keski-uudenmaan koulutuskuntayhtymä keudan vuosikertomus 2014

VUOSIKERTOMUSKESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

2014AMMATILLISENKOULUTUKSEN PALLO HALLUSSA

EUDA TARJOAA kattavan valikoiman erilaista am-matillista koulutusta ja kehittämispalveluita. Olem-me pystyneet vastaamaan hyvin alueelliseen koulu-tuskysyntään ja nuorisoasteella kaikkien koulutuk-

seen hakeutuvien on mahdollista saada opiskelupaikka. Ta-lous- ja työllisyystilanne on vaikuttanut siihen, että aikuis-koulutuksen tarve ja määrä on selvästi kasvanut. Ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkaukset jatkuivat vuonna 2014. Toimintaa on tehostettu ja kuntayhtymän kai-kissa toiminnoissa on tehty säästöjä. Kuntayhtymän talous on siten pysynyt vakaana, varsinkin kun opiskelijamäärä on edelleen hieman kasvanut.

TOIMINNAN KEHITTÄMINENOlemme panostaneet erityisesti koulutuksen prosessien, tie-donhallinnan ja kokonaislaadun kehittämiseen. Verkko-ope-tuksen käyttöä ja kansainvälistä toimintaa on laajennettu. Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittä-mishanke TUTKE2, joka sisältää merkittäviä muutoksia tut-kintorakenteisiin ja opetussuunnitelmiin, on työllistänyt am-mattiopistoa koko vuoden. Uudet opetussuunnitelmat ote-taan käyttöön 1.8.2015 alkaen. Nuorten koulutustakuun ja yleensä työllisyystilanteen johdosta erilaista hankerahoitusta on käytettävissä aikaisem-paa enemmän. Keuda osallistui vuoden 2014 ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailuun ja valittiin siihen kuuden kilpailuun osallistuneen ryhmään, johon laatupalkintokilpailun arvioin-tiryhmä teki arviointikäynnin. Ammatillisen koulutuksen laa-tupalkintokilpailu on osa ammatillisen koulutuksen tuloksel-lisuusrahoitusta. Vuonna 2014 sen erityisteemana oli koulu-tuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentämi-nen. Kilpailun voittivat Kainuun ammattiopisto ja Optima samkommun. Keuda sai laatupalkintopalautteen ja arvokasta tietoa jatkokehittämiselle. Koulutuksen ennakointityötä on tehty monipuolisesti jatkuvalla yhteistyöllä kuntien elinkeinotoimen ja yritysten

kanssa sekä järjestämällä mm. ennakointifoorumeja ja osal-listumalla Ennakointikamarin työhön.

OPISKELIJATKeudan järjestämään ammatilliseen peruskoulutukseen yh-teishaussa ensisijaisesti hakeneiden määrä oli 1 538. Ensi-sijaisia hakijoita oli 454 vähemmän kuin vuonna 2013. Ha-kutoiveita sijoilla 1–5 oli yhteensä 5 768 eli 1 619 hakijaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Muutokset koko maan tasolla olivat samansuuntaiset. Hakijamäärän voimakas pu-dotus johtui yhteishakujärjestelmän muutoksesta. Aikaisem-min toisen asteen tutkinnon suorittaneet eivät enää voineet hakea yhteishakujärjestelmässä. Lisää opiskelijoita haettiin täydennyshaun ja lisähaun avulla. Kaikki aloituspaikat eivät silti täyttyneet. Keudan oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulu-tuksen opiskelijamäärä oli 4 492, jossa on 178 opiskelijan li-säys verrattuna edelliseen vuoteen. Keski-Uudenmaan kou-lutuskuntayhtymän järjestämisluvan mukainen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä vuonna 2014 oli 4 390 opiskelijaa. Täyttöaste oli siten 102,3 prosenttia. Oppisopi-muskoulutuksen keskimääräinen vuotuinen opiskelijamäärä oli 961. Oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen määrä oli 283 opiskelijatyövuotta. Työvoimapoliittisen koulutuksen mää-rä nousi selvästi aikaisempaan verraten. Kansanopistokou-lutus jatkui entisellään. Keudan jäsenkuntien asukasmäärä oli vuoden 2014 lopussa 200 389 henkeä. 16-vuotiaiden ikä-luokka alueella oli alle 2 700 ja alimmillaan 2000-luvulla. Järjestimme vuonna 2014 myös kuntouttavaa ja valmen-tavaa koulutusta, maahanmuuttajien valmistavaa koulutusta ja toteutimme kaksi talouskouluryhmää. Valmistavissa kou-lutuksissa oli yhteensä 81 vuosiopiskelijaa. Opinnoissaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä on kasvanut ja se oli 13,4 prosenttia opiskelijoiden kokonaismäärästä. Keudan oppilaskunta Kuoman toiminta on kehittynyt ja vakiintunut.

K

LAADUKASTA TOIMINTAA TALOUDELLISESTI TEHOKKAASSA KUNTAYHTYMÄSSÄ

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 20142

KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS

SISÄLTÖKeudan vuosi 2014 4

Organisaatio ja johtaminen 6

Keudan arvot, toiminta-periaatteet ja päämäärät 9

KOHTI STRATEGISIA PÄÄMÄÄRIÄ VUONNA 2014:

Edistämme opiskelukykyä, oppi-mista, laadukasta henkilökohtaista opiskelun ohjausta ja opetusta 10

Rakennamme vetovoimaista aikuiskoulutusta ja työelämäpalveluja 14

Edistämme henkilöstömme työhyvinvointia, osaamista ja osaamisen hyödyntämistä 18

Teemme kaikilla organisaatiotasoilla toimivaa yhteistyötä elinkeinoelämän, jäsenkuntien ja julkishallinnon muiden sidosryhmien kanssa 26

Organisaatiorakenteemme tukee taloudellista ja tehokasta toimintaa 30

Toimimme kestävän kehityksen mukaisesti ja hallitsemme toimintamme ympäristö-vaikutukset 34

Mittarit kertovat menestyksestä 39

Keudan ammattiopisto 40

Keudan aikuisopisto 42

Keudan oppisopimuskeskus 44

Kuntayhtymän tulos 2014 46

Tuloslaskelma 52

Rahoituslaskelma 53

Tase 54

Yhteystiedot 55

Kiitän kuluneesta vuodesta Keudan henkilökuntaa, opiskelijoita, luottamushenkilöitä ja yhteistyökumppaneita.

HANNU HEIKKILÄ Kuntayhtymän johtaja

KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2014 3

KEUDAN VUOSI 2014

Keudan ammattiopiston yhteinen opiskelijakunta Kuoma täyttää viisi vuotta ja saa uuden logon

Keudan opiskelijat olivat ahkerimpia vastaajia ystävän-päivänä julkaistussa Amis Dialogi -selvityksessä

Keuda lähtee suurimmalla joukkueella Vaasan SAKU-stars-kulttuurikilpailuun ja palaa kotiin yhdeksän mi-talin ja kuuden kunniamaininnan kera

Yhteishakukäytän-tö uudistuu ja eril-lishakuaikaa jatke-taan Keudassa tou-kokuun loppuun, jotta tutkinnon jo suorittaneet voivat hakea ammatilli-seen koulutukseen

TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOULUKUU

Keudan työkalu-viuhkasarja täydentyy viiden-nellä jäsenellä, ravitsemisalan viuhkalla

Lila Hagman voittaa kultaa kukka- sidontasarjassa Lahden Taitaja-kisoissa Hopeaa saa Jasmin Korvenpää automaalauksessa ja Juuso Rikkola huonekalupuu- seppäsarjassa

Keuda kannustaa aikuisopiske-lijoita yrittäjyyteen järjestämäl-lä Yrittäjyyden Teemapäivän 7 5 Päivän paneelikeskustelua vetää kansanedustaja Antti Kaikkonen


Keuda saa uudet nettisivut

Keudan pitkät työ suhteet näkyivät Keuda-Päivillä 5 9 - palkinnon ansaitsi 37 keudalaista!

Saaren kartanon Joulumaa tekee uuden kävijäennätyksen: lähes 22 000 kävijää!

TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOULUKUU

Keuda osallistuu EFVET-seminaa-ripäiville Portugalissa Teemana on tekniikan kehityksessä mukana py-syminen sekä työelämäyhteistyö

2014Näyttötutkinto täyttää 20 vuotta Ensimmäisen Keudassa sai suo-rittaa 1990-luvun alussa palveluja luonnonvara-alalla sekä floris-tin ammattitutkinnossa

Kokki Mikko Pynnönen saavuttaa hopeaa EuroSkills-kilpailussa Rans-kassa Floristit Taru Kaukonen ja Anna-Maria Mattila yltävät neljännelle sijalle

5KEUDA • VUOSIKERTOMUS 2013

KESKI-UUDENMAAN KOULUTUS-KUNTAYHTYMÄN jäsenkuntia ovat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Tuusula Tulosalueita ovat Keudan ammattiopisto, Keudan aikuis-opisto, Keudan oppisopimus-keskus, yhtymäpalvelut ja konsernipalvelut

ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN

KEUDAN ORGANISAATIO 2014YHTYMÄ-

VALTUUSTO

YHTYMÄ-HALLITUS

KEUDAN OPPISOPIMUS-

KESKUSKEUDAN AIKUISOPISTO• tekniikan ja liikenteen ala

• palvelualat • hyvinvointialat • luonnonvara- ja ympäristöala

• kulttuuri- ja media-ala

YHTYMÄPALVELUTToimisto-, tieto-

hallinto-, ruoka- ja kiinteistöpalvelut

TARKASTUS-LAUTA-KUNTA

AMMATTI-OSAAMISEN TOIMIKUNTA

KONSERNIPALVELUT

KEUDAN AMMATTIOPISTO• tuotannon ja tekniikan ala

• palveluja luonnonvara-ala• hyvinvointiala ja

ohjaavat koulutukset


KUNTAYHTYMÄN JOHTORYHMÄ• Hannu Heikkilä, kuntayhtymän johtaja • Hannu Laurila, talous- ja hallintojohtaja • Tiina Halmevuo, arviointijohtaja • Anneli Manninen, kehitysjohtaja • Pekka Aittoniemi, rehtori, Keudan ammattiopisto • Riitta Narko, rehtori, Keudan aikuisopisto • Anne Vuorinen, oppisopimusjohtaja, Keudan oppisopimuskeskus • Timo Tervo, tietohallintopäällikkö • Heli Vastamäki, viestintäpäällikkö • Maarit Flinck, asianhallintapäällikkö, johtoryhmän sihteeri

KEUDAN AMMATTIOPISTON JOHTORYHMÄ• Pekka Aittoniemi, rehtori • Kaija Arpiainen, toimialarehtori (palvelualat ja luonnonvara-ala) • Mika Hagelin, toimialarehtori (tuotanto ja tekniikka) • Juha-Petri Niiranen, toimialarehtori (hyvinvointi- ja kulttuurialat) • Henna Hyytiä, opetuspäällikkö • Erja Kärnä, opiskelija-asioiden päällikkö • Tarja Mero, hallinnon assistentti, johtoryhmän sihteeri

KEUDAN AIKUISOPISTON JOHTORYHMÄ• Riitta Narko, rehtori• Anne Hosio-Paloposki, aikuiskoulutuspäällikkö• Ari Ikävalko, asiakkuuspäällikkö• Risto Asp, toimialapäällikkö (tekniikan ja liikenteen ala) • Suvi Päivärinta, toimialapäällikkö (hyvinvointialat) • Outi Komi, toimialapäällikkö (palvelualat)• Paula Niemelä, toimialapäällikkö (luonnonvara- ja ympäristöala) • Riikka Siitonen, toimialapäällikkö (kulttuuri- ja media-ala)• Tarja Mero, hallinnon assistentti, johtoryhmän sihteeri

Keudan johtoryhmä Takana Timo Tervo, Maarit Flinck, Hannu Laurila,

Anneli Manninen, Riitta Narko, Hannu Heikkilä ja Anne Vuorinen, istumassa Pekka Aittoniemi, Tiina

Halmevuo ja Heli Vastamäki

JOHTORYHMÄT 2014


YHTYMÄVALTUUSTON PUHEENJOHTAJANA on toiminut Seppo Larmo Keravalta ja yhtymähallituksen puheenjohtajana Juha Sa-lo Sipoosta. Keudan hallinnossa on asiantunteva ryhmä elinkei-noelämän, koulutuksen, kunnallishallinnon sekä myös opiskeli-jan ja opettajan näkökulman osaavia jäseniä. Toimintavuoden ai-kana yhtymähallitus piti 10 kokousta ja käsitteli 73 pykälää. Yh-tymävaltuustolla oli kaksi kokousta.

Yhtymävaltuusto 2013–2016VARSINAINEN JÄSEN VARAJÄSEN Koskela Marko Peltosaari Paavo JärvenpääAalto Tiina Tirronen Pirjo ”Vainikka Kristiina Siukola Jaana ”Vesterinen Mikko Vähäsarja Ossi ”Larmo Seppo Lahtinen Ulla KeravaLinros Jüri Niskanen Jari ”Liukkonen Oili Vuorensyrjä Juha-Matti ”Ovaska Joanna Kauppinen Saija ”Kanerva Hans Manninen Marjaana MäntsäläNykänen Martti Hallikainen Heli ”Virtanen Matti Hammert Hans ”Lindfors Markku Lihr Jyrki NurmijärviPellinen Seppo Laine Kalevi ”Suomi Maire Rousu Sirkka ”Nurmi Jaakko Nieminen Tea PornainenMyyryläinen Miia Kuntsi Maija SipooPiri Valtteri Karjalainen Virpi ”Jokinen Irma Visuri Päivi TuusulaJärvinen Aarno Häyrinen Seppo ”Kinnunen Kari Rosenqvist Ulla ”Väyrynen Leena Pöyhtäri Jukka ”

Yhtymähallitus 2013–2016

YHTYMÄVALTUUSTO JA YHTYMÄHALLITUS

AMMATTI-OSAAMISEN TOIMIKUNTA JA NEUVOTTELUKUNNAT

LAKI AMMATILLISESTA koulutuksesta säätää, että am-mattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamis-ta varten koulutuksen järjestäjän tulee asettaa toimielin, johon kuuluu koulutuksen järjestäjää, opettajia ja opis-kelijoita sekä asianomaisen alan tai asian-omaisten alo-jen työ- ja elinkeinoelämää edustavia jäseniä. Toimieli-men nimi on ammattiosaamisen toimikunta ja se toimii samalla myös Sora-lainsäädännön edellyttämänä moni-jäsenisenä toimielimenä (Sora-toimielin). Ammattiosaa-misen toimikunnan puheenjohtajana on toiminut johta-ja Seppo Oksa Oracle Finland Oy:stä. Kuntayhtymällä on neuvottelukuntajärjestelmä, jo-hon kuuluu seitsemän klusterityyppistä ammatillista neuvottelukuntaa. Kukin neuvottelukunta edustaa laajaa toimialaa, jonka vastuualueelle kuuluu monta eri am-matillista perus- ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoa. Neuvottelukunnat kokoontuvat tarvittaessa useampana eri jaostona käsiteltäessä esimerkiksi yksittäisten kou-lutusalojen opetussuunnitelmia. Uusissa neuvottelukun-nissa on jäseninä yli 100 elinkeinoelämän edustajaa.

Ammattiosaamisen toimikuntaElinkeinoelämän edustajat• Marjo Jaspa, kehitysjohtaja Kiitosimeon Oy • Elisa Koivuluoma, siivoustyönjohtaja Keravan kaupunki • Eero Lahtinen, työvoima- ja turvallisuuspäällikkö Lemminkäinen Talo Oy • Pj Seppo Oksa, johtaja Oracle Oy

Opettajien edustajat ja varajäsenet: • Marika Palsio (Juhani Kyrö)• Michael Schafranek (Jorma Valtonen) • Vesa Ylinampa (Leena Suurla)

Opiskelijoiden edustajat: • Roni Ronkonen• Jonne Martikainen

Koulutuksen järjestäjän edustajat ja varajäsenet: • Pekka Aittoniemi, rehtori (Tiina Halmevuo, arviointijohtaja) • Kaija Arpiainen, toimialarehtori (Hannu Heikkilä, kuntayhtymän johtaja) • Erja Kärnä, opiskelija-asioiden päällikkö (Johanna Leinonen, opinto-ohjaaja) • Sihteeri Henna Hyytiä, opetuspäällikkö

JÄSENJuha Salo, pj SipooMikko Saarinen, vpj NurmijärviHannu Aarrelampi, PornainenTapio Bergholm, JärvenpääEva Kuntsi, SipooJoanna Ovaska, KeravaMaija-Liisa Pyykkönen, JärvenpääTuija Reinikainen, TuusulaMerja Winha-Järvinen, Nurmijärvi

VARAJÄSENAnne Peisanen, SipooMira Lappalainen, NurmijärviMarja-Leena Tainio, PornainenMaj Packalen, JärvenpääMatti Kalvia, SipooJari Fagerlund, MäntsäläJukka Pöyhtäri, TuusulaMarco Ceder, TuusulaMarkku Lindfors, Nurmijärvi


KEUDAN ARVOT• Arvostamme ammattitaitoa• Sitoudumme asiakaslähtöisyyteen• Toimimme vastuullisesti• Uudistumme yhteistyössä

VISIO 2020Keuda kuuluu toimialallaan koulutuksen järjestäjien parhaimmistoon ja tuottaa kansainvälistä ammatillis-ta huippuosaamista.

MISSIOKeuda on ammatillisen koulutuksen monialainen, uu-distuva suunnannäyttäjä ja osaamisen varmistaja sekä työllistymisen edistäjä kansainvälisessä toimintaym-päristössä.

TOIMINTA-AJATUSTuotamme asiakkaillemme hyvinvointia ja kilpailuky-kyä tarjoamalla tasokkaita, vetovoimaisia ja työelämä-lähtöisiä koulutus- ja kehittämispalveluja.

STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 2014• Edistämme opiskelukykyä, oppimista, laadukasta henkilökohtaista opiskelun ohjausta ja opetusta

• Rakennamme vetovoimaista aikuiskoulutusta ja työelämäpalveluja

• Edistämme henkilöstömme työhyvinvointia, osaamista ja osaamisen hyödyntämistä

• Teemme kaikilla organisaatiotasoilla toimivaa yhteistyötä elinkeinoelämän, jäsenkuntien ja julkishallinnon muiden sidosryhmien kanssa

• Organisaatiorakenteemme tukee taloudellista ja tehokasta toimintaa

• Toimimme kestävän kehityksen mukaisesti ja hallitsemme toimintamme ympäristövaikutukset

KEUDAN ARVOT, TOIMINTAPERIAATTEET JA PÄÄMÄÄRÄT


”OPISKELIJAON AINA

TÄRKEIN JAAKKO RISTOLAINEN

”


LÄPÄISYN TEHOSTAMINEN

KEUDAN AMMATTIOPISTON toiminnan pääprosessi on ope-tusprosessi ja sen onnistumista parhaiten kuvaava mittari on läpäisyaste. Vuoden 2014 läpäisyn tavoiteaste oli 66 %, joka ylittyi kolmella prosenttiyksiköllä (ks. tarkemmat tiedot lä-päisystä ammattiopistossa s. 40). Vuoden 2014 kärkihankkeena Keudassa jatkui ammatilli-sen koulutuksen läpäisyn edistämishanke KOLVI OY (yhteis-

KOULUTUSTAKUUN TOTEUTTAMINEN

TOIMINTAVUODEN 2014 suurin muutos ammattiopiston osal-ta oli opiskelijoiden valintakriteerien ja hakujärjestelmän muutos. Tutkinnon aikaisemmin suorittaneille ei kevääl-lä 2014 ollut mahdollisuutta hakea yhteishaun kautta, vaan heille oli järjestetty ns. erillishaku. Käytössä oli siis kolme eri hakujärjestelmää: yhteishaku, erillishaku ja lisähaku. Uu-si järjestelmä paransi suoraan peruskoulusta hakevien mah-dollisuutta saada ensisijaisesti haluamansa opiskelupaikka. Koska peruskoulusta päässeiden ikäluokan koko oli selvästi pienempi kuin edellisinä vuosina, näkyivät nämä muutokset tuntuvana hakijamäärien pienemisenä. Nuorten oppisopimuskoulutusta ja työpaikalla tapahtu-vaa oppimista tuettiin vuonna 2014 valtakunnallisesti yli 20 miljoonalla eurolla ja sitä on myös Keudassa toteutettu vii-

työssä Omnian, Luksian ja Varian kanssa). Hankkeessa ke-hitettiin Keudan ammattiopiston osalta yksilöllisten opinto-polkujen käyttöönottoa. Keuda toimi myös kaikkien läpäisy-hankkeiden kansallisena koordinaattorina. Keudan aikuisopistossa ja oppisopimuskeskuksessa li-sättiin ohjausta ja seurantaa systemaattisesti, mikä vähentää keskeyttämisiä.

den painopisteen kautta: oppisopimuskoulutuksen ennak-kojakso, työpaikkaohjaajien koulutus, korotettu koulutus-korvaus työnantajille, tuetun oppisopimuskoulutuksen ke-hittäminen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistäminen sekä työn ja koulutuksen joustava yhdistäminen. Keuda oli myös kumppanina useissa muiden hallin-noimissa hankkeissa. Uudenmaan liiton ”Yhdessä takuu-seen – koulutustakuun varmistaminen Uudellamaalla” liit-tyy Opetushallituksen käynnistämään AMKESU-projektiin. Kasikuntaselvitykseen osallistuneiden kuntien kuntaraken-nekokeiluun liittyen Keuda on valmistellut ”Ohjaamo Keski-Uusimaa” -hankkeen. Nämä hankkeet ovat alkaneet vuoden 2015 puolella.

KOHTI STRATEGISIA PÄÄMÄÄRIÄ VUONNA 2014

Edistämme opiskelukykyä, oppimista, laadukasta henkilökohtaista opiskelun ohjausta ja opetusta


Toiminnallinen tavoite: OPISKELIJAHUOLLON, OPETUS- JA OHJAAVAN HENKILÖSTÖN SEKÄ TUKIPALVELUJEN TEHTÄVÄKUVIEN SELKIYTTÄMINENAmmattiopistossa on edistetty tätä tavoitetta mm hakutoimis-toa suunnittelemalla

Keudan aikuisopistossa on panostettu henkilökohtaistamiseen ja ohjaustoimintaan, mikä on lisännyt tukipalvelujen käyttöä Nuorten aikuisten osaamisohjelman volyymit ovat lisääntyneet ja sen toteutukset ovat onnistuneet edellisvuotta paremmin

Oppisopimusopinto-ohjaajan työnkuva on muotoutunut asia-kastarpeiden mukaisesti sekä opiskelijoita että työnantajia tu-kevaan, ohjaavaan suuntaan Toiminnan lähtökohtana on asiak-kaiden kokonaisvaltainen palveleminen

Tuettu oppisopimus -hankkeessa mallinnettiin sekä yleinen että erityinen opiskelijalle ja työnantajalle tarjottava tuki Erityises-ti kiinnitettiin huomiota tuen tarpeen tunnistamiseen, jotta oi-keanlaiset tukitoimenpiteet on voitu tarjota tarvitseville heti op-pisopimuksen alusta lähtien

Toiminnallinen tavoite: YKSILÖLLISTEN JA JOUSTAVIEN OPINTOPOLKUJEN MAHDOLLISTAMINEN KAIKISSA TUTKINNOISSAKeudan ammattiopistossa uudet opetussuunnitelmat on suun-niteltu niin, että opiskelijan on mahdollista valita tutkintoonsa tutkinnon osia muista tutkinnoista ja lukiosta Joustavat opin-topolut toteutetaan ns teemapolkuina, joiden nimistä järjestet-tiin nimikilpailu opiskelijoiden kesken

Hakeutumisvaiheen huolellinen oppisopimuksen edellytysten arviointi sekä perusteellisesti toteutettu henkilökohtaistami-

nen varmistaa oppisopimuskoulutuksen yksilöllisyyden Nuori-sotakuuhankkeiden tavoitteiden mukaisesti oppisopimustoimi-jat ovat kaikin tavoin pyrkineet omalla toiminnallaan joustavi-en siirtymien varmistamiseen oppilaitosmuotoisesta koulutuk-sesta oppisopimukseen aina silloin, kun opiskelija saa työpaikan

Keudan kansainvälisyystoiminnan ohjausryhmä linjasi ja kehit-ti kv-toimintaa mm määrittämällä kv-toimijoiden tehtävänku-vat ja liikkuvuuden painopisteet sekä toteuttamistavat Keudas-sa käynnistyi kaksi suurta Erasmus+ ohjelman hanketta (opis-kelijaliikkuvuus ja asiantuntijaliikkuvuus) Yksi ammattiopiston opiskelijoille syksystä 2015 lähtien tarjottavista teemoitetuista opintopoluista on Keuda Maailmanmatkaaja

Toiminnallinen tavoite: KILPAILUTOIMINTA OTETAANOSAKSI OPETUSSUUNNITELMAAAmmattiopistossa yksi suunnitelluista yksilöllisistä teemapo-luista on Keuda Taitaja -polku

Opiskelijamme menestyivät hyvin Taitaja 2014 kilpailuissa Lah-dessa Keudasta pääsi Taitaja-finaaliin 12 kilpailijaa Kukka-sidontasarjan voitti Mäntsälässä Saaren kartanossa opiskel-lut Lila Hagman Hopealle automaalauksessa tuli Järvenpään Wärtsilänkadulla opiskellut Jasmin Korvenpää Pronssia huo-nekalupuuseppäsarjasta sai Juuso Rikkola, myös Järvenpään Wärtsilänkadulta

Ammattiin opiskelevien SAKUstars 2014 -kulttuurikilpailuissa Vaasassa oli Keudalla mukana tapahtuman suurin joukkue: yli 100 kilpailijaa livesarjoissa, jonka lisäksi ennakkosarjoihin osal-listui monia opiskelijoita Palkintoja ja menestystä tuli erittäin monissa lajeissa Tärkeintä oli kuitenkin innostus ja mukana olemisen riemu, joka vaikuttaa myös opiskelumotivaatioon

LÄPÄISY KEUDASSA

2014

69 %

Tuki nuorten oppisopimus-koulutukseen ja työssä oppimiseen

20 M€vuonna 2014

2013

68 %2012

64,4 %


AAKKO KUULUU Keudan Luotain-ryhmään, jonka jä-senet toimivat kellokkaina uusien verkko-opetusratkai-sujen käyttöönotossa. – Meillä Nurmijärven auto-osastolla on otettu käyttöön ryhmäkohtaiset sivut Office 365 -palvelussa. Siellä on

käytössä esimerkiksi tiimiblogit, joiden kautta ammatillinen tekeminen ja oppiminen tehdään näkyväksi. Olemme myös kokeilleet siellä äidinkielen opetuksen integrointia ammatti-aineisiin ja nähneet, että näitä kokeiluja kannattaa ehdotto-masti jatkaa, Jaakko kertoo.– Tekniikkaa ja menetelmiä on olemassa valtava määrä ja meidän opettajien tulisi rohkeammin ja luovasti kokeilemal-la ottaa sitä käyttöön. Näin motivoimme myös opiskelijoi-tamme. Opiskelijoilla on ammattiopistoon tullessa hyvin erilai-set lähtökohdat oppimiselle. Nurmijärven auto-osastolla läh-detään liikkeelle käytännön töistä, joiden äärellä opiskelijat viihtyvät.– Näin luodaan pohjaa ja motivaatiota myös teoriaopinnoil-le, Jaakko painottaa.

OPETTAJAKIN ON OPPIJA

J Osastolla on kehitelty mallia, jossa opiskelijat jaetaan harjoitustöissä kolmen hengen tiimeihin, joissa kaikilla on oma rooli: asentaja, ohjaaja ja toimittaja. Rooleja kierrätetään tiimissä ja oppimista tehdään koko ajan näkyväksi tiimiblo-geissa. Videoiden jakoakin suunnitellaan.– Tavoitteena on, että tällä oppimisen arvioinnin menetel-mällä kukin oppija pystyisi etenemään omaa tahtiaan. Pyr-kimys on auttaa oppija selkeästi oman opiskeluprosessinsa omistajaksi ja ohjata hänet mielekkäiden työelämälähtöisten asiakastöiden ja välittömän palautteen kautta onnistumisko-kemusten äärelle. Opettajan rooli siirtyy tässä mallissa enemmän valmen-tajan ja oppimisprosessin ohjaajan suuntaan. Tähän ohjaavat uudet, osaamisperusteiset opetussuunnitelmatkin.– Ajattelen, että opettajankin pitää nähdä itsensä ennen kaik-kea oppijana. Ammatillinen opettajuus on erittäin haastavaa ja sitä kautta myös palkitsevaa. Meidän pitää kyetä kehittä-mään omaa työtämme ja alaamme, Jaakko sanoo.– Opiskelija on aina tärkein. Hänet täytyy auttaa löytämään sisäinen liekkinsä, motivaatio oppimisen ja kasvuun.

JAAKKO RISTOLAINEN LEHTORIKEUDAN AMMATTIOPISTO, AUTOALA


”

”PARASTAKOULUTTAJAN

TYÖSSÄ ON, KUN HUOMAA

SAANEENSAOPISKELIJAN

KYSEEN-ALAISTAMAAN

KARI TIITOLA


UODEN 2012 ALUSSA aloittaneen Keudan aikuis-opiston toiminta on vakiintunut. Aikuisopiskeli-joiden määrän kasvu on jatkunut edelleen ja eri-tyisesti työvoimakoulutuksissa olevien opiskelijoi-

den määrä on lisääntynyt merkittävästi vuoden 2014 aikana. OPPISOPIMUSOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ Keudan aikuisopis-tossa kasvoi edelleen talouden taantumasta huolimatta ja asetetut tavoitteet sisäisestä myynnistä ylitettiin. Koulutus-tarjontaa laajennettiin asiakaslähtöisesti uusiin tutkintoihin. Uusia järjestämislupia saatiin esim. kiinteistöpalvelualan pe-rustutkintoon, elintarvikealan perustutkintoon ja tekniikan erikoisammattitutkintoon. Merkittävänä avauksena on ollut myös työvoimakoulutus, jossa yhdistetään kotouttamiskou-lutusta ammatilliseen perustutkintokoulutukseen. Tätä kou-

lutusta on osaltaan tuettu SELMA-hankkeessa maahanmuut-tajakoulutukseen toteutetulla materiaalilla. Valtiontalouden mittavat säästöohjelmat sekä rakenne-ratkaisut vuosille 2013–2016 ovat jo vaikuttaneet aikuiskou-lutuksen toimintaedellytyksiin ja erityisesti toiminnan ennus-tettavuuteen. Aikuisopistossa on valmistauduttu tuleviin ra-hoitusjärjestelmän muutoksiin esim. tehostamalla tutkinnon osien suorittamista sekä parantamalla läpäisyä. HYVINVOINTIALOJEN TOIMIALALLA toteutettiin sosiaali-, ter-veys- ja liikunta-alan koulutusta seuraaviin tutkintoihin: so-siaali- ja terveysalan perustutkinto, hiusalan perustutkinto, koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto, perhepäivähoitajan ammattitutkinto sekä vanhustyön erikoisammattitutkinto. Lisäksi aloitettiin henki-lökohtaisen avustajan koulutus, joka toteutetaan yhteistyös-sä palvelualojen kanssa. Täydennyskoulutusta järjestettiin erityisesti lääkehoidon osaamiseen, ensiaputaitoihin sekä tutkintojen arviointiin ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamiseen. Opiskelijamäärä tutkintotavoitteisessa koulu-tuksessa oli lähes 400. Heistä suurin osa, noin 75 %, kou-luttautui lähihoitajan ammattiin. Päätoimisia kouluttajia oli toimintakauden päättyessä 20. KULTTUURI- JA MEDIA-ALAN TOIMIALALLA koulutettiin opiskelijoita kuvallisen ilmaisun sekä media- ja kirjastoalan tutkintoihin. Määrällinen pääpaino koulutuksissa oli media-alalla, josta valmistui ammattiosaajia audiovisuaalisen alan ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Perustutkintoon joh-tavissa koulutuksissa opiskeltiin media-assistentiksi tai ku-va-artesaaniksi. Keväällä 2014 valmistuivat viimeiset kuva-artesaanit, jonka jälkeen koulutus lopetettiin. Kirjastoalal-la suoritettiin tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkintoja. Alan opiskelijavirtauma kuluneena vuotena oli 574 opiskeli-jaa. Päätoimisia kouluttajia oli yhdeksän ja lisäksi käytettiin useita sivutoimisia kouluttajia.


Rakennamme vetovoimaista aikuiskoulutusta ja työelämäpalveluja

V

HYVINVOINTI-ALOILLATUTKINTO-TAVOITTEISESSA KOULUTUKSESSA OPISKELEVAT

300

250

200

150

100

50

0Lähihoitajat Muut yhteensä

Tutkinto-tavoitteisessa koulutuksessa

75 % kouluttautui lähi-

hoitajan ammattiin


LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN koulutustarjon-ta keskittyi maatalous- ja puutarha-alan koulutuksiin ja alalta valmistui eläintenhoitajia, puutarhureita, floristeja, puistopuutarhureita ja floristimestareita. Luonnonvara-alan tutkintotavoitteisten opiskelijoiden määrä oli noin 250 opiskelijaa ja opiskelijamäärän lasku on kohdistunut pääasiallisesti lisäkoulutuksen vähenemiseen. Oppisopi-muskoulutuksen määrä on ollut hienoisessa nousussa. Kouluttajien määrä oli 17. Kansainvälinen toiminta toi-mialalla on ollut vilkasta perinteiseen tapaan. PALVELUALOILLA tarjottiin koulutusta laaja-alaises-ti palvelualan ja liiketalousalan eri tehtäviin. Koulutus-ta toteutettiin kotityö- ja puhdistuspalvelualalla, kiin-teistöpalvelualalla, liiketalousalalla, ravitsemispalvelu- ja elintarvikealalla sekä tekstiilihuolto- ja vaatetusalalla. Koulutuksen volyymit ovat kasvaneet erityisesti työvoi-makoulutuksissa. Palvelualojen opiskelijamäärä oli noin 400 tutkintotavoitteista opiskelijaa. Päätoimisen henkilö-kunnan määrä oli 20, lisäksi käytettiin useita sivutoimi-sia kouluttajia.

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA tarjosi koulutusta kone- ja metallialan, logistiikka- ja kuljetuspalveluiden, raken-nusalan, sähkö- ja automaatiotekniikan sekä talotek-niikan sektoreilla. Uusina osaamisaloina vuonna 2014 käynnistettiin kiinteistöpalvelujen, logistiikan perustut-kinnon ja sisustusalan koulutukset. Koulutusvolyymin painopiste oli rakennusalan, kiinteistönhoidon ja ener-giatekniikan koulutusten kehittämisessä ja laajentami-sessa vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Kor-jausrakentamiseen kohdistuva ja vuoden 2014 lopus-sa päättynyt Keski-Uudenmaan kisällikoulu -hanke oli merkittävänä tekijänä rakennusalan koulutusten kas-vussa. Alan opiskelijamäärä nousi tutkintotavoitteisessa koulutuksessa noin 450 opiskelijaan. Päätoimisen ope-tushenkilöstön määrä oli 28.

