vantaan kaupungin ympäristömeludirektiivin mukainen … · 2015-10-08 · ja yömelutaso l yö...

Vantaan kaupungin ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys 2012

Vantaan ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys 2012

1

SisältöTiivistelmä ........................................................................................................................ 3Sammandrag ....................................................................................................................... 4Summary ........................................................................................................................ 5Esipuhe ........................................................................................................................ 61 Johdanto ........................................................................................................................ 8

1.1 Ympäristömeludirektiivin keskeinen sisältö ................................................................81.2 Kansalliset säädökset ........................................................................................................91.3 Ympäristömeludirektiivin kansallinen täytäntöönpano .......................................... 101.4 Ympäristömeludirektiivin mukaiset melun tunnusluvut sekä laskentakorkeus 10

2 Selvitysalue ....................................................................................................................... 122.1 Yleiskuvaus ........................................................................................................................ 122.2 Meluntorjuntaohjelmat ja -toimet ............................................................................... 12

3 Melulähteet ja liikennetiedot ........................................................................................... 133.1 Tieliikenne ......................................................................................................................... 13

3.1.1 Maantiet ................................................................................................................................................... 133.1.2 Kadut ......................................................................................................................................................... 143.1.3 Nopeusrajoitukset ................................................................................................................................ 153.1.4 Raskas liikenne ...................................................................................................................................... 153.1.5 Vuorokausijakaumat ............................................................................................................................ 153.1.6 Vuorokausiliikenne............................................................................................................................... 163.1.7 Talviliikenne ............................................................................................................................................ 16

3.2 Rautatiet ............................................................................................................................ 163.3 Lentoliikenne .................................................................................................................... 173.4 Ympäristöluvanvaraiset toiminnot ............................................................................... 17

4 Arviointimenetelmät ......................................................................................................... 174.1 Laskentamallit, -ohjelmat ja -menettelyt .................................................................... 174.2 Laskenta-asetukset .......................................................................................................... 184.3 Laskennan suoritus .......................................................................................................... 18

5 Maastomalli ...................................................................................................................... 195.1 Kaupunkien maastomalli ............................................................................................... 19

5.1.1 Lähtöaineisto ......................................................................................................................................... 195.1.2 Korkeusaineisto ..................................................................................................................................... 195.1.3 Maastomallin muokkaus .................................................................................................................... 19

5.2 Melumalli ........................................................................................................................... 205.2.1 Rakennukset ........................................................................................................................................... 205.2.2 Maanpinnan absorptio ....................................................................................................................... 215.2.3 Erityispäällysteet ................................................................................................................................... 21

5.3 Maastomalli selvitysalueen ulkopuolella .................................................................... 215.4 Meluesteet......................................................................................................................... 215.5 Asukaslaskennat .............................................................................................................. 225.6 Tilastotietoa maastomallista koko selvitysalueelta .................................................. 225.7 Lentoliikenne .................................................................................................................... 22


2

6 Tulokset 226.1 Meluvyöhykkeet ja taulukot .......................................................................................... 22

6.1.1 Päivä-ilta-yömelutaso Lden ja yömelutaso Lyö .............................................................................. 226.1.2 Ekvivalenttimelutasot LAeq(7–22) ja LAeq(22–7) ........................................................................... 26

6.2 Tulosten tarkastelu .......................................................................................................... 296.3 Epävarmuustekijöiden tarkastelu ................................................................................ 31

7 Lentoliikenne ..................................................................................................................... 327.1 Lentoaseman toiminta ja liikenne ................................................................................ 32

7.1.1 Liikennemäärän kehitys ..................................................................................................................... 327.1.2 Operaatiot ja niiden jakautuminen ................................................................................................ 327.1.3 Lentoreitit ja lentomenetelmät ....................................................................................................... 337.1.4 Melunhallintatoimenpiteet ............................................................................................................... 337.1.5 Kiitotiet ja kiitoteiden käyttöperiaatteet ...................................................................................... 347.1.6 Liikenteen määrä kiitotiettäin .......................................................................................................... 347.1.6 Konetyyppijakauma vuonna 2011 ................................................................................................. 347.1.8 Lentoreitit ................................................................................................................................................ 35

7.2 Melulaskennat .................................................................................................................. 357.2.1 Laskentamenetelmä ............................................................................................................................ 357.2.2 Lentokonemelun tunnusluvut ......................................................................................................... 37

7.3 Laskentatulokset .............................................................................................................. 377.3.1 Laskentatulokset ja melualueiden asukasmäärät Helsinki-Vantaan lento-aseman läheisyydessä .................................................................................................................................................... 37

8 Lähteet ....................................................................................................................... 399 Liitteet ....................................................................................................................... 40


3

TiivistelmäEU:n meludirektiivin mukainen meluselvitys tehtiin Vantaalla ensimmäistä kertaa. Meluselvitys on tehty yhteistyössä pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Liikenneviraston kanssa. Edellisellä kierroksella 2007 Helsingin kaupunki oli mukana ainoana kaupunkina Suomessa.

Selvityksen mukaan päivä-ilta-yömelutason Lden yli 55 dB meluvyöhykkeen asukasmäärä Vantaalla tie- ja katuliikenteen osalta on 77 470.

Rautateiden osalta altistuvien määrä on hieman kasvanut. Rautateiden päivä-ilta-yömelutason Lden yli 55 dB meluvyöhykkeen asukasmäärä Vantaalla on nyt 9 280.

Vantaalla raideliikenteen melulle altistuvia on nyt enemmän kuin vuoden 2007 tehdyssä en-simmäisen vaiheen selvityksessä. Altistusluvut ovat kasvaneet vaikka junakalusto on aiempaa hiljaisempaa. Suurimpiin altistuslukuihin on syynä radan varteen melualueille rakennettu uusi asutus.

Meludirektiivin tarkoittamaa laitosmelua Vantaalla eniten aiheuttaa kivenmurskaus ja -louhinta, joka on keskittynyt Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Kehä III:n väliselle alueelle. Melu ei kuitenkaan kohdistu asuinalueille. Myös Martinlaakson voimalaitoksen aiheuttama melu jää asuinalueilla alle ohjearvojen.

Vantaan erityispiirteenä voidaan katsoa olevan laajoille alueille leviävä lentomelu. Finavian tekemän direktiivin mukaisen meluselvityksen mukaan lentomelulle altistuu Helsinki-Vantaan lentoaseman lähistöllä yhteensä noin 14 000 asukasta. Näistä arviolta noin 7 400 asuu Vantaalla.

Lentomelulle altistuvien määrä on Vantaalla nykyisin kutakuinkin samalla tasolla kuin vuonna 2002 vaikka Helsinki-Vantaan matkustajamäärä on kasvanut tässä ajassa noin 40 %. Tämä johtuu muun muassa lentokonetekniikan kehityksestä ja täyttöasteen noususta.


4

SammandragBullerutredningen i enlighet med EU:s bullerdirektiv gjordes för första gången i Vanda. Buller-utredningen har gjorts i samarbete med huvudstadsregionens övriga städer och Trafikverket. Under föregående omgång 2007 deltog endast Helsingfors i utredningen för Finlande del.

I enlighet med utredningen är invånarantalet på bullernivån dag-kväll-natt Lden över 55 dB för väg- och gatutrafikens del i Vanda 77 470.

För järvägens del har antalet exponerade ökat en aning. Invånarantalet på området för buller-nivån dag-kväll-natt Lden över 55 dB är nu 9 280.

Antalet personer som exponeras för buller från järnvägstrafik är nu större än det var år 2007 då den föregående utrednig gjordes. Exponeringstalen har vuxit trots att tågparken blivit tystare än tidigare. Skälet till de större exponeringstalen är ny bostadsbebyggelse som uppkommit på bullerområdet invid järnvägen.

Industribuller, enlig bullerdirektivet, orsakas i Vanda huvudsakligen av stenkrossning- och schaktning av berg som största delen sker i området mellan Helsingfors-Vanda flygstation och Ring III. Bullret berör ändå inte bostadsområden. Också bullret från kraftverket i Mårtensdal ligger på närbelägna bostadsområden under riktvärdet.

Ett särdrag för Vanda är flygbullret som breder ut sig över stora områden. Enligt bullerutrednigen i enlighet med bullerdirektivet som Finavia gjort exponeras sammanlagt 14 000 personer för buller i närheten av Helsingfors-Vanda flygstation. Av dessa uppskattas 7 400 bo i Vanda.

Antalet flygbullerexponerade är i dag i stort sett på samma nivå som år 2002 trots att antalet pas-sagerare under denna period har ökat med ungefär 40 %. Orsaken ligger utvecklingen i flygplan-stekniken och ett större antal passagerare per flygplan.


5

Summary

An environmental noise assessment, as stipulated in the EU Environmental Noise Directive, was carried out for the first time in Vantaa. This environmental noise assessment was completed in cooperation with the capital-region municipalities and Finnish Transport Agency. During the pre-vious round in 2007, the City of Helsinki was the only Finnish city to take part.

According to the assessment, the number of Vantaa residents in the road and street day-evening-night noise level of Lden in excess of 55 dB was 77 470.

As regards the railroads, the number of residents who are exposed has increased slightly. The number of Vantaa residents in the railroad day-evening-night noise level of Lden in excess of 55 dB is currently 9 280.

The number of those who are now exposed to railroad noise in Vantaa is higher than in the initial-stage report of 2007. The figures are now higher, albeit it that the rolling stock is more silent than previously. The reason for these higher exposure figures is the new housing areas that have been built along the tracks and noise areas.

Industrial noise, as defined in the Environmental Noise Directive, is mostly caused by rock crush-ing and excavation work, which has mainly taken place in the area between Helsinki Airport and Ring Road III. This noise, however, does not affect the residential areas. Furthermore, the noise caused by the Martinlaakso power plant falls below the guideline values in the residential areas.

The aircraft noise that spreads over large areas can be considered as one special characteristic of Vantaa. According to the noise assessment, as stipulated in the directive and conducted by Finavia, approximately 14 000 residents in the Helsinki Airport surroundings are exposed to air-craft noise. Approximately 7 400 of these people are estimated to live in Vantaa.

The number of people who are currently exposed to aircraft noise in Vantaa is more or less on the same level as in 2002, albeit that the number of passengers travelling through Helsinki Airport has increased by approximately 40% during this time. This can be attributed, amongst other things, to the developments in aircraft technology and the increase in seat occupancy rates.


6

Esipuhe

EU:n ympäristömeludirektiivin (2002/49/EY) voimaan tulon jälkeen vuosina 2007–2008 Suomessa tehtiin niin kutsutut ensimmäisen vaiheen meluselvitykset sekä meluntorjunnan toimintasuun-nitelmat. Ensimmäisessä vaiheessa meluselvitykset tehtiin vilkkaimmin liikennöidyistä maanteistä ja rautateistä sekä Helsinki–Vantaan ja Helsinki–Malmin lentoasemista. Kaupungeista vain Hel-singin kaupunki oli ensimmäisellä kierroksella selvitysvelvollinen.

Vuosina 2010–2012 toteutetut niin kutsutut toisen vaiheen meluselvitykset on tehty yli 100 000 asukkaan väestökeskittymistä, maanteistä joiden liikennemäärä on yli 3 miljoonaa ajoneuvoa vuodessa, rautateistä joiden liikennemäärä on yli 30 000 junaa vuodessa sekä lentoasemista, joilla on yli 50 000 operaatiota vuodessa.

Pääkaupunkiseudulla ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys on tehty Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sekä Liikenneviraston yhteistyönä. Maanteiden osalta työhön osallistui myös Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus).

Tähän Vantaan kaupungin ympäristömeludirektiivin mukaiseen meluselvitykseen 2012 on koottu Vantaata koskevat osuudet pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Liikenneviraston teettämästä ym-päristömeludirektiivin mukaisesta meluselvityksestä. Meluselvitykseen on sisällytetty tiedot myös Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoliikenteen aiheuttamasta melusta Finavialta saatujen tietojen perusteella sekä tiedot teollisuusmelusta.

Vantaan kaupungin meluselvityksessä kohteena on Vantaan alueella sijaitsevat pää- ja kokooja-kadut, maantiet ramppeineen sekä rautatiet.

Selvitys alkoi syyskuussa 2010 ja valmistui maaliskuussa 2012. Selvitysvelvolliset kunnat ovat tie-dottaneet asukkaita sekä muita tahoja internet-sivuillaan selvityksen alkamisesta sekä selvityksen tuloksista. Lisäksi selvityksen tulokset on esitelty hankkeen päätyttyä tiedotusvälineille suunna-tussa tiedotustilaisuudessa.

Selvitystyö laadittiin Sito Oy:ssä, jossa työstä vastasivat projektipäällikkönä toiminut Anne Määttä, projektisihteerinä toimineet Tuomo Pynnönen (8.6.2011 saakka) ja Siru Parviainen (9.6.2011 alkaen), meluasiantuntijana Jarno Kokkonen, melumallintajina Juha Korhonen, Olli Kontkanen ja Jussi Jääoja, maastomalliasiantuntijana Olli Hänninen, paikkatietoasiantuntijana Antero Keskinen sekä laadunvarmistajana Timo Huhtinen.

Työtä ohjasi kaupunkien ja Liikenneviraston edustajista koottu projektin edistymistä seurannut ja hallinnollisista päätöksistä vastannut ohjausryhmä (yhteensä 3 kokousta välillä 11.10.2010–8.3.2012) sekä työn yksityiskohtaisempien ja teknisempien kokonaisuuksien ohjauksesta vastan-nut projektiryhmä (yhteensä 7 kokousta välillä 22.9.2010–21.2.2012).

