ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS

PELASTUSTOIMEN PALVELUTASO2010 – 2014

Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksenpalvelutasopäätös 2010 - 2014

Aluepelastuslautakunta42 § 28.9.2010

Itä-Uudenmaan pelastuslaitoswww.iupl.fi

SISÄLLYSLUETTELO

1 YLEISTÄ ...................................................................................................................................1

1.1 ITÄ – UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN STRATEGIA 2010 – 2014....................................................................... 11.2 PELASTUSTOIMEN KANSALLINEN VISIO VUOTEEN 2015......................................................................................... 11.3 ITÄ – UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN VISIO .................................................................................................... 11.4 PELASTUSTOIMEN ARVOT...................................................................................................................................... 21.5 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET ..................................................................................................................... 21.6 PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN TARKOITUS JA PERUSTEET .......................................................................................... 21.7 PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN VALMISTELU ............................................................................................................... 31.8 UHKIEN ARVIOINTI JA RISKIANALYYSI .................................................................................................................. 4

2 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY ........................................................................................9

2.1 YLEISTÄ ................................................................................................................................................................ 92.2 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYN RESURSOINTI ....................................................................................................... 92.3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY JA SIIHEN LIITTYVÄ VIRANOMAISTEN YHTEISTYÖ ................................................ 102.4 PAIKALLINEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU........................................................................................................ 122.5 RAKENTAMISEN OHJAUS JA VALVONTA............................................................................................................... 132.6 KAAVOITUS JA RAKENTAMINEN .......................................................................................................................... 152.7 TURVALLISUUSVIESTINTÄ ................................................................................................................................... 162.8 PALOTARKASTUS................................................................................................................................................. 182.9 KEMIKAALIVALVONTA ........................................................................................................................................ 202.10 ILOTULITEMYYNNIN JA VARASTOINNIN SEKÄ KÄYTÖN VALVONTA ..................................................................... 222.11 ÖLJYLÄMMITYSLAITTEISTOJEN KATSASTUKSET JA MAANALAISET ÖLJYSÄILIÖT ................................................. 222.12 SUURET YLEISÖTAPAHTUMAT ............................................................................................................................. 232.13 ERHEELLISET PALOILMOITUKSET ........................................................................................................................ 242.14 NUOHOUS ............................................................................................................................................................ 242.15 PALONTUTKINTA ................................................................................................................................................. 262.16 OMATOIMINEN VARAUTUMINEN.......................................................................................................................... 27

3 PELASTUSTOIMINTA..........................................................................................................29

3.1 YLEISTÄ ............................................................................................................................................................... 293.2 RESURSSIT ........................................................................................................................................................... 293.3 HENKILÖSTÖ JA SEN SIJOITUSPAIKAT ................................................................................................................... 293.4 PELASTUSTOIMINTAAN OSALLISTUVAN HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA HARJOITTELU ........................................... 313.5 KALUSTO JA VARUSTEET ...................................................................................................................................... 323.6 AJONEUVO- JA KONTTIKALUSTO........................................................................................................................... 333.7 TOIMINTAVALMIUS............................................................................................................................................... 353.8 PELASTUSTOIMINNAN HÄLYTTÄMINEN ................................................................................................................ 363.9 PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN ..................................................................................................................... 373.10 PÄIVITTÄISET ONNETTOMUUDET.......................................................................................................................... 393.11 LIIKENNEONNETTOMUUDET ................................................................................................................................. 403.12 VESIPELASTUSTOIMINTA...................................................................................................................................... 403.13 VAARALLISTEN AINEIDEN TORJUNTA ................................................................................................................... 423.14 ÖLJYNTORJUNTA.................................................................................................................................................. 433.15 MERIPELASTUSTEHTÄVÄT ................................................................................................................................... 443.16 SUURONNETTOMUUDET ....................................................................................................................................... 443.17 ILMALIIKENNEONNETTOMUUDET ........................................................................................................................ 463.18 PELASTUSTOIMINTA YLIKORKEISSA RAKENNUKSISSA JA MAANALAISISSA TILOISSA ............................................ 473.19 LUONNONONNETTOMUUDET ............................................................................................................................... 473.20 YETTS:N MUKAISET ERITYISTILANTEET ............................................................................................................. 483.21 SÄTEILYONNETTOMUUDET................................................................................................................................... 493.22 PELASTUSTOIMINTA POIKKEUSOLOISSA ............................................................................................................... 503.23 VÄESTÖN VAROITTAMINEN .................................................................................................................................. 513.24 VÄESTÖN SUOJAAMINEN ...................................................................................................................................... 52

3.25 SAMMUTUSVESI ................................................................................................................................................... 533.26 PELASTUSTOIMINNAN SUUNNITELMAT................................................................................................................. 533.27 VARAUTUMINEN .................................................................................................................................................. 543.28 PELASTUSLAITOKSEN VALVOMO .......................................................................................................................... 55

4 ENSIHOITOPALVELUT.......................................................................................................56

4.1 ENSIHOITO- JA SAIRAANKULJETUSPALVELUT ........................................................................................................ 564.2 ENSIVASTEPALVELUT............................................................................................................................................ 56

5 YHTEISTOIMINTA ...............................................................................................................58

5.1 PELASTUSVIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTYÖ .................................................................................................. 585.2 VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA .............................................................................................................................. 595.3 YHTEISTOIMINTA VAPAAEHTOISJÄRJESTÖJEN KANSSA.......................................................................................... 59

6 VÄESTÖNSUOJELU..............................................................................................................60

7 HENKILÖSTÖ JA KOULUTUS ...........................................................................................62

7.1 HENKILÖSTÖ......................................................................................................................................................... 627.2 KOULUTUS............................................................................................................................................................ 63

8 TIETO- JA VIESTIJÄRJESTELMÄT .................................................................................65

9 TOIMITILAT...........................................................................................................................67

10 KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA KUSTANNUSVAIKUTUKSET ..............................69

10.1 PÄÄTÖKSEN LAADINTA JA VOIMASSAOLOAIKA..................................................................................................... 6910.2 PALVELUTASON SEURANTA .................................................................................................................................. 69

LIITEOSA ........................................................................................................................................70

Sivu 1/101

1 YLEISTÄ

Itä-Uudenmaan kunnat ovat sopineet pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetunlain (1214/2001) 2 ja 4 §:ssä tarkoitetun alueellisen pelastustoimen järjestämisestä valtio-neuvoston vahvistamalla Itä-Uudenmaan pelastustoimen alueella.

Alueellisen pelastustoimen hallinnosta vastaa Porvoon kaupunki, jonka ylläpitämä Itä-Uudenmaan pelastuslaitos vastaa pelastuslain (468/2003) 3 § mukaisesta tehtävien hoi-tamisesta alueella.

Pelastuslaitos toimii omana toimialanaan Porvoon kaupungin hallinnossa. Hallinnon tuki-palvelut tuotetaan pääosin omana toimintana. Kirjanpidon ja osittaiset palkanlaskennansekä henkilöstöhallinnon palvelut hankitaan lisäpalveluina Porvoon kaupungin keskushal-linnolta.

1.1 Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen strategia 2010 – 2014

Pelastuslaitoksen strategiaa on tarkasteltu yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, resurssien,suorituskyvyn ja henkilöstön näkökulmasta ja kuhunkin pääkohtaan on määritelty pelastus-laitoksen toiminnan kannalta kriittiset menestystekijät. Tehtyjen strategialinjausten mukai-sesti palvelutasopäätöksessä kuvataan pelastuslaitoksen toiminnalle asetetut yksityiskoh-taisemmat tavoitteet sekä niiden kehittämissuunnitelma ja toteutusaikataulu. Laaditustastrategiasta ja palvelutasopäätöksestä esitetystä kehittämissuunnitelmasta johdetaan edel-leen vuosittaiset tulostavoitteet ja arviointikriteerit tai -mittarit. Pelastuslaitoksen toimintaakuvaava mittaristo esitetään vuosittaisessa toiminta- ja taloussuunnitelmassa.

1.2 Pelastustoimen kansallinen visio vuoteen 2015

SUOMESSA ON HYVÄ TURVALLISUUSKULTTUURI JA EUROOPAN TEHOKKAIN PE-LASTUSTOIMI

Tämä tarkoittaa; turvallista yhteiskuntaa, jossa onnettomuuksia estetään tehokkaasti ennakolta motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä uhkiin mitoitettuja, asiakaslähtöisiä ja taloudellisesti tuotettuja palveluja ja hyvää kump-

panuusverkkoa.

1.3 Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen visio

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNNALLA ON VALTAKUNNALLISESTI HYVÄ TURVALLI-SUUSTASO, JOKA TUOTETAAN TEHOKKAASTI JA AMMATTITAITOISESTI

Tämä tarkoittaa; ennaltaehkäistään onnettomuuksia pelastetaan ihmiset ja omaisuutta sekä suojataan ympäristöä varaudutaan onnettomuuksiin yhteiskunnan eri osa-alueilla

Sivu 2/101

1.4 Pelastustoimen arvot

Pelastustoimen arvot on julkistettu vuonna 2008. Niiden mukaan "turvallisuus on yhteinenasiamme: inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti". Inhimillinen tarkoittaa muun muassaihmisarvon kunnioitusta, tasapuolisuutta, moniarvoisuutta ja vastuuta ympäristöstä. Am-matillisesti puolestaan kuvaa muun muassa jatkuvaa ja laajenevaa osaamisen kehittämis-tä sekä oman ja toisen työn arvostusta. Luotettavasti – arvon taustalla on ajatus yleisestäluottamuksesta pelastustointa kohtaan.

1.5 Toimintaympäristön muutokset

Pelastustoimeen kohdistuu lähivuosina monenlaisia haasteita, jotka perustuvat kuntara-kenteen muutoksiin, valtionhallinnon väliportaan uudistuksiin, terveydenhuoltolain ja pelas-tuslain uudistushankkeisiin sekä kansalaisten odotuksiin turvallisuuspalvelujen saatavuu-desta ja kattavuudesta. Pelastuslaitoksen toimintaan vaikuttavat Itä-Uudenmaan maakun-nan monikeskuksinen aluerakenne ja maakuntaa koskevina kehityshankkeina muun mu-assa suunnitelmat uuden ydinvoimalaitoksen sijoittamisesta Loviisaan, Kilpilahden teolli-suusalueen uusi tieyhteys, moottoritien jatkaminen Koskenkylästä Kotkaan, rantarata Hel-sinki-Porvoo-Kotka sekä mahdollisen lentokentän sijoittaminen Porvoon alueelle.

Yhteiskunnan toimintojen keskittyminen yhä suurempiin yksiköihin lisää suurten onnetto-muuksien riskiä ja suuret kauppa-, logistiikka- ja teollisuuskeskittymät edellyttävät lähespoikkeuksetta erityisiä turvallisuusratkaisuja. Väestön ikääntyminen, yksinasuvien vanhus-ten määrän lisääntyminen, väestön keskittyminen kasvukeskuksiin, teollisuuden, kaupan jaliikenteen määrän kasvu sekä ilmaston muutokset vaikuttavat myös omalta osaltaan tur-vallisuuspalvelujen kysyntää lisäävästi.

Valtion taholta pelastustointa koskevia tavoitteita on todettu muun muassa valtioneuvostonturvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa, yhteiskunnan elintärkeiden toimintojenturvaamisen strategiassa sekä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Valtakunnallisiksi kokopelastustointa koskeviksi kehittämiskohteiksi on otettu pelastustoimen yhteiskunnallinenvaikuttavuus, onnettomuuksien ehkäisy, henkilöstön suorituskyky, varautuminen suur-onnettomuuksiin ja poikkeusoloihin sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta.

1.6 Palvelutasopäätöksen tarkoitus ja perusteet

Kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston päättämällä alueella(alueen pelastustoimi) siten, kuin siitä säädetään pelastustoimen alueiden muodostami-sesta annetun lain (1214/2001) 4 §:ssä. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos vastaa pelastus-toimesta 10 kunnan alueella 7.3.2003 allekirjoitetun yhteistoimintasopimuksen mukaisesti.Kuntaliitosten johdosta kuntien lukumäärä on 1.1.2010 alkaen 7 kuntaa.

Itä-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätöksellä määritellään pelastuslaitoksentuottamien turvallisuuspalveluiden taso pelastusalueella. Palvelutasopäätöksellä päätetääntavoitteista, järjestelyistä ja kehittämistoimenpiteistä. Pelastustoimen palvelutason tuleevastata alueella esiintyviä onnettomuusuhkia ja pelastustoimi on suunniteltava ja toteutet-tava siten, että onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty ja että onnettomuus- ja vaaratilan-

Sivu 3/101

teissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Pelastustoi-men riskienhallintamenetelmiä ovat onnettomuuksien ehkäisy ja pelastustoiminta. Näitätäydentävät kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen omatoiminen varautuminen.

Palvelutasoa määritettäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa (PeL468/2003 12 §). Yhteiskunnan toimintojen häiriötilojen sekä poikkeusolojen varalta tehtä-vät järjestelyt on tarkemmin kuvattu pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa. Aluepelas-tuslautakunta alueen pelastustoimen asianomaisena monijäsenisenä toimielimenä päättääalueen palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvätuhat, käytettävät voimavarat ja määritettävä onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnanja väestönsuojelun palvelujen taso sekä suunnitelma niiden kehittämiseksi. Palvelu-tasopäätös on laadittava olemaan voimassa määräajan (PeL 468/2003 13 §).

Tässä pelastustoimen palvelutasopäätöksessä on selvitetty pelastustoimen nykyinen pal-velutaso sekä määritelty tavoitetaso, joka on strateginen päätös toiminnan ylläpitämisestäja kehittämisestä. Lisäksi palvelutasopäätöksessä on selvitetty myös muut palvelut, joistapelastuslaitos huolehtii lakisääteisten tehtäviensä lisäksi. Lopuksi kuvataan toteuttamis-suunnitelma ja -aikataulu, jolla tavoitetaso saavutetaan tämän palvelutasopäätöksen voi-massaoloaikana. Kokonaisuutena asiakirja muodostaa pelastuslain (468/2993)13 §:n tar-koittaman päätöksen alueen palvelutasosta.

Palvelutasopäätöksessä on pyritty mahdollisimman kattavaan kuvaukseen Itä-Uudenmaanpelastuslaitoksen tuottamista palveluista sekä palvelutoiminnan kehittämisestä. Palvelu-tasopäätökseen ei ole kirjattu kaikkia mahdollisia uusia resurssitarpeita, jotka ilmenevätvasta toiminnan ja prosessien kehittämisen tuloksena.

1.7 Palvelutasopäätöksen valmistelu

Itä-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätöksen valmistelu on käynnistetty vuoden2009 toukokuussa. Projektiryhmässä on toiminut kolme onnettomuuksien ehkäisyn ja pe-lastustoiminnan tehtäväalueen viranhaltijaa. Palvelutasopäätöksen valmistelussa on nou-datettu sisäasiainministeriön 6.6.2008 julkaisemaa ohjetta palvelutasopäätöksestä (SM-2007-03067/Tu-31).

Luonnos lähetetään lausunnolle alueen kunnille sekä pelastuslaitoksen henkilöstöä edus-tavalle yt-ryhmälle. Luonnos lähetetään lausunnolle alueen kunnille sekä pelastuslaitoksenhenkilöstöä edustavalle yt-ryhmälle. Päätösluonnoksen sisällön arvioinnissa käytetäänEtelä-Suomen aluehallintoviraston ennakkoarviomenettelyä.

Pelastuslaitoksen johto käsittelee annetut lausunnot ja valmistelee tarvittavat lisäykset jamuutokset päätösluonnokseen. Pelastuslain 13 §:n mukaisesti alueen pelastustoimi päät-tää pelastustoimen palvelutasosta kuntia kuultuaan ja palvelutasopäätös toimitetaan tie-doksi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle.

Sivu 4/101

1.8 Uhkien arviointi ja riskianalyysi

Pelastustoimen järjestelmän on vastattava onnettomuusuhkia. Onnettomuusuhkien määrit-telyssä arvioidaan alueen uhkatekijöitä, niiden todennäköisyyttä ja vaikutuksia. Työssähyödynnetään onnettomuuksien syiden arvioinnissa ja selvittämisessä saatuja tietoja. Uh-kien arviointi tehdään määrävälein ja aina kun olosuhteissa tai toimintaympäristössä ta-pahtuu pelastustoimen kannalta merkittäviä muutoksia.

Alueen pelastustoimi tarkastelee toimintaympäristöään yhdessä kuntien, muiden viran-omaisten ja tarvittavassa laajuudessa alueen muiden toimijoiden kanssa.

Nykytila

Pelastuslaitoksen toimialue muodostuu Porvoon ja Loviisan seutukunnista ja niiden seit-semästä kunnasta: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo. Väkilu-ku on vuoden 2008 tilastotietojen mukaan 94 755 ja toimialueen väestömäärä on kokoajan kasvava. Porvoo on toimialueen selkeä keskus, jossa on 47 832 asukasta. Työpaik-koja koko toimialueella on noin 34 000. Koko toimialueen ruotsinkielisen väestön osuus onkolmannes väestöstä.

Voimakkaat muutokset mm. väestön määrässä ja liikenteen kasvussa luovat uusia haas-teita myös pelastustoimen kehittämiselle. Väestönkehitystä, työllisyyttä ja taloudellista ke-hitystä kuvaavien indikaattoreiden (BTV-indikaattori: BKT, työ, väestö) mukaan Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimialueen kehitys on maan kärkiluokkaa. Itä-Uudenmaanmaakunnan väestökasvu on suhteellisesti nopeinta koko maassa.

Keskeinen vaikutus pelastustoimialueen kehittymiselle ja muuttumiselle on myös Itämerenalueen kehittyminen. Venäjän ja erityisesti Pietarin metropolialueen voimakas taloudellinenkasvu on näkyvissä jo nyt toimialueen kehittymisessä.

Pelastuslaitoksen toimialueen yksityiskohtaisessa riskitarkastelussa on määritelty pelas-tustoimenkannalta keskeisimmät riskikohteet ja -toiminnot, joiden onnettomuusuhat onpelastuslaitoksen hallittava sekä kyettävä vastaamaan mahdollisiin onnettomuustilantei-siin. Tehdyssä tarkastelussa alueen keskeisimmiksi riskikohteiksi ja -toiminnoiksi on määri-telty:

Pohjoismaiden suurin öljynjalostuksen ja kemianteollisuuden keskus sijaitsee Por-voon Kilpilahdessa. Porvoon jalostamo on myös yksi Euroopan suurimpia. Koko-naispinta-alaltaan alue on noin 13 neliökilometriä. Alueella toimii yhtenäinen tuotan-toketju raakaöljystä muoveiksi. Tuotannollisesta toiminnasta vastaa 10 eri yritystä.Työpaikkoja teollisuudessa on runsaat 3 500, jonka lisäksi teollisuuden palvelu-toimittajat työllistävät alueella satoja ihmisiä.

Lisäksi Kilpilahden teollisuusalueeseen kuuluu myös Suomen suurin satama, yksiEuroopan suurimmista maantiejakeluterminaaleista, rautatievaunujen purkauster-minaali sekä teknologiakeskus koelaitoksineen. Alueella toimivista yrityksistä kuusiyritystä luokitellaan laajamittaiseksi kemikaalilupalaitokseksi, jotka ovat ns. turvalli-suusselvityslaitoksia.

Sivu 5/101

Teollisuusalueelle tulevien ja sieltä lähtevien kemikaalikuljetusten määrät ovathuomattavia. Kilpilahden ratapihan kautta kulkee päivittäin 350–700 vaarallisia ai-neita sisältävää junavaunua. Ratapihalta kemikaalikuljetukset siirtyvät päärauta-tieverkostoon Sipoon läpi kulkevan ratayhteyden kautta. Sataman laivakäynnit vuo-sitasolla ovat vaihdelleet 1 000- 1 300 välillä (käsitellyt ainemäärät 16 – 19,5 milj.tonnia). Maanteitse vaarallisia aineita kulkee noin 380 rekkaa vuorokauden aikana.

Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimialue on Suomen toiseksi teollistunein maa-kunta ja lähes puolet maakunnan bkt:stä tulee teollisuudesta. Alueen teollistuminenja hyvät logistiikkayhteydet ovat vaikuttaneet myös siihen, että pelastustoimen alu-eelle kaavoitetaan merkittäviä logistiikkakeskuksia.

Toimialueella kulkeva merkittävin maantieyhteys on itä – länsisuuntainen yhteys-käytävä E-18, joka on pääosin moottoritienä pelastustoimen alueella. Väylän itäosamuutetaan moottoritieksi vuosien 2010–2015 aikana. Lisäksi seututie 148 (”öljytie”),kantatie 55 (”Mäntsälän tie”) sekä valtatie 6 (”Koskenkylän leveäkaistatie”) ovat alu-een keskeisiä liikenneväyliä. Liikenneväylät ovat valtakunnallisestikin merkittäviävaarallisten aineiden kuljetusreittejä alueella sijaitsevan Kilpilahden teollisuusalueentakia.

Väylä: Vaarallisten aineiden kuljetukset (v. 2002):E-18 Palavat nesteet 10000–25000 tn/vko + muut 7000 -10 000 tn/vkoValtatie 6 Palavat nesteet 10000–25000 tn/vko + muut 1500 – 3000 tn/vkoSeututie 148 Palavat nesteet 10000–25000 tn/vko + muut 3000–7000 tn/vkoKantatie 55 Palavat nesteet 10000–25000 tn/vko + muut 3000–7000 tn/vko

Suomenlahden öljykuljetukset muodostavat merkittävän riskin pelastuslaitoksentoimialueen ranta- ja merialueelle. Suomenlahden öljynkuljetusten ennustetaankasvavan 140 miljoonasta tonnista 250 miljoonaan tonniin vuoteen 2015 mennessä.Ennustetun liikenteen kasvun toteutuessa lähitulevaisuuden onnettomuustiheys olisiSuomenlahdella maailmalla vallitsevan yleisen tason mukaan yksi öljysäiliöaluksenlastivuoto ja noin viisi alusten omien polttoaineiden vuotoa vuodessa. Suomenlah-den alueella on jatkuvasti noin 20 öljytankkeria, joiden lastina voi olla jopa 150 000tonnia öljyä.

Loviisasta 15 km, Hästholmenin saarella, sijaitsee Fortum Power and Heat Oy:nomistuksessa oleva Loviisan ydinvoimalaitos, joka oli Suomen ensimmäinen ydin-voimalaitos. Loviisan Voimalaitoksella sijaitsee kaksi eri laitosta, jotka on otettukaupalliseen käyttöön Loviisa 1 vuonna 1977 ja Loviisa 2 vuonna 1981. Reaktorei-den nettoteho on 488 MW. Vuosituotanto on hieman alle 8 TWh, joka on hiemanvajaat kymmenen prosenttia Suomen vuotuisesta sähköntuotannosta.

Loviisan voimalaitosalueella on myös loppusijoituspaikat matala- ja keskiaktiivistaydinjätettä varten. Loviisan voimalaitosalueella on töissä noin 470 henkilöä. Voima-laitos luokitellaan myös laajamittaiseksi kemikaalilupalaitokseksi siellä varastoitavi-en ja käsiteltävien kemikaalimäärien takia.

Sivu 6/101

Fortum Oyj ja Fortum Power and Heat Oy tulee hakemaan valtioneuvostolta periaa-tepäätöstä uuden kolmannen ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi Loviisan kau-punkiin Hästholmenin saarelle.

Loviisan eteläisessä kaupunginosassa Valkossa sijaitsee satama puutavaran sekäirto- ja kappaletavaran merikuljetuksille. Satamasta on liikenneyhteys E18-tielle, se-kä rautatieyhteys Lahti-Loviisa rataa pitkin Lahteen. Loviisan satama yhdistyy Suo-menlahden merikuljetusreittiin 9,5 metrin väylän kautta ympäri vuoden. Satama pys-tyy palvelemaan 20 000 dwt kokoluokan aluksia. Työpaikkoja alueella on noin 150.

