valtioneuvoston kanslian tilinpäätös 2013 · istunto ja 21.3.2013 pidetty kehysriihi muodostivat...

Valtioneuvoston kanslian tilinpäätös 2013

toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

3

Sisällys

1 TOIMINTAKERTOMUS .............................................................................................................................5

1.1 Johdon katsaus ...........................................................................................................................5

1.2 Vaikuttavuus ...............................................................................................................................9

1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus..................................................................................................9

1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus .........................................................................23

1.3 Toiminnallinen tehokkuus .........................................................................................................24

1.3.1 Toiminnan tuottavuus ...................................................................................................24

1.3.2 Toiminnan taloudellisuus ..............................................................................................24

1.3.3 Maksullinen toiminnan tulos ja kannattavuus ..............................................................25

1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus .....................................................25

1.4 Tuotokset ja laadunhallinta ......................................................................................................25

1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet.................................................25 1.4.1 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu ...........................................36

1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen ....................................................................36

1.5.1 Henkilöstö ...................................................................................................................36

1.6 Tilinpäätösanalyysi ....................................................................................................................41

1.6.1 Rahoituksen rakenne ...................................................................................................41

1.6.2 Talousarvion toteutuminen ...........................................................................................41

1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma ................................................................................................44

1.6.4 Tase ..............................................................................................................................46

1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma ...................................................................47

1.8 Arviointien tulokset ..................................................................................................................47

1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä ................................................................................47

2 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA ................................................................................................48

3 TUOTTO- JA KULULASKELMA ...............................................................................................................50

4 TASE ..................................................................................................................................................51

5 LIITETIEDOT ..........................................................................................................................................53

6 ALLEKIRJOITUKSET ...............................................................................................................................63

7 VALTIONEUVOSTON KANSLIAN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIITÄ TÄYDENTÄVÄT LIITTEET 2013 .......................................................................................................................................64

8 OIKEUSKANSLERINVIRASTON TILINPÄÄTÖS 2013 ...............................................................................76

8.1 Johdon katsaus .........................................................................................................................76

8.2 Oikeuskanslerinviraston laskelmat ............................................................................................84

5

1 TOIMINTAKERTOMUS

1.1 Johdon katsaus

Valtioneuvoston kanslia tuki tehtävänsä mukaisesti valtioneuvostoa toiminnassaan ja toteutti ministeriönä hallitusohjelmassa asetettuja tavoitteita. Tehostaakseen toimintaansa ministeriön sisäistä toimin-takulttuuria ja johtamista kehitettiin. Panostukset tähän toivat myönteistä kehi-tystä työtyytyväisyyttä mittaavien tunnuslukujen valossa.

Valtioneuvoston kanslian organisoimassa puoliväli-istunnossa hallitus arvioi 28.2.2013 hal-litusohjelman toteutumisen sekä Suomen talouden tilannetta. Yhdessä hallituksen puoliväli-istunto ja 21.3.2013 pidetty kehysriihi muodostivat ns. hallitusohjelman puolivälitarkastelun. Kriittisimmät uusia lisäpäätöksiä vaativat hallitusohjelman tavoitteet katsottiin liittyvän talous-kasvuun, työllisyyteen sekä julkisen talouden kestävyyteen. Puoliväli-istunnossaan hallitus lin-jasi päätöskokonaisuuksia, joilla luodaan edellytyksiä korkeammalle työllisyydelle ja uusien työ-paikkojen syntymiselle, vahvemmalle talouskasvulle sekä tasapainoiselle julkiselle taloudelle.

Näitä aiheita käsiteltiin hallitusta laajemmalla yhteiskunnan foorumilla, kun pääministeri Kataisen koolle kutsumassa Heureka-foorumissa 26.8.2013 tavoitteena oli muodostaa puoluei-den, etujärjestöjen ja tutkimuksen edustajien yhteinen näkemys Suomen talous- ja työllisyys-tilanteesta sekä tunnistaa ta-louden muutostarpeita ja vahvuuksia. Keskeiseksi nousi yhteinen tilannearvio julkisen talouden kestä-vyysvajeesta ja rakenteellisesta alijäämästä sekä kasvua vahvistavien rakenteellisten toimenpiteiden tarpeesta.

Hallitus sopi 29.8.2013 budjettiriihessä rakenneuudistusohjelmasta talouden kasvuedellytys-ten vahvis-tamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Ohjelmalla pyritään poistamaan Suomen julkisen talouden kestävyysvaje ja siten turvaamaan julkisten palvelujen ja etuuksien rahoitus. Keinoina on saada työllisyys, talouskasvu ja julkisten palvelujen tuottavuus nousuun. Hallitus päätti neuvottelussaan perjantaina 29.11.2013 rakennepoliittisen ohjelman toimeen-panosta.

Erityisesti ict-sektorin työllisyyden kohentamiseksi valtioneuvoston kanslia asetti seurantaryh-män koordinoimaan kansallisissa ICT-kehittämishankkeissa syntyneiden linjausten ja ehdotus-ten toimeen-panoa (ICT 2015: 21 polkua Kitkattomaan Suomeen 17.1.2013 ja Julkisen hallin-non ICT-strategia 17.10.2012). Seurantaryhmän tehtävänä on ollut huolehtia, että strategisissa ICT-kehittämishankkeissa syntyneet linjaukset ja ehdotukset jalostuvat ja etenevät konkreetti-siksi päätöksiksi mm. kehyspäätösten kautta sekä toimeenpannaan tarkoitetussa laajuudessa ja aikataulussa.

Hallitusohjelman mukaisesti Suomi pyrkii vaikuttamaan kansainväliseen talouskehitykseen ta-voitteenaan maailmantalouden vakaa ja tasapainoinen kehitys sekä kauppa- ja talouspoliittisten etujemme edistäminen. Talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi, Suomeen suuntautuvien investointien ja maakuvatyön edistämiseksi saatettiin valtioneuvoston kanslian johdolla tätä työtä tekevät toimijat niin kotimaassa kuin ulkomaillakin yhteen hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Hallitus vahvisti kesä-kuussa 2013 ensimmäisen Team Finland -strategian vuodelle 2014. Team Finland tuo yhteen Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälisty-mistä, Suomeen suuntautuvia investointeja ja maa-kuvatyötä edistävät toimijat kotimaassa ja ulkomailla. Tavoitteena on selkeä ja asiakaslähtöinen toi-mintamalli, jossa toimijat tuodaan saman sateenvarjon alle ja niitä ohjaavat yhteiset, valtioneuvoston vuosittain vahvistamat ta-voitteet. Samalla pyritään entistä joustavampaan toimintatapaan, jossa hank-keita toteutetaan yhteistyössä valtion ja yksityisten toimijoiden kesken. Team Finland -verkoston toi-minta maa-

6

ilmalla käynnistyi alkuvuodesta 2013. Eri maihin on muodostettu 72 tiimiä, jotka kokoavat yh-teen Suomen viranomaiset, julkisrahoitteiset organisaatiot sekä muut keskeiset Suomi-toimijat. Tiimeille on määritelty työohjelmat ja koordinaattorit, joilla on tiedot verkoston paikallisesta toi-minnasta ja palveluista. Verkostolla on yhteinen, pääministerin johdolla toimiva ohjausryhmä. Toinen hallituksen hyväksymä strategia, joka pyrkii tukemaan liiketoimintamahdollisuuksi-en avaamista, oli elokuussa 2013 hyväksytty uudistettu Arktinen strategia. Strategia pyrkii Suomen arktisen aseman vahvistamiseen, avautuvia liiketoimintamahdollisuuksia hyödyntämi-seen, ympäristön, turvallisuuden ja vakauden turvaamiseen, maan pohjoisten alueiden aseman vahvistamiseen, kansainvälistä yhteistyötä lisäämiseen ja arktisen osaamisen laajaan hyödyn-tämiseen. Strategian vision mukaan ”Suomi on aktiivinen arktinen toimija, joka osaa kestävällä tavalla sovittaa yhteen arktisen ympäristön reunaehdot ja liiketoimintamahdollisuudet kansain-välistä yhteistyötä hyödyntäen”. Strategiassa on viisi eri arktisen toiminnan osa-aluetta, joissa Suomella on tavoitteita: Suomen arktinen väestö, koulutus ja tutkimus, arktinen liiketoiminta, ympäristö ja vakaus, kansainvälinen arktinen osaaminen. Arktinen strategia pannaan täytän-töön erillisillä sektorikohtaisilla toimilla.

Vuoden 2013 aikana valtioneuvoston kanslian johdolla valmistui kaksi hallitusohjelman mu-kaista selon-tekoa eduskunnalle. Kesäkuussa 2013 hallitus antoi EU-selonteon ”Vahvempi, yhtenäisempi ja reilumpi EU on Suomen etu”. Selonteko lähtee siitä, että Suomi on sitoutunut yhteiseen rahaan euroon sekä talous- ja rahaliiton vahvistamiseen ja tukee Euroopan tiiviimpää yhdentymistä. Suomelle tärkeitä ke-hittämisalueita ovat oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen, jonka tulee näkyä ja toteutua kansalaisten jokapäiväisessä elämässä. Globaalin kilpailun kiris-tyessä on kiinnitettävä huomiota toimiin, joilla vah-vistetaan jäsenvaltioiden kasvupotentiaalia ja kilpailukykyä samalla kun pidetään huolta työllisyydestä ja hyvinvoinnista. Muita prioriteet-teja ovat talous- ja rahaliiton vahvistaminen, yhteisen energiapolitiikan kehittäminen, ilmaston muutoksen torjuminen, henkilöiden vapaan liikkuvuuden edistäminen, unionin ulkoisen toimin-nan vahvistaminen sekä unionin laajentuminen.

Lokakuussa 2013 hallitus antoi eduskunnalle tulevaisuusselonteon, mikä käsittelee kestävää kasvua ja hyvinvointia. Selonteko avaa Suomen pitkän aikavälin tulevaisuuden haasteita ja linjaa valtioneuvoston yhteisen tahtotilan tulevaisuuden rakentamiseksi. Visiona on, että vuon-na 2030 kaikkien Suomessa on hyvä elää merkityksellistä ja arvokasta elämää. Suomalainen osaaminen ja taloudellinen kasvu ovat luoneet perustan hyvinvoinnille. Suomi on onnistunut rakentamaan kestävää kasvua omaleimaisiin menestystekijöihinsä nojaten ja kantaen vas-tuuta sekä Suomessa että globaalisti. Kasvu on edistänyt ihmisten hyvinvointia ympäristön kantokyvyn asettamissa rajoissa. Vastuuta kantavat koko yhteiskunta, yhteisöt ja yksilöt. Tulevaisuusselonteko sisältää periaatelinjauksia, joiden puitteissa voidaan eri puolilla yhteis-kuntaa ryhtyä konkreettisiin toimiin. Kansallisen ennakointityön (www.2030.fi) lisäksi selonteon valmistelussa hyödynnettiin tutkimuksia, valtioneuvoston tekemiä linjauksia ja strategioita sekä kansainvälisen Kestävän kasvun malli -tutkimushankkeen tuloksia.

EU-politiikka oli hallituksen toiminnan keskiössä koko kuluneen vuoden ajan. Talouskriisi, useita jä-senmaita koetteleva velkakriisi ja kasvava työttömyys vaikuttivat EU:n sisäiseen tilantee-seen. Kriisit ovat vahvistaneet maaperää EU-kriittisyydelle, jakaneet jäsenmaita eri suuntiin vetäviin ryhmiin ja kasvattaneet houkutusta turvautua protektionismiin. Kriisit ovat myös osoit-taneet tarpeen uudistaa ra-hoitusmarkkinoita, vahvistaa jäsenmaiden kilpailukykyä ja julkista taloutta sekä huolehtia EU:n sosiaa-lisesta vakaudesta.

Suomen linja on selvä: tuemme Euroopan tiiviimpää yhdentymistä, silloin kun se tapahtuu tavalla, jonka jäsenmaat ja kansalaiset kokevat tarpeelliseksi, reiluksi ja oikeudenmukaiseksi. Talouskriisissä oli kuitenkin vuoden lopulla nähtävissä tilanteen paranemista ja talouden kään-tyminen kasvuun. Suomi pyrki toimimaan kriisin hoitamisessa euron vakauttamiseksi, jäsen-

7

maita rakenteellisiin uudistuksiin kannustaen ja uutta kasvua vahvistaen erityisesti sisämarkki-noita kehittämällä. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus hyväksyi 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituk-sen koko-naisuudistusta koskeva valtioneuvoston periaatepäätöksen. Periaatepäätös sisältää vuosina 2014–2017 toteutettavan kokonaisuudistuksen, jonka tavoitteena on vahvistaa mo-nitieteistä, korkeatasoista ja yhteiskunnan kannalta merkityksellistä tutkimusta, vapauttaa re-sursseja rakenteista tutkimustoimintaan, muodostaa tutkimuslaitoksista aihepiireittäin nykyistä suurempia ja vahvempia kokonaisuuksia, lisätä yhteistyötä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välillä sekä uudistaa tutkimuksen rahoitusta. Tutkimusrahoitusta uudistetaan kahdella tavalla: yhtäältä perustamalla strategisen tutkimuksen neuvosto rahoittamaan valtioneuvoston aset-tamien teemojen ja painopisteiden mukaisesti tutkimusta, joka etsii ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin, toisaalta vahvistamalla valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaa tutkimus- ja selvitystoimintaa kokoamalla rahoitusta valtioneuvoston ja sen ministeri-öiden välittömien tietotarpeiden tutkimus-, arviointi- ja selvitystoimintaan.

Hallitusohjelman mukaisesti osana laajempaa keskushallinnon kehittämistä valtioneuvoston kanslia asetti VNHY 2015-hankkeen. Hankkeessa on tavoitteena koota valtioneuvoston ja sen ministeriöiden hallinto- ja palvelutoiminnot valtioneuvoston hallintoyksikköön 1.3.2015 lukien. Valtioneuvoston hallintoyksikkö johtaa, sovittaa yhteen ja kehittää valtioneuvoston ja sen mi-nisteriöiden yhteistä hallintoa, sisäistä toiminnan ja talouden suunnittelua ja toimintatapoja sekä tuottaa yhteisiä palveluja ja kehittää valtioneuvoston yhteistä toimintakulttuuria.

Keskushallinnon kehittämiseen liittyi myös marraskuussa 2013 valmistunut Tulevaisuuden hal-linnot –hankkeen loppuraportti (Governments for the Future). Hankkeen tavoitteena oli jakaa kansainvälisesti kokemuksia siitä, mitä valmiuksia eri maiden keskushallinnoilla on kohdata nykyiset ja tulevat yh-teiskunnalliset haasteet ja kartoitettiin osallistuvien maiden yhteisiä kes-kushallinnon konkreettisia ongelmia ja ratkaisuja. Tulevaisuuden hallinnot -hanke toteutettiin Suomen aloitteesta ja jäseniksi kutsuttiin Skotlanti, Iso-Britannia, Ruotsi ja Itävalta sekä työtä tukemaan OECD.

Valtioneuvoston kanslia käynnisti myös Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden valmis-telun. Hal-litus linjasi valmistelua iltakoulussaan 13.3.2013: pyrkimyksenä on synnyttää mu-kaansa tempaava, kiinnostava ja monipuolinen juhlavuosi. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä Suomen valtiollisesta it-senäistymisestä ja kansakunnan kehityksestä, Suomen ja suomalai-suuden merkityksestä nykypäivänä, sekä kansakunnan tulevaisuuden haasteista ja uudesta suunnasta. Valmistelua varten asetettiin laaja-alainen valtuuskunta ja toimeenpanosta vastaa-va hallitus.

Valtioneuvoston kanslian valmiutta hoitaa tehtävänsä vakavissa häiriötilanteissa testattiin val-takunnal-lisessa valmiusharjoituksessa. Valtakunnallisen valtionhallinnon valmiusharjoituksen (VALHA 2013) päämääränä oli harjoittaa valtionhallintoa ja valtionjohtoa vakavien häiriötilan-teiden ja poikkeusolojen edellyttämään yhteistoimintaan. Harjoituksen pääteemana oli kyber-turvallisuus. Harjoituksen osallis-tuivat ministeriöt, tasavallan presidentin kanslia ja oikeus-kanslerinvirasto.

8

VALT

ION

EUVO

STO

N K

ANSL

IAN

ORG

ANIS

AATI

O 3

1.12

.201

3

PÄÄ

MIN

ISTE

RIM

INIS

TERI

EU

-ASI

ATM

INIS

TERI

O

MIS

TAJA

OHJ

AUSA

SIAT

ALI

VALT

IOSI

HTE

ERI

VALT

IOSI

HTE

ERI

PÄÄM

INIS

TERI

Ä AV

UST

AVAT

VIRK

AMIE

HET

EU-A

SIO

IDEN

OSA

STO

VIES

TIN

TÄO

SAST

OVA

LMIU

SOSA

STO

OM

ISTA

JAO

HJAU

SOSA

STO

HALL

INTO

- JA

PALV

ELU

OSA

STO

YLEI

STEN

EU

-ASI

OID

EN Y

KSIK

KÖTU

RVAL

LISU

USY

KSIK

KÖ

POLI

TIIK

KA-A

NAL

YYSI

YKSI

KKÖ

HALL

INTO

YKSI

KKÖ

ISTU

NTO

YKSI

KKÖ

EU-P

OLI

TIIK

KAYK

SIKK

ÖKÄ

ÄNN

ÖST

OIM

ISTO

TILA

NN

EKU

VAYK

SIKK

Ö

EU-T

IEDO

NHA

LLIN

TAYK

SIKK

ÖTI

ETOY

KSIK

KÖTI

LAPA

LVEL

UYK

SIKK

Ö

KULJ

ETU

SPAL

VELU

YKSI

KKÖ

TALO

UDE

LLIS

TEN

U

LKO

SUHT

EIDE

N Y

KSIK

KÖ

Kare

Hal

onen

Auni

-Mar

ja V

ilava

ara

Hann

u Ku

ikka

Kari

Mok

koEe

ro H

eliö

vaar

a

Satu

Kes

kine

n

Jori

Arvo

nen

Kari

Pelto

nen

Kata

rina

Petr

ell

Pent

ti Ve

sane

n

Tim

o Hä

rkön

en

Mar

ko L

avik

kala

Tom

i Ahl

holm

Arno

Liu

kko

Tain

a Ku

lmal

a

Tuom

as Ta

pio

Jark

ko K

orho

nen

Ves

a Li

ikan

en

Jyrk

i Kat

aine

nAl

exan

der S

tubb

Pekk

a Ha

avis

to

Olli

-Pek

ka H

eino

nen

Tim

o La

nkin

en

9

1.2 Vaikuttavuus

1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus

Tavoite Arvio PerustelutValtioneuvoston kansli-aseuraa hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita ja toimenpiteitä kokonai-suutena niin, että hallitus pystyy päättämään tarvit-tavista politiikkatoimista hyvän tiedon pohjalta ja oikea-aikaisesti

tyydyttävä Arvioinnin perusteella hallituksen puoliväliprosessin tavoitteessa onnistut-tiin, mutta valmisteluprosessissa oli myös puutteita, mm. tiedonkulussa ja prosessin järjestelmällisessä etenemisessä. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään nyt käynnissä olevissa kehittämishankkeissa.

Valtioneuvostokokonaisuuden johtamisessa ylimmän johdon yhtenäisyydellä on merkittävä vaikutus. Kansliapäälliköille suunnatun kehittämisohjelman tuloksena saavutettiin heidän arvionsa mukaan kansliapäälliköiden muo-dostaman kollektiivin kehittyminen tiiviimmäksi yhteisöksi, joka voi ottaa vastaan ja toteuttaa sille osoitetut toiveet sekä tehtävät. Lisäksi koettiin että on syntynyt yhteisiä toimintatapoja kansliapäällikköryhmän vertaiseen johtamisen tukeen, sisäiseen työskentelyyn, sekä laajemmin johtamistyöhön valtioneuvostossa. Nämä vaikuttavat myönteisesti ministeriöiden väliseen yhteistyöhön ja tätä kautta toiminnan vaikuttavuuteen.

Hallituksen vuosikertomuksen kehittämistyössä tulisi pystyä vastaamaan odotuksiin ja se vaatii jatkossa vahvaa panostusta sisällön kehittämiseen, raportoinnin yhtenäistämiseen ja päällekkäisyyksien poistamiseen kaikissa ministeriöissä, jotka yhdessä tuottavat materiaalin kertomukseen. Edus-kunnan tarve saada vuosikertomus kertomusvuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä asettaa oman lisähaasteensa kehittämistyölle jo siksi, että esimerkiksi osa kertomusvuotta koskevista tiedoista saadaan vasta tilinpäätösten valmistuttua.

Valtioneuvoston kansliantavoitteena on ollut val-tioneuvoston toiminnan turvaaminen sekä senvarmistaminen, että valtioneuvostolla on kyky kaikissa tilanteissa ohjata tehtävänsä mukaisesti yhteiskunnan toimintaa.

tyydyttävä Valtioneuvoston viestinnän yhteensovittamista ja suunnitelmallisuutta on tehostettu kehittämällä valtioneuvoston strategisen viestinnän malli, jota käytettiin onnistuneesti hallituksen rakenneuudistuksen sekä kunta- ja so-tekoordinaatioryhmän viestinnässä. Kanslian johdolla on luotu yhteistyössä ministeriöiden kanssa kaikille yhteisiä viestintäratkaisuja, kuten valtio-neuvoston verkkosivujen ja ministeriöiden verkkosivujen yhtenäinen malli, joiden toteutus on siirtynyt vuodelle 2014 yhteisen julkaisujärjestelmähank-keen viivästymisen vuoksi.

Valtioneuvoston toiminnan häiriöttömyys on onnistuttu turvamaan hyvin. Turvallisuuden kehittämistoimenpiteillä on parannettu reagointikykyä. Häi-riötilanteiden määrä on pysynyt aiemmalla tasolla. Harjoitusraporttien pe-rusteella valtioneuvoston kyky ohjata tehtäviensä mukaisesti yhteiskunnan toimintaa häiriötilanteissa on myös hyvällä tasolla.

Valtioneuvoston tilannekuvatoiminnasta on saatu kuluvan vuoden aikana kokemuksia harjoituksissa ja aidoissa häiriötilanteissa. Kehittämisohjelman ja saatujen kokemusten pohjalta tehtyjen parannustoimenpiteiden ansiosta kykyä tuottaa valtionjohdolle koottua, ajantasaista ja analysoitua tilanneku-vaa on kehitetty.

Valtioneuvoston kanslian kaikissa kehittämis- ja tehostamistoimenpiteissä on siinä määrin onnistuttu, että VMBAROlla mitattuna kokonaistyötyyty-väisyys nousi edelliseen vuoteen verrattuna samoin kuin sairaspoissaolojen määrä väheni.

10

Valtioneuvoston kansli-an tavoitteena on ollut varmistaa, että Suomen tavoitteita Euroopan unionissa edistetään ennakoivasti, aktiivisesti ja tuloksellisesti

hyvä Suomi toimi Euroopan unionissa aktiivisesti ja sai läpi useita keskeisiä ta-voitteitaan.

Eurooppa-neuvoston ja päämiesten keskeinen rooli edellyttää, että val-tioneuvoston kanslia kykenee tukemaan pääministeriä tehokkaasti EU-politiikan johtamisessa. Vuonna 2013 pidettiin kuusi Eurooppa-neuvoston kokousta ja yksi eurohuippukokous. Suomi onnistui saavuttamaan niissä keskeiset tavoitteensa hyvin.

Valtioneuvoston kanslian vastuulla ovat EU-ministerivaliokunnan sihteeris-tön tehtävät. Ministerivaliokunta kokoontui säännöllisesti linjaamaan Suo-men keskeiset tavoitteet. Valiokunnan aktiivisuus tarjosi vaikuttamistyölle vaadittavaa poliittista ohjausta. Kehittämistä on edelleen siinä, että Suomi muodostaa omat kantansa esille nouseviin asioihin mahdollisimman varhai-sessa vaiheessa.

Vuoden aikana esillä olleiden kaikkein keskeisimpien kysymysten osalta vaikuttamistyö oli pääosin onnistunutta: Talous- ja velkakriisin hoitamisessa ja rahaliiton kehittämisessä yhteistyö samoin ajattelevien jäsenmaiden kans-sa oli tiivistä; Suomi saavutti pitkälle tavoitteensa EU:n rahoituskehysneu-votteluissa sekä niihin liittyen maatalous- ja rakennepolitiikasta seuraavalle seitsemälle vuodelle; Suomen ajamien digitaalisten sisämarkkinoiden edistä-misestä tuli vuoden aikana EU:n valtavirtaa; joulukuun Eurooppa-neuvosto päätti etenemisestä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla pitkäl-le Suomen ajamien tavoitteiden mukaisesti.

Yksittäisten lainsäädäntöhankkeiden osalta yhteistyö valtioneuvoston kanslian, EU-edustuston ja ministeriöiden välillä toimi pääosin tyydyttävästi. Ennakoivaa vaikuttamistyötä on kuitenkin edelleen syytä kehittää: huomio kiinnittyy mm. EU-oikeudellisen työn kehittämiseen, komission esityksistä tehtäviin nopeisiin vaikutusarviointeihin, EU-edustuston voimavaroihin ja kussakin ministeriössä EU-asioiden hoitamiseen osoitettuihin voimavaroihin.

11

Valtioneuvoston kansli-an tavoitteena on, että valtion yritysvarallisuutta hoidetaan tuloksellisesti.

hyvä Yritysvastuun edistäminen, periaatepäätöksessä asetettujen tavoitteiden mukaisesti, eteni vuonna 2013 hyvin.

Kehittämällä aktiivisesti omaa yritysvastuutyötään ja korostamalla voimak-kaasti yritysvastuun merkitystä liiketoiminnassa, on omistajaohjaus vaikut-tanut yritysvastuun nousuun hallitusten asialistalle sekä osaksi liiketoimin-tastrategioita ja johtamisjärjestelmiä.

Valtio-omistaja on ollut edelläkävijä verojen maksun avoimuuden ja läpinä-kyvyyden edistämisessä. Valtio-omistaja on onnistunut hyvin verojalanjäljen raportoinnin edistämisessä omistamissaan yrityksissä sekä verojenmaksun avoimuuden lisäämisessä.

Vuonna 2013 naisten osuus kaikista valtion nimitysvallassa olevista halli-tusten jäsenistä oli 47,1 prosenttia. Kaikkien yhtiöiden hallitusten puheen-johtajista naisia on neljä eli 15 prosenttia. Helsingin pörssin yhtiöiden halli-tuksissa naisten osuus hallitusjäsenistä oli 23 prosenttia. Tähän verrattuna, valtio-omistaja on onnistunut erinomaisesti hallitusvalintojen sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistavoitteessaan.

Valtion suoraan omistamien pörssiyhtiöiden (Finnair Oyj, Fortum Oyj, Neste Oil Oyj) markkina-arvo nousi 22,3 prosenttia v. 2013. Markkina-arvo kehittyi hiukan Helsingin pörssin yleisindeksiä heikommin. Helsingin pörssin yleis-indeksi nousi 26,5 prosenttia v. 2013. Salkun markkina-arvo vuoden 2013 lopussa oli 9,5 mrd. euroa (7,8 mrd. euroa).

Erityisesti Neste Oilin kurssikehitys oli positiivista yhtiön osakekurssin nous-tua 47 prosenttia. Solidiumin salkun kokonaistuotto jäi painorajoitetun OMX Helsinki Cap GI-tuottoindeksin kokonaistuotosta v. 2013. Osakesijoitusten kokonaistuotto oli 24,5 %. Valtion suoran pörssisalkun osinkotuotto v. 2013 oli 6,1 % (6,5 %) ja osinkosuhde 65,8 % (63,3 %). Salkun osinkotuotto oli hyvällä tasolla verrattuna Helsingin pörssin päälistan yhtiöiden osinkotuot-toon1), joka v. 2013 oli 4,3 % (4,7 %).

Sen sijaan valtion suoran pörssisalkun osinkosuhde2) alitti Helsingin pörssin päälistan yhtiöiden osinkosuhteen, joka v. 2013 oli 74,3 % (67,5 %). Valtion suoraan omistamien pörssiyhtiöiden keskimääräinen sijoitetun pääoman tuotto nousi vuonna 2013 9,8 prosenttiin (9,3 %). Tähän vaikutti Neste Oilin merkittävästi parantunut tulos. Listaamattomien yhtiöiden keskimääräinen sijoitetun pääoman tuotto2) laski 6,4 prosenttiin vuodentakaisesta 7,1 pro-sentista. Haastava markkinatilanne huomioiden, listaamattomien yhtiöiden kannattavuuskehitystä voidaan pitää tyydyttävänä.

_________1) ennuste2) ennuste

Valtioneuvoston kansli-an tavoitteena on, että Suomen taloudellisia ulkosuhteita, suomalais-ten yritysten kansain-välistymistä, Suomen maakuvaa sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja koskevat julkisrahoitteiset toimin-not on organisoitu tehok-kaasti ja tuloksellisesti.

hyvä Team Finland-verkoston ensimmäisen toimintavuoden aikana on keskitytty verkoston kokoamiseen, toiminnan painopisteiden määrittelyyn sekä yhteis-ten työvälineiden luomiseen .Alan julkisrahoitteisen toimijakentän hajanai-suudesta ja siiloutuneisuudesta aiheutuu, että Team Finland-toimintamallin saaminen täyteen vauhtiin tapahtuu asteittain, usean vuoden aikana. Yhteis-työstä ja yhtenäisemmästä toimintatavasta saatavat hyödyt ovat kuitenkin pitkällä tähtäimellä merkittäviä.

12

Vaikuttavuustavoitteet

Valtioneuvoston kanslian seuraa hallitusohjelman keskeisiä tavoitteista ja toimen-piteitä kokonaisuutena niin, että hallitus pystyy päättämään tarvittavista politiik-katoimista hyvän tiedon pohjalta ja oikea-aikaisesti

Valtioneuvoston kanslia valmisteli ja esitteli toukokuussa 2013 valtioneuvoston jäsenten vaih-don, kun tasavallan presidentti vapautti ministerit Gustafssonin ja Guzenina-Richardsonin val-tioneuvoston jäsenyydestä ja ministerin tehtävistä. Samanaikaisesti presidentti nimitti kansan-edustajat Huovisen ja Viitasen valtioneuvoston jäseniksi ja ministereiksi sekäsiirsi ja määräsi ministeri Kiurun opetusministeriksi. Vastaavasti lokakuussa 2013 ministeri Hautalan tilalle nimi-tettiin ministeriksi kansanedustaja Haavisto.

