onks tietoo? selvitys koulujen ja kirjaston yhteistyön ... tietoo...7 kuntien yhteenlaskettu...

Onks tietoo?

Selvitys koulujen ja kirjaston yhteistyön kehittämistarpeista JJR-kunnissa

Päivi Lehmusvuori

JJR-kirjasto Joroinen – Juva – Rantasalmi

2011

Kansilehden kuva Juvan Paatelan koulun oppilaat 2.12.2010 Kuvaaja Tiina Räihä

Onks tietoo?

Selvitys koulujen ja kirjaston yhteistyön kehittämistarpeista JJR-kunnissa

Päivi Lehmusvuori

JJR-kirjasto Joroinen – Juva – Rantasalmi

2010

2

JJR-kirjasto, Koulun ja kirjaston yhteistyö -hanke. Raportti 1. Kartat Maanmittaushallitus 2010 Taitto Päivi Lehmusvuori Painopaikka Kopijyvä Varkaus 2011 Copyright JJR-kirjasto ja Päivi Lehmusvuori 2010 ISBN 978-952-92-8412-2 (nid.) ISBN 978-952-92-8413-9 (PDF)

3

LUKIJALLE .................................................................................................................................................................... 5

TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ KOLME MAASEUTUKUNTAA ETELÄ-SAVOSSA ................................ 6

KUNNAT ......................................................................................................................................................................... 6 Joroisten alakouluviisikko ................................................................................................................................ 8 Juvan alakoulujen seitsikko .......................................................................................................................... 10 Rantasalmen alakoulut: kolme mäkeä ja yksi salo ............................................................................. 12 Joroisten yläkoulu ja lukio ............................................................................................................................. 14 Juvan yläkoulu ja lukio ................................................................................................................................... 15 Rantasalmen yläkoulu ja lukio ..................................................................................................................... 16

JJR-KIRJASTOT ELI TOENPERÄ .................................................................................................................................. 16 Joroisten kirjasto .............................................................................................................................................. 17 Juvan kirjasto ..................................................................................................................................................... 17 Rantasalmen kirjasto ...................................................................................................................................... 18 Jasso Toenperä – aluekirjastoauto ............................................................................................................ 18

JJR-KIRJASTOT TIIVIISSÄ YHTEISTYÖSSÄ KOULUJEN KANSSA 2000-LUVULLA ............ 18

AINEISTON KERÄÄMINEN JA LAINAAMINEN KOULUILLE ............................................................................................ 19 KIRJAN, KIRJASTON JA VERKON KÄYTTÖTAITO ON TIEDONHAUN OPPIMISTA ......................................................... 20

Päiväkodit ja esikoululaiset ........................................................................................................................... 20 Alakoululaiset ..................................................................................................................................................... 20 Yläkoululaiset ja lukiolaiset ........................................................................................................................... 20

LUKEMAAN INNOSTAMINEN JA KIRJOJEN AVAAMINEN .............................................................................................. 21 Lukukettu on alakoulun lukudiplomi ......................................................................................................... 21 Rajulukupusu on yläkoulun lukudiplomi .................................................................................................. 21

LOHIKÄÄRMEEN MAASSA JA MUITA TUNTISUUNNITELMIA JOROISTEN KIRJASTOSSA ............................................. 22 ERILAINEN NUORI JA MUITA GENRE-ESITTELYJÄ RANTASALMEN KIRJASTOSSA ..................................................... 23 JASSO TOENPERÄN KÄYTTÖOPASTUS JA LUKUKASVATUSTYÖ .................................................................................. 23

KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSET ................................................................................................................ 24

Selvitys toteutettiin kyselyillä ...................................................................................................................... 24

JJR-KIRJASTON HENKILÖKUNNAN KYSELY ........................................................................................... 25

HENKILÖKUNNAN KOKEMUKSET ASIAKKAIDEN OPASTAMISESTA ............................................................................. 25 HENKILÖKUNNAN JA ASIAKKAIDEN TIEDONHALLINTATAIDOT .................................................................................. 25 TIEDONHAKU MUUTTUU KOKO AJAN .......................................................................................................................... 26 MIELUISAT JA HAASTAVAT OPASTUSTILANTEET ........................................................................................................ 27 AINEISTOJEN ESITTELY ON VAATIVAA AMMATTITYÖTÄ ............................................................................................. 28 MIKÄ HELPOTTAISI TYÖTÄ ASIAKASRYHMIEN KANSSA? ........................................................................................... 29 KOULUTUKSEEN MENNÄÄN JA SITÄ TOIVOTAAN ........................................................................................................ 29

ALAKOULUJEN OPETTAJIEN KYSELY .......................................................................................................... 30

ALAKOULUJEN KIRJASTOYHTEISTYÖ: LUKUDIPLOMI TOIMII, TIEDONHAUN OPASTUSTA KAIVATAAN ................... 30 Kirjasto yhä tärkeä kumppani alakouluille .............................................................................................. 31

KAUNOKIRJALLISUUS KESKEISTÄ ÄIDINKIELEN OPETUKSESSA ............................................................................... 32 Lukukettu-diplomi toimii opetusmenetelmänä ...................................................................................... 32 Opettajat toivovat uutuuskirjoja, vinkkausta ja lähilainausta ......................................................... 33

OPETTAJIEN TIEDONHALLINTATAIDOT VAIHTELEVAT ................................................................................................ 34 Tiedonhakukanavina netti ja kollegat ....................................................................................................... 34 Netti osataan paremmin kuin kirjaston hakutekniikat ....................................................................... 35

4

Kirjaston hakutekniikoista ja tietokannoista kaivataan opetusta .................................................. 36 Kirjastolta toivotaan suunnitelmallista apua tiedonhallintaan......................................................... 36

YLÄKOULUJEN OPETTAJIEN KYSELY .......................................................................................................... 37

YLÄKOULUISSA KÄYTETÄÄN TIETOKIRJALLISUUTTA .................................................................................................. 37 Osa opettajista siirtynyt tiedonhankinnassa nettiin ............................................................................ 38 Kirjastoon toivotaan tietokoneita, sarjakuvia ja nuorten selkokirjoja ......................................... 39

KIRJASTO YLÄKOULUN ÄIDINKIELEN OPETUKSESSA ................................................................................................. 39 Lukeminen kiinnostaa osaa nuorista ......................................................................................................... 39 Yläkoulussa lukudiplomin käyttö on haastavampaa ............................................................................ 40

YLÄKOULUN OPETTAJIEN TIEDONHALLINTATAIDOT ................................................................................................... 40 Yläkoulun opettajat hakevat tietoa netistä, kollegoilta ja kirjoista ............................................... 41 Google-haku osataan mutta RSS-syötteitä ei ....................................................................................... 41 Kursseja tietokantojen käytöstä ja tekijänoikeuksista kaivataan .................................................. 42 Kouluihin kaivataan tietostrategiaa ........................................................................................................... 42

LUKION OPETTAJIEN VASTAUKSET ............................................................................................................ 44

LUKIOISSA KÄYTETÄÄN TIETOKIRJALLISUUTTA JA LEHTIÄ ....................................................................................... 44 Netti hallitsee tiedonhakua mutta kirjastoakin arvostetaan ............................................................ 45 Lukiot toivovat koulukirjastonhoitajaa ja e-kirjoja .............................................................................. 46

SUHTAUTUMINEN KIRJALLISUUDEN MERKITYKSEEN VAIHTELEE .............................................................................. 47 Nuorille aikuisille kirjavinkkausta ja ilmaisia kaukolainoja ............................................................... 47

LUKION OPETTAJIEN TIEDONHALLINTATAIDOT.......................................................................................................... 48 Tietoa netistä, kollegoilta, kirjoista ja mediasta ................................................................................... 49 Lukio-opettajat hallitsevat netin lisäksi RSS-syötteetkin .................................................................. 49 Koulu–kirjasto -yhteistyöhön lisää suunnitelmallisuutta ................................................................... 50 Miten yhdistää netin ja kirjaston resurssit? ........................................................................................... 51

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA PÄÄTELMIÄ SELVITYKSESTÄ ......................................................................... 53

KOULUN JA KIRJASTON YHTEISTYÖN TAVOITTEET JA HYÖDYT ................................................................................. 54

TOIMENPIDE-EHDOTUKSET ............................................................................................................................. 55

VISIO ............................................................................................................................................................................ 57

LÄHTEET ...................................................................................................................................................................... 58

Kyselyt .................................................................................................................................................................. 58 Julkaistut lähteet .............................................................................................................................................. 58 Julkaisemattomat lähteet .............................................................................................................................. 60

5

Lukijalle

oroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnat sijaitsevat Etelä-Savossa. Niistä jokaisen naapurina on kaupunki: Joroisella Varkaus, Juvalla Mikkeli ja Ran-tasalmella Savonlinna. Kunnat halusivat kuitenkin yhdistyä mieluummin

toisiinsa kuin lähikaupunkeihin. Niinpä ne solmivat vuonna 2006 yhteistyöso-pimuksen, jonka mukaan ne muodostavat yhdessä JJR (Joroinen–Juva–Rantasalmi) allianssikunnat ja tuottavat palveluja yhdessä. Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kirjastot yhdistyivät JJR-kirjastoksi samaa tahtia kuntien yhteistyökehityksen kanssa vuosina 2004–2009. Joroisten kirjas-tonjohtaja Jaana Sopanen laajensi yhdessä tehdyn lyhyen strategialuonnoksen varsinaiseksi suunnitelmaksi ja toimenpide-ehdotuksiksi. Vuonna 2007 kirjas-tot yhdistivät tietokantansa. Kahtena seuraavana vuonna ne väänsivät infra-struktuuriaan samaan muottiin JJR-kuntien muiden sektoreiden mukana. Kirjastokolmikon strategiassa ”Kirjasto – vaihtoehto ja välttämättömyys” kukin kirjasto erikoistui johonkin. Juvan kirjastonjohtajan erityisalueeksi tuli pedago-ginen informaatikkous. Mitä tämä toimenkuva sisältää? Sen selvittämiseen JJR-kirjasto sai Itä-Suomen lääninhallitukselta keväällä 2008 hankerahoitusta 6500 €. Keväällä 2010 saadulla hankerahoituksella tehtiin kyselytutkimus siitä, mitä JJR-kuntien kirjastojen henkilökunta ja koulujen opettajat ajattelivat keskinäi-sen yhteistyön tarpeesta ja mahdollisuuksista. Tämä teos on kyselystä koottu raportti. Siinä kuvataan aluksi kolmen kirjaston toimintaympäristö: kunnat, koulut ja kirjastot. Seuraavaksi kerrotaan koulun ja kirjaston yhteistyön muo-doista ja laajuudesta ennen JJR-yhteistyötä ja sen alkuaikoina. Keskeistä tässä raportissa on kuvata ja analysoida opettajien ja kirjastojen henkilökunnan aja-tuksia yhteistyöstä ja tiedonhaun opetuksen tarpeista. Selvityksen tavoitteena on yhteistyön suuntaamisen ja toimintamallien määrittely 2010-luvulle. Näitä kyselyn tuloksia ja uutta toimintamallia hahmotellaan julkaisun lopussa. Raportilla on rinnakkaisjulkaisu, jossa kerrotaan yhdestä hyväksi havaitusta yhteistyön toimintamallista. ”Lukuketun serkunpoikien sanataidekoulu” kertoo konkreettisesti pedagogisen informaatikon työnkuvasta kouluvierailuilla. Se sisältää esimerkkejä nukketeatterin ja improvisoinnin käytöstä lukemaan in-nostamisen menetelminä. Tätä havainnollistaa tarina kolmen ketun synnystä nukketeatterin hahmoiksi. Julkaisu ilmestyi joulukuussa 2010.

J

6

Toimintaympäristönä kolme maaseutukuntaa Etelä-Savossa

oroinen, Juva ja Rantasalmi sijaitsevat Etelä-Savon maakunnassa. Vuonna 2006 kunnat solmivat yhteistyösopimuksen, jonka tuloksena syntyivät JJR-allianssikunnat. Kunnat määrittelivät yhteistyönsä seuraavasti: ”JJR on

kolmen itsenäisen maaseutukunnan (Joroinen, Juva, Rantasalmi) muodostama elinvoimainen kansalaisyhteisö, joka järjestää kuntalaisten ja yritysten tarvit-semat palvelut luovasti, asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja kustannustehok-kaasti hyödyntämällä verkostoja ja vuorovaikutuksessa kaupunkien osaamis-alueiden kanssa.” (JJR-allianssikuntien yhteistyösopimus, 2006) JJR-kunnat tuottavat yhteistyösopimuksen mukaan palvelut toisilleen tilaaja–tuottaja -mallin mukaisesti. Kunnista Joroinen on vastuussa sivistyspalveluista, Juva perusturvasta ja Rantasalmi teknisistä ja tukipalveluista. Päätöksenteosta vastaavat kunkin kunnan valtuusto ja hallitus sekä eri sektoreiden yhteislauta-kunnat. Yhteistyösopimus on voimassa vuoden 2012 loppuun ja jatkuu sen jäl-keen valtuustokausittain (JJR-allianssikuntien yhteistyösopimus, 2006).

Kunnat

Joroinen, Juva ja Rantasalmi ovat kaikki maaseututaajamia, joiden palvelura-kenteessa maataloudella on edelleen merkittävä osa. Maa- ja metsätalouden osuus työllistäjänä on Joroisissa 16,6%, Juvalla 19,7% ja Rantasalmella 23,2%. Palvelualoilla työskentelee kunnissa noin 30% työllisistä. Taulukko 1. Elinkeinorakenne JJR-kunnissa 2007 (Tilastokeskus, Työlliset toimialan (TOL2002) mukaan muuttujina alue ja toimiala, poimittu tietokannasta 23.4.2010)

Joroinen Juva Rantasalmi 2007 2007 2007 Yhteensä 2242 2871 1568 (A-B) Maa- ja metsätalous 372 16,59% 566 19,71 % 364 23,21 % (C) Kaivostoiminta ja louhinta 8 0,36% 8 0,28 % 1 (D) Teollisuus 470 20,96% 373 12,99 % 243 15,50 % (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 22 0,98% 13 0,45 % 4 0,26 % (F) Rakentaminen 158 7,05% 222 7,73 % 85 5,42 % (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta 269 12,00% 407 14,18 % 162 10,33 % (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 122 5,44% 205 7,14 % 85 5,42 % (J-K) Rahoitus-, vakuutus-, ym. toiminta 186 8,30% 210 7,31 % 126 8,04 % (L-Q) Yhteiskunnalliset ja henkilökohtai-set palvelut 614 27,39% 828 28,84 % 481 30,68 % Toimiala tuntematon 21 0,94 39 1,36 % 17 1,08 %

J

7

Kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä oli vuoden 2009 lopussa 16 563, josta Joroisissa 5 423, Juvalla 7 064 ja Rantasalmella 4 076 asukasta. Kuntayhteis-työn ongelmana on kaupunkitaajamien vetovoimaisuus ja väkiluvun riittämät-tömyys valtiovallan asettamiin normeihin. Kuntarakenteen uudistuspaineessa väkiluku ei ole riittävä perusturvan itsenäiseen tuottamiseen. Kuntien väestö-rakenne on itä- ja pohjoissuomalainen: alle 20-vuotiaiden suhteellinen osuus vähenee ja yli 65-vuotiaiden osuus nousee. Joroinen on väestörakenteeltaan lapsivaltaisin. Juvalla ja Rantasalmella yli 65-vuotiaita on jo nyt yli 25 prosent-tia väestöstä. Taulukko 2. Väestön ikärakenne JJR-kunnissa 31.12.2009. (Tilastokeskus, Väestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain

2003–2009 kunkin tilastovuoden aluejaolla, poimittu tilastosta 23.4.2010)

31.12.2009 Joroinen Juva Rantasalmi 0–16-vuotiaat 980 18,10 % 1150 16,27% 619 15,19 % 17–64-vuotiat 3310 61,03% 4114 58,23% 2400 58,88 % 65- ja sitä vanhemmat 1133 20,89% 1800 25,48% 1057 25,93 % 5423 7064 4076 Ikärakenteen ongelmana koko Suomessa ja etenkin sen itäisessä ja pohjoises-sa osassa on lasten ja nuorten osuuden väheneminen. Rantasalmella ikäluokat ovat pienentyneet noin kolmasosaan 20 vuodessa. Juvalla ja Joroisissa suunta-us ei ole ollut yhtä jyrkkä. Joroisissa ikäluokkien koot vaihtelevat voimakkaasti. Koulunsa aloittavia oli lukuvuonna 2010–2011 Juvalla ja Joroisissa noin 60 ja Rantasalmella 40 lasta. Taulukko 3. Alle 18-vuotiaat JJR-kunnissa. (Tilastokeskus, Väestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 2003 - 2009 kunkin tilastovuoden aluejaolla, poimittu tilastosta 23.4.2010)

Joroinen Juva Rantasalmi Yhteensä Alle kouluikäiset 361 398 197 956 Peruskouluikäiset 7–15 533 667 370 1570 Lukioikäiset 16–18 217 228 166 611

