6.5.2013

Vajaakuntoisen työkyvyn arviointiin liittyviä näkökulmia

Ari Kaukiainen, dosentti

Puheenjohtaja, Toimintakyky työikäisillä –asiantuntijaryhmä

Lääketieteellinen johtaja, LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö

Kuntoutuspäivät 10.4.2013

Sidonnaisuudet / Ari Kaukiainen

TOIMIA Työikäisten toimintakyky –ryhmän puheenjohtajan tehtävä päätoimen puitteissa, aiemmin Työterveyslaitos ja nykyään LähiTapiola. Ei erillistä korvausta Kelan Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta, asiantuntija Tapaturma-asiain korvauslautakunnan varajäsen STM ammattitautijaoston jäsen ICOH National Secretary Finland

09.04.2013

3 TOIMIA/AV

toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto

TOIMIA -verkosto ja tietokanta toimintakyvyn mittaamista kehittämässä www.toimia.fi

6.5.2013

toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto

www.toimia.fi

Työikäisten toimintakyky asiantuntijaryhmä Heidi Anttila, ylilääkäri, Kymijoen työterveys Kristiina Härkäpää, professori, Lapin yliopisto Pirjo Juvonen-Posti, vanhempi asiantuntija, TTL Ari Kaukiainen, (puheenjohtaja), LähiTapiola Teija Kivekäs, ylilääkäri, TTL Anne Lamminpää, ylilääkäri, Pohjola Vakuutus Oy Harri Lindholm, erikoislääkäri, TTL Ilkka Pakkala, asiantuntijalääkäri, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ulla Salmelainen, tutkija, THL Tiina Telakivi, asiantuntijalääkäri, Kela Katinka Tuisku, ap.ylilääkäri, Psyk.työkyvynarviointiyksikkö, HYKS Aki Vuokko, (asiantuntijasihteeri), erikoislääkäri, TTL

Esityksen sisällöstä on neuvoteltu tri Pirjo Juvonen-Postin ja tri Aki Vuokon kanssa, kiitokset heille!

Toimintakyvyn arvioinnilla tuetaan työkykyä

• Asiantuntijaryhmän työn erityisenä kohteena on varhainen toimintakyvyn arviointi osana jäljellä olevan työkyvyn tukemista

• Tavoitteena on siirtyä enenevästi jäljellä olevan toimintakyvyn kuvaamiseen kuntoutuksen mahdollistajana

• Vahvuuksien realisointi potilaille, hoito- ja kuntoutustahoille, vakuutusjärjestelmille ja työpaikoille ja työvoimaviranomaisille

Vajaakuntoisen työkyvyn arviointiin liittyviä näkökulmia - esityksen sisältö

Toimintakyvystä ja työkyvystä Työkyvyn ja työttömyyden käsitteitä Työkyky – työvoima 2020 Vajaakuntoisten toiminta- ja työkykyarvio Nuoret ja osatyökykyiset Varhainen tunnistaminen Työterveysyhteistyö Riski-tavoite-esteet-voimavarat-mahdollisuudet Ammatillisesta kuntoutuksesta Työhön paluun tuki Työttömyys ja terveys Työttömien toiminta- ja työkykyarvio Pohdinta

Mitä ovat toimintakyky ja työkyky?

Toimintakyky on arvio siitä, miten henkilö selviytyy päivittäiseen elämään liittyvistä vaatimuksista

Työkyky on yksinkertaistettuna toimintakykyä

suhteutettuna työn vaatimuksiin ja kykyä selviytyä oman tai vastaavan ammatin tehtävistä vallitsevalla normitasolla

• Kuitenkin normit, työt ja vaatimukset muuttuvat ajan

funktiona • Toiminta- ja työkyvyn aleneman syyt voivat olla paitsi

lääketieteellisiä, niin myös psykologisia, sosiaalisia tai taidollisia

(mm. Matikainen 2004, Tola 2008)

