydestä, ja sen kannatus on vaihdellut 18 - 30 prosentin vä-lillä vastustuksen ollessa 58 - 71 prosentin välillä.MTS kysyi nyt toista kertaa, pi-täisikö Suomen siinä tapauksessa pyrkiä Naton jäseneksi, jos Ruot-si päättäisi liittyä. Kolmannes katsoo, että myös Suomen tulisi silloin pyrkiä Naton jäseneksi. Tulos on samansuuruinen kuin vuonna 2007, jolloin kysymys esitettiin ensimmäisen kerran. Vastakkaista mieltä on nyt hie-man yli puolet, aiemmin kuusi kymmenestä.

Luottamus Euroopan unioniin heikentynytMTS kysyi nyt toisen kerran luottamuksesta Euroopan unio-nin tulevaisuuteen. Ensimmäisen kerran kysymys esitettiin vuonna 2005. Nyt puolet vastaajista on sitä mieltä, että luottamus Euroo-

pan unionin tulevaisuuteen on heikentynyt, kun vuonna 2005 näin ajatteli reilu kolmannes. Va-jaa puolet vastaajista katsoo luot-tamuksen säilyneen ennallaan, kymmenen vuotta sitten hieman yli puolet.

Asevelvollisuuden kannatus kasvanutNeljä viidesosaa vastaajista tu-kee nykyistä asevelvollisuusjär-jestelmää. Yhtä korkea mitta-ustulos saatiin viimeksi vuonna 2003. Tämä kysymys on esitetty vuodesta 2001 lähtien ja nykyi-sen asevelvollisuusjärjestelmän tuki vastauksissa on vaihdellut 63 - 80 prosentin välillä.

Maanpuolustustahto laskenut viime vuodesta”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestän-ne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?”Myöntävästi tähän kysymykseen vastaa nyt koko väestöstä 71 prosenttia, vuosi sitten vastaava luku oli 78 prosenttia. Naisista tätä mieltä on 64 prosenttia, vii-me vuonna 73. Miehistä myön-tävästi vastaa 79 prosenttia, viime vuonna vastaava luku oli 84 prosenttia. Kielteisesti vastaa viidennes, miehistä 16 ja naisista 25 prosenttia.Ikäluokittain katsottuna eniten kielteisesti vastaavia on 25- 34-vuotiaissa, 31 prosenttia.

Maailman pakolais- tilanne ja työllisyys huolestuttavat enitenMaailman pakolaistilanteesta, jota kysyttiin tänä vuonna ensim-mäisen kerran, kokee huolta 85 prosenttia vastaajista. Toiseksi eniten huolta koetaan Suomen työllisyystilanteesta, 84 prosent-tia. Maahanmuuttajien määrän kasvusta Suomessa kantaa huolta 61 prosenttia, kun vastaava luku viime vuonna oli 67 prosenttia.

Luottamus ulko- politiikan hoitoon kohentunutSuomen ulkopolitiikkaa pitää hyvin hoidettuna 70 prosenttia (63 % v. 2015), miehistä 72 ja naisista 68 prosenttia (65 % ja 61 %). Neljännes, 24 prosenttia (32 %), pitää ulkopolitiikkaa huo-nosti hoidettuna, sekä miehistä 24(32 %) että naisista 24(31 %).Keskustan kannattajista ulkopo-litiikkaa pitää hyvin hoidettuna 85 prosenttia (73 %), kokoomuk-sen 83 (83 %), SDP:n 75 (63 %), vihreiden 71 (57 %), vasemmis-toliiton 69 (61) ja perussuoma-

laisten kannattajista 42 prosent-tia (50 %).Perussuomalaisten kannattajista pitää ulkopolitiikkaa huonosti hoidettuna 52 prosenttia (47 % v. 2015), vasemmistoliiton 27 (36 %), SDP:n ja vihreiden 25 (35 % ja 38 %), kokoomuksen 17 (15 %) ja keskustan kannattajista 10 prosenttia (24 %).Vuosina 2000 - 2016 ulkopoli-tiikkaa hyvin hoidettuna pitänei-den osuus on vaihdellut 63 - 89 prosentin välillä. Ulkopolitiikkaa huonosti hoidettuna pitäneiden osuus samalla ajanjaksolla on vaihdellut 7 - 32 prosentin vä-lillä.

Sotilaallisen liittoutumattomuuden tuki hieman lisääntynytYli puolet, 57 prosenttia (54 % v. 2015), miehistä 57 (56 %) ja naisista 58 prosenttia (52 %), on sitä mieltä, että Suomen tulee

pysyä sotilaallisesti liittoutumat-tomana. Vanhemmissa ikäluokissa so-tilaallisen liittoutumattomuu-den kannatus on suurempi, 35- 49-vuotiaista sitä tukee 63 prosenttia (46 %) ja yli 50-vuo-tiaista 60 prosenttia (60 %). Alle 35-vuotiaista ikäluokista soti-laallista liittoutumattomuutta tu-kee puolet (51 % ja 54 %).Perussuomalaisten kannattajista sotilaallista liittoutumattomuut-ta tukee 74 prosenttia (66 % v. 2015), SDP:n 67 (66 %), vasem-mistoliiton 66 prosenttia (73 %), vihreiden 60 (57 %), keskustan 56 (57 %) ja kokoomuksen kan-nattajista 35 prosenttia (32 %).Hieman alle kolmannes, 31 pro-senttia (33 % v. 2015), kannattaa Suomen sotilaallista liittoutumis-ta, miehistä 36 (37 %) ja naisista 26 prosenttia (30 %). Ikäluokista eniten tukea sotilaalliselle liit-toutumiselle tulee 25- 34-vuo-tiailta, 36 prosenttia (41 %), vähiten 35- 49-vuotiailta, 29 pro-senttia (37 %). Yli 50- vuotiaista

sitä tukee 30 prosenttia (30 %) ja 15- 24-vuotiaista 31 prosenttia (28 %).Kokoomuksen kannattajista so-tilaallista liittoutumista tukee 60 prosenttia (57 % v. 2015), vasemmistoliiton 32 (16 %), keskustan 30 (29 %), vihreiden 29 (33 %), SDP:n 27 (30 %) ja perussuomalaisten kannattajista 19 prosenttia (30 %).Kantaansa ei osaa sanoa 12 pro-senttia (12 % v. 2015), miehistä seitsemän (7 %) ja naisista 16 prosenttia (18 %).

Miksi ei Natoon?Haastatelluista yli 80 prosent-tia perusteli joko kielteistä tai

myönteistä Nato- kantaansa.Suomen Nato- jäsenyyteen kiel-teisesti suhtautuvista eniten pe-rusteluja tuli (N = 181 / 526) sille, että Venäjä on Suomen naapuri. ”Sotkee Suomen ja Venäjän vä-lit”. ”Paremmat välit säilyy Ve-näjän kanssa, mitä sitä isoa karhua härnäämään”.Toiseksi eniten (N= 96 / 526) pe-rusteltiin sillä, että nykytilanne on hyvä ja Suomen ulkopolitii-kan linja toimii hyvin.”No mun mielestä nykyinen linja idän ja lännen välissä on hyvä”. ”Jos pysytään liittoutumattomi-na, Suomeen kohdistuu vähem-män uhkaa”.Kolmanneksi eniten (N= 63 /

526) perusteltiin kielteistä näkö-kulmaa kustannuksilla.”Varmaan tulisi lisäkustannuksia Suomelle taloudellisesti.” Naton jäsenyydestä tulee ylimääräisiä kuluja veronmaksajille”.Perusteluissa tuotiin esille myös Suomen ja suomalaisten joutu-minen mukaan muiden konflik-teihin ja sotiin (N= 47), turvatto-

muuden lisääntyminen (N= 36) ja itsenäisen päätösvallan menet-täminen (N= 34).

Miksi kyllä Natoon?Suomen Nato- jäsenyyttä kannat-tavien perusteluissa eniten (N= 138 / 241) tuotiin esille Suomen turvallisuuden lisääntyminen ja

avun saaminen.”Sotilaallinen yhteistyö luo tur-vallisuutta”. ”Naton joukot voi-vat tulla tarvittaessa apuun”.Toiseksi eniten (N= 78 / 241) perusteltiin sillä, että Nato- jäse-nyys tuo turvaa ja tukea Venäjän sotilaallista uhkaa vastaan.

”Venäjän uhka; se, että Suomi on liian pieni maa ilman liittolaista, resurssit ja tekniikka ovat pien-

tä, kun vastassa on suurvalta”. ”Suomi on niin pieni maa verrat-tuna Venäjään, että se tarvitsee sotilaallista tukea, jos tulee jokin tilanne päälle”.Kolmantena (N= 18 / 241) pe-rusteluna nousi esille Suomen kuuluminen läntiseen arvoyh-teisöön.”Arvoyhteisö vastaa Suomen arvoja, vähentää epävarmuutta”. ”Nato länsimainen liittouma, eli

se tarkoittaa, että arvot ovat liki-main samat kuin Suomessa”.

Miksi ei osaa sanoa?Niistä, jotka eivät osanneet sanoa kantaansa Suomen Nato- jäse-nyyteen, perustelivat sitä eniten (N= 28 / 69) sillä, että eivät tiedä, eivätkä seuraa näitä asioita.”En ole niin hyvin perillä, että voisin kertoa asiasta”. ”Mää henkilökohtaisesti koen, että ei ole tarpeeksi tietoa, mitä tulisi tapahtumaan molempien vaihto-ehtojen kannalta - tarttis perehtyä asiaan”.

Ruotsin vaikutus Suomen Nato- suhteeseenMTS kysyi vuonna 2007, pitäi-sikö Suomen hakea Naton jäse-nyyttä, jos Ruotsi päättäisi liittyä Naton jäseneksi. Erillisen asian-tuntijaryhmän laatima arvio Suo-men mahdollisen Nato- jäsenyy-den vaikutuksista, joka valmistui kesäkuussa, toi esille myös Ruotsin päätösten vaikutuksen Suomen turvallisuuteen. Tämä raportin esille nostama seikka oli taustana sille, että kysymys pää-tettiin esittää nyt uudestaan.Yli puolet, 54 prosenttia (62 % v. 2007), katsoo että Suomen ei pidä hakea Nato- jäsenyyttä, vaikka Ruotsi päättäisi liittyä Natoon. Miehistä näin ajattelee 56 prosenttia (66 %) ja naisista 53 (59 %). SDP:n kannattajista tätä mieltä on 66 prosenttia (65 %), perussuomalaisten 62, va-semmistoliiton 60 (85 %), vih-reiden 53 (62 %), keskustan 49 (62 %) ja kokoomuksen kannat-tajista 34 prosenttia (38 %).Kolmannes, 34 prosenttia (32 % v. 2007), on sitä mieltä, että Suo-men on haettava Nato-jäsenyyt-tä, mikäli Ruotsi päättää liittyä Natoon. Miehistä tätä mieltä on 36 (31 %) ja naisista 33 prosent-tia (33 %). Kokoomuksen kan-nattajista näin ajattelee 62 pro-senttia (57 %), keskustan 39 (35 %), perussuomalaisten ja vihrei-den 36 (30 %), vasemmistoliiton 30 (12 %) ja SDP:n kannattajista 29 prosenttia (31 %).Kantaansa ei osaa sanoa 11 pro-senttia (5 % v. 2007), miehistä kahdeksan (3 %) ja naisista 15 prosenttia (7 %).Neljä viidestä, 79 prosenttia (74 % v. 2015) pitää Suomen puolus-tuspolitiikkaa hyvin hoidettuna, miehistä 81 (73 %) ja naisista 76 prosenttia (74 %). Yli 50-vuoti-aista tätä mieltä on 87 prosenttia (80 %), alle 25-vuotiaista 77 (74 %), 35- 49-vuotiaista 71 (67 %) ja 25- 34-vuotiaista 70 prosenttia (69 %).