Kyläkouluja ja kirkonkylien koulukeskuksia

Edellä kerrotuista syistä kouluverkko on muutospaineessa. Rantasalmella on viime vuosien aikana lakkautettu Voinsalmen ja Kolkontaipaleen kyläkoulut, ja Juvalla Lautealan kyläkoulu. Syksyllä 2010 Joroisten Maaveden koulu ei enää aloittanut lukuvuottaan. Juvalla kouluverkkotyöryhmä on ehdottanut kahden kyläkoulun lakkauttamista. Järvenpään koulu on pitkään käynyt puolustustais-telua olemassaolonsa puolesta, ja keskustelua on käyty myös Hatsolan ja Kuosmalan koulujen jatkosta. Juvan kunnanhallitus päätti joulukuussa 2010, että Järvenpään koulu lakkaa lukuvuoden 2011–2012 alusta. Samalla hallitus

8

päätti, että Vuorenmaan koulun lakkautuksen aikataulu käsitellään vuoden 2011 talousarvion yhteydessä. (Heikkinen, 2010). Kussakin kunnassa on yläkoulu ja lukio kirkonkylässä. Lukiot ovat säilyttäneet asemansa tiivistämällä keskinäistä yhteistyötään ja verkottumalla Etelä-Savon muiden lukioiden kanssa. Yhteistyö vanhan seutukunnan, JoRaJuPuSu-kuntien, lukioiden välillä toimii edelleen. Seutukuntajako on tilastollinen yksikkö, joka on perustettu vuonna 1994. Jo-RaJuPuSu-lyhenne sisälsi Joroisten, Rantasalmen, Juvan, Puumalan ja Sulka-van kunnat. Niistä Juvan seutukuntaan kuuluivat alun perin Sulkava, Puumala ja Rantasalmi. Joroinen kuului kuntaryppääseen aluksi kuntayhtymän kautta, ja vuodesta 2001 myös seutukuntaan. Vuoden 2009 alusta Juva, Joroinen ja Rantasalmi kuuluvat Pieksämäen seutukuntaan. Sulkava siirtyi Savonlinnan seutukuntaan vuonna 2004 ja Puumala Mikkelin seutukuntaan vuonna 2009. (Suomen seutukunnat, 2010)

Joroisten alakouluviisikko

Joroisten kouluverkkosuunnitelma (2009) perustuu perusopetuksen turvaami-seen kunnan eri alueilla. Joroisissa aloitti lukuvuonna 2010–2011 viisi alakou-lua: Kaitaisten, Kerisalon, Kirkonkylän, Kolman ja Kuvansin koulut. Kirkonkylän ja Kuvansin koulut ovat taajamakouluja ja Kaitaisten, Kerisalon ja Kolman kou-lut kyläkouluja.

Kaitaisten koulu sijaitsee Kaitaisten kylässä. Siellä oli 37 oppilasta ja kolme opettajaa lukuvuonna 2009–2010. Koulun yhteydessä toimii ryhmäperhepäivä-hoito sekä iltapäivätoiminta. Esiopetusta annetaan 1.–2.-luokkien yhteydessä.

Koulu on tehnyt kansainvälistä yhteistyötä Comenius-hankkeessa vuosina 2008–2010. (Kaitainen's Blog, 2010) Comenius on Euroopan unionin vaihto- ja yhteistyöohjelma kouluille. Sen avulla tuetaan eurooppalaisten koulujen yhteis-työtä ja niiden välistä oppilas- ja henkilökuntavaihtoa. Ohjelman tavoitteena on nuorten kielitaidon kehittäminen ja Euroopan eri maiden yhteistyön lisäämi-nen.

Kaitaisten koulun hankkeessa oppilaat tutustuivat Joroisten kartanoihin ja nii-hin liittyviin tarinoihin. Tarinoista he loivat omansa, jossa he seikkailivat Jorois-ten kartanoissa satusankarinsa TomTomin mukana. He tutustuivat myös Suo-men nähtävyyksiin ja saivat vieraita muista hankkeessa mukana olleista mais-ta.

Kouluverkkosuunnitelmassa koulun ennustetaan säilyvän kolmiopettajaisena kouluna, mutta lukuvuonna 2010–2011 koulussa oli kaksi opettajaa (Joroisten kouluverkkosuunnitelma, 2009). Kaitaisten koululta on noin 20 kilometriä sekä Joroisiin että Juvalle.

9

Kerisalon koulu sijaitsee Kerisalon kylässä. Koulussa oli 23 oppilasta lukuvuon-na 2009–2010. Oppilasmäärä säilyy ennusteen mukaan samanlaisena vuoteen 2013–2014 asti. Koulu on kaksiopettajainen. Esiopetusta järjestetään koulussa yhdistetyssä 1.–2.-luokassa. (Joroisten kouluverkkosuunnitelma, 2009) Kerisa-lon koululta on 15 kilometriä Joroisiin ja 35 kilometriä Juvalle. Rantasalmelle on matkaa noin 25 kilometriä.

Kartta 1. Joroisten alakoulut. Kuvansin koulu, Kolman koulu, Kirkonkylän koulu, Kerisalon koulu ja Kaitaisten koulu. Karttapaikan kartat, Maanmittauslaitoksen julkaisulupa nro 457/MML/10.

Kirkonkylän koulu sijaitsee Joroisten kirkonkylän koulukeskuksessa. Koululla oli lukuvuonna 2009–2010 132 oppilasta. Luokkakoot vaihtelivat 14 oppilaasta 26 oppilaaseen. Oppilasennusteen mukaan kirkonkylän koulun oppilasmäärä säilyy suurin piirtein samana vuoteen 2016 saakka. Ennusteessa ovat mukana Maa-

10

veden oppilaat. Koululla on kullakin luokka-asteella yksi luokka. Erityistä tukea tarvitsevien opetus annetaan kirkonkylän koululla. (Joroisten kouluverkko-suunnitelma, 2009) Kirkonkylän esiopetus järjestetään Iitosenrannan päiväko-dilla. (Esiopetus, 2010)

Kolman koulu sijaitsee noin 6 kilometrin päässä Joroisten kirkonkylältä. Koulul-la oli 34 oppilasta lukuvuonna 2009–2010. Oppilasennusteen mukaan koulun oppilasmäärä pysyy noin 38 oppilaassa vuoteen 2014 saakka. Koululla on kol-me opettajaa. Esiopetusta annetaan 1.–2.-luokkien yhteydessä.

Kuvansin koulu sijaitsee Kuvansin taajamassa, josta on Joroisiin 12 kilometriä ja Varkauteen 6 kilometriä. Taajamaa voi luonnehtia Varkauden lähiöksi, vaik-ka Joroinen tuottaa sen kuntapalvelut. Kuvansin koululla oli 122 oppilasta lu-kuvuonna 2009–2010. Oppilasennusteen mukaan oppilasmäärä säilyy saman-laisena ainakin vuoteen 2014 saakka. Taajamassa asuu lapsiperheitä, ja sinne on kaavoitettu lisää tontteja, joten oppilasmäärän ennustaminen on epävar-maa. Koululla on yksi luokka kullakin luokka-asteella. Luokkakoot vaihtelevat 15–25 oppilaan välillä. Esiopetusryhmä on Kuvansin päiväkodilla. (Joroisten kouluverkkosuunnitelma, 2009)

Juvan alakoulujen seitsikko

Juvalla oli lukuvuonna 2010–2011 seitsemän alakoulua: Hatsolan, Järvenpään, Kirkonkylän, Koikkalan, Kuosmalan, Paatelan ja Vuorenmaan koulut. Juvan kouluverkko on pysynyt samana Lautealan koulun 2000-luvun alkupuolella tehdyn lakkauttamisen jälkeen. Juvan oppilasmäärä putoaa 64 oppilaalla vuo-teen 2012 mennessä. Vuoteen 2014 ennakoitu oppilasmäärän väheneminen on 104 oppilasta.

Vuoden 2009 aikana kouluverkkoa ja sen tulevaisuutta selvitti työryhmä, joka antoi raporttinsa valtuustolle 15.12.2009. Valtuusto hyväksyi kouluverkkotyö-ryhmän esityksen, jonka mukaan Järvenpään koulu jatkaa lukuvuoden 2010–2011 kaksiopettajaisena ja lakkaa lukuvuoden 2011–2012 alussa. Työryhmä ehdotti raportissaan, että vuoden 2010 joulukuussa tehdään päätös, lakkaako Hatsolan vai Kuosmalan koulu. (Juvan kouluverkko, 2009) Koulukeskustelu sai uuden käänteen, kun Vuorenmaan oppilasmäärä putosi 22 oppilaaseen luku-vuonna 2010–2011. Lokakuussa 2010 kouluverkkotyöryhmä ehdotti Järven-pään ja Vuorenmaan koulujen lakkauttamista lukuvuoden 2011–2012 alusta (Juvan lehden kotisivut, 7.7.2010.) Joulukuussa 2010 Juvan kunnanvaltuusto päätti Järvenpään koulun lakkauttamisesta ja Vuorenmaan koulun lakkautus-prosessin aloittamisesta vuoden 2012 talousarviotyöskentelyn yhteydessä. (Heikkinen, 2010)

Hatsolan koulu sijaitsee 12 kilometrin päässä Juvan kirkonkylästä. Koulussa oli 54 oppilasta lukuvuonna 2009–2010. Esiopetusta on annettu 1.–2.-luokkien yhteydessä. Koululla oli kolme opettajaa. Lukuvuonna 2010–2011 koululla on ennusteen mukaan 50 oppilasta. (Juvan kouluverkko, 2009)

11

Järvenpään koulu sijaitsee Jukajärven päässä 10 kilometriä Juvan kirkonkyläl-tä. Koululla oli 35 oppilasta lukuvuonna 2009–2010 esioppilaat mukaan lukien. Koululla oli 3 opettajaa. Kouluverkkotyöryhmän päätöksen perusteella koulu jatkoi kahden opettajan voimin lukuvuoden 2010–2011. (Juvan kouluverkko, 2009 ja Juvan kunnanvaltuusto 15.12.2009) Juvan kunnanvaltuusto vahvisti äänestyksen jälkeen joulukuussa Järvenpään koulun lakkautuksen lukuvuoden 2011–2012 alusta. (Heikkinen, 2010)

Kartta 2. Juvan alakoulut. Vuorenmaan, Paatelan, Kirkonkylän, Hatsolan, Järvenpään, Kuosmalan ja Koikkalan koulut. Karttapaikan kartat, Maanmittauslaitoksen julkaisulupa nro 457/MML/10.

Kirkonkylän koulu sijaitsee Juvan kirkonkylän keskustassa. Lukuvuonna 2009–2010 koululla oli yhteensä 246 oppilasta. Lähes kaikilla luokka-asteilla oli rin-

12

nakkaisluokat. Koululla toimi 3 pienluokkaa. Oppilasennuste lukuvuodelle 2010–2011 on 253 oppilasta. Ennusteen mukaan oppilasmäärä pienenee 205 oppilaaseen lukuvuonna 2014–2015. (Juvan kouluverkko, 2009)

Kirkonkylän koululla on kirjastohuone. Kirjastossa on sekä koulun omia kirjoja että kunnankirjaston koululle siirtolainaamia kirjoja. Juvan kirjasto on hankki-nut Opetusministeriön ostotuella kirkonkylän koulun kirjastoon kirjasarjoja.

Koikkalan koulu sijaitsee lähellä Luonterin rantaa ja Puumalan rajaa. Kirkonky-lältä koululle on 25 kilometriä. Koulussa oli 29 oppilasta lukuvuonna 2009–2010 esioppilaat mukaan lukien. Koulussa on 2 opettajaa. Ennusteen mukaan lukuvuonna 2014–2015 koulussa on 23 oppilasta. Kouluverkkotyöryhmän mu-kaan koulu jatkaa ainakin valtuustokauden loppuun vuoteen 2012. (Juvan kou-luverkko, 2009)

Kuosmalan koulu sijaitsee lähimpänä Mikkeliä Siikakoskella. Kirkonkylältä Kuosmalan koululle on 36 kilometriä. Lukuvuonna 2009–2010 koulussa oli 36 oppilasta. Oppilasennusteen mukaan koulun oppilasmäärä vaihtelee 35–40 op-pilaan välillä seuraavat viisi vuotta. Siikakosken alueelle on valmistunut kaava, joka sisältää asuintontteja. Koululla on 3 opettajaa.

Paatelan koulu sijaitsee Savonlinnantien varressa 10 kilometriä kirkonkylältä. Koululla oli 50 oppilasta lukuvuonna 2009–2010. Oppilasennusteen mukaan oppilasmäärä pysyy lähes samana seuraavat viisi vuotta. Kouluverkkotyöryh-män ehdotuksen mukaan koulu jatkaa kolmiopettajaisena. (Juvan kouluverkko, 2009) Esiopetusta koululla annetaan 1.–2.-luokkalaisten kanssa. Koulun ope-tussuunnitelma on taidepainotteinen.

Vuorenmaan koulu sijaitsee Pieksämäentien varrella. Koululle on matkaa kir-konkylältä 25 kilometriä. Lukuvuonna 2009–2010 koululla oli 28 oppilasta. Op-pilasennusteen mukaan oppilasmäärä pysyy tasaisena vuoteen 2015 saakka. Koululla on 2 opettajaa. Kouluverkkotyöryhmän mukaan koulu jatkaa kahden opettajan voimin valtuustokauden loppuun vuoteen 2012. (Juvan kouluverkko, 2009) Vuorenmaan koulun oppilasmäärä putosi 22 oppilaaseen lukuvuonna 2010–2011. Joulukuussa 2010 Juvan kunnanhallitus päätti aloittaa Vuoren-maan koulun lakkauttamisen suunnittelun lukuvuoden 2012 talousarvion te-kemisen yhteydessä. (Kouluverkosta, 2010)

Rantasalmen alakoulut: kolme mäkeä ja yksi salo

Rantasalmella on neljä alakoulua: Osikonmäen, Parkumäen, Rantasalon ja Tuusmäen koulut. 2000-luvulla on lakkautettu Voinsalmen ja Kolkontaipaleen koulut.

Rantasalmen kouluverkkotyöryhmän suunnitelma valmistui 7.10.2010. Koulu-jen kuulemistilaisuudet järjestettiin marraskuussa. Työryhmän esityksen mu-kaan kaikki kyläkoulut lakkautuvat lukuvuoden 2015–2016 alusta ja opetus keskitetään Rantasalon kouluun. (Rantasalmen kouluverkkosuunnitelma, 2010)

13

Osikonmäen koulu sijaitsee Rantasalmen aseman ja kirkonkylän välissä. Etäi-syys kirkonkylästä on noin 6 kilometriä. Koululla oli 54 oppilasta lukuvuonna 2009–2010. Opetusryhmiä oli esioppilaiden kanssa viisi. Koululla oli myös pien-luokkaopetusta. Opettajia koululla oli 5. (Osikonmäen koulu, 2010) Kouluverk-kosuunnitelman mukaan Osikonmäen koulu muuttuu kolmen opettajan kouluk-si lukuvuoden 2011–2012 alusta. (Rantasalmen kouluverkkosuunnitelma, 2010)

Kartta 3. Rantasalmen alakoulut. Tuusmäen, Rantasalon, Osikonmäen ja Parkumäen koulut. Karttapaikan kartat, Maanmittauslaitoksen julkaisulupa nro 457/MML/10.

Parkumäen koulu sijaitsee Parkunmäessä, noin 15 kilometrin päässä kirkonky-lästä. Parkumäestä on Juvalle 42 ja Savonlinnaan 25 kilometriä. Koulussa oli

14

41 oppilasta lukuvuonna 2009–2010. Kouluverkkosuunnitelman mukaan koulu pysyy kolmiopettajaisena lukuvuoden 2013–2014 alkuun saakka. Ennusteen mukaan koululla on esioppilaat mukaan lukien 31 oppilasta lukuvuonna 2014–2015. (Rantasalmen kouluverkkosuunnitelma, 2010)

Rantasalon koulu on Rantasalmen kirkonkylän alakoulu. Koululla on 10 opetta-jaa. Kullakin luokka-asteella on yksi luokka. Koululla on esiopetusryhmä. Kou-lun pienryhmäopetusta on annettu kahdessa ryhmässä. Koululla oli 151 oppi-lasta lukuvuonna 2009–2010. Opetuksen painopistealueita ovat luonto- ja ym-päristökasvatus. Oppilasennusteen mukaan koulun oppilasmäärä pysyy noin 135 oppilaassa vuoteen 2014 asti (Rantasalmi, 2010).

