valtuustoon korjauksineen 24.5.2011 - satasairaala.fi · ton ulkoistamisessa medone oy:ön siirtyi...

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2010

2 (23)

Sisällysluettelo 1. Johdanto...............................................................................................................3 2. Henkilöstövoimavarat ........................................................................................4

2.1 Henkilöstön määrä ................................................................................4 2.2 Sukupuolijakauma..................................................................................6 2.3 Ikäjakauma..............................................................................................6 2.4 Eläköityminen.........................................................................................7

3. Henkilöstön työpanos.........................................................................................9 3.1 Henkilötyövuodet ja työpanokset .........................................................9 3.2 Poissaolot ..............................................................................................11 3.3 Sairastavuus..........................................................................................12

4. Osaamisen kehittäminen..................................................................................13 4.1 Täydennyskoulutus ..............................................................................13 4.2 Kehityskeskustelut ...............................................................................15

5. Henkilöstöinvestoinnit .....................................................................................16 5.1 Henkilöstötuloslaskelma .....................................................................16 5.2 Henkilöstön työhyvinvointi ................................................................18

5.2.1 Työhyvinvointiohjelma vuosille 2008‐2010 ..........................18 5.2.2 Työsyke 2010 –kyselyn tulokset..............................................18 5.2.3 Työhyvinvointiohjelma vuosille 2011‐2013 ..........................20

5.3 Työsuojelu.............................................................................................20 5.4 Toimipaikkaruokailu............................................................................22

Kaikkien tilastoiden pohjana on käytetty tilannetta 31.12.2010.


3 (23)

1. Johdanto Alla olevaan taulukkoon on koottu joitakin keskeisiä tunnuslukuja vuodelta 2010 sekä niiden muutoksesta vuoteen 2009 verrattuna. Tilastoiden pohjana on käytetty tilannetta 31.12.2010. Keskeiset tunnusluvut 2009—2010 2009 2010 Muutos

2009/2010

Vakituinen henkilöstö 2827 2894 +2,4

Määräaikainen henkilöstö 835 814 2,5

Osa‐aikaisia palvelussuhteita 220 222 +0,9

Yli 45‐vuotiaita (vakituisista) 61,1 % 60,8 % 0,3 %yksikköä

Naisia henkilöstöstä (vakituisista) 86,4 % 86,2 % 0,2 %yksikköä

Suurin ikäryhmä (vakituisista) 46 – 50 46 – 50 ei muutosta

Keski‐ikä 47,7 v* 45,0 v* 5,7 %

Vanhuuseläkkeiden keski‐ikä 62,2 v 62,8 v +1,0

Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden lukumäärä 81 76 6,2 %

KUeL‐eläkkeelle siirtyneiden keski‐ikä 59,1 v 60,6 v + 2,5

Varhe‐maksu 833 563 e 1 363 315 e + 63,6 %

Palkat ja palkkiot yhteensä 120 196 092 e 124 378 740 e + 3,5 %

Lisä‐ ja ylityöt ja päivystysajan palkat* 4 279 920 e* 4 383 700 e* +2,4%

Sairauspoissaolopäiviä/vakinainen työntekijä 17,6 päivää 17,4 päivää 0,2%

Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä 10 671 päivää 11 881 päivää + 11,3 %

Täydennyskoulutuspäiviä/henkilö (koko henkilöstö)

2,9 pv

3,2 pv

+10,3 %

Kehityskeskustelutavoite (80 % vuonna 2009 ja 50 % vuonna 2010)

80 %

50 %

tavoite saavutettu

* Satakunnan erityishuoltopiiri liittyi Satakunnan sairaanhoitopiiriin 1.1.2009. Satakunnan eri‐tyishuoltopiiristä muodostettiin Sosiaalipalvelujen toimialue. Sosiaalipalveluiden toimialueen palkanlaskenta on ulkoistettu Kuntien Taloustuki Oy:öön, jossa on käytössä erilainen raportoin‐tijärjestelmä. Tästä johtuen ei kaikkia vuoden 2010 tunnuslukuja ole ollut saatavissa Sosiaalipal‐velujen toimialueelta.


4 (23)

2. Henkilöstövoimavarat 2.1 Henkilöstön määrä

Henkilöstönmäärällä tarkoitetaan päätoimisessa palvelussuhteessa olevien koko‐ ja osa‐aikaisen henkilöstön lukumäärää. Henkilöstön kokonaismäärä 31.12.2010 on 3708. Kokonaismäärä on noussut 1,3% (46 henkilöä) vuoteen 2009 verrattuna. Henkilöstöstä on vakinaisia 78,0 % (2894) ja määräaikaisia 22,0 % (814).

Koko henkilöstön määrä toimialueittain 2009—2010 Toimialue 2009

Vakituinen

2009 Määrä aikainen

2009 Koko

henkilöstö yhteensä

2010 Vakituinen

2010 Määrä aikainen

2010 Koko

henkilöstö yhteensä

Hallintokeskus 141 33 174 140 32 172 Huoltokeskus 400 141 541 427 104 531 Konservatiivisen hoidon toimialue

569

176

745

579

185 764

Operatiivisen hoidon toimialue

660

176

836

675

176

851

Ensihoidon ja päivys‐tyksen toimialue

80

21

101

87

24

111

Liikelaitos SataDiag 305 50 355 300 40 340 Psykiatrisen hoidon toimialue

405

138

543

406

112

518

Sosiaalipalvelujen toimialue

267

100

367

280

141

421

Yhteensä 2 827 835 3662 2894 814 3708

Vuonna 2010 on tapahtunut seuraavia muutoksia eri toimialueiden henkilöstössä: • Hallintokeskuksessa tapahtuneessa palkkalaskennan ulkoistamisessa Kuntien

Taloustuki Oy:ön siirtyi 12 työntekijää. • Psykiatrisen hoidon toimialueella tapahtuneessa Porin poliklinikan ja päiväosas‐

ton ulkoistamisessa Medone Oy:ön siirtyi 15 työntekijää. • Operatiivisen hoidon toimialueella 1.11.2010 aloittaneeseen valvontayksikköön

palkattiin 9 uutta työntekijää. • Sosiaalipalveluiden toimialueella 1.9.2010 aloittaneeseen lastensuojeluyksikkö

Kaislaan palkattiin 7 uutta työntekijää.

Vakinaisen henkilökunnan lukumäärän muutos vuosina 2006—2010 Vuosi Lukumäärä % koko henkilökunnasta 2006 2 403 73,0 2007 2 440 73,9 2008 2441 74,8 2009 2827 77,2 2010 2894 78,0


5 (23)

Määräaikaisen henkilökunnan lukumäärän muutos vuosina 2006—2010 Vuosi Lukumäärä % koko henkilökunnasta 2006 888 27,0 2007 861 26,1 2008 822 25,2 2009 835 22,8 2010 814 22,0

Vakinaisen henkilöstön määrä on vuonna 2010 lisääntynyt 0,8 prosenttiyksikköä ja määräaikaisen henkilökunnan määrä on vastaavasti vähentynyt 0,8 prosenttiyksik‐köä suhteessa koko henkilöstön määrään vuoteen 2009 verrattuna.