Keskustan kannattajista pitää puolustuspolitiikkaa hyvin hoi-dettuna 87 prosenttia (79 % v. 2015), kokoomuksen 82 (85 %), vihreiden 81 (78 %), vasemmis-toliiton 79 (72 %), perussuoma-laisten ja SDP:n 78 (47 % ja 75 %).Puolustuspolitiikkaa pitää huo-nosti hoidettuna 16 prosenttia (21 % v. 2015), miehistä 16 (24 %) ja naisista 15 prosenttia (17 %). Kriittisimmin suhtautuvat 35- 49-vuotiaat, 24 prosenttia (27 %) sekä 25- 34-vuotiaat, 20 (26 %). Alle 25-vuotiaista ja yli 50-vuotiaista puolustuspolitiik-kaa pitää huonosti hoidettuna 11 prosenttia (17 % ja 17 %).Perussuomalaisten kannattajista pitää puolustuspolitiikkaa huo-nosti hoidettuna vajaa neljännes, 23 prosenttia (50 % v. 2015), SDP:n 22 (21 %), kokoomuksen 17 (12 %), vihreiden sekä vasem-mistoliiton 14 (19 % ja 20 %) ja keskustan kannattajista viisi prosenttia (18 %). (kuvat 8 ja 9)Yleisen asevelvollisuuden kan-natus kasvanutNeljä viidestä, 79 prosenttia (75 % v. 2015) tukee Suomen nykyi-sen asevelvollisuusjärjestelmän säilyttämistä, miehistä 80 pro-senttia (73 %) ja naisista 79 (76 %). Yli 50-vuotiaista samaa mieltä on 90 prosenttia (83 %), 15- 24-vuotiaista 76 (64 %), 25- 34-vuotiaista 69 (65 %) ja 35- 49-vuotiaista 68 prosenttia (70 %).Keskustan kannattajista nyky-järjestelmän kannalla on 92 pro-senttia (85 % v. 2015), SDP:n 89 (84 %), kokoomuksen 76 (78 %), perussuomalaisten 74 (87 %), vasemmis toliiton 67 (62 %) ja vihreiden kannattajista 59 prosenttia (59 %).Siirtymistä valikoivaan asevel-vollisuuteen, jolloin nykyistä pienempi osa miesten ikäluokasta saisi sotilaallisen koulutuksen, tukee 11 prosenttia (13 % v. 2015), miehistä 10 (15 %) ja naisista 11 prosenttia (11 %).Vasemmistoliiton kannattajista valikoivaan järjestelmään siirty-mistä tukee 22 prosenttia (23 % v. 2015), vihreiden 19 (22 %), kokoomuksen 16 (10 %), perus-suomalaisten 11 (8 %), SDP:n seitsemän (10 %) ja keskustan kannattajista kaksi prosenttia (10 %).Luopumista yleisestä asevelvol-lisuudesta ja siirtymistä ammat-tiarmeijaan kannattaa yhdeksän prosenttia (10 % v. 2015), mie-histä 10 (11 %) ja naisista kah-deksan (9 %).

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukun-nan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvi-tetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä turvallisuuteen ja turval-lisuudentunteeseen vaikuttavista tekijöistä ja turvallisuuden kehit-tymisestä seuraavan viiden vuoden aikana sekä huolta aiheuttavista tekijöistä ja luottamuksesta Euroopan unionin tulevaisuu-teen. Kysymyksiä oli kaikkiaan 18, joista yksi uusi.

MTS tutki suomalaisten maanpuolustusasenteita - tuore julkistus joulukuulta 2016

Luottamus ulkopolitiikan hoitoon on kohentunut viime vuodesta, Venäjän toimet huolettavat

Suomalaisten turvallisuus- ja maanpuolustusasenteissa on joltistakin ristiriitaisuutta. Toisaalta Venäjän viimeaikaiset toimet koetaan uhka-na, mutta kuitenkin yleinen maanpuolustustahto on hiukan vähentynyt. Naton suhteen kansalaisten asenteet ovat pysyneet suurin piirtein ennallaan. ( Kuvat: Puolustusvoimat)

Valtaosa suomalaisista katsoo, että nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä on paras. Myös puolustus-määrärahojen korottami-nen saa nykytilanteessa kansalaisilta ymmärtä-mystä.

20 Oltermanni 4-2016

UUDENMAAN RESERVILÄISPIIRIEN PISTOOLILAJIEN MESTARUUSKILPAILUTTULOSTEN YHTEENVETOHyvinkää, la 08.10.2016

Pistoolipika-ammunta 3 x 20 ls 8.10.2016Hyvinkään ampumarata

Sarja Y 20 ls /10 sek 20 ls / 8 sek 20 ls / 6 sek Yhteensä1. Lotti Timo Nurmijärven yhdistetty 180 180 168 5282. Sipponen Mikko Tuusulan yhdistetty 93 118 101 312Sarja Y50

172 169 175 5161. Vehanen Raija Tuusulan yhdistetty

2. Jokivirta Harri Nummi-Pusulan Reserviläiset 170 140 161 471Sarja Y60

173 171 171 5151. Laurila Timo Keravan yhdistetty (RU)2. Markkanen Eero Mäntsälän yhdistetty (RES) 178 171 166 5153. Vikman Osmo Järvenpään yhdistetty (RU) 164 142 143 449Sarja Y70

169 168 147 4841. Vehanen Pertti Tuusulan yhdistetty2. Lotti Ville Nurmijärven yhdistetty 165 163 146 4743. Karhumäki Veikko Järvenpään yhdistetty (RU) 150 135 92 3774. Antinoja Seppo Vihdin yhdistetty (RU) 133 133 110 3665. Saarinen Kaj Porvoon yhdistetty (RES) 128 118 98 344

Sarja H

176 174 179 529Arminen, Antti Nurmijärven yhdistettyMuhonen, Mari Mäntsälän yhdistetty (RES) 169 167 146 482

Joukkuetulokset Yhteensä

1. Nurmijärvi yhdistetty, Arminen Antti, Lotti Timo ja Lotti Ville 15312. Tuusula yhdistetty, 1312

Nimi Sarja Tulos J-pisteet Ammunta A-pisteet

Uinti sek

U-pisteet

Yhteensä Sijoitus Yhdistys

Väinö Kurkaa Y 05:29 884 47 0 83,0 936 1820 1 Tuusula Petri Tonteri Y45 06:21 676 77 590 82,5 940 2206 1 Tuusula Ari Lahdenkauppi Y45 07:35 380 49 30 84,0 928 1338 2 Tuusula Hannu Jaakkola Y45 09:18 0 63 310 125,5 596 906 3 Järvenpää Anssi Mälkki Y45 10:41 0 71 470 149,5 404 874 4 Tuusula Juha Koskenranta Y60 07:27 412 67 390 121,0 632 1434 1 Järvenpää Hannu Harju Y60 07:02 512 12 0 208,0 0 512 2 Järvenpää Keijo Kylmälä Y60 10:08 0 0 0 252,0 0 0 3 Järvenpää Johannes Ijas Y70 07:14 464 3 0 258,5 0 464 1 Tuusula JOUKKUETULOKSET: 5364 1 Tuusula 2852 2 Järvenpää

OSUUSPANKKIMALJAN TULOKSET VUONNA 2016

Sij. Joukkue Talvi- kilpailu

Ampuma hiihto

Maasto- kilpailu

Amp. juoksu

Kolmi- ottelu

Maasto yht

Pistooli 30+30

Kenttä 10+10 ls

Perinne kivääri

Pienois- kivääri 3X20

SRA Ilma- pist

Amm. yht Yht.

1 Mäntsälä 30 40 38 108 42 39 41 40 123 231

2 Tuusula 39 39 40 118 38 36 35 38 112 230

3 Järvenpää 40 37 37 38 115 30 30 145

4 Porvoo 0 37 40 38 115 115

5 Nurmijärvi 0 40 36 37 113 113

6 Hyvinkää 40 40 38 38 78

7 Kerava 30 30 30 30 60

8 Kirkkonummi 0 43 43 43

9 Loviisa 40 40 0 40

10 Myrskylä 0 38 38 38

11 Ekenäsnejdens Reservister 0 30 30 30

Maastolajeista on laskettu mukaan kolme ( 3) parasta ja ammunnoista myös kolme (3)

Pienoispistooli 30 + 30 laukausta 8.10.2016Hyvinkään ampumarata

Sarja Y Tarkkuus Kuvio Yhteensä

1. Lotti Timo Nurmijärven yhdistetty 246 268 5142. Sipponen Mikko Tuusulan yhdistetty 208 164 372Sarja Y501. Vehanen Raija Tuusulan yhdistetty 255 248 5032. Jokivirta Harri Nummi-Pusulan Reserviläiset 232 226 458Sarja Y601. Laurila Timo Keravan yhdistetty (RU) 254 269 5232. Markkanen Eero Mäntsälän yhdistetty (RES) 261 240 5013. Vikman Osmo Järvenpään yhdistetty (RU) 203 199 402Sarja Y701. Lotti Ville Nurmijärven yhdistetty 244 241 4852. Vehanen Pertti Tuusulan yhdistetty 231 240 4713. Saarinen Kaj Porvoon yhdistetty (RES) 226 156 3824. Antinoja Seppo Vihdin yhdistetty (RU) 186 189 3755. Karhumäki Veikko Järvenpään yhdistetty (RU) 204 156 360Sarja HArminen Antti Nurmijärven yhdistetty 232 242 474Muhonen Mari Mäntsälän yhdistetty (RES) 235 196 431Savonen Markus Nurmijärven yhdistetty 196 220 416

Joukkuetulokset

1. Nurmijärvi yhdistetty, Lotti Timo, Lotti Ville ja Arminen Antti 14732. Tuusula yhdistetty, Vehanen Raija, Vehanen Pertti ja Sipponen Mikko 1346Järjestäjinä Järvenpään reservikerhot Hyvinkään Reserviupseerit ry:n ja HyMas:n tuella.

