Uusi laki toi uudettilinpäätöksetLiikkeen- ja ammatinharjoittajat noudattavat nyt samoja tilinpäätössääntöjä.

ERIKOISNUMERO SIDOSRYHMILLE

Digiloikalla lisääkilpailukykyä

Hyvä taloushallintoyrittäjän turvana

Asiantuntijaryhmät apuna alan murroksessa

1/16

Täytä hakemus viimeistään 31.3.2016 klo 16.00 osoitteessa www.taloushallintoliitto.fi/KLT

HAENYT!

Tili-instituuttisäätiöSalomonkatu 17 A 11. krs 00100 HELSINKIKLT-haku@taloushallintoliitto.fiwww.taloushallintoliitto.fi/KLTOsaava. Luotettava. Riippumaton.

SUORITAKLT-TUTKINTO JA ETENE URALLASI

KLT on taloushallinnon asiantuntijatutkinto, joka auttaa sinua eteenpäin urallasi. KLT kertoo korkeasta ammat ti­taidosta ja tavoitteellisesta asenteesta kirjanpidon ja laskennan, vero tuksen sekä yritysjuridiikan alalla.

KLT-tutkintoa arvostetaan niin tilitoimistoissa kuin yritys­maailmassakin. KLT:n korkea arvostus pohjautuu ammatti ­taidon jatkuvaan ylläpitämiseen.

KLT-tutkinto on myös edellytys tilitoimiston auktorisoinnille ja Taloushallintoliiton jäsenyydelle.

Seuraava KLT­tentti on 3.10.2016 Helsingissä.

14

Koulutuskalenteri 4

Pääkirjoitus 5Vahvaa vaikuttamista ja taustatukeaJuha Ahvenniemi

Hyvä taloushallinto yrittäjän turvana 6Vuokko Mäkinen

Asiantuntijaryhmät apuna alan murroksessa 9Missä mennään kirjanpidon, liiketoiminnan, verotuksen ja henkilöstöhallinnon saralla?

Uusi laki ja uudet tilinpäätökset 14Liikkeen- ja ammatinharjoittajat noudattavat nyt samoja tilinpäätössääntöjä.

SFR – a new future for an old organization 18

Digiloikalla lisää kilpailukykyä 20 Kaikki taloushallinnon digiloikkaan tarvittavat askeleet on mallinnettu, nyt on aika lisätä vauhtia!

sisältönro 1 / 2016

20Suomi näyttääsuuntaa digitaalisen taloushallinnonkehittämisessä.

Uusi laki toi uudettilinpäätössäännöt.

Tulevaisuuden kilpailuetu tulee olemaan yhä enemmän siinä, miten asiakas kohdataan. Carita Orlando

WWW.TALOUSHALLINTOLIITTO.FI

Anna palautetta lehdestä ja voita Applen älykello! s. 25

Avaintietoa 26

Tapahtumia 30

Yhteistyökumppanit 32

Lautakunnat 33

Taloushallintoliiton toimisto 34

Vieraskynä 35Ylitä itsesi ja yllätä asiakkaasi!Carita Orlando

SALDO 1/2016 3

KOULUTUSTARJONTAKirjanpitäjän peruskurssiPalkanlaskennan peruskurssi tilitoimistoilleTilinpäätöksen laatiminen

Kassavirrat – rahoituksen riittävyysKatelaskenta – lisäarvopalveluja asiakkaalleKLT-tentti – kysymykset ja vastauksetPalkkahallinnon ajankohtaiskatsausPHT Palkkahallinto tilitoimistoissa -koulutusohjelmaTilinpäätössuunnitteluTilinpäätös – konsernitTilinpäätöksen tulkintaTilitoimistopäivä

Arvonlisäverotuksen erityiskysymykset käytännössä Business advisorEnglannin kielimatkaEuroseminaariKesäpäivät Taloushallintoliiton jäsenilleKLT-risteilyOpi tuntemaan asiakkaasiPerustajaurakointi – kirjanpito, tilinpäätös ja tuloverotussekä ajankohtaiset rakentamisen alv-kysymyksetPHT-risteilyTaloushallinnon verotutkintoTili- ja veropäivätTilitoimiston johtamisen päiväTuloverotuksen erityiskysymyksiä asiantuntijoilleTuloverotuksen erityiskysymyksiä asiantuntijoille IITuloverotuksen erityiskysymyksiä asiantuntijoille III

Arvonlisäverotuksen perusteet käytännössä ▲Kansainvälisen kaupan arvonlisäverotus käytännössä ▲▲▲Kirjanpitolain muutokset ▲▲Koulutusvähennys ja -korvaus käytännössä – koulutussuunnitelmasta osaamisen kehittämiseen ▲▲Tase-erien käsittely tilinpäätöksessä ▲▲▲Toiminimi ja henkilöyhtiö asiakkaana perusteet ▲Toiminimi ja henkilöyhtiö asiakkaana jatkokurssi ▲▲Urakka- ja työntekijätietojen raportointi ▲▲

PERUSTASO ▲ SYVENTÄVÄ TASO ▲ ▲ ▲

AMMATTILAISTASO ▲ ▲

VERKKOKURSSIT

koulutus.taloushallintoliitto.fi

Valitse itsellesi paras koulutus

Verkkokoulutus soveltuu KLT-ylläpitokoulutukseksi silloin, kun se täyttää KLT-ylläpidon mukaiset vaatimukset. Nämä verkkokurssit on merkitty nettisivuille keltaisella KLT-merkillä.

KOULUTUSVAIHTOEHDOT

Kirjanpito ja tilinpäätös

Verotus

Yrityksen tulos ja konsultointi

Palkkahallinto

Oman tilitoimiston johtaminen

4 SALDO 1/2016

Taloushallinnon toimiala on his-toriallisen muutoksen ja mah-dollisuuksien edessä. Uudet mahdollisuudet ovat keskeinen lähtökohta myös Taloushallinto-

liiton strategiatyössä. Autamme jäseniämme ja koko toimialaa ennakoimaan tulevat muu-tokset ja löytämään oman tiekartan muutok-sissa selviämiseen.

Olemme valinneet neljä aluetta, joihin tällä hetkellä keskitymme:

1. Vaikuttava edunvalvonta2. Asiakaslähtöisyys ja kiinnostavuus3. Modernin taloushallinnon mahdollisuudet4. Alan vahvat pätevyydet

Pyrimme olemaan vahva vaikuttaja ja päättäjien tuntema talouden hallinnan paras asiantuntija. Olemme mukana vaikuttamassa, kun jäsentemme ja alan toiminta ympäristöä koskevista laeista päätetään.

Tavoitteenamme on, että auktorisoitujen jäsentoimistojen palvelut ovat korkealaatui-sia ja asiakkaan tarpeet huomioivia. Samalla rakennamme alan arvostusta niin, että mei-dät nähdään jatkossakin kiinnostavana ja vetovoimaisena.

Jäsenemme hyötyvät modernin talous-hallinnon ja kehittyvän teknologian tuomista mahdollisuuksista. Ajamme jäsentemme etua osallistumalla alan kehityshankkeisiin ja stan-dardien muodostamiseen.

Yritykset tarvitsevat liiketoimintansa kehit-tämiseen osaavia talouskumppaneita. Suomi tarvitsee entistä fiksumpaa yrittämistä ja sitä tukevaa talouden hallinnan asian tuntemusta.

Ylläpitämämme tutkinnot ja pätevyydet ovat tunnettuja ja arvostettuja. Ne vastaavat asiak-kaiden muuttuviin tarpeisiin. Vahvistamme ja kehitämme pätevyyksiä sen mukaan, mitä asi-akkaat tulevaisuudessa tarvitsevat. Merkittä-vin tutkinto tällä hetkellä on KLT-tutkinto, jonka suorittaminen on myös yksi keskeinen edellytys tilitoimiston auktorisoinnille.

Olemme tehneet näiden neljän keskit-tymisalueen vahvistamiseksi toimenpide-ohjelman, jonka avulla tavoitteet voidaan saavuttaa. Alan kehittyminen riippuu kuiten-kin kaikista alan toimijoista. Kutsummekin kaikki mukaan yhteistyöhön.

Kun panostamme yhdessä uuteen osaami-seen, laatuun ja palveluun, saamme aikaan tuloksia, jotka lisäävät koko alan arvostusta ja hyödyttävät vahvasti suomalaista yritys-toimintaa.◍

Vahvaa vaikuttamista ja taustatukea

Autamme jäseniämme sekä koko toimialaa selviämään tulevista muutoksista.

JULKAISIJATaloushallintoliittoviestinta@taloushallintoliitto.fi

TOIMITUS JA ULKOASUMCI Press OyMaistraatinportti 1 00015 Otavamediapuhelin 09 2525 0250info@mcipress.fiwww.mcipress.fi

KANSIKUVAMCI Press Oy

PAINATUSScanWeb Oy

ISSN 0782-9078

PAINOS 6 200 kpl

Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa.

SALDO 1/2016 5

JUHALTA

Hyvä taloushallintoyrittäjän turvana

Taloushallintoliiton hallituksen puheenjohtaja Vuokko Mäkisen mielestä hyvä taloushallinto on huolenpitoa asiakkaasta ja asiantuntijavastuun ottamista.

TEKSTI VUOKKO MÄKINEN │KUVAT VESA TYNI

PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS

6 SALDO 1/20166 SALDO 1/2016

T erveellä yrityksellä on hyvä taloushallinto.

Hyvä taloushallinto antaa yritykselle parhaat mahdollisuudet toimia.Taloustiedot ovat luotet-tavia ja ajantaisia. Hyvä

taloushallinto antaa myös nopeasti häly-tyksiä poikkeamista ja mahdollistaa tule-van liiketoiminnan suunnittelun taloudel-lisesti kannattavalla tavalla.

Huono taloushallinto tuottaa tarpeetto-mia konkursseja.

Auktorisoitu tilitoimisto tuottaa hyvää taloushallintoa asiantuntijapalveluna asi-akkaan hyväksi. Tilitoimiston näkökul-masta hyvä taloushallinto on huolenpitoa asiakkaista ja asiantuntijavastuun otta-mista. Hyvässä taloushallinnossa ymmär-retään asiakkaan liiketoiminnan laajuus ja huomioidaan asiakkaalle annettu asiakas-lupaus.

Hyvää taloushallintoa tehdään oma-aloitteisella, suunnitelmaisella ja laatu-varmennetulla toimintatavalla. Hyvän taloushallintopalvelun perusedellytys on, että palveluntuottaja noudattaa toimialan oman standardin, TAL-STAn, mukaista alan hyvää tapaa ja antaa oikeaa tietoa asi-akkaalle, viranomaisille ja sidosryhmille.