Vakinaisen henkilökunnan määrä ja prosentuaalinen osuus toimialueen koko henkilöstöstä 2009—2010 Toimialue 2009

Lukumäärä

2009 %

2010 Lukumäärä

2010 %

Hallintokeskus 141 81,0 140 81,4 Huoltokeskus 400 73,9 427 80,4 Konservatiivisen hoidon toimialue

569

76,4

579

75,8

Operatiivisen hoidon toimialue

660

78,9

675

79,3

Ensihoidon ja päivystyksen toimialue

80

79,2

87

78,4

Liikelaitos SataDiag 305 85,9 300 88,2 Psykiatrisen hoidon toimialue 405 74,6 406 78,4 Sosiaalipalvelujen toimialue 267 72,8 280 66,5 Yhteensä 2827 77,2 2894 78,0 Koko henkilöstön määrä 31.12. 3662 3708

Toimialuekohtaisesti tarkasteltuna määräaikaista henkilökuntaa on suhteessa toi‐mialueen koko henkilökuntaan eniten Sosiaalipalveluiden toimialueella, 33,5 pro‐senttia, sekä Konservatiivisen hoidon toimialueella 24,2 prosenttia ja vähiten Liike‐laitos SataDiagissa 11,8 prosenttia.

Määräaikaisen henkilökunnan määrä ja prosentuaalinen osuus toimialueen koko henkilöstöstä 2009—2010 Toimialue 2009

Lukumäärä 2009 %

2010 Lukumäärä

2010 %

Hallintokeskus 33 19,0 32 18,6 Huoltokeskus 141 26,1 104 19,6 Konservatiivisen hoidon toimialue

176

23,6

185

24,2

Operatiivisen hoidon toimialue 176 21,1 176 20,7 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue

21

20,8

24

21,6

Liikelaitos SataDiag 50 14,1 40 11,8 Psykiatrisen hoidon toimialue 138 25,4 112 21,6 Sosiaalipalvelujen toimialue 100 27,2 141 33,5 Yhteensä 835 22,8 814 22,0 Koko henkilöstön määrä 31.12. 3662 3708


6 (23)

2.2 Sukupuolijakauma

Vakinaisesta henkilöstöstä vuonna 2010 oli naisia 86,2 prosenttia ja miehiä 13,8 prosenttia. Miesten osuus vakinaisesta henkilöstöstä on lisääntynyt 0,2 prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2009.

Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakauma toimialueittain 2009 2010 Toimialue 2009 2010

Mies Nainen Mies Nainen Hallintokeskus 19 122 21 119 Huoltokeskus 92 308 94 333 Konservatiivisen hoidon toimialue 40 529 44 535 Operatiivisen hoidon toimialue 66 594 66 609 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue

17

63

18

69

Liikelaitos SataDiag 27 278 26 274 Psykiatrisen hoidon toimialue 102 303 106 300 Sosiaalipalvelujen toimialue 21 246 23 257 Sairaanhoitopiiri yhteensä 384 2443 398 2496 Prosentteina 13,6 86,2 13,8 86,2

2.3 Ikäjakauma

Sairaanhoitopiirin vakinaisista työntekijöistä enemmistö 18,6 prosenttia vuonna 2010 on ollut iältään 46 – 50 –vuotiaita ja vähemmistö 0,9 prosenttia iältään 15 – 25 –vuotiaita. Vakinaisen henkilökunnan ikäluokkajakauma 2009 2010

Ikäluokat 2009 lkm

2009 %

vakinaisista

2010 lkm

2010 %

vakinaisista

Muutos %yksikköä 2009/2010 vakinaisista

15 – 25 ‐vuotiaat 20 0,7 25 0,9 0,2

26 – 30 ‐vuotiaat 115 4,1 141 4,9 0,8

31 – 35 ‐vuotiaat 226 8,0 238 8,2 0,2

36 – 40 ‐vuotiaat 294 10,4 289 10,0 0,4

41 – 45 ‐vuotiaat 447 15,8 442 15,3 0,5

46 – 50 ‐vuotiaat 542 19,2 537 18,6 0,6

51 – 54 ‐vuotiaat 440 15,5 472 16,3 0,8

55 – 58 ‐vuotiaat 402 14,2 412 14,2 0,0

59 – 65 ‐vuotiaat 341 12,1 338 11,7 0,4

Yhteensä 2827 100 2894 100 2,4


7 (23)

*Vuosien 2009 – 2010 vakinaisen henkilöstön keski‐ikäluvuissa ei ole mukana Sosi‐aalipalvelujen toimialueen lukuja johtuen erilaisesta raportointijärjestelmästä. Sosiaalipalvelujen toimialueella vakinaisen henkilöstön osalta keski‐iät ammatti‐luokittain ovat seuraavat:

Sosiaalipalvelujen toimialueen vakinaisen henkilöstön ammattiluokkajakautuma vuosina 2009 2010 Ammattiluokka 2009 2010 Yleisjohto 52,8 56,0 Laitoshoito 48,0 42,5 Autettu asuminen 43,3 43,0 Ohjattu asuminen 44,0 43,2 Asiantuntijapalvelut ja perhehoito 46,1 46,1 Työtoiminta 44,7 44,1 Vakinaisten keskiikä 46,7 46,1

2.4 Eläköityminen

Eläköityminen kertoo, paljonko henkilöstöä jää tai on jäämässä eläkkeelle. Eläkkei‐den seurannalla pystytään tarkastelemaan, paljonko tarvitaan korvaavaa henkilös‐törekrytointia. Vuoden 2005 alusta tuli voimaan eläkeuudistus, jonka vuoksi pal‐kansaaja voi siirtyä vanhuuseläkkeelle valitsemanaan ajankohtana ikävuosien 62 – 68 välillä.

Eläkkeelle siirtyneitä oli vuonna 2010 yhteensä 109 (vuonna 2009: 129). Määrässä on huomioitu kaikki eläkelajit lukuun ottamatta osa‐aikaeläkkeitä.