Vaalikauden kolmas hallituksen strategiaistunto järjestettiin helmikuussa 2013. Valtioneuvoston kanslia vastasi yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa aineiston tuottamisesta hallituk-sen käyttöön. Aineisto hyödynnettiin myös hallituksen uudistetussa vuosikertomuksessa. Hallitusohjelman tavoitteiden, kärkihankkeiden ja toimenpiteiden etenemisestä tuotettiin ti-lannekatsaus. Istunto oli osa hallituksen puoliväliprosessia ja tavoitteena oli luoda hallitukselle tilannekuvaa Suomen taloudesta ja näin pohjustaa kehysriihen päätöksiä. Prosessi toteutettiin ensimmäistä kertaa tämänkaltaisella tavalla, jossa ensin työstettiin hallituksen yhteinen tilan-nekuva ja sen pohjalta linjaus toimenpiteistä kehysriihen yhteydessä. Strategiaprosessin kehit-tämistarpeita tunnistava arviointi tehtiin kesän 2013 aikana.

Arvioinnin perusteella puoliväliprosessin tavoitteessa onnistuttiin, mutta valmisteluprosessissa oli myös puutteita, mm. tiedonkulussa ja prosessin järjestelmällisessä etenemisessä. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään nyt käynnissä olevissa kehittämishankkeissa. Osana hallitusohjelman seurantaa on toteutettu lainsäädäntösuunnitelmaa sekä sen koordinointia että kehittämistä yhteistyössä ministeriöiden kanssa.

Valtioneuvoston kanslia on tukenut hallituksen ja pääministerin työtä eri tavoin. Elokuussa järjestettiin Heureka-foorumi, joka kokosi yhteen puolueiden puheenjohtajat, työmarkkina-osapuolet ja synnytti keskustelua talouden ajankohtaisista haasteista. Foorumi lisäsi osaltaan kriisitietoisuutta ja myötävaikutti sen yhteistyöilmapiiriin syntymiseen, jossa sovittiin hallituk-sen rakennepaketista ja keskitetystä tuloratkaisusta. Vuoden 2013 aikana on käynnistetty pääministerin ideapajat, joiden tavoitteena on edistää tutkimuksen, innovaatiotoiminnan, yritysten ja päättäjien välistä vuoropuhelua. Vuoden 2013 loppupuolella käynnistettiin lisäksi valmistelu tammikuussa 2014 järjestettyyn hallituksen sisäiseen keskustelutilaisuuteen. Valtioneuvoston kanslian yhteydessä toimiva laajapohjainen seurantaryhmä on vauhdittanut ICT 2015 -strategiaan sisältyvien kehitysehdotusten toimeenpanoa. Ryhmän työ on osoittautunut erityisen tärkeäksi hallinnon alojen rajat ylittävien hankkeiden toimeenpanon koordinoimisessa.

Valtioneuvoston kanslia on osallistunut hallinnon kehittämishankkeisiin kuten keskushallinnon uudistukseen, valtion ICT-strategian laadintaan ja valtion ict-palveluorganisaation (Tori) uu-distamiseen sekä kyberstrategian toimeenpanosuunnitelman valmisteluun. Suomen aloittees-ta on toteutettu viiden hallinnon kanssa kansainvälinen Governments for the Future -hanke, hankkeen raportin keskusteluttaminen sekä valmistelu. Hanke valmistui loppuvuodesta 2013 ja nosti esiin strategista hallituspolitiikkaa ja sen valmistelua tukevan järjestelmän ajankohtaisia kehittämistarpeita, mm. liittyen poliittisten toimijoiden ja asiantuntijavirkamiesten keskinäisiin rooleihin. Hanke antoi aineksia Suomessa käytävään keskusteluun siitä, miten todellisia muu-toksia saadaan aikaan yhteiskunnassa kun tietopohja ja toimeenpano pirstaloituvat hallinnos-sa. Hankkeen tuloksena käynnistyi muun muassa valtioneuvoston ohjauspolitiikan ja ohjausjär-jestelmien integroimisen kehittämishankkeen.

13

Valtioneuvoston ja sen johdon yhtenäisyyttä sekä yhteistyötä on pyritty parantamaan kans-liapäällikkökokousta kehittämällä. Kansliapäällikkökokouksia on suunnattu valtioneuvoston yhteisiin asioihin ja kokousten tavoitteena on ollut yhteisen näkemyksen rakentaminen sekä hallituksen linjausten tehokkaampi toimeenpano.

Yhteisen näkemyksen saavuttamisessa kansliapäälliköt kokevat onnistuneensa itsearvioinnin perusteella hyvin.

Valtioneuvostokokonaisuuden johtamisessa ylimmän johdon yhtenäisyydellä on merkittävä vai-kutus. Kansliapäälliköille suunnatun kehittämisohjelman tuloksena saavutettiin heidän arvion-sa mukaan kansliapäälliköiden muodostaman kollektiivin kehittyminen tiiviimmäksi yhteisöksi, joka voi ottaa vastaan ja toteuttaa sille osoitetut toiveet sekä tehtävät. Lisäksi koettiin että on syntynyt yhteisiä toimintatapoja kansliapäällikköryhmän vertaiseen johtamisen tukeen, si-säiseen työskentelyyn, sekä laajemmin johtamistyöhön valtioneuvostossa. Nämä vaikuttavat myönteisesti ministeriöiden väliseen yhteistyöhön ja tätä kautta toiminnan vaikuttavuuteen.

Kansliapäällikkökokousta kehitettiin vuoden 2013 aikana sisällöllisesti ja muodostamalla tee-mallisia kokonaisuuksia käsittelyihin. Kokouksista tiedottaminen on vakiintunut nopeaksi ja tiiviiksi heti kokouksen jälkeen toimitettavaksi yhteenvedoksi, jonka avulla tehdyt linjaukset ja päätökset viestitään yhdenmukaisesti ministeriöihin ja yhteiset linjaukset ovat kaikkien tiedossa. Kansliapäällikkökokous on osallistunut rakennepoliittisen ohjelman valmisteluun ja ohjelmaa käsitellään säännöllisesti. Lisäksi asialistalla ovat toistuvasti olleet valtioneuvostoa koskevat yhteiset kehittämishankkeet kuten ICT, vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma ja hal-linnon kehittäminen. Kansliapäällikkökokous on toiminut hallitusohjelman toimeenpanon var-mistamisessa ja strategisten valtioneuvoston yhteisten asioiden valmistelussa. Vuoden 2013 aikana järjestettiin kehittämisohjelma, joka tukee kansliapäälliköiden johtamiskyvyn kehitty-mistä, vahvistaa kansliapäälliköiden yhteistä työskentelyä ja esimiesroolia. Vuoden 2013 aikana on pidetty kansliapäällikkökokous 20 kertaa ja kolme kahden päivän mittaista kehittämispäivää, kaksi puolen päivän pituista työpajaa sekä vierailu Itävaltaan.

Hallituksen tulevaisuusselonteko Kestävällä kasvulla hyvinvointia, joka sisältää valtioneuvoston vision, tavoitteet ja toimintalinjaukset, hyväksyttiin valtioneuvostossa 30.10.2013. Selonteossa keskitytään kestävän kasvun avaimiin hyvinvoinnin takaamiseksi vuoteen 2030 ulottuvassa tu-levaisuudessa. Selonteon tavoitteena on vaikuttaa mahdollisimman laajasti yhteiskunnan eri tahoilla tehtävään päätöksentekoon sekä kuluvalla hallituskaudella että myöhemmin, esimer-kiksi hallitusohjelmatyössä. Selonteko ladattiin VNK:n sivustolta vuoden loppuun mennessä noin 18 700 kertaa – lisäksi se on ollut käytettävissä muilla sivustoilla. Selonteko avattiin kansalaiskommentoinnille hankkeen sivustolla www.2030.fi, ja kommentteja saatiin noin 150. Kaikkiaan tällä sivustolla julkaistiin yli 200 blogikirjoitusta, ja käyntejä sivuilla oli vuonna 2013 noin 27 000.

Selonteon valmistelun keskeisenä lähtökohtana oli helmikuussa 2013 sivustolla 2030.fi julkistettu hankkeen ennakointivaiheen raportti, joka sai noin 15 000 kävijää. Lähtökohtiin kuuluivat myös ennakointiraportista verkossa kerätty palaute sekä keväällä järjestettyjen kuulemistilaisuuksien tulokset. Yhteistyö Sitran, Suomen Akatemian ja Tekesin kanssa jatkui. Ennakointivaiheen arvi-ointiraportti valmistui kesällä 2013. Sen mukaan ennakointiprosessi onnistui kansallisena visio-prosessina, mutta raporttia kritisoitiin hajanaisena. Edelleen olisi toivottu tutkimuksellisempaa otetta ja aineiston käytön läpinäkyvyyttä.

Osana tulevaisuusselontekohanketta valtioneuvoston kanslia asetti kesällä 2013 kansallista en-nakointimallia käsittelevän osahankkeen. Sen tehtävänä on rakentaa kansallinen ennakoinnin toimintamalli, joka toimii kansallisena kilpailuetuna ja edelläkävijyyden elementtinä. Ehdotusten viimeistely tehdään keväällä 2014. Tulevaisuusselontekohankkeeseen liittyy myös kokeiluja,

http://www.2030.fi

14

joita käynnistettiin vuonna 2013 ministeriöissä, ja joilla edistetään ja kerätään kokemuksia ko-keilevasta toimintakulttuurista. Kokeiluiden avulla viedään selonteossa esille nousseita asioita eteenpäin ja samalla kehitetään hallinnon toimintatapoja. Kokeiluiden vaikuttavuutta voidaan arvioida vasta myöhemmin.

Valtioneuvoston kanslia, Sitra, Suomen Akatemia ja Tekes tilasivat talvella 2012 professori Pekka Himasen ja professori Manuel Castellsin johtamalta kansainväliseltä tutkimusryhmäl-tä tutkimushankkeen kestävän kasvun suomalaisesta mallista. Kansainvälinen tutkimusryh-mä analysoi esimerkkien valossa maailmantalouden muutosta ja kestävän kasvun ratkaisuja. Seitsenhenkisen tutkijaryhmän työ on ollut itsenäinen kaksivuotinen akateeminen tutkimus, jonka ohjausvastuu on ollut valtioneuvoston kansliassa. Kansainvälisen tutkimushankkeen lop-puraportti ”Kestävän kasvun malli - Globaali näkökulma” julkistettiin 7.11.2013 ja sen keskeisiä tuloksia hyödynnettiin selonteon valmistelussa. Tutkimushanke herätti vilkkaan keskustelun, ja loppuraportti ladattiin VNK:n sivuilta vuoden loppuun mennessä n. 15 000 kertaa – lisäksi se on ollut ladattavissa myös muiden tahojen palvelimilta.

Hallitus teki periaatepäätöksen tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuk-sesta syyskuussa. Valtioneuvoston kanslia on huolehtinut periaatepäätöksen toimeenpanon kokonaiskoordinaatiosta ja toimeenpanon seurannasta yhteistyössä ministeriöiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Loppuvuodesta valtioneuvoston kanslia ohjeisti ministeriöitä valtioneu-voston päätöksentekoa tukevan tutkimus-, arviointi-, ennakointi- ja selvitystoiminnan rahoituk-sen valmistelusta, ministeriöiden tutkimussuunnitelmista ja tutkimusrahoituksen kokoamisesta ministeriöissä. Uudistuksen toimeenpanossa valtioneuvoston kanslian tavoitteena on synnyttää systemaattinen toimintamalli, jolla varmistetaan vahva ja horisontaalinen tietopohja yhteiskun-nallisen päätöksenteon ja toiminnan tueksi.

Ministeriöiden välisenä yhteistyöelimenä ja tiedonvaihdon foorumina on toiminut valtioneu-voston kanslian joulukuussa 2011 asettama valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arvi-ointitoimintaa koordinoiva TEA-työryhmä. Tutkimustiedon hyödyntämisen mahdollisuuksista ja haasteista on keskusteltu eri sidosryhmien kanssa mukaan lukien kansainväliset kumppanit. Syyskaudella 2013 TEA-työryhmä toiminta keskittyi toimintaympäristökuvauksen päivittämi-seen, ministeriöiden tulevaisuuskatsausten valmisteluun, sekä tutkimuslaitosten ja tutkimusra-hoituksen kokonaisuudistuksen toimeenpanoon liittyviin tehtäviin. Syksyllä 2013 on kehitetty käyttäjäpalautteen perusteella ministeriöille yhteinen tulevaisuuskatsausten konsepti, yhteinen aikataulu ja työtä tukeva valtioneuvoston kansliasta johdettu prosessi. TEA-työryhmä on koettu parhaaksi poikkihallinnolliseksi tiedonvaihtofoorumiksi, jossa on saavutettu luottamuksellinen ja kehittävä keskusteluilmapiiri.

Talousneuvoston ohjelmaa vuonna 2013 leimasi hallituksen pyrkimys etsiä keinoja talouskas-vun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Alkuvuodesta käytiin intensiivistä keskustelua talouden rakenteellisista ongelmista ja niiden ratkaisukeinoista koskien mm. matalapalkkaista työtä ja yritysten toimintaedellytyksiä sekä komissaari Olli Rehnin välittämiä komission suosi-tuksia. Tavoitteena oli luoda yhteistä tilannekuvaa sekä lisätä tietoisuutta rakenteellisten uudis-tusten tarpeellisuudesta. Keskustelu palveli osaltaan hallituksen syksyllä julkistaman rakenne-poliittisen ohjelman linjaamista. Ajankohtaisen tuloja kustannuskehityksen seuraaminen va-kiinnutti paikkansa talousarviovalmistelun rinnalla elokuun kokouksessa. Rahoitusmarkkinoiden kehitystä seurattiin ajankohtaiskatsausten ohella Suomen Pankin pääjohtajan alustamassa teemakokouksessa huhtikuussa. Syystalvella toteutettiin useamman kokouksen kattava tule-vaisuuskeskustelu, jossa pohdittiin yrityskentän ja työmarkkinoiden pidemmän aikavälin kehi-tysnäkymiä ilman välitöntä kytköstä päätöksentekoon. Tulevaisuuskeskustelun tavoitteena oli synnyttää talouden näkymistä yhteistä tavoitteellista kuvaa, joka helpottaisi vaikeidenkin konk-reettisten päätösten läpiviemistä lähitulevaisuudessa. Jäsenpalautteen perusteella keskustelua

15

pidettiin varsin onnistuneena. Sihteeristö tilasi ja julkaisi kaksi selvitysraporttia, jotka käsitteli-vät matalapalkkatyötä sekä eläkejärjestelmän työllisyysvaikutuksia.

Hallituksen vuosikertomus on perustuslain 46 §:ssä säädetty valtioneuvoston eduskunnal-le vuosittain antama kertomus hallituksen toiminnasta ja niistä toimenpiteistä, joihin se on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt, samoin kuin kertomus valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta. Valtioneuvoston kansliasta esiteltiin kesäkuussa 2013 hallituk-sen esitys eduskunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen ja valtion tilinpäätöskertomuksen yhdistämistä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 62/2013 vp). Eduskunnan vastaus saatiin joulu-kuussa 2013 ja lainmuutokset saatettiin voimaan helmikuun 2014 alusta. Yhdistetty kertomus on nimeltään hallituksen vuosikertomus.

Vuosikertomuksen lähtökohtana on valtioneuvoston ja sen ministeriöiden tilivelvollisuus edus-kunnalle. Eduskunnan on tarpeen saada informatiivista ja tiiviisti esitettyä tietoa valtionta-louden asemasta ja koko julkisen sektorin tilasta, kehityksestä ja riskeistä sekä harjoitetun toimintapolitiikan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Kertomuksen perusteella eduskunnan pitää pystyä antamaan palautetta hallinnolle ja vaikuttamaan muun muassa seuraavan vuo-den talousarviovalmisteluun. Säädösmuutokset sekä vuosittain valmisteltava ohjekirje tekevät kertomusmenettelystä ennalta tiedossa olevan ja läpinäkyvän menettelyn, jota noudatetaan ja kehitetään ministeriöiden ja eduskunnan väliseksi molempia palvelevaksi raportointi- ja yhteis-työmenettelyksi.

Valtioneuvoston kanslia ja valtiovarainministeriö vastaat siitä, että kertomusmenettelyä kehite-tään yhdessä muiden ministeriöiden ja eduskunnan kanssa. Kertomuksen sisältöä kehitetään siten, että hallitusohjelman toimeenpano ja hallituksen toimenpiteiden tuloksellisuutta ja yh-teiskunnallista vaikuttavuutta koskeva tieto ja analyysi muodostaa tulevaisuudessa kertomuk-sen keskeisen sisällön. Eduskunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti kertomusta kehitetään siten, että hallituksen toimenpiteiden ja toiminnan kuvailua koskevat osuudet vähenevät ja että tilalle luodaan analyysiä tuloksellisuudesta, yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta sekä valtion taloudellisesta asemasta ja koko julkisen sektorin taloudellisesta tilasta (ml. kuntatalous ja sosiaalirahastot).

Ensimmäinen yhdistetty kertomus annettiin kalenterivuodelta 2012. Se annettiin eduskunnalle toukokuussa 2013. Se sisältää valtiontalouden ja hallituksen toiminnan yhteiskunnallista vai-kuttavuutta koskevat tiedot (hallituksen vaikuttavuusselvitys), ministeriöiden hallinnonalojen toiminnan tuloksellisuuden kuvaukset (tuloksellisuusselvitys) sekä valtion tilinpäätöslaskelmat. Lisäksi kertomuksessa on selvitykset toimenpiteistä eduskunnan lausumien ja kannanottojen johdosta. Ensimmäistä yhdistettyä kertomusta valmisteltaessa on muodostettu kahdesta val-mistelumenettelystä hallituksen ja ministeriöiden yhteinen prosessi sovittamalla yhteen tiedon kokoaminen, aikataulut ja työtavat. Samalla on yritetty poistaa päällekkäisyyksiä. Tavoitteena on, että kertomuksen eri osat muodostavat kokonaisuuden ja edistävät yhteiskuntapoliittista keskustelua sekä toimisivat aineistona politiikkatoiminen suunnittelussa. Vuodelta 2013 an-nettavan kertomuksen valmistelu aloitettiin syksyllä 2013. Sen osalta jatketaan työtä sisällön kehittämiseksi.

Kehittämistyössä tulisi pystyä vastaamaan odotuksiin ja se vaatii jatkossa vahvaa panostus-ta sisällön kehittämiseen, raportoinnin yhtenäistämiseen ja päällekkäisyyksien poistamiseen kaikissa ministeriöissä, jotka yhdessä tuottavat materiaalin kertomukseen. Eduskunnan tarve saada vuosikertomus kertomusvuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä asettaa oman lisähaasteensa kehittämistyölle jo siksi, että esimerkiksi osa kertomusvuotta koskevista tiedois-ta saadaan vasta tilinpäätösten valmistuttua.

16

Valtioneuvoston kanslia asetti Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden projektiorganisaa-tion, laajapohjaisen valtuuskunnan sekä eri tahoista riippumattoman hallituksen. Valtuuskunta tulee hyväksymään suuret linjaukset. Hallitus ideoi, osallistaa ja organisoi. Hallitusta avusta hanketta varten rekrytoitu pääsihteeri.

Valtioneuvoston kanslian tavoitteena on ollut valtioneuvoston toiminnan turvaaminen sekä sen varmistaminen, että valtioneuvostolla on kyky kaikissa tilanteissa ohjata tehtä-vänsä mukaisesti yhteiskunnan toimintaa.

Valtioneuvoston viestinnän yhteensovittamiseksi hyväksyttiin lokakuussa valtioneuvoston stra-tegisen viestinnän linjaukset sisältävä valtioneuvoston kanslian suositus. Strategisen viestinnän toimia ja välineitä käytetään niiden asioiden viestintään medialle ja suurelle yleisölle, jotka ovat valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistavia laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä asioi-ta, joiden pääministeri katsoo vaativan tehostettuja ja koordinoituja viestintätoimia tai muita pääministerin, vastuuministereiden tai hallituksen määrittelemiä yhteisiä erityisprojekteja tai kärkihankkeita. Strategisen viestinnän toimia ja välineitä käytettiin viestintäosaston johdolla hallituksen rakenneuudistuksen sekä kunta- ja sote-koordinaatioryhmän viestinnässä.

Valtioneuvoston strategisen viestinnän toteutuksen perusta on ministeriöiden viestintöjen päi-vittäinen tiivis vapaaehtoinen yhteistyö: viestinnän tilannekuvan jatkuva ylläpito, aktiivinen tie-tojenvaihto, tuotannollisen osaamisen jakaminen tarvittaessa poolien ja tiimien kautta sekä sitoutuminen modernien viestintävälineiden hankintaan ja käyttöön. Osana uudistusta käyn-nistettiin maaliskuussa viestintäosaston johtamat, ministeriöiden viikottain pidettävät uutisko-koukset sekä viestinnän tilannekuvan ylläpito Vatry-pohjaisessa Uutislukkarissa, johon syöte-tään tiedot ministeriöiden merkittävimmistä viestintätapahtumista. Valtioneuvoston nykyistä verkkoetusivua kehitettiin niin, että se toimii ajantasaisesti ja kuvitettuna koko valtioneuvoston yhteisenä uutis- ja ajankohtaispainotteisesti toimitettuna julkaisukanavana. Etusivun merkitys korostuu entisestään uudistettavalla valtioneuvoston verkkosivustolla.

Valtioneuvoston verkkoviestintähankkeessa toteutettiin pilottiministeriöiden verkkosivu-uudis-tusta varten toiminnallinen prototyyppi, joka sisältää päätelaiteriippumattoman mallin uudeksi valtioneuvoston verkkosivustoksi ja sen mediapalveluksi sekä ministeriöiden verkkosivustomal-lin. Osana uudistushanketta toteutettiin suunnitelma sivustojen visuaaliseksi ilmeeksi. Neljän pilottiministeriön sivustot tuotetaan yhteiselle julkaisualustalle JulkICT:n johdolla toteutetta-vassa hankkeessa. Sivustojen avaaminen on myöhästynyt yhteisen alustaratkaisun toteutuksen viivästymisen vuoksi.

Valtioneuvoston viestinnän yhteensovittamista ja suunnitelmallisuutta on tehostettu kehittä-mällä valtioneuvoston strategisen viestinnän malli, jota käytettiin onnistuneesti hallituksen rakenneuudistuksen sekä kunta- ja sote-koordinaatioryhmän viestinnässä. Kanslian johdolla on luotu yhteistyössä ministeriöiden kanssa kaikille yhteisiä viestintäratkaisuja, kuten valtio-neuvoston verkkosivujen ja ministeriöiden verkkosivujen yhtenäinen malli, joiden toteutus on siirtynyt vuodelle 2014 yhteisen julkaisujärjestelmähankkeen viivästymisen vuoksi.

EU-viestinnän koordinaatio ministeriöiden ja pysyvän EU-edustuston (EUE) kesken aloitettiin maaliskuussa. Kerran kuukaudessa pidettyihin suunnittelukokouksiin ovat osallistuneet mi-nisteriöiden EU-tiedottajat sekä EUE:n lehdistötiimi. Kesäkuun EU-huippukokouksen yhtey-dessä käynnistettiin uudestaan toimittajien ennakkobriiffit. Syyskuussa toteutui opintomatka Brysseliin, ja loppusyksystä jatkuneissa kokouksissa hiottiin yhtenäisempiä tiedotekäytäntöjä ja yhteistyön muotoja sekä suunniteltiin kevään 2014 viestintähaasteita esim. eurovaaleihin liittyen.

17

Kriisiviestinnän kehittämistä jatkettiin osana valtioneuvostokokonaisuuden strategisen ja ope-ratiivisen viestinnän kehittämistä. Vuonna 2012 käynnistetyn kriisiviestinnän yhteistyöryhmän toiminta vakiinnutettiin. Yhteistyöryhmän johdolla käynnistettiin syksyllä valtionhallinnon kriisi-viestintävalmiuksien auditointihanke.

Keväällä viimeisteltiin ja julkistettiin uudistettu häiriötilanteiden ja poikkeusolojen viestintäohje laajan lausuntokierroksen jälkeen. Julkistuksen yhteydessä järjestettiin viestinnän valmiusse-minaari, ja ohjeen jalkauttamista jatkettiin kesällä ja syksyllä lukuisissa tilaisuuksissa valtion-hallinnon viestintä- ja valmiushenkilöstölle sekä keskeisille sidosryhmille eri puolilla maata. Ohje julkaistiin myös ruotsiksi ja englanniksi. Uutta kriisiviestintäohjetta hyödynnettiin myös VALHA13- ja T13TO-harjoituksissa.

Valtioneuvostotason viestintäkoordinaatiota tehostamaan on perustettu EU-viestinnän ja kriisi-viestinnän säännöllisesti kokoontuvat yhteistyöryhmät. Viestinnän ennakoitavuutta ja suunni-telmallisuutta ovat parantaneet ajankohtaisviestinnän viikottaiset uutiskokoukset sekä hallituk-sen ja ministeriöiden mediaulostulot kokoava Uutislukkari. Ministerien ja hallituksen tärkeim-mistä tiedotustilaisuuksista välitetyt suorat verkkolähetykset ovat vakiinnuttaneet asemansa nopean, luotettavan ja tasapuolisen viestinnän välineenä

Turvallisuusviestintää kehitettiin osallistumalla Helsingin Poliisilaitoksen asettaman varautu-misneuvottelukunnan viestintätyöryhmän työhön sekä laatimalla ohjeistus valtioneuvostoa tai sen jäseniä koskettavien turvallisuustilanteiden varalle. Pohjoismaista yhteistyötä tiivistettiin edelleen. Kärkihankkeena oli laajan kriisiviestintäkonferenssin (Tukholma 15.- 16.10., yli 150 osallistujaa) suunnittelu ja toteutus.

Osana valtionhallinnon viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmän kehittämistä toteutettiin syksyllä kattava tutkimus valtioneuvoston kanslian sisäisestä viestinnästä ja tiedonkulusta, jon-ka kautta tunnistettiin työyhteisöviestinnän kehittämiskohteita.

Selvitettiin valtioneuvoston kanslian julkaisujen välitystä monikanavajulkaisuun soveltuvaksi. Edistettiin ministeriöiden kanssa yhteistyössä sähköisen julkaisemisen konseptia.

Senaattori-palveluun, joka on ministeriöiden yhteisiä tietopalveluja ja valtioneuvoston yhteis-ten prosessien tukea välittävä palvelu, kehitettiin listatoiminnallisuuksia ja tiedon visualisointia. Lisäksi edistettiin, tuettiin ja tiivistettiin olemassa olevien palvelujen ja resurssien tehokasta käyttöä.

Valtioneuvoston toiminnan turvaamisen kehittämiseksi on jatkettu valtioneuvoston linnan ja muiden tilojen tilaturvallisuuden parantamista niin, että ne saadaan vastaamaan kansalli-sia ja EU:n antamien kriteerien mukaisia vaatimuksia tila- ja tietoaineiston turvallisuudesta. Valtioneuvoston yhtenäisemmän turvallisuusohjeistuksen ja turvallisuuskäytäntöjen kehittämi-seksi on valmisteltu yhteistyössä ministeriöiden kanssa ohje ministeriöiden yleisistä turvalli-suuslinjauksista. Valtioneuvoston kanslian tietoturvallisuusmääräyksiä ja ohjeita on kehitetty kohti korotettua turvallisuustasoa.

Toiminnan häiriöttömyys on onnistuttu turvamaan hyvin. Kehittämistoimenpiteillä on parannet-tu reagointikykyä. Häiriötilanteiden määrä on pysynyt aiemmalla tasolla.

Kokonaisturvallisuuden kehittämiseksi on oltu valmistelemassa valtioneuvoston valmiusharjoi-tus VALHA 13 ja siihen liittyen TIETO- 13 harjoitus. Valtioneuvoston kanslia johti VALHA 13 harjoitukseen kuuluneet valmiuslainsäädäntö- ja tilannekuvamoduulit. Lisäksi on pidetty valtio-neuvoston yhteistä varautumista poikkeusoloihin kehittävä harjoitus yhdessä yhteistoimintavi-ranomaisten kanssa.

18

Harjoitusraporttien perustella valtioneuvoston kyky ohjata tehtäviensä mukaisesti yhteiskun-nan toimintaa häiriötilanteissa on hyvällä tasolla.

Vuoden 2013 aikana tilannekuvatoimintaa on kehitetty siten, että valtionjohdon saatavilla on yhä parempi ajantasainen ja tarvittaessa analysoitu tilannekuva kaikissa oloissa. Tilannekuva kootaan viranomaisten tilannekuvista ja avoimista lähteistä. Tiedonkulku varmistetaan kehittä-mällä lainsäädäntöä siten, että tilannekeskuksella ja asianomaisella ministeriöllä on oikeus saa-da sekä viranomaisilla aktiivinen velvollisuus toimittaa valtionjohdon informoimiseksi tilanteen ennakoinnin ja hallinnan kannalta tarvittavat tiedot (ml. turvaluokitellut tiedot). Tiedonkulun varmistamiseksi on valmisteltu hallituksen esitystä.

Valtioneuvoston kanslia on osallistunut myös muiden ministeriöiden ja toimivaltaisten viran-omaisten omien tilannekuvatoimintojen kehittämiseen ja pyrkinyt osaltaan varmistamaan, että ne ovat yhteen toimivia valtioneuvoston tilannekeskuksen toimintojen kanssa.

Valtioneuvoston tilannekuvatoiminnasta on saatu kuluvan vuoden aikana kokemuksia harjoi-tuksissa ja aidoissa häiriötilanteissa. Kehittämisohjelman ja saatujen kokemusten pohjalta teh-tyjen parannustoimenpiteiden ansiosta kyky tuottaa valtionjohdolle koottua, ajantasaista ja analysoitua tilannekuvaa kaikissa oloissa on tällä hetkellä hyvä.

Valtioneuvoston kansliassa panostettiin johtoryhmätyön kehittämiseen sekä johtamisen kehit-tämiseen. Työyhteisön työhyvinvoinnin ja johtamisen tehostamiseksi erityisesti johtamisosaa-mista vahvistettiin. Henkilöstöä aktivoitiin osallistumaan luottamusta lisäävän viestinnän avulla. Esimerkkinä valtiosihteerin aamukahvit.

Kehittämis- ja tehostamistoimenpiteissä on siinä määrin onnistuttu, että VMBAROlla mitattuna kokonaistyötyytyväisyys nousi edelliseen vuoteen verrattuna samoin kuin sairaspoissaolojen määrä väheni.

