uusialähestymistapojaja menetelmiääänien&kuulemiseen&...Äänidialogi:&prosessi&& •...

Uusia lähestymistapoja ja menetelmiä äänien kuulemiseen

Seppo An5onen Suomen Moniääniset ry

Ääniä kuulevan tukeminen –seminaari Lahdessa

Perinteisiä lähestymistapoja

•  Normaalistaminen – Äänien kuuleminen ominaisuutena ja kuormituksen yhteydessä

•  Selviytymiskeinojen tutkiminen ja ope5elu •  Äänien ja kuulemisen merkityksen tutkiminen

– Kuinka syntyneet, mistä kertovat? •  Uskomukset ja niiden kanssa työskentely

– Alkuperä, voima/valta, halli5avuus, idenDteeE

2.9.15 ©Seppo An5onen

Uudempaa

•  Äänidialogi •  Korjaava mielikuvatyöskentely, ImRs •  A5enDon training, ATT •  Mindfulness •  CompeDDve memory training, COMET


Äänidialogi

Dirk Corstensin, Elenor Longdenin ja Rufus Mayn mukaan Seppo An5onen (tarkempi selostus äänidialogista

www.moniaaniset.fi)

Äänidialogi

•  Menetelmän tarkoitus on parantaa ääniä kuulevan ymmärrystä ääniensä suhteen ja suhde5a ääniin

•  Menetelmän ydin on ääniä kuulevan äänien haasta5elu

•  Haasta5elija (fasilitaa5ori) suhtautuu ääniin pyrkien ymmärtämään, hyväksyen ja kiinnostuneena


Äänidialogi: prosessi

•  Aloi5aminen ja yhteistyö •  Ääneen keski5yminen ja sopiva paikka huoneessa •  Haasta5elu, kysymykset •  Paluu alkuperäiselle paikalle ja jälkipohdinta, kokemukset

•  Haasta5elija on kuulevan rinnalla ja kertoo koosteen tapahtumista

•  Kuulevaa rohkaistaan jatkamaan prosessia istunnon jälkeen


Äänidialogi: esimerkkejä kysymyksistä

•  Kysymykset koskevat esim. äänen idenDteeEä, tulemista henkilön (kuulevan) elämään ja tehtävää ja osuu5a nykyelämässä –  Kuka olet? Kuinka vanha olet? Milloin tulit (henkilön x) elämään? Mikä siihen oli syynä? Mitä x:n elämässä silloin tapahtui?

– Mistä asioista huolehdit, miten sinun on ollut tarkoitus vaiku5aa häneen? Mitä hänelle tapahtuisi, jos et olisi hänen elämässään? Haluaisitko jonkin muu5uvan suhteessasi x:ään?

–  Lopuksi: onko sinulla neuvoa tai ehdotusta x:lle?


Korjaava mielikuvatyöskentely

ImRs (Imagery RescripDng) Ison, R. ym. (2014). The use of rescripDng

imagery for people with psychosis who hear voices. Behavioural and CogniDve

Psychotherapy, 42, 129-‐142

Korjaava mielikuvatyöskentely.

•  Lähtöisin skeematerapiasta ja kehite5y alun perin erityisesD postraumaaEsen häiriön hoitoon

•  Äänien kuulemiseen lii5yy useimmilla mielikuvia, jotka ovat luonteeltaan mieleen tunkeutuvia (intrusive)

•  Äänien kuulemiseen ja mielikuviin voi yhdistyä muistoja


Harjoitus kohdistuu mielikuviin ja muistoihin

ÄÄNIEN KUULEMI-‐

NEN

MIELIKUVAT

MUISTOT

ImRS


ImRs •  Pitää sisällään kuvi5elun mielikuvaan menemisestä ensin tarkkailijan (ulkopuolisen; observer) näkökulmasta, si5en uudelleen paikalla olijan (field) näkökulmasta

•  Aluksi terapeuE tulee avuksi mielikuvaan, myöhemmin asiakas tekee sen itse

•  Tutkimuksesta ei käy ilmi, mu5a koska on vain yksi istunto, todennäköisesD terapeuE on tullut mielikuvaan

•  Vakau5aminen harjoituksen aikana voi olla tarpeellista


ImRs – kolme vaihe5a (terapeuE ”kirjoi5aa”)

1.  Kuvitellaan mielikuva tai muisto mielikuvana 2.  TerapeuE tulee mielikuvaan (lope5aa uhkan,

on henkilön tukena, yms) 3.  TerapeuE suuntaa huomion ihmisen muihin

tarpeisiin


ImRs – kolme vaihe5a (asiakas ”kirjoi5aa”)

1.  Kuvitellaan mielikuva tai muisto mielikuvana 2.  Asiakas aikuisena tulee ja muu5aa/korjaa

hankalan Dlanteen mielikuvassa 3.  Asiakas kuvi5elee edellisen tapahtuvan

(lapsena, uhrina, tms) ja voi pyytää lisää, mitä tarvitsee


Esimerkki (arDkkelista) •  ÄÄNI: Miesääni käskee hyökkäämän ihmisten kimppuun. Ääni käskee puuko5amaan tai käymään ihmisten kimppuun kadulla.