Tuusmäen koulu sijaitsee Tuusmäen kylässä. Kylä sijaitsee jokseenkin keskellä JJR-kuntia. Etäisyys Juvalle on 25 kilometriä, Rantasalmelle 21 kilometriä ja Joroisiin 30 kilometriä. Lukuvuonna 2009–2010 koululla oli 25 oppilasta. Kou-lulla on ollut kolme opettajaa. Kouluverkkotyöryhmän mukaan Tuusmäen koulu jatkaa lukuvuoteen 2015–2016 saakka kaksiopettajaisena. Esiopetusta anne-taan 1.–2.-luokkalaisten kanssa. (Rantasalmen kouluverkkosuunnitelma, 2010)

Joroisten yläkoulu ja lukio

Joroisten yläkoululla oli 198 oppilasta lukuvuonna 2009–2010. Koululla oli 25 opettajaa, joista osa oli yhteisiä lukion kanssa. Yläkoulussa oli 4 opetusryhmää 7. luokalla ja kolme 8. ja 9. luokalla. Koulussa oli 2 erityisopettajaa. Erityisope-tus on integroitu yleisopetukseen. Oppilasennusteen mukaan oppilaiden määrä pysyy lähes samana vuoteen 2012 saakka ja sen jälkeen vähenee 20–30 oppi-laalla vuoteen 2015. (Joroisten kouluverkkosuunnitelma, 2009 ja Joroisten ylä-koulu, 2009)

Lukuvuonna 2010–2011 Joroisten yläkoululla on 22 opettajaa, joista yksi äidin-kielen opettaja. Opetusryhmiä on seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla neljä ja yhdeksännellä luokalla kolme. Oppilaita on 199. (Joroisten yläkoulu, 2010)

Joroisten lukiossa oli lukuvuonna 2009–2010 19 opettajaa. Opiskelijoita oli 124. Lukio osallistuu useisiin hankkeisiin yhteistyössä JJR-lukioiden ja seudun muiden lukioiden kanssa. Mun juttu -hankkeessa lukiolaisilla on mahdollista suorittaa erilaisia työelämävalmiuksia parantavia opintoja Juvan ammattikou-lussa. Okay–Avain yrittäjyyteen -hankkeessa ovat mukana JJR-lukioiden lisäksi Sulkavan ja Puumalan lukiot. Hankkeessa on mahdollista suorittaa yrittäjyys-diplomi.

ISOverstas on valtakunnallinen verkko-opiskelua kehittävä yhteisö. Yhteisö ko-koaa ja kehittää verkko-opintoja ja tarjoaa myös samanaikaisopetusta ja ko-kouspalveluja. Yhteisö tarjoaa noin 300 kurssia opiskelijoiden ja koulujen käyt-töön. Etenkin syventävien kurssien tarjontaa lukiot pystyvät yhteisön avulla

15

laajentamaan. Joroisten lukiossa on mahdollista suorittaa mediadiplomi. Myös kansainvälinen toiminta on vilkasta. (Joroisten lukio, 2010)

Joroisten lukion kirjat on luetteloitu Joroisten kirjaston tietokantaan ja niitä on mahdollista hakea JJR-kirjastojen webkirjaston avulla netissä (http://jjr.kirjas.to).

Juvan yläkoulu ja lukio

Juvan yläkoulu ja lukio muodostavat Juvan koulukeskuksen. Juvan yläkoululla oli 249 oppilasta lukuvuonna 2009–2010. Opetusryhmiä kullakin luokka-asteella oli neljä. Oppilasmäärä on viiden vuoden sisällä ennusteen mukaan putoamassa noin 25 oppilaalla. Opettajia ja tuntiopettajia koululla oli 30. Useat opettajat ovat yhteisiä lukion kanssa. Äidinkielen lehtoreita yläkoulussa on kaksi, myös lukion opettajalla on tunteja yläkoulussa. Koululla on annettu ope-tusta kahdessa pienluokassa. Koulussa on mahdollista saada luokatonta eri-tyisopetusta. Kouluverkkotyöryhmä kiinnittää huomiota aloittavien luokkien ryhmäkokoon ja määrään sekä ehdottaa valinnaisaineryhmien minimikooksi 10 oppilasta. (Juvan kouluverkko, 2009 ja Juvan yläaste, 2009.)

Lukuvuonna 2010–2011 Juvan yläasteella on 28 opettajaa ja 227 oppilasta. (Juvan yläaste, 2010)

Juvan lukiossa oli 18 opettajaa lukuvuonna 2009–2010. Heistä suuri osa oli yh-teisiä yläkoulun kanssa. Opiskelijoita lukiossa oli 116. Koulukohtaisina paino-pistealueina lukiossa olivat teknologia ja yhteiskunta. Lukio on mukana Mun juttu - ja Okay–Avain yrittäjyyteen -hankkeissa. Lukiolaisten on mahdollista suorittaa lukiokursseja ISOverstaan kautta. Lukio painottaa tutkimusta ja vies-tintää.

Juvan lukioteatteri on 1990-luvun puolivälistä lähtien tuottanut vuosittain mu-sikaalin. Lukio osallistuu Etelä-Savon Urheiluakatemia -hankkeeseen. Juvalla opiskelijat voivat saada valmennusta hiihdossa ja pesäpallossa. Lukiossa voi suorittaa mediadiplomin sekä liikunnan lukiodiplomin. (Julux, 2009 ja Juvan lukion kotisivut, 2010)

Lukuvuonna 2010–2011 Juvan lukiossa on 110 oppilasta. (Juvan lukion kotisi-vut, 2010)

Koulukeskuksessa on yläasteen ja lukion yhteinen kirjasto, jonka teokset on luetteloitu JJR-kirjaston tietokantaan. Koululle hankittavat kirjat luetteloidaan Juvan kirjastossa ja niitä on mahdollista hakea JJR-kirjaston webkirjastosta (http://jjr.kirjas.to). Projektin aikana teosten löydettävyyttä JJR-kirjaston ai-neistotietokannasta parannettiin ajamalla teosten sijaintitiedot näkyviin web-kirjastossa. Teoksen sijaintipaikka on joko kirjastoluokka, opettajainhuone tai aineluokka. Koulun kirjastoa hoitaa ja kehittää äidinkielen ja ilmaisutaidon leh-tori Hannele Penttinen.

16

Rantasalmen yläkoulu ja lukio

Rantasalmen yläkoulu ja lukio toimivat samoissa tiloissa kirkonkylän koulukes-kuksessa kuin alakoulu. Lukuvuonna 2009–2010 koulussa oli 130 oppilasta. Yläkoulussa oli 21 opettajaa, joista osa yhteisiä lukion ja alakoulun kanssa. Kullakin luokka-asteella oli kolme rinnakkaisluokkaa. Koululla oli kaksi erityis-opettajaa. Oppilasennusteen mukaan koulun oppilasmäärä laskee 20 oppilaalla vuoteen 2015. (Rantasalmi, 2010)

Lukuvuonna 2010–2011 Rantasalmen yläkoululla on 23 opettajaa. Heistä kaksi opettaa äidinkieltä. (Rantasalmen yläaste, 2010)

Rantasalmen lukiossa oli 67 oppilasta lukuvuonna 2009–2010. Opettajia oli 13, joista osa oli yhteisiä yläkoulun kanssa. Rantasalmen lukiossa on musiikkiteat-terilinja. Lukio toimii myös yleislukiona. Lukiossa on mahdollista suorittaa kursseja näyttelijäntyössä, laulussa, tanssissa, valo- ja äänitekniikassa, orkes-terisoitossa sekä kulttuurituottamisessa. Lukio tuottaa yhden musikaalin vuo-dessa. Lukio on mukana Etelä-Savon Urheiluakatemiassa, jonka kautta Ran-tasalmella saa urheiluvalmennusta jääkiekossa, karatessa ja taitoluistelussa. Mun juttu - ja Okay–Avain yrittäjyyteen -hankkeessa lukio on myös mukana. Lukio osallistuu lukuvuonna 2010–2011 Comenius-hankkeeseen.

Lukuvuonna 2010–2011 Rantasalmen lukiossa on 66 oppilasta ja 15 opettajaa. (Rantasalmen lukion opinto-opas, 2010)

Rantasalmen lukion kirjat ja aineisto on viety Rantasalmen kirjaston tietokan-taan kesällä 2004. Samalla aineisto inventointiin ja tehtiin poistoja. Perustyön tekemisestä lukio suoritti kirjastolle korvauksen sovitun laskelman mukaan. Tietokannassa on tällä hetkellä 976 nidettä. Uudet niteet luetteloidaan kirjas-tossa. Osa opettajanhuoneen vanhimmista kirjoista on ”museokokoelmana”, joka ei ole aineistorekisterissä. (Niemi, 2010)

JJR-kirjastot eli Toenperä

JJR-allianssikuntien kirjastopalvelut tuottaa yhteinen JJR-kirjasto, jolla on neljä toimipistettä: Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kirjastot sekä aluekirjastoauto Jasso Toenperä. JJR-kirjaston kotoinen puhuttelunimi on Toenperä.

Kirjastojen yhteinen lainausmäärä vuonna 2008 lähenteli 300 000 lainaa vuo-dessa. Kirjastoissa kävi vuoden aikana noin 200 000 asiakasta. Kirjastojen tunnusluvut vastasivat valtakunnallisia keskiarvoja ja Kirjastopoliittisessa oh-jelmassa (1999) asetettuja laatusuosituksia. Lainaus asukasta kohti oli 17,50, käyntejä asukasta kohti oli 12,10 ja kirjojen hankintaluku oli noin 500 teos-ta/1000 asukasta. (Sopanen, 2010) Asukaslukuun suhteutettuna vuoden 2009 käyttöluvut pysyivät samana.

17

Kirjastojen aineistotietokannat yhdistettiin keväällä 2007. Toiminta tiimiorgani-saationa käynnistyi vuonna 2008. Aluekirjastoauto Jasso Toenperä kuljettaa mukanaan kirjastojen väliset varaukset ja aineiston palautukset. Joroisten kir-jastonjohtaja toimii JJR-kirjaston kirjastotoimenjohtajana, Rantasalmen kirjas-tonjohtaja vastaa kirjastoautotoiminnasta ja Juvan kirjastonjohtaja toimii pe-dagogisena informaatikkona. Kirjastojen strategisena linjauksena on rutiinien automatisointi ja ulkoistaminen. Joroisten ja Juvan kirjastoissa on vuonna 2008 otettu käyttöön lainausautomaatti. Kesästä 2010 lähtien automaateilla on ollut mahdollista myös palauttaa. Kaikissa kirjastoissa on avoin langaton verk-ko, joka mahdollistaa asioinnin internetissä kannettavilla tietokoneilla.

Joroisten kirjasto

Joroisten kirjastossa oli noin 60 000 lainaa vuonna 2009. Kirjastossa kävi vuo-den aikana 55 000 asiakasta. Vakinaista henkilöstöä kirjastossa oli kolme: kir-jastotoimenjohtaja, kirjastonhoitaja ja kirjastovirkailija. Vakinaista työntekijää kohti on noin 20 000 lainaa vuodessa.

Kirjasto on auki talvikautena yhteensä 47 tuntia viikossa. Aukioloajat ovat seu-raavat: ma–to 10–19, pe 10–16 ja la 9–14. Kesälauantaisin kirjasto on suljettu.

Kirjasto sijaitsee Joroisten koulukeskuksessa. Kirjasto sai peruskorjauksen yh-teydessä lisää tilaa ja tietotekniikkatuvan vuonna 2006. Tilassa on 13 tietoko-netta, jotka toimivat citrix-tekniikalla. Niiden ajanvaraus toimii internetin kaut-ta.

Juvan kirjasto

Juvan kirjaston lainaus oli vuonna 2009 noin 110 000. Kirjastossa kävi 81 000 asiakasta. Yhteisessä kirjastostrategiassa tavoitteena oli henkilöstörakenteen kehittäminen (Sopanen, 2005). Juvan kirjasto sai vuonna 2009 kirjastonhoita-jan viran. Vakinaista henkilöstöä on tällä hetkellä (2010) kirjastonjohtaja, kir-jastonhoitaja, 1 kokoaikainen kirjastovirkailija, 2 osa-aikaista kirjastovirkailijaa ja järjestelyapulainen. Vakinaista työntekijää kohti on noin 22 000 lainaa vuo-dessa.

Juvan kirjasto on auki yhteensä 50 tuntia viikossa. Aukioloajat ovat seuraavat: ma–pe 10–19 ja la 9–14. Kirjasto on auki myös kesälauantaisin.

Kirjasto sijaitsee keskustassa koulukeskuksen välittömässä läheisyydessä. Ala-koululle matkaa on puoli kilometriä. Kirjasto on laajennettu ja saneerattu vuonna 1997. Kirjastossa on viisi kiinteää asiointikonetta internet-yhteyksillä. Asiakkaiden käytössä on myös yksi kannettava tietokone.

18

Rantasalmen kirjasto

Rantasalmen kirjastossa oli vuonna 2009 noin 53 000 lainaa. Lainaus kasvoi edellisestä vuodesta parilla tuhannella. Kirjastossa kävi vuoden aikana 56 000 asiakasta. Vakinaista henkilökuntaa kirjastossa oli kirjastonjohtaja, kirjaston-hoitaja ja kirjastovirkailija. Kirjaston työpanoksesta noin 15% on käytetty kult-tuuritoimen hoitamiseen. Vakinaista työntekijää kohti on noin 20 000 lainaa vuodessa.

Rantasalmen kirjasto on auki talvikautena yhteensä 46 tuntia viikossa. Au-kioloajat ovat seuraavat: ma ja pe 10–17, ti–to 10–19 ja la 9–14. Kirjaston eril-linen lehtisali on talvikautena auki 57 tuntia viikossa. Lehtisali avataan kahdek-salta ja suljetaan kirjaston sulkeutuessa. Kesälauantaisin kirjasto ja lehtisali ovat suljettuja.

Kirjasto sijaitsee Rantasalmen keskustassa osana kunnantaloa, joka on valmis-tunut vuonna 1992. Koulukeskukselle on matkaa alle puoli kilometriä. Kirjas-tossa on avoin langaton verkko ja neljä asiointipäätettä, joissa on internet-yhteys.

Jasso Toenperä – aluekirjastoauto

JJR-kunnat hyväksyivät kesäkuussa 2004 kirjastojen strategialuonnoksen. Pää-töksen lisäponnessa korostettiin yhteisen kirjastoautotoiminnan pikaista aloit-tamista. Koska yhteistä autotoimintaa oli suunniteltu reittihahmotelmia ja yh-teistyösopimuksia myöten jo muutamaa vuotta aiemmin, pystyi ”Lukutoukka” aloittamaan JJR-kirjastojen yhteisenä kirjastoautona vuoden 2005 alusta. Vuonna 2007 kunnat hankkivat yhdessä uuden kirjastoauton, joka nimettiin kilpailun perusteella Jasso Toenperäksi.

Kirjastoautossa on kaksi kirjastoautonkuljettaja-virkailijaa, joten auto pystyy kulkemaan tehokkaasti kahdessa vuorossa. Jasso Toenperän lainaus oli vuonna 2009 noin 71 000, mikä oli 5000 lainaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Va-kituista työntekijää kohti kirjastoautossa on 35 500 lainaa vuodessa. Hankera-hoituksen avulla kirjastoautoon hankittiin langaton on line -yhteys vuonna 2009 sekä asiointipääte asiakkaiden käyttöön keväällä 2010.

19

JJR-kirjastot tiiviissä yhteistyössä koulujen kanssa 2000-luvulla

irjastojen peruspalveluun kuuluu kirjaston toiminnan, palvelujen ja ai-neistojen esittely. Kirjasto elää ja houkuttelee näyttelyiden, tilaisuuksien, satutuntien, kirjavinkkausten, kouluyhteistyön, nettivihjeiden ja henkilö-

kohtaisen palvelun avulla. Työ vaatii aikaa, paneutumista ja asiantuntijuutta. Samalla se vaatii rohkeutta ja uskallusta kohdata ihmisiä erilaisissa tilanteissa. Työtä tehdään omalla persoonallisuudella. Kirjaston perusrutiinien – aineiston valinnan, hankinnan, luetteloinnin, palautuksien, lainojen ja asiakaspalvelun – pyörteessä aineistojen esittely ja hakeutuva työ edellyttää henkilökuntaa, mut-ta myös suunnittelua, organisoimista ja tavoitteiden asettamista.

Kirjaston ja koulun yhteistyöllä on neljä tukijalkaa. 1) Kirjastot keräävät ja lai-naavat aineistoa koulujen käyttöön. 2) Ne opastavat kirjan ja kirjaston käyttö-taidossa sekä tiedonhaussa. 3) Ne tutustuttavat oppilaita kirjallisuuteen luku-taidon kehittämiseksi sekä lukemisen ilon ja harrastuksen ylläpitämiseksi. 4) Koulut puolestaan tarjoavat koululaisten taide- ja muiden töiden näyttelyitä kirjastoon.

Aineiston kerääminen ja lainaaminen kouluille

Kirjastoauto on JJR-koulujen ja kirjaston yhteistyön tärkein ”kumijalka”. Kirjas-toauto käy Joroisten ja Rantasalmen kyläkouluilla kerran viikossa koulujen työ-kauden aikana. Vuoden 2011 alusta kirjastoauto käy myös Juvan kyläkouluilla joka viikko. Koululaiset lainaavat suoraan autosta ja kirjastoauto tuo luokkiin kirjakokoelmia. Kokoelmia vaihdetaan säännöllisesti luokan tai opettajan toi-veiden mukaan.