Ympäristöministeriölle toimitettavaan Vantaan kaupungin ympäristömeludirektiivin mukaiseen selvitykseen on sisällytetty tiedot myös Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteestä aiheuttamasta melusta ja melualueilla asuvista asukkaista Finavialta saatujen tietojen perusteella.


7

Ohjausryhmän jäseninä toimivat:

• ympäristöjohtaja Pekka Kansanen, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, ohjausryhmän puheenjohtaja ohjausryhmän puheenjohtaja

• ympäristöjohtaja Stefan Skog, Vantaan kaupungin ympäristökeskus, ohjausryhmän varapu-heenjohtaja

• ympäristösuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä, Espoon kaupungin ympäristökeskus• valvontapäällikkö Kari Kavasto, Espoon kaupungin ympäristökeskus• ympäristöpäällikkö Anna-Lena Granlund-Blomfelt, Kauniaisten kaupunki• yksikönpäällikkö Arto Hovi, ympäristö ja turvallisuus, Liikennevirasto• tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Anders Jansson, Liikennevirasto• suunnittelija Larri Liikonen, Uudenmaan ELY-keskus• ympäristöjohtaja Mikko Viinikainen, Finavia• ympäristöinsinööri Krister Höglund, Finavia (1.2.–31.7.2011) • ylitarkastaja Erkki Poikolainen, Liikennevirasto, projektiryhmän edustaja• ympäristötarkastaja Anu Haahla, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, projektiryhmän

edustaja (22.12.2012 asti)• ympäristötarkastaja Taiju Virtanen, Helsingin kaupungin ympäristökeskus (1.2.2012 alkaen)• osastopäällikkö Anne Määttä, Sito Oy, konsultin projektipäällikkö • asiantuntija Tuomo Pynnönen, Sito Oy, projektisihteeri (8.6.2011 asti)• nuorempi asiantuntija Siru Parviainen, Sito Oy, projektisihteeri (9.6.2011 alkaen).

Projektiryhmän jäseninä toimivat:

• ylitarkastaja Erkki Poikolainen, Liikennevirasto, projektiryhmän puheenjohtaja• ympäristötarkastaja Anu Haahla, Helsingin kaupungin ympäristökeskus (22.12.2012 asti)• ympäristötarkastaja Eeva Pitkänen, Helsingin kaupungin ympäristökeskus (22.12.1012 alkaen)• diplomi-insinööri Matti Neuvonen, Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto• johtava ympäristötarkastaja Saara Juopperi, Vantaan kaupungin ympäristökeskus (31.7.2011

asti)• liikenneinsinööri Pirjo Suni, Vantaan kaupunki, kuntatekniikan keskus • ympäristöinsinööri Krister Höglund, Vantaan kaupungin ympäristökeskus (1.8.2011 alkaen)• valvontapäällikkö Kari Kavasto, Espoon kaupungin ympäristökeskus, varalla ympäristötarkas-

taja Lea Salonpää Espoon kaupungin ympäristökeskus• suunnitteluinsinööri Jenni Saarelainen, Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus, varalla

suunnittelupäällikkö Petri Suominen, Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus • ympäristöpäällikkö Anna-Lena Granlund-Blomfelt, Kauniaisten kaupunki• tarkastaja Arto Kärkkäinen, Uudenmaan ELY-keskus• osastopäällikkö Anne Määttä, Sito Oy, konsultin projektipäällikkö • asiantuntija Tuomo Pynnönen, Sito Oy, projektisihteeri 8.6.2011 asti• nuorempi asiantuntija Siru Parviainen, Sito Oy, projektisihteeri 9.6.2011 alkaen• vanhempi asiantuntija Jarno Kokkonen, Sito Oy.


8

1 Johdanto

1.1 Ympäristömeludirektiivin keskeinen sisältö

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/EY ympäristömelun arvioinnista ja hallin-nasta (ympäristömeludirektiivi) tuli voimaan 18.7.2002 (1). Direktiivin tavoitteena on määritellä yhteisölle yhteinen toimintamalli, jonka avulla voidaan välttää, ehkäistä tai vähentää ympäristö-melulle altistumisen haittoja, joiksi katsotaan myös melun häiritsevyys. Haittoja vähennetään tärkeysjärjestyksessä. Direktiivin tavoitteena on saada jäsenvaltioiden melutasoista vertailukelpoi-sia tietoja.

Direktiivi koskee yli 100 000 asukkaan väestökeskittymiä, pääliikenneväyliä sekä suuria lento-asemia. Tieliikenteen pääväyliä ovat direktiivin mukaan tiet, joilla liikennöi vuosittain yli 3 miljoo-naa ajoneuvoa. Rautatieliikenteessä pääväyliä ovat ne, joilla liikkuu vuosittain yli 30 000 junaa. Suuret lentoasemat ovat siviililentoasemia, joilla on vuosittain yli 50 000 nousua tai laskua.

Direktiivi velvoittaa keräämään, vertailemaan ja välittämään ympäristömelua koskevaa tietoa. Direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi:

• tehdään meluselvitykset ympäristömelulle altistumisesta,• laaditaan toimintasuunnitelmat melun ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sekä• välitetään tietoa ympäristömelusta ja sen vaikutuksista kansalaisille.

Ensimmäisessä vaiheessa, kesäkuun loppuun 2007 mennessä, tehtiin selvitykset yli 250 000 asukkaan väestökeskittymistä, maanteistä, joiden liikennemäärä on vuodessa yli kuusi miljoonaa ajoneuvoa, rautateistä, joiden liikennemäärä on yli 60 000 junaa vuodessa sekä lentoasemista, joilla on vuosittain yli 50 000 nousua tai laskua. Meluselvitys laadittiin vuoden 2006 liikenne- ja asukastietoihin perustuen ja toimitettiin merkittäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.

Toisessa vaiheessa, kesäkuun 2012 loppuun mennessä tehdään selvitykset kaikista direktiivin mukaisista väestökeskittymistä, pääväylistä ja lentoasemista. Selvitykset laaditaan vuoden 2011 liikenne- ja asukastietoihin perustuen, ja toimitetaan merkittäväksi ympäristönsuojelun tieto-järjestelmään, kuten ensimmäisen vaiheen selvitykset.

Euroopan yhteisössä otetaan käyttöön yhteiset melun tunnusluvut, päivä-ilta-yömelutaso (painotettu keskiäänitaso) eli vuorokausimelutaso Lden ja yömelutaso Lyö. Nämä ovat pitkän ajan keskiäänitasoja, jotka määritellään vuoden päivä-, ilta- ja yöaikojen sekä sääolojen kannalta kes-kivertovuoden perusteella. Yhteisten melun tunnuslukujen mukaiset meluvyöhykkeet arvioidaan yhteisillä laskenta- ja mittausmenetelmillä.

Meluselvitysten laatimisen jälkeen molemmissa vaiheissa laaditaan meluntorjunnan toiminta-suunnitelmat. Toimintasuunnitemassa esitetään muun muassa lyhyen ja pitkän ajan suunni-telma meluntorjuntatoimista ja niiden arvioiduista vaikutuksista melulle altistuvien asukkaiden määrään. Lisäksi käsitellään toimenpiteiden vaatimaa rahoitusta ja vuorovaikutusta.


9

Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan voi kuulua toimia, jotka liittyvät liikennesuunnitteluun, maankäytön suunnitteluun, teknisiin toimiin melulähteissä, hiljaisempien melulähteiden valin-taan, melun leviämisen ajalliseen tai alueelliseen rajoittamiseen sekä muihin rajoituskeinoihin, kuten taloudelliseen ohjaukseen.

Meluntorjunnan toimintasuunnitelma ensimmäisen vaiheen selvityskohteista laadittiin ja toimitettiin merkittäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 18. päivään heinäkuuta 2008 mennessä. Toisen vaiheen selvityskohteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelmien on oltava valmiina 18. heinäkuuta 2013.

Toisen vaiheen jälkeen meluselvitykset ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmat on tarkastettava joka viides vuosi kaikista direktiivin mukaisista väestökeskittymistä, pääväylistä ja lentoasemista.

1.2 Kansalliset säädökset

Ympäristömeludirektiivin kansallista täytäntöönpanoa varten on ympäristönsuojelulakia (86/2000) täydennetty muutoksella (459/2004) Euroopan yhteisön edellyttämistä meluselvityk-sistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista (2). Muutoksessa lakiin lisättiin pykälät 25a § ja 25b §.

Valtioneuvoston asetuksella Euroopan yhteisön edellyttämistä meluselvityksistä ja meluntorjun-nan toimintasuunnitelmista (801/2004) säädetään näissä käytettävistä melun tunnusluvuista, me-luselvitysten ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmien yksityiskohtaisesta sisällöstä sekä niiden laatimisen aikatauluista (3). Asetukseen sisältyy myös säännökset velvollisuuksista toimittaa tietoa komissiolle. Asetuksen 1. pykälässä todetaan, että sitä sovelletaan ainoastaan ympäristömelu-direktiivin täytäntöön panemiseksi annetun lain tarkoittamiin selvityksiin. Sitä ei täten sovelleta muihin Suomessa tehtäviin meluselvityksiin.

Ympäristömelulla tarkoitetaan asetuksen 2. pykälän mukaan ei-toivottua tai haitallista ihmisen toiminnan aiheuttamaa ulkona esiintyvää ääntä, kuten kulkuvälineiden, tie-, raide- ja lentolii-kenteen sekä teollisuuslaitosten toiminnan aiheuttamaa ääntä. Haitoilla tarkoitetaan ihmiselle aiheutuvia terveyshaittoja ja häiritsevyydellä melun aiheuttamaa kielteisenä koettua elämyspiir-rettä.

Hiljaisella alueella väestökeskittymässä tarkoitetaan aluetta, jossa minkään melulähteen aiheut-tama keskiäänitaso LAeq ei ylitä päivällä (kello 07.00 – 22.00) 50 dB eikä yöllä (kello 22.00 – 07.00) 45 dB.

Meluselvitystä käytetään meluntorjunnan toimintasuunnitelman laadintaan, kansalaisille tarkoitettuna tietolähteenä ja EU:n komissiolle toimitettavien tietojen hankkimiseen. Asetuksessa säädetään, että meluselvityksen tulee sisältää tulosten lisäksi tiedot selvityskohteesta ja aiemmin tehdyistä meluntorjuntatoimista, selvityksen laatijasta sekä käytetyistä menetelmistä.

Meluselvityksessä tulee melutilanteesta arvioida ympäristönsuojelulain 25 a §:n 1 momentin mu-kaisista kohteista päivä-ilta-yö-melutaso Lden erikseen tieliikenteestä, rautatieliikenteestä, lentolii-kenteestä ja teollisuudesta sekä esittää melun desibelimäärän perusteella meluvyöhykkeet:


10

55 – 59, 60 – 64, 65 – 69, 70 – 74 ja ≥ 75 dB. Meluselvityksessä arvioidaan myös yömelutaso Lyö erikseen tieliikenteestä, rautatieliikenteestä, lentoliikenteestä ja teollisuudesta sekä esitetään melun desibelimäärän perusteella meluvyöhykkeet: 50 – 54, 55 – 59, 60 – 64, 65 – 69 ja ≥ 70 dB.

Meluselvityksessä ilmoitetaan edellä mainituilla vyöhykkeillä melulle altistuvissa rakennuksissa asuvien henkilöiden määrät sekä lukumäärä, kuinka moni edellä mainituista henkilöistä asuu ra-kennuksissa, joissa on erityinen ääneneristys ympäristömelua vastaan, ja kuinka moni asuu raken-nuksissa, joissa on hiljainen ulkoseinä, jos tiedot ovat käytettävissä. Meluselvityksessä ilmoitetaan myös arvio eri meluvyöhykkeillä olevien asuinrakennusten sekä hoito- ja oppilaitosten määristä.

1.3 Ympäristömeludirektiivin kansallinen täytäntöönpano

Ensimmäisessä vaiheessa (2007) väestökeskittymistä mukana oli ainoastaan Helsinki. Maanteitä oli selvitettävänä noin 750 kilometriä, ja rautateitä noin 96 kilometriä. Lentoasemista mukana oli Helsinki-Vantaa. Lisäksi Helsinki-Malmin lentoasema sisältyi Helsingin kaupungin selvitykseen (5). Näistä kohteista laadittiin meluntorjunnan toimintasuunnitelmat.

Toisessa vaiheessa (2012) väestökeskittymistä ovat mukana pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen), Turku, Tampere, Lahti ja Oulu. Selvitettäviä maanteitä on noin 2100 kilo-metriä ja rautateitä noin 170 kilometriä. Lentoasemista selvitys tehdään Helsinki-Vantaasta erik-seen sekä Helsinki-Malmista osana Helsingin meluselvitystä.

Pääkaupunkiseudun meluselvityksessä tavoitteena oli arvioida kaupunkien alueilla esiintyvä tie- ja rautatieliikenteen aiheuttama ympäristömelu laatimalla meluvyöhykekartat ja arvioimalla melulle altistuvien asukkaiden määrät meluvyöhykkeillä. Selvitys kuvaa vuoden 2011 melutilan-netta, ja se tehtiin laskemalla liikenteen aiheuttamat melutasot ympäristömelun laskentamalleilla. Tarkastelu tehtiin erikseen tie- ja rautatieliikenteelle. Lisäksi tarkasteltiin erikseen ne maantiet, joiden liikennemäärä on yli 3 000 000 ajoneuvoa vuodessa.