9 TOIMIA/AV

Sairaus Vika Vamma Vaurio Toimintakyvyn rajoitus Yleinen Haitta Haitta työssä = työkyvyn alentuma

kkk

lääkinnällinen kuntoutus

ammatillinen kuntoutus

diagnoosi

hoito

Työn vaatimukset

ammatillinen kuntoutus

Oire

Työkyvyn lääketieteellinen arviointi (WHO)

TERVEYDENTILA (vaiva tai sairaus)

ELIMISTÖN RAKENTEET

JA TOIMINNOT

TOIMINTA- KYKY

OSALLISTUMINEN

YMPÄRISTÖ- TEKIJÄT

HENKILÖKOHTAISET TEKIJÄT

KONTEKSTI

International Classification of Functioning, Disability and Health/WHO

Toimintakyky

Lääkärin lausunto

toimintakyvystä

Työ, osaaminen, koulutustausta,

työhistoria

Vakuutuslaitoksen arvio

Toimintakyky

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 2.10.2012 12 AV

Työkyvyn ja työttömyyden käsitteitä I

Lahti 9.11.2011 – Työttömien toimintakyvyn arviointi – A. Vuokko

kkk

kkk

hhhhhhhhhhhhhh

Työkyvyttömyyden uhka

Sairaudesta johtuva todennäköisyys tai riski lähivuosina ilman kuntoutusta joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Työeläkejärjestelmän ammatillinen kuntoutus perustuu työkyvyttömyyden uhkaan.

Työkyvyttömyys on juridinen käsite

Perustuu hyvän lääketieteellisen käytännön mukaisesti diagnosoituun ja hoidettuun/hoidettavaan sairauteen, joka aiheuttaa objektiivisesti todettavissa olevan esteen ansiotyön tekemiselle.

Sairausvakuutuslaissa tarkoitetaan sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edelleen jatkuessa kykenemätön tekemään tavallista työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti verrattavaa. Työkykyä arvioidaan suhteessa omaan työhön, ts. ammatillinen työkyvyttömyys.

Eläkelainsäädännön määritelmä on laaja-alaisempi.

Käytännössä työttömistä työkykyisiä ovat henkilöt, joilla ei ole vakuutuslaitoksen päätöstä työkyvyttömyydestä.

Osa-työkyvyttömyys

Työkyky on alentunut vähintään 2/5.

Jäljellä oleva työkyky

Eläkelainsäädännön mukaan kykyä hankkia ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota työntekijän voidaan kohtuudella edellyttää tekevän.

Osatyökykyinen Ei ole määritelty lainsäädännössä, käytetty vajaakuntoisen synonyyminä, useimmiten kun työ- ja toimintakyky on alentunut. Määritelty myös olennaisena tai osittaisena työkyvyn menetyksenä.

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 31.01.2013 13 TOIMIA/AV

Työkyvyn ja työttömyyden käsitteitä II

Lahti 9.11.2011 – Työttömien toimintakyvyn arviointi – A. Vuokko

kkk

kkk

hhhhhhhhhhhhhh

Työnhakija

Työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) rekisteröity henkilö, jolla on työhakemus voimassa

Työtön

Työ- ja elinkeinohallinto määrittelee työnhakijaksi, joka on ilman työtä ja on käytettävissä työhön, jonka työaika on vähintään puolet alan normaalista työajasta tai joka odottaa sovitun työn alkamista. Luetaan työnhakijaksi ilmoittautuneet lomautetut.

Pitkäaikaistyötön

Työtön, joka on ollut yhtäjaksoisesti tai useammassa työttömyysjaksossa yhteensä 12 kuukautta työnhakijana.

Vaikeasti työllistyvä

Työmarkkinatukeen oikeutettu työtön työnhakija, joka on saanut työmarkkinatukea työttömyytensä perusteella vähintään 500 päivältä tai jonka oikeus työttömyyspäivärahaan on päättynyt.

Vajaakuntoinen työntekijä

Mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia.

Mihin työkykyä tarvitaan 2020?