Pelastuslaitoksen alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta. Ennenitsenäisyyden aikaa (1917) rakennettuja rakennuksia on koko rakennuskannastanoin 11 %. Suhteellisesti Suomen vanhaa rakennuskantaa on näin ollen eniten juuriItä-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella. Alueella on vanhojen rakennusalueidenlisäksi myös huomattavan paljon kartanoita ja ruukkimiljöitä.

Keskeisimmät vanhat rakennusalueet ovat Porvoon ja Loviisan vanhat kaupungit.Porvoon vanha kaupunki on määritelty Suomen kansallismaisemaksi. Kaupungin-osan rakennuskanta 1760-luvulla pystytettyine kivirakennuksineen on raken-nushistoriallisesti erittäin merkittävä. Kaupunginosassa on 250 asuinrakennustaja 300 ulko- ja talousrakennusta. Porvoon vanhan kaupungin alueella asuu noin 700asukasta.

Loviisan vanhan kaupungin kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmat rakennukset ovat1600-luvulta peräisin oleva Degerbyn ratsutilan sivurakennus sekä Suomen ainoatulipalolta säilynyt puinen seurahuone. Lisäksi alueella on vuonna 1865 käyttöön vi-hitty uusgoottilainen Loviisan kirkko. Loviisan vanhan kaupungin alueella asuunoin 400 asukasta.

Yksityiskohtaisen riskitarkastelun lisäksi normaaliolojen kokonaisvaltainen riskien kartoituson toteutettu tutkimalla sekä alueen onnettomuustilastoja että asukkaiden sijoittumista,ikäjakautumaa ja väestön kasvua, rakennuskantaa, liikennettä, ympäristöä, kulttuuriarvoja,vaarallisten aineiden käsittelyä, varastointia ja kuljetusta sekä alueen erityisriskejä. Työssäon huomioitu myös kuntien maankäytön suunnitelmat ja niiden toteuttamisaikataulut. Kar-toituksen tuloksia on hyödynnetty riskialuejakoa laadittaessa.

Poikkeusolojen uhkien arviointi on tehty pelastustoimen näkökulmasta. Kunnat arvioivatvalmiussuunnitteluunsa liittyviä uhkia erikseen ja pelastustoimi avustaa ja konsultoi alueenkuntia.

Alueen pelastustoimen riskialuejako on laadittu sisäasiainministeriön toimintavalmiusoh-jeen A:71 (SM-2002-00018/Tu-35) mukaisesti. Riskialuejako on viimeksi päivitetty ja vah-vistettu käytettäväksi 1.7.2007. Pelastustoimen alue on jaettu neljään riskiluokkaan I - IV,joista I on korkeariskisin. Alueiden riskiluokittelu perustuu asukastiheyteen ja kerrosalaansekä liikenneonnettomuuksien todennäköisyyteen. Riskialueita voidaan sanallisesti kuvail-la seuraavasti:

Sivu 7/101

I riskialueet ovat tiheään rakennettuja ja tiheästi asuttuja taajamia sekä vilkkaasti lii-kennöityjä tiealueita, joissa onnettomuuden todennäköisyys on suuri ja joissa onnetto-muudet vaarantavat erityisen suuren ihmismäärän tai uhkaavat erityisen suuria omai-suus-, ympäristö- ja kulttuuriarvoja.

II riskialueet ovat alueita, joissa suuren määrän ihmishenkiä vaarantavat tai suuriaomaisuus-, ympäristö- tai kulttuuriarvoja uhkaavat onnettomuudet ovat mahdollisia.

III riskialueet ovat asuttuja alueita, joissa on yksittäisiä asumuksia laajempia kylätaaja-mia tai asutuskokonaisuuksia sekä vilkkaasti liikennöityjä väyliä.

IV riskialueet ovat asumattomia tai niillä on yksittäisiä asumuksia harvassa.

Riskikohteita ja riskialuejakoja määriteltäessä käytetään hyväksi pelastuslaitoksen käytös-sä olevia tietoteknisiä ratkaisuja ja ohjelmistoja.

Yksittäisten III tai IV riskialueille sijoittuvien erityiskohteiden riskit on kartoitettu ja ensitoi-minnan valmiuksia on kohotettu eri toimenpitein. Riskialuejaon ja onnettomuustilastoinnintarkastelulla on seurattu pelastustoiminnan tehokkuutta ja sen perusteella resurssit onkohdennettu mahdollisimman hyvin.

Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimintaympäristöä koskevassa arvioinnissa on tuotuesille seuraavia pelastustoimen järjestämiseen vaikuttavia näkökohtia:

erilaisten toimintojen teknistyminen ja niiden keskittäminen suuremmiksi kokonaisuuk-siksi kasvattaa erilaisten onnettomuuksien seurausvaikutuksia.

kuntien strategian muutokset, jotka lisäävät voimakkaasti alueen asukaslukua

suurten kauppa- ja liikekeskusten sekä teollisuuden tuotantorakennusten rakentami-

nen, jotka lisäävät pelastustoimen henkilöstön osaamistarvetta sekä tarkastettavien

kohteiden määrää

pääliikenneväylien liikennemäärä kasvaa

henkilöstön keski-ikä nousee, mikä voi johtaa työkyvyn heikkenemiseen ja työvuorojen

operatiivisen toimintakyvyn alenemiseen

kriisiviestinnän merkitys lisääntyy erilaisissa onnettomuuksissa

väestön ikääntyessä yhä useampia hoidetaan entistä pidempään kotona

vieraskielisten osuus väestöstä kasvaa

ilmastomuutoksen seurauksena luonnon ääri-ilmiöt lisääntyvät, joka lisää myrskyjen,

tulvien ja maastopalojen määrää

Sivu 8/101

Tavoite

Onnettomuusuhkien paikalliset ja alueelliset muutokset huomioidaan toiminnan suunnitte-lussa.

Käytössä oleva riskialuejako pidetään ajan tasalla ja riskialueiden muutoksiin varaudutaan.Yksittäisten riskikohteiden riskit on arvioitu ja otettu huomioon riskien arvioinnissa.

Normaaliolojen riskiarvio sekä häiriö- ja poikkeusolojen uhkien arvioinnit on tehty koko pe-lastustoimen alueella ja tehdyt arviot on huomioitu toiminnan suunnittelussa ja kehittämi-sessä.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu

Onnettomuuskehitystä seurataan onnettomuustilastoinnilla sekä pelastuslaitoksen suorit-tamalla palontutkinnalla. Onnettomuusuhkien muutokset arvioidaan ja niiden perusteellaryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Toiminnassa huomioidaan myös eri onnettomuuksienkansalliset ja kansainväliset suuntaukset.

Pelastuslaitos ylläpitää tilastolliseen menetelmään perustuvaa riskien arviota ja riskialueja-koa. Pelastustoimen alueen riskialuejako päivitetään joka toinen vuosi. Tarvittaessa hyö-dynnetään saatuja tapahtuma ja historiatietoja. Mikäli arvioinnin perusteella voidaan turval-lisuuden jollakin alueella poikkeavan merkittävästi aiemmin arvioidusta, ryhdytään tarvitta-viin toimenpiteisiin riskien hallitsemiseksi.

Ennusteet riskialueiden ja toimintaympäristön muutoksista tehdään vuosille 2015 ja 2025yhteistyössä alueen kuntien ja muiden pelastusalan toimijoiden kanssa. Onnettomuuksienmäärän ja syiden seurannan perusteella ryhdytään tarvittaessa riittäviin toimenpiteisiin.

Yksittäisten riskikohteiden riskien vaikutus otetaan huomioon pelastustoimen suunnittelus-sa, resurssien kohdentamisessa sekä kalusto-, koulutus- ja muiden tarpeiden määrittelys-sä. Yksittäisten riskikohteiden riskienarviointia kehitetään osallistumalla valtakunnalliseenyhteistyöhön järjestelmän kehittämiseksi.

Pelastustoimi arvioi kuntien toimintaan vaikuttavia uhkatekijöitä ja antaa arvionsa kuntienkäyttöön kunnan varautumisen suunnittelussa.

Sivu 9/101

2 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY

2.1 Yleistä

Pelastustoimen keskeisimmäksi tehtäväksi on määritelty jo useamman vuoden ajan onnet-tomuuksien ehkäisy. Onnettomuuksien ehkäisyksi luetaan onnettomuuksien yleinen ehkäi-sy ja siihen liittyvä viranomaisyhteistyö, rakennusten turvallinen käyttö, viranomaisvalvon-ta, valistus ja neuvonta, tulen sekä vaarallisten aineiden ja laitteiden huolellinen käsittely(PeL 468/2003 19§). Lisäksi pelastusviranomainen toimii asiantuntijana pelastustointakoskevissa asioissa.

Onnettomuuksien ehkäisyn tehtäväalueen keskeinen tavoite on tulipalojen ja muiden on-nettomuuksien määrän sekä niistä aiheutuvien henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojenmäärän vähentäminen.

Pelastuslain uudistamishanke on parhaillaan valmisteilla. Pelastuslain uusinta sisältäämm. onnettomuuksien ehkäisyä koskevien säädösten tarkistamisen. Uusi lakiesitys aiheut-taa muutoksia onnettomuuksien ehkäisyyn, joita ei tässä vaiheessa vielä voida ennakoida.Resurssien kohdentamista tarkennetaan uudelleen uuden pelastuslakiesityksen tultua hy-väksytyksi.

Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa (VN 8.5.2008) yhdeksi erityiseksi tavoitteeksi on ase-tettu kodin, vapaa-ajan ja liikkumisen turvallisuuden parantaminen, jonka keskeisiksi kehit-tämiskohteiksi on otettu mm. asumisen paloturvallisuus sekä koti- ja vapaa-ajan tapatur-mien määrän vähentäminen.

2.2 Onnettomuuksien ehkäisyn resursointi

Asiakaspalvelu ja siihen liittyvä yhteistyö elinkeinoelämän ja muiden viranomaisten kanssaovat keskeisessä asemassa onnettomuuksien ehkäisytyössä. Viranomaisvalvontatehtävi-en pääpaino on ns. erityiskohteiden valvonnassa sekä valistus- ja neuvontatoiminnassa.

Nykytila

Onnettomuuksien ehkäisyn palotarkastushenkilöstö on sijoitettu Sipoon, Porvoon ja Lovii-san tarkastusalueille. Porvoon tarkastusalueelle (Porvoo, Askola, Pukkila, Myrskylä) onsijoitettu viisi palotarkastajaa ja väestönsuojelusuunnittelija. Sipoon tarkastusalueelle (Si-poo) on sijoitettu kaksi palotarkastajaa sekä Loviisan tarkastusalueelle (Loviisa, Lapinjärvi)kaksi palotarkastajaa. Palotarkastajien keskeisimmät työtehtävät koostuvat palotarkastuk-sista sekä valistus- ja neuvontatoiminnasta.

Sivu 10/101

Tavoite

Tavoitteena on henkilöstön sijoittuminen useamman henkilön toimipisteisiin siten, että re-surssit ja työtehtävätarpeet sijoittuvat tarkastustehtävien perusteella määriteltyihin koko-naisuuksiin. Useamman henkilön sijoittuminen samaan kokonaisuuteen mahdollistaa am-mattiosaamisen jakamisen, työtehtäviin liittyvän tukemisen sekä toimivan sijaisuusjärjeste-lyn. Järjestelyillä vaikutetaan myös työssä jaksamiseen ja työviihtyvyyteen.

Mikäli pelastusalueen elinkeinoelämässä tapahtuu merkittäviä investointeja tai väestön-lisäyksiä, on henkilöstöresurssin lisäämistarve kartoitettava tapauskohtaisesti. Merkittäviäelinkeinoelämän investointeja ovat mm. uuden ydinvoimalaitoksen sijoittuminen toimialu-eelle tai Sipoon kunnan noin 20 000 lisäasukkaan kasvusuunnitelmat Sipoon kunnan stra-tegian 2025 mukaisesti.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Pelastuslaitos laatii tavoitteita tukevan koulutussuunnitelman vuosille 2011–2014 vuoden2011 aikana.

Henkilöstön erityisosaamisalueita kehitetään edelleen ja selkeytetään vastaamaan lain-säädännön ja pelastuslaitoksen asettamien tavoitteiden mukaisiksi. Esimiestoiminnassatuetaan erityisosaamisalueen kehittämistä ja ammattitaidon lisäämistä.

Vuoden 2010 aikana aloitetaan kokeilu henkilöstön keskittämisestä isompiin palvelukoko-naisuuksiin. Saatujen kokemusten perusteella kartoitetaan muut keskittämistarpeet. Ta-voitteena on onnettomuuksien ehkäisyn henkilöstön sijoittuminen neljään toimipisteeseen.

2.3 Onnettomuuksien ehkäisy ja siihen liittyvä viranomaisten yhteistyö

Onnettomuuksien ehkäisyn keskeisimpiä tehtäväkokonaisuuksia ovat rakenteellinen pa-lonehkäisy, viranomaisvalvonta (palotarkastus), kemikaalivalvonta, valistus ja neuvontasekä omatoimisen varautumisen ohjaus. Yleisenä onnettomuuksien ehkäisynä voidaanpitää pelastuslaitoksen tuottamaa yleistä turvallisuustiedottamista sekä jatkuvaa yhteistyö-tä muiden toimijoiden kanssa.

Pelastusviranomaisen tulee seurata onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän jasyiden kehitystä ja siitä tehtävien johtopäätösten perusteella ryhtyä osaltaan toimenpitei-siin onnettomuuksien ehkäisemiseksi.

Onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi pelastusviranomaistentulee toimia yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja alueenasukkaiden kanssa (PeL 468/2003 20§).

Sivu 11/101

Nykytila

Pelastustoimen keskeisin tilastointijärjestelmä on pelastustoimen resurssi- ja onnetto-muustilastointijärjestelmä Pronto, joka mahdollistaa tapahtuneiden onnettomuuksien seu-raamisen.

Pelastustoimella on käytettävissä myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (entinen Kan-santerveyslaitos) tuottama katsaus pelastusalueen tapaturmista. Katsauksessa kuvataansuurten ja pienten onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja valtakunnallisista rekis-tereistä saatavan tiedon pohjalta.

Yleistä onnettomuuksien ehkäisyyn ja turvallisuuteen liittyvää tiedottamista on toteutettupääosin paikallisen median välityksellä. Erityisesti tiettyjen sesonkien aikana on pyritty vä-littämään kansalaisille ajankohtaista turvatietoutta.

Pelastuslaitos on osallistunut pelastustoimen asiantuntijana myös moniin paikallisiin ja val-takunnallisiin poikkihallinnollisiin projekteihin ja työryhmiin. Työryhmätyöskentelyn ja ver-kostoitumisen kautta on pystytty vaikuttamaan ja edistämään onnettomuuksien ehkäisytyö-tä.

Tavoite

Pelastustoimen lainsäädännön muuttumisen myötä pelastuslaitoksella tulee olemaan ai-empaa paremmat mahdollisuudet työsuoritteiden kohdentamiseen suunnitellun riskienhal-linnan avulla. Onnettomuuksien ehkäisytyön kohdentamista parannetaan hyödyntämällätilastoista ja muista turvallisuuteen vaikuttavista indikaattoreista saatavia tietoja.

Alueen asukkaiden tavoittaminen edellyttää aktiivista tiedottamista.

Pelastuslaitos on mukana vaikuttamassa onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvissä paikallisis-sa ja valtakunnallisissa toiminnoissa sekä viranomaisyhteistyöfoorumeissa.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Tilastoihin perustuva työnvaikuttavuuden ja kohdentamisen arviointi aloitetaan vuodesta2012 lähtien. Keskeiset tilastot seurannassa ovat pelastustoimen resurssi- ja onnetto-muustilastointijärjestelmä sekä valtakunnallinen tapaturmatilasto.

Pelastuslaitoksen verkkopalveluiden sivustojen sisältöä kehitetään asiakaslähtöisesti 2010alkaen.

Viranomaisyhteistyötä tiivistetään aktiivisella osallistumisella viranomaishankkeisiin. Pelas-tuslaitos toimii ensisijaisesti pelastustoimen asiantuntijan roolissa ja tekee tarvittaessa toi-mivaltaiselle viranomaisille ehdotuksia onnettomuuksien ehkäisyn parantamiseksi sekäantaa asiantuntijalausuntoja.

Sivu 12/101

2.4 Paikallinen turvallisuussuunnittelu

Paikallinen turvallisuussuunnittelu on onnettomuuksien ja tapaturmien ehkäisyyn tähtääväturvallisuusfoorumi, jossa keskeisin vetovastuu on kuntien keskushallinnolla. Pelastusvi-ranomaisen rooli paikallisessa turvallisuussuunnittelussa on tukea ja ohjata eri hallintokun-tien turvallisuussuunnittelua sekä tuoda esille pelastustoimen asiantuntijanäkemys.

Turvallisuussuunnittelun kautta pelastuslaitos pystyy tekemään tiivistä yhteistyötä muidenviranomaisten kanssa (esim. sosiaali- ja vanhuspalvelut sekä opetustoimi).

Paikallisen turvallisuussuunnittelun keskeisin tekijä on sisäisen turvallisuuden ohjelma,jossa tavoitteeksi on asetettu kodin, vapaa-ajan ja liikkumisen turvallisuuden parantami-nen. Keskeisimmiksi kehittämiskohteiksi on kirjattu mm:

asumisen paloturvallisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen lyhyen ja pitkän aikavälin

toimenpiteillä, joilla parannetaan asukkaiden omia valmiuksia huolehtia riskien ennalta

ehkäisystä.

koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrän vähentäminen vahvistamalla ennalta ehkäise-

vää työtä.

Pelastuslaitos osallistuu paikalliseen turvallisuussuunnitteluun yhdessä kuntien ja muidenviranomaisten kanssa koko alueella. Pelastuslaitos välittää alueen tapaturmatilastot sopi-jakuntien käyttöön.

Nykytila

Paikallisen turvallisuussuunnittelun työskentelyä ohjaavat voimassa olevat, pääosin vuon-na 2006 päivätyt kuntien turvallisuussuunnitelmat. Pelastuslaitoksella on ollut edustus kun-tien turvallisuussuunnittelua koordinoivassa ohjausryhmässä sekä eri aihekokonaisuuksis-ta muodostetuissa työryhmissä. Erityisesti erityisryhmien asumisturvallisuuden osalta pe-lastuslaitoksella on ollut aktiivinen rooli.

Kunnissa, joissa paikallinen turvallisuustyöskentely etenee suunnitellusti, pelastuslaitos onollut aktiivisesti mukana eri viranomaisten kesken muodostetuissa työryhmissä. Kuntienturvallisuussuunnitelmien tulee olla päivitettynä vuoden 2010 aikana.

Tavoite

Pelastuslaitoksella on aktiivinen asiantuntijarooli kuntien turvallisuussuunnittelussa ja nä-kemyksen tulee olla edustettuina laaja-alaisesti eri aihekokonaisuuksiin liittyvissä työryh-missä.

Turvallisuussuunnittelussa ja pelastuslaitoksen omissa tavoiteasetteluissa on osin yhtene-vät aihekokonaisuudet. Toiminnallisten tavoitteiden tulee perustua tilastoista saatuihin in-dikaattoreihin sekä lainsäädännön asettamiin velvoitteisiin.

Sivu 13/101

Toimialueen kuntien turvallisuussuunnitelmat muodostuvat useamman kuin yhden kunnankokonaisuuksista.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Kuntien turvallisuussuunnitelmissa on huomioitu pelastuslaitoksen toiminnalliset tavoitteetja painopistealueet.

Yhteistyö kuntien muiden viranomaisten kanssa on aktiivista. Vuosien 2010–2014 aikanaon päästy vaikuttamaan vähintään kahteen keskeiseen onnettomuuksien ennaltaehkäisynaihekokonaisuuteen, asumisen paloturvallisuuden parantamiseen sekä koti- ja vapaa-ajantapaturmien ennaltaehkäisyyn.

2.5 Rakentamisen ohjaus ja valvonta

Itä-Uudenmaan pelastuslaitos toimii asiantuntijana rakentamisen ohjauksessa ja valvon-nassa siten, kuin siitä kunnan kanssa sovitaan (VaA 787/2003 5§).

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/999) 20 §:n mukaan kunta huolehtii rakentamisen ohja-uksesta ja valvonnasta alueellaan. Käytännössä rakentamisen ohjauksen ja valvonnankunnassa hoitaa rakennusvalvonta, joka myös aina ratkaisee rakennusluvan. Pelastusvi-ranomainen toimii rakennuslupamenettelyssä pelastustoimen asiantuntijana. Rakentamis-ta ohjaavissa säädöksissä pelastusviranomaiselle on asetettu säädöspohjaan perustuvaohjaus- ja valvontavelvollisuus yksittäisiin suunnitteluratkaisuihin. Tällaisia suunnittelurat-kaisuja ovat mm. savunpoisto- ja alkusammutusjärjestelyt sekä paloilmoittimen suunnitte-lun ohjaus. Käytännössä kuitenkin rakentamiseen liittyvä ohjaus- ja valvontatoiminta ra-kennusvalvonnan ja pelastuslaitoksen välillä on muotoutunut toimivaksi yhteistyöksi paikal-listen olosuhteiden ja tarpeiden mukaisesti.

Suunnitteluvaiheessa tapahtuvalla ohjauksella ja neuvonnalla pystytään vaikuttamaan tur-vallisuuden kannalta onnistuneeseen lopputulokseen.

Nykytila

Pelastuslaitos antaa rakennuslupahakemuksen käsittelyn yhteydessä pelastustoimen asi-antuntijalausunnon. Käytännön toimintamallit vaihtelevat hiukan eri toimialueen kuntienvälillä. Pelastuslaitoksen toimesta on järjestetty myös erillisiä koulutustilaisuuksia toimialu-een rakennusvalvontaviranomaisille.

Pelastuslaitos järjestää rakentamisen liittyvää suunnittelijoiden ohjaus- ja neuvontapalve-lua. Suunnittelijoita opastetaan huomioimaan lainsäädännön asettamat vaatimukset. Li-säksi huomiota kiinnitetään erityisesti henkilöturvallisuuteen sekä pelastuslaitoksen opera-tiivisten toimintaedellytysten saavuttamiseen. Rakentamiseen ohjaukseen ja neuvontaanliittyen rakennushankkeiden suunnittelijat pyytävät asiantuntijanäkemystä erityissuunnitel-mista.

Erityiskohteiksi luokitelluissa rakennuksissa ja yli kolmikerroksissa rakennuksissa pelas-tusviranomainen suorittaa rakennuksen käyttöönottotarkastuksen eli ns. erityisen palotar-kastuksen. Tarkastukset suoritetaan rakennushankkeen vastaavan mestarin pyynnöstä ja

Sivu 14/101

ne on suoritettu 100 %:sti. Pientalojen osalta käytäntö käyttöönottotarkastuksissa vaihteleekuntakohtaisesti.

Väestönsuojiin liittyvissä erityiskysymyksissä pelastuslaitos on antanut asiantuntijalausun-toja rakennusvalvontaviranomaiselle sekä suunnittelijoille.

Tavoite

Pelastuslaitoksen antaman asiantuntijapalvelun tulee olla laadullisesti ja toiminnallisestisamanlaista eri sopijakuntien välillä. Asiantuntijapalvelu on keskittynyt rakentamiseen liit-tyvässä neuvonnassa ja ohjauksessa pelastusviranomaiselle lakisääteisesti kuuluviin työ-tehtäviin. Yhteistyöstä tulee olla sovittu erillisellä yhteistyösopimuksella.

Rakennusta käyttöönotettaessa tai toiminnan olennaisesti muuttuessa suoritettava erityi-nen palotarkastus suoritetaan säädösten mukaisesti kaikissa erityiskohteiksi luokiteltavissakohteissa sekä kaikissa yli kolme kerroksissa rakennuksissa. Muiden rakennusten osaltaerityinen palotarkastus suoritetaan vain erityisistä syistä.

