valitetut teokset: esseita ja arvosteluja 1991-2011 (isbn ... · ghiribizzi-nimisessä kokoelmassa...

Markus Lång

Valitetut teokset

Esseitä ja arvosteluja1991–2011

Helsinki 2014

© 1991–2014 Markus Lång

Martti Pokelan konserttikantelesävellyksistä:© 1993 Markus Lång & Timo Väänänen

Seppo Heikinheimon valokuva: © 1985 Pertti Toukkari

Kustantaja Books on Demand, Helsinki, SuomiValmistaja Books on Demand, Norderstedt, Saksa

ISBN 978-952-286-837-4

SISÄLLYS

MUSIIKKITIEDETTÄ

Stepan Razin ja Lumottu lapsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13Ernst Toch — syyttä suotta unohdettu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Johdanto ~ 23 Katsaus Ernst Tochin elämäkertaan ~ 24 ElämänvaiheetItävallassajaSaksassa·24 ElämänvaiheetIsossa-BritanniassajaYhdysvalloissa·28 Elämäntyöstä ~ 30 Mitä Tochista on tiedetty Suomessa ~ 30 Ernst Tochin sävellystuotanto ~ 31 Ooppera-janäyttämömusiikki·32 Radio-jaelokuvamusiikki·33 Orkesteriteoksia·34 Konserttoja·37 Teoksiasolisteille,kuorollejaorkesterille·37 Kuoroteoksia·38 Teoksialauluäänellejasoittimille·39 Kamarimusiikkia·39 Pianoteoksia·41 PienianalyysiMaantieteellisestäfuugasta·42 Katsaus Ernst Tochin kirjoitusten musiikkiestetiikkaan ~ 43 Tochinkirjallinentuotanto·43 Tochinmusiikkiestetiikasta·45 Lopuksi ~ 49Metakielisyys ja transtekstuaalisuus musiikissa . . . . . . . . . . . . . . 51 Metakielisyys ~ 51 Diskurssi·52 Suorametakielisyys·52 Epäsuorametakielisyys·53 Transtekstuaalisuus eli tekstienvälisyys ~ 54 Inter-,arkki-jametatekstuaalisuus·54 Kynnystekstit·55 Päällystekstit·57 Lopuksi ~ 58

6 7

Kitara — Paganinin toinen soitin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 Piiskan alta konserttilavoille ~ 61 Kohti tarkempaa Paganini-kuvaa ~ 62 Paganini — neljäs wieniläisklassikko? ~ 64Martti Pokelan konserttikantelesävellyksistä . . . . . . . . . . . . . . . . . 69 Konserttikantele soittimena ~ 69 Martti Pokelan tämänhetkisistä sävellystavoista ~ 70 Sävellykset prosessina ~ 72 Ontologinen kysymys ~ 72 Säveltämisen keinot ~ 74 Asteikot ~ 75 Sooloteoksia konserttikanteleelle ~ 77 Teokset kanteleyhtyeille ~ 79 Yhtyesävellykset, joissa on mukana konserttikantele(i)ta ~ 80 Diskografia ~ 81Curiosa musicalia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85Aitouden ja totunnaistumisen ristiriita musiikissa . . . . . . . . . . . . 95 Musiikkitodellisuuden sosiaalinen ulottuvuus ~ 95 Taidemusiikin taustaa ~ 96 Miksi uusi musiikki aiheuttaa erimielisyyksiä? ~ 97 Taide ja totuus ~ 98 Kahtalaiset psykologiset tarpeemme aiheuttavat intonaatiokriisejä ~ 100Ihminen musiikin käyttäjänä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103Musiikin koherenttius subjektiivisena ilmiönä . . . . . . . . . . . . . . 109 Johdanto ~ 109 Näkökulmia yhtenäisyyteen ~ 110 Mistä koherenttius2 syntyy? Päästäänkö siitä eroon? ~ 112 Valta ja koherenttius2 (muusikoiden vaikutus) ~ 116 Toisto koherenttiutta1 luomassa (musiikkiaineksen vaikutus) ~ 120 Kieli- ja kirjallisuustieteen soveltamista ~ 122 Lopuksi ~ 128

METAKOGNITIOSTA

Teksti metakognitiivisena artefaktina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131Elokuva metakognitiivisena artefaktina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 149 Elokuvat tekoesineinä ~ 149 Kuka tietoa hakee? ~ 150

Tekijöiden polyfoniaa ~ 151 Tieto on valtaa ~ 152 Leikkaus ~ 154 Yleisö ja huumori ~ 155 Joukon asema ~ 156 The End ~ 157

ELIAS CANETTI

Pikkuporvariston kalmantanssi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 161 Huuto ja meteli ~ 161 Hei me juhlitaan ~ 162 Katso ihmistä! ~ 164”Jokainen pallo on isku omiin kasvoihin” . . . . . . . . . . . . . . . . . . 167Valtaisa käännöstyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 173 Monenlaisia haasteita ~ 173 Kieli ~ 174 Pitkiä sitaatteja ~ 175 Käsiteyhteneväisyys ~ 175 Lopuksi ~ 177Väkivallan ruumiinavaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 179 Elämäkerrallista taustaa ~ 179 Aatehistoriallista taustaa ~ 182 Tutkimuskohteesta ~ 183 Canetti ja psykoanalyysi ~ 188 Uusi näkemys katharsiksesta ~ 191 Kansakuntien joukkosymboleja ~ 193 Suomalaiset·193 Ruotsalaiset·194 Virolaiset·195Elias Canetti dramaatikkona . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 197

TIETEENFILOSOFIAA

Joka tietoa lisää, se tuskaa lisää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 205Sosiobiologia koettelee tieteellisyyden rajoja . . . . . . . . . . . . . . . 207 Hypoteesi, deduktio ja induktio ~ 208 Onko kaikella yksi syy ja yksi tarkoitus? ~ 210

8 9

Homoseksuaalisuus kompastuskivenä ~ 211 Aspektinnäkeminen ja eläimet ~ 212 Westermarck oli oikeassa, Freud väärässä? ~ 215 Onko meemiteoria uskonto? ~ 216 Lopuksi ~ 219Retoriikkaa ja kirjaviisautta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 221Psykoanalyysi ja todellisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 233 Ohjaillut mielijohteet ~ 234 Analyytikko on oikeassa ja sillä sipuli ~ 237 Yhdenmukainen ihminen vai yksilöllinen ihminen? ~ 238 Analyytikot huonoja ihmisiä ~ 243 Havainnon edellytyksistä ~ 244 Tyylikästä mutta tyhjää ~ 246 Westermarck oli oikeassa, Freud väärässä ~ 248

ARVOSTELUJA

Alempi osastoEnsimmäinen suomennos lastenpsykiatrian klassikosta . . . . . . 253Sanasotien ruhtinas Jonathan Swift . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 257Liisan täytyy suoriutua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 261Havaintoja vai tulkintoja? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 265 Käytännön teleologiaa ~ 266 Taidetta selittämässä ~ 268 Antropomorfismin ansassa ~ 269 Outoja ihmiskuvia ~ 271 Altruismin juurilla ~ 273Turhaa kielen kuohua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 275Horjahteleva johdatus neuromusikologiaan . . . . . . . . . . . . . . . . 281Essentialismia ja fundamentalismia seksologian kaavussa . . . . 287Kriittisen uskontotieteen esittely kärsii kielivirheistä . . . . . . . . 295

Ylhäinen osastoŠostakovitš on saanut oman Glenn Gouldinsa . . . . . . . . . . . . . . 301 Äänilevyn runoilija ~ 301 Pari sanaa vieraannuttamisesta ~ 302 Vieraannuttaminen ja musiikki ~ 303

1950-luvun alku ~ 303 Uudet levytykset ~ 304 Yksityisiä huomioita ~ 305 Lopuksi ~ 307Tekstien semiotiikkaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 309”Rakasta merkkiä niin kuin itseäsi” . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 319Alicen uusista säkeistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 323Mitä musiikki merkitsee? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 329Merkkiteos semiotiikasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 337 Strukturalistinen ja ikoninen lähestymistapa ~ 337 Generatiivinen kulku musiikkianalyysin runkona. Charles S. Peirce ~ 339 Modaliteetit ~ 342 Subjektit ja aktorit ~ 343 Sibeliuksen neljäs sinfonia ~ 344 Lopuksi ~ 345Elokuvamusiikin historiaa ja teoriaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 347H . C . Andersen ja muut suurmiehet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 355Ihmismielen rajamailla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 359Heikinheimon varjossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 363Vertailevaa käännöstiedettä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 369Miten meistä tulee musikaalisia? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 373Etnografinen sukellus videoharrastajain maailmaan . . . . . . . . . 377Musiikista on moneksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 381Kaksikymmentä vuotta aitouskiistaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 387Vanha satu uudessa kuosissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 395Musiikkitieteen kehittelyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 399Oppikirja musiikkisemiotiikasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 405Ulkopuolisuuden tuskaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 409Jonathan Miller ja lapsuuden näkymät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 413Alicen retki kuvastimen taa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 419

METAKRIITTISET JÄLKISANAT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 423

KIRJALLISUUSLUETTELO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 463

HENKILÖHAKEMISTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 483

Kitara — Paganinin toinen soitin

1993

Italialainen viulutaituri ja säveltäjä Niccolò Paganini (1782–1840) on varmastikin romanttisen taiteilijan perikuva. Hänen hämmästyttävä mestaruutensa ja taiturilliset sävellyksensä pitivät kuulijoita vallassaan tavalla, jollaista ei meidän aikanamme tapaa. Salaperäisyyttä piti yllä käsitys, että Paganini olisi saanut lahjansa paholaiselta. Hän pyrki tie-tenkin pitämään tätä mielikuvaa yllä kuulijoiden houkuttelemiseksi, vaikka olikin saavuttanut taitonsa silkalla ankaralla harjoittelulla; myös hänen yksityiselämästään juoruttiin vilkkaasti.

Paavi Leo XII tosin myönsi huhuista huolimatta vuonna 1827 Pa-ganinille korkean kunniamerkin, mutta säveltäjän kuoltua kirkko epä-si häneltä hautapaikan (Paganini oli kieltäytynyt sakramenteista). Poi-ka Achille joutui rahtaamaan isävainajansa arkkua ympäri Välimeren piiriä; arkkua säilytettiin mm. kellarissa. Hänet saatiin haudata vuonna 1845 yksityiseen hautuumaahan ja vuonna 1876 kirkkomaahan Parmaan.

Piiskan alta konserttilavoille

Niccolò rupesi soittamaan lapsena ensin mandoliinia ja vasta sitten viulua. Hänen isänsä oli melko ankara opettaja ja pakotti pojan har-joittelemaan viulunsoittoa aamusta iltaan, eikä poika saanut ruokaa jos soitti huonosti. Perhe oli muutoinkin harvinaisen tervejärkinen: äiti näki harva se päivä näkyjä, joissa enkelit lupasivat pikku Niccolòl-le loistavaa tulevaisuutta...

Pojan lahjakkuus huomattiin, ja hän sai parasta opetusta mitä tarjol-la oli. Hän kehittyi viulunsoitossa sellaiseksi mestariksi, ettei edes Ales-sandro Rolla katsonut voivansa opettaa Niccolòlle mitään vaan suositte-li hänelle enää sävellysopintoja. Opettajaksi hän sai Ferdinando Paërin.

Paganinin maine alkoi levitä konserttiesiintymisten myötä, ja 18-vuo-tiaana hänelle järjestyi työpaikkakin Luccan hovista. Vähitellen hän al-

62 Musiikkitiedettä 63Kitara—Paganinintoinensoitin

koi matkustella konsertoi-massa ympäri Eurooppaa, aluksi Italiassa, sitten Rans-kassa, Saksassa ja Englan-nissa, ja monet taiteilijat saivat häneltä vaikutteita. Franz Liszt rupesi ”pianon Paganiniksi”. Ranskalai-set ja belgialaiset viulistit omaksuivat nopeasti hä-nen tekniset edistysaske-lensa. Frédéric Chopin laati pianolle kapriiseja vastaa-vat etydinsä.

Paganini oli paitsi soit-taja myös säveltäjä. Hän sävelsi musiikkia lähinnä omaan käyttöönsä ja soitti sitä kiertueillaan. Teokset ovat joko sooloviuluteok-sia tai kappaleita viululle ja orkesterille. Sooloteoksis-ta tunnetuin on 24 kaprii-sin kokoelma op. 1, mutta ei sovi unohtaa esimerkiksi

hauskoja GodSavetheKing -muunnelmia op. 9. Paganini sävelsi kuu-si viulukonserttoa ja lukuisia näyttäviä solistikappaleita (SonataMariaLuisasulsol ym.). Monet kappaleet ovatkin muunnelmia sen ajan suo-situista oopperasävelmistä: yleisön oli helppo seurata niitä (esim. Ipal-piti, johdanto ja muunnelmia op. 13).

Kohti tarkempaa Paganini-kuvaa

Käsitys demonisesta, langanlaihasta ja lähes tuonpuoleisesta säveltäjäs-

tä on kuitenkin kovin yksipuolinen. Paganini pystyi taitavasti arvioi-maan muita säveltäjiä — hän esimerkiksi tuki Hector Berliozia, tilasi tältä HaroldinItaliassa ja lahjoitti tälle rahaa. (Viulun lisäksi Paganini soitti myös alttoviulua, mutta alttoviululle ja orkesterille sävelletty Ha-roldItaliassa, yksi hienoimmista alttoviulusävellyksistä, ei häntä tyy-dyttänyt, koska alttoviulun osuus ei ollut tarpeeksi solistinen.) Hän soitti väsymättömästi jousikvartettoja, erityisesti wieniläisklassikkoja, ja pystyi soittamaan prima vista lähes mitä hyvänsä. Hän oli myös jär-kevä hallintomies.