Myös ”kivijalkakirjastoissa” koululaiset käyvät oppituntien aikana lainaamassa joko luettavaa ”pulpettikirjoiksi” tai aineistoa koulutehtäviä varten. Joillakin luokilla on säännöllinen kirjastotunti, jolloin käydään valitsemassa uutta kirjal-lisuutta. Opettajan pyynnöstä luokkaan voidaan kerätä aineistoa jostakin tee-masta tai aiheesta. Opettajat lainaavat myös itse aineistoa luokkaan.

Tästä yhteistyöstä ei kerätä tilastoja. Sen sijaan Jasso Toenperän lainausluvut kertovat yhteistyön intensiivisyydestä kyläkouluilla.

K

20

Kirjan, kirjaston ja verkon käyttötaito on tiedonhaun oppimista

Kirjastokäynnit ovat kuuluneet koulujen arkeen 1970-luvulta lähtien. Käyntien sisällöt ja niitä koskeva ajattelu ovat uudistuneet useamman kerran. Perus-teemana on ollut kirjaston tarjoamat tiedon ja kirjallisuuden aarteet ja niiden käyttötaito.

Päiväkodit ja esikoululaiset

Päiväkoti-ikäisille ja esikoululaisille kirjastot ovat tarjonneet sadunomaista, tunteisiin ja mielikuvitukseen vetoavaa ohjelmaa. Joroisissa on laulun ja leikin keinoin tutustutettu pieniä lapsia kirjaston maailmaan. Juvalla on järjestetty esikoululaisille kissaseikkailuja, joissa lapset ovat etsineet kissoja kirjastosta. Kissat ovat kertoneet kirjaston eri aineistoista ja mahdollisuuksista. Kirjaston tilaa on otettu haltuun mm. juoksemalla. Myös erilaisia elämyksellisiä kokonai-suuksia on järjestetty kuten runoretkiä ja Eemelin metkuretkiä. Uusi tulokas on junamatka kirjastossa lelujen kanssa.

Alakoululaiset

Kirkonkylän koulujen ekaluokkalaiset käyvät tutustumassa kirjastoon kaikissa kirjastoissa. Vierailulla esitellään kirjaston lastenosastoa, kirjastokorttia ja lue-taan satuja. Pienluokkien kanssa on tiivistä yhteistyötä, jossa opettajat ovat aktiivisia. Myös kakkosluokkalaiset käyvät usein kirjastossa ohjatulla tutustu-miskäynnillä. Heille on tärkeää löytää tietokirjoja ja sarjakuvia.

Rantasalmen kirjastossa kolmos- ja nelosluokkalaiset ovat olleet säännöllisiä kävijöitä. Heille on esitelty välillä tietokirjoja ja välillä lehtiä lainaamisen ohella.

Juvan kirjasto järjesti vuonna 2004 kyläkouluille koko koulun ohjelman eri ”rasteina”: Kolmasluokkalaiset tekivät kirjan käyttöä opastavia harjoituksia. Neljäsluokkalaiset aakkostivat ja tekivät kirjaston erilaisiin kirjaryhmittelyihin ja tietokirjojen luokitukseen liittyviä harjoituksia. Tiedonhakuun aineistoko-koelmasta tutustuttiin teoksen tekijä-, nimi- ja aihehakuina viidennellä ja kuu-dennella luokalla.

Yläkoululaiset ja lukiolaiset

Kirjastoissa on valtakunnallisesti pidetty tärkeänä seitsemäsluokkalaisten kir-jastonkäyttötaitoa. Heille on opastettu kirjaston kokoelmien ja tietokantojen käyttöä. Näin on ollut myös JJR-kunnissa.

Yhteistyössä yläkoulujen kanssa on paljon mahdollisuuksia, jotka riippuvat kir-jastojen ja koulujen resursseista sekä opettajien ja kirjastonhoitajien kiinnos-tuksesta ja asiantuntemuksesta. Nuortenkirjojen esittely on vaativa alue, jo-hon alueella on erikoistunut Sulkavan kirjaston kirjastovirkailija Eija Väisänen. Kaikki kirjastot ovat käyttäneet hänen palveluksiaan.

21

Kirjallisuuden opetuksessa ovat opettajat toivoneet eri kirjallisuuden lajien esittelyä: dekkareiden, scifin, kauhun jne. Kirjallisuuden tiedonlähteitä on myös esitelty. Rantasalmen kirjasto on tehnyt tätä yhteistyötä myös viime vuosina. Esitelmien tekemisen aloitusvaihe on oivallinen yhteistyön paikka. To-teuttaminen vaatii intoa ja aikaa perehtyä ja valmistella tunnit. Samaa tunti-suunnitelmaa voi onneksi käyttää useamman kerran.

Lukion kanssa yhteistyötä on tehnyt Joroisten kirjasto. Juvan ammattikoulun kanssa ei ole ollut yhteistyötä.

Lukemaan innostaminen ja kirjojen avaaminen

Satutunnit ovat pienten lasten lukuiloa ja kirjallisuuskasvatusta. Rantasalmen kirjasto on järjestänyt satutunteja yhteistyössä järjestöjen kanssa. Kirjasto tiedottaa ja järjestää tilat valmiiksi, Kirjoittajayhdistys Ernesti ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Rantasalmen osasto toteuttavat satutunnit. Muissa kirjas-toissa satuhetkiä on järjestetty päiväkotien ja koululaisten vierailujen yhtey-dessä. (Niemi, 2010)

Lukukettu on alakoulun lukudiplomi

Lukukasvatuksen työrukkaseksi kehitettiin vuosina 2004–2005 JoRaJuPuSu-kunnissa lukudiplomit alakouluille ja yläkouluille. Alakoulun lukudiplomin nimi on Lukukettu. Joka luokka-asteella on oma lukudiplomi. Kullakin luokalla kirjat tulee valita kuudesta eri kirjallisuusryhmästä: oppilaan tulee lukea yhdestä kolmeen kuvakirjaa, sarjakuvateosta, satukirjaa, runokirjaa ja kotimaista ja ulkomaista kertomuskirjaa. Diplomi toimii hyvin alakoulun 1.–3.-luokilla. Dip-lomi vaatii paljon innostamista ja paneutumista myös opettajilta, ja on täten riippuvainen myös opettajan henkilökohtaisesta kiinnostuksesta. Lukuketun sivuille on lisätty teoksia ja niiden esittelyjä vuosittain. Lukudiplomia esitellään jokaiselle luokalle vuosittain.

Rajulukupusu on yläkoulun lukudiplomi

Yläkoulun lukudiplomi on nimeltään Rajulukupusu. Se luotiin yhdessä kirjalli-suuden opettajien ja kirjastojen kanssa. Rajulukupusun sivuja on uusittu ja teoksia lisätty sinne satunnaisemmin kuin Lukuketun sivuille. Uutta kotimaista ja ulkomaista nuortenkirjallisuutta diplomi sivustolle on valikoinut Eija Väisä-nen Sulkavan kirjastosta. Diplomin päivittämiseen olisi hyvä saada uusi toimin-tamalli. Tällä hetkellä yläkouluille suunnatun diplomin esittelyssä päävastuu on opettajilla.

22

Lohikäärmeen maassa ja muita tuntisuunnitelmia Joroisten kirjas-tossa

Joroisten kirjastossa on tarjottu alle kouluikäisille lapsille erilaisia elämykselli-siä tuokioita vuosina 2007–2009. Tuokiot ovat sisältäneet lauluja, satuja ja leikkejä. Niihin on kutsuttu päiväkotilapset ja perhepäivähoitajat lapsineen. Teemoina on ollut kirjastoon tutustuminen, runoretki ja satutapahtuma. Näistä tuokioista kirjasto on saanut paljon myönteistä palautetta. Lapset ovat olleet aktiivisia ja innostuneita. Kaikki ryhmät ovat toivoneet lisää tapahtumia.

Seitsemäsluokkalaiset on opastettu käyttämään kirjaston tietokantaa ja aineis-toresursseja. Luokille on opastettu lainausautomaatin käyttö, ajanvaraus kir-jaston tietokoneille, kirjaston aineistokokoelman käyttö ja verkossa löydettävät asiasanastot ja luokitusoppaat. Myös kirjaston käytössä olevat tietokannat on esitelty. Lukion ensimmäisten luokkien kanssa on harjoiteltu Googlen tarken-nettua hakua. (Sopanen, 2010)

Kettukiertueita alakouluille ja pelisuunnitelmia yläkouluille Juvalla

Juvan kirjastossa on vuodesta 2004 esitelty alakoulun lukudiplomia kaikille alakouluille. Vuodesta 2006 lähtien lukudiplomia on esitelty myös Joroisten ja Rantasalmen alakouluille. Ryhmiä kierroksen aikana on noin 60, ja työpäiviä kuluu yhteensä 20. Käyntiin kuuluu kirjakokoelman lainaaminen kullekin luo-kalle, ja teosten ja diplomin esittely. Viime vuosina esittelyohjelmaan on sisäl-tynyt kirjoittamista, piirtämistä, satuja, nukketeatteria ja käsikirjoitusten te-kemistä.

Kirjasto on halunnut saada kontaktin kaikkiin yläkoululaisiin vuosittain heti lu-kuvuoden alussa. Kaikkien luokkien on toivottu käyvän lyhyellä 20–30 minuutin käynnillä kirjastossa koulun ensimmäisinä päivinä. Käyntien sisältönä on ollut kirjaston aineistokokoelman käytön harjoittelu, kirjastossa käyttäytymisen pe-riaatteiden kertaaminen ja jonkin ajankohtaisen aiheen esittely. Syksyllä 2009 esiteltiin nuorten kirjallisuussivustoa Sivupiiriä ja omaa lukudiplomiamme Raju-lukupusua. Syksyllä 2010 tiedonhakusivustoihin tutustuttiin joukkuepeleinä.

Seitsemäsluokkalaisille on järjestetty erikseen aineistokokoelman käyttöharjoi-tuksia koulun atk-luokassa. Nuortenkirjallisuuden esittelyjä on ostettu Sulka-van kirjastovirkailijalta.

Päiväkotiryhmille ja esikoululaisille on järjestetty vuosittain erilaista ohjelmaa. Keväällä 2010 ryhmät kutsuttiin Afrikka-aiheiseen näyttelyyn ja satuhetkiin.

Lukion kanssa kirjasto ei ole tehnyt suunnitelmallista yhteistyötä.

Vuosittain on ollut yhteensä 60–120 erilaista ryhmäkäyntiä ja niihin on osallis-tunut 1000–2000 lasta ja nuorta. (Ryhmäkäynnit, 2004–2010)

23

Erilainen nuori ja muita genre-esittelyjä Rantasalmen kirjastossa

Koulun ja kirjaston yhteistyö on Rantasalmella aktiivista ja laadukasta. Ohjel-mallisia ryhmiä on käynyt 20–30 vuosittain. Niihin on osallistunut noin 250–500 oppilasta. Alakoulusta kirjastoa käyttävät etenkin kolmas- ja neljäsluokkalai-set. Heille on eri käynneillä esitelty lehtiä, tietokirjahyllyjä, sarjakuvia jne. Myös ekaluokkalaiset ja pienluokka käyttävät kirjastoa paljon. Esikoululaiset ja päiväkotilapset käyvät kirjastossa vuosittain. Yläkoulun kirjallisuudenopetukseen on Rantasalmen kirjasto antanut tasokkaan panoksen. Kirjastonjohtaja ja kirjastonhoitaja ovat esitelleet ryhmille vuosittain nuortenkirjoja, yläkoulun lukudiplomia Rajulukupusua sekä kirjallisuuden eri lajeja. Kirjallisuuskäyntien aiheena on ollut ”erilainen nuori”, jännityskirjalli-suus sekä tieteiskirjallisuus, kauhu ja fantasia. Lukudiplomin myötä on esitelty myös kirjaston käyttö ja aineistotietokanta. (Niemi, 2010)

Jasso Toenperän käyttöopastus ja lukukasvatustyö

Kirjastoauto Jasso Toenperä kulkee kolmen kunnan alueella kahdessa vuoros-sa. Rantasalmen ja Joroisten kyläkouluilla auto käy kerran viikossa. Vuoden 2011 alusta kirjastoauto käy myös Juvan kyläkouluilla kerran viikossa. Kirjas-toauton kuljettajat käyvät kouluilla opettajanhuoneessa kyselemässä koulujen ajankohtaiset tarpeet, minkä perusteella luokkiin vaihdetaan kirjakokoelmia. Lukukettu-kirjallisuusdiplomin kirjalistat ovat kuljettajille hyvä työkalu aineis-ton valinnassa.

Kirjastoauton kuljettajat ovat tiiviissä kontaktissa käyttäjien kanssa, mikä hel-pottaa opastamista ja kirjaston käytön perusasioiden sisäistämistä. Koulu-pysäkkien työaika on elävää kirjastonkäytön opastusta. Kirjoja suositellaan ja niiden sisällöistä kerrotaan jatkuvasti. Suunnitelmallista kirjastonkäytön opas-tusta kirjastoauton kuljettajat antavat vuosittain esikoululaisille ja ekaluokka-laisille. Kuljettajat vierailevat kyläkoulujen luokissa ja kertovat kirjastokortista ja kirjastoauton käynneistä kouluilla.

Kirjastoautovirkailija Jorma Sormunen ja aluekirjastoauto Jasso Toenperä. Kuva Janne Räisänen

24

Kyselytutkimuksen tulokset

Selvitys toteutettiin kyselyillä

ankkeen tavoitteena oli ideointivaiheesta lähtien saada tarkempaa tietoa siitä, mitä opettajat ja kirjastojen työntekijät ajattelevat yhteistyöstä. Koska aikaa oli vähän, päätettiin selvitys toteuttaa kyselyohjelman avul-

la. Näin oli mahdollista keskittyä kysymyskokonaisuuden sisältöjen pohtimi-seen sekä tulosten raportointiin. Kirjaston johtotiimi päätyi tarjousten perus-teella hankkimaan Webropol-kyselyohjelmiston kirjastojen käyttöön.

Kysymyksiä pohdittaessa käytettiin hyväksi Mervi Kivirinnan ja Irma Raatikai-sen tuoretta tutkimusta. Heidän paneutunut ja innostava raporttinsa ”Elämyk-siä ja tietoa: Pieksämäen tiedonhallintataitojen oppimispolku eri kouluasteilla –projekti” (2009) antaa varmaan ajatus- ja viitekehyksiä myös jatkossa.

Kysymykset muokkautuivat teoreettisen pohdiskelun, toimintaympäristön ja kommenttikierroksen pohjalta. Kysymyksiä kommentoivat JJR-koulujen opetta-jat Virpi Jylhä, Kristiina Nuuja, Merja Ahtiainen, Niina Koljonen sekä Jari-Pekka Isoniemi. Paneutuneista kommenteista kiitän kollegojani Maija Sarastetta, Marketta Könöstä ja Elina Koivistoa.

Kysely lähetettiin sähköpostina opettajille ja kirjaston henkilökunnalle huhti-kuussa 2010. Sähköposti sisälsi linkin kyselyyn. Kyselyn saattoi tarvittaessa keskeyttää ja jatkaa myöhemmin.

Opettajien kysely laadittiin erikseen eri kouluasteille. Näin voitiin kysyä palau-tetta esim. käytetyistä lukudiplomeista. Kysely lähetettiin joko rehtoreiden kautta tai suoraan opettajien sähköpostiin. Toukokuun alussa lähetettiin muis-tutus kyselystä. Kyselyn webraportit ovat luettavissa palvelimelta. Niistä on suodatettu pois tekstivastaukset, joiden pohjalla vastaajat voidaan tunnistaa. Osoitteet webra-portteihin ovat lähdeluettelossa. Tässä raportissa keskitytään vastausten pää-linjoihin.

H

25

JJR-kirjaston henkilökunnan kysely

yselyn yhtenä tavoitteena oli selvittää henkilökunnan kokemuksia asiak-kaiden opastamisesta. Haluttiin tietää, kuinka henkilökunta suhtautuu yksittäisten ihmisten neuvontaan ja toimimiseen erilaisten asiakasryhmi-

en kanssa. Tavoitteena oli selvittää, miten voidaan vahvistaa henkilökunnan taitoja ja halukkuutta toimia aktiivisesti erilaisten asiakasryhmien kanssa.

JJR-kirjastossa oli kyselyä toteutettaessa 16 työntekijää, joista 14 vakituista. 75% henkilöstöstä on naisia. Kyselyyn vastasi 12 henkilöä. Vastausprosentti oli 75%. Vastaajista yli puolet on toiminut alalla yli 20 vuotta. Alle kymmenen vuotta kirjastoalan kokemusta oli vain neljällä vastanneista.

Henkilökunnan kokemukset asiakkaiden opastamisesta

Vastausten perusteella luontevin työmuoto kirjaston henkilökunnalle on yksit-täisten asiakkaiden opastaminen asiakaspalvelutilanteessa. Lähes kaikki kyse-lyyn vastanneet ovat kertoneet asiakkaille tiedonhausta ja esitelleet heille kir-jastoa. Yli puolet vastanneista on esitellyt kirjastoa asiakasryhmille (75%), kertonut palveluista (67%) sekä opettanut koululuokkia ja tiedonhankintaa (58%). Muita tapahtumia ryhmille oli järjestänyt kolmasosa kyselyyn vastan-neista. Eniten kyselyyn vastanneilla oli kokemusta alakouluryhmien opastamisesta (75%). Päiväkotiryhmiä oli opastettu seuraavaksi eniten (66 % vastanneista). Yläkouluryhmien, ikäihmisten ja aikuisopiskelijoiden kanssa oli työskennellyt puolet vastanneista.