Vakinaisen henkilöstön keskiikä vuosina ammattiluokittain 2005 – 2010*

Ammattiluokka 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Erikoislääkärit 49,2 50,1 50,6 51,3 51,0 50,7

Lääkärit 29,5 30,7 35,5 31,5 34,9 34,5

Hammaslääkärit 50,5 46,0 41,3 45,0 36,0 38,0

Eriasteiset sairaanhoitajat 44,5 45,2 45,2 44,8 44,8 44,8

Muut hoitohenkilöt 49,7 50,4 51,1 51,6 51,0 51,4

Muut henkilöt 48,9 49,3 49,4 49,9 49,7 49,5

Laitoshuoltajat 51,5 52,0 52,0 52,8 52,7 51,6

Hallinto 48,8 49,4 49,0 49,2 47,1 47,1

Keskustoimisto 52,5 52,2 52,0 51,9 57,4 54,4

Huolto 47,6 47,9 48,2 48,3 48,9 48,8

Vakinaisten keskiikä 47,2 47,7 47,8 47,8 47,7* 45,0*


8 (23)

KuELeläkkeelle siirtyneiden lukumäärä Satakunnan sairaanhoitopiirissä 2006 – 2010 eläkelajeittain (Lähde: KEVA) Vuosi Yhteensä

(Ei sisälly osaaikaeläkkeet)

Vanhuus eläke

Työkyvyttömyyseläke

Kuntoutustuki

Osatyökyvyttömyyseläke

Työttömyys eläke

Osa aikaeläke

2006 94 54 6 10 14 10 9 2007 102 55 10 11 18 8 12 2008 122 70 8 18 16 10 16 2009 129 81 6 15 18 9 14 2010 109 76 6 12 14 1 19

Arvioitu eläkepoistuma 2011 – 2026 verrattuna koko kuntaalaan prosentuaalisesti (Lähde: KEVA) Vuosi Eläkepoistuma

yhteensä Eläkepoistuma

% Koko

kuntaala % 2011 102 2,7 3,2 2012 105 2,8 3,2 2013 117 3,1 3,3 2014 122 3,3 3,3 2015 131 3,5 3,4 2016 106 2,8 3,3 2017 114 3,1 3,3 2018 134 3,6 3,2 2019 108 2,9 3,2 2020 119 3,2 3,2 2021 126 3,4 3,2 2022 117 3,1 3,0 2023 116 3,1 2,9 2024 90 2,4 2,4 2025 101 2,7 2,8 2026 118 3,2 2,8

Keskiikä vuosina KuELeläkkeelle siirtyneistä Satakunnan sairaanhoitopiirissä 2006 – 2010 eläkelajeittain (Lähde: KEVA) Vuosi Yhteensä Vanhuus

eläke Työkyvyttömyyseläke

Kuntou tustuki

Osatyökyvyttömyys

eläke

Työttömyys eläke

2006 59,7 61,5 58,7 54,1 57,0 60,2 2007 58,3 61,5 57,0 48,8 54,3 60,8 2008 58,9 61,8 54,5 51,3 55,3 60,6 2009 59,1 62,2 59,2 46,1 55,2 60,6 2010 60,6 62,8 60,8 52,4 55,6 61,0 Vuoden 2006 alusta omavastuumaksujen sijaan tuli Varhe‐maksu, joka jakautuu 3 vuodelle kertamaksun sijaan. Maksun suuruus määräytyy jäsenyhteisössä kuluvana vuonna ja kahtena edeltävänä vuonna alkaneiden varhaiseläkkeiden aiheuttaman eläkemenon perusteella.


9 (23)

Varhe‐maksua aiheutuu työntekijästä, joka jää työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölli‐selle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai alkaa saada kuntoutustukea eli määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Taulukossa olevat Varhe‐maksut kertovat, kuinka paljon kullekin vuodelle kohdis‐tuu ko. maksua. Kuntien eläkevakuutus laskuttaa Varhe‐maksun kuukausittain en‐nakkomaksuna.

KuELomavastuumaksut euroina Satakunnan sairaanhoitopiirissä 2006 – 2010 ja ennakko vuodelle 2011 (ei sisällä ttmaksua) (Lähde: KEVA) Vuosi Palkka

perusteinen maksu

Eläkemeno Eläkeperusteinen maksu

Varhemaksu

2006 23 108 451 18 271 536 5 348 163 367 050 2007 23 400 972 19 655 342 6 166 041 579 794 2008 23 983 675 21 147 032 6 793 674 823 670 2009 25 033 558 18 351 470 5 662 935 873 279 2010 25 941 189 19 607 547 6 021 267 1 358 884* 2011 1 127 018*

* Lopullinen kyseessä olevan vuoden osuus vahvistuu vasta seuraavana vuonna ja syyskuussa Keva palauttaa liikaa laskuttamansa maksun tai perii sitä lisää. Vuoden 2010 ‐ 2011 luvut ovat näin ollen arvioita ko. vuosien Varhe‐maksuista.

3. Henkilöstön työpanos 3.1 Henkilötyövuodet ja työpanokset

Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Kun henkilöstömäärä vaihtelee voimakkaasti vuoden aikana, kuvaa henkilötyövuosi paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää kuin pelkkä henkilöstön lukumäärä 31.12. Osan vuotta kestänyt tai osa‐aikaiset palvelussuhteet on muutettu vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuosiksi.

Henkilötyövuoden määrittelyssä on Satakunnan sairaanhoitopiirissä SaPrima‐palkanlaskentaohjelmasta johtuen käytetty Kunta‐alan henkilöstöraporttisuosituk‐sesta poiketen seuraavaa kaavaa: Kokonaistyöajasta on vähennetty poissaolot ja li‐sätty lisä‐ ja ylityöt jaettuna vakiotyöajoilla. Kullekin työaikaryhmälle on määritelty omat tuntijakajansa. Työpanoksen määrittelyssä on Satakunnan sairaanhoitopiiris‐sä johtuen SaPrima‐palkanlaskentaohjelman määrityksistä käytetty Kunta‐alan henkilöstöraporttisuosituksesta poiketen seuraavaa kaavaa: Vuosityöntekijäin lu‐kumäärästä vähennetään poissaolot (laskennallinen henkilölukumäärä tiettynä ai‐kana); osa‐aikaiset työaikansa suhteessa.


10 (23)

Vuonna 2010 on tapahtunut seuraavia muutoksia eri toimialueiden henkilöstössä: • Hallintokeskuksessa tapahtuneessa palkkalaskennan ulkoistamisessa Kuntien

Taloustuki Oy:ön siirtyi 12 työntekijää. • Psykiatrisen hoidon toimialueella tapahtuneessa Porin poliklinikan ja päiväosas‐

ton ulkoistamisessa Medone Oy:ön siirtyi 15 työntekijää. • Operatiivisen hoidon toimialueella 1.11.2010 aloittaneeseen valvontayksikköön

palkattiin 9 uutta työntekijää. • Sosiaalipalveluiden toimialueella 1.9.2010 aloittaneeseen lastensuojeluyksikkö

Kaislaan palkattiin 7 uutta työntekijää. Vuonna 2010 tehtiin 17,8 henkilötyövuotta (+0,7 %) enemmän kuin vuonna 2009.

