vantaan aikuisopiston opetussuunnitelman perusteet 2018 · oppimistyylit ja hyödynnä heidän...

Opetussuunnitelman perusteet 2018

VANTAAN AIKUISOPISTON

KA

NN

EN

KU

VA

JA

RM

O K

EJ

ON

EN

Aikuisopiskelĳ alla on tyypillisesti vahva motivaatio. Hyödynnä

sitä opetuksessasi ja pyri luomaan ryhmään kannustava ja

myönteinen ilmapiiri.

Opetuksen tavoitteet kannattaa määritellä ja niistä on hyvä

keskustella opiskelĳ oiden kanssa heidän sitouttamisekseen niihin.

Ota huomioon opiskelĳ oiden toiveet ja odotukset.

Huomioi opetuksessasi opiskelĳ oiden erilaiset persoonat ja

oppimistyylit ja hyödynnä heidän aikaisempaa osaamistaan ja

kokemuksiaan. Mieti, miten oma opetustyylisi tukee opiskelĳ oiden

oppimista.

Opiskelĳ a on kokonaisuus; hyödynnä opetuksessasi kokemukselli-

suutta, moni-aistisuutta ja kehollisuutta.

Käytä vaihtelevia ja monipuolisia opetusmenetelmiä. Ole rohkea ja

kokeile ennakkoluulottomasti uusia menetelmiä ja työskentely-

tapoja. Ole joustava, mutta jämäkkä.

Etene loogisesti ja tavoitteellisesti. Kertaus on opintojen äiti – myös

aikuisilla.

Tasapainota opettajajohtoinen ja oma-ehtoinen oppiminen

tilanteen ja tarkoituksen mukaisella tavalla. Suosi omaehtoisuutta

aina kun se on mahdollista.

Ole kiinnostunut opiskelĳ an oppimisen etenemisestä. Jatkuva ja

välitön palaute on opiskelĳ alle tärkeää.

Tue opiskelĳ aryhmän kasvamista aitoon dialogiin niin, että

oppiminen etenee itsetoiminnallisena ja yhteistoiminnallisena.

Ryhmäytyminen edistää sitoutumista.

Kohtele opiskelĳ oita tasavertaisina. Muista, että opetus on vuoro-

vaikutusta, jossa kaikilla on mahdollisuus oppia. Aikuisten opetta-

minen on kannustavaa ja palkitsevaa ja kehittää myös opettajaa.

Viihtyvyyteen kannattaa kiinnittää huomiota, mutta muista, että

opinnollisuus on aina ensi sĳ alla.

Jokaisella opettajalla on oikeus omaan persoonallisuuteensa.

Ei ole olemassa mitään ihanneopettajan mallia, johon kaikkien

tulisi mukautua. Tunnista omat vahvuutesi opettajana mutta myös

kehittämisen kohteet.

Me työskentelemme opiskelĳ an parhaaksi. Kilvoitellaan myös

opiston maineen puolesta.

Opiston opettajan

huoneentaulu

VANTAAN AIKUISOPISTON OPETUS-SUUNNITELMAN PERUSTEISSA IHMINEN NÄHDÄÄN OMAN OPPIMISENSA PÄÄHENKILÖNÄ.

”

Opetussuunnitelman

perusteet 2

Kielet 6

Liikunta 8

Käsityö 10

Kuvataide 12

Musiikki 14

Teatteri ja ilmaisutaito 17

Yhteiskunnalliset aineet 19

Media ja tietotekniikka 21

Kotitalous 23

Arbis 25

Maahanmuuttajakoulutus 26

Sisältö

Lummetie 5, 01300 Vantaa

puh. 09 8392 4342, [email protected]

www.vantaanaikuisopisto.fi

Vantaan aikuisopiston opetussuunnitelman pe-

rusteiden luonne on ohjaava. Niiden tarkoitus on

tukea tavoitteiden saavuttamista ja laadukasta

opetustoimintaa. Opetussuunnitelman perusteet

toimivat opetuksen suunnittelun ja toteutuksen

perustana ja siltana opiston strategian ja toteu-

tettavan opetusohjelman välillä. Kurssien yksi-

tyiskohtaiset tavoitteet ja sisällöt määritellään

varsinaisessa opetusohjelmassa.

Perustehtävä ja arvot

Vantaan aikuisopisto on kaikille avoin oppilaitos,

jonka tehtävänä on tukea paikallisen aikuisväes-

tön ja ympäröivän yhteiskunnan kehittymistä

edistämällä elinikäistä osaamista, itsensä moni-

puolista kehittämistä, yhteisöllisyyttä, suvaitse-

vaisuutta, moniarvoisuutta ja yhdenvertaisuutta.

Aikuisopiston koulutustarjonta on monipuolista

ja laaja-alaista. Toiminnassa painottuu vahvas-

ti opinnollisuus, vaikka opiskelu onkin pääsään-

töisesti vapaatavoitteista. Aikuisopiston toimin-

ta tukee tiedollisia ja taidollisia valmiuksia mutta

myös yksilön henkistä kasvua, elämän hallintaa,

kykyä vastata ajan haasteisiin sekä ylläpitää

sosiaalisia suhteita.

Opetuksessa ja suunnittelussa huomioidaan

ekologinen näkökohta. Kannustamme välttä-

mään tarpeetonta energian kulutusta ja käyttä-

mään sähköistä opetusmateriaalia paperitulos-

teiden sĳ aan. Opetus on elämänkatsomukselli-

sesti ja puoluepoliittisesti sitoutumatonta, eikä

sitä saa käyttää kaupalliseen tarkoitukseen.

Toimintakulttuuri

Vantaan aikuisopiston opetus on asiakaslähtöis-

tä ja vastaa opiskelĳ an tarpeisiin. Opettaja mu-

kauttaa opetuksen ryhmän ja yksilön sekä ope-

tettavan aineen mukaan. Vapaan sivistystyön

ajatuksen mukaisesti oppimisen tavoitteet ovat

oppĳ akohtaisia eli opiskelĳ at asettavat itselleen

oppimistavoitteet omien tarpeidensa, mielenkiin-

non kohteidensa ja aiemman osaamisensa pe-

rusteella. Opiskelĳ at sitoutuvat opiskeluun, kun

toiminnan tavoite on selkeästi määritelty. Sitou-

tumista vahvistaa se, että opiskelĳ at voivat itse

osallistua ja vaikuttaa tavoitteenasetteluun.

Tasa-arvoisuus, yhdenvertaisuus ja kunnioitus

opiskelĳ oiden kohtaamisessa ja myös opiskelĳ oi-

den keskinäisessä kanssakäymisessä synnyttää

luottamuksellisen ilmapiirin opiskeluryhmään.

Luottamus on ryhmän ilmapiiriin keskeisesti vai-

kuttava tekĳ ä. Ryhmän ilmapiirin ja tunnelman

aistiminen on opettajalle tärkeä työväline. Avoin,

luottavainen ja rento ilmapiiri edesauttaa mer-

kittävällä tavalla oppimista.

Oppiminen on yhteisöllinen tapahtuma. Opetus-

tilanne on vastavuoroinen: opiskelĳ at ja opettaja

oppivat toisiltaan. Opettaja on tietoinen erilai-

sista tavoista oppia ja tekee pedagogiset valin-

nat niiden pohjalta ja ottaa opetuksessaan huo-

mioon myös eri aistikanavien kautta tapahtuvan

oppimisen. Ilmapiirin lisäksi oppimisen kannalta

keskeisiä tekĳ öitä ovat opiskelĳ oiden motivoin-

ti, kannustaminen ja rohkaiseminen myös rikko-

maan omia rajojaan ja luottamaan omiin kehit-

tymismahdollisuuksiinsa.

Opetussuunnitelman perusteet

OPETUKSESSA JA SUUNNITTELUSSA HUOMIOIDAAN EKOLOGINEN NÄKÖKOHTA.

”

2 VANTAAN AIKUISOPISTON OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2018

Hyvä yhteishenki muodostuu erilaisuuden hy-

väksymisestä ja ryhmän yhteistyön rakentami-

sesta. Erilaisuus on rikkaus ja yhteistyö voimava-

ra, jota hyödyntämällä opiskelutulokset parane-

vat, kun ryhmän jäsenet tukevat toisiaan. Op-

pimista edistää oikea-aikainen palaute, joka jä-

sentää ja tukee oppimisprosessia. Myös opetta-

ja tarvitsee palautetta opiskelĳ oilta voidakseen

kehittää omaa opetustaan.

Toimintaympäristö

Opiston toiminta keskittyy fyysisesti kaupungin

omalle alueelle, jolloin pyritään hyödyntämään

ensisĳ aisesti opiston omia sekä kaupungin omis-

tamia muita toimitiloja mahdollisuuksien mu-

kaan lähellä asukkaita. Erilaiset kumppanuudet

ja yhteistyöverkostot laajentavat paikallista toi-

minta-aluetta aina kansainväliseen toimintaan

asti. Globalisoituminen yhteiskunnallisena ilmiö-

nä sekä tietoja viestintätekniikan mukanaan

tuomat mahdollisuudet ovat jo laajentaneet ih-

misten välisten kontaktien, informaation jaka-

misen sekä tiedon välityksen muodossa toimin-

taympäristöämme maailman laajuiseksi.

Oppimisympäristö

Oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysisen ym-

päristön, psyykkisten tekĳ öiden ja sosiaalisten

suhteiden kokonaisuutta, jonka vaikutuspiirissä

opiskelu ja oppiminen tapahtuvat.

Peruskoulun opetussuunnitelman uudistuminen

muokkaa parhaillaan koulutilojen fyysistä jär-

jestystä. Ainekohtaisia erikoistiloja pyritään yh-

distämään työpajatiloiksi, joissa ilmiöpohjaista

opiskelumallia edistetään. Tämän taustalla oleva

yhteiskunnallinen informaatiotulvaan sopeutta-

va malli koskettaa myös aikuisopistoa. Arvioim-

me käsityksiämme aikamme oppimistarpeista

ehjää maailmankuvaa rakentavaan suuntaan.

Turvalliset järjestetyt oppimistilat puolusta-

vat usein paikkaansa ideaaleina opetustiloina.

Asianmukaiset tekniset laitteet monipuolistavat

oppimisympäristöä ja mahdollistavat uusia ope-

tusmenetelmiä. Sähköisiä oppimisympäristöjä ja

sovelluksia voi hyödyntää opetuksen eriyttämi-

sessä ja elävöittämisessä. Ne voivat tukea opis-

kelĳ oiden aktiivisuutta, sosiaalista vuorovaiku-

ERILAISUUS ON RIKKAUS JA YHTEISTYÖ VOIMAVARA.”

VANTAAN AIKUISOPISTON OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2018 3

tusta ja yhteisöllisyyttä monin tavoin. Sähköis-

ten oppimisympäristöjen hyödyntäminen on tär-

keä mahdollisuus mutta ei itsetarkoitus oppimis-

tilanteiden järjestämisessä.

Pyrkimys aitoon ja moniaistiseen kokemukseen

oppimistapahtumassa on monessa oppiainees-

sa laajentanut oppimisympäristöjä luokkatilojen

ulkopuolelle. Hyvin järjestettynä erilaiset autent-

tiset oppimisympäristöt järjestettyinä avaavat

uusia mahdollisuuksia oppiaineiden laajentumi-

selle ilmiöpohjaiseen suuntaan. Tavoitteena on

innostaa ja aktivoida osallistujia omaehtoiseen

vastuunottoon oppimistapahtumassa.

Arviointi

Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja tukea opiskeli-

jan oppimista. Luonteeltaan arviointi on oppimi-

seen kannustavaa, monipuolista, oikeudenmu-

kaista ja eettisesti kestävää. Palautteella ohja-

taan oman oppimisen pohdintaan itsearviointi-

ja vertaisarviointitaitoja kehittämällä.