Sopimus kirjallisenaKorkealaatuisen taloushallintopalvelun tuottaja huolehtii jatkuvasta laadunvar-mistuksesta ja tuotantoprosessin yhtenäi-sistä toimintatavoista. Palvelua tuotetaan aina yhteistyössä asiakkaan kanssa, jol-loin kummallekin osapuolelle on jo palve-lua aloitettaessa selvää, mistä tilitoimisto huolehtii ja mikä jää asiakkaan tehtä-väksi. Sopiminen tulee aina tehdä kirjalli-sesti. Sen lisäksi tulee käydä yhdessä läpi koko taloushallintoprosessi päivittäisine toimintoineen kummankin osapuolen osalta. Hyvä taloushallinto on tulos hyvin suunnitellusta kokonaisprosessista. Toimi-

vassa prosessissa hyödynnetään kumman-kin osapuolen vahvuuksia, järjestelmiä ja osaamista ja siinä panostetaan työn suju-vuuteen ja avoimeen kommunikointiin.

Taloushallintopalvelun tuottaminen on mitä suuremmassa määrin asiantuntija-palvelua. Palvelun tuottajan ammattitai-don ja osaamisen ajan tasalla pitäminen on ensiarvoisen tärkeää alati muuttuvan lainsäädännön ja viranomaismääräysten vuoksi. Virheellinen raportointi tai mää-räajoista myöhästyminen voivat aiheuttaa asiakkaalle taloudellista vahinkoa. Siksi on oleellista, että taloushallinto on ajan tasalla ja että luvuista voidaan antaa luotettavaa tietoa sidosryhmille ja liikekumppaneille.

Asiantuntemus ja osaaminen korostuvat jatkossaTilitoimistopalvelua on perinteisesti pidetty lakisääteisten perusvelvoitteiden hoitamisena. Hyvä taloushallinto on pal-jon muutakin. Taloushallinnon asiantun-tija tuntee asiakkaansa liiketoiminnan ja osaa arvioida taloushallintopalvelujen hyö-dyt kokonaisvaltaisesti. Yrityksen liiketoi-mintaan perehtyminen antaa eväitä löy-tää asiakkaalle tärkeät raportoitavat tiedot, koskivat ne sitten maksuvalmiutta, kannat-tavuutta, vakavaraisuutta tai jotain yksit-täistä seurattavaa projektia, hanketta tai lii-ketoiminnan osaa.

Hyvä taloushallinto on paljon muutakin kuin lakisääteisten perusvelvoitteiden hoitamista.

SALDO 1/2016 7 SALDO 1/2016 7

Vaikka tulevaisuudessa kirjanpitopal-velun tuottaminen automatisoituu ja digi-talisaatio vähentää käsin tehtävää työtä, tietojärjestelmä ei voi koskaan korvata asi-antuntemuksen ja kokemuksen varassa huomioita tekevää ihmistä. Hyvän talous-hallinnon tuottaja on aktiivinen toimija, joka tulkitsee numeroita, huomaa poik-keamat, raportoi niistä asiakkaalle ja pyr-kii näin ennakoimaan tulevia taloudellisia vaikutuksia.

Huolenpitoa ja luottamusta Asiakas luottaa asiantuntijaan ja ulkoistaa siksi taloushallintonsa palveluntuottajalle. Asiantuntijan tulee varmistaa, että asiakas ymmärtää talousraportit tehdessään lii-ketoimintaansa liittyviä päätöksiä. Hyvän taloushallinnon tuottaja tulkitsee rapor-tit avaamalla oleellisten lukujen merkityk-set asiakkaan liiketoiminnalle. Asiakkaan kanssa voidaan myös suunnitella ja toteut-taa yrityksen tarpeista lähtevää räätälöityä täsmäraportointia.

Hyvään taloushallintoon kuuluu asiak-kaan huolenpito muidenkin kuin laskenta-asioiden osalta. Hyvää taloushallintoa tar-joava palveluntuottaja tunnistaa asiakasta

koskevat muutokset lainsäädännössä ja raportointivelvoitteissa. Näissä tilanteissa voidaan yhdessä sopia, että uudet rapor-tointivelvoitteet tuotetaan tilitoimistopal-veluna ja näin ollen helpotetaan asiakkaan taakkaa.

Hyvää taloushallintoa ei voi saada osta-malla vain viranomaisraportointia. Pitäy-tymällä pelkässä viranomaisraportoinnissa yrittäjä ei saa hyödynnettyä taloustietoa yrityksensä jokapäiväisessä toiminnassa.

Kun yrittäjällä on hyvä taloushallinto, hän on koko ajan tietoinen yrityksensä taloudellisesta tilanteesta. Hän saa palve-luntuottajalta ajantasaisten viranomais- ja sidosryhmäraporttien lisäksi myös tietoa toimintaympäristöään koskevista uusista velvoitteista sekä tarvittavat lisäpalvelut.

Taloushallintoliiton tehtäväJo perustamisestaan lähtien liiton tehtävä on ollut jäsentoimistojensa osaamisen ja palvelun laadun kehittäminen. Tilitoimis-ton auktorisointi on merkki, jolla ulko-puolinen voi erottaa Taloushallintoliiton jäsentoimiston muista alan toimijoista. Auktorisoitujen tilitoimistojen valvonta ja säännönmukaiset tarkastukset varmenta-vat auktorisoinnin edellytysten olemassa-olon myös jatkumona. Asiantuntijuus, pal-velun laatu ja tilitoimiston hyvä maine ovat seikkoja, joiden perusteella asiakkaan on helppo valita yhteistyökumppani huolehti-maan taloushallinnostaan.

Liitto edistää hyvää taloushallintoa ja tekee työtä koko alan edunvalvonnan ja toimintaedellytysten turvaamiseksi, jotta hyvä taloushallinto voi toteutua. Liiton yhteiskunnallinen vastuu on myös jakaa osaamista, laadun varmennuksen toimin-tamalleja sekä ammattietiikan pelisääntöjä koko toimialalle.

Suomalaiset pk-yritykset tarvitsevat hyviä kumppaneita menestyäkseen liike-toiminnassaan. Hyvää taloushallintoa saa auktorisoiduista Taloushallintoliiton jäsen-toimistoista. ◍

Liiton yhteiskunnallinen vastuu on jakaa osaamista ja pelisääntöjä koko toimialalle.

VUOKKO MÄKINEN

• Suomen Taloushallintoliiton hallituksen puheenjohtaja

• KLT, PHT, yo-merkonomi• Hawcon Oy:n

toimitusjohtaja

8 SALDO 1/2016

Asiantuntijatapuna alan murroksessa

Taloushallintoliitossa toimii asiantuntijaryhmiä, jotka työskentelevät oman aihepiirinsä osaamisen kehittämiseksi. Työryhmät ottavat kantaa esimerkiksi lainsäädännöllisiin kysymyksiin. Missä nyt mennään kirjanpidon, liiketoiminnan, verotuksen ja henkilöstöhallinnon saralla?

ASIAN-TUNTIJA-RYHMÄT

ESITTELYSSÄ

SALDO 1/2016 9

TEKSTI MARKKU OJALA

P aperisen tasekirjan vaatimus poistui kirjanpitolaista. Samalla poistui koko tasekirjan käsite. Sen korvaa luettelo kirjanpi-

doista ja aineistosta, joka kirjanpitovelvol-lisella pitää olla sekä tilinpäätöksen perus-tana olevista kirjanpidoista että tositteiden ja muiden kirjanpitoaineistojen lajeista. Säilytysaika on kymmenen vuotta eli sama kuin tilinpäätöksellä ja muulla laissa mää-ritellyllä aineistolla.

Paperimaailmasta voidaan siis luopua tältäkin osin. Koko kirjanpitolaki lähtee siitä, että aineisto on säilytettävissä säh-köisesti. Kirjanpitovelvollisen vastuulla on varmistaa, että aineiston sisältö on tarkas-teltavissa ja sen voi tarvittaessa tulostaa selväkieliseen muotoon.

Kirjanpitolaki on nyt avannut eteemme maailmaan, jossa täysin sähköinen kir-janpito tilinpäätöksineen on mahdollista. Sähköiseen kirjanpitoon siirtyminen vie kuitenkin aikansa, eivätkä kaikki ryhdy siihen heti huomenna – tuskin seuraava-nakaan päivänä.

Taloushallintoliitto ja sen ulkoistettuja taloushallinnon palveluita tarjoavat jäsen-

yritykset ovatkin keskiössä sen suhteeen, millaista kirjanpitoa yrityksille tulvaisuu-dessa tarjotaan. Kysymys kuulu, miten me voimme tukea asiakasta oman yrityksensä taloushallinnon parantamisessa?

Hyvä taloushallinto antaa yritykselle parhaat mahdollisuudet toimia, kuten liit-tomme puheenjohtaja Vuokko Mäkinen on edellä osuvasti todennut.

Taloushallintoliiton kirjanpidon asian-tuntijaryhmä onkin ottanut yhdeksi tavoit-teeksi tarjota jäsenille kollegiaalista tukea.

Haluamme olla tukena muutoksessa, jossa jäsenemme opettelevat tuntemaan ja käyt-tämään uusia sähköisen kirjanpidon menetelmiä.

Kirjanpidon sähköistäminen on uudis-tus, joka edellyttää yhteistyötä meiltä kai-kilta taloushallinnon ammattilaisilta. Anders Talberg nosti syksyllä 2015 työ- ja elinkeinoministeriölle antamassaan selvi-tyksessä esille hätkähdyttävän tiedon siitä, että vain joka viides yritysten välinen lasku kulkee verkkolaskuna. Työtä siis riittää.

Tämän polun päässä avautuu maisema sähköiseen taloushallintoon. Kuljemme sitä kohti – yhdessä ja yrittäjän parhaaksi.

"Kirjanpidon sähköistäminen edellyttää yhteistyötä kaikilta taloushallinnon ammattilaisilta."

Liitto ja jäsenet toimivat yrittäjän parhaaksi.

tukenakirjanpidon sähköistymisessä

KIRJANPITO

Kirjoittaja on Taloushallintoliiton johtava asiantuntija ja kirjanpidon asian tuntijaryhmän jäsen. Kirjan pidon asian tuntijaryhmän muut jäsenet ovat Kati Jalojärvi, Sirpa Koponen, Leena Rekola-Nieminen ja Samuli Saviala. Ryhmän puheenjohtajana toimii Tuo-mas Tahvanainen.

10 SALDO 1/2016

Digitalisaation myötä alalla toimivien henkilöiden pätevyydellä on yhä suurempi merkitys.