•  MIELIKUVA, jota käsitelty: –  Kuva minusta hyökkäämässä ”Our Ladyn” kimppuun tai minä hyökkäämässä ihmisten päälle

•  MUISTO: –  Kun ensimmäisen kerran sairastuin, makasin sängyssä ja kuvi5elin puuko5avani sen aikaisen kumppanini

•  TIIVISTETTY MERKITYS: – Olen paha ja häiriintynyt ihminen


ImRs -‐ tulokset

•  Kolmella neljästä koehenkilöstä tapahtui suhteessa mielikuviin vähennystä hai5aavuudessa, negaDivisessa tunneDlassa, Divistetyissä uskomuksissa (esim. ”Olen paha ja häiriintynyt henkilö”) ja kasvua hallinnan tunteessa ja nämä tulokset pysyivät 1 kk seurannassa.


ATT – a5enDon training

Valmaggia, R. L. ym. (2007). A5enDon TrainingWith Auditory HallucinaDons: A Case

Study CogniDve and Behavioral PracDce 14 (2007)

127–133

A5enDon training

•  Alunperin ahdistuksen hoitoon kehite5y menetelmä, jolla pyritään harjoi5amaan tarkkaavaisuuden metakogniDivista taitoa

•  Pyrkimys harjoi5aa tarkkaavaisuu5a joustavammaksi ja Detoisemmaksi – valikoiva tarkkaavaisuus –  tarkkavaisuuden kohteen vaihtaminen –  jae5u tarkkaavaisuus


A5enDon training: sovellus äänien kuulemiseen, harjoitus

•  Tilanteessa tuotetaan muutamaa ääntä yhtä aikaa ulkoisesta äänilähteestä

•  Ääniä kuulevan tehtävä on aluksi kiinni5ää huomio yhteen ääneen kerrallaan mukaan lukien hallusinaaDoääni

•  Toisessa vaiheessa hän vaihtaa huomiota (ohjeen mukaan) äänestä toiseen

•  Lopuksi hän pyrkii havainnoimaan useaa ääntä yhtä aikaa


A5enDon training: sovellus äänien kuulemiseen, tulokset

•  Valmaggian arDkkelin tapauksessa äänien intensiteeE ja esiintymisDheys olivat vähentyneet ja äänet aiheuEvat vähemmän vaivaa. Tämä Dlanne jatkui myös 6 kk:n seurannassa. Muutoksella oli huoma5ava vaikutus hänen yleiseen toimintakykyynsä ja se mahdollisD enemmän osallistumisen ”normaaleihin” päivän toimintoihin. Asiakas raportoi, e5ä äänet eivät enää aiheu5aneet häiriötä hänen elämäänsä. Sen sijaan hänellä oli kyky hallita ääniä, tahtonsa mukaisesD joko herä5ää tai jä5ää ne huomio5a.


Mindfulness

Ellet, L. (2013). Person-‐based cogniDve therapy for distressing psychosis. In Morris, E. ym. (ed.) Acceptance and commitment therapy and mindfulness for psychosis. Khoury, B., Lecomte, T., Gaudiano, B.A. & Paquin, K.

(2013). Mindfulness intervenDons for psychosis: A meta-‐analysis. Schizophrenia Research, 150, 176-‐184.


Mindfulness

•  ”Mindfulness tarkoi5aa huomion kiinni5ämistä erityisellä tavalla

– tarkoituksella – tässä hetkessä – arvostelema5a”

Jon Kabat-‐Zinn

•  Between sDmulus and response there is a space -‐ and it is the freedom to choose (Frankl)

Bob Stahl mindfulne

ss



Epämiellyttävä psykoottinen kokemus (ääni, paranoidinen ajatus, mielikuva)

Tietoisen läsnäolon

suhtautuminen

Kärsimystä aiheuttava

reaktio Kokemuksellinen välttäminen

Arvostelu

Märehtiminen, konfrontaatio

Hukkuminen reaktioon

Hyväksyminen, vastaanottaminen

Ei arvosteleva

Päästää irti

Selkeä tietoisuus

oire

Chadwick, 2006: Person based cognitive therapy for distressing psychosis

Äänien kuulemisen kokemus The voice inside: a pracDcal guide for and about people who hear voices

(2009)