Arviointi toimii myös opettajan työvälineenä,

jonka avulla opintoryhmän, yksittäisen opiskeli-

jan sekä myös opettajan itsensä oppimista voi-

daan ymmärtää. Sen avulla opettaja saa tietoja

ja havaintoja opiskelĳ an taidoista yksilöllisenä

oppĳ ana. Näiden perusteella hänen on mahdol-

lista valita sopivia opetusmenetelmiä ja mitoit-

taa oppiainesta tilannekohtaisesti. Oppiminen

on prosessi, jonka omakohtainen hahmottami-

nen ja tiedostaminen helpottuu oikeanlaisen ar-

vioinnin avulla. Arviointitiedon ja kokemusten

avulla tavoitteiden asettelu täsmentyy ja opiske-

lumotivaatio syventyy.

Kehittävässä arvioinnissa vuorovaikutuksen tu-

lisi olla mahdollisimman välitöntä, vuorovaiku-

tuksen mielellään moniaistista ja avointa, jolloin

prosessin kokonaistilanteen arviointi hyödyttäi-

si parhaiten kaikkia osapuolia. Opetustilanteet

ovat ainutlaatuisia ja niissä kulloinkin käytettä-

vien arviointimenetelmien valinta ja ajoitus edel-

lyttävät opettajalta hyvää pedagogista ymmär-

rystä.

Opiston näkökulmasta toiminnan kehittämisessä

tarvitaan säännöllistä itsearviointia ja palvelu-

jen käyttäjien sekä muiden tahojen suorittamaa

arviointia. Vapaata sivistystyötä ohjaavassa

lainsäädännössä edellytetään, että koulutuksen

järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutus-

ta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuo-

liseen toimintansa arviointiin.

Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväk-

silukeminen kehitteillä olevine järjestelmineen

asettaa arvioinnille uudenlaisia haasteita oppi-

misen mitattavuuden näkökulmasta.

ARVIOINTI ON OPPIMISEEN KANNUSTAVAA, MONIPUOLISTA, JA OIKEUDENMUKAISTA.

”


Yksilölliset tavoitteet ohjaavat oppimista

Vantaan aikuisopiston opetussuunnitel-

man perusteissa ihminen nähdään oman

oppimisensa päähenkilönä. Kun ihminen

tulee kurssille opiskelemaan, hänellä – ku-

ten meistä jokaisella – on yksilölliset tavoit-

teensa, tarpeensa ja tapansa oppia. Kaiken

opetuksen lähtökohtana tulisikin olla oppi-

joiden yksilöllisyyden huomioinen.

Oppĳ at, erityisesti aikuiset, tavallisesti tie-

dostavat omat tavoitteensa. Opetus voi

kuitenkin myös lisätä tietoisuutta omasta

osaamisesta ja oppimistarpeista. Oppilaita

voidaan ohjata myös tiedostamaan omat

tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa

oman oppimisensa kehittämiseen. On hyvä

tiedostaa, että oppiminen ei ole vain uusia

tietoja tai taitoja vaan liittyy henkiseen kas-

vuun laajemmin. Opimme esimerkiksi vuoro-

vaikutustaitoja, koemme tunne-elämyksiä,

ymmärrämme toisen ihmisen näkökulmaa

tai saamme rohkeutta toteuttaa itseämme.

Oppiminen voimauttaa ja tuo mielihyvää.

Parhaimmillaan oppimisprosessissa myös

jollakin tavalla rikotaan omia rajoja ja löy-

detään jotakin uutta itsestä.

Mitä on oppiminen?

Oppiminen on ihmisenä kasvua

Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo

ja oman luovuuden toteuttaminen edistävät

oppimista ja innostavat kehittämään omaa

osaamista. Paitsi vuorovaikutus ympäristön

kanssa, myös kaikenlainen kokemukselli-

suus, aistien käyttö ja kehollisuus ovat olen-

naisia oppimisen kannalta. Oppimisproses-

sissa osaaminen kehittyy, mutta samalla

vahvistuu osallisuus ja hyvinvointi. Ihminen

kasvaa yksilönä ja yhteisön jäsenenä.

Oppiminen on sosiaalinen tapahtuma

Vapaalla sivistystyöllä on merkittävä teh-

tävä yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Yh-

teisölliset opetusmenetelmät ovat tärkei-

tä myös oppimisen kannalta. Aikuisopiston

kursseilla oppiminen on vuorovaikutusta-

pahtuma, jonka keskiössä on oppĳ an aktii-

visuus ja jossa sekä oppĳ alla, opettajalla

että ryhmällä on merkittävä rooli. Ihminen

on sosiaalinen olento, joka oppii vuorovai-

kutustilanteissa kuuntelemalla ja keskuste-

lemalla, jakamalla kokemuksia, ihmettele-

mällä, neuvomalla, selittämällä ja kysymäl-

lä. Vuorovaikutuksessa oppiminen on teho-

kasta ja motivoivaa. Olennaista on luoda

ryhmään hyväksyvä, avoin, rento ja turval-

linen ilmapiiri. Kun ryhmähenki on hyvä, yh-

teisöllisyydessä on voimaa ja oppiminen on

hauskempaa. Oppimisprosessin aikana on

myös tärkeää saada rohkaisevaa ja kan-

nustavaa ohjausta ja palautetta. Ne vahvis-

tavat oppĳ an luottamusta omiin mahdol-

lisuuksiinsa. Monipuolinen, myönteinen ja

realistinen palaute edistää oppimista.

Olemassaoleva osaaminen vaikuttaa oppimiseen

Ihminen oppii, kun hän tarvitsee uutta

osaamista ja on kiinnostunut oppimaan.

Motivaation lisäksi on oltava jotain, jonka

varaan rakentaa. Oppiminen ei tapahdu

tyhjiössä, vaan ihminen oppii uutta olemas-

saolevan osaamisensa pohjalta. Oppies-

saan ihminen hyödyntää aikaisempia koke-

muksiaan ja tietorakenteitaan ja liittää uut-

ta tietoa niihin. Siksi opetuksessa tulisi aina

huomioida aikuisten aikaisempi osaaminen

ja elämänkokemus ja hyödyntää niitä. Op-

pimisprosessissa tiedot, taidot, asenteet ja

kokemukset päivittyvät siis jatkuvasti ja itse

asiassa koko eliniän.


Toiminta-ajatus

Kielten opetuksen toiminta-ajatuksena on tarjo-

ta opiskelĳ oille mahdollisuus toiminnallisen kieli-

taidon hankkimiseen, täydentämiseen, kehittä-

miseen ja ylläpitämiseen elinikäisen oppimisen

periaatteiden mukaisesti. Opiskelĳ at voivat

myös laajentaa kielitaitoaan oman kiinnostuk-

sensa pohjalta esimerkiksi työelämän tai mat-

kailun tarpeisiin. Opetuksen keskeisiä arvoja

ovat avoin suhtautuminen toisiin, erilaisuuden

hyväksyminen, aktiivinen vuorovaikutus, toimimi-

nen ryhmän jäsenenä sekä tietoisuuden lisäämi-

nen niin omasta kuin vieraistakin kulttuureista.

Toiminnassa painottuu vahvasti opinnollisuus ja

tavoitteelisuus, vaikka opiskelu onkin pääsään-

töisesti vapaatavoitteista.

Tavoitteet

Kieltenopetuksen tavoitteena on tarjota opiskeli-

joille riittävät kielelliset valmiudet viestiä kohde-

kielelle ominaisella tavalla ja kartuttaa opiskel-

tavan kielen kielialueen tai kieltä käyttävän yh-

teisön kulttuuria koskevaa tietouttaan. Näin

opiskelĳ a saa kielellisten valmiuksien lisäksi kult-

tuuripääomaa ja uusia näkökulmia paitsi erilai-

suuden hyväksymiseen myös omaan kieleen ja

kulttuuriin.

Keskeinen tavoite on myös omien opiskelutai-

tojen kehittäminen sekä oman oppimistyylin

ja vahvuuksien löytäminen. Opiskelĳ oita roh-

kaistaan käyttämään kieltä erityisesti suullisis-

sa kommunikointitilanteissa, ja heitä ohjataan

myös omatoimiseen opiskeluun ja erilaisten op-

pimismahdollisuuksien hyödyntämiseen.

Kielten kurssitarjonnassa pyritään mahdollisim-

man laajaan kielivalikoimaan, johon sisältyy

myös harvinaisten kielten kursseja. Kurssisuun-

nittelu tapahtuu suunnittelevan opettajan ja

tuntiopettajan yhteistyönä opiskelĳ alähtöisesti.

Kattavan opintoneuvonnan avulla pyritään löy-

tämään jokaiselle opiskelĳ alle hänen taitotaso-

aan, tarpeitaan ja tavoitteitaan vastaava kurssi.

Koska kieltenopiskelu on pitkäjänteistä ja tasolta

toiselle siirtymiseen vaaditaan yleensä useam-

man vuoden opiskelu, pyritään opintojen jatku-

vuus turvaamaan ennakkoilmoittautumisjärjes-

telmän avulla.

Aikuisopiston tarjoaman kieltenopetuksen merki-

tys kasvaa tulevaisuudessa, koska vapaaehtois-

ten kielten opiskelu kouluissa koko ajan vähenee

samalla kun kielitaidon tarve yhteiskunnassa li-

sääntyy. Myös suomen kielen kurssien kysyntä

on jatkuvassa kasvussa maahanmuuttajien

määrän lisääntymisen myötä.

Sisällöt

Selkeiden opintopolkujen tarjoamiseksi ja opin-

tojen jatkuvuuden turvaamiseksi kielikurssit ovat

usein koko lukuvuoden mittaisia vuosikursseja,

mutta tarjolla on myös nopeasti eteneviä inten-

siivikursseja sekä tiettyyn aihealueeseen keskit-

tyviä erikois- ja lyhytkursseja. Kunkin kielialueen

kulttuuri- ja tapatuntemus ovat keskeinen osa

kieltenopetusta. Varsinaisten kielikurssien lisäk-

si järjestetään luentoja ja tapahtumia sekä opin-

tomatkoja. Kursseja toteutetaan myös eri aine-

alueiden yhteistyönä ja erilaisille kohderyhmille

räätälöityinä.

Toteutus

Kielikursseja järjestetään eri ajankohtina ja eri

aikaan päivästä kattavasti koko Vantaan alueel-

la. Kurssien pituus voi vaihdella niiden sisällön ja

tavoitteiden mukaisesti. Opetuksessa käytetään

Kielet


monipuolisia työskentelytapoja ja opetusmene-

telmiä ja hyödynnetään ryhmän sisäistä vuoro-

vaikutusta sekä erilaisia oppimisstrategioita. Lä-

hiopetuksen tukena käytetään sähköisiä oppi-

materiaaleja ja oppimisympäristöjä, joiden käyt-

tö tukee myös kestävän kehityksen tavoitteita.

Samalla nykyteknologia toimii kieltenopettajien

oman työn ja yhteistyön tukena. Lähiopetukses-

sa tärkeää on sosiaalisuus, yhteisöllisyys ja vuo-

rovaikutteisuus, ja tästä syystä oppituntien ra-

kenne painottuu pari- ja ryhmätyöskentelyyn.

Arviointi

Arviointi on kieltenopetuksessa jatkuvaa, vuo-

rovaikutteista, oikea-aikaista ja monitahois-

ta. Se kohdistuu opiskelĳ an ja ryhmän oppimi-

seen, opettajan omaan työhön ja kurssikokonai-

suuksiin. Opiskelĳ an arviointi on itsearviointia ja

opettajan antamaa jatkuvaa palautetta. Opet-

tajan omaa työtä arvioidaan tulos- ja kehitys-

keskusteluissa suunnittelevan opettajan kanssa.

Arvioinnin työkaluna on myös kurssia koskeva

opiskelĳ apalaute.

