2015-2016O P I N T O - O PA SK I E L I K Y L P Y K O U L U T U K S E N K O U L U T U S O H J E L M A

Humanististen tieteiden kandidaatin

Sisältö

Opinto-oppaan käyttäjälle ............................5

Filosofinen tiedekunta ..................................6Tiedekuntaneuvosto ................................................6Ylioppilaskunta ja ainejärjestöt ..............................6

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto ........................................7Tutkintojärjestelmä....................................................7Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto ....7 Kandidaatin tutkielma .......................................7 Kandidaatin tutkinnon kypsyysnäyte .............7 Kypsyysnäytteen kirjoittaminen ja sen hyväksyminen .............................................7 Kypsyysnäytteen kielitaitovaatimukset ..........8

Filosofian maisterin tutkinto ........................9Filosofian maisterin tutkinto ...................................9Pro gradu -tutkielma ................................................9 Pro gradu -tutkielman luovutus ja julkaiseminen ......................................................9 Pro gradu -tutkielman arvostelu .....................9 Maisterin tutkinnon kypsyysnäyte ..................10 Kypsyysnäytteen kirjoittaminen ja sen hyväksyminen .............................................10 Kypsyysnäytteen kielitaitovaatimukset ..........11Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta ............12 Uusien opiskelijoiden orientoituminen yliopisto-opiskeluun ..........................................12 Opintoneuvonta .................................................12 Säännökset, määräykset ja ohjeet .................14 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) ...............................................................14

Opiskelun etiikka ......................................................14Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) ...........................................15 Hyväksilukeminen ..............................................15 Korvaaminen ja sisällyttäminen ......................15 Viestintä- ja kieliopintojen korvaavuusperusteet.........................................15 Valmistuminen ..................................................17Yleistä .........................................................................17Todistustenjakopäivät ..............................................17Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintotodistus .........................................................17Filosofian maisterin tutkintotodistus .....................18Arvosanan määräytyminen .....................................18Diploma Supplement ...............................................18

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma ...19Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelmat .................................................21Filosofian maisterin tutkinnon opetussuunnitelmat .................................................23

2

Vaasan yliopisto Filosofinen tiedekunta

Postiosoite: PL 700, 65101 VaasaKäyntiosoite: Yliopistonranta 10, 65200 VaasaPuhelinvaihde: 029 449 8000 www.uva.fi

Toimitus: Eija Heinonen-Özdemir ja Hanna KorpelaTaitto: Mari Ala-MikkulaPainatus: Waasa Graphics Oy

3

4

Opinto-oppaan käyttäjälleTämä opinto-opas on tarkoitettu kielikylpykoulu-tuksessa opiskelevan opiskelijan käsikirjaksi.

Tässä oppaassa esitetään humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintovaati-mukset. Opetussuunnitelmat opintojaksokuvauk-sineen on esitetty opinto-oppaan verkkoversiossa osoitteessa www.uva.fi/fi/for/student/materials/handbooks. Opetusaikataulutiedot löytyvät Lukka-rista (www.uva.fi/fi/for/student).

Tiedekunnan tilat sijaitsevat Palosaaren yliopis-tokampuksella Fabriikissa, osoitteessa Yliopiston-ranta 10.

Lukuvuosi 2015–2016

Lukuvuosi on jaksotettu viiteen periodiin:

Syyslukukausi:I periodi viikot 36–43II periodi viikot 44–51

Kevätlukukausi:III periodi viikot 2–8IV periodi viikot 9–14V periodi viikot 15–21

Hyvää lukuvuotta 2015–2016!

Eija Heinonen-Özdemiropintopäällikkö

5

Filosofinen tiedekunta aloitti toimintansa 1.1.2010, jolloin humanistinen tiedekunta ja hallintotieteiden tiedekunta yh-distyivät.

Tiedekunta jakaantuu tiedealueisiin kielet ja viestintä (hu-manistinen ala) sekä hallintotieteet. Tiedekuntaan kuuluu myös Kielipalvelut-yksikkö, joka antaa kielten opetusta kai-kille Vaasan yliopiston opiskelijoille.

Kielten ja viestinnän tiedealue suuntautuu kansainvälisty-miseen ja monikulttuurisuuteen. Painoalat opetuksessa ja tutkimuksessa ovat ammattikielet, kielikylpy, monikielisyys, kääntäminen ja kulttuurien tuntemus.

Tiedekunnassa on noin 1700 perustutkinto-opiskelijaa ja noin 100 jatko-opiskelijaa. Henkilökuntaa on noin 95, jois-ta professoreita 15. Henkilökuntaan kuuluu professorien lisäksi muuta opetus- ja tutkimushenkilöstöä sekä henki-löstöä muiden tehtävien hoitamista varten. Tiedekunnassa toimii lisäksi useita apuraha- ja projektitutkijoita.

Tiedekuntaneuvosto

Tiedekunnan ylintä päätösvaltaa käyttävät tiedekuntaneu-vosto ja dekaani Hannu Katajamäki. Dekaani toimii tiede-kuntaneuvoston puheenjohtajana.

Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on mm. hyväksyä opetus-suunnitelmat, antaa määräykset tutkintoasetuksen sovelta-misesta sekä opintojen suorittamisesta ja opintosuoritus-ten arvostelusta.

Ylioppilaskunta ja ainejärjestöt

Jokainen Vaasan yliopiston perustutkinto-opiskelija kuuluu automaattisesti Vaasan yliopiston ylioppilaskuntaan (VYY). Ylioppilaskunta toteuttaa edunvalvontaa koulutus- ja sosi-aalipoliittisissa sekä kansainvälisissä asioissa yliopistolla, kaupungissa ja valtakunnallisesti. Yhteistyötä opiskelijoi-den aseman parantamiseksi tehdään mm. muiden ylioppi-laskuntien ja Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kanssa. VYY tarjoaa jäsenilleen myös opiskelija-, kulttuuri- ja liikun-tapalveluita, sekä piirissään toimiville yhdistyksille järjestö- ja tukipalveluita.

Eri alojen opiskelijoilla on omat ainejärjestönsä, jotka toimi-vat monin tavoin alansa opiskelijoiden yhdyssiteenä. Hu-manistisen alan ainejärjestöt ovat CoMedia ry (viestintätie-teiden opiskelijat), Gig@ ry (teknisen viestinnän opiskelijat) ja Övertäjät ry (kielten opiskelijat).

Filosofinen tiedekunta

6

Tutkintojärjestelmä

Asetuksen 794/2004 mukaisesti tiedekunnassa voi suo-rittaa humanististen tieteiden kandidaatin (HuK) ja filoso-fian maisterin (FM) tutkinnot. Opiskelijat suorittavat ensin kolmivuotisen humanististen tieteiden kandidaatin tutkin-non (180 op) ja sen jälkeen kaksivuotisen filosofian mais-terin tutkinnon (120 op).

Jatkotutkintoina tiedekunnassa voi suorittaa filosofian li-sensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnot.

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoHumanististen tieteiden kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Kandidaatin tutkintoon johtava koulu-tus antaa opiskelijalle

pääaineen perusteiden tuntemuksen sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen

vähintään yhden sivuaineen perusteiden tuntemuksen valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työs-

kentelytapoihin edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johta-

vaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen edellytykset hankkimansa tiedon soveltamiseen työ-

elämässä riittävät viestintätaidot.

Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä (op) ja tutkinnon voi suorittaa kolmessa vuodessa. Kielikylpy-koulutuksessa suoritettavaan tutkintoon tulee sisältyä pääaineen perus- ja aineopinnot, yhden sivuaineen perus-opinnot, viestintä- ja kieliopinnot, yleisopinnot sekä muita opintoja.

Kandidaatin tutkielma

Pääaineen aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma, jonka laajuus on 10 opintopistettä. Kandidaatin tutkielman tavoitteena on, että opiskelija perehtyy tieteelliseen tutki-mukseen, argumentointiin ja kirjoittamiseen sekä tieteelli-seen tiedonhankintaan.

Kandidaatin tutkielman arvosana muodostuu sekä tutkiel-masta (70 %) että seminaarityöskentelystä (30 %). Se-minaarityöskentelyssä arvioidaan opiskelijan aktiivisuus, opponointi ja oman työn esitys. Humanistisen alan kirjoi-tusohjeet löytyvät Opiskelijat-verkkosivuilta.

Opiskelijan on lisäksi kirjoitettava tutkielmansa alalta kyp-syysnäyte.