Suunnittelijoille ja rakentajille tarkoitetussa asiantuntijapalvelussa on huomioitu erityisestiasiakaspalvelunäkökulmat.

Pelastusviranomaisten tuottama asiantuntijapalvelu on ajanmukaista ja osaamisen kannal-ta laadukasta. Pelastuslaitoksella on palveluksessa vähintään yksi A-paloturvallisuus-suunnittelupätevyyden omaava pelastusviranomainen.

Pelastuslaitoksen antama ohjaus on etupainotteista siten, ettei lausuntovaiheessa tehdäenää merkittäviä muutoksia palo- ja henkilöturvallisuuden kannalta.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Uuden pelastuslain voimaan tulon jälkeen pelastuslaitoksella ja toimialueen rakennusval-vontaviranomaisilla on yhtenäinen yhteistyösopimus. Yhteistyösopimuksen mukaiset käy-tännöt otetaan käyttöön vuoden 2012 aikana.

Henkilöstön koulutussuunnittelussa painopistealueina huomioidaan asiakaspalveluun liitty-vä osaamisen sekä rakenteellisen paloturvallisuuden tiedot ja taidot. Ammattiosaamisentarve korostuu erityisesti korjausrakentamiseen liittyvissä erityiskysymyksissä sekä teolli-suuden investointeihin liittyvien hankkeiden rakentamisen ohjauksessa.

Asiakaspalvelua kehitetään pelastuslaitoksen verkkopalveluiden sivujen avulla.

Pelastuslaitos järjestää tarpeen mukaan yhteisen koulutustilaisuuden alueen rakennusval-vontaviranomaisille.

Sivu 15/101

2.6 Kaavoitus ja rakentaminen

Pelastustoimen tulee järjestää asiantuntija-apua myös maankäytön suunnitteluun pelas-tustoimeen liittyvistä asioista siten, kuin siitä kunnan kanssa sovitaan (VaA 787/2003 5§).

Pelastustoimen tavoitteena on turvallinen elin- ja toimintaympäristö ja mahdollisten onnet-tomuuksien aiheuttamien seurausvaikutusten minimointi ympäristöön sekä pelastustoimentoimintamahdollisuuksien varmistaminen. Tavoitteiden merkitys korostuu erityisesti ener-giahuollon sekä kemianteollisuuden alueilla sekä E 18 valtatien kautta tapahtuvissa kemi-kaalien maantiekuljetuksissa.

Nykytila

Pelastuslaitos osallistuu maankäytönsuunnitteluun pääosin kirjallisin lausunnoin. Lisäksimerkittävien kaavaratkaisujen viranomaisneuvotteluissa on pelastuslaitoksen edustus.Osallistuminen koko toimialueen maankäytönsuunnitteluun tapahtuu keskitetysti.

Kaavoituksessa turvallisuuteen vaikuttavat ratkaisut vaihtelet tapauskohtaisesti eikä yhte-näistä ratkaisumallia ole käytössä. Kaavan valmisteluun liittyvät selvitykset eivät aina yksi-selitteisesti ota kantaa tehtyihin turvallisuusratkaisuihin.

Tavoitteet

Yhteistyö maakuntaliiton ja kuntien kaavoitusviranomaisten kanssa on aktiivista ja yhteis-toimintamuotoja kehitetään edelleen.

Kaavassa esitetyissä ratkaisuissa on huomioitu pelastuslaitoksen asiantuntijanäkemyksetturvallisen elinympäristön varmistamiseksi sekä mahdolliset vaikutukset alueen riskialueja-koon.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Yhteistyökäytäntöjä parannetaan nykyistä etupainotteisemmaksi siten, että lausuntovai-heessa esitettyihin kaava-asiakirjoihin ei ole merkittävästi huomautettavia asioita.

Pelastuslaitos tuottaa kaavoitusviranomaisille toimintavalmius- ja riskialuejakokaaviot kaa-voituksen selvitystyön tueksi vuoden 2011 aikana.

Toimialueen kaavoitusviranomaisten kanssa pyritään pitämään säännöllisiä yhteistyöpala-vereita toiminnan kehittämiseksi. Tarpeiden mukaan pelastuslaitos järjestää yhteisiä koulu-tustapahtumia yhteistyössä rakennus- ja kaavoitusviranomaisten kesken.

Sivu 16/101

2.7 Turvallisuusviestintä

Pelastuslain (468/2003)19 §:n mukaisesti turvallisuusviestintä on osa onnettomuuksienehkäisyyn liittyvästä kokonaisuudesta. Alueen pelastustoimen tehtävänä on ohjata yritys-ten ja laitosten omatoimiseen varautumiseen liittyvää koulutusta. Lisäksi alueen pelastus-toimen tulee järjestää koulutusta asuintalojen ja laitosten suojeluhenkilöstölle sekä senperustamisvastuulla olevalle muulle henkilöstölle. (PeL 468/2003 16§).

Pelastusviranomaisen suorittama turvallisuusviestintä jaetaan turvallisuuskoulutukseen javalistustapahtumiin. Turvallisuuskoulutus on vuorovaikutteista, oppitunnin tapaista koulu-tusta, johon olennaisena osana liittyvät käytännön harjoitukset.

Valistustapahtumat ja niissä tehtävä neuvontatyö on turvallisuuskoulutukseen verrattunayleispiirteisempää. Valistustapahtumilla pyritään saavuttamaan kerralla suuri määrä ihmi-siä ja jakamaan turvallisuutta koskevaa tietoutta. Tavoitteena on herättää ihmisten mielen-kiinto turvallisuusasioihin ja parantaa omia toimintavalmiuksia.

Sisäasianministeriö vahvistaa pelastuslaitoksen tuottaman turvallisuusviestinnän vuosittai-sen määrällisen tavoitteen. Tällä hetkellä (2010) toiminnan määrällisenä tavoitteena ontavoittaa 20 % toimialueen asukkaista. Tavoitteesta 75 % koostuu turvallisuuskoulutetuis-ta ja 25 % valistettavista henkilöistä valtakunnan linjauksen mukaisesti.

Nykytila

Pelastuslaitoksen tuottamasta turvallisuusviestinnästä vastaa pääosin onnettomuuksienehkäisyn henkilöstö. Pelastuslaitoksen operatiivinen henkilöstö osallistuu turvallisuusvies-tintään pääosin valistustapahtumiin liittyvissä työtehtävissä.

Sivutoimisten ja sopimuspalokuntien osallistuminen järjestelmälliseen turvallisuusviestin-tään on aloitettu vuodesta 2009 alkaen.

Palvelutasopäätöskaudella 2005–2009 turvallisuusviestintää on pystytty toteuttamaanvuosittain 15 – 25 % pelastuslaitoksen toimialueen asukasluvusta. Keskeisimmät vuosit-taiset turvallisuuskoulutuksen kohderyhmät ovat olleet päiväkodit, koulut ja hoitolaitokset.Muita kohderyhmiä ovat olleet toimialueella olevat yritykset ja laitokset tapauskohtaisestivaihdellen kysynnän ja tarpeen mukaan.

Pelastuslaitoksen tuottamaa turvallisuusviestintää seurataan valtakunnallisestikin määräl-listen suoritteiden perusteella. Toiminnalle ei ole asetettu tarkempia laadullisia kriteereitä.

Asuintalojen ja taloyhtiöiden suojeluhenkilöstölle järjestettävä koulutus on toteutettu yhteis-työssä alueellisen pelastusliiton kanssa. Toiminnan järjestelyistä, tavoitteista ja koulutuk-sista on sovittu erillisellä yhteistoimintasopimuksella pelastuslaitoksen ja Uudenmaan pe-lastusliiton kesken.

Pelastuslaitoksen tuottaman turvallisuusviestinnän yksityiskohtainen suunnittelu ja toteut-taminen pohjautuvat vuosittain tarkistettavaan turvallisuusviestinnän suunnitelmaan.

Sivu 17/101

Tavoite

Tavoitteena on, että pelastuslaitoksen järjestämän turvallisuusviestinnän avulla ihmisettunnistavat erilaiset vaaran aiheuttajat, osaavat ehkäistä onnettomuuksia ja toimia onnet-tomuustilanteissa sekä tietävät, miten varautua poikkeusoloihin. Vuosittainen määrällinentavoite on tavoittaa 20 % toimialueen asukasluvusta, joista 75 % on turvallisuuskoulutuk-sen saaneita ja 25 % valistuksen saaneita.

Turvallisuusviestinnän avulla vaikutetaan ajankohtaisiin onnettomuuksien ehkäisyyn liitty-viin kysymyksiin sekä käytännön toimintamalleihin onnettomuustilanteissa.

Pelastuslaitoksen tuottama turvallisuusviestintä on asiakaslähtöistä ja ammatillisesti laa-dukasta. Turvallisuusviestinnän osalta jaettava materiaali on laadukasta ja tarkoituksen-mukaista.

Turvallisuusviestintään liittyvää asiakastyytyväisyyttä pystytään keräämään ja hyödyntä-mään sitä toiminnan ja laadun kehittämisessä.

Pelastuslaitoksen verkkopalvelujen sivuja kehitetään sisällöllisesti tukemaan onnetto-muuksien ehkäisyyn liittyvää turvallisuusviestintää.

Sivutoimisten ja vapaaehtoispalokuntien tekemä turvallisuusviestintä vastaa pelastuslai-toksen asettamia toiminnallisia ja laadullisia vaatimuksia. Palokuntasopimuksien piirissäolevien palokuntien tekemä valistustyö on kiinteä ja toimiva osakokonaisuus pelastuslai-toksen tuottamassa turvallisuusviestinnässä.

Turvallisuusviestinnän sisäisiä käytäntöjä yhdenmukaistetaan koko toimialueella.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Turvallisuusviestinnän määrälliset tavoitteet tarkistetaan vuosittain.

Tärkeimpien kohde- ja sidosryhmien kanssa (päiväkodit, koulut ja hoitolaitokset) laaditaanyhteistyössä vuosittaiset toimintasuunnitelmat, joiden avulla turvallisuuskoulutusta toteute-taan jatkuvana prosessina. Myös vuosittain toistuvat turvallisuusviestinnän tapahtumat(mm. NouHätä, avoimet ovet, paikalliset tapahtumat) otetaan huomioon vuosittaisissa toi-mintasuunnitelmissa.

Vuoden 2010 aikana tarkistetaan turvallisuusviestinnän laadulliset ja toiminnalliset kehit-tämistarpeet.

Pelastuslaitoksen verkkopalvelujen kehittämisessä otetaan huomioon myös vieraskielistenkasvava osuus.

Onnettomuuksien ehkäisyn muun henkilöstön ammatillista osaamista ylläpidetään ja kehi-tetään turvallisuusviestintään liittyen.

Turvallisuusviestinnän seuraamisessa hyödynnetään valtakunnallista pelastustoimen re-surssi- ja onnettomuustilastointijärjestelmää (PRONTO). Pelastuslaitoksen sisäinen seu-ranta toteutetaan neljännesvuosittain asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Sivu 18/101

2.8 Palotarkastus

Pelastuslain (468/2003) 3 §:n mukaisesti alueellisen pelastustoimen tehtävänä on huoleh-tia palotarkastuksista. Palotarkastuksen pelastustoimialueella saa suorittaa vain alueenpelastustoimeen kuuluva pelastusviranomaiseksi nimetty henkilö (PeL 468/2003 36§).

Vuosittain tarkastettavat kohteet, eli ns. erityiskohteet on määritelty pelastuslain(468/2003) 35 §:ssä. Asuinrakennuksien ja niihin palo- ja henkilöturvallisuuden kannaltarinnastettavien rakennuksien osalta tarkastusvälistä päätetään palvelutasopäätöksessä.

Nykytila

Pelastuslaitoksen suorittamasta palotarkastustoiminnasta vastaa pääosin onnettomuuksi-en ehkäisyn henkilöstö.

Erityiskohteiden osalta palotarkastuksia on suoritettu vuosina 2005 – 2008, 86 – 97 % kai-kista kerran vuodessa tarkastettavista kohteista. Muiden rakennusten osalta tarkastussuo-ritteet samana ajanjaksona ovat vaihdelleen 25 – 57 % välillä. Kerran vuodessa tarkastet-tavat kohteet jakautuvat epätasaisesti pelastuslaitoksen toimialueella. Suurin palotarkas-tustarve on Porvoon kaupungin alueella. Pelastuslain (468/2003) mukaisia erityiskohteitapelastusalueella on noin 700 kpl.

Palotarkastuksista pidetään pelastuslain (468/2003) 72 §:n mukaista valvontarekisteriä.Koko toimialueen kattava sähköinen rekisteröintijärjestelmä on hankittu vuonna 2009.

Pelastuslaitos on ottanut koekäyttöön nk. auditoivan palotarkastusmenettelyn, jossa palo-tarkastuksen suorittaminen keskittyy pääasiassa kiinteistön omistajan ja haltijan omatoimi-sen varautumisen tasoon ja velvoitteisiin. Auditoiva palotarkastusmenettely on ensivai-heessa otettu käyttöön kahden palotarkastajan toimesta. Toimintamalli on huomioitu myösuuden pelastuslain luonnoksessa.

Mikäli kiinteistössä tai muussa toiminnassa havaitaan palo- ja henkilöturvallisuudessaolennaisia puutteita, suoritetaan tapauskohtaiseen harkintaan perustuen ylimääräinen pa-lotarkastus. Ylimääräisten palotarkastusten suorittamiselle ei ole asetettu määrällisiä ta-voitteita.

Tavoite

Palotarkastustoiminta on ammatillisesti korkeatasoista ja siinä huomioidaan laadukasasiakaspalvelu sekä hallintomenettely. Auditoiva palotarkastus otetaan täysimääräisestikäyttöön vuoteen 2013 aikana, mikäli menetelmää koskeva lainsäädäntömuutos toteutuu.

Palotarkastuskohteet, joihin suoritetaan yleinen palotarkastus kerran vuodessa (Pelastus-lain 2003/468 35 §:n ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 787/2003 9 §:n mukaiseterityiskohteet):

sairaaloihin, vanhainkoteihin, hoitolaitoksiin, liikuntarajoitteisten ja muiden erityisryhmi-en palvelu- ja asuinrakennuksiin sekä rangaistuslaitoksiin ja muihin näitä vastaaviin ti-loihin, joissa olevien ihmisten kyky havaita vaaratilanne tai mahdollisuudet toimia vaa-ratilanteen edellyttämällä tavalla ovat heikentyneet;

Sivu 19/101

hotelleihin, asuntoloihin, lomakyliin, leirintäalueille ja muihin vastaaviin majoitustiloihin,joissa on yli 10 majoituspaikkaa;

kokoontumis- ja liiketiloihin, joissa on runsaasti yleisöä tai asiakkaita, kuten yli 50 asia-kaspaikan ravintoloihin, yli 25 hoitopaikan päiväkotihuoneistoihin ja yli 500 neliömetrinkokoisiin myymälöihin, kouluihin, urheilu- ja näyttelyhalleihin, teattereihin, kirkkoihin,kirjastoihin ja liikenneasemille;

suurehkoihin tuotanto-, varasto- ja maataloustuotantotiloihin;o yli 2 000 m² tuotanto- ja varastorakennukset palovaarallisuusluokassa 1;o yli 500 m2 tuotanto- ja varastorakennukset palovaarallisuusluokassa 2;o yli 1 000 m2 maataloustuotantotila;o maatilat, joiden toiminta on ympäristöluvanalaista

kohteisiin, joissa palo- ja räjähdysvaarallisten kemikaalien käsittely tai varastointi voiaiheuttaa vaaraa ihmisten terveydelle, omaisuudelle tai ympäristölle;

o Kohteet, joissa kemikaalien varastointi ja käsittely on vähäistä (kemikaali-ilmoitus pelastusviranomaiselle)

tiloihin, jotka on varustettu säädöksessä tai viranomaisen päätöksessä vaaditulla au-tomaattisella sammutuslaitteistolla tai paloilmoittimella;

Muut vuosittain tarkastettavat kohteet:

kohdekohtaisesti määriteltävät kulttuurihistorialliset merkittävät kohteet; yhteiskunnan toiminnan kannalta merkittävät kohteet (vesilaitokset, lämpölaitokset, jä-

tevedenpuhdistamot, energianlaitokset)

Palotarkastuskohteet, joissa suoritetaan yleinen palotarkastus 5 vuoden välein (muut palo-ja henkilöturvallisuuden kannalta merkittävät kohteet):

asuinrakennukset Porvoon ja Loviisan vanhan kaupungin alueella; alle 25 hoitopaikan päiväkotihuoneistoihin ja alle 500 neliömetrin kokoisiin kouluihin;

Palotarkastuskohteet, joissa suoritetaan yleinen palotarkastus 10 vuoden välein (asuinra-kennuksiin ja niihin palo- ja henkilöturvallisuuden kannalta rinnastettavat rakennukset):

asuinrakennukset; yritykset, laitokset ja vastaavat kohteet, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikal-

la olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 30; muut yleisessä käytössä olevat kulttuurihistorialliset kohteet; alle 500 neliömetrin kokoiset myymälät, urheilu- ja näyttelyhallit, teatterit, kirkot, kirjas-

tot ja liikenneasemat. alle 50 asiakaspaikan ravintolat; 1 000 – 2 000 m² tuotanto- ja varastorakennukset palovaarallisuusluokassa 1; alle 500 m2 tuotanto- ja varastorakennukset palovaarallisuusluokassa 2;

Sivu 20/101

Kohteet, joihin suoritetaan yleinen palotarkastus vain tarvittaessa:

vapaa-ajan asunnot; alle 1 000 m2 tuotanto-, varasto- ja maataloustuotantorakennukset; yritykset, laitokset ja vastaavat kohteet, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikal-

la olevien muiden ihmisten määrä on yleensä alle 30;

Palotarkastusvalvontarekisterin tiedot ovat kattavat ja vastaavat säädösten edellyttämäätasoa vähintään kerran vuodessa tarkastettavien erityiskohteiden osalta.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Henkilöstölle asetetut palotarkastustoiminnan määrälliset tavoitteet tarkistetaan vuosittain.

Palotarkastustoiminnan seuraamisessa hyödynnetään täydennettävää valvontarekisteriäsekä valtakunnallista pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastointijärjestelmää (Pron-to). Pelastuslaitoksen sisäinen seuranta toteutetaan neljännesvuosittain asetettujen tavoit-teiden saavuttamiseksi.

Palotarkastustoiminnan valvontarekisteriä täydennetään suoritettavien palotarkastuksienyhteydessä.

Onnettomuuksien ehkäisyn henkilöstön ammatillista osaamista ylläpidetään ja kehitetäänpalotarkastustoimintaan liittyen. Samalla yhtenäistetään ja ohjeistetaan palotarkastustoi-minnan käytänteitä.

Palotarkastuksilla havaittujen puutteiden korjaamista valvotaan pääsääntöisesti seuraavantarkastuksen yhteydessä. Jälkipalotarkastuksia suoritetaan tapauskohtaisen harkinnanperusteella riippuen annetusta korjausmääräyksestä ja siihen liittyvistä olosuhteista. Yli-määräisiä palotarkastuksia suoritetaan tarpeen mukaan esimerkiksi asiakaspyyntöjen pe-rusteella.

Uusi 2011 voimaan tuleva pelastuslaki aiheuttaa muutostarpeita tarkastuskäytännössä jaedellyttää erillisen valvontasuunnitelman laatimista. Valvontasuunnitelma laaditaan vuoden2011 aikana, mikäli tuleva laki näin edellyttää.

2.9 Kemikaalivalvonta

Pelastusviranomainen valvoo kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia toimi-alueellaan. Kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista toiminnan har-joittajan tulee tehdä kirjallinen ilmoitus kunnan pelastusviranomaiselle, joka käsittelee il-moituksen ja tarkastaa laitoksen. Ns. ilmoitusvelvollisissa kohteissa kemikaalien varastointija käsittely tarkastetaan vuosittain palotarkastuksien yhteydessä. Kemikaalivalvonnanmerkitys pelastusviranomaisen tehtäväkentässä on lisääntynyt viime vuosina merkittävästialueellisen erityispiirteen takia sekä lainsäädännössä tapahtuneista muutoksista johtuen.

Kemikaalien laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia valvoo Turvatekniikan keskus(TUKES). Turvatekniikan keskus myöntää luvat toiminnalle, tarkastaa laitoksen ja turvalli-suusselvitykset sekä käsittelee onnettomuusilmoitukset (selvittää ja tutkii tapahtuneita on-

Sivu 21/101

nettomuuksia). Laajamittaisten kemikaalikohteiden valvonta on riippumatonta siitä, missätoimintaa harjoittava laitos sijaitsee. Turvatekniikan keskus suorittaa valvontaa lupakoh-teissa määrävälein (tarkastusväli vaihtelee tarkastuskohteittain). Pelastusviranomaisetovat aktiivisesti mukana myös Turvatekniikan keskuksen suorittamassa kemikaalivalvon-nassa ja lupakäsittelyssä. Pelastusviranomainen tukee Turvatekniikan keskuksen valvon-taa pelastustoimen asiantuntijana sekä lisää valvontaan tarvittavilta osin paikallistuntemus-ta.

Nykytila

Pelastuslaitoksella yksi henkilö on nimetty kemikaaliyhdyshenkilöksi, joka käsittelee mui-den töiden ohella kemikaalien varastointiin ja teolliseen käsittelyyn liittyvät lupahakemuk-set. Lupakäsittelyjen laajuudet vaihtelevat tapauskohtaisesti. Kemikaalien varastointia jateollista käsittelyä harjoittavan kohteen tarkastuksiin osallistuu koko onnettomuuksien eh-käisyn henkilöstö. Tiedossa olevat kemikaalien varastointia ja teollista käsittelyä harjoitta-vat kohteet pyritään tarkastamaan vuosittain yleisen palotarkastuksen yhteydessä.

Vanhojen kemikaalikohteiden rekisteröinnissä esiintyy puutteita ja vanhojen lupapäätös-asiakirjojen käsittelyssä on ollut vaihtelevia käytäntöjä.

Turvatekniikan keskus ylläpitää valtakunnallista sähköistä kemikaalien valvontarekisteriä(Kemu). Valvontarekisteriin kerätään myös alueellisten pelastuslaitosten valvontavastuullaolevat kemikaalilupatiedot. Lupatietojen kirjaaminen rekisteröintijärjestelmään tapahtuupelastuslaitoksen toimesta.

Tavoite

Pelastuslaitos pystyy vastaamaan ammatillisesti ja järjestelmällisesti asetettuihin kemikaa-lienvalvontavelvollisuuksiin. Pelastuslaitoksen lupa-asiakirjat on rekisteröity sähköiseenjärjestelmään. Rekisteröintitiedot ovat luotettavia ja ajan tasalla olevia.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Vuoden 2010–2011 aikana yhden palotarkastajan pääasialliseksi työtehtäväksi muutetaantoimialueen kemikaalivalvonta. Toimenkuvan vastuualueeksi muodostuu mm. kemikaalilu-pa-asiakirjojen rekisteröinnin ajantasaistaminen sekä valvontatoiminnan ja ammatillisenosaamisen kehittäminen. Mikäli lainsäädäntömuutokset aiheuttavat edelleen merkittäväälisäystä alueelliselle pelastustoimelle kemikaalien valvonnassa, käytössä olevien resurssi-en kohdentamista on arvioitava uudelleen.

Onnettomuuksien ehkäisyn muun henkilöstön ammatillista osaamista ylläpidetään ja kehi-tetään kemikaalien valvontaan liittyen.

Sivu 22/101

2.10 Ilotulitemyynnin ja varastoinnin sekä käytön valvonta

Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta (390/ 2005) edellyttää pelas-tuslaitosta hoitamaan yksityiseen kulutukseen hyväksyttyjen ilotulitteiden ja vaarallisuudel-taan vastaavien muiden pyroteknisten välineiden myynnin ja varastoinnin lupahakemuksetja niihin liittyvät tarkastukset. Lisäksi pelastusviranomainen myöntää luvat ilotulitteidenkäytölle muuna kuin uudenvuoden aikana.