Suomi toisena kielenä -opetuksen erityispiirteitä

Suomi toisena kielenä -opetuksen (S2) pääta-

voite on toiminnallinen kielitaito, joka on keskei-

nen elementti suomalaiseen yhteiskuntaan in-

tegroitumisessa. Suomi toisena kielenä -opetus

kotouttaa maahanmuuttajaa Suomeen ja vah-

vistaa osallisuutta yhteiskunnassa. Suomi toi-

sena kielenä -opetuksen kohderyhmä on maa-

han muuttaneet ulkomaalaistaustaiset, joilla on

välitön tarve oppia suomea. Suomen osaamista

tarvitaan esimerkiksi arjen asiointitilanteissa ja

koulu-, opiskelu- ja/tai työelämässä. Aikuisopisto

tarjoaa joustavia koulutusmahdollisuuksia erilai-

OPISKELĲ A SAA KIELELLISTEN VALMIUKSIEN LISÄKSI KULTTUURIPÄÄOMAA JA UUSIA NÄKÖKULMIA.

sille maahanmuuttajakohderyhmille. Opetusta

järjestetään taidoiltaan ja tiedoiltaan eritasoisil-

le opiskelĳ oille erilaisin, erityisesti toiminnallisin,

menetelmin. Aikuisopiston suomi toisena kielenä

-kursseja voidaan suunnitella ja toteuttaa yhteis-

työssä maahanmuuttajayksikön kanssa.

S2-opetus on vuorovaikutteista ja dialogiin pe-

rustuvaa: opettaja antaa jatkuvasti palautetta

ja arvioi ryhmän ja yksilön edistymistä. Opetus

on oppĳ alähtöistä. Opiskelĳ oilla on keskenään

erilaisia valmiuksia opiskeluun, minkä opetta-

ja huomioi jo opetuksensa suunnitteluvaiheessa.

Suomen kielen kursseja järjestetään eripituisina

ja sisällöiltään erilaisina, myös opiskelĳ oiden toi-

veet otetaan kurssisuunnittelussa huomioon. S2-

opettajan rooli on ohjaava ja opiskelĳ aa oppimi-

sen prosessissa tukeva. S2-opiskelĳ an kielitaito

kehittyy, ja hän voi edetä opinnoissaan tasolta

toiselle. Opettaja voi tukea opiskelĳ aa sopivan

koulutuspolun löytämiseksi ja ohjata sopivalle

aikuisopiston jatkokurssille.

”

KU

VA

JU

HO

NIK

KIL

Ä


Toiminta-ajatus

Liikunta kuuluu kaikille iästä, sukupuolesta, kun-

to- ja taitotasosta riippumatta. Liikunnan ilon

löytäminen ja kokeminen kuuluu oleellisesti

Opiston liikunnanopetukseen. Liikunnanopetuk-

sella pyritään vaikuttamaan ihmisen hyvinvoin-

tiin tukemalla fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista

toimintakykyä tiedollisen ja taidollisen oppimi-

sen, positiivisten kokemusten ja sosiaalisten kon-

taktien avulla. Tarkoituksena on tarjota myöntei-

siä kokemuksia ja elämyksiä liikunnan parissa

sekä tukea ja kannustaa opiskelĳ aa aktiiviseen

elämäntapaan. Kurssitarjonnalla pyritään tuke-

maan itsensä jatkuvaa kehittämistä ja itseohjau-

tuvuutta sekä tukemaan elinikäistä oppimista ja

aktiivisuutta.

Tavoitteet

Tiedollisen ja taidollisen oppimisen lisäksi tavoit-

teena on lisätä opiskelĳ oiden henkistä kasvua,

persoonallisuuden kehittymistä ja tunteiden ko-

kemista. Opiskelĳ oita kannustetaan löytämään

ja säilyttämään elinikäinen liikunnallinen elä-

mäntapa. Tavoitteena on tuottaa elämyksiä, ko-

kemuksia ja onnistumisen iloa, joka lisää hyvin-

vointia ja motivoitumista harrastamiseen. Opis-

kelĳ a on aktiivinen toimĳ a, joka määrittelee ta-

voitteet omalle oppimiselleen.

Liikunta

KU

VA

JU

HO

NIK

KIL

Ä 8 VANTAAN AIKUISOPISTON OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2018

Sisällöt

Opiston liikunnan opintotarjonta koostuu erilli-

sistä kursseista, jotka eroavat toisistaan kestol-

taan, sisällöltään, kuormittavuudeltaan sekä tie-

toainekseltaan tarjoten harrastusmahdollisuuk-

sia monipuolisesti itsensä kehittämisen tueksi.

Tanssi

Tanssin opetus tarjoaa elämyksiä ja kokemuk-

sia siitä, että tanssi on fyysistä, mutta myös luo-

vaa toimintaa. Opetuksessa voidaan painottaa

eri asioita, kuten fyysisen kunnon osa-alueiden

tai luovuuden ja ilmaisun kehittämistä, taitojen

oppimista ja kertaamista tai virkistäytymistä ja

rentoutumista. Opiskelĳ oille tarjotaan mahdol-

lisuuksia myös esiintymisiin ja niiden harjoitte-

luun. Kurssitarjonnalla pyritään kattamaan laa-

ja näkökulma tanssiin tarjoten tanssilajeja pe-

rinteisemmistä tanssimuodoista ajankohtaisiin

tanssisuuntauksiin.

Jooga

Joogakurssien tavoitteena on rentouttaa mie-

li liikunnan avulla. Joogakurssit kehittävät fyy-

sistä ja henkistä terveyttä. Kurssitarjonta kattaa

paljon erilaisia joogasuuntauksia vastaten erilai-

siin tarpeisiin.

Perheliikunta

Perhekursseilla vauvat ja lapset tutustuvat yh-

dessä aikuisen kanssa liikkumiseen monipuolis-

esti ja turvallisesti. Perheliikuntakursseilla liikun-

nan avulla luodaan positiivisia kokemuksia yh-

dessä tekemisestä ja oppimisesta.

Terveysliikunta ja kehonhuolto

Terveysliikunnalla tarkoitetaan sellaista fyysis-

tä aktiivisuutta, jolla on myönteinen vaikutus ter-

veyteen. Terveysliikuntakurssien tavoitteena on

ylläpitää ja parantaa terveyttä ja toimintaky-

kyä terveyskunnon eri osa-alueilla. Tavoitteena

on kannustaa terveysliikunnan monipuoliseen

ja elinikäiseen harrastamiseen sekä siitä iloitse-

miseen.

Arviointi

Liikunnan opetuksen luonteesta johtuen opiskeli-

ja-arviointi on jatkuva prosessi, jossa opiskelĳ aa

ohjataan ja kannustetaan liikunnallisen elämän-

tavan omaksumisessa. Opiskelĳ aa rohkaistaan

itsearviointiin opetustilanteissa ja omassa arjes-

sa. Opiskelĳ a arvio kurssin lopussa omaa oppi-

misprosessiaan sekä opettajaa ja kurssin sisäl-

töä palautelomakkeella. Opettaja arvioi omaa

opetustaan ja mahdollisuuksia kehittää kurssin

sisältöä, opetusmenetelmiä sekä opetustaitoaan

itsearvioinnilla sekä yhteistyössä suunnittelĳ a-

opettajan kanssa.

OPISKELĲ OITA KANNUSTETAAN LÖYTÄMÄÄN JA SÄILYTTÄMÄÄN ELINIKÄINEN LIIKUNNALLINEN ELÄMÄNTAPA.

”


Toiminta-ajatus

Käsityön opintotarjonta noudattaa elinikäisen

oppimisen periaatetta. Opetus on oppĳ aläh-

töistä ja opinnollisuuteen painottunutta, vaikka

opiskelu useimmiten onkin vapaatavoitteista ja

harrastuspohjaista. Toiminta tarjoaa monipuo-

liset, mielenkiintoiset ja korkeatasoiset mahdol-

lisuudet käsityön eri osa-alueiden tuntemiseen

ja oppimiseen. Kokonaisvaltaiset oppimisproses-

sit antavat opiskelĳ alle tiedon ja taidon lisäksi

niin psyykkisiä, fyysisiä kuin sosiaalisiakin mer-

kityksiä elämän eri osa-alueille. Kursseja suunni-

tellaan ja toteutetaan asiakaslähtöisesti ja laa-

ja-alaisesti aikaa ja sen luomia tarpeita ja ky-

syntää seuraten. Toiminta ei perustu selkeästi

yhteen tiettyyn oppimiskäsitykseen vaan muo-

dostuu eri oppimiskäsityksistä yhdistyneisiin si-

sältöihin.

Tavoitteet

Tavoitteena on edistää ja ylläpitää monipuoli-

sesti oppĳ an taitojen kehittymistä ja lisätä po-

sitiivisia kokemuksia, oivaltamisen iloa ja on-

nistumisen elämyksiä. Toiminta luo ja ylläpitää

sosiaalisia taitoja ja hyvinvointia sekä vahvis-

taa ja tukee oppĳ an henkilökohtaista identiteet-

tiä. Opiskelĳ aa tuetaan ja rohkaistaan käynnis-

tämään erilaisia ajatus- ja ideointiprosesseja

oman käsityöilmaisun löytämiseksi ja jo olemas-

sa olevan osaamisen hyödyntämiseen oppimi-

sessa. Vuorovaikutteisuus oppimistapahtumassa

opiskelĳ an ja opettajan välillä on monimuotois-

ta ja perustuu avoimuuteen ja molemminpuoli-

seen luottamukseen. Tavoitteena on myös tutus-

tuttaa oppĳ a kokonaisvaltaiseen käsityön suun-

nittelu- ja valmistusprosessiin ja sen sisällön osa-

alueisiin: esteettisiin, teknisiin, kulttuurisidonnai-

siin, sosiaalisiin ja taloudellisiin seikkoihin. Opis-

kelĳ aa ohjataan taitojen ja tekniikoiden oppimi-

seen, hallintaan ja soveltamiseen sekä materi-

aalituntemukseen, työturvallisiin, ekologisiin ja

eettisesti kestäviin valintoihin ja työmenetelmiin.

Toiminnalla ylläpidetään ja luodaan uutta, elä-

vää käsityökulttuuria sekä tutustutaan käsityön

paikalliseen ja kansalliseen historiaan ja perin-

töön, vahvistetaan ymmärrystä omista juurista

sekä omasta käsityökulttuuri-identiteetistä.

Sisällöt

Ainealue jakautuu kolmeen osa-alueeseen: teks-

tiilityöhön, tekniseen työhön ja muihin materi-

aaleihin ja työtapoihin. Tekstiilityön osa-alueina

ovat ompelu, kudonta, lankatyö, kuviointi ja vär-

jäys, muu tekstiilityö sekä suunnittelu ja materi-

aalit. Tekniseen työhön kuuluvat puu- ja metal-

lityö, verhoilu ja entisöinti, soitinrakennus sekä

huolto ja kunnostus. Muut materiaalit osa-alu-

eeseen kuuluu mm. kirjansidonta ja paperityö,

lasi-, muovi- ja kumityö sekä luonnonmateriaa-

lityö.

Toteutus

Opetusta toteutetaan koko lukuvuoden mittaisi-

na pitkinä kursseina, lukukauden mittaisina kurs-

seina sekä intensiivisinä lyhytkursseina. Opetus

sisältää sekä alkeis- että jatkokursseja sekä täy-

dennyskoulutusta, opintomatkoja ja tapahtumia

sekä käsityöhön ja käsityökursseihin liittyvää

puhelinneuvontaa. Pajatyyppistä, osittain itse-

ohjautuvaa työskentelyä tarjotaan opiskelĳ oille,

joilla on jo riittävä osaaminen itsenäisempään

työskentelyyn.

Ammattitaitoiset opettajat opettavat tarkoituk-

senmukaisissa tiloissa ja asianmukaisella väli-

neistöllä. Lisäksi opetusta järjestetään tarvitta-

essa ostopalvelukursseilla yhteistyökumppanei-

Käsityö


den kanssa, mikäli omat tilat ja välineet eivät

mahdollista tarkoituksenmukaista kurssitoimin-

taa.

Opetukseen ja opetusvälineistöön liitetään ja su-

lautetaan tietotekniikkaa mahdollisuuksien mu-

kaan (esim. erilaiset valokuvien käyttöä tekstii-

lisuunnittelun pohjana hyödyntävät suunnitte-

luohjelmat, luokkatilojen ajanmukaiset opetus-

välineet, käsityöaiheisten verkkosivustojen ja so-

siaalisen median käytön opiskelu ja käyttö ope-

tuksessa ja opiskelussa). Yhteisöllisyyttä ja ak-

tiivista vuorovaikutteisuutta opetuskertojen ul-

kopuolella lisätään sosiaalisen median avulla.