Pääkaupunkiseudun meluselvitykseen eivät sisältyneet teollisuus eikä Helsinki-Vantaan lento-asema.

1.4 Ympäristömeludirektiivin mukaiset melun tunnusluvut sekä laskentakorkeus

Melun tunnusluvulla tarkoitetaan melun häiritsevyyden tai muiden haitto-jen arviointiin käytet-tävää melun fysikaalista voimakkuutta kuvaavaa suuretta. Ympäristömeludirektiivin mukaisissa meluselvityksissä melun yleistä häiritsevyyttä kuvaavana tunnuslukuna tulee käyttää vuorokau-denajan mukaan painotettua päivä-ilta-yömelutasoa eli vuorokausimelutasoa Lden ja yöajan painottamatonta keskiäänitasoa eli yömelutasoa Lyö. Päivä-ilta-yömelutason Lden osatekijät, ajat ja painotukset on esitetty taulukossa 1.


11

Taulukko 1. Päivä-ilta-yömelutason Lden osatekijät, ajat ja painotukset.

Vuorokauden aika ja taso

aika, klo kesto, h painotus, dB

päivä Ld 7-19 12 0

ilta Le 19-22 3 +5

yö Ln 22-7 9 +10

Laskennallisesti päivä-ilta-yömelutaso määritetään seuraavasti:

missä Ld, Le ja Ln ovat eri vuorokaudenaikojen pitkän ajan keski-äänitasoja. Ld on päivällä, Le illalla ja Ln yöllä esiintyvä keskiäänitaso (taulukko 1). Kaikissa äänitasoissa on A-painotus.

Päivä-ilta-yömelutason Lden osatekijät ovat melutasosuureina sinänsä samoja kuin Suomessa nykyisin käytettävät keskiäänitasot eli ekvivalentit A-painotetut äänitasot LAeq. Tärkeä lisä-määritelmä on, että vuorokaudenajan lisäksi päivän, illan ja yön keskiäänitasot koskevat koko vuoden pituista aikaa. Ne määritetään koko vuoden kaikkien päivien, iltojen ja öiden perusteella. Melulähteiden päästöjen vuodenaikoihin liittyvän ajallisen vaihtelun lisäksi päivä-, ilta- ja yö- melutasot on tarkoitus määrittää sään kannalta keskimääräisen vuoden perusteella.

Päivä-ilta-yömelutasoa Lden ei ole käytetty muissa Suomessa tehdyissä meluselvityksissä. Uusi melutasosuure saa eri lukuarvoja kuin Suomessa käytettävä päiväajan keskiäänitaso LAeq, joten tämän selvityksen tuloksia ei voi suoraan verrata muiden selvitysten tuloksiin.

Suomessa ympäristömelua säännellään valtioneuvoston päätöksessä (993/92) annettujen ohjearvojen nojalla (4). Ohjearvot koskevat päivän ja yöajan keskiäänitasoja LAeq, joten tässä selvityksessä laskettujen melusuureiden Lden ja Lyö tuloksia ei voida suoraan verrata melutason ohjearvoihin.

Vapaassa, esteettömässä ympäristössä vuorokaudenaikojen painotukset tuottavat päivä-ilta-yö-melutasolle Lden jonkin verran suuremman lukuarvon Suomessa käytettävään päivän keskiääni-tasoon LAeq verrattuna. Vaikutus on käytännössä vaihteleva:

• Tieliikennemelulla vaikutus on pienehkö; ero on noin 1–3 dB• Jos rautatieliikenteessä on merkittävää yö(tavara)liikennettä, voi esiintyä hieman edellistä

suurempia eroja• Jatkuvasti toimiva teollisuus tuottaa suurimman eron, lähes 7 dB asti.

Päivä-ilta-yömelutaso Lden ja tämän selvityksen yömelutaso Lyö poikkeavat Suomen nykyiseen käytäntöön verrattuna myös laskentakorkeuden suhteen. Näiden melusuureiden ollessa kyseessä melutasoja tarkastellaan neljän metrin korkeudella maanpinnasta, kun normaalisti Suomessa käytetään kahden metrin laskentakorkeutta.


12

Neljän metrin laskentakorkeudella on kahdenlaisia vaikutuksia verrattuna kahden metrin laskentakorkeuteen; akustisesti pehmeän maanpinnan maavaimennus on pienempi ja este-vaimennus on pienempi. Molemmat tekijät suurentavat päivä-ilta-yömelutason Lden arvoa ver-rattuna samassa paikassa kahden metrin korkeudella laskettuun tai mitattuun päiväajan kes-kiäänitasoon LAeq(7–22). Vuorokaudenaikojan painotuksen ja suuremman laskentakorkeuden yhteisvaikutuksena päivä-ilta-yömelutaso Lden saa melulähteestä ja maastosta riippuen noin 2–5 dB suurempia arvoja kuin päiväajan keskiäänitaso LAeq(7–22). (5)

Neljän metrin korkeudella laskettu yömelutaso Lyö eroaa Suomessa nykyisin käytössä olevasta yöajan keskiäänitasosta LAeq(22–7) tarkastelukorkeuden osalta ja lisäksi se kuvaa koko vuoden keskimääräistä yömelutasoa. Niiden väliseen eroon vaikuttaa siten vain maa- ja estevaimennus. Yömelutaso Lyö saa keskimäärin 1–2 dB suurempia arvoja kuin normaalisti käytössä oleva yöajan keskiäänitaso LAeq(22–7).

2 Selvitysalue2.1 Yleiskuvaus

Vantaa koostuu seitsemästä suuralueesta, jotka ovat Myyrmäki, Kivistö, Aviapolis, Tikkurila, Koivukylä, Korso ja Hakunila. Tikkurila on hallinnollinen keskus. Vantaan itä- ja eteläosat ovat huomattavasti länsiosaa tiiviimmin rakennettuja. Merkittävän osan Vantaan virkistysalueverkos-tosta muodostavat Vantaanjoki ja Keravanjoki ranta-alueineen. Keskellä Vantaata sijaitseva Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen merkittävin lentoasema.

Vantaan maa-alueen pinta-ala on noin 238 km2. Vuoden 2011 alussa asukkaita oli 200 055. Keskimääräinen asukastiheys on 839 asukasta neliökilometrillä.

Vantaalla sijaitsee paljon teollisuusalueita ja logistiikkakeskuksia, jotka kasvattavat raskaan liikenteen osuutta lähialueen teillä ja kaduilla. Tällaiset alueet keskittyvät lähinnä valtaväylien lähelle hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Suurimmat keskittymät sijaitsevat Helsinki-Vantaan lentoaseman eteläpuolella Kehä III:n ja Tuusulanväylän varrella sekä Lahdenväylän varrella Kehä III:n pohjoispuolella. (12)

Vantaan tieliikenteen pääverkko on ollut nykymuodossaan 1980-luvulta asti. Uusin rakennettu väylä oli Hämeenlinnan moottoritie, jonka rakentaminen alkoi 1985. Kehä III halkoo Vantaan eteläosia ja yhdistää säteittäiset valtatiet 3 (Hämeenlinnanväylä), 4 (Lahdenväylä) ja 7 (Porvoon-väylä) sekä kantatien 45 (Tuusulanväylä) toisiinsa.

Vuonna 1862 avattu päärata pohjoiseen kulkee useamman merkittävän keskuksen läpi tai vie-restä. Paikallisrata Helsingistä Martinlaaksoon avattiin vuonna 1975 ja sen jatko Vantaankoskelle avattiin vuonna 1991.

2.2 Meluntorjuntaohjelmat ja -toimetVantaalla on tehty meluselvityksiä ja meluntorjuntasuunnitelmia jo useamman kymmenen vuoden ajan. Esimerkiksi laajempia alueita ja kokonaisuuksia käsittelevistä meluselvityksistä voi


13

mainita seuraavat:• Vantaan melututkimus, 1976• Vantaan pääteiden ja -katujen melutasot, 1983• Asuntoalueiden suojaus tieliikennemelulta, toimenpidesuunnitelma 1984• Vantaan katuja raideliikenteen meluselvitys, 1992 (10)• Vantaan meluntorjuntaohjelma, 1993• Katujen meluesteiden rakentamisohjelma 1994–1998, päivitetty vuonna 1996 vuosille

1996–2000 ja vuonna 1997 vuosille 1997–2001• Vantaan yleiskaavan meluselvitys, 2007 (11)• Katujen meluesteet Vantaalla, 2008

Vantaan kaupunki on mukana myös seuraavissa koko pääkaupunkiseutua koskevia meluntorjun-taohjelmissa:

• Pääkaupunkiseudun pääväylien meluntorjuntaohjelma vuosille 2000–2020 (6)• Pääkaupunkiseudun pääteiden meluntorjuntaohjelma vuosille 2005–2025 (7)• Pääkaupunkiseudun rautateiden meluntorjuntaohjelma vuosille 2001–2020 (8)

Vuonna 2008 valmistuneeseen Maanteiden meluntorjunnan toiminta-suunnitelmaan 2008–2012 (9) oli sisällytetty yhdeksän kohdetta Vantaan alueelta. Kohteet ja suunnitelman mukaiset toteut-tamisvuodet olivat seuraavat:

• Vt4 Metsola–Jokivarsi, 2008• Vt4 Hakunila, 2009• Kt50 Hakunila, 2009• Kt50 Kuninkaala–Kuusikko, 2010• Kt50 Kuninkaala–Heidehof, 2010• Vt3 Vantaanlaakso, 2010• Kt45 Tammisto-Siltamäki, 2011• Vt3 Kaivoksela, 2011• Vt4 Päiväkumpu, 2011

Vantaalla meluntorjuntaa on toteutettu sekä meluestein että hiljaisella asfaltilla. Meluesteitä on yhteensä noin 35 kilometriä (meluaitoja ja -kaiteita noin 21 kilometriä ja meluvalleja noin 14 kilometriä).

3 Melulähteet ja liikennetiedot3.1 Tieliikenne

3.1.1 MaantietPääkaupunkiseudun selvitysalueen merkittävimmät maantiet ovat Kehä I, II ja III sekä säteittäisesti Helsingin keskustasta lähtevät suuret maantiet. Maanteiden osalta liikennetietoja saatiin kahdes-ta lähteestä, kaupungeilta ja tierekisteristä. Mikäli eri lähteistä saaduissa tiedoissa oli ristiriitoja, keskusteltiin kaupungin ja ELY-keskuksen edustajien kanssa ja valittiin luotettavammaksi arvioitu


14

tieto. Selvitysalueen maanteiden tienpidosta vastaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ym-päristökeskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue. Merkittävimmät maantiet Vantaan kaupungin alueella ovat Kehä III, joka halkoo kaupungin eteläosaa, sekä Vihdintie, Hämeenlinnanväylä, Tuusulanväylä, Lahdenväylä sekä Porvoonväylä.

Suurimmat liikennemäärät Vantaan kaupungin alueella on Tuusulanväylällä Kehä III:n eteläpuolel-la, missä keskimääräinen vuorokausiliikenne on lähes 70 000 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL). Liikennemäärät ylittävät 40 000 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL) myös Hämeenlinnan- ja Lahden-väylillä sekä Kehä III:lla Hämeenlinnanväylän ja Tikkuritien välillä.

Vantaan kaupungin alueella on yhteensä noin 115 kilometriä direktiivin tarkoittamia maanteitä (liikennemäärä yli 3 000 000 ajoneuvoa vuodessa). Nämä tiet on lueteltu alla:

• Kehä III (Kt50)• Porvoonväylä (Vt7)• Lahdenväylä (Vt4)• Tuusulanväylä (Kt45)• Hämeenlinnanväylä (Vt3)• Vihdintie (Mt120)• Fazerintie (Mt11630)• Ylästöntie (Mt11453)• Koivukylänväylä (Mt1375) väleillä Lahdentie–Ohratie ja Levonojantie–Simosentie• Kulomäentie (Mt152)• Junkersintie (Mt1371)• Ilmakehä (Mt138)• Lentoasemantie (Mt135)• Klaukkalantie (Mt132)

3.1.2 KadutSelvityksessä huomioitiin katuverkosta pääkadut sekä alueelliset ja paikalliset kokoojakadut.

Vantaan liikennetiedot saatiin Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskuksen liikennesuunnit-telusta. Liikennetiedot olivat osin paikkatietomuodossa, jolloin ne voitiin viedä suoraan melu-laskentaohjelmaan. Kaikkien katujen osalta tietoja ei kuitenkaan ollut paikkatietomuodossa, vaan ne saatiin erikseen kaupungilta ja syötettiin käsin melumalliin. Muutamien ramppien liiken-nemäärät laskettiin tätä selvitystä varten syksyllä 2011. Helsingin ja Vantaan kuntarajalla kohtaavien katujen lähtötietojen liikennemäärät poikkesivat joissain tapauksissa toisistaan. Näissä tapauksissa käytettiin Helsingin kaupungin määrittämiä liikennemääriä.

Pääkaduista suurimmat liikennemäärät ovat Kielotiellä (KVL noin 25 000 ajon/vrk). Talvikkitiellä ja Asolanväylällä liikennemäärä on noin 15 000 ajon/vrk (KVL). Kokoojakaduista suurin liikenne-määrä on Valimotiellä noin 15 000 ajon/vrk (KVL). Vantaalla mallinnuksessa huomioitiin yhteensä noin 230 kilometriä katuja. Pääosin kadut mallinnettiin yhtenä melulähteenä, mutta leveimmät


15

kadut sekä sellaiset kadut, joilla oli esimerkiksi keskikaide, mallinnettiin kahtena melulähteenä. Näin ollen Vantaan melumallissa katuja on yhteensä 250 kilometriä sekä maanteitä ja ramppeja 205 kilometriä.