Toiminnallinen tavoite: HUOLEHDIMME OPETUKSEN AJANTASAISUUDESTA JA OPPIMISYMPÄRISTÖSTÄ Työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja tutkinnon suorittami-seen laadittiin yleisohjeet Pedagogisen suunnitelman ja kou-lutusten toteuttamissuunnitelman laatimisprosessit kuvattiin

Verkko-oppimiseen panostettiin kaikilla toimialoilla Luotain-toiminnan käynnistyttyä

Aikuisopiston opiskelijafoorumitoiminta vakiintui

Toiminnallinen tavoite: SISÄINEN TYÖNJAKO JA ORGANISOITUMINEN VASTAA TULEVAISUUDEN TARPEITAMME Aikuisopiston toimintaprosessien kehittämistä jatkettiin eri-tyisesti vertaisarvioinnin avulla Sen teemana oli näyttötutkin-tojen järjestämisen suunnittelu Toimintaprosesseihin liittyviä ohjeistuksia tehtiin esim näyttötutkintojen järjestämislupien hakuprosessista sekä keskeyttämisprosessista

Aikuisopistossa kehitettiin tiimiorganisaatiota ja jatkettiin toi-mintaprosessien kuvaamista

Näyttötutkintojen järjestämislupien hakuprosessi kuvattiin, systematisoitiin ja ohjeistettiin

Toiminnallinen tavoite: KEHITÄMME MARKKINOINTIA JA ASIAKKUUKSIEN HALLINTAA Asiakkuuksienhallintajärjestelmän käyttö on vakiintunut, mut-ta vaatii edelleen kehittämistä Aikuisopiston henkilöstö te-ki aktiivista asiakas- ja työelämäyhteistyötä, jota CRM-järjes-telmän käyttöönotto tukee Asiakaspalautteen ja saavutetun tuloksen perusteella aikuisopisto on pystynyt hyvin toteutta-maan Keudan visiota, jonka mukaisesti tavoitteena on kuulua aikuiskouluttajien parhaimmistoon

Toiminnallinen tavoite: KÄYTÄMME TEHOKKAASTI KOULUTUKSEN ERI TOTEUTUS- JA RAHOITUSMUOTOJA Aikuisopistossa on pystytty hyvin toteuttamaan strategista päämäärää ja käyttämään tehokkaasti eri koulutus- ja rahoi-tusmuotoja

Pedagogisten suunnitelmien ja koulutusten toteuttamissuun-nitelmien laadintatyö käynnistettiin vuonna 2014 Prosessien ja rakenteiden toimivuutta mitattiin suoritettujen tutkintojen määrällä sekä läpäisyprosentilla Suoritettujen tutkintojen ja tutkinnon osien määrä kasvoi merkittävästi edellisestä vuodes-ta ja asetetut tavoitteet ylitettiin Vankilakoulutusten määrä nousi merkittävästi ja koulutusyhteistyössä saavutetut hyvät tulokset ovat perustana toiminnan jatkuvalle laajentumiselle

Aikuisopiston uusi tuloskortti otettiin käyttöön ja mittariselos-teet laadittiin


EUDAN AIKUISOPISTO toimi vuonna 2014 oma-na tulosalueenaan kolmatta vuotta. Kari Tiito-la on tullut töihin tähän uuteen Keudaan ja alal-le, jolla Keudassa ei perinteisesti ole ollut vahvaa

aikuiskoulutusta. Hän kouluttaa liiketalouden alalla muun muassa tulevia merkonomeja. Kari on vahvasti sitoutunut oman alansa opiskelijoiden saamiseen Keudaan. Hän on tehnyt paljon jalkatyötä asian eteen: kiertänyt paikallisia yrityksiä tarjolla olevista koulu-tuksista kertoen.– Olemme ottaneet markkinoinnin keinoiksi myös hakusa-naoptimoinnin ja -mainonnan. Lisäksi pyrin eri yhteyksissä tuomaan esiin eri tutkinnoista poimittavia valinnaisia osia, Kari kertoo. Ehkäpä tärkein keino Keudan aikuisopiston tunnettuu-den ja vetovoiman lisäämiseen on kuitenkin se, että Kari pyrkii tekemään työnsä niin hyvin, että viidakkorumpu le-vittää hyvää sanomaa.

– Meille onkin tullut suuri joukko motivoituneita, tunnollisia ja kunnianhimoisia opiskelijoita, hän iloitsee. Aikuisopiston opiskelijoista suuri osa kouluttautuu työs-sä ja työn ohella, joten yhteistyö työnantajien kanssa on jo-kapäiväistä. Keudan aikuisopisto palvelee työnantajia myös esimerkiksi erilaisia informatiivisia tapahtumia järjestäen ja kouluttaen näyttötutkintojen työpaikka-arvioijia.– Koulutuksista olemme saaneet yllättäviäkin verkostoitu-mishyötyjä, Kari toteaa. Omaa osaamistaan hän kehittää käymällä lyhytkoulutuk-sia, oppimalla kollegoiden hyvistä esimerkeistä, seuraamal-la alansa tapahtumia ja mediaa sekä kuuntelemalla herkällä korvalla opiskelijapalautetta.– Parasta kouluttajan työssä on se, kun huomaa saaneensa opiskelijan kyseenalaistamaan omaa tai työpaikkansa ajatte-lumallia ja miettimään asioita hieman laajemmasta perspek-tiivistä, Kari kertoo.

AIKUISOPISTO ELÄÄ YMPÄRÖIVÄN MAAILMAN SYKKEESSÄ

KARI TIITOLAKOULUTTAJAKEUDAN AIKUISOPISTO, PALVELUALAT

K


”TOIMINTA ON TULLUT ENTISTÄSUUNNITEL-MALLISEMMAKSI,NÄKYVÄMMÄKSI JAAVOIMEMMAKSI ”MAARIT VIITAMÄKI


HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE

KEUDAN KOKO HENKILÖSTÖN määrä 31.12.2014 oli 629 henkilöä, josta opetushenkilöstöä oli 412. Vuonna 2014 hen-kilöstöstä oli naisia 59,3 % ja miehiä 40,7 %. Vuoteen 2013 verrattuna henkilöstömäärä on kasvanut eniten aikuisopis-tossa ja oppisopimuskeskuksessa. Keudan palvelukseen tuli (vakinaiset palvelussuhteet) vuoden aikana 33 henkilöä ja palveluksesta lähti 17 henki-löä (muut kuin eläkkeelle lähteneet). Täten tulovaihtuvuus oli 5,2 %, kun se vuonna 2013 oli 6,1 %. Lähtövaihtuvuus vuonna 2014 oli 2,7 %, kun se vuonna 2013 oli 3,1 %. Keudassa oli avoinna vuonna 2014 yhteensä 134 työ-paikkaa, joista työsuhteisia oli 56 ja virkasuhteisia 78. Avoin-na olleisiin paikkoihin saatiin yhteensä 1 628 hakemusta eli keskimäärin 12,1 hakemusta työpaikkaa kohti. Henkilöstön saatavuus oli tästä huolimatta joillakin aloilla haasteellista, erityisesti tekniikan ja liikenteen alalla aikuisopistossa. Keu-

dassa avoinna olleita paikkoja hakeneista oli naisia 70 % ja miehiä 30 %. Keudan vakinaisen henkilöstön osuus koko henkilös-töstä vuonna 2014 oli 83 %, kun se vuonna 2013 oli 85 %. Keudan henkilöstöstrategian linjausten mukaisesti henkilös-tö pyritään rekrytoimaan vakinaisiin työ- ja virkasuhteisiin. Määräaikaiset työsuhteet tulevat kysymykseen lähinnä sijai-suuksissa ja hanketoiminnassa. Määräaikaisuuden perustee-na voi olla myös se, että henkilöllä ei ole pätevyyttä hoita-maansa tehtävään (esim. opetustehtävässä toimivalta henki-löltä puuttuu pedagoginen pätevyys). Aikuisopistossa ja op-pisopimuskeskuksessa on määräaikaisen henkilöstön määrä kasvanut eniten. Määräaikaisen henkilöstön määrän kas-vuun on vaikuttanut mm. henkilöstön palkkaaminen hank-keisiin. Aikuisopistossa on palkattu määräaikaisia koulutta-jia Nuorten aikuisten osaamisohjelman mukaisiin eripituisiin


Edistämme henkilöstömme työhyvinvointia, osaamista ja osaamisen hyödyntämistä

KEUDALAISTEN PALVELUSSUHTEEN LUONNE

500

400

300

200

100

0

2012

2013

2014

MiehetMääräaikaisetVakituiset Naiset

Vuonna 2014

83 %työntekijöistä

oli vakinaisessa työsuhteessa


koulutuksiin. Osa-aikaisessa palvelussuhteessa oli 82 henkilöä (osa-ai-kaeläkeläiset, osa-työkyvyttömyyseläkeläiset sekä muut osa-aikaiset). Työllistämistuella oli vuoden 2014 aikana 12 hen-kilöä. Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aika-työtä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, et-tä henkilötyövuosi kuvaa vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta henkilöstöä paremmin kuin henkilöstömäärä tietty-nä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin. Yhden henki-lön henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi (normaa-lin työajan ylittävää työtä ei oteta laskennassa huomioon). Vuonna 2014 henkilötyövuosien lukumäärä oli 606,9. Vuon-na 2013 Keudan henkilötyövuosien määrä oli 603,4. Henki-

lötyövuosien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 0,6 %. Henkilöstön keski-ikä on koko Keudassa 48,4 vuotta, kun se oli 48,8 vuotta vuonna 2013. Naisten keski-ikä vuon-na 2014 oli 47,7 vuotta ja miesten 49,3 vuotta. Keudan hen-kilöstöstä on 50-vuotiaita tai vanhempia 48 %. Eläköityminen tulee koskemaan lähes puolta Keudan henkilöstöstä tulevan 15 vuoden aikana. Vuoden 2014 aikana Keudasta lähti vanhuuseläkkeelle yhteensä 26 henkilöä. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi kolme henkilöä. Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 64 vuotta 7 kk, kun se oli 63 vuotta 11 kk vuonna 2013. Kevan tilastojen mukaan kuntatyöntekijät siirtyivät vanhuuseläkkeelle vuon-na 2011 keskimäärin 63 vuoden 8 kk iässä. Kaikkien eläk-keelle jääneiden keski-ikä vuonna 2014 oli 63 vuotta ja 11 kuukautta. Osa-aikaeläkeläisten määrä 31.12.2014 oli 12 henkilöä ja osatyökyvyttömyyseläkeläisten määrä oli 9 henkilöä.

43,7%91,3 %:lla

Keudan ammattiopiston opettajista on viran edellyttämä pätevyys

koko Keudan opetushenkilöstöstä on suorittanut ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon tai tutkijakoulutusasteen tutkinnon

KEUDAN HENKILÖKUNNAN IKÄJAKAUMA

Vuonna 2014 Keudalaisten keski-ikä oli

48,4vuotta

Ammattiopisto

Aikuisopisto

Korsernipalvelut

Oppisopimuskeskus

Yhtymäpalvelut

50 %

40 %

30 %

20 %

10 %

0 %alle 30 v 30-39 40-49 50-59 60-64 65-


35

30

20

15

10

5

02012 2014 2018 2020 2022 2026 2028 20302016

KUNTA-ALAN ELÄKEPOISTUMA

Vanhuuseläke

Työkyvyttömyyseläke

35

30

20

15

10

5

02008 2009 2011 2012 2013 20142010

KEUDASTA ELÄKKEELLE SIIRTYNEIDEN MÄÄRÄ 2007–2014

Vuonna 2014 Keudassta siirtyi

eläkkeelle

29henkilöä

KEUDASSA KÄYDÄÄN vuosittain kehityskeskustelut koko henkilöstön kanssa. Kehityskeskustelu voidaan käydä joko yksilö- tai ryhmäkeskusteluna. Kaikille on kuitenkin tarjot-tava mahdollisuutta henkilökohtaiseen kehityskeskusteluun, ja se on käytävä vähintään joka toinen vuosi. Kehityskes-kustelun osana on henkilökohtaisten ja/tai ryhmän osaami-sen kehittämistarpeiden määrittäminen sekä osaamisen ke-hittämisen suunnitelmien laatiminen. Vuoden 2014 kehitys-keskustelukierros käynnistyi marraskuussa 2014 ja päättyy helmikuuhun 2015. Kehityskeskusteluiden ja niihin liittyvi-en osaamisen kehittämisen suunnitelmien dokumentoinnis-sa hyödynnetään sähköistä kehityskeskustelutyökalua. Vuonna 2014 täydennyskoulutuspäivien lukumäärä per henkilö oli 4,2 päivää. Vuonna 2013 koulutuspäivä oli 4,1 päivää per henkilö. Vertailtaessa koulutuspäivien lukumää-riä tulee huomioida että Keudassa otettiin käyttöön vuonna 2014 HR-järjestelmän koulutuksen hallinnan osio. Järjestel-män kautta hallinnoidaan sekä sisäisiin että ulkoisiin kou-lutuksiin osallistumista. Järjestelmään muodostuu jokaiselle henkilölle oma koulutuskortti, josta ilmenee henkilön osaa-misen kehittäminen huomioiden varsinaiseen koulutukseen kuluneen ajan. Vuoden 2013 osalta ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka pitkä koulutuspäivän varsinainen koulutusosuus on ollut. Henkilöstön täydennyskoulutusta tuotettiin itse sekä os-tettiin kumppaneilta. Opetushenkilöstön täydennyskoulu-tuksen osalta tehtiin yhteistyötä mm. HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa ja Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa. Vuoden 2014 aikana järjestettiin kaikille Keudan esimie-hille kolme yhteistä koulutuspäivää joiden aiheina olivat toi-mialue- ja tulosaluekohtainen työterveyshuoltoyhteistyö, esi-miesten työsuojeluvastuu sekä työyhteisön ristiriitatilantei-den rakentava hoitaminen. Esimiehille tarjottiin koulutus-

ta myös TVT-osaamisen johtamisesta oppilaitoksessa sekä ryhmän kehityskeskusteluista. Lisäksi esimiehet osallistuivat vuosittaiseen strategiapäivään sekä yksikkö-, toimiala- ja tu-losaluekohtaisin ja Keuda-tasoiseen johdon katselmukseen. Keudan ammattiopiston Sarviniitynkadun yksikkö on ol-lut mukana pilotoimassa valtakunnallisen Johtamisen ke-hittämisverkoston tuottamia hyvän johtamisen kriteereitä. Hankkeen koordinaattorina on toiminut Työterveyslaitos. Koko henkilöstö osallistui vuosittaiseen yhteiseen Keuda- päivään, jonka teemana oli ammatillisen koulutuksen toi-mintaympäristön muutokset. Syksyllä 2013 alkanut uudelle opetushenkilöstölle suun-nattu vertaisryhmämentorointi jatkui vuonna 2014. Vertais-ryhmien tapaamisia on ollut noin kahden kuukauden välein ja niiden tavoitteena on tukea uusia opettajia työssään. Ryh-mät käsittelevät koulutettujen mentoreiden ohjauksessa ryh-män yhdessä määrittelemiä työhön liittyviä asioita työssä jak-samisen tueksi. Keudassa on tällä hetkellä viisi vertaismento-rointiryhmää. Keuda on mukana Aluehallintoviraston OSAAVA-rahoi-tuksella toteutettavassa Koulutuskeskus Salpauksen koordi-noimassa hankkeessa, jossa hyödynnetään 70-20-10-mallin mukaista toimintaa henkilöstön osaamisen kehittämisessä. 70-20-10-mallin ideana on se, että ihminen omaksuu työelä-mässä 70 % oppimistaan asioista kokemuksen kautta: työs-sä oppimalla, tarttumalla uusiin haasteisiin ja ratkaisemal-la ongelmia. Oppimisesta 20 % tapahtuu toisilta henkilöiltä vuorovaikutuksen ja palautteen annon kautta, sekä jakamal-la kokemuksia. Oppimisesta 10 % tapahtuu formaalin oppi-misen kautta eli perinteisissä koulutustilaisuuksissa. Uusi Osaaja 3 -hankkeessa toteutetun tieto- ja viestin-tätekniikan opetuskäytön osaamiskartoituksen pohjalta jär-jestettiin tarvittava määrä opetushenkilöstön täydennyskou-lutuksia. Lisäksi käynnistettiin Luotain-ryhmä, jonka jäsenet

KEHITYSKESKUSTELUT JA HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN


KEUDALAISTEN POISSAOLOPÄIVÄT/HENKILÖ

Sairaus-loma

Äitiys vapaa Van-hem pain-

vapaa

Hoito-vapaa

Palkallinen virkavapaa

Palkatonvirka-vapaa

Kun-toutus

Kuntou-tustuki

Opinto -vapaa

Vuorottelu-vapaa

Osa-aikainen

vapaa

2012

2013

2014

Vuonna 2014 Keudalainen oli

keskimäärin

9,6päivää sairaana

12

10

8

6

4

2

0

toimivat opetushenkilöstön tukena verkkopedagogiikan rat-kaisujen käyttöönotossa ja kehittämisessä. Aikuisopisto on jatkanut edelleen koko opetushenkilös-tön yhteisten koulutustilaisuuksien järjestämistä. Tilaisuuksia järjestettiin lukuvuoden aikana kolme. Keskeisinä teemoina ovat olleet tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä selkokie-lisyyteen liittyvät asiat sekä varautuminen tuleviin rahoitus-järjestelmän muutoksiin. Aikuisopistossa on toteuttanut edel-

leen säännöllisesti myös koko henkilöstön yhteisiä koulutus-päiviä. Oppisopimuskeskuksessa kannustetaan henkilöstöä oman osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Työyhteisön työ-hyvinvointia edistetään rakentamalla avointa, keskustelevaa ja osallistavaa työkulttuuria sekä järjestämällä omia kehittä-mispäiviä ja TYHY-tempauksia.