TEKSTI ARTO MARTTILA

hyvän taloushallinnon palvelut

T aloushallintoliiton liiketoiminta-osaamisen asiantuntijaryhmä (LT-ryhmä) perustettiin vuonna 2013 auttamaan ja kannustamaan jäsen-

toimistoja liiketoiminnan kehittämisessä. Tähän mennessä ryhmä on saanut aikaiseksi TAL-mittarit, joiden avulla jäsentoimistot voivat seurata oman liiketoimintansa kehit-tymistä laaja-alaisesti ja monesta eri näkö-kulmasta. Paras hyöty työkalusta saadaan säännöllisellä käytöllä, eli mittareiden las-kenta ja analysointi kannattaa tehdä vähin-tään tilitoimiston jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä. Asiantuntijaryhmä esitteli toi-sen kehittämänsä apuvälineen, Hinnoittelu-motivaattorin, Kesäpäivillä 2015 näytelmän keinoin. Tämän Excel-työkalun perusajatuk-sena on herätellä jäsentoimistot palvelujensa oikeaan ja kannattavaan hinnoitteluun. Las-kurilla saa laskettua kätevästi omakustannus-hinnan ja tulostavoitteen mukaisen minimi-laskutushinnan (€/h). Taloushallintoliiton jäsenet saavat nämä työkalut käyttöönsä lii-ton jäsensivuilta.

Kauden 2015–2016 teemaTämän kauden teemana LT-ryhmällä on hyvän taloushallinnon palvelut. Kovasti

teemana

"Avainkysymys on se, mitä asiakkaamme todella tarvitsevat? "

puhuttu digitalisaatio tulee muuttamaan tulevaisuudessa myös tilitoimistoalaa. Automatisaation lisääntyessä työ muuttuu perinteisestä tallennuksesta ja jälkijättöi-sestä raportoinnista enemmän reaaliaikai-seksi talouden seurannaksi. Tämän myötä

myös alalla toimivien henkilöiden päte-vyydellä on yhä suurempi merkitys. Muu-tos näkyy myös uusien lisäarvopalveluiden tarpeina. Menneisyyden analysoinnista on siirryttävä vähintään nykyhetkeen – mie-luummin tulevaisuuden ennustamiseen ja ennakoimiseen. Avainkysymys lienee se, mitä asiakkaamme todella tarvitsevat. On muistettava, että jatkossakin työtämme tehdään ihmiseltä ihmiselle, eikä pelkoa alamme kuihtumisesta ole. Päinvastoin,

toimialamme on kasvanut joka vuosi, ja kasvu jatkuu. LT-ryhmä auttaa Taloushal-lintoliiton jäsentoimistoja alan muutok-sen ymmärtämisessä muun muassa artik-kelien, blogien ja lyhyiden opasvideoiden avulla. Tarkoitus on myös jatkaa TAL-mittareiden ja Hinnoittelumotivaatto-rin kehittämistä sekä niiden käytön opas-tusta jäsentoimistoille. Seuraamme myös toimialamme kansallisia, isohkoja it-pro-jekteja ja mietimme, miten ne tulevat vai-kuttamaan toimialamme tulevaisuuteen. Keväällä 2016 pyrimme vastaamaan kysy-mykseen, mitä hyvän taloushallinnon pal-velut tarkoittavat käytännössä.

Kirjoittaja on liiketoimintaosaami-sen asiantuntija ryhmän puheenjoh-taja. Ryhmän muut jäsenet ovat: Mikael Donner, Carita Orlando, Tapio Peltomäki, Matti Rantala, Kristiina Timperi ja toimiston edustaja Sirpa Airola.

LIIKE- TOIMINTA-

OSAAMINEN

SALDO 1/2016 11

Rekisterin tavoitteena on keventää yritysten hallinnollista taakkaa.

TEKSTI JARI RÄTTYÄ

käyttöön vuonna 2019

V altiovarainministeriö tiedotti marraskuun alussa Kansallisen tulorekisterin käyttöönoton aikataulusta. Rekisterin rajauk-

set ja toteutuksen periaatteet on hyväksytty perustamishankkeen neuvotteluryhmässä. Tavoitteena on, että perustettava rekisteri olisi tuotantokäytössä vuoden 2019 alussa ja käyttö laajenisi vaiheittain 2020-luvun alussa.

Rekisterin on tarkoitus muun muassa vähentää sosiaalitukiin liittyvää byrokra-tiaa ja keventää yritysten hallinnollista taakkaa yksinkertaistamalla ilmoitusme-nettelyjä. Esimerkiksi nykyisistä vuosi-ilmoituksista voidaan luopua, kun tiedot käyvät reaaliaikaisesti ilmi rekisteristä.

Kansallisen tulorekisterin myötä myös tilitoimistojen käyttämät ohjelmistot on päivitettävä vastaamaan muuttuvia tar-peita. Muutos on kokonaisuudessaan mer-kittävä, ei pelkästään tulevan palkkakoo-diston ja -sanaston myötä, vaan myös siksi, että aiemmin eri sidosryhmille toimitetut yksittäiset ilmoitukset yhdistyvät ja niiden lähettämisen tulee tukea reaaliaikaisuutta.

Jotta yllätyksiltä vältytään, on tilitoi-miston hyvä varmistaa hyvissä ajoin oman

kansallinen tulorekisteri

ohjelmistotoimittajansa valmiudet saat-taa ohjelmisto vastaamaan tulorekisterin edellyttämiä vaatimuksia.

Muutoksesta aiheutuu tilitoimistolle sekä välillisiä että suoria kustannuksia. Suorat kustannukset koostuvat ohjel-mistojen päivityksistä ja henkilökun-nan koulutuksista. Välillisiä kustannuk-sia aiheutuu alkuvaiheessa normaalista poikkeavasta työmäärästä. Työmäärään vaikuttaa esimerkiksi se, miten tulore-kisterin edellyttämät vaatimukset on ohjelmistoon toteutettu. Palkkalajit ja palkka koodisto on ohjattava vastaamaan tulorekisterin vaatimuksia, ja tämä hyvin

suurella todennäköisyydellä vaatii alussa manuaalisen ohjauksen.

Henkilöstöhallinnon asiantuntijaryhmä on valmis vastaamaan tulevaan haastee-seen. Ryhmä valmistelee tilitoimistoille muun muassa Kansalliseen tulorekiste-riin liittyvää täsmäinfoa ja koulutuksia. Tuleva muutos huomioidaan myös PHT-koulutus ohjelmassa.

Tilitoimiston on huomioitava rekisterin aiheuttama muutos myös hinnoittelussaan. Hinnastot on muutettava hyvissä ajoin vas-taamaan muuttuvaa tilannetta.

Vaikka muutos aiheuttaa varsin-kin alussa tilitoimistoille lisätyötä, tulee se vähentämään työtaakkaa pidemmällä aikavälillä. Sitä, miten vapautuvia resurs-seja hyödynnetään jatkossa, on hyvä poh-tia jo etukäteen.

"Tilitoimistojen käyttämät ohjelmistot on päivitettävä vastaamaan muuttuvia tarpeita."

Kirjoittaja on henkilöstöhallinnon asiantuntija ryhmän puheenjohtaja. Muut jäsenet ovat: Riikka Lehtinen, Tarja Lindroth, Eija Männistö, Leena Rekola-Nieminen, Elina Witt ja Talous-hallintoliiton edustaja Päivi Nuolioja.

HENKILÖSTÖ-HALLINTO

12 SALDO 1/2016

Uusi kirjanpitolaki haastaa verolain – veronkorotukset yrittäjän.

TEKSTI MARKKU OJALA

kiinteä osa taloushallintoa

K irjanpitolain uudistuminen sisäl-tää liikkeen- ja ammatinhar-joittajan osalta muutoksia, joi-den hyödyntäminen on kiinni

verolainsäädäännöstä ja siitä, minkälai-seksi lainsäätäjä näkee verotuksen muu-tostarpeet. Taloushallintoliitto käynnisti verotuksen muutostarpeista käytävän kes-kustelun tuomalla asian esiin kirjanpito-lainsäädännön uudistamisen yhteydessä sen eduskuntakäsittelyn aikana.

Elinkeinotulon verotuksessa liikkeen- ja ammatinharjoittajia tarkastellaan edelleen kahtena eri ryhmänä, joista liikkeenhar-joittajien tulee laatia verotuksellinen tulok-senlaskenta suoriteperiaatetta noudattaen. Jako pohjautuu aiempaan kirjanpitola-kiimme verolaissa olevan viittaussäännök-sellä perusteella. Uudistunut kirjanpitolaki käsittelee liikkeen- ja ammatinharjoittajia yhtenä ryhmänä, johon sovelletaan yhte-näisiä sääntöjä. Sääntöihin sisältyy, että liikkeen- ja ammatinharjoittaja voi nou-dattaa maksuperustetta kirjanpidossa yli tilikausien ilman tilinpäätöksen laatimista. Edellytyksenä on, että verotusta varten saadaan tarvittavat laskelmat ja ilmoituk-sen sekä kirjanpidon välinen yhteys on vai-keuksitta todettavissa kumpaankin suun-taan.

Uudistuvan kirjanpitolain tuoman kir-jausketjuvaatimuksen vuoksi verotus siis määrittää sen minimin, jonka liikkeen- ja ammatinharjoittajan on täytettävä myös kirjanpidossaan.

Verotuspoistojen kirjanpitosidonnai-suus on asia, joka määrittää liikkeen- ja

verotus

ammatinharjoittajan kirjausperusteen valintaa tulevaisuudessakin – jos verotuk-sen ja kirjanpidon väliseen kytkentään ei kajota. Mikäli yrittäjä haluaa hyödyntää täyden verotuspoiston hyödykkeen han-kintahinnasta heti käyttöönottovuonna, vaikka laitetta tai konetta ei olisikaan vielä kokonaan maksettu, maksuperusteinen kirjanpito ei tätä mahdollista. Liikeen- ja ammatinharjoittajan on hyvä miettiä myös sitä, onko verotusta varten kirjanpidossa tehtävien erillislaskelmien sijaan järkevintä laatia saman tien tilinpäätös, jota tarvitaan muussakin viranomaisasioinnissa.

Veronkorotukset kohtuullisiksiVeronkorotukset ovat olleet puheenai-heena viime vuosina ja asian tiimoilta on laadittu selvityksiäkin sen suhteen, minkä on ollut Verohallinnon noudattama veron-korotuskäytäntö.

Yrityksen tuloverotuksessa määrät-tävä veronkorotus voi ankarimmillaan olla 30 % lisätyn tulon määrästä. On ymmär-rettävää, että veronkorotuksella pitää olla tosiasiallista tehoa ja vaikuttavuutta. Yhteisön verotuksessa ankarin veronko-

rotus tarkoittaa rangaistuksena kuitenkin 150 prosentin seuraamusta tulolisäyksen aiheuttaman veron määrästä, kun yhtei-söverokantamme on tällä hetkellä 20 pro-senttia ja 30 prosentin veronkorotus laske-taan lisätyn tulon määrästä.

Voidaan kysyä, onko lainsäädännös-sämme perusteltua pitää yllä näin anka-raa rangaistusuhkaa, kun veronkorotusten määräämisessäkin on yleensä noudatettu maltillisempaa linjaa. Huomattakoon, että 10 prosentinkin veronkorotus on rangais-tuksena tosiasiassa 50 prosenttia lisätyn tulon perusteella määrätystä yhteisöve-rosta eli hyvin ankara jo sekin.