Henkilötyövuodet 2009 – 2010 toimialueittain

Toimialue 2009 2010

Hallintokeskus 136,35 129,80

Huoltokeskus 417,30 421,58

Konservatiivisen hoidon toimialue 531,80 548,39

Operatiivisen hoidon toimialue 600,64 606,13

Ensihoidon ja päivystyksen toimialue 75,10 83,04

Liikelaitos SataDiag 252,57 256,83

Psykiatrisen hoidon tulosalue 397,34 383,12

Sosiaalipalvelujen toimialue* tietoja ei saatavissa tietoja ei saatavissaKoko sairaanhoitopiiri 2411,09 2428,89

*Sosiaalipalvelujen osalta ei toisesta raportointijärjestelmästä johtuen saada henki‐lötyövuosia eikä työpanoksia vuosien 2009 ‐ 2010 osalta. Tehdyt työpanokset ovat vuonna 2010 nousseet 6,6 työpanoksella (+0,3) vuoteen 2009 verrattuna.

Työpanokset laskennallisina virkoina/toimina 2009 2010 toimialueittain

Toimialue 2009 2010

Hallintokeskus 137,9 130,5Huoltokeskus 415,0 418,2Konservatiivisen hoidon toimialue 537,0 552,6Operatiivisen hoidon toimialue 607,2 609,8Ensihoidon ja päivystyksen toimialue 72,6 81,0Liikelaitos SataDiag 254,2 257,6Psykiatrisen hoidon tulosalue 413,1 393,9Sosiaalipalvelujen toimialue* tietoja ei saatavissa tietoja ei saatavissaKoko sairaanhoitopiiri 2437,0 2443,6

*Sosiaalipalvelujen osalta ei toisesta raportointijärjestelmästä johtuen saada henki‐lötyövuosia eikä työpanoksia vuosien 2009 ‐ 2010 osalta.


11 (23)

3.2 Poissaolot

Kaikkien poissaolojen määrä on noussut 0,9 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Kaikki poissaolot 2009 – 2010 toimialueittain päivinä (luvut sisältävät koko henkilöstön vuosilomat, sairauspoissaolot, lakisääteiset poissaolot sekä muut poissaolot)

Toimialue 2009 2010 Muutos % 2009/2010

Hallintokeskus 12 318 12 807 4,0Huoltokeskus 41 531 39 417 ‐5,1Konservatiivinen toimialue 74 699 71 921 ‐3,7Operatiivinen toimialue 81 422 79 676 ‐2,1Ensihoidon ja päivystyksen toimialue 8 717 9 554 9,6Liikelaitos SataDiag 30 649 30 914 0,9Psykiatrian tulosalue 41 687 45 732 9,7Sosiaalipalvelujen toimialue 28 524 32 376 13,5Yhteensä 319 547 322 397 0,9

Koko henkilöstön poissaolopäivät lajeittain ja toimialueittain 2009 – 2010 Vuosilomat Sairauspoissaolot Lakisääteiset Toimialue

Päivät 2009

Päivät 2010

Päivät 2009

Päivät 2010

Päivät 2009

Päivät 2010

Hallintokeskus 7209 6875 2553 2662 1172 1807Huoltokeskus 22430 22015 11630 11653 5867 3957Konservatiivisen hoidon toimialue 31560 29997 12905 11681 16298 19417

Operatiivisen hoidon toimialue 36906 35663 12902 13292 16135 17273

Ensihoidon ja päivys‐tyksen toimialue 4131 4057 1516 1848 1326 2126

Liikelaitos SataDiag 14798 15106 5217 5772 6785 7250Psykiatrisen hoidon toimialue 22148 19913 6577 6499 7218 8946

Sosiaalipalvelujen toimialue 13600 13048 6624 6637 3463 7089

Yhteensä 152782 146673 59924 60044 58264 67865

Vertailtaessa koko henkilöstön poissaolopäiviä vuoteen 2009 on lakisääteisten poissaolojen määrä noussut 16,5 prosenttia, sairauspoissaolopäivien määrä on pysynyt vuoden 2009 tasolla (+0,2 prosenttia). Sitä vastoin vuosilomapäivien mää‐rä on laskenut 4,0 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna.


12 (23)

Koko henkilöstön sairauspoissaolopäivät toimialueittain 2009 – 2010 ja vuoden 2010 sairausajan palkat

Toimialue Päivät 2009

Päivät 2010

Sairausajan palkat 2010 €

Hallintokeskus 2 553 2 662 176 606Huoltokeskus 11 630 11 653 701 089Konservatiivinen toimialue 12 905 11 681 903 315Operatiivinen toimialue 12 902 13 292 1 053 995Ensihoidon ja päivystyksen toimialue 1 516 1 848 155 902Liikelaitos SataDiag 5 217 5 772 434 599Psykiatrian tulosalue 6 577 6 499 573 279Sosiaalipalvelujen toimialue 6 624 6 637 466 117Yhteensä 59 924 60 044 4 464 902

3.3 Sairastavuus

Koko henkilöstöllä oli sairauspäiviä 60044, joka on 120 päivää ja 0,2 % enemmän kuin vuonna 2009.

Koko henkilöstön sairastavuus toimialueittain 2009 – 2010 (vakituiset ja määräaikaiset) Toimialue 2009 2010 2010 2009/2010 Päiviä Päiviä Muu

tos Päiviä

Muutos %

Hallintokeskus 2 553 2 662 109 4,3 Huoltokeskus 11 630 11 653 23 0,2 Konservatiivisen hoidon toimialue 12 905 11 681 ‐1 224 ‐9,5 Operatiivisen hoidon toimialue 12 902 13 292 390 3,0 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue 1 516 1 848

332

21,9

Liikelaitos SataDiag 5 217 5 772 555 10,6 Psykiatrisen hoidon toimialue 6 577 6 499 ‐78 ‐1,2 Sosiaalipalvelujen toimialue 6 624 6 637 13 0,2 Yhteensä 59 924 60 044 120 0,2

Kun tarkastellaan toimialueittaista koko henkilöstön sairauspoissaolojen lukumää‐rää, on sairauspoissaolopäivien määrä kasvanut eniten Ensihoidon ja päivystyksen toimialueella (21,9 %) ja Liikelaitos SataDiagissa (10,6 %) ja eniten vähentynyt Konservatiivisen hoidon toimialueella (‐9,5 %).