Kandidaatin tutkinnon kypsyysnäyte

Kandidaatin tutkintoa varten kirjoitettavassa kypsyysnäyt-teessä opiskelijan tulee osoittaa perehtyneisyyttä kan-didaatin tutkielman alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Mikäli opiskelijalta ei vaadita tutkintoasetuksen 794/2004 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, ts. opiskelijan koulusivistyskieli ei ole suomi tai ruotsi, dekaani päättää kypsyysnäytteen kielestä oppiaineen esityksestä.

Kypsyysnäytteen kirjoittaminen ja sen hyväksyminen

Kypsyysnäytteeseen voi ilmoittautua sen jälkeen, kun kan-didaatin tutkielma on jätetty lopullisessa muodossa arvos-teltavaksi. Kypsyysnäyte kirjoitetaan tenttitilaisuudessa.

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto

7

Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan tenttikuorella viimeis-tään 7 päivää ennen tenttitilaisuutta.

Kypsyysnäytteen pituus on käsin kirjoitettuna noin yksi konseptiarkki (neljä sivua, noin 500 sanaa). Kirjoitelma on esseetyyppinen, tutkielman aihepiiriin liittyvästä aiheesta kirjoitettu, analyyttinen ja ehyt kokonaisuus, jossa opiskelija esittelee ja analysoi tutkimuksensa aineistoa, tutkimusme-netelmiä tai tuloksia.

Kypsyysnäytteen kieliasun arvioi suomen tai ruotsin kielen (äidinkielen) opettaja ja sisällön tutkielman ohjaaja.

Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty ja rekisteröidään opintosuorituksena opintorekisteriin. Kyp-syysnäytteestä ei anneta opintopisteitä.

Kypsyysnäytteen kielitaitovaatimukset

Kandidaatin tutkintoon kuuluvan kypsyysnäytteen on täy-tettävä kieliasun osalta seuraavat vähimmäisvaatimukset:1. Teksti on luettavaa, ja isot ja pienet kirjai met sekä

sanarajat erottuvat.2. Kirjoituksella on otsikko. Sisällön ja otsi kon tulee

vastata toisiaan.3. Teksti on jaettu selvästi erottuviin kappa leisiin.4. Oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön perusasiat

ovat kunnossa.5. Virkkeiden ja lauseiden väliset suhteet on ilmaistu

selkeästi.

6. Sanajärjestys on yksiselitteinen ja sopu soinnussa esitetyn informaation kanssa.

7. Tyyli on asiatyyliä.8. Teksti etenee kielen varassa eikä esimerkik si kaavo-

jen, kaavioiden ja kuvien varassa.9. Kirjoitus on rakenteeltaan jäsennelty ja yh tenäinen

kokonaisuus.10. Lukijan on ymmärrettävä tekstit. Kirjoit taja ei saa

olettaa, että lukija on tutustunut hänen tutkielmaansa.

Kirjoitus voidaan hylätä, jos siinä esiintyy suuria ja toistuvia ongelmia joillakin edellä luetteluista alueista tai jos siinä on monia erilaisia virheitä.

8

Filosofian maisterin tutkinto

Filosofian maisterin tutkinto

Filosofian maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Maisterin tutkintoon johtava koulutus antaa opiskelijalle

pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvän tuntemuksen

valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmi-en soveltamiseen

valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantunti-jana ja kehittäjänä

valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen hyvät viestintä- ja kielitaidot.

Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopis-tettä (op) ja tutkinnon voi suorittaa kahdessa vuodessa. Maisterin tutkintoon tulee sisältyä pääaineen syventävät opinnot sekä muita opintoja.

Pääaineen syventäviin opintoihin sisältyy 40 opintopisteen laajuinen pro gradu -tutkielma. Opiskelijan on lisäksi kirjoi-tettava tutkielmansa alalta kypsyysnäyte.

Pro gradu -tutkielma

Syventävissä opinnoissa opiskelija laatii pääaineessa pro gradu -tutkielman. Tutkielman ja siihen välittömästi liittyvi-en opintojen laajuus on vähintään 40 op. Pro gradu -tut-kielman tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti tieteenalan kannalta keskeiseen ongelmakokonaisuuteen ja tutkittavan ilmiön problematisointiin, analysointiin ja ra-portointiin. Tutkielma perustuu tieteelliseen ongelmanaset-teluun.

Pro gradu -tutkielman tulee olla tutkimuseettisesti hyväk-

syttävä. Opiskelijaa kehotetaan rehellisyyteen, huolellisuu-teen, avoimuuteen ja muiden tutkijoiden työn kunnioitta-miseen.

Humanistisen alan kirjoitusohjeet löytyvät Opiskelijat-verk-kosivuilta.

Pro gradu -tutkielman luovutus ja julkaiseminen

Tutkielma jätetään tarkastettavaksi kahtena nidottuna kap-paleena, ellei ohjaaja toisin määrää. Tutkielmat toimitetaan amanuenssi Hanna Korpelalle. Lisäksi dekaanin päätöstä varten jätetään irrallinen tiivistelmäsivu. Opiskelijan tulee tallentaa Tritonian tietokantaan pro gradu -tutkielman tii-vistelmäsivun lisäksi koko tutkielma pdf-muodossa. Katso Julkaise opinnäytteesi (VY) Tritonian verkkosivulta (www.tritonia.fi).

Kun dekaani on hyväksynyt tutkielman, tulevat sekä tutkiel-ma että tiivistelmä näkyviin verkossa.

Pro gradu -tutkielman arvostelu

Pro gradu -tutkielmalle määrätään kaksi tarkastajaa, joista toinen voi olla työn ohjaaja. Tarkastajat määrää yksikkö-vastaava. Tarkastajat voivat antaa yhteisen lausunnon, jos he ovat yksimielisiä. Tutkielmasta annetaan lausunto aina arviointilomakkeella. Tarkastajat voivat antaa tutkielmasta kirjallisen vapaamuotoisen lausunnon arviointilomakkeen lisäksi. Mikäli tutkielman tarkastajat esittävät joko alinta tai ylintä arvosanaa, on tarkastajien annettava arviointilomak-keen lisäksi kirjallinen perustelu.

Pro gradu -tutkielman hyväksyy dekaani tarkastajien esi-

9

tyksestä. Dekaani hyväksyy tutkielmia kerran kuussa, joten tutkielman tarkastukselle on varattava riittävästi aikaa en-nen suunniteltua valmistumispäivää. Pro gradu -tutkielma arvostellaan seitsenportaisella asteikolla approbatur–lau-datur.

Approbatur (”hyväksytty”) tarkoittaa, että tutkielma täyttää tieteellisen harjoitustyön kriteerit ja on asiallisesti kirjoitet-tu; se on hyväksyttävä akateeminen opinnäyte. Työ on kui-tenkin kysymyksenasettelultaan vaatimaton, sen aineisto on suppea tai työ on kokonaisuudessaan suppea. Työssä voi olla joitakin asia- tai muotovirheitä.

Lubenter approbatur (”mielihyvin hyväksytty”) on tutkiel-ma, joka on kysymyksenasettelultaan tai aineiston osalta vaatimaton tai pinnallinen. Työ on asiallisesti tehty eikä si-sällä vakavia puutteita, vaikka työssä saattaa olla muodol-lisia heikkouksia.

Non sine laude approbatur (”ei ilman kiitosta”) on tut-kielma, jonka voidaan katsoa yltävän kiitoksin hyväksyttyjen ryhmään. Opinnäytetyönä siinä on ansioita. Se muodos-taa toimivan kokonaisuuden ja on kunniallinen opinnäyte, mutta tieteellinen lähestymistapa on pinnallinen tai työ on muutoin suppeahko laajuudeltaan tai käsittelytavaltaan. Tutkielma ei ota juurikaan kantaa alan tutkimukseen.

Cum laude approbatur (”kiitoksin hyväksytty”) on opin-näytetyön tavoitetaso. Tutkielma muodostaa hyvän ja toi-mivan kokonaisuuden ja täyttää tieteellisen tutkielman vaatimukset. Se on hyvin jäsennetty ja kirjoitettu, etenee loogisesti ja päätyy selkeisiin tuloksiin. Tekijä pystyy kom-mentoimaan muiden tekemää tutkimusta, ja työssä ei ole heikkouksia muotoseikoissa tai kielessä.