Henkilökunnan ja asiakkaiden tiedonhallintataidot

Kyselyllä haluttiin selvittää henkilökunnan käsityksiä tiedonhallintataidoista. Tiedonhallintataidot määriteltiin kyselyssä seuraavalla tavalla: ”Tiedonhallin-taidot on määritelty taidoksi tunnistaa, mitä tietoa tarvitsee, taidoiksi paikallis-taa tieto, taidoksi arvioida sitä sekä taidoksi käyttää tietoa tehokkaasti.” Mää-rittelyssä käytettiin Jaana Sopasen progradutyötä (2008) sekä Mervi Kivirinnan ja Irma Raatikaisen raporttia ”Elämyksiä ja tietoa” (2009). Vastaajien piti arvioida sekä omia että eri asiakasryhmien tiedonhallintataitoja. Omia tiedonhallintataitoja piti arvioida vastaamalla seitsemään kysymykseen.

K

26

Kokemukset eri asiakasryhmien tiedonhallintataidoista olivat kyselyyn vastan-neilla samansuuntaiset. Lukiolaisten ja opiskelijoiden tiedonhakutaidot arvioi-tiin hyviksi tai kohtalaisiksi. Kohtalaisiksi tai aika huonoiksi arvioitiin peruskou-lulaisten ja työikäisten tiedonhakutaidot. Ainoastaan ikäihmisten tiedonhaku-taidot nähtiin aika huonoiksi tai huonoiksi. Omia tiedonhallintataitojaan kyselyyn vastanneet pitivät kohtalaisina. 8% vas-tanneita arvioi taitonsa erinomaiseksi jollakin alalla. 20% arvioi taitonsa kohta-laisiksi. Omat tiedontarpeensa vastaajat tunnistavat hyvin eri lailla. Erinomaisesti tie-dontarpeensa tunnistaa 16%, hyvin 25%, aika hyvin 33% ja kohtalaisesti 25% vastaajista. Kyselyyn vastanneet saavat asiakkaan tiedontarpeen mielestään hyvin selville. Kukaan vastanneista ei kuitenkaan koe saavansa sitä selville erinomaisen hy-vin. Aika hyvin tiedon tarpeen saa selville puolet vastaajista, hyvin neljäsosa ja kohtalaisesti neljäsosa vastaajista. Asiakkaiden tarvitseman tiedon vastaajat paikallistavat mielestään myös aika hyvin. Yksi vastaaja paikallistaa tiedon erinomaisesti, 4 vastaajaa hyvin, 4 vas-taajaa aika hyvin ja 3 vastaajaa kohtalaisesti. Vastaajat kokivat toimittavansa tiedon asiakkaalle lähes erinomaisesti. 25% vastanneista toimittaa tiedon asi-akkaalle erinomaisesti, 33% hyvin ja 33% aika hyvin. Tiedon luotettavuuden ja käytettävyyden arviointi asiakkaan näkökulmasta ei ole helppoa yhdenkään vastanneen mielestä. Tiedon käytettävyyttä asiakkaan kannalta vastaajat arvioivat kuitenkin mielestään hyvin. Puolet vastanneista arvioi tiedon käytettävyyttä asiakkaan näkökulmasta aika hyvin. Neljäsosa vastanneista kokee pystyvänsä arvioimaan tiedon käytettävyyttä asiakkaan kannalta hyvin ja neljäsosa kohtalaisesti. Tiedon luotettavuutta vastanneet ar-vioivat hyvin (33%), aika hyvin (50%) ja kohtalaisesti (16%). Tiedon hyödyntäjinä puolet vastaajista arvioi olevansa aika hyviä. Yksi vastaa-ja arvioi pystyvänsä käyttämään tietoa erinomaisesti hyväkseen, kaksi vastaa-jaa hyvin ja kaksi vastaajaa kohtalaisesti.

Tiedonhaku muuttuu koko ajan

Henkilökunnan tiedonhankintataitoja selvitettiin kysymällä, kuinka hyvin vas-taajat tuntevat yksittäisiä tiedonlähteitä. Kyselyyn vastanneet käyttivät eniten kirjaston omaa tietokantaa, internetissä hakukone Googlea sekä Frank-monihakua, jonka avulla voi paikallistaa aineistoja Suomen eri kirjastoista. Vastaajat käyttivät melko paljon myös Fennicaa eli Suomen kansallisbibliogra-fiaa verkossa sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tietokantoja (83%).

27

Kolme neljäsosaa vastaajista osaa käyttää Kansallisbiografiaa, joka sisältää miniatyyrielämäkertoja suomalaista henkilöistä. Yhtä tuttuja vastaajille ovat Arto- ja Aleksi-tietokannat, jotka sisältävät viitteitä lehtiartikkeleihin. Etelä-Savon Nelliä, jonka avulla voi hakea tietoa useammasta tietokannasta yhtä aikaa, osaa käyttää kahdeksan vastaajaa (66%). Kirjastojen hankkimat uudehkot kokotekstitietokannat kuten tietosanakirja Facta (41%) ja sanoma-lehtitietokanta PressDisplay (66%) eivät ole vielä kaikkien hallinnassa. Kaksi henkilöä käytti RSS-syötteitä uuden tiedon hankinnassa. Syöte määritel-lään Suomi.fi-sivustolla seuraavasti: ”RSS on tiedon julkaisemisen menetelmä, jonka avulla käyttäjä tilaa tietokoneelleen haluamansa materiaalin sellaiselta sivustolta, joka tarjoaa RSS-syötteen.” (Julkishallinnon RSS-palvelut, luettu 18.10.2010) Vastaajat toivoivat saavansa koulutusta lakitiedon ja vieraskielisten artikkelei-den hakemisesta. He tuntevat tarvitsevansa koulutusta myös Boolen operaat-toreiden käytössä eli hakutekijöiden yhdistämisen periaatteesta ja/tai/ei -ope-raattoreiden avulla. Samoin nettietikettiin ja tiedonlähteiden kriittiseen arvioin-tiin toivottiin lisäperehdytystä.

Mieluisat ja haastavat opastustilanteet

Tiedonhallintataitojen opastusta kirjastoissa on mahdollista tarkastella tiedon-jakamisena ja yhteistyönä. Kirjastotyöntekijän ammattiin kuuluu tiedon tallen-tamisen, hakemisen ja järjestämisen kirjastollisten käytänteiden osaaminen. Ammattitaitoon kuuluu myös tämän osaamisen, kokemuksen ja tiedon jakami-nen erilaisissa yhteyksissä. Tiedon hakemisen voi kirjastollisesta näkökulmasta nähdä yhteisöllisenä pää-omana. Se on ammattikäytänteiden jakamista, kokemuksen jakamista erilai-sista tiedonhauista ja uuden tiedon välittämistä niin työtovereille kuin asiak-kaille. Kun tiedonhallinta nähdään yhteisöllisenä, on mahdollista ymmärtää asiakas yhteistyön tekijänä sekä omaa tietoaan ja kokemustaan jakavana kumppanina. Henkilökunnalta kysyttiin myös halukkuutta toimia erilaisissa tilanteissa asiak-kaiden kanssa. Sitä riitti: kaikki vastaajat halusivat työssään neuvoa yksittäisiä asiakkaita tiedonhaussa ja esitellä heille kirjastoa. Mutta jo pienenkin ryhmän kanssa toimiminen tuntui monista hankalalta. Kui-tenkin vain kaksi vastaajaa ilmoitti opastavansa ryhmiä vain pakon edessä. Kirjasto tarjoaa työntekijöille turvalliselta tuntuvan kotikentän: vastaajista tun-tui helpommalta opastaa asiakasryhmiä kirjaston tiloissa kuin lähteä koulun tiloihin opastamaan aineistotietokannan käyttöä. Viisi vastaajista oli halukkaita opastamaan sosiaalista mediaa asiakkaille. Neljä vastaajista oli halukkaita lu-kemaan satuja ja käyttämään pelejä ja leikkejä ryhmien kanssa.

28

Tiedonhallintataitojen opettamista ja tietokantojen käytön perehdyttämistä vaativat opastukset tuntuivat vastaajista kaikkein vaikeimmilta. Lähes puolta vastaajista oli eniten kiehtonut vastausvaihtoehto ”en mielelläni”. Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että koululaisten kirjastonkäytön ja tiedon-hankintataitojen opetus kuuluu kouluille ja kirjastoille yhdessä. Henkilökunnalta kysyttiin, mitä asiakasryhmiä he voisivat opastaa. Ikäihmisten opastaminen tuntui vastaajista mieluisammalta (63%). Päiväkotilasten, esikou-lulaisten, 1.–2.-luokkalaisten ja päivähoidon työntekijöiden opastaminen tuntui luontevalta noin puolelle vastaajista (45%). Aikuisopiskelijoiden, vanhempain ryhmien ja yhdistysten jäsenten opastamiseen oli halukas noin kolmasosa vas-taajista (36%). Yläkoululaisten, lukiolaisten, ammattikoululaisten ja opettajien opastamiseen oli vähiten halukkaita (27%). Yli puolet vastaajista oli miettinyt, montako ryhmää he voisivat opastaa vuo-dessa. Kolme heistä oli valmis opastamaan 1–8 ryhmää vuodessa. Pari vastaa-jaa arvioi voivansa työskennellä noin 12–15 ryhmän kanssa vuodessa. Ja pari vastaajaa arvioi voivansa opastaa noin 80–100 ryhmää vuodessa. Vastaajat arvelivat voivansa suunnitella keskimäärin 5 opastus- ja tapahtumakokonai-suutta vuodessa.

Aineistojen esittely on vaativaa ammattityötä

Kirjavinkkaus määriteltiin kyselyssä lukemaanhoukutusmenetelmäksi, jossa kirjaston työntekijä, opettaja tai muu kirjallisuudesta innostunut ihminen ker-too ryhmälle valitsemistaan kirjoista. Toisessa kysymyksessä määritelmä laa-jennettiin koskemaan tallenteita, lehtiä ja internetin palveluita. Aineistoa oli määritelmän mukaan vinkannut kolme vastaajaa. Halukkuutta aineistojen esittelyyn asiakkaille nykyistä laajemmin on kyselyn pohjalta olemassa. Kysymykseen haluaisitko vinkata ryhmille tai kirjoittaa net-tivinkkejä oli puolet vastaajista valinnut vaihtoehdon ”en osaa sanoa” (54%). Kaksi vastaajaa selkeästi halusi vinkata eri tavoilla. Kaksi vastaajaa ei halunnut vinkata sen paremmin reaali- kuin virtuaalitodellisuudessa. Samat asiakasryhmät mainitaan helpoiksi tai vaikeammiksi kohderyhmiksi se-kä vinkkauksen että ryhmien opastuksen yhteydessä. Kuudesta vastanneesta viisi oli halukkaita vinkkaamaan ikäihmisille ja kolme päiväkotilapsille, esikou-luikäisille ja alkuopetuksen ryhmille. Nuoret, aikuiset ja eri ammattiryhmien edustajat tuntuivat vaikeammilta. Vastaavasti aihepiireistä olivat suosituimpia kuvakirjat ja lastenkirjat sekä kaunokirjallisuus ja runot.

29

Mikä helpottaisi työtä asiakasryhmien kanssa?

Kyselyssä haluttiin selvittää, mitkä asiat helpottaisivat henkilökunnan työtä ryhmien kanssa. Aihetta lähestyttiin kahdella kysymyksellä. Ensimmäisessä kysymyksessä keskityttiin työnjohdolla vaikutettaviin asioihin kuten koulutuk-seen, johdon tukeen ja työaikajärjestelyihin. Toisen kysymyksen vastausvaih-toehdot koostuivat pääasiassa erilaisista ohjeista ja apuneuvoista. Yhdeksän vastaajaa oli pohtinut, minkälaiset järjestelyt auttaisivat opastamaan enemmän ryhmiä. Yhteistyö työtovereiden kanssa ja työtovereiden tuki auttai-si heidän mielestään paljon samoin kuin ryhmien opastamista suosivat työaika-järjestelyt. Myös lisäkoulutus ja johdon tuki nähtiin tärkeänä. Millaisia ohjeita ja apuneuvoja vastaajat toivovat? Vastaajien mielestä ryhmä-opastuksissa auttaisi eniten kirjastojen yhteinen ryhmäkäyntiohje ”Toenperän tottuuksissa” eli kirjastojen yhteisellä palvelimella (85%). Siellä tulisi olla val-miita tehtäväpohjia eri luokka-asteille sekä eri luokkien tuntisuunnitelmia. Vas-taajat pitivät tärkeänä myös koulun ja kirjaston yhteistyösuunnitelmaa ja työ-kavereiden vinkkejä (57%). Kirjastoyhteistyön kirjaamisen koulujen opetus-suunnitelmiin mainitsi kolme vastaajaa seitsemästä.

Koulutukseen mennään ja sitä toivotaan

Vastaajat olivat osallistuneet 2000-luvulla paljon erilaisiin koulutuksiin. Ryhmi-en opastamista edistäviin koulutuksiin olivat osallistuneet lähes kaikki kyselyyn vastanneet kirjaston työntekijät. Vain yksi vastaajista ei ollut osallistunut kou-lutuksiin. Lasten ja nuorten kirjastotyötä koskevaan koulutukseen oli osallistu-nut 33%, koulun ja kirjaston yhteistyötä koskevaan koulutukseen 41% ja kir-jastonkäytön ja tiedonhallintataitojen opastusta koskevaan koulutukseen 58% vastaajista. Mediakasvatuskoulutusta oli saanut 50% vastaajista. Kirjavinkka-usta, sosiaalista mediaa ja omia tiedonhakuja hallintataitoja oli opiskellut 41% vastaajista. Tarjotuista koulutusvaihtoehdoista vastaajia kiinnostivat etenkin sosiaalinen media ja erilaisten asiakassuhteiden hoitaminen. Seuraavaksi suosituimmat vaihtoehdot olivat tiedonhakutaitojen opastus asiakaspalvelutilanteissa, koulu-yhteistyö ja mediakasvatus. Kirjavinkkauksen ja tiedonhallintataitojen opas-tuksen ryhmille mainitsi kolme vastaajaa yhdeksästä. Parhaina koulutustilanteina vastaajat pitävät kirjaston omia ”JJR-seminaareja” eli yhteisiä koulutuspäiviä keväisin ja syksyisin. Seuraavaksi paras vaihtoehto koulutuspaikaksi on joku lähikaupungeista. Neljä vastaajaa on kiinnostunut verkko-opiskelusta.

30

Alakoulujen opettajien kysely

lakoulujen kyselyyn vastasi 26 opettajaa. Heistä suurin osa oli naisia (73%). Kyläkoulujen opettajia oli hieman enemmän (58%) kuin kirkon-kylän koulujen opettajia. Vastaajista suurin osa oli 40–49-vuotiaita

(40%). 30–39-vuotiaita ja 50–59-vuotiaita vastaajissa oli lähes yhtä paljon (noin 25%). Kaksi vastaajaa ei ollut merkinnyt, minkä kunnan opettaja on. Opettajia alakouluilla oli yhteensä 87. Vastausprosentti kyselyssä oli 29%. Kuntakohtaiset vastausprosentit on esitelty oheisessa taulukossa. Rantasalmen kysely lähetettiin suoraan opettajien sähköpostiin, mikä ei ollut yhtä tehokas tapa kuin sähköpostin lähettäminen rehtoreiden kautta.

Kyselyyn vastanneiden määrä alakouluilla

Opettajien määrä Vastanneet Vastausprosentti Joroinen 27 9 33,33 Juva 36 12 33,33 Rantasalmi 24 3 12,50 87 26 29

Vastanneet jakautuivat tasaisesti eri luokka-asteille, joten tuloksia voi pitää siinä suhteessa luotettavina. Myös kaksi erityisopettajaa vastasi kyselyyn. Useimmat vastanneet opettajat opettivat jotain omaa erityisalaansa myös muille kuin omalle luokalleen. Valtaosalla tämä erityisaine oli käsityö (64%). Muita aineita olivat musiikki, liikunta, uskonto tai kuvaamataito. Äidinkieltä muille luokille opetti 3 vastaajaa.

Alakoulujen kirjastoyhteistyö: Lukudiplomi toimii, tiedonhaun opas-tusta kaivataan

Kyselyssä haluttiin selvittää, millaista yhteistyötä opettajat ovat kirjastojen kanssa tehneet, mitä ja missä oppiaineissa opettajat olivat käyttäneet kirjasto-jen tarjoamia aineistoja. Lukemisen innostajana on JoRaJuPuSu-seudulla toiminut koulujen ja kirjasto-jen yhteinen lukudiplomi vuodesta 2004 lähtien. Kyselyssä lukudiplomin ja sen esittelyn mainitsevat lähes kaikki vastanneet opettajat (96%). Suurin osa vas-tanneista opettajista (80%) on käynyt oppilaiden kanssa kirjastossa. Käyntien yhteydessä kirjaston henkilökunta on esitellyt kirjastoa (46% vastaajista). Kir-jaston henkilökunta on kerännyt luokkaan aineistoa jostain aiheesta noin puo-lelle vastanneista opettajista (46%).