Viulunsoittotekniikan uudistajana Paganini oli merkittävä. Hän ke-hitti pizzicato-tekniikkaa, kaksoisotteita ja huiluääniä, jopa kaksois-flageo letteja ja flageolettisointuja! Hän viljeli ja kehitti äärirajoilleen soittotekniikoita, jotka olivat peräisin mm. Pietro Locatellilta. Voidaan kysyä, mistä Paganini sai ajatuksen käyttää viulun mahdollisuuksia näin kekseliäällä tavalla. Jotta siihen voisi vastata, on puhuttava kitarasta.

Paganinin kitaransoitosta ei nimittäin ole vielä mainittu. Suuri ylei-sö piti Paganinia yksinomaan viuluniekkana, koska hän ei soittanut ki-taraa kuin ystävien seurassa; tosin ei tiedetä tarkkaan, milloin Paganini kiinnostui kitaransoitosta. Ilmeisesti hän huolehti tässäkin imagostaan: kitara oli tuohon aikaan intiimi kotisoitin (eli ”pehmo”, kuten nykyään sanottaisiin), eikä sellaisen soittaja olisi herättänyt yhtä kunnioittavaa ihailua kuin viulun taituri. Paganini itse sanoi, että hän ei pidä kitaraa arvossa vaan se on hänelle lähinnä ajatusten lepuuttaja. ”Tartun kita-raan silloin tällöin, jotta se antaisi virikkeitä säveltämiseen tai voisin fantisoida tavalla, jota viulu ei salli.” Kitara tarjosi Paganinille kuiten-kin vaihtelua, ja hän pyrki siirtämään joitakin soittotekniikoita viu-lunsoittoon; niihin kuuluivat mm. näppäilytekniikan keskeinen osuus ja erikoiset viritykset. Ilmeisesti sävellykset syntyivät ensin kitaralle, ja viulu sovituksen teko oli oma työvaiheensa.

Aikalaisten todistuksen mukaan Paganini soitti kitaraa yhtä mesta-rillisesti kuin viuluakin: ”Kumppaninaan herra Sinn, mainio saksalai-nen violisti, joka yhä harjoittaa ammattiaan Pariisissa, Paganini sitten soitti kitaraa ja loihti tästä instrumentista ennenkuulumattomia sointe-ja. Niin nuo kaksi, Sinn, vaatimaton violisti, ja Paganini, verraton kita-

Genovassa syntynyt viulutaiteilija Niccolò eli Nicolò Paganini. Hän käytti etunimestään molempia muotoja. Paganinista ei ole säilynyt valokuvaa; hän oli kyllä va-rannut ajan valokuvaajalle vähän ennen kuolemaansa, mutta hän oli liian sairas päästäkseen paikalle. (Piir-ros: Jean Auguste Dominique Ingres. 1819.)


ransoittaja, musisoivat kahdestaan illat läpeensä, eivätkä edes merkki-miehet päässeet sitä kuulemaan.” (Hector Berlioz.)

Paganinin kitarasävellyksiä on hämmästyttävän paljon. Sooloteok-sia on noin 150. Merkittävimpiä lienevät lukuisat hienot duosävellyk-set viululle ja kitaralle (Itzhak Perlman ja John Williams ovat tehneet niitä tunnetuiksi omana aikanamme); opukset 2 ja 3 sisältävät à kuusi sonaattia. Opukset 3 ja 4 käsittävät kumpainenkin kolme ”suurta kvar-tettoa” kitaralle, viululle, alttoviululle ja sellolle. Useita muita kvartet-toja on valitettavasti kadonnut.

Myös käsikirjoituksia on vaikea tulkita: Paganinin käsiala on äärim-mäisen tiheää ja vaikealukuista, ja hän on paikoin tyytynyt vain luon-nostelemaan musiikin, koska luotti muistiinsa. Soittajat joutuvatkin täydentämään musiikkia jopa vaiston varassa.

Paganini — neljäs wieniläisklassikko?

Näiden sävellysten tyyli on lähellä Paganinin ihailemia wieniläisklassik-koja Haydnia, Mozartia ja Beethovenia: musiikki on kirkasta ja aurin-koista, melodiat hilpeitä ja leikkisiä. Paikoin musiikkia leimaa kaunis ja vakava juhlallisuus (esimerkiksi a-molli-kvartetto op. 4). Paganinin kamarimusiikista puuttuu Lisztin teosten villiys ja rämäpäisyys ja Ber-liozin makaaberius. Koska musiikki on sävelletty ystävysten intiimiä musisointia varten, siitä puuttuu toisaalta Paganinin suurten näytös-kappaleitten pingottuneisuus.

Duokappaleissa on erikseen osoitettu, kumpi soitin on hallitseva. Esimerkiksi opuksien 2 ja 3 sonaatit on sävelletty ”viululle ja kitaral-le”, ja kitaralla on niin muodoin lähinnä säestyssoittimen osa; kyse on viulukappaleista, joissa on kitaraobbligato. Sen sijaan Sonataconcer-tata A-duuri ja GrandeSonata A-duuri on sävelletty ”kitaralle ja viu-lulle”. Niissä kitaralla on hallitseva ja taiturillinen osa, ja viulu lähinnä säestää ja toistaa teemoja. Kappaleet eivät nimestään huolimatta ole so-naattimuotoisia, vaan niissä käytetään lähinnä laulumuotoja. Sävellyk-set ovat pääasiassa 2–3-osaisia.

Soolokappaleet ovat vaatimattomampia ja melko pienimuotoisia.

Ghiribizzi-nimisessä kokoelmassa on 43 pikkukappaletta, ja yksinäi-siä pikkukappaleita on satakunta. Tarkkaa määrää on vaikea selvittää, koska käsikirjoituksia on ympäri maailmaa keräilijöiden hallussa; Ita-lian valtio sai hankituksi osan v. 1971. Soolokappaleisiin kuuluu pieniä ”Andantinoja”, ”Allegrettoja” ja ”Rondoja” sekä viisi sonatiinia. Ne käyt-tävät monipuolisesti hyväkseen kitaran mahdollisuuksia, vaikka eivät varsinaisia taiturikappaleita olekaan.

•

TAULUKKO. Paganinin sävellykset kitaralle sekä yhtyeille, joissa on mukana kitara. Merkintä ”M.S.” tarkoittaa numeroa Morettin–Sorren-ton teosluettelossa.

Soolokitaralle

M.S. 43 Ghiribizzi (43 pikkukappaletta)M.S. 84 37 sonaattiaM.S. 85 5 sonatiiniaM.S. 98 SinfoniadellaLodovisca (sovitus)M.S. 85–105 pikkukappaleita (Rondoja, Allegrettoja ym.)

Viululle ja orkesterille (vaihtoehtona kitarasäestys)

M.S. 5 SonataNapoleónM.S. 75 GrandeConcertoM.S. 79 SonataMariaLuisa

Alttoviululle ja orkesterille (vaihtoehtona kitarasäestys)

M.S. 70 SonataperlaGrandViola


Viululle ja kitaralle

M.S. 1 CarmagnolaconvariazioniM.S. 7 3 sonaattiaM.S. 8 Entratad’AdonenellareggiadiVenereM.S. 9–13 4 sonaattiaM.S. 26 6 sonaattia op. 2M.S. 27 6 sonaattia op. 3M.S. 45 CantabileeValtzM.S. 71 VariazionisulBarucabàM.S. 72 AllegrovivaceamovimentoperpetuoM.S. 110 6 duettoaM.S. 111 DuettoAmorosoM.S. 112 CentonediSonate (18 sonaattia)M.S. 122 duetto

Kitaralle ja viululle

M.S. 2 SonataConcertata A-duuriM.S. 3 GrandSonata A-duuri

Mandoliinille ja kitaralle

M.S. 14 SonataperRoveneM.S. 16 Serenata

Laulusävellyksiä

M.S. 121 Canzonetta (laulu ja kitara)

Triosävellyksiä

M.S. 17 Serenata(viulu, alttoviulu ja kitara)M.S. 69 tertsetto (viulu, sello ja kitara)

M.S. 114 Terzettoconcertante (alttoviulu, kitara ja sello)M.S. 115 Serenata (2 viulua ja kitara)M.S. 116 tertsetto (2 viulua ja kitara)

Kvartettosävellyksiä

M.S. 28–30 3 kvartettoa op. 4 (viulu, alttoviulu, kitara ja sello)M.S. 31–33 3 kvartettoa op. 5 (viulu, alttoviulu, kitara ja sello)M.S. 34–42 9 kvartettoa (viulu, alttoviulu, sello ja kitara)

Kirjallisuusluettelo

Aho, Kalevi 1992: Taiteilijantehtävätpostmodernissayhteiskunnassa:Valittujakirjoituksia1974–1992. Gaudeamus, Helsinki.

Ala-Könni, Erkki — Pokela, Martti 1971: Pienoiskanteleenopas. Fazer, Helsinki.

Alanen, Yrjö O. 1997: Schizophrenia:ItsOriginsandNeed-adaptedTreatment. Karnac Books, London.

Alford, C. Fred 1992: ThePsychoanalyticTheoryofGreekTragedy. Yale University Press, New Haven.

Alitalo, Simo 1986: Kauhuelokuva ja musiikki. Kubrickin Hohto. — Kunhirviötheräävät.Kauhujataide (toim. Raimo Kinisjärvi ja Matti Lukkarila), s. 79–97. Pohjoinen, Oulu.

Andrew, J. Dudley 1976: TheMajorFilmTheories:AnIntroduction. Oxford University Press, New York.

Aristoteles 1977: Runousoppi. Suomentanut Pentti Saarikoski. Otava, Helsinki. [Περιποιητικης, n. 335–322 eKr.]

Aristoteles 1989: Nikomakhoksen etiikka. Suomentanut ja selitykset laatinut Simo Knuuttila. Teokset VII. Gaudeamus, Helsinki. [ἨθικὰΝικομάχεια, n. 335–322 eKr.]

Aschenbrenner, Karl 1985: TheConceptofCoherenceinArt. D. Reidel, Dordrecht.

Bagh, Peter von 1989: Elämääsuuremmatelokuvat. Otava, Helsinki.Bahtin, Mihail 1991: Dostojevskinpoetiikanongelmia. Suomentaneet

Paula Nieminen ja Tapani Laine. Orient Express, Helsinki. [ПроблемыпоэтикиДостоеского, 1963.]

Bahtin, Mihail 1995: FrançoisRabelais—keskiajanjarenessanssinnauru. Suomentaneet Paula Nieminen ja Tapani Laine. Taifuuni, Helsinki. [ТворчествоФ.РаблеинароднаякультураСредневековьяиРенессанса, 1965.]

Baroni, Mario — Dalmonte, Rossana — Jacoboni, Carlo 1995: The Concept of Hierarchy: A Theoretical Approach. — MusicalSignification:EssaysintheSemioticTheoryandAnalysisofMusic (edited by Eero Tarasti), s. 325–334. Approaches to Semiotics, 121. Mouton de Gruyter, Berlin.

Barthes, Roland 1993: Tekijänkuolema.Tekstinsyntymä. Suomentaneet Lea Rojola ja Pirjo Thorel. Vastapaino, Tampere.

464 Kirjallisuusluettelo 465Kirjallisuusluettelo

Bateson, Gregory 1987: StepstoanEcologyofMind:CollectedEssaysinAnthropology,Psychiatry,Evolution,andEpistemology. [1972.] Jason Aronson, Northvale.

Beardsley, Monroe C. 1981: Aesthetics:ProblemsinthePhilosophyofCriticism. Hackett, Indianapolis. [1958.]

Berger, Arthur Asa 1993: AnAnatomyofHumor. Transaction Publishers, New Brunswick.

Berger, Peter — Luckmann, Thomas 1994: Todellisuudensosiaalinenrakentuminen:Tiedonsosiologinentutkielma. Suomentanut Vesa Raiskila. Gaudeamus, Helsinki. [TheSocialConstructionofReality, 1966.]

Bergson, Henri 1994: Nauru:Tutkimuskomiikanmerkityksestä. Suomentaneet Sanna Isto ja Marko Pasanen. Loki-Kirjat, Helsinki. [LeRire.Essaisurlasignificationducomique, 1900.]

Bion, Wilfred R. 1979: Kokemuksiaryhmästä:Ryhmädynamiikkapsykoanalyysinnäkökulmasta. Suomentanut Liisa Syrjälä. Weilin+Göös, Espoo. [ExperiencesinGroups, 1961.]

Bischoff, Alfons-M. 1973: EliasCanetti:StationenzumWerk. Europäische Hochschulschriften I: 79. Herbert Lang, Bern.

Boltz, Marilyn J. 2001: Musical Soundtracks as a Schematic Influence on the Cognitive Processing of Filmed Events. — MusicPerception 4 (18. vsk.), s. 427–454.

Bouveresse, Jacques 1995: WittgensteinReadsFreud:TheMythoftheUnconscious. Translated by Carol Cosman. New French Thought. Princeton University Press, Princeton. [Philosophie,mythologieetpseudo-science:WittgensteinlecteurdeFreud, 1995.]

Brecht, Bertolt 1991: Kirjoituksiateatterista. Suomentaneet Arja Kolehmainen ym. VAPK, Helsinki.

Brent, Joseph 1993: CharlesSandersPeirce:ALife. Indiana University Press, Bloomington.

Breuer, Josef — Freud, Sigmund 2012: Tutkielmiahysteriasta. Suomentanut Markus Lång. Books on Demand, Helsinki. [StudienüberHysterie, 1895.]

Brown, Ann 1987: Metacognition, Executive Control, Self-Regulation, and Other More Mysterious Mechanisms. — Metacognition,Motivation,andUnderstanding (toim. Franz E. Weinert & Rainer H. Kluwe), s. 65–116. Lawrence Erlbaum Associates, Hillsdale.

Buller, David J. 2005: AdaptingMinds:EvolutionaryPsychologyandthePersistentQuestforHumanNature. The MIT Press, Cambridge (Mass.).

Bunge, Mario 2003: EmergenceandConvergence:QualitativeNoveltyandtheUnityofKnowledge. University of Toronto Press, Toronto.