Magna cum laude approbatur (”suurin kiitoksin hyväksyt-ty”) tutkielma on keskimääräistä parempi tai laajempi itse-näinen tutkielma, se on hyvä opinnäyte. Tutkimuskysymys on hallittu ja sidottu aikaisempaan tutkimukseen ja se on hyvin dokumentoitu. Tutkimuksella on saavutettu mainitta-via tutkimustuloksia tai jotain uutta tietoa jollakin tutkimus-prosessin osa-alueella. Uusi tieto voi olla luonteeltaan teo-reettista tai menetelmällistä, mutta myös tutkittavaa ilmiötä koskevaa.

Eximia cum laude approbatur (”erityisin kiitoksin hyväk-sytty”) on aito tieteellinen tutkielma, joka on laadittu suh-teellisen vaikeasta aiheesta tai aineistosta. Metodinen tai teoreettinen ote on kypsä. Tutkimuksella on saavutettu it-senäisiä tieteellisiä tuloksia, se on erinomainen opinnäyte.

Laudatur (”kiitettävä”) on poikkeuksellinen valmis tieteel-linen työ, joka voitaisiin esim. julkaista tieteellisessä leh-dessä. Tutkielma osoittaa itsenäistä, kriittistä, innovatiivista tutkimusotetta. Työssä on omaperäinen tutkimuskysymys tai metodi ja tulokset ovat itsenäisiä tieteellisiä tuloksia. Se ansaitsee harvinaisen kunniamaininnan.

Kun tutkielma on hyväksytty, tutkielman tekijälle toimitetaan kopio arvosteluperusteista.

Maisterin tutkinnon kypsyysnäyte

Maisterin tutkintoa varten kirjoitettavassa kypsyysnäyttees-sä opiskelijan tulee osoittaa perehtyneisyys pro gradu -tut-kielman alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taito.

Mikäli opiskelijalta ei vaadita tutkintoasetuksen 794/2004 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, ts. opiskelijan koulusivistyskieli ei ole suomi tai ruotsi, dekaani päättää kypsyysnäytteen kielestä oppiaineen esityksestä.

Kypsyysnäytteessä ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa, jos kielitaito on osoitettu jo alempaa korkea-koulututkintoa varten annetussa kypsyysnäytteessä. Tällöin kypsyysnäytteessä osoitetaan ainoastaan perehtyneisyys opinnäytteen alaan ja sen tarkistaa ainoastaan tutkielman ohjaaja.

Kypsyysnäytteen kirjoittaminen ja sen hyväksyminen

Maisterin tutkinnon kypsyysnäyte voidaan suorittaa kah-della vaihtoehtoisella tavalla.

1. Mikäli suomen tai ruotsin kielen taitoa ei ole osoitettu

10

kandidaatin tutkinnossa, kypsyysnäyte kirjoitetaan tenttiti-laisuudessa.

Kypsyysnäytteeseen voi ilmoittautua sen jälkeen, kun pro gradu -tutkielma on jätetty lopullisessa muodossa arvos-teltavaksi. Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan tenttikuo-rella viimeistään 7 päivää ennen tenttitilaisuutta.

Kypsyysnäytteen pituus on käsin kirjoitettuna noin yksi konseptiarkki (neljä sivua, noin 500 sanaa). Kirjoitelma on esseetyyppinen, tutkielman aihepiiriin liittyvästä aiheesta kirjoitettu, analyyttinen ja ehyt kokonaisuus, jossa opiske-lija esittelee ja analysoi tutkimuksensa aineistoa, tutkimus-menetelmiä tai tuloksia.

Kypsyysnäytteen kieliasun arvioi suomen tai ruotsin kie-len opettaja ja sisällön tutkielman ohjaaja. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty ja rekisteröidään opintosuorituksena opintorekisteriin. Kypsyysnäytteestä ei anneta opintopisteitä.

2. Mikäli kypsyysnäyte annetaan samalla kielellä kuin se on annettu alemmassa korkeakoulututkinnossa, hyväksytään kypsyysnäytteeksi pro gradu -tutkielmasta kirjoitettu tiivis-telmä. Opiskelijan on ennen kypsyysnäytettä toimitettava kopio alemman korkeakoulututkinnon tutkintotodistukses-ta tutkielman ohjaajalle.

Tiivistelmästä tulee ilmetä tutkielman aihe tutkielman kohde, materiaali ja tarkoitus käytetyt tutkimusmenetelmät (mikäli tutkimus on luon-

teeltaan teoreettinen ja perustuu tiettyyn kirjalliseen materiaaliin, on mainittava tärkeimmät lähdeteokset; mikäli tutkimus on luonteeltaan empiirinen, on mainit-tava käytetyt metodit)

keskeiset tutkimustulokset tulosten perusteella tehdyt päätelmät ja toimenpide-

suositukset asiasanat.

Tiivistelmän tulee mahtua yhdelle sivulle (fontti 12, riviväli 1).

Kypsyysnäytteen tarkastaa tutkielman ohjaaja.

Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty ja rekisteröidään opintosuorituksena opintorekisteriin. Kyp-syysnäytteestä ei anneta opintopisteitä.

Kypsyysnäytteen kielitaitovaatimukset

Maisterin tutkintoon kuuluvan kypsyysnäytteen on täytettä-vä kieliasun osalta seuraavat vähimmäisvaatimukset:1. Teksti on luettavaa, ja isot ja pienet kirjai met sekä sa-

narajat erottuvat.2. Kirjoituksella on otsikko. Sisällön ja otsikon tulee vas-

tata toisiaan.3. Teksti on jaettu selvästi erottuviin kappaleisiin.4. Oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön perusasiat

ovat kunnossa.5. Virkkeiden ja lauseiden väliset suhteet on

ilmaistu selkeästi.6. Sanajärjestys on yksiselitteinen ja sopusoinnussa esi-

tetyn informaation kanssa.7. Tyyli on asiatyyliä.8. Teksti etenee kielen varassa eikä esimerkik si kaavo-

jen, kaavioiden ja kuvien varassa.9. Kirjoitus on rakenteeltaan jäsennelty ja yhtenäinen ko-

konaisuus.10. Lukijan on ymmärrettävä tekstit. Kirjoittaja ei saa olet-

taa, että lukija on tutustunut hänen tutkielmaansa.

Kirjoitus voidaan hylätä, jos siinä esiintyy suuria ja toistuvia ongelmia joillakin edellä luetteluista alueista tai jos siinä on monia erilaisia virheitä.

11

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu on olennainen osa opiskelua. Opin-tojen aikatauluttaminen vaatii opiskelijalta hyvää suunnit-telu- ja tiedonhankintakykyä heti opintojen alusta alkaen. Suunnittelu alkaa jo silloin, kun opiskelija saa tiedon opis-kelupaikasta. Opinnot ja opiskelua koskevat suunnitelmat hahmottuvat ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana ja työ jatkuu läpi koko opiskeluajan. Opintojen suunnittelun tueksi on tarjolla sekä henkilökun-nan apua että erilaisia työkaluja. Opiskelijan on kuitenkin itse huolehdittava siitä, että kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot tulevat suoritetuksi.

Uusien opiskelijoiden orientoituminen yliopisto-opiskeluun

Yliopisto-opiskeluun liittyvät olennaisesti tiede ja tutkimus, sivistys sekä yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Opiskelun tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin, valmiudet tutkimustiedon ja -menetelmien soveltamiseen sekä val-miudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä.

Muita yliopisto-opetukseen ja -oppimiseen liitettyjä taito-ja ovat kriittinen ajattelu, tiedon hankinta, tiedon hallinta ja arviointi, analyysien ja synteesien tekeminen, uuden tiedon tuottaminen, ryhmätyötaidot sekä valmiudet kansainvälis-tymiseen. Edellä mainitut tavoitteet sisältyvät oppiaineiden opetussuunnitelmiin, jotka konkretisoituvat opetuksen jär-jestämisessä sekä opetuksessa ja ohjauksessa. Opetus-sisällöt perustuvat tutkittuun tietoon ts. opetus on tiede-lähtöistä. Tutkimusprosessin hallintaa kokonaisuudessaan harjoitellaan opinnäytteiden avulla.

Yliopisto-opiskelijalta vaadittavia taitoja ovat mm. kyky loo-giseen ajatteluun, järjestelmällisen tiedonhankinnan taidot ja valmius uusien tietokokonaisuuksien tuottamiseen ja esittämiseen.

Oppiaineet ja opettava henkilökunta tukevat oppimista monipuolisilla opetusmenetelmillä, jotka yhdistettynä opis-kelijoilta saatuun palautteeseen edistävät itsearviointia ja näin ollen myös oppimista. Päävastuu oppimisesta on kui-tenkin opiskelijalla itsellään.

