uudenmaan hyvinvointistrategia · ulkoasu: bnl euro rscg kuvat: tuula palaste-eerola kannen...

Uudenmaan liiton julkaisuja B 39 - 2008

Uudenmaan liitto

Uudenmaan hyvinvointistrategia

ISBN 978-952-448-250-9 ISSN 1236-6803 (sid.)ISBN 978-952-448-251-6 ISSN 1236-6803 (PDF)

Uudenmaan liitto | Nylands förbund

Aleksanterinkatu 48 A | 00100 HelsinkiAlexandersgatan 48 A | 00100 Helsingfors | Finlandpuh. | tfn +358 (0)9 4767 411 | fax +358 (0)9 4767 [email protected] | www.uudenmaanliitto.fi

Uudenm

aan hyvinvointistrategia B 39 - 2008

Uudenmaan hyvinvointistrategia : �


Uudenmaan liitto • 2008


2 : Uudenmaan hyvinvointistrategia

Uudenmaan liiton julkaisuja B 39 - 2008ISBN 978-952-448-250-9 ISSN 1236-6803 (sid.)ISBN 978-952-448-251-6 ISSN 1236-6803 (PDF)

Ulkoasu: BNL Euro RSCG

Kuvat: Tuula Palaste-Eerola

Kannen piirros: Arja-Leena Berg

Taitto: Anni Levonen

Painotalo Kyriiri

Helsinki 2008

500 kpl


Aleksanterinkatu 48 A | 00�00 HelsinkiAlexandersgatan 48 A | 00�00 Helsingforspuh. | tfn +358 (0)9 4767 4�� | fax +358 (0)9 4767 [email protected] | www.uudenmaanliitto.fi

Uudenmaan hyvinvointistrategia : 3

Esipuhe

Suomalaisten hyvinvointi tehdään kunnissa. Kuntien järjestämisvastuulla ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, hyvinvoinnin toimiala suppeasti tarkastel-tuna. Koulutuksen, sivistyksen, liikunnan ja asumisen lukeminen hyvinvointipoli-tiikkaan ei muuta tätä arviota: kunnat vastaavat myös näillä aloilla suuresta osasta palvelutarjontaa. Eikä hyvinvointipolitiikan käsitteen laajakaan tulkinta muuta kokonaiskuvaa, jossa kunnat vastaavat hyvinvoinnista.

Maakunnan liitto on osa kunta-alaa ja sen vuoksi hyvinvointipolitiikka on tärkeä osa sen toimintaa. On kuitenkin selvää, että maakunnan liittojen ja muun kunta-alan on osattava jakaa tehtävät ja työt: kuntien ja hyvinvoinnista vastaavien kun-tayhtymien on huolehdittava palveluiden järjestämisestä. Maakuntien tehtäviin kuuluu hyvinvointipolitiikan strategian luominen ja oman maakunnan eri osien näkemysten yhteensovittaminen.

Uudenmaan liitto on ottanut hyvinvoinnin visionsa perustaksi: Uusimaa on hyvinvoivien ihmisten kansainvälisesti kilpailukykyinen alue. Visionsa toteuttami-seksi ja tehdäkseen oman osansa hyvinvointivaltion kehittäjänä Uudenmaan liitto on valmistellut hyvinvointistrategian. Strategia liittyy maakuntasuunnitelmaan ja maakuntaohjelmaan ja tämän toteuttamissuunnitelmaan, eli liiton lakisääteisten perustehtävien toimeenpanoon.

Hyvinvointistrategian tavoitetiloissa lähdetään ihmisten elinkaaresta. Strategia alkaa lasten ja nuorten hyvinvoinnilla, jatkuu työelämän hyvinvointiin ja tästä hyvään ikääntymiseen. Strategia kuvaa hyvinvoinnin tekijät: sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutuksen ja osaamisen, asumisen ja ympäristön, sekä kulttuurin ja vapaa-ajan. Lisäksi strategia kiinnittää huomiota myös hyvinvoinnin tuottamiseen: uusmaalais-ten hyvinvointi edellyttää yritysten ja järjestöjen panoksen hyödyntämistä, palve-luosaamista ja teknologiaa. Koska hyvinvointipalveluiden kysyntä on periaatteessa rajatonta, ei kysynnän kasvuun voida vastata vain voimavaroja kasvattamalla.

Hyvinvointistrategiaan on liitetty myös tavoitteiden seuranta. Tämän turvaamiseksi maakunnan liitto panostaa vastaisuudessakin hyvinvointialan osaamiseen jäsenkun-tiensa toimintaa täydentäen. Uudenmaan liitto pitää sille kuuluvan paikan suoma-laisen hyvinvointivaltion tekijänä.

Ossi Savolainenmaakuntajohtaja


Tekijä(t)

Tiivistelmä

Raportin laatija

Avainsanat (asiasanat)



Nimeke

Sarjan nimeke

Sivuja Liitteitä

ISBN ISSN

Kieli, koko teos Yhteenveto

Huomautuksia

Kuvailulehti

Sarjanumero Julkaisuaika

Uudenmaan liitto


Uudenmaan liiton julkaisuja B

39 2008

46 2

978-952-448-250-9 (sid.), 978-952-448-251-6 (PDF) 1236-6803

suomi ruotsi

Uudenmaan liiton hyvinvointistrategiatyö perustuu maakuntahallituksen hyväksymään maakuntaohjelmaan ja toteuttamissuun-nitelmaan, johon sisältyy velvoite tehdä strategia vuonna 2007. Hyvinvointistrategiaprosessissa määriteltiin tavoitteet Uuden-maan ja uusmaalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja valittiin toimenpiteet niiden toteuttamiseksi.

Hyvinvointi koostuu ihmisen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista sekä sektorirajat ylittävästä yhteisestä vastuusta hyvästä elämästä. Hyvinvoiva ihminen tuntee itsensä terveeksi sekä asuin- ja toimintapiirinsä turvalliseksi ja viihtyi-säksi. Uudenmaan hyvinvointistrategiassa keskeistä on nähdä hyvinvointia tuottava ja lisäävä toiminta valtio- ja aluehallinnon, aluekeskusten, seutukuntien, kuntien, kuntayhtymien, elinkeinoelämän, opetuksen ja tutkimuksen sekä kolmannen sektorin yhteistyönä. Hyvinvointistrategian 16-henkisen ohjausryhmän valinnassa otettiin huomioon tämä laaja-alaisuus. Kokouksissa kuultiin hyvinvoinnin asiantuntijoita eri elämän alueilta. Työtä varten palkattiin konsultti ja työryhmän sihteerinä toimi Juhani Joutsenlahti.

Uudenmaan hyvinvointistrategian tavoitteina on• lisätä asukkaiden osallistamista ja osallistumista kulttuuri ja liikuntaharrastuksiin• varmistaa hyvinvointipalveluiden saatavuus molemmilla kotimaisilla kielillä• tukea osaamista ja yrittäjyyttä• huomioida alueelliset hyvinvointitarpeet • vahvistaa hyvinvointinäkökulmaa kaikessa maakunnan kehittämistoiminnassa

Strategian tavoitteet pyritään saavuttamaan ennalta ehkäisten, henkilöstön riittävyys ja osaaminen varmistaen, asukkaiden toimintakyvystä huolehtien, palveluja kohdentaen, koulutyön edellytyksiä parantaen, asumisen tasoon panostaen, kulttuuri ja vapaa-ajan palveluista huolehtien, teknologiaa hyödyntäen sekä yrittäjyyden ja järjestöjen edellytyksiä kehittäen.

Hyvinvointistrategian selvitysmuistiossa kuvataan yksityiskohtaisemmin tavoitteet, tavoitetilat ja toimintalinjaukset tavoitetilan saavuttamiseksi. Strategian toteuttaminen sekä toteutumisen arviointi ja seuranta tapahtuvat pääasiassa toteuttamissuunnitel-maan liittyen.

Taru Syrjänen

yhteistyö, asiakaslähtöisyys, terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy

Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme www.uudenmaanliitto.fi.


Nylands förbund

Uudenmaan hyvinvointistrategia (Nylands välfärdsstrategi)

Nylands förbunds publikationer B

39 2008

46 2

978-952-448-250-9 (inb.), 978-952-448-251-6 (PDF) 1236-6803

finska svenska

Författare

Sammanfattning

Rapporten är utarbetad av

Nyckelord (ämnesord)

Övriga uppgifter



Publikation

Seriens namn

Seriens nummer Utgivningsdatum

Sidor Bilagor

ISBN ISSN

Språk Sammandrag

Publikationen finns även på vår webbplats: www.uudenmaanliitto.fi

Taru Syrjänen

Presentationsblad

Nylands förbunds välfärdsstrategiarbete grundar sig på de av landskapsstyrelsen godkända landskapsprogrammet och genomföran-deplanen, i vilken ingår en förpliktelse att under år 2007 uppgöra en strategi. I välfärdsstrategiprocessen definierades målen för att öka Nylands och nylänningarnas välfärd och åtgärderna för förverkligandet av målen valdes.

Välfärd består av människans fysiska, psykiska och sociala välmående samt av ett sektoröverskridande gemensamt ansvar för ett gott liv. En välmående människa känner sig frisk och upplever sin boende- och verksamhetsomgivning trygg och trivsam. I välfärdsstra-tegin för Nyland är det centrala att verksamheten som producerar och ökar välfärd ses som ett samarbete mellan stats- och region-förvaltning, regionscentra, de ekonomiska regionerna, kommunerna, samkommunerna, näringslivet, utbildning och forskning samt tredje sektorn. Vid valet av styrgruppen för välfärdsstrategin, vilken består av sexton personer, tog man i beaktande denna bredd. På möten hördes välfärds experter från olika områden. För arbetet hyrdes en konsult och som arbetsgruppens sekreterare fungerade Juhani Joutsenlahti.

Målen för Nylands välfärdsstrategi är att:• öka invånarnas integration och deltagande i kultur och idrottshobbyer• säkerställa att välfärdstjänster finns att tillgå på båda inhemska språken• stöda kompetens och företagande• uppmärksamma regionala välfärdsbehov• förstärka välfärdsperspektivet i all utvecklingsverksamhet för landskapet

Man strävar till att nå målen i strategin genom förebyggande verksamhet, tryggande av en tillräckligt stor personal och dess kompe-tens, sörjande för invånarnas handlingsförmåga, riktande av servicen, förbättrande av skolverksamhetens förutsättningar, satsande på boendenivån, sörjande för kultur och fritidstjänster, utnyttjande av teknologi samt utvecklande av förutsättningarna för företa-gande och organisationer.

I utredningspromemorian för välfärdsstrategin förklaras mera detaljerat målsättningarna, måltillstånd och verksamhetsprogram för uppnåendet av måltillståndet. Förverkligandet av strategin samt utvärdering och uppföljning sker huvudsakligen i anknytning till genomförandeplanen.

samarbete, kundorientering, främjande av hälsa, förebyggande av sjukdomar


Sisältö

Uudenmaan hyvinvointistrategia 9�. Lasten ja nuorten hyvinvointi 92. Työelämän hyvinvointi ��3. Ikääntyneiden hyvinvointi ��4. Sosiaali- ja terveydenhuolto hyvinvoinnin lisääjänä �25. Koulutus ja osaaminen hyvinvoinnin lisääjänä �36. Asuin- ja toimintaympäristö hyvinvoinnin lisääjinä �47. Kulttuuri ja vapaa-aika hyvinvoinnin lisääjinä �48. Teknologia ja yrittäjyys sekä järjestöt hyvinvoinnin lisääjinä �59. Hyvinvointistrategian mukaisen toiminnan käytännön �6 toteuttaminen ja resursointi�0. Hyvinvointistrategian toteutumisen seuranta ja arviointi �6

LIITE 1Uudenmaan hyvinvointistrategiaan liittyvä selvitysmuistio 17

LIITE 2Uudenmaan hyvinvointistrategian ohjausryhmä 46



”Uusimaa on hyvinvoivien ihmisten kansainväli-sesti kilpailukykyinen metropolialue.” Uudenmaan visio

Uudenmaan hyvinvointistrategian tehtävänä on ohjata Uudenmaan liiton toimintaa alueen hyvin-voinnin edistämiseksi. Strategia on valtakunnallis-ten hyvinvointia koskevien kehittämisohjelmien linjausten mukainen ja noudattaa hallituksen politiikkaohjelmia.

Hyvinvointistrategian toivotaan ohjaavan kuntien toimintaa, sovittujen linjausten mukaisesti, asuk-kaiden hyvinvoinnin edistämiseksi.

Uudenmaan hyvinvointistrategian tavoitteina on

lisätä asukkaiden osallistamista ja osallistu-mista kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin varmistaa hyvinvointipalveluiden saatavuus molemmilla kotimaisilla kielillä,tukea osaamista ja yrittäjyyttä, huomioida alueelliset hyvinvointitarpeet sekä vahvistaa hyvinvointinäkökulmaa kaikessa maakunnan kehittämistoiminnassa.

Tavoitetilat

”Uusmaalaiset lapset ja nuoret ovat terveitä ja hy-vinvoivia sekä kokevat elämänsä turvalliseksi.”

”Uudenmaan hyvinvoivat työntekijät käyttävät osaamistaan ammattitaitoisesti työpaikoillaan.”

”Uusmaalaiset ikääntyvät yksilöllisesti säilyttäen toimintakykynsä mahdollisimman pitkään.”

”Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja on tarpeen mukaisesti ja ne on tuotettu sektorirajat ylittäen sekä asiakaslähtöisesti, teknologiaa vastuulli-sesti hyödyntäen.”

”Uusmaalaiset hyödyntävät alueen joustavia ja monipuolisia koulutusmahdollisuuksia.”

•

•

•••

”Uudellamaalla asutaan kohtuullisin kustannuksin viihtyisästi palveluiden tuntumassa.”

”Uusimaa tarjoaa monipuolisesti virikkeellisiä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia.”

”Uudenmaan yritysten ja järjestöjen tuottamat pal-velut vahvistavat alueen palvelurakennetta teknolo-giaa hyödyntäen.”

Uusimaa on alueen hyvien työmahdollisuuksien johdosta etenkin lapsiperheitä suosiva. Hyvinvoi-vat lapset ja nuoret ovat ikääntyvän Uudenmaan paras vanhuuden turva. Lasten ja nuorten tukemi-nen on alueemme tulevaisuuden rakentamista. Li-säämällä osallisuutta ja ehkäisemällä syrjäytymistä, turvaamme vastuuntuntoisen ja yhteistyökykyisen jälkikasvun siirtymisen työelämään yhteiskuntam-me rakentajiksi.

1. Lasten ja nuorten hyvinvointi

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tavoitetila:

”Uusmaalaiset lapset ja nuoret ovat terveitä ja hyvinvoivia sekä kokevat elämänsä turvalliseksi.”

Strategiset hyvinvointilinjaukset tavoitetilan saavuttamiseksi:

Kehitetään neuvolan valmiuksia tukea vanhemmuutta. Kehitetään neuvolatyön ja perhekeskusten mahdollisuuksia tukea vanhemmuutta lapsikeskeisen ilmapiirin luomisessa. Lisätään ehkäisevän ja varhaisen tuen näkökulmasta toteutettavan perhetyön osuutta neuvolatyössä sekä perhetyöntekijöi-den määrää. Muodostetaan moniammatillisia verkostoja neuvolatyön tueksi. Huolehditaan tarvittavasta lisäkoulutuksesta.

•

�0 : Uudenmaan hyvinvointistrategia

Vähennetään korjaavien erityispalvelui-den tarvetta lisäämällä ehkäisevää työtä. Kehitetään hallinnonalojen ja muiden toi-mijoiden välistä yhteistyötä tunnistamaan ja ennakoimaan tekijöitä ja mekanismeja, jotka tuottavat lapsille ja nuorille ongelmia ja riskejä. Vahvistetaan varhaisen puuttumisen ja ennalta ehkäisyn näkökulmaa, jotta sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset kyettäisiin entistä paremmin ennakoimaan ja ottamaan huomi-oon kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa.

Lisätään varhaiskasvatuksen resursseja toteuttaa hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutta. Tuetaan varhaiskasvatustyötä riittävällä henkilöstömitoituksella. Luodaan varhaiskasvatusta tuottaville tahoille laaja yh-teistyöverkosto toteuttamaan ennaltaehkäise-vää arviointia sekä huolehditaan moniamma-tillisten ja ehyiden palveluketjujen toimivuu-desta. Kehitetään varhaiskasvatuksen terveyttä edistävää toimintaa. Kehitetään yhteistyötä kodin ja hoitopaikan välillä.

•

•

Hyödynnetään mediaa lasten ja nuorten edun mukaisesti. Hyödynnetään median kanavia terveellisten elämäntapoihin liittyvän tiedon välittäjinä. Lisätään lasten ja nuorten medialukutaitoa. Edistetään ja pidennetään lapsuutta eliminoimalla lapsille ja nuorille haitallinen materiaali ja tarjoamalla ikäkau-sittain sopivia ohjelmia. Vastuutetaan aikuiset lasten ja nuorten media-yhteyksien käyttä-misestä. Kannustetaan yrityksiä kehittämään ja toteuttamaan lapsi- ja nuorisovastuullista mainontaa ja markkinointia.