A

31

Tiedonhaun opastus on kyselyn mukaan sen sijaan ollut satunnaista ja epäsys-temaattista. Kirjaston tiloissa on tiedonhakua opastettu seitsemän vastaajan luokalle. Kahdeksan vastaajaa on antanut oppilaille tehtäviä, joihin heidän on pitänyt hakea vastaus kirjastosta itsenäisesti. Kahden vastaajan luokkaa on opastettu koulun tiloissa käyttämään kirjaston tietokantaa. Työpäivän aikana on kirjastossa työskennellyt oppilaiden kanssa kolmasosa vastaajista. Kirjastojen kannalta hyvin kiinnostavaa on, mitä kirjastojen aineistoja ja missä oppiaineissa opettajat käyttävät opetuksessaan. Lähes kaikki vastanneet olivat käyttäneet joko kaunokirjallisuutta (96%) tai tietokirjallisuutta (80%). Heti seuraavana aineistoryhmänä opettajat mainitsevat musiikin ja nuotit (yhteensä 72%). Selvästi harvinaisempaa on lehtien tai romppujen käyttö. E-kirjoja tai viitetietokantoja ei mainitse kukaan ja kokotekstitietokannankin (Facta) vain yksi vastaaja. Vastaajat mainitsevat myös kuunnelmat ja dvd-äänitteet. Oppiaineista äidinkieli on yhteistyön kannalta ehdottomasti tärkein. Lähes kaikki vastaajat käyttävät kirjaston aineistoja hyväkseen äidinkielessä (96%). Seuraavaksi eniten mainintoja saa ympäristö- ja luonnontieto (77%). Kiinnos-tavaa ja ilahduttavaa on taitoja taideaineiden merkittävä osuus. Musiikissa, kuvaamataidossa ja käsityössä noin puolet vastaajista käyttää kirjaston aineis-toja. Neljäsosa vastaajista mainitsee liikunnan ja historian. Uskonnossa ja ma-tematiikassa on neljä vastaajaa käyttänyt kirjaston aineistoja ja maantieteessä ja fysiikassa kolme vastaajaa. Kirjaston englanninkielisiä aineistoja ei kukaan ollut käyttänyt. Yksi vastaaja ei ollut lainkaan käyttänyt kirjaston aineistoja.

Kirjasto yhä tärkeä kumppani alakouluille

Millainen on kirjaston merkitys opetuksessa opettajien mielestä? Mikä kirjaston merkitys on yhteistyökumppanina? Onko kirjasto tarpeellinen myös tulevai-suudessa? Näihin kysymyksiin haluttiin kyselyssä saada vastauksia. Kirjaston aineistoja pitävät tärkeinä lähes kaikki vastaajat. He ovat sitä mieltä, että kirjasto on oppilaiden tiedonhaun kannalta tulevaisuudessakin tärkeä. Kir-jasto on myös tärkeä yhteistyökumppani. Yli puolet opettajista on sitä mieltä, että opetuksen arjessa ei ole riittävästi ai-kaa kirjaston aineistojen etsimiseen ja käyttämiseen. Vain yhden vastaajan mielestä kirjasto ei pysty tarjoamaan riittävän ajan-tasaista tietoa eikä ole tärkeä yhteistyökumppani. Tiedonhaun saralla on kui-tenkin parantamisen varaa: Kymmenen vastaajan oma tiedonhaku on siirtynyt lähes kokonaan internettiin (38,5%). Jos nämä tulokset suhteuttaa koko opet-tajakuntaan, niin lähes puolella alakoulun opettajista tiedonhaku on siirtynyt

32

jokseenkin kokonaan internettiin, ja osa heistä epäilee kirjaston aineistojen ajantasaisuutta. Millaista yhteistyötä vastaajat sitten toivovat kirjaston kanssa? Opettajat toi-vovat kirjastojen aloitteellisuutta tiedonhaun ja tietokantojen käytön opetuk-sessa. He toivovat säännöllistä, ja jopa oppilaskohtaista yhteistyötä. He toivo-vat kirjavinkkausten ja lukudiplomin jatkumista. Kirjastoauton viikoittainen käynti on opettajille tärkeää. Satuhetkille ja luokkakohtaiselle kirjojen esittelylle olisi paljon tarvetta alakou-luilla. Eräs vastaaja toivoo ”tarvittaessa nopeaakin, joustavaa, ystävällistä, ideoita ja ehdotuksia sisältävää” yhteistyötä. Tähänastista palvelua kiitetään.

Kaunokirjallisuus keskeistä äidinkielen opetuksessa

Mikä on kirjaston merkitys äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa? Kiinnos-taako oppilaita lukeminen? Onko lukemaan mahdollista innostaa? Onko kirjalli-suus tärkeää myös tulevaisuudessa? Näihin kysymyksiin haluttiin opettajien ottavan kantaa. Vastaajien mielestä äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta tukevat etenkin luku-diplomi (84%), pulpettikirjojen lainaaminen luokkaan (64%) ja kirjastoauton luokkakirjastopalvelu (56%). Oppilaiden kanssa käy säännöllisesti kirjastossa kolmasosa vastaajista. Vastaajat lukevat lapsille ja lainaavat itse kirjoja luok-kaan. Opettajien mielestä lukeminen kiinnostaa oppilaita. Oppilaita on mahdollista innostaa lukemaan eri menetelmillä. Yhdeksän vastaajan mielestä vapaaseen lukemiseen ei tuntisuunnitelmassa kuitenkaan ole aikaa. Vastaajien enemmistön mielestä kaunokirjallisuuden lukeminen on tärkeää se-kä nykymaailmassa että tulevaisuudessa. Neljä vastaajaa (16%) oli kuitenkin sitä mieltä, että kirjallisuuden lukeminen ei ole tärkeää eikä se ole merkittävä luku- ja ilmaisutaidon kehittäjä. Yksi vastaa-ja ei pidä kirjallisuutta ylipäätään tärkeänä nykymaailmassa eikä tulevaisuu-dessa. Samoin yksi vastaaja ei pidä mahdollisena innostaa oppilaita lukemaan, ja yhden vastaajan mielestä kirjallisuus ei kiinnosta oppilaita.

Lukukettu-diplomi toimii opetusmenetelmänä

Lukukettu on alakoulujen lukudiplomi, joka on ollut käytössä vuodesta 2004. Lukudiplomilla on oma sivusto ”Ketunpesä” internetissä (www.juwanet.org/kirjasto/lukudiplomi). Sivustossa on ohjeita lukudiplomien suorittamiseen sekä eri luokkien kirjalistat. Kyselyssä haluttiin palautetta luku-diplomista, sen käyttökelpoisuudesta ja käytöstä kouluissa. Mitä uusiutumis-

33

tarpeita lukudiplomissa on? Kaipaavatko opettajat apuvälineitä lukudiplomin käyttöön? Lukudiplomia käyttää luokassaan 20 vastaajaa (77%). Lukukettua pitää edel-leen tarpeellisena ja toimivana yhtä moni. Lähes kolmasosa vastaajista pitää Lukukettua liian työläänä (28%). Puolet vastanneista opettajista kaipaa työtä helpottavia oheismateriaaleja. Myös aja-tus diplomin sisältöjä ja toteutusta koskevasta koulutuksesta saa vastakaikua. Koulutusta kaipaa neljäsosa vastanneista. Kyselyn mukaan noin kolme neljäsosaa opettajista pitää Lukukettua hyvänä tai vähintään käyttökelpoisena välineenä koulun ja kirjaston yhteisessä lukukas-vatustyössä. Lukuketun tulisi uusiutua vuosittain jonkin verran – noin puolet vastaajista on tätä mieltä. Avoimessa vastauksessa aihetta kommentoitiin esi-merkiksi näin: ”Lukukettu on ollut oivallinen apuväline kirjallisuuden opetuksessa. Jatkuva uusiutuminen ei ole välttämätöntä, koska jokaiselle luokka-asteelle on omat kirjalistansa.”

Opettajat toivovat uutuuskirjoja, vinkkausta ja lähilainausta

Miten vastaajat toivovat kirjaston tukevan äidinkielen ja kirjallisuuden opetus-ta? Kysymykseen saattoi vastata vapaasti. Kolmetoista vastaajaa pohti tätä kysymystä. Kirjastojen monipuolinen ja laadukas uutuuskirjojen hankinta on opettajien mielestä tärkeää. Neljä vastaajaa kiinnittää huomiota tähän asiaan. Vastaajat pitävät tärkeänä, että kirjaston työntekijät tuntevat kirjallisuutta. He toivovat, että kirjoja vinkataan monella eri tapaa ja erilaisissa yhteyksissä. Tie-toa halutaan nuortenkirjauutuuksista ja nuorten lukemista kirjoista. Lainatessa toivotaan apua siihen, kuinka valita eri ikäkausille sopivaa kirjallisuutta. Kirja-vinkkausta pidetään tärkeänä kahdeksassa vastauksessa. Vastaajien mielestä on olennaista, että lapset saavat helposti ja läheltä kirjoja. Kirjastoauton palvelu ja luokkalainat palvelevat tätä tarvetta. Kirjastolta toivo-taan lukemistoja, toisin sanoen sellaisia kirjasarjoja, joita on mahdollista laina-ta luokkaan. Lukukettua pidetään ansiokkaana toimintamallina. Se tuo kirjat luokkaan ja lähelle. Kirjastolta toivotaan aktiivisuutta, innokkuutta ja asiantuntemusta: tehtäviä, kirjoituskilpailuja, satuhetkiä kirjastoautossa, tietokirjallisuusviikkoja ja ru-nousviikkoja.

34

Opettajien tiedonhallintataidot vaihtelevat

Tiedonhallintataidot jaettiin kyselyssä neljään osa-alueeseen. Ne määriteltiin taidoiksi tunnistaa, mitä tietoa tarvitsee, taidoiksi paikallistaa tieto, taidoiksi arvioida sitä sekä taidoiksi käyttää tietoa tehokkaasti. Määrittelyssä käytettiin Jaana Sopasen progradutyötä (2008) sekä Mervi Kivirinnan ja Irma Raatikaisen raporttia ”Elämyksiä ja tietoa” (2009). Tiedonhallintataitojen hallintaa kysyttiin seitsemän väitteen avulla. Kaikki vas-taajat olivat joko täysin samaa mieltä (38%) tai jokseenkin samaa mieltä (62%) väitteestä, että he tunnistavat oman tiedontarpeensa. Hieman pienempi osuus vastaajista (36%) on täysin samaa mieltä väitteestä, että he pystyvät muotoilemaan tiedontarpeensa kysymyksiksi. Pientä epävarmuutta vastaajat kokevat tiedon paikantamissa. 27% vastaajista pystyy mielestään täysin paikallistamaan tiedon eri kanavia käyttäen. 65% vastaajista on asiasta jokseenkin samaa mieltä. Sen sijaan varmuus lisääntyy huomattavasti arvioitaessa, kuinka hyvin pystyy saamaan tarvitsemansa ai-neiston käsiinsä (46% on täysin samaa mieltä ja 54% jokseenkin samaa miel-tä). Tiedon arviointia vastaajat eivät pidä helppona. Vastaajista 27% on täysin sa-maa mieltä väitteestä, että he pystyvät arvioimaan tiedon luotettavuutta. Hieman suurempi osa vastaajista on täysin samaa mieltä väitteestä, että he pystyvät arvioimaan tiedon käytettävyyttä omiin tarpeisiin nähden (31% vas-taajista, jokseenkin samaa mieltä 69% vastaajista). Tiedon tehokas käyttö on vastaajien mielestä tiedonhallintataitojen vaikein osa-alue. Sen suhteen vastaajat ovat epävarmempia. Väitteestä ”Pystyn käyt-tämään tietoa hyväkseni tehokkaasti” 23% vastaajista on täysin samaa mieltä, 65% jokseenkin samaa mieltä ja 12% ei osaa sanoa. Kaiken kaikkiaan kolmasosa vastaajista pitää tiedonhallintataitojaan erittäin hyvinä ja kaksi kolmasosaa aika hyvinä. Vastaajista 62% on opiskellut tiedon-hallintataitoja omien opintojensa tai täydennyskoulutuksensa yhteydessä. Vas-taajista 38% ei ole opiskellut tiedonhallintataitoja.

Tiedonhakukanavina netti ja kollegat

Opettajien tiedonhankintaa haluttiin selvittää kysymällä, mitä tiedonhankinta-kanavia he käyttävät. Alakoulun opettajille kirjasto on merkittävä tiedonhakukanava. Kaikki vastaajat ovat valinneet sen yhdeksi vaihtoehdokseen. Heistä noin puolet (11 vastaajaa) mainitsee jonkun JJR-kirjaston tai kirjastoauton tiedonhankintapaikakseen. Varkauden kirjastoa käyttää neljä vastaajaa ja Mikkelin kirjastoa kaksi vastaa-jaa. Myös Joensuun yliopiston kirjasto mainitaan.

35

Lähes kaikki vastaajat (96%) ovat valinneet vaihtoehdon: ”Käytän hakupalve-lujen avulla (esim. Google) internettiä ja löydän sen kautta, mitä tarvitsen.” Kollegat ovat tärkeä tiedonhankintakanava (77%). Oppikirjoja ja niiden tietosi-sältöjä arvostetaan tiedonhankintakanavana (62%). Koulun käsikirjastoa pitää tärkeänä 15% vastaajista ja omaa käsikirjastoa 19% vastaajista. Vastaajat saattoivat mainita myös muita vaihtoehtoja avoimessa vaihtoehdos-sa. Sen kautta tulivat esille ajankohtaistiedon kanavat: aikakauslehdet, televi-sio, radio, internet sekä ajankohtainen tutkimus ja kirjallisuus.

Netti osataan paremmin kuin kirjaston hakutekniikat

Eri tiedonhakuvälineiden käyttötottumuksista ja -taidoista haluttiin kyselyssä konkreettista tietoa. Oman paikkakunnan kirjaston tietokantaa käyttää 80% vastaajista. Lähes yhtä moni osaa hakea kirjaston aineistokannasta tietoa aiheen tai tallennetyypin (dvd-levy, cd-levy, kirja) mukaan. Tietoverkkoja vastaajat osaavat mielestään käyttää paremmin kuin kirjastoja: lähes kaikki osaavat käyttää hakupalvelu Googlea ja sen tarkennettua hakua. Syötteet uuden tiedon seurannan apuna eivät vielä ole kovin tuttu väline. Syö-te määritellään seuraavasti: ”RSS on tiedon julkaisemisen menetelmä, jonka avulla käyttäjä tilaa tietokoneelleen haluamansa materiaalin sellaiselta sivus-tolta, joka tarjoaa RSS-syötteen.” (Julkishallinnon RSS-palvelut, 2010) Kolme vastaajaa käyttää syötteitä, ja yksi toivoo aiheesta koulutusta. Suomen kirjastokenttä on 2000-luvulla luonut valtakunnallisia hakupalveluja. Nelli-portaalin avulla on mahdollista hakea alueellisesti tietoa eri tietokannois-ta. Frank-monihaun avulla voi paikantaa teoksen mistä tahansa Suomen kir-jastosta. Sekä Nelli-portaali että Frank-monihaku ovat jääneet vieraiksi opetta-jille. Yksittäisten yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen kirjastotietokantojen käyttö on tuttua puolelle vastaajista samoin kuin Boolen operaattorien käyttö. Vieraita vastanneille opettajille ovat paikallisten kirjastojen tarjoamat erilliset tietokannat kuten tietosanakirja Facta, kotimaisia elämäkertoja sisältävä Kan-sallisbiografia ja Aleksi, jonka avulla on mahdollista löytää lehtiartikkeleita eri aiheista. Opettajat kokevat hallitsevansa hyvin tai aika hyvin nettietiketin ja perusasiat lähteiden kriittisestä käytöstä. Myös tekijänoikeudet tunnetaan kohtuullisen hyvin.

36

Kirjaston hakutekniikoista ja tietokannoista kaivataan opetusta

Vastauksien perusteella kirjasto voisi tarjota tiedonhallintataitojen koulutusta opettajille. Aiheina voisivat olla JJR-kirjaston aineistotietokannan hakumahdol-lisuudet, Suomen kirjastokentän valtakunnalliset tietokannat (Fennica, Linda, Arto ja Viola) ja portaalit kuten Kirjastot.fi, Nelli-portaalit ja Frank-monihaku. Tiedonhakukanavista voisi esitellä myös kirjaston hankkimia tietokantoja kuten Aleksi, Facta, Kansallisbiografia ja PressDisplay, mikä sisältää sanomalehtiä ympäri maailmaa, myös Suomesta. Tiedonhallintataitoja vastaajat opiskelisivat mieluiten VESO-koulutuksena (56%) tai itsenäisesti selvää ottaen (44%). Kirjaston järjestämälle kurssille voisi osallistua neljäsosa vastaajista. Tiedonhallintataitojen verkkokurssille osallistuisi 8% vastaajista. Avoimessa vaihtoehdossa toivotaan työpäivän aika-na järjestettävää koulutusta.