Yliopisto, tiedekunta sekä ylioppilaskunta järjestävät uu-sille opiskelijoille orientaatiopäivät, joihin opiskelijoiden edellytetään osallistuvan aktiivisesti. Päivien tarkoituksena on taata opintojen sujuva käynnistyminen sekä integroitu-minen omaan tiedekuntaan ja opiskelijayhteisöön. Tällöin tutustutaan omaan tieteenalaan, opetus- ja opiskelukäy-täntöihin, yliopisto-opiskeluun, opintoneuvontapalveluihin sekä opiskeluympäristöön.

Orientaatiopäiviin sisältyy pienryhmäohjausta, joka toteu-tetaan tuutoriryhmissä. Jokaisella opiskelijalla on oman koulutusalan opiskelija tuutorina. Ohjauksen tarkoituksena on tutustuttaa uusi opiskelija yliopistoon, opiskelijajärjes-töihin, oman alansa opiskeluun ja opiskelijoihin sekä opas-taa opintososiaalisissa kysymyksissä. Tuutori neuvoo myös mm. opintojaksoille ilmoittautumisessa sekä tutustuttaa erilaisiin sähköisiin opiskelijapalveluihin. Tuutoritoiminta keskittyy opintojen alkuun.

Opintoneuvonta

Seuraavassa esitellään opinto-ohjauksen keskeiset toimi-jat Vaasan yliopistossa sekä opintoja koskevat säännökset ja määräykset.

Filosofinen tiedekunta: Humanistinen koulutusalaOman tiedekunnan osuus yliopiston ohjaus- ja neuvon-tajärjestelmässä on keskeinen. Tiedekuntatasolla valmis-tellaan ja hyväksytään oppiaineiden opetussuunnitelmien lisäksi tutkintorakenteet sekä opetusta ja opiskelua koske-vat määräykset ja ohjeet.

Tutkintokohtaista ohjausta antaa opintopäällikkö Eija Hei-nonen-Özdemir (ehe@uva.fi, puh. 029 449 8149) . Työ-huone sijaitsee Fabriikin 3. kerroksessa. Opintoihin liittyvää neuvontaa saat myös osoitteesta opintoneuvonta.hum@uva.fi.

12

Myös koulutusohjelman yhteyshenkilöt, oppiaineet ja Kie-lipalvelut-yksikkö antavat ohjausta. Ohjaajiksi on voitu ni-metä yksi tai useampi henkilö, joilla on eri nimikkeitä, kuten esimerkiksi amanuenssi tai opettajatuutori.

Lisäksi kukin opettaja neuvoo omaa opintojaksoaan koske-vissa asioissa. Opettajien ja opintohallinnon vastaanotto-ajat löytyvät Opiskelijat-verkkosivuilta työkalujen alta.

Yhteiset opiskelija- ja hakijapalvelutLuotsi-rakennuksessa sijaitsevat opiskelija- ja hakijapalve-lut tarjoavat kaikille opiskelijoille yleistä opintoneuvontaa, kansliapalvelut ja opintotukineuvontaa: Opiskelijakanslia: opiskelutodistukset, tenttijärjestelyt,

erilaiset hakemukset, virallisen opintosuoritusotteen tilaus.

Opintotukeen liittyvät asiat hoidetaan Vaasan yliopis-tossa keskitetysti. Yleinen opintoneuvonta ja opiskelijavalinnat.

Yliopisto-opiskelijoiden harjoitteluun ja uraohjaukseen liittyvät asiat.

Lisätietoja Opiskelijat-verkkosivuilta Opiskelun neu-vonta- ja tukipalveluiden alta.

Opinto-oppaatTämän oppaan lisäksi kannattaa tutustua Uuden opis-kelijan ABC:hen, jossa on yleisinfoa opiskelusta Vaasan yliopistossa, opintojen suunnittelusta, ohjauksesta ja neu-vonnasta sekä opintojen tuki- ja opintososiaalisista palve-luista.

Yliopiston julkaisemat opinto-oppaat löytyvät osoitteesta www.uva.fi/fi/for/student/materials/handbooks.

WebOodi-opiskelijatietojärjestelmäJokaisen opiskelijan on otettava käyttöön yliopiston käyttä-jätunnukset, jotta sähköisten opiskelijapalveluiden hyödyn-täminen olisi mahdollista. Tunnukset saa tuutoreilta uusien opiskelijoiden orientaatiopäivien yhteydessä tai yliopiston tietohallinnosta (Helpdesk: www.uva.fi/fi/for/student/services/helpdesk).

Opiskelijatietojärjestelmä WebOodin avulla opiskelija voi

myös seurata omia opintosuorituksiaan, tehdä lukukausi-ilmoittautumisen sekä muuttaa henkilö- ja yhteystietojaan. WebOodin kautta ilmoittaudutaan opintojaksoille ja tent-teihin. WebOodi löytyy osoitteesta weboodi.uwasa.fi/oodi. Yliopiston käyttäjätunnukset toimivat WebOodin käyttä-jätunnuksena ja salasanana. WebOodin kautta voi tilata sähköpostiin epävirallisen opintosuoritusotteen. Virallisen, yliopiston leimalla varustetun opintosuoritusotteen voi tila-ta Luotsin opiskelijakansliasta.

Lukujärjestystyökalu LukkariOpetusaikataulut ja niiden muutokset julkaistaan yliopiston lukujärjestys- ja opetusaikataulujärjestelmässä Lukkarissa, johon on linkki opiskelijan työkaluista (www.uva.fi/opiskeli-jat). Järjestelmässä voi suunnitella opintojen aikataulutuk-sen lukuvuoden ajalle.

Yliopiston verkkosivutVaasan yliopiston verkkosivuilla (www.uva.fi) on kattavasti ajankohtaisia opiskeluun liittyviä tiedotuksia. Opiskelijan työkalut löytyvät osoitteesta www.uva.fi/opiskelijat.

Yliopistoportaali toimii opiskelijoiden ja yliopiston henkilö-kunnan yhteisenä intranet-sivustona. Portaalista löytyvät sekä ylioppilaskunnan että yliopiston uutiset ja tapahtu-mat. Ajankohtaisten asioiden lisäksi portaali sisältää yleistä opintoihin liittyvää tietoa sekä linkit opiskelijan tärkeimpiin sähköisiin työkaluihin. Kirjautumiseen tarvitaan yliopiston käyttäjätunnukset.

Muut palvelutVaasan yliopiston ylioppilaskunta toimii opiskelijoiden ak-tiivisena edunvalvojana koulutus- ja sosiaalipoliittisissa asioissa sekä niihin liittyvissä kansainvälisissä asioissa. Yhteystiedot ja lisätietoja: www.vyy.fi.

Ylioppilaskunnan jäsenmaksuun sisältyy terveydenhoito-maksu, joka oikeuttaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelujen käyttöön. YTHS tarjoaa opiskelijoille ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa, sairaanhoitoa, mie-lenterveyspalveluita sekä hammashoitoa. Lisätietoja: www.yths.fi.

13

Tietohallinnon tehtävänä on kehittää ja tarjota yliopiston opetuksen, opiskelun, tutkimuksen ja hallinnon käyttöön tietojenkäsittelypalveluja, kehittää ja ylläpitää yliopiston tie-toliikenneverkkoa ja valvoa laitteistojen sekä ohjelmistojen käyttöä. Tietohallinto julkaisee mm. ’Opiskelijan atk-aapi-sen’. Opiskeluun liittyvissä tietokoneongelmissa voi ottaa yhteyttä atk-päivystykseen eli Helpdeskiin, joka sijaitsee Luotsissa.

Tiedekirjasto Tritonia on vaasalaisten korkeakoulujen yhtei-nen tiedekirjasto. Yhteystiedot ja lisätietoja: www.tritonia.fi.

Lisätietoja tukipalveluista saat Opiskelijat-verkkosivuilta Opiskelun neuvonta- ja tukipalveluiden alta.

Esteetön opiskeluEsteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja so-siaalisen ympäristön toteuttaminen siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Esteettömyys koskettaa yliopistossa kaik-kia opiskelijoita ja koko henkilöstöä. Esteettömän opiskelun yhteyshenkilö Vaasan yliopistossa on opintoasiain suunnit-telija Sannakaisa Holmlund (sannakaisa.holmlund@uva.fi) Luotsin opiskelijapalveluissa.