3.1.3 NopeusrajoituksetSelvityksessä liikenteen nopeutena käytettiin pääosin nopeusrajoituksen mukaisia nopeuksia. Alueella on myös vaihtuvanopeuksisia teitä, joilla on käytetty suurempaa nopeusrajoitusta, mikäli tarkempaa tietoa keskimääräisestä nopeudesta ei ole saatavilla. 120 km/h ja 100 km/h -rajoittei-silla moottoriteillä laskennoissa on käytetty vuoden aikaista keskimääräistä ajonopeutta. Henkilö-autolla keskimääräinen ajonopeus on 120 km/h rajoituksella 110 km/h ja raskaalla liikenteellä 87 km/h. 100 km/h rajoituksella vastaavat nopeudet ovat 100 km/h ja 87 km/h. Melumallissa käytetyt nopeudet on esitetty liitteessä 3.

3.1.4 Raskas liikenneRaskaan liikenteen osuudet määritettiin pääasiassa katuluokan mukaan. Joidenkin katujen raskaan liikenteen osuudet kuitenkin poikkesivat merkittävästi katuluokan yleisistä osuuksista. Esimerkiksi teollisuusalueille johtavilla kaduilla raskaan liikenteen osuudet ovat tavallista suurem-mat. Näissä tapauksissa raskaan liikenteen osuudet määritettiin erikseen kaupunkien toimitta-mien tietojen mukaan.

Alla olevassa taulukossa 2 on esitetty raskaan liikenteen osuudet katuluokittain. Katuluokat on esitetty liitteessä 2.

Taulukko 2. Raskaan liikenteen osuudet katuluokittain

Katuluokka Päivä Ilta YöMaantie 7,9 % 5,5 % 8,7 %

Pääkatu 7,5 % 6,5 % 8,7 %

Alueellinen kokoojakatu 7,1 % 5,0 % 8,3 %

Paikallinen kokoojakatu 5,9 % 5,5 % 6,4 %

Vantaan kaupungilta saatiin tiedoksi 14 kohdetta, joissa raskaan liikenteen osuus poikkesi merkit-tävästi katuluokan perusteella määritettävistä osuuksista. Mallissa huomioidut kohteet, joissa raskaan liikenteen osuudet poikkeavat merkittävästi katuluokittain määritetyistä, on esitetty liitteessä 1.

3.1.5 VuorokausijakaumatLiikenteen vuorokausijakaumat määritettiin katuluokkien perusteella kaupungeittain. Vantaan kaupungin vuorokausijakauma on määritetty Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskuksen liikennesuunnittelun toimesta. Vantaan vuoden 2011 liikennejakaumatiedot ovat melko yhte-nevät myös Helsingin kaupungin vuoden 2007 selvityksen kanssa. Vuorokausijakaumat katu-luokittain on esitetty taulukossa 3.


16

Taulukko 3. Liikenteen vuorokausijakauma

Katuluokka Päivä Ilta YöMaantie 77,0 % 11,0 % 12,0 %

Pääkatu 74,0 % 14,0 % 12,0 %

Alueellinen kokoojakatu 82,0 % 12,0 % 6,0 %

Paikallinen kokoojakatu 81,0 % 13,0 % 6,0 %

3.1.6 VuorokausiliikenneKaikki selvityksessä käytetyt liikennemäärät ovat keskimääräisiä vuorokausiliikennemääriä (KVL), joissa on otettu huomioon viikonlopun vähäisemmät liikennemäärät. Kaupungeilta saadut liiken-nemäärät kuvasivat keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä (KAVL). Arkivuorokauden liikenne-määrät muutettiin keskimääräisiksi vuorokausiliikenteen määriksi korjauskertoimella, joka oli Vantaalla 0,9.

3.1.7 TalviliikenneNastarengaskorjausta ei ole otettu huomioon laskennoissa. Ensimmäisen vaiheen Helsingin melu-selvityksen taustatietoraportissa (23) on tarkasteltu nastarengaskorjauksen vaikutusta, ja todettu sen olevan nopeudella 50 km/h +0,6 dB ja nopeudella 80 km/h +0,7 dB. Nastarenkaiden vaikutus tieliikenteen kokonaismelutasoon on vieläkin pienempi, kun huomioidaan raskaan liikenteen vaikutus. Nastarenkaiden huomioimatta jättäminen tulee suurelta osin kompensoitua sillä, että myös sääkorjaus jätetään huomioimatta.

3.2 Rautatiet Vantaan selvitysalueeseen kuuluivat päärata ja Vantaankosken rata. Liikennetiedot saatiin VR Track Oy:ltä taulukkomuodossa. Liikennetietoihin sisältyvät junien määrät, junatyypit, pituudet ja nopeudet.

Saadussa liikennetietoaineistossa jokaisesta rataosasta on kerätty junat lajiteltuina junatyyp-peihin ja lähiliikenteen tunnuksiin. Myös kalustosiirto on laskettu mukaan. Liikennetiedoista määritettiin eri junatyyppien vuorokausikohtainen liikennöinti kullakin selvitysalueen rataosalla. Vuoden 2011 keskimääräinen säännöllinen vuorokausiliikenne laskettiin kaavalla (keskiviikon liikenne*5+lauantain liikenne*2)/7. Kesä- ja sunnuntaiaikataulua ei ole huomioitu. Säännöllisen liikenteen lisäksi radoilla liikkuu jonkin verran työkoneita ja muuta liikennettä, mutta niillä ei ole merkittävää vaikutusta kokonaismelutasoihin.

Selvityksessä on käytetty pääosin suurinta mahdollista nopeusrajoituksen ja kaluston mahdollis-tamaa nopeutta. Nopeuksissa on huomioitu kunkin junan asema- ja huoltopaikoilla pysähtymiset. Asemien kohdilla pysähtyvillä junilla on huomioitu hidastaminen ja kiihdyttäminen.

Liikennemäärät, junatyypit, pysähdykset ja kiihdytykset on jaettu raidekohtaisesti vastaamaan


17

todellista tilannetta. Ratojen kunnosta ei ollut tietoa, joten niiden kuntoa ei ole huomioitu erillisin korjauskertoimin. Rautateiden liikennetiedot on esitetty liitteessä 4.

3.3 LentoliikenneLentoliikenne on käsitelty kappaleessa 7.

3.4 Ympäristöluvanvaraiset toiminnotVantaalla toimii noin 170 ympäristöluvanvaraista tai tietojärjestelmään kirjattua laitosta ja toimin-toa. Tällaisia laitoksia ovat mm. kivenmurskaamot, jätteidenkäsittelylaitokset, asfaltti- ja betoni-asemat, energialaitokset ja varikot.

Vantaalla melun kannalta merkittävin ympäristömelua aiheuttava toiminta on kivenmurskaus ja louhinta. Kivenmurskaamoja toimii kaupungin alueella yhteensä noin 20 kpl.

Vantaalla murskaustoiminta ja logistiikka on keskittynyt Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Kehä III:n väliselle alueelle sekä Hakkilan alueelle Lahdenväylän viereen. Lisäksi lentoaseman länsi- ja luoteispuolella on vastaavanlaista toimintaa.

Tilapäisiä, melua aiheuttavia pienempiä kohteita on Vantaalla vuosittain yli 60 kpl. Näistä valtaosa liittyy rakentamiseen.

Erilaisten toimintojen ympäristöluvissa on sovellettu valtioneuvoston päätöksen 993/1992 melutason arvoja. Määräyksillä on rajoitettu toiminnoista aiheutuvaa melua niin, että se ei ylitä asuin-alueilla päiväaikaan klo 7–22 A-painotettua keskiäänitasoa 55 dB eikä yöllä tasoa 50 dB. Keskiäänitason lisäksi on tapauskohtaisesti huomioitu melun impulssimaisuutta.

Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti toiminnanharjoittajat selvittävät tarpeen mukaan toimintansa aiheuttamaa melua ja mahdollisuuksia melun vähentämiseksi ympäristölupakäsit-telyn yhteydessä.

4 Arviointimenetelmät4.1 Laskentamallit, -ohjelmat ja -menettelyt

Selvitysalueen melutasojen, melulle altistuvien asukkaiden ja kohteiden määrän määrittämiseksi laskettiin meluvyöhykkeet ja julkisivumelutasot päivä-ilta-yömelutasolla Lden ja yömelutasolla Lyö 4 metrin korkeudella sekä ekvivalenttimelutasoilla LAeq(7–22) ja LAeq(22–7) 2 metrin korkeudella koko alueella.

Melumallinnuksessa käytettiin yhteispohjoismaisia tie- ja rautatieliikennemelun laskentamal-leja. Tieliikennemelun vyöhykkeet sekä kaikki julkisivumelulaskennat ja asukaslaskennat tehtiin Datakustik CadnaA 4.1 XL 64bit -ohjelmalla (13). Rautatieliikennemelun vyöhykkeet lasket-tiin SoundPlan 7.1 -ohjelmalla (14). Molemmat mainitut ohjelmat sisältävät edellä mainitut laskentamallit.


18

Melulaskennat tehtiin sekä ympäristömeludirektiivin edellyttämillä melusuureilla päivä-ilta-yömelutaso Lden ja yömelutaso Lyö, että Suomessa käytettävillä ekvivalenttimelutasosuureilla LAeq(7–22) ja LAeq(22–7).

4.2 Laskenta-asetuksetTärkeimmät laskenta-asetukset melulaskennassa olivat seuraavat:• Laskentaruudukon koko oli 10 x10 m2. Jokainen ruutu laskettiin ilman ruutujen interpolointia.• Julkisivulaskennassa pisteväli oli 1 – 10 metriä. Pisteväli vaihteli julkisivukohtaisesti riippuen

rakennuksen muodosta ja koosta (tyypillisesti alle 6 metriä).• Laskentasäde oli 3000 metriä maanteiden melulaskennoissa ja 2000 metriä muissa lasken-

noissa (kadut, rautatiet, julkisivumelu).• Laskennassa olivat mukana 1. kertaluvun heijastukset.• Kukin melulähde oli yksittäisenä emissiolähteenä (pohjoismaisen tiemelumallin mukaisesti).• Heijastustason määrittelyssä suurin sallittu poikkeama oli 1 metri.• Sääkorjausta ei käytetty.

Helsingin ensimmäisen vaiheen melulaskentojen taustatietoraportissa tarkasteltiin sääkorjauk-sen käytön vaikutusta. Korjauksen arvo vaihteli merkitsevillä etäisyyksillä välillä -0,2…-0,5 dB. Vastaavaan suuruusluokkaan päästiin Sitossa Liikenneviraston maanteiden EU-meluselvityksen yhteydessä tehdyssä tarkastelussa. Sääkorjauksen vähäisen meluvaikutuksen lisäksi on huomat-tava, että korjauksen mukaan ottaminen kasvattaa laskenta-aikaa merkittävästi.

4.3 Laskennan suoritusSelvityksen ensimmäiset testilaskennat suoritettiin kesällä 2011. Testilaskentojen avulla tutkittiin maastomallin ja laskenta-asetuksien toimivuutta.

Laskenta-asetuksia ei optimoitu aluekohtaisesti, vaan lähtökohtana oli, että säädetyt asetukset ovat kaikkialla vähintäänkin riittävät. Useassa kohdassa laskenta-asetukset olisivat voineet olla huomattavasti väljemmät.

Laskentatuloksia arvioitaessa on huomioitava, että nykyisiä melumalleja ei ole tarkoitettu yli 1000 m laskentaetäisyyksille. Paikallisista olosuhteista riippuen on laskentamallin antama tulos suurilla laskentaetäisyyksillä todennäköisesti liian suuri. Kuitenkin, vaikka suuremmilla etäisyyksillä las-kettujen meluvyöhykkeiden luotettavuus pienenee, voidaan meluvyöhykkeiden avulla arvioida mahdollisten hiljaisten alueiden sijaintia.

Melulaskennat suoritettiin erityisesti melulaskentoja varten hankitulla tehotyöasemalla, jossa on kaksi tehokasta 6-ydinprosessoria (Xeon x5680). Varsinaiset lopulliset melulaskennat ajoittuivat marraskuun 2011 ja tammikuun 2012 väliselle ajalle. Kaikkien tilanteiden laskenta-ajat vaihtelivat 8–12 vuorokauden välillä. Laskenta-aika oli riippu-vainen kaupungin melumallin yksityiskohtien lukumäärästä sekä kaupungin pinta-alasta.


19

5 Maastomalli5.1 Kaupunkien maastomalli

5.1.1 LähtöaineistoKaupungeilta saatiin lähtötiedoiksi maastoaineisto, joka sisälsi korkeuskäyrät, teiden reunaviivat, tielinjat, jyrkänteet, rakennukset, vesialueet ja meluesteet. Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskuksen mittausosasto laati maastomallin. Selvityksen kaikki aineisto on ETRS-TM35FIN-koordi-naatistossa ja N2000-korkeusjärjestelmässä.