RESERVILÄISURHEILULIITON KILPAILUKALENTERI 2017 Versio 24.11.2016 UUDRES-yhdyshenkilö Kilpailu Paikkakunta Ajankohta Yhteyshenkilö Puhelin Sähköposti Vuonna 2017 Sähköposti Ampumahiihto Kuhmo 18.-19.2 Seppo Korpivuoma 400 202 985 seppo.korpivuoma@luukku.com Ralf Lindén ralf.linden(at)sulo.fi Ilma-aseet Maaninka 25.-26.2. Juha Jumpponen 405 694 050 juhaj2@hotmail.fi Toni Karlsson skoone.karlsson(at)gmail.com Talvijotos Kuopio 4.-5.3. Simo Jääskeläinen 405 800 567 simo.jaaskelainen@gmail.com Jarmo Sulopuisto jarmo.sulopuisto(at)msoynet.com Pistooliampumahiihto Sodankylä 25.3. Jari Vaarala 407 287 557 jari.vaarala@luukku.com Ossi Autio ossi.autio(at)helsinki.fi Talvikilpailu Sodankylä 26.3. Jari Vaarala 407 287 557 jari.vaarala@luukku.com Ossi Autio ossi.autio(at)helsinki.fi Reserviläispilkki Viitasaari Maaliskuu Kauko Ikäheimonen 405 824 167 ukkokammi@gmail.com Ampumasuunnistus Kauhajoki 29.4. Esa Kangasmäki 400 565 740 esa.kangasmaki@eek-

palvelu.inet.fi

Sauli Saarinen sauli-saarinen(at)ekokem.com

Perinneaseet Keuruu 20.-21.5. Otso Heikkinen 504 363 379 otso.heikkinen@gmail.com Kaarlo Sihlman kaarlo.sihlman(at)sahkoliike.inet.fi Neliottelu Imatra 27.5. Veli-Matti Kesälahti 400 012 989 velimatti.kesalahti@gmail.com Johannes Ijas johannes.ijas(at)elisanet.fi Pistooliampumajuoksu Imatra 28.5. Veli-Matti Kesälahti 400 012 989 velimatti.kesalahti@gmail.com Johannes Ijas johannes.ijas(at)elisanet.fi Reserviläisammunnat Santahamina 1.7. Veijo Rautio 405 558 165 veijo.rautio@helsinki.fi Mikko Kylmäniemi mikko.kylmaniemi(at)cmtools.fi Reserviläisgolf Laukaa 15.7. Keijo Häkkinen 408 337 505 kesolle@gmail.com SRA-amp.mestaruus Hätilä 17.-23.7. Jari-Pekka Walden 503 073 944 jari-pekka.walden@pp1.inet.fi Isto Hyyryläinen isto.hyyrylainen(at)iki.fi Maastokilpailu Padasjoki 19.8. Jukka Luukko 405 555 239 jukka.luukko@phnet.fi Markku Laine m.laine(at)phnet.fi Reservin ampumamest Rovaniemi 19.-20.8. Tero Hyttinen 443 092 263 tero-hyttinen@hotmail.com Antti Tervola/Mika Kääriä antti.tervola(at)elisanet.fi Häyhä TA-kilpailu Pahkajärvi 25.-27.8. Lauri Salomäki 443 556 342 lauri.salomaki@gmail.com Jarno Taupila jarno.taupila(at)hyres.fi Falling Plates Mikkeli Elo-syyskuu Pirkka Juntunen 405 787 246 pirkkaj@gmail.com Mikko Kylmäniemi mikko.kylmaniemi(at)cmtools.fi Perinnease Pystykorva Hollola 2.9. Marko Patrakka 505 570 761 marko.patrakka@gmail.com Kaarlo Sihlman kaarlo.sihlman(at)sahkoliike.inet.fi Syysjotos Rauma 22.-24.09. Ravo Sarmet 405 628 182 ravo.sarmet@dnainternet.net Jarmo Sulopuisto jarmo.sulopuisto(at)msoynet.com Vakiokivääri 300m Hollola 23.9. Marko Patrakka 505 570 761 marko.patrakka@gmail.com Kaarlo Sihlman kaarlo.sihlman(at)sahkoliike.inet.fi

UUDENMAAN PIIRIEN MESTARUUSKILPAILUT 2017 Versio 24.11.2016

Kuukausi Kilpailu Maksu Järjestäjä 2016 Järjestäjä 2017 Yhdyshenkilö 2017 TA 2017

6.2. Ampumahiihto 20 Tuusula Tuusula Ari Lahdenkauppi Markku Nieminen vko 8-9 Talvikilpailu 20 Mäntsälä Mäntsälä Jarmo Sulopuisto Markku Laine 12.4. Perinnekivääri 15 Mäntsälä Mäntsälä Ari Juutinen Timo Silvasti toukokuu SRA 20 Kirkkonummi Hyvinkää Mika Virta Isto Hyyryläinen 7.6. Maastokilpailu 30 Janakkala Porvoo Pekka Elomaa Paavo Huopainen kevät Pienoispistooli 10 Järvenpää Järvenpää Keijo Kylmälä Kimmo Loponen 21.6. Kenttäammunta 15 Mäntsälä Mäntsälä Ari Juutinen Timo Silvasti Pienoiskivääri 15 Hyvinkää Kalervo Juhola Touko Koivisto Ilma-ase 15 Kerava Kerava Antti Tervola Mika Kääriä Ampumasuunnistus 20 - Etelä-Häme Etelä-Häme Partiokilpailu 30 - MPK? Paavo Huopainen ei vuorossa Ampumajuoksu 15 Hyvinkää ei vuorossa ei vuorossa ei vuorossa ei vuorossa Kolmiottelu 15 Kerava ei vuorossa ei vuorossa ei vuorossa Huom! Pienoispistooli pika & pienoiskivääri/3x20 ls lasketaan vuonna 2017 OP-Malja-pisteisiin.

Huom! Ilmakivääriä ei lasketa OP-Maljan eikä piirien parhaan MP-urheilijan tuloksiin. Huom! Rasteroidut päivämäärät ovat vielä alustavia. Muita kilpailuja/tapahtumia 2017 toukokuu Milcomp Finland, CIOR karsinta Lahti 11.6. Kesäyön marssi Tuusula Aki Mäkirinta Frisbeegolf (RESUL) Vihti? Jukka Kemppi?

Värikuulapeli Hyvinkää? Mika Virta? JÄRES-2016 tiedustelu-ja partioharjoitus Padasjoki Timo Åkman 040-862791 Gentlemantävling Syndalen Martin Arhippainen 040-4111499 Salpajotos Hyvinkää Tom Östlund 050-4646571 XVII Heikki Tuokko-kilpail u Upinniemi Markku Tuominen 040-5599305

ETELÄ-HÄMEEN KISAJÄRJESTÄJÄT 2017: Ampumahiihto

Ampumasuunnistus

Uudenmaan reservipiirien ilma-asekilpailut 19.11.2016 Järjestäjä: Keravan Reserviupseerikerho Ilmakivääri Napa- Nimi Sarja Yhdistys Sarja 1 Sarja 2 Sarja 3 Sarja 4 Tulos kymppejä Sijoitus Simo Kuoppamäki Y50 Myrskylän res 80 91 83 90 344 xxxxxxx 1 Ensio Miikkulainen Y60 Porvoon res 89 88 95 86 358 xxxxxxxxx 1 Torolf Nieminen Y60 Porvoon res 90 81 90 92 353 xxxx 2 Väinö Ylitalo Y60 Mäntsälän res 89 82 80 84 335 xx 3 Ilmapistooli Mediaani 348,5 Nimi Sarja Yhdistys Sarja 1 Sarja 2 Sarja 3 Sarja 4 Tulos Napa Sijoitus Raija Vehanen Y50 Tuusulan yhd 92 87 86 87 352 x 1 Ari Hämäläinen Y50 Mäntsälän res 80 80 85 84 329 xx 2 Timo Laurila Y60 Keravan RU 88 92 87 87 354 1 Eero Markkanen Y60 Mäntsälän res 90 83 94 83 350 xxxxxx 2 Kari Korhonen Y60 Porvoon res 87 83 82 83 335 x 3 Kalervo Juhola Y60 Hyvinkään yhd 71 79 81 72 303 4 Seppo Aalto Y70 Hyvinkään yhd 75 85 77 80 317 xxxx 1 Jorma Riissanen Y70 Tuusulan yhd 82 75 86 74 317 xx 2 Pertti Vehanen Y70 Tuusulan yhd 81 71 80 71 303 xxx 3 Ville Lotti Y70 Nurmijärven res 77 60 77 76 290 xx 4 Kaj Saarinen Y70 Porvoon res 71 71 65 72 279 5 Ari Juutinen Harr Mäntsälän res 81 80 85 83 329 xxxx 1 Harri Jokivirta Harr Nummi-Pusula 80 81 83 76 320 x 2

Mediaani 320 JOUKKUETULOKSET: 1 Mäntsälä 1008 2 Tuusula 972 Harrastelijasarjasta nousee ikäsarjaansa Ari Juutinen.

UUDENMAAN RESERVILÄISPIIRIEN MAANPUOLUSTUSURHEILIJA VUONNA 2016

Nimi Talvi- Amp. Amp. Kolmi- Maasto Maast. Pien. Perinne- Pienois- Kenttä- SRA Ilma- Amm Yht. kilp. hiihto juoksu ottelu kilp yht pistooli kivääri kivääri amm. amm pist yht pist

1 Hannu Harju 10,0 7,2 5,5 3,3 6,6 32,6 2,1 2,1 34,7 2 Kalervo

Juhola 0,0 10,0 4,6 8,9 3,3 26,8 26,8

3 Kari Korhonen

0,0 9,3 7,1 7,8 24,2 24,2

4 Harri Pasanen 8,5 7,3 8,3 24,1 0,0 24,1 5 Mikko

Kylmäniemi 0,0 5,2 9,6 8,7 23,5 23,5

6 Markku Nieminen

5,8 2,8 7,2 15,8 1,9 4,2 6,1 22,0

7 Matti Perttilä 0,0 7,2 3,7 9,3 20,2 20,2 8 Timo Laurila 0,0 10,0 10,0 20,0 20,0 9 Ari Juutinen 0,0 4,5 2,8 6,1 6,3 19,7 19,7

10 Isto Hyyryläinen

9,4 9,4 9,8 9,8 19,3

11 Antti Pitkänen

0,0 2,4 8,6 7,1 18,0 18,0

12 Raija Vehanen

0,0 8,7 9,3 18,0 18,0

13 Ensio Miikkulainen

0,0 7,6 9,1 16,7 16,7

14 Eero Markkanen

0,0 8,1 8,5 16,6 16,6

15 Petri Tonteri 6,5 10,0 16,5 0,0 16,5 16 Harri Jokivirta 0,0 5,5 3,1 1,0 5,5 15,1 15,1 17 Jouko

Mäkinen 6,4 7,8 14,2 0,0 14,2

18 Ville Lotti 0,0 7,4 5,0 1,8 14,1 14,1 19 Väinö Kurkaa 5,2 8,9 14,0 0,0 14,0 20 Markku Laine 4,6 8,9 13,5 0,0 13,5 21 Touko

Koivisto 0,0 6,4 5,7 12,1 12,1

22 Pasi Huttunen

0,0 4,6 7,2 11,8 11,8

23 Pekka Elomaa 5,5 6,1 11,6 0,0 11,6 24 Sauli Saarinen 10,0 10,0 0,0 10,0 24 Alpo

Veijalainen 0,0 10,0 10,0 10,0

24 Markku Husso

10,0 10,0 0,0 10,0

24 Tom Eklund 0,0 10,0 10,0 10,0 24 Teemu

Rintala 0,0 10,0 10,0 10,0

24 Mauri Blomqvist

### 10,0 0,0 10,0

30 Ari Lahdenkauppi

3,1 6,6 9,7 0,0 9,7

31 Reino Ruotsalainen

7,0 2,7 9,7 0,0 9,7

32 Matti Savolainen

0,0 9,7 9,7 9,7

33 Mikko Vähäkainu

0,0 9,6 9,6 9,6

34 Ahti Muhonen

0,0 9,4 9,4 9,4

35 Timo Lotti 0,0 9,4 9,4 9,4 36 Olli

Kumpulainen 2,5 1,9 4,9 9,3 0,0 9,3

37 Pentti Ukkonen

0,0 6,9 2,4 9,3 9,3

38 Håkan Karlsson

9,3 9,3 0,0 9,3

39 Mikael Ekberg

0,0 9,3 9,3 9,3

40 Jussi Borgenström

9,1 9,1 0,0 9,1

41 Ilkka Kervinen 0,0 9,1 9,1 9,1 42 Timo Silvasti 0,0 9,0 9,0 9,0 43 Mika Heino 0,0 8,9 8,9 8,9 44 Pertti

Vehanen 0,0 6,1 2,5 8,6 8,6

45 Hannu Nieminen

8,6 8,6 0,0 8,6

45 Markus Ihle 0,0 8,6 8,6 8,6 47 Aarne Nurmi 0,0 8,5 8,5 8,5 48 Tuomo

Pitsinki 0,0 3,2 5,2 8,4 8,4

49 Tommi Elg 0,0 8,3 8,3 8,3 50 Ilkka Pekkala 0,0 8,3 8,3 8,3 51 Kaj Ahlers 0,0 8,2 8,2 8,2 51 Ossi Autio 8,2 8,2 0,0 8,2 51 John Eloranta 0,0 8,2 8,2 8,2 54 Peter