POISSAOLOT JA HYVINVOINTI

Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta joh-tuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmis-ta sekä ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperus-teisten poissaolopäivien määrä per henkilö koko Keudassa oli 9,6 päivää, kun se oli 11,3 päivää vuonna 2013. Terveys-perusteisten poissaolopäivien keskimääräinen lukumäärä oli 10 päivää per henkilötyövuosi, kun se oli 11,6 vuonna 2013. Keudan tulosalueista oli eniten terveysperusteisia poissaolo-ja yhtymäpalveluissa (ruokapalvelut, toimistopalvelut, sii-vouspalvelut ja kiinteistöpalvelut). Terveysperusteisten pois-saolojen määrä on laskenut verrattuna vuoteen 2013 koko Keudan tasolla sekä ammattiopiston ja aikuisopiston tulos-alueilla. Sairauspoissaolojen määrän vähentämiseen on voi-nut vaikuttaa mm. työterveyshuollon ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen sekä yhteistyön kehittäminen työ-terveyshuollon, työsuojeluorganisaation, esimiesten ja hen-

kilöstön välillä. Työtapaturmista johtuneita palkallisia sairauspoissaolo-päiviä oli 0,3 päivää henkilöä kohti vuonna 2014. Määrä oli sama kuin vuonna 2013. Keudassa henkilöstön työtapatur-mien määrä oli vuonna 82 tapausta, joista työmatkalla tapah-tuneita tapaturmia oli kuusi. Vapaa-ajan tapaturmista johtu-via sairauspoissaoloja oli koko Keudassa 0,5 päivää per hen-kilö vuonna 2014. Äitiysvapaita oli vuonna 2014 yhteensä 802 päivää. Van-hempain- tai isyysvapaata käytettiin yhteensä 998 päivää. Hoitovapaata, osittaista hoitovapaata tai tilapäisiä hoitova-paita käytettiin 2 897 päivää. Keudassa on käytössä varhaisen tuen toimintamalli. Toi-mintamallin tavoitteena on sairauspoissaolojen osalta vä-hentää niiden määrää mahdollisimman aikaisella reagoinnil-la henkilön tai työyhteisön työkyvyn heikkenemiseen. Var-


haisen tuen toimintamallin mukaisilla toimenpiteillä pyritään reagoimaan ennakoivasti henkilön työkykyä mahdollisesti alentaviin seikkoihin. Vaikka työkyvyttömyyseläkkeelle läh-teneiden määrä ei ole suuri, halutaan silti panostaa enna-koivasti henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseen ja työssä jaksa-miseen vanhuuseläkeikään saakka. Esimiehiä on kannustettu muun muassa esimieskoulu-tuksilla varhaisen tuen toimintamallin käyttöön. Keväällä 2015 otetaan käyttöön esimiehille suunnattu HR-ohjelman raportointityökalu. Työkalusta esimiehet saavat herätteet mm. pitkistä sairauspoissaoloista toimenpiteitä varten. Keudan työterveyshuollon palvelut tuotti vuonna 2014 Attendo Terveyspalvelut Oy. Eniten sairauspoissaoloja on syntynyt tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuen. Työterveys-huollon kokonaiskustannukset olivat vuonna 2014 noin 287 000 euroa. Näistä kustannuksista ennaltaehkäisevän työter-veyshuollon osuus oli 58 %. Ennaltaehkäisevään työterveys-huoltoon kuuluvat toimenpiteet joilla ennalta vahvistetaan henkilöstön työkykyisyyttä ja työhyvinvointia. Tällaisia toi-menpiteitä ovat mm. terveystarkastukset sekä työterveys-huollon tekemät työpaikkaselvityskäynnit. Keudassa työsuo-jeluorganisaatio tekee vahvaa yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Vuoden 2014 aikana on myös vahvistettu yhteistyötä Keudan ja sen esimiesten sekä työterveyshuollon ja työsuo-jeluorganisaation välillä. Keudassa aloitti uusi työsuojelutoimikunta työnsä vuo-den 2014 alusta. Toimikunta hoitaa työsuojeluun ja työhy-vinvointiin liittyviä asioita. Toimikunta on laatinut työsuoje-lun toimintaohjelman kaudelle 2014–2017. Ohjelmassa on linjattu mitä työsuojelutoiminta ja työhyvinvoinnin tukemi-nen Keudassa on, ja mitkä ovat eri tahojen vastuut. Lisäk-si työsuojelutoimikunta on laatinut vuosittaisen työsuojelun toimintasuunnitelman, jossa on tarkemmin määritelty kysei-sen vuoden toiminnan painopisteet.

Työsuojelutoimikunnan lisäksi Keudassa toimii työter-veyshuollon seurantaryhmä, johon kuuluvat työsuojelupääl-likkö, työsuojeluvaltuutetut, henkilöstön kehittämispäällik-kö, työterveyshuollon edustus sekä kutsutut asiantuntijat. Seurantaryhmän toiminnan tarkoituksena on varmistaa tie-donkulku ja laadukas yhteistyö Keudan, sen työsuojeluorga-nisaation sekä työterveyshuollon välillä. Keudassa otettiin käyttöön vuonna 2014 läheltä piti - ja vaaratilanteiden ilmoituskäytäntö mukaan lukien tilanteiden käsittelyn Keudan yksiköissä sekä työsuojeluorganisaatiossa. Keudan koko työsuojelutoimikunta osallistui yhteiseen työ-suojelutoimikuntien koulutuspäivään Espoon seudun koulu-tuskuntayhtymä Omnian kanssa. Koulutuksen tuotti Työter-veyslaitos ja tavoitteena oli tukea oppilaitosten työsuojelutoi-mikuntia työssään. Keudaan tehtiin vuonna 2014 Aluehallintoviraston toi-mesta työsuojelutarkastus. Kohteina olivat Keudan ammatti-opisto ja Keudan aikuisopisto. Tarkastus kuului työsuojelu-hallinnon käynnistämään neljä vuotta (2012–2015) kestävään valtakunnallisen kunta-alan työsuojelun valvontahankkee-seen ”Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015”. Keudassa vietiin läpi syksyllä 2014 koko organisaatio-ta koskenut työpaikan riskien arviointi. Riskien arvioinnis-sa nousivat koko Keudan yhteisiksi kehittämiskohteiksi mm. oppilaitosturvallisuuteen liittyvien koulutusten järjestäminen ja turvallisuuden ylläpitämiseen harjoitukset. Keudan vuosittainen henkilöstökysely toteutettiin mar-raskuussa 2014. Kyselyssä oli mm. väittämä ”Minusta on mu-kavaa tulla aamuisin töihin”. Sen vastausten keskiarvo koko Keudassa asteikolla (5 täysin samaa mieltä ja 1 täysi eri miel-tä) oli 4,0 (vuonna 2013 4,1). Kyselyyn vastasi 459 henkilöä eli vastausprosentti oli 73. Vuonna 2014 henkilöstökyselyn kaikkien kysymysten keskiarvo oli 3,7. Keskiarvo oli sama vuonna 2013. Vuonna 2012 keskiarvo oli 3,5.

TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSET 2014

MINUSTA ON MUKAVA TULLA AAMULLA TÖIHIN”ARVOSANA 4 ASTEIKOLLA 1–5VUOSITTAINEN HENKILÖSTÖKYSELY

sairaanhoito

42 %ennalta

ehkäisevä

58 %

”


KAISA KEUDALAINEN KESKIVERTOKEUDALAINEN

Ammattiopis-ton opettaja

Vakituisessa työsuhteessa

48-vuotias

Asuu Järvenpäässä

Pitää työstään

Kannattaa elinikäis-tä oppimista, myös omalla kohdallaan

Tekee tavoitteellista työtä, jonka sisältöön ja kehittämiseen pääsee itse vaikuttamaan

Toiminnallinen tavoite: VARMISTAMME OPETTAJIEN TYÖELÄMÄ- JA KV-JAKSOJEN TOTEUTUMISEN HYÖDYNTÄMÄLLÄ ERILAISIA VAIHTOEHTOISIA RATKAISUJA Vuoden aikana työelämäjaksolle osallistui yhdeksän ammatti-opiston opettajaa ja vähintään kahden viikon pituisia työsken-telyjaksoja omassa yrityksessä oli opettajilla kaikkiaan 24 Vas-taavat luvut edellisenä vuonna olivat 9 ja 21

Aikuisopistossa tavoitteena ollut kouluttajien osallistuminen työelämäjaksolle ei ole toteutunut Ajantasainen työelämäosaa-minen on välttämätöntä aikuiskouluttajina toimiville ja osittain sitä myös ylläpidetään oman yritystoiminnan kautta

Kansainvälistä toimintaa kehitettiin voimakkaasti Kv-toimin-taa koordinoimaan nimettiin ohjausryhmä Uusien hankkeiden

puitteissa ammattiopiston opettajille on tarjolla paljon kv-jak-soja

Aikuisopiston henkilöstöllä on ollut mahdollisuus osallistua kansainväliseen työskentelyyn esim SHAPE-hankkeen kv-työ-seminaareissa

Toiminnallinen tavoite: KEHITÄMME TUOTTAVUUTTA JA TEHOKKUUTTA SISÄISIÄ TOIMINTAPROSESSEJAMME UUDISTAMALLA JA SELKIYTTÄMÄLLÄ MM KOULUTUSSUUNNITTELIJAN JA -TARKASTAJAN TYÖNKUVAT Oppisopimuskeskuksessa tarkennettiin työparien työnjako se-kä sovittiin opiskelijoiden opintojen etenemisen seurannasta ja valvonnasta työnjakoa uudistamalla

Korkeasti koulutettu ja pätevä työhönsä

Kokee sekä henki-sen että fyysisen työkykynsä hyväksi


AARIT VIITAMÄKI on hyvä esimerkki keuda-laisten pitkistä työurista: hän tuli töihin Tuu-sulan Kirkkotien koulutusyksikköön jo vuon-na 1989. Nykyisin Maarit vaikuttaa Keravan

Sarviniitynkadulla. Maarit on halunnut ja päässyt vaikutta-maan paljon myös koko Keudan tasolla työhyvinvointiasi-oissa.– Aiemmin olin pääluottamusmiehenä, sittemmin olen ollut mukana työhyvinvointiryhmässä ja nykyisin olen työhyvin-vointiasioitakin Keuda-tasolla käsittelevässä työsuojelutoimi-kunnassa, Maarit kertoo. Yhteisen työryhmän ansiosta Keudassa on viime vuosina otettuna käyttöön muun muassa varhaisen puuttumisen mal-li ja läheltä piti -tilanteiden kirjaaminen.– Toiminta on tullut entistä suunnitelmallisemmaksi, näky-vämmäksi ja avoimemmaksi, Maarit kiittää. Hän kokee, että Keudassa johtaminen on hyvää. Toimin-taa pyritään johdonmukaisesti kehittämään strategisten pää-määrien suuntaisesti. Päätökset perustellaan ja jokaisella on lupa avata suunsa kertoakseen mielipiteensä.

– Joskus olen saanut johonkin kommenttiini esimieheltä vas-takysymyksen ”Miten sinä itse ratkaisisit asian?”. Sellainen lähestymistapa pistää miettimään omaa vastuuta työpaikan asioiden sujumisesta. Keuda tukee vahvasti henkilöstönsä työhyvinvointia muun muassa liikunta- ja kulttuurisetelein, hieronnan tuke-misella sekä henkilökuntaneuvoston järjestämien aktiviteet-tien kautta. Myös työterveyspalveluiden kehittämiseen on kiinnitetty paljon huomiota. Koulutusorganisaatiossa henki-löstön kouluttautumiseen suhtaudutaan lähtökohtaisestikin positiivisesti.– Viime aikoina olen itse kiinnostunut ikäjohtamisesta. Keu-dalaisten keski-ikä on melko korkea, miten jaksaisimme pi-dempään työelämässä? Uusi tietotekniikka vyöryy päälle jo-ka puolelta ja vaikka se monella tapaa helpottaa ja tehos-taa työtä, moni tarvitsisi sen käyttöön enemmän tukea, Maa-rit sanoo.– Toisaalta ikäjohtaminen tarkoittaa myös sitä, että ruuhka-vuosia elävien tilanne otettaisiin töitä järjestellessä parem-min huomioon.

KEUDASSA JOKAISTA KUUNNELLAAN

MAARIT VIITAMÄKITOIMISTONHOITAJAKEUDAN YHTYMÄPALVELUT

M


”

”KANNUSTAN KAIKKIA

OPETTAJIA OLEMAAN

TIIVIISSÄVUOROVAIKU-

TUKSESSATYÖELÄMÄN

KANSSA HELI KOSKENNIEMI


EUDAN AIKUISOPISTO ja oppisopimuskeskus to-teuttivat lukuisia tilaisuuksia yhteistyökumppaneil-le. Aikuisopiston edustajat osallistuivat aktiivisesti alueelliseen yhteistyöhön (Nuorisotakuu, OpinOvi-

verkosto, yhteistyö TE-toimiston kanssa).

Oppisopimustoiminta tapahtuu päivittäin yritysten raja-pinnassa ja toiminta suunnataan niin opiskelija- kuin työn-antajalähtöisesti. Valtakunnalliseen oppisopimusta koske-vaan keskusteluun vaikutettiin muun muassa eduskunnan sivistysvaliokunnan kuulemistilaisuuksissa ja niihin liittyvien asiantuntijalausuntojen myötä.


Teemme kaikilla organisaatio-tasoilla toimivaa yhteistyötä elinkeinoelämän, jäsenkuntien ja julkishallinnon muiden sidosryhmien kanssa

K

ENNAKOINTI

ENNAKOINTITOIMINNAN SYSTEMATISOINTIA jatkettiin vuo-den aikana klusterineuvottelukuntien ennakointiosaamis-ta kehittämällä. Kahdessa ennakointifoorumissa käytiin lä-pi ennakointiprosessin vaiheet tiedon analysoinnista sen synteesiin ja hyödyntämiseen. Ennakointifoorumit toteutet-tiin osana Työvälineitä yritysten ennakointiin -hanketta, jos-sa myös tuotettiin sähköisiä sovelluksia Keudan uusille netti-sivuille. Ennakoinnin työvälineistä ja toteutuksesta kerrottiin myös klusterineuvottelukuntien kokouksessa. Lisäksi julkis-tettiin raportti Tulevaisuuden muutosvoimat ja niiden vaiku-tus osaamiseen teknologia-alalla 2025. Vuoden aikana Keudan intranettiin luotiin ennakointisi-vusto, jossa on mm. kuvattuna Keudan ennakointiprosessi,

tilastotietoa sekä tietoa työmarkkinoista. Vuoden 2014 aikana laadittiin Keudan ensimmäinen alue- ja yhteiskuntavastuuraportti ja se hyväksyttiin yhtymä-hallituksessa. Raportin tavoitteena on tuoda esille niitä moni-naisia tapoja, joilla Keuda pyrkii lisäämään osaamista ja hy-vinvointia toiminta-alueellaan. Raportti on erityisesti suun-nattu sidosryhmille ja siksi siihen on nostettu varsin erilai-sia case-esimerkkejä Keudan toiminnasta. Raportti painottaa erityisesti asioita, joita tehdään yhteistyössä muiden toimijoi-den kanssa tai joilla on laajempaa yhteiskunnallista mielen-kiitoa. Yhtenä tavoitteena on myös lisätä tietoisuutta Keudan toiminnan moninaisesta luonteesta alueella.


YRITTÄJYYSKASVATUSTA YES UUSIMAASSA

TÄRKEIMMÄT TOIMENPITEET vuoden aikana olivat YES goes to lukio -hanke sekä kuntien yrittäjyyskasvatustyöryhmien toiminnan tukeminen. Lukiohankkeessa oli alueelta muka-na Järvenpään, Hyvinkään Sveitsin, Mäntsälän ja Tuusulan lukiot, Porvoon Linnankosken lukio, Porlammin lukio sekä Keravan lukio ja aikuislukio. Hankejakson aikana toteutet-tiin Tulevaisuuden työelämään -liittyvää koulutusta, edistet-tiin koulu-yritysyhteistyötä ja osallistuttiin Seinäjoen yrittä-jyyskasvatusseminaariin. Vuoden suurin toimenpide oli koko alueen yhteinen YGL-päätösseminaari "Tulevaisuuden eväi-tä", joka pidettiin 10.4.2014 Järvenpäässä. Yrittäjyyskasvatustyöryhmien toiminnan kehittämistä jat-kettiin Pornaisissa, Tuusulassa, Järvenpäässä, Sipoossa, Lo-viisassa, Kirkkonummella, Porvoossa, Hyvinkäällä ja Myrsky-lä-Lapinjärvellä. Vuoden aikana on järjestetty yrittäjyyskasva-tustyöryhmien verkottumistilaisuus sekä työryhmien tarpei-den ja tavoitteiden mukaisia tapahtumia ja koulutuksia YES Uusimaalla oli muutakin aluetoimintaa: Järjestettiin useita Yrittäjänpäivän tilaisuuksia 5.9. sekä toteutettiin ope-tushallituksen hanke Nuori Yrittäjyys -opinto-ohjelmien vie-miseksi perusasteen kouluihin. YES Uusimaan kevään pon-nistus oli NY-aluemessut Järvenpäässä 5.2. Messuille osallis-tui 24 yritystä, joissa oli mukana 150 nuorta yrittäjää. Messut Järjestettiin Järvenpäässä samaan aikaan Nuorta työtä -mes-sujen kanssa.

Toiminnallinen tavoite: AMMATTIOSAAMISEN TOIMIKUNNAN JA KLUSTERINEUVOTTELUKUNTIEN TOIMINNAN VAKIINNUTTAMINEN Ammattiosaamisen toimikunnan toiminta on ollut vakaal-la pohjalla jo jonkin aikaa Puheenjohtajalla on hyvä ote sen toiminnasta

Klusterineuvottelukunnat ja niiden alaiset jaostot kokoon-tuvat säännöllisesti Ammattiopiston toimialarehtorit ovat johtaneet neuvottelukuntatoimintaa suunnitelmallisesti Aikuisopiston ja oppisopimuskeskuksen henkilökunta on osallistunut aktiivisesti neuvottelukuntatyöhön

Toiminnallinen tavoite: EDISTÄMME NUORTEN KOULUTUSTAKUUN TOTEUTUMISTA YHTEISTYÖSSÄ JÄSENKUNTIEN JA MUIDEN YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN KANSSA Ammattiopisto on mukana Järvenpään Ohjaamo-hank-keessa ja Keravan Tajua Mut -hankkeessa Kummankin tarkoituksena on edistää koulutustakuun toteutumista Keuda on mukana myös koulutustakuuta edistävässä yh-teishankkeessa, jota koordinoi Uudenmaan liitto

Syksyllä käynnistettiin Keski-Uudenmaan kuntakokeiluun ja koulutustakuuseen liittyvän Ohjaamo Keski-Uusimaa -hankkeen valmistelu yhteistyössä kuntien sivistystoimen kanssa

Oppisopimuskeskuksen nuorisotakuuhankkeissa osallis-tuttiin tavoitteiden mukaisesti lukuisiin työryhmiin


ELI KOSKENNIEMI tuli Keudaan vuonna 2012. Hän on toiminut Itä-Uudenmaan aluepäällik-könä Keudan hallinnoimassa YES Uusimaas-sa, ollut YES Goes to lukio -hankkeen projekti-

päällikkönä ja koordinoi nyt myös ennakoinnin työkalujen levittämishanketta. YES tarjoaa yrittäjyyskasvatuksen palveluita opetushen-kilöstölle niin perus- kuin toisellakin asteella, joten Heli on päässyt tekemään laajaa yhteistyötä Keudan sisällä ja vielä si-täkin enemmän ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa.– Tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat olleet kuntien sivistys- ja opetusjohto, oppilaitokset sekä paikalliset kehitysyhtiöt ja yrittäjäjärjestöt, Heli listaa.– Yhteistyössä ei voi ottaa itsestäänselvyytenä, että kaikki alueellamme tuntevat Keudan, mutta minulle on ollut aina iloa saada kertoa tulevani Keudasta. Heli on ollut mukana kehittämässä monenlaisia yhteis-työn muotoja. Hän onkin sitä mieltä, että yhteistyö kehittyy vain tekemällä ja kokeilemalla erilaisia lähestymistapoja.– Sipoon yrittäjyyskasvatustyöryhmän kanssa järjestetty Yrit-täjän päivä oli hyvä peruskoulua, Keudaa ja lukiota sekä pai-kallisia yrittäjiä yhdistävä tapahtuma, hän kertoo.