Edistetään lasten ja nuorten harrastusmah-dollisuuksia. Edistetään lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua erilaisiin liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin. Korostetaan liikunta-kasvatuksen terveyteen, sosiaaliseen kasvuun ja suvaitsevuuteen liittyviä positiivisia vaiku-tuksia. Hyödynnetään kulttuuri- ja liikunta-järjestöjen osaamista lasten ja nuorten elämän eri vaiheissa. Ohjataan nuoria omista edelly-tyksistä lähtevien hyvien harrastusten pariin.

•

•

Uudenmaan hyvinvointistrategia : ��

Laajennetaan vastuu lasten ja nuorten hyvinvoinnista yli hallintorajojen. Tuetaan moniammatillisia sekä hallinnon ja järjestöjen yms. toimijoiden yhteistyöverkostoja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointinäkökulman laajentamiseksi ja päätösten vaikutusten arvi-oinnin kehittämiseksi. Kehitetään lapsiköy-hyyden seurannan tietopohjaa, paikannetaan huono-osaisten ryhmät sekä vaikutetaan köy-hyyden lievittämiseen. Uudistetaan tietojen vaihtoa ohjaavia säädöksiä.

Huolehditaan maahanmuuttajaperheiden riittävästä kotoutumisen tuesta. Huoleh-ditaan tulkkipalveluiden saatavuudesta ja Suomen kielen koulutuksesta. Hyödynnetään moniammatillisuutta perheiden tukemisessa. Lisätään yhteistyötä maahanmuuttajia tukevi-en yhdistyksien ja järjestöjen kanssa, maahan-muuttajien yhteiskuntaan integroitumisen ja monikulttuurisuuden edistämiseksi.

2. Työelämän hyvinvointi

Työ muodostaa merkittävän osan ihmisten elämästä ja sillä on useita hyvinvointia lisääviä tehtäviä. Uudenmaan alueen työvoiman työssä jaksaminen edellyttää ammattitaitoista johtamista ja työyhteisöjen uudistamista. Ammattitaitoisen työvoiman riittävyys on yksi alueemme tulevai-suuden haasteista.

Työelämän hyvinvoinnin tavoitetila:



Tunnistetaan työntekijöiden yksilölliset voimavarat eri elämänvaiheissa. Kehite-tään menetelmiä tunnistaa työntekijöiden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavaroja. Edistetään mahdollisuutta sovittaa yhteen eri

•

•

•

elämänvaiheessa olevien, eri ikäisten työnteki-jöiden erilaiset tarpeet sekä työelämän vaati-mukset.

Parannetaan työelämän laatua teknologiaa hyödyntämällä. Tuetaan teknologian sovel-luksien hyödyntämistä työn sujuvuuden var-mistajana ja prosessien tehostajina. Haetaan teknologiasta sovelluksia työturvallisuuden lisäämiseksi. Edistetään työntekijöiden työkykyä. Tie-dostetaan työyhteisön, työkyvyn ja tuottavuu-den yhteys. Edistetään vakinaisten työsuhtei-den lisäämistä ja työmarkkinoiden toimivuut-ta. Huolehditaan työntekijöiden tarpeellisesta lisäkoulutuksesta. Tuetaan innovatiivisuutta muutosjohtamista hyödyntäen. Kehitetään työterveyshuollon ehkäiseviä toimia. Ediste-tään työntekijöiden mahdollisuutta liikunnan harrastamiseen sekä varmistetaan mahdolli-suus terveelliseen työaikaiseen ruokailuun. Käytetään palkitsemismenetelmiä. Lisätään kulttuuri- ja liikuntasetelin käyttömahdolli-suuksia. Huolehditaan työvoiman saatavuudesta. Edistetään työelämän ulkopuolella olevien kansalaisten työmarkkinoille pääsyä. Hyö-dynnetään maahanmuuttajien osaamista ja ammattitaitoa.

3. Ikääntyneiden hyvinvointi

Uudenmaan ikääntyneille asukkaille on tunnus-omaista aikaisempia sukupolvia parempi terve-ydentila, itsellisyys, osallistuminen ja vakaampi taloudellinen tilanne. Ikääntyneiden kotona asuminen mahdollisimman pitkään edellyttää toimintakykyä ylläpitäviä toimia ja tukimuotoja. Yksilöllinen ikääntyminen edellyttää valinnan mahdollisuuksia palveluiden suhteen.

•

•

•


Ikääntyneiden hyvinvoinnin tavoitetila:



Edistetään ikääntyneiden toimintakykyä. Kannustetaan ikääntyneitä hyödyntämään voimavarojaan ja osaamistaan yhteisöllisyyden luomiseksi ja sitä tukevan toiminnan järjes-tämiseksi. Luodaan edellytyksiä sosiaaliselle kanssakäymiselle, liikunnan harrastamiselle, vaikuttamiselle ja itsensä kehittämiselle. Huo-lehditaan kodin ja lähiympäristön esteettö-myyden kehittämisestä. Parannetaan yksilöllisen ja turvallisen ikääntymisen edellytyksiä. Lisätään palve-luja kotona asumisen tukemiseksi. Lisätään ikääntyneiden mahdollisuuksia osallistua palveluiden ja tuotteiden kehittämisprosessei-hin. Arvioidaan teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksia asiakaskohtaisesti. Kehitetään palveluohjausta varmistamaan tuotettujen palveluiden saatavuus.

4. Sosiaali- ja terveydenhuolto hyvinvoinnin lisääjinä

Uudenmaan alueella tuotetaan asukkaille tasok-kaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä vaativaa lääketieteellistä osaamista. Väestön ikääntyminen ja väestömäärän kasvu edellyttävät asiakasläh-töisyyden ja tehokkuuden lisäämistä. Lisäämällä terveyttä edistäviä palveluja sekä tehostamalla terveyshaittoja ehkäisevää toimintaa vähennetään hoidon kustannusten kasvupaineita ja varmiste-taan siten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottaminen nykyistä suuremmilla väestöpohjilla seutukunnittain.

•

•

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tavoitetila:



Parannetaan palveluiden asiakaslähtöi-syyttä. Luodaan alueelle yhteinen hyvinvoin-tifoorumi palveluhankkeiden ja -ohjelmien arvioimiseksi sekä asiakaslähtöisten ja tar-vepohjaisten palvelukonseptien luomiseksi. Lisätään menetelmiä itsehoidon tukemiseksi ja yksilövastuun lisäämiseksi sekä kehitetään potilasohjausta ja henkilökunnan palkka- ja työskentelymallia asiakaslähtöisemmäksi. Laa-jennetaan sähköisen asioinnin mahdollisuuk-sia. Huolehditaan palveluiden saatavuudesta omalla äidinkielellä.

Tuotetaan tarvepohjaisia palveluja. Ke-hitetään terveys- ja hyvinvointiseurannan tietopohjaa ja huolehditaan tulosten hyö-dyntämisestä palvelutuotannossa. Edistetään perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon yhteistyön tiivistämistä ja palvelutarpeen arviointia. Edistetään eri palveluntuottajien yhteistyötä palvelutuotan-nossa.

Lisätään palveluiden ehkäiseviä toimia. Vahvistetaan ehkäisevää toimintaotetta perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palveluketjussa. Lisätään sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän sekä muiden hallinnon alojen yhteistyötä terve-yttä ja hyvinvointia edistävien olosuhteiden luomiseksi sosioekonomisia terveys- ja hyvin-vointieroja kaventavalla tavalla. Edistetään vaikuttavan palvelujärjestelmän kehittymistä. Organisoidaan palvelut ehyeksi

•

•

•

•

Uudenmaan hyvinvointistrategia : �3

palvelukokonaisuudeksi. Edistetään palvelui-den asiakaslähtöisyyttä. Edistetään yhtenäisen tietojärjestelmän kehittämistä ja leviämistä. Lisätään palveluprosessien läpinäkyvyyttä ja käytetään arviointia kehittämisen välineenä. Kehitetään sosiaali- ja terveyspalvelujärjestel-män sekä järjestöjen ja yksityisien yrityksien yhteistyötä monipuolisten palvelukokonai-suuksien synnyttämiseksi.

5. Koulutus ja osaaminen hyvinvoinnin lisääjinä

Uudenmaan väestöstä suuri osa on korkeasti koulutettua. Alueella on runsas valikoima laa-dukkaita oppilaitoksia, jotka ovat suosittuja sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Koulutuk-sen ja osaamisen merkitys ihmisten elämänkulun rakentajana on kiistaton. Koulutus luo hyvinvoin-tia ja lisäarvoa sekä yksilöille että yhteiskunnalle.

Koulutuksen ja osaamisen tuoman hyvinvoinnin tavoitetila:

”Uusmaalaiset hyödyntävät alueen joustavia ja monipuolisia koulutusmahdollisuuksia.”


Suunnataan lisäresursseja koulutyön tukemiseen. Kehitetään koulun toimintaa kokonaisuudessaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Painotetaan kou-lun merkitystä elämänhallinnan, kansalaistai-tojen ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Huo-lehditaan perusopetuksen riittävästä lisätuesta sitä tarvitseville. Vahvistetaan perusopetuksen taitoja taideaineiden sekä liikunnan asemaa edistämällä valinnaisuutta. Huolehditaan moniammatillisen oppilashuoltotyöryhmän riittävistä resursseista. Lisätään opinto- ohjauksen määrää. Liitetään oppimisen ohjaus osaksi lasten ja nuorten elinikäistä oppimista. Kehitetään yhteistyötä kodin ja koulun välillä.

•

Lisätään koulutusjärjestelmän joustavuut-ta. Luodaan edellytyksiä yksilöllisten oppi-mispolkujen toteuttamiselle. Tuetaan oppi-laitosten innovatiivisuutta luomalla oppimis-yhteisöjä. Parannetaan elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia. Korostetaan koululiikunnan merkitystä terveyden edistäjänä.

Lisätään perusopetuksen päättävien nuor-ten tukitoimia. Perustetaan seurantajärjes-telmä tukemaan nuorten sijoittumista jatko-opintoihin ja työelämään. Edistetään työpaja-toimintaa. Lisätään ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja.

Lisätään koulujen, oppilaitosten ja työelä-män yhteistyötä. Lisätään lasten ja nuorten työelämäntuntemusta hyödyntämällä am-matillista erityisasiantuntijuutta opetuksessa. Vahvistetaan opetussuunnitelmien työelämä-lähtöisyyttä.

•

•

•


6. Asuin- ja toimintaympäristö hyvinvoinnin lisääjinä

Uudenmaan alueen väestömäärän voimakas lisääntyminen edellyttää vahvan hyvinvointinäkö-kulman liittämistä rakentamiseen ja ympäristön suunnitteluun. Asuminen mielletään yhä voimak-kaammin yksilölliseksi valinnaksi, johon liittyvät odotukset ja vaatimukset vaihtelevat eri elämän-vaiheiden mukaan. Tarvelähtöinen asuntotuotan-to luo edellytykset yksilölliselle ja laadukkaalle asumiselle.

Asuin- ja toimintaympäristön tuoman hyvinvoinnin tavoitetilat:



Ylläpidetään monipuolista asuntokantaa. Rakennetaan monipuolisia asuntoja perhei-den tarpeisiin. Huomioidaan asuntoraken-tamisessa, etenkin kerrostalorakentamisessa elinkaarinäkökulma. Huomioidaan yksilöl-lisyyden toteutuminen suunnittelutyössä. Huolehditaan riittävästä vuokra-asunto tuotannosta ja tuetusta asumisesta. Varmistetaan riittävällä korjausrakentami-sella asuntojen ja ympäristöjen toimivuus ja viihtyisyys sekä suunnataan palvelutuo-tantoa kotona asumisen tukemiseksi. Tue-taan hissittömien talojen korjausrakentamista sekä muita asuinrakennuksien ja -alueiden epäkohtia korjaavia hankkeita. Huolehditaan virikkeellisten ulkoilu- ja leikkipaikkojen rakentamisesta ja esteettömyydestä. Kehite-tään palveluja kotona asumisen edellytyksien parantamiseksi ja arjen sujumiseksi.

Vähennetään yksityisautoilun ympäristö-haittoja ja lisätään terveyttä edistäviä liik-

•

•

•

kumismuotoja. Lisätään julkisen liikenteen yhteyksiä ja edistetään niiden käyttöä. Huo-lehditaan riittävistä kevyenliikenteen väylistä ja liikenneturvallisuudesta.

Luodaan tietokanta alueellisista palve-luista. Luodaan eri toimijoiden tuottamista palveluista alueellinen tietokanta.

7. Kulttuuri ja vapaa-aika hyvinvoinnin lisääjinä

Vapaa-aika on arvoltaan ihmisille yhä merkityk-sellisempää. Omaehtoinen vapaa-ajan viettäminen luo edellytykset itsensä toteuttamiselle. Uusimaa tarjoaa asukkailleen runsaasti erilaisia harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Mielekäs vapaa-aika edistää terveyttä ja luo sosiaalista hyvinvointia.

Kulttuurin ja vapaa-ajan tuoman hyvinvoinnin tavoitetila:



Tuetaan vapaa-ajan toimintaa järjestäviä tahoja. Parannetaan vapaa-ajan toimintaa tuottavien järjestöjen ja yritysten yrityksien toiminnan edellytyksiä. Edistetään kulttuu-ri- ja taide- elämyksien leviämistä uusille alueille ja lisätään osallistumismahdollisuuk-sia. Vahvistetaan liikuntajärjestöjen toiminta-edellytyksiä innostamaan kaikkia liikkumaan monipuolisesti. Tuetaan kirjastojen, nuoriso- ja kulttuurijärjestöjen toimintaedellytyksiä. Huolehditaan tehokkaasta tiedottamisesta. Huolehditaan toimintatilojen rakentamis- ja kunnossapitoavustusten riittävyydestä.

•

•


Edistetään kulttuuri- ja vapaa-ajan palve-luiden tarjontaa. Luodaan osallistumiselle matala kynnys. Tuetaan poikkihallinnollisen yhteistyön kehittymistä sekä verkottumista muiden kulttuuri- ja vapaa-ajan toimijoiden kanssa innovatiivisten palvelumuotojen kehit-tämiseksi. Huolehditaan riittävästä asiakastar-peen ja kuluttajakäyttäytymisen seurannasta.

8. Teknologia ja yrittäjyys sekä järjestöt hyvinvoinnin lisääjinä

Uudenmaan alueelle on tunnusomaista hyvin-vointipalveluja tuottavien yrityksien ja järjestö-jen runsas lukumäärä. Ne ovat löytäneet hyvin paikkansa kunnallisten palveluiden laajentajina ja erikoispalveluiden tuottajina. Niiden palve-lutuotannon etuna on tehokas innovaatioiden hyödyntäminen ja nopea reagoiminen muuttuviin tilanteisiin. Teknologia edistää ihmisten hyvin-vointia mahdollisuuksia ja osallisuutta lisäten.

• Teknologian ja yrittäjyyden sekä järjestöjen tuoman hyvinvoinnin tavoitetila:



Edistetään alueen yrittäjyyttä ja järjestöjen toimintaa. Luodaan kehitysfoorumi tehosta-maan eri toimijoiden tuottamien palveluiden verkottumista ja tuotantoa. Edistetään pal-velukonseptien selkiyttämistä. Huolehditaan hyvien käytänteiden leviämisestä. Tuetaan yrityksien kasvuprosesseja. Tuetaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa.

Edistetään asiakaslähtöistä palveluosaa-mista. Yhdistetään suunnitteluprosesseissa tuotekehitys, innovaatioprosessi ja asiakkuus. Kehitetään asiakastietojärjestelmien toimi-vuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja teknistä yhteensopivuutta. Parannetaan ammattilaisten tiedonhallintaa ja it-osaamista.

•

•


Hyödynnetään palvelukonsepteja tukevaa teknologiaa. Edistetään sähköisen asioinnin kehittämistä sekä mobiili- ja korttipohjaisten varmenteiden käyttöönottoa, inhimillisten palveluiden jatkeina. Tuetaan innovaatiopro-sessien jatkuvuutta tuotteiden ja palvelujen kehittämisprosesseissa.

9. Hyvinvointistrategian mukaisen toiminnan käytännön toteuttaminen ja resursointi

Uudenmaan hyvinvointistrategian toteutus on vaiheittain toteutuva pitkäaikainen prosessi ja se edellyttää laajaa alueellista ja paikallista yhteistyötä ja sitoutumista. Strategia linkittyy liiton ydinpro-sesseihin maakuntasuunnitelmaan, -ohjelmaan sekä toteuttamissuunnitelmaan. Uudenmaan maa-kuntahallitus hyväksyy strategian. Hyväksymisen jälkeen strategia saatetaan alueille ja kuntiin toi-menpiteiden ja hankkeiden käynnistämistä varten. Sen toteuttamisessa otetaan huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma ja alueelliset linjaukset sekä hallituksen politiikka-ohjelmat ja muut alueelliset ohjelmatavoitteet ja niihin varatut resurssit. Uudenmaan hyvinvoin-tistrategiaa tullaan toteuttamaan vuosittain laadit-tavan toteuttamissuunnitelman ja siihen sisältyvän rahoituksen avulla. Hyvinvointihankkeita ja –toimenpiteitä toteutetaan periaatteessa kaikkien eri hallinnonalojen ym. toimijoiden kehittämistoi-minnan puitteissa. Uudenmaan hyvinvointistrate-gialla pyritään osaltaan ohjaamaan näitä valintoja.