Canetti, Elias 1974: DasGewissenderWorte. Hanser, München.Canetti, Elias 1980: Joukkojavalta. Suomentanut Markus Lång. Loki-

Kirjat, Helsinki. [MasseundMacht, 1960.]Canetti, Elias 1985: Soihtukorvassa. Suomentanut Kyllikki Villa. Tammi,

Helsinki. [DieFackelimOhr, 1980.]Canetti, Elias 1986: HetkieliEhdonalaiset. Suomentanut Hanna Jääskinen.

Moniste. Suomen Teatteriliitto, Helsinki. [DieBefristeten, 1952.]Canetti, Elias 1986: Silmäpeli:Elämäntarinavuosilta1931–1937.

Suomentanut Kyllikki Villa. Tammi, Helsinki. [DasAugenspiel, 1985.]Canetti, Elias 1994: Avainkorva:Viisikymmentäluonnetta. Suomennos

[Markus Lång ja] Jari Tammi. Pikku-idis, Helsinki. [DerOhrenzeuge, 1974.]

Canetti, Elias 1998: Joukkojavalta. Suomentanut Markus Lång. Loki-Kirjat, Helsinki. [MasseundMacht, 1960.]

Canetti, Elias 1999: Häät. Suomentanut Markus Lång. Moniste. Suomen Näytelmäkirjailijaliitto, Helsinki. [Hochzeit, 1932.]

Canetti, Elias 2000: Komediaitserakkaudesta. Suomentanut Markus Lång. Moniste. Suomen Näytelmäkirjailijaliitto, Helsinki. [KomödiederEitel-keit, 1934.]

Caroll, L. s.a.: LiisaIhmemaassa. [Suomentaja tuntematon. Kuvittaja tuntematon.] Kynäbaari, Helsinki. [Saatu kansalliskirjastoon 1961.]

Carroll, Lewis 1974: Liisanseikkailutihmemaassa&Liisanseikkailutpeilimaailmassa. Suomentaneet Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner. Gummerus, Jyväskylä. [Alice’sAdventuresinWonderland, 1865, & ThroughtheLooking-GlassandWhatAliceFoundThere, 1872.]

Carroll, Noël 1990: ThePhilosophyofHorror,or,ParadoxesoftheHeart. Routledge, New York.

Childs, Barney 1977: Time and Music: a Composer’s View. — PerspectivesofNewMusic 2 (15. vsk.), s. 194–220.

Cohen, Morton N. 1995: LewisCarroll:ABiography. Macmillan, London.Cohen, Ted 1993: Vitsi. Suomentanut Arto Haapala. — Kauneudesta

kauhuun.Kirjoituksiataidefilosofiasta (toim. Arto Haapala & Markus Lammenranta), s. 219–240. Taide ja filosofia, 2. Gaudeamus, Helsinki. [Jokes, 1983.]

Cohn, Arthur 1965: Twentieth-CenturyMusicinWesternEurope. Dent, London.

Cone, Edward T. 1971: Stravinsky: erään metodin kehitys. [1962.] Suomentanut Ilkka Oramo. — Musiikki 1 (1. vsk.), s. 16–29.

Darnton, Robert 1984: TheGreatCatMassacreandOtherEpisodesinFrenchCulturalHistory. Basic Books, New York.


Darwin, Charles 1913: Lajiensyntyluonnollisenvalinnankauttaeliluonnonsuosimienrotujensäilyminentaistelussaolemassaolosta. Suomentanut A. R. Koskimies. Arvi A. Karisto, Hämeenlinna. [TheOriginofSpeciesbyMeansofNaturalSelection,orthePreservationofFavouredRacesintheStruggleforLife, 1859–72.]

Davis, Murray S. 1993: What’sSoFunny?TheComicConceptionofCultureandSociety. Chicago University Press, Chicago.

Derrida, Jacques 1988: Positioita:KeskustelujaHenriRonsen,JuliaKristevan,Jean-LouisHoudebinenjaGuyScarpettankanssa. Suomentanut Outi Pasanen. Gaudeamus, Helsinki. [Positions, 1972.]

Descartes, René 1956: Teoksiajakirjeitä. Suomentanut J. A. Hollo. WSOY, Helsinki.

Dickie, George 1990: Estetiikka:Tutkimusalue,käsitteitäjaongelmia. Suomentanut Heikki Kannisto. Tietolipas 86. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. [Aesthetics:AnIntroduction, 1971.]

Dollimore, Jonathan 1991: SexualDissidence:AugustinetoWilde,FreudtoFoucault. Clarendon, Oxford.

Donner, Jörn 1967: Paholaisenkasvot:IngmarBergmaninelokuvat. Suomentanut Juha Virkkunen. Otava, Helsinki. [Djävulensansikte:IngmarBergmansfilmer, 1962.]

Downes, William 1984: LanguageandSociety.Fontana, London.Dupré, John A. 2001: HumanNatureandtheLimitsofScience. Oxford

University Press, Oxford.Dupré, John A. 2003: Darwin’sLegacy:WhatEvolutionMeansToday.

Oxford University Press, Oxford.Durkin, Helen E. 1964: TheGroupinDepth. International Universities

Press, New York.Eagleton, Terry 1991: Kirjallisuusteoria:Johdatus. Suomentaneet Yrjö

Hosiaisluoma ym. Vastapaino Tampere. [Literarytheory, 1983.]Enkvist, Nils Erik 1975: Tekstilingvistiikanperuskäsitteitä. Gaudeamus,

Helsinki.Envall, Markku 1988: Toinenminä:Tutkielmiakaksoisolennonaiheesta

kirjallisuudessa. WSOY, Helsinki.Ewen, David (toim.) 1934: ComposersofToday. Wilson, New York.Ewen, David (toim.) 1949: AmericanComposersofToday. Wilson, New

York.Forlsblom, Enzio 1985: Mimesis:PåspaningefteraffektuttryckiBachs

orgelverk. Sibelius-Akademins utbildningspublikationer 3. Sibelius-Akademin, Helsingfors.

Foucault, Michel 1969: L’archéologiedusavoir. Gallimard, Paris.

Foucault, Michel 1980: Tarkkaillajarangaista. Suomentanut Eevi Nivanka. Otava, Helsinki. [Surveilleretpunir, 1975.]

Foucault, Michel 1986: LesMotsetleschoses:UneArchéologiedesscienceshumaines. Gallimard, Paris. [1966.]

Foucault, Michel 1989: What Is an Author? Translated by Donald F. Bouchard and Sherry Simon. — ContemporaryLiteraryCriticism.LiteraryandCulturalStudies (toim. Robert Con Davis & Ronald Schleifer), s. 263–275. Longman, New York. [Qu’est-cequ’unauteur? 1969]

Freud, Anna 1969: Minänsuojautumiskeinot. Suomentanut Kai Kaila. Prisma-tietokirjasto, 1. Weilin+Göös, Espoo. [DasIchunddieAbwehr-mechanismen, 1936.]

Freud, Sigmund 1946: Zur Geschichte der psychoanalytischen Bewegung. [1914.] — GesammelteWerke X, s. 43–113. Imago, London.

Freud, Sigmund 1964: Johdatuspsykoanalyysiin. Suomentanut Erkki Puranen. Gummerus, Jyväskylä. [VorlesungenzurEinführungindiePsychoanalyse, 1917, & NeueFolgederVorlesungenzurEinführungindiePsychoanalyse, 1932.]

Freud, Sigmund 1971: Seksuaaliteoria. Suomentanut Erkki Puranen. Gummerus, Jyväskylä.

Freud, Sigmund 1972: Ahdistavakulttuurimme. Suomentanut Erkki Puranen. Gummerus, Jyväskylä.

Freud, Sigmund 1983: Vitsijasenyhteyspiilotajuntaan. Suomentanut Mirja Rutanen. Love, Helsinki. [DerWitzundseineBeziehungzumUnbewußten, 1905.]

Freud, Sigmund 1989: Toteemijatabu:Eräitäyhtäläisyyksiävillienjaneuroottistensielunelämässä. Suomentanut Mirja Rutanen. Love Kirjat, Helsinki. [TotemundTaboo, 1913.]

Freud, Sigmund 1993: Johdatusnarsismiinjamuitaesseitä. Suomentanut Mirja Rutanen. Love, Helsinki.

Freud, Sigmund 1995: Unijaisänmurha:Kuusiesseetätaiteesta. Suomentanut Mirja Rutanen. Love Kirjat, Helsinki. [DerWahnunddieTräumeinW.Jensens„Gradiva“, 1907, & EineKindheitserinnerungdesLeonardodaVinci, 1910, & DasMotivderKästchenwahl, 1913, & DerMosesdesMichelangelo, 1914, & EineKindheitserinnerungaus„DichtungundWahrheit“, 1917, & DostojewskiunddieVatertötung, 1928.]

Freud, Sigmund 1997: Viisivuotiaanpojanfobiananalyysi. Suomentanut Riitta Pentti. Yliopistopaino, Helsinki. [AnalysisofaPhobiainaFive-year-oldBoy, 1955.]


Freud, Sigmund 2005: Murhejamelankoliasekämuitakirjoituksia. Suomentanut Markus Lång. Vastapaino, Tampere.

Freud, Sigmund 2006: Tapauskertomukset. Suomentanut Seppo Hyrkäs. Teos, Helsinki.

Freud, Sigmund 2010: Joukkopsykologiajaegoanalyysi. Suomentanut Markus Lång. Moreeni, Vantaa.

Freud, Sigmund 2012: Pakkotoiminnot ja hartausmenot. [Zwangs-handlungen und Religionsübungen, 1907.] — Erääntoivekuvitelmantulevaisuus, liite, s. 85–99. Suomentanut Markus Lång. Books on Demand, Helsinki 2012.

Freud, Sigmund 2013: Kirjoituksiapsykoanalyysinteoriastajakäytännöstä1890–1938. Suomentanut Markus Lång. Books on Demand, Helsinki.

Gadamer, Hans-Georg 1990: WahrheitundMethode:GrundzügeeinerphilosophischenHermeneutik. [1960.] Gesammelte Werke I. J. C. B. Mohr, Tübingen.

Gadamer, Hans-Georg 2004: Hermeneutiikka:Ymmärtäminentieteissäjafilosofiassa. Valikoinut ja suomentanut Ismo Nikander. Vastapaino, Tampere.

Gay, Peter 1990: Freud. Suomentaneet Mirja ja Anna Rutanen. Otava, Helsinki. [Freud:ALifeforOurTime, 1988.]

Genette, Gérard 1982: Palimpsestes:LaLittératureauseconddegré. Seuil, Paris.

Gould, Stephen Jay — Lewontin, Richard C. 1998: Pyhän Markuksen kirkon holvikolmiot ja panglossinen paradigma: adaptionistisen ohjelman kritiikki. Suomentanut Matti Sintonen. — Biologianfilosofiannäkökulmia(toim. Matti Sintonen), s. 121–142. Gaudeamus, Helsinki. [TheSpandrelsofSanMarcoandthePanglossianParadigm, 1978.]

Greimas, A. J. 1980: Strukturaalistasemantiikkaa. Suomentanut Eero Tarasti. Gaudeamus, Helsinki. [Sémantiquestructurale, 1966.]

Grice, H. P. 1991: Logic and Conversation. [1968.] — Pragmatics:areader (edited by Steven Davis), s. 305–315. Oxford University Press, Oxford.

Gruber, Gernot 1994: Zwei Vorüberlegungen. — MusikalischeHermeneutikimEntwurf:ThesenundDiskussionen (herausgegeben von Gernot Gruber & Siegfried Mauser), s. 13–46. Schriften zur musikalischen Hermeneutik, 1. Laaber-Verlag, Laaber.

Grund, Cynthia M. 1995: How philosophical characterizations of a musical work lose sight of the “music” and how it might be put back. — MusicalSignification:EssaysintheSemioticTheoryandAnalysisofMusic (toim. Eero Tarasti), s. 495–509. Approaches to Semiotics 121. Mouton de Gruyter, Berlin.

Grünbaum, Adolf 1984: TheFoundationsofPsychoanalysis:APhilosophicalCritique. University of California Press, Berkeley.

Grünbaum, Adolf 2002: Critique of Psychoanalysis. — TheFreudEncyclopedia:Theory,Therapy,andCulture (toim. Edward Erwin), s. 117–136. Routledge, London.

Gumperz, John J. 1982: DiscourseStrategies. Cambridge University Press, Cambidge.

Haaparanta, Leila — Niiniluoto, Ilkka 1986: Johdatustieteelliseenajatteluun. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja, 3. Helsingin yliopiston filosofian laitos, Helsinki.

Habermas, Jürgen 1973: ErkenntnisundInteresse.MiteinemneuenNachwort. Suhrkamp, Frankfurt. [1968.]

Hakulinen, Auli 1982: Mikä tekee lauseista/virkkeistä tekstin? — AFinLA:nvuosikirja1982 (toim. Jorma Tommola ja Raija Ruusuvuori). AFinLA:n julkaisuja nro 32. AFinLA, Turku.

Hakulinen, Lauri 1955: Satu. — Kalevalaseuranvuosikirja 35, s. 97–104. WSOY, Helsinki.

Hall, Stuart 1992: Kulttuurinjapolitiikanmurroksia. Suomentaneet Jari Aro ym. Toimittaneet Lawrence Grossberg ym. Vastapaino, Tampere.

Halliday, M. A. K. 1970: Language Structure and Language Function. — NewHorizonsinLinguistics (edited by John Lyons), s. 140–165. Penguin Books, London.

Hamilo, Marko 2003: Ihmisluonto palaa tieteeseen ja politiikkaan. — HelsinginSanomat 18. 1.

Hanke, David 2004: Teleology: the explanation that bedevils biology. — Explanations:StylesofExplanationsinScience (toim. John Cornwell), s. 143–155. Oxford University Press, Oxford.

Harlow, Harry F. — Dodsworth, Robert O. — Harlow, Margaret K. 1965: Total Social Isolation in Monkeys. — ProceedingsoftheNationalAcademyofSciencesoftheUnitedStatesofAmerica 1 (54. vsk.), s. 90–97.