5.1.2 KorkeusaineistoSaatu maastomallin korkeusaineisto perustui viimeisimpiin laserkeilausaineistoihin. Kaupunkien toimesta laserkeilausaineistoa on jalostettu ja kevennetty laskentamalliin sopivan kevyeksi yhden metrin korkeuskäyriksi. Käyrästön tietomäärä on huomattavasti vähäisempi kuin pisteaineiston, mutta tarkkuus on riittävä melulaskentoja varten. Käyrästö on katkaistu siten, että ne eivät leikkaa teiden tai muiden alueiden reunoja. Teiden ja suurien vesistöjen reunaviivat on esitetty kolmiulot-teisilla murtoviivoilla.

5.1.3 Maastomallin muokkausLähtötietona saatua maastomallia ei voitu suoraan käyttää melulaskentojen maastomallina, vaan aineistoa muokattiin melulaskentaohjelmalla huomattavasti ennen kuin se oli melulaskentojen kannalta hyväksyttävässä kunnossa. Maastomallin muokkauksen apuvälineenä käytettiin ilmaisia karttapalveluita, joista Google Maps Street View ja Bing Maps -palvelun viistokuvat osoittautuivat hyödyllisimmiksi.

Teiden keskiviivat saatiin murtoviivoina, joihin oli osittain sisällytetty liikennetiedot. Liikennetie-dot sisältävä aineisto oli vaakageometrialtaan epätarkka, joten se digitoitiin paikalleen teiden reunaviivojen mukaan. Korkeus teille saatiin pudottamalla liikennetiedot sisältävät keskilinjat maaston päälle.

Maastomalliin sisältyneet siltaobjektit eivät kaikissa tapauksissa olleet hyödynnettävissä, sillä me-lulaskentaohjelma ei pysty käsittelemään eri korkeuksilla sijaitsevia siltakannen päitä. Tällaisissa tapauksissa tielinjaan sisällytettiin tieto sillan varjostavuusominaisuudesta. Myös sillalla olevan melukaiteen varjostavuus mallinnettiin tielinjassa. Tielinjan tietoihin sisällytetty melukaide ei esiinny maastomallissa omana objektina. Kohteissa, joissa siltakannen kaikkien osien korkeus oli vakio, voitiin saatua siltapintaa suoraan hyödyntää mallissa siltaobjektina.

Vantaan käyrästö oli alun perin muiden kaupunkien käyrästöä parempilaatuista. Myös Vantaalla, kuten muidenkin kaupunkien alueella, korkeuskäyrät leikkasivat teiden reunaviivoja. Nämä pois-tettiin, että tiealueiden pystygeometriasta saatiin parempilaatuista. Osa käyristä oli objekti-tyypiltään kolmannen asteen käyriä, jotka melulaskentaohjelmaa varten muutettiin murtoviivoiksi. Näiden käyrien osuus ei ollut suuri, mutta niiltä kohdin maastomalli voi olla karkeampi ja käyrät saattavat leikata toisiaan.


20

Kohdissa, joissa mallinnettavat tie risteää toisen tien yli, poistettiin risteymäkohdan leveydeltä ylittävän tien reunaviivat.

5.2 Melumalli5.2.1 Rakennukset

Saatuun lähtöaineistoon sisältyivät rakennukset, joiden ominaisuustietoihin oli sisällytetty raken-nuksen korkeus, sekä asukastiedot ja rakennusluokat melulle altistuvien asukkaiden ja herkkien kohteiden lukumäärän arvioimiseksi. Kaupunkien toimittamat ominaisuustiedot eivät olleet täydellisiä, puutteita esiintyi useissa ominaisuuksissa.

Kaikkien kaupunkien mallien asukasmäärät poikkesivat todellisista asukasmääristä. Virheet johtuivat pääosin lähtötietojen tuottamisen yhteydessä tapahtuneista aineistojen tietokantojen yhdistämisongelmista. Lisäksi malleista puuttui rakennuksia, jolloin asukasmäärien yhdistäminen ei näiden osalta ollut mahdollista. Virhettä ei ole korjattu manuaalisesti lisäämällä rakennuksiin asukasmääriä tai käyttämällä kertoimia vaan tämä tulee huomioida meluntorjunnan toiminta-suunnitelmaa tehtäessä ja muussa tämän selvityksen jatkokäytössä.

Myös lähtötietojen rakennusluokissa oli puutteitta. Paikoin luokitus puuttui kokonaan, ja sellai-sissa rakennuksissa, joilla on useita käyttötarkoituksia, voidaan rakennukselle ilmoittaa vain yksi käyttötarkoitus.

Rakennuksien korkeudet oli määritetty laserkeilausaineiston kattojen korkeuksien keskiarvosta. Rakennuksien mukana tullut kivijalan korkeus oli virheellinen, joten niiden korkeus on määritetty uudestaan rakennuksen kulmapisteiden keskiarvosta (maanpintamallilla).

Matalampien, alle 4 metriä korkeiden rakennusten mallinnus oli laskentateknisistä syistä tehtävä muiden rakennuksien mallinnustavasta poiketen. Nämä rakennukset upotettiin mallissa maan sisään siten, että ne niiden laskentapisteet saatiin sijoitettua 4 metrin korkeudelle. Esimerkiksi 3,80 metriä korkeaa rakennusta on mallissa jatkettu 20 senttimetriä maan sisään, jolloin 4 metrin korkeudella oleva julkisivun laskentapiste on todellisuudessa 3,80 metriä maanpinnasta. Tällä menettelyllä saatiin laskettua kaikkien mallissa olevien rakennuksien altistuvat asukkaat.

Saadussa lähtöaineistossa ei havaittu merkittäviä puutteita. Konsultti lisäsi malliin muutamia ilmakuvatarkastelun tai kaupungin tekemien huomioiden mukaan mallista puuttuvia rakennuk-sia. Rakennuksien ominaisuustiedot yhdistettiin rakennusobjekteihin.

Vantaan maastomallissa oli 194 491 asukasta, mikä on noin 2,8 % vähemmän kuin todellisuudessa vuoden 2011 alussa.

Vantaan alueen hoito- ja oppilaitokset sekä teollisuus- ja asuinrakennukset on eritelty melukuviin värikoodein. Rakennuksien käyttötarkoituksissa esiintyneiden puutteiden vuoksi ei laskentatu-loksien antamaa hoito- ja oppilaitoksien lukumäärää voida pitää täysin luotettavana. Tämä on huomioitava selvityksen myöhemmässä käytössä.


21

5.2.2 Maanpinnan absorptioYksi melumallin peruselementeistä on tieto maanpinnan akustisesta pehmeydestä eli absorptios-ta. Tämä tieto ei sisälly maastomalliaineiston varsinaisiin lähtötietoihin, absorptio on määritettävä malliin manuaalisesti. Absorption määrittäminen perustui ilmakuviin ja kaupunkituntemukseen. Vesialueet, kadut, tiet ja laajat kivetyt tai asfaltoidut alueet määritettiin koviksi alueiksi. Myös ra-kennuksien alle mallinnettiin kovat alueet.

5.2.3 ErityispäällysteetErityisen hiljaiset tai meluisat päällysteet on otettu laskennoissa huomioon siinä määrin, kuin ne vaikuttavat laskentatulokseen. Selvitysalueelta löytyy kahta erityyppistä hiljaisempaa asfalttia SMA 8 ja SMA 11. Hiljaisen SMA 8 päällysteen korjauksena käytettiin EU-meluselvityksien ohjeis-tuksen (15) mukaista päällystekorjausta, jonka vaikutus nopeusalueella 0–60 km/h on -1 dB. SMA 11 voi olla normaalia päällystettä hiukan hiljaisempi, mutta ei varsinainen hiljainen pääl-lyste, joten siihen ei käytetty päällystekorjauksia. Nupukivipäällysteisille kaduille käytettiin +3 dB korjausta.

Vantaan alueella on huomioitu hiljainen SMA 8 päällyste neljässä kohteessa; Heidehofintiellä, Louhelantiellä, Martinlaaksontiellä sekä Maratontiellä. Lisäksi Vantaalla on 32 kohteessa SMA 11-päällystettä, jota ei ole huomioitu erillisin korjauksin melumallissa.

5.3 Maastomalli selvitysalueen ulkopuolellaJotta meluselvityksen tulokset olisivat luotettavat myös selvitysalueen reuna-alueilla, maastomal-lia ja melulähteitä jatkettiin selvityskuntien rajojen ulkopuolelle vähintään yhden kilometrin etäisyydelle. Tämä maasto sisälsi maaston korkeustiedot, mutta sitä ei ole siistitty samoin kuin selvitysaluetta.

5.4 MeluesteetMeluesteet saatiin osin paikkatietona, joko maastomallin yhteydessä tai erikseen. Rata-alueilla käytettiin meluesteiden lähtökohtana ensimmäisen vaiheen meluselvityksen meluesteitä. Teiden varsilta mallista puuttuviksi havaittuja meluesteitä vietiin maastomalliin suunnitelmakuvien avulla. Sellaiset esteet, joiden korkeutta ja tarkkaa paikkaa ei ollut muuten saatavilla, käytiin mit-taamassa maastossa. Meluesteenä toimivista tonttiaidoista, autokatoksista tai muureista ei ollut lähtötietoja, joten pääsääntöisesti kyseiset rakenteet eivät ole melumallissa mukana. Meluaidat on pääosin mallinnettu ääntä heijastavina lukuun ottamatta ratameluesteitä, joiden on oletettu olevan absorboivia. Meluesteiden sijainti on esitetty liitteessä 5.

Vantaan paikkatietoaineisto meluesteiden osalta oli laadukasta ja voitiin hyödyntää lähes sellai-senaan melumallissa. Lähtöaineistosta kuitenkin puuttui useita meluesteitä, joita lisättiin malliin suunnitelmakuvista sekä kaupungin jälkikäteen toimittamista paikkatiedosta. Vantaan melu-esteissä on myös huomioitu useita tiiviitä meluesteinä toimivia tonttiaitoja.


22

5.5 AsukaslaskennatMelulle altistuvien asukkaiden määrän arviointi tehtiin Datakustik CadnaA -melulaskentaohjel-malla perustuen julkisivujen melutasojen laskentoihin. Asukkaat määrättiin kuuluvaksi siihen meluvyöhykkeeseen, johon julkisivulle laskettu suurin arvo kuului. Lisäksi määritettiin sellaisten asukkaiden määrä, jotka asuivat rakennuksessa, jossa on hiljainen julkisivu. Tällaisissa raken-nuksissa julkisivujen suurimman ja pienimmän melutason eron tuli olla vähintään 20 dB. Melulle altistuvien hoito- ja oppilaitoksien määrä laskettiin paikkatieto-ohjelmalla melualueista.

5.6 Tilastotietoa maastomallista koko selvitysalueelta• Laskenta-alueen koko oli Vantaalla noin 240 km2, Helsingissä noin 320 km2, Espoossa noin

360 km2 ja Kauniaisissa 6 km2.• Rakennuksia oli Vantaalla noin 36 000 kpl, Helsingissä noin 70 000 kpl, , Espoossa noin 49 000

kpl ja Kauniaisissa noin 1500 kpl.• Tiemelulähdettä oli yhteensä noin 1700 km.• Meluesteitä oli yhteensä noin 171 km.

5.7 LentoliikenneLentoliikenne on käsitelty kappaleessa 7.

6 Tulokset6.1 Meluvyöhykkeet ja taulukot

Melulaskennat tehtiin direktiivin mukaisilla melutasosuureilla Lden ja Lyö neljän metrin laskentakor-keudella. Lisäksi laskettiin melutasot valtioneuvoston päätöksen 993/92 mukaisilla melutaso-suureilla LAeq(7-22) ja LAeq(22-7) kahden metrin laskentakorkeudella. Tämän luvun taulukoissa meluvyöhykkeet desibeleinä on esitetty niin kuin ympäristömeludirektiivissä on edellytetty.

6.1.1 Päivä-ilta-yömelutaso Lden ja yömelutaso Lyö

Päivä-ilta-yömelutason Lden vyöhykkeet Vantaalla on esitetty karttana liitteissä 6 (kadut ja maan-tiet), liitteessä 8 (direktiivin tarkoittamat maantiet) ja liitteessä 10 (rautatiet). Yömelutason Lyö vyöhykkeet on esitetty karttana liitteissä 7 (kadut ja maantiet), liitteessä 9 (direktiivin tarkoittamat maantiet) ja liitteessä 11 (rautatiet). Taulukoissa 4 ja 5 on esitetty meluvyöhykkeiden pinta-alat Vantaalla.


23

Taulukko 4. Meluvyöhykkeiden pinta-alat (km2) Vantaalla, päivä-ilta-yömelutaso Lden

Vyöhyke, dB Kadut ja maantiet Direktiivimaantiet Rautatiet55-59 31,2 23,5 2,2

60-64 22,4 14,4 1,3

65-69 13,5 8,3 0,7

70-74 7,6 5,2 0,3

≥75 6,3 5,9 0,3

yhteensä ≥55 81,0 57,3 4,8

Taulukko 5. Meluvyöhykkeiden pinta-alat (km2) Vantaalla, yömelutaso Lyö


55-59 15,4 9,6 1,7

60-64 9,0 6,1 1,0

65-69 4,6 3,8 0,5

≥70 3,5 3,4 0,4

yhteensä ≥50 57,6 40,1 6,4

Altistuvien asukkaiden määrät ja hoito- ja oppilaitoksien sekä asuinrakennuksien lukumäärät on esitetty taulukoissa 6–15.