Valtioneuvoston kanslian tavoitteena on ollut varmistaa, että Suomen tavoitteita Euroopan unionissa edistetään ennakoivasti, aktiivisesti ja tuloksellisesti

Valtioneuvoston kanslia on vastannut siitä, että Suomen laaja-alaisia tavoitteita Euroopan unio-nissa edistetään ennakoivasti, aktiivisesti ja tuloksellisesti.

Valtioneuvoston kanslia on yhteistyössä sektoriministeriöiden ja Suomen pysyvän EU-edustuston kanssa huolehtinut laaja-alaisesti EU-politiikkamme johdonmukaisuudesta ja vaikuttavuudes-ta. Vuonna 2013 Suomen EU-politiikan avaintavoitteita olivat velkakriisin hoitaminen, talous- ja rahaliiton (EMU) kehittäminen sekä kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden parantaminen. Euroalueen vakauden turvaamisen lisäksi erityinen huomio oli pankkiunionin kehittämisessä sekä talouspolitiikan koordinaation vahvistamisessa.

Lissabonin sopimuksen ja talous- ja velkakriisin hoitamisen myötä Eurooppa-neuvoston merki-tys on korostunut EU-päätöksenteossa viime vuosina. Vuonna 2013 pidettiin kuusi Eurooppa-neuvoston kokousta ja yksi eurohuippukokous. Talous- ja rahaliiton kehittämisen lisäksi huip-pukokouksissa linjattiin myös esimerkiksi Suomen korostamia digitaalisten sisämarkkinoiden, nuorisotyöttömyyden torjunnan ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan edistämiseen liittyviä asioita. Suomi sai läpi useita tavoitteitaan Eurooppa-neuvostossa aktiivisen ja oikea-ai-kaisen vaikuttamisen ansiosta. Vaikuttaminen edellytti tiivistä yhteydenpitoa EU-instituutioihin ja muihin pääkaupunkeihin sekä poliittisella että virkamiestasolla. Etenkin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kabinetti, komission pääsihteeristö, komission puheenjohtajan kabinetti, neu-

19

voston pääsihteeristö ja muiden maiden pääministerin kansliat olivat vaikuttamisen kannalta keskeisiä tahoja.

Pääministerin johdolla valmisteltavan EU-politiikan merkityksen lisääntyminen ja hoidettavi-en asioiden määrän kasvu on tarkoittanut EU-ministerivaliokunnan kokousten ja Suomen toi-mintalinjausten valmistelun sekä asioiden seurannan lisääntymistä valtioneuvoston kanslias-sa. Alkukesästä valtioneuvosto antoi eduskunnalle selonteon EU-politiikasta. Valtioneuvoston kanslia vastasi sen valmisteluista ja työn tukemisesta EU-ministerivaliokunnan sihteeristönä. Lisäksi valtioneuvoston kanslia johti ministeriöiden ja EU-edustuston edustajista koostuvan ke-hittämistyöryhmän esitysten pohjalta uudistettiin EU-asioiden valmisteluasiakirjoja (ns. Eutori-pohjia) loppuvuodesta 2013. Myös asiakirjojen laatimisohjeistusta kehitettiin ja menettelytapo-ja päätettiin uudistaa muun muassa jaostotoimintaa tehostamalla.

Vuoden aikana jatkettiin valtioneuvoston jäsenille ja keskeisille EU-asioita hoitaville viranomai-sille jaettavien EU-tilanneseurantaraporttien ja päämiesvierailujen tietotuen tuottamista. Lisäksi toteutettiin Eutori-tietojärjestelmän ja eduskunnan tietojärjestelmän välinen integraatio.

Valtioneuvoston kanslian tavoitteena on, että valtion yritysvarallisuutta hoidetaan tulok-sellisesti.

Valtio-omistaja toimii vastuullisesti, läpinäkyvästi, pitkäjänteisesti ja pragmaattisesti. Omistajapolitiikan ja omistajaohjauksen ensisijaisia tavoitteita ovat yhtiöiden kehittäminen, omistaja-arvon pitkäjänteisen kasvun tukeminen sekä vastuullisen yritystoiminnan edistämi-nen omistajan keinoin. Keskeisiä omistajaohjauksen välineitä ovat hallitusvalinnat, omistajan panostukset yhtiöiden johtamisresursseihin ja johdon sitouttamiseen sekä itsenäinen omista-jastrategia, yritysvastuuprosessin edelleen kehittäminen sekä hyvän hallintotavan ja yritysvas-tuun edistäminen valtio-omisteisissa yhtiöissä.

Hallitusohjelman ja valtioneuvoston omistajapoliittisen periaatepäätöksen mukaisesti v. 2013 jatkettiin erityisesti panostuksia yritysvastuuseen, johdon palkitsemiseen ja sukupuoliseen ta-sa-arvoon hallitusvalinnoissa. Kaikkien osa-alueiden tavoitteiden saavuttamista tuettiin sekä sisäisellä että ulkoisella kehitystyöllä. Yritysvastuun edistäminen, periaatepäätöksessä asetet-tujen tavoitteiden mukaisesti, eteni vuonna 2013 hyvin. Kehittämällä aktiivisesti omaa yri-tysvastuutyötään ja korostamalla voimakkaasti yritysvastuun merkitystä liiketoiminnassa, on omistajaohjaus vaikuttanut yritysvastuun nousuun hallitusten asialistalle sekä osaksi liiketoi-mintastrategioita ja johtamisjärjestelmiä.

Kertomusvuonna erityisesti yritysten verojalanjälki korostui voimakkaasti omistajaohjauksen yritysvastuutyössä. Omistajaohjaus selvitti v. 2013 salkkuyhtiöidensä maksamat verot verola-jeittain ja maittain. Selvitys on tarkoitus toteuttaa vastaisuudessa vuosittain. Valtio-omistajan intressissä on toimia eturintamassa kansainvälisen veronkierron lopettamisessa ja tätä kautta myös edistää ylikansallisten yritysten maakohtaisten olennaisten tietojen julkistamista. Valtio-omistajan kanta on, että vastuulliseen yritystoimintaan kuuluu verojen maksaminen siihen val-tioon, jonne ne liiketoiminnan perusteella kuuluu maksaa. Valtio-omistaja pitää hyvänä, että yhtiöt raportoivat osana yritysvastuuraporttiaan kaikille sidosryhmilleen verojalanjäljestään ja kertovat samalla verosuunnittelunsa tavoitteista ja verostrategiasta. Lisäksi verotus otetaan jatkossa osaksi omistajaohjauksen ja yritysten välistä yritysvastuukeskustelua. Merkittävät ve-rokysymykset tulee nostaa yhtiön hallituksen agendalle. Hallitusten tulisi ottaa verostrategiassa huomioon myös maineen, eettisyyden ja riskienhallinnan näkökulmat.

Valtio-omistaja on pitkäjänteisesti ollut edelläkävijä uusissa palkitsemislinjauksissa ja hallitus-valintojen sukupuolisessa tasa-arvossa. Vuonna 2013 omistajaohjaus esitti hallitusjäsenehdok-kaita 26 yhtiön yhtiökokoukselle tai nimitysvaliokunnalle. Nimetyissä hallituksissa oli jäseniä

20

kaikkiaan 164, joista valtion nimeämiä 138. Naisten osuus kaikista valtion nimitysvallassa ole-vista jäsenistä oli 47,1 prosenttia. Kaikkien yhtiöiden hallitusten puheenjohtajista naisia on neljä eli 15 prosenttia. Helsingin pörssin yhtiöiden hallituksissa naisten osuus hallitusjäsenistä oli keskimäärin 23 prosenttia. Sukupuolten välisen tasa-arvon lisäksi valtio-omistaja korostaa hallitusten monimuotoisuuden tärkeyttä myös muista näkökulmista. Vuoden 2013 lopulla val-tio-omistaja päätti luopua hallitusten jäseniä koskeneesta ikärajoitteesta vuoden 2014 alusta lähtien. Ikärajat olivat tätä ennen olleet 68–70 vuotta.

Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto vastasi yhteensä 27 yhtiön omistajaohjauksesta v. 2013 lopussa. Näistä kolme oli pörssiyhtiötä, 21 kaupallisin perustein toimivaa listaamatonta yhtiötä ja kolme erityistehtäväyhtiötä. Vuonna 2013 valtio myi 9 prosentin omistusosuutensa työeläkevakuutuksen järjestelmäkehittäjä Arek Oy:stä. Suomen Erillisverkot Oy:tä on pääomi-tettu kertomusvuonna 6,5 miljoonalla eurolla turvallisuusverkkotoiminnan käynnistämiseen liit-tyen. Governia Oy:ssä toteutettiin vuonna 2013 kaksi merkittävää yritysjärjestelyä. Governia osti Turun telakan maa-alueet osana STX:n rahoituspakettia sekä Corenet Oy:n koko osakekan-nan. Corenet Oy hankittiin merikaapelin tulevaksi hallinnointiyhtiöksi. Kaapelilla varmistetaan kansainvälisiä tietoliikenneyhteyksiä idän ja lännen välillä ja tuetaan suomalaisen digitaalisen talouden ja teollisen Internetin kasvua.

Valtion täysin omistama holding-yhtiö Solidium kuuluu omistajaohjausosaston vastuulle. Solidiumin omistuksessa oli vuoden 2013 lopussa kaksitoista pörssiyhtiötä, joissa kaikissa Solidium on vähemmistöomistajana. Salkkuyhtiöiden lukumäärä kasvoi yhdellä, kun Metso ja-kautui osittaisjakautumisella Metsoksi ja Valmetiksi vuodenvaihteessa 2013–2014.

Valtion suoraan omistamien pörssiyhtiöiden (Finnair Oyj, Fortum Oyj, Neste Oil Oyj) markkina-arvo nousi 22,3 prosenttia v. 2013. Salkun markkina-arvo vuoden 2013 lopussa oli 9,5 mrd. euroa (7,8 mrd. euroa). Erityisesti Neste Oilin kurssikehitys oli positiivista yhtiön osakekurssin noustua 47 prosenttia. Helsingin pörssin yleisindeksi nousi 26,5 prosenttia v. 2013.

Solidiumin salkun kokonaistuotto jäi painorajoitetun OMX Helsinki Cap GI-tuottoindeksin koko-naistuotosta v. 2013. Osakesijoitusten kokonaistuotto oli 24,5 %.

31.12.2013 31.12.2012 30.12.2011

Valtion omistus-

osuus

Omistuksen markkina-

arvo,M€

Paino portfo-

liossa

Valtion omistus-osuus %


arvo M€

Paino portfo-

liossa

Valtion omistus-osuus %


arvo M€

Paino portfo-

liossa

Finnair 55,8 % 198 2 % 55,8 % 170 2 % 55,8 % 164 2 %

Fortum 50,8 % 7 499 79 % 50,8 % 6381 82 % 50,8 % 7 436 86 %

Neste Oil 50,1 % 1 846 19 % 50,1 % 1255 16 % 50,1 % 1 003 12 %

Yhteensä 9 543 7806 8 603

Solidiumin omistus, mark-kina-arvo 8 172 7176 7 028

Yhteensä 17 715 14 982 15 630

21

Finnair Fortum Neste Oil2013 2009–2013 2013 2009–2013 2013 2009–2013

Yhtiö 16,4 % -43,4 % 17,5 % 9,2 % 47,0 % 35,8 %Vertailuindeksi 44,3 % 82,7 % 7,5 % -19,5 % 3,8 % 25,7 %

Valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksessa olevien yhtiöiden valtiolle v. 2013 maksama voitonjako oli 1352,8 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 28,4 miljoonaa euroa. Saadusta voitonjaosta merkittävimmän osan muodosti Solidiumin voitonjako, joka v. 2013 oli yhteensä 800 milj. euroa (800 milj. euroa) ja Fortumin osinko 450,9 milj. euroa (450,9 milj. euroa). Listaamattomien yhtiöiden vuonna 2013 maksamat osingot nousivat 45,9 miljoonaan euroon (28,4 milj. euroa). Listaamattomista yhtiöistä merkittävimmät osingonmaksajat olivat Patria ja Altia.

1 352,8

8,0

5,0

5,0

6,8

7,2

7,2

13,9

48,8

450,9

800,0

0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600

Yhteensä

Muut

Vapo

Gasum

Itella

Finnair

Altia

Patria

Neste Oil

Fortum

Solidium

Valtion suoran omistuksen pörssisalkun yhtiöiden vuoden 2013 tuloksistaan valtiolle maksama osinkosumma1 kasvaa 579,5 milj. euroon (506,9 milj. euroa). Fortumin osingon nousu 1,1 euroon osakkeelta nostaa valtion saamaa osinkosummaa 45 milj. euroa ja Neste Oilin osingon nousu 0,68 euroon osakkeelta edellisvuoden 0,35 eurosta nostaa valtion saamaa osinkoa 35 milj. euroa.

Valtion suoran pörssisalkun osinkotuotto v. 2013 oli 6,1 % (6,5 %) ja osinkosuhde 65,8 % (63,3 %). Helsingin pörssin päälistan yhtiöiden osinkotuotto oli ennusteen mukaan vuonna 2013 alemmalla tasolla kuin valtion suoran omistuksen pörssisalkun osinkotuotto eli 4,3 % (4,7 %). Koko pörssin tasolla osinkosuhde oli 74,3 % (67,5 %).

Valtio-omistaja toimii vastuullisesti, läpinäkyvästi, pitkäjänteisesti ja pragmaattisesti. Omistajapolitiikan ja omistajaohjauksen ensisijaisia tavoitteita ovat yhtiöiden kehittäminen, omistaja-arvon pitkäjänteisen kasvun tukeminen sekä vastuullisen yritystoiminnan edistämi-nen omistajan keinoin. Yritysvastuun edistäminen, periaatepäätöksessä asetettujen tavoittei-den mukaisesti, eteni vuonna 2013 hyvin. Kehittämällä aktiivisesti omaa yritysvastuutyötään ja korostamalla voimakkaasti yritysvastuun merkitystä liiketoiminnassa, on omistajaohjaus 1 osingot hallitusten esityksiä

22

vaikuttanut yritysvastuun nousuun hallitusten asialistalle sekä osaksi liiketoimintastrategioita ja johtamisjärjestelmiä. Valtio-omistaja on ollut edelläkävijä verojen maksun avoimuuden ja läpinäkyvyyden edistämisessä. Valtio-omistaja on onnistunut hyvin verojalanjäljen raportoin-nin edistämisessä omistamissaan yrityksissä sekä verojenmaksun avoimuuden lisäämisessä. Vuonna 2013 naisten osuus kaikista valtion nimitysvallassa olevista hallitusten jäsenistä oli 47,1 prosenttia. Kaikkien yhtiöiden hallitusten puheenjohtajista naisia on neljä eli 15 prosenttia. Helsingin pörssin yhtiöiden hallituksissa naisten osuus hallitusjäsenistä oli 23 prosenttia. Tähän verrattuna, valtio-omistaja on onnistunut erinomaisesti hallitusvalintojen sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistavoitteessaan.

Valtion suoraan omistamien pörssiyhtiöiden (Finnair Oyj, Fortum Oyj, Neste Oil Oyj) markkina-arvo nousi 22,3 prosenttia v. 2013. Markkina-arvo kehittyi hiukan Helsingin pörssin yleisindeksiä heikommin. Helsingin pörssin yleisindeksi nousi 26,5 prosenttia v. 2013.Salkun markkina-arvo vuoden 2013 lopussa oli 9,5 mrd. euroa (7,8 mrd. euroa). Erityisesti Neste Oilin kurssikehitys oli positiivista yhtiön osakekurssin noustua 47 prosenttia. Solidiumin salkun kokonaistuotto jäi painorajoitetun OMX Helsinki Cap GI-tuottoindeksin kokonaistuotosta v. 2013. Osakesijoitusten kokonaistuotto oli 24,5 %. Valtion suoran pörssisalkun osinkotuotto v. 2013 oli 6,1 % (6,5 %) ja osinkosuhde 65,8 % (63,3 %). Salkun osinkotuotto oli hyvällä tasolla verrattuna Helsingin pörssin päälistan yhtiöiden osinkotuottoon2, joka v. 2013 oli 4,3 % (4,7 %). Sen sijaan valtion suoran pörssisalkun osinkosuhde3 alitti Helsingin pörssin päälistan yhtiöiden osinkosuhteen, joka v. 2013 oli 74,3 % (67,5 %). Valtion suoraan omistamien pörssiyhtiöiden keskimääräinen sijoitetun pääoman tuotto nousi vuonna 2013 9,8 prosenttiin (9,3 %). Tähän vaikutti Neste Oilin merkittävästi parantunut tulos. Listaamattomien yhtiöiden keskimääräinen sijoitetun pää-oman tuotto4 laski 6,4 prosenttiin vuodentakaisesta 7,1 prosentista. Haastava markkinatilanne huomioiden, listaamattomien yhtiöiden kannattavuuskehitystä voidaan pitää tyydyttävänä.

Valtioneuvoston kanslian tavoitteena on, että Suomen taloudellisia ulkosuhteita, suomalaisten yritysten kansainvälistymistä, Suomen maakuvaa sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia in-vestointeja koskevat julkisrahoitteiset toiminnot on organisoitu tehokkaasti ja tuloksellisesti.

Hallitusohjelman mukaisesti Suomi pyrkii vaikuttamaan kansainväliseen talouskehitykseen ta-voitteenaan maailmantalouden vakaa ja tasapainoinen kehitys sekä kauppa- ja talouspoliittis-ten etujemme edistäminen. Hallitus laatii hallinnonalojen rajat ylittävän Suomen taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelman.

Ensimmäinen Team Finland –strategia vuodelle 2014 vahvistettiin 13.6.2013. Team Finland tuo yhteen Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautu-via investointeja ja maakuvatyötä edistävät toimijat kotimaassa ja ulkomailla. Tavoitteena on tehokas yhteistyön alusta, jossa toimijat tuodaan saman sateenvarjon alle ja niitä ohjaavat yhteiset, valtioneuvoston vuosittain vahvistamat tavoitteet. Team Finland -verkoston toiminta maailmalla käynnistyi alkuvuodesta 2013. Eri maihin on muodostettu 72 tiimiä, jotka kokoavat yhteen Suomen viranomaiset, julkisrahoitteiset organisaatiot ja muut Suomi-toimijat. Kesällä 2013 hyväksytyn strategian pohjalta käynnistettiin myös tärkeitä, valtion palvelujen tehosta-miseen tähtääviä toimenpiteitä kuten Finpron uudistus sekä Suomen ulkomaanedustustojen palveluja koskeva uudistus. TF-yhteistyön odotetaan edetessään lisäävän sekä valtion resurssi-en käytön tehokkuutta, yrityksille tarjottavien kansainvälistymispalvelujen laatua että Suomen toiminnan vaikuttavuutta ulkoisissa taloussuhteissaan.

Team Finland-verkoston ensimmäisen toimintavuoden aikana on keskitytty verkoston kokoa-miseen, toiminnan painopisteiden määrittelyyn sekä yhteisten työvälineiden luomiseen. Alan

2 ennuste3 ennuste4 ennuste

23

julkisrahoitteisen toimijakentän hajanaisuudesta ja siiloutuneisuudesta aiheutuu, että Team Finland-toimintamallin saaminen täyteen vauhtiin tapahtuu asteittain, usean vuoden aikana. Yhteistyöstä ja yhtenäisemmästä toimintatavasta saatavat hyödyt ovat kuitenkin pitkällä täh-täimellä merkittäviä.

1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus

Puolueiden toiminnan tukeminen

Puoluelain (1969/10) 9 §:n mukaan voidaan eduskunnassa edustettuna olevalle puolueelle myöntää avustusta sen säännöissä ja yleisohjelmassa määritellyn julkisen toiminnan tukemi-seen valtion tuloja menoarvion rajoissa. Avustus jaetaan puolueiden viimeksi toimitetuissa eduskuntavaaleissa saamien edustajanpaikkojen lukumäärän suhteessa.

Vuoden 2013 talousarviossa momentille 23.20.50 (Puoluetoiminnan tukeminen) myönnettiin kokonaisuudessaan 34 000 000 euroa, josta Ahvenanmaan maakunnan lakisääteinen osuus oli 170 000 euroa.

Määrärahasta 17 910 000 oli käytettävä puolueiden poliittisen toiminnan tukemiseen, josta 10 prosenttia oli tarkoitettu käytettäväksi puolueiden naisten poliittisen toiminnan tukemiseen sekä samoin 10 prosenttia puolueiden piirijärjestöjen tukemiseen. Lisäksi määrärahasta sai käyttää 90 000 euroa avustuksen suorittamiseen Ahvenanmaan maakuntahallitukselle poliitti-sen toiminnan tukemiseen Ahvenanmaan maakunnassa.

Lisäksi 15 920 000 euroa on tarkoitettu käytettäväksi puolueille niiden tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen. Lisäksi lisämäärärahasta saa käyttää 80 000 euroa avustuksen suorit-tamiseen Ahvenanmaan maakuntahallitukselle tiedotustoiminnan tukemiseen Ahvenanmaan maakunnassa.

Avustukset puolueiden toiminnan tukemiseen myönnettiin 7.2.2013 ajalle 1.1.–31.12.2013.

Puoluetuen käyttöä valvoo oikeusministeriö. Puolueille jaettavan tuen vaikuttavuutta ei ole erikseen arvioitu.

Poliittisen toiminnan tukeminen 1.1.–31.12.2013

PuolueEdustajien

määräPoliittisen toiminnan

tukemiseenTiedotustoiminnan ja

viestinnän tukemiseen Kansallinen kokoomus r.p. 44 3 960 000 3 520 000Suomen Sosialidemokraattinen Puolue – Finlands Socialdemokratiska Parti r.p.

42 3 780 000 3 360 000

Perussuomalaiset – Sannfinländarna r.p 39 3 510 000 3 120 000Suomen Keskusta r.p. 35 3 150 000 2 800 000Vasemmistoliitto r.y. 14 1 260 000 1 120 000Vihreä Liitto r.y. 10 900 000 800 000Svenska Folkpartiet i Finland r.p 9 810 000 720 000Suomen Kristillisdemokraatit (KD) – Kristdemokraterna i Finland (KD) r.p.

6 540 000 480 000

Yhteensä 199 17 910 000 15 920 000

Ahvenanmaa 1 90 000 80 000

24

Muut siirtotalouden kulut

Siirtotalouden kulut sisältävät myös vuoden 2013 talousarviossa momentille 23.90.58 myön-netyn avustuksen Tammenlehvän perinneliitto ry:n toimintaan. Avustus myönnettiin vuonna 2005 ensimmäistä kertaa ja se oli suuruudeltaan 50 000 euroa. Kertomusvuonna avustuksen suuruus oli 63 000 euroa, 12 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Avustuksella tuetaan Tammenlehvän perinneliiton valtakunnallista perinnetyötä. Tammenlehvän perinneliiton tarkoi-tuksena on hoitaa ja vaalia Suomen vuosina 1939−1945 käymien sotien ja niiden veteraanien perintöä. Vuodesta 2014 lukien määräraha on siirretty opetus- ja kulttuuriministeriön pääluok-kaan.

Tammenlehvän perinneliitto ry:n avustus vuosina 2011–2013

Tammenlehvän perinneliitto ry

2013 63 0002012 63 0002011 75 000

1.3 Toiminnallinen tehokkuus

1.3.1 Toiminnan tuottavuus

Valtioneuvoston kanslian tehtävät pysyivät vuonna 2013 keskeisiltä osin samansisältöisinä kuin kahtena edellisenä vuotena. Tilannekuvatoiminta muutettiin vuonna 2013 ostetusta palvelutoi-minnasta kanslian omaksi toiminnaksi. Tämä näkyy henkilöstön rakenteessa ja lukumäärässä. Muutoin työpanos kanslian tehtävien hoitamiseen pysyi samansuuruisena kuin aiempina vuosi-na. Viraston henkilöstökulujen prosentuaalinen osuus toimintamenoista nousi kahteen edelli-seen vuoteen verrattuna. Tuottavuuteen vaikutti kuitenkin ostettujen palvelujen kustannusten prosentuaalinen laskeminen. Henkilötyövuotta kohden laskettuna kanslian toimintamenoihin laskettavat kustannukset olivat 138 020 euroa.

1.3.2 Toiminnan taloudellisuus

Valtioneuvoston kanslian tehtävänä on tuottaa monia palveluita oman ministeriön lisäksi kai-kille muille ministeriöille. Valtioneuvoston kansliassa maksetaan kaikkien ministereiden ja eri-tyisavustajien palkat. Kansliassa hoidetaan myös keskitetysti ministereiden kuljetuspalvelut, kuluvalvonta-asiat, turvapalvelut, valtioneuvoston päätöksentekojärjestelmä (PTJ), Senaattori ja Eutori -järjestelmät. Valtion säädöskääntäminen tapahtuu valtioneuvoston kansliassa. Valtioneuvoston kanslia ylläpitää valtioneuvoston edustustiloja, Valtioneuvoston juhlahuo-neistoa, Säätytaloa ja Königstedtin kartanoa, sekä erityiskäytössä olevia Valtion vierastaloa ja Kesärantaa, joita käyttää pääasiassa koko valtionhallinnon johto.

Vuoden 2010 alusta valtioneuvoston kansliassa otettiin käyttöön uudet tilipuitteet ja uusi ti-liöintitapa, joka mahdollistaa tarkemman kustannusseurannan. Kustannuksia on seurattu pää-asiassa tehtävittäin, koska kanslialla ei ole vielä käytössä työajan kohdennusta. Kustannuksia kohdistetaan sijaissuureiden avulla ja tilinpäätösten vertailukelpoisuus on parantunut.

25

1.3.3 Maksullinen toiminnan tulos ja kannattavuus

Valtioneuvoston kanslian peruspalvelut ministereille ja ministeriöille ovat maksuttomia. Valtioneuvoston kanslialla ei ole maksullisia julkisoikeudellisia suoritteita. Valtioneuvoston kanslian asetus valtioneuvoston kanslian suoritteiden maksullisuudesta 1469/2011 määrittelee ne suoritteet, jotka hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein. Näitä ovat esimerkiksi pöytäkir-jaotteet, todistukset ja muut jäljennökset sekä niiden oikeaksi todistaminen ja asiantuntija-, koulutus- sekä tietopalvelut.

Koska valtioneuvoston kanslian maksullisten suoritteiden määrä ja niistä kertyvät tulot ovat vähäisiä, ei kanslian suoritteista ole tehty kustannusvastaavuuslaskelmia. Kertomusvuonna valtioneuvoston kanslia tuloutti 87,72 euroa sekalaisiin tuloihin momentille 12.39.10, vastaava luku vuonna 2011 oli 124 991,75 euroa.

1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus

Yhteisrahoitteisesta toiminnasta ei ole laadittu kustannusvastaavuuslaskelmaa toiminnan vähäi-syyden vuoksi.

1.4 Tuotokset ja laadunhallinta

1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet

Valtioneuvoston kanslian osastojen ja yksiköiden tehtävänä on tuottaa erilaisia palveluita muille ministeriöille, ministereille, hallitukselle ja tasavallan presidentin kanslialle, kansalaisille sekä sisäiseen käyttöön. Jäljempänä esitetyistä taulukoista ilmenevät suoritteiden määrät erilaisissa toiminnoissa kolmen viime vuoden ajalta.

Osastojen määrärahojen käyttö

Osastojen määrärahataulukossa on ensin esitetty kunkin osaston ja yksikön käyttämät mää-rärahat sen mukaan kuin kullekin vastuualueelle on kirjanpidossa kirjattu kustannuksia. Toimintamenojen lisäksi taulukossa on huomioitu osakehankinnat -momentti, pääministerin ja hänen avustajiensa matkat -momentti sekä Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin -momentti.

Tämän jälkeen taulukossa on jaettu kustannuksia osastoilta toisille osastoille joko laskujen tiliöinnistä kerättyjen kohdistustietojen perusteella tai henkilötyövuosien suhteessa.

Hallinto- ja palveluosaston kustannuksista on jaettu tietohallintokulut, palvelukeskusmaksut, asiakirjahallinnon ja kirjaston kulut osastoille asiakasnumeron perusteella tai henkilötyövuosien suhteessa. Käännöspalvelut on jaettu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti osastoille.

Valmiusosastolta on jaettu vuokrat omistajaohjauksen, käännöstoimiston ja Arppeanumin osal-ta aiheuttamisperiaatteella ja valtioneuvoston linnan vuokrat on jaettu henkilötyövuosien suh-teessa. Tilapalveluiden muut kustannukset on jaettu osastoille asiakasnumeron perusteella tai henkilötyövuosien suhteessa.

Kanslialla on useita työryhmiä, joiden kustannukset sisältyvät yllä olevaan taulukkoon. Arvonimilautakunnan kustannukset olivat 2 569 euroa ja Valtioneuvoston ruotsinkielen lau-takunnan kustannukset olivat 2 672 euroa. Arktisen alueen neuvottelukunnan kustannukset vuonna 2013 olivat 3 021 euroa. Tulo- ja kustannuskehityksen seurantatoimikunnan kustan-

26

nukset olivat 2 802 euroa, EU ministerivaliokunnan kustannukset 5 701 euroa sisältyvät politiik-ka-analyysiyksikön vastuualueelle. Nämä kustannukset eivät sisällä palkkakustannuksia eivätkä yleiskustannuksia.

Eduskunnalle, tasavallan presidentin kanslialle ja muille ministeriöille kohdistuvat kustannukset on vähennetty taulukossa. Näistä 11 541 720 euron kustannuksista on jäljempänä erillinen tau-lukko. Näiden lisäksi edustustilojen ja erityiskäytössä olevien tilojen kustannukset ovat 3 067 156 euroa. Vastaavasti kanslian osuus eritellyistä kustannuksista on kohdistettu eri osastoille.

Kokonaiskustannukset ovat kunkin osaston tai yksikön aiheuttamat kustannukset.