13 (23)

Vakinaisen henkilöstön keskimääräinen sairauslomapäivien määrä 2009 2010

Toimialue 2009 2010

Henkilöt Päivät pv/ hlö

Henkilöt Päivät pv/ hlö

Muutos % vuoteen 2009

verrattuna Hallintokeskus 141 2 324 16,5 140 2454 17,5 +6,1 Huoltokeskus 400 9 528 23,8 427 9285 21,7 11,5 Konservatiivisen hoidontoimialue 569 10 680 18,8 579 11328 19,6 +4,2 Operatiivisen hoidon toimialue 660 10 899 16,5 675 10186 15,1 8,5 Ensihoidon ja päivys‐tyksen toimialue 80 1 167 14,6 87 1554 17,9 +22,6 Liikelaitos SataDiag 305 4 646 15,2 300 5689 19,0 +25,0 Psykiatrisen hoidon toimialue 405 5 447 13,4 406 5375 13,2 1,5 Sosiaalipalvelujen toimialue 267 5 012 18,8 280 4611 16,5 12,2 Koko sairaanhoitopiiri 2827 49 703 17,6 2894 50482 17,4 1,1

Tarkasteltuna vakituisen henkilöstön sairastavuutta toimialueittain on sairauslo‐mapäivien määrä henkilöä kohden noussut toimialueilla verrattuna vuoteen 2009 ja eniten Liikelaitos SataDiagissa (+ 25,0 prosenttia) ja Ensihoidon ja päivystyksen toimialueella (+22,6 prosenttia) sekä laskenut eniten Sosiaalipalveluiden toimialu‐eella (‐ 12,2 prosenttia) ja Huoltokeskuksessa (‐11,5 prosenttia).

Satakunnan sairaanhoitopiirissä otettiin käyttöön 1.9.2011 alkaen ohjeistus sairaus‐lomakäytännöistä.

4. Osaamisen kehittäminen 4.1 Täydennyskoulutus

Täydennyskoulutus on henkilöstön ammattia tukevaa, suunnitelmallista ja tarveläh‐töistä koulutusta. Koulutuksen tarkoituksena on ylläpitää, ajantasaistaa ja lisätä henkilökunnan ammattitaitoa ja osaamista työtehtävistä riippuen välittömässä ja välillisessä työssä potilaiden, asiakkaiden ja asukkaiden kanssa. Sairaanhoitopiirin oma koulutustoiminta ja siihen osallistuminen oli aktiivista. Si‐säisiä koulutuksia toteutettiin kaikilla toimialueilla. Koulutuspalvelut‐yksikkö jär‐jesti lisäksi yhteistyössä henkilökunnan kanssa 88 alueellista koulutusta, joihin osallistui sairaanhoitopiiristä 2366 henkilöä (kokonaisosallistujamäärä oli 5724). Järjestetyn alueellisen koulutuksen määrä lisääntyi 19 % ja kokonaisosallistujamää‐rä kasvoi 23 %. Videovälitteisesti sairaanhoitopiirin sisällä toteutettujen alueen so‐siaali‐ ja terveydenhuollon henkilöstölle kohdennettujen koulutusten määrä lisään‐tyi myös selvästi.


14 (23)

Henkilökunnasta 80,6 prosenttia osallistui täydennyskoulutukseen. Edellisvuoteen verrattuna koulutuksiin osallistuneiden suhteellinen osuus koko henkilöstöstä pie‐neni vähän (‐ 0,8 %). Täydennyskoulutusten kesto piteni (11,1 %) niin, että keski‐määrin kukin osallistuja oli koulutuksessa neljä päivää (eri ammattiryhmiin kuulu‐villa 2,9 ‐ 7,1). Täydennyskoulutuspäiviä kertyi yhteensä 11 881, joten ne lisääntyi‐vät selvästi (11,3 %). Sisäisiin koulutuksiin osallistumisen osuus kasvoi huomatta‐vasti (30,7 %) ja vastaavasti ulkoisiin koulutuksiin osallistuminen vähentyi (‐3,1 %).

Henkilöstön osallistuminen sisäiseen ja ulkoiseen täydennyskoulutukseen vuosina

2009 ja 2010

2009 2010 Muutos

2009/2010 % Sisäisten koulutuspäivien lukumäärä (summattuna täysiksi päiviksi) 4 558 5 958 + 30,7 %

Ulkoiset koulutuspäivät 6 113 5 923 – 3,1 % Koulutuspäivien lukumäärä yhteensä 10 671 11 881 + 11,3 %

Täydennyskoulutukseen osallistuneet ja täydennyskoulutuspäivien keskimääräinen lukumäärä vuosina 2009 – 2010

Henkilöstön

määrä

Täydennyskoulutukseen osallistuneet

Koulutuksiin osallistuneet % koko henkilökunnasta

Täydennyskoulutuspäiviä keskimäärin/ osallistuja

2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010 Lääkärit ja hammas‐lääkärit 288 300 253 259 87,8 86,3 6,8 7,1

Sosiaalityöntekijät 38 33 33 30 86,8 90,9 3,3 4,7 Muu korkeakoulutettu sosiaali‐ ja terveyden‐huollon henkilöstö

77 113 115 109 149,4 96,5 5,4 6,2

Sosiaali‐ ja terveysalan ammattikorkeakoulutut‐kinnon, opetus‐ ja kasva‐tusalan alemman kor‐keakoulututkinnon suo‐rittaneet tai sosiaali‐ ja terveysalan opistoasteen tutkinnon suorittaneet

1719 1650 1471 1522 85,6 92,2 3,9 4,0

Sosiaali‐ ja terveysalan perustutkinnon tai kou‐luasteen tutkinnon suo‐rittaneet

485 497 353 394 72,8 79,3 2,3 3,0

Muu palveluketjussa toimiva henkilöstö 998 1115 710 673 71,1 60,4 2,4 2,9

Yhteensä 3605 3708 2935 2987 81,4 80,6 3,6 4,0


15 (23)

Koulutukset aiheluokittain 2010

- ei sisällä Sosiaalipalvelujen toimialuetta

9 %

54 %7 %

27 %

3 %

Hallintoon ja talouteen liittyväkoulutusPotilaan/asiakkaan hoitoon jatutkimiseen liittyvä koulutusTukipalveluihin liittyvä koulutus

Muu ammattiin tai työtehtäviinliittyvä koulutusMuu koulutus (mm. työsuojelu- jaluottamusmieskoulutus)

4.2 Kehityskeskustelut

Kehityskeskustelujen tarkoituksena on arvioida työn tuloksia ja suoriutumista, sel‐kiyttää tehtävänkuvaa ja roolia, antaa molemminpuolista palautetta, määritellä työn tavoitteet ja päämäärät, tunnistaa kehittämistarpeet ja sopia toimenpiteistä sekä yhteistyötä ja hyvää työilmapiiriä.

Sairaanhoitopiirin valtuusto asetti vuoden 2010 talous‐ ja toimintasuunnitelmassa tavoitteen, jonka mukaan kehityskeskustelut käydään vähintään 50 prosentin vä‐hintään 6 kuukautta palveluksessa olevan kanssa. Vuoden 2010 aikana käytiin 1736 kehityskeskustelua (1629 vuonna 2009). Käytyjen kehityskeskustelujen mää‐rä nousi vuoteen 2009 verrattuna 6,6 prosenttia.