Toinen esimerkki hyvin onnistuneesta yhteistyön muo-dosta oli Yes Goes to lukio -hankkeen opeTET, jossa opetta-jat lähetettiin päiväksi tutustumaan erityisesti kaupan alan ar-keen.– Sain palautetta, että opeTET herätti miettimään asioita uu-della tavalla. Kannustan kaikkia opettajia olemaan tiiviissä vuorovaikutuksessa työelämän kanssa, sillä sinnehän me lap-sia ja nuoria valmistamme, toteaa Heli, joka on itsekin pohja-koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri ja luokanopettaja. Yhteistyö on isossa talossa monitahoista ja siinä riittää ai-na kehitettävää. Lukioidenkin kanssa paljon töitä tehneenä Heli näkisi mieluusti, että ammattiopisto ja lukio tekisivät tii-viimmin asioita yhdessä.– Keuda ja lukio ovat monissa paikoissa fyysisesti lähellä toi-siaan, joten yhteisiä valinnaiskursseja voisi olla enemmän. Viime aikoina Heli on päässyt vaikuttamaan alueellaan paitsi ennakointiin, myös opetussuunnitelmatyöhön.– Sekä peruskoulun että ammatilliset opetussuunnitelmat ovat nyt muuttumassa. Nyt on hyvä aika vaikuttaa asioihin kaikilla tasoilla, jotta esimerkiksi yläkoulu-ammatillisen kou-lutuksen nivelvaihe olisi nuorille mahdollisimman sujuva jat-kumo, Heli muistuttaa.

YHTEISTYÖ KEHITTYY VAIN TEKEMÄLLÄ

HELI KOSKENNIEMIPROJEKTIPÄÄLLIKKÖKEUDAN KONSERNIPALVELUT

H


”

”ON PIDETTÄVÄ HUOLTA

LAADUSTA JAASIAKAS-

LÄHTÖISYYDESTÄ JOUKO LAMPILALAHTI


EUDA ON TOIMINUT vuoden 2012 alusta asti orga-nisaatiossa, jossa ammattiopisto ja aikuisopisto on eriytetty. Organisaatiorakenne on todettu toimivaksi ja toi

menkuvat selkeiksi. Aikuisopistossa toiminnan volyymin

kasvaessa organisaation mataluus on osoittautunut haasteel-liseksi. Osalla toimialoista käyttöön otettua tiimiorganisaatio-ta on edelleen kehitetty. Toimialojen yhteistyön lisäämisel-lä pyritään jatkossa vielä tehostamaan toimintaa ja saavutta-maan synergiaetuja.


Organisaatiorakenteemme tukee taloudellista ja tehokasta toimintaa

KKonsernipalvelut ja yhtymäpalvelut: TUKEA JA TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ

KONSERNIPALVELUT TUKEE ja ohjaa kuntayhtymän eri tu-losalueita, toimialoja ja yksiköitä kuntayhtymän tavoitteiden saavuttamisessa. Tuloksellinen toiminta edellyttää joustavaa yhteistyötä. Konsernipalvelut tukee keskitetysti kuntayhtymän strate-gista ja operatiivista johtamista sekä huolehtii osaltaan Keu-dan johtamisjärjestelmän toimivuudesta ja kehittämisestä. Li-säksi konsernipalvelut tukee demokraattista päätöksentekoa. Konsernipalvelut tuottaa hallinto-, asianhallinta-, talous-, henkilöstö-, viestintä ja markkinointi-, tietohallinto-, asian-tuntija-, kehittämis-, ennakointi- ja muita tukipalveluita. Keudan kehittämistoiminnan koordinointi hoidetaan konsernipalvelujen tulosalueella. Se sisältää laadunhallin-nan kokonaisuuden ja kehittämishankkeiden kokonaishal-linnoinnin. Varsinaisia hankkeita hallinnoidaan myös muilla tulos-alueilla (ammattiopisto, aikuisopisto, oppisopimuskeskus). Hankerahoitusta on saatu usealta eri taholta (mm. EU-raken-nerahastot, opetus- ja kulttuuriministeriö, Aluehallintoviras-to, CIMO). Sisäisenä kehittämishankkeena toteutettiin Keu-dan tietovaraston 2. vaihe (Keuda-DW) yhteistyössä Päijät-

Hämeen koulutuskonsernin asiantuntijoiden kanssa. Keudan oppisopimuskeskukselle rakennettiin raportteja, joilla pysty-tään ajantasaisesti seuraamaan toiminnan tuloksia. Tietova-rastohanke jatkuu vuonna 2015, jolloin rakennetaan raport-teja Keudan aikuisopiston tarpeisiin. YHTYMÄPALVELUJEN PERUSTEHTÄVÄNÄ on tarjota koulu-tuskuntayhtymän eri yksiköille niiden tarvitsemat tukipalve-lut laadukkaasti, taloudellisesti ja tehokkaasti. Yhtymäpalve-lut sisältää toimisto-, tietohallinto-, ruoka- ja kiinteistöpalve-lujen menot. Tavoitteena on, että yhtymäpalvelut tarjoaa palveluhen-kistä ja joustavaa asiakaspalvelua tehokkaasti. Yhtymäpal-velujen toiminnan yhteisinä tavoitteina ovat asiakastyytyväi-syys, toiminnan laatu, kustannustehokkuus ja työhyvinvointi. Yhtymäpalvelujen asiakaspalautekysely toteutettiin mar-raskuussa. Vastuksia tuli yhteensä 344, josta opiskelijoiden osuus oli vain 11 %. Tavoitteena ollutta keskiarvoa 3,4 (astei-kolla 1–5) ei aivan saavutettu ja toteuma oli 3,2. Se on kui-tenkin edelleen hyvällä tasolla, vuonna 2012 keskiarvo oli 3,3.


Toiminnallinen tavoite: SUUNNITTELUSSA HUOMIOIDAAN TILOJEN JA LAITTEIDEN TEHOKAS KÄYTTÖTilojen ja laitteiden yhteiskäyttöä ammattiopiston ja aikuis-opiston kesken tehostettiin

Toiminnallinen tavoite: KEHITÄMME JA PARANNAMME KEUDAN SISÄISTÄ YHTEISTYÖTÄAmmattiopistossa käynnistettiin yhteisiä, nuorisotakuu-seen liittyviä hankkeita oppisopimuskeskuksen kanssa Ammatti- ja aikuisopiston väliseen yhteistyöhön on erityi-sesti panostettu hyvinvointialoilla sekä tekniikan ja liiken-teen alalla Oppisopimuskeskuksen yhteistyö aikuisopiston kanssa on liittynyt koulutusalakohtaisiin kehittämistoimiin

Yhtymäpalvelujen ja yksiköiden sekä toimialojen johdon vä-liset palvelusopimuspalaverit pidettiin keväällä 2014

Toiminnallinen tavoite: LAADIMME KUNTAYHTYMÄÄN RISKIENHALLINTA-POLITIIKAN JA TEEMME RISKIKARTOITUKSEN Riskienhallintapolitiikka on laadittu ja riskikartoitukset on tehty suunnitellusti

LAADUNHALLINTA

KEUDAN LAADUNHALLINNAN osalta vuoden 2014 ta-voitteissa edettiin suunnitellusti. Sähköisen toimintajär-jestelmän (IMS) prosesseja päivitettiin ja uusia kuvattiin erityisesti talouden ja henkilöstöhallinnon prosessien osalta. Laadunhallinnan kehittämissuunnitelman mukai-sia toimenpiteitä toteutettiin suunnitellusti (toiminnan arviointi ja palautetiedon tuottaminen sekä tulosten hyödyntäminen). LARK 3 -hankkeessa pilotointiin laa-dunhallintajärjestelmien itsearviointiprosessi ja arvioin-tikriteeristö. Näin valmistauduttiin keväällä 2015 toteu-tettavaan koko ammatillisen koulutuksen kattavaan laa-dunhallintajärjestelmien itsearviointiin. Keuda osallistui ammatillisen koulutuksen laatupal-kintokilpailuun ja pääsi kuuden parhaan joukkoon. Laa-tupalkintotyöryhmä teki arviointikäynnin ja haastatteli suuren joukon Keudan henkilöstöä, opiskelijoita ja si-dosryhmiä. Työryhmän arviointiraporttia tullaan hyö-dyntämään toiminnan kehittämisessä ja laadun paranta-misessa.

YHTYMÄPALVELUJEN ASIAKASPALAUTEKYSELYN KESKIARVO ASTEIKOLLA 1–5

3,2vastanneista opiskelijoita

11 %


OUKO ON MELKO UUSI KEUDALAINEN Hän aloitti ra-kennusalan kouluttajana Keudan aikuisopistossa elo-kuussa 2014. Muitakin ammatillisen koulutuksen jär-jestäjiä hyvin tunteva pitkän linjan pedagogi antaa

isot kehut Keudan ilmapiirille.– Henki on tosi positiivinen ja tiimit toimivat. Jouko näkee Keudan vuonna 2012 uudistuneen organi-saation toimivana. Keudan aikuisopiston perustamisen jäl-keen rakennusalan aikuiskoulutus on lähtenyt Keudassa vahvaan kasvuun ja kukoistukseen. Olemme jo yksi alan suurimmista aikuiskouluttajista Suomessa.– Nyt pitääkin olla tarkkana, ettei vauhtisokeus iske. On pi-dettävä huolta laadusta ja asiakaslähtöisyydestä, Jouko muis-tuttaa. Jouko on vastuukouluttajana Keudan rakennusalan van-kilakoulutuksissa. Hän kertoo hyödyntävänsä paljon ison

koulutusorganisaation mahdollisuuksia vapautuvien vanki-en kanssa:– Olen ohjannut heitä eri puolille Keudaa jatkamaan opinto-jaan, esimerkiksi metalli- ja lvi-aloille. Nyt kun nuorten ja aikuisten koulutus on Keudassa va-kiinnutettu omiin tulosalueisiinsa, olisi Joukon mielestä aika taas lisätä niiden välistä yhteistyötä.– Kouluttajia ja opettajia voisi käyttää välillä ristiin. Se oli-si hyödyllistä hiljaisen tiedon siirtymisen kannalta. Erityisesti korjausrakentamisen lisääntyessä erilaisten ”niksien” ja van-hojen hyvien ammattilaisten käytänteiden siirtyminen on tär-keää. Se on sitä, mistä ammattilainen tunnetaan. Keudan johdolta Jouko toivoo nykyistä enemmän asian-tuntijaorganisaation tämän päivän tiedon ja osaamisen hyö-dyntämistä toiminnan kehittämisessä.

ISO ORGANISAATIO, HYVÄ ILMAPIIRI JA SYNERGIAT

JOUKO LAMPILAHTIKOULUTTAJA, KEUDAN AIKUISOPISTO, TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA

J


”

”TYÖSSÄNI VOINTOTEUTTAA

KESTÄVÄNKEHITYKSEN

PERIAATTEITA TERO TÄPPINEN


EUDA ON LIITTYNYT kuntien energiatehokkuusso-pimukseen (KETS) maaliskuussa 2011. Energiate-hokkuussopimuksen tavoitteena on yhdeksän pro-sentin energiansäästö vuoden 2016 loppuun men-

nessä verrattuna vuonna 2010 kulutettuun energiamäärään. Energiansäästön kokonaistavoite on kiinteä 1,977 GWh:a. Kuntayhtymän kiinteistöihin on tehty energiatehokkuus-katselmukset yli 80-prosenttisesti ja kiinteistöpalveluissa on toteutettu energiatehokkuussopimuksen mukaisia toimen-piteitä järjestelmällisesti noudattaen katselmuksissa saatu-ja tuloksia. Keudan kiinteistöpalvelut on lisännyt toimenpi-teillään kiinteistöjensä energiatehokkuutta siten, että vuo-den 2010 kokonaiskulutuksesta (sähkö + lämpö) noin 22,03 GWh on päästy vuoden 2014 lopussa kokonaiskulutukseen 19,80 GWh (v. 2013 20,25 GWh). Eli kiinteä kokonaistavoi-te 1,977 GWh on saavutettu jo vuonna 2014 (säästö 2010 -> 2014 yhteensä 2,23 GWh). Samaan aikaan kuntayhtymän ti-lojen kokonaismäärä on kasvanut yli 5 % ja myös käyttäjien määrä on huomattavasti kasvanut. Kiinteistöpalvelut on myös tiiviisti mukana Kuuma-kun-

tien yhteisessä energiatehokkuuskampanjassa, jossa hyviä käytänteitä jaetaan yhdessä omistajakuntien kanssa. Huoltokirjan palvelupyyntöjen keskimääräinen vasteaika parantui vuonna 2014. Se oli keskimäärin 3,6 työpäivää, kun se vuotta aiemmin oli 4,0 työpäivää. Siivouspalveluille on tehty vuosikello, jonka mukaan suunnitellaan hankinnat ja muu toiminta. Paperitoimittajan verkkokaupassa näkyy tilaushistoria, josta saa tiedot eri toi-mipisteisiin tilatuista papereista. Paperit varastoidaan Kera-van Sarviniitynkadun logistiikkaosastolla, jossa opiskelijat harjoittelevat varastonhoitoa. Vuonna 2014 sekä ruokapalveluiden myynti että toisaal-ta Keudan opiskelijamäärä kasvoivat, mutta elintarvikkei-siin käytetyt eurot vähenivät verrattuna vuoteen 2013. Kes-keisenä osana tulokseen on ollut ruokalistasuunnittelu, tuo-tannon ohjausjärjestelmän tehokas käyttö, hävikin seuraami-nen ja sen huomioiminen toiminnassa sekä elintarvikkeiden uudet ostosopimukset. Kuntayhtymän elintarvikehankinnat kilpailutettiin vuon-na 2014 ja jo tarjouspyynnössä huomioitiin tuotekriteereissä


Toimimme kestävän kehityksen mukaisesti ja hallitsemme toimintamme ympäristövaikutukset

K

TILOJEN MÄÄRÄ 2010–2014

+5 %

ENERGIANKULUTUS2010–2014

-10 %

2010

22,03GWh

2014

19,80GWh

ENERGIAN KOKONAISKULUTUS KEUDASSA (sähkö + lämpö)


kestävä kehitys. Kertakäyttöastioiden, keittiöliinojen, suoja-hanskojen ja pesuaineiden kulutusta on pystytty järkevöittä-mään. Kuntayhtymän tietohallintolinjausten ja suunnitelman mukaisesti jatkettiin tietokoneiden käyttöasteen seurantaa. Turvatulostus on otettu käyttöön pääosin käyttöön vuoden

2014 aikana. Henkilökunnan sähköpostilaatikoiden siirto Office 365 -palveluun käynnistettiin suunnitellusti. Kuntayhtymän talous- ja asianhallintasovellusten päi-vittämistä jatkettiin. Vuoden 2014 aikana otettiin käyttöön Rondo 8 ostolaskujen kierrätys. Lisäksi aloitettiin sähköisen arkiston käyttöönotto.

TASA-ARVOTILANNE

KEUDASSA ON henkilöstöä ja opiskelijoita koskeva tasa- arvosuunnitelma. Lisäksi Keudassa on opiskelijoita koske-va tasa-arvo ja yhdenvertaisuus -suunnitelma. Keudan ti-linpäätöksessä raportoidaan vuosittain tasa-arvotilanteesta. Keudan työsuojelutoimikunta seuraa tasa-arvosuunnitelman toteutumista.

Tasa-arvosuunnitelman tarkoituksena on edistää tasa-arvon toteutumista Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä. Tasa-arvoisessa työ- ja opiskeluyhteisössä kaikilla on mah-dollisuus työskennellä ilman syrjintää sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän syyn kuten iän, alkuperän, kielen, uskon-

YHTYMÄVALTUUSTO

YHTYMÄHALLITUS

TARKASTUSLAUTAKUNTA

TUTKINNON SUORITTANEET

600

500

400

300

200

100

0AMMATTIOPISTO AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSKESKUS

47 %53 %

64 %

57 %

43 %

36 %


non, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuu-den tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjinnän kielto sisältyy Suomen perustuslain 6 §:ään. Tasa-arvolaki eli laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) velvoittaa työnantajaa estämään suku-puoleen perustuvan syrjinnän ja edistämään naisten ja mies-ten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantamaan naisten asemaa erityisesti työelämässä. Yhtymävaltuustossa on yhteensä 8 naisvaltuutettua eli 38 % jäsenistä, miehiä valtuutetuista on 13 eli 62 %. Yhtymähal-lituksen jäsenistä miehiä on 4 eli 44 % ja naisia 5 eli 56 %. Tarkastuslautakunnan jäsenistä naisia on 2 ja miehiä 1. Vuonna 2014 Keudan ammattiopistoon haki opiskele-maan yhteensä 6 276 henkilöä, joista naisia oli 45 % ja mie-hiä 55 %. Vuotta aiemmin vastaavat luvut olivat 7 761 haki-jaa, joista oli 46 % naisia ja 54 % miehiä. Vuoden 2014 aikana Keudan ammattiopistossa ammatillisen perustutkinnon suo-ritti yhteensä 1 044 opiskelijaa (naisia 43 % ja miehiä 57 %), kun vuonna 2013 ammatillisen perustutkinnon suoritti yh-teensä 1 009 opiskelijaa. Vuonna 2014 Keudan aikuisopistossa suoritettiin 629 pe-rustutkintoa, 344 ammattitutkintoa ja 52 erikoisammattitut-kintoa eli yhteensä 1 025 tutkintoa. Tutkintoluvut sisältävät sekä koko tutkinnon että tutkinnon osien suorittajien mää-rät. Vuonna 2013 aikuisopistossa suoritettiin yhteensä 768 tutkintoa. Kaikista tutkinnon suorittaneista vuonna 2014 oli naisia 64 % ja miehiä 36 %. Hakijatietoja ei ole systemaat-tisesti dokumentoitu, koska osaan koulutuksista on jatkuva haku. Vuonna 2014 Keudan oppisopimuskeskuksessa suoritti 131 henkilöä ammatillisen perustutkinnon. Ammatti- tai eri-koisammattitutkinnon suoritti 301 henkilöä. Tutkinnon suo-rittaneista naisia oli 53 % ja miehiä 47 %.