Rönnberg 0,0 8,2 8,2 8,2

55 Stefan Rönnberg

0,0 8,0 8,0 8,0

56 Lauri Ellilä 0,0 7,9 7,9 7,9 56 Ralf Lindén 7,9 7,9 0,0 7,9 58 Jyri

Hämäläinen 0,0 7,8 7,8 7,8

59 Thomas Rönnberg

0,0 7,8 7,8 7,8

60 Juha koskenranta

7,8 7,8 0,0 7,8

61 Lauri Karvinen

0,0 3,8 3,9 7,6 7,6

62 Janne Väliahdet

0,0 7,6 7,6 7,6

63 Tauno Suominen

1,0 1,7 1,0 3,8 7,5 0,0 7,5

64 Simo Kuoppamäki

0,0 7,5 7,5 7,5

65 Toni Sarro 0,0 7,4 7,4 7,4 66 Torolf

Nieminen 0,0 7,3 7,3 7,3

67 Risto Sirola 3,8 3,3 7,0 0,0 7,0 68 Ari

Hämäläinen 0,0 7,0 7,0 7,0

Uudenmaan Reserviläispiirien kolmiottelu 2016

Uudenmaan Reserviläispiirien Mestaruuskilpailut vuonna 2017 ( alustava)

RESERVILÄISURHEILULIITON KILPAILUKALENTERI 2017 ( alustava)

OSUUPANKKI-MALJA 2016 PISTETILANNEUudenmaan Reserviläispiirien Vuoden Maanpuolustusurheilija 2016 ( Top 50)

Kilpailusarjan eri tapahtumiin osallistui yhteensä kaikkiaan 136 eri urheilijaa.

Uudenmaan Reservi-läispiirien urheilupar-lamentti kokoontui vuoden lopulla tarkis-telemaan tilastoja ja jakamaan kultaa sekä kunniaa niitä ansain-neille.

Mäntsälä vei OP-maljan,Harju vuoden MP-urheilija

Osuuspankkimaljan sai vuodeksi haltuunsa Mäntsälä pisteen erol-la Tuusulaan. ( KUVAT: Uuden-maan reserviläispiirit)

Harrastelijasarjan parhaasta suorituksesta vastasi Ilkka Pekkala ampumalla hienon tuloksen perinnekiväärikil-pailussa. Hänet palkittiin Yrjö Nikkisen muistopalkin-nolla.

Maastokilpailun parhaana kar-tanlukijana palkittiin Isto Hyy-ryläinen Seppo Raulan muisto-palkinnolla.

Vuoden Maanpuolutustus-urheilijana palkittiin Hannu Harju.

21Oltermanni 4-2016

Mökkipähkinä

Erikoisjoukkkojen mies piileskelee yhdessä neljästä lomamökistä. Hämä-yksen vuoksi hän on kiinnittänyt jo-kaisen mökin oveen viestin, joka käyttä-en koodia ”1 totta, 3 valhetta” eli 1T3V kertoo apujoukoille hänen piilopaikkan-sa.Paljasta sabotöörin piilo-paikka! Koodi toteutuu vain yhdellä ratkaisulla.

Mökki 1: 1T3V XX ei ole täällä.Mökki 2: 1T3V XX on täällä.Mökki 3: 1T2V XX ei ole mökissä 2.Mökki 4: 1T3V XX on naa-purikylässä.

Keravan Reserviupseerien jär-jestämissä Uudenmaan reser-viläisten ilma-asekilpailuissa marraskuussa oli kaikkiaan liki 20 osanottajaa ilmakivääri- ja ilmapistooliluokissa.

Harrastelijasarjasta ikäsar-jaansa nousi Ari Juutinen, joka kuvassa etualalla tähyää iskemiä taulussa.

Vankityövoima huoltamaan armeijan kalustoa

Puolustusvoimat ja Rikosseuraa-muslaitos ovat solmineet yhteis-työsopimuksen. Yhteistyösopi-muksen tarkoituksena on löytää sellaisia toimintoja, joiden jär-jestäminen Puolustusvoimien ja Rikosseuraamuslaitoksen yhteis-työllä tuo valtiolle kokonaisetua.

Rikosseuraamuslaitos järjestää vangeille työtoimintaa, josta syntyviä tuotteita ja palveluja voidaan tarjota Puolustusvoimil-le. Puolustusvoimilla puolestaan on tekstiilihuollossa vapaata ko-nekapasiteettia, jota voidaan tar-jota Rikosseuraamuslaitokselle.

Puolustusvoimilla ja Rikosseu-

raamuslaitoksella on ollut jo aiemmin pienimuotoisempaa yhteistyötä. Puolustusvoimis-sa käytettävät sotilassängyt ja -jakkarat ovat pääsääntöisesti vankilassa valmistettuja. Lisäksi Puolustusvoimat on huollattanut telttojaan vankiloissa. Yhteis-työn laajentaminen nousi esil-le, kun Rikosseuraamuslaitos selvitti oman tekstiilipesulansa investointitarpeita tai vaihtoeh-toisesti koko pesulatoiminnan uudelleenjärjestelyitä.

Jatkossa on suunniteltu, että vankiloissa tehtäisiin mm. Puo-lustusvoimien tupakalustuksen valmistusta ja korjauksia, telt-

tojen huoltamista sekä pyykin viimeistelyä. Vastaavasti Puo-lustusvoimat hoitaa vankiloiden pyykkihuoltoa.

22 Oltermanni 4-2016 23Oltermanni 4-2016

Tasavallan presidentti on ylentänyt itsenäisyyspäivänä 6.12.2016 yhteensä 785 reservin upseeria ja erikoisupseeria. Everstiluutnantiksi neljä, majuriksi 37, komentajakapteeniksi neljä, lääkintäma-juriksi yksi, kapteeniksi 85, kapteeniluut-nantiksi 7, insinöörikapteeniksi kaksi, lääkintäkapteeniksi yksi, yliluutnantiksi 164, merivoimien yliluutnantiksi yksi, lääkintäyliluutnantiksi kaksi, merivoi-mien lääkintäyliluutnantiksi yksi, luut-nantiksi 402, merivoimien luutnantiksi 36, lääkintäluutnantiksi 6, merivoimien lääkintäluutnantiksi yksi, vänrikiksi 20 ja aliluutnantiksi neljä henkilöä.

MAJURIKSI

HASARI Marko Juhani, VantaaKANERVA Juha Veikko, KeravaKARINIEMI Arto Jaakko, HelsinkiKINNUNEN Tommi Tero Antero, Nurmi-järviKURENMAA Ari Akseli, VantaaNIKKANEN Hannu Mikael, MyrskyläRINTALA Pekka Juhani, HelsinkiTALONPOIKA Tuomas Kalevi, HelsinkiTOURULA Pentti Tapio, VihtiVERHO Timo Tommi Juhani, Kirkkonum-mi

KOMENTAJAKAPTEENIKSI KIVINIEMI Mikael, Espoo

KAPTEENIKSI

ASTALA Jarmo Tapio, EspooAUSTIN Juuso Henrik, LoppiHAUTALA Timo Kalevi, NurmijärviHEIKKILÄ Raimo Olavi, PudasjärviHEIKKINEN Riku Kalevi, NurmijärviHENG Leo Juhana, HelsinkiHUTTUNEN Marko Johannes, HelsinkiIIVONEN Jani Markus, VantaaKAIKKONEN Antti Samuli, Tuusula

KAPTEENILUUTNANTIKSI

VUOTI Vesa Matti, Helsinki

YLILUUTNANTIKSI

AARNIO Harri Tapani, VantaaALASAARI Mikko Ilmari, HelsinkiHEIKKILÄ Taavi Kalevi, HelsinkiHÄRMÄVAARA Panu Elias, HelsinkiJUSSILA Iiro Tuomas, HelsinkiKELAMO Miika Juha Kristian, NurmijärviKINNUNEN Reima Kalevi Aukusti, VantaaLAPPALAINEN Jarkko Aleksi, HelsinkiLEHTINEN Sami Mikael, HelsinkiLEIJALA Aku Antero, KirkkonummiLIETTILÄ Simo Juhani, HyvinkääLUKKARI Mikko Olavi, EspooMAJAMÄKI Harri Maurits, TuusulaMALINEN Mika Matti, KeravaMÖRSKY Markus Petteri, VantaaNAATULA Teemu Pauni Petteri, EspooNANDILIMBE Dziko MichaelNICK Tommi Erik, JärvenpääPASANEN Mikko Tapio, VantaaPYYKKÖ Pasi Juhani, LoppiRANTALA Eero Jaakko Ilmari, EspooRAPPE Jukka Tapio, KeravaREKONEN Ari Antero, EspooRYTKÖNEN Harri Osmo Juhani, JärvenpääPASTERNAK Charly Johan, HelsinkiSOINOLA Juha-Pekka, JärvenpääSUOMINEN Markku Juhani, EspooSVEDSTRÖM Jan Mikael, EspooTILLANDER Petri Göran, KeravaUSKALI Ville Veikko Valtteri, KeravaVESANEN Jari Juhani, SipooVESTMAN Heikki Matti Viljami, SipooVIROLAINEN Matti Kalevi, HelsinkiWIIK Esa Valtteri, Loppi

YLILUUTNANTIKSI (ME)

LINDROOS Daniel Jarl Edvard, PorvooMARVOLA Janne Antero, VantaaWALLIUS Juha Henrik, Espoo

LÄÄKINTÄYLILUUTNANTIKSI

URTAMO Sami Pekka, Kirkkonummi

LUUTNANTIKSI

AALTONEN Samu Sebastian, VantaaAAPIO Aki Daniel, HelsinkiAHLSKOG Tatu Kari Petteri, NurmijärviAHVENAINEN Samu Julius, EspooALANKO Miika Kristian, HelsinkiANTINAHO Janne Petteri, HelsinkiANTTILA Juho Tuomo Sulevi, HelsinkiANTTONEN Jussi Antero, HelsinkiARISALO Tuomas Santeri, HelsinkiAROLA Henri Olavi, HelsinkiARVIO Ilkka Arno Kristian, HelsinkiBRAND Thomas Leo, HelsinkiCAVÉN Ossi Eemil, EspooGREIS Pyry Joonas, HelsinkiHAAPASALO Lauri MatiasHAILA Tuomas Antero, HelsinkiHARJAMÄKI Petri Juhani, HelsinkiHAUKKAVAARA Vesa Tapio, HelsinkiHEIKKILÄ Antti Samuli, KeravaHEIKKINEN Esa Petteri, VantaaHEINONEN Jani Tapani, HelsinkiHELMINEN Teemu Kalevi, EspooHELOTIE Sami Tapani, EspooHETEMÄKI Lauri Kustaa, HelsinkiHETTULA Perttu Pietari, EspooHILPINEN Antti Juhani, VantaaHOKKALA Jussi Matti Tapani, VantaaHONKANEN Juha-Pekka Henrikki, AskolaHUMALAJOKI Sami Antero, NurmijärviHYVÄRINEN Juuso Ilkka Valtteri, HelsinkiHÄMÄLÄINEN Jukka Antero, NurmijärviHÄMÄLÄINEN Matias Antti Mikael, EspooHÄNNINEN Kristian Antti Eerikki, HelsinkiHÄRKIN Marko Veikko Juhani, Kirkko-nummiIIPPONEN Timo Mikael, HelsinkiJAAKKOLA Olli Juhani, KirkkonummiJANHUNEN Tuomas Mikael, VantaaJAUHIAINEN Mikko Jussi, HelsinkiJÄRVINEN Janne Joonatan, HelsinkiJÄRVINEN Timo Tapani, OrimattilaJÄRVINEN Tuukka Juha-Matti, HelsinkiJÄÄSKELÄINEN Juho Sakari, LohjaKALLIO Jukka Mikael, HelsinkiKANGASLUOMA Janne Heikki, PornainenKANGASRÄÄSIÖ Antti Olavi, EspooKARHU Tuomo Juhani, HelsinkiKARILA Markus Erik, HelsinkiKARJALA Markus Sakari, VantaaKARTTUNEN Antti Juhani, EspooKAUPPINEN Tomi Antero, HelsinkiKETTUNEN Miikka Antero, HelsinkiKIRVESLAHTI Henry Mikael, HelsinkiKLEMETTINEN Lassi Juhani, EspooKOHO Eero Sakari, HelsinkiKOHVAKKA Riku Petteri, VantaaKOISTINEN Iiro Petteri, EspooKOIVISTO Simo Tapio, HelsinkiKOIVULA Ossi Einari, EspooKOKKO Timo Antero, Hyvinkää