Hasty, Christopher F. 1986: On the Problem of Succession and Continuity in Twentieth-Century Music. — MusicTheorySpectrum (8. vsk.), s. 58–74.

Hatten, Robert S. 1985: The place of intertextuality in music studies. — AmericanJournalofSemiotics 4 (3. vsk.), s. 69–82.

Hautamäki, Antti 1988: Johdanto. — Kognitiotiede (toim. Antti Hautamäki), s. 11–14. Gaudeamus, Helsinki.

Hautamäki, Soili 1988: Ydintrauma:IhminenHiroshimanjälkeen. Pohjoinen, Oulu.


Hayakawa, Samuel I. 1974: Ajattelunjatoiminnankieli. Suomentanut Jorma Toivainen. Jokamiehen korkeakoulu, 21. Otava, Helsinki. [LanguageinThoughtandAction, 1949.]

Heikinheimo, Seppo 1985: AarreMerikanto:SäveltäjänkohtaloitsenäisessäSuomessa. WSOY, Helsinki.

Heikinheimo, Seppo 1995: OskarMerikantojahänenaikansa. Otava, Helsinki.

Heiniö, Mikko 1989: Lähtökohtia oopperantutkimukseen. — Musiikkitiede 2.Heiniö, Mikko 1991: Tiede musiikissa ja musiikki tieteenä. — Musiikki 3–4

(21. vsk.), s. 110–122.Heiniö, Mikko 1995: Aikammemusiikki1945–1993. Suomen musiikin

historia 4. WSOY, Helsinki.Heiniö, Mikko ym. 1994: Suomalaisiasäveltäjiä. Toimittanut Erkki

Salmen haara. Helsinki: Otava.Heritage, John 1996: HaroldGarfinkeljaetnometodologia. Suomentanut

Anssi Peräkylä. Gaudeamus, Helsinki. [GarfinkelandEthnomethodology, 1984.]

Holmer Nadesan, Majia 2005: ConstructingAutism:Unravellingthe‘Truth’andUnderstandingtheSocial. Routledge, London.

Horlacher, Gretchen 2001: Running in Places: Sketches and Super-impositions in Stravinsky’s Music. — MusicTheorySpectrum 2 (23. vsk.), s. 196–216.

Huizinga, Johan 1984: Leikkiväihminen:Yrityskulttuurinleikkiaineksenmäärittelemiseksi. Suomentanut Sirkka Salomaa. Taskutieto 12. WSOY, Helsinki. [Homoludens, 1944.]

Huttunen, Matti 1990: Teoksen käsitteestä nykymusiikissa: Avantgarde-musiikin sävellystyyppien analysointia Nelson Goodmanin notaation teorian avulla. — Musiikkitiede 1 (2. vsk.), s. 149–158.

Huttunen, Tomi 1997: Montaasi ja teksti. — Synteesi 4 (16. vsk.), s. 58–79.Hämäläinen, Martti 1996: Eros,väkivaltajauskonto. Atena, Jyväskylä.Ihanus, Juhani 1990: Kadonneetalkuperät:EdvardWestermarckin

sosiopsykologinenajattelu. [Diss.] Kirjayhtymä, Helsinki.Ikonen, Pentti 2000: Psykoanalyyttisiatutkielmia. Nuorisopsykoterapia-

säätiön julkaisuja, 10. Nuorisopsykoterapia-säätiö, Helsinki.Ingo, Rune 1989:Käännösten laadun arviointi. – Erikoiskieletja

käännösteoria (toim. Gerald Porter ja Juhani Stenfors). VAKKI 13. Vaasa.Ingo, Rune 1990: Lähtökielestäkohdekieleen:Johdatustakäännöstieteeseen.

WSOY, Helsinki.Iser, Wolfgang 1989: Prospecting.FromReaderResponsetoLiterary

Anthropology. Johns Hopkins University Press, Baltimore.

Itäpelto, Anu 1989: MarttiPokelankanteleensoittotekniikkajakantele-musiikki. [Tutkielma.] Moniste. Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osasto.

Jackson, Leonard 1991: ThePovertyofStucturalism:LiteratureandStructuralistTheory. Longman, London.

Jakobson, Roman 1987: LanguageinLiterature. Edited by Krystyna Pomorska & Stephen Rudy. Harvard University Press, Cambridge (Mass.).

Jansson, Tove 1962: Detosynligabarnetochandraberättelser. Schildts, Helsingfors.

Joseph, Jay 2003: TheGeneIllusion:GeneticResearchinPsychiatryandPsychologyUndertheMicroscope. PCCS Books, Ross-on-Wye.

Joseph, Jay 2005: Research Paradigms of Psychiatric Genetics. — TheAmericanJournalofPsychiatry 10 (162. vsk.), s. 1985.

Järvinen, Sinikka (toim.): Viisikielisenkanteleenopas. Kansanmusiikki-instituutin julkaisuja, 30. Kaustinen. 1989.

Kalat, James W. 2004: BiologicalPsychology. Thomson Wadsworth, Belmont.

Kamppinen, Matti 2002: Meemit, aika ja ikuisuus — näkökulmia uskontojen ajalliseen sitkeyteen. — Tieteessätapahtuu 8 (20. vsk.), s. 62–68.

Kangasniemi, Hanna 1994: Lesbokatsojat ja Jäähyväisten tekijyys. — Elokuvajaanalyysi (toim. Raimo Kinisjärvi, Tarmo Malmberg & Jukka Sihvonen), s. 135–153. Painatuskeskus, Helsinki.

Kant, Immanuel 1995: Vastaus kysymykseen: Mitä on valistus? Suomentanut Tapani Kaakkurinniemi. — Mitäonvalistus? (toim. Juha Koivisto ym.), s. 77–86. Vastapaino, Tampere. [BeantwortungderFrage:WasistAufklärung, 1784.]

Kauhanen, Erkki 2002a: Homoseksuaalisuuden pelko alkoi identiteetti-kriisistä. — Tiede 7 (22. vsk.), s. 40–43.

Kauhanen, Erkki 2002b: Homoseksuaalisuuden synty oli eduksi lajille? — Tiede 7 (22. vsk.), s. 44–45.

Kauko, Virpi 2002: Kadonneen turkin arvoitus. — Tieteessätapahtuu 7 (20. vsk.), s. 67–68.

Kazdin, Andrew 1991: GlennGouldsoittaa:Luovaavalehtelua. Suomentanut Seppo Heikinheimo. Kirjayhtymä, Helsinki. [GlennGouldatWork:CreativeLying, 1989.]

Kekki, Lasse 1993: Löydetty kieli, joka uskaltaa sanoa nimensä: Homo-seksuaalisuuden tiedostaminen David Leavittin romaaneissa TheLostLanguageofCranes ja EqualAffections. — Toiseudenpolitiikat.


Kirjallisuuden tutkijain seuran vuosikirja 47 (toim. Pirjo Ahokas & Lea Rojola), s. 28–44. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Kerman, Joseph 1981: The State of Academic Music Criticism. — OnCriticizingMusic:FivePhilosophicalPerspectives (edited by Kingsley Price), s. 38–54. The Johns Hopkins University Press, Baltimore.

Kinnunen, Aarne 1980: Avattu viesti — kertomataiteen tarkastelua. — Parnasso 1 (30. vsk.), s. 11–20.

Kinnunen, Aarne 1989: Kertomuksenopissa:Avoimenmaailmanhahmotuksesta. WSOY, Helsinki.

Kinnunen, Aarne 1994: Huumorinjakoomisenkeskeneräinenkysymys. WSOY, Helsinki.

Kohonen, Teuvo 1988: Keinotekoisen ja luonnollisen ajattelun eroista. — Kognitiotiede (toim. Antti Hautamäki), s. 100–120. Gaudeamus, Helsinki.

Kolehmainen, Taru 1981:Musiikista kirjoittavan ongelmia. — Kielikello 2, s. 3–9.

Kramer, Jonathan D. 1988: TheTimeofMusic:NewMeanings,NewTemporalities,NewListeningStrategies. Schirmer, New York.

Kurkela, Kari 1991: Ajanherkkäkosketus:Tapaustutkimusmikroajan-käytöstäesittävässäsäveltaiteessa. Musiikin tutkimuslaitoksen julkaisu-sarja 5. Sibelius-Akatemia, Helsinki.

Kurkela, Kari 1993: Mielenmaisematjamusiikki.Musiikinesittämisenjaluovanasenteenpsykodynamiikka. Musiikin tutkimuslaitoksen julkaisuja, 11. Sibelius-Akatemia, Helsinki.

Köhler, Thomas 1996: Anti-Freud-LiteraturvonihrenAnfängenbisheute:ZurwissenschaftlichenFundierungvonPsychoanalyse-Kritik. W. Kohl-hammer, Stuttgart.

LaBarre, Weston 1988: But What Are the Causal Mechanics? — TheJournalofPsychohistory 3 (15. vsk.), s. 261.

Lagerspetz, Eerik 1989: AConventionalistTheoryofInstitutions. [Väitös-kirja.] Acta Philosophica Fennica 44. Suomen Filosofinen Yhdistys, Helsinki.

Leach, Karoline 1999: IntheShadowoftheDreamchild:ANewUnderstandingofLewisCarroll. Peter Owen, London.

Le Bon, Gustave 1912: Joukkosielu. Otava, Helsinki. [Psychologiedesfoules, 1895.]

Lerdahl, Fred 1988: Cognitive Constraints on Compositional Systems. — GenerativeProcessesinMusic:ThePsychologyofPerformance,Improvisation,andComposition (edited by John A. Sloboda), s. 231–259. Clarendon Press, Oxford.

Levas, Santeri 1986: JeanSibelius:Muistelmasuurestaihmisestä. WSOY, Helsinki. [1957.]

Levy, Janet M. 1992: Something Mechanical Encrusted upon the Living: A Source of Musical Wit and Humour. — ConventioninEighteenth-andNineteenth-CenturyMusic:EssaysinHonorofLeonardG.Ratner (toim. Wye J. Allanbrook ym.), s. 225–256. Pendragon Press, Stuyvesant.

Lotman, Juri 1989: Merkkienmaailma:Kirjoitelmiasemiotiikasta. Suomentaneet Erkki Peuranen, Paula Nieminen ja Jukka Mallinen. SN-kirjat, Helsinki.

Lotman, Juri 1990 = Yuri M. Lotman: UniverseoftheMind:ASemioticTheoryofCulture. Translated by Ann Shukman. Tauris, London.

Lyytikäinen, Pirjo 1991: Palimpsestit ja kynnystekstit. Tekstien välisiä suhteita Gérard Genetten mukaan ja [Juhani] Ahon Papinrouvan inter-tekstuaalisuus. — Intertekstuaalisuus:Suuntiajasovelluksia (toim. Auli Viikari), s. 145–179. Tietolipas 121. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Lång, Markus 1995: Samastuminen taiteen vastaanoton ongelmana: Erityis-tarkastelun kohteena säveltaide. — Musiikki 3 (25. vsk.), s. 249–280.

Lång, Markus 2004: Psykoanalyysijasensoveltaminenmusiikin-tutkimukseen. Diss. Studia musicologica Universitatis Helsingiensis 12 [11]. Helsingin yliopisto.

Lång, Markus 2005a: Eleitä vai perusteluja? — Skeptikko 2 (18. vsk.), s. 33–35.

Lång, Markus 2005b: Varjonyrkkeilyä pimeässä. — Skeptikko 4 (18. vsk.), s. 49–54.

Lång, Markus 2006: [Arvovaltaa ja uutisankkoja.] — Skeptikko 1 (19. vsk.), s. 41–42.

Lång, Markus 2007: Onkomusiikinpragmatiikkamahdollista?Semiotiikanerityiskysymyksiä. [1996.] Lisensiaatintyö. Tarkistettu laitos. Moniste. Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitos.

MacDonald, Ian 1990: TheNewShostakovich. Fourth Estate, London.MacDonald, Ian 1997: The Turning Point. — <uri:http://www.siue.edu/

~aho/ musov/tpoint/tpoint.html>.MacMillan, Malcolm 2003: Challenges to Psychoanalytic Methodology. —

PsychoanalyticKnowledge (toim. Man Cheung Chung & Colin Feltham), s. 219–238. Palgrave Macmillan, Basingstoke.

Maegaard, Jan 1984: Musiikinmodernismi1945–1962. Suomentanut Seppo Heikinheimo. Taskutieto 12. WSOY, Helsinki. [MusikaliskModernisme, 1964.]


Mahfūz, Nagīb 1988 = Naguib Mahfouz:Miramar. Suomentaneet Pekka Suni ja Mustafa Shikeben. Tammi, Helsinki. [Mīrāmār, 1967.]

Marsden, Alan A. 1995: Musical Pragmatics and Computer Modelling. — MusicalSignification:EssaysintheSemioticTheoryandAnalysisofMusic (edited by Eero Tarasti), s. 335–348. Approaches to Semiotics, 121. Mouton de Gruyter, Berlin.

Martindale, Brian — Bateman, Anthony — Crowe, Michael — Margosin, Frank (toim.) 2000: Psychosis:PsychologicalApproachesandtheirEffectiveness. Gaskell, London.

McClelland, John S. 1989: TheCrowdandtheMob:FromPlatotoCanetti. Unwin Hyman, London.

McLuhan, Marshall 1984: Ihmisenuudetulottuvuudet. Suomentanut Antero Tiusanen. Taskutieto, 163. WSOY, Helsinki. [UnderstandingMedia:TheExtensionsofMan, 1964.]

Metz, Christian 1982: PsychoanalysisandCinema:TheImaginarySignifier. Translation by Celia Britton et alii. Macmillan, London. [LeSignifiantimaginaire:Psychanalyseetcinéma, 1977.]

Meyer, Leonard B. 1956: EmotionandMeaninginMusic. Chicago University Press, Chicago.