Nykytila

Ilotulitteita koskevan myynnin ja varastoinnin valvonta on hoidettu lakisääteisesti.

Muuna kuin uudenvuoden aikana suoritettaviin ilotulituksiin suoritetaan tapauskohtainenlupakäsittely ja tarvittaessa tarkastus. Lupakäsittely suoritetaan kirjallisen hakemuksenperusteella.

Tavoite

Ilotulitteita koskeva myynnin ja varastoinnin valvonta hoidetaan lakisääteisesti.

Pystytään vastamaan erillisiin ilotulitteiden käyttöä koskeviin lupahakemuksiin kahden vir-kapäivän kuluessa.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Ilotulitteisiin liittyvä myynnin ja varastoinnin lupakäsittely on osana kemikaalien valvontaaja sen kehittämistä.

Kehitetään muuna kuin uudenvuoden aikana tapahtuvan ilotulitteiden käytön haku- ja lu-vankäsittelymenettelyä. Kehitetään pelastuslaitoksen Internet-sivujen sisältöä vastaamaanparemmin asiakaspalvelua ja hakumenettelyä.

2.11 Öljylämmityslaitteistojen katsastukset ja maanalaiset öljysäiliöt

Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus öljylämmityslaitteistoista (1211/1995) edellyttää 20§:n mukaisesti pelastusviranomaisia katsastamaan öljylämmityslaitteistot, joiden säiliötila-vuus on enintään 200 m3 kolmen kuukauden kuluessa laitteiston käyttöönotosta. Öljy-lämmityslaitteistojen, joiden säiliötilavuus on 200 – 1 000m3, lupa- ja käyttöönottomenette-ly toteutetaan kemikaalien vähäisen teollisen käsittelyn ja varastoinnin mukaisesti (kts.kemikaalivalvonta).

Tärkeällä pohjavesialueella olevat maanalaiset öljysäiliöt tulee ottaa huomioon öljyvahin-kojen torjuntasuunnitelmassa (Asetus öljylämmityslaitteistoista 1211/1995 22 §).

Sivu 23/101

Nykytila

Kaikki pyydetyt öljylämmityslaitteistokatsastukset on hoidettu kohtuullisessa ajassa asiak-kaan tekemästä katsastuspyynnöstä.

Tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevat öljysäiliöt on kartoitettu koko pelastuslaitoksen toimi-alueella. Tiedot eivät ole kokonaisuudessaan sähköisessä rekisteröintijärjestelmässä.

Tärkeällä pohjavesialueella olevien säiliöiden määräaikaistarkastusten toteutumista valvo-taan yhteistyössä kuntien ympäristöviranomaisten kanssa. Määräaikaistarkastusten val-vonta ei ole järjestelmällistä.

Tavoite

Yhteistyötä ympäristöviranomaisten kanssa kehitetään vastaamaan paremmin pohjavesi-alueilla olevien maanalaisten öljysäiliöiden tarkastustoimintaa.

Palotarkastustoiminnan valvontarekisterissä on kattavat tiedot tärkeillä pohjavesialueillasijaitsevista maanalaisista öljysäiliöistä.

Toteuttamissuunnitelma ja – aikataulu (2010 – 2014)

Palotarkastustoiminnan valvontarekisteriä täydennetään tärkeillä pohjavesialueilla olevienmaanalaisten öljysäiliöiden tiedoilla palvelustasopäätöskauden aikana.

2.12 Suuret yleisötapahtumat

Muun kuin vähäisen yleisötilaisuuden järjestämistä valvoo poliisi. Ennen yleisötilaisuuttapoliisi voi vaatia tilaisuuden järjestäjää laatimaan pelastussuunnitelman, jonka pelastusvi-ranomainen tarkastaa yhteistoiminnassa eri viranomaisten kanssa.

Nykytila

Turvallisuusjärjestelyjä on valvottu edellyttämällä järjestäjää laatimaan tilaisuutta koskevapelastussuunnitelma pelastusasetuksen (787/2003) perusteella. Lisäksi suurten yleisöta-pahtumien valvontaa on toteutettu palotarkastuksin ennen yleisötilaisuuden alkamisajan-kohtaa.

Tavoite

Suurissa yleisötapahtumissa edellytetään tilaisuuden järjestäjän toimesta laadittua pelas-tussuunnitelmaa. Pelastussuunnitelman laadintaa opastetaan asiantuntijapalveluna yleisö-tilaisuuden suunnitteluvaiheessa sekä valvotaan turvallisuusjärjestelyjä tarkastuksin ennentilaisuutta.

Yleisötilaisuuksien valvonnassa ja opastuksessa toimitaan yhteistyössä muiden viran-omaisten sekä Uudellamaalla toimivien pelastuslaitosten kanssa kehittämällä yhteisiä me-nettelytapoja.

Sivu 24/101

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Yleisötilaisuuksien valvonnassa ja opastuksessa toimitaan yhteistyössä muiden viran-omaisten sekä Uudellamaalla toimivien pelastuslaitosten kanssa kehittämällä yhteisiä me-nettelytapoja.

2.13 Erheelliset paloilmoitukset

Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella on noin 250 automaattista paloilmoitinta, joistaaiheutuu eri syistä erheellisiä paloilmoituksia. Erheellisellä paloilmoituksella tarkoitetaanautomaattisen paloilmoittimen antamaa hälytystä, joka ei johda kohteessa sammutus- japelastustoimintaan.

Nykytila

Erheellisiä paloilmoituksia oli vuonna 2007 yhteensä 241 kpl, joka on keskimäärin noin 1,0hälytystä/laite. Vuonna 2008 vastaava luku oli 226 kpl, eli noin 0,8 hälytystä/laite.Valtakunnallinen keskiarvo on ollut noin 1,5 hälytystä/laite vuodessa.

Sisäasiainministeriö on asettanut tavoitteeksi, että erheellisiä paloilmoituksia tulee enin-tään 0,6 hälytystä/laite vuodessa. Tätä tavoitetta tukee osaltaan valtakunnallinenERHE – projekti, jolla pyritään vaikuttamaan erheellisten hälytysten määrään.

Tavoite

Erheellisten paloilmoitusten määrä saadaan laskemaan ministeriön asettamaan tavoittee-seen 0,6 hälytystä/laite vuodessa.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Palotarkastusten yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota paloilmoitinlaitteistojen huol-toon ja kunnossapitoon sekä niiden dokumentointiin. Erheellisten hälytysten yhteydessäannetaan tarvittavaa opastusta ja neuvontaa. Selvityspyyntölomakkeen avulla valvotaankohteen toimintaa. Tarvittaessa kohteeseen tehdään ylimääräisiä palotarkastuksia liittyenpaloilmoittimen toimintaan ja kunnossapitoon.

2.14 Nuohous

Pelastuslain (468/2003) 39 §:n mukaan alueen pelastustoimi päättää nuohouspalvelujenjärjestämisestä alueellaan. Pelastustoimialueella on käytössä piirinuohous- ja sopimuspe-rusteinen järjestelmä. Alueen pelastustoimi päättää piirinuohousjärjestelmässä nuohouk-sesta perittävästä maksusta. Alueella toimivien piirinuohoojien toiminta perustuu pelastus-laitoksen ja alan yrittäjien väliseen nuohoussopimukseen. Nuohoojalta vaaditaan pelastus-lain (468/2003) 40 §:n mukaisesti nuohoojan ammattitutkinto.

Rakennuksen omistajan ja haltijan on huolehdittava pelastuslain (468/2003) 22 §:n mu-kaan, että tulisijat ja savuhormit on nuohottu sisäasianministeriön antaman asetuksennuohouksesta (539/2005) 2 §:n mukaisesti.

Sivu 25/101

Nykytila

Pelastuslaitoksen toimialueella on yhteensä seitsemän piirinuohousaluetta. Piirinuohous-jako noudattelee nykyisiä kuntarajoja.

Pelastusalueen nuohoustoimen järjestelyissä on käytössä piiri- ja sopimusperusteinennuohousjärjestelmä. Piirinuohousjärjestelmässä ovat Sipoon, Askolan, Myrskylän ja Lapin-järven kuntien nuohousalueet vuoden 2010 loppuun saakka. Vapautetussa nuohousjärjes-telmässä ovat Porvoon, Loviisan ja Pukkilan kuntien nuohousalueet. Koko pelastuslaitok-sen toimialueen nuohous toimii vapautetussa nuohousjärjestelmässä 1.1.2011 lähtien.

Nuohouksen saatavuudessa ja asiakastyytyväisyydessä on esiintynyt puutteita. Pii-rinuohousalueita on osittain muutettu suuremmiksi kokonaisuuksiksi, jolloin nuohousalanyrityksistä on muodostunut useamman henkilön yrityksiä. Tämä on edesauttanut mm.nuohouspalveluiden saatavuutta ja sijaisjärjestelyjä.

Saadut asiakaspalautteet on käsitelty tapauskohtaisesti asiakkaan ja toiminnanharjoittajankesken. Erillisiä asiakastyytyväisyyskyselyjä ei ole järjestetty. Myöskään systemaattistaasiakaspalautejärjestelmää ei ole käytössä.

Nuohoojalla on velvollisuus ilmoittaa kirjallisesti kohteen edustajalle ja alueen pelastusvi-ranomaiselle havaitsemistaan vioista ja puutteista, joista voi aiheutua tulipalon vaara.Nuohoojien tekemien kirjallisten vikailmoitusten perusteella pelastusviranomainen ratkai-see vaadittavat toimenpiteet tapauskohtaisesti.

Osalla alueen piirinuohoojista on käytössä omaehtoinen ennakkoilmoitus suoritettavastanuohousajankohdasta.

Nokipalojen yhteydessä piirinuohoojalta saadaan tarvittaessa asiantuntija-apua.

Tavoite

Pelastusalueella on kauttaaltaan toimiva ja asiakkaiden odotusarvojen mukainen vapautet-tu nuohousjärjestelmä, joka on osa onnettomuuksien ennaltaehkäisyä.

Nuohoustoiminta vaikuttaa omalla toiminnallaan kiinteistöjen turvalliseen käyttöön. Nuoho-uksen yhteydessä kotitalouksille annetaan opastusta tulisijan oikeasta käytöstä sekä mah-dollisesti muista paloturvallisuuteen liittyvistä seikoista.

Tulisijojen ja hormien käyttöönotto toteutetaan yhdenmukaisella tavalla koko pelastuslai-toksen toimialueella. Pelastuslaitoksen, rakennusvalvontaviranomaisten ja nuohoojien vä-listä yhteistoimintaa kehitetään.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Nuohoustyön seurantaa kehitetään siten, että nuohoustoiminnan palvelua ja nuohoustoi-mintaa voidaan seurata yleisellä tasolla. Nuohouksen toteutumista seurataan yleisten pa-lotarkastusten yhteydessä sekä nuohoojien tekemien raporttien ja saatujen asiakaspalaut-teiden perusteella.

Sivu 26/101

Nuohoustyötä koskevaa asiakaspalvelujärjestelmää selkeytetään ja kehitetään siten, ettäasiakaspalautteet ohjautuvat suoraan oikealle vastuutaholle.

Pelastuslaitoksen ja toiminnanharjoittajan välistä tiedonkulkua ja ammattitaidon kehittämis-tä ja ylläpitämistä kehitetään säännöllisillä yhteistyötapaamisilla.

2.15 Palontutkinta

Alueen pelastusviranomaisen on arvioitava ja tarvittaessa myös selvitettävä tulipalon syy(PeL 468/2003 87§). Pelastustoiminnan johtaja arvioi tulipalon syttymissyyn ja kirjaa tiedonPRONTO-tietokantaan. Poliisi tutkii palonsyyn, mikäli tapahtuma antaa aiheen rikosepäi-lyyn.

Laissa vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) 99.3§:ssä on todettu, että pelastusviranomainen voi tutkia valvontaansa kuuluvassa tuotanto-laitoksessa sattuneen onnettomuuden. Turvatekniikan keskus voi tarvittaessa myös tutkiatällaisessa tuotantolaitoksessa sattuneen onnettomuuden.

Nykytila

Pelastuslaitoksella on palontutkintaan koulutettu tutkintaryhmä. Tutkinnan käynnistäminenriippuu tapauksesta, joka tehdään harkinnan nojalla tapauskohtaisesti. Onnettomuusselos-teista ei saada tietojen epätarkkuuden vuoksi aina riittävästi tietoa tutkinnan tueksi.

Tavoite

Onnettomuuden syyn tai tulipalon syttymissyyn arvion ja tarvittaessa tehtävän laajemman-selvityksen avulla pelastustoimen käyttöön on saatu tietoja, joilla on merkitystä onnetto-muuksien ehkäisytyössä ja riskien arvioinnissa. Kerättyjä tietoja on hyödynnetty myös pe-lastustoiminnan taktisissa ja teknisissä menetelmissä.

Pelastuslaitoksen alueella ylläpidetään riittävän vahvuista palontutkintaryhmää japalontutkinnan kriteerit on yhtenäistetty vuoteen 2010 mennessä. Onnettomuusselosteeton täytetty oikein ja niissä on esitetty arvio onnettomuuden syystä.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu

Pelastustoimi ylläpitää ja kehittää onnettomuuden- ja palontutkintaan koulutettua japerehtynyttä tutkintaryhmää sekä kouluttaa muuta henkilöstöä huomioimaantutkinnalliset seikat omassa toiminnassaan.

Tutkitaan tulipalot ja toimialaan kuuluvat muut onnettomuudet, joissa kuolee taivakavasti loukkaantuu ihmisiä tai omaisuusvahinkojen määrä on vähintään 500 000 €sekä tulipalot, joissa rakenteelliset tai tekniset puutteet ovat haitanneet pelastustoimintaatai levittäneet paloa. Lisäksi voidaan tutkia muut alan toiminnan kannalta merkittävättulipalot ja onnettomuudet.

Sivu 27/101

Palontutkintaryhmä seuraa pelastustoimen alueen vahinkotapahtumia ja -tilastoa. Tarvitta-essa käytettävissä olevia palontutkintaresursseja kohdennetaan tapahtuneiden onnetto-muuksien ja niihin johtaneiden syiden selvittämiseksi.

Saatuja tutkintatietoja hyödynnetään pelastustoimessa, alueellisessa ja valtakunnallisessatiedottamisessa sekä ohjeistuksen ja opetuksen kehittämisessä. Onnettomuusselosteidentäyttämistä seurataan ja annetaan tarvittaessa koulutusta ja palautetta pelastustoiminnanjohtajille.

2.16 Omatoiminen varautuminen

Omatoiminen varautuminen on yksilön ja organisaation omalla vastuulla olevaa riskienhal-lintaa, jossa uhkien arviointi, riskianalyysi, omatoimiset pelastustoiminnan valmiudet sekäerityistilanteisiin varautuminen on järjestetty suunnitelmallisesti.

Omatoiminen varautuminen on erityisen merkittävää siellä, missä alueen pelastustoimenjärjestämän pelastustoiminnan toimintavalmiusajat muodostuvat pitkiksi tai riskit ovat muu-toin alueesta tai kohteiden luonteesta johtuen erityisen suuria.

Kiinteistön omatoimista varautumista on myös kiinteistöjen väestönsuojien rakentaminenja ylläpito. Valtaosa pelastustoimialueen väestönsuojista on kiinteistöjen sekä yritysten jalaitosten omia tai yhteisiä väestönsuojia. Alueella ei ole yhtään yleistä väestönsuojaa.

Nykytila

Pelastuslaitos edistää omatoimista varautumista kouluttamalla itse sekä yhteistyössä eriviranomaisten ja alan järjestöjen kanssa. Pelastuslaitos järjestää yhdessä Uudenmaanpelastusliiton (UPL) ja Finlands Svenska Brand- och räddningsförbundin (FSB) kanssaomatoimisen varautumisen koulutusta taloyhtiöille, yrityksille ja yhteisöille molemmilla ko-timaisilla kielillä.

Pelastuslaitos valvoo ja ohjaa ilmoitusten perusteella sekä palotarkastusten yhteydessäyritysten ja taloyhtiöiden pelastussuunnitelmien laadintaa. Pelastuslaitos ei kokoa suunni-telmia itselleen.

Kiinteistöjen sekä yritysten ja laitosten väestönsuojat tarkastetaan palotarkastuksien yh-teydessä. Lisäksi pelastuslaitos on tehnyt myös kohdennettuja palotarkastuksia, joissatarkastetaan väestönsuojien kunto ja tekninen toimivuus seikkaperäisemmin.

Poikkeusoloissa tapahtuvaa omatoimisen varautumisen johtamista varten kuntien alueeton jaettu suojelulohkoihin. Suojelulohkoja pelastustoimen alueella on 27. Näiden henkilös-tö on vain osittain varattu ja koulutettu.

Tavoite

Pelastuslain mukaiset pelastussuunnitelmavelvolliset ovat laatineet turvalliseen toimintaanja omaan käyttöönsä soveltuvan pelastussuunnitelman. Niissä rakennuksissa, joissa asu-vien toimintakyky on alentunut, on toiminnanharjoittaja tehnyt lisäksi turvallisuusselvityk-sen ja ryhtynyt sen edellyttämiin toimenpiteisiin.

Sivu 28/101

Yritysten ja taloyhtiöiden tarvitsema turvallisuushenkilöstö on nimetty ja koulutettu. Henki-löstö on varautunut ehkäisemään vaaratilanteiden syntymistä ja ryhtymään tarvittaessaomatoimisesti pelastustoimenpiteisiin.

Kiinteistöjen sekä yritysten ja laitosten väestönsuojat ovat säädösten edellyttämässä kun-nossa ja niihin tarvittavat suojelumateriaalit on hankittu myös poikkeusoloja varten.

Omatoimisen varautumisen aluejako on tarkoituksenmukainen ja siihen tarvittavat resurs-sit ovat käytettävissä.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu

Pelastuslaitos valvoo palotarkastusten yhteydessä, että pelastussuunnitelma on tehty, seon ajantasainen ja että henkilöstö on sisäistänyt turvallisuusajattelun. Pelastuslaitos ohjaakuntalaisia pelastussuunnitelmien tekemisessä. Myös pelastuslaitoksen verkkopalvelujenkehittämisessä otetaan huomioon pelastussuunnitelmien laadinnan ohjaus. Pelastussuun-nitelmien vaikuttavuutta omatoimisen varautumisen kehittämisessä pyritään arvioimaan.

Pelastuslaitos järjestää yhdessä yhteistyökumppaneittensa kanssa omatoimisen varautu-misen koulutusta taloyhtiöille, yrityksille ja yhteisöille. Koulutusyhteistyö sisältyy yhteistyö-kumppanien kanssa vuosittain laadittavaan sopimukseen. Koulutusta järjestetään molem-milla kotimaisilla kielillä tarpeen mukaan.

Turvallisuuskoulutustilaisuuksissa opastetaan kohteiden vastuuhenkilöitä turvallisuusselvi-tyksen laadinnassa ja palotarkastuksen yhteydessä valvotaan turvallisuusselvityksen pe-rusteella tarvittavien toimenpiteiden toteutumista.

Palotarkastuksien yhteydessä valvotaan, että kiinteistöt sekä yritykset ja laitokset ovathuolehtineet väestönsuojan kunnossapidosta sekä väestönsuojamateriaalin hankkimises-ta.

Päivitetään omatoimisen varautumisen aluejakoa tarkoituksenmukaisemmaksi ja varaudu-taan suojeluyksiköiden perustamiseen tilanteen niin vaatiessa.

Sivu 29/101

3 PELASTUSTOIMINTA

3.1 Yleistä

Pelastustoiminnalla tarkoitetaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pe-lastamiseksi, vahinkojen rajoittamiseksi ja seurauksien lieventämiseksi onnettomuuksiensattuessa tai uhatessa kiireellisesti suoritettavia toimenpiteitä (PeL 468/2003 1§).

Pelastustoimi on suunniteltava ja toteutettava siten, että onnettomuus- ja vaaratilanteissatarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti (PeL 468/2003 12§).

Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan pelastustoimen suunnittelussa tulee huomioi-da, että toimintakyky on riittävä myös yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisenstrategian mukaisissa erityistilanteissa ja poikkeusoloissa (YETTS, 23.11.2006).

Pelastustoimen toimintavalmiuden (henkilöstö, kalusto ja lähtövalmius) mitoitusta ohjaaSM:n pelastusosaston antama toimintavalmiusohje A:71 (SM-2002-00018/Tu-35). Ohjees-sa annetaan perusteet onnettomuusuhkien kartoittamiselle, pelastustoimen muodostelmi-en kokoamiselle ja johtamiselle sekä eri riskialueiden ja kohteiden tavoittamiselle. Tarvitta-vat voimavarat voidaan koota useamman eri asemapaikan ja palokunnan henkilöstöstä jakalustosta.

3.2 Resurssit

Onnettomuusuhkien mukaisen toimintavalmiuden saavuttaminen edellyttää mm, että;

asemapaikkojen sijainti on oikea ja henkilöstön lähtövalmius on mitoitettu etupainottei-sesti riskialuejakoa vastaavaksi

henkilöstön määrä ja heidän toimintavalmiutensa (koulutus ja harjoittelu) sekä käytettä-vissä olevan kaluston määrä ja laatu on suhteutettu todennäköisiä onnettomuus- javaaratilanteita vastaavaksi

tavanomaista suurempien tai laadultaan vaativien onnettomuus- ja vaaratilanteidenedellyttämien kalusto- ja henkilöstöresurssien kokoaminen on suunniteltu

alueelle on rakennettu luotettavat henkilöstön hälyttämisjärjestelmät sekä väestön va-roittamisjärjestelmät

3.3 Henkilöstö ja sen sijoituspaikat

Turvallinen pelastustoiminta edellyttää mm. pelastussukellus- (SM julkaisu 48/2007,30.11.2009) ja toimintavalmiusohjeen A:71 (SM-2002-00018/Tu-35) noudattamista henki-löstön määrän mitoituksessa.

Sivu 30/101

Nykytila

Pelastuslaitoksen ylläpitämänä pelastustoimintaan osallistuu noin 100 päätoimista ja noin100 sivutoimista henkilöä sekä 37 sopimuspalokuntaa, joissa toimii yhteensä noin 400 so-pimuspalokuntalaista. Edellä mainittujen lisäksi Kilpilahden teollisuusalueella toimiva Nes-te Oil Oyj:n teollisuuspalokunta (yhteensä noin 35 henkilöä) sekä Fortum Generation Lo-viisan voimalaitoksella työskentelevä suojeluhenkilöstö (yhteensä noin 25 henkilöä) osal-listuu pelastustoimintaan erillisten sopimusten ja pelastuslaitoksen laatimien hälytysohjei-den mukaisesti.

Pelastuslaitoksen päätoiminen henkilöstö on sijoitettu Porvoon, Sipoon ja Loviisan pelas-tusasemille. Kyseisille asemille sijoitetut pelastusyksiköt ovat välittömässä lähtövalmiudes-sa. Päätoimisen henkilöstön miehittämä pelastusyksikkö koostuu yhdestä tai useammastaajoneuvosta, johtajasta ja kuljettajasta sekä vähintään yhdestä työparista (1+3), jolla tavoi-tetaan riskialueet toimintavalmiusohjeen edellyttämässä ajassa. Pelastuslaitoksen tuotta-mat sairaankuljetuspalvelut on eriytetty pelastustoimesta. Tarvittaessa resursseja voidaankäyttää joustavasti toimintavalmiutta heikentämättä.

Sivutoiminen henkilöstö on sijoitettu Askolan, Lapinjärven, Myrskylän, Ruotsinpyhtään jaPukkilan pelastusasemille. Asemille sijoitettujen pelastusyksiköiden tavoitteena on 5 mi-nuutin lähtöaika hälyttämisestä. Niiden hälytysryhmissä työskentelevä henkilöstö täyttääasetetut pätevyysvaatimukset.