Osastojen määrärahojen käyttö

Ministerit ja johto

EU-asioiden

osasto

Hallinto- ja palvelu-

osasto

Omistaja-ohjaus-osasto

Valmius-osasto

Viestintä-osasto

Istunto-yksikkö

Poli-tiikka-

analyysi-yksikkö

Taloudel-liset ulko-

suhteet -yksikkö Yhteensä

Htv:t 3,0 30,7 74,3 18,2 70,9 18,0 8,7 10,6 2,2 236,6

Matkat 11 359 82 155 16 598 7 080 73 041 16 362 143 19 734 3 941 230 413

Henkilöstökustannukset 386 572 2 166 336 4 584 679 1 508 470 4 344 120 1 344 779 511 846 788 436 175 840 15 811 079

15 811 079Aineet, tarvikkeet, vuokrat, palveluiden ostot, muut kustannukset 373 036 246 535 3 721 234 4 348 10 969 593 650 990 260 338 187 048 27 862 16 440 984

16 440 984Osakehankintamomentin kustannukset 1 406 352 1 406 352Osakehankintamomentti,matkat 39 337 39 337PM matkamomentin kustannukset 316 512 43 174 1 378 6 957 37 730 4 387 410 137EU osallistuminen kanslian matkakustannuksiin 256 901 78 981 5 914 4 614 346 410Osastoittain kirjatut kustannukset yhteensä 1 344 380 2 617 181 8 323 889 2 965 587 15 399 626 2 054 474 772 327 995 218 212 030 34 684 713

34 684 713Kustannuksia siirretään sisäisen laskennan perusteella eri osastoille:

VNL vuokrat 26 815 274 494 646 166 268 812 633 812 160 531 77 584 94 388 19 932 1 564 820Tilapalvelun jaettavat kustannukset /htv 9 934 101 688 102 715 0 234 801 59 470 28 742 34 967 7 384 579 700Tilapalvelukustannukset kohdistetut 38 875 7 960 40 938 19 945 20 814 30 698 414 1 030 646 161 319

Palvelukeskusmaksut 2 746 28 113 68 044 16 688 64 913 16 441 7 946 9 667 2 041 216600

Poistot 39 670 578 679 36 904 6 095 661 347

Pääomakustannus 410 27 388 664 37 28 499

Asiakirjahallinto 1 180 12 077 29 231 7 169 27 886 7 063 3 413 4 153 877 93049

Kirjasto 18 915 9 769 8 689 6 732 3 800 1 336 1 252 1 536 52 028

VNK:n käännöspalvelut 71 856 20 643 78 151 50 264 32 589 74 489 144 257 10 700 482 950

VNK:n kuljetuspalvelut 418 437Tietoyksikön kohdistetut palvelut 123 283 58 338 79 461 33 970 161 100 80 530 15 343 18 770 6 836 577 633Tietoyksikön yhteiset kustannukset 20 033 205 069 496 345 121 732 473 508 119 930 57 961 70 515 14 891 1 579 985Siirretyt kustannukset yhteensä -3 002 243 -3 361 990 6 364 233

Kustannukset yhteensä 2 076 453 3 335 333 6 911 465 3 490 901 14 260 536 2 603 094 1 045 688 1 374 216 276 873 35 374 559Ulkopuolisten kustannukset, TPK, EK, OKV, muut ministe-riöt, edustustilat -619 040 -2 371 723 -10 696 581 -564 903 -270 239 -14 522 486

Kustannukset yhteensä 2 076 453 2 716 293 4 539 742 3 490 901 3 563 955 2 038 191 775 449 1 374 216 276 873 20 852 073

27

Edellä olevan taulukon vertailu vuosiin 2012 ja 2011:

Osastojen määrärahojen käyttöYhteensä

2013Yhteensä

2012Yhteensä

2011Muutos

euroMuutos %

2012–2013Htv 237 221 231Henkilöstökulut 15 811 080 13 859 114 13 673 012 -1 951 966 -14,1Matkat 230 413 174 308 441 296 -56 105 -32,2Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 215 000 1 995 000 1 309 000 -220 000 -11,0Vuokrat 6 017 000 6 008 000 4 250 000 -9 000 -0,1Palveluiden ostot ja muut kulut 8 208 984 9 712 546 8 760 852 1 503 562 15,5Omistajaohjaus osakehankinnat-momentin kulut 1 445 689 976 571 758 610 -469 118 -48,0Pääministerin ja hänen avustajiensa matkat-momentti 410 137 433 200 255 992 23 063 5,3EU:n osallistuminen matkamenojen korvaamiseen 346 410 319 571 325 195 -26 839 -8,4

Yhteensä 34 684 713 33 478 310 29 773 957 -1 206 403 -3,6Siirretään sisäisessä laskennassa:Vuokrat 2 202 533 2 101 088 2 237 489 -101 445 -4,8Koulutus ml.koulutusmatkat 0 0 225 868 0Jaettu yhteinen koulutus 0 0 30 256 0Käännöspalvelut 482 949 237 954 493 872 -244 995 -103,0Kuljetuspalvelut 418 437 261 018 191 523 -157 419Painatukset 0 5 998 44 381 5 998 100,0Tilapalvelut, muut kuin vuokra 741 019 969 329 402 162 228 310 23,6Henkilöstökulut 0 0 363 605 0Tietohallinto 2 157 618 2 366 049 1 063 117 208 431 8,8Palvelukeskusmaksut 216 600 304 216 250 946 87 616 28,8Asiakirjahallinto 145 077 111 838 110 865 -33 239 -29,7Poistot 661 347 -661 347

Sidotun pääoman korkokustannus 28 499 -28 499

Siirretty sisäisessä laskennassa -6 364 233 -6 357 490 -5 414 084 6 743Yhteensä 35 374 559 33 478 310 29 773 956 -1 896 249 -5,7

Ulkopuolisten kustannukset sisäisen laskennan perusteella:TPK, EK, OKV ja ministeriöt -11 455 330 -10 526 874 -8 546 845 -928 456 -8,8Edustustilat -3 067 156 -2 900 487 -2 829 153 -166 669 -5,7Kokonaiskustannukset 20 852 073 20 050 950 18 397 960 -801 123 -4,0

Eduskunnan, tasavallan presidentin kanslian, oikeuskanslerinviraston ja ministeriöiden puolesta maksetut kustannukset

Valtioneuvoston kanslia tuottaa palveluita eduskunnalle, tasavallan presidentin kanslialle, oi-keuskanslerinvirastolle ja muille ministeriöille. Yhteisten palvelujen kustannukset vuonna 2013 on esitetty seuraavassa taulukossa. Valtioneuvoston kanslian yleiskustannuksia ei ole vyörytet-ty palveluille. Laskelmassa on huomioitu vuonna 2013 käyttöomaisusinvestointien sijaan käyt-töomaisuuden poistot ja sidotun pääoman korot. Lomapalkkavelan muutos on otettu mukaan laskelmissa vuonna 2013, tätä ei ole huomioitu aikaisempina vuosina.

28

Kuljetuspalveluiden kustannukset sisältävät ministereiden ja valtioneuvoston kanslian autoista aiheutuvat kustannukset sekä ministereiden autonkuljettajien palkka- ja matkakustannukset. Valtioneuvoston kanslian osuus sisältää pääministerin, kanslian muiden ministereiden osuuden ja kanslian autojen kustannukset, pääministerin autonkuljettajien palkkakustannukset sekä laskennallisen osuuden matkoista ja muista kuljetuspalveluiden kustannuksista. Muiden mi-nistereiden autojen kustannukset sekä ministereiden autonkuljettajien palkkakustannukset ja matkat on jaettu muille ministeriöille ja oikeuskanslerinvirastolle. Vuonna 2013 on ostettu viisi uutta autoa viiden myydyn auton tilalle.

Turvallisuuspalvelujen kustannukset sisältävät turvallisuuteen liittyvät palkka-, matka- ja muut kustannukset. Osa turvallisuuspalveluiden kustannuksista on kohdennettu suoraan kulun aihe-uttaneelle ministeriölle. Yhteiset kulut on jaettu ministeriöiden henkilötyövuosien mukaisesti niille ministeriöille, joille valtioneuvoston kanslia tuottaa turvallisuuspalveluita.

Varautumisen kustannukset sisältävät varautumiseen palkka-, matka- ja muut kustannukset. Tilannekuvatoiminta sisältyy varautumisen kustannuksiin. Yhteissumma on jaettu ministeriöille ministeriöiden lukumäärän mukaisesti.

Senaattorin kustannukset sisältävät Senaattorin sisältöön, ylläpitoon sekä kehittämiseen liit-tyvät kustannukset sekä palkka- ja matkakustannukset. Senaattorin kustannukset on jaettu tasavallan presidentin kanslialle, oikeuskanslerinvirastolle sekä ministeriöille henkilötyövuosi-en mukaisesti. Senaattorin sisältömenoista ja on laskutettu tasavallan presidentin kansliaa, oikeuskanslerinvirastoa sekä ministeriöitä yhteensä 95 387 euroa. Senaattori alustan yhteisiä ylläpitokustannuksia on laskutettu Senaattori-farmia käyttäviltä ministeriöiltä 22 500 euroa. Alla olevassa taulukossa on esitetty nettokustannukset, eli laskutettu osuus on vähennetty.

Eutorin kustannukset sisältävät Eutorin ylläpidon, ylläpitovaiheen kehittämisen ja koulutuksen sekä EU-tiedonhallintayksikön palkka- ja matkakustannukset. Eutorin kustannukset on jaettu eduskunnalle, tasavallan presidentin kanslialle, oikeuskanslerinvirastolle ja ministeriöille käyt-täjien lukumäärän mukaisesti.

Käännöspalvelut sisältävät kääntämisen kustannukset sekä käännöstoimiston palkkakustan-nukset. Kustannukset on jaettu ministeriöille käännöstöiden aiheuttamisperiaatteen mukaises-ti. Muut kustannukset ovat tietohallinnon ja tilapalveluiden kuluja.

29


Kuljetus-palvelut

Turvalli-suus-

palvelutVarautu-

minen Senaattori EU-tori

PTJ-kustan-nukset

Käännös-palvelut Muut Yhteensä Yhteensä

EK 7 649 3 603 11 253 11 253TPK 10 069 1 679 1 081 12 829 12 829OKV 174 531 240 4 900 746 1 681 182 098 7 567VNK 418 437 447 397 295 787 31 754 24 441 18 857 482 950 1 719 623 1 633 232UM 174 531 2 912 295 787 135 091 247 019 29 666 82 126 7 667 974 799 1 094 625OM 87 265 386 681 295 787 33 544 29 851 28 105 138 710 2 554 1 002 497 1 013 351SM 0 209 637 295 787 35 980 31 530 19 217 123 508 0 715 660 715 660PLM 0 50 295 787 19 787 15 485 11 170 0 0 342 279 342 279VM 174 531 229 078 295 787 52 658 65 113 33 269 725 638 10 664 1 586 737 1 608 444OKM 174 531 380 889 295 787 39 265 16 791 21 019 154 088 5 108 1 087 477 1 109 184MMM 87 265 334 384 295 787 39 184 49 628 19 697 266 737 4 277 1 096 960 1 107 813LVM 87 265 104 278 295 787 23 597 48 508 17 776 321 235 2 647 901 092 911 946TEM 174 531 580 006 295 787 76 605 47 575 37 353 12 581 5 296 1 229 733 1 251 440STM 174 531 489 164 295 787 57 356 27 986 26 784 408 554 5 316 1 485 476 1 507 183YM 174 531 174 941 295 787 36 869 29 478 19 818 88 210 6 806 826 439 848 146Yhteensä 1 901 947 3 339 656 3 549 441 596 657 643 481 289 096 2 804 338 50 335 13 174 952 13 174 953Valtioneuvoston kanslian osuus 1 719 623

Muiden osuus yhteensä 11 455 330

Edellä olevan taulukon vertailu vuosiin 2012 ja 2011.


2013 2012 2011

Muutos % 2012–2013

EK 11 253 17 095 7 308 34,2TPK 12 829 14 358 16 886 10,6OKV 182 098 155 763 31 515 -16,9VNK 1 719 623 1 458 907 1 259 537 -17,9UM 974 799 910 191 901 634 -7,1OM 1 002 497 727 885 523 425 -37,7SM 715 660 725 392 542 496 1,3PLM 342 279 382 792 224 334 10,6VM 1 586 737 1 657 968 1 704 021 4,3OKM 1 087 477 802 500 628 064 -35,5MMM 1 096 960 1 022 076 643 611 -7,3LVM 901 092 799 059 887 146 -12,8TEM 1 229 733 1 073 847 851 057 -14,5STM 1 485 476 1 390 621 977 671 -6,8YM 826 439 778 288 604 375 -6,2Yhteensä 13 174 952 11 916 742 9 806 382 -10,6

Valtioneuvoston kanslian osuus 1 719 623 1 458 907 1 259 537 -17,9Muiden osuus yhteensä 11 455 330 10 457 835 8 546 845 -9,5

30

Valtioneuvoston edustustilat

Valtioneuvoston kanslian ylläpitämiä valtioneuvoston edustustiloja ovat Säätytalo, Valtio-neuvoston juhlahuoneisto, Königstedtin kartano ja Kesäranta, joka on myös pääministerin virka-asunto. Tilat ovat olleet maksuttomasti ministeriöiden ja muun valtion keskushallinnon johdon käytössä. Tilaisuuksien määrissä ei ole viime vuonna tapahtunut olennaista muutosta.

Tilaisuuksien kokonaislukumäärät vuosina 2010–2013

Säätytalo Juhlahuoneisto Königstedt Kesäranta Yhteensä2013 631 260 68 140 10992012 725 285 74 1 0842011 762 245 78 94 1 179

Edustustilojen ja erityiskäytössä olevien tilojen kustannukset sisältävät valtioneuvoston kans-lian emäntien palkat, tilakustannukset ja muut tiloista ja tilaisuuksien järjestämisestä aiheutu-neet kustannukset. Kustannukset eivät sisällä tilaisuuksien tarjoilukustannuksia, jotka maksaa tilaisuuden järjestäjä.

Edustustilojen ja erityiskäytössä olevien tilojen kustannukset vuonna 2013 ja vertailu vuoteen 2012 ja 2011

Kustan-nukset

yht.2013

Tilaisuuk-sien lkm

2013

Kustan-nukset/

tilaisuus2013

Osallis-tuja-

määräyht 2013

Kustan-nukset/

osallistuja2013

Kustan-nukset yht.

2012

Kustan-nukset/

osallistuja2012

Kustan-nukset

yhteensä2011

Kustan-nukset/

osallistuja2011

euro lkm euro lkm euro euro euro euro euro

Juhlahuoneisto 798 197 260 3 070 8 244 97 680 354 65 703 273 70

Königstedt 403 815 68 5 938 1 635 247 386 710 248 393 470 227

Säätytalo 979 377 631 1 552 31 590 31 959 517 28 930 120 25

Kesäranta 548 602 140 3 919 2 356 233 564 683 249 509 458 351

Valtion vierastalo 337 165 - - - - 309 223 - 292 832 -

Yhteensä 3 067 156 1 099 2 791 41 469 - 2 900 487 - 2 829 152 -

Valmiusosaston harjoitukset

Tilannekuvatoimintaa ja häiriötilanteiden hallintaa testataan harjoituksissa. Vuoden 2013 aika-na osallistuttiin toiminta- ja valmiusharjoituksiin, joissa testattiin tilannekuvatoiminnan toimi-vuutta ja häiriötilanteen hallintaa, turvajärjestelyjä sekä valtioneuvoston toiminnan turvaamista poikkeusoloissa. Valtionhallinnon VALHA13 – harjoitus ja siihen liittyen T13TO – harjoitus sitoi-vat merkittävästi valmiusosaston ja viestintäosaston resursseja.

Harjoitukset 2013 kpl

2012kpl

2011kpl

Omat harjoitukset 2 4 3Kotimainen yhteistoimintaharjoitus 7 6 2Kansainvälinen yhteistoimintaharjoitus 1 9 2Tarkkailijana EU:n pelastuspalveluharjoituksessa 3 15 0Yhteensä 13 34 7

31

Arvonimet

Valtioneuvoston kanslia valmistelee kaksi kertaa vuodessa tasavallan presidentin päätettäväksi arvonimiesityksiä. Esitykset käsitellään ensin tasavallan presidentin nimittämässä ja pääminis-terin johtamassa arvonimilautakunnassa. Käsittelyssä sovelletaan tasavallan presidentin ase-tusta arvonimistä (381/2000). Arvonimipäätöksistä suoritetaan veroa 1.1.2002 voimaan tulleen arvonimistä suoritettavasta verosta (1388/2001) annetun lain mukaisesti. Esitysten määrä on pysynyt lähes vakiona vuositasolla. Esitykset voi tehdä sähköisellä lomakkeella.

Saapuneet esitykset Myönnetyt arvonimet Verokertymä2013 245 168 1 075 9302012 242 184 1 226 3302011 244 167 1 116 840

Findikaattori

Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian toteuttaman Findikaattori -palvelun kävijämäärä oli viime vuonna noin 16 000 hklöä/kk. Vuonna 2013 Findikaattoriin lisättiin uusi kestävän kehityksen teemasivu, jossa korostetaan Findikaattorissa olevia kestävän kehityksen indikaat-toreita ja tarjotaan linkkejä muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin kestävän kehityksen sähköisiin indikaattorikokoelmiin ja raportteihin. Hyvinvoinnille suunnitellaan vastaavaa sivustoa.

Kotimaisten kielten käännöstoiminta

Säädöskääntäminen on kotimaisten kielten käännöstoiminnan ydintehtävänä. Säädösvalmistelun painottuminen ministeriöissä hallituskauden toiselle puoliskolle heijastuu käännöstoimeksian-tojen määrään. Kertomusvuosi oli hallituskauden kolmas vuosi, ja säädöskääntäminen vilkas-tui edelliseen vuoteen verrattuna edelleen huomattavasti. Käännöstoiminnassa vuonna 2013 erityisen suurta työpanosta vaativat muun muassa ympäristösuojelulainsäädännön uudis-tus, uusi tietoyhteiskuntakaari sekä vaihtoehtorahastojen hoitajia koskeva uusi lainsäädäntö. Käännösaikataulut olivat poikkeuksetta hyvin tiukat. Lisäksi jo käännettyihin teksteihin tehtyjä muutoksia käännettiin runsaasti, jopa useita kymmeniä muutoseriä samaan käännöstoimek-siantoon liittyen.

Ulkoistetuista toimeksiannoista lukumääräisesti suurimman osan muodostavat eduskunnan ky-symykset. Pääsääntöisesti myös raportit ja kertomukset ulkoistetaan.

32

Vuosi Käännökset Kpl Sivua2013 Eduskunnan kysymykset 854 2 916 Hallituksen esitykset 216 20 431 Muut säädökset (VNA, MINA, TPA) 262 1 714 U-kirjelmät 54 888 Muut käännökset 896 6 034 Yhteensä 2 282 31 983 -joista ulkoistettuja töitä 971 13 666 2012 Eduskunnan kysymykset 723 2 401 Hallituksen esitykset 195 14 540 Muut säädökset (VNA, MINA, TPA) 220 1 494 U-kirjelmät 50 874 Muut käännökset 851 6 107 Yhteensä 2 039 25 416 -joista ulkoistettuja töitä 807 10 887 2011 Eduskunnan kysymykset 566 1 834 Hallituksen esitykset 134 8 301 Muut säädökset (VNA, MINA, TPA) 271 1 898 U-kirjelmät 53 1 113 Muut käännökset 814 5 973 Yhteensä 1 838 19 119 -joista ulkoistettuja töitä 373 5 450

Käännökset vieraille kielille

Vieraiden kielten kääntäminen kattaa kanslian sisäisten englanninkielisten käännös- ja kielen-huoltopalvelujen tuottamisen, ulkopuolelta ostettavien vieraskielisten käännöspalvelujen jär-jestämisen sekä tarvittaessa käännösten tarkastamisen.

Kertomusvuonna vieraiden kielten toimeksiantoja oli 440 kappaletta, joista kanslian omat kään-täjät käänsivät itse 78 %. Muut käännökset (22 %) ostettiin kanslian ulkopuolisilta käännöstoi-mistoilta. Kaikista käännössivuista 89 % käännettiin englannin kielelle.

Vuoden 2013 suurimpia toimeksiantoja olivat valtioneuvoston tulevaisuuselonteon ennakoin-tivaiheen loppuraportti, itse tulevaisuusselonteko, Suomen arktinen strategia ja EU-selonteko. Määrällisesti eniten käännettiin tiedotteita ja verkkosivutekstejä.

Toimeksiannot kääntäjänsivuina

Käännökset ja kielenhuoltokanslian sisällä

Ulkoistetut työt Yhteensä

kpl sivua kpl sivua kpl sivua

2013 343 665 97 1054 440 1 719

2012 345 576 58 663 403 1 239

2011 298 513 34 828 332 1 341

33

Terminologinen työ

Valtioneuvoston kanslian ylläpitämässä valtioneuvoston julkisessa termipankissa Valterissa jul-kaistiin uutena aineistona Kuntasanasto. Valterin käyttö lisääntyi voimakkaasti, hakuja oli keski-määrin 25 200 kuukaudessa. Kanslian verkkosivustolla julkaistiin uutena aineistona Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman käsitteitä ja päivitetyt versiot mm. Lainsäädäntösanastosta sekä Valtion virastoista ja laitoksista.

Alla olevassa taulukossa ESKO-termit tarkoittavat kanslian koordinoiman EU:n toimielinten suomen kääntäjien ja kotimaisten virkamiesten yhteistyöverkoston (ESKO) kautta selvitettyjä kysymyksiä. Verkoston avulla edistetään suomenkielisten EU-säädösten terminologista laatua.

Yhteydenotottermineuvontaan Kysytyt termit

Englannin osuus termeistä % ESKO-termit

Haut Valter- termipankissa

2013 291 702 50 295 302 4052012 226 435 68 235 196 3752011 368 1488 53 187 202 234

Tietopalvelut

Eutori

EU-valmistelua tukevaa sähköistä tietojärjestelmää Eutoria käytetään 32 organisaatios-sa, ja käyttäjiä on n. 3500. Eutorin integrointia eduskunnan rakenteilla olevaan VASKI-tietojärjestelmään jatkettiin.

Senaattori

Senaattori-palvelut ovat ministeriöiden yhteisiä tietopalveluja ja valtioneuvoston yhteisten pro-sessien tukea välittävä palvelu. Senaattori-palvelujen käyttäjiä ovat ministeriöiden, oikeuskans-lerinviraston ja tasavallan presidentin kanslian sekä eduskunnan virkamiehet. Erilaisia suunnit-telun ja raportoinnin listatoiminnallisuuksia kehitettiin ja hyödynnettiin toimintavuonna.

2013 2012 2011Valtioneuvoston kanslian tiedonhallintaValtioneuvoston kanslian asettamat hankkeet 14 14 15Valtioneuvoston kanslian kirjatut asiat 1 496 1 122 1123Valtioneuvoston kanslian kirjatut asiakirjat 3 620 2 124Pääministerin kirjatut asiat 216 758Pääministerin kirjatut asiakirjat 402 713Arkistohaut ja tutkijapalvelu 59 148 136EU-tiedonhallintaNeuvoston ja komission asiakirjoja 46 413 49 034 55 637Kokouskutsuja 6 006 6 179 6 275Rekisteröinnit 26 231 25 533 28 650Tietopalvelupyynnöt 320*EUTORI

Kanslian vastuulla olevat EU-asiat 70 6565

(1975**)

* Tietopalvelupyyntöjen laskutapaa on muutettu edellisvuosista; mukaan on laskettu asiakirjalliseen aineistoon kohdistuvat palvelupyynnöt

** vuosittainen uusien asioiden kokonaismäärä EUTORI-järjestelmässä

34

Tiedotusaineistot

Vuonna 2013 valtioneuvoston viestintäosastolta koolle kutsuttuja tiedotustilaisuuksia pidettiin kotimaassa 35. Tiedotustilaisuuksien ja muiden tilaisuuksien verkkolähetyksiä välitettiin Valtioneuvoston netti-TV:ssä yhteensä 70.

Valtioneuvoston sivujen käyntimäärä oli vuonna 2013 noin 1 100 000 ja valtioneuvoston kanslian noin 280 000.

Vuosi TiedotustilaisuudetTiedotustilaisuuksien

verkkolähetys vn.fi

käyntimäärävnk.fi

käyntimäärä2013 35 70 1 100 000 280 0002012 36 75 940 000 172 0002011 50 64 833 00 148 000

Tiedotteet, kutsut medialle ja julkaisut

Tiedotteita ja kutsuja valtioneuvoston viestintäosasto lähetti medialle suomeksi 561, ruotsiksi 205 ja englanniksi 150. Lisäksi valtioneuvoston yleisistunnon ja tasavallan presidentin esittelyn asialistoja julkaistiin keskimäärin kaksi viikossa. Valtioneuvoston yleisistunnon, raha-asiainvalio-kunnan ja presidentin esittelyn päätösreferaattikoosteita julkaistiin keskimäärin kolme viikossa.

Vuosi suomeksi ruotsiksi englanniksi keskimäärin per päivä2013 561 205 150 2,52012 409 260 210 2,42011 360 255 215 2,3

Sisäisiä tiedotteita julkaistiin 250 valtioneuvoston kanslian intranetissa Kabinetissa.

Valtioneuvoston kanslian julkaisusarjassa julkaistiin 47 julkaisua.

Hallituksen kokoukset

Valtioneuvoston yleisistunto, tasavallan presidentin esittely sekä raha-asiainvaliokunnan esit-telyt on hoidettu käyttäen hyväksi sähköistä päätöksentekojärjestelmää (PTJ). EU-ministeri-valiokunnan valmistelu on hoidettu kansliasta. Istuntojen lukumäärissä ei ole tapahtunut mer-kittäviä muutoksia. Muut ministerivaliokunnat on hoidettu muista ministeriöistä.

VuosiEU-ministeri-valiokunta

Hallituksen neuvottelut jailtakoulut VN istunnot TP istunnot

2013 30 25 63 27

2012 45 29 66 30

2011 44 18 62 38

35

Valtioneuvoston yleisistunnon päätökset

2013 2012 2011Henkilöstöasiat 213 205 171

228 205 6Normipäätökset/hallinnollinen jaotus 0 9 0Valtioneuvoston asetus 306 252 319Hallintopäätökset 8 24 18Periaatepäätökset/suunnitelmat 16 28 19Sivuelinorganisaatiot 77 70 91Taloudellinen ohjaus 54 65 50Lupa-asiat 29 24 36Selonteko/tiedonannot EK:lle 9 9 4Eduskunnan kirjelmät 22 21 24TP/hallitus 17 23 27Tulosopimukset/VES/TES 2 2 1Valtioneuvoston kirjelmä 95 82 95Kv.- ja EU-asioita 49 38 57Hallituksen esitys (1.3.2012 alk) 220 193Hallituksen kertomus/kirjelmä (1.3.2012 alk) 2 5Muut* 4 5 4Yhteensä 1123 1078 950

*esim. päätöstason siirto, käsittelyajankohta tms.

Tasavallan presidentin valtioneuvostossa tekemät päätökset

2013 2012 2011Lakien vahvistus 218 164 230Hallituksen esitys (1.3.2012 asti) 12 156Muut EK-asiat 2 7 19Asetukset 6 13 68Henkilöstöasiat 99 110 95Kansainväliset asiat 61 52 67Ahvenanmaan asiat 17 17 23Valtioneuvostoa koskevat 3 2 2Armonanomukset 11 10 26Hengenpelastusmitalit 1 1 0Arvonimet 2 3 2Virka- ja muut ansiomerkit 2 2 2Muut 1 1 0Yhteensä 423*** 394** 690*

*** yleisistunto käsitteli ennakoivasti 371 asiaa** yleisistunto käsitteli ennakoivasti 351 asiaa*yleisistunto käsitteli ennakoivasti 635 asiaa

36

Valtioneuvoston kanslian esittelylistat

Kanslian esittelylistoja koskevat tiedot on koottu PTJ:stä.

Raha-asianvaliokuntaValtioneuvoston

yleisistunto Tasavallan presidentin esittelyt2013 5 50 72012 5 58 102011 8 71 14

1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu

Valtioneuvoston kansliassa ei ole tehty koko vuoden 2013 kattavaa asiakastyytyväisyyskyselyä valtioneuvoston edustustilojen asiakkaille ravintolapalveluiden kilpailutuksen johdosta.

1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Vuoden 2013 talousarviossa valtioneuvoston kanslian pääluokassa arvioitiin olevan yhteensä 307 henkilötyövuotta. Tähän henkilötyövuosimäärään ei ole laskettu 19 ministeriä. Mukaan on laskettu ministerien erityisavustajien 36,75 henkilötyövuotta (35 hlö) ja oikeuskanslerinviras-ton 36,4 henkilötyövuotta. Kanslian henkilötyövuosimäärä vuonna 2013 oli 235,9. Ministerien erityisavustajien htv ylittyi äitiysvapaiden johdosta.

Ministereiden ja ministereiden erityisavustajien sekä oikeuskanslerinviraston palkkamenoihin oli pääluokassa varattu omat momentit. Heidän henkilöstömäärät ja henkilötyövuodet eivät myöskään sisälly kanslian henkilöstölukuihin. Pääluokka piti sisällään myös Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamäärärahan.

1.5.1 Henkilöstö

Kertomusvuoden aikana valtioneuvoston kansliassa työskenteli 288 henkilöä. Näistä henkilöistä osa työskenteli määräaikaisissa virkasuhteissa eri projekteissa. Tällaisia projekteja oli Suomi 100- hanke ja valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminta. Projekteihin oli varattu myös omat toimintamenorahat. Lisäksi kansliassa työskenteli henkilöitä, joiden henkilötyövuosikustannuk-set maksoi ainakin osaksi toinen virasto. Harjoittelussa kertomusvuonna 2013 oli 11 opiskelijaa. Henkilöstömäärä kasvoi edellisvuoteen nähden myös tilannekuvatoiminnan myötä. Uudessa yksikössä aloitti vuonna 2013 yhdeksän (9) henkilöä.

Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 31.12.2013

Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä hlö htv % henkilöstöstänaiset miehet naiset miehet vakinaiset määräaikaiset kaikki vnk määräaikaiset

2013 98 80 37 24 178 61 239 235,9 25,52012 103 84 28 12 187 40 227 220,8 17,62011 108 86 21 7 194 28 222 224,2 12,6

37

Kertomusvuoden lopussa kanslian henkilöstöstä 74,5%:lla oli vakituinen virka. Puhtaasti mää-räaikaisia valtioneuvoston kansliassa kertomusvuoden lopussa oli 10 henkilöä eli 4,18 %. Heistä viisi (5) työskenteli hankkeissa ja loput on sidottu hallituskauteen.

Määräaikaisten osuus vuonna 2013 sisältää puhtaasti määräaikaisten, harjoittelijoiden ja sijais-ten lisäksi myös määräaikaisesti täytettäviin virkoihin nimitetyt henkilöt. Määräaikaisesti täytet-täviä virkoja on kansliassa 27, jotka sijoittuivat EU-asioiden osastolle (15 kpl) ja tilannekuvayk-sikköön (8 kpl). Erityisasiantuntijoiden määräaikaisuuden tarkoituksena on substanssiosaami-sen ylläpito ja henkilöillä on taustavirka jossain muussa ministeriössä. Tilannekuvapäivystäjien määräajaksi nimittäminen mahdollistaa asiantuntemuksen joustavan kiertämisen eri organi-saatioiden kesken. Lisäksi osa päälliköiden viroista on täytetty määräaikaisesti. Sijaisuuksia vuoden lopussa hoiti 22 henkilöä ja harjoittelussa oli 2 henkilöä.