Meyer, Leonard B. 1989: StyleandMusic:Theory,HistoryandIdeology. University of Pennsylvania Press, Philadelphia.

Mitchell, Robert W. — Gallaher, Matthew C. 2001: Embodying Music: Matching Music and Dance in Memory. —MusicPerception 1 (19. vsk.), s. 65–85.

Moisala, Pirkko 1993: Kulttuurisen musiikin tutkimus: Musiikkiesitys musiikkikognition ulottuvuuksien representaationa. — Musiikki 1–2 (23. vsk.), s. 50–74.

Mukařovský, Jan 1964: Standard Language and Poetic Language. Translated by Paul L. Garvin. — APragueSchoolReaderonEsthetics,LiteraryStructure,andStyle (edited by Paul L. Garvin), s. 17–30. Georgetown University Press, Washington. [Jazykspisovnýajazykbásnický, 1932.]

Mulkay, Michael 1988: OnHumor:ItsNatureandPlaceinModernSociety. Polity Press, Cambridge.

Murtomäki, Veijo 1990: Sinfoninenykseys:MuotoajattelunkehitysSibeliuksensinfonioissa. [Diss.] Sibelius-Akatemia, Helsinki.

Murtomäki, Veijo 1995: The Problem of Narrativity in the Symphonic Poem Ensaga by Jean Sibelius. — MusicalSignification:EssaysintheSemioticTheoryandAnalysisofMusic (edited by Eero Tarasti), s. 471–494. Approaches to Semiotics, 121. Mouton de Gruyter, Berlin.

Myers-Scotton, Carol 1993: SocialMotivationsforCodeswitching:EvidencefromAfrica. Oxford University Press, Oxford.

Müller, Wilhelm 1830: Kritik Lord Byron’s als Dichter. — VermischteSchriften 5 (herausgegeben von Gustav Schwab), s. 154–203. Brockhaus, Leipzig.

Mäkelä, Tomi 1990: Konsertoivakamarimusiikki1920-luvunalunEuroopassa:Historiallinenjainteraktionalistinennäkökulmatyylilajinmuotoihinekspressionisminjauusbarokinpiirissä. Studia musicologica Universitatis Helsingiensis, 1. Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitos, Helsinki.

Mäkelä, Tomi 1991: Muodon ja sisällön logiikka Mozartin d-molli-konsertossa (KV 466). — Musiikkitiede 2 (3. vsk.), s. 135–165.

Mäkelä, Tomi 1995: Orchestration and Form in Leoš Janáček’s Concertino: An Analysis of Intratextual Interaction. — MusicalSignification:EssaysintheSemioticTheoryandAnalysisofMusic (edited by Eero Tarasti), s. 495–509. Approaches to Semiotics, 121. Mouton de Gruyter, Berlin.

Nabokov, Nikolai 1949 = Nicolas Nabokoff: Christmas with Stravinsky. — IgorStravinsky (edited by Edwin Corle), s. 123–168. Duell, Sloan and Pearce, New York.

Naukkarinen, Ossi 1997: Kokemuksen äärellä. — Synteesi 3 (16. vsk.), s. 72–78.

Niemelä, Jussi 2004: Sosiobiologiaa humanisteille ja muille vasta-alkajille - Pamfletti. [Elektroninen käsikirjoitus. Osa laadittu yhdessä Osmo Tammi salon kanssa.] <uri:http://www.masters.fi/Pamfletti.pdf>. [Tarkistettu 1. 6. 2005.]

Niemelä, Jussi 2005a: Salatiedettä Helsingin yliopistossa. — Skeptikko 1 (18. vsk.), s. 38–39.

Niemelä, Jussi 2005b: Markus Lång, tiede ja fallibilismi. — Skeptikko 3 (18. vsk.), s. 51–53.

Niiniluoto, Ilkka 1983: Tieteellinenpäättelyjaselittäminen. Otava, Helsinki.Niiniluoto, Ilkka 1984: Tiede,filosofiajamaailmankatsomus:Filosofisia

esseitätiedostajasenarvosta. Otava, Helsinki.Niiniluoto, Ilkka 1990: Maailma,minäjakulttuuri:Emergentin

materialisminnäkökulma. Otava, Helsinki.Norman, Donald A. 1993: ThingsThatMakeUsSmart:DefendingHuman

AttributesintheAgeoftheMachine. Addison-Wesley, Reading.Nørretranders, Tor 2004: Homogenerosus:Seksiä,taidettajabisnestä.

Suomentanut Tarmo Haarala. Art House, Helsinki. [Detgenerøsemenneske, 2002.]


Oittinen, Riitta 1995: Kääntäjänkarnevaali. Tampere University Press, Tampere.

Ollinheimo, Ari — Vuorinen, Risto 1999: MetapsychologyandtheSuggestionArgument:AReplytoGrünbaum’sCritiqueofPsychoanalysis. Commentationes Scientiarum Socialium, 53. Suomalainen Tiede-akatemia, Helsinki.

Pamilo, Pekka 2003: Itsekkäät geenit sosiaalisissa yhteisöissä. — Tieteessätapahtuu 1 (21. vsk.), s. 13–17.

Parland, Oliver 1992: Myytit ja musiikki. Laudaturseminaariesitelmä. Moniste. Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitos.

Paul, Robert A. 1988: Psychoanalysis and the Propinquity Theory of Incest Avoidance. — TheJournalofPsychohistory 3 (15. vsk.), s. 255–261.

Peirce, Charles S. 1998: TheEssentialPeirce:SelectedPhilosophicalWritings,2. Edited by Nathan Houser et alii. Indiana University Press, Bloomington.

Peirce, Charles S. 2001: Johdatustieteenlogiikkaanjamuitakirjoituksia. Valinnut ja suomentanut Markus Lång. Vastapaino, Tampere.

Pekkilä, Erkki 1984: Historiallinen katsaus analyysimetodiikan kehitykseen etnomusikologiassa. — Musiikki 3–4 (14. vsk.), s. 129–187.

Pekkilä, Erkki 1988: Tekstimusiikkina:Kuulonvaraisenmusiikkikulttuurinanalyysiteoriaja-metodi. [Väitöskirja.] Acta Musicologica Fennica 17. Suomen Musiikkitieteellinen Seura, Helsinki.

Pennanen, Eila 1978: Mutta [1963]. Mongolit [1966]. Valitutnovellit [1973]. WSOY, Helsinki.

Perry, Menakhem 1979: Literary Dynamics: How the Order of a Text Creates Its Meanings. — PoeticsToday 1–2 (1. vsk.), s. 35–64, 311–361.

Pietikäinen, Petteri 2005: Asiantunteva opas terapiakulttuurin taika-piirissä. — Tieteessätapahtuu 5 (22. vsk.), s. 82–85. <uri:http://www.tieteessatapahtuu.fi/0505/pietikainen.pdf>.

Pitkänen, Kati 2005: Freud kiihottaa taas. — SuomenKuvalehti 24, s. 24–27.Plomin, Robert — DeFries, John — McClearn, Gerald — McGuffin,

Peter 2000: BehavioralGenetics. Worth, New York.Pokela, Martti 1986: Hiidenkirnu:Sävellyksiäjasovituksiakoneisto-

kanteleelle. Nuotintanut Hannu Syrjälahti. Fazer, Helsinki.Pokela, Martti 1986: Seitakivi:Lapinaiheisiasävellyksiäjasovituksia

koneistokanteleelle. Nuotintanut Hannu Syrjälahti. Fazer, Helsinki.Pokela, Martti 2004: Yhteisetsävelet:MarttiPokelansävellyksiäkonsertti-

kanteleelle. Toimittanut Timo Väänänen. Sibelius-Akatemian kansan-musiikin osasto, Helsinki.

Popper, Karl R. 1995: Arvauksiajakumoamisia:Tieteellisentiedonkasvu. Suomentanut Eero Eerola. Gaudeamus, Helsinki. [ConjecturesandRefutations.TheGrowthofScientificKnowledge, 1963.]

Popper, Karl R. — Eccles, John C. 1977: TheSelfandItsBrain. Springer, Berlin.

Poroila, Heikki 1994: OskarMerikannonsävellykset. Suomen musiikki-kirjasto yhdistyksen julkaisuja, 38. Suomen musiikkikirjastoyhdistys, Helsinki.

Raatikainen, Panu 2003: Tekeekö tieteen kehitys ihmistieteet tarpeettomiksi? — Tieteessätapahtuu 1 (21. vsk.), s. 30–32. <uri:http://www.tsv.fi/ttapaht/031/Raatikainen.pdf>.

Raatikainen, Panu 2004: Ihmistieteetjafilosofia. Gaudeamus, Helsinki.Ranta, Sulho 1933: Musiikinhistoriapääpiirteittäin. Gummerus, Jyväskylä.Rautavaara, Einojuhani 1989: Omakuva. WSOY, Helsinki.Rechardt, Eero 1991: Minuuden kokeminen musiikissa. — Musiikkitiede 2

(3. vsk.), s. 19–33.Reiss, Katharina — Vermeer, Hans 1986: Mitäkääntäminenon?Teoriaaja

käytäntöä. Lyhentäen suomentanut Pauli Roinila. Gaudeamus, Helsinki. [GrundlegungeinerallgemeinenTranslationstheorie, 1984.]

Réti, Rudolph 1961: TheThematicProcessinMusic. Oxford University Press, Oxford. [1951.]

Ridley, Matt 1999: Jaloudenalkuperä:Epäitsekkyydenjayhteistyönbiologiaa. Suomentanut Osmo Saarinen. Art House, Helsinki. [OriginsofVirtue, 1996.]

Riley, Brien P. — Kendler, Kenneth S. 2005: Schizophrenia: Genetics. — Kaplan&Sadock’sComprehensiveTextbookofPsychiatry I (toim. Benjamin J. Sadock & Virginia A. Sadock), s. 1354–1370. Lippincott Williams & Wilkins, Philadelphia.

Robinson, Paul A. 1993: FreudandHisCritics. University of California Press, Berkeley.

Ross, Jaan 1991: Säveltäjän ja kuulijan suhteesta musiikilliseen teokseen. Suomentanut Outi Jyrhämä. — Synteesi 4 (10. vsk.), s. 83–87.

Rubinstein, Benjamin B. 1997: PsychoanalysisandthePhilosophyofScience. International Universities Press, Madison.

Russell, Bertrand 1990: Elämäni. Suomentaneet Eila Pennanen ja Kirsi Kunnas. WSOY, Helsinki. [TheAutobiographyofBertrandRussell, 1967–69.]

Rutter, Michael — Andersen-Wood, Lucie — Beckett Celia — Breden-kamp Diana et alii 1999: Quasi-autistic Patterns Following Severe Early


Sivuoja-Gunaratnam, Anne 1995: Korvantarina: Kenen? Teos? — Synteesi 3 (14. vsk.), s. 40–49.

Sivuoja-Gunaratnam, Anne 1997: NarratingwithTwelveTones:EinojuhaniRautavaara’sFirstSerialPeriod(ca.1957–1965). Humaniora 287. Suomalainen Tiedeakatemia, Helsinki.

Sloboda, John 1991: Music Structure and Emotional Response: Some Empirical Findings. — PsychologyofMusic 1 (19. vsk.), s. 110–120.

Slonimski, Nikolai 1967 = Nicolas Slonimsky: Ernst Toch (1887–1967). Übersetzung von K. W. Bartlett. – NeueZeitschriftfürMusik, 12 (128. vsk.), s. 499–501.

Slonimski, Nikolai 1972 = Nicolas Slonimsky: Musicsince1900. Cassell, London.

Slonimski, Nikolai (toim.) 1984 = Nicolas Slonimsky: Baker’sDictionaryofMusicians. Schirmer, New York.

Small, Christopher 1995: Musicking: A Ritual in Social Space. A Lecture at the University of Melbourne, June 6, 1995. — <uri:http://www.musekids.org/musicking.html>

Small, Christopher 1998: Musicking:TheMeaningsofPerformingandListening. Wesleyan University Press, Hanover

Šostakovitš, Dmitri 1999: Kirjeitä Isaak Glikmanille. Valinnut ja suomentanut Eero Lappalainen. — Synteesi 4 (18. vsk.), s. 43–51. [Письмакдругу, 1993.]

Spain, David H. 1987: The Westermarck–Freud Incest-Theory Debate: An Evaluation and Reformation. — CurrentAnthropology 5 (28. vsk.), s. 623–635, 643–645.

Spain, David H. 1988: Incest Theory: Are There Three Aversions? — TheJournalofPsychohistory 3 (15. vsk.), s. 235–253.

Staiger, Janet 2000: PerverseSpectators:ThePracticesofFilmReception. New York University Press, New York.

Sterelny, Kim — Griffiths, Paul E. 1999: SexandDeath:AnIntroductiontoPhilosophyofBiology. The University of Chicago Press, Chicago.

Stålström, Olli 1997: Homoseksuaalisuudensairausleimanloppu. [Diss.] Gaudeamus, Helsinki.

Sulloway, Frank J. 1979: Freud,BiologistoftheMind:BeyondthePsychoanalyticLegend. André Deutsch, London.

Tammi, Pekka 1991: Esijälkinarratologisia huomautuksia. — Synteesi 1–2 (10. vsk.), s. 165–190.

Tammi, Pekka 1992: Kertovateksti.Esseitänarratologiasta. Gaudeamus, Helsinki.

Global Privation. — JournalofChildPsychologyandPsychiatryandAlliedDisciplines 4 (40. vsk.), s. 537–549.

Rycroft, Charles 1995: ACriticalDictionaryofPsychoanalysis. Penguin Books, London. [1968.]

Salmenhaara, Erkki 1989: Musiikin suhteesta todellisuuteen. — Musiikki-tiede 2 (1. vsk.), s. 47–65.

Salo, Matti 1994: Hiljaisetsankarit(TheBraveOnes):KäsikirjoituksentekijätHollywoodinmustallalistalla. Painatuskeskus, Helsinki.