Käydyt kehityskeskustelut 2010 toimialueittain

Toimialue Henkilömäärä

Käydyt keskustelut

Keskustelut %

Käytetty aika tunteina

Hallintokeskus 150 110 73 128,9Huoltokeskus 476 291 61 375,2Konservatiivisen hoidon toimialue 709 425 60 493,4Operatiivisen hoidon toimialue 827 449 54 501,5Ensihoidon ja päivystyksen toimialue 98 22 22 22,0Liikelaitos SataDiag 331 191 58 236,8Psykiatrisen hoidon toimialue 463 248 54 302,1Sosiaalipalvelujen toimialue*

Koko sairaanhoitopiiri 3054 1736 57 2059,9*

*Kehityskeskusteluiden tunnusluvuissa ei ole mukana Sosiaalipalvelujen toimialu‐een lukuja. Sosiaalipalvelujen toimialueella on vuoden 2010 aikana pidetty kehitys‐keskusteluja jokaisessa vastuuyksikössä. Kehityskeskustelut ovat toimialueella va‐kiintuneet toimintakäytännöksi, mutta käytyjä keskusteluja ei raportoida. Käytyjen keskustelun prosentuaalinen osuus (75 %) on keskimääräinen arvio.


16 (23)

5. Henkilöstöinvestoinnit 5.1 Henkilöstötuloslaskelma Henkilöstötuloslaskelma sisältää kaikki henkilöstöön kohdistuvat kulut. Näitä ovat mm. palkat, palkkiot ja henkilöstösivukulut sekä eläkekulut ja muut kulut.

2008 2009 2010 PALKAT JA PALKKIOT YHTEENSÄ 103 798 645 120 196 092 124 378 740 Lääkärihenkilöstö

18 688 107

19 276 565

20 370 288

Vakinaiset 12 393 091 12 577 166 13 104 361 Vuosilomasijaiset 9 792 0 12 115 Ylimääräiset ja tilapäiset sijaiset 435 985 499 071 573 636 Määräaikaiset sijaiset 1 583 733 1 688 695 1 921 891 Lisätyöt 276 423 384 243 532 649 Henkilöstön työnohjaus‐, kokous‐, luento‐ ja aloitetoiminta

0

0 2 450

Erilliskorvaukset 3 670 626 3 942 790 4 020 973 Todistus‐ ja lausuntopalkkiot 183 186 184 439 201 992 Erikoismaksuluokan palkkiot 135 270 162 220 Eriasteiset sairaanhoitajat ja vastaavat

46 081 105

47 992 497

50 489 930

Vakinaiset, sairaanhoitajat 32 328 147 33 959 986 35 410 875 Sisäiset sijaiset (vakinainen varahenkilöstö) 2 209 151 2 679 505 2 716 701 Ylimääräiset sairaanhoitajat ja vastaavat 656 112 754 687 799 369 Muut määräaikaiset sijaiset 4 261 127 4 010 922 4 201 674 Henkilöstön työnohjaus‐, kokous‐, luento ja aloite‐ ym. palkkiot

354

180

1 493

Kiertävät varahenkilöt 793 655 812 749 1 016 437 Erilliskorvaukset 5 832 559 5 774 422 6 343 383 Ulkopuoliset palkkiot

298 517

536 006

510 083

Konsultaatiot 248 847 457 360 423 759 Työnohjaus 5 960 6 630 4 090 Asiantuntijapalkkiot 20 899 51 416 54 170 Luentopalkkiot, ulkopuoliset 21 742 18 540 25 484 Muut ulkopuoliset palkkiot 1 070 2 060 2 580 Taulukko jatkuu seuraavalla sivulla


17 (23)

jatkuu edelliseltä sivulta 2008 2009 2010

Henkilöstökorvaukset 1 655 276 2 044 114 2 424 899 Sairausvakuutuskorvaukset ‐1 460 538 ‐ 1 781 435 ‐2 152 286 Tapaturmakorvaukset ‐130 226 ‐ 225 182 ‐207 219 Muut henkilöstömenojen korjauserät ‐64 512 ‐ 37 497 ‐65 394 Laitoshuoltajat

6 777 380

6 978 941

7 317 747

Vakinaiset 4 790 343 5 020 923 5 222 012 Sisäiset sijaiset 16 992 23 364 21 772 Ylimääräiset 21 073 27 011 25 063 Muut määräaikaiset 1 033 701 964 231 1 040 949 Kiertävät varahenkilöt 176 093 219 394 216 659 Erilliskorvaukset 739 178 724 019 791 292 Aktivoidut palkat Vakinaiset, projektien palkat

651

636

‐

Jaksotetut palkat ja palkkiot

1 160 590

1 131 836

752 431

Muu henkilöstö

32 407 124

46 259 908

47 303 333

Vakinaiset 24 513 641 33 771 499 34 892 967 Sisäiset sijaiset 465 921 558 306 554 120 Ylimääräiset 1 310 623 1 428 093 1 258 626 Muut määräaikaiset 3 404 253 5 451 861 5 211 606 Työllisyysvaroin palkatut 32 827 112 533 110 612 Henkilöstön työnohjaus‐, kokous‐, luento‐ ym. palkkiot

840

180

2 810

Kiertävät varahenkilöt 339 953 391 178 460 826 Erilliskorvaukset 2 339 066 3 582 234 3 904 786 Tunti‐ ja urakkapalkat (SOS) 0 964 025 906 981 Luottamusmieshenkilöstö

40 448

63 817

59 827

Kokouspalkkiot 32 843 50 234 50 128 Ansionmenetyskorvaukset 2 705 7 621 3 549 Muut palkkamenot 4 900 5 963 6 150 PALKAT JA PALKKIOT YHTEENSÄ 103 798 645 120 196 092 124 378 740 Muutosprosentti edelliseen vuoteen 5,5 15,8 3,5 HENKILÖSTÖSIVUKULUT 29 236 737 34 008 539 34 107 301 Muutosprosentti edelliseen vuoteen 0,8 16,3 0,3


18 (23)