Toiminnallinen tavoite: KANNUSTAMME VIRTUAALISEEN KOKOUSKÄYTÄNTÖÖN SIIRTYMISTÄKuntayhtymän eri tulosalueille on otettu Office 365 ak-tiivisesti käyttöön Virtuaalisia kokouksia on hyödyn-netty esim aikuisopiston SELMA-hankkeen loppusemi-naarissa ja oppisopimuskeskuksen viranomaisyhteis-työssä Valtakunnallinen oppisopimustoiminnan kehit-tämistä koskeva ESR-hakuprosessi toteutettiin täysin virtuaalisesti

Toiminnallinen tavoite: LISÄÄMME TIETÄMYSTÄ KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ Yksittäisiä koulutuksia on järjestetty Kaikissa yksiköis-sä toimii kestävän kehityksen ryhmä

Toiminnallinen tavoite: TEEMME KIINTEISTÖJEN KÄYTTÖASTESELVITYKSENYhtymäpalvelut toteutti keväällä ja syksyllä käyttöas-temittauksen Kahdelta viikolta mitattiin kiinteistöjen käyttöaste, ruokailijamäärät sekä tietokoneiden että tietokoneluokkien käyttöaste

Toiminnallinen tavoite: VARAUDUMME LANGATTOMUUTEEN JA ALOITAMME VERKON RAKENTAMISENToteutuu suunnitellusti


ERON TYÖPÄIVÄT Mäntsälän Saaren kartanossa al-kavat opetuskiinteistöjen lämmitystä, ilmanvaih-toa ja valaistusta ynnä muuta automaattisesti säätä-vän ja tarkkailevan valvontakeskuksen tutkailulla.

– Ilman nykyaikaista kiinteistöautomatiikkaa olisi energian-kulutus rakennuksissa ja niiden ulkoalueilla huomattavasti suurempaa, Tero toteaa. Opetuskiinteistöjen lämmitystä ja ilmanvaihtoa säädel-lään myös erilaisilla aikaohjelmilla, joiden tarkoitus on sääs-tää lämmitys- ja sähköenergiaa aikoina, jolloin rakennuksissa ei ole toimintaa. Kiinteistöautomatiikka säästää energiaa sil-loin, kun me vietämme vapaa-aikaa. Säästämällä energialas-kusta vapautetaan varoja käytettäväksi esimerkiksi opetus-kiinteistöjen kunnostukseen tai muuhun opetusta tukevaan toimintaan. – On myös tärkeää, että kiinteistöjen käyttäjät kokevat toi-mintatilansa mukaviksi. Vaikka ihmiset ovat tottuneet erilai-siin lämpötiloihin ja kaikkia ei voi miellyttää, kuunnellaan tässäkin käyttäjiä. Myös kiinteistöjen kesäajan liialliseen läm-pöön yritetään keksiä ratkaisuja, Tero kertoo. – Työssäni voin toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita huolehtimalla siitä, että opistomme kiinteistöt sekä niiden ulkoalueet ovat energiatehokkaita ja turvallisia. Myös kiin-teistöjen erilaiset kulunvalvonnat ja palovaroitinjärjestelmät

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ AKTIIVISELLA KIINTEISTÖ-HUOLLOLLA

T ovat osa turvallisuutta. Turvallisuus taas on osa sosiaalista kestävyyttä. Jätehuollon osalta on tärkeää, että huolehdimme riittä-västä jätteiden lajittelusta. Saaren kartanon käyttämä jäte-huoltoyhtiö käyttää polttokelpoisen jätteen lämmitys- ja säh-köenergian tuottamiseen. Metalliromu kierrätetään, biojäte kompostoidaan ja ongelmajätteet hävitetään asiantuntevien toimijoiden kautta.– Oman jätevedenpuhdistamomme toimintaa seuraamme jatkuvasti. Myös ympäristöviranomaiset seuraavat sen puh-distustulosta tiiviisti. Olemme saaneet parannettua sitä nosta-malla omalta talousvedenottamoltamme lähtevän veden pH-arvoa. Tämä on nostanut taas jätevedenpuhdistamon pro-sessissa olevan jäteveden pH-arvoa ja vaikuttanut proses-sin tehokkuuteen positiivisesti. Olen kokenut että meillä on Keudan puolesta riittävät resurssit huoltaa ja kehittää puhdis-tamoamme hyvin, Tero kiittää. Saaren kartanon kaukolämpö hankitaan alueella sijaitse-vasta Mäntsälän Sähkö Oy:n kaukolämpölaitoksesta. Vuoden 2014 alussa laitos siirtyi käyttämään pääasiallisena polttoai-neenaan puupellettiä aikaisemman polttoöljyn sijasta. Puu-pelletti on uusiutuvana energiamuotona polttoöljyä ekolo-gisempi vaihtoehto ja sopii luonnonvara-alan koulutusta jär-jestävään koulutusyksikköön paremmin kuin hyvin.

TERO TÄPPINENKIINTEISTÖNHOITAJAKEUDAN YHTYMÄPALVELUT


UNTAYHTYMÄN MITTARISTO muodostuu strategia- ja tulosmittareista sekä määrämittareista. Oleelli-nen osa toiminnan arviointia ovat Balanced Sco-re Cardin pohjalta laaditut tuloskortit. Tuloskortit

esitetään seuraavista tulosalueista: Keudan ammattiopisto, Keudan aikuisopisto ja Keudan oppisopimuskeskus. Kuntayhtymän strategisia päämääriä on tuloskorteissa tarkasteltu seuraavien neljän näkökulman läpi: yhteiskunnal-linen ja asiakasvaikuttavuus, henkilöstön osaaminen ja työ-hyvinvointi, prosessit ja rakenteet sekä resurssit ja talous. Osa tuloskortilla olevista mittareista ovat samoja, joita si-sältyy opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnalliseen tu-loksellisuusrahoitusmalliin. Valtakunnallista tuloksellisuusra-hoitusmallia muutettiin vuoden 2011 alusta siten, että suurin osa tiedoista tulee suoraan tilastokeskuksen henkilöpohjai-sesta aineistosta. Mittaaminen on jälkijättöistä, sillä esimer-kiksi tulosrahoitus vuodelle 2014 määräytyi sen perusteella, mitä opiskelijajoukolle 20.9.2008 kuului vuoden 2011 lopus-sa. Tästä syystä kuntayhtymän tuloskortin mittaritiedot ke-rätään pääosin erikseen omaa seurantaa varten. Kaikki mit-tareista eivät kuvaa tilinpäätöshetken tilannetta, vaan ovat talousarviovuoden jonkun muun ajankohdan tilanne kuten esimerkiksi opiskelijapalaute, joka kerätään aina keväisin. Koko kuntayhtymää koskevat tavoitteet on asetettu lä-

Mittarit kertovat menestyksestä

päisyasteelle ja asiakaspalautteelle. Opiskelijapalautteen keskiarvo kertoo opiskelijoiden mielipiteen koulutuksen ja koulutusjärjestelyjen onnistumi-sesta (mitataan asteikolla 1–5). Tavoite: 3,41 (laskettuna pai-notettuna keskiarvona ammattiopiston, aikuisopiston ja op-pisopimuskeskuksen vastaavista luvuista). Toteuma: tavoite toteutui, sillä opiskelijapalautteen keskiarvo oli 3,64. Läpäisymittari kertoo määräajassa (enintään 3,5 vuotta) val-mistuneiden opiskelijoiden osuuden. Tavoite 69,68 % (las-kettuna painotettuna keskiarvona ammattiopiston, aikuis-opiston ja oppisopimuskeskuksen vastaavista luvuista). To-teuma: tavoite toteutui, sillä kokonaisläpäisyprosentiksi muodostui 71,4 %. Kuntayhtymän tulospalkkiojärjestelmässä strategisten- ja tulostavoitteiden toteutuminen huomioidaan tulos- ja toi-mialuetasolla. Yhtymähallituksen päätöksen (11.12.2013) mukaisesti Keuda-palkkio määräytyy läpäisyn ja asiakaspa-lautteen perusteella, jotka lasketaan painotettuna ammatti-opiston, aikuisopiston ja oppisopimuskeskuksen vastaavista luvuista. Molempien Keuda-tason kriteereiden painoarvo on 50 %, lisäksi läpäisymittarin toteumassa huomioidaan seu-raava porrastus: toteuma 99 %, maksetaan 2/3, toteuma 98 % maksetaan 1/2 ja toteuma 97 % maksetaan 1/3.

K

OPISKELIJAPALAUTTEEN KESKIARVO

Tp2004

Tp2005

Tp2006

Tp2007

Tp2008

Tp2009

Tp2010

Tp2011

Tp2012

Tp2013

Tp2014

4,0

3,8

3,6

3,4

3,2

3,0

LÄPÄISYMITTARI

Tp2004

Tp2005

Tp2006

Tp2007

Tp2008

Tp2009

Tp2010

Tp2011

Tp2012

Tp2013

Tp2014

75

70

65

60

55

50


Keudan ammattiopistoEUDAN AMMATTIOPISTOSSA järjestettiin toiminta-vuonna 2014 koulutusta kaikilla koulutusaloilla 29 perustutkinnossa, 58 eri koulutusohjelmassa. Lisäksi järjestettiin nivelvaiheen koulutuksta. Yksikköhintai-

sen rahoituksen piirissä olevien opiskelijoiden määrä oli pai-notettuna 3 797 mikä oli 131 alle talousarviotavoitteen mutta kuitenkin 91 opiskelijaa enemmän kuin vuonna 2013. Ammattiopisto toimii kuudella paikkakunnalla kymmenes-sä eri yksikössä ja koulutus on organisoitu kolmeksi eri toimi-alaksi: tuotannon ja tekniikan, palveluja luonnonvara-alan ja hyvinvointialan toimialoiksi. Keudan ammattiopiston tulos-kortissa on esitetty kriittiset menestystekijät eli asiat, joissa pi-tää onnistua, jotta kuntayhtymän visio olisi saavutettavissa. Vuoden 2014 läpäisyn tavoiteaste oli 66 %, joka ylittyi kol-mella prosenttiyksiköllä. Toimialojen keskinäisessä vertailussa läpäisyssä ei ollut suuria eroja, mutta toimialan sisällä läpäisy-aste vaihteli paljon eri tutkintojen ja yksiköiden välillä. Eroa-mismittarin, joka on tavallaan läpäisymittarin vastapuoli, tavoi-tearvo oli 5,5 % ns. negatiivisia keskeyttäneitä. Mittarin arvoksi muodostui 3,9 %, mikä on arvioitua vähemmän. Toimintavuon-na suoritettujen perustutkintojen määrä oli 1 044, mikä oli lä-hes 100 arvioitua enemmän ja 35 enemmän kuin vuonna 2013. Keudan ammattiopiston ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden oli yksi opiskelija tavoitearvon olles-sa 1,2. Huomioiden opiskelijavalintaperusteiden muutoksen oli ammattiopiston vetovoima kuitenkin suhteellisen hyvä. Keudan ammattiopiston opiskelijapalautteen perusteella opiskelijat olivat opintoihinsa lähes yhtä tyytyväisiä kuin vuon-na 2013. Palautteen koko ammattiopiston keskiarvo oli 3,6 as-

teikolla 1–5, kun se edellisenä vuonna 3,65. Puoli vuotta opis-kelijoiden valmistumisen jälkeen kerätyn palautteen keskiarvo oli 2,65 asteikolla 1–4, mikä oli 0,06 yksikköä parempi verrat-tuna edelliseen vuoteen. Keudan ammattiopistosta valmistuvien opiskelijoiden työl-lisyys toteutui jonkin verran arvioitua heikommin. Työttömyys-aste oli 17 % talousarviotavoitteen ollessa 14,2 %. Työttömyys-astetta selittää nuorten heikentynyt työllisyystilanne alueella. Jatko-opintoihin hakeutui 17,3 % opiskelijoista, mikä ylitti ta-voitteen lähes seitsemällä prosenttiyksiköllä. Edelliseen vuo-teen verrattuna nousua oli 1,6 prosenttiyksikköä. Opiskelijoiden työllistyminen oli parasta sosiaali- ja terve-ysalalla. Myös kulttuurialalta valmistuneet opiskelijat työllistyi-vät keskimääräistä paremmin. Jatko-opintoihin hakeutuneita oli selvästi eniten hyvinvointialalla. Resursseja ja taloutta seurattiin opiskelijapaikkojen käyt-töasteella (opiskelijamäärä suhteessa järjestämisluvan paikkoi-hin), keskimääräisellä ryhmäkoolla ja talousarvoin toteutumi-sella. Vuoden opiskelijapaikkojen laskennallinen käyttöaste oli 101,8 %. Keskimääräinen ryhmäkoko oli 17,3 eli 0,3 alle tavoit-teen. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä ammattiopiston tilikauden tulostoteutuma oli 103 %. Henkilöstön osaamista arvioidaan opetushenkilöstön kel-poisuusasteella. Opetushenkilöstöstä 91,3 % oli tehtävän edel-lyttämä kelpoisuus tavoitteen ollessa 89,2 %. Kelpoisuusaste laski edellisestä vuodesta marginaalisen 0,1 prosenttiyksikköä. Työhyvinvointia mitattiin henkilöstökyselyllä, jonka keskiar-von tavoite oli talousarviossa 3,4. Kyselyn keskiarvoksi tuli 3,7, mikä oli 0,3 yli tavoitteen. Nousua edellisvuodesta oli 0,1.

K

”

”KEUDAN AMMATTIOPISTON

OPISKELIJA-PALAUTTEEN

PERUSTEELLAOPISKELIJAT

OPINTOIHINSA TYYTYVÄISIÄ

PEKKA AITTONIEMIREHTORI


*) koko kuntayhtymän luvut

STRATEGIA- JA TULOSMITTARITNäkökulma Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri No Mittari Ta-14 Tp-14Yhteiskun-nallinen ja asiakas-vaikuttavuus

Tyytyväinen opiskelija Nopea työelämään sijoittuminen

Jatko-opintoihin sijoittuminen

OpiskelijapalauteKoulutustarjonnan vetovoima

1

2

3

Työttömyysmittari %

Jatko-opiskelumittari %

Opiskelijapalautteen keskiarvo

14,2

10,5

3,4

17,0

17,3

3,6Koulutustarjonnan vetovoima 4 Vetovoimamittari 1,2 1,0

Prosessit ja rakenteet

Opetusprosessin sujuvuus

Kustannustehokkaat tukiprosessit

Monipuoliset koulutuksen totuttamistavat

Opiskelijahuollon toimivuus

Sisäisen asiakkuuden huomioiminen

5

6

7

8

Läpäisymittari, %

Eroamismismittari, %

Suoritetut tutkinnot, lkm Perustutkinnot, ops-perusteiset

Yhtymäpalvelujen asiakas-kyselyn keskiarvo*)

68,3

4,8

947

3,4

69,0

3,9

1044

3,2

Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi

Pätevä, osaava ja uudistushaluinen henkilöstö

Osaamisen uudistaminen 9 Kelpoisuusmittari, % Opetushenkilöstö

89,2 91,3

Resurssit ja talous

Resurssien tehokas käyttö Suunnitelmallisuus 10 Talousarvion toteutuminen 100,0 103,0

*) koko kuntayhtymän luvut

MÄÄRÄMITTARITNäkökulma Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri No Mittari Ta-14 Tp-14Yhteiskun-nallinen ja asiakas-vaikuttavuus

Tyytyväinen opiskelija Opintojen valintamahdollisuus 11 Suoritetun kurssivaihdon määrä yht Keudan opisk suoritt lukiokurssit Lukio-opisk suoritt kurssit Keudassa

1749

1703

46

1496

1450

46

12 Ylioppilastutkinnon suorittaneet %

3,0 3,5

Kuntien toisen asteen koulu-tustarpeeseen vastaaminen

Koulutustarjonnan kattavuus 13 Aloituspaikat suhteessa ikäluokkaan

66,0 66,9

Aloituspaikkojen täyttöaste 14 Aloittaneet opiskelijat 20 9/aloituspaikat %

99,9 92,9

Koulutustarjonnan monipuolisuus

15 Opiskelijamäärämittari:Ammatillinen peruskoulutus yht.

3928 3796

Opetussuunnitelmaperusteinen,josta erityisopiskelijat Ei tutkintoon johtava koulutus: Ohjaava ja valmentava koulutus sekä Valmentava ja kuntouttava koulutus Talouskoulu Maahanmuuttajat

3825532

681817

3715548

561213

Kansainvälinen yhteistyö 16 Kansainvälisyysmittari: Lähtevät opiskelijat, % Lähtevät opettajat %

3,611,8

2,19,8


Motivoitunut henkilöstö Sitoutuneisuus 17 Henkilöstöpalaute 3,4 3,7Henkilöstön osaaminen Työelämäyhteydet 18 Työelämäjaksolle osallistuneet

opettajat %,(väh 2vk jaksot)4,7 3,1

19 Omassa yrityksessä toimivat % 6,8 8,4Resurssit ja ta-lous

Järjestämislupapaikkojen riit-tävyys

Opiskelijapaikat 20 Käyttöaste, % *) 104,6 102,3

Opiskelijamäärä ja ryhmäkoko 21 Keskimääräinen ryhmäkoko 17,6 17,3Vakaa talous Investointikyky 22 Investointien tulorahoitus, % *) 125,7 211,4