Sopimuspalokuntien henkilöstö on sijoittunut Loviisan, Porvoon ja Sipoon kuntien alueille.Sopimuspalokunnan miehittämän pelastusyksikön lähtöaika (5 – 10 min) sekä henkilömää-rä (vahvuus) on määritelty sopimuspalokuntien palokuntasopimuksissa, jotka ovat tulleetvoimaan 1.1.2009. Niiden hälytysryhmissä työskentelevä henkilöstö täyttää asetetut päte-vyysvaatimukset.

Eläkeuudistuksen (2005) yhteydessä myös pelastustoimintaan osallistuvien henkilöideneläkeikä on nostettu 63 – 68 kunnallisen eläkejärjestelmän mukaisesti. Työkykyyn jaikääntymiseen liittyvät tapaukset on ratkaistu tapauskohtaisesti. Pelastuslaitokselle on laa-dittu työhyvinvointiin liittyvä ohjelma yhteistyössä työterveyshuollon kanssa ja ohjelmaatarkistetaan vuosittain. Toistaiseksi palomiesten ikääntymisen aiheuttamat vaikutukset ei-vät ole merkittävästi heikentäneet pelastustoimen palvelutason toteutumista alueella.

Henkilöstön työkykyä ylläpitävä toiminta otetaan huomioon pelastuslaitoksen päivittäisessätoiminnassa. Mahdollisia ikääntymisen tai sairastumisen aiheuttamia haittoja pyritään ra-joittamaan etukäteen yhdessä työterveyshuollon kanssa.

Tavoite

Päätoimisen henkilöstön määrää ja sijoituspaikkoja tarkastellaan uudelleen, mikäli alueellatapahtuu merkittäviä muutoksia riskialueiden tai riskikohteiden (esim. uusi ydinvoimalaitos)osalta.

Pelastustoiminnassa käytettävien vakinaisten pelastusyksiköiden tavoitevahvuus on riski-alueiden edellyttämän toimintavalmiusajan puitteissa 1+3. Sivutoimiset ja sopimuspalokun-tien miehittämät pelastusyksiköt pyritään miehittämään SM:n pelastusosaston antamienohjeiden (mm. toimintavalmius- ja pelastussukellusohje) mukaisesti.

Sivu 31/101

Sivutoimisen henkilöstön määrä pyritään pitämään nykyisellä tasolla.

Alueella on pelastusalueen riskialueisiin suhteutettu tehokas ja tarkoituksenmukainen so-pimuspalokuntajärjestelmä. Sopimuspalokuntia kannustetaan yhdistämään voimavaransa,jolloin yksiköiden lähtövarmuus parantuu ja henkilövahvuudet pysyvät palokuntasopimus-ten mukaisina.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön ikääntymisestä tai terveydentilan muutoksistaaiheutuvat työrajoitteet selvitetään tapauskohtaisesti yhteistyössä työterveyshuollon kans-sa.

Alueelle mahdollisesti rakennettava uusi ydinvoimalaitos edellyttää yhden uuden päätoimi-sen päällystöviranhaltijan palkkaamista pelastuslaitokselle. Kyseinen henkilö toimii ydin-voimalarakennusprojektin aikana pelastustoimen erityisasiantuntijana.

Sivutoimista henkilöstöä rekrytoidaan etupainotteisesti sen mukaan, kun mahdollinen hen-kilövaje tiedostetaan ja siinä huomioidaan uuden henkilön kouluttautumiseen kuluva aika.

Sopimuspalokuntien palokuntasopimukset uusitaan mahdollisten valtakunnallisten linjaus-ten mukaisesti.

3.4 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön koulutus ja harjoittelu

Turvallinen pelastustoiminta edellyttää mm. pelastussukellusohjeen (SM julkaisu 48/2007,30.11.2009), korkealla työskentely pelastustoimessa ohjeen A:72 (SM julkaisu, 4.5.2005)ja toimintavalmiusohjeen A.71:n (SM-2002-00018/Tu-35) sekä Pelastusopiston antamienvesipelastuksen turvaohjeiden noudattamista koulutuksen ja harjoitusten suunnittelussasekä toteutuksessa.

Nykytila

Pelastuslaitoksen pelastustoimintaan osallistuvaa henkilöstöä koulutetaan seuraavissaosaamisalueissa seuraavasti;

savusukellustaitoa pidetään yllä vähintään kolmella vuosittaisella harjoituksella, joistayksi on ns. kuuma savusukellusharjoitus;

kemikaalisukellustaitoa pidetään yllä vähintään kahdella vuosittaisella harjoituksella; pintapelastusvalmiutta pidetään yllä vähintään kahdella vuosittaisella harjoituksella,

joista toinen järjestetään talviolosuhteissa; vesisukellustaitoa ylläpidetään Pelastusopiston turvaohjeen mukaisesti vähintään

kymmenellä vuosittaisella harjoitussukelluksella; korkealla työskentelyn taitoa pidetään yllä vuosittaisilla harjoitteilla, joissa huomioidaan

työskentelyn eri osa-alueet;

Pelastuslaitoksen F- ja E-luokan öljyntorjunta-alusten miehitys edellyttää vähintään kahtahenkilöä, joista toisella tulee olla tarvittavat luvat (veneenkuljettajakurssi ja tarvittaessa

Sivu 32/101

koneenhoitajakurssi). Lisävaatimuksia tuovat kotimaan liikenteen aluerajat sekä alustenkonetehot ja koneenhoitajavaatimus.

Tavoite

Koulutuksen suunnittelu on linjassa pelastuslaitoksen strategian ja toimintasuunnitelmassatodettujen painopistealueiden kanssa. Koulutusta kohdennetaan vuosittain suunnitellullepainopistealueelle.

Koulutusjärjestelmää kehitetään ja ammatillinen täydennyskoulutus on suunnitelmallista,jatkuvaa ja ammatillisesti ydinosaamista vahvistavaa.

Pelastuslaitos osallistuu koulutusmateriaalille perustettavaan valtakunnalliseen materiaali-pankkiin, jakaen lukuoikeuksia niitä tarvitseville. Materiaalipankki on yhteinen Pelastus-opiston ja muiden pelastuslaitosten vastaavien materiaalien kanssa.

Uusien ajoneuvojen (mm. raivaus- ja nostolava-auto vuonna 2010) sekä kaluston hankin-nassa huomioidaan niiden vaikutukset tekniseen osaamiseen ja operatiivisen toimintaan.

Pelastuslaitoksella on riittävästi korkeanpaikan kouluttajakurssin käyneitä ja öljyntorjunta-alusten kuljettajia, kotimaan laivurikurssin käyneitä sekä koneenhoitajia.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Pelastuslaitos laatii asetettuja tavoitteita tukevan koulutussuunnitelman vuosille 2011–2014 vuoden 2010 aikana.

Koulutusmateriaalin osalta pelastuslaitos on mukana mahdollisessa kansallisessa hank-keessa, mikäli sellainen toteutuu esimerkiksi kumppanuushankkeen toimesta.

3.5 Kalusto ja varusteet

Ammattitaitoisen henkilöstön lisäksi tehokas pelastustoiminta vaatii määrältään ja laadul-taan riittävän kaluston sekä pelastusalan standardien mukaiset varusteet (ml. henkilökoh-taiset suojavarusteet).

Kaluston ja varusteiden keskitetystä hankinnasta, ylläpidosta, huoltotoiminnasta ja niidenkehittämisestä vastaavat tehtäviin nimetyt pelastuslaitoksen edustajat yhdessä operatiivi-seen toimintaan osallistuvan henkilöstön kanssa.

Suurempien onnettomuustilanteiden sekä erilaisten torjuntatehtävien (öljyntorjunta, vaaral-listen aineiden torjunta, vahingontorjunta) edellyttämästä erikoiskalustosta pääosa on kes-kitetty Porvoon pelastusasemalle. Lisäksi ko. kalustoa on sijoitettu Loviisan ja Sipoon pe-lastusasemille.

Sivu 33/101

Nykytila

Sivutoimisen ja sopimuspalokuntien henkilöstön henkilökohtaisissa suojavarusteissa jakalustossa esiintyy puutteita. Päätoimisella henkilöstöllä on käytössään asianmukainen japelastusalan standardien mukainen kalusto ja henkilökohtaiset suojavarusteet.

Tavoite ja toteuttamissuunnitelma 2010 – 2014

Sivutoimisen henkilöstön ja sopimuspalokuntalaisten kalustoa, varusteita sekä henkilökoh-taisia suojavarusteita uusitaan vuosittain.

3.6 Ajoneuvo- ja konttikalusto

Päivittäisten onnettomuuksien edellyttämä toimintavalmius turvataan asemapaikoilla olevil-la sammutus-, pelastus- ja säiliöautoilla. Ajoneuvokalustoon sisältyvät välineet mm. liiken-neonnettomuuksia, tulipaloja, pelastustehtäviä ja tavanomaisia torjuntatehtäviä varten.

Vaativia pelastus- ja torjuntatehtäviä varten tulee olla muuta erikoiskalustoa, jotta tarvitta-vat pelastustoimet voidaan toteuttaa nopeasti ja tehokkaasti.

Nykytila

Osa raskaasta ajoneuvokalustosta on ikääntynyttä, joka nostaa huolto- ja korjauskustan-nuksia.

Pelastuslaitoksen vakinaisen henkilöstön käytössä on neljä sammutusautoa, kaksi nosto-lava-autoa, yksi säiliöauto ja yksi vaihtolava-auto. Kolme sammutusautoa, säiliöauto sekäkoukkulava-auto ovat kaikki alle viisi vuotta vanhoja. Neljäs sammutusauto on ns. vara-autona koko pelastusalueen yksiköille ja se on viisi vuotta vanha. Molemmat nostolava-autot ovat 25 vuotta vanhoja. Porvoon pelastusasemalla sijaitseva nostolava-auto (IU16)uusitaan vuoden 2010 aikana. Loviisan pelastusasemalla sijaitseva nostolava-auto (IU36)peruskorjataan vuoden 2010 aikana, jolloin se pysyy toimintakykyisenä vuoteen 2014saakka.

Pelastuslaitosten sivutoimisen henkilöstön käytössä on viisi sammutusautoa (keski-ikä 11vuotta) ja viisi säiliöautoa (keski-ikä 17 vuotta) sekä neljä miehistönkuljetusautoa. Vuoden2010 aikana uusitaan Lapinjärven paloaseman sammutusauto.

Pelastuslaitoksen sopimuspalokuntien käytössä on 18 pelastuslaitoksen omistamaa sam-mutusautoa ja kolme säiliöautoa sekä kahdeksan miehistönkuljetus- ja kalustoautoa. Edel-lä mainituista sammutusautoista 15 (83 %) on yli 20 vuotta vanhoja. Lisäksi sopimuspalo-kunnat omistavat itse 10 sammutusautoa (keski-ikä 23 vuotta) ja 11 miehistö-, kalusto- taipelastussukellusautoa. Palokuntasopimusten mukaisesti pelastuslaitos vastaa myös näi-den autojen huolto- ja käyttökustannuksista.

Pelastuslaitoksen ylläpitämän ajoneuvokaluston kokonaismäärä on 113 kpl (keski-ikä 11vuotta).

Sivu 34/101

Pelastuslaitoksella on käytössään yhteensä 14 merikonttia. Niistä 9 kpl on varustettu öljyn-ja vahingontorjuntaan tarvittavalla erikoiskalustolla ja kaksi laivapalojen sammutukseentarvittavalla suuritehoisella sammutusjärjestelmällä. Lisäksi alueella on kolme öljyyntynei-den eläinten pesuun tarkoitettua konttia, jotka ovat osa Suomenlahden ja Itämeren öljyn-torjuntavalmiutta.

Pelastuslaitos on hankkinut käyttöönsä siirtolava-ajoneuvon (IU18) ja siihen kytkettävänperävaunun lavalaitteistoineen, jolloin onnettomuuspaikalle voidaan siirtää kerralla kolmeerikoiskonttia tai 7 öljyntorjuntapuomikehikkoa.

Pelastus- tai sammutustehtäviä varten vaikeakulkuisessa maastossa, Sipoossa sijaitse-vassa kalkkikaivoksessa tai Vuosaareen johtavassa rautatietunnelissa, on pelastusalueellakolme maastoajoneuvoa.

Tavoite

Vakinaisen henkilöstön välittömässä lähtövalmiudessa oleva ajoneuvokalusto uusitaansiten, että sammutus-, pelastus- ja säiliöautot ovat hyvässä toimintakunnossa ja enintään5 vuotta vanhoja. Muu vakinaisen henkilöstön käytössä oleva raskas ajoneuvokalusto uu-sitaan viimeistään 10 vuoden ikäisinä, pois lukien nostolava-auto, joka tulee uusia 15 vuo-den välein. Ajoneuvokaluston poistuessa vakinaisen käytöstä se kierrätetään pelastuslai-toksen määrittelemänä sivutoimisen henkilöstön tai sopimuspalokunnan käyttöön. Korja-uksien varalta vara-autona pelastusalueella pidetään yhtä sammutusautoa.

Pelastuslaitos määrittelee alueella esiintyvien riskien perusteella raskaan ajoneuvokalus-ton sijoituspaikat sekä ne sopimuspalokuntien käytössä olevat raskaat sammutusautot,jotka voidaan vaihtaa uusinnan yhteydessä ns. kevytyksiköihin. Kyseinen yksikkö sisältääpelastuslaitoksen määrittelemän ja yksikön toiminta-alueella tarvittavan kaluston.

Pelastuslaitoksen käytössä olevat ajoneuvoverosta vapautetut johto- ja miehistönkulje-tusautot pyritään uusimaan viimeistään 5 vuoden ikäisin. Sivutoimisten ja sopimuspalokun-tien käytössä olevien miehistökuljetusautojen lukumäärää tarkastellaan todellisten tarpei-den mukaan.

Pelastuslaitoksen kontteja ja perävaunua varten Porvoon pelastusasemalle rakennetaantarvittava määrä katospaikkoja.

Toteuttamissuunnitelma ja – aikataulu (2010 – 2014)

Pelastuslaitoksen ajoneuvoja uusitaan vuosien 2010–2014 välisenä aikana seuraavasti:

INVESTOINNIT 2010 - 2014 2010 2011 2012 2013 2014

Pelastustoimi

Ajoneuvot 570 000 570 000 570 000 570 000 590 000

Nettomenot 518 520 502 000 517 000 482 000 537 000

Porvoon kaupungin tilakeskus rakennuttaa Porvoon pelastusasemalle tarvittavat katoksetkonttikalustolle.

Sivu 35/101

3.7 Toimintavalmius

Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnittelua ja toteutusta ohjaa SM pelastusosastonjulkaisema toimintavalmiusohje A:71 (SM-2002-00018/Tu-35).

Pelastuslaitoksen toimintavalmiusaika muodostuu pelastusyksikön hälyttämiseen kuluvas-ta ajasta ja sen ajoajasta onnettomuuspaikalle. Vakinaisten pelastusyksiköiden liikkeelle-lähtö tapahtuu 60 sekunnin kuluessa hälytyksestä. Sivutoimisten ja sopimuspalokunnanyksiköiden liikkeellelähtö on tätä suurempi (Itä-Uudellamaalla 5-10 minuuttia). Yksikönajoajan laskennassa on käytetty karkeaa laskentakaavaa, jossa kilometrin ajo kestää noinyhden minuutin.

Toimintavalmiusohjeen mukaan riskialueet tulee saavuttaa ensimmäisen pelastusyksiköntoimesta seuraavasti:

I-riskialueet kuuden minuutin kuluessa hälytyksestä II-riskialueet tulee saavuttaa laskennallisesti kymmenen minuutin kuluessa hälytykses-

tä III-riskialueet 20 minuutin kuluessa hälytyksestä IV-riskialueiden tavoittamisvaatimus voi olla edellä mainittuja aikoja pidempikin

Nykytila

Pelastuslaitos seuraa ja ennakoi riskialueiden kehittymistä alueen kunnissa. Toimintaval-miutta ohjataan riskialueiden ja riskienkohdentumisen mukaisesti.

Itä-Uudellamaalla I-riskialuetta ovat Porvoon kaupungin keskusta ja osa Kilpilahden teolli-suusalueesta. II-riskialuetta ovat Loviisan ja Sipoon (Nikkilä) keskustat. Muu osa Itä-Uudestamaasta on III- tai IV-riskialuetta.

Itä-Uudellamaalla pelastusyksiköiden toimintavalmius ja onnettomuuskohteen saavutetta-vuus eri riskialueilla ovat varsin hyviä. Onnettomuuspaikka saavutettiin vuonna 2009 en-simmäisen pelastusyksikön (vahvuus 1+3) toimesta keskimäärin 9 minuutin ja 39 sekunninkuluessa (keskiarvo koko maassa: 9 min 16 s) hälytyksestä.

Itä-Uudenmaan riskialueilla oleva onnettomuuspaikka saavutettiin kiireellisissä tehtävistäensimmäisen pelastusyksikön toimesta vuonna 2009 seuraavasti;

I riskialue:- Onnettomuuspaikka saavutettiin keskimäärin 6 minuutin 15 sekunnin kuluessa häly-

tyksestä- Tehtävistä 66 prosenttia saavutettiin enintään 6 minuutissa

II-riskialue:- Onnettomuuspaikka saavutettiin keskimäärin 5 minuutin ja 48 sekunnin kuluessa

hälytyksestä- Tehtävistä 90 prosenttia saavutettiin enintään 10 minuutissa

Sivu 36/101

III-riskialue:- Onnettomuuspaikka saavutettiin keskimäärin 8 minuutin ja 54 sekunnin kuluessa

hälytyksestä- Tehtävistä 98 prosenttia saavutettiin enintään 20 minuutin kuluessa hälytyksestä

IV-riskialue:- Onnettomuuspaikka saavutettiin keskimäärin 12 minuutin ja 29 sekunnin kuluessa

hälytyksestä.

(Tilastotiedot: PRONTO pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä)

Tavoite

Pelastuslaitosten vakinaisten pelastusyksiköiden lähtöaika kiireellisiin tehtäviin on maksi-missaan 60 sekuntia.

Sivutoimisten ja sopimuspalokuntien pelastusyksiköiden lähtövalmius on eri riskialueidentavoitteiden ja voimassaolevien sopimusten mukaisia.

Itä-Uudenmaan eri riskialueet tavoitetaan ensimmäisen pelastusyksikön toimesta seuraa-vasti:

I-riskialueella 80 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä ensimmäisen yksikön toi-mintavalmiusaika on enintään 6 minuuttia

II-riskialueella 90 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä ensimmäisen yksikön toi-mintavalmiusaika on enintään 10 minuuttia

III-riskialueella 90 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä ensimmäisen yksiköntoimintavalmiusaika on enintään 20 minuuttia

IV-riskialueella kiireellisissä pelastustehtävissä ensimmäisen yksikön toimintaval-miusaika voi olla edellisiä aikoja pidempi

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Paloasemaverkosto, pelastusyksiköiden sijoitukset ja niiden valmius, yhteistoimintasopi-mukset sekä pelastustoiminta kokonaisuudessaan suunnitellaan ja järjestetään siten, ettälähtö- ja toimintavalmius on normaalioloissa asetettujen tavoitteiden mukainen.

3.8 Pelastustoiminnan hälyttäminen

Hätäkeskus vastaanottaa hätäkeskuslain (157/2000) 4 §:n mukaisesti hätäilmoitukset javälittää tehtävät niille yksiköille, joille tehtävä voimassa olevan lainsäädännön mukaankuuluu.

Ennen tehtävän välittämistä hätäkeskuspäivystäjä suorittaa hätäilmoituksen tekijän anta-minen tietojen perusteella riskinarvion onnettomuustilanteen laajuudesta ja vakavuudesta.Niiden perusteella hätäkeskuspäivystäjä hälyttää vastuuviranomaisen antamien hälytysoh-jeiden mukaisesti tarvittavat resurssit. Hälytetystä resurssista käytetään nimitystä hälytys-vaste.

Sivu 37/101

Nykytila

Pelastuslaitos on laatinut hälytysohjeen Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskukseen ja siinänoudatetaan pelastuslain (468/2003)11 §:ssä mainittua vaatimusta lähimmän tarkoituk-senmukaisimman yksikön hälyttämistä riippumatta kunta- tai pelastuslaitosrajoista.

Pelastuslaitos on hyväksynyt pelastustoimen kansallisen riskinarvio-oppaan käyttöönotet-tavaksi pelastusalueellaan. Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskus käyttää ko. opasta tarvit-taessa pelastustoimen tehtävien riskinarviota. Pelastuslaitoksen hälytysvasteet eivät täysinvastaa ko. oppaan mukaisia hälytysvasteita johtuen pelastusalueen palokuntajärjestelmäs-tä. Pelastuslaitoksen hälytysvasteet on laadittu siten, että niissä on huomioitu sivutoimisenja vapaaehtoisen henkilöstön miehittämien yksiköiden lähtöjen epävarmuus.

Pelastusopisto on julkaissut valtakunnallisen ohjeen pelastuslaitoksen hälytysohjeesta.Kunkin pelastuslaitoksen tulee laatia oma hälytysohjeensa ko. ohjeen mukaiseksi.

Pelastuslaitoksen valvomolla on tekniset mahdollisuudet pelastustoiminnan yksiköidenhälyttämiseen.

Tavoite

Pelastuslaitoksen hälytysvasteet ovat laadultaan yhdenmukaiset valtakunnallisen pelas-tustoimen riskiarvio-oppaan kanssa siten, että niissä on huomioitu alueen palokuntajärjes-telmä.

Pelastuslaitos laatii valtakunnallisen mallin mukaisen hälytysohjeen.

Pelastuslaitoksen valvomo kykenee myös jatkossa hälyttämään tarvittaessa pelastustoi-men yksiköitä.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Pelastuslaitoksen hälytysvasteiden ja -ohjeiden toteutumista ja niiden riittävyyttä arvioi-daan jatkuvasti. Ohjeita päivitetään tarvittaessa, mikäli pelastusalueella tapahtuu toimin-taympäristön muutoksia.

Pelastuslaitos laatii valtakunnallisen mallin mukaisen hälytysohjeen vuoden 2010 aikana.

3.9 Pelastustoiminnan johtaminen

Pelastustoiminnan johtaja on siltä pelastustoimen alueelta, jossa onnettomuus tai vaarati-lanne on saanut alkunsa, jollei toisin ole sovittu (PeL 468/2003 44§).

Pelastustoiminnan johtamistasot jakaantuvat kolmeen tasoon: yksikkötaso, joukkuetaso jakomppaniataso. Tarvittava johtamistaso määräytyy onnettomuustilanteen laajuudesta sekätehtävään hälytetystä hälytysvasteesta. Tehtävään hälytetty johtamistaso määrää kukatoimii pelastustoiminnan johtajana. Hänen tehtävänään on mm. arvioida hätäkeskukseltasaatujen lisätietojen perusteella hälytetyn hälytysvasteen riittävyyttä niin määrän kuin laa-

Sivu 38/101

dunkin suhteen. Pelastustoiminnan johtajalla on oikeus tarvittaessa muuttaa hälytysvastet-ta.

Nykytila

Pelastusyksikköä johtaa vakinaiseen henkilöstöön kuuluva viranhaltija (palomies, ylipalo-mies tai paloesimies), sivutoimiseen henkilöstöön kuuluva henkilö (vanhempi sammutus-mies, yksikönjohtaja) tai sopimuspalokunnan nimeämä yksikönjohtaja.

Pelastusjoukkuetta ja -komppaniaa johtavat päätoimiset päällystöviranhaltijat. Päivystäväpalomestari (IUP3) johtaa ensisijaisesti pelastusalueelle hälytettyjä pelastusjoukkueita.Hän on sijoitettu Porvoon pelastusasemalle välittömään lähtövalmiuteen.

Päivystävä päällikkö (IUP2) varautuu johtamaan päällekkäisiä pelastusjoukkueita ja pelas-tuskomppaniaa sekä suuronnettomuudeksi luokiteltavia tilanteita (esim. säteilyonnetto-muus). Hän on sijoitettuna virka-aikana jollekin pelastuslaitoksen pelastusasemista ollentuolloin välittömässä lähtövalmiudessa. Virka-ajan ulkopuolella hän on tavoitettavissa välit-tömästi puhelimitse, ollen 10 minuutin lähtövalmiudessa.