Sähköpostin käyttö opintoneuvonnassaSähköposti on usein helpoin tapa kysellä asioista, mutta sen käytössä tulee käyttää harkintaa. Usein käynti opet-tajan tai opintoneuvonnasta vastaavan henkilön luona on nopeampi tapa selvittää asioita. Ethän kysele sähköpostit-se asioita, jotka voit helposti selvittää opinto-oppaasta tai yliopiston verkkosivuilta. Lähettäessäsi opettajille tai muulle henkilökunnalle säh-köpostia, otsikoi viestisi selvästi. Kun kysyt opintoihin tai tentteihin liittyviä asioita, kerro riittävän tarkasti, kuka olet, ja mihin ja milloin käytyyn kurssiin tai tenttiin liittyviä tietoja olet kysymässä. Monet opettajat ja muuhun henkilökun-taan kuuluvat vastaavat sähköposteihin vain tiettyinä aikoi-na (verrannollinen vastaanottoaikoihin), näin ollen vastaus tulee muutamien päivien viiveellä.

Säännökset, määräykset ja ohjeet

Opiskelua ja tutkintoa koskevat säännökset, määräykset, ohjeet ja suositukset (lait ja ohjeet) löydät Opiskelijat-verk-kosivuilta työkalujen alta.

Henkilökohtainen opinto- suunnitelma (HOPS)

Kaikissa yliopistoissa ja kaikilla koulutusaloilla on käy-tössä opiskelijoiden henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS). Opiskelijat laativat kandidaattiopintojen aikana vähintään yhden HOPSin. HOPS-lomakkeen löydät Opis-kelijat-verkkosivuilta otsikon Lomakkeet alta.

Opiskelun etiikka

Yliopisto-opiskeluun liittyviä eettisiä kysymyksiä käsitellään koko opiskeluajan. Opiskelijan eettinen toiminta perustuu siihen, että hän tekee opintosuorituksensa itse tai aktiivi-sena ryhmän jäsenenä. Yliopisto-opiskelu vaatii itsenäistä, omatoimista ja pitkäjänteistä työskentelyä. Opiskelijan on hallittava laajoja kokonaisuuksia sekä kyettävä ymmärtä-mään vaikeitakin asioita.

Kirjallisten töiden teossa on noudatettava hyväksyttyjä tie-teellisiä periaatteita ja arvoja. Ryhmätyöskentelyssä yhtei-sistä pelisäännöistä sopiminen ja niiden kirjaaminen etukä-teen vähentää väärinkäsityksiä. Vastuu ryhmän toiminnasta on kaikilla, sillä yhdenkin jäsenen epäeettinen käyttäytymi-nen johtaa koko ryhmän toiminnan kriittiseen tarkasteluun. Tietoverkoissa tapahtuva työskentely edellyttää erityistä ohjeistusta tietolähteiden ja materiaalin käytössä. Opiskeli-joiden tulee noudattaa lakeja ja tuntea perusperiaatteet sii-tä, mikä on oikein ja mikä ei ole sallittua (esim. tenttivilppi, plagiointi, opintosuorituksen tekeminen toisen puolesta).

Turnitin – sähköinen plagiaatintunnistusSähköinen plagiaatintunnistus on osa koulutuksen ja tut-kimuksen laatujärjestelmää. Plagiaatintunnistusjärjestel-män käyttö ei ole erillinen ohjauksen tai arvostelun muoto

14

tai tapa, vaan järjestelmä toimii apuvälineenä ohjaus- ja arvosteluprosessissa. Vaasan yliopistossa laadittaville opinnäytteille (kandidaatintutkielmat, pro gradu -tutkiel-mat, lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat) tehdään ennen töiden hyväksymistä sähköinen alkuperäisyyden tarkastus plagiaatintunnistuspalvelua käyttäen 1.8.2014 alkaen. Opettajat voivat käyttää järjestelmää myös muiden opin-tosuoritusten (esim. esseet, harjoitukset ja kotitentit) tar-kistamiseen. Opiskelijalle tiedotetaan aina tarkistuksesta ja sen tuloksista. Samalla opettaja ohjaa opiskelijaa läh-deviitteiden merkitsemiseen sekä hyvään tieteelliseen toi-mintatapaan.

Lisätietoja: Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen

käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvotte-lukunnan ohje 2012: www.tenk.fi/fi/htk-ohje

Vaasan yliopiston eettiset suositukset: www.uva.fi/fi/for/student/studies/rights/regulations/eettiset_

suositukset_2013.pdf Vaasan yliopiston menettelyohjeet vilppitapausten

käsittelyssä: www.uva.fi/fi/for/student/studies/rights/regulations/vaasan_yliopiston_menettelyohjeet_

vilppitapausten_kasittelyssa.pdf port.uwasa.fi/tietohallinto/ohjeet/turnitin

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Hyväksilukeminen

Opiskelija saa hyväksilukea toisessa kotimaisessa tai ul-komaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritettuja opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opin-toja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija voi lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella.

Korvaaminen ja sisällyttäminen

Korvaamisella tarkoitetaan tutkintoon kuuluvien pakollis-ten opintojen korvaamista muualla suoritetuilla vastaavilla opinnoilla. Opintosuoritusta arvioitaessa kriteerinä ovat opintosuoritusten laajuus, sisältö ja vaativuustaso. Laa-juuden arviointi perustuu opintojen edellyttämään työmää-rään. Sisällön vastaavuutta arvioidaan samankaltaisuuden perusteella (esim. opintojakson tai opintokokonaisuuden tavoite, sisältö, vaadittava kirjallisuus).

Muualla suoritettujen opintojen sisällyttäminen tutkintoon tarkoittaa tutkintoon soveltuvien opintojen liittämistä osak-si tutkintoa sivuainekokonaisuuksina tai vapaasti valittavina opintoina. Näiden opintojen osalta ei edellytetä sisällöllistä vastaavuutta eivätkä ne korvaa pakollisia opintoja.

Viestintä- ja kieliopintojen korvaavuusperusteet

1. Toisessa suomalaisessa yliopistossa tai ammattikor-keakorkeakoulussa tutkintoa varten suoritetut pakolli-set äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kie-len kirjallisen ja suullisen taidon opinnot hyväksytään suorituksiksi. Mikäli muualla suoritetut opinnot ovat laajuudeltaan koulutusalan opintoja suppeammat, voidaan edellyttää opintojen täydentämistä.

2. Vieraan kielen taitoa ei voi suoraan osoittaa ko. kieliai-neen ylioppilastutkinnon pitkän vieraan kielen arvosa-noilla laudatur tai eximia cum laude approbatur. Opis-kelija voi osallistua Kielipalvelut-yksikön järjestämään korvaavaan kielikokeeseen.

3. Vieraan kielen taidon voi osoittaa kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB-tutkinnon), eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EBtutkinnon) tai Reifeprüfung-tutkinnon tutkintotodistuksella.

4. Pakollisen vieraan kielen taidon voi osoittaa tiedekun-nassa opetettavien vieraiden kielten opintojaksojen opinnoilla tai muaalla suoritetuilla perus- tai aineopin-noilla.

a) Kielissä, joiden perusopintojen opetus ei ala kielen alkeistasolta, pakollisen vieraan kielen opinnot korva- taan pääsääntöisesti perusopinnoilla. Tiedekunnan

15

erikseen määräämillä perusopintojen opintojaksolla tai opintojaksoilla voidaan kuitenkin osoittaa vieraan kielen taito. b) Kielissä, joiden opetus alkaa alkeista, opinnot kor- vataan pääsääntöisesti kielen aineopinnoilla.5. Muualla suoritettujen keskeneräisten arvosanojen

opinnoilla korvausta ei myönnetä, vaan opiskelija voi osoittaa tutkintoon tarvittavan kielitaidon Kielipalvelut-yksikön järjestämissä korvaavissa kokeissa tai suorit-taa tutkintoon edellytettävän kielikurssin.

6. Ruotsin kielen/suomen kielen perusopinnot korvaavat ruotsin kielen/suomen kielen taidon silloin, kun kyse on toisen kotimaisen kielen opinnoista. Tiedekunnan erikseen määräämillä perusopintojen opintojaksolla tai opintojaksoilla voidaan kuitenkin osoittaa toisen kotimaisen kielen taito.