• 10. Hyvinvointistretagian toteutumisen seuranta ja arviointi

Hyvinvointistrategian tavoitteista johdetut lin-jaukset ja valinnat tulevat olemaan perusta lähi-vuosien alueellisille toimenpiteille Uudellamaalla. Uudenmaan liiton sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijatyöryhmä tulee käsittelemään koko-uksissaan strategian toteutumista ja tulee osaltaan edistämään sen toteutumista. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa, johon sisällytetään hyvinvointistrategia, hyvinvointivalinnat ja - linja-ukset täsmentyvät tulossopimusprosessiin liittyen. Strategian toteutus edellyttää myös osallistumista, kuten foorumeja, joissa käsitellään ajankohtai-sia hyvinvointiasioita. Strategian toteutumisen arviointi tapahtuu pääasiassa toteuttamissuun-nitelman arviointityön yhteydessä. Arviointi keskittyy seuraamaan, miten strategian tavoitteet edistyvät toimintalinjoittain ja hankkeittain. Toteuttamissuunnitelmaan valittujen hyvinvointi-indikaattorien avulla on mahdollista kohtuullisesti myös seurata ja mitata tavoitteiden toteutumista. Niiden perusteella voidaan strategian linjauksia ja toimenpiteitä tarpeen mukaan tarkentaa.


Uudenmaan hyvinvointistrategiaan liittyvä selvitysmuistio

LIITE 1


Uusimaa on alueen hyvien työmahdollisuuksien johdosta etenkin lapsiperheitä suosiva. Hyvin-voivat lapset ja nuoret ovat ikääntyvän Uuden-maan paras vanhuuden turva. Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen on alueemme tulevaisuuden rakentamista. Turvallinen kasvuympäristö riittävin tukitoimin on edellytys lapsen ja nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen normaalille etenemiselle. Varhaisella puuttumisel-la lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin mah-dollistetaan epäsuotuisan kehityssuunnan muut-tuminen myönteiseksi ja resurssien käyttäminen oikeassa vaiheessa. Lisäämällä osallisuutta ja ehkäisemällä syrjäytymistä, turvaamme vastuun-tuntoisen ja yhteistyökykyisen jälkikasvun työelä-mämme jatkajiksi ja yhteiskuntamme rakentajiksi.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tavoitetila:

”Uusmaalaiset lapset ja nuoret ovat terveitä ja hyvinvoivia sekä kokevat elämänsä turvalliseksi.”


Kehitetään neuvolan valmiuksia tukea vanhemmuutta

”Kehitetään neuvolatyön ja perhekeskusten mah-dollisuuksia tukea vanhemmuutta lapsikeskeisen ilmapiirin luomisessa.”

Perheiden tukeminen on tehokkain keino edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Lastenneuvola on keskeinen lapsiperheiden hyvinvointipalveluiden tuottaja ja perheiden tukija. Hyvä yhteistyösuhde neuvolatyöntekijöiden ja perheen välillä mahdol-listaa lapsen ja perheen tuen tarpeiden tunnista-misen, perhekohtaisten tavoitteiden asettamisen ja hoitosuunnitelman laatimisen. Onnistunut perhekeskeinen neuvolatyö edistää lasten hyvin-vointia vanhempien tukemisen kautta. Vanhem-muuden tukeminen luo edellytyksiä turvalliselle lapsuudelle. Turvallisuus on lapsen perusoikeus, joka muodostuu hyväksytyksi tulemisen tunteista ja aikuisten kantamasta vastuusta.

1. Lasten ja nuorten hyvinvointi

Perhevalmennus on matalan kynnyksen keino tavoittaa lasta odottavat vanhemmat. Sen tehok-kuutta voidaan lisätä moniammatillista yhteis-työtä kehittämällä. Valmennuksen sisällöllisillä valinnoilla ohjataan tulevaa äitiä ja isää kasvamaan tukea, suojaa ja turvaa antaviksi sekä terveellisiä elämäntapoja suosiviksi vanhemmiksi. Vanhempi-en ohjaaminen lapsikeskeisyyteen tuottaa halun, ymmärryksen ja kyvyn auttaa lasta kasvamaan ja kehittymään normaalisti. Perhevalmennuksen jatkaminen lapsen syntymän jälkeen mahdollistaa vertaistuen välittymisen. Erilaiset vanhempainryh-mät ovat luontevia jatkumoja perhevalmennuk-selle luoden kanavan osallistumiselle ja osallisuu-delle. Oleellista lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa on vanhempien aidon välittämisen herättäminen sekä arkielämän perusedellytyksistä huolehtiminen.

Perhekeskus täydentää neuvolan tuottamia palveluja. Perhekeskuksen tehtävänä on tuot-taa moniammatillista lapsiperhetyötä ja luoda perheille fyysisen osallistumisen ja osallisuuden mahdollisuuksia. Perhekeskuksella on moniam-matillisuuteen perustuen erityinen asema lisätä yksittäisen perheen voimavaroja monimuotoisen tuen, tiedon jakamisen ja hyvinvointioppimisen kautta. Perheen omien vahvuuksien tunnistami-nen ja uusien toimintatapojen löytäminen ovat perheen voimavaroja lisääviä tekijöitä. Perhekes-kuksen palvelutuotannon lähtökohtina perheen merkityksen korostaminen, perheenjäsenien tasa-arvoisuuden tukeminen ja kunnioittaminen sekä turvallisen kasvuympäristön luominen lapsille ja nuorille, tukevat perheen perhekeskeisen ilmapii-rin syntymistä.

”Lisätään ehkäisevän ja varhaisen tuen näkökulmas-ta toteutettavan perhetyön osuutta neuvolatyössä sekä perhetyöntekijöiden määrää.”

Perhetyön tärkeänä tavoitteena on vanhempien sitouttaminen lapsiinsa voimavarojen lisäämisen kautta. Perhetyön liittäminen osaksi neuvolan perustoimintaa on keino lisätä neuvolan valmiuk-


sia toteuttaa perheitä tukevaa, ennaltaehkäisevää toimintaa. Nopeasti tarpeeseen vastaava perhetyö on lyhytkestoista, tukien perheiden ongelmallisia elämäntilanteita ja ohjaten perheitä löytämään omia keinoja sujuvan arjen toteuttamiseksi. Perhetyöntekijän ja terveydenhoitajan yhteistyön tuloksena voidaan tukea perheen voimavaro-ja vanhemmuudessa ja parisuhteessa. Perhetyö tehostaa neuvolan verkostoitumista ja parantaa sen valmiuksia toteuttaa moniammatillista per-hetyötä. Kotikäynnit mahdollistavat perheiden voimavarojen tehokkaamman tunnistamisen sekä perhekohtaisten keinojen löytämisen osallisuuden lisääntymiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

”Muodostetaan moniammatillisia verkostoja neuvo-latyön tueksi.”

Lasten ja lapsiperheiden voimavarojen sekä ongel-mien varhainen tunnistaminen on osa neuvolan perustyötä. Riittävien ennaltaehkäisevien tukitoi-mien järjestäminen perheille edellyttää moniam-matillisten yhteistyöverkostojen luomista muiden lapsiperheille peruspalveluja tuottavien tahojen kanssa sekä yhteistyön saumatonta toimivuutta. Moniammatillisten tukija palveluketjujen muo-dostaminen tehostaa palvelurakennetta, mahdol-listaen niiden paremman arvioimisen läpinäky-vyyttä lisäten. Saumatonta yhteistyötä tarvitaan myös lapsia ja lapsiperheitä hoitavien erikoissai-raanhoidon yksiköiden kanssa. Yhteistyön kehit-tämistä tuetaan tiimi- ja verkostotyön riittävin koulutuksin sekä vahvaa johtajuutta hyödyntäen.

”Huolehditaan tarvittavasta lisäkoulutuksesta.”

Tuloksellinen ja laadukas neuvolatyö perustuu henkilökunnan riittäviin tiedollisiin ja taidollisiin valmiuksiin. Ammattitaidon ylläpitäminen edel-lyttää jatkuvaa, systemaattista lisäkouluttautumis-ta sekä vallitsevien palvelurakenteiden ja -prosessi-en tuntemista. Riittävällä työnohjauksella tuetaan työntekijöiden työkykyä ja työssä jaksamista. Lisätään varhaiskasvatuksen resursseja toteuttaa hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutta

”Tuetaan varhaiskasvatustyötä riittävällä henkilöstö-mitoituksella.”

Riittävät resurssit varhaiskasvatuksen toteutta-misessa luovat edellytyksiä lasten yksilölliselle hoitamiselle, kasvattamiselle ja opettamiselle. Varhaiskasvatuksen työn tukeminen parantaa sen valmiuksia tuottaa terveyttä edistävää toimintaa ja puuttua nopeasti lasten kehityksellisiin vaikeuk-siin. Riittävä ja moniammatillinen henkilökunta mahdollistaa lasten heikkouksien ja oikeanlaisen tuen tarpeen tunnistamisen sekä tarvittavien tuki-toimien toteuttamisen oikea- aikaisesti. Riittävällä henkilökuntamäärällä taataan aikuisen lapselle antaman turvaistavan läheisyyden välittyminen ja tarvelähtöisen työn toteutuminen.

”Luodaan varhaiskasvatusta tuottaville tahoille laaja yhteistyöverkosto toteuttamaan ennaltaehkäisevää arviointia sekä huolehditaan moniammatillisten ja ehyiden palveluketjujen toimivuudesta.” Oppimisen vaikeudet ilmenevät häiriökäyttäyty-misenä tai pahoinvointina, joka on usein seurausta lapsen turvattomuuden kokemuksesta oppimis-tilanteissa. Hoitamattomat oppimisen vaikeudet lisäävät huomattavasti lasten ja nuorten eriarvoi-suutta ja syrjäytymisriskiä sekä johtavat helposti ongelmien kumuloitumiseen. Erilaiset oppimisen vaikeudet edellyttävät selvittämistä ja välittömiä toimia niiden hoitamiseksi. Turvattomuuden aiheuttama häiriökäyttäytyminen edellyttää tur-vaistavien aikuisten läsnäoloa ja vastuun ottamista tilanteesta.

Vakiintuneen, moniammatillisen yhteistyöverkos-ton luominen ja selkeiden palveluketjujen raken-taminen perustuvat ennaltaehkäisevän arvioinnin ja monipuolisten tukitoimien toteuttamisille. Lapsen tuen tarve voi ilmetä fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityk-sen osa-alueilla. Tuen tarpeen määrittelemiseksi on tunnistettava lapsen toimintamahdollisuudet eri ympäristöissä sekä niihin liittyvät tuen ja ohjauksen tarpeet. Moniammatillinen tukitoi-


mien suunnitteleminen ja toteuttaminen ovat keinoja parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi yksittäisen lapsen kohdalla. Varhaiskasvatuksen tuen kehittämisvalikko auttaa lapsen tuen tarpeen tunnistamisessa ja ohjaa päivittäistä kasvatustyötä varhaisen tuen suuntaan. Vanhempien kuulemi-nen ja osallistaminen lapsen kokonaisvaltaiseen tukemiseen on tärkeää tukitoimien tavoitteiden saavuttamiseksi.

”Kehitetään varhaiskasvatuksen terveyttä edistävää toimintaa.”

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea lasten ja lapsiperheiden hyvinvointioppimista. Varhaiskas-vatuksella on tärkeä merkitys lasten elinolosuh-teita tasoittavana tekijänä ja yhtäläisten mahdol-lisuuksien tarjoajana. Terveyttä edistävä toiminta varhaiskasvatuksen osana tuottaa hyvinvointia parantamalla lasten ja nuorten terveydentilaa hy-vinvointioppimisen kautta. Terveellisen ruokava-lion ja terveellisten elämäntapojen omaksuminen varhaislapsuudessa tuottaa yksilölle hyvinvointia eliniäksi.

”Kehitetään yhteistyötä kodin ja hoitopaikan välillä.”

Vanhempien sitouttaminen osaksi varhaiskasva-tuksen työtä edistää lapsen kasvua ja kehitystä lisäämällä ymmärrystä ja vastuullisuutta lapsen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kasvatuskumppanuus on lapsen hoitopaikan ja vanhempien välistä yhteistyötä ylläpitävä työväline. Se on lapsen tu-kemisen lähtökohta, joka perustuu tasavertaiseen vuorovaikutukseen vanhempien ja henkilöstön välillä, luoden maaperän erilaisen asiantuntijuu-den ja tietämyksen yhdistymiselle. Vanhempien kuuleminen ja osallistaminen varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin luo edellytykset lap-sen kokonaisvaltaiselle ymmärtämiselle ja perheen näkökulman kunnioittamiselle. Kasvatuskumppa-nuuden tärkeä tehtävä on tunnistaa lapsen kas-vussa, kehityksessä tai oppimisessa mahdollinen tuen tarve. Kasvatuskumppanuuteen tulisi liittää näkökulma terveyden edistämiseksi.

Hyödynnetään mediaa lasten ja nuorten edun mukaisesti

”Hyödynnetään median kanavia terveellisiin elä-mäntapoihin liittyvän tiedon välittäjinä.”

Media on osa lasten ja nuorten kasvuympäristöjä, jonka vaikutukset näkyvät jo hyvin varhain lasten valinnoissa ja käyttäytymisessä. Perheen tapa käyttää ja hyödyntää mediaa vaikuttaa lapsen ja nuoren mediakäyttäytymiseen oppimisen kautta. Hyödyntämällä mediakanavia terveellisten elä-mäntapojen välittämiseen, voidaan tukea terveyttä edistävän kasvuympäristön syntymistä. Median valjastaminen kasvun, kehityksen ja terveyden edistämiseksi, tuottaa hyvinvointia, joka toimii oppimista motivoivana ja elämysvoimaisena kas-vuympäristönä.

”Lisätään lasten ja nuorten medialukutaitoa.”

Mediakasvatus on keino lisätä lasten ja nuorten medialukutaitoa. Se parantaa lasten ja nuorten kykyä puolustaa itseään kiusaamisen, väkivallan, seksuaalisen hyväksikäytön, houkuttelun ja ahdis-telun tilanteissa eri mediaympäristössä. Parhaim-millaan mediakasvatuksella tuetaan medialukutai-toja, ehkäistään riskejä ja tuetaan kansalaistaitojen kehittymistä.

Mediakasvatus tulisi liittää osaksi varhaiskasvatuk-sen ja koulutyön opetussuunnitelmia. Sen tavoit-teena on mediataitojen käyttäminen oppimisessa, sosiaalisissa suhteissa ja vapaa-ajan vietossa oman ja toisten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämi-seksi. Erityisen tärkeää on kehittää lasten kanssa työskentelevien aikuisten mediataitoja. Lapset tarvitsevat erityisesti tukea kriittisen tulkinnan taidoissa sekä turvataidoissa. Turvallisen mediaym-päristön luomiseksi tarvitaan koko yhteiskunnan osallistumista mediakasvatusmateriaalin kehitystä ja terveyttä tukevien sisältöjen ja tietokonepelien tuottamiseksi.

Uudenmaan hyvinvointistrategia : 2�

”Edistetään ja pidennetään lapsuutta eliminoimalla lapsille ja nuorille haitallinen materiaali ja tarjo-amalla ikäkausittain sopivia ohjelmia.”

Median kanavat tuottavat runsaasti lasten ja nuorten hyvinvoinnille haitallista materiaalia. Vakavimmat riskit lasten ja nuorten terveydelle ja kehitykselle nousevat ikätasolle soveltumattomista sisällöistä. Eri ikäryhmille tarkoitetut lasten- ja nuortenohjelmat tukevat osaltaan ikäkautista ke-hittymistä ja ehkäisevät lapsuuden ja nuoruuden lyhenemistä.

Lapset ja nuoret joutuvat päivittäin tuhansien viestien kohteiksi, jotka vaikuttavat arvoihin, asenteisiin ja käyttäytymiseen. Etenkin lapsille ja nuorille suunnatulla mainonnalla ja ulkomai-nonnalla on hyvinvointivaikutuksia. Mainonta vaikututtaa nuorten identiteetin rakentumiseen, ruumiinkuvaan ja seksuaalisuuteen. Nuoret altis-tuvat myös tupakan, alkoholin ja lääkkeiden mai-nonnalle. Lasten ja nuorten riskinä on kytkeytyä yhteiskuntaan median kautta, jolloin käsitykset itsestä ja ympäristöstä ovat median muokkaamia. Median luomat mielikuvat saattavat vaikuttavat myös lasten ja nuorten tekemiin päätöksiin ohit-taen tiedollisen näkökulman. Mediakasvatustyön osana markkinoinnin mekanismien ymmärtämi-nen on tärkeää, sillä mainokset, brändit, tuotesi-joittelu, sponsorointi, logot ja muut kaupalliset viestit muodostavat suuren osan lasten ja nuorten arkiympäristöjä.

”Vastuutetaan aikuiset lasten ja nuorten media- yhteyksien käyttämisestä.”

Vanhempien asema lastensa toiminnan ohjaaji-na on kiistaton. Vanhempien tukeminen tässä tehtävässä on tärkeää, sillä lapset omaksuvat mediateknologian uusimmat innovaatiot usein en-nen vanhempia. Vanhempien valveutuneisuuden herättäminen tiedon lisäämisen kautta, erilaisia tietokanavia hyödyntäen, on keino lisätä vastuun ottamista lasten ja nuorten toiminnasta. Ehdotto-

masti tärkein lasten ja nuorten mediavaikutusten suojatekijä on avoin ja turvallinen lapsi-vanhempi –suhde. Vanhempien ja muiden aikuisten on kannettava vastuu lasten media-yhteyksien käyttä-misestä.