5.2 Henkilöstön työhyvinvointi

5.2.1 Työhyvinvointiohjelma vuosille 20082010

Satakunnan sairaanhoitopiirissä toteutettiin vuosien 2008‐2010 aikana ensimmäi‐nen työhyvinvointiohjelmakausi, jonka tarkoituksena oli edistää työntekijöiden ja työyhteisöjen terveyttä ja hyvinvointia. Toimintakauden aikana sairaanhoitopiirissä kehitettiin työympäristön toimintaa mm. riskienarvioinnin sekä työtapaturmien ehkäisemisen avulla. Ergonomian osalta jatkettiin nosto‐ ja siirtokoulutuksia sekä käynnistettiin ensimmäiset potilassiirtokorttikoulutukset. Sairaanhoitopiiri palkka‐si myös kokopäivätoimisen terveysliikunnan suunnittelijan, joka vastaa sairaanhoi‐topiirin terveysliikunnasta. Sisäilmatyöryhmän toimintaa kehitettiin etenkin eri ammattiryhmien välisen yhteistyön kautta. Työkyvyn ja terveyden edistämisen osalta kehitettiin mm. häirinnän ja epäasiallisen käyttäytymisen hallintaa, käynnistettiin varhaisen puheeksioton prosessin kehittä‐minen sekä päivitettiin mm. sairaanhoitopiirin päihdeohjelma ja sairauspoissaolo‐käytännöt. Osaamisen varmistamisen osalta sairaanhoitopiirissä jatkettiin kattavaa täydennyskoulutusta sekä luotiin yhtenäinen perehdytyskäytäntö. Työyhteisön ke‐hittämistoimissa valmisteltiin toimivan työyhteisön malli, käynnistettiin rekrytoin‐tiyksikön toiminta, kehitettiin sairaanhoitopiirin sisäistä ja ulkoista viestintää sekä työaika‐autonomiaa eri toimialueilla. Johtamisen osalta sairaanhoitopiirissä panos‐tettiin esimiesten kouluttautumiseen mm. omalla esimieskoulutuksella. Toiminta‐kauden aikana palkittiin menestyneitä työyksiköitä ”Hyvä palvelu ” –palkinnolla.

5.2.2 Työsyke 2010 –kyselyn tulokset

Työhyvinvoinnin tilan arvioimiseksi sairaanhoitopiiri toteutti Kuntien Eläkevakuu‐tuksen kanssa keväällä 2010 Työsyke –kyselyn. Kyselyn tarkoituksena oli kartoit‐taa työntekijöiden työhyvinvoinnin tila sekä siinä ilmenevät vahvuudet ja kriittiset pisteet. Kyselyyn vastasi yhteensä 2359 työntekijää. Tulokset olivat kokonaisuudes‐saan hyvät, ja vertailtaessa muihin kunta‐alan organisaatioihin sairaanhoitopiirin työhyvinvointi oli suunnilleen vertailuaineiston tasolla, mutta useiden osa‐alueiden osalta hieman paremmin. Tulosten mukaan johtaminen ja esimiestyö koettiin varsin onnistuneeksi. Erityisenä vahvuutena korostuivat avun ja tuen sekä tiedon saanti omalta esimieheltä, jotka arvioitiin hyvälle tasolle. Kehityskeskusteluita käytiin yleisemmin kuin kunta‐alalla keskimäärin ja myös käytyjen kehityskeskustelujen onnistuminen arvioitiin hyvälle tasolle.


19 (23)

Työyhteisön toimivuus: "Millainen on työyhteisösi ilmapiiri?" (keskiarvot)

3,9

3,7

3,7

3,4

3,7

3,6

3,1

3,8

3,7

0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5

Sosiaalipalvelut

Huoltokeskus

Liikelaitos SataDiag

Hallintokeskus

Konservatiivinen hoito

Operatiivinen hoito

Ensihoito ja päivystys

Psykiatrinen hoito

SATAKUNNAN SHP

Työyhteisöjen toimivuus arvioitiin pääosin hyväksi. Tiedonkulku työyhteisössä sekä työyhteisten yhteisten asioiden käsittely saavat vertailuaineistoa paremmat arviot. Työolot ja osaaminen koettiin hyväksi. Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen, työmenetelmät ja ‐välineet sekä ergonomian ja turvallisuuden huomiointi koettiin erityisen hyvin onnistuneiksi. Työtyytyväisyys oli hieman vertailuaineistoa parem‐malla tasolla ja työssä jatkamiseen suhtauduttiin hieman positiivisemmin kuin kun‐ta‐alalla keskimäärin. Organisaation johtamisen avoimuus, tiedonkulku organisaati‐ossa sekä työtehtäviin perehdytys arvioitiin hieman vertailuaineistoa paremmalle tasolle.

Johtaminen organisaatiossa: "Olen tyytyväinen toimialani johtamistapaan" (keskiarvot)

3,4

3,3

3,2

3,0

3,0

2,9

2,6

2,5

3,0

0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0

Sosiaalipalvelut

Huoltokeskus

Liikelaitos SataDiag

Hallintokeskus

Konservatiivinen hoito

Operatiivinen hoito

Ensihoito ja päivystys

Psykiatrinen hoito

SATAKUNNAN SHP


20 (23)

Esimiestyöskentelyn osalta palautteen antaminen, oikeudenmukaisuus ja tapa ohja‐ta toimintaa tavoitteiden mukaan olivat vertailuaineiston tasolla. Työyhteisöjen toiminnassa kehittämistarpeita mahdollisuuksissa osallistua pidemmän tähtäimen suunnitteluun, erilaisuuden suvaitsemisessa ja ristiriitojen ratkaisemisessa noin kolmannes vastaajista koki osallistumismahdollisuudet suunnitteluun huonoiksi. Kehittämiskohteena oli myös työnantajan palkitsemistapojen kannustavuus, vastaa‐jista noin puolet koki palkitsemistapojen kannustavuuden huonoksi. Kaiken kaikkiaan lähes 80% vastaajista oli valmis suosittelemaan nykyistä työpaik‐kaansa tuttavalleen ja yli kaksi kolmasaosaa vastaajista ilmoitti oman työtyytyväi‐syytensä melko tai erittäin hyväksi.

5.2.3 Työhyvinvointiohjelma vuosille 20112013

Työsyke 2010 –tuloksia käytettiin syksyn 2010 yksiköiden omien työhyvinvointi‐suunnitelmien perustana. Suunnitelmissa oli tarkoitus määritellä yksikön työhyvin‐vointiin liittyvät kehittämiskohteet, tavoitetilat, toimenpiteet sekä niihin liittyvät ai‐kataulut ja vastuuhenkilöt. Edellä mainittuja työhyvinvointiohjelmakauden paino‐pisteitä vuosille 2008‐2010, Työsyke –kyselyn tuloksia sekä työyksiköiden omia työhyvinvointisuunnitelmia on käytetty uuden työhyvinvointiohjelmakauden 2011‐2013 suunnittelussa.