Keudan aikuisopisto

KEUDAN AIKUISOPISTO on toteuttanut tutkintoon johtavaa koulutusta näyttötutkintoperusteisena hyödyntäen eri koulutus- ja rahoitusmuotoja. Ai-kuisopistolla on järjestämislupa noin 80 eri pe-

rus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon. Uusia koulutuk-sia on aloitettu esim. johtamisessa, mutta myös lopetettu joi-takin koulutuksia (kuvallinen ilmaisu). Lisäksi aikuisopisto on palvellut työelämää toteuttamal-la kysyntälähtöisesti täydennyskoulutusta sekä erilaisia rää-tälöityjä koulutuksia ja muita työelämän kehittämis- ja pal-velutehtäviä. Aikuisopiston henkilöstö on tehnyt aktiivista asiakas- ja työelämäyhteistyötä, jota CRM-järjestelmän käyt-töönotto on tukenut. Asiakaspalautteen ja saavutetun tulok-sen perusteella aikuisopisto on pystynyt hyvin toteuttamaan Keudan visiota, jonka mukaisesti tavoitteena on kuulua ai-kuiskouluttajien parhaimmistoon. Keudan aikuisopiston tuloskortissa esitetään aikuiskou-lutuksen strategia- ja tulosmittarit sekä määrämittarit. Vuo-delle 2014 tavoitteita hieman täsmennettiin ja muutettiin, esimerkiksi koulutuksen läpäisyä mitataan nyt opiskelijan omaan henkilökohtaiseen tutkinnon suorittamisen tavoiteai-kaan verrattuna. Läpäisylle asetettu tavoite saavutettiin läpäisyprosentin ollessa 76. Opiskelijapalaute on ylittänyt edelleen kaikilla

toimialoilla asetetut tavoitteet. Opiskelijoiden työllistyminen erityisesti hyvinvointialoilla on ollut hyvä, mutta myös kone- ja metallialalle työllistyttiin selkeästi aikaisempaa paremmin. Keudan aikuisopiston taloudellinen tulos kuluneelta vuodelta oli erinomainen ja talousarvion tulostavoite ylittyi. Valtionosuusrahoitteisesta koulutuksesta tulleen perusrahoi-tuksen lisäksi sekä oppisopimus- että työvoimakoulutuksen osuus on noussut. Erityisesti työvoimakoulutuksen lisäänty-minen sekä erittäin hyvä opiskelijatilanne näkyvät tulosalu-een tuloksessa. Toiminnan tehostaminen esim. kehittämäl-lä koulutusten suunnittelua ja järjestämistä mm. ryhmäko-koja suurentamalla on myös vaikuttanut hyvän taloudellisen tuloksen syntymiseen. Uudet tutkinnot ovat myös tuoneet mukanaan uusia merkittäviä asiakkuuksia. Uudet hyväksytyt hankkeet ovat myös olleet mukana vaikuttamassa taloudelli-seen tulokseen. Yli 80 %:lla kouluttajista on pedagoginen pätevyys sekä näyttötutkintomestarin tutkinto. Ne, joilta nämä pätevyydet puuttuvat, on ohjattu koulutukseen. Työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen on panostettu edelleen kaikilla toimialoilla. Tiimityön kehittäminen sekä yhteistyön kehittäminen Keudan sisällä ovat olleet keskei-siä teemoja tässä työssä. Henkilöstöpalaute parani edelliseen vuoteen nähden ja ylitti asetetun tavoitteen.

”

”TYÖHYVIN-VOINTIIN

JA TYÖSSÄ JAKSAMISEEN ON

PANOSTETTUEDELLEEN

KAIKILLA TOIMIALOILLA

RIITTA NARKOREHTORI


STRATEGIA- JA TULOSMITTARIT SEKÄ MÄÄRÄMITTARIT

Ta-14 Tp-141 Opiskelijapalaute, ka 3,5 3,92 Sisäinen myynti 345 392

Ops-perusteiset (ammattiopisto) 5 03 Läpäisymittari, %: 75 76

Tavoitevalmistusmisaika 2014 624 1 235 Tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaneiden määrä 468 934

4 Suoritetut perustutkinnot näyttöperusteiset 343 629 Suoritetut tutkinnot 285 437 Suoritetut osatutkinnot 58 192Suoritetut ammattitutkinnot 260 344 Suoritetut tutkinnot 201 243 Suoritetut osatutkinnot 59 101Suoritetut erikoisammattitutkinnot 48 52 Suoritetut tutkinnot 33 42 Suoritetut osatutkinnot 15 10

5 Henkilöstön osaaminen (opetushenkilöstöstä), % 77,9 82,0 Kouluttajat yhteensä 77 89 Kouluttajat, joilla pedagoginen pätevyys 60 73

6 Ta-toteutumismittari, % 100 1667 Opiskelijamäärämittari

PT Yksikköhintainen koulutus yht , lkm; näyttötutkintoon valmistava

644 688

joista erityisopiskelijoita 7 15 Ei tutkintoon johtava koulutus, lkm ; työnjohtokoulutus 18 7 Oppisopimusopiskelijat, lkm 421 502 Keudan oppisopimus 345 392 Muut toimistot 76 110 NAO opiskelijat 68 Lisäkoulutus, otv 310 283 joista NAO otv 30 12 Työvoimapoliittiinen aikuiskoulutus, otp 34 200 36 311 Täydennyskoulutukset, otp 2 272 6 898

8 Kansainvälisyysmittari; opetushenkilöstö yhteensä 77 89 Lähtevä henkilöstö (väh 5 pv jaksot): lkm 2 12 % 2,6 13,5 Lähtevä henkilöstö (alle 5 pv jaksot): lkm 7 4 % 9,1 4,5 Lähtevät opiskelijat, lkm (väh 2 vk jaksot) 9 9

9 Henkilöstöpalaute, ka 3,3 3,910 Työelämäjaksolle osallituneet; opetushenkilöstö yhteensä 77 89

Vähintään 1 viikon jaksot: lkm 7 2 % 9,1 2,2 Omassa yrityksessä toimivat: lkm 6 6 % 7,8 6,7


Keudan oppisopimuskeskus

OPPISOPIMUSKESKUS TARJOAA yhtymästrategian mukaista oppisopimuskoulutusta. Oppisopimus-koulutus on työnantajille ja yksilöille kulloiseen-kin tilanteeseen räätälöityä, joustavasti toimivaa

ja toteutettavaa ammatillista koulutusta. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa näytöin ammatillisia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä erityisestä syystä tutkintota-voitteettomia lisäopintoja. Oppisopimusten tilastopäivien opiskelijakeskiarvo oli 961. Perustutkintoja suorittajia oli 383 ja lisäkoulutuksen suo-rittajia 578, joista ammattitutkintoja suoritti 236, erikoisam-mattitutkintoja 267,5 ja tutkintoon johtamatonta lisäkoulutus-ta suoritti 65 opiskelijaa. Virtauma oli 1 525 opiskelija. Pe-rustutkinnoista suosituimmat olivat sosiaali- ja terveysalan, logistiikan ja liiketalouden perustutkinnot. Lisäkoulutukses-sa suosituimpia olivat johtamisen erikoisammattitutkinto, tekniikan erikoisammattitutkinto sekä laitoshuoltajan am-mattitutkinto. Tietopuolista koulutusta hankittiin 80 eri

oppilaitoksesta. Vuonna 2014 päättyneistä oppisopimuksista perustutkin-tojen näyttötutkinnon suoritti 131 opiskelijaa, ammattitutkin-non 135 ja erikoisammattitutkinnon 116 opiskelijaa. Tutkin-non suorittamisprosentti oli 64,5. Keudan oppisopimuskeskuksen tuloskortti oli pääosin sama kuin vuonna 2013. Määrällisenä tavoite ylitettiin perustutkintojen osalta, mutta lisäkoulutuksen osalta jäätiin jonkin verran asetetusta tavoitteesta. Toimintavuoden aikana on panostettu voimal-lisesti nuorempien ikäluokkien oppisopimuksiin nuorisota-kuun mukaisesti. Tulostavoitteet olivat haastavat, koska työparikohtaiset tulostavoitteet lisääntyivät reilusti vuoden aikana päättyvien sopimusten myötä. Uudet henkilörekrytoinnit mahdollistui-vat ulkopuolisen hankerahoituksen kautta. Tuottavuutta ja tehokkuutta on lisätty omaa toimintaa tehostamalla. Talou-delliset tavoitteet saavutettiin.

”

”TOIMINTAVUODEN AIKANA ON

PANOSTETTU VOIMALLISESTI

NUOREMPIEN IKÄLUOKKIEN

OPPISOPIMUKSIIN NUORISOTAKUUN

MUKAISESTI ANNE VUORINEN

OPPISOPIMUSJOHTAJA


MÄÄRÄMITTARIT

*) verrattuna järjestämisluvan vähimmäismäärään

STRATEGIA- JA TULOSMITTARITNäkökulma Ta-14 Tp-14Yhteis-kunnallinen ja asiakas-vaikuttavuus

1 Sijoittuminen työelämäänTyöttömyysmittari %, Peruskoulutus 9,3 7,3Työttömyysmittari %, Lisäkoulutus 3,9 1,6

2 Arviointiraporteista kerätyt palautteet (SopimusPro)Opiskelijoiden palaute 3,3 3,4Työpaikkakouluttajien palaute 3,3 3,3Yrittäjäopiskelijoiden palaute 3,3 3,4

Yrittäjien mentoreiden palaute 3,3 3,33 Sisäinen osto 345 392

Ops-perusteiset (ammattiopisto) 5 5Prosessit ja rakenteet

4 Tutkintojen läpäisykerroin %Tutkintoon johtava ammatillinen perusk aikuiset 60 68Tutkintoon johtava ammatillinen perusk alle 25 v 60 44Sopimuksen loppuun saattaneet perusk aikuiset 64 68Sopimuksen loppuun saattaneet perusk alle 25 v 60 62

5 Keskeyttämisaste (ns negatiiviset kesk ) Peruskoulutus % 1,5 2,0Lisäkoulutus % 0,8 0,7

6 Purkautuneet sopimukset (koeajan jälkeen)Peruskoulutus % 5,8 7,5Lisäkoulutus % 4,6 2,8

Resurssit ja talous

7 Talousarvion toteutuminen % 100 82

Näkökulma Ta-14 Tp-14Yhteis-kunnallinen ja asiakas-vaikuttavuus

8 Opiskelijamäärämittari, lkm 1020 961 peruskoulutus 350 383 lisäkoulutus 670 578

9 Suoritemittarita Peruskoulutus

Aloittaneet opiskelijat, lkm 173 228 Koulutukseen osallistuneet=virtauma 482 556 Koulutuksen keskeyttäneet=purkautuneet ko kalenterivuoden aikana

49 46

Koko tutkinnon suorittaneet= ko kalenterivuoden aikana

108 142

Ammattioasaamisen näyttöjen lukumäärä 20 37b Lisäkoulutus

Aloittaneet opiskelijat, lkm 600 496 Koulutukseen osallistuneet, lkm 1187 960 Koulutuksen keskeyttäneet, lkm 57 46 Koko tutkinnon suorittaneet, lkm 179 312


10 Henkilöstöpalaute 3,8 4,0

Resurssit ja talous

11 Käyttöaste % *) 130,1 112,2


TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINENKuntayhtymän toiminnan ja taloudellisen tuloksen kannalta ratkaisevaa on opiskelijamäärä, sen kasvu ja toisaalta yksik-köhinnan suuruus opiskelijaa kohti. Samalla on myös huo-lehdittava riittävästä ryhmäkoosta. Talousarviossa ns. yksikköhintaisten opiskelijoiden mää-räksi arvioitiin 4 590, painotetun keskiarvon mukainen to-teuma oli 98 opiskelijaa vähemmän eli 4 492. Vuoden 2014 opiskelijamäärä ylitti kuntayhtymän järjestämisluvan (4 390) 102 opiskelijalla. Järjestämisluvan ylittäminen tarkoittaa si-tä, että yli menevistä opiskelijoita ei saa rahoitusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö teki kuitenkin joulukuussa päätöksen, jolla kuntayhtymän järjestämislupaa korotettiin yhteensä 102 opiskelijalla eli kaikista ylimenneistä opiskelijoista saatiin ra-hoitus. Osana ammatillisen koulutuksen sopeuttamistoimia ja säästöjä ministeriö on tehnyt päätöksen koulutuksen järjes-täjäkohtaisista opiskelijamääristä vuosille 2014–2016. Minis-

teriön päätöksessä koko maan tasolla vähennetään 1 941 (3 151) paikkaa ja samanaikaisesti Uudellemaalle lisätään yhteensä 3 508 (3 388) paikkaa. Tästä Keudan osuus on 570 paikkaa, joista 150 kohdistui vuodelle 2014, 160 vuodelle 2015 ja 260 paikkaa vuodelle 2016. Näin ollen uusi järjestä-mislupa vuoden 2015 alusta on 4 550. Ministeriö on eri pää-töksillä korottanut Keudan järjestämislupaa vuosina 2007–2016 yhteensä 1 530 paikalla. Yksikkökohtaisesti tarkasteltuna ainoastaan Sipoon, Kirkkotien ja Pekka Halosen akatemian yksiköissä saavutet-tiin talousarviossa tavoitteeksi asetettu opiskelijamäärä. Eni-ten alle talousarviotavoitteen jäätiin Wärtsilänkadun (40) ja Sarviniitynkadun (39) yksiköissä. Keudan aikuisopiston ns. yksikköhintaisten perustutkinto-opiskelijoiden määrä oli 695, mikä ylittää talousarviotavoitteen 33 opiskelijalla. Järjes-tämislupapaikoista (4 390) aikuisten perustutkintoon johta-vaan koulutukseen käytettiin 15,8 %.

KUNTAYHTYMÄN TULOS 2014

VAHVAN TALOUDEN KUNTA-YHTYMÄ VALMIINA OTTAMAAN VASTAAN TULEVAT HAASTEET

2009 2010 2011 2012 2013 20142001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

4500

4000

3500

3000

2500

2000

OPISKELIJAMÄÄRÄN KEHITYS

Vuonna 2014 Keudassa opiskeli

4 492perustutkinto-

opiskelijaa


Opiskelijamäärä jatkoi kasvuaan, kasvua edelliseen vuo-teen verrattuna oli 178 opiskelijaa eli 4,1 prosenttia. Kun-tayhtymän opiskelijamäärän kasvu on ollut huomattava, var-sinkin kun huomioidaan alueen nuorisoikäluokan samanai-kainen pieneneminen. Vuosien 2009–2014 kasvu on ollut lä-hes 22,5 % eli 826 opiskelijaa. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen osalta opiskelijamäärätavoite ylittyi, opis-kelijoita oli yhteensä 383 eli 33 enemmän kuin talousarvios-sa ennakoitiin. Lisäkoulutuksen määrällisestä tavoitteesta sen sijaan jäätiin reilusti, opiskelijoita oli 578 eli 92 vähemmän kuin talousarviotavoite. Perustutkintokoulutuksen määrän li-sääntymistä voidaan pitää tässä suhdannetilanteessa erittäin merkittävänä. Oppisopimuskeskuksen ja Keudan aikuisopis-

ton väliset sisäiset ostot lisääntyivät myös merkittävästi ja nii-tä oli yhteensä 392 eli 41 % sopimuskannasta. Oppisopimus-koulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen määrä lasku on ollut huomattava. Vuoden 2012 opiskelija-määrään (861,5) verrattuna lasku on ollut lähes 300 opiske-lijaa. Oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen kiintiöitä on leikattu osana valtion talouden säästöjä. Tällä ei kuitenkaan ole suoraan ollut vaikutusta Keudan opiskelijamääriin, sillä Keudan kiintiö vuodelle 2014 oli 678 (509+169) opiskelijaa, vuodelle 2015 kiintiö on 700. OKM:n myöntämässä järjestämisluvassa Keudan oppilai-tosmuotoisen lisäkoulutuksen vähimmäismäärä on 270 (otv). Vuonna 2014 oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen opiske-lijatyövuositoteuma oli yhteensä 283,0 (otv), vuonna 2013

Vuoden 2012 notkahduksen jälkeen opiskelijamäärä jatkoi kasvuaan Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 80 opiskelijaa eli 1,9 prosenttia

OPISKELIJAMÄÄRÄN KEHITYS KOULUTUSALOITTAIN

Luonnonvara- ja ympäristöala

Tekniikan ja liikenteen ala

Liiketalouden ja hallinnon ala

Luonnontietieteiden ala

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

Sosiaali- ja terveysala

Kulttuuriala

Humanistinen- ja kasvatusala

Valmistava ja ohjaava koulutus

Oppisopimuskoulutus

2 000

1 5000

1 000

500

0

2010

2011

2012

2013

2014

KUNTAYHTYMÄN KOKONAISKULUT60 000 000

50 000 000

40 000 000

30 000 000

20 000 000

10 000 000

02003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014


vastaava luku oli 280,1 (otv). Opiskelijatyövuositoteuma alit-ti talousarviotavoitteen 27 opiskelijalla. Kuntayhtymän toimintatuotot vuoden 2014 tilinpäätök-sessä ovat 60,9 miljoonaa euroa ja toimintakulut 54,3 mil-joonaa. Vuoteen 2013 verrattuna toimintatuotot kasvoivat 2005,06 miljoonaa eli 3,5 % ja toimintakulut 1,94 miljoonaa eli 3,7 %. Vuoden 2014 talousarvioon verrattuna toimintatuloja kertyi n. 2,3 miljoonaa euroa enemmän kuin ennakoitiin. Tulojen kasvua selittää erityisesti aikuisopiston opiskelijavo-lyymin kasvu. Toimintamenot ylittivät talousarvion noin 90 000 eurolla. Toimintakate eli toimintatuottojen ja -kulujen erotus muodostui selvästi talousarviossa ennakoitua paremmaksi.