Kaikkien eri osa-alueiden sisällä pyritään edistä-

mään ja toteuttamaan kestävän kehityksen toi-

mintaperiaatetta ympäristöä säästävien toimin-

tatapojen avulla.

Arviointi

Oppimista ja opetusta arvioidaan monipuolises-

ti ja säännöllisesti opiskelĳ aa kannustaen ja oh-

jaten. Oppimisen arviointi on oppĳ an omien ta-

voitteiden pohjalta lähtevää, oppĳ aa arvostavaa

ja hyvää vuorovaikutusta edistävää. Arviointia

tapahtuu koko oppimis- ja työskentelyprosessin

ajan. Arvioinnilla motivoidaan oppĳ aa osaami-

sensa laajentamiseen ja soveltamiseen. Samalla

opiskelĳ a saa opettajalta tukea ja näkökulmia it-

searviointiin. Oman tekemisen analysointi ja ref-

lektointi tukee oppimisen syvenemistä.

Opetusta ja muita oppimiskokemukseen vaikut-

tavia seikkoja arvioidaan kurssin päätteeksi säh-

köisellä tai kirjallisella arviointilomakkeella ja/

tai vapaalla arviointikeskustelulla. Tuntiopetta-

jien ja opiskelĳ oiden antamaa palautetta ja ke-

hittämisehdotuksia käytetään hyödyksi uusien

kurssikokonaisuuksien suunnittelussa ja toteu-

tuksessa.

OPISKELĲ AA TUETAAN JA ROHKAISTAAN KÄYNNISTÄMÄÄN ERILAISIA AJATUS- JA IDEOINTIPROSESSEJA OMAN KÄSITYÖILMAISUN LÖYTÄMISEKSI.

”K

UV

A J

AR

MO

KE

JO

NE

N


Toiminta-ajatus

Opiskelussa päähuomio kiinnittyy visuaalisen

hahmottamiskyvyn kehittämiseen sekä ilmaisu-

tekniikoiden ja -välineiden haltuunottoon ja har-

jaannuttamiseen. Oppimistapahtumassa on kes-

keistä omien kokemusten, ajatusten ja tunteiden

pohdinta sekä niiden työstäminen kuvalliseen

muotoon. Ohjauksen avulla vahvistetaan oppi-

jan motivaatiota ja kykeneväisyyden tunnetta

toimia ja ilmaista itseään kuvataiteen keinoin.

Yksilökohtaisen ohjauskeskustelun ajoituk sen ja

luonteen tulee kunnioittaa opiskelĳ an henkilö-

kohtaista etenemisvauhtia. Opiskeltaviin asioi-

hin pureudutaan ongelmakeskeisesti kulloiseen-

kin pohdinnan alla olevaan tilanteeseen paneu-

tuen. Taiteeseen syventyminen oman luovan te-

kemisen kautta edistää itsetuntemusta sekä asi-

oiden suhteellisuuden hahmottamista. Kuvatai-

teen opiskelu antaa herkkyyttä ja taitoja oman

uuden visuaalisen maailmankuvan kehittämisel-

le. Toiminnassa pyritään hyödyntämään ja kun-

nioittamaan ihmistä kehollisena kokĳ ana moni-

puolisten tunne-elämysten aistĳ ana ja välittä-

jänä.

Tavoitteet

Opiskelĳ a oppii ilmaisemaan itseään kuvatai-

teen eri osa-alueilla. Tavoitteena on kehittää vi-

suaalisen ajattelun taitoja niin, että hänelle syn-

tyy käsitys ilmaisun laaja-alaisuudesta ja ker-

roksellisuudesta. Oman taiteellisen työskentelyn

avulla oppilas voi määrittää suhdettaan luon-

toon ja kulttuuriin sekä osaa analysoida, tulki-

ta ja kommentoida yhteiskunnan ilmiöitä. Ta-

voitteena on, että oppilas opintojen myötä oppii

ymmärtämään taiteen merkityksen omassa elä-

mässään.

Opettaja laatii jokaiselle kurssille oman kurssi-

suunnitelman, joka rakentuu käsiteltävän opinto-

kokonaisuuden keskeisistä oppisisällöistä. Opin-

tokertakohtaisessa suunnitelmassa tulee huomi-

oida opiskelĳ oiden opinnollinen tausta, opiske-

luvalmiudet sekä eriyttää eteneminen optimaa-

lisella tavalla. Ohjauksessa opettaja pyrkii avar-

tamaan opiskelĳ an näkökulmaa ilmaisullisten

mahdollisuuksien valinnassa. Opetussuunnitel-

ma jäsentää toimintaa ja tavoitteita. Sen tulee

olla käytännön tasolla joustava ja luovaan opin-

nollisuuteen vapauttava.

Sisällöt

Kuvallisen luomisen perustana ovat kyseessä

olevan tekniikan traditio sekä siitä kehittyneet

uudet sovellukset, jotka muodostavat kurssisuun-

nitelmassa tärkeän tietoaineksen. Kuvailmaisus-

sa on kullakin tekniikalla ja toteutusvälineillä eri-

tyispiirteensä ja niiden ilmaisumahdollisuuksien

monipuolinen hyödyntäminen ohjaavat opetus-

toimintaa.

Kaksiulotteisen kuvan rakenteisiin liittyvät ilmiöt

kuten väri, valööri, volyymi sekä sommittelulliset

seikat kuten liike, rytmi ja tasapaino sekä detal-

jien suhde kokonaisuuteen ovat elimellinen osa

kuvailmaisua. Ne sisältyvät yleisinä ominaisuuk-

sina kuvaan ja näin ollen ovat osallisena kaikilla

kuvailmaisun kursseilla. Opintokokonaisuudes-

ta riippuen voidaan huomio kohdistaa analyytti-

semmin johonkin valittuun osa-alueeseen.

Kolmiulotteisen kuvan työstämisessä keskitytään

muodon sekä sitä ympäröivän tilan vuorovaiku-

tukseen. Tällaisen objektin muovaileminen tai ra-

kentaminen edellyttää havaintokulman vapaata

muuntelua. Käytettävien materiaalien tuntemus

sekä uusien materiaalisten vaihtoehtojen löytä-

minen on myös osa innovatiivista opetustapah-

tumaa. Tilan ja materiaalien kokeminen on ke-

hollista ja siten moniaistista.

Kuvataide


Muotoilun estetiikka rakentuu kaksiulotteisen ja

kolmiulotteisen kuvan perusteista. Lisäksi siihen

yhdistyy esineen käyttötarkoituksen edellyttä-

mät ergonomiset sekä ekologiset vaatimukset.

Aikaulottuvuus on läsnä kuvallisessa ilmaisussa.

Se on tärkeässä asemassa liikkuvassa kuvassa.

Paikallaan olevassa kaksi ja kolmiulotteisessa

kuvassa aikaulottuvuuden synnyttää havainnoi-

ja itse. Tähän perustuu sommittelulliset määreet

kuten rytmi ja liike, joten ajan merkitys on huo-

mattava detaljien ja kokonaisuuden hahmottu-

misessa.

Toteutus

Pitkäkestoiset kurssit ovat opetustarjonnassa

keskeisessä asemassa. Tavoitteena on tarjota

opiskelĳ oille mahdollisuus harjaantumiseen ja

tavoitteelliseen pitkäjänteisyyteen. Lyhytkurs-

sit keskittyvät kyseisen kuvaamistekniikan perus-

teisiin tai niiden toimintaa ohjaa jokin sisältöön

liittyvä teema. Luovan prosessin toiminta vaatii

henkilökohtaista väljyyttä tavoitteiden asette-

lussa ja kuvailmaisun persoonalliselle toiminta-

rytmille tulee antaa tilaa. Kurssien sisällöllises-

sä suunnittelussa on erilaisia ajallisia ja ajoituk-

sellisia painotuksia, joilla pyritään huomioimaan

aikuisten arki sekä erilaiset taustat aikaisempi-

en visuaalisten opintojen osalta. Kursseja järjes-

tetään sekä harrastusta aloitteleville että jatko-

opintoina alan harrastajille sekä ammattilaisille.

Opetusryhmät voivat olla eriytettynä alkeis- se-

kä jatkoryhmiin aineen sisältövaatimusten mu-

kaisesti. Riittävän opiskelĳ amäärän saavuttami-

seksi voidaan opetusta järjestää myös sekaryh-

missä, jolloin opettaja eriyttää opetusta yksilöi-

den taitojen mukaisesti.

Aikuisille suunnattu taiteen perusopetus on opin-

tokokonaisuus, jonka kesto on neljä lukuvuotta.

Tavoitteena on kahden ensimmäisen vuoden ai-

kana tutustua erilaisiin kuvantekomenetelmiin ja

sitä kautta opiskelĳ a voi tunnistaa omat vahvuu-

tensa kuvallisessa ilmaisussa. Kahtena jälkim-

mäisenä vuotena keskitytään syventävästi oma-

valintaiseen kuvailmaisun tekniikkaan. Opintoko-

konaisuuden aikana opiskelĳ a valmistaa portfo-

liokansion, johon hän refl ektoimalla dokumentoi

opintojensa eri vaiheita.

Arviointi

Arvioinnin tehtävä on tukea opiskelĳ an edisty-

mistä opinnoissa. Sen avulla kannustetaan ja

rohkaistaan opiskelĳ aa persoonalliseen ilmai-

suun sekä omien tavoitteiden asetteluun. Ope-

tustilanne perustuu henkilökohtaisen työsken-

telyn yhteydessä kokonaisvaltaiseen tilanteen

arviointiin, jossa opettaja tuo uusia näkökul-

mia opiskelĳ an itsearvioinnin tueksi. Tiedollisis-

sa sekä teknisissä asioissa arvioidaan opiskeli-

jan tuottamien ratkaisujen toimivuutta ilmaisulli-

sessa mielessä. Itsearvioinnin (refl ektion) avulla

opiskelĳ a arvioi oppimistaan sekä tiedollisesta

että kokemuksellisesta näkökulmasta. Opetus-

toimintaa sekä oppimistuloksia arvioidaan koko-

naisuudessaan kirjallisten ja suullisten opiskeli-

ja- sekä opettajapalautteiden avulla.

TAVOITTEENA ON, ETTÄ OPPILAS OPPII YMMÄRTÄMÄÄN TAITEEN MERKITYKSEN OMASSA ELÄMÄSSÄÄN.

”

KUVA SAKARI MANNINEN


Toiminta-ajatus

Musiikki kuuluu kaikille, lähtötasosta riippumat-

ta – vasta-alkajasta jo harrastaneeseen. Opiske-

lu on opiskelĳ a- ja ryhmälähtöistä oppĳ an olles-

sa aktiivinen toimĳ a oppimistavoitteiden määrit-

telyssä ja oman oppimisen etenemisessä. Musii-

kinopetuksen tehtävänä on luoda edellytykset

lähtökohdiltaan erilaisten ihmisten elämänikäi-

selle musiikin harrastamiselle ja itsensä moni-

puoliseen kehittämiselle. Opiskelussa korostuvat

musiikin harrastamisen ja yhteismusisoinnin ilo

sekä opiskelĳ an vapaus toteuttaa itseään oman

musiikin tekemisen ja kokemisen kautta.

Musiikinopetuksen tarkoituksena on myös vah-

vistaa psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia

paitsi musiikillisen oppimisen kautta, myös yh-

teisöllisyyden ja vuorovaikutuksen sekä onnistu-

misen kokemuksien kautta.