5.3 Työsuojelu

Vuonna 2010 aloittivat sairaanhoitopiirin historian ensimmäiset kokopäivätoimiset työsuojeluvaltuutetut (3 henkilöä). Muutoksen kautta saavutetaan entistä parempaa asiantuntijaroolia sekä ennakoivamman työsuojelun kehittämistä. Kokopäivätoimi‐nen työsuojeluvaltuutettu pystyy myös paremmin perehtymään edustamiensa työ‐yksiköiden toimintaan. Syksyllä 2010 työsuojelu sai valmiiksi toimintamallin toimivan työyhteisön edistämi‐seksi sekä konfliktien hallintaan. Tämän mallin jalkautuskoulutukset toteutetaan vuo‐den 2011 puolella koko henkilöstölle kohdennetussa koulutuksessa sekä esimiesval‐mennuksissa. Syksyllä 2010 saatiin johdolta hyväksyntä työtapaturmien sekä läheltä piti –tilanteiden ilmoittamisen yhtenäistämiselle kahteen eri raportointijärjestelmään. Sairaanhoitopiiri liittyi 3.12.2010 mukaan valtakunnalliseen Nolla Tapaturmaa –foorumiin.


21 (23)

Vuoden 2010 tapaturmalajit toimialueittain

Toimialue

Pistostap

aturm

at

Työm

atka:

Ei talon alu

e

Työm

atka

Talon

alueella

Potilasn

ostot

Muut fyysiset

vammat

Kem

ialliset, fysik

aaliset

Muut

Yhteen

sä

Uhka ja

vaara

Hallintokeskus 0 1 1 0 1 0 0 3 1Huoltokeskus 4 17 6 3 41 5 0 76 2Konservatiivisen hoidon toimialue 20 12 7 2 17 0 1 61 27

Operatiivisen hoidon toimialue 27 13 3 1 31 0 4 79 39

Ensihoito ja päivystys 4 0 1 0 3 0 0 8 30Psykiatrisen hoidon toimialue 1 3 6 1 28 6 1 46 131

Sosiaalipalveluiden toimialue 1 1 2 7 148 3 9 171 385

Liikelaitos SataDiag 12 4 3 1 15 0 1 36 5Yhteensä 69 51 29 15 284 14 16 480 620

Eniten tapaturmia tuli fyysisissä vammoissa, joiden kokonaismäärä on yli puolet kaikista sairaanhoitopiirille ilmoitetuista työtapaturmista. Seuraavaksi eniten tapa‐turmia sattui erilaisina työmatkatapaturmina. Kolmantena olivat pistostapaturmat, joiden lukumäärä liikkuu edellisvuosien tapaan kolmanneksi yleisimpänä tyyppinä, vaikka niiden kokonaismäärä onkin hienoisessa laskussa.

Alla olevassa kuviossa on esitelty toimialuekohtaisia eroja työtapaturmien lukumää‐rässä vuosien 2004‐2010 välillä (mukana ei ole Sosiaalipalveluiden toimialueen tie‐toja).


22 (23)

Sairaanhoitopiiri on ollut toukokuusta 2010 lähtien mukana tammikuulle 2012 jat‐kuvassa tutkimushankkeessa Työväkivallan hallinta turvallisuusjohtamisen osana terveydenhuollossa. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on ennaltaehkäistä ja hallita hoitohenkilökuntaan kohdistuvia uhka‐ ja väkivaltatilanteita. Selvitystyötä tehdään lisäksi seitsemässä muussa sairaanhoitopiirissä. Hankkeen toteuttaa Tampereen teknillinen yliopisto.

5.4 Toimipaikkaruokailu

Henkilökunnan toimipaikkaruokailun ateriasuoritteet sairaaloittain 2009 – 2010 Toimialue 2009 2010 Satakunnan keskussairaala 148 316 134 048 Harjavallan sairaala ja Satalinnan sairaala 28 896

23 866

Antinkartano 1 288 4 307 Yhteensä 178 500 162 221


23 (23)

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KÄYTETTÄVÄT HENKILÖSTÖTALOUDELLISET TUNNUSLUVUT Tilaston lukuihin sisältyy sairaanhoitopiirin oma henkilöstö; ei luottamushenkilöitä, ulkopuolisten palkkioita, henki‐löstökorvauksia eikä myöskään jaksotettuja palkkoja. eHRMinfoon tapahtumat kirjautuvat SaPrimasta ansainta‐ajankohdan mukaan. Vakanssit Ilmoitetaan vakinaiset virat ja toimet, kesken vuotta perustetut kalenteripäiviin suh‐

teutettuna laskennallisina lukuina. Vakinainen/määräaikainen henkilöstö Henkilöstön lukumäärät ilmoitetaan tilanteen 31.12. mukaan ja ns. vov‐henkilöt

vakinaisessa henkilöstössä. Työpanos Työpanokset = vuosityöntekijäin lukumäärästä vähennetään poissaolot (laskennalli‐

nen henkilölukumäärä tiettynä aikana); osa‐aikaiset työaikansa suhteessa. Poikkeaa Kunta‐alan henkilöstöraporttisuosituksen (2004) kaavasta.

Kuntaalan henkilöstöraporttisuositus (2004): Tehty vuosityöaika eli tehty työpanos voidaan laskea seuraavan kaavan mukaan:

Kalenterivuoden päivät (365 tai 366) ./..lauantait, sunnuntait, työaikaa vähentävät arkipyhät = teoreettinen säännöllinen vuosityöaika työpäivinä ./.. vuosilomapäivät työpäivinä = säännöllinen vuosityöaika työpäivinä ./.. palkalliset poissaolot työpäivinä ./.. palkattomat poissaolot työpäivinä = tehty säännöllinen vuosityöaika työpäivinä + rahana korvatut lisä ja ylityötunnit, jotka on muutettu työpäiväksi kaavalla: *5/säännöllinen viikkotyöaika) = tehty vuosityöaika työpäivinä

Henkilötyövuodet Henkilötyövuosi = Kokonaistyöaika – poissaolot + lisä‐ ja ylityöt jaettuna vakiotyö‐

ajoilla (kullekin työaikaryhmälle määritelty omat tuntijakajansa). Kuntaalan henkilöstöraporttisuositus (2004): Henkilötyövuosi HTV1 = palvelussaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365 * (osaaikaprosentti/100) Henkilötyövuosi HTV2 = palkallisten palvelussaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365 * (osaaikaprosentti/100)

Poissaolot Poissaoloihin sisältyvät palkalliset ja palkattomat poissaolopäivät

— lakisääteisissä poissaoloissa mm. ns. perhevapaat, osa‐aikalisä ja –eläke, opinto‐ ja vuorotteluvapaat, julkinen tehtävä, kertausharjoitukset, määräaikainen kun‐toutustuki

— muissa poissaoloissa mm. aktiivivapaat, koulutukset, kuntoutukset, työnohjaus, merkkipäivät, yksityisasiat

— ulkoisiin koulutuspäiviin ei sisällytetä opintovapaita — koulutusvirkavapaudet ja virkamatkat määritellään työajaksi eivätkä ne ohjaudu

ajankäyttöön poissaolona

Tehty työaika Ilmoitetaan tehdyt tunnit vähennettynä poissaoloilla.

valtuustoon korjauksineen 24.5.2011 - satasairaala.fi · ton ulkoistamisessa medone oy:ön siirtyi...

Documents