”Kannustetaan yrityksiä kehittämään ja toteutta-maan lapsi- ja nuorisovastuullista mainontaa ja markkinointia.”

Mediakasvatustyön onnistumiseksi on tärkeää sitouttaa media-alan toimijat ja yritykset mukaan yhteisen edun saavuttamiseksi. Vastuullinen liike-toiminta on media- ja viestintäalan tulevaisuuden haaste. Yritysten on otettava huomioon ja vastat-tava toimintansa yhteiskunnallisista vaikutuksista. Yhteiskuntavastuullisuus ja sen viestiminen on tärkeä osa menestyvän yrityksen toimintaa.

Laajennetaan vastuu lasten ja nuorten hyvin-voinnista yli hallintorajojen

”Tuetaan moniammatillisia sekä hallinnon ja järjestöjen yms. toimijoiden yhteistyöverkostoja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointinäkökulman laajentamiseksi ja päätösten vaikutusten arvioinnin kehittämiseksi.”

Uudenlaisten, hallintorajat ylittävien palvelu-konseptien löytäminen ja resurssointi on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisen haasteena. Moniammatillisten ja -tahoisten yhteis-työverkostojen rakentaminen ja toiminnan arvi-oiminen lisäävät innovatiivisuutta ja luovat uusia mahdollisuuksia lasten, nuorten ja perheiden palveluiden tuottamiseksi. Uusien, innovatiivisten toimintatapojen löytäminen edellyttää ennakko-luulottomuutta ja uusien yhteistyökumppaneiden löytämistä.

Yhteisöllisen vastuun kantaminen ja verkostoitu-nut moniammatillinen yhteistyö eri palveluntuot-tajien välillä perustuu tiiviiseen kommunikointiin, tiedonkulkuun ja oppimiseen lasten, nuorten ja


perheiden hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Terveysseurantaan perustuva tieto, sen saatavuus ja hallinta ohjaavat palveluiden tehokasta ja tarkoituksenmukaista tuottamista sekä hyvinvoin-tinäkökulman liittämistä tehtäviin suunnitelmiin ja päätöksiin. Toiminnan kehittämiseen tulisi liit-tää päätösten lapsivaikutusten arvioinnin strategia ja seuranta.

”Kehitetään lapsiköyhyyden seurannan tietopohjaa, paikannetaan huono-osaisten ryhmät sekä vaikute-taan köyhyyden lievittämiseen.”

Taloudellinen toimeentulo vaikuttaa keskeisesti lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin. Köyhyys-riskissä elävien lasten suhteellisen osuuden kasvu on signaali lapsiperheiden taloudellisen aseman heikkenemisestä. Huolestuttavaa on myös yk-sinhuoltajaperheiden köyhyysasteen nousu ja maahanmuuttajataustaisten lapsiperheiden osuus toimeentulotuen saajista. Köyhyysriski on suurin yksinhuoltajaperheissä, pienten lasten perheissä, monilapsisissa perheissä ja maahanmuuttajataus-taisissa perheissä. Köyhyyden taustalla on työttö-myyttä, pätkä- ja osa-aikatöitä, työmarkkinoilta syrjäytymistä ja pienipalkkaisuutta. Köyhyys uhkaa myös perheitä, joissa esiintyy pitkäaikaissai-rautta tai vammaisuutta. Myös opiskelijaperhei-den taloudellinen tilanne on heikko. Taloudellisen tukemisen lähtökohtana tulisi olla vanhempien mahdollisuus työntekoon sekä työn ja perhe- elämän mahdollisimman joustava yhteensovitta-minen.

”Uudistetaan tietojen vaihtoa ohjaavia säädöksiä.”

Joustavamman alueellisen tietojärjestelmän ke-hittäminen on edellytys tarkoituksenmukaisen ja ennaltaehkäisevään toimintaan kykenevän palve-luverkoston luomiseksi. Tietojen vaihtoa ohjaavia säädöksiä uudistamalla lisätään työn vaikuttavuut-ta ja parannetaan palveluiden asiakaslähtöisyyttä. Joustavuutta lisääviä säädöksiä on pyrittävä uudis-tamaan niin sosiaali- ja terveydenhuollon sisäisenä

toimenpiteenä kuin palveluverkoston muiden osallisten välillä.

Huolehditaan maahanmuuttajaperheiden riit-tävästä kotoutumisen tuesta

”Huolehditaan tulkkipalveluiden saatavuudesta.”

Riittävät tulkkipalvelut tukevat maahanmuuttaja-perheiden kotoutumista mahdollistaen kontaktien syntymisen. Maahanmuuttajien tulkkipalvelut lisäävät varhaisen osallistumisen mahdollisuuksia ja ne ovat edellytys julkisten palveluiden hyö-dyntämiselle. Kotoutumista edesauttaa perhe-kohtaisen tulkin nimeäminen. Tulkin ja perheen hyvä yhteistyösuhde on keino löytää yksilöllisiä ratkaisuja perheen onnistuneen kotoutumisen edistämiseksi.

”Hyödynnetään moniammatillisuutta perheiden tukemisessa.”

Moniammatillisuuteen perustuva yhteistyö maa-hanmuuttajaperheiden tukemisessa on sekä kun-nan että maahanmuuttajien etu. Moniammatilli-silla palveluilla vastataan tehokkaimmin perheiden fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin, hyödyntäen varhaisen puuttumisen ennaltaeh-käiseviä toimia. Maahanmuuttajille suunnattujen palveluiden lähtökohtana on henkilökunnan riittävä ammattitaito maahanmuuttajien tarpeiden tunnistamiseksi ja eri kansallisuuksia edustavien henkilöiden kohtaamiseksi.

Moniammatillisuutta tulisi hyödyntää kotoutu-missuunnitelman laadinnassa. Kotoutumissuun-nitelma tulisi laatia henkilökohtaisesti jokaiselle maahanmuuttajalle. Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kotoutumisen näkökulmat kattava kotoutumissuunnitelma nopeuttaa onnistuneen kotoutumisen prosessia. Kotoutumisen tärkein edellytys on kielen oppiminen, jonka systemaatti-sesta järjestämisestä on huolehdittava.


”Lisätään yhteistyötä maahanmuuttajia tukevien yhdistyksien ja järjestöjen kanssa, maahanmuuttaji-en yhteiskuntaan integroitumisen ja monikulttuuri-suuden edistämiseksi.”

Maahanmuuttajia tukevat yhdistykset ja järjestöt toimivat maahanmuuttajien tarpeiden pohjalta. Kuntien ja näiden toimijoiden yhteistyön tu-loksena voidaan tuottaa laadukkaita palveluja maahanmuuttajien yhteiskuntaan integroimiseksi. Yhdistyksien ja järjestöjen mahdollisuutena on tuottaa kotoutumiseen liittyviä palveluja kuntien tuottamien palveluiden tueksi, jolloin kattavien palveluiden tarjoaminen maahanmuuttajille on mahdollista myös pienissä kunnissa.

Yhdistykset ja järjestöt tarjoavat maahanmuut-tajille mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen ja oppimiseen. Tieto, taito ja kokemus yhdistyvät vertaistukitoiminnassa, joka on yhdistyksien ja järjestöjen yleinen maahanmuuttajille suuntaama palvelumuoto. Yhteiskuntaamme jo kotoutunei-den maahanmuuttajien hyödyntäminen uusien maahanmuuttajien tukemiseksi on keino maahan-muuttajien työllistämiseksi ja asiantuntemuksen hyödyntämiseksi. Vertaistuen tarjoaminen lapsi-perheille on keino tukea perheiden yhteiskuntaan integroitumista.


Työ muodostaa merkittävän osan ihmisten elämäs-tä ja sillä on useita hyvinvointia lisääviä tehtäviä. Palkan lisäksi työpaikka toimii sosiaalisten suhtei-den lähteenä, työllä on terveyttä edistävä vaikutus ja se on henkisen hyvinvoinnin tärkeä perusta. Jot-ta työ antaisi tekijälleen elämyksiä ja onnistumisen tunteita, tulisi työtehtävät suhteuttaa työntekijän elämäntilanteen ja voimavarojen mukaisesti. Tyytyväinen työntekijä on motivoitunut ja sitou-tunut tehtäviinsä. Työhyvinvoinnin edistämiseksi tulisi työnantajien suunnata työpaikkakulttuureja perheystävällisemmiksi sekä ikääntyvien ja maa-hanmuuttajien työkykyä tukeviksi. Työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää, sillä yhteiskunnan toiminnan ylläpitäminen edellyttää työikäisen väestön pysymistä palkkatyössä elä-keikään saakka. Uudenmaan alueen työvoiman työssä jaksaminen edellyttää ammattitaitoista johtamista ja työyhteisöjen uudistamista. Ammat-titaitoisen työvoiman riittävyys on yksi alueemme tulevaisuuden haasteista.

Työelämän hyvinvoinnin tavoitetila:



Tunnistetaan työntekijöiden yksilölliset voima-varat eri elämänvaiheissa

”Kehitetään menetelmiä tunnistaa työntekijöiden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavaroja.”

Yksilön elämäntilanteen ja voimavarojen selvit-tämiseksi voidaan laatia lomake, joka kartoittaa yksilön fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimava-rat. Työn fyysisen kuormittavuuden arvioiminen on psyykkisen ja sosiaalisen kuormittavuuden arviointia helpompaa. Työntekijän täyttämän lo-makkeen pohjalta työnantaja ja työntekijä yhdessä suunnittelevat työntekijälle soveltuvan työnkuvan. Työntekijän voimavarojen määritteleminen on keino soveltaa moniammatillisia, ennaltaehkäiseviä

2. Työelämän hyvinvointi

ja varhaisen puuttumisen menetelmiä työntekijän tueksi. Avoin ja luottamuksellinen keskustelu työntekijän elämäntilanteesta ja sen edellyttämistä voimavaroista luo pohjan rakentavalle yhteistyölle ja sopivien työmuotojen löytämiselle. Keskustelu on tiedonkeruun menetelmä, jonka tuoma infor-maatioarvo ylittää muut menetelmät.

”Edistetään mahdollisuutta sovittaa yhteen eri elämänvaiheessa olevien, eri-ikäisten työntekijöiden erilaiset tarpeet sekä työelämän vaatimukset.”

Tavoitteena työtehtävien ja työntekijän yhteen-sovittamisessa on tasapainon löytäminen työn vaatimuksien ja yksilöllisten voimavarojen ja osaamisen välillä. Yksilölliset voimavarat vaihte-levat eri elämäntilanteiden mukaan, joten niiden tiedostaminen on yksilön työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden vuoksi tärkeää. Fyysisten voimava-rojen heikkeneminen ikääntyneillä työntekijöillä edellyttää työn kuormittavuuden vähentämistä. Ikääntyneet työntekijät omaavat huomattavan kokemuksen tuoman henkisen pääoman ja osaa-misen, jonka siirtäminen nuoremmille työnteki-jöille on tärkeä tuottavuutta edistävä toimenpide. Maahanmuuttajien voimavarojen ja osaamisen tehokkaampi tunnistaminen ja hyödyntäminen tuo työn tekemiseen uusia näkökulmia ja ajatus-malleja.

Useat roolit edellyttävät yksilön ajankäytön ja voimavarojen jakamisen priorisointia. Työelämä voi edistää perheiden hyvinvointia kehittämällä työkulttuurien perheitä tukevia tunnusmerkkejä. Perhemyönteinen asenneilmapiiri mahdollistaa erilaisia joustoja työn ja perheen yhdistämiseksi. Lasten hyvinvointi tulisi näkyä työjärjestelyissä. Perheen huomioiminen ja siitä vastuun kanta-minen ei saa olla työn ja uran suunnittelussa ja etenemisessä tekijä, joka aiheuttaa negatiivisia uraseuraamuksia. Perhevapaan pitäminen ja työ-päivän lyhentäminen ovat tekijöitä, jotka pitäisi nähdä työntekijän sitoutumisena ja vastuulli-suutena. Perheiden hyvinvointia voidaan edistää mahdollistamalla joustavat työaikajärjestelyt ja hyödyntämällä erilaisia työn tekemisen muotoja.


Parannetaan työelämän laatua teknologiaa hyödyntämällä

”Tuetaan teknologian sovelluksien hyödyntämistä työn sujuvuuden varmistajana ja prosessien tehosta-jina.”

Teknologian sovelluksilla voidaan parantaa työ-elämän laatua ja sen tuottavuutta. Teknologian sovellukset ovat työelämän resursseja, joiden hyö-dyntämistä lisäämällä voidaan vaikuttaa myöntei-sesti työn sujuvuuteen ja prosessien nopeuteen. Tietoteknologian hyödyntäminen tiedon siirron varmentajana, luo edellytyksiä sujuvalle työsken-telylle parantaen prosessien katkeamattomuutta. Teknologialla voidaan vähentää ihmistyövoiman käyttöä rutiiniluonteisissa tehtävissä ja suunnata inhimillinen työpanos sitä edellyttäviin tehtäviin. Teknologian soveltaminen luo edellytykset työn tehokkaammalle arvioinnille ja ympäristötekijöi-den huomioimiselle.

”Haetaan teknologiasta sovelluksia työturvallisuuden lisäämiseksi.”

Teknologiaa hyödyntämällä voidaan vähen-tää työn haitallista kuormittavuutta ja ehkäistä

tapaturmariskejä. Eri työprosessien riskialttiiden toimintojen siirtäminen ihmisiltä laitteiden suo-ritettavaksi, vähentää työntekijöiden tapaturmia ja lisää työturvallisuutta. Uuden teknologian käyttöönotto edellyttää henkilökunnan riittävää ammatillista täydennyskoulutusta.

Edistetään työntekijöiden työkykyä

”Tiedostetaan työyhteisön, työkyvyn ja tuottavuuden yhteys.”

Työikäisten terveydentilan myönteinen kehi-tys liittyy vahvasti elinolojen ja elämäntapojen muutoksiin. Positiivisen kehityksen jatkuminen edellyttää toimia etenkin työntekijöiden psyykkis-ten ja sosiaalisten voimavarojen lisäämiseksi. Työ-elämän luonne vaatii työntekijältä jatkuvaa uuden tiedon omaksumista, aikatauluissa pysymistä ja sopeutumista muuttuviin tilanteisiin. Tulokselli-nen työskentely pohjautuu hyvään työilmapiiriin, uralla kehittymisen mahdollisuuksiin, selkeisiin vastuualueisiin ja esimiehen tukeen. Työpaikan hyvällä yhteishengellä tuetaan työssä viihtymistä ja kannustetaan jatkamaan työuraa pidempään.


”Edistetään vakinaisten työsuhteiden lisäämistä ja työmarkkinoiden toimivuutta.”

Pätkätyöt ja työttömyys heikentävät työntekijöi-den työkykyä ja työelämään sitoutumista. Määrä-aikainen työsuhde lisää epävarmuutta ja heikentää elämän hallintaa sekä ennakointia. Määräaikaisuus koetaan tekijäksi, joka edellyttää työtehtävien suo-rittamista laskeneesta työkyvystä huolimatta. Mää-räaikaisten työsuhteiden tulisi johtaa työsuhteiden vakinaistamiseen. Työmarkkinoiden toimivuus edellyttää työnvälityksen tehostamista ja riittävää työelämälähtöistä koulutusta. Työmarkkinoiden toimivuuden lähtökohtana on avoimien työpaik-kojen ja työnhakijoiden kohtaamisien tehosta-minen. Riittävän varhaisilla ja nopeilla toimilla voidaan ehkäistä työttömyyden pitkittymistä ja työmarkkinoilta syrjäytymistä.

”Huolehditaan työntekijöiden tarpeellisesta lisä- koulutuksesta.”

Koulutus luo osaamista. Uusien taitojen oppimi-nen ja mahdollisuus henkilökohtaisten kykyjen käyttämiseen, lisäävät osaltaan työmotivaatiota ja -hyvinvointia. Työntekijöiden ammattitaidon jatkuva kehittäminen on kiinteä osa työn tekemis-tä ja työkyvyn ylläpitämistä. Osaava, ammattitai-toinen henkilökunta on edellytys tuottavuuden lisääntymiselle.

”Tuetaan innovatiivisuutta muutosjohtamista hyödyntäen.”

Innovatiivisuus on työelämän edistämisen kei-no. Se on jatkuvan kehittämisen käytäntö, joka edellyttää runsasta vuorovaikutusta ja myönteistä työilmapiiriä. Jatkuva kehittämistyö vaatii henki-löstöjohtamisen rinnalle vahvaa muutosjohtamis-ta. Työntekijöiden sitoutuminen jatkuvaan kehit-tämistyöhön on muutoksen läpiviennin tärkein voimavara ja edellytys muutoksen onnistumiselle. Muutosjohtamisella mahdollistetaan päätöksente-koon osallistuvien ja toimintaa toteuttavien omien tavoitteiden, toiveiden ja tarpeiden yhteensovitta-minen.

”Kehitetään työterveyshuollon ehkäiseviä toimia.”