KONTU Mikko Jalmari, HelsinkiKOSKELA Pasi Markus, HelsinkiKOSKINEN Ari Juha, VantaaKOTAMÄKI Antti Akseli, VihtiKULJUKKA Jukka-Pekka, HelsinkiKURTTILA Juha-Antti, EspooKUUVA Jyrki Petteri, HelsinkiKYLMÄOJA Janne Esa Ilmari, EspooKÄHKÖNEN Jussi Olli Ilmari, PorvooLAAKSO Erno Topias, HelsinkiLAAKSO Jouko Tapani, EspooLAAKSONEN Joonas Juhani, EspooLAATO Taisto Johannes, EspooLAHTINEN Jarkko Juhana, VantaaLAINE Peter Samuel, HelsinkiLAITINEN Aapeli Artonpoika, HelsinkiLAITINEN Tuukka Matias Jalmari, EspooLAKKISTO Aki Ville Matias, HelsinkiLASSINEN Juuso Joonas, HelsinkiLATURI Toni Matias, HelsinkiLEHTINEN Eerikki Juha Mikael, HelsinkiLEHTONEN Taneli Petteri, VantaaLIUHALA Esamatti Valtteri, EspooLOISA Jari Tuomo Tapio, HelsinkiLYYTINEN Tomi Petri Antero, EspooMAANSELKÄ Asmo Samuel, HelsinkiMAIJALA Sami Heikki Juhani, EspooMIKKONEN Teemu Otto Eevert, EspooMOUHU Janne Juhani, HelsinkiMULO Peter Mikael, EspooMUNCK Petri Erik, VihtiMUSTAJOKI Joonas Petteri, HyvinkääLYLÄ Ville Olavi, EspooMYNTTINEN Henri Joel, EspooMÖLSÄ Noora Maria, HelsinkiMÖRSÄRI Mikko Veli Henrik, VantaaNEVALA Ville Mikko Topias, EspooNIEMINEN Pertti Armas, HelsinkiNIKKONEN Janne Petteri, EspooNISKANEN Tuomas Kalevi, VantaaNOUSIAINEN Henri Johannes, HelsinkiNUUTINEN Mikko Juhani, PorvooOJA Sami Petteri, EspooOKSANEN Sampo Akseli, EspooOLLIKAINEN Juho-Heikki Helmeri, VantaaPAANANEN Markus Veikko Juhani, VantaaPARTINEN Jerri-Markus, KirkkonummiPAUKKONEN Antti Nikolai, HelsinkiPEKANPALO Susanna Kristiina, EspooPELTONIEMI Matias Aleksanteri, HelsinkiPENTTI Matteus Joonatan Martinpoika, HelsinkiPESTI István Kristian, HelsinkiPIIROINEN Juho Matti, HelsinkiPRAMI Jouko Petteri, EspooPÄTIÄLÄ Tatu Valtteri, KirkkonummiPÖYHÖNEN Pekka, HelsinkiQVICK Niclas Krister, EspooRAASSINA Toni Petri, EspooRAATIKAINEN Sami Petteri Mikael, Espoo

RANNISTO Joni Markus Tapani, KeravaRANTALA Miika Christian, HelsinkiREKOLA Lauri Tuomas Mikael, HelsinkiRIEPPONEN Antti Viljami, KeravaRIIKONEN Antti Sakari, HelsinkiROIMOLA Juhana Eemil, VantaaROITTO Mikko-Aleksi Eemeli, HelsinkiROMPPAINEN Janne Tuomas, HelsinkiROTI Lauri Antti Juhani, HelsinkiROVE Henri Olavi, EspooRUNSAS Teemu Pekka Antero, EspooSAARINEN Mikko Sakari, HelsinkiSALMELA Jukka-Pekka, EspooSALMINEN Antti Markus, VantaaSALMINEN Olli Ilari, HelsinkiSILTANEN Mika Kalevi, HelsinkiSIPPONEN Mikko Juhani, TuusulaSIUKONEN Samuli Johannes, HelsinkiSKURNIK Jaakko Seppo Ariel, HelsinkiSORSA Lari Janne Herman, HelsinkiSTORE Joakim Mikael, HelsinkiSUIKKANEN Anssi Jukka-Pekka, HelsinkiSUONPÄÄ Sakari Ensio, HelsinkiSUURIPÄÄ Keijo Tapani, EspooSÖDERLUND Jasmine Janna, EspooTAKALA Matti Maurinpoika, HelsinkiTALJA Jani Mikael, HelsinkiTAMMELA Masi Jura Sebastian, EspooTAMMELA Risto Voitto Juhani, HelsinkiTANTTU Tuomo Tapio, HelsinkiTAPANEN Risto Kalervo, HelsinkiTAPIO Lauri Viljo Tapani, EspooTAURIAINEN Jussi Väinö Johannes, VantaaTIAINEN Tero Petteri, EspooTOIKKANEN Jussi Sakari, HelsinkiTOLPPANEN Antti Olavi, HelsinkiTORNI Mikko Markus, HelsinkiTOROPAINEN Antti Elia, HelsinkiTUOMELA Antti Samuli, HelsinkiTÄHTI Matti Kalevi, HelsinkiTÖLLI Kaisa-Maria, HelsinkiTÖLLI Pekka Olavi, HelsinkiUOTILA Aki Johannes, VantaaVAARA Eero Tapio, HelsinkiVAINIO Sami Petteri, EspooVALTONEN Joonas Antti Valtteri, HelsinkiVILJAMAA Olli Sakari, HelsinkiVILJANEN Juha Oskari, HelsinkiVIRTA Antti Eero Aleksanteri, HelsinkiVORMISTO Harri Tapani, HelsinkiVORNANEN Mikko Petteri, HelsinkiVUORELA Joni Markus, VantaaVUORI Antti Ilmari, VaasaVUORINEN Ville Juhani, VantaaVÄHÄMÄKI Markus Harrinpoika, EspooVÄISÄNEN Mikko Juhani, HelsinkiWALLENIUS Jesper Mikael, VihtiWILLIS Karl-Kristian, RaaseporiWILSKA Mikko Lauri Matias, EspooYLI-KIIKKA Jari Antero, Espoo

ÖHMAN Tommy Valdemar, Helsinki

LUUTNANTIKSI (ME)

AALTO Martin, HelsinkiARRHENIUS Carl Christian, EspooARVILA Hannu Lauri Juhani, EspooCRONSTEDT Jean-Philip Gustav, HelsinkiDAHLMAN Henrik Lennart Juhani, HelsinkiGRIP Jukka Eero Matias, HelsinkiGRUNER Carl Sebastian, HelsinkiKAJASTE Matti Pellervo, HelsinkiKAUPPILA Jussi Tapio, HelsinkiKULLSTRÖM Mikael Gustaf, HelsinkiLINDEVALL Wilhelm Johan, HelsinkiMANNINEN Vesa Mikael, HelsinkiMÄKINEN Pekka Juhana, HelsinkiPUSSINEN Harri Juhani, HelsinkiREHULA Tero Kalevi, HelsinkiREINIKAINEN Antti Johannes, EspooSALMI Toni Henrik, HelsinkiSONNI Risto-Matti Elias, HelsinkiSUOMIKALLIO Santeri Aleksi, HelsinkiTOLVANEN Tuomas Aleksi, Lohja

LÄÄKINTÄLUUTNANTIKSI

KOMULAINEN Olli Eljas, HelsinkiNÄRHI Lassi Riku, MäntsäläOMAR Ali, Sipoo

VÄNRIKIKSI

KETOLA Tuomas Santeri, HelsinkiKUULA Matti Johannes, HelsinkiMÄÄTTÄ Tomas Antero, PorvooPIIRMA Kethlin Edith, HelsinkiPUUSTINEN Otto Samuli, HelsinkiSAARINEN Sami Osmo Kullervo, LoppiOF BONNY Anthony Edward Chinyere-Nelson, Inkoo

ALILUUTNANTIKSI

IKONEN Juho Tuomas, EspooLEIKOSKI Tuomo Kaarlo Erik, Kauniainen

Reservin aliupseerien ylennyksetUudenmaan aluetoimiston päällikön ylentä-mät henkilöt reservissä

Sotilasmestariksi

HYYTIÄINEN Jari Olavi, Raasepori

NYLÉN Jouni Kalevi, EspooSALOMAA Jari Eero Antero, SiuntioÄIKÄS Pekka Antero, Kirkkonummi

Ylivääpeliksi

HAARTI Jan Carlo Kristian, EspooHIMANEN Simo Petteri, EspooIHALAINEN Arno Artturi Johannes, HelsinkiJUVONEN Jukka Pekka, EspooKALLIOMÄKI Tapio, HelsinkiKALLÉN Kalle Juhani, TuusulaKORHONEN Herkko Ilmari, HelsinkiKORTELAINEN Janne Tapani, KarkkilaKÄYHKÖ Petri Juhani, HelsinkiLASSILA Aapo, VihtiLEHTINEN Jarmo Tapani, HelsinkiMARKKULA Kimmo Arto Ilmari, EspooMYNTTI Pasi Jouko Mikael, VihtiNIEMINEN Janne Markus, VantaaNUMMELA Tomi Kosti, PorvooPATOLUOTO Jukkapekka, VantaaPITKÄNEN Juha Henrik, HelsinkiRASIJEFF Raimo Antero, EspooROUHIAINEN Marko Antero, VihtiTOIVONEN Olli Juhani, PorvooVAALA Kari Johannes, HyvinkääYlipursimieheksiMARTTILA Kari Pekka

Vääpeliksi

AHO Toni Rainer, HelsinkiALAVIIRI Tapio Juhani, HelsinkiANTTILA Pekka Johannes, EspooARVOLA Kalle JohannesFAGER Jan Adolf, HelsinkiHAKKALA Lauri Mikael, NurmijärviHIRVIKORPI Sauli Jussi Mikael, PorvooHONGELL Aarne Pekka Leander, VantaaHULKKONEN Tuomas Pekka Juhana, KirkkonummiHYRKKÄNEN Juhana Henrik, KeravaJOENSUU Raimo Juhani, VantaaJÄMSÉN Paavo Juhani, HelsinkiJÄNTTI Matti Heikki, KeravaKARLSSON Jan Erik, PorvooKARTTUNEN Jani Juhani, RaaseporiKIISKINEN Sami OlaviKOPONEN Kimi Rikhard, HelsinkiLAHTINEN Teemu Ilkka Antero, EspooMALMBERG Marcus Joakim, MyrskyläMATIKKA Mika Oskari, HelsinkiMERIKARI Jaakko Juhani, HelsinkiMÄKELÄ Hannes Antero, HelsinkiNIIRANEN Tomi Mikael, HelsinkiNUUTILA Jaakko Tapani, LohjaNYFORS Juha Markus, VihtiPAJUNEN Lauri Taneli, PorvooPEKKANEN Sami Antero, EspooPIKKARAINEN Juha Tuomas, VantaaRAATIKAINEN Mika Pekka, HelsinkiRAITA Mikko Juhani, HelsinkiRAUTIAINEN Tommi Tapani, HelsinkiREPO Ano Antti, EspooROUSKU Lauri PekkaRUUHONEN Thomas Henry, PorvooSALORANTA Pekka Tapio, EspooSOININEN Markku Mikael, EspooTURUNEN Timo Pekka Ensio, VantaaUKKONEN Sami Petteri, HelsinkiVAITTINEN Antti Johannes, HelsinkiVAKKALA Martti Juhani, HelsinkiVUORIJÄRVI Janne Juhani, KeravaVÄRILÄ Marko Olavi Konstantin, Helsinki