Taulukko 6. Meluvyöhykkeiden asukasmäärät, päivä-ilta-yömelutaso Lden

Vyöhyke, dB Kadut ja maantiet Direktiivimaantiet Rautatiet55-59 39 790 19 570 5 690

60-64 28 580 8 200 2 890

65-69 8 390 2 780 600

70-74 500 470 100

≥75 210 210 0

yhteensä ≥55 77 470 31 230 9 280

Taulukko 7. Meluvyöhykkeiden asukasmäärät, yömelutaso Lyö


55-59 11 290 4 260 1 110

60-64 1 210 720 110

65-69 230 230 0

≥70 0 0 0

yhteensä ≥50 44 360 16 670 4 800


24

Taulukko 8. Asukasmäärät rakennuksissa, joissa hiljainen ulkoseinä, päivä-ilta-yömelutaso Lden

Vyöhyke, dB Kadut ja maantiet Direktiivimaantiet Rautatiet55-59 800 0 490

60-64 4 460 200 250

65-69 3 270 520 60

70-74 10 10 0

≥75 180 180 0

yhteensä ≥55 8 720 910 800

Taulukko 9. Asukasmäärät rakennuksissa, joissa hiljainen ulkoseinä, yömelutaso Lyö

Vyöhyke, dB Kadut ja maantiet Direktiivimaantiet Rautatiet50-54 3 880 80 250

55-59 3 180 640 200

60-64 410 10 0

65-69 190 190 0

≥70 0 0 0

yhteensä ≥50 7 660 920 450

Taulukko 10. Meluvyöhykkeellä olevat rakennukset, katujen ja maanteiden liikenne, päivä-ilta-yömelutaso Lden

Vyöhyke, dB Asuintalot Hoitolaitokset Oppilaitokset55-59 4 776 42 23

60-64 2 911 26 34

65-69 814 13 15

70-74 135 3 2

≥75 16 0 1

yhteensä ≥55 8 652 84 75

Taulukko 11. Meluvyöhykkeellä olevat rakennukset, katujen ja maanteiden liikenne, yömelutaso Lyö


55-59 1 115 15 17

60-64 251 5 5

65-69 29 0 1

≥70 2 0 0

yhteensä ≥50 4 776 48 56


25

Taulukko 12. Meluvyöhykkeellä olevat rakennukset, direktiivin tarkoittamien maanteiden liikenne, päivä-ilta-yömelutaso Lden


60-64 1 380 10 11

65-69 468 4 12

70-74 113 2 2

≥75 16 0 0

yhteensä ≥55 5 171 26 36

Taulukko 13. Meluvyöhykkeellä olevat rakennukset, direktiivin tarkoittamien maanteiden liikenne, yömelutaso Lyö


55-59 675 5 12

60-64 195 2 4

65-69 28 0 1

≥70 2 0 0

yhteensä ≥50 2 739 18 26

Taulukko 14. Meluvyöhykkeellä olevat rakennukset, rautatieliikenne, päivä-ilta-yömelutaso Lden

Vyöhyke, dB Asuintalot Hoitolaitokset Oppilaitokset55-59 497 8 3

60-64 236 5 6

65-69 97 3 2

70-74 7 1 1

≥75 1 1 0

yhteensä ≥55 838 18 12

Taulukko 15. Meluvyöhykkeellä olevat rakennukset, rautatieliikenne, yömelutaso Lyö


55-59 296 6 5

60-64 160 5 3

65-69 29 1 2

≥70 1 1 0

yhteensä ≥50 1 183 21 17


26

6.1.2 Ekvivalenttimelutasot LAeq(7–22) ja LAeq(22–7)Päiväajan ekvivalenttimelutason LAeq(7–22) vyöhykkeet Vantaalla on esitetty karttana liitteissä 12 (kadut ja maantiet), liitteessä 14 (direktiivin tarkoittamat maantiet) ja liitteessä 16 (rautatiet). Yöajan ekvivalenttimelutason LAeq(22–7) vyöhykkeet on esitetty karttana liitteissä 13 (kadut ja maantiet), liitteessä 15 (direktiivin tarkoittamat maantiet) ja liitteessä 17 (rautatiet). Alla olevissa taulukoissa 16 ja 17 on esitetty meluvyöhykkeiden pinta-alat Vantaalla.

Taulukko 16. Meluvyöhykkeiden pinta-alat (km2) Vantaalla, päiväajan ekvivalenttimelutaso LAeq(7–22)


60-64 15,1 9,4 0,9

65-69 9,2 5,8 0,4

70-74 5,0 3,3 0,2

≥75 4,0 3,7 0,1

yhteensä ≥55 57,9 38,9 3,1

Taulukko 17. Meluvyöhykkeiden pinta-alat (km2) Vantaalla, yöajan ekvivalenttimelutaso LAeq(22–7)


55-59 12,9 8,3 0,8

60-64 7,6 5,1 0,4

65-69 4,0 2,9 0,2

≥70 3,3 3,2 0,1

yhteensä ≥50 49,3 34,0 2,9

Altistuvien asukkaiden määrät ja hoito- ja oppilaitoksien sekä asuinrakennuksien lukumäärät on esitetty taulukoissa 18–27.

Taulukko 18. Meluvyöhykkeiden asukasmäärät, päiväajan ekvivalentti-melutaso LAeq(7–22)


60-64 16 730 4 140 1 360

65-69 1 880 640 130

70-74 310 310 0

≥75 0 0 0

yhteensä ≥55 52 170 16 130 5 010


27

Taulukko 19. Meluvyöhykkeiden asukasmäärät, yöajan ekvivalenttimelutaso LAeq(22–7)


55-59 8 920 3 140 890

60-64 940 460 100

65-69 200 200 0

≥70 0 0 0

yhteensä ≥50 35 270 12 370 4 500

Taulukko 20. Asukasmäärät rakennuksissa, joissa hiljainen ulkoseinä, päiväajan ekvivalenttimelutaso LAeq(7–22)


60-64 5 090 950 340

65-69 960 100 0

70-74 270 270 0

≥75 0 0 0

yhteensä ≥55 9 340 1 380 610

Taulukko 21. Asukasmäärät rakennuksissa, joissa hiljainen ulkoseinä, yöajan ekvivalenttimelutaso LAeq(22–7)


55-59 3 550 1 010 190

60-64 540 120 0

65-69 180 180 0

≥70 0 0 0

yhteensä ≥50 7 940 1 380 520

Taulukko 22. Meluvyöhykkeellä olevat rakennukset, katujen ja maantei-den liikenne, päiväajan ekvivalenttimelutaso LAeq(7–22)


60-64 1 500 21 22

65-69 299 8 5

70-74 21 1 2

≥75 2 0 0

yhteensä ≥55 5 161 65 60


28

Taulukko 23. Meluvyöhykkeellä olevat rakennukset, katujen ja maanteiden liikenne, yöajan ekvivalenttimelutaso LAeq(22–7)


55-59 784 10 16

60-64 156 4 2

65-69 6 1 1

≥70 2 0 0

yhteensä ≥50 3 588 41 46

Taulukko 24. Meluvyöhykkeellä olevat rakennukset, direktiivin tarkoittamien maanteiden liikenne, päiväajan ekvivalenttimelutaso LAeq(7–22)


60-64 619 6 14

65-69 174 3 3

70-74 21 0 1

≥75 2 0 0

yhteensä ≥55 2 541 18 27

Taulukko 25. Meluvyöhykkeellä olevat rakennukset, direktiivin tarkoittamien maanteiden liikenne, yöajan ekvivalenttimelutaso LAeq(22–7)


55-59 468 4 12

60-64 115 2 1

65-69 6 0 1

≥70 2 0 0

yhteensä ≥50 1 938 16 24

Taulukko 26. Meluvyöhykkeellä olevat rakennukset, rautatieliikenne, päiväajan ekvivalenttimelutaso LAeq(7–22)


60-64 121 4 2

65-69 20 1 2

70-74 1 0 1

≥75 0 1 0

yhteensä ≥55 393 13 10


29

Taulukko 27. Meluvyöhykkeellä olevat rakennukset, rautatieliikenne, yöajan ekvivalenttimelutaso LAeq(22–7)


55-59 93 3 1

60-64 13 1 2

65-69 1 1 0

≥70 0 0 0

yhteensä ≥50 340 12 10

6.2 Tulosten tarkasteluSelvityksen tuloksena melulle altistuvien asukkaiden määrät on laskettu eri selvitystilanteissa. Asukasmäärät on laskettu tie- ja katuliikenteen, maanteiden sekä rautateiden aiheuttamilla melu-alueilla. Laskennat on tehty sekä ympäristömeludirektiivin edellyttämillä melusuureilla Lden ja Lyö sekä valtioneuvoston päätöksen 993/92 mukaisilla suureilla LAeq(7–22) ja LAeq(22–7). Tie- ja katuliikenteen päivä-ilta-yömelutason Lden, 4 m yli 55 dB meluvyöhykkeen asukasmäärä on Vantaalla 77 470.

Direktiivin tarkoittamien maanteiden päivä-ilta-yömelutason Lden, 4 m yli 55 dB meluvyöhykkeen asukasmäärä on Vantaalla 31 230. Rautateiden päivä-ilta-yömelutason Lden, 4 m yli 55 dB meluvyöhykkeen asukasmäärä on Vantaalla 9 280.

Tie- ja katuliikenteen päiväajan ekvivalenttimelutason LAeq, 2 m (7–22) yli 55 dB meluvyöhykkeen asukasmäärä on Vantaalla 52 170.

Direktiivin tarkoittamien maanteiden päiväajan ekvivalenttimelutason LAeq, 2 m (7–22) yli 55 dB meluvyöhykkeen asukasmäärä on Vantaalla 16 130.

Rautateiden päiväajan ekvivalenttimelutason LAeq, 2 m (7–22) yli 55 dB meluvyöhykkeen asukas-määrä on Vantaalla 5 010.


30

Pääkaupunkiseudun selvityksen tuloksia voidaan käytännössä verrata aiempiin selvityksiin ainoastaan Helsingissä, joka Suomessa ainoana kaupunkina oli mukana ensimmäisen vaiheen meluselvityksissä. Muista kaupungeista ei ole tätä ennen tehty vastaavanlaisia meluselvityksiä, joiden tulokset olisivat suoraan verrattavissa tämän selvityksen tuloksiin. Maanteiden meluselvi-tyksessä 2007 melulle altistuvia on raportoitu väylittäin. Tarkastelua ei ole tehty kunnittain tai edes pääkaupunkiseutua yhtenä kokonaisuutena, joten vertailukelpoisia asukasmääriä ei ole saatavilla. Rautateiden meluselvityksessä 2007 on asukasmäärät ilmoitettu kunnittain, joten ne ovat puolestaan vertailukelpoisia.

Vantaalla raideliikenteen melulle altistuvia on nyt enemmän kuin vuoden 2007 selvityksessä. Suurempiin altistuslukuihin on syynä Vantaalla radan varteen melualueille rakennettu uusi asutus.

Melulle altistuvien asukkaiden määriä tarkasteltaessa on huomioitava, että tässä selvityksessä ei ole eritelty rakennuksia, joissa riittävällä ääneneristävyydellä on pyritty takaamaan ohjearvojen mukaiset sisämelutasot. Lisäksi asukasmäärät lasketaan aina kunkin rakennuksen suurimman melutason mukaan, jolloin myös rakennuksen hiljaisemmalla puolella asuvat asukkaat lasketaan mukaan korkeamman melutason vyöhykkeelle. Näistä syistä mallin katsotaan yliarvioivan me-lulle altistuvien asukkaiden määrän. Laskentatulosta on täydennetty selvittämällä asukasmäärät sellaisissa rakennuksissa, joissa on hiljainen julkisivu. Hiljaisen julkisivun kriteeriksi direktiivissä määritetty 20 dB erotus on kuitenkin niin suuri, että käytännössä sitä ei saavuteta kuin umpi-naisissa kerrostalokortteleissa.

Kaikkialla selvitysalueella tehdään täydennysrakentamista, jolloin altistuvien määrä saattaa lisään-tyä, mutta toisaalta uusien asuinkohteiden kaavoituksessa huomioidaan meluntorjunnan tarvetta erilaisin suunnitteluratkaisuin julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset, pohjaratkaisut, oleskelu-alueiden ja parvekkeiden sijoitus ja suojaus.


31

6.3 Epävarmuustekijöiden tarkasteluSelvityksen laskennat on pyritty tekemään direktiivin velvoittamalla tavalla käytettävissä olevien lähtötietojen asettamissa rajoissa. Suurin melunleviämislaskentatulokseen vaikuttava epävar-muustekijä on käytetyt nopeudet.

Tie- ja raideliikennelaskennoissa on pääosin käytetty suurimpia sallittuja nopeuksia. Raidelii-kenteen laskennoissa on junien nopeuksissa huomioitu kiihdytykset ja jarrutukset asemille ja maanteillä ramppien nopeuksia on porrastettu. Muilta osin käytetty nopeus perustuu nopeus-rajoituksiin. Nopeusrajoituksesta aiheutuvaa virhettä kompensoi se, että laskentamallin lähtöme-lutasossa ajoneuvojen oletetaan ajavan vakionopeudella suoraa tietä, joka ei vastaa esimerkiksi liikenneympyrän tilannetta (kiihdytys, jarrutus, jyrkkä kaarre). Toiseksi suurimmaksi epävarmuustekijäksi voidaan arvioida radan ja tien kunnon vaikutuksen huomiotta jättäminen. Radan kunnon on oletettu vastaavan laskentamallin normaalikuntoista rataa. Hiljaisten päällysteiden korjauksessa on huomioitu talviolosuhteet määrittämällä päällys-tekorjaustermi koko vuodelle. Muilla päällysteillä ei ole huomioitu teiden kuntoa tai talviolosuh-teita.