Tavoite

Musiikinopetuksen tavoitteena on tiedollisen ja

taidollisen oppimisen ohessa lisätä henkistä kas-

vua, persoonallisuuden kehittymistä ja tunteiden

kokemista. Elämyksellisyydellä ja onnistumisen

ilolla lisätään hyvinvointia ja motivoitumista har-

rastamiseen. Tavoitteena on tarjota mahdolli-

suus perehtyä monipuolisesti eri musiikkityylei-

hin ja -kulttuureihin. Eri kohderyhmät huomioi-

den motivoidaan opiskelĳ aa pitkäaikaiseen mu-

siikinharrastamiseen ja tarjotaan mahdollisuuk-

sia onnistumisen iloon ja itsensä ylittämiseen

mm. konserttien ja muiden esiintymisten kautta.

Aikuisten musiikin opetusta järjestettäessä ote-

taan huomioon aikuisten harrastajien toisistaan

poikkeavat musiikilliset valmiudet ja kiinnostuk-

sen kohteet sekä tarve harrastamiseen työn vas-

tapainona. Opetuksessa korostuu opiskelĳ an

oma-aloitteisuus sekä hänen tarpeensa ja ky-

kynsä ohjata omaa oppimistaan. Musiikinopis-

kelun kautta luodaan mahdollisuus kuulua ja

osallistua ryhmään ja kokea yhteisöllisyyttä se-

kä löytää monenlaisia vuorovaikutuksen keinoja.

Ryhmässä toimiminen luo mahdollisuuden kehit-

tyä vuorovaikutuksessa erilaisten persoonien

kanssa. Sosiaalinen vuorovaikutus ja yksilöllis-

ten tarpeiden huomioon ottaminen sekä kan-

nustava ja myönteinen palaute ovat oppimises-

sa tärkeää.

Sisällöt

Laulamista ja soittamista voi harrastaa ja opis-

kella erilaisissa laulu- ja instrumenttiryhmissä

sekä kuoroissa, orkestereissa ja yhtyeissä. Tar-

jolla on myös musiikin teoria-aineita, musiikki-

teknologian sekä omaan musiikin säveltämiseen

ja sovittamiseen ohjaavia kursseja, luentoja ja

musiikkiaiheisia retkiä sekä monenlaisia yhteis-

lauluiltoja, tapahtumia ja konsertteja.

Laulun- ja soitonopetus

Opetus toteutetaan ryhmäopetuksena – laulu-

kursseilla harjoitellaan yhdessä terveen ja luon-

tevan äänenkäytön ja musiikin tulkinnan ja tyy-

lin mukaisen ilmaisun perusteita monipuolisen

Musiikki


lauluohjelmiston kautta. Yksinlaulukursseilla

opetus toteutetaan pienryhmäopetuksena, mut-

ta opiskelĳ oita ohjataan kaikilla opetuskerroilla

myös yksilöllisesti. Instrumenttikursseilla opiskel-

laan soittotekniikkaa ja nuotinlukutaitoa moni-

puolisen ohjelmiston avulla. Tasoryhmiä on vas-

ta-alkajista pidemmälle edistyneille. Yhteislau-

luryhmissä ja -tilaisuuksissa opiskelĳ a voi roh-

keasti laulaa omalla äänellään muiden muka-

na ja nauttia laulamisen ilosta yhdessä muiden

kanssa. Samalla tutustutaan musiikin perusasi-

oihin. Lauluyhtyeissä ja kuoroissa (mies-, nais-,

eläkeläis- ja sekakuorot) lauletaan moniäänistä

ja monipuolista ohjelmistoa. Soitinyhtyeissä ja

orkestereissa pääsee kokemaan soittamisen iloa

yhdessä muiden kanssa ja kehittymään yhteis-

musisoinnissa.

Musiikinteoria ja musiikkiteknologia

Musiikinteorian ja nuotinluvun perusteita opis-

kellaan laulu- ja soittoharrastuksen tueksi erilais-

ten harjoitustehtävien avulla. Musiikkiteknologi-

an kursseilla opiskellaan mm. tablettiohjelmien

hyödyntämistä oman musiikin tekemisen ja tal-

lentamisen välineenä. Studiokursseilla opiskel-

laan työskentelemään itsenäisesti studiossa ja

käyttämään korkeatasoisen äänitteen tuottami-

seen tarvittavia työkaluja sekä tuottamaan omia

musiikkikappaleita valmiiksi äänitteiksi.

Perhekurssit

Muskareissa ja muilla musiikin perhekursseilla

lapsi tutustuu yhdessä aikuisen kanssa musiik-

kiin laulaen, liikkuen, kuunnellen ja soittaen. Lau-

luilla ja leikeillä luodaan iloa arkeen ja rikkautta

vuorovaikutukseen.

Luennot ja muut kurssit, konsertit ja tapahtumat

Luentoja järjestetään ajankohtaisista ja kiinnos-

tavista aiheista musiikin eri osa-alueilta. Ajan-

kohtaisista aiheista järjestetään tarpeen mu-

kaan kursseja paitsi eri kohderyhmille, myös

esim. työhön liittyvänä lisäkoulutuksena. Opis-

ton musiikin ryhmien yhteiskonsertteja järjeste-

tään vuosittain eri teemoin, kuten myös monen-

laisia, erilaisia ja erikokoisia muita esiintymisiä

ja konsertteja. Pienimuotoisia konsertteja vie-

dään myös palvelutaloihin ja vanhainkoteihin.

Yhteislauluiltoja ja muita tapahtumia järjeste-

tään ajankohtaisin teemoin. Järjestetään myös

opinto- ja konserttiretkiä.

Toteutus

Musiikin kurssitarjonta painottuu koko lukuvuo-

den kursseihin, joilla opiskelĳ oilla on mahdol-

lisuus kehittyä pitkäjänteisesti omassa instru-

mentissaan. Lisäksi järjestetään erilaisia lyhyt-

kursseja täydentämään pitkien kurssien tarjon-

taa ajankohtaisilla uutuuksilla ja mahdollisuu-

della tutustua uuteen harrastukseen lyhyemmin.

Kurssit suunnitellaan asiakaslähtöisesti yhdessä

suunnittelĳ aopettajan ja tuntiopettajien kans-

sa. Kursseja ja tapahtumia järjestetään myös

eri teemoin paitsi yhteistyössä muiden ainei-

den kanssa, myös kaupungin muiden toimĳ oi-

den kanssa.

KANNUSTAVA JA MYÖNTEINEN PALAUTE OVAT OPPIMISESSA TÄRKEÄÄ.”


Opiskelĳ oille järjestetään esiintymismahdolli-

suuksia, joissa heillä on mahdollisuus itsensä

haastamiseen ja voittamiseen sekä normi-oppi-

tunnin ulkopuolella tapahtuvaan oppimiseen ja

elävään musiikilliseen ilmaisuun.

Opettajat laativat omalle ryhmälleen eritasois-

ten ja erilaisten opiskelĳ oiden tavoitteet, edel-

lytykset ja toiveet huomioivan opetussuunnitel-

man. Ryhmäopetuksessa korostuu aikuisopiskeli-

jan kyky ohjata omaa oppimistaan henkilökoh-

taisen taitotasonsa ja motivaationsa mukaises-

ti. Keskeisinä sisältöinä ovat musiikillisten taito-

jen monipuolinen harjoitteleminen sekä musiikin

kautta tapahtuvan itseilmaisun kehittäminen.

Tärkeää on myös musiikin kautta tulevat elä-

mykset sekä onnistumisen kokemukset ja niiden

kautta hyvinvoinnin lisääntyminen. Ohjelmiston

valinnassa otetaan huomioon opiskelĳ oiden kiin-

nostuksen kohteet ja luodaan sitäkin kautta val-

miuksia omatoimiseen harjoitteluun.

Arviointi

Musiikinopetuksen luonteesta johtuen opiskeli-

ja-arviointi on jatkuva prosessi, jossa opiskelĳ aa

ohjataan parempaan musiikilliseen ilmaisuun jo-

kaisella kerralla ja arvioinnin tehtävänä on tu-

kea oppilaan musiikkiharrastusta ja siinä kehit-

tymistä. Opiskelĳ aa rohkaistaan jatkuvaan itse-

arviointiin opetustilanteissa, omassa harjoitte-

lussa ja konserttien ja esiintymisten yhteydessä.

Opettaja ja opiskelĳ a tai ryhmä yhdessä arvioi-

vat opiskelĳ an tai ryhmän oppimisprosessia ja

taidollisia ja ilmaisullisia oppimistuloksia. Opis-

kelĳ a tai ryhmä arvioi opettajaa ja kurssia kurs-

sipalautteella.

Opettaja arvioi omaa opetustaan ja mahdolli-

suuksia kehittää kurssin sisältöä, opetusmene-

telmiä sekä opetustaitoaan. Suunnittelĳ aopetta-

ja ja tuntiopettaja arvioivat kurssin toteutusta ja

kehittämistarpeita tuntiopettajan itsearvioinnin

sekä opiskelĳ oiden kurssipalautteiden pohjalta.

KU

VA

ILON

A T

UO

VIN

EN


Toiminta-ajatus

Teatterin ja ilmaisutaidon kurssitarjontaan kuu-

luu näyttelĳ än työn kursseja ja näytelmäkursse-

ja sekä improvisaatiota, lausuntaa ja monenlai-

sia teatterin keinoja soveltavia erikoiskursseja.

Teatterikurssit tarjoavat oivan vastapainon ar-

jen kiireelle.

Opiskelĳ a harjoittelee ajatustensa ja tunteiden-

sa ilmaisemista teatterin keinoin tutustumalla

teatterin ilmaisun perusteisiin. Opiskelu on koko-

naisvaltaista ja toiminnallista sekä moniaistis-

ta ja elämyksellistä. Opetuksessa otetaan huo-

mioon opiskelĳ an kulttuuritaustat, aiemmat elä-

mykset ja pyritään löytämään opiskelĳ an oma

ilmaisuvoima ja -rohkeus. Oppiminen tapahtuu

toiminnan, tekemisen ja ajattelun kautta. Ilmai-

sullisen tekemisen tarve lähtee opiskelĳ an omas-

ta motivaatiosta. Opiskelĳ alla itsellään on aktii-

vinen ja tietoinen rooli opiskelussa ja oppimises-

sa. Kursseilta voi saada laajemminkin varmuutta

ja kokemusta esillä olemiseen ja esiintymiseen

sekä välineitä esim. esiintymisjännityksen hallit-

semiseen. Soveltavilla menetelmillä pyritään tar-

joamaan työvälineitä rikastuttamaan osaamista

työelämän puolella.

Tavoite

Erilaisten teatterin ja ilmaisutaidon kurssien ta-

voitteena on tarjota opiskelĳ alle mahdollisuus

kehittyä erilaisissa esiintymistilanteissa. Ope-

tuksen tavoitteena on kannustaa opiskelĳ aa toi-

mimaan vastuullisena ryhmän jäsenenä ja roh-

kaista vuorovaikutukseen ja kontaktiin ryhmän

jäsenten kanssa, ohjata opiskelĳ aa harjoittele-

maan läsnäoloa esiintymistilanteessa ja harjoit-

telemaan kokonaisvaltaista ilmaisua sekä roh-

kaista opiskelĳ aa refl ektoimaan omaa työsken-

telyään. Opetuksessa tuetaan opiskelĳ oiden

uteliaisuutta ja motivaatiota. Oman ilmaisukie-

len löytämisen ja ryhmässä toimimisen kautta

pyritään tarjoamaan iloa ja elämyksiä sekä hy-

vinvointia itseilmaisua ja itsensä toteuttamista

vahvistamalla.

Sisällöt

Tavoitteena on tarjota opiskelĳ alle mahdollisuus

löytää oma persoonallinen tapa ilmasta itseään

erilaisten harjoitteiden ja esitystentekoprosessi-

en kautta. Kursseilla harjoitellaan erilaisia teat-

teritaitoja, kuten esiintyjyyden eri osa-alueita ja

esiintymistaitoja (mm. puhetta, fyysistä ilmai-

sua) ja mm. tuotetaan esitysten materiaaleja it-

se osana harjoitusprosessia.

Improvisaatio ja soveltavat menetelmät

Improvisaation opetuksen tavoitteena on va-

pauttaa mielikuvitus ja kehittää luovuutta ja

esiintymisvarmuutta erilaisten harjoitusten avul-

la. Jatkokursseilla syvennetään erilaisten imp-

rovisaatiotekniikoiden opiskelua ja löytämistä.