Pursimieheksi

EICHHOLZ Tony Robert Christian, EspooEKSTRÖM Michael Johan Ronald, VantaaJANSSON Johan Otto, LoviisaLESKELÄ Tomi Pekka Anttoni, LohjaMUILU Kalle Samuli, VantaaPOHJALAINEN Roni Mikael, EspooSYDÄNHELMI Arto Samuel, Helsinki

VALVE Tuomo Veikko, Helsinki

Ylikersantiksi

ABDELRAZIQ Nemir Jamal, HelsinkiAHVENNIEMI Mika Jaakko, EspooAUTIO Harri Antero, HelsinkiBENSON Mika Henri Juhani, KeravaBLOMQVIST Ville Juhani, EspooBÄRLUND Joni Olli Matias, VantaaDILLEMUTH Jan Markus, VantaaEKLUND Joonas Jussinpoika, HelsinkiEKSTRAND Ari Hannes, HelsinkiESKELINEN Matti Johannes, EspooETULA Timo Henrik, HelsinkiFABRITIUS Niko Kaijus Taneli, MyrskyläGRÖNROOS Veli Matti, HelsinkiHEIKKILÄ Janne Michele, VantaaHEINONEN Ilkka Juhani, HelsinkiHEISKANEN Riku Mikko, HelsinkiHELLINEN Toni Kristian, HelsinkiHIITOMAA Pasi Antero, HyvinkääHILTUNEN Pekka Juhani, VantaaHOIKKA Dan Rickard Jonatan, VantaaHÄMÄLÄINEN Niko Ilmari, PorvooHÄRÖ Juha Sakari, TuusulaJOKINEN Heini Tellervo, EspooJÄRVENSIVU Tuomas Jukka, HelsinkiKALLIS Jonas Johannes, HelsinkiKANGAS Anna Mari, VantaaKARPPINEN Jarmo Juhani, JärvenpääKAUTTO Hannu Anton, TuusulaKIISKI Paavo Tamás Antero, VantaaKONTTINEN Tuomas Henri Mikael, HelsinkiKORPI Jari Arvi, VihtiKUKKOLA Jarno Veli Kalervo, EspooLAASONEN Keijo Olavi, KirkkonummiLAIHINEN Timo Dimitri, HelsinkiLASSILA Kyösti Herman, HelsinkiLAUNIAINEN Lauri Kristian, EspooLEPPÄLÄ Eeli Samuel, EspooLILJESTRAND Mårten Gustaf Mikael, HelsinkiLINNA Petri Petteri, EspooLOUHISTO Jaakko Antero, HelsinkiLOUNASAHO Pasi OlaviMALKAMÄKI Anssi Petteri, JärvenpääMARTIKAINEN Kai Juha Petteri, EspooMATTILA Asko Sakari, HelsinkiMIKKOLA Raman Kristian, HelsinkiMONTONEN Miso Risto, NurmijärviMÄKELÄ Jim Simo Mikael, EspooMÄKIPROSI Heikki Ilmari, KirkkonummiMÄYRÄNEN Juuso Juha Pekka, HelsinkiNAAKKA Henrik, HelsinkiNEVALAINEN Antti Jaakko Johannes, TuusulaNYKÄNEN Toni Tuomas, LohjaNYLUND Marko Ilmari, VantaaOLLIKAINEN Tomi Juhani, KirkkonummiOTTMAN Veli Pekka, HelsinkiPEKKARINEN Sami Juha Ensio, HelsinkiPELKONEN Jari Matti, VantaaPENTTINEN Esa Yrjänä, HelsinkiPIIPPO Panu Iisakki, HelsinkiRAJALA Esa Matti, NurmijärviREHNSTRÖM Linus Roger Andreas, RaaseporiRELANDER Antti Olavi, HelsinkiREMES Jukka Johannes, KirkkonummiREPO Ville Antti Benjamin, HelsinkiRIIHIMÄKI Tuomas Antti Johannes, HelsinkiRISSANEN Timo Antero, VantaaRUOHONEN Antti Petteri, EspooSAARTENOJA Kai Lauri, JärvenpääSAINIO Arto JuhaniSAKSA Vesa Harri Antero, EspooSALMINEN Tuomas Matti Juhani, HelsinkiSEPPÄ Matti Esko, VantaaSINTONEN Veli Juhani, KarkkilaSIVONEN Marko Ahti, TuusulaSTENMAN Topi Christian, VantaaSTIGMAN Simo Juhani, EspooSUOMINEN Juha Olli Eerikki, HelsinkiSUOMINEN Juha Petteri, HelsinkiSÄRKIMÄKI Ville Eino Juhani, Espoo

TAKALA Heikki Ilmari, VantaaUIMONEN Joonatan, HelsinkiUUSISALMI Juho Pekka, VantaaVANHAPIHA Olli Seppo Severi, HelsinkiVIROLAINEN Teijo Samuli, HyvinkääVIRTA Jarmo Tapio, EspooVIRTANEN Aleksi Joonatan, LohjaVIRTANEN Sami Tapio, LoviisaVOUTILAINEN Jani Markku, MäntsäläWILKMAN Jarmo Juhani, NurmijärviWUOMA Timo Olavi, EspooYLEVÄ Leena Maria KyllikkiYLIHERNE Pasi Petteri, VihtiÅBERG Jani Christian, Hyvinkää

Kersantiksi

AHLQVIST Christer KaleviAHOLA Matias Aleksi, HelsinkiAHOLA Pekka Olavi, VantaaAHOLA Roope Oskari Adiel, HelsinkiANTTILA Aleksi Johan, HyvinkääANTTILA Sampsa Erkki Juhani, HelsinkiARKKO Janne Oskari, EspooASIKAINEN Hannu Pekka, EspooASPLUND Jean Peter Alexander, HelsinkiAUTINEN Janne Petteri, EspooEKBLAD Sebastian Paul Wilhelm, HelsinkiGÄDDA Johan Erik Andreas, HelsinkiHAAPAJÄRVI Teo Juhani, EspooHAMUNEN Henri Kristian, EspooHAPULI Heikki Tapani, EspooHARJU Kimmo Samuli, HelsinkiHATULA Teemu Tapio, VantaaHEINONEN Sami Hermanni, HelsinkiHENTILÄ Ville Tuomas, KirkkonummiHILTUNEN Heikki Ilari, AskolaHIRVONEN Marko Tapio, HelsinkiHJORT Markus Mikael, KirkkonummiHOLMSTRÖM Jan Mikael August, LohjaHUHTA Aku Matias, HelsinkiHUOVIALA Tomi Heikki, VantaaHUUHTANEN Joni Pentti Johannes, HelsinkiHÖGLUND Pontus Kristoffer, SipooIKONEN Janne Mikael, HelsinkiIKONEN Otto Ilmari, KeravaILPALA Hermanni Otto Heikki, EspooIMMONEN Ville Oskari, EspooJUNNILA Jyrki Juhani Mikonpoika, EspooKAIHOVAARA Aleksi Lauri, EspooKALLIONPÄÄ Pekka Leo Akseli, EspooKAMMONEN Ville Tapio, HelsinkiKAPANEN Jaana Mira Maria, TuusulaKARJALAINEN Antti Heikki, HelsinkiKARLSSON Patrick Jörgen, PorvooKAVÉN Pekka Ilmari, PornainenKEKARAINEN Joonas Janne Oskari, NurmijärviKELA Jarkko Uolevi, LohjaKERO Mikko Sakari, HelsinkiKERÄNEN Jussi Petteri, HelsinkiKIRJAVAINEN Tommi Henri Tapani, HelsinkiKIVILEHTO Jaakko Ilmari, VantaaKIVILUOMA Topi Mikko Nestori, EspooKLAUS Harald Rudolf, HelsinkiKLEEMOLA Jaakko Juhani, TuusulaKOIVULA Samuel Matinpoika, JärvenpääKOIVUSELKÄ Anssi Mikael, HelsinkiKOJOLA Antti Samuel, EspooKOKKO Olli Juhani, VantaaKOPONEN Juuso Pietari, TuusulaKORKIA-AHO Olli Matti, HelsinkiKOSONEN Antti Saku Petteri, HelsinkiKOUVA Tomi Kalevi, LohjaKUITUNEN Aki Elias, HelsinkiKUJANSUU Sami Petteri, HelsinkiKUNNAS Jussa Arttu Juhani, EspooKUNTTU Juuso Ilari, HelsinkiKYLLIÄINEN Juha Pekka, VantaaKÄMÄRÄINEN Ville Matias, HelsinkiKÄRKI Timo Veikko Antero, EspooLAAKSONEN Ronni Petteri, HelsinkiLAHTI Mikko Ilmari, HelsinkiLANKINEN Lauri Erik Johannes, HelsinkiLASSILA Niko Matti Valtteri, VantaaLATTU Mikko Oskari, HelsinkiLEHTONEN Janne Juhana, HelsinkiLEHTOVIRTA Mikko Ville, HelsinkiLEINONEN Jari Tapani, HelsinkiLEVANDER Kim Johan, KirkkonummiLIIMATAINEN Jussi Pekka, EspooLIND Pirkka Johannes, LohjaLINDQVIST Jonas Henrik, SipooLINTUNEN Roope Jusa Mikael, HelsinkiLIUKOLAMPI Martti Tapio, HelsinkiLOD Henry Olavi Christian, HelsinkiLUHTANEN Ron, HelsinkiLUNDGREN Tom Henrik, HelsinkiLUOTOLA Jari Tapio, TuusulaLÄMSÄ Lauri Simo Pekka, KeravaMANNINEN Turo Markus, HelsinkiMANTILA Joonas Niko Antero, HyvinkääMATILAINEN Lasse Markus, EspooMEHTÄLÄINEN Antti Olavi, KeravaMELDO Aleksi Oskari, EspooMIETTINEN Simo Petteri, LohjaMIKKOLA Jaakko Kalervo, HelsinkiMIKKONEN Joonas Petteri, EspooMONONEN Toni Akseli, EspooMUKKULAINEN Ivo, VantaaMÄKELÄ Joni Petteri, HelsinkiMÄKINEN Magnus Kristo Olavi, HyvinkääNIEMINEN Jouni Ensio, KeravaNIEMINEN Kimmo Juhani, Mäntsälä