Epävarmuustekijöistä johtuen tieliikennemelun laskentatarkkuudeksi merkitsevillä etäisyyksillä (alle 500 m) voidaan arvioida olevan ± 2 dB ja raideliikennemelun laskentatarkkuudeksi noin ± 3 dB. Nyt lasketut melutasot ovat todennäköisemmin liian suuria kuin liian pieniä verrattuna todel-lisiin melutasoihin.

Asukaslaskennoissa suurin epävarmuustekijä liittyy asukasmäärätietojen ajantasaisuuteen sekä sijoittumiseen rakennuksissa. Asukkaat kirjautuvat rakennukseen kohdistuvan voimakkaimman meluvyöhykkeen mukaan altistuviksi, mikä lisää paikoitellen tuntuvasti altistuvien määrää.Jatkosuunnittelussa (pienemmällä laskenta-alueella) melumallia voidaan tarkentaa esimerkiksi seuraavilla toimenpiteillä:• tarkempi nopeustieto (mahdolliset nopeusmittaukset)• maastomallin tarkennukset (esim. tarvittaessa kallioleikkaukset heijastaviksi esteiksi)• rakennuksien ja esteiden akustisten ominaisuuksien tarkistaminen/tarkentaminen• raskaan liikenteen tarkempi huomioiminen (kaupunkilinja-auto hiljaisempi kuin keskimääräi-

nen raskas liikenne)• laskenta-asetuksien tarkentaminen: 2. kertaluokan heijastukset, heijastustason määrittelyssä

pienempi suurin mahdollinen poikkeama (esim. 0,5 m), pienempi laskentaruudukko (esim. 5x5 m2)

• melulle altistuvien asukkaiden / kohteiden tarkentaminen (ääneneristävyysvaatimukset/sisä-melutasot, melutilanne oleskelualueilla ja parvekkeilla, asukkaiden jakautuminen rakennuk-sessa / asuntojen pohjaratkaisut jne).


32

7 Lentoliikenne7.1 Lentoaseman toiminta ja liikenne

7.1.1 Liikennemäärän kehitysLentoaseman kokonaisoperaatiomäärä vuonna 2011 oli noin 196 000 operaatiota (operaatio = lentoonlähtö tai laskeutuminen). Operaatiomäärästä noin 191 000 oli liikenneilmailun, 200 yleisilmailun, 1 700 sotilasilmailun ja 3 800 muun ilmailun operaatioita. Helikoptereiden operaa-tiomäärä oli noin 2 000. Melualueiden laajuuden kannalta tärkeimmän, liikenneilmailun operaa-tioista noin 30 % suuntautui kotimaahan ja 70 % ulkomaille.

Kuvassa 1 on esitetty liikenneilmailun liikenteen kehitys vuosina 2000 – 2011 operaatiomääränsuhteen sekä muutos edelliseen vuoteen.

Kuva 1. Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenneilmailun operaatiomäärän kehitys ja vuosittainen muutos (%) vuosina 2000–2011. Kansainvälisellä säännöllisellä liikenteellä tarkoitetaan ulkomaan reittiliikennettä.

7.1.2 Operaatiot ja niiden jakautuminenKuvassa 2 on esitetty laskeutumisten ja lentoonlähtöjen jakauma vuonna 2011. Lentoonlähdöissä vilkkaimmat tunnit ovat aamulla klo 7-10 ja iltapäivällä klo 16–18 välisinä aikoina. Laskeutumi-sissa vilkkaimmat tunnit ovat klo 14–16 sekä illalla klo 22–23. Iltapäivälle on tyypillistä kuljetustar-jonnan logistiikasta johtuva voimakas laskeutumis- ja lentoonlähtöaaltojen peräkkäisyys. Ope-raatioiden määrä yöllä klo 0–6 välisenä aikana on pieni klo 1 jälkeen. Operaatioiden määrä nousee nopeasti aamulla klo 6 jälkeen noin 20 operaatioon tunnissa ja vilkkain aamujakso ajoittuu klo 8 alkavalle tunnille, jolloin on jo 34 operaatiota tunnissa. Keskipäivällä liikenne on vähäisempää klo 14 asti, jonka jälkeen alkaa iltapäivän voimakas kysyntäjakso, joka kestää aina klo 18 asti. Tämän jälkeen operaatioiden määrät vähenevät kohti vuorokauden vaihdetta lukuun ottamatta klo 22–23 välillä olevaa laskeutuvien koneiden aaltoa.


33

Kuva 2. Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoonlähtöjen ja laskeutumisten määrä vuorokauden eri tunteina vuonna 2011 (vuosikeskiarvo, kaikki operaatiot).

7.1.3 Lentoreitit ja lentomenetelmätVuoden 2010 marraskuun lopussa julkaistiin lentoonlähtöreittien (SID) määrittely, joka perustuu RNAV-navigointitekniikkaan. RNAV-reitit määritellään satelliittinavigointiin perustuvina reittipis-teinä, jolloin julkaistun reitin ei tarvitse olla sidottuna maassa olevien suunnistuslaitteiden suun-tasäteeseen. Tavoitteena RNAV-reittien julkaisulla on saavuttaa ilma-alusten maantieteellisesti tarkempi reitin seuranta ja edesauttaa reittisuunnittelua asutuksen suhteen. Julkaistut reitit ovat nähtävissä Finavian internetsivuilla https://ais.fi/ais/eaip/fi/.

7.1.4 MelunhallintatoimenpiteetTärkeimmät melunhallintatoimet ovat seuraavat:

1. Ensisijainen kiitoteiden käyttöjärjestys. Kiitoteitä käytetään rinnakkaiskäytön ulkopuolella en-sisijaisuusperiatteen mukaisesti. Rinnakkaiskäytön aikana ensisijaisuus koskee rinnakkaiskiitotei-den käyttösuuntaa. Ensisijaisuusjärjestys huomioi sekä asutuksen kunkin kiitotien lentoonlähtö tai laskeutumissektorissa, että eri kiitoteiden turvallisen käytön suhteessa toisiinsa. Tavoitteena on liikennetilanne ja lentoturvallisuus kokonaisvaltaisesti huomioon ottaen, käyttää melunhallinnan kannalta hyviä kiitoteitä.

2. Kiitoteiden käyttökiellot. Kiitotietä 15 ei käytetä yöllä lentoonlähtöihin eikä kiitotietä 33 laskeu-tumisiin, mikäli lentoturvallisuus ei muuta edellytä.

3. Lentoonlähtöreittien suunnittelu. Lentoonlähtöreitit on suunniteltu ottaen huomioon asutus lentoaseman lähialueilla. Suunnittelun periaatteet on kuvattu melunhallintasuunnitelmassa.

4. Melurajoitukset eräillä lentoonlähtöreiteillä. Finavia on asettanut selvitystensä perusteella ohjeet melutasoista, jotka lentokoneiden on täytettävä voidakseen käyttää eräitä lentoon-


34

lähtöreittejä.

5. Lentoonlähtömelumaksu suihkukoneille yöaikana.

7.1.5 Kiitotiet ja kiitoteiden käyttöperiaatteetHelsinki-Vantaalla on käytössä kolme kiitotietä, joista kiitotiet 1 ja 3 ovat yhdensuuntaiset ja kiitotie 2 risteää kiitotietä 1. Kiitoteiden numerointi on esitetty kuvassa 3. Helsinki-Vantaan len-toaseman kiitoteiden käytön ensisijaisuusperiaatteen mukaisesti lentoonlähtökiitotie on valittu ensisijaisuusjärjestyksessä 22R, 22L, 04R, 33, 04L, 15. Laskeutumisissa ensisijaisuusjärjestys on rin-nakkaiskäytön ulkopuolella 15, 22L, 04L, 04R, 22R, 33. Lentoonlähtöihin ja laskeutumisiin käytet-tävät kiitotiet vaikuttavat toisiinsa.

Kuva 3. Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitoteiden numerointi.

7.1.6 Liikenteen määrä kiitotiettäinVuoden 2011 laskennassa käytetty liikenteen määrä oli noin 265 laskeutumista ja lentoonlähtöä vuorokaudessa. Kiitotietä 22R käytetään ensisijaisena lentoonlähtökiitotienä ja kiitotietä 15 ensisi-jaisena laskeutumiskiitotienä. Vuonna 2011 kaikista lentoonlähdöistä 72 % ja yöaikaisista lentoon-lähdöistä 78 % tehtiin kiitotieltä 22R ja kaikista laskeutumisista 42 % ja yöaikaisista laskeutumi-sista 57 % kiitotielle 15.

7.1.6 Konetyyppijakauma vuonna 2011Vuonna 2011 Helsinki-Vantaan lentoasemalla kävi noin 160 erilaista konetyyppiä, jotka on huomi-oitu melulaskennassa. Vuositasolla kolme yleisintä konetyyppiä tai -sarjaa (A320-sarja, E170/190 ja ATR 72/45) edustivat noin 59 % ja 10 yleisintä konetyyppiä tai -sarjaa noin 87 % kaikista ope-raatioista. Laskennoissa konetyypit on meluominaisuuksiensa perusteella jaettu 64 laskennassa käytettävään konetyyppiin.


35

7.1.8 LentoreititHelsinki-Vantaan lentoaseman lähialueen lentokonemelun laskennassa käytetyt lentoreitit on määritelty melun ja lentoreittien monitorointijärjestelmän (GEMS) keräämän tiedon avulla. Koneet jaettiin laskennassa käytetyille lentoreiteille toteutuneiden lentoreittien mukaisesti. Laskennoissa lentoreittejä käytetään moninkertainen määrä ilmailukäsikirjassa (AIP) julkaistuihin reitteihin nähden, jotta reittien toteuma voitaisiin kuvata mahdollisimman kattavasti. Vuoden 2005 jälkeen käsittelyssä on hyödynnetty systemaattisesti GEMS-järjestelmän mahdollisuuksia luokitella toteutuneita lentoreittejä.

Lentoonlähtevien koneiden laskentareitin luomiseen vaikuttivat käytetty kiitotie, lentoreitin suun-tautuminen kentän läheisyydessä sekä useimmissa tapauksissa myös lähestymislennonjohdon alueen (TMA) ulosmenoportti. Kullekin laskentareitille on määritetty toteutuneiden lentoreittien mukaisesti hajonta ja liikenteen määrällinen jakautuminen tämän hajonnan sisällä. Lentoonlähtö- ja laskeutumisreittien hajonnat tarkistettiin vuoden 2011 toteutuneiden hajontojen mukaisiksi merkittävimmillä reiteillä. Liikenteen hajonta määritettiin edustavasta otoksesta toteutuneiden lentojen lentoratoja (noin 200) ja lentojen lukumäärän painottuminen hajonnan sisällä määritet-tiin maalis- toukokuun aineistosta. Hajonta kunkin laskentareitin sisällä voi vaihdella merkittävästi eri etäisyyksillä kiitotiestä.

Laskentojen on tarkoitus antaa luotettava kuva siitä kuinka laajan Lden 55 dB melualueen Helsinki-Vantaan lentoasemalla operoivat lentokoneet aiheuttavat vuosittain. Tästä syystä lento-jen määrän painottuminen laskentareitille määritetyn hajonnan sisällä on määritetty siltä maan-tieteelliseltä alueelta, jossa Lden 55 dB melutaso kokemuksen mukaan ylittyy tai vastaa muuten parhaiten reitin toteutunutta liikenteen painottumista sillä alueella jolla on merkitystä 55 dB melualueen syntyyn. Laskennassa käytettyjen lentoonlähtöreittien lukumäärä erityisesti tärkeim-mässä lentoonlähtösuunnassa on suuri, jotta toteutunut liikenne saadaan kuvattua tarkasti.

7.2 Melulaskennat7.2.1 Laskentamenetelmä

Euroopan siviili-ilmailukongressi ECAC uudisti vuonna 2005 suosituksensa lentokoneiden melun laskentamenetelmästä. Uusi suositus on ECAC Doc 29, 3rd edition ”Report on Standard Method of Computing Noise Contours around Civil Airports”. Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO ympäristökomitea CAEP omaksui saman suosituksen vuonna 2008. Finavian vuodesta 1993 käyttämää DANSIM–laskentaohjelmistoa ei ole päivitetty vastaamaan uusia laskentamenetelmiä. Tästä syystä Finavia on soveltanut vuodesta 2005 alkaen Yhdysvaltain ilmailuviraston FAA:n toimeksiannosta kehittämää INM-ohjelmistoa, joka sisältää uudet laskentamenetelmät. Tässä laskennassa käytetty INM-ohjelmiston versio 7.0c on virallisesti julkaistu tammikuussa 2012.

Merkittävin muutos ECAC Doc 29 3rd edition -laskentamenetelmässä koskee melun leviämistä lentokoneen lentoradasta sivusuuntaan. Menetelmä arvioi, että koneista, joissa moottorit on kiinnitetty siipiin, melu leviää sivusuuntaan aiempaa laajemmalle. Käytännössä melualue tämän vuoksi levenee sekä lievästi pitenee. Koneet, joissa moottorit on kiinnitetty runkoon, lasketaan kuten aiemmin. Lisäksi melun sivuttaisleviämisen arvioimisessa otetaan huomioon lentokoneen kaartamisen geometria (bank angle) suhteessa laskentapisteeseen. Laskennoista saadut tulokset


36

on siirretty ArcGIS-ohjelmaan, jolla on analysoitu melualueilla asuvien asukkaiden lukumäärä ja tuotettu tuloskuvat. Ohjelmiston soveltamisessa on käytetty seuraavia menettelyjä:

1. Tietopankkina, johon lentokoneiden melutiedot, tehoasetukset, nopeudet ja korkeudet perustuvat, on pääosin käytetty Yhdysvaltojen ilmailuviranomaisen FAA:n INM7.0–tietokantoja sekä Euroopan lennonvarmistuspalvelujen suunnittelusta ja kehittämisestä vastaavan laitoksen Eurocontrol:n ylläpitämää Aircraft Noise and Performance (ANP) -tietokantaa.