Esiintymisjännitykseen hallintaan etsitään kei-

noja erikoiskursseilla. Huumorin ja komiikan esit-

tämisen taitoja harjoitellaan mm. Stand up -ko-

miikan kursseilla. Soveltavien menetelmien kurs-

seilla käytetään teatterilähtöisiä harjoitteita ko-

kemuksellisina ja moniaistisina välineinä. Teatte-

rilähtöiset menetelmät ovat joukko toiminnallisia

menetelmiä, joilla käsiteltävä ilmiö tai asia teh-

dään konkreettiseksi ja näkyväksi. Menetelmillä

houkutellaan esiin osallistujien omakohtaisia ja

luovia ratkaisuja käsittelyssä olevaan teemaan

tai tilanteeseen, esim. työyhteisön muutospro-

sessit.

Teatteri ja ilmaisutaito


Näyttelĳ äntyö ja esittävät ryhmät

Näyttelĳ äntyön kursseilla tutustutaan näytteli-

jäntyön käsitteisiin ja tekniikoihin sekä tutkitaan

erilaisten roolihenkilöiden ja tilanteiden esittä-

mistä. Esittävissä ryhmissä pyritään löytämään

jokaisen oma sisäinen esiintyjä. Kurssilla pereh-

dytään yksilöllisen ilmaisun vahvistamiseen ja

työskentely perustuu näyttelĳ äntyö- ja kohtaus-

harjoituksiin, joissa harjoitellaan fyysistä ilmai-

sua, roolianalyysia, dialogia vastanäyttelĳ än

kanssa ja kontaktia yleisöön. Ryhmissä valmiste-

taan yhdessä esitys jonkin aiheen tai tekstin pe-

rusteella. Opiskelĳ a pääsee kokemaan näytel-

män valmistamisprosessin alkuharjoitteista esi-

tyksiin.

Lausunta

Tutkitaan, tulkitaan ja harjoitellaan tekstin (ru-

no, proosa) muuttamista esitykseksi. Harjoitel-

laan tekstin tulkintaa ja etsitään ilmaisullisia kei-

noja yksilö- ja ryhmäharjoitteiden avulla.

Luennot ja retket, tapahtumat

Luentoja järjestetään ajankohtaisista ja kiinnos-

tavista aiheista ilmaisutaidon eri osa-alueilta.

Järjestetään myös opinto- ja tutustumisretkiä.

Esittävät ryhmä ja improvisaatioryhmät valmis-

tavat erilaisia esityksiä ja demoja.

Toteutus

Opiskelu tapahtuu ryhmässä, ohjatussa ryhmä-

tilanteessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa

ja siinä korostuvat ryhmätyö- ja vuorovaikutus-

taidot ja opiskelu etenee kokeilemalla ja harjoit-

telemalla. Opetus- ja oppimismenetelmät vali-

taan monipuolisesti.

Oppiminen tapahtuu avoimessa, keskustelevas-

sa ja erilaisuutta hyväksyvässä psyykkisessä ja

sosiaalisessa oppimisympäristössä. Luottamus

itseen ja ryhmän keskinäisen vuorovaikutuksen

antama tuki ovat tärkeitä oppimisessa ja oma-

leimaisen ilmaisun kehittymisessä. Vuorovaiku-

tus ryhmän jäsenten välillä, yhteiset keskustelut

ja palautteen antaminen muodostuvat tärkeiksi

kehitystä eteenpäin vieviksi ja oppimista tukevik-

si tekĳ öiksi. Aikuisen opiskelĳ an elämänkokemus,

tietopohja ja esiymmärrys ovat perusta, jolle

opetus rakennetaan opiskelĳ an oppimisvalmiuk-

sia vahvistaen.

Arviointi

Arvioinnin tehtävänä on tukea opiskelĳ an edis-

tymistä opinnoissa. Arviointi on kannustavaa ja

rohkaisevaa sekä ohjaa omien tavoitteiden aset-

tamiseen (itseohjautuvuus) ja arvioinnissa pyri-

tään vahvistamaan oppimistaitojen kehittymistä

omassa esiintyjyydessä ja oman ilmaisun kehit-

tämisessä. Opiskelĳ at saavat palautetta opetta-

jaltaan ja opiskelĳ oita ohjataan itse- ja vertais-

arviointiin. Oppimista arvioidaan rakentavasti

ja kannustavasti. Arviointi kohdistuu ainoastaan

työskentelyyn ja tavoitellun osaamisen ja taito-

jen karttumiseen, ei oppilaan persoonaan.

Opettaja ja opiskelĳ a ja ryhmä arvioivat opis-

kelĳ an tai ryhmän oppimisprosessia ja taidolli-

sia ja ilmaisullisia oppimistuloksia. Opiskelĳ a tai

ryhmä arvioi opettajaa ja kurssia kurssipalaut-

teella. Opettaja arvioi omaa opetustaan ja mah-

dollisuuksia kehittää kurssin sisältöä, opetusme-

netelmiä sekä opetustaitoaan. Suunnittelĳ aopet-

taja ja tuntiopettaja arvioivat kurssin toteutusta

ja kehittämistarpeita tuntiopettajan itsearvioin-

nin sekä opiskelĳ oiden kurssipalautteiden poh-

jalta.


Toiminta-ajatus

Yhteiskunnallisten aineiden opetuksen tehtävä

on antaa vantaalaisille aineksia maailmanku-

vansa tiedostamiseen, jäsentämiseen ja raken-

tamiseen. Tämä merkitsee sekä uuden tiedon vä-

littämistä muutoksista joita tapahtuu yhteiskun-

nassa, ympäristössä ja tieteissä että uuden ja

vanhan tiedon pohdiskelumahdollisuuden suo-

mista turvallisessa ohjatussa tilanteessa. Nopea

reagointi yhteiskunnan muutoksiin on tärkeää

jotta voidaan luoda tarjontaa mahdollisimman

nopeasti kun kyseessä on yhteiskunnalliset ai-

neet.

Yhteistyö muiden kansalaisopistojen, Vantaan

kaupungin muiden tulosyksiköitten ja kolman-

nen sektorin kanssa on yksi toiminnan kantavis-

ta voimista.

Tavoitteet

Opetuksen tavoitteena on tarjota monipuolises-

ti opetusta kasvatustieteen, psykologian, yhteis-

kunnallisen tiedon, historian, kulttuurin, kirjal-

lisuuden, fi losofi an, terveyden ja hyvinvoinnin,

kodin ja puutarhan, luonnon ja ympäristön se-

kä liikenteen aloilta turvallisessa oppimistilan-

teessa, jossa voi tulla tutustumaan erilaisiin ei-

tieteellisiinkin aiheisiin sekä luottamuksellisissa

ryhmi ssä keskustelemaan itsetuntemukseen liit-

tyvissä aiheissa.

Yksi tärkeistä tehtävistä on perehdyttää kunta-

laisia paikkakunnan historiaan ja tutustuttaa

heitä paikallisiin erityispiirteisiin sekä tukea kun-

talaisten identiteetin syntymistä. Kurssien tarkoi-

tuksena on myös auttaa ymmärtämään yhteis-

kunnallisia ilmiöitä, tiedostamaan omat vaiku-

Yhteiskunnalliset aineet

KU

VA

PE

XE

LS_

TY

ÖE

LÄ

MÄ VANTAAN AIKUISOPISTON OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2018 19

tusmahdollisuudet ja kannustaa aktiiviseen kan-

salaisuuteen.

Tavoitteena on osallisuuden ja yhteisöllisyyden

kautta lisätä aktiivista kansalaisuutta tukevia

taitoja, saada opiskelĳ at oppimaan miten tulla

tasavertaisiksi omissa yhteisöissään, sekä käyt-

tämään niissä yhtäältä mahdollisuuttaan ja toi-

saalta velvollisuuttaan kantaa vastuuta.

Integroiminen muiden Aikuisopiston aineiden

opetuksen kanssa on tärkeää ja esimerkiksi kult-

tuurien tuntemus on alue, jolla on mahdollista

nivoa erilaisia opintokokonaisuuksia yhdessä

muiden tiimien kanssa.

Sisällöt

Ajankohtaisia asioita voidaan käsitellä muun

muassa kuntalaiskeskusteluissa, joissa osanot-

tajilla on mahdollisuus vaihtaa mielipiteitä kun-

tapäättäjien kanssa. Yhteiskunnallisten aineiden

opetusohjelmaan kuuluu myös erilaisia luentoja

sekä opintomatkoja ja -retkiä. Yhteiskunnallisten

aineiden opetus on suunnattu kaikille, jotka ovat

kiinnostuneita yhteiskunnan ja elinympäristönsä

toiminnasta ja ajankohtaisista asioista.

Työelämätaidot ja työelämää tukevat taidot

ovat oma tärkeä osansa yhteiskunnallisten ai-

neitten opetustarjonnasta. Laajasti mieltäen

suuri osa yhteiskunnallisten aineitten kurssitar-

jonnasta tukee työelämässä jaksamista.

Hyvinvointi on tärkeä osa kuntalaisille tarjotta-

vaa sisältöä. Hyvinvointia tukeviin kursseihin lu-

keutuvat suoraan terveyteen liittyvät kurssit,

mutta yhtälailla koko yhteiskunnallisten aineit-

ten opetustarjonta tukee kuntalaisen hyvinvoin-

tia.

Toteutus

Opetettavien aineiden erilaisuus näkyy myös

kurssien erilaisessa toteutuksessa. Kurssien pi-

tuuden vaihtelevat yhden päivän seminaareis-

ta koko lukuvuoden mittaisiin kursseihin. Ope-

tusta yhteiskunnallisissa aineissa toteutetaan

avoimina yleisöluentoina, maksullisina luento-

sarjoina, väestöopetus- ja omakustannekurssei-

na. Erityissegmenttiryhmiä kuten ikäihmiset ja

maahanmuuttajat, huomioidaan opetusta koh-

dentamalla.

Arviointi

Toiminnan toteutusta arvioidaan opiskelĳ oilta

kerättävän kirjallisen sekä suullisen palautteen

avulla. Tuntiopettajien kanssa käydään sekä en-

nen opetuksen alkua että opetuksen päättymi-

sen jälkeen keskustelua kurssisuunnitelmasta ja

sen toteutumisesta.

KURSSIEN PITUUDEN VAIHTELEVAT YHDEN PÄIVÄN SEMINAAREISTA KOKO LUKUVUODEN MITTAISIIN KURSSEIHIN.

”


Toiminta-ajatus ja tavoite

Nykyinen informaatioyhteiskunta edellyttää yhä

useammalla osa-alueella tietoteknistä osaamis-

ta. Opiston tietotekniikan ja median opetus pyr-

kii osaltaan edistämään digitasa-arvoa, jotta ky-

ky käyttää teknologiaa ei kasvattaisi eriarvoistu-

mista ja syrjäytymistä.

Ajallemme tyypillistä ovat monikanavaiset teks-

tit. Viestit välittyvät niin tekstinä, kuvana, ääne-

nä kuin liikkeenäkin. Näiden tekstien ymmärtä-

miseen ja tuottamiseen tarvitaan monilukutai-

toa, jota opisto pyrkii edistämään tarjoamalla

opiskelĳ oille ajanmukaisia median ja tietoteknii-

kan kursseja. Näiltä opiskelĳ a saa eväitä sekä

työhön että vapaa-aikaan ja harrastuksiin.

Sisällöt ja toteutus

Vantaan aikuisopiston kursseilla opiskelĳ a saa

hyvät edellytykset tavallisten arkisten asioiden

hoitoon. Hän saa tietoa ja valmiuksia käsitellä

dataa erilaisilla tavoilla. Maksulliset ohjelmat ja

ilmaisohjelmat ovat tarjonnassa mukana.