• Luonnonvarat ja niihin liittyvä teknologia? • Ympäristöystävällisten teknisten ratkaisujen osuus

kansantulosta? • Suomalaisen työn arvo luodaan yhä enemmän aineettomana

palveluna tai suunnitteluna? • Miten / kenen työllä huolehditaan vanhenevasta väestöstä? • Kilpailemme nykyistäkin enemmän luovuudella? –

työhyvinvointi vaikuttaa suoraan yritysten tilaan • Tavarat tuotetaan muualla – vai onko Kiina–ilmiö

kääntymässä? • Osalla työntekijöistä on edelleen liikaa töitä ja osalla liian

vähän? • Ongelmiksi nousevat epätyypilliset työnantajasuhteet

epätyypillisten työsuhteiden ohella? • Etätyön osuus kasvanee – edut ja haitat? • Muu, arvaamaton kehityssuunta?

• Kolmannes 3,5 miljoonasta työikäisestä ei ole töissä, työllisyysaste 69 % (12/2012)

• Vuonna 2020 tarvitaan noin 150 000 uutta työntekijää (TEM)

• Uudet työpaikat keskittyvät voimakkaasti yliopistopaikkakunnille ja samaan aikaan työssäkäyntialueet laajenevat

• Yli 55-vuotiaiden työllisyys on kasvanut viime vuosina nopeasti

• Työura pitenee etenkin korkeasti koulutetuilla. Myös työuran alkupäästä, sillä opiskelijoiden työssäkäynti on lisääntynyt tasaisesti

• Vuonna 2009 Suomen ulkomaalaistaustaisista työikäisistä oli töissä vain puolet. Kotoutuminen on yleensä muutaman vuoden prosessi

Työvoimapula uhkaa koko Suomea 2020?

Mitä lähtökohtia voisi olla vajaakuntoisten toiminta- ja työkyvynarvioinnissa?

Työssä selviämisen tukeminen? Työttömyyden uhka – työttömyyden alkuvaihe? Pitkittyvä työttömyys? Työelämään pyrkivä vajaakuntoinen henkilö? Epäselvä terveydentila? Moniongelmaisuus? Ammatillisen/lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet? Eläkemahdollisuuksien arviointi?

Missä vajaakuntoisten toiminta- ja työkyvynarviointi toteutuu?

• Kunnan on järjestettävä asukkaille tarpeelliset terveystarkastukset terveyden ja hyvinvoinnin seuraamiseksi ja edistämiseksi (terveydenhuoltolaki)

• Kunnan terveyspalvelujen tehtävänä on järjestää työttömien työkyvyn arvioimiseksi tarvittavat terveystarkastukset

• Työssä olevilla arviointi ja seuranta toteutuu työterveyshuollossa

Jatkossa tarkastellaan työterveyshuollon roolia ja työttömien osalta sovelletaan TOIMIA:n menettelytapaohjetta

TE-toimistoissa 93.000 vajaakuntoista työnhakijaa 2011 - työttömiä 68.000, pitkäaikaistyöttömiä 23.000 - lähde: STM Osatyökykyisten työllistymisen edistäminen – väliraportti (2013)

Diagnoosiluokitus % Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 36,5

Mielenterveyden häiriöt 23,8

Hengityselinten taudit 8,9

Hermoston ja aistien taudit 8,5

Ihon ja ihonalaiskudosten taudit 5,6

Vammat ja myrkytykset 4,3

Verenkiertoelinten taudit 3,5

Nuoret ja osatyökykyiset - Tärkeä voimavara työmarkkinoilla

NUORET työttömyys, mielenterveys- ja alkoholiongelmat riski syrjäytymiselle

• tuen tarpeessa olevien tavoittaminen ja ohjaaminen palveluihin toteutuu huonosti

OSATYÖKYKYISET työllistyminen heikkoa (mm. STM, Lehto 2011)

• työkykyä jäljellä, eli työhön paluu ja työssä pysyminen mahdollista • esteinä ennakkoluulot, luottamuksen ja tiedon puute • haasteena työtehtävien muotoilu työkykyä vastaavaksi

kkk

Vuodessa noin 500 nuorta masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle

Painopiste siirtyy – työkyvyn ongelmat havaittava ajoissa (mm. Kaukiainen 2007)

Työhyvinvointi

Varhaiset signaalit

Työkyvyttömyyden uhka

Työkyvyttömyys

Työkyvyn alenemisen varhainen tunnistaminen työterveyshuollon tehtäväkenttässä (Sipponen ja Salmelainen, www.toimia.fi)

Työhyvinvoinnin edistäminen

Työkyvyn alenemisen varhainen

tunnistaminen

Osatyökykyisen työkyvyn

tukeminen

Työkyvyn arviointi

vakuutus-järjestelmiä

varten

Kuntoutustarpeen arviointi

Työ- ja toimintakyvyn arviointi

Työ- ja toimintakyvyn edistäminen

Työ- ja toimintakyvyn

arviointi

Työterveyshuolto- ja sairasvakuutuslaki muuttuivat 1.6.2012

• Työterveyshuollon lausunto työssäjatkamismahdollisuuksista, sairaus- ja osasairauspäivärahan hakuajan lyheneminen ja työnantajan ilmoitusvelvollisuus kuukauden sairauspoissaolosta

• Työntekijän työkyky on arvioitava ja työssä jatkamismahdollisuudet selvitettävä riittävän varhain

• 30 – 60 – 90 –päivän rajapyykit • Työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistyön

vahvistaminen työpaikalla on tavoitteena • Uudistuksella on monia vaikutuksia työpaikalla • Varhaisen tuen toiminnan tuloksellisuus riippuu

olennaisesti tämän yhteistyön toimivuudesta

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi Pirjo Juvonen-Posti

Työterveystoiminta ja -yhteistyö osana organisaation työhyvinvointitoimintaa (Viljamaa et al, 2012)

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi

Nykytila-arvio- yhdessä "selvillä oleminen"-

1. Mikä riski ?: toimintakyky/työkyky/työkyvttömyys 2. Mikä tavoite ?: työssä jatkaminen, työhön paluu,

työssä pysyminen, työllistyminen 3. Mitkä esteet, voimavarat ja mahdollisuudet ? • terveys/sairaus/toimintakyky • koulutus/työkokemus/ammattitaito/osaaminen • työ/työyhteisö/-ympäristö/työorg./työn jatkuvuus • työkyvyn tuki – järjestelmä • perhe/lähiyhteisö/verkosto • toimeentulo

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi

Suunnitelmissa sekä yksilö- että ympäristöinterventioita

Jotta asetettuun tavoitteeseen päästäisiin: 1. Mitä esteitä tulee madaltaa ja poistaa? - Mihin esteisiin ei pystytä vaikuttamaan? 2. Mitä voimavaroja on vahvistettavissa ja millä aika- jänteellä? 3. Mitä olemassa olevia mahdollisuuksia on otettavissa

käyttöön ? Miten hallitaan eri syistä tulevia muutoksia? Mistä ja milloin seuranta ja tuki?

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi Pirjo Juvonen-Posti 26

Ammatillinen kuntoutus (tavoiteperusteinen määrittely)

• Ammatillinen kuntoutus (Waddell ym., 2008) on kaikki se toiminta, joka auttaa terveysongelmaista ihmistä pysymään työssä tai palaamaan työhön.

• Vaikuttavuuden näkökulmasta ammatillisessa kuntoutuksessa on tärkeää:

• varhainen reagointi • toiminnan fokuksessa on selkeästi työssä jaksaminen tai työhön palaaminen • työpaikkojen rooli: tuloksellinen ammatillinen kuntoutus

edellyttää, että työpaikat eivät syrji ammatillisen kuntoutuksen asiakkaita, vaan ovat valmiita mukauttamaan työolosuhteita tarpeen mukaan.