Työterveyshuollolla on keskeinen asema työn-tekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä työn tuottavuuden tukemisessa. Työvoimarakenteen muutos asettaa työterveyshuollon entistä tär-keämpään asemaan eri- ikäisten työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Riittävä terveysseuranta ja tiedottaminen terveyteen ja terveellisiin elämäntapoihin yhteydessä olevis-ta tekijöistä ovat ennaltaehkäisevän toiminnan lähtökohtia. Varhaisen puuttumisen hyödyntä-minen työntekijöiden fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi, edistää sekä yksittäisen työntekijän että koko työyhteisön hy-vinvointia. Työterveyshuollon työelämäkeskeisten tavoitteiden toteuttamisella luodaan hyvinvointia työympäristön turvallisuuden ja terveellisyyden, työyhteisön toimivuuden sekä tapaturmia eh-käisevän toiminnan kautta. Työterveyshuollon valmiuksia vastata maahanmuuttajien tarpeisiin voidaan lisätä koulutuksen avulla.

”Tarjotaan mahdollisuus liikunnan harrastamiseen osana työpäivää sekä varmistetaan mahdollisuus terveelliseen työaikaiseen ruokailuun.”

Työaikaisen liikunnan ja terveellisen ruokailun mahdollistaminen osoittavat työpaikan terveyttä edistäviä arvoja sekä vastuullisuutta työntekijöiden terveyden edistämisestä. Työntekijöiden terveellis-ten elämäntapojen tukeminen on keino ehkäistä toimintakyvyn heikkenemistä ja edistää työn tuottavuutta. Liikunnan ja terveellisen ruokailun sisällyttäminen työpäivään tulisi olla osa työelä-män kehittämistä jokaisella työpaikalla.

”Käytetään palkitsemismenetelmiä.”

Palkitseminen on johtamisen väline, joka tukee organisaation strategiaa ja tavoitteiden saavutta-mista. Se luo edellytykset työntekijöiden kehitty-miselle koulutuksen ja työn sisällön muutoksien kautta. Parempien mahdollisuuksien luominen osallistumiselle ja vaikuttamiselle, työsuhteen


vakinaistaminen, erilaisten työaikajärjestelyjen ja työn tekemisen muotojen mahdollistaminen eri elämäntilanteissa ovat palkitsemisen keinoja, jotka edistävät myös perheiden hyvinvointia. Myöntei-nen palaute työstä sekä arvostus, tukevat työnte-kijöiden yrittämistä ja kannustavat tavoitteiden saavuttamiseen.

”Lisätään kulttuuri- ja liikuntasetelin käyttömah-dollisuuksia.”

Työelämän hyvinvointia voidaan edistää hyödyn-tämällä kulttuurin ja liikunnan tuomia hyvinvoin-tivaikutuksia. Laajentamalla kulttuuri- ja liikun-tasetelin käyttömahdollisuuksia, voidaan lisätä työntekijöiden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavaroja. Uusien liikuntamuotojen ja osal-listumisien sisällyttäminen urheilusetelin käytön piiriin, luo edellytyksiä eri liikuntamuotojen kokeilemiselle ja liikuntaharrastuksen jatkamiselle. Kulttuurisetelien hyödyntäminen tukee eri kult-tuurimuotojen tuottamista ja madaltaa työnteki-jöiden kynnystä hakeutua uusien kulttuurimuoto-jen pariin. Näiden setelien hyödyntäminen edistää työntekijöiden yhteisöllisyyttä mahdollistaen yhdessä tekemisen ja harrastamisen.

Huolehditaan työvoiman saatavuudesta

”Edistetään työelämän ulkopuolella olevien kansa-laisten työmarkkinoille pääsyä.”

Tulevaisuuden suuren työvoimapulan ehkäisemi-seksi on pyrittävä hyödyntämään työelämän ulko-puolella oleva työvoima. Korkeat työttömyysluvut ja alhainen työllisyysaste kertovat reservistä, jonka saattaminen osaksi työvoimaa edellyttää tietopoh-jan laajentamista ja koulutuksen tehostamista sekä kuntoutustoiminnan monipuolistamista. Ikäänty-vät työntekijät ovat tukevaisuuden suuri työnte-kijäryhmä, joiden työn tekemisen tukemisesta on huolehdittava.

”Hyödynnetään maahanmuuttajien osaamista ja ammattitaitoa.”

Maahanmuuttajien entistä tehokkaampi hyödyn-täminen työvoiman osana kompensoi tulevaisuu-den suurta työvoiman tarvetta. Maahanmuuttaji-en työelämään pääsemistä hankaloittavat tutkinto-jen yhteensovittamisen ja päivittämisen vaikeudet. Maahanmuuttajien ammattitaidon osoittaminen näyttötutkinnon avulla luo edellytyksiä ammatilli-sen osaamisen arvioimiselle ja tarvittavan täyden-nyskoulutuksen järjestämiselle. Maahanmuuttaji-en työllistymiseksi on lisättävä tilaisuuksia työnte-kijän ja työnantajan kohtaamiseksi.


Uudenmaan ikääntyneille asukkaille on tunnus-omaista aikaisempia sukupolvia parempi terve-ydentila, itsellisyys, osallistuminen ja vakaampi taloudellinen tilanne. Ikääntyneiden kotona asuminen mahdollisimman pitkään edellyttää toimintakykyä ylläpitäviä toimia ja tukimuotoja. Yksilöllinen ikääntyminen edellyttää valinnan mahdollisuuksia palveluiden suhteen.

Ikääntyneiden hyvinvoinnin tavoitetila:



Edistetään ikääntyneiden toimintakykyä

”Kannustetaan ikääntyneitä hyödyntämään voima-varojaan ja osaamistaan yhteisöllisyyden luomiseksi ja sitä tukevan toiminnan järjestämiseksi.”

Tulevat ikääntyvät sukupolvet omaavat aikai-sempia sukupolvia paremmat edellytykset oman toimintakykynsä ja aktiivisen elämän ylläpitämi-seksi. Näiden olemassa olevien voimavarojen ja osaamisen aktiivinen jakaminen koko ikääntyvän väestön eduksi, tukee ikääntyneiden yhteisöllisyyt-tä ja ylläpitää osallisuutta. Aktiivinen toiminta ja sosiaaliset suhteet edistävät ikääntyneiden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavaroja sekä tukevat uusien yhteisöllisten toimintamahdollisuuksien syntymistä. Yhteisöllinen toiminta on keino eh-käistä yksinäisyyttä.

”Luodaan edellytyksiä sosiaaliselle kanssakäymiselle, vaikuttamiselle ja itsensä kehittämiselle.”

Osallistuminen parantaa toimintakyvyn ylläpitä-misen edellytyksiä. Riittävästi kokoontumispaik-koja tarjoamalla ikääntyvien käyttöön, tuetaan yhteisöllistä toimintaa ja vaikuttamisen mahdolli-suuksia. Julkisten rakennuksien, kuten kirjastojen, palvelutalojen ja koulujen tiloja voidaan hyödyn-

3. Ikääntyneiden hyvinvointi

tää entistä tehokkaammin ikääntyvien tarpeisiin. Ohjatun viriketoiminnan ja liikunnan sekä opis-kelun mahdollisuuksien tarjoaminen ylläpitävät itsenäisyyttä ja edistävät ikääntyneiden terveyttä ja toimintakykyä oppimisen kautta.

”Huolehditaan kodin ja lähiympäristön esteettömyy-den kehittämisestä.”

Esteetön ympäristö on laadukkaan ja käyttäjä-keskeisen suunnittelun lähtökohta. Esteetön koti parantaa kotona asumisen edellytyksiä ja luo turvallisuutta omatoimisuuden ylläpitämiseksi. Lähiympäristöjen esteettömyys tukee tasa-arvoa, itsenäistä elämää ja osallistumista. Arjen oma-toiminen suorittaminen on elämänhallinnan säilymistä ja ikääntyvien itsenäisyyttä ylläpitävä voimavara. Asuntojen, talojen ja lähiympäristöjen kunnostaminen ikääntyneiden tarpeita vastaaviksi on keino ehkäistä palvelutarpeen kasvua. Parannetaan yksilöllisen ja turvallisen ikäänty-misen edellytyksiä ”Lisätään palveluja kotona asumisen tukemiseksi.”

Yhä useampi ikääntynyt haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Ikääntymisen haltuun ottamista tukevat riittävät, kotiin tuotetut palvelut sekä kuljetuspalveluiden järjestäminen kotoa palveluiden luo. Toimintakyvyn monipuoli-nen arvioiminen mahdollistaa nopean ja varhaisen puuttumisen ikääntyneen toimintakyvyn muutok-siin. Arviointi on keino ehkäistä palvelutarpeen kasvua ja kohdistaa palvelut oikein.

”Lisätään ikääntyneiden mahdollisuuksia osallistua palveluiden ja tuotteiden kehittämisprosesseihin.”

Tuotettavien palveluiden ja tuotteiden asiakas-lähtöisyyttä parantamalla taataan laadukkaat ja oikea-aikaisesti tuotetut palvelut. Palveluiden ja tuotteiden tarjoamisen tulisi perustua asiakaskun-nan tarpeiden tunnistamiseen ja arviointiin sekä tulevan palvelutarpeen kehittymisen ennakoin-tiin. Palveluiden ja tuotteiden asiakaslähtöisyyttä


voidaan lisätä tehokkaasti hyödyntämällä käyttäjä-ryhmien edustajia suunnitteluprosesseissa.

”Arvioidaan teknologian hyödyntämisen mahdolli-suuksia asiakaskohtaisesti.”

Teknologian avulla voidaan ylläpitää tai parantaa ikääntyneiden elämänlaatua, hyvinvointia sekä terveyttä. Teknologia toimii parhaimmillaan ikääntyneiden kotona selviytymisen tukijana ja mahdollistajana. Sen moniulotteinen hyödyntä-minen parantaa arjen selviytymisen edellytyksiä ja tuottaa turvallisuutta sekä ikääntyneelle itselleen että lähipiirille. Yhdistettäessä asumisratkaisuihin ikääntyneen yksilöllisiä tarpeita palvelevia hyvin-vointiteknologian tuotteita, ylläpidetään ikään-tyneen toimintakykyä lähiympäristön keinoin. Teknologian hyödyntäminen perustuu arviointiin ikääntyneen yksilöllisistä fyysistä, psyykkisistä ja sosiaalisista voimavaroista ja niiden tukemisesta. Teknologian hyödyntäminen ei kuitenkaan saa olla esteenä ikääntyneiden sosiaalisten suhteiden ylläpitämiselle ja toimintakyvyn edistämiselle.

”Kehitetään palveluohjausta varmistamaan tuotettu-jen palveluiden saatavuus.”

Ikääntyneille suunnattujen palveluiden painottu-minen yhä voimakkaammin avopalveluihin, lisää tarvetta palveluiden koordinoimiseksi. Palve-luohjaus edistää palveluiden asiakaslähtöisyyttä kokoamalla yksilöllisen palveluketjun ikääntyneen tueksi. Palveluohjaus edistää asiakaslähtöisempien palveluiden tarjoamista ja palveluverkoston koor-dinoimista. Ikääntyneiden tukeminen edellyttää yksilöllisten palveluratkaisujen löytämistä ja vallit-sevan palvelujärjestelmän tuntemista. Palveluoh-jauksen avulla voidaan vahvistaa ikääntyneiden kotona selviytymistä yksilöllisin palvelumuodoin.


Uudenmaan alueella tuotetaan asukkaille tasok-kaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä vaativaa lääketieteellistä osaamista. Väestön ikääntyminen ja väestömäärän kasvu edellyttävät asiakasläh-töisyyden ja tehokkuuden lisäämistä. Lisäämällä terveyttä edistäviä palveluja sekä tehostamalla terveyshaittoja ehkäisevää toimintaa, vähennetään hoidon kustannusten kasvupaineita ja varmiste-taan siten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelui-den tuottaminen nykyistä suuremmilla väestöpoh-jilla seutukunnittain.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tavoitetila:



Parannetaan palveluiden asiakaslähtöisyyttä

”Luodaan alueelle yhteinen hyvinvointifoorumi palveluhankkeiden ja -ohjelmien arvioimiseksi sekä asiakaslähtöisten ja tarvepohjaisten palvelukonsepti-en luomiseksi.”

Hyvinvointifoorumin tehtävänä on koota yhteen alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamiseen osallistuvat tahot sekä palveluiden käyttäjät. Tavoitteena on palveluiden kehittämi-seen tarvittavan tiedon välittäminen ja vaihtami-nen tutkimus ja kehittämisprioriteettien löytä-miseksi. Foorumi on tärkeä kanava palveluiden asiakaslähtöisyyden parantamiseksi ja palveluiden tuottajien ja asiakkaiden kohtaamiseksi.

”Lisätään menetelmiä itsehoidon tukemiseksi ja yksilövastuun lisäämiseksi sekä kehitetään potilasoh-jausta asiakaslähtöisemmäksi.”

Itsehoidon tukeminen edellyttää riittävää ja helposti saatavilla olevaa tietoa terveydestä ja

4. Sosiaali- ja terveydenhuolto hyvinvoinnin lisääjinä

siihen vaikuttavista tekijöistä. Tiedon lisääminen on keino edistää ihmisten terveyttä ja vaikuttaa elämäntapavalintoihin sekä ehkäistä riskialtista käyttäytymistä. Tietopankki on tiedon lisäämisen väline, joka parantaa ihmisten valmiuksia toteut-taa tehokkaampaa itsehoitoa. Se on palveluväline, joka tukee palvelujärjestelmän joustavuutta ja henkilökohtaista vastuun ottamista terveydentilas-ta. Väestön itsehoidon tukeminen vahvistaa oma-ehtoisia keinoja terveysongelmien ratkaisemiseksi. Huolehtimalla potilasohjauksen asiakaslähtöisyy-destä, kehitetään hoitoprosessien laatua ja vaikut-tavuutta. Potilaan yksilöllisistä tarpeista ja voima-varoista lähtevä ohjaus on keino parantaa hoidon tuloksia ja potilastyytyväisyyttä. Ennaltaehkäisevi-en sisältöjen liittäminen potilasohjaustilanteisiin tukee potilaan itsehoidon ja yksilövastuun lisään-tymistä.

”Laajennetaan sähköisen asioinnin mahdollisuuksia.”

Palveluiden tehokkuutta ja saatavuutta voidaan parantaa lisäämällä niiden joustavia tuottamisen muotoja. Sähköisen asioinnin mahdollisuuksien lisääminen tukee ihmisten itsehoitoa ja on keino edistää sujuvaa arkea. Palvelurakenteissa sähköi-nen asiointi vähentää päällekkäistä hallinnollista työtä sekä tehostaa prosessinhallintaa. Sähköisen asioinnin mahdollisuuksien lisääminen edistää ihmisten tasa-arvoisuutta palveluiden saavutetta-vuudessa.

Tuotetaan tarvepohjaisia palveluja

”Kehitetään terveys- ja hyvinvointiseurannan tie-topohjaa ja huolehditaan tulosten hyödyntämisestä palvelutuotannossa.” Palveluiden tarvelähtöisen ja kustannustehokkaan tuottamiselle lähtökohtana on riittävän tiedon tuottaminen väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilasta. Säännöllisellä seurannalla ennakoidaan tulevan palvelutarpeen kehittymistä ja resurssien suuntaamista kysyntää vastaavaksi sekä ennalta ehkäisevien toimien järjestämiseksi.


”Edistetään perusterveydenhuollon, erikoissairaan-hoidon ja sosiaalihuollon yhteistyön tiivistämistä ja palvelutarpeen arviointia.”

Palveluiden järjestämisen lähtökohtana on ihmis-ten perusoikeuksien edistäminen ja yhdenvertai-suus palveluluiden saamisessa. Palvelujärjestelmän uudistaminen perustuu väestön terveyttä ja hyvinvointia edistävään toimintaan, jota turvataan sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluin. Sosi-aalihuollon ja erikoissairaanhoidon erityispalvelut muodostavat palvelujärjestelmän katon, jonka organisoimiseksi tarvitaan keskitettäviä palveluja ja selkeää työnjakoa. Yhtenäisen tietojärjestelmän kehittäminen parantaa palveluiden asiakaslähtöi-syyttä ja potilasturvallisuutta sekä edistää jous-tavan, moniammatillisen rakenteen syntymistä. Selkeiden vastuualueiden määritteleminen ja hoitoprosessien läpinäkyvyyden lisääminen ovat tekijöitä, joilla varmistetaan palveluverkon katta-vuus ja järkevä palvelurakenne. Tiivis, eri palvelu-tuottajien välinen yhteistyö sekä palveluketjujen ja –rakenteiden arviointimenetelmien kehittäminen, parantavat palvelutarpeen kehittymisen ennakoin-tia ja resurssien oikeaa suuntaamista.

”Edistetään eri palveluntuottajien yhteistyötä palve-lutuotannossa.”

Asiakaslähtöisten ja kustannustehokkaiden pal-veluiden tuottaminen on edellytys laadukkaan ja tehokkaan palvelujärjestelmän rakentamiseksi. Palveluiden verkostomainen tuottaminen edis-tää asiakaslähtöisyyttä synnyttämällä kattavia ja laadukkaita palvelukokonaisuuksia ja parantamalla oikeanlaisten palveluiden saatavuutta. Verkosto-mainen palvelutuotanto tukee palvelutuottajien toimintatapojen arvioimista ja kehittämistä sekä liiketoiminnan kasvattamista.