Opetustarjonnan sisällöt ja välineet ovat moni-

puolisia ja ajankohtaisia. Samalla kun median

uusia ilmiöitä käsitellään, historia pysyy opetus-

tarjonnassa mukana ja antaa perspektiiviä. Väli-

neisiin lukeutuvat mm. kamerat, mobiililaitteet ja

erilaiset tietokoneet. Käsiteltävään sisältöön ja

välineisiin vaikuttavat yhteiskunnallinen ja tek-

nologin en tilanne sekä opiskelĳ oiden kiinnostuk-

set ja tarpeet.

Media ja tietotekniikka

KU

VA

HA

RR

I TÖ

HÖ

NE

N


Opiskelĳ a saa kursseilla valmiuksia erilaisten

viestien kriittiseen arviointiin ja tulkintaan. Moni-

lukutaidon käsittely ei tapahdu erillisillä kursseil-

la, vaan ne integroituvat luontevana osana aine-

alan kurssien sisältöihin.

Opetukseen kuuluu sekä teoriaa että sovelta-

mista käytäntöön erilaisissa havainnollistavissa

projekteissa ja harjoituksissa. Opetuksessa huo-

mioidaan erilaiset yksilölliset tarpeet ja erilai-

set tavat oppia. Opiskelĳ at saavat mielekkäitä ja

mukavia oppimiskokemuksia, ja kannustaminen

auttaa kehittymisessä. Oppiminen tapahtuu po-

sitiivisessa, avoimessa ilmapiirissä, ja yhteisillä

kokemuksilla ja jaetulla tiedolla on tärkeä rooli.

Palvelemme opiskelĳ oitamme tasa-arvoisesti, ja

kurssitarjonnassa huomioidaan eri asiakasryh-

mät, kuten seniorit, nuoret aikuiset, työssäkäy-

vät ja työttömät, maahanmuuttajat ja liikunta-

rajoitteiset.

Opetuksessa ja suunnittelussa huomioidaan

ekologinen näkökohta. Kannustamme välttä-

mään tarpeetonta energian kulutusta ja käyttä-

mään sähköistä opetusmateriaalia paperitulos-

teiden sĳ aan. Opetus on elämänkatsomuksel-

lisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumatonta, ei-

kä sitä saa käyttää kaupalliseen tarkoitukseen.

Opisto tarjoaa kurssien pitämiseen jokaiselle

opettajalle yhtäläiset mahdollisuudet tila- ja lai-

teresursseihin. Laite- ja ohjelmistovalmistajia va-

littaessa lähtökohtana on opiskelĳ a.

Tieto- ja viestintäteknologiat tukevat myös mui-

den ainealojen opetusta. Ainealarajoja ylittävä

opetustarjonta tuo lisäarvoa monelle kurssille ja

sitä pyritään edistämään.

Arviointi

Arvioinnin tehtävänä on tukea opiskelĳ aa ja hä-

nen edistymistään kannustavassa hengessä.

Opiskelĳ at saavat palautetta opettajalta ja ar-

vioivat itse oppimistaan. Lisäksi opiskelĳ at arvi-

oivat opettajan työskentelyä ja kurssin sisältöä

mm. kurssipalautelomakkeita käyttäen. Opetta-

ja kehittää työskentelyään, opetusmenetelmi-

ään ja käsiteltäviä sisältöjä itsearvioinnin ja saa-

dun palautteen avulla. Suunnittelĳ aopettaja ja

tuntiopettaja arvioivat kurssin toteutusta ja ke-

hittämistarpeita tuntiopettajan itsearvioinnin se-

kä opiskelĳ oiden palautteiden pohjalta.

Teknologian nopea kehittyminen edellyttää jat-

kuvaa uudistumista, ja median ja tietotekniikan

opetustarjonnan sisältökokonaisuuden arvioin-

ti kuuluu keskeisesti jokaiseen lukukauteen. Tar-

jonta päivittyy asiakkaiden tarpeiden mukaan ja

ajankohtaisten ilmiöiden sekä uusien ohjelmien

ja palveluiden myötä.

OPISTON TIETOTEKNIIKAN JA MEDIAN OPETUS PYRKII OSALTAAN EDISTÄMÄÄN DIGITASA-ARVOA.

”

TARJONTA PÄIVITTYY ASIAKKAIDEN TARPEIDEN MUKAAN JA AJANKOHTAISTEN ILMIÖIDEN SEKÄ UUSIEN OHJELMIEN JA PALVELUIDEN MYÖTÄ.

”


Toiminta-ajatus

Kotitalouden kursseilla opetellaan uutta ja vah-

vistetaan vanhoja taitoja. Tärkeä osa kotitalou-

den opetusta on tuottaa opiskelĳ oille uuden oi-

valluksen iloa ja vahvistaa opiskelĳ oiden itsetun-

toa ruoanvalmistajana.

Tieto ja taito ovat yhteistä omaisuutta. Kursseil-

la tavoitellaan elinikäistä oppimista ja hiljaisen

tiedon välittymistä kaikkien kurssille osallistunei-

den välillä. Ruoanvalmistuksen perinteet ja mo-

net käytännöt siirtyvät opettajalta opiskelĳ oil-

le ja opiskelĳ oilta toisille juuri kirjoittamattomien

ohjeiden kautta. Opetuksen suunnittelun taus-

talla vaikuttavat valtion ravitsemussuositukset

sekä Kansalaisopistojen liiton julkaisemat opet-

tajanmateriaalit.

Tavoitteet

Opetuksen tavoitteena on arjen taitojen vahvis-

taminen, elinikäiseen oppimiseen kannustami-

nen, uusien toimintatapojen omaksuminen sekä

arjen mielekkääksi tekeminen. Opetuksessa kan-

nustetaan myös kurssisisällön niin salliessa ter-

veelliseen ravitsemukseen ja ravitsemussuositus-

ten noudattamiseen. Käytännön työskentelyssä

tavoitteena on oppia käyttämään tuttuja raaka-

aineita uusilla tavoilla, täysin uusien raaka-ai-

neiden ja toimintatapojen oppiminen ja työtur-

vallisuuteen panostaminen. Ekologisuus on tär-

keässä roolissa opetuksen eri osa-alueilla. Opin-

noissa painotetaan kurssien elämyksellisyyttä ja

oppilaan oman kokemuksen merkitystä.

Sisällöt

Kurssien vaihtelevissa teemoissa huomioidaan

aina erilaisten raaka-aineiden käyttäminen se-

kä satokausien hyödyntäminen, uusiin raaka-ai-

neisiin ja toimintatapoihin tutustuminen, aikai-

semmin opittujen asioiden kertaus ja sujuva ryh-

mätyöskentely. Kansainvälisiin ruokakulttuurei-

hin tutustutaan monipuolisesti. Kotimaista ruo-

kakulttuuria käsitellään sekä trendien että perin-

teiden kautta. Kotitalouden kursseja järjestetään

ruoanlaiton lisäksi muista kotitalouden aiheista,

kuten puhtaanapidosta ja vaatehuollosta. Koti-

talouden puolella järjestetään myös luentoja eri-

tyisesti ajankohtaisista aiheista.

Toteutus

Suurin osa kotitalouden kursseista on yhden ko-

koontumiskerran teemakursseja ja niitä järjeste-

tään monille eri ikäryhmille. Laajemmista opin-

tokokonaisuuksista järjestetään myös pidempiä

kursseja. Kurssien oppimisympäristö pyritään

saamaan toimivaksi ja oppimista palvelevak-

si. Kurssien määrä ja opetuspaikat ovat riippu-

vaisia tilojen soveltuvuudesta ja kurssien kysyn-

nästä. Oppimateriaaleja käytetään vaihtelevista

lähteistä, kuten kirjoista ja internetistä. Opetta-

jan vastuulla on varmistaa, että kurssilla käytet-

ty materiaali on luotettavasta lähteestä ja esi-

merkiksi reseptiikka on toimivaa.

Kurssilaisten yhteisöllisyyttä pyritään edistä-

mään sekä pitkillä että lyhytkestoisilla kursseilla.

Kotitalous

KURSSEILLA TAVOITELLAAN ELIN-IKÄISTÄ OPPIMISTA JA HILJAISEN TIEDON VÄLITTYMISTÄ.

”VANTAAN AIKUISOPISTON OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2018 23

Opettaja huomioi kurssilla mahdollisuuksien mu-

kaan eri taitotason opiskelĳ at.

Kotitalouden saralla järjestetään myös tapahtu-

mia ja näyttelyitä mahdollisuuksien mukaan.

Arviointi

Kotitalouden opetuksessa arviointi on jatku-

vaa. Oppilaiden osalta kannustetaan rakenta-

vaan sekä itse- että vertaisarviointiin. Opiskeli-

jan omassa työskentelyssä aistinvaraista arvi-

ointia korostetaan. Opiskelĳ at arvioivat omaa

työtään jatkuvasti ja rakentavat oppimistaan

konstruktivistisesti. Lempeän ja rakentavan arvi-

oinnin kohteena on lopputulos ja oppilaan oma

työskentely.

Opettajat saavat palautetta suullisesti kurssin

aikana, kirjallisesti kurssin jälkeen ja kurssiar-

viointilomakkeilla. Lomakkeita käytetään kau-

siluontoisesti, jollei ole erityistä tarvetta käyt-

tää niitä kaikilla kursseilla. Opettajat kehittävät

omaa osaamistaan saadun palautteen pohjal-

ta ja oman arvionsa mukaan. Oppilailta saatua

palautetta käytetään hyödyksi myös kursseja ja

opetusta suunniteltaessa.

KU

VA

JU

HO

NIK

KIL

Ä 24 VANTAAN AIKUISOPISTON OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2018

Verksamhetsidé

Den centrala funktionen i arbis verksamhet är

att ge undervisning på svenska dvs. trygga

det svenska rummet i utbildningen av vuxna i

Vanda. Språket är en viktig del av individens

identitet och genom att bjuda utbildning på

svenska stöder arbis de svenskspråkiga vanda-

bornas språkliga identitet. Fri bildning för vuxna

på svenska i Vanda ges endast inom Arbis.

Syfte

Då det viktigaste syftet med Arbis verksamhet är

att bjuda undervisning på svenska är det viktigt

att samarbeta med andra svenskspråkiga ak-

törer. Arbis gör samarbete med föreningar, där

både kursidéer, lokaler samt deltagar- och lärar-

rekrytering fungerar smidigt.

Innehåll

I princip utbudet av de svenskspråkiga kurserna

är lik det fi nska men anpassat till den svenska

minoriteten i Vanda. Speciellt viktiga är kurser

där kultur för en minoritet mest skiljer sig från

majoritetens kultur det vill säga i ämnen där

språket är speciellt viktigt som litteratur och

skrivning, teater och musik och dylika.

Arbis

Genomförande

Det är viktigt för arbis kurserna att välja, i den

mån det är möjligt, undervisningsställen så att

de stöder det språkliga identitetet. Undervis-

ningen genomförs då det är möjligt i de svenska

skolorna runt Vanda. Lärarna använder svenska

i deras undervisning. Men eftersom kurserna är

öppna också för andra än svenskspråkiga, kan

man i undervisningssituationen använda också

ett annat språk.

Evaluering

Kurserna evalueras med kursevalueringsblan-

kett, som kursdeltagarna fyller i efter kursen.

Evaluering görs också i samarbete med lärarna

då nya kurser planeras.

SPRÅKET ÄR EN VIKTIG DEL AV INDIVIDENS IDENTITET.

”K

UV

A J

UH

O N

IKK

ILÄ


Toiminta-ajatus

Maahanmuuttajakoulutus Vantaan aikuisopis-

tossa on keskittynyt suomen kielen opetuksen

ohella erityisesti kotoutumisen edistämiseen.

Maahanmuuttajakoulutuksen avulla toteutetaan

kotoutumislain tavoitteita ja kunnan vastuuta

kielenopetuksesta. Suomalaiseen yhteiskuntaan

ja kulttuuriin perehtyminen sekä työelämätaito-

jen vahvistaminen ja työllistymisen edistäminen

on keskeistä. Lisäksi Vantaan aikuisopisto järjes-

tää aikuisten perusopetusta. Maahanmuuttaja-

koulutukset pohjautuvat Opetushallituksen

Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman

perusteisiin (AIPE 2017) ja Suositukseen luku- ja

kirjoitustaidon järjestämiseksi vapaan sivistys-

työn oppilaitoksissa (UMAKO 2017). Vantaan

aikuisopistossa on oma erillinen Aikuisten luku-

ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitel-

ma (2017).