Verotuksen asiantuntijaryhmän tavoit-teena on se, että veronkorotusten tasosta ja lainsäädännön muutostarpeista käydään julkista keskustelua ja ryhdytään lainval-misteluun veronkorotusten madaltami-seksi ja yritysten ja yrittäjien oikeusturvan parantamiseksi. Veronkorotus rinnastetaan rikosoikeudelliseksi seuraamukseksi, mutta nykyinen verotusmenettelylakimme ei sisällä säännöksiä esim. rangaistuksen alen-tamista ja määräämättä jättämistä varten.

"Veronkorotus voi ankarimmillaan olla 30 % lisätyn tulon määrästä."

VEROTUS

Kirjoittaja on Taloushallintoliiton joh-tava asiantuntija ja verotuksen asian-tuntijaryhmän jäsen. Muut ryhmän jäsenet ovat Elina Salmivala, Sari Sinkkonen, Tuomas Tahvanainen ja Risto Walden. Ryhmän puheenjohta-jana toimii Kari Alhola.

SALDO 1/2016 13

toi uudet tilinpäätökset

Uudistettu kirjanpitolaki toi muka-naan uudet tilinpäätössäännöt. Yksityiskohtaiset tuloslaskelma- ja tasekaavat sekä liitetietovaa-timukset löytyvät kahdesta eri

asetuksesta. Toinen on uusi, ja siinä ovat sään-nöt pien- ja mikroyritysten tilinpäätösten laati-miseksi. Toista, taloushallinnon ammattilaisille tuttua kirjanpitoasetusta on muutettu siten, että se sisältää tilinpäätössäännöt pienyritystä suu-remmille yrityksille ja suuryrityksille.

Liikkeen- ja ammatinharjoittajat ovat velvol-lisia laatimaan tilinpäätöksen vasta, kun mik-royrityksen rajat ylittyvät. Verotusta varten yrit-täjän on laadittava laskelmat yritystulosta ja nettovaroista aiempaan tapaan. Lisäksi yrittä-jän on myös seurattava, milloin mikroyrityksen rajat ylittyvät.

Yhtiömuotoiset yritykset noudattavat yrityk-sen koon mukaan määräytyviä tilinpäätössään-töjä, eli mikroyritykset noudattava mikrojen sääntöjä ja pienet pienten. Suurin osa yrityksis-tämme noudattaa joko pienyritysten tai mikro-yritysten tilinpäätössääntöjä, sillä yrityksis-tämme 97 prosenttia lukeutuu pienyrityksiin ja 76 prosenttia mikroyrityksiin. ◍

TEKSTI MARKKU OJALA│KUVAT ISTOCKPHOTO

UUSI LAKI

KIRJANPITO

Mikroyrittäjä ei ole velvollinen laatimaan tilinpäätöstä

Liikkeen- ja ammatinharjoittaja on velvollinen laatimaan tilinpäätöksen vasta, kun yritys luo-kitellaan pienyritykseksi. Tämä tarkoittaa, että vähintään kahden seuraavista raja-arvoista on ylityttävä päättyneeltä ja välittömästi sitä edel-täneeltä tilikaudelta: tase 350 000 euroa, lii-kevaihto 700 000 euroa, palveluksessa kes-kimäärin 10 henkilöä. Tilinpäätös laaditaan

mikroyrityksen sääntöjä noudattaen.

14 SALDO 1/2016

Liikkeen- ja ammatinharjoittajat

noudattavat nyt samoja

tilinpäätössääntöjä. Mikroyrittäjät

eivät ole enää velvollisia laatimaan

tilinpäätöstä ja muut kuin mikroyrittäjät

laativat tilinpäätöksen aina

mikrosääntöjen mukaisesti.

Liikkeen- ja ammatinharjoittaja Tilinpäätös vapaaehtoisesti

Liikkeen- ja ammatinharjoittaja saat-taa joutua laatimaan tilinpäätöksen

esimerkiksi viranomaisasiointia varten erilaisissa lupa- ja hakemusasiossa,

vaikka kirjanpitolaki ei edellyttäisikään tilinpäätöksen laatimista.

Kalenterivuodesta poikkeava tilikausi

Kahdenkertaista kirjanpitoa pitävä liik-keen- ja ammatinharjoittaja voi valita

kalenterivuodesta poikkeavan tilikauden. Laki edellyttää, että niin sanottua mur-rettua tilikautta käyttävän yrittäjän on laadittava tilinpäätös. Mikäli tilikausi on kalenterivuosi, yrittäjä ei ole velvollinen

laatimaan tilinpäätöstä, elleivät mikroyri-tyksen kokorajat ylity.

Laskelmat verotusta varten

Mikrokokoisen liikkeen- ja ammatinhar-joittajankin tulee laatia verotusta varten laskelma yritystulosta ja nettovarallisuu-desta, vaikka hän ei laatisi kirjanpitolain

mukaista tilinpäätöstä.

SALDO 1/2016 15

Puhutaan suojasatamasta oikean ja riittävän kuvan väitteitä vastaan.

MikroyritysMikroyrityksellä tarkoitetaan

kirjanpitolain systematiikassa

yhtiömuotoista yritystä, jolla

sekä päättyneellä että sitä

välittömästi edeltäneellä tilikaudella

ylittyy enintään yksi seuraavista

raja-arvosta tilinpäätöspäivänä:

• taseen loppusumma 350 000 euroa

• liikevaihto 700 000 euroa

• tilikauden palveluksessa keskimäärin 10 henkilöä

Ei toimintakertomusta

Yritys ei ole velvollinen laatimaan toimintakertomusta

eikä antamaan siinä esitettäviä tietoja liitetietona.

Mikroyrityksen kaavat

Mikroyritys laatii tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot mikroyritysten

tilinpäätössääntöjen mukaisesti (pien- ja mikroyrityksille oma asetuksensa). Arvostus- ja jaksotusperiaatteet tulee

kertoa liitetietona vain, mikäli ne poikkeavat asetuksessa mainituista

olettamista.

Mikroyrittäjän suojasatama

Kun mikroyritys on antanut kirjanpitolain ja asetuksen edellyttämät tiedot, siltä ei voida edellyttää mitään lisätietoja tilinpäätöksestä saatavan

oikean ja riittävän kuvan turvaamiseksi. Puhutaan suojasatamasta oikean ja riittävän kuvan väitteitä vastaan.

Oma pääoma

Omasta pääomasta on eriteltävä ne erät, jotka kyseistä yritysmuotoa sääntelevän yhteisölain mukaan on säädetty omaan pääomaan

kuuluviksi. Lisäksi omasta pääomasta on eriteltävä edellisten

tilikausien voitto (tappio) ja tilikauden voitto (tappio).Kerro miten laadit

Tilinpäätöksessä on kerrottava, että se on

laadittu mikroyrityssääntöjä noudattaen.

Liiketoimet intressitahon kanssa

Uutena liitetietona on vaatimus antaa selvitys pien- ja mikroyrityksen sekä sen intressitahoihin kuuluvien välillä tehdyistä liiketoimista, jos ne ovat olennaisia ja toteutus ei ole tapahtunut tavanomaisin kaupallisin

ehdoin. Intressitahoihin luetaan toimitusjohtajan ja hallintoelinten jäsenten lisäksi konserni- ja

osakkuusyritykset. Kerrottava on toimien luonne, arvo, intressisuhde sekä sellaiset tiedot, joilla lukija

voi arvioida toimien merkitystä yritykselle.

16 SALDO 1/2016

PienyritysPienyrityksellä tarkoitetaan kirjanpitolain systematiikassa yhtiömuotoista yritystä, jolla sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy enintään yksi seuraavista raja-arvoista tilinpäätöksessä:• taseen loppusumma

6 milj. euroa• liikevaihto 12 milj. euroa• tilikauden aikana

palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä.

Pienyrityksen kaavat

Oikea ja riittävä kuva turvattava

Oman pääomaLiiketoimet intressitahon kanssa

Kerro miten laadit

Toimintakertomustieto liitetietona

Pienyritys laatii tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot pienyrityksen

tilinpäätössääntöjen mukaisesti (pien- ja mikroyrityksille on oma asetuksensa). Arvostus- ja jaksotusperiaatteet tulee

kertoa liitetietona vain, mikäli ne poikkeavat asetuksessa mainituista

olettamista.

Mikäli tilinpäätös ei ilman lisätietoa anna oikeaa ja riittävää kuvaa

toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, tarvittava lisätieto on

annettava tilinpäätöksen liitetietona. Pienyrityksellä ei ole niin sanottua

suojasatamaa, ja tarvittavat lisätiedot on annettava.

Osakeyhtiön ja osuuskunnan on ilmoitettava tilinpäätöksessä oman pääoman muutokset sekä hallituksen ehdotus jakokelpoisen vapaan oman pääoman käytöstä.

Henkilöyhtiön tilinpäätöstä varten on erityisäännöksensä laissa avoimesta

yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä muun muassa yhtiömiesten yhtiöpanosten

esittämisestä.

Uutena liitetietona on vaatimus antaa selvitys pien- ja mikroyrityksen sekä sen intressitahoihin kuuluvien välillä tehdyistä liiketoimista, jos ne ovat olennaisia ja toteutus ei ole tapahtunut tavanomaisin kaupallisin

ehdoin. Intressitahoihin luetaan toimitusjohtajan ja hallintoelinten jäsenten lisäksi konserni- ja

osakkuusyritykset. Kerrottava on toimien luonne, arvo, intressisuhde sekä sellaiset tiedot, joilla lukija

voi arvioida toimien merkitystä yritykselle.

Tilinpäätöksessä on mainittava, että se on

laadittu pienyrityssäännöksiä noudattaen.

Pienyritys ei ole velvollinen laatimaan toimintakertomusta. Mikäli jokin

toimintakertomuksessa kirjanpitolain 3:1a §:n mukaan esitettävä tieto on tarpeen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi, pienyrityksen on esitettävä se liitetietona. Tällainen edellä mainitussa säännöksessä edellytetty tieto

voi olla esimerkiksi arvio kirjanpitovelvollisen todennäköisestä tulevasta kehityksestä.

SALDO 1/2016 17

SRF is the Swedish association for authorized accountants. It was formed already in 1936, which means that it will celebrate its 80:th birthday next year. But it is anything but old when it comes to the current and future plans. Very much has happened in the last few years, and the organization has virtually been redesigned during the last years to meet the needs of the future.

TEXT FREDRIK DAHLBERG

– a new future for an old organization

I t all started in 2004 when a national authorization for accountants was introduced. Next step was to start cooperating with the auditors' organization FAR in 2006 about the authorization, and also to establish a Swedish standard for accounting services called Reko, which today is the quality norm for the industry.