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi Pirjo Juvonen-Posti

Kuntoutuspalveluja varhaisempiin ja myöhäisempiin kuntoutustarpeisiin Työterveyshuollon ja

työpaikan interventiotaso

Työntekijän toimintakykytaso Kuntoutuksen sisältö (kuntoutusmuoto: avo/monimuoto/laitos)

Työssä jatkamisen edistäminen, työterveyshuollon primaaripreventio

Toimintakyvyn alenemisen riski

Elämäntapamuutosten tukeminen (liikuntatoimi, pth, järjestöt), kuntoremontti (Kela kura), TTH neuvonta ja ohjaus

Varhainen tuki, työterveyshuollon sekundaaripreventio

Työkyvyn alenemisriski Vajaakuntoisten/osatyökykyisten tuki ja seuranta Työttömyysriskistä työhön (outplacement)

- Terveydenhuollon järjestämä toimintakykykuntoutus -Varhaiskuntoutus /Kela (Sairausryhmäkoht., ASLAK, TYK-> työhönkuntoutus)

- TEM/työllistymisen tukitoimet

Työhön paluun tuki, työterveyshuollon tertiääripreventio

Työkyvyttömyyden uhka/Työkyvyttömyysriski Vajaakuntoisten/osatyökykyisten tuki ja seuranta - Työkyvyttömyydestä työhön (kuntoutustuki) - Työttömyysriskistä työhön (outplacement)

- Ammatillinen kuntoutus/työeläke -- ammatillinen ja lääkinnällinen/LITA - (Vaativa)toi-mintakykykuntoutus/ terveydenhuolto ja Kela - TEM/työllistymisen tukitoimet

27

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi Pirjo Juvonen-Posti

Työhön paluun tuki

• Työhön paluun tuki. Työterveyshuollon hyvät käytännöt (Duodecim / Terveysportti). Juha Liira, Pirjo Juvonen-Posti, Eira Viikari-Juntura, Esa-Pekka Takala, Teija Honkonen, Katinka Tuisku, Kari-Pekka Martimo ja Beatrix Redemann

• Terveydenhuollon ja työterveyshuollon ammattilaisten täytyy aina sairauspoissaolokauden alkaessa pohtia varhaisen työhön paluun mahdollisuutta

• Työ sinällään tukee terveyttä ja työkykyä. • Terveydenhuollon tukitoimet ja työtehtävien

muokkaus työpaikalla nopeuttavat työhön paluuta. Tärkein työhön paluun onnistumiseen vaikuttava tekijä on esimiehen ja työpaikan kyky muokata työtä työntekijän toimintakyvyn mukaisesti.

• Pysyvään työhön paluuseen vaikuttavat työpaikan tuki, työn kannusteet ja riittävä työ- ja toimintakyky.

1.11.2012

29 TOIMIA

kkk

kk

kk

kkk

kk

Valmius palata työhön Miltä tuntuu nyt? Miten valmis olet palaamaan työhön? (ympyröi) 0.....1.....2.....3.....4.....5....6....7.....8.....9.....10 en lainkaan valmis täysin valmis

Mikä estää tai haittaa nyt eniten työhönpaluuta? 1. 2. 3. Mikä voisi parhaiten edistää työhönpaluuta? 1. 2. 3.

Työhönpaluuvalmiuskartoitus (Työterveyslaitos 2011, www.ttl.fi/masennuksenhoito)

Tulossa/arvioitavana

TOIMIA/AV

kkk

Työttömyyden ja terveyden välillä on yhteys

Työttömyys vaikuttaa kielteisesti terveyteen ja hyvinvointiin

Terveysongelmat ja vajaakuntoisuus heikentävät työllistymistä

Pitkittyvä työttömyys

terveysriskit kasvavat hoito- ja kuntoutustarve jää usein tunnistamatta riski syrjäytyä työmarkkinoilta kasvaa

Nopea työllistyminen tukee terveyttä ja työkyvyn säilymistä

Terveys ja aktiivinen työnetsintä tukevat työllistymistä

TOIMIA/AV

Pitkittyvä työttömyys ja terveys (mm. Kerätär ym. 2010, Heponiemi ym. 2008, Pensola 2006)

kkk

Työllistymiskykyä heikentäviä terveysriskejä ja ongelmia • mielialahäiriöt • päihderiippuvuus ja myös kohde-elinvauriot • TULES / rangan ja isojen nivelten sairaudet

Heikko opiskelu- ja työmenestys – taustalla voi olla

• lievä kehitysvammaisuus, heikkolahjaisuus • oppimisen erityisvaikeus mm. lukivaikeus • tarkkaavuushäiriö

Riskiryhmiä työttömyyden terveysvaikutuksille mm.