Valtio tehostaa kuntien järjestämän maahan-

muuttajakoulutuksen rahoitusta. Maahanmuut-

tajakoulutuksen rahoitus- ja raportointĳ ärjestel-

mää uusitaan vuoden 2018 alussa, jolloin osa

työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen luku-

ja kirjoitustaidon koulutuksesta siirtyy työ- ja

elinkeinoministeriöstä opetus- ja kulttuuriminis-

teriön alaisuuteen. Vapaa sivistystyö on saanut

tämän siirron myötä uuden koulutustehtävän.

Jatkossa kansalaisopistot järjestävät luku- ja kir-

joitustaidon koulutusta niille henkilöille, joiden

peruskouluopinnot kotimaastaan ovat puutteel-

liset, mutta joiden kohdalla perusopetuksen suo-

rittaminen kokonaisuutena ei ole tarkoituksen-

mukaista.

Uusi rahoitusmalli mahdollistaa luku- ja kirjoitus-

taidon sekä suomen kielen opetuksen myös työ-

voimakoulutuksen ulkopuolella oleville maahan-

muuttajille. Tähän kohderyhmään kuuluvat esi-

merkiksi kotivanhemmat, seniorit, vajaakuntoi-

set ja ne henkilöt, jotka tarvitsevat toiminnallisia,

joustavia ja / tai osa-aikaisia koulutusmahdolli-

suuksia.

Maahanmuuttajakoulutus integroituu voimak-

kaasti kansalaisopiston Suomi toisena kielenä -

ja muuhun opetukseen. Uusi rahoitusmalli mah-

dollistaa myös erilaisten toiminnallisten kurssien

sisällyttämisen luku- ja kirjoitustaidon koulutuk-

seen. Sopivia kursseja ovat useimmat taitoja

taideaineiden kurssit. Kaikkia maahanmuuttaja-

koulutuksen opiskelĳ oita ohjataan joustavasti

siirtymään sekä kansalaisopiston S2-kursseille

että muille kursseille.

Tavoitteet

Opiskelĳ an käytännön kielitaito kehittyy eli

viestintätaidot erilaisissa tilanteissa vahvistuvat.

Luku- ja kirjoitustaidon opetuksessa tavoitteena

on saavuttaa mekaaninen ja funktionaalinen lu-

kutaito sekä oppia suomen kielen alkeet, niin et-

tä opiskelĳ a kykenee viestimään yksinkertaisissa

hänelle merkityksellisissä arkielämän tilanteissa.

Kielitaitoa arvioidaan tarvittaessa eurooppalai-

sen viitekehyksen taitotasoasteikon mukaan ja

tavoitteet vaihtelevat eri koulutuksissa.

Oppimaan oppimisen taitojen kehittäminen.

Opiskelĳ aa tuetaan tiedostamaan oma osaami-

sensa, vahvuutensa ja kehittämiskohteensa. Tie-

toisuus omasta vastuusta ja roolista opiskelupro-

sessissa kasvaa. Opiskelĳ a asettaa itse tavoittei-

ta oppimiselleen ja arvioi edistymistään.

Suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin tu-

tustuminen. Opiskelĳ an tiedot suomalaisista ta-

voista, säännöistä ja yhteiskunnan toiminnas-

ta laajenevat. Hän tietää, miten suomalaisen

yhteiskunnan asettamien normien mukaan toi-

mitaan. Hän seuraa, mitä Suomessa tapahtuu.

Maahanmuuttajakoulutus


Kotoutumisessa keskeistä on paitsi sopeutumi-

nen suomalaiseen kulttuuriin, myös vuorovaiku-

tus erilaisten kulttuurien kanssa ja oman, entistä

moninaisemman kulttuuri-identiteetin tiedosta-

minen ja vahvistaminen.

Työelämätaitojen vahvistuminen. Opiskelĳ a op-

pii hakemaan työtä tehokkaammin ja sujuvam-

min. Hän tuntee työelämän pelisäännöt. Työllis-

tyminen tai jatko-opintoihin hakeutuminen hel-

pottuu. Koulutuksissa opiskelĳ a saa myös tukea

jatkomahdollisuuksien ja urapolkunsa suunnit-

teluun.

Sisällöt

Vantaan aikuisopisto tarjoaa monipuolista ja

kohderyhmän mukaan räätälöityä koulutusta

maahanmuuttajille.

Starttikurssit

Starttikurssit ovat Vantaan kaupungin rahoitta-

mia, maksuttomia ja non-stop-periaatteella toi-

mivia suomen kielen kursseja. Starttikurssit tar-

joavat vasta maahan muuttaneille vantaalaisille

mahdollisuuden oppia suomen kielen alkeita se-

kä tutustua suomalaiseen kulttuuriin ja tapoihin.

Opiskelĳ at jaetaan kielitaidon perusteella taval-

lisesti kolmeen ryhmään: luku-, alkeis- ja jatko-

ryhmiin. Lukuryhmä on tarkoitettu luku- ja kirjoi-

tustaidottomille tai heikosti lukutaitoisille aikui-

sille. Lukuryhmässä opiskellaan yleensä pienryh-

missä ja opiskelĳ at saavat yksilöllistä ohjausta

opettajalta ja avustajilta. Alkeisryhmässä tutus-

tutaan suomen kieleen ja opitaan kielen alkeita

käytännönläheisesti ja toiminnallisesti. Jatko-

ryhmässä suomea jo jonkin verran osaava voi

edelleen vahvistaa kielitaitoaan. Pääpaino on

suullisen kielitaidon vahvistamisessa.

Starttikursseilla olennaisena osana opetusta on

myös ohjaus. Tavoitteena on kotoutujan integroi-

tuminen suomalaiseen yhteiskuntaan omien yk-

silöllisten mahdollisuuksien mukaan. Starttikurs-

seilta opiskelĳ at saavat hyvän pohjan jatkaa

mahdollisesti työvoimapoliittiisiin kotoutumis-

koulutuksiin. Starttikurssien kohderyhmänä ovat

erityisesti kotiäidit, seniorit sekä muut työmark-

kinoiden ulkopuolella olevat opiskelĳ at. Heidän

kohdallaan ohjaus painottuu osallisuuden ja hy-

vinvoinnin edistämiseen. Kotona lastaan hoita-

ville vanhemmille järjestetään koulutusta, jossa

huolehditaan lastenhoidosta vanhemman opis-

kelun aikana. (Osaava vanhempi -koulutukset).

Tilauskurssit (Heke, työllisyyspalvelut)

Vantaan aikuisopisto järjestää erilaisia tilaus-

koulutuksia, joissa vahvistetaan työelämässä

olevien kielitaitoa (kuten henkilöstökeskuksen ti-

laamat koulutukset sairaanhoitajille) tai pitkä-

aikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksia

(työllisyyspalveluiden tilaamat valmennukset).

Sekä henkilöstökoulutukset että työelämäval-

mennukset räätälöidään aina kohteen mukaan.

Työelämävalmennukseen osallistuvat voidaan

jakaa kielitaidon perusteella luku-, alkeis- ja jat-

koryhmiin. Työelämävalmennusten tarkoitus on

vahvistaa työnhakutaitoja ja työelämässä tarvit-

tavaa suomen kielen taitoa.

Työelämävalmennuksia voidaan järjestää myös

ammattialoittain eriytettynä. Valmennus voi-

daan kohdistaa esimerkiksi hoiva-, elintarvike-

OPISKELĲ A ASETTAA ITSE TAVOITTEITA OPPIMISELLEEN JA ARVIOI EDISTYMISTÄÄN.

”


tai asiakaspalvelualoista kiinnostuneille. Lisäk-

si järjestetään ICT-valmennusta niille maahan-

muuttajille, jotka tarvitsevat erityisesti tietotek-

niikkataitojen vahvistamista.

Omaehtoiset kotoutumiskoulutukset

Vantaan aikuisopisto järjestää myös omaeh-

toista kotoutumiskoulutusta tiiviissä yhteistyös-

sä TE-toimiston kanssa. Koulutuksia järjestetään

alueellisen tarpeen ja kysynnän mukaan. Oma-

ehtoiset kotoutumiskoulutukset voidaan rinnas-

taa työvoimapoliittiseen työvoimakoulutukseen.

Opiskelĳ a maksaa kurssimaksun ja voi saada

kotoutumistukea opiskelunsa aikana. Jos kotou-

tumisaika on päättynyt, työtön työnhakĳ a voi

opiskella sivutoimisesti menettämättä työttö-

myysturvaansa.

Omaehtoiset kotoutumiskoulutukset noudatta-

vat Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskou-

lutuksen opetussuunnitelmien perusteita (Ope-

tushallitus 2012). Koulutus kuitenkin suunnitel-

laan kohderyhmän kielitaidon ja ammatillisen

suuntautumisen mukaan ja on hyvin työelämä-

lähtöistä. Opintoihin sisältyy tyypillisesti tutus-

tumista vantaalaisiin yrityksiin ja oman yrityk-

sen perustamiseen sekä ammatillisiin opintoihin

muun muassa Variassa. Koulutuksessa keskeistä

on, että opiskelĳ an itsenäisen opiskelun taidot

sekä kielitaito omalla alallaan vahvistuu. Oma-

ehtoisissa koulutuksissa on mahdollisuus suo-

rittaa työelämäsertifi kaatteja ja saada henkilö-

kohtaista ohjausta urasuunnitteluun ja työnha-

kuun liittyvissä asioissa.

Toteutus

Maahanmuuttajakoulutuksiin valitaan opiskeli-

jat eri tavoin. Tarkoitus on aina muodostaa tai-

totasoltaan mahdollisimman tasainen ryhmä.

Luku- ja kirjoitustaidon koulutusten osalta teh-

dään yhteistyötä TE-toimiston, Testipisteen, kun-

nan varhaiskasvatuksen ja järjestöjen kanssa. Ai-

kuisten perusopetukseen opiskelĳ at ohjautuvat

TE-toimistojen, kunnan viranomaisten tai muiden

väylien kautta. Vantaan aikuisopistossa on mah-

dollisuus suorittaa myös aikuisten perusopetuk-

sen suomen kielen kursseja aineopintoina. Näi-

tä voivat hyödyntää ne ammatillisiin opintoihin

suuntautuneet maahanmuuttajat, joilla on ko-

timaassaan hankittu peruskoulun päättötodis-

tus, mutta ei riittävää suomen kielen taitoa jat-

ko-opintoihin.

Starttikursseille sopivat opiskelĳ at valitaan al-

kuohjauksessa, johon sisältyy kielitaidon arvi-

ointi. Uudet opiskelĳ at voivat hakeutua kursseil-

le milloin tahansa vuoden aikana, jolloin kurs-

sin opettaja arvioi opiskelĳ an kielitaitoa ja oh-

jaa sopivaan ryhmään. Opiskelĳ at voivat ohjau-

tua Starttikursseille monia väyliä pitkin kuten so-

siaalityöntekĳ öiden kautta tai aviopuolisoiden

opastamana.

Työelämävalmennusten tasoryhmiä varten jär-

jestetään kielitaidon kartoitus. Myös henkilöstö-

koulutuksissa voidaan järjestää tarpeen vaati-

essa kielitaidon ja opiskelutarpeiden kartoitus.

Omaehtoiseen kotoutumiskoulutukseen valitaan

opiskelĳ at yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Kie-

litaidon lisäksi myös opiskelĳ an motivaatio ja

konkreettinen työllistymissuunnitelma vaikutta-

vat valintaan.

Kaikkiin maahanmuuttajakoulutuksiin on laadit-

tu tarkemmat opetussuunnitelmat. Tilauskurs-

seille laaditaan myös kurssikohtaiset toteutta-

missuunnitelmat.


vantaan aikuisopiston opetussuunnitelman perusteet 2018 · oppimistyylit ja hyödynnä heidän...

Documents