Koko- ja osa-aikainen henkilöstö

Kokoaikaisia Osa-aikaisiaOsa-aikaisia

henkilöstöstä %2013 233 6 2,52012 219 8 3,52011 212 10 2,2

Vuoden lopulla osa-aikaeläkkeellä oli 4 henkilöä ja osittaisella hoitovapaalla 2 henkilöä.

Kokonaistyövoimakustannukset

Kokonaistyövoimakustannukset2013 16 055 4192012 14 641 6842011 14 641 4622010 14 570 314

Välilliset työvoimakustannukset ja niiden osuus kokonaistyövoimakustannuksista

Välilliset työvoimakustannukset € Osuus kokonaistyövoimakustannuksista2013 5 936 981 36,98 %2012 5 586 455 38,15 %2011 5 718 073 39,05%2010 5 544 989 38,06 %

Kokonaistyövoimakustannukset ovat pysyneet suhteessa edellisiin vuosiin ennallaan. Henki-löstön määrän kasvu on nostanut palkkasummaa, jolloin myös euromääräiset kokonaiskus-tannukset ovat kasvaneet. Kustannusten nousua on pyritty tasaamaan pienentämällä välillisiä kustannuksia.

Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta

Työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta

Ylityötuntienmäärä

2013 83,9 % 16 3122012 83,3 % 18 0812011 86,3 % 24 206

38

Vuoden 2013 aikana panostettiin edellisen vuoden tapaan henkilöstön jaksamiseen. Ylitöiden tekoa rajoitettiin. Työajan osuus nousi myös sairauspoissaolojen vähenemisen myötä.

Tehdyn työajan palkat

Tehdyn työajan palkka € Osuus palkkasummasta2013 10 118 829 78,08 %2012 9 055 229 77,37 %2011 8 923 389 76,9 %

Palkkojen nousua selittää palkkatason pieni nousu sekä kansliaan perustetun uuden yksikön palkkakustannukset.

Henkilöstön keski-ikä ja ikäjakauma

Valtioneuvoston kanslian keski-ikä on pysynyt edellisten vuosien tasolla. Tähän on vaikuttanut mm vuonna 2005 muuttunut eläkelainsäädäntö, joka suosii pitkiä virkauria sekä henkilöstön sitoutuminen työhön. Vuoden 2013 lopussa kansliassa oli 63-vuotiaita tai iältään vanhempia 11 henkilöä.

Vuosi Henkilöstön keski-ikä Naisten keski-ikä Miesten keski-ikä2013 47,0 46,00 48,32012 47,3 46,5 48,42011 47,2 46,4 48,2

Ikävuotta 2013 2012 201115–24 1 3 125–34 31 32 3535–44 68 54 5745–54 79 80 7455–64 55 53 5165– 5 5 4Yhteensä 239 227 222

Työhyvinvointi

Vuosi

Työkyvyn ylläpitäminen

euroa/htv

Työterveyden huolto

euroa/htv2013 124,20 933,442012 118,73 1285,372011 289 576,50

Vuoden 2013 työterveyshuollon kustannusten laskua selittää vuonna 2012 loppuun saatettu laaja, koko kanslian kattava työpaikkaselvitys. Säästyneitä kustannuksia kohdennettiin ehkäi-sevään sairaanhoitoon ja työkyvyn ylläpitoon. Tämä näkyy tehdyn työajan nousuna kokonais-työajasta ja sairauspoissaolojen vähentymisenä.

39

Työtyytyväisyys

Vuosi Vastaajia Työtyytyväisyysindeksi2013 177 3,42012 119 3,32011 150 3,4

Vuoden 2013 VMbaro –työtyytyväisyyskyselyn perusteella koettu tyytyväisyys nousi eniten palkkauksen ja johtamisen osalta. Indekseistä osaamisen kehittyminen ja uudistuminen oli noussut eniten. Vuoden 2012 tuloksiin verrattuna kaikkien osa-alueiden arviot sekä indeksit olivat nousseet. Kun tuloksia vertaillaan kaikkien kyselyyn vastanneiden valtion organisaati-oiden tuloksiin, valtioneuvoston kanslian työtyytyväisyysindeksi on keskiarvoa korkeampi. Samoin useilla osa-alueilla arviot ovat keskiarvoa korkeammat.

Vaihtuvuus

Vuosi LähtövaihtuvuusVanhuuseläkkeellejääneet henkilöt

Työkyvyttömyys- eläkkeelle jääneet

Muihin tehtäviin siirtyneet henkilöt

2013 5,0 % 6 0 52012 2,2 % 2 1 42011 4,0 % 6 0 9

Taulukon luvut kuvaavat vakinaisen henkilöstön vaihtuvuutta. Kansliassa oli kertomusvuonna auki 10 vakinaista virkaa.

Poissaolot

VuosiSv Poissaolojen

lkmPäivien lkm

(arkipv)Päivää/

htvHenkilöiden

lkmKeskimääräinen

kesto2013 487 2 130 9,0 168 4,42012 508 2 932 10,1 176 4,42011 483 2 623 8,6 174 5,4

Panostus ennaltaehkäisevään sairaanhoitoon ja työhyvinvointiin näkyy vuonna 2013 sairaus-poissaolojen laskulla. Poissaolot pienenivät niin lukumäärällisesti kuin henkilötyövuotta kohden ja ovat nyt valtion keskiarvon alapuolella (valtiolla 9,3).

Perhepoliittiset poissaolot ja vapaat

Perhepoliittisia vapaita käytti 10 naista ja 6 miestä, yhteensä 2 502 päivää. Tilapäistä hoitova-paata piti 32 naista ja 20 miestä ja niihin käytettiin 169 päivää.

Vuosi Päivien lkm2013 25022012 2 6952011 2 553

40

Koulutusrakenne ja koulutustasoindeksi

Henkilöstön koulutusrakenne 2013 2012 2011Koulutusaste tuntematon tai peruskoulu/kansakoulu 1,8 % 2 2 %Ei ammatillista tutkintoa 8,9 % 10 11 %Opistotason tutkinto 32,5 % 32 31 %Alempi korkeakoulutututkinto 12,4 % 14 13 %Ylempi korkeakoulututkinto 40,9 % 38 39 %Tohtoritutkinto 4, 0 % 4 4 %

Vuosi Naiset Miehet Yhteensä2013 5,8 4,8 5,42012 5,7 4,8 5,42011 5,8 4,7 5,4

Koulutusrakenteessa tai koulutustasoindeksi ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valtioneuvoston kanslian koulutusindeksi on valtion henkilöstön keskiarvoa (5,1) korkeampi.

Osaamisen kehittäminen

VuosiOsaamisen

kehittäminen euroa/htvPalkkakulut koulutus-

ajalta euroa/htvKoulutus- päiviä/htv

Koulutukseen käytetty työaika % tehdystä kokonaistyöajasta

2013 1208 396 1,5 1.0 %2012 1 278 422 2,6 1,2 %2011 1 105 478 3,3 1,2 %2010 1 398 246 1,6 0,92 %

Osaamisen kehittämisen kokonaiskustannukset pitävät sisällään koulutukseen käytetyt määrä-rahat, koulutusajan palkkakulut sekä koulutuksiin käytetyt matkakulut. Vuonna 2013 ei suun-nattu koko henkilöstölle laajoja koulutusohjelmia, kuten esimerkiksi edellisenä vuonna toteu-tettu tietoja viestintätekninen koulutus.

Muu aineeton pääoma

Henkilöstön pääoma-arvo eli henkilöstön merkitys organisaatiolle rahassa, on laskettu kerto-musvuoden vuositason tiedoista ottamalla huomioon henkilöstön keski-ikä, keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä, siirtymisprosentti, henkilötyövuodet, tehdyn työajan keskimääräinen palkka sekä investoinnit työtyytyväisyyteen, työkuntoon, henkilöstökoulutukseen ja muuhun osaamiseen ja kehittämiseen sekä terveydenhuoltoon.

(htv * (vanhuuseläkk.siirtymisen ikä – keski-ikä) * tehdyn työajanpalkat/htv) – (1-vaihtuvuus %)

Henkilöstön arvo2013 –2012 168 733 1172011 158 836 2972010 169 676 114

41

1.6 Tilinpäätösanalyysi

Edellä on tarkasteltu valtioneuvoston kanslian toimintaa ja kanslian henkilöstöä. Tilinpäätöslaskelmien ja niitä täydentävien liitteiden osalta tarkastellaan rahoituksen raken-netta ja talousarvion toteutumista koko kirjanpitoyksikön kannalta. Muu tarkastelu koskee vain valtioneuvoston kansliaa. Tilinpäätöksen liitetiedoissa on koko kirjanpitoyksikön liitetiedot. Tilinpäätöksen lopussa on esitetty virastotasoiset liitetiedot erikseen valtioneuvoston kansliasta ja oikeuskanslerinvirastosta. Oikeuskanslerin ja oikeuskanslerinviraston toimintaa tarkastellaan laajemmin erikseen oikeuskanslerin toiminnasta vuosittain annettavassa kertomuksessa.

1.6.1 Rahoituksen rakenne

Valtioneuvoston kanslian pääluokan 23 rahoitus on pääosin valtion talousarviorahoitusta. Valtioneuvoston kanslian kirjanpitoyksiköllä oli käytettävissään vuonna 2013 määrärahoja yh-teensä 208,1 milj. euroa, josta kanslian osuus oli 201,3 milj. euroa ja muilta hallinnonaloilta siirrettyjä määrärahoja oli 2,5 milj. euroa. Vuonna 2012 määrärahoja oli käytettävissä 93,9 milj. euroa, summa oli 114 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2012. Vähennys johtuu omista-jaohjauksen osakehankintamäärärahan kasvusta. Valtioneuvoston kanslia tuloutti osinkotuloja momentille 13.03.01 yhteensä 552,8 milj. euroa joka oli 297,5 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2012. Lisäksi kanslia tuloutti korkotuloja momentille 13.01.05 yhteensä 1,0 milj. eu-roa. Vuonna 2013 Euroopan unioni on osallistunut kanslian matkakustannusten maksamiseen 346 410,26 eurolla, vastaava luku oli edellisenä vuonna 319 571,12 euroa.

1.6.2 Talousarvion toteutuminen

Valtioneuvoston kanslian kirjanpitoyksikön vuoden 2013 määrärahojen kokonaiskäyttö oli 78,5 milj. euroa ja vuonna 2012 kokonaiskäyttö oli 82,4 miljoonaa euroa. Kanslian määrärahojen käyttö jakautui seuraavasti momenttilajeittain:

Momenttilaji Numero-

tunnus1000 e %-osuus 1000 e %-osuus 1000 e %-osuus

Vuosi 2013 2013 2012 2012 2011 2011

Kulutusmenot 1-29 43 081 54,8 42 309 51,4 40 796 29,6

Siirtomenot 30-69 34 063 43,3 34 063 41,4 96 075 69,8

Sijoitusmenot 70-89 1 446 1,8 5 977 7,3 777 0,6

Yhteensä 78 590 100 82 349 100 137 648 100

Valtioneuvoston kanslian vuoden 2013 toimintamenot talousarviossa olivat 32 205 000 euroa ja lisätalousarviossa kanslialta vähennettiin toimintamenomäärärahaa 45 000 euroa. Oikeus-kanslerinviraston toimintamenot talousarviossa olivat 3 710 000 euroa ja lisätalousarviossa oikeuskanslerinvirastolta vähennettiin toimintamenomäärärahaa 8 000 euroa. Omistaja-ohjauksen osakehankinnat määrärahaa korotettiin lisätalousarviossa 115 000 000 euroa, josta 110 000 000 euroa on varattu Gasum Oy:n A-osakkeiden hankintaan ja 5 000 000 euroa vaih-tovelkakirjalainan myöntämiseksi Vapo Oy:n enemmistöomistuksessa olevalle Forest BtL Oy:lle.

Valtioneuvoston kanslialla oli käytettävissä edelliseltä vuodelta siirtyneitä toimintamenorahoja 3,5 miljoonaa euroa ja oikeuskanslerinvirastolla 0,4 milj. euroa.

42

Valtioneuvoston kanslian toimintamenojen käyttö oli vuonna 2012 yhteensä 31,9 milj. euroa, joten seuraavalle vuodelle siirtyi 3,9 miljoonaa euroa. Oikeuskanslerin viraston toimintamenojen käyttö oli 3,6 milj. euroa ja seuraavalle vuodelle siirtyi 0,448 milj. euroa.

Omistajaohjaus ei käyttänyt vuonna 2013 osakehankintamomentien määrärahoja osakehankin-toihin. Arek Oy:n myynti vähensi taseen arvoa ja taseen arvoa lisäsi valtiovarainministeriön 6,5 milj. euron sijoitus Suomen Erillisverkot Oy:öön, tämän pääoman lisäyksen valtiovarainminis-teriö siirsi valtioneuvoston kanslialle osakkeiden lisäykseksi. Osinkotuloja oli 552,8 milj. euroa, 297,5 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2012. Osinkotulojen lisäksi omistajaohjaus sai vuonna 2013 pääoman palautusta 800 milj. euroa ja vuonna 2012 474,0 milj. euroa.

Taulukossa kirjanpitoyksikön menojen määrärahataulukko:

Valtioneuvoston kanslian määrärahat 2013 (1000 e)

Edellisiltä vuosilta

siirtyneet määrärahat

Vuoden2013

määrärahat

Käytettävissä yhteensä

määrärahojaKäytetty

määrärahoja

Määrärahoja siirtyi

vuodelle2014

1000 e 1000 e 1000 e 1000 e 1000 eValtioneuvoston kanslia, pääluokka 23Valtioneuvoston kanslian toimintamenot (S2) 3 892 32 160 36 052 32 559 3 493

Ministereiden ja heidän erityisavustajiensapalkkaukset (A) 5 764 5 764 5 194 Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (S2) 1 000 1 000 523 477Pääministerin ja hänen avustajiensa matkat (A) 867 867 410 Arvonlisäverot (A) 3 000 3 000 3 611 Osakehankinnat 23.10.88 (S3) 2 123 117 700 119 823 1 446 118 378Puoluetoiminnan tukeminen (K) 34 000 34 000 34 000 Kunniamerkit (A) 640 640 640 Suomi 100 (S3) 100 100 51

Avustus Tammenlehvän perinneliiton toiminnan tukemiseen (S3) 63 63 63 Valtioneuvoston kanslian määrärahat 6 015 195 294 201 309 78 497 121 869

VNK:n käytössä olevat muiden hallinnon-alojen määrärahatPuolustusministeriö, pääluokka 27

Julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistä-minen (S3) 225 -125 100 75 25Avustus Leijona Catering Oy:lle (S3) 1 200 1 150 2 350 0 2 350

Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäve-romenot (A) 18 18 18 Valtiovarainministeriö, pääluokka 28 1 425 1 043 2 468 93 2 375

Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (S2) 7 440 196 337 203 777 78 590 124 244Muut pääluokat yhteensä 1 256 1 482 1 538 1 088 1 425Valtioneuvoston kanslian käytössä olevat määrärahat yhteensä 10 283 80 862 89 945 82 460 7 440Oikeuskanslerinvirasto, pääluokka 23 Oikeuskanslerinviraston toimintamenot (S2) 448 3 710 4 158 3 491 667Arvonlisäverot (A) 118 118 118 Oikeuskanslerinvirasto yhteensä 448 3 828 4 276 3 609 667Pääluokka 23 käytössä olleet määrärahat yhteensä 7 888 200 165 208 053 82 199 124 911

43

Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot momentilta jaettiin vuonna 2013 muiden virastojen käyttöön määrärahoja alla olevan taulukon mukaisesti.

EuroÅlands landskapsregering 32 641,00Puolustusministeriö 66 173,83Sisäasiainministeriö 57 923,00Ulkoasiainministeriö 47 492,00Maa- ja metsätalousministeriö 71 655,00Sosiaali- ja terveysministeriö 6 033,00Sosiaali- ja terveysministeriö 6 915,00Ulkoasiainministeriö 23 273,00Maa- ja metsätalousministeriö 8 272,00Valtioneuvoston kanslia 80 806,88Oikeusministeriö 41 637,00Verohallinto 80 232,69Yhteensä 523 054,40

Toimintamenot

Valtioneuvoston kanslian käyttämät toimintamenot vuonna 2013 olivat 32,6 milj. euroa, vuon-na 2012 ne olivat 31,9 milj. euroa. Menot kasvoivat 2,2 %:a. Alla olevassa taulukossa näkyy toimintamenojen jakautuminen. Henkilöstökulujen osuus kasvoi ja palveluiden ostojen osuus väheni.

Toimintamenojen jakautuma (1 000 e)

2013 % 2012 % 2011 %Henkilöstökulut 15 353 47,2 13 983 42,9 13 674 48,1Käyttöomaisuushankinnat 534 1,6 327 1,0 1 529 5,4Aineet tarvikkeet ja tavarat 2 215 6,8 1 995 6,1 1 309 4,6Vuokrat 6 017 18,5 6 008 18,5 4 250 14,9Palveluiden ostot 8 037 24,7 9 141 28,1 7 232 25,4Yhteistoiminnan kulut 0 0,0 0 0,0 12 0,0Muut kulut 403 1,2 403 1,2 428 1,5Yhteensä 32 559 100 31 857 98 28 434 100

Tuloarviotilit

Valtioneuvoston kanslia tuloutti momentille 13.03.01 osinkoja 552,8 milj. euroa ja pääoman palautusta 800,0 milj. euroa, vuonna 2012 tuloutettiin osinkoja 850,3 milj. euroa. Vuonna 2013 valtioneuvoston kanslia tuloutti korkotuloja momentille 13.01.05 yhteensä 1,0 milj. euroa, vas-taavasti vuonna 2012 2,3 milj. euroa. Menoarviotilit

Käyttöomaisuushankintoihin on käytetty vain toimintamenomomenttia. Vuonna 2013 hankittiin viisi autoa. Aine- ja tarvikeostoihin on käytetty pääasiassa toimintamenoja. Vuokriin on käytetty pääosin toimintamenoja. Muista kuluista suurimpaan osaan käytettiin muita momentteja kuin toimintamenomomenttia.

44

Henkilöstökustannukset jakaantuivat eri momenteille seuraavasti:

Henkilöstökustannusten jakautuma tuotto- ja kululaskelmassa (1 000 e)

2013 % 2012 % 2011 %

Muutos % (1 000 e)

2012–2013Muutos %

2012–2013Henkilöstökulut toimintomenoista ml. lomapalkkavelan muutos

15 811 74,8 13 900 72,8 13 674 71,8 -1 911 -13,7

Henkilöstökulut muilta kuin toiminta-meno-momenteilta

104 0,5 51 0,3 72 0,4 -54 -106,4

Ministereiden ja heidän erityisavusta-jiensa palkkaukset

5 210 24,7 5 132 26,9 5 299 27,8 -78 -1,5

Yhteensä 21 125 100 19 083 100 19 045 100 -2 042 -10,7

Matkakustannusten jakautuminen momenteittain (1 000 e)

2013 % 2012 % 2011 %

Muutos % (1 000 e)

2012–2013Muutos %

2012–2013Matkakustannukset toimintameno-momentilta

245,7 25,1 192,9 18,7 289,3 31,6 -52,8 -27,4

Edelliseen sisältyy koulutusmatkoja 35,4 16,0 42,1 -19,4 -121,4

Osakehankinnat 39,3 4,0 86,4 8,4 54,7 6,0 47,1 54,5

Edelliseen sisältyy koulutusmatkoja 3,1 31,8 10,2 28,7 90,2

Suomi 100 2,2 0,2 0,0 -2,2 Julkisen hallinnon verkkoturvallisuu-den edistäminen

0,0 0,9 0,1 1,0 0,1 0,9 100,0

Pääministerin ja hänen avustajiensa matkat (sisältää momentin 23.01.20 matkakulut)

344,9 35,2 433,2 41,9 244,8 26,8 88,4 20,4

Euroopan unionin osallistuminen matkakustannusten korvauksiin

346,4 35,4 319,6 30,9 325,2 35,5 -26,8 -8,4

Yhteensä 978,5 100,0 1 032,9 100,0 915,1 100,0 54,4 11,5

1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma

Valtioneuvoston kanslian tuotot ja kulut olivat hyvin samanlaiset verrattuna vuoteen 2012. Vuoden 2013 lukien kanslian toimintamenomomentti on nettobudjetoitu. Poikkeamat näkyvät muissa toiminnan tuotoissa, satunnaisissa tuotoissa ja muissa kuluissa, joissa näkyy kanslian omistajaohjauksen osakemuutosten aiheuttamat tapahtumat. Vuonna 2013 valtioneuvoston kanslian omistamista yhtiöistä saatiin osinkotuloja 552,8 milj. euroa ja vuonna 2012 osinko-ja oli 850,3 milj. euroa. Vuonna 2013 kanslia tuloutti korkotuloja 1,0 milj. euroa momentille 13.01.05, korkotuotot vuonna 2012 olivat 2,3 milj. euroa. Korkotulot liittyvät kanslian pitkäai-kaisiin sijoituksiin ja lainasaamisiin.

Valtioneuvoston kanslia maksoi vuonna 2013 siirtotalouden kuluja voittoa tavoittelemattomille yhteisöille yhtä paljon kuin aikaisempana vuonna eli 34 063 000 euroa. Summa koostuu poliit-tisille puolueille maksettavasta poliittisen toiminnan tuesta ja tiedotustuesta 34 000 000 euroa sekä Tammenlehvän perinneliitto ry:lle maksettavasta avustuksesta 63 000 euroa.

Alla on valtioneuvoston kanslian tuotto- ja kululaskelma, joka ei sisällä pääluokkaan 23 kuu-luvaa oikeuskanslerinvirastoa. Oikeuskanslerinviraston tilinpäätös on tilinpäätöksen lopussa.

45

VALTIONEUVOSTON KANSLIAN TUOTTO- JA KULULASKELMA

1.1.2013–31.12.2013 1.1.2012–31.12.2012

TOIMINNAN TUOTOTMaksullisen toiminnan tuotot 1 322,03 153,78Vuokrat ja käyttökorvaukset 206 398,10 28 149,50Muut toiminnan tuotot 486 265,37 693 985,50 1 296 773,13 1 325 076,41

TOIMINNAN KULUTAineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 2 222 209,65 2 000 361,62Henkilöstökulut 21 124 997,82 19 083 410,82Vuokrat 6 220 910,31 6 008 365,38Palvelujen ostot 9 571 003,56 10 011 582,97Muut kulut 1 776 509,01 5 349 684,39Poistot 661 347,11 -41 576 977,46 750 825,59 -43 204 230,77

JÄÄMÄ I -40 882 991,96 -41 879 154,36

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUTRahoitustuotot 553 829 451,00 852 557 799,55Rahoituskulut -291,53 553 829 159,47 -930,07 852 556 869,48

SATUNNAISET TUOTOT JA KULUTSatunnaiset tuotot 87,72 30 000 261,54 30 000 261,54Satunnaiset kulut -504 613,78 -504 526,06

JÄÄMÄ II 512 441 641,45 840 677 976,66

SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUTKulut Voittoa tavoittelemattomille yhteisöille -34 063 000,00 -34 063 000,00

JÄÄMÄ III 478 378 641,45 806 614 976,66

TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTAPerityt arvonlisäverot 70 324,97 329,81Suoritetut arvonlisäverot -3 887 355,24 -3 817 030,27 -3 356 127,60 -3 355 797,79

TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ 474 561 611,18 803 259 178,87

46

1.6.4 Tase

Taseen loppusumma oli 11 026 257 619,38 euroa. Pääosa arvosta muodostuu valtion omista-mien yhtiöiden osakkeista. Taseen loppusumman vähennys aiheutuu kanslian saamasta 800 milj. euron pääomanpalautuksesta.

VALTIONEUVOSTON KANSLIAN TASE31.12.2013 31.12.2012

VASTAAVAA

KANSALLISOMAISUUSMuu kansallisomaisuus 41 733,00 41 733,00 41 733,00 41 733,00

KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET

AINEETTOMAT HYÖDYKKEETAineettomat oikeudet 194 712,60 194 712,60 353 453,49 353 453,49

AINEELLISET HYÖDYKKEETKoneet ja laitteet 1 783 632,78 1 777 533,26Kalusteet 245 677,71 306 270,02Muut aineelliset hyödykkeet 2 523,00 2 031 833,49 2 523,00 2 086 326,28

KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSETKäyttöomaisuusarvopaperit 10 963 352 283,20 11 758 112 283,20Annetut euromääräiset velkakirjalainat 6 290 152,59 1 668 121,33Muut pitkäaikaiset euromääräisetsijoitukset 53 891 600,00 11 023 534 035,79 58 891 600,00 11 818 672 004,53

KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 11 025 802 314,88 11 821 153 517,30

VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS

LYHYTAIKAISET SAAMISETMyyntisaamiset 38 923,26 106 470,70Siirtosaamiset 390 554,22 281 264,28Muut lyhytaikaiset saamiset 66,20 429 543,68 1 144,82 388 879,80

RAHAT, PANKKISAAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARATKassatilit 132,50 1 044,20Sisäisen rahaliikenteen tilit 25 628,32 25 760,82 27 910,19 28 954,39

VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 455 304,50 417 834,19

VASTAAVAA YHTEENSÄ 11 026 257 619,38 11 821 571 351,49

47

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

VALTION PÄÄOMAValtion pääoma 1.1.1998 943 441,95 943 441,95Edellisten tilikausien pääoman muutos 11 814 956 502,20 12 649 970 410,87Pääoman siirrot -1 270 376 841,21 -1 638 273 087,54Tilikauden tuotto-/kulujäämä 474 561 611,18 11 020 084 714,12 803 259 178,87 11 815 899 944,15

VIERAS PÄÄOMA

LYHYTAIKAINENOstovelat 2 010 979,49 1 992 916,48Kirjanpitoyksiköiden väliset tilitykset 501 688,34 460 309,13Edelleen tilitettävät erät 424 664,90 386 859,12Siirtovelat 3 235 572,53 6 172 905,26 2 831 322,61 5 671 407,34

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 6 172 905,26 5 671 407,34

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 11 026 257 619,38 11 821 571 351,49

1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma

Ministeriön johto on valtion talousarviosta annetun lain 24 b:n mukaisesti vastuussa viraston sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyy-destä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on antaa toiminnan ja talouden laajuuteen ja sisältöön nähden riittävä varmuus viraston toiminnan ja talouden lainmukaisuudesta, talousarvion nou-dattamisesta ja varojen turvaamisesta, toiminnan tuloksellisuudesta sekä taloutta ja tulokselli-suutta koskevien oikeiden ja riittävien tietojen tuottamisesta.

Sisäinen valvonta toteutetaan osana toiminnan johtamis-, ohjaus-, seuranta- ja raportointime-nettelyjä sekä mm. tarkoituksenmukaisten toimintaprosessien, työnjaon ja kontrollien, koulu-tuksen sekä tiedonkulun avulla. Sisäistä valvontaa toteutetaan organisaation kaikilla tasoilla säädöksissä, kanslian työjärjestyksessä sekä taloussäännössä määrättyjen tehtävien ja vas-tuusuhteiden mukaisesti. Kanslian ylimmän johdon ohella osastojen ja yksiköiden päälliköt vastaavat vastuualueensa valvonnasta. Jokainen työntekijä vastaa oman työnsä laadusta ja tuloksellisuudesta toimenkuvansa, arviointi- ja kehityskeskusteluissa sovittujen tavoitteiden sekä virkavastuunsa mukaisesti.

Tehdyn arvioinnin perusteella ministeriön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt ovat tyydyttävällä tasolla.

1.8 Arviointien tulokset

Ministeriössä ei ole tehty erillisiä arviointeja.

1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä

Vuoden 2013 aikana ei ole havaittu väärinkäytöksiä tai rikoksia eikä esitutkinnassa tai oikeus-käsittelyssä ole näitä koskevia asioita.