Kirjastolta toivotaan suunnitelmallista apua tiedonhallintaan

Kyselyssä haluttiin vastauksia siitä, miten tiedonhallintataitoja on huomioitu koulun tietostrategiaa mietittäessä ja kuinka tietoisesti vastaajat ottavat huo-mioon tiedonhallintataidot omassa opetuksessaan. Opettajien näkemykset op-pilaiden tiedonhallintataidoista kiinnostivat kyselyssä. Puolet vastaajista ilmoitti, että tiedonhallintataidot ovat olleet mukana koulun tietostrategiaa mietittäessä. Vastaajat ottavat huomioon tiedonhallintataidot opetuksessaan (92%). Opettajien näkemykset oppilaiden tiedonhallintataidoista poikkeavat toistaan. Kolmasosa vastaajista on sitä mieltä, että oppilailla on riittävät tiedonhallinta-taidot luokka-asteeseensa nähden. Hieman suurempi osa (40%) on sitä mieltä että oppilaiden tiedonhallintataidot eivät ole riittävät. Lähes kolmasosa (28%) ei osaa arvioida asiaa. Oppilaiden tiedonhallintataitojen opetus kuuluu vastaajien mielestä sekä kou-lulle (27%) että kouluille ja kirjastoille yhdessä (70%). Vastaajista 68% oli sitä mieltä, että tiedonhakutaitojen opetuksesta ja kirjas-toyhteistyöstä olisi hyvä olla yhteinen suunnitelma. Yli puolet (56%) vastasi, että tiedonhakutaitojen opetus ja kirjastoyhteistyö tulisi konkretisoida opetus-suunnitelmissa. Neljäsosa vastaajista kannattaa koulun ja kirjaston yhteisen kirjastonhoitajan palkkaamista.

37

Yläkoulujen opettajien kysely

unnissa on yhteensä 73 yläkoulun opettajaa. Kyselyyn heistä vastasi 19 opettajaa. Vastausprosentti yläkoulun kyselyssä oli 26%, mikä on hie-man alhaisempi kuin alakoulujen kyselyssä. Alla olevassa taulukossa on

vastaajien määrä kunnittain. Rantasalmen vastausprosentti on tässä kyselyssä korkein. Valtaosa kyselyyn vastanneista opettajista on naisia (88%). Vastanneet ovat keskimäärin hieman nuorempia kuin alakoulun kyselyssä. Vastaajista 33% on 30–39-vuotiaita ja 27% 40–49-vuotiaita. Alle 30-vuotiaita on noin 16% samoin kuin 50–59-vuotiaita. Vastaajia oli suurin piirtein yhtä paljon eri kunnista.

Kyselyyn vastanneiden määrä yläkouluilla

Opettajien määrä Vastanneet Vastausprosentti Joroinen 23 5 21,74 Juva 28 6 21,43 Rantasalmi 22 7 31,82 73 19 26,03

Lähes kaikki vastaajat opettavat kaikkia yläasteen luokkia. Osa opettaa myös viides- ja kuudesluokkalaisia ja/tai lukiossa. Monet opettavat myös kansalais-opistossa. Vastaajat edustavat hyvin yläasteen kaikkia opetusaloja, myös eri-tyisopetusta.

Yläkouluissa käytetään tietokirjallisuutta

Kyselyssä haluttiin selvittää, tekevätkö yläasteen opettajat yhteistyötä kirjas-ton kanssa, mitä kirjaston aineistoja he käyttävät opetuksessaan ja missä op-piaineissa he käyttävät kirjaston aineistoja. Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista oli tehnyt yhteistyötä kirjaston kans-sa. Heistä useimmat olivat käyneet kirjastossa oppilaiden kanssa (42%) ja heille oli esitelty kirjastoa (37%). Tiedonhaun ja kirjastonkäytön opetuksen kir-jaston tiloissa mainitsi aika moni vastaajista (32%). Tiedonlähteitä oli haettu kirjastosta tunnilla käytettäväksi (21%). Yksi vastaaja mainitsi kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetuksen koulun tiloissa. Yksi opettaja kertoi saaneensa kirjas-tosta aineistoa jostain aiheesta koululle.

K

38

Kaksi vastaajaa oli antanut tehtäviä, joihin oppilaiden oli haettava itsenäisesti tietoa kirjastosta (11%). Avoimessa vaihtoehdossa vastaajat mainitsevat tieto-koneiden käytön ja avun aineiston etsinnässä ”lukemattomia kertoja”. Kirjaston aineistoja oli opetuksessaan käyttänyt 68% vastaajista. Vastaajille kirjaston tärkein aineistoryhmä oli tietokirjallisuus (53%). Seuraavaksi eniten mainintoja saivat musiikki ja nuotit (yhteensä 21%). Kaunokirjallisuutta oli hyödyntänyt opetuksessaan 3 vastaajaa (16%). Myös aikakauslehdet mainit-tiin. Sanomalehtiä, cd-rom-levyjä, e-kirjoja, viitetietokantoja ja kokotekstitietokan-toja ei maininnut yksikään vastaaja. Avoimessa vaihtoehdossa mainittiin vide-ot. Kirjastossa oli oppilaiden kanssa työpäivän aikana työskennellyt neljäsosa vas-taajista (26%). Melko suuri osuus vastanneita yläkoulun opettajista (36,8%) ei ole tehnyt yh-teistyötä kirjaston kanssa.

Osa opettajista siirtynyt tiedonhankinnassa nettiin

Opettajien käsityksiä kirjaston merkityksestä heille itselleen ja heidän oppilail-leen kysyttiin useista näkökulmista. Valtaosa vastaajista pitää kirjaston aineistoja ja merkitystä tärkeänä joko itsel-leen tai oppilailleen. Kirjastoa pitää tärkeänä yhteistyökumppanina kaksi kol-masosaa vastaajista. Monen vastaajan mielestä opetuksen arjen kiireisyys vai-kuttaa kirjaston aineistojen hyödyntämiseen. Kyselyn mukaan yläkoulussa on opettajia, jotka kyseenalaistavat kirjaston merkityksen omalle ja oppilaiden tiedonhankinnalle. Vastaajista 42% arvioi oman tiedonhankintansa siirtyneen täysin internettiin. Osa vastaajista ei pidä kirjaston aineistoja riittävän ajantasaisina (16%). Vastaajista 21,1% oli jok-seenkin samaa mieltä väitteestä, että kirjasto ei ole enää eikä tulevaisuudessa oppilaiden tiedonhankinnan kannalta tärkeä. Vaikka noin kolmasosa yläasteen opettajista ei näe kirjastoa tärkeänä tiedon-haun kanavana itselleen eikä oppilailleen tällä hetkellä eikä tulevaisuudessa, 90% vastanneista pitää kirjaston aineistoja tärkeinä myös tulevaisuudessa. Varsin suuri osa vastaajista (8%) oli valinnut monen kysymyksen kohdalla vaihtoehdokseen ”en osaa sanoa”.

39

Kirjastoon toivotaan tietokoneita, sarjakuvia ja nuorten selkokirjoja

Vastaajat toivoivat opiskelijoiden voivan käyttää kirjaston tietokoneita oppitun-tien aikana. Oman alan kirjallisuutta toivottiin lisää kirjastoon. Nuorisoa kiin-nostavia vieraskielisiä aikakauslehtiä ja sarjakuvia toivottiin lisää. ”Lapsille on jonkin verran englannin- ja ruotsinkielisiä kuvakirjoja, mutta yläasteikäisille materiaali pitää hakea netistä, valitettavasti.” Vastauksissa esitettiin myös aineiston lainausta koululle, tiedonhankintaa ja opetuskäyntejä kirjastossa. Yksi vastaaja totesi olevansa hyvin tyytyväinen kir-jaston nykyiseen toimintaan. Tärkeän kommentin esittää yksi vastaaja: ”Lukuvaikeuksisille yläasteikäisille nuorille tulisi myös olla tasoistaan helppoa lukemista. Usein helppolukuiset kir-jat ovat liian lapsellisia eivätkä innosta. Siksipä oppilaani lukevatkin pääasiassa sarjakuvia vapaa-ajallaan.”

Kirjasto yläkoulun äidinkielen opetuksessa

Kyselyn lukemista koskevia kysymyksiä pohti ilahduttavan moni vastaaja: 8 vastaajaa otti kantaa eri väitteisiin kirjallisuudesta tai yläkoulun lukudiplomis-ta, Rajulukupususta. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta koskeviin kysymyksiin vastasivat vain äi-dinkielen opettajat. He kaikki ovat käyttäneet kirjastoa opetuksessaan. Heistä puolet käy kirjastossa oppilaiden kanssa säännöllisesti. Puolet toteaa oppilai-den valitsevan kirjallisuutta itsenäisesti kirjastosta. Äidinkielenopettajat ovat tehneet yhteistyötä kirjaston kanssa monipuolisesti. Kirjastonhoitaja on esitel-lyt kirjallisuuden eri lajeja oppilaille (3 vastaajaa), järjestänyt kirjavinkkausta (2 vastaajaa) ja esitellyt kirjallisuuden lähteitä ja niiden käyttöä (2 vastaajaa). Kirjastonhoitaja on ohjannut oppilaita kirjallista työtä varten (1 vastaaja). Kaikki ilmoittavat, että oppilaat tekevät lukudiplomia halutessaan. Yksi vastaaja on käyttänyt mahdollisuutta kirjata toiveita avoimessa vastauk-sessa. Hän toivoo kirjastolta yhteistä kaunokirjallisuuden hankintaa ja yhdessä järjestettyä kirjavinkkausta. Kaksi vastaajaa kiittää kirjastoa hyvästä yhteis-työstä.

Lukeminen kiinnostaa osaa nuorista

Kaikki lukemista pohtineet vastaajat olivat vakuuttuneita kirjallisuuden merki-tyksestä nykymaailmassa ja tulevaisuudessa. Heidän mielestään lukemaan on myös mahdollista innostaa eri menetelmillä. Kirjallisuuden lukemista he pitävät tärkeänä luku- ja ilmaisutaidon kehittäjänä.

40

Kaikkien vastanneiden mielestä vapaaseen lukemiseen ei tuntisuunnitelmassa ole aikaa. Kuuden vastaajan mielestä lukeminen ei kiinnosta nuoria. Kaksi vastaajaa oli eri mieltä väitteestä.

Yläkoulussa lukudiplomin käyttö on haastavampaa

Kyselyssä haluttiin tietoa Rajulukupusun eli yläkoulun lukudiplomin käytöstä ja sen toimivuudesta. Väitteisiin otti kantaa kahdeksan vastaajaa. Neljä vastaajaa pitää sitä yläasteen diplomia edelleen toimivana. Työläänä diplomia pitää yksi vastaaja ja sen toteutusta helpottavia työkaluja kaipaa kaksi vastaajaa. Myös koulutusta diplomin sisällöistä ja toteutuksesta kaivataan. Diplomin kirjojen hankkiminen on työlästä kahden vastaajan mielestä. Viiden vastaajan mielestä Rajulukupusun tulisi jonkin verran uusiutua vuosit-tain ja se tulisi linkittää muihin kirjavinkkisivuihin. Yhden vastaajan mielestä Rajulukupusu on vanhentunut eikä enää toimi.

Yläkoulun opettajien tiedonhallintataidot

Tiedonhallintataidot jaettiin kyselyssä neljään osa-alueeseen. Ne määriteltiin taidoiksi tunnistaa, mitä tietoa tarvitsee, taidoiksi paikallistaa tieto, taidoiksi arvioida sitä sekä taidoiksi käyttää tietoa tehokkaasti. Määrittelyssä käytettiin Jaana Sopasen progradutyötä (2008) sekä Mervi Kivirinnan ja Irma Raatikaisen raporttia ”Elämyksiä ja tietoa” (2009). Vastaajat arvioivat omat tiedonhallintataitonsa hyviksi. Vastaajat pystyvät tun-nistamaan oman tiedontarpeensa erittäin hyvin. Melkein puolet vastaajista (47%) on täysin samaa mieltä väitteestä, että he tunnistavat oman tiedontar-peensa. Lähes yhtä moni (42%) on täysin samaa mieltä siitä, että he pystyvät muotoilemaan tiedontarpeensa kysymyksiksi. Vastaajien mielestä tiedon paikallistaminen ja sen saaminen käsiinsä ei ole yh-tä varmaa. Vastaajista 32% on täysin samaa mieltä, että he pystyvät paikallis-tamaan tarvitsemansa aineiston eri kanavia käyttäen. Vastaajista 21% on täy-sin samaa mieltä, että he pystyvät saamaan käsiinsä haluamansa aineiston. Tiedon luotettavuuden arviointi on tiedonhallinnan vaikeimpia vaiheita. Neljäs-osa vastaajista on täysin samaa mieltä väitteestä, että pystyy arvioimaan tie-don luotettavuuden. Vastaajat arvioivat pystyvänsä määrittelemään hyvin tie-don käytettävyyden omiin tarpeisiinsa nähden. Vastaajista 16,7% on täysin samaa mieltä ja 72,2% jokseenkin samaa mieltä väitteestä: ”Pystyn käyttämään tietoa hyväkseni tehokkaasti.”

41

Vastaajista 63% oli opiskellut tiedonhallintataitoja. Suurin osa heistä oli opis-kellut niitä opintojensa yhteydessä. Työssään niitä oli opiskellut yksi vastaaja.

Yläkoulun opettajat hakevat tietoa netistä, kollegoilta ja kirjoista

Opettajien tiedonhankintaa haluttiin selvittää kysymällä, mitä tiedonhankinta-kanavia he käyttävät. Yläkoulun opettajilla internet nousee tärkeimmäksi tiedonhankintakanavaksi. Vastaajista 95% käyttää hakupalvelujen avulla internettiä ja löytää sen avulla tarvitsemansa tiedon. Seuraavaksi yleisin tiedonhankintakanava on kirjasto (79%). Kirjastoista eni-ten käytetään JJR-kirjastoa. Lähikaupunkien kirjastoista mainitaan Varkaus ja Mikkeli. Monet käyttävät myös Sulkavan kirjastoa ja Joensuun yliopiston kirjas-toa. Kollegat ovat vastaajille merkittävä tiedonhankintakanava (74%). Oppikirjat ovat hyvä tiedonlähde (58%). Jatko- ja täydennysopintoja käyttää tiedonhan-kintakanavanaan puolet vastaajista. Hyvän oman käsikirjaston on hankkinut noin puolet (42%). Koulun käsikirjas-ton mainitsee 26% vastaajista. Lehdet mainitaan yhtenä tiedonhankinnan ka-navana.

Google-haku osataan mutta RSS-syötteitä ei

Eri tiedonhakuvälineiden käyttötottumuksista ja -taidoista haluttiin kyselyssä konkreettista tietoa. Yläkoulun opettajien kyselyssä käy ilmi sama kuin alakoulunkin. Internetin ha-kupalvelujen, erityisesti Googlen, käyttötaito on yleisempää kuin taito käyttää kirjaston tietokantaa. Kaikki vastaajat ilmoittivat osaavansa käyttää Googlea, ja lähes kaikki myös sen tarkennettua hakua. Syötteiden (RSS) käyttö uuden tiedon seurannassa verkkoympäristössä ei vielä ollut kuin muutaman vastaajan käyttämä menetelmä (16%). Syöte määritel-lään Suomi.fi-sivustolla seuraavasti: ”RSS on tiedon julkaisemisen menetelmä, jonka avulla käyttäjä tilaa tietokoneelleen haluamansa materiaalin sellaiselta sivustolta, joka tarjoaa RSS-syötteen.” (Julkishallinnon RSS-palvelut, luettu 18.10.2010) 84% vastaajista osaa tarkistaa oman paikkakunnan kirjaston tietokannasta, onko haluttu aineisto kirjastossa paikalla. Aiheen mukaan tai tallennetyypin

42

perusteella osaa tehdä tiedonhakuja kirjaston tietokannasta lähes yhtä moni vastaaja. Kansalliskirjaston tarjoamat Nelli-portaalit eli alueelliset tiedonhakuportaalit eivät ole suuremman yleisön kovin hyvin tuntemia. Noin 20% vastaajista on käyttänyt Etelä-Savon Nelliä. Vielä harvempi (5%) on käyttänyt Frank-monihakua, minkä avulla voi paikantaa teoksen mistä tahansa Suomen kirjas-tosta. Yksittäisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kirjastotietokantojen käyttö on tuttua vastaajille. Vastaajista 68% osaa käyttää niitä ja tuntee Boolen ope-raattorit eli hakusanojen yhdistämisen logiikan ja/tai/ei -vaihtoehdoilla. Kirjaston ostamat tietokannat eivät ole kovin tuttuja opettajille. Kirjasto tarjo-aa asiakkaille lehtiartikkelitietokannat Aleksin ja Arton. Niitä on käyttänyt nel-jäsosa vastaajista. Kokotekstitietokannoista kirjasto on hankkinut asiakkaiden käyttöön Facta-tietosanakirjan ja Kansallisbiografian, joka sisältää pienoiselä-mäkertoja suomalaisista 1400-luvulta lähtien. PressDisplayn käyttöliittymä si-sältää sanomalehtiä ympäri maailmaa. Niitä on käyttänyt 16% vastaajista. Vastaajat tuntevat tiedonlähteiden kriittisen käytön perusteet. Kaikki vastaajat arvioivat jollain tasolla tuntevansa ne. Vastaajat tuntevat myös tiedon eettisen käytön perusteet. Nettietiketti on hyvin tai erinomaisesti tiedossa lähes kaikille vastaajille (94%). Myös tekijänoikeudet ovat tuttuja kaikille vastaajille.