In 2014 another important step was taken by creating a similar authorization for pay-roll consultants, who today are a fast grow-ing group of members. All in all, SRF have about 5 000 members and a very ambitious plan for the future.

Year 2015 was no different, and by introducing a new brand name and trade-mark called “Srf konsulterna” the organi-zation has started to take position to lead

the way into the future. The trend is clear on two levels – routine work is being auto-mated more and more, and the new fast growing sector is advisory services. The authorization guarantees high competence and vast experience that is the top priority demand for the large number of Swedish entrepreneurs and SMEs.

With a vision to be the number one organization for authorized consultants, and to help increase the economic performance for the consultants' clients, a new strategy is ready to be rolled out. It includes offering members advanced courses and IT-tools for advisory services, and also reengineering the way courses are distributed, moving more and more towards e-learning concepts.

The future is moving fast, so we have to help our members to stay in front by offer-

SFR

18 SALDO 1/2016

An interesting exampleis an advanced IT-platformfor analyzing companies performance.

ing modern concepts for education and advisory services.

From October there is also a newly elected chairman of the board, Anders Bernåker, who himself has a long tradi-tion in the concepts that drive the vision, so all forces are mobilized to take the next step into the future.

An interesting example is an advanced IT-platform for analyzing companies' per-formance. All limited companies in Swe-den can be uploaded into the program, and compared to others on a number of areas. Once this is in place, data can be simulated to answer a number of ques-tions, such as “What happens if the mar-gins drops by 2% in exchange for 5% more volume?”, or the other way around – “What sales level is needed to create a 15% rate of return?”. Another very interesting tool helps our consultants to evaluate the interest rate offered by banks to their cli-ents, and there are more and more cases where the result is new terms that create huge savings for the clients. Needless to say, this has increased our members' sta-tus and value in the eyes of their custom-ers. These results also prove that the new strategy is the right path to take.

The development and challenges facing Srf konsulterna in Sweden are very similar to the trends in the other Nordic countries. This is also why the cooperation between Sweden, Norway and Finland through NAF (Nordic Accountants Association) is such a valuable input to our work. The

opportunity to meet with our Nordic col-leagues always gives us new ideas and energy, and this will be even more impor-tant in the future when the automation takes a step further and is even more inte-grated part of the normal business process. The future role of the accountant as a busi-ness advisor requires continuous adjust-ment of our strategy. It is very inspiring that we act as each other's benchmark in this process.

Srf konsulterna is an organization on the move, and we have set our target on being the leading organization for advi-sory services within accounting, payrolls and business development. Reborn again after 80 years, and eager to meet the future as the no 1 partner to entrepreneurs and SMEs! ◍

• Fredrik Dahlberg is the Director of Srf konsulterna.

• Srf is the association of Swedish accountants and payroll consultants Formed in 1936.

• The association has 5 000 active members.

SALDO 1/2016 19

TEKSTI OUTI MÄKINIEMI

Taloushallinnon digiloikalla

lisää kilpailukykyä

Taloushallinnon digitalisaatio tarjoaa Suomen pk-yrityksille mahdollisuuden tehokkuuden lisäämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Kaikki taloushallinnon digiloikkaan tarvittavat askeleet on jo mallinnettu. Nyt on aika lisätä vauhtia.

20 SALDO 1/2016

Pk-yritysten on tällä hetkellä erit-täin vaikea saada päivittäiseen johtamiseen tarvittavaa reaaliai-kaista talous tietoa taloushallin-

nosta. Vaikka osa laskuista kulkee jo säh-köisesti, suuri osa tiedoista toimitetaan edelleen kirjanpitoon monta viikkoa jäl-jessä ja tietoa tallennetaan paljon manu-aalisesti. Lisäksi eri taloushallinnon jär-jestelmät ja tietovarastot ovat irrallisia saarekkeita, joiden välillä tiedonvaihto on vaikeaa ja vaatii aina räätälöityjä integraa-tiotoimenpiteitä, koska yhteistä standardia ei ole olemassa.

Muutamia vauhtiaskeleita pitäisi siis vielä ottaa, ennen kuin taloushallinnon kokonais-valtainen digiloikka on mahdollinen.

Aidosti reaaliaikainen taloushal-linto edellyttää standardoitua rakenteista taloushallinnon informaatiota. Standar-dointi hyödyttää sekä yrityksiä että julkista sektoria. Se tuo kustannussäästöä ja tehos-taa toimintaa.

Verkkolaskut digitalisaation avainVerkkolaskutuksen laajuutta on vaikea tar-kasti arvioida, mutta Anders Tallbergin syksyllä 2015 julkaistussa työ- ja elinkei-noministeriölle tekemässä selvityksessä ”PK-yritysten taloushallinnon digitali-sointi” arvioidaan, että verkkolaskujen osuus kaikista yritysten vastaanottamista laskuista on alle 20 %. Verkkolaskulla kul-

Reaaliaikainen taloushallinto edellyttää standardoitua ja rakenteista informaatiota.

Vähimmäistieto­sisältö

Verkkolasku­osoitteisto

Luotto­ ja pankkikortit

KäteismaksutJärjestelmä integraatio

Katre

RAPORTOINTI­KOODISTO

SÄHKÖINEN ARKISTO

Pankin veloitukset(Finvoice)

VERKKOLASKU

E­KUITTIFinvoice

TILIOTE

•Sähköinen tilinpäätös

•ALV•Tulovero­

ilmoitus

Raportointi

KIRJANPIDON TAPAHTUMAT

PALKKAHALLINTO

Rakenteinen tieto

TALTIO

SALDO 1/2016 21

keva tietosisältö toimii keskeisenä perus-tana yritysten taloushallinnon digita-lisoimiselle, siksi verkkolaskutuksen toimivuuteen ja yleisyyteen tulee saada mittava parannus.

Jotta verkkolaskujen käsittely voi-daan automatisoida, laskun sisältämät tie-dot pitää saada taloushallinnon käyttöön rakenteisessa muodossa. Verkkolaskun pitää lähteä ja saapua standardissa muo-dossa lähettäjästä ja operaattorista riippu-matta. Lisäksi verkkolaskun tietosisältöön pitää kiinnittää huomiota, jotta tiedon materiaalihukka olisi mahdollisimman pieni ja tiedosta pystyttäisiin hyödyntä-mään mahdollisimman suuri osa.

Tallberg ehdottaa selvityksessään verk-kolaskutuksen kehitys- ja palvelumarkki-noiden kilpailun vahvistamista ja puolu-eettoman verkkolaskutuksen toimivuuden testaus- ja validointipalvelun luomista. Näin yrittäjä voisi helposti ja luotettavasti selvittää, täyttääkö järjestelmän tuottamat laskut kauppakumppanin vaatimukset. Lisäksi Tallberg kaipaa helpompia tapoja verkkolaskun lähettämiseen, jotta verkko-laskutuksen käyttöönotto vauhdittuisi ja laajenisi pieniinkin yrityksiin.

Taloushallintoliitto on määrittänyt yhdessä Tieto Oyj:n, Finanssialan Keskus-liiton ja TARU-hankkeen kanssa verkkolas-kun vähimmäistietosisällön. Määritys pitää sisällään lain vaatimat pakolliset laskun tie-dot, kuten alv-tiedot. Lisäksi vähimmäistie-doissa on määritelty yleisimmin käytettävät asiakkaan vaatimat lisäkentät, kuten esi-merkiksi asiakkaan tilausnumero -kenttä.

Verkkolaskun vähimmäistietosisältö-määrityksen noudattaminen vähentää oleellisesti turhaa työtä ja säästä aikaa, koska tiedot tulevat taloushallinnon käyt-töön heti oikein ilman lisätallennuksia. Jatkossa vähimmäistietosisältöä noudatta-vaan perusverkkolaskuun ei tarvitse enää liittää laskun kuvaa (esim. pdf), koska sen sisällöstä voidaan visualisoida riittävät las-kun tiedot. Poikkeuksen tekevät paljon lisätietoja sisältävät erikoislaskut, kuten vakuutus- ja sähkölaskut tai terveyden-huollon laskut.

Kansallisena tavoitteena pitäisi olla, että kaikki yritykset lähettävät verkkolaskuja, jol-loin kaikki voivat myös vastaanottaa raken-teista tietoa, suoraan omaan käyttöönsä.

TALTIO kaiken ytimessäTietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE ry ja Suomen Taloushallintoliitto ry ovat laatineet yhdessä vuonna 2014 kirjanpidon standardimuotoisen TAL-TIO-tapahtumatietueen kuvauksen, jota käytetään liiketapahtuman esittämiseksi kirjanpitojärjestelmissä. TALTIO on avoi-meen lähdekoodiin perustuvan kansainvä-lisen tietuekuvauksen (XBRL Global Led-ger) laajennus.

TALTIO-tapahtumatietue määrittää, missä järjestyksessä ja millä nimikkeillä liiketapahtuman tiedot on kirjanpitojär-jestelmässä esitettävä, jotta tietojen käyttö, eri ohjelmien yhteensopivuus ja arkistointi olisi vaivatonta ja virheetöntä. TALTIOn avulla audit trail voidaan helposti jäljittää liiketapahtumasta raporttiin ja raportista liiketapahtumaan.

Raportointikoodisto – sähköinen tilinpäätösTALTIO-muodossa olevasta kirjanpito-aineistosta voidaan helposti automatisoida sähköisiä raportteja Raportointikoodistoa hyödyntäen. Raportointikoodisto on tili-karttaa täydentävä standardi, jonka avulla pääkirjanpidosta saadaan virallisen tilin-päätöksen saldot ja tarvittavien erittely-jen tiedot automaattisesti. Kun kaikki lii-ketapahtuman viennit sisältävät oikean Raportointikoodin, taloushallinnon jär-jestelmästä voidaan koodiston avulla muodostaa automatisoidusti sähköinen tilinpäätös, tuloveroilmoitus ja tilastokes-kuksen tilinpäätösraportointi.

Sähköinen arkistoStandardissa muodossa oleva informaatio on myös helppo arkistoida. Laki velvoittaa kirjanpitovelvollisia säilyttämään tosite-aineiston kuusi vuotta. Erityisesti pienille yrityksille olisi helpottavaa, jos oman kir-janpitoaineiston voisi tilikauden päätteeksi ladata kansalliseen kirjanpitoarkistoon, luotettavan tahon ylläpitämään tietotur-valliseen paikkaan. Kansallinen kirjanpi-toarkisto ratkaisee erityisesti pienten yri-tysten vastuukysymyksen kirjanpidon arkiston säilyttämisestä. Tämä olisi helppo toteuttaa, jos kaikki noudattavat samaa kansallista standardia (TALTIO). Talous-hallintoliitto on ehdottanut kirjanpitolakia

Taloushallintoliitto suosittaa: 1. Verkkolaskun vähimmäis-

tietosisältö mahdollisimman nopeasti käyttöön välittäjä- ja operaattoriverkostossa sekä taloushallinnon ohjelmistojen verkkolaskun käsittelyssä.