NIINISTÖ Olli Matias Saulinpoika, HelsinkiNORRGÅRD Marcus Mikael, EspooNYYSSÖNEN Janne Markus, HelsinkiOHTONEN Mikko Petteri, HelsinkiOJA Ari Pekka, EspooO’KANE Nichlas Patrick William, EspooPEIPPO Juuso Matias, HelsinkiPEKKANEN Eero Juhani, HelsinkiPEKKANEN Pasi Santeri, HelsinkiPELTONIEMI Ville Mikael, HelsinkiPENNANEN Tomi Samuli, HelsinkiPIETARINEN Juhani Kristian, EspooPIETILÄINEN Ossi Ilmari, HelsinkiPIHLAJA Veli Matti Juhani, HankoPOHTALA Joni Verneri, KeravaPOIKKIMÄKI Sakari Hermanni, HelsinkiPROKKOLA Joni Andreas, HelsinkiPUKONEN Tom Mikael, HelsinkiPULKKINEN Risto Matti Juhani, KeravaPUOLAMÄKI Ilkka Mikko Johannes, KeravaPÖLÖNEN Lauri Kristian, EspooRANTAKARI Antti Johannes, VantaaRANTAKOKKO Jukka Pekka, HelsinkiRANTALA Tommi Tapio, VantaaRANTANEN Tuomas Sakari, VantaaRAUTIAINEN Jorma Kalevi, HelsinkiROIMA Pekka Mikael, HelsinkiRUOTSALAINEN Arvo Ensio, HyvinkääRYNÖ Sami Markus Juhani, HyvinkääSAARANEN Joni Pekka, HelsinkiSAARENPÄÄ Mikko Juho Oskari, HelsinkiSAASTAMOINEN Tom Casper, KeravaSALIN Markku Kalervo, EspooSALMI Toni Tapani, TuusulaSALMINEN Markus Kari Tapio, HelsinkiSALO Teemu Matti Tapani, HyvinkääSALOMAA Ville Kaarlo, HelsinkiSALOMÄKI Jari Kalervo, HelsinkiSALONEN Hannes Mikael, HelsinkiSALONEN Tuomas Mikko Tapani, VantaaSANDSTRÖM Miikka Samuel, HelsinkiSANDSTRÖM Santeri Mikko Matias, EspooSAUKKOSAARI Jesse Petteri, HelsinkiSAUNA-AHO Aki Petteri, VantaaSAVOLAINEN Timo Veikko Matias, EspooSCHRECK Jukka Mikael, HelsinkiSILDÉN Simo Antti Kalevi, JärvenpääSILLFORS Masi Olavi, JärvenpääSINERVÄ Mikko Kristian, HelsinkiSINKKONEN Janne Henrikki, EspooSOIKKELI Ville Hermanni, HelsinkiSTEN Jussi Ville Tapio, MäntsäläSTRENGELL Tytti Sofia, EspooSUHONEN Lauri Olavi, EspooSULEVA Sami Mikael, VantaaSULIN Otto Werner, HelsinkiSÄISÄ Lauri Antero, EspooSÄRMÄHARJU Jyrki Akseli, VihtiTAKALA Kimmo Juha Matti, VantaaTAPANINEN Oskar Vilhelm, HelsinkiTERHO Simo Tapio, HelsinkiTIAINEN Maija Laura Ilona, HelsinkiTIDENBERG Heikki Juhani, EspooTOIVOLA Konstapekka, VantaaTUOMI Valtteri Elias, HyvinkääTUUNANEN Jarkko Johannes, HelsinkiTÖRMÄ Topi Taneli Nestori, HelsinkiTÖRNQVIST Tero Allan Johannes, HelsinkiUIMONEN Manu Aaron, MäntsäläUUSITALO Antti Pekka, VantaaVAAHTERA Pasi Petteri, LohjaVEPSÄLÄINEN Joni Oskari, HelsinkiVIITANEN Jaakko Sakari, HelsinkiVILÉN Jonny Mikael, HelsinkiVUORIO Erkki Eljas Juhani, EspooYLÖNEN Kalle Ville, HyvinkääZAMBETAKIS Christian Alexander, Helsinki

Alikersantiksi

AIRAKSINEN Jori Petri Henrik, NurmijärviAKSELI Ari Olavi, VihtiECKERT Tommi Matias, JärvenpääEEROLA Lauri Juho Matias, EspooERONEN Jere Evert, HyvinkääFORSBERG Rikumatti Sakari, HelsinkiHAUTALA Ari Tapani, EspooHEIKKILÄ Lassi Valtteri, HelsinkiHEINÄARO Tapio Tero Kristian, VantaaHOLOPAINEN Mikko Matias, EspooHYTÖNEN Henri Olavi, JärvenpääHYVÖNEN Teemu Tapani, HelsinkiJÄRVINEN Timo Toivo Tapani, VantaaKAHILA Rami PetteriKANKAANPÄÄ Mikko Tapani, HelsinkiKARHU Jari Markku Tapani, JärvenpääKARPPINEN Ari Tapio, LohjaKESÄJÄRVI Jesse Petteri, HelsinkiLAPPALAINEN Juha Kalevi, KirkkonummiLARSSON Kennet Jan Kristian, PorvooLEHTO Pasi Petteri, MäntsäläLINDROTH Matti Kalervo Nestori, Kark-kilaLOUHELAINEN Ismo Miikka Kristian, EspooLÄHTEENMÄKI Mika Antero, HelsinkiMIELONEN Jarmo Juhani, HyvinkääMÄENPÄÄ Tuomas Antero, VantaaNESSLING Lassi Ilmari, HyvinkääOJANEN Joona Jaakko, HelsinkiPELTONEN Toni Tapio Antero, EspooPORKKA Miikka Matias, HyvinkääPOROLA Harri Kalervo, VantaaPOTERI Juha Aarne Olavi, Helsinki

PURSI Mikael, HelsinkiPYYKKÖ Tommi Untamo, HelsinkiRIPATTI Ville Valtteri, HelsinkiSAARNIO Pasi Petteri, TuusulaSIVONEN Esa Olavi, HyvinkääSTENIUS Heikki Aleksi, HelsinkiTERVO Mika Reino Olavi, VantaaTOLONEN Joose Henrik, HelsinkiUTUNEN Antti Niko Mikael, VantaaVAINIORANTA Arttu Tapani, NurmijärviVEIKKOLAINEN Teemu Oskari, HelsinkiVESALAINEN Tuomas Antero, EspooVILHUNEN Tuomo Kalervo, Askola

Korpraaliksi

AINASOJA Juha Markus Olavi, VantaaANTTILAINEN Sami Petteri, HelsinkiBAGGE Pekko Pietari, HelsinkiBERGH Claes Berndt Gustaf, HelsinkiBRONDIN Mårten Nikolai, EspooERONEN Heikki Johannes, HelsinkiHAATAINEN Mikko Olavi, KeravaHEISKA Mikko Johannes, EspooHELANTERÄ Panu Olli Tapani, HelsinkiHENTUNEN Timo Jalmari, VantaaJASIM Mohammed, HelsinkiJAUHIAINEN Pasi Asser, NurmijärviJUVONEN Niko Juhani Kristian, VantaaJÄNTTI Jani Erik, EspooJÄRVENOJA Mikko Antero, HyvinkääKALAJA Jyrki Veli, EspooKANERVA Sami Petteri, NurmijärviKARI Jan Erik Eljas, NurmijärviKATAJAINEN Henrik Reijo Antero, VantaaKIVILAAKSO Arto Mikael, EspooKOHVAKKA Jarmo Antero, TuusulaKOIVULA Niklas Reino Kalevi, HelsinkiKORTELAINEN Kimi Juhani, HelsinkiKUKKONEN Olli Pekka Ilmari, VantaaKULMALA Veli Matti, HelsinkiLEPPÄNEN Teemu Torsti Juhani, Nurmi-järviLESKINEN Tuomas Valtteri, PorvooLINDSTRÖM Sven Mikael, RaaseporiLOIKKANEN Arto Ilmari, HelsinkiLÄNSIVUORI Jarkko Tapio, VantaaMOILANEN Joonas Henrikki, VantaaMOILANEN Markus Valtteri, HelsinkiNUMMI Ville Otto Anselmi, VihtiNYHOLM Niklas Herman, EspooNYKOPP Casimir Johan, VantaaOMAR Aras Nadhim Omar, HelsinkiPASANEN Isto Olavi, HelsinkiPIHLAJANIEMI Jukka Marko Tapani, HelsinkiPÖYRY Anssi Johannes, MäntsäläRAJASAARI Teemu Hermanni, VantaaRAUTIAINEN Juha Aleksi, HelsinkiREEN Hannu Pekka Christian, JärvenpääRUUSKANEN Jussi Juha Pekka, HelsinkiRÄIHÄ Roope Hermanni, EspooRÄMÄ Sami Peter Aleksander, HelsinkiSAARINEN JuhaPekka, MäntsäläSALO Ville Tuomas, HelsinkiSARKIA Martti Samuel, EspooSARKKI Timo Antero, HelsinkiSAVOLAINEN Henri Wilhelm, TuusulaSAVONEN Samppa Juhani, HelsinkiSEPPÄLÄ Reima Kimmo Johannes, HelsinkiSIPOLA Joona Ilmari, HelsinkiSOHKANEN Toni Kristian, VantaaSUPPALA Matti Juho Olavi, EspooTIILIKAINEN Janne Marko Antero, HelsinkiTUOMIRANTA Mikael Ensio, VihtiUKKONEN Mikko Antero, HelsinkiUTTI Jussi Pekka, VantaaVAINIONPÄÄ Santtu Petteri, KirkkonummiVARTIALA Roope Ruudolf, HelsinkiVESIN Antti Samuli, HelsinkiVILENIUS Joonas Jaakko Valtteri, VantaaVIRTANEN Ilmari, EspooVIRTANEN Toni Ilkka Olavi, HelsinkiVÄÄTÄINEN Joni Antero, Hyvinkää

Ylirajajääkäriksi

LAITINEN Hannu Leo Tapani, HelsinkiLAMPINEN Jani Matti Mikael, HelsinkiMÄKELÄINEN Arto Johannes, EspooNIEMELÄINEN Janne Tapio, HelsinkiNIUKKANEN Manu Markku, EspooRAUTIO Mika Kristian, PorvooVALTONEN Jaakko Olavi, Helsinki

Ylimatruusiksi

AHOKAS Jani Tapani, EspooBALK Hannu Pekka, EspooHAGMAN Tony Axl Matthias, LohjaHARTIKAINEN Kimmo Antero, EspooKIURU Satu Johanna, KirkkonummiKULLBERG Nico Gabriel, RaaseporiSAHLSTRÖM Atte Veikko, LohjaSHOMISOV Ivan, HelsinkiSIVELÄ Jonas Samuel, Sipoo

Ylennykset reservissä Uudellamaalla 6.12. 2016 Suomen 99. itsenäisyyspäivänä

Reservin upseerien ylennykset

SRA sai lisämausteekseen uuden alalajin - TST-CUPin

Reserviläisurheiluliit-to haastaa vapaaeh-toisen maanpuolus-tuskentän henkilöitä jakamaan kuvia kenttäkelpoisuutta tukevista harjoitteluti-lanteista.Tavoitteena on parantaa liiton näkyvyyttä, kehittää jäsenistön yhteisöllisyyttä sekä motivoida ylläpitämään omaa kenttäkelpoi-suutta.Kilpailu tapahtuu 1.12.2016-15.1.2017 välisenä aikana, ja se järjestetään Instagramissa ja Fa-cebookissa. Kisaan osallistuminen tapahtuu lataamalla palveluun julkinen kuva, jonka yhteydessä on sekä hashtag #KENTTÄKELPO, että yksi tai useampi seuraavista kil-pailuluokista:#RajahtavaaVoimaa#SisukastaKestavyytta#TaitoaTilanteeseenKilpailuajan päätyttyä RESUL:n palkintoraati valitsee jokaises-ta kategoriasta voittajan, joille lähtee 165€ arvoinen lahjakortti Långvikin kylpylähotelliin, jossa on erinomaiset mahdollisuudet liikunnalliseen minilomaan. Li-sätietoja antaa liiton toinen va-rapuheenjohtaja Jukkis Ahonen 040 741 8309 / jukkis.ahonen@resul.fi

Kilpailun säännöt1. JärjestäjäKilpailun järjestäjä on Reservi-läisurheiluliitto ry, Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki.