Kieltäminen

Arvo5omuuden tunteet

KonflikD itsen kanssa

Tunteet vainoharhaisuudesta/

epäilevyydestä

Kyvy5ömyys mennä eteenpäin

Hyväksyminen

Äänien olemassaolon hyväksyminen ilman

analysoinDa/leimaamista

Selviytymiskeinot

Huomio äänien sisältöön ja siihen miksi ne ilmaantuvat

Ymmärtäminen, kasvu ja toipuminen

Mindfulness ja psykoosi

•  Mindfulnessin avulla pyritään hyväksyvään suhtautumiseen ääniin kokemuksina, mikä au5aa o5amaan etäisyy5ä niihin ja tekee siten Dlaa omille valinnoille, äänien vaikutusvalta vähenee

•  Mindfulness toimii myös luontaisen väl5ämiskäy5äytymisen murtajana

•  Pelo5avia ja epämielly5äviä asioita pyritään väl5ämään – ehkä erityisesD tunnetasolla – tuolloin asiat, kuten äänet, säily5ävät pelo5avan luonteensa


Mindfulness ja psykoosi Harjoitukset (Ellet 2013)

•  Perusharjoitus: •  Tietoisuus kehon tuntemuksiin •  Tietoisuuden kulje5aminen kehon läpi (kuten body scan) huomioiden läsnäolevat tuntemukset ja jännitykset

•  Huomio, Detoisuus hengitykseen (tuntemukset kehossa, mikä sopivin kohta)


Mindfulness ja psykoosi Harjoitukset (Ellet 2013)

•  Perusharjoitus (jatkuu): •  Tietoinen huomio hengitykseen jatkuu harjoituksen loppuun

•  Osallistujia pyydetään lempeäsD huomioimaan, kun heidän mielensä on vaeltanut (esim. hai5aaviin ääniin tai mielikuviin) ja tuomaan Detoisuutensa takaisin hengityksen tuntemuksiin

•  Lopuksi osallistujat ohjataan lempeäsD avaamaan silmänsä ja ase5umaan takaisin Dlaan


Hengitys

Huomio vaeltaa

Huomaa, e5ä huomio vaeltaa

Huomaa, mihin huomio on mennyt

Palaa aisteihin/hengitykseen


Mindfulness ja psykoosi Harjoitukset (Ellet 2013, Chadwick 2006)

•  Erityisiä sovelluksia (3): •  Vahva terapeuEnen suhde tarvitaan 1.  Harjoituksen kesto rajataan maksimissaan 10

minuuEin 2.  Pitkiä hiljaisuuksia harjoituksen aikana

vältetään: ohjaaja/terapeuE antaa lyhyen ohjeen tai kommenDn 1-‐2 minuuDn välein (vakau5aminen)


Mindfulness ja psykoosi Harjoitukset (Ellet 2013, Chadwick 2006)

•  Erityisiä sovelluksia (3): 3. Harjoi5elu istuntojen ulkopuolella ei ole olennainen edellytys, mu5a poDlaalle annetaan 10 minuuEa kestäviä ohja5ujen meditaaDoiden äänitallenteita ja harjoi5eluun rohkaistaan


Harjoitukset (esim.) •  Ei pitkiä hiljaisuuksia, ohjaaja on äänessä 1-‐2-‐ minuuDn

välein •  HENGITYS:

–  Hengitysten laskeminen (sisäänhengitys yksi, uloshengitys yksi…)

–  Hengi5ämiseen huomion suuntaaminen – ja palau5aminen. VisualisoinD voi helpo5aa

–  Sierainten vaihtamishengitys •  KÄVELY

–  Hidas kävely hengityksen tahdissa, huomio tuntemuksiin –  Hidas kävely ja huomion suuntaaminen joka askelella ympäristöön sellaisena kuin se on aistein koe5avissa sillä hetkellä


Harjoitukset (esim.) •  ÄÄNET MINDFULNESSIN AIKANA

•  Ohjaaja: •  Jos kuulet äänen, vie huomiosi siihen. Totea itsellesi mielessäsi ”ääni” tai ”kuuleminen”. Yritä olla reagoima5a, sen sijaan tarkkaile sitä, kun se menee ohi tai haihtuu. Si5en tuo huomiosi lempeäsD takaisin lepäämään seuraavassa sisään hengityksessä.

•  (Chadwick 2006)


Meta-‐analyysi: mindfulness ja psykoosi Khoury, B., Lecomte, T., Gaudiano, B.A. & Paquin, K. (2013). Mindfulness intervenDons for

psychosis: A meta-‐analysis. Schizophrenia Research, 150, 176-‐184.