2. On luotava verkkolaskuaineis-tojen riippumaton testaus- ja validointipalvelu.

3. Verkkolaskuosoitteiston yllä-pito ja tietopalvelut on saa-tava toimiviksi.

4. TALTIO:sta tehdään kansalli-nen standardi. Kaikki kirjanpi-toaineisto muutetaan TALTIO-muotoon.

5. Pienille yrityksille tarvitaan uusia helppoja ja edullisia pal-veluita, jotta nekin saadaan verkkolaskujen piiriin.

6. Suomeen pitää perustaa kan-sallinen kirjanpitoarkisto: luo-tettavan tahon ylläpitämä tie-toturvallinen paikka, jonne yritys voi halutessaan tallen-taa oman kirjanpitoaineis-tonsa.

22 SALDO 1/2016

valmistelleelle työryhmälle, että kansalli-nen kirjanpitoarkisto perustettaisiin.

E-kuittiSeuraava askel taloushallinnon tehosta-misessa olisi, että myös käteismaksut eli käteisellä, pankki- tai luottokorteilla teh-dyistä ostoista sekä suoraan pankkitililtä tehdyistä veloituksista syntyneet kuitit saa-taisiin suoraan taloushallinnon järjestel-mään rakenteisessa muodossa. Kuittitieto-jen automatisointia edistävät useat tahot. TARU-hankkeen aloitteesta kootussa työ-ryhmässä ovat edustettuina pankit, luotto-korttiyhtiöt, kassapäätteiden toimittajat, kauppa sekä taloushallinnon palvelutuot-tajat. Rakenteisen kuittitiedon sisältö on jo määritelty Finvoice-taksonomiaa hyö-dyntäen. Kaikkien osapuolten yhteinen etu on saada paljon manuaalista työtä sisältävä kuittien käsittely automatisoitua. Talous-hallintoliitto tukee vahvasti tätä kehitystä.

E-kuiteilla, verkkolaskuilla ja pankin tiliotteilla on taloushallinnon tarvitsemaa tietoa rivitasoisena. Jotta näitä tietoja voi-daan hyödyntää ja taloushallintoa auto-matisoida, pitää vielä tehdä verkkolaskun, tiliotteen ja kuitin tietokenttien ”mäp-päys” TALTIO-tapahtumatietuekuvauksen kanssa. Tätä työtä Taloushallintoliitossa parhaillaan valmistellaan.

Data on tärkein – miten sitä osataan hyödyntääTALTIO-tietuekuvauksen standardointi ja käyttö mahdollistavat täysin digitaalisen taloushallinnon. Kaikki yrityksen liiketa-pahtumat voivat saapua digitaalisina tie-tueina TALTIO-tietovarastoon, jota sekä yrittäjä että kirjanpitäjä voivat hyödyntää reaaliaikaisesti.

Standardoitu TALTIO-muoto helpot-taa järjestelmien toimivuutta myös silloin, kun tiedon jatkojalostus tapahtuu toisessa ohjelmistossa. Kun tiedot kulkevat raken-teisesti ohjelmasta toiseen, manuaalinen tallennus poistuu ja virheet vähenevät.

Kun kaikki yrityksen liiketapahtumat ja kirjanpitoaineisto ovat käytettävissä stan-dardissa muodossa, avautuvat uudet mah-dollisuudet talouden datan hyödyntämi-seen. TALTIO-pohjaisen tietovaraston standardoitu rajapinta mahdollistaa sen, että taloushallinnon perustoimintoihin,

Taloushallintoliitto on panostanut palkkahallinnon sanaston yhtenäistämiseen ja palkkakoodiston kehittämiseen.

SALDO 1/2016 23

palkkakoodi tasolla. Jatkossa kansalai-sen tulotietoja tarvitsevat tahot hakevat nämä tiedot lainsäädäntöön perustuvan oikeuden nojalla suoraan tulorekisteristä. Reaaliaikainen tulorekisteri mahdollistaa tulevaisuudessa myös siirtymisen reaaliai-kaiseen verotukseen ja sosiaaliturvaan, jos niin erikseen päätetään.

Taloushallintoliitto on ollut edustettuna Katren ohjausryhmässä alusta asti. Liitto on panostanut palkkahallinnon sanaston yhte-näistämiseen sekä palkkakoodiston kehittä-miseen. Liiton edustajat jatkavat työtä nel-jässä eri Katren alatyöryhmässä varmistaen, että kokonaisuus (muun muassa palkka-hallinnon prosessit, liittymä pinnat, käyttä-jän näkymät) saadaan toteutettua taloushal-linnon ammattilaisten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

Taloushallintoalan tulevaisuusDigitalisaatio ja automaatio tulevat pois-tamaan tilitoimistoalalta paljon rutiinin-omaista tallennustyötä. Tulevaisuudessa osaamisen painopiste siirtyy konsultoin-tiin, neuvontaan ja asiakkaan huolenpi-toon. Suomalainen yritysmaailma tulee tarvitsemaan talousosaajia tulevaisuudes-sakin. Taloushallinnon digitalisaation hyö-dyt ovat selkeästi haittoja suuremmat: hal-linnollinen taakka vähenee, reaaliaikainen talouden hallinta paranee ja tilitoimistojen asiakkaat saavat parempaa palvelua.

Tilitoimistojen näkökulmasta on tär-keää, millaista digitalisaatiota ja automaa-tiota alalle tulee ja millaisia uudet työväli-neet ja prosessit ovat. Taloushallintoliitto on vahvasti mukana luomassa alalle uutta tulevaisuutta.

Suuri yhteiskunnallinen vaikutusTaloushallinnon digiloikka tukee nykyisen hallitusohjelman tavoit-teita ja istuu hyvin mukaan Sipi-län hallituksen kärkihankkei-siin: julkisten palveluiden digitalisoin-tiin sekä digitaali-sen liike-toiminnan

dyt eivät ole niin konkreettisia. Standardin tietovaraston ympärille voi helposti ja edulli-sesti luoda uusia palveluita ja toimintatapoja.

ViranomaisraportointiRakenteisen tiedon ansiosta myös viran-omaisraportointi yksinkertaistuu. Jos kaikki tilikauden liiketapahtumat ovat saatavilla TALTIO-muodossa, sähköisten talous- ja viranomaisraporttien muodos-taminen käy helposti. Rakenteinen tieto mahdollistaa helpomman ja nopeamman tilintarkastuksen ja verotarkastuksen, kun tiedot voidaan helposti jäljittää raportilta takaisin alkuperäisiin liiketapahtumiin.

Kansallinen tulorekisteri (KATRE)Palkkahallinnon puolella kansallinen tulorekisteri tulee helpottamaan yritys-ten hallinnollista taakkaa ja tiivistämään ilmoitus menettelyä. Tulorekisterin myötä tulotietojen ilmoittaminen kerran vuo-dessa jää historiaan. Jatkossa tulotiedot siir-tyvät rekisteriin reaaliaikaisesti suoraan tie-toja tuottavista järjestelmistä. Kansallinen tulorekisteri sisältää kansalaisten tulotiedot Verohallinnon, työeläkelaitosten, Kelan ja muiden keskeisten tietoja käyttävien taho-jen tarvitsemalla tavalla.

Tiedot toimitetaan tulorekiste-riin palkanlaskenta-ajosta henkilö- ja

Pienen yrityksen arjen talouden digitalisaatio: mihin kelkkaan lähdet Seitsemän kysymystä sähköisen taloushallinnon järjestelmäkumppanillesi:1. Voiko verkkolaskussa antaa verokohtelukoodin (kotimaan myynti,

EU-tavarakauppa, EU-palvelukauppa jne.)?2. Onko palkkatapahtumalle annettavissa palkkakaudesta poikkeava

ansainta-ajankohta?3. Pystyykö tietoa siirtämään TALTIO-standardilla ohjelmistosta toi-

seen?4. Voiko ohjelmasta saada helposti yhdellä kyselyllä tietoa tuotekohtai-

sesta tai asiakaskohtaisesta myynnistä tai tuotteelle kohdistetuista ostoista ja palkoista?

5. Voiko järjestelmällä toteuttaa maksuperusteisen kirjanpidon?6. Sisältyykö Raportointikoodi kirjanpitojärjestelmään?7. Tuottaako ohjelmisto Raportointikoodisto-tasoisen saldotiedoston

tai suoraan sähköisen tilinpäätöksen?

kuten laskuttamiseen, kirjanpidon teke-miseen ja raportointiin voi käyttäjä valita mieleisensä sovelluksen haluamaltaan toi-mittajalta. Tämä edistää tuotekehitystä ja vapaata kilpailua.

TALTIO-muotoiseen tietovarastoon perustuva taloushallintokokonaisuus luo aivan uuden mahdollisuuden erityisesti pie-nille yrityksille, joille nykyjärjestelmien hyö-

Tulevaisuudessa osaamisen

painopiste siirtyy konsultointiin,

neuvontaan ja asiakkaan

huolenpitoon.

24 SALDO 1/2016

Anna palautetta lehdestä ja voita Applen älykello!

Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/saldo2. Merkitse numerosarja 785362.3. Tämän jälkeen pääset lukija kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2016. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2016. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Arvottava palkinto on noin 400 euron arvoinen Apple Watch -älykello.

Uusi laki toi uudettilinpäätöksetLiikkeen- ja ammatinharjoittajat noudattavat nyt samoja tilinpäätössääntöjä.

erikoisnumero sidosryhmilleDigiloikalla lisää

kilpailukykyä

Hyvä taloushallintoyrittäjän turvana

Asiantuntijaryhmät apuna alan murroksessa

1/16

kasvun edistämiseen. Samalla se edistää hallituksen tavoitetta tuottavuuden kasvusta.

Anders Tallbergin selvityksessä maini-taan lisäksi, että yritysten taloushallinnon automatisointia vaikeuttaa julkishallinnon ja yhteiskunnan muiden toimijoiden välisen digitaalisen liittymäpinnan pirstaleisuus. Vastuun jakautuminen eri viranomaisten kesken aiheuttaa sen, ettei kenelläkään ole selvää kuvaa kokonaisuudesta, ja näin esi-merkiksi pienten yritysten näkökulma jää helposti huomioimatta. Toimijoiden pirs-taleisuudesta on osoituksena esimerkiksi se, että verkkolaskuosoitteiston ylläpitoon ja kehittämiseen ei ole tällä hetkellä sovittu omistajaa, kun nykyisen toiminnan ylläpitä-minen Tiekessä loppuu vuoden 2017 alusta.

Kehityksen vauhdittamiseksi Talous-hallintoliitto ja Teknologiateollisuus ovat nyt yhdessä aloittamassa uutta hanketta ”Rakenteinen TALTIO taloushallinto”, jotta taloushallinnon informaatio saadaan täysin rakenteiseksi ja digitaaliseksi. Sen informaa-tion päälle voidaan rakentaa kattava reaali-aikainen ja pitkälle automatisoitu yritysten talouden seuranta ja raportointi.