Lisätään palveluiden ehkäiseviä toimia

”Vahvistetaan ehkäisevää toimintaotetta perustervey-denhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palveluketjussa.”

Terveyserojen kaventuminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen edellyttävät ennaltaehkäisevien toimien lisäämistä ja varhaisen puuttumisen menetelmien hyödyntämistä kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden sisällyttäminen kiinteäksi osaksi kaikkia tuotettavia palveluketjuja ja –rakenteita on keino edistää terveyttä ja ehkäistä palveluky-synnän lisääntymistä. Sillä pyritään myös ihmisten omaehtoisen hoitamisen osuuden laajentamiseen ja vastuun kantamiseen hoitoprosessien onnistu-miseksi.

”Lisätään sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän sekä muiden hallinnon alojen yhteistyötä terveyttä ja hyvinvointia edistävien olosuhteiden luomiseksi sosioekonomisia terveys- ja hyvinvointieroja kaventa-valla tavalla.” Yhteisöllisen vastuun kantaminen väestön terve-ydestä ja hyvinvoinnista edellyttää eri hallinnon alojen välisten yhteistyömuotojen luomista ja yh-teisten tavoitteiden asettamista. Eri aloilla tehtävi-en suunnitelmien vaikutuksien moniammatillinen arvioiminen luo edellytyksiä terveyttä edistävien toimenpiteiden toteuttamisille sekä niiden vaiku-tuksien seurannalle. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijanäkökulman sisällyttäminen eri hallin-non alojen suunnitelmiin ja päätöksentekoon, on keino luoda tasa-arvoa terveyseroja kaventamalla.

Edistetään vaikuttavan palvelujärjestelmän kehittymistä

”Organisoidaan palvelut ehyeksi palvelukokonaisuudeksi.” Ehyiden palvelukokonaisuuksien muodostami-nen parantaa palveluiden laatua ja tehokkuutta. Palveluiden alueellisen järjestämisen lähtökohtina ovat niiden vaikuttavuuden ja saavutettavuuden parantaminen. Resurssien alueittainen vaihtele-vuus ja erot palvelutarpeissa, edellyttävät alueel-lista kumppanuutta ja rakenteiden uudistamista, laadukkaiden palveluiden järjestämiseksi. Ehyillä


palvelukokonaisuuksilla tuetaan palvelurakenteen saumattomuutta ja asiakaslähtöisyyttä.

”Edistetään palveluiden asiakaslähtöisyyttä.”

Asiakaslähtöisillä palveluilla parannetaan vaikutta-vuutta. Tehokkaan palautejärjestelmän luominen ja sen tehokas hyödyntäminen sekä palveluiden käyttäjien osallistaminen kehittämisprosesseihin, ovat keinoja palveluiden asiakaslähtöisyyden pa-rantamiseksi. Asiakaslähtöisillä palveluilla voidaan vaikuttaa palveluiden käyttäjien vastuullisuuden lisääntymiseen.

”Edistetään yhtenäisen tietojärjestelmän kehittämistä ja leviämistä.”

Alueellisen, yhtenäisen tietojärjestelmän kehit-täminen tukee ehyiden palvelukokonaisuuksien muodostamista ja hoitoprosessien katkeamat-tomuutta. Yhteinen tietojärjestelmä lisää palve-lujärjestelmän joustavuutta palvella ihmisiä yhä asiakaslähtöisemmin ja turvallisemmin.

”Lisätään palveluprosessien läpinäkyvyyttä ja käyte-tään arviointia kehittämisen välineenä.”

Ehyiden palvelukokonaisuuksien muodostaminen parantaa palveluprosessien läpinäkyvyyttä ja ke-hittämisen edellytyksiä. Palveluprosessien laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden systemaattinen arvioiminen on keino lisätä palveluiden asiakas-lähtöisyyttä sekä tunnistaa prosessien puutteet ja saumakohdat. Arviointi mahdollistaa hyvien käytäntöjen löytymisen ja niiden tehokkaan alu-eellisen hyödyntämisen.

”Kehitetään sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän sekä järjestöjen ja yksityisien yrityksien yhteistyötä monipuolisten palvelukokonaisuuksien synnyttä- miseksi.”

Alueen elinvoimaisuuden ylläpitäminen edel-lyttää uudenlaisia synergiaratkaisuja julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä. Yhteistyöverkosto-jen rakentaminen tukee palvelujen järjestämistä palveluprosesseiksi ja ehyiksi kokonaisuuksiksi. Yksityisten yritysten ja järjestöjen tuottamat palve-lut tukevat kuntien tuottamia palveluja mahdol-listamalla palvelujen paremman kohdentamisen ja monipuolisemman tarjonnan yksittäiselle palvelun käyttäjälle. Palveluntuottajien yhteistyöverkosto-jen rakentaminen lisää palvelujen käyttäjien valin-nan vapautta ja vähentää julkisten palveluntuot-tajien paineita lisääntyvän palvelukysynnän edessä. Monitoimijaisen palveluverkoston tehokkaan toi-minnan edellytys on verkoston toiminnan koordi-noiminen. Koordinointi luo kanavan toimijoiden väliselle kommunikoinnille ja tehostaa toiminnan hallittavuutta.


Uudenmaan väestöstä suuri osa on korkeasti kou-lutettua. Alueella on runsas valikoima laadukkaita oppilaitoksia, jotka ovat suosittuja sekä valtakun-nallisesti että kansainvälisesti. Koulutuksen ja osaamisen merkitys ihmisten elämänkulun raken-tajana on kiistaton. Koulutus luo hyvinvointia ja lisäarvoa sekä yksilöille että yhteiskunnalle.

Koulutuksen ja osaamisen tuoman hyvinvoinnin tavoitetila:

”Uusmaalaiset hyödyntävät alueen joustavia ja mo-nipuolisia koulutusmahdollisuuksia.”


Suunnataan lisäresursseja koulutyön tukemiseen ”Kehitetään koulun toimintaa kokonaisuudessaan ter-veyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta.” Koulu tavoittaa lähes kaikki lapset ja nuoret. Tässä ominaisuudessa sillä on verraton asema vaikuttaa tasa-arvoisesti lasten ja nuorten terveyteen ja sen edistämiseen. Terveyden edistämisen näkökulman sisällyttäminen opetussuunnitelmiin, takaa tiedol-listen valmiuksien välittymisen kautta lähtökoh-dan terveellisten elämäntapojen toteuttamiseksi. Välituntien hyödyntäminen virikkeellisen liikun-nan harrastamiseen on keino edistää terveyttä. Lisäksi se parantaa oppimisen valmiuksia ja lisää lasten ja nuorten osallisuutta. Koulun ilmapiirin ja toiminnan suuntaaminen terveyttä edistävään toimintaan luo edellytyksiä ennaltaehkäisevien toimien toteuttamisille ja valveutuneisuuden lisääntymiselle. Koulun mahdollisuutena on toimia esimerkkinä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen työssä.

”Painotetaan koulun merkitystä elämänhallinnan, kansalaistaitojen ja yhteisöllisyyden vahvistajana.”

Lapset ja nuoret tarvitsevat elämänhallintaa tu-kevia ja ylläpitäviä taitoja. Pärjääminen koulussa,

5. Koulutus ja osaaminen hyvinvoinnin lisääjinä

vapaa-ajalla ja ihmissuhteissa sekä myöhemmin työelämässä vaatii yksilöltä sosiaalisia taitoja, joi-den harjoittelemiselle kouluyhteisö tarjoaa hyvät mahdollisuudet. Elämänhallinnan, kansalaistaito-jen ja yhteisöllisyyden voimavarojen oppiminen ja hallitseminen mahdollistavat hyvän elämän tässä ja nyt sekä tulevaisuudessa. Turvallinen, aikuisjoh-toinen ympäristö tukee lasten ja nuorten elämän-hallinnan, tasa-arvon sekä kansalaistaitoja tukevan toiminnan ja ilmapiirin syntymistä osallisuuden ja osallistumisen kautta.

”Huolehditaan perusopetuksen riittävästä lisätuesta sitä tarvitseville.” Tiedon välittymisestä varhaiskasvatusta tuottavan tahon ja peruskoulun välillä on huolehdittava las-ten riittävien tukitoimien järjestämiseksi. Koulun-sa aloittavien lasten koulukypsyyden arvioiminen luo edellytyksiä tarvittavien tukitoimien järjes-tämiseksi ja koulun käynnin aloittamisen onnis-tumiseksi. Arviointityöryhmän muodostaminen esikouluopettajasta, tulevasta luokanopettajasta ja lapsen vanhemmista tehostaa yksittäisen lap-sen tukitoimien tarpeen arvioimista. Onnistunut koulun käynnin aloittaminen luo pohjan oppimi-selle ja koulutyön menestyksekkäälle jatkamiselle. Lapsen edellyttämien tukitoimien järjestäminen edistää oppimisen tasa-arvoa syrjäytymistä ehkäis-ten ja kouluyhteisöön työrauhaa luoden.

”Vahvistetaan perusopetuksen taitoja taideaineiden sekä liikunnan asemaa lisäämällä valinnaisuutta.”

Peruskoulun tehtävänä on toimia yleissivistävänä ja monipuolisesti erilaisia valmiuksia elämään antavana yhteisönä. Opetuksen laatua voidaan parantaa sekä lukuaineiden edellyttämiä oppi-misen vaateita tasapainottaa, lisäämällä taitoja taideaineiden sekä liikunnan opetuksen määrää. Luovuuden, erilaisten lahjakkuuksien ja innovatii-visuuden ilmaisemisen mahdollisuus, harjaannut-taa sosiaalisen kanssakäymisen ja tunneälyn taitoja sekä lisää opiskelumotivaatiota.


”Huolehditaan moniammatillisen oppilashuoltotyö-ryhmän riittävistä resursseista.”

Oppilashuoltotyöryhmä toimii oppilashuoltotyön koordinoijana ja kehittäjänä. Se parantaa koulu-laisten fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia tukemisen muotoja oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Moniammatillinen oppilashuoltotyöryhmä tukee yksittäisen oppilaan koulutyön onnistumista li-säämällä koulun valmiuksia tukea kodin kasvatus-työtä. Se vahvistaa koulun edellytyksiä toteuttaa varhaisen puuttumisen menetelmiä lasten syrjäy-tymisen ehkäisemiseksi ja oppimisen mahdollista-miseksi.

”Lisätään opinto-ohjauksen määrää. Liitetään oppimisen ohjaus osaksi lasten ja nuorten elinikäistä oppimista.”

Laadukkaalla opinto-ohjauksella voidaan lisätä nuorten oppimisen mielekkyyttä. Riittävä tieto ammateista, niiden koulutuksesta sekä oppilaan oppimisen edellytyksien tunnistaminen, luovat pohjan opiskelumotivaatiolle ja oppimiselle. Op-pilaan omien mieltymysten ja kykyjen mukainen ammatinvalinta ehkäisee koulupudokkuutta.Oppimisen ohjauksen liittäminen osaksi varhais-kasvatuksen toimintaa luo mahdollisuuksia lapsen yksilöllisen oppimisen edellytyksien huomioimi-selle ja ohjaamiselle. Lapsen oppimisen piirteiden määritteleminen parantaa henkilökunnan ja van-hempien mahdollisuuksia tukea heikkouksissa ja toisaalta vahvistaa ja ohjata yksilöllisten oppimis-menetelmien löytymistä. Varhaiskasvatusvaiheessa aloitettu oppimisen ohjaus luo pohjan elinikäisen oppimisen jatkumolle.

”Kehitetään yhteistyötä kodin ja koulun välillä.”

Lisäämällä koulun ja kodin yhteistyötä, voidaan tukea koulun tehtävää kodin kasvatustyön tukija-na. Kasvatuskumppanuus mahdollistaa vanhempi-en osallistumisen koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin tukien lapsen tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Kas-vatuskumppanuuden hyödyntäminen luo edel-

lytyksiä lapsen kokonaisvaltaiselle tuntemiselle ja voimavarojen tunnistamiselle. Hyödyllisen kasva-tuskumppanuuden ja muiden vanhempien välistä yhteisvastuullisuuden kehittymistä voidaan edistää koulun ulkopuolella säännöllisesti järjestettävi-en perhetapaamisien avulla. Yhteisvastuullisuus parantaa lasten ja nuorten turvallisuutta varhaisen puuttumisen kautta. Lisätään koulutusjärjestelmän joustavuutta

”Luodaan edellytyksiä yksilöllisten oppimispolkujen toteuttamiselle.” Riittävät oppimista ohjaavat keskustelut opiske-lijoiden ja opettajien välillä ohjaavat oppimisen tavoitteiden asettamista, yksilöllisten oppimispol-kujen muodostamista sekä ammatillista suuntau-tumista. Mahdollisuus yksilöllisten oppimispolku-jen toteuttamiseen lisää oppimisen motivaatiota huomioimalla opiskelijan yksilölliset mieltymykset ja edellytykset. Elinikäinen oppimisen ohjaus on jatkumo, joka kuvaa oppimisen piirteitä ja edellytyksiä varhaislapsuudesta lähtien. Se pa-rantaa edellytyksiä yksilöllisten ja onnistuneiden oppimispolkujen toteuttamiseksi ja ammatillisen osaamisen jatkuvaksi kehittämiseksi.

”Tuetaan oppilaitosten innovatiivisuutta luomalla oppimisyhteisöjä.” Lisäämällä eri oppilaitosten yhteistyötä opetus-suunnitelmien ja -ohjelmien toteuttamisessa luodaan edellytyksiä innovatiivisten oppimisyhtei-söjen syntymiselle. Opiskelijoiden mahdollisuuk-sia kohdata muiden alojen opiskelijoita tulisi lisätä yhteisin opetusjärjestelyin ja luoda näin tilaisuuk-sia ajatusten, ideoiden ja suunnitelmien vaihtami-seksi sekä yhteisten hankkeiden toteuttamiseksi.

”Parannetaan elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia.” Osaamis- ja ammattitaitovaatimusten kasvu, työvoiman ikääntyminen, ikäpolvien väliset koulutuserot sekä eläkeikäisten määrän kasvu


edellyttävät elinikäisen oppimisen edellytyksien parantamista. Elinikäinen oppiminen parantaa ihmisten valmiuksia elää muuttuvassa maailmassa sekä selvitä yhteiskunnan ja työelämän muutok-sista. Sen mahdollistaminen lisää ihmisten osalli-suutta ja voimavaroja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Elinikäistä oppimista välittyy myös eri sukupolvien yhteistoiminnan seurauksena, ei-muodollisena oppimisena, joka lisää ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta ennakkoluuloja poistaen.

Lisätään perusopetuksen päättävien nuorten tukitoimia

”Perustetaan seurantajärjestelmä tukemaan nuorten sijoittumista jatko-opintoihin ja työelämään.”

Saumakohdat, kuten peruskoulun päättäminen ja ammatillisen koulutuksen aloittaminen, muodos-tavat nuorten elämässä riskin pudota järjestelmien ulkopuolelle ja syrjäytyä. Peruskoulun päättävien nuorten sijoittuminen opiskelu- ja työelämään edellyttää systemaattista tiedon keräämistä ja sen arviointia. Seuranta nuorten sijoittumisesta ja pysymisestä koulutuksessa tai työelämässä luo te-hokkuutta koulupudokkuutta ja syrjäytymistä eh-käisevien tukitoimien järjestämiseksi. Etsivän työn hyödyntäminen on keino löytää koulupudokkaat ja ohjata järjestelmän ulkopuolelle jääneet nuo-ret tuetun koulutuksen tai työn pariin. Nuorten laaja-alainen tukeminen edellyttää saumattomia palveluja elämänhallinnan, sosiaalisen kuntoutuk-sen sekä yksilökohtaisen ohjaamisen tukemiseksi koulutus- ja työ-markkinoille.

”Edistetään työpajatoimintaa.”

Työpajatoiminnan tehtävänä on nuorten työttö-mien aktivoiminen sekä määräaikainen työllistä-minen. Työpajojen kehittäminen nuorten toi-mintakeskusten suuntaan, lisää niiden mahdolli-suuksia tarjota laajempia työ- ja toimintamuotoja. Kierrätystoiminta, peruskoulun loppuunsaattami-nen, yrittäjäkoulutus, yritystoiminnan tukeminen, tietotekniikan ja multimediataitojen opettaminen ovat työpajatoiminnan laajentamisen mahdol-

lisuuksia. Työpajat tarjoavat nuorille turvallisia, aikuisjohtoisia paikkoja elämäntaitojen kehittä-miseen, aikuistumiseen, yhteisölliseen kasvuun ja työssäoppimiseen.

”Lisätään ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja.”

Koulutuksen yksilölle ja yhteiskunnalle tuottaman hyvinvoinnin kehittyminen edellyttää koulutuk-seen investoimista. Nykyisillä aloituspaikkamää-rillä ei pystytä vastaamaan etenkään tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeisiin. Aloituspaikkamäärien lisääminen kasvukeskuk-sien ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa on perusteltua alueellisen työvoi-matarpeen tyydyttämiseksi. Aikuiskoulutuslin-joille tarvitaan lisää aloituspaikkoja niiden suuren kysynnän vuoksi. Paikkojen lisäämisen ohessa tarvitaan toimenpiteitä sosiaali- ja terveydenhuol-toalojen työpaikkojen vetovoiman parantami-seksi. Oppisopimuskoulutuksen lisääminen luo opiskelupaikkoja ja tarjoaa mahdollisuuden työn ja oppimisen yhdistämiseksi. Työvoiman tarpeen ennakoiminen edellyttää työelämän kehittymisen seurantaa ja koulutuksellista ennakointia, työn-tekijöiden työelämälähtöisten osaamistarpeiden parempaan määrittelemistä sekä alueellista väes-tönkehityksen arviointia.