Pelastuslaitoksen yksiköihin on hankittu ensimmäiset pelastustoiminnan johtamisjärjestel-män tietokoneet.

Tavoite

Pelastuslaitoksen vakinaiseen henkilöstöön kuuluvat yksikönjohtajat kykenevät johtamaantehokkaasti pelastusyksikköä sekä pelastusjoukkuetta. Sivutoimiset ja sopimuspalokuntienyksikönjohtajat kykenevät johtamaan tehokkaasti pelastusyksikköä ja käynnistämään te-hokkaan pelastusjoukkueen johtamistoiminnan.

Kaikki päivystävät palomestarit ja -päälliköt kykenevät johtamaan tehokkaasti pelastus-joukkuetta ja pelastuskomppaniaa.

Pelastustoiminnan johtajalla on käytössään tilanteen edellyttämä tilannekuva, joka toteute-taan ensisijaisesti pelastustoiminnan kenttäjohtamisohjelmiston (PEKE) avulla.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Johtamiskoulutusta järjestetään vuosittain päätoimiselle, sivutoimiselle ja sopimuspalokun-tien henkilöstölle. Koulutus toteutetaan yhteistyössä naapurialueiden kanssa.

Pelastuslaitoksen operatiiviseen toimintaan osallistuvat yksiköt kykenevät lähettämäänsijainti- ja tilatietonsa pelastustoiminnan johtamisjärjestelmään vuoden 2014 loppuunmennessä.

Sivu 39/101

3.10 Päivittäiset onnettomuudet

Varautumista pelastustoimen päivittäisiin onnettomuuksiin ohjaa SM:n pelastusosastonjulkaisema toimintavalmiusohje A:71 (SM-2002-00018/Tu-35). Päivittäiset onnettomuudetovat todennäköisyydeltään ja kokoluokaltaan sellaisia, joista pelastusyksikön tulee selviy-tyä omatoimisesti:

1. Yhden asuinhuoneiston tulipalot, joihin voi liittyä savusukellus- tai pelastustehtävä2. Onnettomuudet, joissa on korkeintaan kaksi loukkaantunutta ja joihin voi liittyä potilaan

irrotus- tai ensihoitotehtäviä3. Rajalliset vahingontorjuntatehtävät tai kemikaalionnettomuudet ja öljyvahingot, joissa ei

ole leviämisuhkaa4. Pintapelastustehtävät

Mikäli pelastusyksikössä esiintyy paikallisia henkilöstö- tai kalustollisia puutteita, asiat tu-lee huomioida hälytysvasteissa.

Päivittäisiin onnettomuuksiin voidaan hälyttää hätäkeskuksen toimesta tai pelastustoimin-nan johtajan pyynnöstä myös pelastusjoukkue.

Nykytila

Sopimuspalokuntien miehittämien pelastusyksiköiden lähtöaikavaatimus on esitetty kunkinsopimuspalokunnan palokuntasopimuksessa ja on luokkaa 5 – 10 minuuttia hälytyksestä.

Osalla alueen sopimuspalokuntien pelastusyksiköistä ei ole riittävää toimintakykyä selviy-tyä omatoimisesti toimintavalmiusohjeessa mainituista päivittäisistä onnettomuuksista,vaan tehtävään hälytetään vakinaisella henkilöstöllä miehitetty pelastusyksikkö Porvoon,Sipoon tai Loviisan pelastusasemalta.

Tavoite

Sivutoimisen henkilöstön ja sopimuspalokuntalaisten koulutusta parannetaan tehostamallayksikönjohtajakoulutusta.

Pelastuslaitos määrittelee ne päivittäiset onnettomuustilanteet, joista sivutoimisten ja so-pimuspalokuntien pelastusyksiköiden tulee selviytyä omatoimisesti.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Sivutoimiselle henkilöstölle ja sopimuspalokuntalaisille järjestetään yksikönjohtajakoulutus-ta vuosien 2010–2014 aikana.

Pelastuslaitos määrittelee alueella esiintyvien riskien perusteella raskaan ajoneuvokalus-ton sijoituspaikat ja hankkii niihin tarvittavan kaluston.

Sivu 40/101

3.11 Liikenneonnettomuudet

Alueen läpi kulkee valtakunnan päätieverkostoon liittyvä pääliikenneväylä E18. Koskenkylä– Kotka välinen tieosuus on suunniteltu rakennettavaksi moottoritieksi ja työ käynnistyyvuosien 2010 / 2011 aikana. Alueen pääteillä kulkee vuosittain huomattavia määriä vaaral-lisia kemikaaleja. Pelastusalueella tapahtuvien liikenneonnettomuuksien kokonaismääräon >300 erilaista liikenneonnettomuutta vuodessa.

Nykytila

Kaikilla vakinaisilla ja sivutoimisilla pelastusyksiköillä sekä pelastuslaitoksen määrittelemil-lä sopimuspalokunnan yksiköillä on riittävä valmius pelastustoimintaan liikenneonnetto-muustilanteissa.

Vuoden 2010 aikana pelastuslaitos saa käyttöönsä raskaan raivausauton (IU15), jolla enti-sestään parannetaan pelastuslaitoksen toimintakykyä liikenneonnettomuustilanteissa.

Pelastuslaitoksen henkilöstöä on osallistunut Ruotsissa järjestettävälle raskaspelastus-kurssille, jossa on keskitetty kuorma- ja linja-autoista tapahtuvaan pelastustoimintaan.

Moottoritie E18:n tiesuunnitelma käsittää Loviisaan kaupungin Ruotsinpyhtäälle sijoittuvan480 metriä pitkän maantietunnelin, jolloin pelastuslaitoksen pitää varautua kouluttamaanhenkilöstöään siellä tapahtuvaan pelastustoimintaan.

Tavoite

Pelastustoiminta liikenneonnettomuuksissa on tehokasta sekä turvallista. Valmiutta tarkas-tellaan lisääntyvän liikenteen ja kehittyvien liikennevälineiden mukaisesti.

Pelastuslaitos pyrkii entisestään parantamaan liikenneonnettomuustilanteissa tapahtuvaaviranomaisyhteistoimintaa yhdessä terveystoimen ja poliisin kanssa.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Liikennevälineiden kehitystä seurataan aktiivisesti ja pelastustoiminnassa käytettäviä toi-mintatapoja ja kalustoa mukautetaan muuttuvia olosuhteita vastaaviksi.

3.12 Vesipelastustoiminta

Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (787/2003) 5§ määrittelee, että alueen pelastus-toimen tulee huolehtia pelastustoiminnasta vesialueilla ottaen lisäksi huomioon, mitä meri-pelastuslaissa (1145/2001) säädetään meripelastustoimesta.

Pelastustoimen vesipelastustoiminnan suunnittelua ja toteutusta ohjaa SM:n julkaisemanpelastussukellusohje (SM julkaisu 48/2007, 30.11.2009). Kyseisen ohjeen tarkoituksenaon ohjata käytäntöjä, jotka edistävät pelastussukelluksen ja pintapelastuksen turvallisuutta.

Sivu 41/101

SM:n pelastusosaston julkaisema toimintavalmiusohjeen A:71:n mukaan pintapelastus ontehtävä, josta pelastusyksikön tulee selviytyä omatoimisesti (SM-2002-00018/Tu-35).

Nykytila

Kaikilla vakinaisilla pelastusyksiköillä sekä pelastuslaitoksen erikseen määrittelemillä sivu-toimisilla ja sopimuspalokunnilla on valmius välittömään pintapelastukseen.

I-tason vesisukellusvalmiutta ylläpidetään pelastuslaitoksella Porvoon pelastusasemalla.

Porvoon pelastusasemalla on sukeltajien koulutukseen tarkoitettu harjoitusallas, jokamahdollistaa sukeltajien ympärivuotisen harjoittelun.

Pintapelastus- ja vesisukellustoiminnasta on laadittu pelastuslaitokselle erillinen toiminta-ohje.

Vesipelastustoiminnassa hyödynnetään öljyntorjuntaan hankittua ja vesipelastus-toimintaan soveltuvaa venekalustoa.

Vesipelastustehtävissä hätäkeskus hälyttää hälytysohjeiden mukaisesti varasukeltajanKeski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Hän siirtyy onnettomuusalueelle ”Mediheli” pelas-tuskopterilla. Tieto ko. tehtävästä menee aina myös Helsingin vartiolentolaivueen helikop-terimiehistölle sekä meripelastuskeskukselle Helsinkiin.

Tavoite

Porvoon pelastusasemalla ylläpidetään I-tason vesisukellusvalmiutta.

Loviisan pelastusasemalla ylläpidetään II-tason vesisukellusvalmiutta.

Ylläpidetään kaikkien nykyisten vakinaisten ja sivutoimisten pelastusyksiköiden pintapelas-tusvalmiutta.

Pelastuslaitos nimeää sivutoimisten ja sopimuspalokuntien pelastusyksiköt, joiden tuleeselviytyä pintapelastustehtävistä omatoimisesti.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Pelastuslaitoksen henkilökunnasta pyritään lähettämään pelastusopiston järjestämälle taimahdolliselle alueelliselle vesisukelluskurssille vuosittain 2 henkilöä.

Pelastuslaitoksen nimeämiin uusiin pintapelastustehtäviin hälytettäviin sivutoimisiin tai so-pimuspalokuntien pelastusyksiköihin hankitaan tarvittava kalusto sekä järjestetään tarvitta-va koulutus.

Sivu 42/101

3.13 Vaarallisten aineiden torjunta

Pelastustoimen vaarallisten aiheiden torjuntaa ja työssä tapahtuvaa kemikaalisukelluksensuunnittelua ja toteutusta ohjaa SM:n julkaisema pelastussukellusohje (SM julkaisu48/2007, 30.11.2009).

Öljyvahinkojen torjuntalain (1673/2009) 7 §:n mukaan alueen pelastustoimen on pyydettä-essä osallistuttava aluskemikaalivahinkojen torjuntaan, jollei tehtävän suorittaminen mer-kittävällä tavalla vaaranna sen muun tärkeän lakisääteisen tehtävän suorittamista.

Nykytila

Pelastusalueella on suuria kemikaaliriskejä mm. Kilpilahden teollisuusalue, Ingmanin teh-das ja Valkon satama. Myös maanteitse alueella liikkuu merkittäviä määriä vaarallisia ai-neita.

Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksethankkivat yhteishankintana vaarallisten aineiden torjuntaan tarkoitetun pelastusajoneuvon.Ajoneuvo sijoitetaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastuskeskukseen Vantaalle,josta käsin se palvelee em. pelastuslaitoksia.

Pelastuslaitos kykenee suoriutumaan pääosin TOKEVA -ohjeen määrittelemistä kalustota-son 3 edellyttämistä pelastamistehtävistä, vaara-alueen määrittämisestä ja eristämisestä,vuodon tiedustelusta ja sen tukkimisesta sekä vaarattomaksi tekemisestä, sammuttami-sesta, rajoittamisesta ja puhdistamisesta.

Pelastuslaitoksen vaarallisten aineiden torjunta suoritetaan pääosin vakinaisen henkilöstönmiehittämien pelastusyksiköiden toimesta. Sivutoimiset ja sopimuspalokunnan yksiköt ky-kenevät tekemään tarvittavia tukitoimintoja, kuten esimerkiksi perustamaan huuhtelu- taipuhdistuspaikan.

Pelastuslaitoksella on riittävästi vaarallisten aineiden torjuntaan tarkoitettuja kemikaa-lisuojapukuja, joita uusitaan määrävälein.

Tavoite

Vaarallisten aineiden torjuntatoimet on järjestetty myös pitkäkestoisia onnettomuustilantei-ta varten. Yhteistyötä naapuripelastuslaitosten kanssa tehostetaan.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten yh-teishankintana hankittu vaarallisten aineiden torjuntaan tarkoitettu pelastusyksikkö on ak-tiivisessa käytössä.Kemikaalisuojapukuja hankitaan tehdyn ennakkosuunnitelman mukaisesti.

Sivu 43/101

3.14 Öljyntorjunta

Öljyvahinkojen torjuntalain (1673/2009) 7 §:n mukaan alueen pelastustoimi vastaa maa-alueen öljyvahinkojen ja alusöljyvahinkojen torjunnasta alueellaan.

Nykytila

Pelastuslaitos on laatinut öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman ja se ollut käytössä vuoden2006 alusta alkaen.

Pelastuslaitos osallistuu öljyntorjunnan toimintamallia kehittävään SÖKÖ II -projektiin,OILRISK – Ekologisen tiedon merkitys öljyonnettomuuksien riskien ja vaikutusten hallin-nassa -projektiin sekä Ensaco Oil Spill – kansainväliseen (Suomi, Viro, Ruotsi, Venäjä) EUyhteistoimintahankkeeseen yhdessä Kymenlaakson, Helsingin, Länsi-Uudenmaan ja Var-sinais-Suomen pelastuslaitosten kanssa.

Pelastuslaitoksen päällystöä ja alipäällystöä on koulutettu yhteistyössä Haaga-HeliaAMK:n kanssa öljyntorjuntatyön johtamisessa.

Öljyntorjuntatehtävissä käytetään pelastuslaitoksen erityisesti öljyntorjuntatehtäviin hankit-tua kalustoa. Rantapuhdistus perustuu osin WWF:n vapaaehtoiseen henkilöstöön, jotkavastaavat myös öljyyntyneiden eläinten käsittelystä.

Pelastuslaitoksella on käytössään valtakunnalliseen öljyntorjuntaan soveltuvaa kalustoa,kuten Vesikko-proomu ja öljyyntyneiden eläinten puhdistuskalustoa.

Pelastuslaitoksen kookkaimmat alukset vaativat miehistöltä asianmukaisen pätevyyskirjansekä riittävän määrän harjoitusta ja koulutusta vuosittain. Alusten käyttöön koulutetun hen-kilöstön kokonaismäärä on pääosin riittävä.

Tavoite

Öljyntorjunta on järjestetty öljyntorjuntasuunnitelman ja sen liitteiden sekä täydentäviensuunnitelmien mukaisesti.

Pelastuslaitoksen erikoiskalustoa voidaan hyödyntää kaikkialla Suomenlahden merialueel-la tapahtuvassa öljyntorjuntatyössä.

Pelastuslaitoksella ja sopimuspalokunnilla on riittävä määrä pätevää henkilöstöä veneidenmiehittämiseksi.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmaa tarkistetaan tai täydennetään tarvittaessa.

Yhteistyötä öljyntorjuntaan osallistuvien tahojen kanssa kehitetään edelleen.

Henkilöstön koulutusmäärä pidetään vähintään nykytasolla.

Sivu 44/101

3.15 Meripelastustehtävät

Meripelastuslain (1145/2001) 3 §:n mukaan rajavartiolaitos on johtava meripelastusviran-omainen, joka vastaa meripelastustoimen järjestämisestä.

Meripelastuslain (1145/2001) 4 §:n mukaan alueen pelastustoimella on velvollisuus osallis-tua merialueella tapahtuviin etsintä- ja pelastustoimintoihin.

Nykytila

Vuoden 2008 aikana pelastuslaitos lisäsi rajavartiolaitoksen helikoptereiden kanssa suori-tettavaa yhteistyötä lisäämällä niitä hätäkeskukselle annettuihin pelastustoimen hälytys-vasteisiin. Yhteistyö ulottuu myös maa-alueella tapahtuviin pelastustoimen tehtäviin.

Rajavartiolaitoksen esikunta ja sisäasiainministeriön pelastusosasto ovat asettaneet kaksityöryhmää selvittämään ja kehittämään viranomaisten yhteisiä toimintamahdollisuuksia jamenetelmiä merellä tapahtuvissa kemikaalionnettomuuksissa sekä MIRG-toimintaa (Mari-time Incident Response Group). Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset ovat myös itse asettaneet kehittämisprojektin suunnittele-maan pelastuslaitosten osallistumista meripelastustoimintaan yhteistyössä rajavartiolaitok-sen kanssa.

Tavoite

Pelastuslaitos osallistuu tehokkaalla ja turvallisella tavalla meripelastustoimen tehtävienhoitamiseen niin tulipaloissa kuin muissakin onnettomuustilanteissa.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Pelastuslaitos kehittää osallistumistaan meripelastustoimintaan rajavartiolaitoksen, Helsin-gin, Itä-Uudenmaan ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitosten kanssa yhteistyössä tehdynkehittämissuunnitelman mukaisesti.

Öljyntorjuntaan tarkoitettujen alusten uusinnan yhteydessä huomioidaan niiden soveltumi-nen myös meripelastustehtäviin.

3.16 Suuronnettomuudet

Suuronnettomuus voi syntyä mm. liikenneonnettomuuden, tulipalon, räjähdyksen, kaasu-vuodon, luonnonilmiön, sortuman ja massatapahtuman seurauksena. Pelastustoiminnannäkökulmasta katsottuna suuronnettomuuden voidaan todeta tapahtuneen, kun sen vaa-timat toimenpiteet ylittävät pelastusorganisaation ja sen toimintaa tukevien organisaatioi-den normaalit voimavarat (Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje 2010, ei julkaistu).

Sivu 45/101

Nykytila

Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset ovatyhteistyössä päivittäneet johtamisen yleisohjeen suuronnettomuustilanteita varten vuonna2010. Sen toimivuutta on testattu useissa käytännön harjoituksissa.

Loviisan voimalaitokseen kohdistuvan säteilyonnettomuuden varalta on järjestetty koulu-tustilaisuuksia (kolmikantakoulutus), joihin on osallistunut pelastuslaitoksen päällystön li-säksi voimalaitoksen ja säteilyturvakeskuksen henkilöstöä.

Suomessa tapahtuvan säteilyonnettomuustilanteen varalta pelastuslaitos on järjestänytyhteisiä koulutus- ja tutustumistilaisuuksia mm. Satakunnan pelastuslaitoksen kanssa.

Pelastuslaitos osallistuu Ruotsin National Brand Skydds Grupp (NBSG) ryhmän toimin-taan, joka käsittelee ydinvoimalaitosten paloturvallisuuskysymyksiä.

Suuronnettomuustilanteita varten Porvoon pelastusasemalle on kalustettu pelastuslaitok-sen johtokeskus. Sen toimivuutta ja teknisiä välineistöä sekä henkilöstön osaamista ontestattu useissa harjoituksissa. Siellä on valmiudet mm. tilannekuvan ylläpitämiseen suur-onnettomuustilanteissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa.

Suuronnettomuusharjoituksia pidetään säännöllisesti mm. Kilpilahden teollisuuslaitoksenalueella.

Eri suuronnettomuustilanteita varten on laadittu omat suunnitelmat.

Tavoite

Pelastuslaitos päivittää kaikki omat sisäiset ohjeensa ja suunnitelmansa sekä järjestääniiden perusteella riittävän koulutuksen kaikille alipäällystö- ja päällystöviranhaltijoilleen.

Loviisan voimalaitoksella ja Kilpilahden teollisuusalueella on omat johtokeskukset, joistaon valmiit yhteydet pelastuslaitoksen johtokeskukseen.

Säteilyonnettomuuteen liittyvien koulutusasioiden kehittämistä jatketaan edelleen paikalli-sesti ja valtakunnallisesti. Pelastuslaitos pyrkii olemaan aktiivinen osaaja säteilyonnetto-muustilanteisiin varautumisessa.

Pelastuslaitos osallistuu alueella järjestettäviin suuronnettomuusharjoituksiin pyrkien luo-maan omalle henkilöstölleen todenmukaiset harjoitusolosuhteet.

Pelastuslaitoksen suuronnettomuussuunnitelmat päivitetään vähintään kahden vuodenvälein.

Sivu 46/101

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Pelastuslaitoksen alipäällystö- ja päällystöviranhaltijat ovat saaneet vuoden 2010 loppuunmennessä koulutusta suuronnettomuustilanteita varten. Tieto-taito -tasoa ylläpidetäänvuosittaisilla koulutuksilla ja harjoituksilla.

Pelastuslaitoksen päällystö osallistuu kansallisiin säteilyonnettomuutta käsitteleviin semi-naareihin.

Pelastuslaitoksen henkilöstöä osallistuu vuosittain (NBSG) ryhmän toimintaan.

3.17 Ilmaliikenneonnettomuudet

Ilma-alusonnettomuuksissa etsintä- ja pelastuspalvelua johdetaan tiiviissä yhteistyössäilmailuviranomaisten, terveysviranomaisten ja poliisin kanssa.

Nykytila

Pelastuslaitos on laatinut vuonna 2005 suunnitelman ilmaliikenneonnettomuutta varten.

Pelastuslaitoksen päällystöä on osallistunut arvioitsijana tai tarkkailijoina SAR -harjoituksiin, joissa on testattu viranomaisten toimintakykyä ilmaliikenneonnettomuustilan-teissa.

Pelastusalueella ei ole järjestetty SAR -harjoitusta, vaikka osa alueesta toimii Helsinki –Vantaa lentoaseman lähestymis- ja nousualueena.

Tavoite

Ilmaliikenteen onnettomuussuunnitelma tarkistetaan tai täydennetään tarvittaessa.

Pelastuslaitoksen päällystöä osallistuu tarkkailijana pidettäviin SAR -harjoituksiin.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Pelastuslaitos osallistuu suunnitelmakaudella pidettäviin SAR -harjoituksiin, joissa testa-taan em. suunnitelman toimivuutta sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä muualla kuinlentoaseman välittömässä läheisyydessä.

Sivu 47/101

3.18 Pelastustoiminta ylikorkeissa rakennuksissa ja maanalaisissa ti-loissa

Nykytila

Ylikorkeilla rakennuksilla tarkoitetaan yli kahdeksan kerroksen korkuisia rakennuksia tairakennelmia. Pelastusalueelta niitä löytyy lähinnä teollisuudesta.

Maanalaisilla tiloilla tarkoitetaan laajoja maan alla sijaitsevia tiloja, joita pelastusalueeltalöytyy lähinnä Sipoosta (Vuosaaren satamaan johtava rautatietunneli ja Kalkkirannan kalk-kikivikaivos). Sipoon pelastusaseman henkilöstö on osallistunut Keski-Uudenmaan pelas-tuslaitoksen järjestämiin koulutus- ja harjoitustilaisuuksiin, joissa on paneuduttu pelastus-toimintaan maanalaisissa tiloissa.

Suunnitelma valtatie 7 muuttamiseksi moottoritieksi välillä Koskenkylä – Kotka sisältäänoin 500 metriä pitkän maantietunnelin.

Tavoite

Pelastustoiminta ylikorkeissa rakennuksissa ja rakennelmissa sekä maanalaisissa tiloissaon tehokasta ja turvallista.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Pelastustoimintojen valmiutta ylikorkeista rakennuksista ja rakennelmista sekä maanalai-sista tiloista suunnitellaan, ohjeistetaan ja rakennetaan yhteistyössä naapurialueidenkanssa.

Seurataan rakentamista ja osallistutaan maanalaisen pelastamisen kehittämiseen sekäalueellisesti että valtakunnallisesti.

3.19 Luonnononnettomuudet

Nykytila

Pelastuslaitokset huolehtivat osaltaan luonnononnettomuuksien pelastustoimista. Tyypilli-sesti luonnononnettomuuksia tapahtuu useita samanaikaisesti, jolloin hätäkeskukset ruuh-kautuvat saapuvien hätäpuhelujen käsittelyn johdosta. Pelastuslaitos on laatinut ns. ruuh-kaohjeen, jonka tarkoituksena on helpottaa hätäkeskuksen työtä kiireellisten tehtävien kä-sittelyyn. Kyseisen ohjeen mukaisesti pelastuslaitoksen johtokeskus ryhtyy organisoimaankiireettömien luonnononnettomuuksien pelastustoimia.

Tavoite

Poikkeuksellisiin ja voimakkaiden luonnonilmiöiden aiheuttamiin onnettomuuksiin on va-rauduttu.

Sivu 48/101

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Pelastustoiminnan valmiutta suunnitellaan, ohjeistetaan ja rakennetaan.