7. Toisen kotimaisen kielen taitoa ei voi suoraan osoit-taa ruotsin tai suomen ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen hyväksytyllä arvosanalla tai suomi toisena kie-lenä- tai ruotsi toisena kielenä -kokeen arvosanoilla laudatur, eximia cum laude approbatur tai magna cum laude approbatur. (Asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa, 481/2003, 16 § 2 ja 3 mom.) Opiskelija voi osallistua Kielipalve-lut-yksikön järjestämään korvaavaan kielikokeeseen.

8. Opetushallituksen määräämälle tutkintosuoritusten vastaanottajalle suoritettu suomen tai ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa mittaava valtionhallinnon kielitutkinto, joka on suoritettu vähintään arvosanalla tyydyttävä, (A 442/1987 3 §, kohta 2 ja 481/2003 1 §), riittää osoittamaan tutkinnossa vaaditun kielitai-don.

9. Ylimääräiset kielikeskuksissa ja muissa koti- tai ulko-maisissa yliopistoissa suoritetut kieliopinnot voidaan hyväksyä kandidaatin tutkinnon tai maisterin tutkinnon kieliopintoihin.

16

Yleistä

Kun opiskelija on suorittanut kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot, voi opiskelija anoa tutkintotodistusta todistus-pyyntölomakkeella.

Tutkinnon sisällön tarkistaa opintopäällikkö. Sisältö on hyvä tarkistuttaa jo hyvissä ajoin ennen todistuspyyntölo-makkeen jättämistä. Valmistuvan opiskelijan on itse huo-lehdittava siitä, että kaikki vaadittavat opintosuoritukset on rekisteröity 17 päivää ennen todistustenjakopäivää.

Todistuspyyntölomakkeen saa Opiskelijat-verkkosivuilta (www.uva.fi/fi/for/student/studies/graduation). Todistus-pyyntölomake täytetään huolellisesti ja jätetään amanu-enssi Hanna Korpelalle viimeistään neljä viikkoa ennen aiottua todistustenjakopäivää.

Todistustenjakopäivät

Tiedekunnat myöntävät tutkintotodistuksia kerran kuukau-dessa heinäkuuta lukuunottamatta. Todistuksen voi nou-taa Fabriikin hallintopalveluista tai se voidaan toimittaa valmistujalle postitse. Lisäksi yliopisto järjestää joulu- ja toukokuussa tiedekuntien yhteisiä valmistuneiden juhlia eli publiikkeja (*-merkityt todistustenjakopäivät), joihin kaikilla maisteriksi valmistuvilla on mahdollisuus osallistua. Tilai-suuteen ilmoittatutuneet voivat tuoda mukanaan kolme vierasta. Toukokuun todistustenjakopäivänä järjestetään publiikin lisäksi maisterivalmistujaisjuhla, jonne ovat ter-vetulleita kaikki lukuvuoden aikana valmistuneet maisterit läheisineen.

Lukuvuonna 2015–2016 todistustenjakopäivät ovat:

Todistuspyyntö- Todistusten- lomakkeen viimeinen jakopäivä jättöpäivä

2015 3.8. 28.8. 28.8. 25.9. 2.10. 30.10. 30.10. 27.11. 20.11. 18.12. *

2016 4.1. 29.1. 29.1. 26.2. 4.3. 1.4. 1.4. 29.4. 29.4. 27.5.* 25.5. 22.6.

* = publiikki

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintotodistusKandidaatin tutkintotodistukseen merkitään koulutusohjel-man, pääaineen, sivuaineen tai sivuaineiden nimet, jokai-seen opintokokonaisuuteen sisältyvä opintopistemäärä ja jokaisen opintokokonaisuuden arvostelu. Ilman arvosanaa todistukseen merkitään suoritetut viestintä- ja kieliopinnot sekä yleisopinnot.

Tutkintotodistuksessa mainitaan myös kandidaatin tut-kielma sekä muut vähintään 15 opintopisteen laajuiset keskeneräiset opintokokonaisuudet. Muualla suoritettujen opintokokonaisuuksien alle merkitään sulkuihin suoritus-paikan yliopiston nimi.

Valmistuminen

17

Filosofian maisterin tutkintotodistus

Filosofian maisterin tutkintotodistukseen merkitään kou-lutusohjelman nimi sekä pääaineen/suuntautumisvaihto-ehdon syventävien opintojen laajuus ja arvostelu sekä pro gradu -tutkielman nimi, laajuus ja arvolause.

Todistuksessa mainitaan myös sivuaineen tai sivuaineiden nimet, jokaiseen opintokokonaisuuteen sisältyvä opinto-pistemäärä ja jokaisen opintokokonaisuuden arvostelu. Muut vähintään 15 opintopisteen laajuiset kokonaisuudet, viestintä- ja kieliopinnot sekä yleisopinnot merkitään ilman arvostelua.

Mikäli opintokokonaisuus on suoritettu muualla kuin todis-tuksen antavassa yliopistossa, merkitään opintokokonai-suuden nimen alle sulkuihin suorituspaikan yliopiston nimi.

Arvosanan määräytyminen

Opintokokonaisuuden arvosana määräytyyseuraavasti (pyöristyksiä ei tehdä):

keskiarvo arvosana4,2–5,0 erinomaiset tiedot3,4–4,1 erittäin hyvät tiedot2,6–3,3 hyvät tiedot1,8–2,5 tyydyttävät tiedot1,0–1,7 välttävät tiedot

Syventäviin opintoihin kuuluva pro gradu -tutkielma arvos-tellaan seitsenportaisella asteikolla approbatur–laudatur.

Diploma Supplement

Kaikki valmistuvat saavat erillisen englanninkielisen selvi-tyksen tutkintoon kuuluvista opinnoista (Diploma Supple-ment) sekä englanninkielisen opintorekisteriotteen. Dip-loma Supplement (DS) on kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen liite. Se sisältää lisätietoja kyseessä olevasta tutkinnosta, oppilaitoksesta sekä koulu-tusjärjestelmästä maassa, jossa tutkintotodistus on myön-netty.

18

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelmassa opiskellaan ruotsia ja kasvatustiedettä aidosti kaksikielisessä ympäris-tössä, tähtäimenä opettajan ammatti. Opiskelijat valitaan suoraan suorittamaan sekä humanististen tieteiden kandi-daatin tutkintoa että filosofian maisterin tutkintoa, pääai-neena ruotsin kieli.

Koulutusohjelma suuntautuu ruotsin kielen kielikylpyyn, ensisijaisesti perusopetuksessa (esiopetus ja vuosiluokat 1–6). Kielikylvyssä uusi kieli omaksutaan luonnollisissa ja mielekkäissä viestintätilanteissa ja integroimalla se sisältö-jen oppimiseen. Kielikylpyopettajat puhuvat oppilaille vain kielikylpykieltä, mutta ymmärtävät myös oppilaiden äidin-kieltä. Koulutusohjelma antaa myös luokanopettajan pä-tevyyden, sekä ruotsin kielen aineenopettajan pätevyyden suomenkielisessä perusopetuksessa ja lukiossa.

Koulutusohjelmassa suoritetaan Vaasan yliopistossa opin-tokokonaisuus Ruotsi suuntautumisvaihtoehtona monikie-lisyys sekä yleisopinnot, viestintä- ja kieliopinnot. Ruotsin ja monikielisyyden opinnot antavat valmiudet kielikylpy-opettajan työhön perusopetuksessa. Opiskelija saavuttaa hyvän ja monipuolisen ruotsin kielen taidon ja kulttuuri-tuntemuksen sekä saa laajan monikielisyystietämyksen kielikylvyn ja ruotsi toisena kielenä -opetuksen parissa työskentelemiseen. Opintokokonaisuuteen sisältyy sekä teoreettisia että käytännönläheisiä kursseja.

Sivuaineopintoina suoritetaan Åbo Akademi:ssa opettajan pedagogiset opinnot sekä perusopetuksessa opetettavi-en aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot. Pedagogiset opinnot antavat pätevyyden opettajan virkaa varten ja tarjoavat erilaisia pedagogisia ja didaktisia näkö-kulmia oppimiseen ja opettajuuteen nykypäivän koulussa ja yhteiskunnassa. Perusopetuksessa opetettavien ainei-den ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot antavat

luokanopettajan pätevyyden. Opinnot painottuvat niihin tietoihin, joita tarvitaan perusopetuksen oppimäärän mu-kaisten yhteisten aineiden opettamiseen. Koulutusohjel-maan sisältyy useita opetusharjoittelujaksoja, jotka suori-tetaan pääosin kielikylvyssä perusopetuksen vuosiluokilla 1–6.