2. Kilpailuaika

Kilpailu on käynnissä 1.12.2016 – 15.1.2017. Kilpailuajan päätty-misen jälkeen lähetettyjä kuvia ei oteta huomioon voittajia va-littaessa.

3. Osallistumisoikeus ja kuvat

Kilpailuun voivat osallistua

kaikki Suomessa asuvat henki-löt, paitsi järjestelytoimikunnan jäsenet. Kuvan kilpailuun lähet-tämällä osallistuja vakuuttaa, että hänellä on oikeus kuvama-teriaaliin ja sen levittämiseen. Osallistujan vastuulla on kysyä julkaisulupa kuvassa mahdol-lisesti esiintyviltä henkilöiltä. Reserviläisurheiluliitto ry ei ole vastuussa osallistujien kilpailuun lataamista kuvista.Liitolla on oikeus poistaa asiat-tomat tai loukkaavat kuvat ilman erillistä huomautusta.Reserviläisurheiluliitto ry varaa oikeuden käyttää kuvia omassa

markkinoinnissaan ilman erillis-tä korvausta tai ennakkoilmoi-tusta osallistujalle/kuvan otta-jalle. Kaikki kilpailuun tulevat kuvat tarkistetaan. Valvontaan liittyvissä kysymyksissä voi lä-hettää sähköpostia osoitteeseen jukkis.ahonen@resul.fi.Osallistumalla kilpailuun osal-listujat myöntävät järjestäjälle oikeuden julkaista voittajan ni-mimerkin/nimen kuvan yhte-ydessä Reserviläisurheiluliitto ry:n markkinoinnissa ilman eril-listä korvausta tai hyväksymistä.

4. Kilpailuun osallistuminen

Kilpailuun osallistutaan jul-kaisemalla kuva Instagramissa hashtagilla #kenttäkelpo (tai Re-serviläisurheiluliiton Facebook-sivuilla osoitteessa facebook.

com/Reservilaisurheiluliitto/.) Osallistujalla tulee olla käytös-sään oma aito Instagram ja/tai Facebook -käyttötili eli profiili. Osallistuminen voidaan peruut-taa, jos on aihetta epäillä valep-rofiilin käyttöä. Kilpailukuvien tulee liittyä teemaan kenttäkel-poisuus ja niissä pitää olla mai-nittuna yksi kategorioista kuten kuvattu kilpailun esittelyssä.

5. Voittajien valinta ja palkinnot

Kilpailun voittajat valitsee Re-serviläisurheiluliitto ry. Voittajat

julkistetaan liiton kotisivuilla Internetissä ja Facebookissa 20.1.2017 (sekä Reserviläinen-lehdessä). Mikäli voittanutta henkilöä ei tavoiteta (kahden) viikon kuluessa yhteydenotosta, Reserviläisurheiluliitto ry pidät-tää oikeuden valita uuden voit-tajan. Kilpailun pääpalkinto(i)na on 3 kpl 165 euron arvoinen ma-joituslahjakortti Långvikin kyl-pylään. Myös muita palkintoja voidaan jakaa. Voittajille ilmoite-taan voitosta henkilökohtaisesti. Palkinnot toimitetaan ainoastaan Suomessa oleviin osoitteisiin. Palkintoja ei voi muuttaa rahaksi tai muuksi tavaraksi.

6. Henkilötiedot ja kilpailun järjestäjän vastuu

Henkilötiedot käsitellään luotta-muksellisesti. Reserviläisurhei-luliitto ry käyttää osallistujien antamia yhteys- ja muita henkilö-tietoja vain arvonnan järjestämi-seen liittyviin tarkoituksiin. Hen-kilötietoja ei käytetä tai luovuteta suoramarkkinointi- tai muihin tarkoituksin ilman osallistujan antamaa erillistä suostumusta. Reserviläisurheiluliiton vastuu kilpailun osallistujia kohtaan ra-joittuu näissä säännöissä maini-tun palkinnon määrään ja arvoon sekä palkinnon luovuttamiseen. Liitto ei vastaa vahingoista, me-netyksistä tai kustannuksista, joiden väitetään aiheutuneen

tähän kilpailuun osallistumises-ta tai palkinnon käyttämisestä. Reserviläisurheiluliitto ry:llä on oikeus muuttaa kilpailun sääntö-jä milloin tahansa, jos siihen on aihetta esim. aikataulun suhteen.

7. Kilpailun teema

Valokuvauskilpailun teema on ”Kenttäkelpoisuus”. Kilpailun tavoitteena on saada valokuvia ja videoita tilanteista ja tapah-tumista, joissa ilmennetään ja/tai edistetään kenttäkelpoisuutta. Teemalla on kolme alakatego-riaa, jotka on kuvattu kilpailun esittelyssä, joista jokaisen voitta-jan raati palkitsee erikseen.

SRA eli sovellettu reserviläisammunta on jo vuosikausia ollut hyväksi havait-tu toiminnallinen kilpa-ampumalaji, joka poikkeaa mer-kittävästi edukseen puolustusvoimain tavallista peruskou-lutusammunnoista. Myös practical-lajit ovat ottaneet oman asemansa ampuma-harrastajien ajankäy-tössä. TST-sarja on ollut mukana SRA - kilpailuissa vuodesta 2014 ja sen suosio on kasvanut räjähdysmäi-sesti. Vuonna 2015 TST - sarja oli myös mukana SRA SM- kil-pailussa ja tämä kertoo myös sarjan suuresta suosiosta. Uu-sinta uutta on nyt TST-cup, jota on harrastettu koemielessä reilut vuoden päivät. Cup-kilpailun viimeinen osasuoritus on nähtä-vissä Hyvinkäällä juuri joulun alla. Reserviläiset ovat kuluneen vuoden aikana kilpailleet en-simmäisen virallisen TST-cupin merkeissä.

TST-cupiin kuuluu useita erilai-sia SRA-kisoja, jotka suorite-taan vähintään 12 kilon taiste-luvarustuksessa. Kisojen teemat vaihtelevat – esimerkiksi tämän kauden viimeinen kilpailu on pimeäammuntana suoritettava Hyvinkään Hämärähomma juuri joulun alla. TST-cup sai alkunsa 2015 muutamien innokkaiden SRA-

ampujien ideoimana. Kyseessä on kansallinen cup, jossa osa-kilpailuja on ympäri Suomea, jotta ampujat voivat osallistua pienempiin kisoihin kohtuullisen matkan päässä, isompia kisoja kun ei kaikkialla ole mahdollista järjestää.

TST tuo lisämausteen SRA:ahanJo asemansa vakiinnuttaneet Practical sekä SRA ovat lähellä toisiaan sääntöjen puitteissa ja näihin haluttiin tehdä myös selvä raja varusteiden sekä vaatetuksen suhteen, jotta SRA:n TST-sarjas-sa ampuvat ovat pukeutuneet ja varustautuneet kenttäkelpoisesti.TST-sarja on ”alaluokka” viral-lisiin avoin- ja vakioluokkiin. Sarjan tarkoitus on, että ampu-jalla olisi kilpailussa mahdolli-simman todenmukainen varustus

päällään kuten mahdollisessa to-sitilanteessa. Varusteiden mini-mipainoraja (12kg) on varsin lä-hellä sitä kuormaa, mitä taistelija kantaisi tosioloissa mukanaan. Osaa varusteista ei pakotettu sääntöihin mm. ampujan turval-lisuuteen vedoten. Näitä olivat mm. kiväärin hihnan ja käsinei-den käyttöpakko ampuessa.TST ja SRA eivät lajeina kil-paile keskenään, vaan niiden rinnakkainelon on tarkoitus ri-kastuttaa ampumaharrastusta ja tuoda siihen uusia piirteitä. TST-sarja oli elokuussa myös SRA:n SM-kisoissa, jotka järjestettiin Sotinpurolla. Sinne päästäkseen piti kunkin osallistujan selvittää ensin alueellinen karsinta. SRA-kisoissa kilpaillakseen tulee ensin käydä turvalliseen ampu-maharrastukseen ja –kilpailemi-seen ohjaava SRA-kurssi, joita paikalliset reserviläisyhdistykset

järjestävät. Helpoiten SRA:n pariin pääsee kysymällä asiasta paikallisyhdistykseltä

Hyvät varusteet myös reserviläisen kotioloihinTST-cupissa on paljon yhdistel-mäammuntaa. Usein ammutaan sekä haulikolla että pistoolilla, mutta jopa kolmenkin aseen ki-soja voi silloin tällöin olla. Kun parin aseen lisäksi kilpailijan pi-tää kantaa muun muassa muka-naan ensiapuvälineitä, litra vettä ja monitoimityökalua, on olen-naista sijoittaa kaikki varusteet hyville paikoille. Varusteissa tulee ennen kaikkea huomioida niiden toimivuus. Tämä olikin yksi TST-sarjan perustamisen syitä, koska näin reserviläiset saavat syyn hankkia omaan, todenmukaiseen käyt-

töön hyviä varusteita ja kenttä-testaavat niitä SRA-kilpailuissa ja –harjoituksissa mahdollisim-man todenmukaisissa oloissa.Varusteiden kestävyys, toimi-vuus ja säädeltävien taskujen mahdollisimman järjenmukainen sijoittelu joutuvat todelliseen testiin, kun varusteita käytetään pitkiä aikoja, jopa tuntikausia kerrallaan ja varusteiden tulisi olla saatavissa ja mahdollisim-man nopeasti käytettävissä eri-laisissa ampuma-asennoissa ja -tilanteissa.Laji kiinnostaa Suomen lisäksi myös Virossa. Suomessa arvi-oidaan olevan yli 7 000 SRA:n harrastajaa, ja ensi vuoden TST-cupissa olisi tarkoitus järjestää

yksi osakilpailu Virossakin.Lajiaktiivit suosittelevat kokei-lemaan ensin käytännön ampu-jataitojaan toiminnallisella puo-lella SRA-kisoissa. Sen jälkeen, kun action-ammunta on alkanut tulla tutuksi, kannattaa hakea kokemuksia myös TST-sarjasta, jossa toiminta on ehkä hieman muodollisempaa ja varustetaa-kan vuoksi myös rasittavampaa kuin SRA-kisoissa, joissa keski-tytään enemmän ampumasuori-tukseen toiminnallisissa oloissa.

TST-CUPVarusteetVähintään näitä pitää kantaa yllään

• Pistooli• 90 kiväärin patruunaa kolmessa lippaassa• 30 pistoolin patruunaa kahdessa lippaassa• 1 litra vettä• Veitsi/monitoimityökalu• Valaisin• Käsineet• Asekäyttöön sopiva hihna• Ensiapuvälineet• TST-liivi• Kenttäkelpoinen pitkälahkeinen ja -hihainen vaate-tus sekä kenttäkelpoiset pitkävartiset jalkineet• Varusteiden tulee painaa yhteensä vähintään 12 kg

#kenttäkelpo -valokuvauskilpailu on avoin kaikille reserviläisille

Reserviläisurheiluliitto yhdistää taiteen ja maanpuolustuksen

MITÄ? Pitääkö pimeässä osata ampua ja vielä osuakin? Hyvinkään Hämärähomma -pimeäampumakisa päättää TST Cupin 18. joulukuu-ta 2016 ilta-aikaan. Ilmoittaustumisaika on mennyt umpeen, mutta pimeässä tapahtuvaa ammuntaa voi päästä katsomaan sopimalla asiasta paikallisyhdistyksen Hyvinkään Reserviläisten kanssa.

Vapauta sisäinen maanpuolustustaiteilijasi ja osallistu Reserviläis-urheiluliiton #kenttäkelpo-valokuvauskilpailuun. Voittajat palkitaan Långvikin kylpylän miniloma-paketeilla.

24 Oltermanni 4-2016