Pelastuslaitoksen kiireettömien luonnononnettomuuksien ruuhkaohjeen toimivuutta seura-taan ja tarvittaessa muutetaan.

3.20 YETTS:n mukaiset erityistilanteet

YETTS:n (23.11.2006) mukaisilla erityistilanteilla tarkoitetaan normaaliolojen, häiriötilan-teiden tai poikkeusolojen aikaisia yllättäviä tai äkillisiä uhkia tai tapahtumia, jotka voivatvaarantaa yhteiskunnan tai väestön turvallisuuden, ja joiden hallinta voi edellyttää normaa-lista poikkeavaa johtamista ja viestintää.Pelastustoimelle YETTS:n (23.11.2006) mukaisen erityistilanteen voi aiheuttaa esimerkik-si:

Ydinonnettomuus Suomessa tai lähialueilla Vakava vaarallisten aineiden onnettomuus Evakuointeja tai vakavia tuhoja aiheuttavat myrskyt, tulvat tai pato-onnettomuudet Räjähdys, tulipalo tai muu vakava teko tai onnettomuus Vakava lento-onnettomuus Matkustajaliikenteen rautatieonnettomuus tai laaja tieliikenneonnettomuus Matkustaja-alusonnettomuus Öljy- ja kemikaalikuljetuksen onnettomuus meri- ja sisävesialueella

Nykytila

Pelastuslaitos on varautunut YETTS:n (23.11.2006) mukaisiin erityistilanteisiin kehittämäl-lä pelastustoiminnan johtamista sekä viranomaisyhteistyötä. Pelastustoiminnan johtamisenkehittämisessä on pyritty yhdenmukaistamaan johtamistoimintaa eri onnettomuustyyppei-hin soveltuvaksi.

Tavoite

Pelastuslaitos kehittää edelleen omaa johtamistoimintaansa sekä pyrkii aktiivisesti paran-tamaan viranomaisyhteistyötä kutsumalla koolle eri viranomaisia tai toimijoita.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Pelastuslaitos pyrkii järjestämään eri viranomaisten kanssa yhteistyöseminaarin, jossaaiheina ovat mm. yhteistyön parantaminen säteilyonnettomuustilanteissa sekä merialueenöljyonnettomuustilanteissa.

Sivu 49/101

3.21 Säteilyonnettomuudet

YETTS:n (23.11.2006) määrittelee yhdeksi pelastustoimen erityistilanteeksi Suomessa tailähialueilla tapahtuvan ydinonnettomuuden.

Pelastuslain (468/2003) 9 §:ssä todetaan, että alueilla, joilla on ydinlaitos, alueen pelastus-toimen on laadittava yhteistyössä asianomaisen toiminnanharjoittajan kanssa pelastus-suunnitelma laitoksessa sattuvan onnettomuuden varalta.

Sisäasiainministeriön asetuksen (520/2007) 7 §:ssä edellytetään, että ydinvoimalaitoksensäteilyvaaratilanteen varalle laaditun pelastussuunnitelman toimivuutta testataan vähin-tään kolmen vuoden välein järjestettävissä viranomaisten ja laitoksen valmiusorganisaati-oiden yhteisissä harjoituksissa.

Nykytila

Pelastuslaitos varautuu toimimaan säteilyonnettomuustilanteessa yhteistyössä Helsingin,Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten kanssa laaditun johtamisenyleisohjeen mukaisesti.

Pelastuslaitos on päivittänyt Loviisan voimalaitoksen pelastussuunnitelman säteilyonnet-tomuuden varalle vuonna 2009.

Pelastuslaitos on aktiivisesti ollut mukana kehittämässä Säteilyturvakeskuksen ja Loviisanvoimalaitoksen sekä pelastuslaitoksen johtokeskuksissa työskentelevän henkilöstön koulu-tusta. Yhteistyötä on pidetty yllä myös Satakunnan pelastuslaitoksen sekä Ruotsissa toi-mivan NBSG ryhmän kanssa.

Tavoite

Pelastuslaitoksen yhteistyö Säteilyturvakeskuksen, Loviisan voimalaitoksen sekä muidentoimijoiden kesken on toimintaa kehittävää ja onnettomuustilanteiden hoitamiseen tähtää-vää.

Pelastuslaitos tiivistää yhteistyötä lähialueiden pelastuslaitosten kanssa järjestämällä kou-lutusta ja harjoituksia.

Pelastuslaitoksen päällystöviranhaltijoita osallistuu säteilyonnettomuutta käsitteleviin kan-sallisiin ja kansainvälisiin koulutus- ja harjoitustilaisuuksiin.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Loviisan voimalaitoksen pelastussuunnitelma säteilyonnettomuuden varalle päivitetäänvuosien 2011 – 2012 aikana.

Yhteistyötä Satakunnan pelastuslaitoksen, kolmikantaosapuolten (STUK, Loviisan voima-laitos, pelastuslaitos) sekä NBSG ryhmän ylläpidetään vähintään nykytasolla.

Sivu 50/101

Vuoden 2010 aikana järjestetään koulutusta Kymenlaakson pelastuslaitoksen henkilöstölle(JOHTO 2010 harjoitus).

3.22 Pelastustoiminta poikkeusoloissa

Suomeen voidaan julistaa Valtioneuvoston päätöksellä poikkeusolot valmiuslain(1080/1991) 2 §:ssä määritellyissä tilanteissa.

Nykytila

Poikkeusolojen pelastustoiminta perustuu normaaliolojen järjestelmiin ja järjestelyihin. Pe-lastuslaitos on varannut alueella olevaa pelastushenkilöstöä (vakinaisia, sivutoimisia jasopimuspalokuntalaisia) siten, että poikkeusoloissa voidaan perustaa kolme pelastus-komppaniaa. Pelastustoimen johtokeskus on varauduttu perustamaan poikkeusoloissaPorvoon pelastusasemalle, josta se voidaan tarvittaessa siirtää Porvoon kaupungin johto-keskustiloihin.

Pelastuslaitos huolehtii osaltaan väestönsuojeluun liittyvistä tehtävistä ja ylläpitää niidenedellyttämää valmiutta sekä sovittaa yhteen eri viranomaisten ja pelastustoimeen osallis-tuvien muiden tahojen toimintaa poikkeusolojen pelastustoiminnassa.

Pelastuslaitos on laatinut evakuointisuunnitelmat yhteistyössä alueen kuntien ja muidenosapuolien kanssa.

Pelastuslaitos huolehtii omatoimisen varautumisen organisoimisesta sekä yhteistoiminnas-ta niiden viranomaisten ja tahojen kanssa, joille pelastuslain (468/2003) 6 §:ssä on mää-rätty velvoite osallistua väestönsuojeluun liittyviin varautumistehtäviin.

Tavoite

Pelastuslaitoksen henkilövaraukset pidetään nykytasolla, jolloin poikkeusoloissa voidaantarvittaessa perustaa kolme pelastuskomppaniaa.

Pelastuslaitoksen käyttöön on varattu tilat Porvoon kaupungin johtokeskuksesta.

Pelastustoimen johtokeskuksen ja alueen kuntien johtokeskuksien yhteistoimintaa harjoi-tellaan eri valmiusharjoituksissa.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Pelastuslaitos huolehtii poikkeusolojen henkilövarausrekisterin ajantasaisena pitämisestä,jotta poikkeusolojen vaatimat resurssit ovat tarvittaessa käytettävissä.

Sivu 51/101

3.23 Väestön varoittaminen

Alueen pelastustoimi huolehtii, että alueella on väestön varoittamiseen tarvittava hälytys-järjestelmä (VaA 787/2003 5§).

Nykytila

Pelastusalueen suurimpien kuntien keskustaajamiin on sijoitettu ulkona liikkuvan väestönvaroittamiseen yhteensä 80 kiinteää väestöhälytintä. Niillä tavoitetaan noin 70 % pelastus-alueen asukkaista. Hälyttimien kuuluvuusalueiden ulkopuolella on käytetty liikkuvia hälyt-timiä.

Merkittävin osa kiinteistä väestöhälyttimistä ei kykene välittämään puhetta, koska hälytti-mien alkuperäinen tarkoitus on ollut paloaseman henkilöstön hälyttäminen. Teknisestivanhentuneen hälytinjärjestelmän uusimiseksi pelastuslaitos on laatinut suunnitelman, jo-ka perustuu alueen riskinarvioon. Suunnitelman perusteella pelastuslaitos on ryhtynyt uu-simaan ja täydentämään hälytysjärjestelmää.

Alueen teollisuuslaitoksilla on käytössään omia hälytinjärjestelmiä. Yrityksillä ei ole mah-dollisuutta käynnistää alueensa ulkopuolisia ja pelastuslaitoksen hallinnassa olevia hälyt-timiä.

Valtakunnassa otetaan vuoden 2010 aikana käyttöön GSM-tekstiviestiin perustuva infor-maatiojärjestelmä, jonka avulla voidaan antaa lisäinformaatiota onnettomuustilanteesta,mutta se ei korvaa väestönhälytinjärjestelmää.

Tavoite

Pelastuslaitos uusii laatimansa suunnitelman perusteella teknisesti vanhentuneen hälytin-järjestelmän, jolloin sillä tavoitetaan 80 % pelastusalueen I ja II riskialueilla ulkona liikkuvis-ta ihmisistä.

Pelastuslaitoksella on suunnitelma väestöhälytinten katvealueiden hälyttämiseen.

Yritysten välittömässä läheisyydessä olevien hälytinten käynnistämismahdollisuutta pohdi-taan yhteistyössä ao. yrityksen kanssa.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Vuoteen 2013 mennessä pelastusalueella on toiminnassa 37 suurtehohälytintä. Niillä kai-killa voidaan välittää äänimerkkien osalta myös puhetta.

Pelastuslaitos ylläpitää tietoa väestöhälytinten kattavuudesta ja suunnittelee toimenpiteetkatvealueiden hälyttämiseen.

Pelastuslaitoksen määrittelemät ja yritysten välittömässä läheisyydessä sijaitsevat väestö-hälyttimet voidaan käynnistää myös yrityksen toimesta, mikäli se väestön varoittamiseksija suojaamiseksi koetaan tarpeelliseksi.

Sivu 52/101

3.24 Väestön suojaaminen

Väestönsuojaamisen strategian mukaan on väestön suojaamisen yleisenä tavoitteena,että väestö kyetään suojaamaan normaaliolojen onnettomuus- ja muissa vaaratilanteissasiten, että ihmishenkiä ei menetetä puutteellisten suojaamismahdollisuuksien vuoksi. Poik-keusolojen osalta tavoitteena on suojata väestöä niin hyvin kuin on mahdollista realistisestitoteutettavissa olevin järjestelyin ja kustannuksin.

Normaaliolojen onnettomuus- ja muissa vaaratilanteissa suojaamiskeinot ovat suojautumi-nen asuin- tai muihin sisätiloihin sekä evakuointi.

Poikkeusoloissa väestö varaudutaan riskiarvioiden ja uhkatilanteiden mukaisesti suojaa-maan olemassa oleviin väestönsuojiin, mahdollisimman hyvän suojan antaviin sisätiloihintai evakuointien avulla.

Nykytila

Pelastustoimen alueella Porvoossa väestönsuojapaikkoja on määrällisesti kaikille kuntalai-sille. Osa suojapaikoista on työpaikkojen suojissa. Haja-asutusalueilla ei suojapaikkojayleensä ole ja niillä on varauduttava suojautumaan sisätiloihin ja mahdollisuuksien mukaantilapäissuojiin. Muissa kunnissa tilanne vaihtelee riippuen kuntien rakennuskannasta.

Tavoite

Pelastuslaitos huolehtii osaltaan siitä, että kuntien omia rakennushankkeitatoteutettaessa suojapaikkoja rakennetaan tarkoituksenmukaisesti.

Pelastustoimen alueen väestönsuojat on saatu Itä-Uudenmaan pelastusalueenyhteiseen tietokantaan, jonka tiedot vastaavat kuntien tietoja.

Haja-asutusalueilla kyetään tarvittaessa suojautumaan sisätiloihin ja tilapäissuojiin

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Tehdään yhteistyötä kaavoittajien ja rakennuslupaviranomaisten kanssa niin, ettäväestönsuojien tarve tulee otetuksi huomioon säädösten ja ohjeiden mukaisesti.

Väestönsuojien tiedot yhdistetään palotarkastuskohteiden kanssa samaan tietokantaanvuoden 2013 loppuun mennessä.

Sivu 53/101

3.25 Sammutusvesi

Pelastuslain (468/2003) 47 §:n mukaan kunta huolehtii sammutusveden järjestämisestäalueen pelastustoimen tarpeisiin.

Nykytila

Pelastuslaitos tuottaa pääosan tarvitsemastaan sammutusvedestä sammutus- ja säiliöau-toilla, mutta tarvittaessa lisäveden lähteenä käytetään kuntien palopostiverkostoja.

Pelastuslaitoksella ei ole riittävän tarkkoja tietoja alueen palopostien sijainnista eikä niidentuotosta. Puutteita ilmenee varsinkin uusien palopostien osalla.

Kuntien vesilaitokset vastaavat palopostien toimivuudesta.

Tavoite

Alueen kuntien palopostien sijaintitiedot löytyvät pelastustoiminnan johtamisohjelmastasekä pelastuslaitoksen valvomosta.

Kuntien vesilaitokset sitoutuvat ilmoittamaan muutoksista palopostiverkostoon sekä pitävätalueen palopostit toimintakuntoisina.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Pelastuslaitos kutsuu koolle vuoden 2011 aikana kuntien palopostiverkoista vastaavathenkilöt. Kokouksessa käsitellään ja haetaan ratkaisut esiin nousseisiin ongelmiin.

Pelastuslaitos lähettää vuoden 2011 aikana alueen kunnille pyynnön, jossa pyydetään tie-dot (mm. sähköiset sijaintitiedot) kaikista kunnan paloposteista. Vastausten perusteellatiedot syötetään pelastustoiminnan johtamisjärjestelmään sekä annetaan tiedoksi pelas-tuslaitoksen valvomoon.

3.26 Pelastustoiminnan suunnitelmat

Pelastuslain (468/2003) 9 §:n mukaisesti pelastuslaitos on velvollinen laatimaan tarpeelli-set pelastustoimen suunnitelmat.

Nykytila

Pelastuslaitos on laatinut pelastussuunnitelman Loviisan voimalaitokselle säteilyonnetto-muuden varalle. Suunnitelma on päivitetty viimeksi vuoden 2009 aikana ja päivitetään seu-raavan kerran vuoden 2011 loppuun mennessä.

Kilpilahden teollisuusalueen ulkoinen pelastussuunnitelma on laadittu vuonna 2005. Ny-kymuotoisena suunnitelma ei täysin vastaa sisällöltään ulkoiselle pelastussuunnitelmalleasetettuja vaatimuksia.

Sivu 54/101

Pelastuslaitoksen alueellinen öljyntorjuntasuunnitelma on otettu käyttöön vuoden 2006alusta.

Tavoite

Kilpilahden teollisuusalueen ulkoinen pelastussuunnitelma ja öljyntorjuntasuunnitelma päi-vitetään muuttuneita olosuhteita vastaaviksi.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Kilpilahden teollisuusalueen ulkoinen pelastussuunnitelma ja öljyntorjuntasuunnitelma päi-vitetään vuosien 2010 – 2011 aikana.

3.27 Varautuminen

Valmiuslain (1080/1991) 40 §:n mukaan tulee valtioneuvoston, valtion hallintoviranomais-ten, valtion liikelaitosten ja muiden valtion viranomaisten sekä kuntien valmiussuunnitelminja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillävarmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa. Yh-teiskunnan toiminta voi häiriintyä merkittävästi myös tilanteissa, jotka eivät täytä poikkeus-olojen tunnusmerkistöä. Tällöin kysymys on häiriö- ja erityistilanteista, jotka on määriteltyyhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa (YETTS 23.11.2006 ).

Kuntien valmiussuunnittelun tavoitteena on tuottaa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojenkannalta tärkeät palvelut kaikissa olosuhteissa.

Nykytila

Valmiuslaissa (1080/1991) on kunnille ja kuntien toimialoille määrätty valmiussuunnittelu-ja varautumistehtäviä. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa on kunnillamerkittävä rooli peruspalvelujen tuottajana.

Poikkeusoloissa varautumista johtaa, valvoo ja yhteen sovittaa valtioneuvosto sekä kukinministeriö hallinnonalallansa. Kunnanjohtajat vastaavat kunnissaan varautumisesta ja val-miussuunnittelusta.Osassa alueen kunnista kunnanjohtajan tueksi on nimetty erikseen varautumisasioistavastaava henkilö.

Valmiussuunnittelutilanne alueen kunnissa on vaihteleva.

Tavoite

Pelastuslaitos tukee kuntien valmiussuunnittelua siten, että kunnat pystyväthuolehtimaan peruspalvelujen turvaamisesta normaalioloissa, häiriötiloissa ja poikkeus-oloissa.

Sivu 55/101

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Pelastuslaitos osallistuu kuntien varautumisstrategian laadintaan.

Pelastuslaitos laatii valmiussuunnitelman vuoden 2010 aikana, jolla varmistetaan pelastus-laitoksen ydintehtävien toimintaedellytykset poikkeusoloissa sekä häiriötiloissa ja näidenerityistilanteissa.

3.28 Pelastuslaitoksen valvomo

Pelastuslaitoksen valvomo vastaa entisiin kunnallisiin hätäkeskuksiin sijoitetuista muistapalvelutoiminnoista. Valtion hätäkeskus vastaa toimialueensa hätäpuheluiden vastaanot-tamisesta ja tietojen edelleen välittämisestä mm. pelastustoimen ja poliisin yksiköille.

Nykytila

Pelastuslaitoksen valvomo tuottaa pelastuslaitoksen tukipalvelut. Lisäksi valvomo tuottaamm. turvapuhelinpäivystys-, Porvoon sähköverkon vikailmoitusten päivystys- sekä erillisiäteknisiä päivystyspalveluita.

Tavoite

Mikäli vuoteen 2015 mennessä toteutettava hätäkeskusuudistus tuo mukanaan lisätehtä-viä (esim. paloilmoitinlaitteistojen kuukausikokeilut, linjaviat) pelastuslaitoksen valvomoille,Itä-Uudenmaan pelastuslaitos tarjoaa palveluita yli pelastuslaitosrajojen.

Valvomon tilannekeskustoimintaa kehitetään vastaamaan toimintaympäristön muuttuviavaatimuksia.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Pelastuslaitoksen valvomoon pyritään hankkimaan etäyhteys hätäkeskuksen tulevaan tie-tojärjestelmään. Etäyhteys antaa mahdollisuuden asettaa paloilmoituslaitokset kokeiluti-laan sekä päivittää yhteys- ja muut tiedot hätäkeskuksen tietokantaan.

Sivu 56/101

4 ENSIHOITOPALVELUT

Pelastuslaitos voi tuottaa sairaankuljetus-, ensihoito- ja ensivastepalveluja, jos terveyden-huoltoviranomaisten kanssa siitä on sovittu (VaA 787/2003 5§).

4.1 Ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelut

Nykytila

Pelastuslaitos tuottaa ensisijaisesti kiireellisiä ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluja Por-voon kaupungissa sekä Askolan kunnassa. Toiminnasta aiheutuvista kustannuksista vas-taavat asianomaiset kunnat.

Tavoite

Pelastuslaitoksen tuottamissa ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluissa huomioidaan uudenterveydenhuoltolain asettamat vaatimukset.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Henkilöstön koulutusta ja testausta järjestetään ensihoitopalveluiden vastuuhenkilöidenasettamien vaatimusten mukaisesti.

Pelastuslaitos osallistuu alueen kuntien kiireellisten ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelui-den kilpailutukseen.

Pelastuslaitoksen tuottamissa sairaankuljetuspalveluissa ja sen järjestelyissä huomioidaanvuoden 2011 alusta voimaan tulevan uuden terveydenhuoltolain asettamat vaatimukset.

4.2 Ensivastepalvelut

Nykytila

Ensivastepalveluista pelastuslaitoksella on voimassa olevat sopimukset kaikkien pelastus-alueen kuntien kanssa.

Ensivastepalveluita tuotetaan yhteensä 11 pelastusyksikön avulla. Niistä kolme on vaki-naisen henkilöstön miehittämää, viisi sivutoimisen henkilöstön miehittämää ja 4 sopimus-palokuntien henkilöstön miehittämää pelastusyksikköä.

Uusi terveydenhuoltolaki on valmisteilla ja siinä tullaan määrittelemään mm. ensivastepal-velujen järjestäminen.

Sivu 57/101

Tavoite

Ensivastepalveluita tuottaa koulutettu ja testattu henkilöstö.

Ensivastepalveluita tuotetaan ensihoidon palvelutasomäärityksen mukaisesti ilman, ettätoiminnalla tavoiteltaisiin taloudellista voittoa.

Toteuttamissuunnitelma ja – aikataulu (2010 – 2014)

Ensivastetoimintaan osallistuvan henkilöstön koulutusta ja testausta järjestetään ensihoi-topalveluiden vastuuhenkilöiden asettamien vaatimusten mukaisesti.

Ensivastepalvelut ovat vuoden 2011 alussa uuden terveydenhuoltolain edellyttämällä ta-solla.

Sivu 58/101

5 YHTEISTOIMINTA

5.1 Pelastusviranomaisten välinen yhteistyö

Pelastuslain (468/2003)10 §:n mukaan alueen pelastustoimen tulee tarvittaessa antaaapua toiselle alueelle pelastustoiminnassa ja väestönsuojelussa.

Nykytila

Pelastuslaitoksen valtakunnallinen yhteistyö käsittää mm. pelastusjohtajien ja eri asiantun-tijaryhmien kesken tehtävää yhteistyötä. Lisäksi pelastuslaitos osallistuu aktiivisesti kan-salliseen pelastustoimen kumppanuushankkeeseen sekä on mukana mm. hätäkeskustoi-minnan kehittämishankkeessa.

Pelastuslaitoksen päivittäinen pelastusviranomaisyhteistyö suuntautuu pääasiassa Helsin-gin, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueisiin. Tästä yhteistyöstäon laadittu yhteistoimintasopimus vuonna 2006 ja sen tarkoituksena on tehostaa pelastus-toimintaa ja sen johtamista.

Pelastuslaitoksen päällystöä on osallistunut pelastuslaitosten yhteisiin johtamisharjoituksiinja pelastusalueelta on tarjottu harjoittelumahdollisuuksia toisten pelastuslaitosten tarpei-siin.

Tavoite

Pelastuslaitos pyrkii aktiivisesti olemaan mukana pelastustoimen kehittämishankkeissa.

Pelastuslaitosten välistä yhteistyötä kehitetään edelleen tarjoamalla koulutusta ja järjestä-mällä harjoituksia pelastusalueen riskikohteisiin, kuten Kilpilahden teollisuusalueella ja Lo-viisan voimalaitokselle. Tätä yhteistyötä tarjotaan pääkaupunkiseudun pelastuslaitostenlisäksi Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen pelastuslaitoksille.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Vuosien 2010 aikana järjestetään uuteen innovaatioon perustuva pelastustoimen johta-misharjoitus, jossa harjoitusympäristönä toimii Loviisan voimalaitos. Harjoituksesta saatu-jen tulosten perusteella vastaavanlainen harjoitus järjestetään myöhemmin Kilpilahdenteollisuusalueella.

Sivu 59/101

5.2 Viranomaisyhteistoiminta

Pelastuslain (468/2003) 3§:n mukaan alueen pelastustoimi tulee sovittaa yhteen eri viran-omaisten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen toimintaan pelastustoimessa.

Nykytila

Vuoden 2005 loppupuolella toteutettu hätäkeskusuudistus, samoin kuin vuoden 2009alussa toteutettu poliisin kihlakuntauudistus paransivat pelastusviranomaisen ja poliisinyhteistyömahdollisuuksia.Loviisan voimalaitokseen liittyvät ja kolmen vuoden välein tapahtuvat harjoitukset ovat pa-rantaneet viranomaisten yhteistyötä. Vuonna 2009 pelastuslaitoksella on entistä tarkem-min tiedossa kunkin viranomaisen todelliset mahdollisuudet ja resurssit toimia esimerkiksisäteilyonnettomuustilanteessa.