Lisätään koulujen, oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä

”Lisätään lasten ja nuorten työelämäntuntemusta hyödyntämällä ammatillista asiantuntijuutta ope-tuksessa.”

Ammatillisen koulutuksen arvostusta ja houkut-televuutta voidaan vahvistaa lisäämällä koulujen toimintaa lasten työelämän tuntemisen lisäämi-seksi. Eri ammattien edellytyksien ja vaatimuk-sien tunteminen luo pohjan lasten ammatillisten mieltymysten kehittymiseksi. Työn arvon ja merkityksen osoittaminen lisäävät lasten ymmär-rystä työelämän merkittävyydestä hyvinvoinnin lisäämisessä. Oppilaiden vanhempien osallistami-nen työhön, lasten työelämän tuntemisen lisää-


miseksi ja eri ammattiryhmien esittelemiseksi, on samalla keino edistää kotien ja koulun yhteistyötä ja yhteishenkeä.

Opetuksen laatua voidaan ammatillisissa oppi-laitoksissa parantaa hyödyntämällä työelämän asiantuntijuutta. Kouluihin tuotu työelämän asiantuntijuus on keino parantaa opetuksen tasoa ja edistää opetuksen työelämälähtöisyyttä. Työ-elämän muutosvaltaisuus, innovatiivisuus sekä osaamisen hallitseminen edellyttävät opetuksesta vastaavien henkilöiden systemaattista käytännön työn harjoittelemista ja kouluttamista.

”Vahvistetaan opetussuunnitelmien työelämälähtöi-syyttä.”

Ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyden lisääminen tuottaa osaajia työelämän tarpeisiin. Työelämän perusvalmiuksien saavuttamista tulisi tehostaa riittävillä käytäntöpainotteisilla opinto-moduuleilla ja tukea perustutkintojen opintoko-konaisuuksien suunnittelua työelämän osaajien näkökulmia hyödyntäen. Työelämälähtöisen ope-tuksen ja oppimisen lisääminen on keino edistää opiskelijoiden ammatti-identiteetin omaksumista jo opintojen alkuvaiheesta lähtien.


Uudenmaan alueen väestömäärän voimakas lisääntyminen edellyttää vahvan hyvinvointinäkö-kulman liittämistä rakentamiseen ja ympäristön suunnitteluun. Asuminen mielletään yhä voimak-kaammin yksilölliseksi valinnaksi, johon liittyvät odotukset ja vaatimukset vaihtelevat eri elämän-vaiheiden mukaan. Tarvelähtöinen asuntotuotan-to luo edellytykset yksilölliselle ja laadukkaalle asumiselle.

Asuin- ja toimintaympäristön tuoman hyvinvoinnin tavoitetilat:



Ylläpidetään monipuolista asuntokantaa

”Rakennetaan monipuolisia asuntoja perheiden tarpeisiin.” Alueen perhevaltaisuus edellyttää rakentami-sen linjauksien suuntaamista perheille sopivien asuntojen tuottamiseksi. Asuntotuotannon pai-nottaminen monipuolisten asumisvaihtoehtojen ja muunneltavien asuntojen tuottamiseksi lisää perheiden asunnon hankkimisen mahdollisuuk-sia, asumismukavuutta ja yksilöllisten toiveiden toteuttamista. Riittävän tilavien asuntojen ja perheystävällisten ympäristöjen rakentaminen tukee perheiden asumisurien katkeamattomuutta. Perheille suunnattujen asuntojen rakentaminen työssäkäyntialueen välittömään läheisyyteen vähentää alueen työntekijöiden pendelöintiä. Asumisen väljyys lisää perheiden hyvinvointia pa-rantamalla perheenjäsenten yksilöllisten tarpeiden toteuttamisen mahdollisuuksia.

”Huomioidaan asuntorakentamisessa, etenkin kerros-talorakentamisessa elinkaarinäkökulma.”

Asuminen on hyvinvointitekijä, johon liittyvät odotukset ja vaatimukset vaihtelevat ihmisten eri

6. Asuin- ja toimintaympäristö hyvinvoinnin lisääjinä

elämänvaiheiden mukaan. Elinkaarinäkökulman huomioimisella tuetaan alueiden asukkaiden asu-misurien katkeamattomuutta ja taataan turvallisen asumisen mahdollisuudet. Elinkaarirakentaminen toteuttaa laadukkaan asumisen edellyttämiä yksi-löllisiä tarpeita sekä ympäristön esteettömyyden ja viihtyisyyden erityistä huomioimista. Eri-ikäisten ihmisten palvelutarpeisiin vastataan laadukkain ja helposti saavutettavin palveluin. Elinkaarira-kentaminen mahdollistaa eri sukupolvien, eri elämänvaiheissa olevien ja erilaisia tarpeita omaa-vien ihmisten osallisuuden toteutumisen asumisen kautta.

”Huomioidaan yksilöllisyyden toteutuminen suun-nittelutyössä.”

Asumisen suunnittelutyössä tulisi painottua yhä voimakkaammin asukkaiden yksilöllinen hyvin-vointi. Asumiselta odotetaan arkisen turvallisuu-den, terveyden, viihtyisyyden, toimeentulon ja pa-remman elämänlaadun asujakohtaisia ratkaisuja. Ympäristön- ja energiankulutuksen säästämiseen liittyvät tekijät painottuvat yhä voimakkaammin asumisratkaisuissa. Suunnittelutyön tarkoituksena on tuottaa asunnon omistajille ja käyttäjille sel-laisia asumisen muotoja, jotka täyttävät asukkaan yksilölliset tarpeet ja toimivuuden näkökulmat sekä tuottavat laaja-alaista hyvinvointia asumisen muodossa.

”Huolehditaan riittävästä vuokra-asunto tuotannos-ta ja tuetusta asumisesta.” Alueen asuntojen korkean hintatason vuoksi on huolehdittava riittävästä vuokra-asunto tuotannos-ta ja tuetusta asumisesta alueen elinvoimaisuuden takaamiseksi. Riittävä vuokra-asuntotuotanto ja sen tukeminen edistävät alueella asuvien ja tänne muuttavien ihmisten mahdollisuuksia työnteon ja opiskelun tuottavuuden lisääntymiseksi. Riittävillä vuokra-asunnoilla edistetään hyvinvoinnin tasa-ar-voisempaa jakautumista, alueelle juurtumista sekä mahdollistetaan asumisen tuomien hyvinvointi-vaikutuksien yhteisöllinen välittyminen. Vuokra-asuntotuotannon lisääminen on alueen kaikkien


asumisen palveluja tuottavien tahojen yhteinen vastuu ja sen toteuttamiseksi yhteistyötä eri taho-jen välillä on lisättävä ja monipuolistettava. Varmistetaan riittävällä korjausrakentamisella asuntojen ja ympäristöjen toimivuus ja viihtyi-syys sekä suunnataan palvelutuotantoa kotona asumisen tukemiseksi.

”Tuetaan hissittömien talojen korjausrakentamista sekä muita asuinrakennuksien ja -alueiden epäkoh-tia korjaavia hankkeita.”

Vanhusten osuus alueen väestöstä kasvaa. Korjaus-rakentamisen lisääntyvä tarve edellyttää poikki-hallinnollisten suunnittelutyöryhmien muodos-tamista ja alueen eri toimijoiden osallistumista yhteistä etua ajavien hankkeiden toteuttamisiin. Korjausrakentamisella tuetaan ikääntyvän ja liikuntarajoitteisen väestönosan omatoimisuutta ja toimintakykyä. Esteetön ulospääsy asunnoista ja rakennuksista on asumisen vähimmäisvaatimus, jonka toteutumisesta on huolehdittava. Esteetön ympäristö toimii ennaltaehkäisevänä, toiminta-

kykyä ylläpitävänä ja kuntouttavana elementtinä vähentäen palvelutarpeen kasvua.

”Huolehditaan virikkeellisten ulkoilu- ja leikkipaik-kojen rakentamisesta ja esteettömyydestä.” Ihmisten liikkumisen tukeminen tuottaa hyvin-vointia terveyden ja toimintakyvyn lisääntymisen kautta. Kaikkien ikäryhmien terveyden edistämi-sen työtä ja liikunnallisen elämäntavan omaksu-mista voidaan tukea turvallisilla ja asianmukaisilla, monipuolisen liikkumisen mahdollistavia olo-suhteita luomalla. Lasten ja nuorten liikkumisen tavoitteellisen vähimmäismäärän saavuttaminen edellyttää yhteisöllisiä toimia fyysisen kunnon parantamiseksi ja lihavuuden yleistymisen eh-käisemiseksi. Liikunnan avulla ylläpidetään ja parannetaan ihmisten psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

”Kehitetään palveluja kotona asumisen edellytyksien parantamiseksi ja arjen sujumiseksi.”

Kotona asuminen tukee ihmisten elämänhallintaa.


Kotiin tuodut palvelut lisäävät voimavaroja arjesta selviytymiseen ja ehkäisevät ikääntyneillä pitkäai-kaisen laitoshoidon tarvetta. Työelämässä mukana olevien koteihin tuotettavien palveluiden määrän li-sääntyminen etenkin siivous- ja asiointipalveluiden osalta, tukee arjen sujuvuutta ja kuvastaa ajankäy-tön jakautumista prioriteettien mukaan. Työikäis-ten palveluiden lisääntynyt käyttö edistää perheiden hyvinvointia sekä palvelualan yrittäjyyttä.

Vähennetään yksityisautoilun ympäristö- haittoja ja lisätään terveyttä edistäviä liikku-mismuotoja

”Lisätään julkisen liikenteen yhteyksiä ja edistetään niiden käyttöä.” Alueen joustavaa liikennettä ja ympäristöä säästä-vää liikkumista voidaan tukea julkisen liikenteen määrää lisäämällä. Julkisen liikenteen palveluiden parantaminen edellyttää luotettavuuden, vuorojen määrän sekä alueellisen kattavuuden parantamista. Ruuhka-alueiksi ovat keskusta-alueiden lisäksi muodostuneet kaupunkien sisääntulotiet. Palve-lujärjestelmän tulisi korvata yksityisautoilu entistä useammin liikenneruuhkien kasautumisien vält-tämiseksi. Julkisen liikenteen alueellista tarjontaa lisäämällä edistetään ihmisten tasa-arvoisuutta, mahdollistamalla ihmisten työssäkäynti, opiskelu ja osallistuminen.

”Huolehditaan riittävistä kevyenliikenteen väylistä ja liikenneturvallisuudesta.”

Ihmisten terveyttä ja hyvinvointia voidaan edistää luomalla kattava ja laadukas kevyenliikenteen verkosto. Kevyenliikenteen väylien käytön painot-tuminen entistä monipuolisemman liikkumisen ja harrastamisen ympäristöiksi, tulisi huomioida uu-sia väyliä ja ylläpitotoimia suunniteltaessa. Koului-hin, työpaikoille ja palvelupisteisiin johtavat väylät edellyttävät erityistä turvallisuusnäkökulman toteuttamista. Kuntoliikuntaan ja muun liikun-nan harrastamiseen sopivien väylien sijoittaminen luontoympäristöön, keskusta-alueiden ulkopuo-

lelle, lisää turvallisuutta ohjaamalla kuntoilijat omille reiteilleen pois ruuhka-alueilta.

Luodaan tietokanta alueellisista palveluista

”Luodaan eri toimijoiden tuottamista palveluista alueellinen tietokanta.” Alueen kuntien ominaispiirteiden ja tuotettavien palveluiden läpinäkyvyyden lisääminen helpot-taa alueiden välistä vertailua. Verkkopalveluna tuotettava tietokanta parantaa alueen näkyvyyttä sekä palvelee informaatiokanavana alueella asuvia ja tänne muuttoa harkitsevia ihmisiä. Ihmisten oikeanlaisen asuinpaikan löytämistä ja asumisuri-en jatkuvuutta tuetaan tietokannalla palveluiden saatavuudesta. Tietokanta tuottaa alueesta uu-denlaisen tietokokonaisuuden tänne muuttavien ihmisten sopeutumisen ja sujuvan arjen edistämi-seksi.


Vapaa-aika on arvoltaan ihmisille yhä merkityk-sellisempää. Omaehtoinen vapaa-ajan viettäminen luo edellytyksiä itsensä toteuttamiselle. Uusimaa tarjoaa asukkailleen runsaasti erilaisia harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Mielekäs vapaa-aika edistää terveyttä ja luo sosiaalista hyvinvointia.

Kulttuurin ja vapaa-ajan tuoman hyvinvoinnin tavoitetila:



Tuetaan vapaa-ajan toimintaa järjestäviä tahoja

”Parannetaan vapaa-ajan toimintaa tuottavien järjestöjen ja yksityisten yrityksien toiminnan edelly-tyksiä.”

Järjestöjen ja yksityisten yrityksien toiminnan tukeminen on keino lisätä alueen monitasoista hyvinvoinnin lisääntymistä. Alueellinen palvelui-den saatavuuden takaaminen, kustannustehokas toiminta sekä uusien innovatiivisten ratkaisujen löytyminen vapaa-ajan palveluiden järjestämiseksi, edellyttävät toimijoiden verkottumista ja näiden yhteistyön tukemista. Ihmisten sosiaalisen pää-oman ja osallisuuden vahvistamisella sekä toimin-taympäristön innovatiivisuutta tukemalla, kehite-tään alueen laaja-alaista hyvinvointia, vahvistetaan kilpailukykyä sekä elinvoimaisuutta. Yhdistyksien ja järjestöjen toiminnan edellytyksien vahvistami-nen on keino lisätä uutta yrittäjyyttä.

”Edistetään kulttuuri- ja taide-elämyksien leviämis-tä uusille alueille ja lisätään osallistumismahdolli-suuksia.”

Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantami-nen edistää kaikenikäisten ihmisten hyvinvointia. Eri taidelajien ja kulttuurimuotojen saavutetta-vuuden parantaminen sairaaloiden, hoitolaitosten, hoitopaikkojen, koulujen ja työpaikkojen ympä-

7. Kulttuuri ja vapaa-aika hyvinvoinnin lisääjinä

ristöissä, takaa elämysten välittymisen ja osallistu-misen kaikille ihmisille. Koulujen hyödyntäminen kulttuurin ja taiteen levittäjinä, vahvistaa suku-polvien välistä kanssakäymistä sekä edistää lasten suvaitsevaisuutta, erilaisiin ympäristöihin tutustu-misien kautta. Kulttuurin ja taiteen harrastamisen mahdollisuuksien lisääminen kaikille ikäryhmille, kaikissa ympäristöissä, lisää yksilön ilmaisemisen mahdollisuuksia, yksilöllistä ja yhteisöllistä hyvin-vointia edistäen.

”Tuetaan kirjastojen toimintaa.”

Kirjasto on kulttuurin, sivistyksen ja taiteen levittämisen keskus. Kirjastopalveluiden tuottami-nen tukee alueen ihmisten hyvinvointia tiedon ja osaamisen lisääntymisen kautta. Sen mahdollisuu-tena on toimia entistä voimakkaammin eri alojen osaamista edistävänä ja innovatiivisuutta tukevana tietokeskuksena. Kirjasto monikulttuurisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksien tarjoavana läh-teenä yhdistää eri ryhmiä kulttuurin, sivistyksen ja taiteen muotojen parissa. Sosiaalista ja tiedollista oppimista sekä yhteisöllistä vastuun kehittymistä tarjoamalla, kirjasto vahvistaa lasten ja nuorten monitasoisen hyvinvoinnin edistämisen työtä. Kirjasto edistää lastenkulttuurin leviämistä sekä mahdollistaa kaikkien ihmisten yhteisöllisyyden toteutumisen elinikäistä oppimista tukien. ”Vahvistetaan nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntajärjes-töjen toimintaedellytyksiä.”

Järjestöt omaavat merkittävän aseman ihmisten vapaa-ajan toiminnan ja muiden yhteiskunnallis-ten palveluiden järjestäjinä. Järjestöjen toiminnan merkitystä korostavat niiden ihmisten yhteiskun-taan kiinnittymisen monipuolisten vaihtoehtojen ja oppimisen paikkojen luominen. Nuoriso- ja liikuntajärjestöt tukevat toiminnallaan alueemme nuorison laaja-alaista hyvinvoinnin lisääntymis-tä, parantaen nuorison aktiivisen osallistumisen mahdollisuuksia ja ehkäisten syrjäytymistä. Nuo-risojärjestöjen monikulttuurisuuden edistämisen tavoite luo edellytyksiä maahanmuuttajien yhteis-kuntaan kiinnittymiseksi ja sopeuttamiseksi sekä


muun väestön suvaitsevaisuuden lisääntymiseksi.