Kaikki opetus (lukuun ottamatta yleisopintoja) tapahtuu ruotsiksi. Opiskelijan ruotsin kielen valmiudet kehittyvät siis sekä ruotsin, monikielisyyden että pedagogisten opin-tojen avulla.

Osaamistavoitteet

Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on vankka ruotsin kielen kielitaito ja hän

pystyy kommunikoimaan tilanteen vaatimalla tavalla erityyppisissä ammatillisissa ja sosiaalisissa tilanteis-sa

opiskelija on perehtynyt monikielisyyden, kielikylvyn ja ruotsi toisena kielenä alojen tutkimukseen

opiskelija tuntee käytännössä ja teoriassa erilaisten monikielisten oppimisympäristöjen toimintamekanis-meja, erityisesti liittyen kielikylpyyn

opiskelijalla on sellaiset pedagogiset, didaktiset ja aineenhallinnalliset tiedot ja ammatilliset valmiudet, joita perusopetuksen luokanopetus ja kielikylpyopetus edellyttää (esiopetus ja vuosiluokat 1–6)

opiskelijalla on sellaiset pedagogiset, didaktiset ja aineenhallinnalliset tiedot ja ammatilliset valmiudet, joita suomenkielisen perusopetuksen ja lukion ruotsin kielen aineenopetus edellyttää

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma

19

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelmasta vastaa koulutus-ohjelman johtaja, ruotsin kielen kielikylvyn professori Siv Björklund. Lisätietoja koulutusohjelman kotisivuilta www.uva.fi/kiky.

20

Pääaine ruotsin kieli Suuntautumisvaihtoehto monikielisyys

YLEISOPINNOT 5 opOPIS0001 Henkilökohtainen opintosuunnitelma 1 .... 1 opOPIS0002 Tiedonhankintataidot 1 ................................ 1 opTITE1022 Tietokone työvälineenä ................................... 3 op

VIESTINTÄ- JA KIELIOPINNOT 10 op (15 op) Äidinkieli, 5 op (ruotsi äidinkielenä: KRUO7112 Kieli

viestintävälineenä) 1. vieras kieli, 5 op (ruotsi äidinkielenä: Toinen kotimainen kieli, 5 op)

PERUSOPINNOT 30 opKOTI1001 Kieli viestintävälineenä ...............................10 opKOTI1002 Kielioppi ............................................................ 5 opKOTI1003 Ruotsalainen nykykirjallisuus 1 .................... 5 opKOTI1004 Käännösharjoitukset ruotsista äidinkieleen ........................................................................... 5 op taiKOTI1054 Kääntäminen suomesta äidinkieleen ......... 5 opMAISS1301 Kielikylvyllä monikieliseksi ......................... 5 op

AINEOPINNOT 55 opKOTI2001 Nordistiikka tieteenä ...................................... 5 opKOTI2002 Kielioppi ja oikeakielisyys .............................. 5 opKOTI2005 Tanskan ja norjan peruskurssi ...................... 5 opKOTI2006 Retoriikka ja argumentaatio .......................... 5 opKOTI2010 Kontrastiivinen kielioppi................................. 5 opMAISS1302 Elinikäinen kielenkehitys ............................ 5 opMAISS1303 Yhteiskunnan ja työelämän monikielisyys ......................................................................... 5 opMAISS1304 Kielikylpy ja muu kaksikielinen opetus ... 5 opMAISS1305 Monikielisyyden tutkimisen apuvälineet . 5 op

KOTI2100 Seminaari ja kandidaatintutkielma ............10 opKNÄY2001/2002 Kypsyysnäyte...................................... 0 op

OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (Åbo Akademi)

PERUSOPINNOT 25 opTillämpad pedagogik och samhällsutveckling .............. 5 opPedagogisk psykologi 1 .................................................... 5 opFörskole- och nybörjarundervisning ................................ 5 opDidaktik 1 .............................................................................. 5 opPraktik 1 ................................................................................ 5 op

AINEOPINNOT 5 opSpecialpedagogik 1 ........................................................... 5 op

PERUSOPETUKSESSA OPETETTAVIEN AINEIDEN JA AIHEKOKONAISUUKSIEN MONIALAISET OPINNOT, 50 op (Åbo Akademi) Matematik 1 .......................................................................... 5 opNaturvetenskap 1 ................................................................ 5 opNaturvetenskap 2 ................................................................ 5 opSlöjd, inriktning teknisk eller textilslöjd ........................... 5 opGymnastik ............................................................................. 5 opBild, konst och kulturorienterat lärande ......................... 5 opMusik som praktik och kultur ............................................ 5 opModersmål och litteratur som kulturfostrande ämne ... 5 opSamhälle, tro och tradition ................................................ 5 opFinska och främmande språk ........................................... 5 op

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon opetus-suunnitelmat

21

5

Kie

likyl

pyko

ulut

ukse

n ko

ulut

usoh

jelm

aU

tbild

ning

spro

gram

met

för

språ

kbad

sund

ervi

snin

g 20

15–

2016

K

IEL

IKY

LP

YK

OU

LU

TU

KSE

N K

OU

LU

TU

SO

HJE

LM

A,

HU

MA

NIS

TIS

TE

N T

IET

EID

EN

KA

ND

IDA

AT

IN T

UT

KIN

TO

(1

80

op

) U

TB

ILD

NIN

GSP

RO

GR

AM

ME

T F

ÖR

SP

RÅ

KU

ND

ER

VIS

NIN

G,

KA

ND

IDA

TE

XA

ME

N I

HU

MA

NIS

TIS

KA

VE

TE

NSK

AP

ER

(1

80

sp

)

Vsk

Å

kO

rg.

Koo

di j

a ku

rssi

n n

imi

Ko

d o

ch k

urs

nam

n

op sp

1.vsksyksyåk1hösten

VY

TI

TE10

22 T

ieto

kone

työv

älin

eenä

3

VY

O

PIS0

002

Tied

onha

nkin

tata

idot

1

1

VY

K

OTI

1001

Kie

li vi

esti

ntäv

äli n

eenä

Spr

åket

i ko

mm

unik

atio

n 10

VY

K

OTI

1002

Kie

liopp

i / G

ram

mat

ik

5

VY

M

AIS

S130

1 K

ielik

ylvy

llä m

onik

ie-

l

isek

si /

Fle

rspr

åkig

het v

ia

s

pråk

bad

5

ÅA

Ti

lläm

pad

peda

gogi

k oc

h sa

m-

hälls

utve

cklin

g 5

VY

MA

ISS1

303

Yhte

isku

nnan

ja ty

ö-

e

läm

än m

onik

ielis

yys

/ Fl

er-

s

pråk

ighe

t i s

amhä

lle o

ch

a

rbet

sliv

5

1.vskkevätåk1våren

VY

K

OTI

1003

Ruo

tsal

aine

n ny

kyki

r-

j

allis

uus

1 /

Mod

ern

sven

sk

l

itte

ratu

r 1

5

VY

KO

TI10

04

Kää

nnös

harj

oitu

kset

ruo

tsis

ta ä

idin

kiel

een

/Öve

r-

s

ättn

ings

övni

ngar

från

sve

nsk

a ti

ll m

oder

smål

et

KO

TI10

54 Ö

vers

ättn

ing

från

fin

ska

till m

oder

smål

et

5

VY

M

AIS

S130

2 E

linik

äine

n ki

elen

ke-

h

itys

/ L

ivsl

ång

språ

kut-

vec

klin

g 5

VY

K

OTI

2005

Tan

skan

ja n

orja

n pe

-

rus

kurs

si /

Gru

ndku

rs i

dan

ska

och

nors

ka

5

VY

V

iera

s ki

eli /

Frä

mm

ande

spr

åk

5

Vsk

Å

kO

rg.