Se on vuoden 2014 tilinpäätöksessä 6,67 miljoonaa euroa eli noin 2,2 miljoonaa parempi kuin alkuperäisessä talousarvi-ossa ennakoitiin. Toimintatuottojen suhde toimintakuluihin oli 112,3 %, vuotta aiemmin vastaava tunnusluku oli 112,5 %. Suhdeluku kertoo sen, paljonko toiminnan tuloista jää muiden menojen kuin toimintamenojen kattamiseen, näitä muita menoja ovat esimerkiksi rahoitus- ja investointimenot. Talousarvion sitovuustasoksi käyttötaloudessa oli määri-telty tulosaluekohtainen tilikauden tulos. Vuoden aikana yh-tymävaltuusto pienensi Keudan oppisopimuskeskuksen tu-lostavoitetta 260 891 eurolla. Uusi tulostavoite oli 650 790,92 euroa, johon myös päästiin. Kaikki muut tulosalueet saavut-tivat yhtymävaltuuston asettaman alkuperäisen tulostavoit-teen. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä kuntayhtymän vuosikat-teeksi muodostui 6,71 miljoonaa euroa. Vuosikate oli edel-leen hyvä ja säilyi samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, vuo-sikatteen muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli noin 154 000 euroa. Pitkällä aikavälillä talouden tasapainon edelly-tys on, että vuosikate eli tulorahoitus riittää sekä nettoinves-tointien että lainojen lyhennysten kattamiseen. Alkuperäi-seen talousarvioon verrattuna toteutunut vuosikate oli noin 2,24 miljoonaa parempi kuin ennakoitiin. Vuosikate on 165,6 prosenttia poistoista, vuonna 2013 vastaava tunnusluku oli 157,0 %. Viime vuosina kuntayhtymässä on investoitu voi-makkaasti ja tämä on omalta osaltaan kasvattanut suunni-telman mukaisten poistojen määrää. Poistojen määrää lisää myös vuosina 2011 ja 2013 tehdyt poistosuunnitelman muu-tokset. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä suunnitelman mukais-ten poistojen määrä oli 4,05 miljoonaa euroa. Verrattaessa si-tä edellisen vuoden poistoihin on huomattava, että vuoden 2013 poistojen määrässä näkyy poistosuunnitelman muutta-misesta aiheutunut kertapoisto, noin 230 000 euroa. Tilikauden tulokseksi muodostuu 2 658 203,29 euroa, mikä on noin 279 500 euroa parempi kuin vuonna 2013.

KUNTAYHTYMÄN TULOT 2014 Muut

myynti-tulot 8 %

Tuet ja avustukset 4 %Vuokratulot 1 %

Muut tulot 1 %

Yksikköhinnat 86 %

KUNTAYHTYMÄN MENOT 2014

Henkilöstö-menot

63 %

Inves-toinnit

6 %

Muut kulut 3 %

Palvelut 16 %

Tarvikkeet 12 %

KOKONAISTULOT

61MILJOONAA €

KOKONAISMENOT

58,5MILJOONAA €

TALOUSARVIOON VERRATTUNA TOIMINTA-TULOJA KERTYI

2,3 MILJOONAA EUROA ENEMMÄN JA TOIMINTA-KATE MUODOSTUI

2,2MILJOONAA EUROA PAREMMAKSI


TOIMINNAN RAHOITUS JA INVESTOINNITVuoden 2014 nettoinvestoinnit olivat noin 3,17 miljoonaa euroa, mikä oli noin 1,77 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kuntayhtymän investoinnit olivat vuosina 2006–2012 poikkeuksellisen suuret, yhteensä ko. vuosien in-vestoinnit olivat noin 50,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 in-vestointien taso oli suhteellisen alhainen, viimeksi näin pieni investointitaso on ollut yli kymmenen vuotta sitten. Vuoden 2015 suunnitellut investoinnit ovat 6,1 miljoonaa ja vuonna 2016 ne ovat 4,8 miljoonaa. Vuoden 2017 mahdolliseen ra-hoituksen vähenemiseen ja epävarmuuteen on osaltaan va-rauduttu pienentämällä investoinnit 1,6 miljoonaan euroo-noon.

Kertomusvuonna valmistuivat muun muassa seuraavat kolme laajennus- ja saneeraushanketta: • Keravan Sarviniitynkadulla toteutettiin B-osan eli ns. marata-siiven ilmastointisaneeraus ja samalla tehtiin tila kiinteistönhoidon koulutukselle ja pinta- remonttia. Hankkeen kustannuksiksi muodostui n. 467 000 €.

• Mäntsälän Saaren koulutusyksikössä toteutettiin mm. päärakennuksen julkisivu- ja kattoremontti. Kartanon alkuperäinen kuparikatto vuodelta 1928 uusittiin. • Lisäksi Saaren kartanossa toteutettiin floristiikkahallin laajennus, johon tehtiin mm. kolme uutta opetustilaa. Hankkeiden yhteenlaskettu kustannus oli noin 575 000 euroa.Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli 3 533 964,99 euroa eli tulorahoitus (=vuosikate) riitti hyvin kattamaan nettoinvestoinnit. Investointien tulorahoituspro-sentiksi muodostuu 211,4 %, vuotta aiemmin vastaava tun-nusluku oli 132,0 %. Vuoden aikana kassavarat kasvoivat 2,0 miljoonaa euroa ja ne olivat vuoden lopussa noin 3,67 mil-joonaa euroa. Kokonaisuutena kuntayhtymän talous oli edelleen vahva ja se vahvistui vielä vuoden aikana. Tämä näkyy myös kas-san riittävyys -tunnusluvussa, joka parani vuoteen 2013 ver-rattuna. Kassan riittävyys oli keskimäärin 22,9 päivää, kun se vuotta aiemmin oli 10,4 päivää. Kuntayhtymän hyvä ta-

TP01

Nettoinvestoinnit

Vuosikate

TP02 TP03 TP04 TP05 TP06 TP07 TP08 TP09 TP10 TP11 TP12 TP13 TP14

milj €1110

9876543210

VUOSIKATTEEN RIITTÄVYYS NETTOINVESTOINTEIHIN 2001–2014


loudellinen tilanne on mahdollistanut sen, että viime vuosi-en isot investoinnit on pystytty kokonaisuudessaan toteutta-maan kuntayhtymän omalla tulorahoituksella eli kertyneil-lä kassavaroilla. Alkuvuodesta rahoitustarpeen kattamisek-si ja maksuvalmiuden turvaamiseksi käytettiin lyhytaikaista rahoitusta (kuntatodistus). Vuoden 2014 lopussa kuntayhty-mällä ei ollut pitkä- tai lyhytaikaista lainaa.

RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSETTaseen loppusumma oli 65,2 miljoonaa euroa, jossa vuoteen 2013 verrattuna on kasvua 2,75 miljoonaa. Erityisesti kun-tayhtymän oma pääoma vahvistui (+1,9 milj. €) sekä rahat ja pankkisaamiset kasvoivat (+2,0 milj. €). Keskeisen omai-suuserän eli rakennusten tasearvo on vuoden 2014 tilinpää-töksessä yhteensä 49,9 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja yhtymän kykyä selviytyä pitkällä tähtäyksellä sitoumuksis-taan. Kuntayhtymän omavaraisuusaste parani edelleen edel-liseen vuoteen verrattuna ollen 86,0 %, kun se vuotta aiem-min oli 85,6 %. Vuoden 2014 tuloksesta tehtiin 2 000 000 euron investointivaraus Paatela-rakennuksen peruskorjaus-hankkeeseen ja varaus on nyt yhteensä 4 miljoonaa. Kun-tayhtymän kaikkiin viimevuosien isoihin investointeihin on kyetty tekemään lähes täysimääräinen investointivaraus. Tä-mä näkyy taseessa poistoeron määränä, vuoden 2014 lopus-sa jäljellä olevan poistoeron määrä oli 28,6 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksessä kuntayhtymän suhteellinen velkaan-tuneisuus oli edelleen suhteellisen pieni eli 15,0 %, vuot-ta aiemmin se oli 15,3 %. Tunnusluku kertoo, kuinka pal-jon kuntayhtymän käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pää-oman takaisinmaksuun. Tunnusluku lasketaan siten, että ko-ko vieraspääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla jaetaan toimintatuloilla. Mitä pienempi tunnusluku on, sitä parem-pi mahdollisuus yhtymällä on selviytyä velan takaisinmak-susta tulorahoituksella. Omavaraisuusasteen paranemiseen ja suhteellisen velkaantuneisuuden pienenemiseen vaikuttaa luonnollisesti se, että tilivuodelta kertyi kassaylijäämää ja et-tä vuoden 2014 lopussa kuntayhtymällä ei enää ollut lyhyt- eikä pitkäaikaista lainaan. Vuoden 2013 lyhytaikaista lainaa oli vielä 1 miljoona.

ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄHallituksen esitykset koskien mm. ammatillisen koulutuksen rahoitusta ja järjestäjäverkkoa kaatuivat eduskunnassa maa-liskuussa 2015. Rakennelaki juuttui jo valiokuntaan ja rahoi-tuslaki kaatui eduskunnan täysistunnossa, jossa hallituksen jäsenet äänestivät poikkeuksellisesti omia esityksiään vas-taan. Tällä kokonaisuudella oli tarkoitus saada toisen asteen kulutuksesta yhteensä 260 milj. euron säästöt. Vaikka lait nyt kaatuivat, niin on selvää, että myös am-matillisen koulutuksen on osallistuttava julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseen. Todennäköistä siis on, että ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoitus piene-nee merkittävästi. Helpointa säästöjä on toteuttaa yksikkö-hintaa leikkaamalla tai indeksijäädytyksellä, vaihtoehtona on myös jatkaa järjestämislupapaikkojen leikkauksia. Kokonais-rahoituksen pienentyessä pienennee myös Keudan saama rahoitus. On myös välttämätöntä, että ammatillisen koulutuksen rahoitusta uudistetaan. Kaatunut esitys sisälsi oikeita ele-menttejä kuten esim. sen, että rahoitus sidotaan kiinteästi tu-loksiin. Mitä enemmän ja laadukkaampaa työelämän tarpei-ta palvelevaa osaamista koulutuksen järjestäjä tuottaa ja mitä paremmin opiskelijat työllistyvät, sitä paremmin siitä palki-taan. Toinen kannatettava periaate on tehostaa aiemmin opi-tun tunnistamista, jolla karsitaan päällekkäistä koulutusta ja nopeutetaan opintojen läpäisyä. Kuntalain 1.9.2013 voimaan tulleet säännökset edellyt-tävät, että kuntien on yhtiöitettävä kaikki sellainen toiminta, joka tapahtuu markkinoilla. Kuntayhtymässä tällaista toimin-taa ovat erilaiset korttikoulutukset sekä nykyisen tulkinnan mukaan myös työvoimapolittiinen koulutus. Työvoimapoliit-tisen koulutuksen osalta siirtymäaikaa on vuoteen 2016. Vii-meistään vuoden 2015 aikana tulee ratkaistavaksi se, mikä osa Keudan toimintaa yhtiöitetään. Vuoden 2015 talousarvi-ossa on myös varauduttu osakepääoman (2 500 €) maksami-seen. Kuntayhtymän tulevan kehityksen kannalta on myös rat-kaisevaa Keski-Uudenmaan kuntarakenneselvitysten loppu-tulos.

TASEEN LOPPUSUMMA OLI

65,2 MILJOONAA EUROA

KASSAN RIITTÄVYYS PARANI

120 %OLLEN KESKIMÄÄRIN

22,9 PÄIVÄÄ


TULOSLASKELMA 2014 2013 1000 € 1000 €Toimintatuotot Myyntituotot 57 370 56 083 Maksutuotot 296 295 Tuet ja avustukset 2 246 1 657 Muut tuotot 755 740 Valmistevarastojen muutos 268 101 Toimintatuotot yhteensä 60 935 58 876 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -28 977 -28 180 Henkilösivukulut Eläkekulut -5 798 -5 552 Muut henkilösivukulut -1 560 -1 341 Palvelujen ostot -9 049 -8 347 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 899 -6 994 Avustukset -82 -74 Muut toimintakulut -1 905 -1 847 Toimintakulut yhteensä -54 270 -52 335 Toimintakate 6 665 6 541 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot (+) 9 5 Muut rahoitustuotot (+) 36 13 Korkokulut(-) 0 -4 Muut rahoituskulut (-) -3 -3Vuosikate 6 707 6 553 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -4 049 -4 174 Tilikauden tulos 2 658 2 379 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys(+) 1 248 1 242Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) -2 000 -2 000Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) 5 20 Tilikauden ylijäämä+ (alijäämä-) 1 911 1 641 Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot/toimintakulut % 112,3 % 112,5 % Vuosikate/Poistot % 165,6 % 157,0 % Vuosikate, €/opiskelija 1 114 1 171 Opiskelijamäärä 6 023 5 594


RAHOITUSLASKELMA 2014 2013 1000 € 1000 € Toiminnan rahavirta Vuosikate 6 707 6 553 Tulorahoituksen korjauserät -1 1 6 706 6 554

Investointien rahavirta Investointimenot -3 173 -4 961 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 18 -3 172 -4 943 Toiminnan ja investointien rahavirta 3 534 1 611 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -10 -6 Antolainasaamisten vähennykset 0 0 -10 -6 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos -1 000 -2 000 Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0 Vaihto-omaisuuden muutos -284 -115 Saamisten muutos -1 301 1 440 Korottomien velkojen muutos 1 093 283 Muut maksuvalmiuden muutokset -492 1 608 Rahoituksen rahavirta -1 502 -398 Rahavarojen muutos 2 032 1 213 Kassavarojen muutos 2 032 1 213 Kassavarat 31 12 3 669 1 637 Kassavarat 1 1 1 637 424 Rahoituslaskelman tunnusluvut: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € -2 061 -5 573 Investointien tulorahoitus, % 211,4 % 132,0 % Lainanhoitokate 6,71 3,69 Kassan riittävyys, pv 22,9 10,4 Opiskelijamäärä 6 023 5 594


TASE 2014 2013VASTAAVAA 1 000 € 1 000 € A PYSYVÄT VASTAAVAT 56 669 57 535 I Aineettomat hyödykkeet 306 270 1 Aineettomat oikeudet 275 270 2 Muut pitkävaikutteiset menot 31 0 II Aineelliset hyödykkeet 55 621 56 533 1 Maa- ja vesialueet 330 330 2 Rakennukset 49 856 50 788 3 Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 876 1 685 4 Koneet ja kalusto 3 002 3 540 5 Muut aineelliset hyödykkeet 66 66 6 Ennakkomaksut ja keskener hankinnat 491 124 III Sijoitukset 742 732 1 Osakkeet ja osuudet 466 467 4 Muut saamiset 276 266 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 9 10 2 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 9 10 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 8 516 4 899 I Vaihto-omaisuus 1 265 981 1 Aineet ja tarvikkeet 98 82 2 Keskeneräiset tuotteet 1 167 900 II Saamiset 3 581 2 280 Pitkäaikaiset saamiset 328 347 1 Muut saamiset 328 347 Lyhytaikaiset saamiset 3 253 1 933 1 Myyntisaamiset 715 361 3 Muut saamiset 2 129 1 391 4 Siirtosaamiset 409 181 III Rahoitusarvopaperit 54 54 1 Osakkeet ja osuudet 54 54 IV Rahat ja pankkisaamiset 3 616 1 584 VASTAAVAA YHTEENSÄ 65 195 62 444 VASTATTAVAA 1000 € 1000 € A, OMA PÄÄOMA 23 526 21 619I Peruspääoma 8 966 8 966III Muut omat rahastot 259 264IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 12 389 10 942V Tilikauden yli-/alijäämä 1 912 1 447 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 32 552 31 800 1 Poistoero 28 552 29 800 2 Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset 4 000 2 000 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 9 10 2 Lahjoitusrahastojen pääomat 9 10 E VIERAS PÄÄOMA 9 109 9 016I Pitkäaikainen 20 20 7 Muut velat 20 20II Lyhytaikainen 9 089 8 996 2 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0 1 000 6 Ostovelat 1 799 1 692 7 Muut velat 743 681 8 Siirtovelat 6 547 5 623VASTATTAVAA YHTEENSÄ 65 195 62 444

TASEEN TUNNUSLUVUT 2014 2013Omavaraisuusaste % 86,02 85,55Suhteellinen velkaantuneisuus % 15,01 15,31Kertynyt yli-/alijäämä, milj € 14,30 12,58Kertynyt yli-/alijäämä, €/opiskelija 2 374 2 249Opiskelijamäärä 6 023 5 594


• www.keuda.fi• blogi.keuda.fi• Facebook: Keudan ammattiopisto, Keudan aikuisopisto ja Keudan oppisopimuskeskus• Twitter ja Instagram: @Keuda_Ammattiin• Puh. 09 273 81 • Sähköposti: [email protected], [email protected] KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ• Sibeliuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää KEUDAN AMMATTIOPISTO JA KEUDAN AIKUISOPISTO • Uutiskatu 2, 00240 Helsinki • Ammattikoulunkatu 1, 04410 Järvenpää• Sibeliuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää• Sibeliuksenväylä 55 B, 04400 Järvenpää• Wärtsilänkatu 7, 04400 Järvenpää • Wärtsilänkatu 63, 04440 Järvenpää • Keskikatu 3 a, 04200 Kerava • Sarviniitynkatu 9, 04200 Kerava • Lukkarinpolku 2, 04600 Mäntsälä • Lopentie 20, 01860 Perttula • Paroninkuja 20, 04920 Saarentaus • Iso Kylätie 14, 04130 Sipoo • Kansanopistontie 60, 04380 Tuusula • Kirkkotie 31, 04310 Tuusula KEUDAN OPPISOPIMUSKESKUS • Kultasepänkatu 5, 04250 Kerava

SEURAA KEUDAA JA OTA YHTEYTTÄ!

Mäntsälä

Pornainen

Sipoo

Tuusula

Helsinki

Vantaa

Kerava

Järvenpää

Nurmijärvi

Hyvinkää

Espoo

www keuda fi

keski-uudenmaan koulutuskuntayhtymä keudan vuosikertomus 2014

Documents