Riittävästi urheilu- ja liikuntamahdollisuuksia tarjoamalla tuetaan alueen lasten ja nuorten terveyttä ja monikulttuurisuutta sekä ohjataan nuoria aktiiviseen toimintaan, oman yhteiskun-nallisen paikan löytämiseksi. Liikuntajärjestöjen ja koulujen yhteistyömuotoja kehittämällä voidaan parantaa koulujen mielekkään ja monipuolisen liikunnan tarjontaa. Liikuntakasvatus ja urheilu edistävät yksilön inhimillistä ja sosiaalista kehitys-tä, elinikäistä oppimista ja suvaitsevaisuutta sekä torjuvat kielteisten ilmiöiden vaikutuksia.

Kulttuurijärjestöt tukevat toiminnallaan alueen yhteisöllisyyden rakentamista, sosiaalisen kasvun ja osallistumisen mahdollisuuksia luoden. Kult-tuurijärjestöjen toiminnan merkitys korostuu alueen kansainvälistymisen ja ympäristön jatkuvan muutoskierteen tulkitsemisen ymmärtämisessä ja sisäistämisessä. Ne luovat ihmisille osallistavan kanavan ajatuksien työstämiseen ja itseilmaisuun turvallisessa ja innovatiivisessa ympäristössä. Kulttuurin merkityksen omaksuminen yhteiskun-nallisena vaikuttajana ja taloudellisena resurssina, edistää sen hyödyntämistä uudenlaisena alueellise-na voimavarana.

”Huolehditaan tehokkaasta tiedottamisesta.”

Tiedottamiselle luodaan edellytyksiä ihmisten osallistumiselle ja osallisuudelle. Tapahtumien, tilaisuuksien ja eri mahdollisuuksien tarjoaminen sekä niiden saatavuuden parantaminen perustuvat eri väestöryhmien tavoitettavuuden tehostami-seen. Tehokas tiedottaminen edellyttää kohderyh-män määrittelemistä ja tavoittamista sen edelly-tykset huomioiden.

”Huolehditaan toimintatilojen rakentamis- ja kunnossapitoavustusten riittävyydestä.” Tarkoituksenmukaisilla toimintatiloilla kannus-tetaan mielekkään toiminnan järjestämiseen ja palveluiden laadun ylläpitämiseen. Riittävistä ja asianmukaisista toimintatiloista huolehtimalla

parannetaan eri tahojen turvallisia lähtökohtia hyvinvointia edistävän toiminnan järjestämiseksi ja kehittämiseksi.

Edistetään kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden tarjontaa

”Luodaan osallistumiselle matala kynnys.”

Ihmisten osallisuutta ja osallistumista tuetaan ja edistetään matalan kynnyksen keinoin. Palve-luiden osallistumismahdollisuuksien tuominen lähelle ihmisiä, toiminnan neutraalius ja avoin tiedottaminen, parantavat niiden saavutettavuut-ta, ryhmään samaistumista sekä osallistumista. Monipuolisten osallistumismahdollisuuksien tar-joaminen laajentaa mahdollisuuksia yksilöllisten tarpeiden toteuttamiseksi ja hyvinvoinnin lisään-tymiseksi, yhteisöllisyyden toteutumisen kautta.

”Tuetaan poikkihallinnollisen yhteistyön kehittymis-tä sekä verkottumista muiden kulttuuri- ja vapaa-ajan toimijoiden kanssa innovatiivisten palvelumuo-tojen kehittämiseksi.”

Alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistä-misen työ edellyttää kulttuuri- ja vapaa-ajan palve-luiden yhteisvastuullista järjestämistä. Monipuo-lista toimintaa tarjoamalla vastataan eri ikäryhmi-en tarpeisiin sekä edistetään uusien kokemuksien välittymistä. Palveluiden asiakaslähtöisyyden var-mistaminen kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden vaikuttavuuden lisääntymiseksi, on keino laajentaa palveluiden hyvinvointivaikutuksia koskemaan koko väestöä. Asiakaslähtöisten, innovatiivisten ja osallisuutta lisäävien palvelumuotojen syntyminen parantaa alueen valmiuksia vastata ikärakenteen kehityksen, palveluntarpeen monipuolistumisen ja palvelurakenteen muutoksen tuomiin haasteisiin.

Verkostoitunut yhteistyö edistää laadukkaiden palvelumuotojen kehittymistä sekä palveluketju-jen eheyttämistä tiedon ja osaamisen alueellisen leviämisen kautta. Verkostoituminen mahdollistaa innovatiivisten palveluiden tuottamisen ja ke-hittämisen sekä hyvinvointi- ja terveysvaikutus-


ten arvioinnin tehostamisen. Ennakkoluuloton työmuotojen ja eri hallinnonalojen osaamisen yhdistäminen, perustuvat uudenlaisen ammatilli-suuden, uusien asiakokonaisuuksien ja vuorovai-kutustaitojen hallitsemisen tehostamiselle. Alueel-lisen yhteistoiminnan koordinoiminen parantaa kulttuuri- ja vapaa-ajan toimijoiden taloudellisia lähtökohtia sekä riskien hallintaa tehostamalla resurssien suuntaamista kattavan ja tarvelähtöisen palvelujärjestelmän luomiseksi.

”Huolehditaan riittävästä asiakastarpeen ja kulutta-jakäyttäytymisen seurannasta.” Palvelutoiminnan läpinäkyvyyden parantami-sen, laadun arvioimisen ja kehittämisen sekä kuluttajakäyttäytymisen seurannan lähtökohtana on systemaattinen asiakastietojen kerääminen ja päivittäminen. Toimivan palautejärjestelmän hyödyntäminen lisää mahdollisuuksia palveluihin kohdistuvien odotuksien ja kehitysehdotuksien toteuttamiseksi. Resurssien oikeanlaista kohden-tamista ja palveluiden vaikuttavuutta edistetään kuluttajakäyttäytymisen seurantaan pohjautuvilla ja palvelutuottajien yhteistoiminnan tuloksena tuotetuilla palveluilla.


Uudenmaan alueelle on tunnusomaista hyvin-vointipalveluja tuottavien yrityksien ja järjestö-jen runsas lukumäärä. Ne ovat löytäneet hyvin paikkansa kunnallisten palveluiden laajentajina ja erikoispalveluiden tuottajina. Niiden palve-lutuotannon etuna on tehokas innovaatioiden hyödyntäminen ja nopea reagoiminen muuttuviin tilanteisiin. Teknologia edistää ihmisten hyvin-vointia mahdollisuuksia ja osallisuutta lisäten.

Teknologian ja yrittäjyyden tuoman hyvinvoinnin tavoitetila:



Edistetään alueen yrittäjyyttä ja järjestöjen toimintaa

”Luodaan kehitysfoorumi tehostamaan eri toimi-joiden tuottamien palveluiden verkottumista ja tuotantoa.”

Tiedon liikkuvuuden ja hyödynnettävyyden takaaminen edistävät alueen palvelutuotannon kehittymistä ja ylläpitävät kilpailukykyä. Eri toimijoiden alueellisen yhteistyön tehostamisella ja palvelutuotannon verkottumisella tuotetaan laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluketjuja ku-luttajakäyttäytymistä ja asiakastarpeen tietopohjaa hyödyntäen. Palveluilla vastataan yhä monikult-tuurisemman ja yksilöllisempiä palveluja vaativan väestön tarpeisiin. Kehitysfoorumi parantaa pal-veluiden tarvelähtöisyyttä tiedottamisen keinoja hyödyntäen. Palvelutuotannon tehostamisen lähtökohtina tiedottaminen ja yhteistyömuotojen kehittäminen, luovat edellytyksiä laadukkaiden ja asiakaslähtöisten palveluiden tuottamiseksi. Kehitysfoorumi on keino palvelutuotannon koordinoimiseksi ja voimavarojen oikeanlaiseksi suuntaamiseksi.

8. Teknologia ja yrittäjyys sekä järjestöt hyvinvoinnin lisääjinä

”Edistetään palvelukonseptien selkiyttämistä.”

Palvelukonseptien selkeys tukee yhteistoiminnan lisääntymistä. Selkeät palvelukonseptit parantavat palveluiden läpinäkyvyyttä ja helpottavat niiden arviointia. Palveluiden asiakaslähtöisillä tavoitteilla ja vastuu-alueiden selkeillä määrittelemisillä kehi-tetään eri toimijoiden yhteistoiminnan tuloksena kattava ja palveluiden päällekkäistä tuottamista ehkäisevä palvelujärjestelmä. Palvelukonseptien selkiyttämistä parantamalla edistetään markki-noiden leviämistä näkyvyyden ja vaikuttavuuden keinoin.

”Huolehditaan hyvien käytänteiden leviämisestä.”

Alueella toteutettavien lukuisten, palveluiden kehittämiseen tähtäävien hankkeiden kautta saata-van hyödyn leviämisestä on huolehdittava yhteis-vastuullisesti. Hyvien käytänteiden levittäminen toimii kilpailutekijänä vahvistaen palvelutuottajan innovatiivisen ja intensiivisen kehittäjän imagoa palvelutuottajana. Käytänteiden levittäminen laajentaa palveluverkostoa uusia yhteistyösuhteita luoden. Yhteistoiminnan alueellinen tehostami-nen palveluiden laadun ja vaikuttavuuden paran-tamiseksi, edellyttää toimijoiden ennakkoluulot-tomuutta ja luotettavuutta sekä verkottumisen tuoman taloudellisen ja inhimillisen pääoman ymmärtämistä.

”Tuetaan yrityksien kasvuprosesseja.”

Laajeneva palvelutarve ja palveluiden laadun takaaminen edellyttää toimia talouden kasvatta-miseksi. Yrittäjyyttä tukemalla mahdollistetaan alueen taloudellisen kehityksen kasvu ja riittävien palveluiden tuottaminen. Yrittäjämyönteinen il-mapiiri sekä yrittäjille suunnatut palvelut, tukevat yrityksien määrällistä lisääntymistä ja kasvuproses-seja. Yrittäjyyden tukemiseksi tulisi lisätä avointa tiedottamista ja keskustelua alueen palvelutilan-teesta ja sen vaatimista toimenpiteistä sekä uuden yrittäjyyden mahdollisuuksista osallistua alueen palvelutuotantoon.


”Tuetaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa.”

Palveluiden markkinaosuuden kasvu on vah-vistanut järjestöjen roolia palvelutuotannossa. Järjestöjen laadukkaat ja vaikuttavat sosiaali- ja terveysalan palvelut, tukevat laajasti eri väestöryh-mien hyvinvointia täydentämällä julkista palvelu-tuotantoa ja palvelukysyntää. Palvelutoiminnan lähtökohtina vapaaehtoistoiminta sekä yhteisölli-syyden ja osallisuuden edistämisen toiminnalliset tavoitteet, painottavat palveluiden asiakaslähtöi-syyttä ja toiminnan ennaltaehkäiseviä elementtejä. Järjestöjen tuottamien palveluiden joustavuus, nopea reagointikyky muuttuviin tilanteisiin, kokemustieto ja palveluiden hyvä saavutettavuus, edistävät alueellista hyvinvoinnin tasa-arvoa palvelutuotantoa monipuolistamalla. Alueellinen, palveluiden laadun ja saavutettavuuden paranta-minen perustuvat uudenlaisten yhteistyömuotojen mahdollisuuksien selvittämiseen ja niiden ennak-koluulottomaan toteuttamiseen.

Edistetään asiakaslähtöistä palveluosaamista

”Yhdistetään suunnitteluprosesseissa tuotekehitys, innovaatioprosessi ja asiakkuus.” Asiakaslähtöisyys lisää palveluiden vaikuttavuutta. Palvelun käyttäjän muuttaminen suunnittelun kohteesta suunnittelun tekijäksi, parantaa kehittä-misprosessien ongelmanratkaisukeinoja käyttäjä-lähtöisiä ratkaisumenetelmiä hyödyntäen. Kehit-tämisprosessi tuottaa asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia palveluja taloudellisen mahdollistajan, palvelun käyttäjän, tutkimusta ja kehittämistä tuottavien tahojen sekä palveluiden käytännön soveltajien yhteistyön tuloksena.

”Kehitetään asiakastietojärjestelmien toimivuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja teknistä yhteensopi-vuutta.”

Sosiaali- ja terveydenhuolto ovat tietointensiivi-siä palvelualoja. Tehokkaalla tiedon siirtämisellä pystytään valitsemaan vaikutuksiltaan ja kustan-nuksiltaan asiakkaalle edullisin hoito- tai palve-

lumuoto. Kehittämällä asiakastietojärjestelmien alueellista yhteensopivuutta tuotetaan asiakasläh-töisempiä, turvallisempia ja laadukkaampia pal-veluja sekä tuetaan saumattomien palveluketjujen muodostumista. Tietotekniikan hyödyntämisen lisääminen edellyttää yksityisyyden suojaamisen varmistamista.

”Parannetaan ammattilaisten tiedonhallintaa ja it-osaamista.”

Tieto- ja viestintätekniikan käytön laajeneminen lähes kaikkiin palveluprosesseihin, lisää vaati-muksia tiedonhallinnan paremmaksi osaamiseksi. Varmuus palveluiden tuottamisessa ja palvelui-den keskeytymättömyys ovat palveluiden laatua parantavia tekijöitä. Työntekijöiden tiedonhallin-taohjelmien osaaminen vahvistaa palveluproses-sien katkeamattomuutta ja luo valmiuksia niiden arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Tietotekniikan hyödyntämisen yleistyminen merkitsee palvelu-tuottajien koulutuksellisia haasteita yhä vahvem-man asiantuntijaosaamisen, eri yhteistyötahojen toiminnan ja palvelukokonaisuuksien hallitse- miseksi.

Hyödynnetään palvelukonsepteja tukevaa teknologiaa

”Edistetään sähköisen asioinnin kehittämistä sekä mobiili- ja korttipohjaisten varmenteiden käyttöön-ottoa, inhimillisten palveluiden jatkeina.”

Teknologia parantaa tuotettavien palveluiden laatua ja asiakaslähtöisyyttä, tehokkuutta ja opera-tiivista hallintaa lisäämällä. Teknologian nopea ke-hitys sekä mahdollistaa että pakottaa palveluiden tuottajat uusien palvelukonseptien kehittämiseen ja tuottamiseen. Sähköiset toiminnot mahdol-listavat asiakkaiden ja työntekijöiden palveluiden joustavan saavutettavuuden sekä tuottamisen. Pal-veluprosessien rutiinien automatisointi vapauttaa inhimillistä työvoimaa tuottamaan asiakaspalvelun ydinosaamista. Teknologian kehitys ja sen hyö-dyntäminen tuovat osaltaan helpotusta tulevaisuu-den työvoiman niukkuuden luomiin haasteisiin.


”Tuetaan innovaatioprosessien jatkuvuutta tuottei-den ja palveluiden kehittämisprosesseissa.”

Vaikuttavan palvelurakenteen muodostaminen edellyttää innovaatiotoiminnan tukemista. Tuot-teiden ja palveluiden systemaattinen, moniamma-tillinen arvioiminen tukee innovaatioprosessien jatkuvuutta palveluiden ja tuotteiden kehittämi-seksi. Palvelutuottajien on kyettävä entistä jousta-vammin omaksumaan uusia toimintatapoja sekä soveltamaan innovaatioita, uuden tiedon omaksu-misen ja osaamisen kehittämisen kautta.


Kim Aarva sosiaaliviraston strategiapäällikkö, HelsinkiAino Eerola sosiaali- ja terveysjohtaja, HyvinkääTua Evokari, pj sosiaali- ja terveysjohtaja, KeravaLeena Kirmanen lääninsosiaalitarkastaja, Etelä-Suomen lääninhallitusJussi Merikallio johtaja, KuntaliittoJuha Metso perusturvajohtaja, EspooPasi Mäkinen toimitusjohtaja, Culminatum OySeija Paasovaara koulutusalajohtaja, Laurea ammattikorkeakoulu OyMika Pyykkö, vpj toiminnanjohtaja, Terveyden edistämisen keskus ryKatarina von Renteln sosiaali- ja terveysjohtaja, TammisaariMerja Salmi toimitusjohtaja, Sosiaalitaito OyJukka Salminen apulaiskaupunginjohtaja, VantaaJuha Tuominen vs. johtajaylilääkäri, HUS yhtymähallintoReijo Väärälä apulaisosastopäällikkö, STM

Lisäksi Itä-Uudenmaan asiantuntijana

Tuukka Salkoaho projektipäällikkö, Itä-Uudenmaan liitto

Uudenmaan liitto

Raimo Nenonen vs. johtajaIrma Pahlman suunnittelupäällikköJuhani Joutsenlahti tutkija

Taru Syrjänen ma. suunnittelija/konsultti

Hyvinvointistrategian ohjausryhmä

LIITE 2


Uudenmaan liitto


ISBN 978-952-448-250-9 ISSN 1236-6803 (sid.)ISBN 978-952-448-251-6 ISSN 1236-6803 (PDF)


Aleksanterinkatu 48 A | 00100 HelsinkiAlexandersgatan 48 A | 00100 Helsingfors | Finlandpuh. | tfn +358 (0)9 4767 411 | fax +358 (0)9 4767 [email protected] | www.uudenmaanliitto.fi

Uudenm

aan hyvinvointistrateg ia B 39 - 2008

uudenmaan hyvinvointistrategia · ulkoasu: bnl euro rscg kuvat: tuula palaste-eerola kannen...

Documents