Tekes on suhtautunut hankkeeseen positiivisesti. Tukea on saatu myös lii-kenne- ja viestintäministeri Anne Ber-neriltä, joka vastaa hallitusohjelman ”Rakennetaan digitaalisen liiketoimin-nan kasvuympäristö” -kärkihankkeen toi-meenpanosta. Hankkeesta ovat kiinnostu-neet myös taloushallinnon ohjelmistotalot ja auktorisoidut tilitoimistot.

Tämän lehden mennessä painoon hankkeesta oli tehty alustavia suunnitel-mia, mutta virallista perustamiskokousta ei vielä oltu pidetty.

Suomalainen tieto-osaaminen on vientivaltti Suomi on rakenteisen tiedon johtava maa. Kotimaisen TALTIO-standardin perusta on kansainvälinen taksonomia (XBRL GL), mutta pk-yritysten haasteet ovat samat kotimaahan katsomatta. Suomi on myös palvelimien ja tietovarastojen luvattu maa, joten digitaalisen ja rakenteisen talous hallinnon kehittäminen ja myymi-nen voisi olla tulevaisuudessa luonteva osa Suomen palveluvientiä. ◍

SALDO 1/2016 25

KOKO ALAN AVAINTIETOATILITOIMISTOALA SUOMESSA

TILITOIMISTOJEN OPTIMISTISUUS SEURAAVIEN 12 KUUKAUDEN TALOUSNÄKYMIEN SUHTEEN

12 017

915

• Alan yritykset tarjoavat muun muassa talousjohtamisen, verotuksen, palkkahallinnon, rahoituksen ja yrityskauppakonsultoinnin sekä tietotekniikan palveluita erityisesti pk-yrityksille.

• Alan palveluita käyttää noin 90 % kaikista pk-yrityksistä. • Toimipaikkakoko vaihtelee yhden hengen toimistoista yli 50 henkilön

toimistoihin. Isoimmat alan toimijat ovat tuhansia henkilöitä työllistäviä kansainvälisiä konserneja

• Yrityksiä 4 333 *• Alan liikevaihto 915 Me*• Alalla työskentelee 12 017 henkilöä*• 5–9 henkilön tilitoimisto hoitaa keskimäärin 173

yrityksen asioita**• Alan asiatuntijatutkinto on KLT• KLT:n suorittaneita 2 807, joista 2 130 työskentelee

tilitoimistoissa• PHT:n eli palkkahallinto tilitoimistossa

-koulutusohjelman suorittaneita 386, joista 321 työskentelee tilitoimistoissa.

Lähde: * Tilastokeskus, Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstiedot 2014** Taloushallintoliiton jäsentutkimus 2015

Alalla työskentelee

Alan liikevaihto

henkilöä

miljoonaa euroa

2 807KLT:n suorittaneita

joista 2 130 työskentelee tilitoimistoissa

TUNNUSLUVUT

Pk-yrityksistä

käyttää alan palveluja. 90 %

Eteläinen Suomi

Erittäin optimistinen

Jonkin verran optimistinen

En optimistinen enkä pessimistinen

Jonkin verran pessimistinen

Erittäin pessimistinen

En tiedä

Itäinen Suomi

Läntinen Suomi

Pohjoinen Suomi

Helsinki-Espoo-Vantaa

1 %

21 %

45 %

28 %

5 %

0 %

3 %

34 %

40 %

17 %

7 %

0 %

0 %

25 %

51 %

22 %

1 %

0 %

1 %

27 %

44 %

26 %

2 %

0 %

4 %

31 %

47 %

16 %

0 %

1 %

26 SALDO 1/2016

KOKO ALAN AVAINTIETOA

Jos nämä tutkimustulokset herät-tivät kiinnostuksen tutkimuk-sen lisätarkasteluun, komment-teja voi lähettää osoitteeseen: viestinta@taloushallintoliitto.fi. Jos tämä tutkimus tai lehden muu sisältö herätti ajatuksia, joita haluat jakaa muiden Saldon luki-joiden kanssa, lähetä meille postia yllä mainittuun osoitteeseen. Jul-kaisemme mielellämme myös luki-joiden tekemiä artikkeleita.

TILITOIMISTOALA SUOMESSA LIIKEVAIHDON MUUTOKSET

4 333Alalla toimii

joista 321 työskentelee tilitoimistossa

386PHT-tutkinnon suorittaneita

TUNNUSLUVUT

Q3 Q2 Q1 Q4 Q3 Q2 Q1 Q4 Q3 Q2 Q1 Q4 Q3 Q2 Q1 Q4 Q3 Q2 Q1 Q4 Q3

2010=100

Vuosimuutos % Tilastokeskus / Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

2000 2001 2002 2002 2003 2004 2005 2005 2006 2007 2008 2008 2009 2010 2011 2011 2012 2013 2014 2014 2015

16

14

12

10

8

6

4

2

0

-2

16

14

12

10

8

6

4

2

0

-2

Liikevaihdon vuosimuutokset neljännesvuosittain

47 %Tilitoimistoissa

arvostetaan eniten tilinpäätös- ja

verotusosaamista.

MITÄ AMMATTITAITOA TILITOIMISTOISSA PAINOTETAAN REKRYTOINNISSA

• Tilinpäätös- ja verotusosaamista 47%• Osakirjanpitojen erityisosaamista 6%• Järjestelmien ja niiden käyttö- ja

yhteentoimivuusosaamista 7%• Palkkahallinnon osaamista 20%• Asiakaslähtöistä

asiantuntijapalveluosaamista 20%

* Jäsentutkimus 2015 (Vastaaja sai valita 2)

Tilinpäätös- ja verotus-osaamista

20 % palkkahallinnon osaamista

20 % asiakaslähtöistä asiantuntijapalvelu-osaamista

47%20%

20%

6 % osakirjanpitojen erityis osaamista

7 % järjestelmien ja niiden käyttö- ja yhteentoimivuusosaamista

yritystä

SALDO 1/2016 27

LIITON AVAINTIETOATALOUSHALLINTOLIITTO LUKUINA

• Auktorisoitujen tilitoimistojen ja taloushallinnon konsulttiyritysten valtakunnallinen toimialaliitto

• Auktorisoituja jäsentoimipaikkoja noin 800• Taloushallintoliiton konsernin liikevaihdosta suurin

osa tulee koulutustoiminnasta, julkaisutoiminnasta ja jäsentoiminnasta

• Koulutuksen liikevaihto noin 1,9 miljoonaa euroa vuodessa

• Koulutustilaisuuksia 86 vuodessa• Osallistumisia koulutustapahtumiin yhteensä noin

7 700 päivää vuodessa• Julkaisujen liikevaihto noin 876 000 vuodessa• Tilisanomat on alan johtava ammattilehti. Levikki

11 035 (LT 2014), lukijamäärä 22 000 (Taloustutkimus Oy 2014), verkkolehden kävijämäärä noin 15 000 kuukausittain.

• Henkilöstöä 16• Tili-instituuttisäätiö hoitaa tilitoimistojen

auktorisointijärjestelmää ja raportointikoodistoa sekä vastaa KLT-tutkinnosta

• Liiton piirissä toimii 43 tilitoimistotarkastajaa. Tarkastuksia toimeenpanee ja kehittää liitossa tarkastusvaliokunta. Tarkastustoimintaa ohjaa hyvä tilitoimistotarkastustapa.

henkilöä

palkkapussia/kk

6 600

301 000

800

Liiton jäsentoimistoissa työskentelee

Jäsenyrityksissä lasketaan

Auktorisoituja jäsentoimipaikkoja

TUNNUSLUVUT

Taloushallintoliitto on Pohjoismaisen alan järjeston,

The Nordic Accountant Federation (NAF),

puheenjohtaja.

LIITON JÄSENET

• Liiton jäsentoimistoissa työskentelee 6 600 henkilöä • Hoitavat noin 141 000 yrityksen, yhteisön, pääosin pk-yrityksen,

taloushallintoa• Jäsenyrityksissä lasketaan 301 000 palkkapussia kuukaudessa• Jäsentoimistojen keskimääräinen toimipaikkakoko on 8,4 henkilöä• Liiton jäsentoimistoissa noin 27 prosenttia on suorittanut KLT-tutkinnon• Yhdellä tilinpäätöstaitoisella kirjanpitäjällä on keskimäärin 26 asiakasta

Lähde: Liiton jäsentutkimus 2015

28 SALDO 1/2016

TALOUSHALLINTOLIITTO LUKUINA TILITOIMISTOJEN KOKOJAKAUMA JA LIIKEVAIHTO 2015

86

1,9

22 000

16

Liitto järjestää

Liitto työllistää

miljoonaa euroa.

koulutustilaisuutta

vuodessa

Tilisanomien lukijamäärä

henkilöä.

TUNNUSLUVUT

1993

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

2011

2013

2015

84 653 €

69 230 €

90 000 €

80 000 €

70 000 €

60 000 €

50 000 €

40 000 €

30 000 €

20 000 €

10 000 €

0 €

€ / henkilö

Koko maa Pääkaupunkiseutu

Liikevaihto/henkilö (koko maa ja pääkaupunkiseutu)

yli 9 henk.22% (19%)

5-9 henk.28% (32%)

1-2 henk.25% (24%)

3-4 henk.25% (25%)

Tilitoimistotoimipaikkojen jakauma koon mukaan 2015 (suluissa tilanne v. 2013)

Koulutuksen liikevaihto

SALDO 1/2016 29

Finlandia-talon pöydät odottavat pian sisään astuvia KLT-tenttiläisiä. Tentti pidettiin 5.10.2015 poikkeuksellisesti Finlandia-talossa. Tenttiin osallistui 217 henkilöä. Vuonna 2016 tentti on jälleen Messukeskuksessa.

Valmiina koitokseen!

Keskustelua koulutuksesta

Pohjoismaisia vieraitaTaloushallintoliitto järjesti puheenjohtajana Nordic Accountant Federationin (NAF) tapaami-sen marraskuussa. Suomen, Ruotsin ja Norjan taloushallinnon alan toimialajärjestöt kokoontui-vat Hotelli Katajanokassa Helsingissä. Tapaa-misessa puhuivat muun muassa Urpo Salo (kuvassa), Bo Harald ja Jukka Hämäläinen.

Suomen, Ruotsin ja Norjan toimiala-järjestöt kokoontuivat keskustelemaan eri maiden koulutuksista ja alan tarpeista Nordic Accountant Federationin (NAF) Innovation and Development -tapahtu-massa. Tapahtuma järjestettiin Suomessa 11.–12.8.2015. Kuva illalliselta Kuninkaan Lohet -ravintolasta Vantaalta.