Koo

di j

a ku

rssi

n n

imi

Ko

d o

ch k

urs

nam

n

op sp

2.vsksyksyåk2hösten

VY

KSU

O71

14 S

uom

en k

iele

n ki

rjal

li-

n

en ja

suu

lline

n vi

esti

ntä

KR

UO

7112

Gru

nder

na i

kom

mu-

nik

atio

n

5

ÅA

Fi

nska

som

det

and

ra in

hem

ska

spr

åket

5

VY

K

OTI

2010

Kon

tras

tiiv

inen

kie

li-

o

ppi /

Kon

tras

tiv

gram

mat

ik

5

VY

K

OTI

2002

Kie

liopp

i ja

oike

akie

li-

s

yys

/ G

ram

mat

ik o

ch s

pråk

-

rik

tigh

et

5

ÅA

D

idak

tik

1 5

ÅA

N

atur

vete

nska

p 1

5

ÅA

Pe

dago

gisk

psy

kolo

gi 1

5

2.vskkevätåk2våren

VY

MA

ISS1

304

Kie

likyl

py ja

muu

kak

-

sik

ielin

en o

petu

s /

Språ

kbad

och

ann

an tv

åspr

åkig

und

er-

v

isni

ng

5

ÅA

Fö

rsko

le- o

ch n

ybör

jaru

nder

vis-

ning

5

ÅA

M

atem

atik

1

5

ÅA

N

atur

vete

nska

p 2

5

ÅA

Sl

öjd,

inri

ktni

ng te

knis

k el

ler

text

ilslö

jd

5

ÅA

G

ymna

stik

5

ÅA

M

usik

som

pra

ktik

och

kul

tur

(for

tsät

ter

unde

r tr

edje

stu

dieå

ret)

5

Vsk

Å

kO

rg.

Koo

di j

a ku

rssi

n n

imi

Ko

d o

ch k

urs

nam

n

op sp

3.vsksyksyåk3hösten

VY

K

OTI

2001

Nor

dist

iikka

tiet

eenä

/

N

ordi

stik

en s

om v

eten

skap

5

VY

M

AIS

S130

5 M

onik

ielis

yyde

n tu

t-

k

imis

en a

puvä

linee

t / V

erk-

tyg

för

fler

språ

kigh

etss

tudi

er

5

ÅA

Pr

akti

k 1

5

ÅA

Sp

ecia

lped

agog

ik 1

5

VY

KO

TI21

00 S

emin

aari

ja k

andi

daa-

tin

tutk

ielm

a /

Kan

dida

tse-

min

ariu

m o

ch a

vhan

dlin

g K

NÄ

Y200

1 K

ypsy

ysnä

yte

KN

ÄY2

002

Mog

nads

prov

10

3.vskkevätåk3våren

VY

O

PIS0

001

Hen

kilö

koht

aine

n op

in-

t

osuu

nnit

elm

a 1

/ In

divi

-

due

ll st

udie

plan

11

VY

K

OTI

2006

Ret

oriik

ka ja

arg

umen

-

taa

tio

/ R

etor

ik o

ch a

rgu-

men

tati

on

5

ÅA

B

ild, k

onst

och

kul

turo

rien

tera

t lä

rand

e 5

ÅA

M

oder

smål

och

litt

erat

ur s

om

kultu

rfos

tran

de ä

mne

5

ÅA

Sa

mhä

lle, t

ro o

ch tr

adit

ion

5

ÅA

Fi

nska

och

främ

man

de s

pråk

5

22

Filosofian maisterin tutkinnon opetussuunnitelmat Pääaine ruotsin kieli Suuntautumisvaihtoehto monikielisyys

SYVENTÄVÄT OPINNOT 80 opMAISS2306 Teksti ja genre monikielisissä konteksteissa ....................................................................... 5 opKOTI1204 Pohjola ajassa ................................................. 5 opKEYR3013 Kielitieteen syventävä kollokvio ................10 opMAISS3001 Tieteellinen kirjoittaminen ruotsiksi ......... 5 opMAISS2302 Kielikylvyn ja monikielisyyden asiantuntijuus ....................................................................... 5 opMAISS2305 Ruotsi toisena kielenä monikielisessä diskurssissa .......................................................................... 5 opMAISS2308 Kielen ja sisällön integrointi kielikylvyssä ja muussa sisältöpainotteisessa kielenopetuksessa ... 5 opMAISS3099 Tutkielma ja tutkielmaseminaari: alku- ja väliraportti .............................................................10 opMAISS3100 Tutkielma ja tutkielmaseminaari: pro gradu -tutkielma .........................................................30 opKNÄY3004/3005 Kypsyysnäyte...................................... 0 op

OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (Åbo Akademi)

AINEOPINNOT 30 opDidaktik 2 .............................................................................. 5 opDidaktik 3 .............................................................................. 5 opPedagogisk psykologi 2 .................................................... 5 opPraktik 2 (Fält) ...................................................................... 5 opPraktik 3 ................................................................................ 5 opPraktik 4, Avslutande praktik ............................................ 5 op

PERUSOPETUKSESSA OPETETTAVIEN AINEI-DEN JA AIHEKOKONAISUUKSIEN MONIALAISET OPINNOT, 10 op (Åbo Akademi) Matematik 2 .......................................................................... 5 opModersmål och litteratur som språkfostrande ämne ... 5 op

23

7

Kie

likyl

pyko

ulut

ukse

n ko

ulut

usoh

jelm

aU

tbild

ning

spro

gram

met

för

språ

kbad

sund

ervi

snin

g 20

15–

2016

K

IEL

IKY

LP

YK

OU

LU

TU

KSE

N K

OU

LU

TU

SO

HJE

LM

A,

FIL

OS

OF

IAN

MA

IST

ER

IN T

UT

KIN

TO

(1

20

op

) U

TB

ILD

NIN

GSP

RO

GR

AM

ME

T F

ÖR

SP

RÅ

KU

ND

ER

VIS

NIN

G,

FIL

OS

OF

IE M

AG

IST

ER

EX

AM

EN

(1

20

sp

)

Vsk

Å

kO

rg.

Koo

di j

a ku

rssi

n n

imi

Ko

d o

ch k

urs

nam

n

op sp

1.vsksyksyåk1hösten

VY

M

AIS

S230

6 Te

ksti

ja g

enre

mon

ikie

lisis

sä k

onte

kste

issa

/

Tex

t och

gen

re i

fler

språ

kiga

kon

text

er5

VY

K

OTI

1204

Poh

jola

aja

ssa

/ N

orde

n i t

iden

5

ÅA

D

idak

tik

2 5

ÅA

Pr

akti

k 2

(fäl

t)

5

ÅA

M

atem

atik

2

5

ÅA

M

oder

smål

och

litt

erat

ur s

om s

pråk

fost

rand

e äm

ne

5

1.vskkevätåk1våren

VY

M

AIS

S230

5 R

uots

i toi

sena

kie

lenä

mon

ikie

lises

sä d

isku

rs-

sis

sa /

Sve

nska

som

and

rasp

råk

i en

fler

språ

kig

dis-

k

urs

5

VY

M

AIS

S230

2 K

ielik

ylvy

n ja

mon

ikie

lisyy

den

asia

ntun

tiju

us /

E

xper

tis

i spr

åkba

d oc

h fle

rspr

åkig

het

5

VY

MA

ISS2

308

Kie

len

ja s

isäl

lön

inte

groi

nti k

ielik

ylvy

ssä

ja

muu

ssa

sisä

ltöpa

inot

teis

essa

kie

leno

petu

kses

sa /

In

tegr

erin

g av

spr

åk o

ch ä

mne

i sp

råkb

ad o

ch a

nnan

äm

nesb

aser

ad s

pråk

unde

rvis

ning

5

ÅA

Pe

dago

gisk

psy

kolo

gi 2

5

ÅA

Pr

akti

k 3

5

ÅA

D

idak

tik

3 5

Vsk

Å

kO

rg.

Koo

di j

a ku

rssi

n n

imi

Ko

d o

ch k

urs

nam

n

op sp

2.vsksyksyåk2hösten

VY

M

AIS

S300

1 T

iete

ellin

en k

irjo

itta

min

en r

uots

iksi

/ A

tt s

kriv

a

vet

ensk

aplig

t på

sven

ska

5

VY

K

EYR

3013

Kie

litie

teen

syv

entä

vä k

ollo

kvio

/ F

ördj

upan

de

kol

lokv

ium

i sp

råkv

eten

skap

10

VY

MA

ISS3

099

Tutk

ielm

a ja

tutk

ielm

asem

inaa

ri: a

lku-

ja v

äli-

r

apor

tti /

Pla

neri

ngsu

ppsa

ts o

ch m

ella

nrap

port

M

AIS

S310

0 P

ro g

radu

-tut

kiel

ma

/ Pr

o gr

adu-

avha

ndlin

g K

NÄ

Y30

04 K

ypsy

ysnä

yte

KN

ÄY3

005

Mog

nads

prov

10

+ 30

2.vskkevätåk2våren

ÅA

Pr

akti

k 4,

Avs

luta

nde

prak

tik

5

24

25

26

27