• keski-ikäiset miehet • juuri koulunsa lopettaneet nuoret • takaisin työelämään pyrkivät naiset

Työttömyys - köyhyys - puutteellinen koulutus

• kasautuvat, ovat syrjäytymisriskejä ja rajoittavat työkykyä

TOIMIA/AV

Mihin työttömien toimintakykyä verrataan?

• Työttömän työkyvyn arviointia vaikeuttaa puuttuva työ, johon toimintakykyä suhteutetaan

• Työ ja työelämän osaamisvaatimukset muuttuvat

• Työllistymistä suhteuttaessa vain aiempaan työhön arvio todellisista mahdollisuuksista voi jäädä puutteelliseksi

• Työeläkevakuutus kiinnittää huomiota myös tosiasiallisiin työnsaantimahdollisuuksiin, joskin työkyvyn arvioinnin edellytetään olevan riippumaton työllisyyssuhdanteen vaikutuksista

• Työnhakijan omassa arviossa (koettu työkyky) painottuu työllistymiskyky työssä selviytymisen ohella

• Ammatillinen vrt. yleinen työkyvyttömyys Pitkäaikaistyöttömällä sovelletaan yleistä

työkyvyn määritelmää ammatillisen sijaan.

Työn vaatimukset

TOIMIA/AV

Tarve kehittää työttömien terveyspalveluja

Pitkäaikaistyöttömien terveyshanke 2007-2010 (Sinervo 2009, Saikku 2010)

• työttömien terveyspalveluiden toimintamalleja • suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia toiminnan vakiinnuttamiseksi

Työttömien työkyvyn arviointi- ja terveyspalvelut työryhmä (TEM 2011)

• Terveydenhuolto – työttömien terveystarkastusten toteutus • Työterveyshuolto – kuntoutuksen suunnittelu irtisanotuille, joilla

työkyky pitkäaikaisesti alentunut • Työ- ja elinkeino (TE)-toimisto – varhainen tunnistaminen ja jatko-

ohjauksen varmistus • Kela – kuntoutuksen oikea-aikaistaminen ja verkostoyhteistyö

Terveydenhuoltolaki (1326/2010) (1.5.2011)

• kunnan järjestettävä terveystarkastukset nuorille ja työikäisille työttömille

TEM ohje työttömien työkyvyn arvioinnista ja terveyspalveluihin ohjaamisesta (voimaan 1/2012)

Toimintatapasuositus (TOIMIA / Vuokko, Juvonen-Posti, Kaukiainen) Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa Tavoitteena Edistää työ- ja toimintakykyä heikentävien tekijöiden

tunnistamista Estää vajaakuntoisuussyistä työttömyyden pitkittyminen Tukea työelämään sijoittumista ja nopeaa työllistymistä Toiminta- ja työkykyajattelu osaksi terveystarkastustoimintaa Yhdenmukaistaa työ- ja toimintakyvyn arviointia Suositus perustuu lehtiartikkeliin SLL 2011;66(48):3659-66

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 31.01.2013 35 TOIMIA/AV

Työttömän ohjautuminen terveystarkastukseen ja työkyvyn arviointiin (mukailtu: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työttömien työkyvyn arviointi- ja terveyspalvelut, 2011)

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 31.01.2013 36 TOIMIA/AV

Työtön lääkärin vastaanotolla (Vuokko, Juvonen-Posti, Kaukiainen. Lääkärilehti 2011)

kkk

kkk

Kysymyksiä avuksi

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 09.04.2013 37 TOIMIA/AV

kkk

kkk

Terveydenhuollon lähetetiedot TE-toimistolle (Mukailtu STM 2007, TEM 2011, STM 2011)

TE-toimisto tarvitsee tiedon miten työnhakijan työ- ja toimintakyky vaikuttaa työllistämis- toimenpiteisiin.