Salomon, Gavriel 1993: No distribution without individuals’ cognition: a dynamic interactional view. — Distributedcognitions:Psychologicalandeducationalconsiderations (toim. Gavriel Salomon), s. 111–138. Cambridge University Press, Cambridge.

Salonen, Esa-Pekka — Otonkoski, Lauri 1987: Kirja:puhettamusiikitta. Tammi, Helsinki.

Sarmaja, Heikki 2002: Seksuaalisen häveliäisyyden alkuperä. — Yhteis-kuntapolitiikka 2 (67. vsk.), s. 105–121.

Saussure, Ferdinand de 1916: Coursdelinguistiquegénérale. Payot, Paris.Schafer, Roy 1968: AspectsofInternalization. International Universities

Press, New York.Schreber, Daniel Paul 1995: DenkwürdigkeiteneinesNervenkrankennebt

Nachträgen. Kadmos, Berlin. [1903.]Schönberg, Arnold 1911: Harmonielehre. Universal Edition, Wien.Schönberg, Arnold 1975 = Arnold Schoenberg: Styleandidea:Selected

Writings. Translated by Leo Black. St. Martins Press, New York.Sepänmaa, Yrjö 1981: Taide. — Otavansuuriensyklopedia 17, s. 6898–6902.

Otava, Helsinki.Sepänmaa, Yrjö 1989: Kirjallisuus taiteenlajina. — Parnasso 5 (39. vsk.), s.

283–293.Siitan, Toomas 1991: Veljo Tormis — Musicus poeticus. Suomentanut

Markus Lång. — Synteesi 4 (10. vsk.), s. 76–82.Siitan, Toomas 1993: Bachin sävelkielestä — ymmärtämisen

mahdollisuudet nykyään. Suomentanut Johanna Kiuru. — Musiikkitiede 1 (5. vsk.), s. 79–93. [Bachihelikeelest.Mõistmisevõimalustänapäeval, 1987.]

Simon, Bennett — Blass, Rachel B. 1991: The Development and Vicissitudes of Freud’s Ideas on the Oedipus Complex. — TheCambridgeCompaniontoFreud (toim. Jerome Neu), s. 161–174. Cambridge University Press, Cambridge.

Sivuoja-Gunaratnam, Anne 1994: Sarjallisuuden estetiikkaa. — Musiikki-tiede 1–2 (6. vsk.), s. 89–117.


Tähkä, Veikko 1997: Mielenrakentuminenjapsykoanalyyttinenhoitaminen. WSOY, Helsinki. [MindandItsTreatment:APsychoanalyticalApproach, 1993.]

Töttö, Pertti 2004: Syvällistäjapinnallista.Teoria,empiriajakausaalisuussosiaalitutkimuksessa. Vastapaino, Tampere.

Uschanov, Tommi 2010: Suurikaalihuijaus:Kirjoituksiayhteiskunnallisestatietämättömyydestä. Teos, Helsinki.

Webster, Richard 1995: WhyFreudWasWrong:Sin,Science,andPsycho-analysis. Harper Collins, London.

Wellek, René — Warren, Austin 1969: Kirjallisuusjasenteoria. Suomentaneet Vilho Viksten ja Matti Suurpää. Otava, Helsinki. [TheoryofLiterature, 1956.]

Weschler, Lawrence 1974: ErnstToch,1887–1964:ABiographicalEssayTenYearsAfterHisPassing. UCLA, Los Angeles.

Weschler, Lawrence 1977: Introduction to the Dover Edition. — Ernst Toch: TheShapingForcesinMusic, s. iii–xv. Dover, New York.

Westermarck, Edvard 19255 = Edward Westermarck: TheHistoryofHumanMarriage II. Macmillan, London. [1891.]

Wilson, Edward O. 1998: Consilience:TheUnityofKnowledge. Little, Brown & Co., London.

Wilson, Elizabeth 1995: Shostakovich:ALifeRemembered. Faber & Faber, London.

Virtanen, Hannu 2003: Tieteen ja ’taiteen’ eroista. — Tieteessätapahtuu 1 (21. vsk.), s. 44–45.

Vitouch, Oliver 2001: When Your Ear Sets the Stage: Musical Context Effects in Film Perception. — PsychologyofMusic 1 (29. vsk.), s. 70–83.

Wittgenstein, Ludwig 1974: Keskusteluja Freudista. [1942–46.] Toimittanut Rush Rhees. Suomentanut Heikki Nyman. — Parnasso 2 (24. vsk.), s. 85–93.

Wittgenstein, Ludwig 1975: Varmuudesta. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 124. WSOY, Helsinki. [ÜberGewißheit, 1969.]

Wittgenstein, Ludwig 1980: SininenjaRuskeakirja.Filosofistentutkimustenesitutkimuksia(1933–1935). Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 150. WSOY, Helsinki.

Wittgenstein, Ludwig 1981: Filosofisiatutkimuksia. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 155. WSOY, Helsinki. [PhilosophischeUntersuchungen, 1953.]

Volkov, Solomon (toim.) 1980: DmitriŠostakovitšinmuistelmat. Suomentanut Seppo Heikinheimo. Otava, Helsinki. [Свидетельство, 1979.]

Tammisalo, Osmo 2002a: Riisuivatko täit ihmisen turkistaan? — Tieteessätapahtuu 4 (20. vsk.), s. 29–31.

Tammisalo, Osmo 2002b: Sosiobiologia ei ole konservatiivista. — Tieteessätapahtuu 8 (20. vsk.), s. 44–45.

Tammisalo, Osmo 2002c: Aktiiviset naaraat ja pariutuminen. — Tieteessätapahtuu 8 (20. vsk.), s. 71–73.

Tammisalo, Osmo 2003: Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa. — Tieteessätapahtuu 1 (21. vsk.), s. 50–53.

Tammisalo, Osmo — Niemelä, Jussi 2006: Freud ja sosiobiologia. — Käsi-kirjoitus.

Tarasti, Eero 1986: Ferrucio Busonin Doktor Faustus eli häilyvyyden estetiikka. — Synteesi 1 (5. vsk.), s. 43–54.

Tarasti, Eero 1990: Johdatustasemiotiikkaan:Esseitätaiteenjakulttuurinmerkkijärjestelmistä. Gaudeamus, Helsinki.

Tarasti, Eero 1993: ”Brünnhilden valinta” eli retki wagnerilaiseen semioosiin: intuitioita ja hypoteeseja. — Musiikkitiede 1 (5. vsk.), s. 30–67.

Tarasti, Eero 1994a: ATheoryofMusicalSemiotics. Indiana University Press. Bloomington.

Tarasti, Eero 1994b: Walt Disney ja amerikkalaisuus — eksistentiaali-semioottinen harjoitelma. — Synteesi 1–2 (13. vsk.), s. 23–42.

Tarasti, Eero 1994c: Myyttijamusiikki:Semioottinentutkimusmyytinestetiikasta. Gaudeamus, Helsinki. [MythandMusic, 1978.]

Tarasti, Eero 1994d: Improvisaation merkkikieli. — Musiikkitiede 1–2 (6. vsk.), s. 1–21.

Tarasti, Eero 2001: ExistentialSemiotics. Indiana University Press, Bloomington.

Tiilikainen, Jukka 1995: Musiikin ajallisuus määrittelyn ja musiikki-analyysin ongelmana. Pro gradu. Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitos.

Tiits, Kalev 1993: Laskennallinen musiikkitiede. — Musiikkitiede 1 (5. vsk.), s. 125–160.

Toch, Ernst 1923: Melodielehre:EinBeitragzurMusiktheorie. Hesse, Berlin.Toch, Ernst 1977: TheShapingForcesinMusic:AnInquiryintotheNatureof

Harmony,Melody,Counterpoint,Form. Dover, New York. [1948.]Turkington, Douglas — Martindale, Brian — Bloch-Thorsen, Gerd

Ragna 2005: Schizophrenia. — OxfordTextbookofPsychotherapy (toim. Glen O. Gabbard & Judith S. Beck & Jeremy Holmes), s. 163–176. Oxford University Press, Oxford.

Tuuri, Antti 1989: Talvisota:Kertomus. Otava, Helsinki.

482 Kirjallisuusluettelo

HenkilöhakemistoYlikoski, Petri — Kokkonen, Tomi 2009: Evoluutiojaihmisluonto. Gaudeamus, Helsinki.

Yli-Vakkuri, Valma 1986: Suomenkieliopillistenmuotojentoissijainenkäyttö. [Väitöskirja.] Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 28. Turun yliopisto, Turku.

Zagzebski, Linda Trinkaus 1996: VirtuesoftheMind:AnInquiryintotheNatureofVirtueandtheEthicalFoundationsofKnowledge. Cambridge University Press, Cambridge.

Zbikowski, Lawrence M. 1999: Musical Coherence, Motive, and Categorization. — MusicPerception 1 (17. vsk.), s. 5–42.

Abbate, Carolyn 407Abraham, Karl 247Adorno, Theodor W. 162, 199, 351, 383Ahlman, Erik 325Aho, Kalevi 42, 92, 113, 314, 366, 399–400Aisopos 390Alanen, Yrjö O. 226, 230Albéniz, Isaac 14d’Albert, Eugène 25Alford, C. Fred 192Alitalo, Simo 350Allen, Lewis 34Allen, Woody 51, 53, 153, 155–156, 348, 351,

352, 411Altman, Robert 155–156Andersen, Hans Christian 26, 32, 355–358,

437Andersson, Bibi 410Andrew, J. Dudley 154Aristoksenos Tarantolainen 385Aristoteles 192, 240, 407Armand, Otto → Knorr, IwanArnim, Bettina von 38Asafjev, Boris 99, 335Aschenbrenner, Karl 110, 113, 122Aškenazi, Vladimir Davidovitš 329, 333Attali, Jacques 383Augustinus 356Aurejärvi, Erkki 433Austin, John L. 331HenkilöhakemistoBabbitt, Milton 332Bach, Johann Sebastian 13, 18, 24, 25, 42,

45, 48, 54, 55–56, 58, 91, 97, 301, 303, 304, 305, 306, 329, 407

Bach, P. D. Q. 58, 86, 88, 89, 111Badalamenti, Angelo 350Bagh, Peter von 354Bahtin, Mihail Mihailovitš 54, 353, 364,

370, 402Barnes, Peter 261, 263

Baroni, Mario 117–118Barthes, Roland 139, 320, 338Bartók, Béla 14, 41, 71, 75, 88–89Bashmakov, Leonid 69Batchelor, Joy 349Bateman, Anthony 230Bateson, Gregory 218Bazin, André 157Beardsley, Monroe C. 110Beethoven, Ludwig van 13, 14, 25, 32, 45,

46, 48, 56, 64, 86, 87, 90, 91, 92, 93, 94, 120, 218, 329, 330, 343, 387, 406

Beghelli, Marco 331Bellman, Carl Michael 91Benjamin, Arthur 352Berio, Luciano 54, 114Berlioz, Hector 13, 21, 56, 57, 63–64, 120–

121Berg, Alban 28Berger, Arthur Asa 85–87, 320, 432Berger, Peter L. 95–98, 111Bergman, Ingmar 153, 347, 348, 352, 409–

411, 453, 454Bergson, Henri 89, 181Berwald, Franz 13Bethge, Hans 37Bion, Wilfred R. 185, 401Bird, John 416Björnstrand, Gunnar 410Blake, William 38Blass, Rachel B. 225Bloch-Thorsen, Gerd Ragna 229Bodin, Per-Arne 360Bolin, Göran 377–380, 444Boltz, Marilyn J. 110Boulez, Pierre 94, 133–134Bourdieu, Pierre 378Bouveresse, Jacques 266Bowman, Wayne D. 381–385, 445Bradbury, Ray 132

484 Henkilöhakemisto 485Henkilöhakemisto

Brahms, Johannes 14, 20, 25, 392, 399, 400

Brambell, Wilfrid 414, 416Brecht, Bertolt 157, 181, 302, 351, 367, 414Bremer, Fredrika 356Brent, Joseph 319Breuer, Josef 244Britten, Benjamin 18, 19, 20Brooks, Mel 51Brown, Ann 135Brown, Malcolm H. 388, 389Brown, Simon 417Browne, Anthony 395Bruckner, Anton 36, 113, 334, 439Buller, David J. 222Bunge, Mario 222Bunyan, John 165Burkin, Richard 35Burton, Tim 420Busch, Wilhelm 38Bush, Dick 414Büchner, Georg 161, 164Byron, George Gordon 117Bytškov, Semjon Majevitš 394

Cage, John 113, 116, 134Cameron, Julia Margaret 413Canetti, Elias 100, 106–107, 111, 116, 118–

119, 122, 140–142, 152, 156, 157, 161–201, 210, 215, 273, 364, 368, 394, 421, 427, 435–436, 440, 445

Carlyle, Thomas 38Carroll, Lewis 245, 258, 261–264, 275–278,

323–327, 345, 355, 369–371, 395–398, 406, 413–414, 418, 419–421, 427, 434, 437, 438, 440, 441, 447, 451, 458, 459

Carroll, Noël 350Cartwright, Peter 181Castelnuovo-Tedesco, Mario 35Chaplin, Charles 151, 351Childs, Barney 122Chomsky, Noam 319, 375Chopin, Frédéric 62, 71, 88, 89, 92, 301,

306, 329, 341, 406, 407

Citron, Marcia 384, 407Clifton, Thomas 382Cocteau, Jean 414Cohen, Morton N. 427Cohen, Ted 85, 89Cohn, Arthur 36, 41Collodi, Carlo 35Coltrane, Robbie 262Cook, Peter 415, 416Cooper, Gary 34Cronenberg, David 411Crowe, Michael 230Cullberg, Johan 359Cusick, Suzanne 383Czinner, Paul 33Czerny, Carl 120

Dahlhaus, Carl 144Dain, Martin J. 24Dalmonte, Rossana 117–118Dante Alighieri 313Darnton, Robert 263–264Darwin, Charles 224, 226, 227, 228, 243,