48

2 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA

Kirjanpitoyksikön 125 talousarvion toteumalaskelma

Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimiTilinpäätös

2012

Talousarvio 2013

(TA + LTA:t)Tilinpäätös

2013

Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio

Toteutuma %

11. Verot ja veronluonteiset tulot 329,81 70 325 70 324,97 0,00 100,00

11.04.01 Arvonlisävero 329,81 70 325 70 324,97 0,00 100,00

12. Sekalaiset tulot 354 496,39 4 321 4 320,52 0,00 100,00

12.39.04 Siirrettyjen määrärahojen

peruutukset 225 304,79

12.39.10 Muut sekalaiset tulot 129 191,60 4 321 4 320,52 0,00 100,00

13. Korkotulot ja voiton tuloutukset 1 328 703 490,60 1 355 089 451 1 355 089 451,00 0,00 100,00

13.01.05 Korot muista lainoista 2 259 109,27 1 014 149 1 014 148,86 0,00 100,0013.03.01 Osinkotulot, pääomapalautukset ja

osakkeiden nettomyyntitulot 1 326 444 381,33 1 354 075 302 1 354 075 302,14 0,00 100,0013.03.01.1 Osinkotulot, pääomapa-lautukset ja osakkeiden nettomyyn-titulot 1 326 444 381,33 1 354 075 302 1 354 075 302,14 0,00 100,00

15. Lainat 55 117 154,54 377 969 377 968,74 0,00 100,00

15.01.04 Muiden lainojen lyhennykset 55 117 154,54 377 969 377 968,74 0,00 100,00

Tuloarviotilit yhteensä 1 384 175 471,34 1 355 542 065 1 355 542 065,23 0,00 100,00

49

Pääl

uoka

n, m

omen

tin

ja t

ilija

otte

lun

num

ero,

nim

i ja

mää

rära

hala

jiTi

linpä

ätös

20

12

Talo

usar

vio

2013

(T

A +

LTA

:t)

Talo

usar

vion

201

3 m

äärä

raho

jen

Tilin

päät

ös

2013

Vert

ailu

Ta

lous

arvi

o -

Tilin

päät

ös

Siir

tom

äärä

raho

ja k

oske

vat

täyd

entä

vät

tie

dot

käyt

tö

vuon

na 2

013

siir

to

seur

aava

lle

vuod

elle

Edel

lisilt

ä vu

osilt

a si

irty

neet

Käyt

että

viss

ä vu

onna

201

3

Käyt

tö

vuon

na 2

013

(pl.

peru

u-tu

kset

)

Siir

rett

y se

uraa

valle

vu

odel

le

23. V

altio

neuv

osto

n ka

nslia

82 1

53 2

92,8

919

9 29

1 46

875

878

715

,47

122

385

891,

3119

8 26

4 60

6,78

1 02

6 86

1,14

6 46

2 68

9,54

160

753

442,

0237

689

809

,95

123

063

632,

07

23.0

1.01

Valti

oneu

vost

on k

ansl

ian

32 1

22 0

00,0

032

160

000

28 6

67 2

38,9

23

492

761,

0832

160

000

,00

0,00

3 89

1 62

8,80

36 0

51 6

28,8

032

558

867

,72

3 49

2 76

1,08

toim

inta

men

ot (S

2)

23.0

1.02

Min

iste

reid

en ja

hei

dän

erity

is-

5 13

2 26

6,18

5 76

4 00

05

194

187,

675

194

187,

6756

9 81

2,33

avus

tajie

nsa

palk

kauk

set (

A)

23.0

1.03

Euro

opan

uni

onin

kan

salli

sten

55

7 75

280

744

,59

477

007,

8955

7 75

2,48

0,00

557

752,

4880

744

,59

477

007,

89

asia

ntun

tijoi

den

palk

kam

enot

(S2)

23.0

1.20

Pääm

inis

terin

ja h

änen

51

6 34

6,74

867

000

410

137,

4341

0 13

7,43

456

862,

57

avus

tajie

nsa

mat

kat (

A)

23.0

1.29

Arvo

nlis

äver

omen

ot (A

)3

224

147,

433

611

251

3 61

1 25

1,33

3 61

1 25

1,33

0,00

23.1

0.88

Osa

keha

nkin

nat (

S3)

2 70

0 00

0,00

117

700

000

0,00

117

700

000,

0011

7 70

0 00

0,00

0,00

2 12

3 42

9,37

119

823

429,

371

445

688,

6111

8 37

7 74

0,76

23.2

0.50

Puol

ueto

imin

nan

tuke

min

en (K

)34

000

000

,00

34 0

00 0

0034

000

000

,00

34 0

00 0

00,0

00,

00

23.2

0.50

.1 P

uolu

eide

n to

imin

ta (E

K)17

910

000

,00

17 9

10 0

0017

910

000

,00

17 9

10 0

00,0

00,

00

23.2

0.50

.2 A

hven

anm

aan

90 0

00,0

090

000

90 0

00,0

090

000

,00

0,00

polii

ttin

en to

imin

ta (E

K)

23.2

0.50

.3 P

uolu

eide

n 15

920

000

,00

15 9

20 0

0015

920

000

,00

15 9

20 0

00,0

00,

00

tiedo

tust

oim

inta

(EK)

23.2

0.50

.4 A

hven

anm

aan

80 0

00,0

080

000

80 0

00,0

080

000

,00

0,00

tiedo

tust

oim

inta

(EK)

23.3

0.01

Oik

eusk

ansl

erin

vira

ston

3 68

1 00

0,00

3 71

0 00

03

043

267,

0766

6 73

2,93

3 71

0 00

0,00

0,00

447

631,

374

157

631,

373

490

898,

4466

6 73

2,93

toim

inta

men

ot (S

2)

23.9

0.21

Kunn

iam

erki

t (A)

603

091,

0064

0 00

063

9 81

3,76

639

813,

7618

6,24

23.9

0.26

Suom

i 100

(S3)

100

000

50 6

10,5

949

389

,41

100

000,

000,

000,

0010

0 00

0,00

50 6

10,5

949

389

,41

23.9

0.58

Avus

tus T

amm

enle

hvän

per

inne

liito

n 63

000

,00

63 0

0063

000

,00

63 0

00,0

00,

000,

0063

000

,00

63 0

00,0

00,

00

toim

inna

n tu

kem

isee

n (S

3)

27. P

uolu

stus

min

iste

riön

halli

nnon

ala

1 43

1 81

8,49

1 16

8 00

017

999

,52

1 15

0 00

0,00

1 16

7 99

9,52

0,00

1 30

0 00

0,00

2 45

0 00

0,00

74 9

98,0

02

375

002,

00

27.0

1.23

Julk

isen

hal

linno

n ve

rkko

turv

alli-

22

5 00

0,00

00,

000,

000,

000,

0010

0 00

0,00

100

000,

0074

998

,00

25 0

02,0

0

suud

en e

dist

ämin

en (S

3)

27.0

1.29

Puol

ustu

smin

iste

riön

halli

nnon

-6

818,

4918

000

17 9

99,5

217

999

,52

0,00

alan

aro

vnlis

äver

omen

ot (A

)

27.0

1.40

Avus

tus

Leijo

na C

ater

ing

Oy:

lle (S

3)1

200

000,

001

150

000

0,00

1 15

0 00

0,00

1 15

0 00

0,00

0,00

1 20

0 00

0,00

2 35

0 00

0,00

0,00

2 35

0 00

0,00

28. V

altio

vara

inm

inis

teriö

n ha

llinn

onal

a50

570

,00

00,

000,

000,

000,

000,

000,

000,

000,

00

28.6

0.01

Euro

opan

uni

onin

kan

salli

sten

50

570

,00

00,

000,

000,

000,

000,

000,

000,

000,

00

as

iant

untij

oide

n pa

lkka

men

ot (S

2)

Mää

rära

hati

lit y

htee

nsä

83 6

35 6

81,3

820

0 45

9 46

775

896

714

,99

123

535

891,

3119

9 43

2 60

6,30

1 02

6 86

1,14

7 76

2 68

9,54

163

203

442,

0237

764

807

,95

125

438

634,

07

50

3 TUOTTO- JA KULULASKELMA

KIRJANPITOYKSIKÖN 125 TUOTTO- JA KULULASKELMA

1.1.2013–31.12.2013 1.1.2012–31.12.2012

TOIMINNAN TUOTOT

Maksullisen toiminnan tuotot 1 338,83 153,78

Vuokrat ja käyttökorvaukset 206 398,10 28 149,50

Muut toiminnan tuotot 490 481,37 698 218,30 1 300 972,98 1 329 276,26

TOIMINNAN KULUT

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana 2 269 824,38 2 059 408,76

Henkilöstökulut 23 972 580,77 21 981 155,65

Vuokrat 6 509 454,59 6 285 399,87

Palvelujen ostot 9 885 442,64 10 338 529,49

Muut kulut 1 789 886,26 5 370 779,71

Poistot 696 611,51 -45 123 800,15 789 713,19 -46 824 986,67

JÄÄMÄ I -44 425 581,85 -45 495 710,41

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Rahoitustuotot 553 829 451,00 852 557 799,55

Rahoituskulut -291,53 553 829 159,47 -930,07 852 556 869,48

SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT

Satunnaiset tuotot 87,72 30 000 261,54 30 000 261,54

Satunnaiset kulut -504 613,78 -504 526,06

JÄÄMÄ II 508 899 051,56 837 061 420,61

SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT

Kulut

Voittoa tavoittelemattomille yhteisöt -34 063 000,00 -34 063 000,00

JÄÄMÄ III 474 836 051,56 802 998 420,61

TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA

Perityt arvonlisäverot 70 324,97 329,81

Suoritetut arvonlisäverot -4 005 819,35 -3 935 494,38 -3 467 569,14 -3 467 239,33

TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ 470 900 557,18 799 531 181,28

51

4 TASE

KIRJANPITOYKSIKÖN 125 TASE31.12.2013 31.12.2012

VASTAAVAA

KANSALLISOMAISUUSMuu kansallisomaisuus 41 733,00 41 733,00 41 733,00 41 733,00

KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄ-AIKAISET SIJOITUKSET

AINEETTOMAT HYÖDYKKEETAineettomat oikeudet 194 712,60 194 712,60 388 717,89 388 717,89

AINEELLISET HYÖDYKKEETKoneet ja laitteet 1 783 632,78 1 777 533,26Kalusteet 245 677,71 306 270,02Muut aineelliset hyödykkeet 2 523,00 2 031 833,49 2 523,00 2 086 326,28

KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSETKäyttöomaisuusarvopaperit 10 963 352 283,20 11 758 112 283,20Annetut euromääräiset velkakirjalainat 6 290 152,59 1 668 121,33Muut pitkäaikaiset euromääräisetsijoitukset 53 891 600,00 11 023 534 035,79 58 891 600,00 11 818 672 004,53

KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄ-AIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 11 025 802 314,88 11 821 188 781,70


LYHYTAIKAISET SAAMISETMyyntisaamiset 38 923,26 106 470,70Siirtosaamiset 410 010,22 287 264,28Muut lyhytaikaiset saamiset 66,20 448 999,68 3 878,82 397 613,80

RAHAT, PANKKISAAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARATKassatilit 132,50 1 044,20Sisäisen rahaliikenteen tilit 25 628,32 25 760,82 27 910,19 28 954,39


VASTAAVAA YHTEENSÄ 11 026 277 075,38 11 821 615 349,89

52

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

VALTION PÄÄOMAValtion pääoma 1.1.1998 763 091,99 763 091,99Edellisten tilikausien pääoman muutos 11 814 447 376,16 12 649 622 485,36Pääoman siirrot -1 266 748 984,51 -1 634 706 290,48Tilikauden tuotto-/kulujäämä 470 900 557,18 11 019 362 040,82 799 531 181,28 11 815 210 468,15

VIERAS PÄÄOMA

LYHYTAIKAINENOstovelat 2 036 045,78 2 030 567,91Kirjanpitoyksiköiden väliset tilitykset 566 175,35 520 335,68Edelleen tilitettävät erät 473 346,82 435 041,58Siirtovelat 3 839 466,61 6 915 034,56 3 418 936,57 6 404 881,74

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 6 915 034,56 6 404 881,74

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 11 026 277 075,38 11 821 615 349,89

53

5 LIITETIEDOT

Liite 1 Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta

Laatimisperiaatteet

Tilinpäätös on laadittu voimassa olevia säädöksiä ja hyvää kirjanpitotapaa noudattaen. Omaisuuserät on arvostettu ja tuotot ja kulut on jaksotettu säädösten mukaisesti. Arvostus- ja jaksotusperiaatteissa ei ole tapahtunut muutoksia edelliseen tilikauteen verrattuna.

Vertailtavuus

Kanslian tuotto- ja kululaskelma sekä tase ovat vertailukelpoisia virastotasolla vuoteen 2012 verrattuna. Taseen vertailussa on huomattava, että omistajaohjauksen osalta taseessa on vuonna 2013 Solidium Oy:tä saatua pääomanpalautusta 800 miljoonaa euroa ja vuonna 2012 saatu pääoman palautus oli 474 milj. euroa. Toteutumalaskelma on vertailukelpoinen vuoteen 2012 verrattuna.

Toiminnan tuottavuutta ja taloudellisuutta kuvaavissa laskelmissa on pystytty edellistä vuotta paremmin vertaamaan vuotta 2013 edeltävään vuoteen 2012.

Valtioneuvoston kanslian ja oikeuskanslerinviraston virastokohtaiset liitetiedot on liitetty tilin-päätöksen loppuun.

54

Liit

e 2

N

etto

utet

ut t

ulot

ja m

enot

Mom

entin

num

ero

ja n

imi

Talo

usar

vion

201

3 m

äärä

raho

jen

Siirt

omää

rära

hoja

kos

keva

t täy

dent

ävät

tie

dot

Tilin

päät

ös

2012

Talo

usar

vio

2013

(T

A +

LTA:

t)kä

yttö

vu

onna

201

3

siirt

o se

uraa

valle

vu

odel

leTi

linpä

ätös

20

13

Vert

ailu

Ta

lous

arvi

o – Ti

linpä

ätös

Edel

lisilt

ä vu

osilt

a si

irtyn

eet

Käyt

että

viss

ä vu

onna

201

3

Käyt

tö

vuon

na 2

013

(pl.

peru

utuk

-se

t)

Siirr

etty

se

uraa

valle

vu

odel

le

13.0

3.01

.1

Osi

nkot

ulot

, pää

-om

apal

autu

kset

ja

osak

keid

en n

etto

-m

yynt

itulo

t

Brut

totu

lot

1 32

6 44

4 38

1,33

1 35

4 07

5 30

2,14

Brut

tom

enot

Net

totu

lot

1 32

6 44

4 38

1,33

1 35

4 07

5 30

21

354

075

302,

141

354

075

302,

14

23.0

1.29

Brut

tom

enot

0,00

3 72

9 71

5,44

3 72

9 71

5,44

Valti

oneu

vost

on

kans

lian

arvo

nlis

ä-ve

rom

enot

Brut

totu

lot

0,00

Net

tom

enot

0,00

3 72

9 71

53

729

715,

443

729

715,

44

23.0

1.01

Brut

tom

enot

0,00

32 1

85 0

0029

100

373

,37

32 5

93 1

34,4

532

992

002

,17

Valti

oneu

vost

on

kans

lian

toim

inta

-m

enot

Brut

totu

lot

0,00

25 0

0043

3 13

4,45

433

134,

4543

3 13

4,45

Net

tom

enot

0,00

32 1

60 0

0028

667

238

,92

3 49

2 76

1,08

32 1

60 0

00,0

03

891

628,

8036

051

628

,80

32 5

58 8

67,7

23

492

761,

08

* Va

ltion

euvo

ston

kan

slia

n t

oim

inta

men

omom

entt

i on

nett

obud

jeto

itu 1

.1.2

013

alka

en

55

Liite 3 Arviomäärärahojen ylitykset

Pääoman ja momentin numero ja nimi Talousarvio Ylitys Ylitys (TA+LTA:t) %

23 Valtioneuvoston kanslia23.01.29 Arvonlisäveromenot 3 000 000,00 729 715,44 24,32 Pääluokat yhteensä 3 000 000,00 729 715,44 24,32

Liite 4 Peruutetut siirretyt määrärahat

Pääluokan ja tilijaottelun Peruutettunimi ja numero Tilijaottelu YhteensäTilijaottelut eritellään myöntämisvuosittain

23 Valtioneuvoston kanslia 0,00Pääluokat yhteensä 0,00

Liite 5 Henkilöstökulujen erittely

2013 2012

Henkilöstökulut 20 254 336,13 18 572 655,77 Palkat ja palkkiot 19 843 180,55 18 550 231,01 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos 411 155,58 22 424,76

Henkilösivukulut 3 718 244,64 3 408 499,88 Eläkekulut 3 160 422,68 2 956 894,25 Muut henkilösivukulut 557 821,96 451 605,63Yhteensä 23 972 580,77 21 981 155,65

Johdon palkat ja palkkiot, josta 1 484 741,02 1 483 405,63 - tulosperusteiset erät 0,00 0,00Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 7 662,08 5 782,08 Johto 4 222,08 4 102,08 Muu henkilöstö 3 440,00 1 680,00

56

Liite 6 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset

Omaisuusryhmä Poisto- Poistoaika Vuotuinen Jäännös- menetelmä vuotta poisto % arvo € tai %

108 Kansallisomaisuus ei ei ei ei110 Perustamis- ja järjestelymenot ei ei ei ei112 Aineettomat oikeudet ei ei ei ei114 Itsevalmistetut ATK-ohjelmat tasapoisto 5 vuotta 20 % ei1250 Autot ja muut maakuljetusvälineet tasapoisto 5 vuotta 20 % ei1255-6 ATK-laitteet, tomistokoneet ja laitteet tasapoisto 5 vuotta 20 % ei1257-8 Viestintälaitteet tasapoisto 5 vuotta 20 % ei1269 Muut koneet ja laitteet (31.12.2002 saakka) tasapoisto 5 vuotta 20 % ei12691 Muut koneet ja laitteet (1.1.2003 alk) jäännösarvo 5 vuotta 20 % 28 % x)127 Kalusteet tasapoisto 4 vuotta 25 % ei1280 Taide-esineet (ei kansallisomaisuutta) ei ei ei ei1289 Muut aineelliset hyödykkeet tasapoisto 5 vuotta 20 % ei130 Osakkeet ja osuudet ei ei ei ei

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu yhdenmukaisin periaattein taloudellisen pitoajan mukaisina tasapoistoina alku-peräisestä hankintamenosta käyttöönottopäivästä lukien. Jäännösarvopoiston käyttö autojen osalta perustuu siihen, että autot myydään 4–5 vuoden ikäisinä, jolloin hinta on aina suurempi kuin jäännösarvo. Alkuperäiseen poistosuunnitelmaan on omaisuusryhmän 1269 osalta tehty muutos siten, että poistoajaksi on 1.1.2003 alkaen muutettu 5 vuotta. 31.12.2002 mennessä hankitut esineet poistetaan vanhalla 10 vuoden poistoajalla loppuun asti. Vähäiset käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 €, on kirjattu vuosikuluksi.

57

Liite 7 Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot

1080Kansallisomaisuus

Kansallisomaisuusyhteensä

Muu kansallisomaisuus Muu kansallisomaisuus

Hankintameno 1.1.2013 41 733,00 41 733,00

Hankintameno 31.12.2013 41 733,00 41 733,00

Kirjanpitoarvo 31.12.2013 41 733,00 41 733,00

Aineettomat hyödykkeetAineettomathyödykkeet

yhteensä

1120-11201Aineettomat

oikeudet

Hankintameno 1.1.2013 1 080 376,46 1 080 376,46

Lisäykset 0,00 0,00

Vähennykset 0,00 0,00

Hankintameno 31.12.2013 1 080 376,46 1 080 376,46

Kertyneet poistot 1.1.2013 691 658,57 691 658,57

Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 194 005,29 194 005,29Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00

Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00


Arvonkorotukset 0,00 0,00

Kirjanpitoarvo 31.12.2013 194 712,60 194 712,60Aineelliset hyödykkeet

Aineellisethyödykkeet

yhteensä

1250-12691 Koneet ja

laitteet1270-1279

Kalusteet

1280-12892 Muut

aineellisethyödykkeet

12991-12992 Keskeneräiset

aineelliset hankinnat

Hankintameno 1.1.2013 2 959 146,39 764 176,07 2 523,00 193 786,94 3 919 632,40

Lisäykset 519 703,59 13 969,05 0,00 0,00 533 672,64

Vähennykset -303 483,00 0,00 0,00 -193 786,94 -497 269,94

Hankintameno 31.12.2013 3 175 366,98 778 145,12 2 523,00 0,00 3 956 035,10

Kertyneet poistot 1.1.2013 1 181 613,13 457 906,05 0,00 0,00 1 639 519,18

Vähennysten kertyneet poistot -217 923,79 0,00 0,00 0,00 -217 923,79Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 428 044,86 74 561,36 0,00 0,00 502 606,22Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00


Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Kirjanpitoarvo 31.12.2013 1 783 632,78 245 677,71 2 523,00 0,00 2 031 833,49

Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset

Käyttöomaisuusarvo-paperit ja muut pitkä-

aikaiset sijoitukset yht.

1301-13012

Käyttöomaisuus-

arvopaperit

Hankintameno 1.1.2013 11 758 112 283,20 11 758 112 283,20

Lisäykset 7 004 563,78 7 004 563,78

Vähennykset -801 764 563,78 -801 764 563,78

Hankintameno 31.12.2013 10 963 352 283,20 10 963 352 283,20

Kirjanpitoarvo 31.12.2013 10 963 352 283,20 10 963 352 283,20

58

Liite 8 Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot Muutos 2013 2012 2013–2012Korot euromääräisistä saamisista 1 014 148,86 2 259 112,22 -1 244 963,36

Osingot 552 815 302,14 850 298 687,33 -297 483 385,19

Rahoitustuotot yhteensä 553 829 451,00 852 557 799,55 -298 728 348,55

Rahoituskulut Muutos 2013 2012 2013–2012

Korot euromääräisistä veloista 201,53 930,07 -728,54

Muut rahoituskulut 90,00 90,00

Rahoituskulut yhteensä 291,53 930,07 -638,54

Netto 553 829 159,47 852 556 869,48 -298 727 710,01

Liite 9 Talousarviotaloudesta annetut lainat

Sektori Lainapääoma Lisäys Vähennys Lainapääoma Pääomamuutos 31.12.2013 2013 2013 31.12.2012 2013–(2012)

Yritykset ja asuntoyhteisöt 6 290 152,59 5 000 000,00 377 968,74 1 668 121,33 4 622 031,26

Yritykset 5 000 000,00

Julkiset yritykset 5 000 000,00 5 000 000,00Asuntoyhteisöt 1 290 152,59 0,00 377 968,74 1 668 121,33 -377 968,74Yhteensä 6 290 152,59 5 000 000,00 377 968,74 1 668 121,33 4 622 031,26

59

Liit

e 10

Arv

opap

erit

Arvo

pape

rin n

imi j

a sa

rjaLu

kum

äärä

31.1

2.20

13M

arkk

ina-

arvo

31.1

2.20

13

Kirja

npito

arvo

Om

istu

s os

uus

%

Om

istu

s-oi

keus

al

araj

a %

2013

Sa

adut

osi

ngot

31.1

2.20

12

Mar

kkin

a-ar

vo31

.12.

2012

Kirja

npito

arvo

Julk

ises

ti no

teer

atut

osa

kkee

t ja

osuu

det

Finn

air O

yj

A49

510

682

137

144

589,

1436

6 39

2 35

3,50

55,8

150

,10

7 15

1 54

2,60

117

835

423,

1636

6 39

2 35

3,50

22

004

744

60 9

53 1

40,8

813

8 62

9 88

7,20

52 3

71 2

90,7

213

8 62

9 88

7,20

Fort

um O

yj45

0 93

2 98

87

499

015

590,

443

191

092

483,

1550

,80

50,1

045

0 93

2 98

8,00

6 38

0 70

1 78

0,20

3 19

1 09

2 48

3,15

Fort

um O

yj27

990

382

,87

27 9

90 3

82,8

7

Nes

te O

il O

yj12

8 45

8 24

71

845

945

009,

391

926

873

705,

0050

,10

50,1

048

814

133

,86

1 25

5 03

7 07

3,19

1 92

6 87

3 70

5,00

Ju

lkis

esti

not

eera

tut

osak

keet

ja

osuu

det

yhte

ensä

9

543

058

329,

855

650

978

811,

727

805

945

567,

275

650

978

811,

72

Ekok

em O

y Ab

sar

ja A

60

0 00

07

618

913,

0734

,08

0,00

1 44

0 00

0,00

7 61

8 91

3,07

Ekok

em O

y Ab

sar

ja B

60

0 00

07

618

913,

071

440

000,

007

618

913,

07

Altia

Oyj

35 9

60 0

0060

480

378

,36

100,

0050

,10

7 19

2 00

0,00

60 4

80 3

78,3

6

Arct

ia S

hipp

ing

Oy

osak

epää

oma

748

000

18 7

00 0

00,0

010

0,00

100,

0018

700

000

,00

Arct

ia S

hipp

ing

Oy

SVO

P59

885

675

,58

59 8

85 6

75,5

8

Arek

Oy

1 )1

260

000

0,00

9,00

1 26

0 00

0,00

Art a

nd D

esig

n Ci

ty H

elsi

nki O

y3

750

63 0

70,4

735

,21

63 0

70,4

7

Art a

nd D

esig

n Ci

ty H

elsi

nki O

y3

750

63 0

75,0

063

075

,00

Bore

al K

asvi

njal

ostu

s O

y10

000

1 82

8 93

3,55

65,0

050

,10

127

465,

391

828

933,

55

Dest

ia O

y

100

2 50

0,00

100,

000,

002

500,

00

Dest

ia O

y: O

sake

pääo

man

lisä

ys67

9 90

016

997

500

,00

16 9

97 5

00,0

0

Dest

ia O

y: S

VOP-

raha

sto

53

467

423

,74

53 4

67 4

23,7

4

Gas

um O

y, Sa

rja A

6 56

6 15

471

782

608

,70

12,4

04

957

447,

0371

782

608

,70

Gas

um O

y, Sa

rja K

13,

363,

36

Gov

erni

a O

y (y

-224

5476

-7)

2 00

010

7 96

2 02

6,29

100,

0010

0,00

107

962

026,

29

Itella

Oyj

40 0

00 0

0067

275

170

,59

100,

0010

0,00

6 80

0 00

0,00

67 2

75 1

70,5

9

Kem

ijoki

Oy

sarja

B1

223

914

20 5

84 2

57,6

550

,10

50,1

041

6 13

0,76

20 5

84 2

57,6

5

Leijo

na C

ater

ing

Oy

100

2 50

0,00

100,

0010

0,00

2 50

0,00

60

Leijo

na C

ater

ing

Oy

19 9

0049

7 50

0,00

497

500,

00

Leijo

na C

ater

ing

Oy

1 10

2 50

0,00

1 10

2 50

0,00

Leijo

na C

ater

ing

Oy

7 03

1 67

2,46

7 03

1 67

2,46

Mer

itaito

Oy

osak

epää

oma

136

720

3 41

8 00

0,00

100,

0010

0,00

3 41

8 00

0,00

Mer

itaito

Oy

SVO

P12

262

865

,75

12 2

62 8

65,7

5

Mot

iva

Oy

30 4

8072

3 20

8,08

100,

0010

0,00

100

000,

0072

3 20

8,08

Mot

iva

Oy

23 8

0939

9 99

1,20

399

991,

20

Nor

dic

Mor

ning

Oyj

(ent

.Edi

ta O

yj) 4)

6

000

000

5 04

5 63

7,79

100,

005

045

637,

79

Patr

ia H

oldi

ng O

yj27

834

189

27 8

34 1

89,0

073

,20

50,1

013

917

094

,50

27 8

34 1

89,0

0

Patr

ia h

oldi

ng O

yj (S

VOP)

114

829

946,

7211

4 82

9 94

6,72

Suom

en R

ahap

aja

Oy

16 0

002

691

006,

8210

0,00

50,1

02

691

006,

82

Rask

one

Oy

49 2

0082

7 48

4,60

85,0

00,

0082

7 48

4,60

Rask

one

Oy

1 80

073

665

,30

73 6

65,3

0

Solid

ium

Oy

(y-2

2454

75-9

)2

000

250

448

041,

9410

0,00

100,

0025

0 44

8 04

1,94

Solid

ium

Oy

(y-2

2454

75-9

): SV

OP-

raha

sto

3 67

7 13

4 92

6,11

4 47

7 13

4 92

6,11

Solid

ium

Oy

(y-2

2454

75-9

): SV

OP-

raha

sto

3)16

006

000

173

505

040,

0017

3 50

5 04

0,00

Suom

en E

rillis

verk

ot O

y30

000

41 0

18 6

58,2

610

0,00

100,

0041

018

658

,26

Suom

en E

rillis

verk

ot O

y: S

VOP

2)97

500

000

,00

91 0

00 0

00,0

0

Suom

en L

autt

aliik

enne

Oy

201

000

000,

0010

0,00

100,

001

500

000,

001

000

000,

00

Suom

en L

autt

aliik

enne

Oy:

SVO

P2

376

977,

172

376

977,

17

Suom

en s

iem

enpe

runa

kesk

us O

y2

200

158

360,

6922

,00

16 5

00,0

015

8 36

0,69

Suom

en V

iljav

a O

y2

000

000

2 86

8 77

0,25

100,

0010

0,00

3 00

0 00

0,00

2 86

8 77

0,25

Vapo

Oy

15 0

3025

278

641

,69

50,1

050

,10

5 01

0 00

0,00

25 2

78 6

41,6

9

VR-y

htym

ä O

y2

200

000

370

013

438,

2210

0,00

100,

0037

0 01

3 43

8,22

Ju

lkis

esti

not

eera

ttom

at o

sake

ket

ja

osuu

det

yhte

ensä

5 31

2 37

3 47

1,47

6 10

7 13

3 47

1,47

Kaik

ki o

sakk

eet

ja o

suud

et y

htee

nsä

9

543

058

329,

8510

963

352

283

,20

552

815

302,

147

805

945

567,

2711

758

112

283

,20

1) A

rek

Oy:

n os

akke

iden

myy

nti 1

5.2.

2013

2) S

uom

en E

rillis

verk

ot O

y:lle

on

valti

ovar

ainm

inis

teriö

mak

sanu

t om

an p

ääom

an li

säyk

senä

6 5

00 0

00 e

uroa

. VM

on

siirt

änyt

mak

sun

kans

lialle

syy

skuu

ssa

2013

.3)

Sol

idiu

m O

y pä

äom

apal

autu

s 30

.9.2

013

4) N

imen

muu

tos

14.1

0.20

13 N

ordi

c M

orni

ng O

yj:k

si, e

ntin

en E

dita

Oyj

61

Muut oman pääoman ehtoiset sijoitukset

Muut pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset Kirjanpitoarvo

31.12.2013Kirjanpitoarvo

31.12.2012

Muut pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset48 000 000,00 53 000 000,00

- Governia Oy 48 000 000,00 48 000 000,00- Forest BtL Oy 5 000 000,00

Pääomalainasaamiset ja muut vastaavat oman pääoman ehtoiset sijoitukset5 891 600,00 5 891 600,00

- Raskone Oy 5 891 600,00 5 891 600,00

Muut pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset yhteensä 53 891 600,00 58 891 600,00

Liite 11 Taseen rahoituserät ja velat

Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset Yhteensä

Alle

1 vuosi 1–5

vuottaYli

5 vuottaAlle

1 vuosi 1–5

vuottaYli

5 vuotta

Vastaavien rahoituserätAnnetut euromääräiset velkakirjalainat 167 397,48 920 189,79 5 202 565,32 6 290 152,59Muut pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset 1 178 400,00 4 713 200,00 48 000 000,00 53 891 600,00Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 132,50 132,50

Yhteensä 0,00 0,00 0,00 1 345 929,98 5 633 389,79 53 202 565,32 60 181 885,09

Vastattavien rahoituserät

Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Liite 12 Valtiontakaukset, -takuut sekä muut monivuotiset vastuut

Muut monivuotiset vastuutValtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyttavanomaiset sopimukset ja sitoumukset

€ Talousarvio-menot 2013

Määräraha-tarve 2014



Määräraha- tarve

myöhemmin

Määräraha- tarve

yhteensä

Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä 8 940 138,66 9 147 486,62 8 539 375,01 7 286 897,56 60 158 101,72 85 131 860,91

Yhteensä 8 940 138,66 9 147 486,62 8 539 375,01 7 286 897,56 60 158 101,72 85 131 860,91

62

Liite 13 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Valtioneuvoston kanslialla ei ole taseeseen sisältyviä rahastoituja varoja.

Liite 14 Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Valtioneuvoston kanslialla ei ole taseeseen siirtymättömiä rahastoituja varoja.

Liite 15 Velan muutokset Valtioneuvoston kanslialla ei ole liitteen tarkoittamia velkoja.