TAPAHTUMIA

30 SALDO 1/2016

Koulutuskeskus Salpaus järjesti 19.11.2015 Tuhat mahdollisuutta -tilaisuuden, jossa puhuttiin tulevaisuuden työstä ja digitali-saatiosta. Taloushallintoliiton puheenjohtaja Vuokko Mäkinen kertoi taloushallinnon tule-vaisuudesta.

PHT-kurssin osallistujat opiskelivat vuosilomala-kia 11.12.2015. PHT eli Palkkahallinto tilitoimis-tossa on tilitoimistoissa työskenteleville palkanlas-kijoille tarkoitettu koulutusohjelma. Tänä vuonna on menossa 11. vuosikurssi.

Tili- ja veropäivien ohjelma vuodelta 1972. Kir-janpitolain muutos puhutti silloinkin. Tapahtu-man paikkana oli Rakennusmestarien talo Hel-singin Fredrikinkadulla. Ohjelman säilytyksestä kuuluu kiitos Marketta Pietarilalle.

Liitto järjesti 25.11.2015 infon alan tulevai-suudesta ja taloushallinnon digitalisoimisesta ensin liiton jäsenille ja sitten ohjelmistotaloille. Kuvassa Fredrik Jansson Tieto Finland Oy:stä puhuu ohjelmistotaloille TALTIOsta.

Digitalisointi kiinnosti

Puheenaiheena tulevaisuus

Palkanlaskijat ahkerina

Muutosko ohimenevää?

Lähetä omia tapahtumavalokuvia: viestinta@taloushallintoliitto.fi

SALDO 1/2016 31

YHTEISTYÖKUMPPANIT

innoX

32 SALDO 1/2016

LAUTAKUNNAT

KLT-Lautakunta 2016

Raportointilautakunnan kokoonpano 2016

Pekka Ruuhonen, pj.Verohallinto

Jarmo Leppiniemi, vpj.Tili-instituuttisäätiön Tutkintovaliokunnan pj.

Mika BjörklundTyö- ja elinkeinoministeriö

Aarto HirviYrityspalvelu Pentti Mäkinen Oy

Hannu Ojala Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Hannu Ylänen Elinkeinoelämän keskusliitto

Edustaja vahvistamattaKeskuskauppakamari

Marja-Liisa Ylitalo Suomen Kuntaliitto

Tili-instituuttisäätiön KLT-lautakunta toimii auktorisointi- ja KLT-järjestelmien ylläpidon asiantuntijaelimenä. KLT-lautakunta takaa järjestelmien arvostuksen ja luotettavuuden säilymisen sekä laadun kehittymisen.

Raportointilautakunta toimii Tili-instituuttisäätiön alaisuudessa ja pitää huolta raportointikoodiston vakaudesta.

Marja-Liisa KananenJyväskylän Ammattikorkeakoulu

Ann-Mari KemellKeskuskauppakamari

Tapani KykkänenAalto-yliopiston Helsingin kauppakorkeakoulu

Anna LundénSuomen Yrittäjät ry

Karri NieminenFiscales Oy

Vuokko MäkinenHawcon Oy

Leena Rekola-NieminenRekola-Nieminen

Hannu YlänenElinkeinoelämän keskusliitto

Sakari KauppinenPatentti- ja rekisterihallitus

Leena Rekola-Nieminen (vpj.) Suomen Taloushallintoliitto

Susanna LaineTilastokeskus

Mika Björklund Työ- ja elinkeinoministeriö

Pekka Ruuhonen (pj.) Verohallinto

Ari Toivio Yritystutkimusneuvottelukunta

Esko Penttinen XBRL Suomi

SALDO 1/2016 33

LIITON TOIMISTO

Juha Ahvenniemip. 09 6850 5725, 040 766 9291ToimitusjohtajaTilisanomien päätoimittaja Tili-instituuttisäätiön asiamies

www.taloushallintoliitto.filiitto@taloushallintoliitto.fi etunimi.sukunimi@taloushallintoliitto.fi.

Toimistossa palvellaan maanantaista perjantaihinklo 8.30–16.00.

Salomonkatu 17 A 11. krs, 00100 HelsinkiPuh. 09 6850 570

Sirpa Airolap. 09 6850 5727, 040 753 2378JohtajaTilitoimistoalan osaaminen, koulutus ja laatu

Vuokko Mäkinen, pj, LoviisaHawcon OyPuh. 0500 811 590vuokko.makinen@hawcon.fi

Kari Alhola, vpj, HelsinkiAlhola Consulting OyPuh. 050 552 3168kari@alhola.com

Liiton hallitus >> Toimikausi 1.7.2015– 30.6.2016

Riikka Hirsimäki p. 09 6850 5721Tiedotus- ja julkaisuvastaava

Tuija Hämäläinen p. 09 6850 5728KLT-tutkintoAsiakaspalvelu

Satu Korpelap. 09 6850 5723Markkinointivastaava

Paula Kurkip. 09 6850 5724Koulutusvastaava

Päivi LaukkanenKoulutusvastaava

Outi Mäkiniemip. 09 6850 5736, 040 560 1742Viestintä- ja markkinointipäällikkö

Eeva Lyytinenp. 09 6850 5735AsiantuntijaTilitoimiston tietotekniikka ja laatu

Päivi Nuoliojap. 09 6850 5726,040 940 1186TalousvastaavaPHT-koulutusohjelma

Marianne Nurminenp. 09 6850 5730LaskutusTilisanomien tilaukset ja osoitteenmuutokset

Markku Ojalap. 09 6850 5734, 050 586 7973Johtava asiantuntijaEdunvalvonta, verotuksen jäsenneuvonta

Elina Panulap. 09 6850 5733Johdon sihteeriAsiakaspalvelu

Kati Stenmanp. 09 6850 5729Jäsen- ja auktorisointivastaavaKLT-ylläpito

Hanna Huovinlahtip. 09 6850 5737KoulutusvastaavaPHT-koulutusohjelma

Aarto Hirvi, HelsinkiYrityspalvelu Pentti Mäkinen OyPuh. 050 337 6822aarto@kirjanpidot.fi

Marja Mustapää, MikkeliMikkelin Tilikeskus OyPuh. 050 321 7260marja.mustapaa@mikkelintilikeskus.fi

Arto Korpi, TampereAccotilit KyPuh. 040 558 1130arto@accotilit.fi

Arto Marttila, OuluNovec OyPuh. 040 548 1001arto.marttila@novec.fi

Tuomas Tahvanainen, EspooLeppävaaran Laskenta Oy050 356 3892tuomas.tahvanainen@ leppavaaran laskenta.fi

Kristiina Timperi, LappeenrantaVisma Services OyPuh. 040 540 5249kristiina.timperi@visma.com

Matti Rantala, EspooPrimeSoft Consulting OyPuh. 0400 411 451matti.rantala@primesoft.fi

34 SALDO 1/2016

VIERASKYNÄ

Digitalisaatio ja teknologian kehit-tyminen tulevat muuttamaan työtämme voimakkaasti seu-raavien vuosien aikana. Monia

talous- ja henkilöstöhallintoon liittyviä työ-tehtäviä tulee poistumaan, ja uudenlaista osaamista tarvitaan. Tiedonsiirto ja tallen-nus tulevat tapahtumaan nykyistäkin auto-maattisemmin. Ohjelmistorobotit tulevat tekemään toistuvat, rutiininomaiset työ-tehtävät, ja meidän talousalan ammattilais-ten työ tulee olemaan yhä enemmän palve-lujen tarjoamista asiakkaillemme.

Työn muuttaessa muotoaan asiakkaan kohtaamisesta tulee entistä merkitykselli-sempää. Tulevaisuuden kilpailuetu tulee ole-maan tehokkaissa prosesseissa, mutta yhä enemmän siinä, miten asiakas kohdataan ja millaista lisäarvoa hänelle tarjotaan.

Asiakkaan kohtaaminen ei ole vain ystä-vällisyyttä, kauniita sanoja, hymyä tai kohte-liaita fraaseja vaan merkityksellisiä kokemuk-sia. Mitä vahvempia tunteita, kohtaamisia ja mielikuvia syntyy, sitä vahvempi on asiakas-kokemus.

Asiakaspalvelun todelliset ammattilaiset ovat aika harvassa. Haluamme olla oman asiantuntija-alamme ammattilaisia, mutta se ei riitä, jos asiakas ei saa odotukset ylittä-vää palvelua. Se vaatii todellista empatiaky-kyä ja pelisilmää – kykyä asettua asiakkaan asemaan. Yksityiskohdat ja yksilöllisyys rat-kaisevat. Ei saa olla liian muodollinen mutta ei liian tuttavallinenkaan. Ei saa puhua liian vaikeaa kieltä mutta ei kommunikoida niin-kään, että asiakas kokee itsensä tyhmäksi. On osattava olla nöyrä mutta asiansa tun-teva ammattilainen. Ja kaikkea tätä oikeassa suhteessa – riippuen asiakkaasta.

Erityisesti vihaisen tai pettyneen asiak-kaan palvelu on haaste. Yllättävän monelle asiakaspalvelijalle anteeksipyyntö on vai-keaa. Pahoittelu on aina ensimmäinen askel. Vasta sen jälkeen voi aloittaa tilanteen sel-

Ylitä itsesi ja yllätä asiakkaasi!

Carita OrlandoUusista asioista ja ilmiöistä helposti innostuva, politiikkaan hurahtanut tilitoimistoyrittäjä. Toimitusjohtaja ACC Orlando Oy.

LUON USEIN VAIKEASTA ASIAKASTILANTEESTA ITSELLENI KILPAILUN.

vittämisen ja ratkaisun löytämisen yhdessä asiakkaan kanssa. Olen monesti luonut vai-keasta asiakastilanteesta itselleni kilpailun. En halua myöntää eli hävitä itselleni niin, että epäonnistuisin palvelutapahtumassa. Teknisissä asioissa teen virheitä, enhän ole robotti, mutta asiakaspalvelun voin aina hoi-taa täydellisesti.

Itselleni paras asiakaskokemus aikoihin oli, kun vein autoni pikahuoltoon. Siinä kahvia mukavasti sohvalla nauttiessani huoltomies (tai tässä tapauksessa itse asiassa -nainen) tuli esittelemään hajonnutta osaa ja kerto-maan, mikä olisi ollut seuraus, jos osaa ei olisi nyt vaihdettu.

Hyvin ja nopeasti sujunut huolto oli se, mistä maksoin. Kahvi ja mukava sohva teki-vät kokemuksesta miellyttävän. Ratkaisevin hetki oli kuitenkin huoltomiehen yllättävä ja odottamaton palveluele. Se loi vahvan tun-teen, että hän oli kiinnostunut siitä, mitä asiakas ajattelee ja toivoo. Kuinka usein olenkaan unelmoinut siitä, että ymmärtäi-sin, mitä huollossa autolleni tehdään. Nyt ymmärrän.

Pystytkö sinä toteuttamaan asiakkaan unelmat?◍

SALDO 1/2016 35