265, 283Davis, Murray S. 85Dawkins, Richard 296Debussy, Claude 13, 15, 16, 113, 285, 343DeFries, John 230Delalande, François 329Deleuze, Gilles 298Deliège, Irène 373, 443De Quincey, Thomas 258Derrida, Jacques 320, 322, 330, 331Descartes, René 103Dessau, Paul 23Diabelli, Anton 94Diamond, Jared 271Dickie, George 131, 402Dilthey, Wilhelm 117, 188Disney, Walt 261, 335, 349, 414, 420, 434Dodgson, Charles Lutwidge → Carroll,

LewisDodsworth, Robert O. 226

Dollimore, Jonathan 101Donner, Jörn 410, 453Doráti, Antal 36Dostojevski, Fjodor Mihailovitš 315, 361Doubravová, Jarmila 335Downes, William 52Dufrenne, Mikel 382Du Maurier, Daphne 34Dupont, E. A. 34Dupré, John A. 210, 214, 222Durkin, Helen E. 273Döblin, Alfred 38

Eagleton, Terry 117Eccles, John C. 109, 113Eddy, Mary Baker 33Einstein, Alfred 28Eisler, Hanns 28, 351Elgar, Edward 93Emerson, Ralph Waldo 38Englud, Einar 363, 366–368, 440Enkvist, Nils Erik 124–125Envall, Markku 390Ernesaks, Gustav 196Euripides 32, 33Ewen, David 48–49Eysenck, Hans 224

Faintsimmer, Aleksandr Mihailovitš 352Falla, Manuel de 45Fantapié, Henri-Claude 399, 400Fauré, Gabriel 330, 335Fay, Laurel 388Fellini, Federico 314, 352, 414Feofanov, Dmitri 387, 388, 390, 394, 445–

446Feuchtwanger, Lion 36Fizeau, Armand 241Florey, Robert 34Fodor, Jerry 375Fontaine, Joan 353Fornäs, Johan 377Forsblom, Enzio 97

Foucault, Léon 241Foucault, Michel 99, 116, 139, 175, 181, 200Franzero, Carlo Maria 33Frescobaldi, Girolamo 42Freud, Anna 215, 255Freud, Sigmund 85, 87, 115, 116, 123–124,

140, 143, 152, 179–180, 181, 182, 183, 188, 189, 190, 205, 212, 213, 215–216, 224, 225–226, 234, 237, 240, 242, 243, 244, 246–249, 253–255, 266, 269, 276, 289, 316, 321, 326, 344, 345, 414, 427, 433, 441, 457–458

Frey, Walter 26Fridell, Åke 410Fridh, Gertrud 410Froberger, Johann 42Frost, Arthur B. 276Frye, Northrop 316Furtwängler, Wilhelm 34

Gadamer, Hans-Georg 114, 117, 126Galilei, Galileo 201Gallaher, Matthew C. 110Gardner, Martin 326, 421Gay, Peter 238, 255Genette, Gérard 54–58, 314, 315, 429Gero, Marcel 33Gershwin, George 28Gielgud, John 417Gieseking, Walter 26, 37Glass, Philip 348Godzinsky, George de 353Goebbels, Joseph 171Goethe, Johann Wolfgang von 19, 35, 38,

356Goldbeerg, Whoopi 262Goldsmith, Jerry 284Gombrowicz, Witold 191Goodman, Nelson 137, 384Gorlée, Dinda L. 319–322, 432Goss, Glenda 399Gough, Michael 416Gould, Glenn 91, 99, 301–303, 329Gould, Stephen Jay 222, 246–247


Grabbe, Christian Dietrich 33Graf, Max 255Greenacre, Phyllis 458Greimas, Algirdas Julien 115, 127, 338,

340–341, 342–343, 368, 406, 408Grétry, André de 19Grice, Herbert Paul 123Griffiths, Paul E. 222, 227, 230Grosz, Georg 163Gruber, Gernot, 113Grund, Cynthia M. 95, 329, 332–333Grün, Anastasias 37Grünbaum, Adolf 235, 239Guattari, Félix 298Gumperz, John J. 125Gurney, Edmund 382

Haapakoski, Martti 429Haaparanta, Leila 389Haarala, Tarmo 265, 274Haas, Joseph 23Hába, Alois 45Habermas, Jürgen 144, 378, 400Haft, Joseph 39Hakkarainen, Kai 443Hakulinen, Auli 46Hakulinen, Lauri 334Halas, John 350Hall, Stuart 145, 150Halla-aho, Jussi, 455, 458Halliday, Michael Alexander Kirkwood

122Hamilo, Marko 207, 215, 216, 248Hamilton, William 213Hanke, David, 223, 270Hanski, Ilkka 460Hanslick, Eduard 382, 383, 390Hargreaves, David 374Harju, Hannu 445Harlow, Harry F. 226Harlow, Margaret K. 226Harris, Sam 296Hartley, Richard 261

Hasty, Christopher F. 114Hathaway, Henry 34Hatten, Robert S. 54, 330Hautamäki, Antti 131Hautamäki, Soili 141, 184Hayakawa, Samuel I. 234, 247Haydn, Joseph 14, 17, 64, 90, 113, 285Hegel, G. W. F. 182, 211, 218, 265, 381, 382Heidegger, Martin 115, 142, 189, 298Heikinheimo, Seppo 31, 363–368, 438–

440, 445–446Heine, Heinrich 19Heiniö, Mikko 49, 96, 363Heiskanen-Mäkelä, Sirkka 355, 357–358Hellman, Heikki 439Henschke, Alfred → KlabundHenson, Jim 262Henze, Hans-Werner 330Herakleitos 47Heritage, John 143Herrick, Robert 38Herrmann, Bernard 352, 353, 435Hiidenmaa, Pirjo 437Himanen, Pekka 357Hindemith, Paul 23, 26, 36, 42, 58Hitchcock, Alfred J. 352, 353, 409Hitler, Adolf 27, 171, 172, 186, 190, 200Hjelmslev, Louis 331, 340Ho, Allan B. 387, 388, 390, 394, 445–446Hoffmann, E. T. A. 275Hollmann, Hans 172, 200Hollo, J. A. 257Holm, Nils G. 359Holmer Nadesan, Majia 226Honegger, Arthur 58, 91Honegger, Gitta 165Hood, Mantle 30Hope, Bob 34Horváth, Ödön von 162, 198Huizinga, Johan 310Huotari, Sulo 69Husserl, Edmund 382Huttunen, Matti 135, 440

Huttunen, Tomi 154Hyrkäs, Seppo 254Hämäläinen, Martti 184Händel, Georg Friedrich 13, 25Høeg, Peter 357

Ihanus, Juhani 216, 456Ikonen, Pentti 242Imberty, Michael 375Ingo, Rune 17, 19, 20, 319, 321Irigaray, Luce 298Iser, Wolfgang 101Ives, Charles 45, 113

Jackendoff, Ray 375Jackson, Leonard 151, 331Jackson, Timothy L. 394Jacoboni, Carlo 117–118Jakobson, Roman 51, 126, 314, 321, 408Jalkanen, Pekka 69Janáček, Leoš 19, 330, 424Jancsó, Miklós 352Jansson, Tove 312, 371, 395Jarrett, Keith 301, 303–307, 429–430Jiránek, Jaroslav 329, 331Johannison, Karin 360Johnson, Stephen 387Joseph, Jay 230Josephson, Ernst 361Josephus, T. Flavius 175Jotuni, Maria 142Joyce, James 406Juva, Anu 347–354, 435Juva, Kersti 263Jylhä, Yrjö 418Jyrhämä, Outi 51Järvinen, Risto K. 456Järvinen, Sinikka 69, 80

Kajanus, Robert 400, 401Kajava, Jukka 365Kalat, James W. 229

Kamppinen, Matti 207, 216–219, 295–298, 461

Kangasniemi, Hanna 150Kangasniemi, Heikki 81Kant, Immanuel 141, 182, 322, 381, 382Kantšeli, Gija → Qantšeli, GiaKarbusický, Vladimír 333Karjalainen, Ahti 69Karvonen, Pirjo → Hiidenmaa, PirjoKastinen, Arja 79Katajavuori, Ulla 81, 82Kauhanen, Erkki 207, 210–212Kauko, Riitta 363, 368Kauko, Virpi 208Kauranen, Sari 69, 74, 79, 83, 134Kaurismäki, Aki 355Kekki, Lasse 332Kekkonen, Urho 228, 441Kemp, Philip 418Kendler, Kenneth S. 229Kerman, Joseph 112, 120Kiersch, Fritz 312Kilpi, Tuomas 437Kingsley, Ben 262Kinnunen, Aarne 85, 136, 174, 310, 313,

323, 343Klabund 32Klami, Uuno 86, 400–401Klemperer, Otto 27, 35Knorr, Iwan 25Kohonen, Teuvo 132Kokkonen, Joonas 393, 441Kokkonen, Tomi 222Kon, Iosif 335Kondrašin, Kirill Petrovitš 394Kontio, Matti 70, 81, 82Korda, Alexander 28, 33Korev, Juri Semjonovitš 388Korngold, Erich 23Kostiainen, Pekka 70Kotkavirta, Jussi 180Kovero, Camilla 287, 461Kramer, Jonathan D. 111, 113, 115


Kraus, Karl 162, 164, 197Křenek, Ernst 23Kristeva, Julia 54Ksenofanes 143Ksenofon 33Kubrick, Stanley 350, 414Kuhn Thomas S. 274Kunnas, Kirsi 263, 276, 323, 324, 369–370,

395–397, 418, 426Kurkela, Kari 92, 329, 333, 401Kurosawa, Akira 315Kurth, Ernst 337, 338Kusevitski, Sergei Aleksandrovitš 27Kuula, Toivo 400Kuusamo, Altti 456Kuusisto, Ilkka 144Kyhälä, Jouko 80Künnap, Ago 430Köhler, Thomas 224, 243

LaBarre, Weston 211Lacan, Jacques 142, 167–168Lagerspetz, Eerik 95, 332Lamarck, Jean-Babtiste de 226Lamb, Roberta 384Lampila, Hannu-Ilari 439Langer, Susanne K. 384Langner, Ilse 33Lappalainen, Seija 399, 401Lawson, Wilfrid 416Leach, Karoline 427Lear, Edward 275Le Bon, Gustave 179, 183Lec, Stanisław Jerzy 179Lecanuet, Jean-Pierre 373Leggatt, Alison 416Legrand, Michel 156Lehto, Juhani E. 287–293, 461Lehtonen, Kimmo 456Lehtovaara, Timo 81Leinsdorf, Erich 36Leisiö, Timo 401Lengyel, Melchior 32

Lenin, Vladimir Iljitš 93Leo XII (paavi) 61Lepistö, Markku 80Leppänen, Taru 448Lerdahl, Fred 118, 122, 375Léry, Jean de 174Levas, Santeri 21Levi-Strauss, Claude 125, 139, 316, 320Levitin, Daniel J. 281–285Lewontin, Richard C. 222Levy, Janet M. 89Lias, Pärt 309Liddell, Henry 277Lidov, David 332Liepman, Heinz 33Ligeti, György 114, 399Lind, Jenny 356Lindman, Åke 352Lion, Ferdinand 26, 32Lissajous, Jules Antoine 241Liszt, Franz 58, 62, 64, 301, 334Lithander, Fredrik Emanuel 401Lloyd, Christopher 262Locatelli, Pietro 63Longfellow, Henry Wadsworth 278Lotman, Juri Mihailovitš 54, 86, 309–318,

321, 337, 347, 349, 430Lotman, Mihail Jurjevitš 54Luckmann, Thomas 85–89, 111Lumley, Joanna 262Luther, Martti 35, 181, 211, 357Lutosławski, Witold 18, 424Lyell, Charles 246–247Lynch, David 114, 350Lyytikäinen, Pirjo 54, 429

Maans, Marianne 80MacDonald, Ian 389, 390, 391, 392MacMillan, Malcolm 235Madetoja, Leevi 399, 400Maegaard, Jan 135Mahfūz, Nagīb 315Mahler, Gustav 27, 37, 53–54, 57, 392, 393

Mahler, Margaret S. 190Majorino, Tina 262Mallik, Anne-Marie 415, 416Malmstén, Georg 353Mann, Thomas 45Manner, Eeva-Liisa 263, 323, 324, 369–

370, 395–397, 419, 426Manninen, Otto 19, 277, 369Marconi, Luca 329Margosin, Frank 230Marsden, Alan A. 125, 330, 333Marshall, George 34Martin, Alice 276, 323–326, 369–370, 395–

397, 419–421, 434, 459–460Martindale, Brian 229, 230Martinů, Bohuslav 22, 424Marttinen, Tauno 70Marx, Chico 143Marx, Harpo 143McCarthy, Joseph 351McCartney, Paul 416McClary, Susan 383, 384, 406–407McClearn, Gerald 230McClelland, John S. 140, 184McGuffin, Peter 230McKern, Leo 416McLuhan, Marshall 218Meduševski, Vjatšeslav Vjatšeslavovitš

335Mendelssohn Bartholdy, Felix 14, 27, 36,

46, 112, 356Mengel, Gerhard 33Menzies, William C. 34Merikanto, Aarre 23, 31, 37, 366, 400Merikanto, Oskar 86, 89, 91, 93, 366, 400Merleau-Ponty, Maurice 382Meronen, Petri 458Messiaen, Olivier 22Metz, Christian 140, 157Meyer, Leonard B. 92, 110, 112, 117, 120,

121, 122, 314, 318, 334, 343, 383, 384Meyerbeer, Giacomo 27Miller, Alice 326Miller, Jonathan 262, 276, 413–418, 458

Minsky, Marvin 330Mirigliano, Rosalio 331Mitchell, Robert W. 110Moisala, Pirkko 330, 399, 401–402, 448–

449Monelle, Raymond 329, 331Morgenstern, Christian 26, 32, 39Morricone, Ennio 350, 351, 353Moscheles, Ignaz 25Mosley, David L. 335Mozart, Wolfgang Amadeus 13, 18, 24, 25,