Liite 16 Velan maturiteettijakauma ja duraatio

Valtioneuvoston kanslialla ei ole liitteen tarkoittamia velkoja.

Liite 17 Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot

Täydentävänä tietona todetaan, että valtioneuvoston kanslia on kirjannut vuonna 2013 satun-naiseksi kuluksi 0,5 milj. euroa Helsinki Business and Science Park Oy:n osakkeiden luovutuk-sen johdosta. Samat osakkeet saatiin opetus- ja kulttuuriministeriöltä vuonna 2010 ja kirjattiin muuksi satunnaiseksi tuotoksi valtioneuvoston kanslian kirjanpidossa. Toiminnalliset muutokset ilmenevät kulu- tuottolaskelmasta, taseesta sekä toimintakertomuksesta.

64

7 VALTIONEUVOSTON KANSLIAN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIITÄ TÄYDENTÄVÄT LIITTEET 2013

Valtioneuvoston kanslian toteumalaskelma

Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimiTilinpäätös

2012

Talousarvio 2013

(TA + LTA:t)Tilinpäätös

2013

Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio

Toteutuma %

11. Verot ja veronluonteiset tulot 329,81 70 325 70 324,97 0,00 100,00

11.04.01 Arvonlisävero 329,81 70 325 70 324,97 0,00 100,00

12. Sekalaiset tulot 350 296,54 88 87,72 0,00 100,00

12.39.04 Siirrettyjen määrärahojen

peruutukset 225 304,79

12.39.10 Muut sekalaiset tulot 124 991,75 88 87,72 0,00 100,00

13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset 1 328 703 490,60 1 355 089 451 1 355 089 451,00 0,00 100,00

13.01.05 Korot muista lainoista 2 259 109,27 1 014 149 1 014 148,86 0,00 100,0013.03.01 Osinkotulot, pääomapalautukset ja

osakkeiden nettomyyntitulot 1 326 444 381,33 1 354 075 302 1 354 075 302,14 0,00 100,0013.03.01.1 Osinkotulot, pääomapa-lautukset ja osakkeiden nettomyyn-titulot 1 326 444 381,33 1 354 075 302 1 354 075 302,14 0,00 100,00

15. Lainat 55 117 154,54 377 969 377 968,74 0,00 100,00

15.01.04 Muiden lainojen lyhennykset 55 117 154,54 377 969 377 968,74 0,00 100,00

Tuloarviotilit yhteensä 1 384 171 271,49 1 355 537 832 1 355 537 832,43 0,00 100,00

65

Pääl

uoka

n, m

omen

tin

ja t

ilija

otte

lun

num

ero,

nim

i ja

mää

rära

hala

jiTi

linpä

ätös

20

12

Talo

usar

vio

2013

(T

A +

LTA

:t)

Talo

usar

vion

201

3 m

äärä

raho

jen

Tilin

päät

ös

2013

Vert

ailu

Ta

lous

arvi

o -

Tilin

päät

ös

Siir

tom

äärä

raho

ja k

oske

vat

täyd

entä

vät

tie

dot

käyt

tö

vuon

na 2

013

siir

to

seur

aava

lle

vuod

elle

Edel

lisilt

ä vu

osilt

a si

irty

neet

Käyt

että

viss

ä vu

onna

201

3

Käyt

tö

vuon

na 2

013

(pl.

peru

u-tu

kset

)

Siir

rett

y se

uraa

valle

vu

odel

le

23. V

altio

neuv

osto

n ka

nslia

78 3

60 8

51,3

519

5 46

3 00

472

716

984

,29

121

719

158,

3819

4 43

6 14

2,67

1 02

6 86

1,14

6 01

5 05

8,17

156

595

810,

6534

198

911

,51

122

396

899,

14

23.0

1.01

Valti

oneu

vost

on k

ansl

ian

32 1

22 0

00,0

032

160

000

28 6

67 2

38,9

23

492

761,

0832

160

000

,00

0,00

3 89

1 62

8,80

36 0

51 6

28,8

032

558

867

,72

3 49

2 76

1,08

toim

inta

men

ot (S

2)

23.0

1.02

Min

iste

reid

en ja

hei

dän

erity

is-

5 13

2 26

6,18

5 76

4 00

05

194

187,

675

194

187,

6756

9 81

2,33

avus

tajie

nsa

palk

kauk

set (

A)

23.0

1.03

Euro

opan

uni

onin

kan

salli

sten

55

7 75

280

744

,59

477

007,

8955

7 75

2,48

0,00

557

752,

4880

744

,59

477

007,

89

asia

ntun

tijoi

den

palk

kam

enot

(S2)

23.0

1.20

Pääm

inis

terin

ja h

änen

51

6 34

6,74

867

000

410

137,

4341

0 13

7,43

456

862,

57

avus

tajie

nsa

mat

kat (

A)

23.0

1.29

Arvo

nlis

äver

omen

ot (A

)3

224

147,

433

611

251

3 61

1 25

1,33

3 61

1 25

1,33

0,00

23.1

0.88

Osa

keha

nkin

nat (

S3)

2 70

0 00

0,00

117

700

000

0,00

117

700

000,

0011

7 70

0 00

0,00

0,00

2 12

3 42

9,37

119

823

429,

371

445

688,

6111

8 37

7 74

0,76

23.2

0.50

Puol

ueto

imin

nan

tuke

min

en (K

)34

000

000

,00

34 0

00 0

0034

000

000

,00

34 0

00 0

00,0

00,

00

23.2

0.50

.1 P

uolu

eide

n to

imin

ta (E

K)17

910

000

,00

17 9

10 0

0017

910

000

,00

17 9

10 0

00,0

00,

00

23.2

0.50

.2 A

hven

anm

aan

90 0

00,0

090

000

90 0

00,0

090

000

,00

0,00

polii

ttin

en to

imin

ta (E

K)

23.2

0.50

.3 P

uolu

eide

n 15

920

000

,00

15 9

20 0

0015

920

000

,00

15 9

20 0

00,0

00,

00

tiedo

tust

oim

inta

(EK)

23.2

0.50

.4 A

hven

anm

aan

80 0

00,0

080

000

80 0

00,0

080

000

,00

0,00

tiedo

tust

oim

inta

(EK)

23.9

0.21

Kunn

iam

erki

t (A)

603

091,

0064

0 00

063

9 81

3,76

639

813,

7618

6,24

23.9

0.26

Suom

i 100

(S3)

100

000

50 6

10,5

949

389

,41

100

000,

000,

000,

0010

0 00

0,00

50 6

10,5

949

389

,41

23.9

0.58

Avus

tus T

amm

enle

hvän

per

inne

liito

n 63

000

,00

63 0

0063

000

,00

63 0

00,0

00,

000,

0063

000

,00

63 0

00,0

00,

00

toim

inna

n tu

kem

isee

n (S

3)

27. P

uolu

stus

min

iste

riön

halli

nnon

ala

1 43

1 81

8,49

1 16

8 00

017

999

,52

1 15

0 00

0,00

1 16

7 99

9,52

0,00

1 30

0 00

0,00

2 45

0 00

0,00

74 9

98,0

02

375

002,

00

27.0

1.23

Julk

isen

hal

linno

n ve

rkko

turv

alli-

22

5 00

0,00

00,

000,

000,

000,

0010

0 00

0,00

100

000,

0074

998

,00

25 0

02,0

0

suud

en e

dist

ämin

en (S

3)

27.0

1.29

Puol

ustu

smin

iste

riön

halli

nnon

-6

818,

4918

000

17 9

99,5

217

999

,52

0,00

alan

aro

vnlis

äver

omen

ot (A

)

27.0

1.40

Avus

tus

Leijo

na C

ater

ing

Oy:

lle (S

3)1

200

000,

001

150

000

0,00

1 15

0 00

0,00

1 15

0 00

0,00

0,00

1 20

0 00

0,00

2 35

0 00

0,00

0,00

2 35

0 00

0,00

28. V

altio

vara

inm

inis

teriö

n ha

llinn

onal

a50

570

,00

00,

000,

000,

000,

000,

000,

000,

000,

00

28.6

0.01

Euro

opan

uni

onin

kan

salli

sten

50

570

,00

00,

000,

000,

000,

000,

000,

000,

000,

00

as

iant

untij

oide

n pa

lkka

men

ot (S

2)

Mää

rära

hati

lit y

htee

nsä

79 8

43 2

39,8

419

6 63

1 00

372

734

983

,81

122

869

158,

3819

5 60

4 14

2,19

1 02

6 86

1,14

7 31

5 05

8,17

159

045

810,

6534

273

909

,51

124

771

901,

14

66


Laatimisperiaatteet


Vertailtavuus

Kanslian tuotto- ja kululaskelma sekä tase ovat vertailukelpoisia virastotasolla vuoteen 2012 verrattuna. Taseen vertailussa on huomattava, että omistajaohjauksen osalta taseessa on vuonna 2013 Solidium Oy:tä saatua pääomanpalautusta 800 miljoonaa euroa ja vuonna 2012 saatu pääoman palautus oli 474 milj. euroa. Toteutumalaskelma on vertailukelpoinen vuoteen 2012 verrattuna.

Toiminnan tuottavuutta ja taloudellisuutta kuvaavissa laskelmissa on pystytty edellistä vuotta paremmin vertaamaan vuotta 2013 edeltävään vuoteen 2012.

Valtioneuvoston kanslian virastokohtaiset liitetiedot on liitetty tilinpäätöksen loppuun.

67

Liit

e 2

Net

tout

etut

tul

ot ja

men

ot

Mom

entin

num

ero

ja n

imi

Talo

usar

vion

201

3 m

äärä

raho

jen

Siirt

omää

rära

hoja

kos

keva

t täy

dent

ävät

tie

dot

Tilin

päät

ös

2012

Talo

usar

vio

2013

(T

A +

LTA:

t)kä

yttö

vu

onna

201

3

siirt

o se

uraa

valle

vu

odel

leTi

linpä

ätös

20

13

Vert

ailu

Ta

lous

arvi

o – Ti

linpä

ätös

Edel

lisilt

ä vu

osilt

a si

irtyn

eet

Käyt

että

viss

ä vu

onna

201

3

Käyt

tö

vuon

na 2

013

(pl.

peru

utuk

-se

t)

Siirr

etty

se

uraa

valle

vu

odel

le

13.0

3.01

.1

Osi

nkot

ulot

, pää

-om

apal

autu

kset

ja

osak

keid

en n

etto

-m

yynt

itulo

t

Brut

totu

lot

1 32

6 44

4 38

1,33

1 35

4 07

5 30

2,14

Brut

tom

enot

Net

totu

lot

1 32

6 44

4 38

1,33

1 35

4 07

5 30

21

354

075

302,

141

354

075

302,

14

23.0

1.29

Brut

tom

enot

0,00

3 72

9 71

5,44

3 72

9 71

5,44

Valti

oneu

vost

on

kans

lian

arvo

nlis

ä-ve

rom

enot

Brut

totu

lot

0,00

Net

tom

enot

0,00

3 72

9 71

53

729

715,

443

729

715,

44

23.0

1.01

Brut

tom

enot

0,00

32 1

85 0

0029

100

373

,37

32 5

93 1

34,4

532

992

002

,17

Valti

oneu

vost

on

kans

lian

toim

inta

-m

enot

Brut

totu

lot

0,00

25 0

0043

3 13

4,45

433

134,

4543

3 13

4,45

Net

tom

enot

0,00

32 1

60 0

0028

667

238

,92

3 49

2 76

1,08

32 1

60 0

00,0

03

891

628,

8036

051

628

,80

32 5

58 8

67,7

23

492

761,

08

* Va

ltion

euvo

ston

kan

slia

n to

imin

tam

enom

omen

tti o

n ne

ttob

udje

toitu

1.1

.201

3 al

kaen

68


Pääoman ja momentin numero ja nimi Talousarvio Ylitys Ylitys (TA+LTA:t) %

23 Valtioneuvoston kanslia23.01.29 Arvonlisäveromenot 3 000 000,00 729 715,44 24,32 Pääluokat yhteensä 3 000 000,00 729 715,44 24,32


Pääluokan ja tilijaottelunnimi ja numero

Peruutettu

Tilijaottelu YhteensäTilijaottelut eritellään myöntämisvuosittain

23 Valtioneuvoston kanslia 0,00 Pääluokat yhteensä 0,00


2013 2012Henkilöstökulut 17 893 464,41 16 167 140,35 Palkat ja palkkiot 17 499 233,58 16 246 632,20 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos 394 230,83 -79 491,85

Henkilösivukulut 3 231 533,41 2 916 270,47 Eläkekulut 2 732 008,70 2 538 132,31 Muut henkilösivukulut 499 524,71 378 138,16Yhteensä 21 124 997,82 19 083 410,82

Johdon palkat ja palkkiot, josta 999 391,84 1 010 073,71 - tulosperusteiset erät 0,00 0,00Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 5 491,04 3 611,04 Johto 2 291,04 2 171,04 Muu henkilöstö 3 200,00 1 440,00

69

Liite 6 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset

Omaisuusryhmä Poisto- Poistoaika Vuotuinen Jäännös- menetelmä vuotta poisto% arvo € tai %


Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu yhdenmukaisin periaattein taloudellisen pitoajan mukaisina tasapoistoina alku-peräisestä hankintamenosta käyttöönottopäivästä lukien. Jäännösarvopoiston käyttö autojen osalta perustuu siihen, että autot myydään 4-5 vuoden ikäisinä, jolloin hinta on aina suurempi kuin jäännösarvo. Alkuperäiseen poistosuunnitelmaan on omaisuusryhmän 1269 osalta tehty muutos siten, että poistoajaksi on 1.1.2003 alkaen muutettu 5 vuotta. 31.12.2002 mennessä hankitut esineet poistetaan vanhalla 10 vuoden poistoajalla loppuun asti. Vähäiset käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 €, on kirjattu vuosikuluksi.

70


1080Kansallisomaisuus

Kansallisomaisuusyhteensä

Muukansallisomaisuus

Muu kansallisomaisuus

Hankintameno 1.1.2013 41 733,00 41 733,00

Hankintameno 31.12.2013 41 733,00 41 733,00

Kirjanpitoarvo 31.12.2013 41 733,00 41 733,00

Aineettomat hyödykkeetAineettomathyödykkeet

yhteensä

1120-11201Aineettomat

oikeudet

Hankintameno 1.1.2013 887 159,46 887 159,46

Lisäykset 0,00 0,00

Vähennykset 0,00 0,00

Hankintameno 31.12.2013 887 159,46 887 159,46


Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 158 740,89 158 740,89Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00

Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00


Arvonkorotukset 0,00 0,00

Kirjanpitoarvo 31.12.2013 194 712,60 194 712,60

Aineelliset hyödykkeet

Aineellisethyödykkeet

yhteensä

1250-12691 Koneet ja

laitteet1270-1279

Kalusteet

1280-12892 Muut

aineellisethyödykkeet

12991-12992 Keskeneräiset

aineelliset hankinnat

Hankintameno 1.1.2013 2 959 146,39 764 176,07 2 523,00 193 786,94 3 919 632,40

Lisäykset 519 703,59 13 969,05 0,00 0,00 533 672,64

Vähennykset -303 483,00 0,00 0,00 -193 786,94 -497 269,94

Hankintameno 31.12.2013 3 175 366,98 778 145,12 2 523,00 0,00 3 956 035,10


Vähennysten kertyneet poistot -217 923,79 0,00 0,00 0,00 -217 923,79Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 428 044,86 74 561,36 0,00 0,00 502 606,22Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00


Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Kirjanpitoarvo 31.12.2013 1 783 632,78 245 677,71 2 523,00 0,00 2 031 833,49

Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Käyttöomaisuus-arvopaperit ja

muut pitkäaikaisetsijoitukset yht.

1301-13012

Käyttöomaisuus-

arvopaperit

Hankintameno 1.1.2013 11 758 112 283,20 11 758 112 283,20

Lisäykset 7 004 563,78 7 004 563,78

Vähennykset -801 764 563,78 -801 764 563,78

Hankintameno 31.12.2013 10 963 352 283,20 10 963 352 283,20

Kirjanpitoarvo 31.12.2013 10 963 352 283,20 10 963 352 283,20

71

Liite 8 Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot Muutos 2013 2012 2013–2012Korot euromääräisistä saamisista 1 014 148,86 2 259 112,22 -1 244 963,36

Osingot 552 815 302,14 850 298 687,33 -297 483 385,19

Rahoitustuotot yhteensä 553 829 451,00 852 557 799,55 -298 728 348,55

Rahoituskulut Muutos 2013 2012 2013–2012

Korot euromääräisistä veloista 201,53 930,07 -728,54

Muut rahoituskulut 90,00 90,00

Rahoituskulut yhteensä 291,53 930,07 -638,54

Netto 553 829 159,47 852 556 869,48 -298 727 710,01


Sektori Lainapääoma Lisäys Vähennys Lainapääoma Pääomamuutos 31.12.2013 2013 2013 31.12.2012 2013–(2012)

Yritykset ja asuntoyhteisöt 6 290 152,59 5 000 000,00 377 968,74 1 668 121,33 4 622 031,26

Yritykset 5 000 000,00

Julkiset yritykset 5 000 000,00 5 000 000,00Asuntoyhteisöt 1 290 152,59 0,00 377 968,74 1 668 121,33 -377 968,74Yhteensä 6 290 152,59 5 000 000,00 377 968,74 1 668 121,33 4 622 031,26

72

Liit

e 10

Muu

t om

an p

ääom

an e

htoi

set

sijo

ituk

set

Arv

opap

erit

Arvo

pape

rin n

imi j

a sa

rjaLu

kum

äärä

31.1

2.20

13M

arkk

ina-

arvo

31.1

2.20

13

Kirja

npito

arvo

Om

istu

s os

uus

%

Om

istu

s-oi

keus

al

araj

a %

2013

Sa

adut

osi

ngot

31.1

2.20

12

Mar

kkin

a-ar

vo31

.12.

2012

Kirja

npito

arvo

Julk

ises

ti no

teer

atut

osa

kkee

t ja

osuu

det

Finn

air O

yj

A49

510

682

137

144

589,

1436

6 39

2 35

3,50

55,8

150

,10

7 15

1 54

2,60

117

835

423,

1636

6 39

2 35

3,50

22

004

744

60 9

53 1

40,8

813

8 62

9 88

7,20

52 3

71 2

90,7

213

8 62

9 88

7,20

Fort

um O

yj45

0 93

2 98

87

499

015

590,

443

191

092

483,

1550

,80

50,1

045

0 93

2 98

8,00

6 38

0 70

1 78

0,20

3 19

1 09

2 48

3,15

Fort

um O

yj27

990

382

,87

27 9

90 3

82,8

7

Nes

te O

il O

yj12

8 45

8 24

71

845

945

009,

391

926

873

705,

0050

,10

50,1

048

814

133

,86

1 25

5 03

7 07

3,19

1 92

6 87

3 70

5,00

Ju

lkis

esti

not

eera

tut

osak

keet

ja

osuu

det

yhte

ensä

9

543

058

329,

855

650

978

811,

727

805

945

567,

275

650

978

811,

72

Ekok

em O

y Ab

sar

ja A

60

0 00

07

618

913,

0734

,08

0,00

1 44

0 00

0,00

7 61

8 91

3,07

Ekok

em O

y Ab

sar

ja B

60

0 00

07

618

913,

071

440

000,

007

618

913,

07

Altia

Oyj

35 9

60 0

0060

480

378

,36

100,

0050

,10

7 19

2 00

0,00

60 4

80 3

78,3

6

Arct

ia S

hipp

ing

Oy

osak

epää

oma

748

000

18 7

00 0

00,0

010

0,00

100,

0018

700

000

,00

Arct

ia S

hipp

ing

Oy

SVO

P59

885

675

,58

59 8

85 6

75,5

8

Arek

Oy

1 )1

260

000

0,00

9,00

1 26

0 00

0,00

Art a

nd D

esig

n Ci

ty H

elsi

nki O

y3

750

63 0

70,4

735

,21

63 0

70,4

7

Art a

nd D

esig

n Ci

ty H

elsi

nki O

y3

750

63 0

75,0

063

075

,00

Bore

al K

asvi

njal

ostu

s O

y10

000

1 82

8 93

3,55

65,0

050

,10

127

465,

391

828

933,

55

Dest

ia O

y

100

2 50

0,00

100,

000,

002

500,

00

Dest

ia O

y: O

sake

pääo

man

lisä

ys67

9 90

016

997

500

,00

16 9

97 5

00,0

0

Dest

ia O

y: S

VOP-

raha

sto

53

467

423

,74

53 4

67 4

23,7

4

Gas

um O

y, Sa

rja A

6 56

6 15

471

782

608

,70

12,4

04

957

447,

0371

782

608

,70

Gas

um O

y, Sa

rja K

13,

363,

36

Gov

erni

a O

y (y

-224

5476

-7)

2 00

010

7 96

2 02

6,29

100,

0010

0,00

107

962

026,

29

Itella

Oyj

40 0

00 0

0067

275

170

,59

100,

0010

0,00

6 80

0 00

0,00

67 2

75 1

70,5

9

Kem

ijoki

Oy

sarja

B1

223

914

20 5

84 2

57,6

550

,10

50,1

041

6 13

0,76

20 5

84 2

57,6

5

Leijo

na C

ater

ing

Oy

100

2 50

0,00

100,

0010

0,00

2 50

0,00

73

Leijo

na C

ater

ing

Oy

19 9

0049

7 50

0,00

497

500,

00

Leijo

na C

ater

ing

Oy

1 10

2 50

0,00

1 10

2 50

0,00

Leijo

na C

ater

ing

Oy

7 03

1 67

2,46

7 03

1 67

2,46

Mer

itaito

Oy

osak

epää

oma

136

720

3 41

8 00

0,00

100,

0010

0,00

3 41

8 00

0,00

Mer

itaito

Oy

SVO

P12

262

865

,75

12 2

62 8

65,7

5

Mot

iva

Oy

30 4

8072

3 20

8,08

100,

0010

0,00

100

000,

0072

3 20

8,08

Mot

iva

Oy

23 8

0939

9 99

1,20

399

991,

20

Nor

dic

Mor

ning

Oyj

(ent

.Edi

ta O

yj) 4)

6

000

000

5 04

5 63

7,79

100,

005

045

637,

79

Patr

ia H

oldi

ng O

yj27

834

189

27 8

34 1

89,0

073

,20

50,1

013

917

094

,50

27 8

34 1

89,0

0

Patr

ia h

oldi

ng O

yj (S

VOP)

114

829

946,

7211

4 82

9 94

6,72

Suom

en R

ahap

aja

Oy

16 0

002

691

006,

8210

0,00

50,1

02

691

006,

82

Rask

one

Oy

49 2

0082

7 48

4,60

85,0

00,

0082

7 48

4,60

Rask

one

Oy

1 80

073

665

,30

73 6

65,3

0

Solid

ium

Oy

(y-2

2454

75-9

)2

000

250

448

041,

9410

0,00

100,

0025

0 44

8 04

1,94

Solid

ium

Oy

(y-2

2454

75-9

): SV

OP-

raha

sto

3 67

7 13

4 92

6,11

4 47

7 13

4 92

6,11

Solid

ium

Oy

(y-2

2454

75-9

): SV

OP-

raha

sto

3)16

006

000

173

505

040,

0017

3 50

5 04

0,00

Suom

en E

rillis

verk

ot O

y30

000

41 0

18 6

58,2

610

0,00

100,

0041

018

658

,26

Suom

en E

rillis

verk

ot O

y: S

VOP

2)97

500

000

,00

91 0

00 0

00,0

0

Suom

en L

autt

aliik

enne

Oy

201

000

000,

0010

0,00

100,

001

500

000,

001

000

000,

00

Suom

en L

autt

aliik

enne

Oy:

SVO

P2

376

977,

172

376

977,

17

Suom

en s

iem

enpe

runa

kesk

us O

y2

200

158

360,

6922

,00

16 5

00,0

015

8 36

0,69

Suom

en V

iljav

a O

y2

000

000

2 86

8 77

0,25

100,

0010

0,00

3 00

0 00

0,00

2 86

8 77

0,25

Vapo

Oy

15 0

3025

278

641

,69

50,1

050

,10

5 01

0 00

0,00

25 2

78 6

41,6

9

VR-y

htym

ä O

y2

200

000

370

013

438,

2210

0,00

100,

0037

0 01

3 43

8,22

Ju

lkis

esti

not

eera

ttom

at o

sake

ket

ja

osuu

det

yhte

ensä

5 31

2 37

3 47

1,47

6 10

7 13

3 47

1,47

Kaik

ki o

sakk

eet

ja o

suud

et y

htee

nsä

9

543

058

329,

8510

963

352

283

,20

552

815

302,

147

805

945

567,

2711

758

112

283

,20

1) A

rek

Oy:

n os

akke

iden

myy

nti 1

5.2.

2013

2) S

uom

en E

rillis

verk

ot O

y:lle

on

valti

ovar

ainm

inis

teriö

mak

sanu

t om

an p

ääom

an li

säyk

senä

6 5

00 0

00 e

uroa

. VM

on

siirt

änyt

mak

sun

kans

lialle

syy

skuu

ssa

2013

.3)

Sol

idiu

m O

y pä

äom

apal

autu

s 30

.9.2

013

4) N

imen

muu

tos

14.1

0.20

13 N

ordi

c M

orni

ng O

yj:k

si, e

ntin

en E

dita

Oyj

74

Muut oman pääoman ehtoiset sijoitukset

Muut pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset Kirjanpitoarvo

31.12.2013Kirjanpitoarvo

31.12.2012

Muut pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset48 000 000,00 53 000 000,00

- Governia Oy 48 000 000,00 48 000 000,00- Forest BtL Oy 5 000 000,00

Pääomalainasaamiset ja muut vastaavat oman pääoman ehtoiset sijoitukset5 891 600,00 5 891 600,00

- Raskone Oy 5 891 600,00 5 891 600,00

Muut pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset yhteensä 53 891 600,00 58 891 600,00


Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset Yhteensä

Alle

1 vuosi 1–5

vuottaYli

5 vuottaAlle

1 vuosi 1–5

vuottaYli

5 vuotta

Vastaavien rahoituserätAnnetut euromääräiset velkakirjalainat 167 397,48 920 189,79 5 202 565,32 6 290 152,59Muut pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset 1 178 400,00 4 713 200,00 48 000 000,00 53 891 600,00Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 132,50 132,50

Yhteensä 0,00 0,00 0,00 1 345 929,98 5 633 389,79 53 202 565,32 60 181 885,09

Vastattavien rahoituserät

Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Liite 12 Valtiontakaukset, -takuut sekä muut monivuotiset vastuut

Muut monivuotiset vastuutValtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyttavanomaiset sopimukset ja sitoumukset

€ Talousarvio-menot 2013




Määräraha- tarve

myöhemmin

Määräraha- tarve

yhteensä

Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä 8 940 138,66 9 147 486,62 8 539 375,01 7 286 897,56 60 158 101,72 85 131 860,91

Yhteensä 8 940 138,66 9 147 486,62 8 539 375,01 7 286 897,56 60 158 101,72 85 131 860,91

75

Liite 13 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Valtioneuvoston kanslialla ei ole taseeseen sisältyviä rahastoituja varoja.

Liite 14 Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Valtioneuvoston kanslialla ei ole taseeseen siirtymättömiä rahastoituja varoja.

Liite 15 Velan muutokset Valtioneuvoston kanslialla ei ole liitteen tarkoittamia velkoja.


Valtioneuvoston kanslialla ei ole liitteen tarkoittamia velkoja.


Täydentävänä tietona todetaan, että valtioneuvoston kanslia on kirjannut vuonna 2013 satun-naiseksi kuluksi 0,5 milj. euroa Helsinki Business and Science Park Oy:n osakkeiden luovutuk-sen johdosta. Samat osakkeet saatiin opetus- ja kulttuuriministeriöltä vuonna 2010 ja kirjattiin muuksi satunnaiseksi tuotoksi valtioneuvoston kanslian kirjanpidossa. Toiminnalliset muutokset ilmenevät kulu- tuottolaskelmasta, taseesta sekä toimintakertomuksesta.

76

8 OIKEUSKANSLERINVIRASTON TILINPÄÄTÖS 2013

8.1 Johdon katsaus

Valtioneuvoston yhteydessä on tasavallan presidentin nimittämä oikeuskansleri sekä oikeus-kanslerin tehtäviä oikeuskanslerin ohella hoitavat presidentin nimittämä apulaisoikeuskansleri ja presidentin määräämä apulaisoikeuskanslerin sijainen.

Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta. Oikeuskanslerin tulee myös valvoa, että viranomaiset ja muut julkista tehtä-vää hoitavat noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Oikeuskansleri valvoo lisäksi asi-anajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toimintaa.

Vuonna 2013 oikeuskanslerina on toiminut oikeustieteen tohtori, varatuomari Jaakko Jonkka ja apulaisoikeuskanslerina oikeustieteen lisensiaatti, LL.M, varatuomari Mikko Puumalainen. Apulaisoikeuskanslerin sijaiseksi määrätty esittelijäneuvos, osastopäällikkönä, varatuomari Risto Hiekkataipale on hoitanut vuoden 2013 aikana apulaisoikeuskanslerin sijaisen tehtäviä 112 päivää.

Oikeuskanslerin ratkaistaviksi kuuluvien asioiden valmistelua ja muiden oikeuskanslerin toimi-alaan kuuluvien tehtävien suorittamista varten on valtioneuvoston yhteydessä oikeuskanslerin johtama oikeuskanslerinvirasto. Viraston sisäistä toimintaa johtaa sekä sen tuloksellisuudesta ja kehittämisestä vastaa kansliapäällikkö. Oikeuskanslerinvirastossa on valtioneuvostoasiain osasto, oikeusvalvontaosasto ja hallintoyksikkö.

Oikeuskanslerinviraston taloushallinto kuuluu ministeriöiden toimialajaon mukaan valtioneu-voston kanslian tehtäviin ja virasto muutoin oikeusministeriön tehtäviin. Oikeuskanslerinvirasto kuuluu valtioneuvoston kanslian kirjanpitoyksikköön, mutta hoitaa osaltaan itse kirjanpitoyksi-kölle kuuluvia tehtäviä.

Ratkaisutoiminnan tulostavoitteet ja niiden toteutuminen

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatoimien lainmukaisuuden valvonta

Esittelylistat valtioneuvoston yleisistuntoon ja esittelyyn tasavallan presidentille tarkastetaan valtioneuvoston päätöksentekomenettelyn aikataulutuksen mukaisesti.

Lista-asioihin liittyvät kanteluasiat pyritään ratkaisemaan samanaikaisesti listatarkastuksen kanssa.

Tieto- ja lausuntopyyntöihin vastataan joutuisasti.

Julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvonta

Lyhennetään kanteluasioiden käsittelyaikoja ja pienennetään vireillä olevien kanteluasioiden määrää hyödyntämällä valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain muutoksen myötä li-sääntynyttä laillisuusvalvonnallista liikkumavaraa täysimääräisesti. Kanteluiden käsittelystä vapautuvaa työpanosta suunnataan omien aloitteiden ja tarkastusten lisäämiseen. Päätökset

77

siitä, että kanteluasiat eivät edellytä selvittämistoimia, tehdään viivytyksettä, viimeistään kol-men kuukauden kuluessa asioiden vireille tulosta. Selvittämistoimia edellyttävät kanteluasiat ratkaistaan joutuisasti. Tavoitteena on, että valtaosa kanteluasioista ratkaistaan yhden vuoden kuluessa niiden vireille tulosta ja kaikki kanteluasiat puolentoista vuoden kuluessa niiden vi-reille tulosta.

Toteutetaan mediaseurantaa omina aloitteina käsiteltäviksi otettavien kysymysten havaitsemi-seksi. Selvitetään mahdollisuuksia myös sosiaalisen median seurantaan.

Toteutetaan erillisen tarkastusohjelman mukaiset tarkastukset. Tehdään yhteistyötä eduskun-nan oikeusasiamiehen ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian kanssa tarkastustoiminnan ja omien aloitteiden päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Tarkastettavaksi saapuneet rangaistustuomiot tarkastetaan joutuisasti niin, että tarvittaessa ehditään hakea tuomion purkamista sille säädetyn määräajan kuluessa.

Asianajajien ja julkisten oikeusavustajien toiminnan valvonta

Jos asianajajan toiminnasta kannellaan suoraan oikeuskanslerille, muut kuin selvästi perusteet-tomat kantelut siirretään viivytyksettä, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asioiden vireille tulosta, Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnan käsiteltäviksi.

Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnan valvonta-asioissa tekemät päätökset tarkaste-taan joutuisasti niin, että tarvittaessa ehditään valittaa päätöksestä sille säädetyn määräajan kuluessa.

Jos asianajajan toiminnasta kannellaan oikeuskanslerille sen jälkeen, kun Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunta on jo ratkaissut asian, kantelu pyritään ratkaisemaan samanaikaisesti val-vontalautakunnan päätösten tarkastamisen kanssa.

Oikeuskanslerin kertomus

Kehitetään oikeuskanslerin kertomusta vuonna 2012 toteutettu viraston verkkosivujen uudis-taminen huomioon ottaen.

Tavoitteiden toteutuminen

Asetetut tavoitteet ovat pääosin toteutuneet.

Valtioneuvoston yleisistunnossa käsiteltiin 1500 asiaa (vuonna 2012 1429) ja tasavallan presi-dentti teki valtioneuvostossa 423 päätöstä (vuonna 2012 394). Oikeuskanslerinviraston asian-hallintajärjestelmään kirjattiin 47 tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja ministeriöiden sää-dösehdotuksia ynnä muita sellaisia koskevaa lausunto- ja kannanottopyyntöä (vuonna 2012 44; ei sisällä perustuslain 108 §:n 2 momentissa tarkoitettuja tietoja lausuntopyyntöjä). Lista-asioihin liittyvä ministeriöiden neuvonta on ollut viikoittaista.

Kanteluita saapui 2177 (vuonna 2012 1808) ja kanteluasioita ratkaistiin 2083 (vuonna 2012 1823). Sekä saapuneiden kanteluiden että ratkaistujen kanteluasioiden määrä on ennätyksel-linen. Vanhimpien asioiden määrää on saatu vähennettyä, mutta käsittelyaikatavoitetta ei ole täysin saavutettu. Ratkaistujen kanteluasioiden mediaanikäsittelyaika oli 4,94 viikkoa (vuonna 2012 6,37 viikkoa) ja keskimääräinen käsittelyaika 17,95 viikkoa (vuonna 2012 23,56 viikkoa). Selvittämistoimia edellyttäneitä kanteluasioita oli 938 (vuonna 2012 1073). Niissä tehtiin 148

78

seuraamusratkaisua (vuonna 2012 182). Seuraamusratkaisujen osuus kaikista selvittämistoi-mia edellyttäneissä kanteluasioissa tehdyistä ratkaisuista oli näin ollen 16 % (vuonna 2012 17 %). Omia aloitteita tuli vireille 13 (vuonna 2012 15) ja tarkastus- ja tutustumiskäyntejä suoritettiin 25 (vuonna 2012 31). Rangaistustuomioita tarkastettiin 3855 (vuonna 2012 5704). Ratkaistujen kanteluasioiden ja vireille tulleiden omien aloitteiden keskimääräiset käsittelykus-tannukset olivat 999 euroa/asia (vuonna 2012 1129 euroa/asia). Keskimääräisiä käsittelykus-tannuksia laskettaessa on ratkaistujen kanteluasioiden ja vireille tulleiden omien aloitteiden käsittelykustannusten arvioitu muodostavan 60 % viraston kokonaiskustannuksista.

Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnan päätöksiä valvonta- ja palkkioriita-asioissa tar-kastettiin 487 (vuonna 2012 443).

Ratkaisutoiminnan tuen tulostavoitteet ja niiden toteutuminen

Yleishallinto

Kehitetään viraston sisäistä työryhmärakennetta ja työryhmätyöskentelyä edistäen samalla avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta.

Viraston sisäistä ohjeistusta päivitetään ja täydennetään. Toiminnallinen ohjeistus kootaan Esittelijän oppaaseen ja hallinnollinen ohjeistus Henkilöstöoppaaseen.

Henkilöstö- ja taloushallinto

Henkilöstöhallinto

Kehityskeskustelujärjestelmää kehitetään siten, että toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulos-suunnitelma muodostaa nykyistä selkeämmän perustan henkilökohtaisille kehityskeskusteluille.

Valtion palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvilla on käytettävissään omalla nimellä varustetut päi-vitetyt tehtävänkuvaukset.

Henkilöstöhallinnolliset linjaukset päivitetään ja täydennetään.

Viedään käytäntöön henkilöstön osaamisen kehittämisstrategian mukaisia linjauksia.

Varmistetaan viraston palvelukseen tulevan henkilöstön tehtäviinsä ja työyhteisöön perehdyt-täminen ja kokemusperäisen tiedon siirtäminen palvelussuhteen keskeytys- ja päättymistilan-teissa. Selvitetään hyvissä ajoin konkreettiset keinot tavoitteen toteuttamiseksi.

Valmistellaan henkilöstösuunnitelmaa.

Seurataan ja edistetään työyhteisöselvitysten yhteydessä asetettujen kehittämistavoitteiden toteutumista.

Tuetaan jatkossakin työn ja yksityiselämän yhteensovittamista työuran eri vaiheissa ja erilaisis-sa elämäntilanteissa.

79

Taloushallinto

Tehostetaan sopimusten hallintaa ja puitejärjestelyjen hyödyntämistä sekä ohjeistetaan han-kintojen tekemistä.

Talous- ja henkilöstöhallinnossa valmistaudutaan Kieku-järjestelmän käyttöönottoon ja siihen liittyvien koko henkilöstöä ja erityisesti esimiehiä koskevien toimintatapamuutosten valmiste-luun, jos järjestelmän lopullinen käyttöönottoaikataulu sitä edellyttää.

Tietohallinto

Kirjaamo- ja arkistotoiminnot

Varmistetaan, että viraston tietoturvallisuus täyttää asiakirjahallinnon osalta tietoturvallisuu-desta valtionhallinnossa annetussa valtioneuvoston asetuksessa asetetut vaatimukset.

Huolehditaan asianhallintajärjestelmän kirjausten yhdenmukaisuudesta.

Huolehditaan asiakirjojen arkistointiin liittyvästä asiakirja-aineiston seulonnasta.

Tietojärjestelmät

Huolehditaan siitä, että henkilöstöllä on käytettävissä ajantasaiset ja toimivat työasemat ja ohjelmistot.

Mahdolliset ongelmatilanteet tietojärjestelmissä ja tietoliikenteessä ratkotaan ripeästi yhteis-työssä Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa.

Varmistetaan, että viraston tietoturvallisuus täyttää tietojärjestelmien käytön osalta tietotur-vallisuudesta valtionhallinnossa annetussa valtioneuvoston asetuksessa asetetut vaatimukset.

Tietopalvelut

Sähköisten tietolähteiden käyttöä edistetään. Sähköisten ja perinteisten tietolähteiden päällek-käisyyttä vähennetään käyttäjiä kuullen.

Kartoitetaan käyttäjiä kuullen kirjaston kokoelmista karsittavissa oleva aineisto muun muassa tulevan väistötilaan toimitilojen perusparannuksen ajaksi siirtymisen takia.

Viestintä

Laaditaan viraston sidosryhmästrategia, joka kattaa sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä kansal-lisen ja kansainvälisen sidosryhmäyhteistyön.

Jatketaan viraston ulkoisten verkkosivujen kehittämistä.

Rakennetaan virastolle reaaliaikaisen sisäisen viestinnän, tiedon jakamisen ja tiedon yhdessä tuottamisen mahdollistavat järjestelmät.

Toteutetaan puhelinuudistus ja huolehditaan siihen liittyvästä käyttäjätuesta sekä sovitaan pu-helinliikenteen yhteiset toimintatavat.

80

Virasto- ja toimistopalvelut

Virasto- ja toimistopalveluhenkilöstö avustaa viraston muuta henkilöstöä joustavasti ja laaja-alaisesti.

Kehitetään irtaimiston hallintaa sekä tehdään suunnitelman mukainen inventointi.

Käynnistetään toimitilojen perusparannuksen suunnittelu.

Tavoitteiden toteutuminen

Asetetut tavoitteet ovat pääosin toteutuneet.

Henkilöstön tehtävänkuvaukset ajantasaistettiin kehityskeskustelujen yhteydessä ja niiden ar-kistointi sähköistettiin. Osaamisen kehittämisstrategiaa sovellettiin huomion kohdistuessa henki-löstökoulutuksen ohella omaehtoiseen opiskeluun ja perehdyttämiseen. Henkilöstösuunnitelman valmistelu aloitettiin. Vuoden 2012 lopulla toteutetun työyhteisökyselyn tuloksista järjestettiin työterveyshuollon tuella virastokohtainen purkutilaisuus ja kyselyn tuloksia käsiteltiin myös osasto- ja yksikkökokouksissa. Mahdollisuutta satunnaiseen etätyöhön ja laajempien työaikali-ukumien hyödyntämiseen kesäkuukausina käytettiin henkilöstön keskuudessa aiempaa enem-män. Liityttiin uusiin puitejärjestelyihin ja kilpailutettiin työterveyshuollon palveluiden tuottaja. Kieku-järjestelmän käyttöönottohanke siirtyi.

Viraston ulkoisia verkkosivuja täydennettiin viittomakielisellä sivustolla. Toteutettiin puhelinuu-distus, joka on uudistanut työtapoja ja luo jatkossa mahdollisuuksia liikkuvampaan työsken-telytapaan. Viraston tietoturvasuunnitelma vahvistettiin ja työasemia uusittiin. Käynnistettiin asiakirja-aineiston seulonnan hankkiminen ostopalveluna. Viraston sidosryhmästrategian laa-dinta ja reaaliaikaisen sisäisen viestinnän mahdollistavan järjestelmän suunnittelu ja käyttöön-otto siirtyivät seuraavalle vuodelle.

Toimitilojen perusparannuksen suunnittelu käynnistettiin. Suunnitelman mukaisen irtaimiston inventoinnin loppuunsaattaminen siirtyi seuraavan vuoden alkupuoliskolle.

Määrärahat

Oikeuskanslerinvirasto on osa valtioneuvoston kanslian kirjanpitoyksikköä. Virastolle myönne-tyt määrärahat ovat valtion talousarviossa valtioneuvoston kanslian pääluokkaan 23 kuuluvan luvun 30. Oikeuskanslerinvirasto momentilla 01. Oikeuskanslerinviraston toimintamenot (siirto-määräraha 2 v).

A B C D E2011 3 325 000 249 397 3 348 493 2 687 102 661 3912012 3 681 000 225 904 3 459 273 2 775 149 684 1232013 3 710 000 447 631 3 490 898 2 826 923 663 975

A = virastolle myönnetyt määrärahat (euroa)B = edelliseltä vuodelta siirtyneet määrärahat (euroa)C = viraston käyttämät määrärahat (euroa)D = palkkausmenot (euroa)E = muut toimintamenot (euroa)

81

Vuonna 2013 palkkausmenot olivat 81,0 % (vuonna 2012 80,2 %, vuonna 2011 80,2 %) ja muut toimintamenot 19,0 % (vuonna 2012 19,8 % vuonna 2011 19,8 %) viraston kokonais-menoista. Menojen suhde oli pysynyt lähes samana edellisiin vuosiin nähden.

Seuraavalle vuodelle toimintamenomäärärahoja siirtyi 666 733 euroa.

Henkilöstö

Oikeuskanslerinviraston henkilöstömäärä vuoden 2013 lopussa oli 36. Vakinaisia virkamiehiä oli 35 ja määräaikaisia 1. Heistä 1 oli osa-aikainen.

2011 2012 2013 Vuosimuutos %Henkilöstömäärä 36 37 36 -2,7naiset 22 22 23 4,5miehet 14 15 13 -13,3Henkilötyövuodet 36,78 36,73 36,39 -0,9Keski-ikä 47,4 47,8 48,6 1,6naiset 44,8 45,7 48,0 5,0miehet 51,4 50,9 49,6 -2,6

Henkilöstömäärät ikäluokittain2011 2012 2013

alle 30-vuotiaat 0 1 030–39 9 9 740–49 12 13 1450–59 11 10 1260– 4 4 3

Viraston henkilöstö jakautui vuoden lopussa henkilöstöryhmittäin seuraavasti:johto 3 (oikeuskansleri, apulaisoikeuskansleri, kansliapäällikkö)muut esimiehet 2 (2 esittelijäneuvosta, osastopäällikkönä)esittelijät 19 (4 esittelijäneuvosta, neuvotteleva virkamies, 8 vanhempaa oikeuskanslerin-sihteeriä, 3 nuorempaa oikeuskanslerinsihteeriä, 3 notaaria)muut asiantuntijat 4 (henkilöstösihteeri, tiedottaja, informaatikko, ATK-suunnittelija) virasto- ja toimistopalveluhenkilöstö 8 (kirjaaja, 4 toimistosihteeriä, ylivirastomestari, viras-tomestari, vahtimestari)

Ylimmässä johdossa ja keskijohdossa oli pelkästään miehiä. Esittelijöistä 15 oli naisia ja 4 mie-hiä, muista asiantuntijoista 3 naisia ja 1 mies sekä virasto- ja toimistopalveluhenkilöstöstä 5 naisia ja 3 miehiä. Esittelijätehtävissä miesten määrä laski ja naisten määrä nousi aiemmista vuosista, muissa henkilöstöryhmissä sukupuolijakauma pysyi ennallaan.

Toimintakertomusvuonna oikeuskanslerinvirastossa oli ulkoisessa haussa 7 tehtävää, joista va-kinaisia virkoja oli 5 (2 esittelijäneuvosta, vanhempi oikeuskanslerinsihteeri, nuorempi oikeus-kanslerinsihteeri, notaari) ja määräaikaisia virkasuhteita 2 (vanhempi oikeuskanslerinsihteeri ja nuorempi oikeuskanslerinsihteeri). Näistä viisi (4 virkaa ja 1 virkasuhde) täytettiin viraston sisältä ja kaksi (1 virka ja 1 virkasuhde) viraston ulkopuolelta. Lisäksi määräaikaiseen virka-suhteeseen nimitettiin ilman ulkoista hakua 4 henkilöä. Kyseessä oli virkasuhteen jatko tai alle vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen sijaisuuden, työn luonteen tai avoinna olevan viran tehtävien hoidon väliaikaisen järjestämisen perusteella. Lisäksi kesä-kuukausien aikana oli kaksi korkeakouluharjoittelijaa.

82

Vakinaisesta henkilöstöstä palvelussuhde päättyi kahdella henkilöllä vanhuuseläkkeelle siirty-misen vuoksi. Lisäksi yksi henkilö lähti virkavapaalle ja yksi palasi virkavapaalta.

Henkilöstömäärät koulutusasteen ja sukupuolen mukaan2012 2013

Naiset Miehet Naiset MiehetYlempi korkeakoulututkinto 13 11 14 9Alempi korkeakouluasteen tutkinto 4 0 4 0Alin korkea-asteen tutkinto 0 1 0 1Keskiasteen tutkinto 1 2 1 2Muu koulutus 4 1 4 1

Sairauspoissaoloja oli 7,9 työpäivääv/htv (vuonna 2012 8,9 työpäivää/htv, vuonna 2011 10,6 työpäivää/htv5). Pitkien (4 päivää tai enemmän) sairauspoissaolotapausten osuus oli 14,2 % (vuonna 2011 11,6 %, vuonna 2010 11,4 %6). Pitkien sairauspoissaolotapausten osuus kai-kista sairauspoissaoloista näyttäisi olevan kasvussa. Työtapaturmista johtuvat poissaolot oli-vat 0,2 työpäivää/htv. Työterveyshuollon nettokustannukset olivat 511,22 euroa/htv (v. 2012 469,70 euroa/htv, vuonna 2011 765,20 euroa/htv). Työterveyshuollon kustannukset nousivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna.

Henkilöstölle loppuvuonna 2012 järjestetyn työyhteisökyselyn tulokset käsiteltiin kertomus-vuoden alussa. Saadun palautteen perusteella keskityttiin työyhteisötaitojen vahvistamiseen. Työyhteisöpäivässä yhteisökehittäjä Riitta Saarikangas puhui sietämättömästä työn ilosta ja työterveyshuolto varhaisen välittämisen mallista.

Henkilöstökoulutukseen panostettiin. Tilastoituja koulutuspäiviä kertyi 139 (vuonna 2012 159 pv, vuonna 2011 112,5 pv). Henkilöstökoulutus koostui substanssikoulutuksesta, kielikoulu-tuksesta sekä valtioneuvoston yhteisistä perehdyttämis- ja mentorointiohjelmista. Oikeus-kanslerinvirastossa järjestettiin viraston henkilöstölle lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan ja asiantuntijalakimies Suvianna Hakalehto-Wainion luento ”Miten lapset ja lapsen asemaa koske-va normisto tulisi ottaa huomioon, kun lapsen asiaa käsitellään okv:ssa?” sekä poliisikoulun yli-opettaja Satu Rantaeskolan luento poliisilain, esitutkintalain ja pakkokeinolain uudistumisesta. Lisäksi osallistuttiin työhön liittyviin seminaareihin kuten hallinto-oikeuspäivään, lakimiespäi-vään, oikeuslaitospäivään ja valtiosääntöpäivään sekä vierailtiin eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa.

Henkilöstön omaehtoista työ- ja toimintakykyä sekä hyvinvointia edistävää toimintaa tuettiin lii-kunta- ja kulttuurisetelein sekä mahdollisuudella osallistua työaikana taukojumppaan päivittäin ja hierontaan kerran viikossa. Työkykyä ylläpitävään toimintaan investoidut kustannukset olivat 426 e/htv (v. 2012 389 euroa/htv). Lisäksi järjestettiin kaksi virkistystapahtumaa.

Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma

Oikeuskanslerinviraston johdon valvontavastuu ja valvontatehtävät on säännelty oikeuskansle-ria ja oikeuskanslerinvirastoa koskevissa säännöksissä, oikeuskanslerinviraston työjärjestykses-sä ja valtioneuvoston kanslian taloussäännössä, joka sisältää oikeuskanslerinvirastoa koskevia määräyksiä.

Viraston johdon ja osastopäälliköiden harjoittama valvonta sekä sisäisen tarkkailun toiminto-ketjujen asianmukaiset järjestelyt ovat keskeisin osa viraston sisäistä valvontaa. Sen avulla

5 Vuosien 2011 ja 2012 vertailuluvut on korjattu vastaamaan vuoden 2013 esitystapaa6 Vuosien 2011 ja 2012 vertailuluvut on korjattu vastaamaan vuoden 2013 esitystapaa

83

varmistetaan viraston tavoitteiden saavuttaminen, omaisuuden turvaaminen sekä voimavaro-jen tehokas ja taloudellinen käyttö.

Viraston johto on todennut, että viraston sisäinen valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta täyttää sille valtion talousarvioista annetun asetuksen 69 ja 69 a §:ssä säädetyt vaatimukset. Varsinaisen valtion talousarviosta annetun asetuksen 70 §:ssä tarkoitetun sisäisen tarkastuksen järjestämistä ei ole pidetty oikeuskanslerinvirastossa tarpeellisena viraston pienen koon vuoksi.

Viraston toiminnassa ei ole havaittu väärinkäytöksiä.

Olemme tänään hyväksyneet oikeuskanslerinviraston vuoden 2013 tilinpäätöksen.

Helsingissä 5. päivänä maaliskuuta 2014

Jaakko JonkkaOikeuskansleri

Kimmo HakonenKansliapäällikkö

84

8.2 Oikeuskanslerinviraston laskelmat

OIKEUSKANSLERINVIRASTON TUOTTO- JA KULULASKELMA

1.1.2013–31.12.2013 1.1.2012–31.12.2012

Maksullisen toiminnan tuotot 16,80 0,00Muut toiminnan tuotot 4 216,00 4 232,80 4 199,85 4 199,85

TOIMINNAN KULUTAineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 47 614,73 59 047,14Henkilöstökulut 2 847 582,95 2 897 744,83Vuokrat 288 544,28 277 034,49Palvelujen ostot 314 439,08 326 946,52Muut kulut 13 377,25 21 095,32Poistot 35 264,40 -3 546 822,69 38 887,60 -3 620 755,90

JÄÄMÄ I -3 542 589,89 -3 616 556,05

TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA

Suoritetut arvonlisäverot -118 464,11 -111 441,54

TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -3 661 054,00 -3 727 997,59

85

OIKEUSKANSLERINVIRASTON TASE31.12.2013 31.12.2012

AINEETTOMAT HYÖDYKKEETAineettomat oikeudet 0,00 35 264,40

KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 0,00 35 264,40


LYHYTAIKAISET SAAMISETSiirtosaamiset 19 456,00 6 000,00Muut lyhytaikaiset saamiset 0,00 19 456,00 2 734,00 8 734,00


VASTAAVAA YHTEENSÄ 19 456,00 43 998,40

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

VALTION PÄÄOMAValtion pääoma 1.1.1998 -180 349,96 -180 349,96Edellisten tilikausien pääoman muutos -509 126,04 -347 925,51Pääoman siirrot 3 627 856,70 3 566 797,06Tilikauden tuotto-/kulujäämä -3 661 054,00 722 673,30 -3 727 997,59 689 476,00

VIERAS PÄÄOMA

LYHYTAIKAINENOstovelat 25 066,29 37 651,43Kirjanpitoyksiköiden väliset tilitykset 64 487,01 60 026,55Edelleen tilitettävät erät 48 681,92 48 182,46Siirtovelat 603 894,08 742 129,30 587 613,96 733 474,40

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 742 129,30 733 474,40

V A S T A T T A V A A Y H T E E N S Ä 19 456,00 43 998,40

86

OIK

EUSK

AN

SLER

INVI

RAST

ON

TA

LOU

SARV

ION

TO

TEU

MA

LASK

ELM

A

Osa

ston

, mom

entin

ja ti

lijao

ttel

un

num

ero

ja n

imi

Tilin

päät

ös

2012

Talo

usar

vio

2013

(T

A +

LTA:

t)

Tilin

päät

ös

2013

Ve

rtai

lu

Tilin

päät

ös –

Ta

lous

arvi

o

Tote

utum

a %

12. S

ekal

aise

t tu

lot

4 19

9,85

4 23

34

232,

800,

0010

0 %

12.3

9.10

Muu

t sek

alai

set t

ulot

4 19

9,85

4 23

34

232,

800,

0010

0 %

Tulo

arvi

otili

t yh

teen

sä4

199,

854

233

4 23

2,80

0,00

100

%Pä

äluo

kan,

mom

entin

ja ti

lijao

ttel

un

num

ero,

nim

i ja

mää

rära

hala

jiTi

linpä

ätös

20

12Ta

lous

arvi

o 20

13

(TA

+ LT

A:t)

Talo

usar

vion

201

3 m

äärä

raho

jen

Tilin

päät

ös

2013

Vert

ailu

Ta

lous

arvi

o –

Tilin

päät

ös

Siirt

omää

rära

hoja

kos

keva

t täy

dent

ävät

tie

dot

käyt

tö

vuon

na 2

013

siirt

o se

uraa

valle

vu

odel

le

Edel

lisilt

ä vu

osilt

a si

irtyn

eet

Käyt

että

viss

ä vu

onna

201

3Kä

yttö

vu

onna

20

13 p

l. pe

ruut

ukse

t

Siirr

etty

se

uraa

valle

vu

odel

le

23. V

alti

oneu

vost

on k

ansl

ia3

792

441,

543

828

464

3 16

1 73

1,18

666

732,

933

828

464,

110,

0044

7 63

1,37

4 15

7 63

1,37

3 49

0 89

8,44

666

732,

9323

.01.

29 A

rvon

lisäv

erom

enot

(A)

111

441,

5411

8 46

411

8 46

4,11

118

464,

1123

.30.

01 O

ikeu

skan

sler

invi

rast

on

3 68

1 00

0,00

3 71

0 00

03

043

267,

0766

6 73

2,93

3 71

0 00

0,00

0,00

447

631,

374

157

631,

373

490

898,

4466

6 73

2,93

to

imin

tam

enot

(S2)

Mää

rära

hati

lit y

htee

nsä

3 79

2 44

1,54

3 82

8 46

43

161

731,

1866

6 73

2,93

3 82

8 46

4,11

0,00

447

631,

374

157

631,

373

490

898,

4466

6 73

2,93

87


Laatimisperiaatteet


Vertailtavuus

Virastotasolla tilinpäätös on vertailukelpoinen oikeuskanslerinviraston omiin tilinpäätöslukuihin. Tilinpäätöksen tietoja on virastotasolla verrattu vuoden 2012 tilinpäätöstietoihin.

Taseen vertailtavuus

Virastotasolla taseessa vertailutietona ovat vuoden 2012 virastotason luvut.

Tuotto- ja kululaskelman vertailtavuus

Virastotasolla tuotto- ja kululaskelmassa vertailutietona ovat vuoden 2012 virastotason luvut.

Talousarvion toteumalaskelman vertailtavuus

Virastotasolla talousarvion toteumalaskelmassa vertailutietona ovat vuoden 2012 virastotason luvut.

88

Liite 2 Nettoutetut tulot ja menot

Oikeuskanslerin virastolla ei ole nettoutettuja tuloja tai menoja.


Oikeuskanslerin virastolla ei ole arviomäärärahojen ylityksiä.


Oikeuskanslerinvirastolla ei ole peruutettuja siirrettyjä määrärahoja.


2013 2012 Henkilöstökulut 2 360 871,72 2 405 515,42 Palkat ja palkkiot 2 343 946,97 2 303 598,81 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos 16 924,75 101 916,61

Henkilösivukulut 486 711,23 492 229,41 Eläkekulut 428 413,98 418 761,94 Muut henkilösivukulut 58 297,25 73 467,47Yhteensä 2 847 582,95 2 897 744,83

Johdon palkat ja palkkiot, josta 485 349,18 473 331,92 - tulosperusteiset erät 0,00 0,00Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 2 171,04 2 171,04 Johto 1 931,04 1 931,04 Muu henkilöstö 240,00 240,00

89

Liite 6 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista

Omaisuusryhmä Poisto- Poistoaika Vuotuinen Jäännös- menetelmä vuotta poisto% arvo € tai %


Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu yhdenmukaisin periaattein taloudellisen pitoajan mukaisina tasapoistoina alku-peräisestä hankintamenosta käyttöönottopäivästä lukien. Jäännösarvopoiston käyttö autojen osalta perustuu siihen, että autot myydään 4–5 vuoden ikäisinä, jolloin hinta on aina suurempi kuin jäännösarvo. Alkuperäiseen poistosuunnitelmaan on omaisuusryhmän 1269 osalta tehty muutos siten, että poistoajaksi on 1.1.2003 alkaen muutettu 5 vuotta. 31.12.2002 mennessä hankitut esineet poistetaan vanhalla 10 vuoden poistoajalla loppuun asti. Vähäiset käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 €,on kirjattu vuosikuluksi.


Aineettomat hyödykkeet 112 Aineettomat oikeudet YhteensäHankintameno 1.1.2013 193 217,00 193 217,00Lisäykset 0,00 0,00Vähennykset 0,00 0,00Hankintameno 31.12.2013 193 217,00 193 217,00Kertyneet poistot 1.1.2013 157 952,60 157 952,60Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 35 264,40 35 264,40Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00Kertyneet poistot 31.12.2013 193 217,00 193 217,00Arvonkorotukset 0,00 0,00

Kirjanpitoarvo 31.12.2013 0,00 0,00

90

Liite 8 Rahoitustuotot ja kulut

Oikeuskanslerinvirastolla ei ole rahoitustuottoja tai -kuluja.


Oikeuskanslerinvirastolla ei ole talousarviotaloudesta annettuja lainoja.

Liite 10 Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset

Oikeuskanslerinvirastolla ei ole arvopapereita eikä oman pääoman ehtoisia sijoituksia.


Oikeuskanslerinvirastolla ei ole esitettäviä eriä.

Liite 12 Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut vastuut

Oikeuskanslerinvirastolla ei ole valtiontakauksia ja -takuita eikä muita vastuita.

Liite 13 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat

Oikeuskanslerinvirastolla ei ole taseeseen sisältyviä rahastoituja varoja.

Liite 14 Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat

Oikeuskanslerinvirastolla ei ole taseeseen sisältymättömiä rahastoituja varoja.

Liite 15 Velan muutokset

Oikeuskanslerinvirastolla ei ole liitteen tarkoittamia velkoja.


Oikeuskanslerinvirastolla ei ole liitteen tarkoittamia velkoja.


Oikeuskanslerinvirastolla ei ole liitteen tarkoittamia täydentäviä tietoja. Toiminnalliset muutok-set ilmenevät kuluja tuottolaskelmasta, taseesta ja toimintakertomuksesta.

SNELLMANINKATU 1, HELSINKIPL 23, 00023 VALTIONEUVOSTOp. 02951 6001, f. 09 1602 2165

[email protected]/julkaisut

valtioneuvoston kanslian tilinpäätös 2013 · istunto ja 21.3.2013 pidetty kehysriihi muodostivat...

Documents