Neljä pelastuslaitoksen päällystöviranhaltijaa osallistui vuonna 2009 viikon kestävään po-liisin kenttäjohtamistoimintaa käsittelevään koulutustilaisuuteen.

Tavoite

Pelastuslaitos on aktiivinen viranomaisyhteistyön kehittämistyössä, pyrkien mm. kehittä-mään pelastuslaitoksen johtokeskuksen yhteydessä toimivan johtoryhmän työskentelyä.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Yhteistyötä kehitetään vahvistamalla nykyisiä yhteistoiminnan muotoja.

5.3 Yhteistoiminta vapaaehtoisjärjestöjen kanssa

Nykytila

Pelastuslaitos ylläpitää suhteita eri vapaaehtoisjärjestöihin, kuten VaPePa ja WWF, kut-sumalla heitä mukaan pelastustoiminnan koulutustilaisuuksiin ja harjoituksiin.

Tavoite

Pelastuslaitos tiedostaa vapaaehtoisjärjestöjen tarjoamat resurssit ja osaa hyödyntää niitätehokkaasti pelastustoiminnan toteutuksessa ja suunnittelussa.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Vapaaehtoisjärjestöjen osallistumista pelastustoimintaan suunnitellaan, ohjeistetaan jarakennetaan.

Sivu 60/101

6 VÄESTÖNSUOJELU

Väestönsuojelulla tarkoitetaan pelastuslain (468/2003) 1 §:ssä mainittuja ihmisten ja omai-suuden suojaamista ja pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamista valmiuslain(1080/1991) 1 §:ssä ja puolustustilalain (1083/1991) 2 §:ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissasekä niihin varautumista.

Alueen pelastustoimi laatii yhteistyössä alueen kuntien ja muiden osapuolten kanssa väes-tön suojaamista koskevat suunnitelmat sekä suunnitelmat väestön tai sen osan siirtämi-seksi pois vaaran uhkaamalta alueelta ja sijoittamiseksi turvalliselle alueelle (VaA787/2003 5§).

Alueen pelastustoimi huolehtii oman organisaationsa valmiudesta väestönsuojelutehtäviinja pelastuslain (468/2003) 8 §:ssä tarkoitetun omatoimisen varautumisen organisoimisestapoikkeusolojen varalle sekä väestönsuojelussa tarvittavasta yhteistoiminnasta mainitunlain 6 §:ssä tarkoitettujen tahojen kanssa (VaA 787/2003 5§).

Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen pelastuslaitosten valmiussuunnittelusta (SM julkai-su 26/2007, 24.4.2007).

miten pelastustoiminnan valmiussuunnittelu on toteutettu ja miten erilaisia suunnitelmiaylläpidetään

Normaaliolojen väestönsuojeluvalmisteluihin kuuluvat poikkeusoloja koskeva suunnittelu jakoulutus, suojarakentaminen, johtamis-, valvonta- ja hälytysjärjestelmien sekä tietoliiken-neyhteyksien ylläpito ja varautuminen evakuointeihin, pelastustoimintaan, ensiapuun, vä-estön huoltoon sekä raivaus- ja puhdistustoimintaan (PeL 468/2003 50§).

Väestönsuojeluvalmisteluihin kuuluu organisaation tarvitsemat henkilö-, ajoneuvo- ja tila-varaukset, henkilöstölle koulutus, organisaation tarvitsema materiaali ja tarvittaessa väes-tön varoittaminen ja suojaaminen.

Nykytila

Pelastustoiminta poikkeustiloissa ja niihin varautumisessa perustuu pelastuslaitoksennormaaliolojen järjestelmiin seuraavasti: johtaminen ja johtamistilat sekä tilannekuvan yllä-pito, väestön varoittaminen ja yhteistyö muiden viranomaisten kanssa.

Pelastuslaitos on varannut henkilöt ja tarvittavan kaluston kolmen pelastuskomppaniantarpeisiin.

Loviisan voimalaitoksen ulkoinen pelastussuunnitelma sisältää toimintamallin väestönevakuointiin. Mallia voidaan hyödyntää myös muissa evakuoinneissa.

Kukin viranomainen, virasto ja laitos vastaa poikkeusoloissa väestönsuojelutehtäviintarvitsemansa henkilöstön varaamisesta ja kouluttamisesta.

Sivu 61/101

Alueen pelastustoimi ylläpitää keskitetysti poikkeusolojen varalle tehdyt henkilö-, raken-nus- ja ajoneuvovaraukset kuntien toimialoilta saatujen tietojen perusteella.

Kuntien johtohenkilöstön koulutuksen järjestämisestä vastaa Pelastusopisto.

Pelastusalueen väestönsuojelun tehtäviin varatun henkilöstön koulutustilanne on epäyhte-näinen.

Tavoite

Pelastuslaitoksella on tarvittavat resurssit pelastustoimintoihin poikkeusoloissa ja se ohjaaalueen kuntia tarvittavien resurssien varaamiseksi.

Väestönsuojelumuodostelmien koulutus- ja täydennyskoulutustarpeet sekä tavoitteeton määritelty yhteistyössä kuntien eri toimialojen ja pelastuslaitoksen kanssa.

Kunnat hankkivat aktiivisesti väestönsuojelukoulutusta Pelastusopistolta.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Pelastuslaitos ja kunnat koordinoivat yhteistyössä kuntien henkilöstön väestönsuojelukou-lutuksen toteutumista eri toimialojen määrittämien tavoitteiden mukaisesti. Pelastuslaitosopastaa kuntia koulutusten järjestämisessä yhteistyössä Pelastusopiston kanssa.

Henkilö-, rakennus- ja ajoneuvovaraustilannetta alueen kunnissa seurataan määrävälein.

Pelastuslaitos ylläpitää ja kehittää yhteistyössä alueen kuntien kanssa henkilö-, rakennus-ja ajoneuvovaraustilannetta kunnilta saamiensa tietojen pohjalta.

Sivu 62/101

7 HENKILÖSTÖ JA KOULUTUS

7.1 Henkilöstö

Nykytila

Henkilöstö on alueellisen pelastustoimen tärkein voimavara. Vakinaisen henkilöstön am-matillinen osaaminen edustaa kansainvälisestikin katsoen hyvää tasoa.

Porvoon kaupungin henkilöstöstrategiaa noudatetaan henkilöstöhallinnossa ja henkilöstöntyöhyvinvointia seurataan ja arvioidaan Porvoon kaupungin muun henkilöstön kanssa yh-teisillä tutkimuksilla ja mittareilla.

Pelastuslaitos ja työterveyshuolto tekevät tiivistä yhteistyötä henkilökunnan työkyvyn jatyöhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Ikääntymisen tuomia ongelmia seurataanja niihin on pyritty löytämään ratkaisut työjärjestelyillä.

Työskentelyolosuhteisiin on kiinnitetty huomiota ja työsuojelun toimintaohjelma sekä työ-paikkojen riskien arviointi on tehty. Tasa-arvo työelämässä on huomioitu. Naispuolistentyöntekijöiden osuus ensihoidossa on kasvanut huomattavasti ja tasa-arvo on huomioitu.

Pelastustoimintaan osallistuva henkilömäärä on suhteutettu ja sijoitettu alueen riskien pe-rusteella. Pelastuslaitoksen sivutoiminen henkilöstö on sijoitettuna Askolan, Pukkilan,Myrskylän, Lapinjärven ja Loviisan kuntien alueelle.

Eläkeuudistuksien myötä pelastustoimintaan osallistuvien henkilöiden eläköitymisikä nou-see vähitellen tulevina vuosina kunnalliseen eläkeikään 63–68 v. asti. Pelastustoimintaanosallistuvien henkilöiden ikääntymisestä aiheutuvia ongelmia on selvitetty valtakunnalli-sessa toimintakykyhankkeessa.

Pelastustoimintaan osallistuvien henkilöiden lakisääteiset vuosilomat, työehtosopimuksenmukaiset pidemmät vapaat ja muut poissaolot aiheuttavat ajoittain ongelmia pelastustoi-minnan palvelutason ylläpitämisessä.

Tavoite

Pelastustoimen kiinnostavuuteen ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen maineeseenhyvänä työnantajana on kiinnitetty huomiota ulkoisessa viestinnässä ja rekrytointiinon panostettu aiempaa enemmän.

Henkilökunnan työkykyä, työhyvinvointia ja tasa- arvoa on tuettu kaikin pelastuslaitoksenja Porvoon kaupungin käytettävissä olevin keinoin.

Erityisesti pelastustoimintaan osallistuvien henkilöiden terveys ja työkyky pyritään pitä-mään työtehtävien vaatimalla tasolla mahdollisimman pitkään.

Sivu 63/101

Työtapaturmien lukumäärä ja työtapaturmista johtuvat poissaolot ovat vähentyneet.

Pelastustoimintaan osallistuvien henkilöiden rekrytointitarpeessa on otettu huomioonikääntymisen ja erilaisten poissaolojen aiheuttama vaje.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Ulkoisessa viestinnässä panostetaan pelastustoiminnan kiinnostavuuteen ammattialana.

Alueen pelastustoimi ja Porvoon kaupunki työnantajana sitoutuvattukemaan ja kehittämään pelastuslaitoksen henkilöstön työkykyä, työhyvinvointia,koulutusta ja tasa-arvoa käytettävissä olevin keinoin.

Henkilöstön työkyvystä, työssä jaksamisesta ja työturvallisuudesta huolehditaan jatkuvastikiinteässä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Pelastustoiminnan työtehtävät suunnitellaan siten, että poissaolojen jaikääntymisen aiheuttamat ongelmat vähenevät.

7.2 Koulutus

Nykytila

Koulutustaso on korkealla ja osaamista ylläpidetään ja kehitetään systemaattisesti. Koulu-tustapahtumia tilastoidaan ja niihin osallistumista seurataan. Kehityskeskusteluissa kartoi-tetaan mm. henkilöstön osaamistaso.

Pelastuslaitokselta puuttuu oma harjoitusalue pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstönkouluttamiseksi.

Tavoite

Koulutus on suunniteltu ja toteutettu siten, että henkilöstöllä on riittävät tiedot jataidot hoitaa työtehtävänsä ammattimaisesti ja turvallisesti.

Sopimuspalokuntien koulutus on suunniteltu ja toteutettu siten, että henkilöstöllä on riittä-vät tiedot ja taidot hoitaa tehtävänsä turvallisesti.

Alueellisen, sijainniltaan keskeisen, pelastustoimen harjoitusalueen selvitys on aloitettu.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Pelastuslaitos järjestää ja tukee henkilöstön koulutusta ja kouluttautumista eri keinoin.Koulutus toteutetaan sekä sisäisellä että ulkoisella koulutuksella (mm. Pelastusopisto).Naapurialueiden pelastuslaitosten kanssa pyritään yhteistyöhön erityisryhmillesuunnattujen koulutusten järjestämisessä.

Sopimuspalokuntien perus- ja täydennyskoulutus on järjestetty ostopalveluina UPL:n

Sivu 64/101

ja FSB:n kautta. Pelastuslaitos osallistuu peruskurssien kurssikustannuksiin.Koulutuksen seurantaa parannetaan tietoteknisillä ratkaisuilla. Henkilöstön osaamistaseurataan ja mitataan sekä koulutusta kohdennetaan tarpeiden mukaisesti.

Osallistutaan valtakunnalliseen harjoitusalueen selvitykseen.

Sivu 65/101

8 TIETO- JA VIESTIJÄRJESTELMÄT

Pelastustoimen tieto- ja viestintäjärjestelmien tavoitteena on pelastustoiminnan ja onnet-tomuuksien ehkäisytoiminnan seurannan ja johtamisen tukeminen. Keskeisiä tietojärjes-telmiä ovat palotarkastusjärjestelmä (Merlot) ja pelastustoiminnan johtamisjärjestelmä(PEKE).

Muita pelastustoimen tukevia järjestelmiä ovat pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustie-tojärjestelmä (PRONTO).

Näiden lisäksi pelastuslaitoksella on resurssien ja tukitoimintojen tarvitsemia omia hallin-nollisia tietojärjestelmiä sekä Porvoon kaupungin perustietotekniikan tuottamat palvelut.

Hätäkeskusten määrän vähentäminen ja pelastuslaitosten toimintojen yhdenmukaistami-nen edellyttää ajan tasalla olevan tietoteknisen laitteistojen ja ohjelmien hankintaa. Viran-omaisradioverkon (VIRVE) ja pelastustoiminnan johtamisjärjestelmän (PEKE) kehittyminenasettaa vaatimuksia laitekannan uusimiselle.

Nykytila

Palotarkastustoimintaa seurataan Merlot palotarkastusohjelmalla.

Pelastuslaitoksen vakinaisiin pelastusyksiköihin ja johtoautoihin on hankittu ajoneuvotieto-koneita (yht. 5 kpl) ja niiden tarkoituksenmukaiset johtamissovellukset (PEKE). Valvomos-sa on hälytystietojen seurantaa ja edelleen välittämistä varten käytössä valvomo-ohjelmisto (Merlot häke).

Pelastuslaitoksen yksiköihin on hankittu navigointilaitteistoja, jotka vastaanottavat hätä-keskuksen lähettämän paikkatiedon onnettomuuspaikan sijainnista. Lisäksi ne lähettävätreaaliajassa yksikön paikkatietoa hätäkeskuksentietojärjestelmään (ELS) ja pelastustoi-minnan johtamisjärjestelmään (PEKE).

Vuoteen 2015 mennessä tapahtuva hätäkeskusuudistus velvoittaa kaikkien eri toimijoiden(poliisi, sosiaali- ja terveystoimi sekä pelastustoimi) yksiköiden lähettävän paikkatietoaanhätäkeskustietojärjestelmään. Tuolloin varmistutaan lähimmän tarkoituksenmukaisimmanavun hälyttämisestä.

Tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäytön lisääntyessä tietojärjestelmien toimivuuden yllä-pito on muodostunut haasteeksi. Huonosti toimiva tietojärjestelmä muodostuu helpostirasitteeksi käyttäjille eikä tavoiteltua toiminnan tehostumista saavuteta.

Tavoite

Pelastuslaitoksella on käytössään riittävän toimintakykyinen tietojärjestelmä, jokatukee päivittäisten onnettomuuksien, suuronnettomuuksien, häiriötilojen ja poikkeusolojentehokasta johtamistoimintaa sekä tilannekuvan ylläpitämistä. Järjestelmä ontarpeellisilta osiltaan yhteensopiva muiden toimintaa tukevien tietojärjestelmienkanssa.

Sivu 66/101

Kaikki ne pelastuslaitoksen yksiköt, jotka ovat hätäkeskuksen hälytettävissä, kykenevätlähettämään paikkatietoaan hätäkeskuksen tietojärjestelmään ja pelastustoiminnan johta-misjärjestelmään vuoteen 2014 mennessä.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Tarvittavien laitteiden ja johtamissovelluksien hankinta ja käyttö otetaan huomiooninvestointisuunnitelmaa ja kalustohankintoja tehtäessä. Eri järjestelmien tarvitsemien lait-teiden ja sovellusten jatkuvaan ylläpitoon panostetaan toimintavarmuuden turvaamiseksi.

VIRVE- päätelaitteita ja niiden lisävarusteita uusitaan vuosittain siten, että käytettävissä onajanmukainen viestikalusto.

PEKEn tarvitsemia tietokoneita ja lisätarvikkeita hankitaan pelastuslaitoksen määrittelemiinpelastus- ja tukiyksiköihin.

Pelastuslaitoksen valmiuksia pelastusyksiköiden sijaintitiedon lähettämiseen parannetaansiten, että tarvittava valmius luodaan vuoden 2014 loppuun mennessä.

Sivu 67/101

9 TOIMITILAT

Pelastusasemat tulee sijoittaa siten, että riskialueet pystytään tavoittamaan toimintaval-miusohjeen A:71 (SM-2002-00018/Tu-35) mukaisissa tavoiteajoissa mahdollisimman hy-vin.

Pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kukin kunta vastaa alueellaan siitä,että pelastuslaitoksen käyttöön osoitetaan tarvittavat tilat. Pelastuslaitos vuokraa tarvitta-vat tilat ensisijassa alueen kunnilta. Vuokrien määräytymisperusteet on yhdenmukaistettuja uudet vuokrasopimukset on otettu käyttöön 2008. Pelastuslaitoksella on 3 vakinaistapelastusasemaa, joissa vuorossa oleva henkilöstö on välittömässä hälytysvalmiudessa.

Pelastustoimen alueella on tällä hetkellä 37 asetetut vaatimukset täyttävää sopimuspalo-kuntaa. Sopimuspalokunnat toimivat kunnilta erikseen vuokratuissa tai vakinaisten palo-asemien yhteydessä olevissa tiloissa. Sopimuspalokuntien itsensä omistamista pelastus-toimen käytössä olevista tiloista maksetaan kiinteistökorvausta palokuntasopimuksen mu-kaisesti. Uusien tai perusparannettavien tilojen osalta pelastustoimen tarve arvioidaan pa-losuojelurahaston avustusanomusten ja palokuntasopimusten päivitysten yhteydessä.

Uusien paloasemien rakentamistarve arvioidaan toiminnallisten tarpeiden, toimintaympä-ristön muutoksiin perustuvan riskienarvioinnin sekä kuntien kaavoitus- ja rakentamissuun-nitelmien perusteella.

Nykytila

Sipoon kuntaan suunnitellaan uutta pelastusasemaa Öljytien varteen. Pelastuslaitos onlaatinut pelastusasemasta hankesuunnitelman, joka sisältää mm. arkkitehdin laatimat alus-tavat luonnospiirustukset sekä alustavan kustannuslaskelman. Hankesuunnitelma on luo-vutettu kunnalle jatkovalmisteluun.

Askolan kunnassa on aloitettu selvitystyö uuden pelastusaseman rakentamiseksi. Pelas-tuslaitos on laatinut pelastusasemasta hankesuunnitelman, joka sisältää mm. arkkitehdinlaatimat alustavat luonnospiirustukset sekä alustavan kustannuslaskelman. Hankesuunni-telma on luovutettu kunnalle jatkovalmisteluun.

Loviisan pelastusaseman nykyinen sijainti kunnan päätieverkkoon nähden ei mahdollistatäysimääräistä resurssien hyödyntämistä.

Pelastusasemien sijoituspaikkojen määrittelyssä on huomioitu lähipelastuslaitosten pelas-tusasemien sijoituspaikkasuunnitelmat.

Tavoite

Sipoon uuden pelastusaseman sijoituksessa huomioidaan Sipoon kunnan kasvustrategian2025 aiheuttamat muutokset. Pelastuslaitoksen laatiman hankesuunnitelman mukainentilatarve uudelle pelastusasemalle on noin 2 000 neliötä. Luvussa ei ole huomioitu pelas-tustoiminnan vaatimia varastotiloja, jotka voidaan toteuttaa katoksina tai kylminä varasto-halleina.

Sivu 68/101

Askolan kunta jatkaa pelastusaseman sijoituspaikan selvitystä. Pelastuslaitoksen laatimanhankesuunnitelman mukainen tilatarve uudelle pelastusasemalle on noin 600 neliötä. Lu-vussa ei ole huomioitu pelastustoiminnan vaatimia varastotiloja, jotka voidaan toteuttaakatoksina tai kylminä varastohalleina.

Loviisan pelastusasema sijoitetaan kunnan päätieverkon läheisyyteen siten, että se mah-dollistaa käytettävissä olevien resurssien hyödyntämisen nykyistä tehokkaammin kokokunnan alueella.

Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu (2010 – 2014)

Sipoon kunta aloittaa uuden pelastusaseman suunnittelun ja rakentamisen pelastuslaitok-sen käyttöön laaditun hankesuunnitelman mukaisesti. Rakentamisen edistymistä ja työnlaatua valvotaan myös pelastuslaitoksen edustajan toimesta.

Askolan kunta aloittaa uuden pelastusaseman suunnittelun ja rakentamisen pelastuslai-toksen käyttöön laaditun hankesuunnitelman mukaisesti. Rakentamisen edistymistä jatyön laatua valvotaan myös pelastuslaitoksen edustajan toimesta.

Sijoituspaikka-analyysi Loviisan uudesta pelastusasemasta ja sen sijoituspaikasta käyn-nistetään viimeistään siinä vaiheessa, kun E18 moottoritien rakentaminen välille Kosken-kylä – Kotka käynnistyy.

Sivu 69/101

10 KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA KUSTANNUSVAIKUTUKSET

Pelastuslaitoksen toimintaa tehostetaan kehittämällä prosesseja, toiminnan laatua ja yh-teistyötä. Merkittävimpiä kehittämistavoitteita ovat mm valistuksen ja neuvonnan lisäämi-nen, kuntien varautumisen tukeminen, pelastustoiminnan johtamisen ja pelastustoiminnanvalmiuden parantaminen sekä mukanaolo kiireellisen ensihoidon järjestämisessä alueella.

Palvelutasopäätöksen mukainen pelastustoimen kehittäminen toteutetaan suunnitelma-kaudella talousarvion 2010 ja taloussuunnitelmien 2010 – 2014 mukaisesti.

10.1 Päätöksen laadinta ja voimassaoloaika

Tämä palvelutasopäätös on voimassa 1.11.2010 – 31.12.2014 ja se kumoaa vuonna 2004laaditun palvelutasopäätöksen.

Uuden pelastuslain valmistelu on alkanut ja sen on suunniteltu tulevan voimaan vuoden2011 alusta. Myös muussa lainsäädännössä on pelastustoimelle asetettuja tehtäviä. Lain-säädännön muutokset voivat aiheuttaa muutoksia palvelutasopäätökseen. Mikäli muutok-set ovat merkittäviä, päätös käsitellään muutosten osalta uudelleen.

10.2 Palvelutason seuranta

Palvelutasopäätös toimitetaan aluehallintovirastolle. Puutteellinen palvelutasopäätös voi-daan palauttaa täydennettäväksi (PeL 468/2003 13§). Aluehallintovirasto arvioi palvelu-tasopäätösten sisältöä pelastuslainsäädännön ja ministeriön ohjeiden perusteella (PeL468/2003 14§).

Pelastustoimen palvelutason toteutumista lakisääteisellä tasolla seurataan ensisijaisestipelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmällä (PRONTO), pyytämällä tar-peellisia tietoja ja selvityksiä sekä seurantakäynnein ja tarkastuksin.

Sivu 70/101

ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOSRÄDDNINGSVERKET I ÖSTRA NYLAND

PELASTUSTOIMEN PALVELUTASORÄDDNINGSVERKETS SERVICENIVÅ

2010 – 2014

LIITEOSA

Väestökehitys Riskiruudut ja alueet Maantiekuljetukset Tärkeät pohjavesialueet

BILAGÅR Befolkningsutveckling Riskrutor och områden Landvägstransporter Viktiga grundvattenområden

AluepelastuslautakuntaRegionala räddningsnämnden42 § 28.9.2010

Sivu 71/101

VäestökehitysBefolkningsutveckling

Sivu 72/101

Sivu 73/101

Sivu 74/101

RiskialueetRiskområden

Sivu 75/101

Sivu 76/101

Sivu 77/101

Sivu 78/101

Sivu 79/101

Sivu 80/101

MaantiekuljetuksetLandsvägstransporter

Sivu 81/101

Sivu 82/101

Sivu 83/101

Sivu 84/101

Sivu 85/101

Sivu 86/101

Sivu 87/101

Sivu 88/101

Sivu 89/101

Sivu 90/101

Sivu 91/101

Sivu 92/101

Tärkeät pohjavesialueetViktiga grundvattenområden

Sivu 93/101

Sivu 94/101

Sivu 95/101

Sivu 96/101

Sivu 97/101

Sivu 98/101

Sivu 99/101

Sivu 100/101

Sivu 101/101