2. Keskeisimmille Helsinki-Vantaalla vuonna 2011 operoineille konetyypeille on luotu lentoon-lähtöprofiilit ja tietokannan tarjoamia lähtöarvoja on muutettu ja tarkennettu perustuen GEMS-järjestelmän tuottamaan informaatioon. Koneille, joiden kuvausta ei tietokannoista löydy, on luotu substituutit lähinnä vastaavasta koneesta ja kone on sovitettu GEMS:n tuottamaan infor-maatioon. Tärkeimmille konetyypeille on tarkistettu toteutunut lentoonlähtömassa operaattorin toimittamiin tietoihin perustuen. Käyttämällä laadittuja tutkadata-analyysityökaluja toteutuneet lentoprofiilit on keskiarvoistettu ja profiileille on estimoitu toteutuneet tehoasetukset.

Näin toimittiin laskennan koneiden A319, A320, A321, ATR72, B757, E170, E190 ja MD11 osalta. Vuonna 2011 nämä koneet kattoivat 59 % lentoonlähdöistä.

3. Suurelle osalle lentoasemalla vierailevista koneista on laadittu lentoonlähtöprofiili perustuenGEMS-tutkadataan käyttäen lentoonlähtömassana tietokannan oletuslentoonlähtömassaa. Näin toimittiin koneiden 737-300, 737-400, 737-500, A340, ATR45, RJ85, BAE300, E145, MD82, MD83 ja SF340 osalta. Vuonna 2011 nämä koneet kattoivat 20 % lentoonlähdöistä.

4. Koneille jotka eivät olleet primäärisiä melualueiden määräytymisen kannalta, mutta joille kuitenkin löytyi INM7.0:n tietokannasta lentoonlähdöille standardiprofiilit, sovellettiin tietokan-nan tarjoamia profiileita ja melutietoja. Vastaavasti, jos konetta ei ollut INM7.0 -tietokannassa, arvioitiin koneelle lähinnä vastaava korvaava kone ja käytettiin sitä kuvaamassa puuttuvaa konetta. Näin saatiin laskennassa operaatiomäärät ja lentoonlähtöprofiilit 120 koneelle. Vuonna 2011 nämä koneet kattoivat 21 % lentoonlähdöistä.

5. Laskeutumisissa on merkittävimmille konetyypeille määritetty Helsinki-Vantaalla toteutuneet profiilit. Profiileihin on määritetty 2000 jalan korkeudessa vaakalennossa lennettävä hidastus-segmentti ennen kolmen asteen loppuliukukulmassa tehtävää kiitotien lähestymistä. Nopeus-profiili ja koneen lentoasu (esim. siipilaippojen säätö, laskeutumistelineet) voivat poiketa INM-tietokannan oletuksista, joten Helsinki-Vantaalla keskimäärin toteutuneet laskeutumisprofiilit on luotu GEMS:n tuottaman profiili- ja äänitasotietojen perusteella koneille A319, A320, A321, A330, A340, ATR72, B717-200, CRJ1, CRJ2, CRJ7, E170/190, E145, GLEX, F100, MD11 ja ATR45. Vuonna 2011 nämä koneet kattoivat 75 % laskeutumisista. Muille koneille on käytetty INM7.0 -tietokan-nan tarjoamia standardiprofiileja.

6. Laskennassa käytettiin samoja profiili- ja meluaineistoja kuin vuoden 2010 melualuelasken-noissa.

7. Helikopterit ja ilmavoimien Hornet ja Hawk operaatiot on jätetty laskelmien ulkopuolelle.

8. Ilman absorptio vastaa INM-ohjelmiston käyttämässä meluaineistoissa referenssitilannetta.


37

9. Sivuttaisvaimennus (lateral attenuation) on laskettu ECAC:n Doc 29 3rd edition –menetelmän mukaisesti (kuvattu myös standardiksi SAE AIR-5662). Laskenta-alueen maanpinnan oletetaan olevan tasainen ja pehmeä ja kiitoteiden korkeustasolla. Vesistöjen vaikutusta äänen etenemi-seen ei ole otettu huomioon.

7.2.2 Lentokonemelun tunnusluvutSelvityksessä on laskettu vuoden 2011 toteutuneen tilanteen melun päivä-ilta-yö -melutaso Lden, sekä yön painottamaton keskiäänitaso, LAeq(22–07). Lden -taso on melun painotettu keskiäänitaso (den = day -evening-night), jossa ilta-ajan, klo 19–22, melutapahtumia on painotettu + 5 dB ja yöajan, klo 22–07, melutapahtumia +10 dB. Painotus vastaa ilta-ajan liikennemäärän kertomista tekijällä 3,16 ja yöajan liikennemäärän kertomista tekijällä 10.

7.3 Laskentatulokset7.3.1 Laskentatulokset ja melualueiden asukasmäärät Helsinki-Vantaan lento-aseman läheisyydessä

Vuoden 2011 toteutuneen tilanteen mukaiset Lden ja Lnight -melualueet on esitetty liitekartoissa 18 ja 19.

Taulukossa 28 on esitetty asukasmäärät ja melualueiden pinta-alat Lden 5 dB:n välein alkaen 55 dB ja Lnight alkaen arvosta 50 dB. Asukasmäärät on laskettu Tilastokeskuksen vuoden 2009 loppua edustavasta hehtaariruutu-aineistosta. Melualueilla asuvien määrän lisääntymiseen vaikutti vain hieman uudemman asukasmääräaineiston käyttäminen.

Taulukko 28. Melualueilla asuvien lukumäärät ja pinta-alat vuonna 2011. Kunkin melualueen tulos sisältää suurempien melutasojen alueiden tulokset. Tulokset on pyöristetty.

2011 Lden >55 dB <60 dB >65 dB >70 dBAsukasmäärä kpl 14 000 1 900 130 0

Pinta-ala km2 64 24 9 3

2011 Lnight/Laeq(22-07) >50 dB >55 dB >60 dB >65 dB >70 dBAsukasmäärä kpl 3 700 290 8 0 0

Pinta-ala km2 36 13 5 2 <1

Taulukko 29. Melualueilla asuvien lukumäärät Vantaalla vuonna 2011.

2011 Lden >55 dB >60 dB >65 dB >70 dBAsukasmäärä kpl 7 367 1 500 35 0

2011 Lnight/LAeq(22-07) >50 dB >55 dB >60 dB >65 dB >70 dBAsukasmäärä kpl 2 636 60 2 0 0


38

Vuonna 2011 yli 55 dB (Lden) melualueella asui noin 14 000 asukasta, joista noin 1 900 asui yli 60 dB ja 130 yli 65 dB melualueella. Yli 70 dB melualueella ei asunut yhtään asukasta. Vantaan kau-pungin alueella vuonna 2011 yli 55 dB (Lden) melualueella asui 7 300, joista 1 500 asui yli 60 dB ja 35 yli 65 dB melualueella.

Vuonna 2011 yli 50 dB Lnight-alueella asui yhteensä 3 700 asukasta. Näistä asukkkaista 290 asui yli 55 dB melualueella. Yli 60 dB Lnight melualueella asui 8 asukasta.

Vantaan kaupungin alueella vuonna 2011 yli 50 dB Lnight -alueella asui yhteensä 2 630. Näistä asukkaista 60 asui yli 55 dB melualueella. Yli 60 dB Lnight melualueella asui 8 asukasta.

Kuvassa 4 on esitetty melualueiden asukasmäärän kehitys pylväsdiagrammina.

Kuva 4. Melualueen Lden > 55 dB asukasmäärät toteutuneissa laskentatilanteissa. * Laskettu uudella laskentamenetelmällä ECAC Doc29 3rd edition.


39

8 Lähteet1. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/EY ympäristömelun arvioinnista ja

hallinnasta. EYVL L 189, 18.7.2002.2. Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (459/2004) Helsinki 2004.3. Valtioneuvoston asetus Euroopan yhteisön edellyttämistä meluselvityksistä ja meluntorjun-

nan toimintasuunnitelmista (801/2004). Helsinki 2004.4. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/92). Helsinki 1992.5. Helsingin kaupungin meluselvitys 2007. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja

6/2007. Helsinki 2007.6. Pääkaupunkiseudun pääväylien meluntorjuntaohjelma vuosille 2000–2020. Pääkaupunkiseu-

dun yhteistyövaltuuskunta. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2000:6 ja Tielaitos, Uuden-maantiepiiri, Tielaitoksen selvityksiä 8/2000. Helsinki 2000.

7. Pääkaupunkiseudun pääteiden meluntorjuntaohjelma vuosille 2005–2025. Pääkaupunkiseu-dun yhteistyövaltuuskunta. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2005:1. Helsinki 2005.

8. Pääkaupunkiseudun rautateiden meluntorjuntaohjelma vuosille 2001–2020. Pääkaupunki-seudun yhteistyövaltuuskunta. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2001:13 ja Ratahallinto-keskus, Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 11/2001. Helsinki 2001.

9. Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008–2012. Tiehallinto. Helsinki 2008.10. Vantaan katuja raideliikenteen meluselvitys. Vantaan kaupunki C7/1992. Vantaa 1992.11. Vantaan yleiskaavan meluselvitys. Vantaan kaupunki, Kuntatekniikan keskus Kuntek 1:2007.

Vantaa 2007.12. Vantaa alueittain 2010. Vantaan kaupungin tietopalveluyksikkö, verkkojulkaisu.

http://www.vantaa.fi/tietoa_vantaasta/tilastot_ja_tutkimukset/prime101.aspx 13. http://www.datakustik.com/en/products/cadnaa14. http://www.soundplan.com 15. EU-meluselvitys: Maasto- ja väestötietojen hankinta, Esiselvitys. Tiehallinnon selvityksiä

25/2009. Helsinki 2009.16. Good Practice Guide for Strategic Noise Mapping and the Production of Associated Data on

Noise Exposure. European Commission Working Group Assessment of Exposure to Noise (WG-AEN) final draft, version 2, Jan 2006

17. Helsingin kaupungin meluselvitys 2007, Taustatietoja. Insinööritoimisto Akukon Oy; Lahti, Tapio; Goutarbès, Benoit; Markula, Timo. Helsinki 2007

18. Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2011. Finavia Oyj 17.7.2012


40

9 Liitteet (eivät sisälly esitteesen, ovat erikseen)Liite 1. Poikkeavat raskaan liikenteen osuudet

Liite 2. Katuluokat

Liite 3. Nopeusrajoitukset

Liite 4. Raideliikenteen liikennemäärät

Liite 5. Meluesteet

Liite 6. Meluvyöhykkeet, katujen ja maanteiden liikenne, päivä-ilta-yömelutaso Lden

Liite 7. Meluvyöhykkeet, katujen ja maanteiden liikenne, yömelutaso Lyö

Liite 8. Meluvyöhykkeet, direktiivin tarkoittamien maanteiden liikenne, päivä-ilta-yömelutaso Lden

Liite 9. Meluvyöhykkeet, direktiivin tarkoittamien maanteiden liikenne, yömelutaso Lyö

Liite 10. Meluvyöhykkeet, rautateiden liikenne, päivä-ilta-yömelutaso Lden

Liite 11. Meluvyöhykkeet, rautateiden liikenne, yömelutaso Lyö

Liite 12. Meluvyöhykkeet, katujen ja maanteiden liikenne, päiväajan ekvivalenttimelutaso LAeq(7–22)

Liite 13. Meluvyöhykkeet, katujen ja maanteiden liikenne, yöajan ekvivalenttimelutaso LAeq(22–7)

Liite 14. Meluvyöhykkeet, direktiivin tarkoittamien maanteiden liikenne, päiväajan ekvivalentti-melutaso LAeq(7–22)

Liite 15. Meluvyöhykkeet, direktiivin tarkoittamien maanteiden liikenne, yöajan ekvivalenttimelu-taso LAeq(22–7)

Liite 16. Meluvyöhykkeet, rautateiden liikenne, päiväajan ekvivalenttimelutaso LAeq(7–22)

Liite 17. Meluvyöhykkeet, rautateiden liikenne, yöajan ekvivalenttimelutaso LAeq(22–7)

Liite 18. Finavia Oyj. Helsinki-Vantaan lentoasema lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2011. Finavia Oyj 17.7.2012

Liite 19. Finavia Oyj. Helsinki-Vantaan lentoasema lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2011. Finavia Oyj 17.7.2012

Julkaisija Vantaan kaupunki/YmpäristökeskusTeksti Krister HöglundKannen kuva yhdistetty Sakari Mannisen ja Pekka Turtiaisen kuvistaTaitto Tarja StarastPaino Vantaan kaupungin painoSarja C:19/2012ISBN 978-952-443-413-3

Vantaan kaupunkiMaankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialaYmpäristökeskusPakkalankuja 5, 01510 Vantaa

vantaan kaupungin ympäristömeludirektiivin mukainen … · 2015-10-08 · ja yömelutaso l yö...

Documents