32, 45, 48, 64, 86, 91, 99, 113, 114, 134, 138, 302, 303, 350, 400, 402

Muggeridge, Malcolm 417Muhammad ibn Tugluq 183, 190Mukařovský, Jan 126, 311, 336Mulkay, Michael 94Muroma, Urho 172Murtomäki, Veijo 112, 117, 329, 330, 334,

401Musorgski, Modest Petrovitš 16, 341Myers-Scotton, Carol 143Müller, Wilhelm 117Mårtenson, Lasse 352Mäkelä, Tomi 31, 54, 111, 114, 329, 330, 399,

400

Nabokov, Nikolai Dmitrijevitš 124Nancarrow, Conlon 137, 443Nattiez, Jean-Jacques 384Naukkarinen, Ossi 141Nergård, Jens-Ivar 360Nestroy, Johann 162, 198Nevanlinna, Tuomas 395–397, 447Nielsen, Carl 16, 392Niemelä, Jussi 221–231, 237, 248–249, 454–

457, 460Nietzsche, Friedrich 182, 190, 316, 338, 382Niiniluoto, Ilkka 113, 116, 131, 132, 151, 183–

184, 191, 209, 222, 389Nikolajeva, Tatjana Petrovna 301, 303–

307, 430Nono, Luigi 368Nordgren, Erik 348


Nordgren, Pehr Henrik 70Norman, Donald A. 132Normet, Leo 329Norris, Chuck 446Norta, Yrjö 353Nugent, Elliott 34Nørretranders, Tor 235, 265–274, 453

Offenbach, Jacques 93Oittinen, Riitta 147, 369–371, 428, 432,

438, 440Ollilainen, A. E. 278Ollinheimo, Ari 236–237, 242Oman, Julia Trevelyan 416Ortega y Gasset, José 182Orton, Joe 198Otonkoski, Lauri 392Oxenbury, Helen 395–396

Paavali 174, 184Pacius, Fredrik 400Paër, Ferdinando 61Paganini, Achille 61Paganini, Niccolò 61–67, 431Pakkala, Teuvo 255Pamilo, Pekka 214, 217Papoušek, Mechthild 374Parland, Oliver 435, 447Parland, Oscar 346Partch, Harry 88Pasolini, Pier Paolo 350, 351Paukku, Timo 281, 460Paul, Robert A. 216Peary, Gerald 34Peirce, Charles Sanders 78, 104–105, 106,

109, 120, 133, 137, 208, 224, 225, 238, 241, 249, 265, 296, 319–322, 331, 338, 339, 340–341, 348, 398, 405, 406, 408, 432

Pekkilä, Erkki 98, 401, 447, 450Pennanen, Ainomaija 432Pennanen, Eila 123Pentikäinen, Pekka 80Pentti, Riitta 253

Perlman, Itzhak 64Perry, Menakhem 138, 152Petrov, Vladimir Mitrofanovitš 330, 335Pfitzner, Hans 25Piaget, Jean 316, 375Pierce, Alexandra 329Pietikäinen, Petteri 244, 249Pietiläinen, Kimmo 460Piispanen, Ulla 79Pinker, Steven 283Piscator, Erwin 162, 172, 199, 302Pitkänen, Kati 237Platon 381Plomin, Robert 229, 230Pokela, Marjatta 353Pokela, Martti 69–83, 134, 135, 315, 353,

431–432, 443Popper, Karl R. 109, 113, 122, 132, 143, 235,

237, 238, 242, 266, 402Poroila, Heikki 366, 428Portin, Petter 454Powell, Mel 23Previn, André 23Prokofjev, Sergei Sergejevitš 45, 352Propp, Vladimir Jakovlevitš 85, 312, 316,

338Pudovkin, Vsevolod Illarionovitš 154Puškin, Aleksandr Sergejevitš 309, 316Pärt, Arvo 18, 113Pöysti, Lasse 353

Qantšeli, Gia 114

Raatikainen, Panu 222Rabelais, François 364, 370Ranta, Sulho 31Rautavaara, Einojuhani 42, 367Rautavaara, Tapio 353Ravel, Maurice 14, 17, 18, 56, 89Razin, Stepan Timofejevitš 19, 425, 427Rechardt, Eero 100Rechberg, Walter 25Rechberg, Willy 25

Redgrave, Michael 416Reger, Max 25, 42Reggio, Godfrey 348Reich, Steve 20, 98, 114 Reinecke, Carl 25Reiss, Katharina 17, 146, 370Repo, Teppo 81Réti, Rudolph 125Reznikoff, Iégor 330Richardson, Miranda 262Richter, Hans 25Richter, Svjatoslav Teofilovitš 301, 305,

306Ridley, Matt 213, 215Riffaterre, Michael 54Riley, Brien P. 229Rilke, Rainer Maria 38, 39Rimbaud, Arthur 400Rimski-Kosakov, Nikolai Andrejevitš 285Robinson, Paul A. 224Rolla, Alessandro 61Roos, Jeja-Pekka 224, 231, 288, 454, 456Rosé, Arnold 25, 40Rosen, Charles 121Ross, Jaan 122, 329, 330Rossini, Gioacchino 86, 89, 90, 93Rostropovitš, Mstislav Leopoldovitš 394Rota, Nino 352, 353, 435Rousseau, Jean-Jacques 356Rubinstein, Benjamin Björn 235Russell, Bertrand 317Rutter, Michael 226Ruuska, Vesa 180, 427, 435Rycroft, Charles 234Rydman, Jan 448, 452Rättyä, Kaisu 444Rönkkö, Tuomo 81

Saarakkala, Janne 436Saarinen, Esa 425Saint-Saëns, Camille 45, 92Salama, Hannu 161Sallinen, Aulis 366

Salmenhaara, Erkki 70, 96, 364, 399–400, 403, 428, 448–449

Salminen, Paul 69Salo, Matti 351Salomon, Gavriel 136Salonen, Esa-Pekka 392Santayana, George 38Sarasvuo, Jari 140–141Sariola, Eeva-Leena 82Sarmaja, Heikki 207, 217Satie, Erik 17, 20, 22, 56, 86, 88, 89, 91, 92,

307Sauri, Pekka 437Saussure, Ferdinand de 52, 73, 310, 320,

331, 341, 405Scelsi, Giacinto 74Schaeffer, Pierre 332Schafer, Roy 238, 415Schenker, Heinrich 120, 127, 338Scherchen, Hermann 26, 181Schickele, Peter → Bach, P. D. Q.Schiller, Friedrich von 33Schnittke, Alfred 20Schoedsack, Ernst 34Schopenhauer, Arthur 382Schreber, Daniel Paul 186, 189, 190Schrecker, Franz 23Schubert, Franz 19, 45, 47, 88, 351, 374Schumann, Robert 18, 41, 46, 54, 335Schwab, Heinrich W. 400Schweitzer, Albert 29, 35Schönberg, Arnold 23, 27, 28, 29, 35, 48–

49, 90, 118Scott, Cyril 25Sebeok, Thomas A. 346Segerstam, Leif 86Seiber, Mátyás 350Seligman, Martin E. P. 454Sellers, Peter 417Sepänmaa, Yrjö 95–96, 124, 332–333Sermilä, Jarmo 70Shakespeare, William 32, 53Shankar, Ravi 413, 417Shilkret, Nathaniel 35


Short, Martin 262Sibelius, Jean 13, 21, 45, 55, 114, 119, 127,

133, 145, 200, 240, 242, 330, 334, 344–345, 346, 363, 364, 366, 393, 399, 400–401, 406

Siitan, Toomas 93, 97Siivonen, Timo 257Sikora, Gaby 335Simberg, Hugo 73Simon, Bennett 225Sirén, Maynie 367Sirén, Vesa 446Sivuoja-Kauppala, Anne 122, 136, 139, 399,

448Sjöstrand, Per 410Sjöström, Victor 348, 409, 411Šklovski, Viktor Borisovitš 312Sloboda, John 132, 373, 443Slonimski, Nikolai Leonidovitš 30–31, 34,

35, 49Small, Christopher 118Sofokles 33Soininen, Antti 80Solanterä, Kyllikki 19Soms, Inta 309Sopanen, Satu 81Šostakovitš, Dmitri Dmitrijevitš 19, 42,

54, 58, 86, 89–90, 128, 142, 161, 170, 200, 233, 240, 301, 303–307, 335, 339, 349, 367, 368, 387–394, 424, 429–430, 445–446

Šostakovitš, Galina Dmitrijevna 388Šostakovitš, Maksim Dmitrijevitš 388,

389Spain, David H. 216Staiger, Janet 150Stalin, Iosif Vissarionovitš 304Stefani, Gino 329, 330Steiner, Maximilian 349Stendhal 368Sterelny, Kim 222, 227, 230Stewart, Carol 175, 177Stockhausen, Karlheinz 56, 73, 133, 332Stoianova, Ivanka 330Stow, Percy 414, 417

Strauss, Johann nuor. 16Strauss, Richard 27, 36, 53Stravinski, Igor Fjodorovitš 16, 17, 28, 29,

35, 48, 56, 58, 97–98, 124, 126Strindberg, August 361, 411Sturges, John 347Stålström, Olli 211Sulloway, Frank J. 224Suomalainen, Kari 365Sutinen, Ville-Juhani 275, 277–279Swan, Anni 323, 324, 369–371, 395, 397,

426Swedenborg, Emanuel 361Sweelinck, Jan 42Swift, Jonathan 257–260Syrjälahti, Hannu 70, 72, 77, 78, 82Süssmayr, Franz Xaver 138Söderblom, Ulf 334

Tagore, Rabindranath 38Tammi, Jari 436Tammi, Pekka 54, 90, 136, 314Tamminen, Tapio 180Tammisalo, Osmo 207, 215, 216, 221–231,

237, 454–457, 460Taranovski, Kirill Fjodorovitš 54Tarasti, Eero 86, 99, 111, 113, 115, 125, 127,

136, 319, 329, 330, 334–335, 337–346, 348, 349, 401, 405–408, 426, 434, 439, 447, 452, 456

Tarkka, Pekka 439Taruskin, Richard 388Tati, Jacques 156Tawaststjerna, Erik 345Tegnér, Alice 407Tenniel, John 324, 371, 395, 419, 421Thackeray, William M. 164Thorsen, Jens Jørgen 268Thulin, Ingrid 410Tiensuu, Jukka 70Tiilikainen, Jukka 126Tiits, Kalev 317, 329, 330Toch, Ernst 23–49, 425, 428Toch, Moritz 24

Todorov, Tzvetan 314Tontti, Jukka 457Topelius, Sakari 355Tormis, Veljo 71, 90, 93, 346Toth, André de 34Tšaikovski, Pjotr Iljitš 14, 16, 58, 88, 393Tšehov, Anton Pavlovitš 255Tšerepnin, Aleksandr Nikolajevitš 23Turing, Alan 318Turkington, Douglas 229Tuuri, Antti 194Tynjanov, Juri Nikolajevitš 335Tyrväinen, Helena 399, 401, 449Tähkä, Veikko 214, 225, 226, 240Töttö, Pertti 244, 245, 248

Uimonen, Mika 80Uschanov, Tommi 297Ustinov, Peter 262

Wagner, Richard 44, 45, 48, 316, 348, 382, 407

Vainio, Matti 401Vainonen, Jyrki 257, 259, 444Waldeck, Marie 32Wallgren, Thomas 425Warren, Austin 73, 317Vaughan Williams, Ralph 16, 78Waxman, Franz 353Weber, Max 182Webern, Anton von 113Webster, Richard 243, 244Veidemann, Rein 309Weill, Kurt 23, 27, 32Velázquez, Diego 315, 413Weldon, Huw 416Wellek, René 73, 317Welles, Orson 53Vepsäläinen, Mika 180Verdi, Giuseppe 331Verhoeven, Paul 153Werlich, Egon 46Vermeer, Hans J. 17, 146, 370

Vernadski, Vladimir Ivanovitš 310Weschler, Lawrence 30, 45, 47Wessel, Horst 183Westermarck, Edvard 182, 215–216, 248Wettenhovi-Aspa, Sigurd 452Weyrauch, Wolfgang 33Whitman, Walt 38Vidor, Charles 34Wieniawski, Henryk 400Vierimaa, Irma 399, 401Viertel, Berthold 32, 33Wifstrand, Naima 409Viita, Lauri 133Wikström, Owe 361Viktoria 416Wilde, Oscar 275Wilder, Gene 262Vilhelm Ockhamilainen 212Villa, Kyllikki 197Villa-Lobos, Heitor 22, 45Williams, John (kitaristi) 64Williams, John (säveltäjä) 284, 348Willing, Nick 261–263, 414, 416, 451Wilson, Edward O. 216, 217, 224Wilson, Elizabeth 388Windsperger, Lothar 23Virtanen, Hannu 209Virtanen, Leea 423Vitouch, Oliver 110Wittgenstein, Ludwig J. J. 115–116, 126,

142, 144, 213, 220, 239, 249, 266, 320, 330

Wolfenstein, Alfred 33Wolff, Christian 211Volkov, Solomon Moisejevitš 368, 387–

389, 391, 394, 446Wood, Ed 152Wordsworth, William 414, 418Vouga, Vera 330, 335Wright, Georg Herik von 342–343Wunsch, Hermann 23Vuori, Harri 16, 73Vuorinen, Risto 236–237, 242

494 Henkilöhakemisto

Väänänen, Timo 69–83, 134, 431Völker, Klaus 171

Xenakis, Iannis 113

Ylikoski, Petri 222Yli-Vakkuri, Valma 314, 423Young, La Monte 113

Zagzebski, Linda T. 223, 245, 296, 407Zahavi, Amotz 264, 270Zak, Vladimir Iljitš 390Zbikowski, Lawrence M. 118, 120Zeffirelli, Franco 352Zenon Elealainen 209Žitomirski, Daniel Vladimirovitš 394

valitetut teokset: esseita ja arvosteluja 1991-2011 (isbn ... · ghiribizzi-nimisessä kokoelmassa...

Documents