•  SisällyteEin 13 tutkimusta, yht. 468 tutkimushenkilöä

•  Kolmella tavalla paino5uneita intervenDoita: – Mindfulness (meditaaDo) – Hyväksyminen – Myötätunto




Tuloksia •  MF-‐intervenDot olivat kohtalaisen vaiku5avia pre-‐ ja post-‐tutkimuksissa

•  Verra5una kontrolliryhmään effect size olivat pienestä kohtalaiseen

•  Vaikka eivät tähtää oireiden vähenemiseen, vaan oireista johtuvan ahdingon vähenemiseen – silD ne olivat kohtalaisen tehokkaita vähentämään negaDivisia ja affekDivisia oireita ja lisäämään elämän laatua. PosiDivisiin oireisiin vaikutukset olivat pienemmät.




Tuloksia •  Tulokset ovat verrannollisia CBTp:n kanssa ja MF-‐intervenDoiden kanssa muissa häiriöissä

•  PoDlaiden sitoutuminen hoitoon oli parempi kuin CBT:ssä (poistuminen MF 12.14%; CBT 22.5%)

•  Vahva posiDivinen korrelaaDo osallistujien MF-‐tason ja kliinisten tulosten välillä – Kun MF:iin yhdisteEin hyväksyminen ja myötätunto, olivat kliiniset tulokset vielä parempia


CompeDDve memory training (COMET)

Van der Gaag ym. (2012). Ini4al evalua4on of the effects of compe44ve memory training (COMET) on depression in schizophrenia-‐spectrum pa4ents with

persistent auditory verbal hallucina4ons: A randomized controlled trial. BriDsh Journal of Clinical

Psychology, 51, 158–171

KIELT. ITSE-‐ARVOSTUS

ÄÄNEN SISÄLTÖ

ALISTU-‐VUUS

MASENNUS

COMET: Voiko näitä yhteyksiä muuMaa ?


Hoidon vaiheet 1-‐4 (yht. 7 istuntoa)

1.  Äänen sisällön teema 1.  Äänen akDivisuuden, sisällön ja siihen lii5yvien

ajatusten ja tunteiden kartoi5aminen 2.  Äänen sisällön henkilökohtainen merkitys

1.  Esim. nöyryy5ävät äänet herä5ävät ikäviä muistoja epäonnistumisista ja synny5ävät matalaa itsearvostusta ja alhaista mielialaa (kogniDivis-‐emoDonaalinen verkosto), teema ”epäonnistuminen” tai ”kykenemä5ömyys”.


Hoidon vaiheet

2.  Vastakkaisen teeman vahvistaminen 1.  Onko poDlas vakuu5unut, e5ä hän on 100% (esim.)

kykenemätön tai epäonnistunut? 2.  Jos ei, akDvoidaan vastakkaisiin muistoihin ja

tapahtumiin lii5yviä mielikuvia, joiden kanssa samaan aikaan poDlasta ohjataan verbalisoimaan posiDivisia kuviteltuun Dlanteeseen yhdenmukaisia lausumia itsestä. Myöhemmin myös asento ja ilmeet yhdistetään.

3.  Tällaista uudelleen elämistä poDlas harjoi5elee 3 minuuEa joka päivä viisi kertaa. Kirjanpito


Hoidon vaiheet

3. Äänien ja kielteisen itsearvostuksen välisen yhteyden heikentäminen

1.  Kun poDlas on vahvoilla edellisen, vastakkaisen teeman kanssa, se yhdistetään kuviteltuun ääneen.

2.  Tätä toistetaan, kunnes poDlas voi kuunnella ääntä ja samalla kuitenkin pysyä itseään arvostavassa oloDlassa.

3.  Äänien negaDivinen sisältö ei enää vaikuta poDlaan tunteisiin.


Hoidon vaiheet

4.  Etäisyyden o5aminen ääniin 1.  PoDlasta autetaan päästämään irD

osallistumisesta siihen, mitä äänet sanovat 2.  Esim. äänien kuuntelu kuvitellussa tea5erissa

tylsänä asiana, äänen vaimentaminen, mielikuvan hämärtäminen


Tulokset/COMET

•  36% COMET (+TAU)-‐ryhmästä toipui depressiosta, 11% TAU-‐ryhmästä

•  Äänien akDivisuudessa ja negaDivisessa sisällössä ei tode5u vähenemistä

•  Parempaan suuntaan muu5uivat kuitenkin – Äänien alkuperään lii5yvät uskomukset (sisäinen-‐ulkoinen)

– Päivi5äisen elämän häiriintyminen – Äänien hallinta


Tulokset/COMET

•  Depression väheneminen tapahtui pääosin itsearvostuksen kasvun ja äänien hyväksymisen psyykkisenä ilmiönä kau5a. Osi5ain se tapahtui äänien käsitetyn voimakkuuden ja ääniin suhtautumisen (alistuvuuden väheneminen) kau5a.


Kiitos!

[email protected] www.saterapia.fi

uusialähestymistapojaja menetelmiääänien&kuulemiseen&...Äänidialogi:&prosessi&& •...

Documents