TOIMIA/AV

Työttömillä voidaan tarvita enemmän diagnostisia tutkimuksia ja ohjausta jatkohoitoon kuin työssä käyvillä. Arviointi on haastavaa – moniongelmaiset tilanteet ja pitkäaikaistyöttömillä selvitykset ja jatkotoimet voivat vaatia laajempaa ja tiiviimpää yhteistyötä eri palvelutahojen kanssa, verkostoyhteistyötä. Motivointi henkilön omaan vastuuseen on tärkeää!

Nimetyt terveystarkastusten tekijät tulisi olla TE-toimiston tiedossa.

Toimintakykyajattelu

kuuluu aina vastaanottotilanteeseen ja osaksi kaikkea päätöksentekoa.

Terveydentilan selvitys vähintään hoitajan tarkastus

Terveydentilan selvitys – Toimintakyvyn arvio

Parhaimmillaan moniammatillisena ja verkostoyhteistyössä

TOIMIA/AV

valmiuksien, vahvuuksien ja selviytymiskeinojen kartoittaminen työkykyä ja työllistymistä edistävien toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus Tunnistus ohjaus kartoitus ja toimintakykyarvio varhainen

kuntoutussuunnitelma Jäljellä olevan toimintakyvyn yksittäisten arviointimenetelmien käytettävyydestä tarvitaan lisätietoa.

Ajattelumalliksi ”Fit Note", menetetyn arvioinnista siirrytään mahdollisuuksien arvioon ja voimavarojen tukemiseen.

(vrt. Statement of Fitness for Work, www.dwp.gov.uk/fitnote)

Huomio jäljellä olevaan toimintakykyyn SICK FIT

TOIMIA/AV

Työttömän varhainen toiminta- ja työkyvyn arviointi

Edistää terveyttä – toimintakykyä ja nopeaa työllistymistä, estää syrjäytymistä Arviointi jo irtisanomisvaiheessa tai työttömyyden alkutilanteessa Työllistymisen tukitoimien suunnittelu ja käynnistys viiveettä

Varhainen kuntoutussuunnitelma edistämään terveyttä ja työllistymistä Tunnistus ohjaus kartoitus ja toimintakykyarvio kuntoutussuunnitelma

Arviointi haastavaa – Työttömyys on monitekijäinen ilmiö

Erilaiset kyselyt ja arviointimenetelmät apuna arvioinnissa Vastaanotolla henkilökohtainen keskustelu ja vuorovaikutus on tärkeintä

Jäljellä olevan toimintakyvyn arvio Mitä pystyy tekemään, miten voimavaroja tuetaan ja edistetään työllistymistä

Moniammatillisuus ja verkostoyhteistyö Erityisesti moniongelmaisissa tilanteissa voidaan tarvita usean toimijan yhteistyötä

Motivaatio Kannustus omaan vastuuseen terveyden ja toimintakyvyn ylläpidossa

Pohdintaa – vajaakuntoisen työkyvyn arviointiin liittyviä näkökulmia

• Interventioiden vaikuttavuuteen vaikuttaa muutosmotivaation herääminen

• Kuntoutus on mielekkäintä varhaisen työkyvyn uhan vaiheessa • Yksinomaisen toimintakyvyn mittaamisen tai

terveystarkastustoiminnan vaikuttavuus on puutteellinen ilman jatkotoimia

• Terveydenhuollolle on osin poliittisten ratkaisujen vaikeuden takia kasattu huomattavia odotuksia

• Onko työkulttuurissa kohennettavaa? • Valtion, kuntien, yksityisten ja kolmannen sektorin palvelujen suhteet? • Joka viides nuori on nyt työtön – tuleeko syrjäytyneitä lisää? • Hoito-, kuntoutus- ja vakuutusjärjestelmien moninaisissa

keskinäisissä liittymäpinnoissa on kehitettävää – millä aikataululla ja tahdolla siltoja voidaan parantaa?