Kursseja tietokantojen käytöstä ja tekijänoikeuksista kaivataan

Muutama vastaaja toivoi koulutusta yliopistojen kokoelmatietokantojen käytös-sä, Frank-monihausta, syötteistä ja Aleksi-tietokannasta. Vastausten perus-teella myös kirjaston tietokannoista voisi järjestää tarkempaa perehdytystä. Tekijänoikeuksista olisi vastaajien mielestä hyvä saada tietoa enemmän. Opettajat kouluttautuvat kyselyn mukaan mieluiten VESO-päivillä (70%). Kir-jaston järjestämä tai itsenäinen opiskelu kiinnostavat neljäsosaa vastaajista. Verkkokurssista on yksi vastaaja kiinnostunut.

Kouluihin kaivataan tietostrategiaa

Kyselyssä haluttiin vastauksia siitä, miten tiedonhallintataidot ovat olleet mu-kana koulun tietostrategiaa mietittäessä ja kuinka tietoisesti vastaajat ottavat huomioon tiedonhallintataidot omassa opetuksessaan. Opettajien näkemykset oppilaiden tiedonhallintataidoista ovat myös kiinnostavia. Vastaajista 63% oli sitä mieltä, että tiedonhallintataidot eivät ole olleet muka-na mietittäessä koulun tietostrategiaa. Suurin osa vastaajista (74%) ottaa opetuksessaan huomioon tiedonhallintataidot.

43

Hyvin mielenkiintoisia ovat vastaukset kysymykseen, onko oppilailla riittävät tiedonhallintataidot omaan luokka-asteeseensa nähden. Kahden vastaajan mielestä ovat (10%). Lähes 40% vastaajista on valinnut vaihtoehdon, että op-pilaiden tiedonhallintataidot eivät ole riittävät. Puolet vastaajista ei arvioinut asiaa. Lähes kaikki vastaajat (89%) ovat sitä mieltä, että tiedonhakutaitojen opastus kuuluu kouluille ja kirjastoille yhdessä. Yhden vastaajan mielestä se kuuluu kouluille. Yksi vastaaja ei ota kantaa aiheeseen. Valtaosa vastaajista (78%) on sitä mieltä että tiedonhakutaitojen opetuksesta ja kirjastoyhteistyöstä olisi hyvä olla yhteinen suunnitelma. Reilun kolmannek-sen (37%) mielestä tiedonhakutaitojen opetus ja kirjastoyhteistyö tulisi konk-retisoida opetussuunnitelmissa. Kahden vastaajan mielestä koululla ja kirjas-tolla tulisi olla yhteinen kirjastonhoitaja.

44

Lukion opettajien vastaukset

yselyssä lukiosta saatiin 20 vastausta. Vastaajien sukupuolijakauma on melko tasainen: naisia 60% ja miehiä 40%. Vastaajat ovat jonkin verran nuorempia kuin muilla kouluasteilla. Alle neljäkymmentävuotiaita on lu-

kion vastaajissa hieman yli puolet. Vastaajat jakautuivat tasaisesti eri lukioihin. He edustavat hyvin eri oppiaineita, tosin matematiikan ja fysiikan opettajat ovat olleet aktiivisimpia vastaajia. Juvan ja Rantasalmen lukioiden opettajat ovat vastanneet kyselyyn kiitettäväs-ti. Juvalla vastausprosentti on 44% ja Rantasalmella 54%. Joroisissa lukion opettajista on vastannut neljännes.

Kyselyyn vastanneiden määrä lukiossa

Opettajien määrä Vastanneet Vastausprosentti

Joroinen 19 5 26,32

Juva 18 8 44,44

Rantasalmi 13 7 53,84

50 20 40

Koska lukion ja yläasteen opettajat ovat suurelta osin samoja, seuraavassa taulukossa on laskettu yhteen molempien kouluasteiden vastanneet opettajat. Näin laskettuna lukioiden ja yläasteiden yhteinen vastausprosentti (41%) on jopa jonkin verran parempi kuin alakouluilla (yhteensä 29%).

Lukioissa käytetään tietokirjallisuutta ja lehtiä

Kyselyssä haluttiin selvittää, millaista yhteistyötä opettajat ovat kirjastojen kanssa tehneet, mitä kirjastojen tarjoamia aineistoja opettajat olivat käyttä-neet ja missä oppiaineissa opettajat olivat käyttäneet kirjastojen aineistoja.

K

Kyselyyn vastanneiden määrä yläasteella ja lukiossa

Opettajien määrä Vastanneet Vastausprosentti

Joroinen 29 10 34,48 Juva 34 14 41,18 Rantasalmi 30 14 46,67 93 38 40,86

45

Lukion opettajat ovat kyselyn mukaan tehneet monipuolisesti yhteistyötä kir-jaston kanssa.

Yhteistyössä painottuvat opiskelijoiden itsenäiset työtavat. Vastaajista 60% on antanut oppilaille tehtäviä, joihin on pitänyt hakea kirjastosta itsenäisesti tie-toa. Yläkoulun kyselyssä tiedon itsenäistä hakua edellyttäviä tehtäviä oli anta-nut 11% vastaajista ja alakoulun kyselyssä 30% vastaajista. Kyselyyn vastan-neiden mukaan lukion oppilaat työskentelevät itsenäisesti ja pienryhmissä kir-jastossa (20%) ja he hakevat lähdekirjallisuutta käytettäväksi tunnin aikana (25%).

Kirjaston käyttöä on opastettu oppilaille. Kirjaston henkilökunta on esitellyt kir-jaston oppilaille tietokantayhteyksiä (10%), opettanut tiedonhakua ja kirjas-tonkäyttöä koululla (15%) ja kirjaston tiloissa (15%). Vastaajat ovat käyneet opiskelijoiden kanssa kirjastossa (20%) ja kirjaston henkilökunta on esitellyt kirjastoa (15%). Kirjaston henkilökunta on tukenut tutkielman tekoa ohjaamal-la opiskelijoita etsimään tietoa. Yksi vastaajista kertoo, että kielenopiskelussa on käytetty kirjaston vieraskielisistä kaunokirjallisuutta.

Lukion kyselyyn vastanneista opettajista 25% ei ollut tehnyt yhteistyötä kirjas-ton kanssa. Yläkoulun kyselyssä heitä oli 37% vastaajista.

Tärkein kirjaston aineistoryhmä lukion opettajille on tietokirjallisuus. Vastaajis-ta 84% on käyttänyt hyväkseen kirjaston tietokirjallisuutta opetuksessa. 42% vastaajista on käyttänyt kaunokirjallisuutta opetuksessaan.

Lukion opettajien vastauksissa seuraavaksi tärkein aineisto on aikakauslehdet. Ne mainitsee 37% vastaajista. Sanomalehdet ovat lähes yhtä tärkeitä (32%).

Myös muita kysyttyjä aineistoryhmiä on käytetty opetuksessa: cd-rom-levyjä, e-kirjoja, viitetietokantoja (Aleksi) ja tekstitietokantoja (Facta ja Kansallisbio-grafia). Äänikirjat ja elokuvat mainitaan myös. Musiikkiaineiston käytön mai-nitsee 16% vastaajista.

Vastaajista 21% on työskennellyt oppilaiden kanssa kirjastossa työpäivän ai-kana.

Netti hallitsee tiedonhakua mutta kirjastoakin arvostetaan

Millainen on lukion opettajien mielestä kirjaston merkitys heidän työssään? Mi-kä kirjaston merkitys on yhteistyökumppanina kouluille? Onko kirjasto tarpeel-linen opettajien näkemyksen mukaan myös tulevaisuudessa? Näihin kysymyk-siin haluttiin kyselyssä vastauksia. Lukion opettajien tiedonhaku on siirtynyt internettiin vielä voimakkaammin kuin yläkoulun ja alakoulun opettajien. Vastaajista 60% on jokseenkin tai täy-sin sitä mieltä, että oma tiedonhankinta on siirtynyt täysin internettiin. Alakou-lun opettajista tätä mieltä oli 39% ja yläkoulun opettajista 42%. Kuitenkin lu-

46

kion kyselyssä vain 10% vastaajista on sitä mieltä, että kirjasto ei pysty tar-joamaan riittävän ajantasaista tietoa.

Merkittävä ero kyselyissä on sen arvioinnissa, onko kirjasto nyt tai tulevaisuu-dessa oppilaiden tiedonhankinnan kannalta tärkeä. Kaikki vastaajat pitävät kir-jaston aineistoja tärkeänä myös tulevaisuudessa. Kirjastoa pitää 95% lukion kyselyn vastaajista tärkeänä opiskelijoille myös tulevaisuudessa. Yläkoulun ky-selyssä 77% piti kirjastoa tärkeänä opiskelijoille tulevaisuudessa.

Lukion opettajat pitävät kirjastoa tärkeänä yhteistyökumppanina. Vastaajista täysin tätä mieltä on 15% ja jokseenkin samaa mieltä 60%. Yläkoulun kyse-lyyn vastanneista opettajista täysin samaa mieltä väitteestä oli 26,3% ja jok-seenkin samaa mieltä 36,8% vastaajista. Lukion vastaajista huomattava osa on sitä mieltä (70%), että opetuksen arjessa ei ole riittävästi aikaa kirjaston aineistojen etsimiseen ja käyttöön.

Lukiot toivovat koulukirjastonhoitajaa ja e-kirjoja

Lukion opettajat pitävät kirjaston peruspalvelua tärkeänä: ”Ihan peruspalvelut riittää, mielellään auki silleen että koulupäivän aikana ja sen jälkeen olisi auki, että pääsevät kirjastoon oppitunneille, jos on tarve.”

Kirjastonhoitajan toivotaan lukuvuoden alussa antavan perustietoa kirjaston käytöstä. Lukion opon 1. kurssiin pakollisena osana ehdotetaan kirjastoon tu-tustumista ohjatusti. Useissa vastauksissa tuodaan esille kirjastonkäytön ja tiedonhaun perusopetus, jota toivotaan sekä yläkouluun että lukioon.

”Tiedon hakemisesta ja tietokirjaluokituksesta voisi pitää koulutusta niin ylä-koululaisille kuin lukiolaisille. Monet oppilaat ovat tottuneet suoraan hakemaan tietonsa netistä ja taidot kirjan etsimiseen kirjastosta vaihtelevat. Asiasanat ja asiasanoitus tuntuu olevan myös erilainen kuin mihin oppilaat ja kieltämättä opettajakin tottunut.”

Lukiossa on selvästi tiedonhaun ammattilaisen, profiloituneen koulukirjaston-hoitajan tarvetta: ”Kirjaston ammattilainen osaa opastaa lukiolaiset tiedonhaun saloihin opettajaa paremmin, mutta yhteistyön pitäisi olla helpompaa, luonte-vampaa, asiallisempaa, kivuttomampaa, ystävällisempää. Kokemukseni mu-kaan kirjastoihmisen pyytäminen tunnille on asian puolesta hyödyllistä. Esim. ammattiemme väliset palkkaerot eivät saisi nousta esteeksi yhteistyölle.”

Vastaajat tekevät konkreettisia ehdotuksia. ”E-kirja lukiolaisten käyttöön ko-keiltavaksi mahdollisimman pian, kiitos! Myös koko aiheen esittely olisi ajan-kohtainen.”

Hyvien tietokirjojen lainaamista koululle pysyvään käyttöön toivotaan, samoin lisää uusia vieraskielisiä nuortenkirjoja. Oman alan kirjallisuuden ja muun ai-neiston esittelyä toivotaan opiskelijoille.

47

Kirjaston tietokoneiden toivotaan olevan opiskelijoiden käytössä koulupäivän aikana: ”Toivon, että kirjaston tietokoneet olisivat opiskelijoiden käytössä esim. 9–15 ja sen jälkeen yleisön käytössä. Yleisölle voitaisiin varata muutama tietokone muistakin tiloista. Yleisö käyttää kuitenkin melko vähän tietokoneita päiväaikaan. Kirjaston käyttöastetta on nostettava!!!!”

Suhtautuminen kirjallisuuden merkitykseen vaihtelee

Kyselyssä toivottiin opettajien ottavan kantaa lukemista ja kirjallisuutta koske-viin väitteisiin. Kiinnostaako oppilaita lukeminen? Onko kirjallisuus tärkeää myös tulevaisuudessa? Lukemista, kirjallisuuden merkitystä ja äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta koskeviin kysymyksiin vastasi keskimäärin viisi opetta-jaa. Millaista yhteistyötä äidinkielen opettajat tekevät lukiossa kirjaston kanssa? Useimmiten oppilaat hakevat kirjastosta itsenäisesti kaunokirjallisuutta. Kirja-vinkkaus on ollut yksi yhteistyömuoto. Muutamalla vieraan kielen kurssilla lue-taan vieraskielistä kaunokirjallisuutta.

Kirjallisuuden lukemisen kiinnostavuutta koskevasta väitteestä vastaajat olivat eri mieltä. Kahden vastaajan mielestä kirjallisuus ei kiinnosta opiskelijoita. Kolmen vastaajan mielestä lukeminen kiinnostaa. Näkemykset hajosivat myös väitteessä, ettei tuntisuunnitelmassa ole aikaa vapaaseen lukemiseen. Kaikkien vastaajien mielestä lukemaan on mahdollista innostaa eri menetelmillä.

Kirjallisuuden merkityksestä kaikki lukemista pohtineet vastaajat olivat samaa mieltä. He olivat eri mieltä väitteestä, ettei kaunokirjallisuuden lukeminen ole tärkeää nykymaailmassa. Kaikkien mielestä lukeminen on tärkeä luku- ja il-maisutaidon kehittäjä. Vastanneet arvioivat, että kirjallisuuden lukeminen on tärkeää myös tulevaisuudessa.

Lukion lukudiplomin tarpeellisuudesta vastaajat olivat eri mieltä. Yhteisen alu-eellisen lukudiplomin katsoi tarpeelliseksi kolme vastaajaa. Kahden vastaajan mielestä alueellinen kirjallisuusdiplomi ei ole tarpeellinen lukiossa. Yksi vastaa-ja kommentoi aihetta näin: ”Lukudiplomin osalta lukiossa on aika paljon valin-naisuutta sen mukaan, mistä oppilas itse on kiinnostunut. Uskoisin, että samat klassikot löytyvät jo nyt eri lukioiden kirjalistoilta.”

Nuorille aikuisille kirjavinkkausta ja ilmaisia kaukolainoja

Eri kirjastoissa olevista kirjasarjoista toivotaan tiedotettavan kaikille. Lukiolais-ten tai nuorten aikuisten kirjavinkkaukselle olisi kysyntää. ”Finlandia-ehdokkaat "paketiksi" lukiolle heti kun ehdokkaat julkistetaan? Tätä voisin tie-tysti pyytää vaikka heti omasta kirjastosta.”

Kirjallisuuden täydennyshankintoihin kaivataan yhteistä menettelyä. Kauko-lainamaksujen huojennusta ehdotetaan.

48

”Koulun opettajat voisivat vaikka kerran vuodessa tehdä ehdotuslistan /puutelistan toivottavista kirjaston aineistohankinnoista. Tämä voisi toimia myös muissa aineissa ei vain äidinkielessä ja kirjallisuudessa. Tulisi vähän mo-lemminpuolista kuvaa löytyvästä ja haluttavasta aineistosta. Lukion puolella tulee paikallisen kirjaston rajallisuus vapaavalintaisten kaunokirjojen kohdalla melko nopeasti vastaan ja oppilaiden tahto maksaa sitä parin euron kauko-lainamaksua vaihtelee aika paljon. Voisiko olla mahdollista, että oppilaat voisi-vat saada tietyn määrän kaukolainoja vuodessa ilmaiseksi tai puoleen hintaan? Jonkinlainen kiintiö per oppilas tukisi heidän lukemisharrastustaan muutenkin ja helpottaisi sen lukudiplomin suoritusta.”

Lukion opettajien tiedonhallintataidot

Tiedonhallintataidot jaettiin kyselyssä neljään osa-alueeseen. Ne määriteltiin taidoiksi tunnistaa, mitä tietoa tarvitsee, taidoiksi paikallistaa tieto, taidoiksi arvioida sitä sekä taidoiksi käyttää tietoa tehokkaasti. Määrittelyssä käytettiin Jaana Sopasen progradutyötä (2008) sekä Mervi Kivirinnan ja Irma Raatikaisen raporttia ”Elämyksiä ja tietoa” (2009). Lukion kyselyyn vastanneet opettajat luottavat omiin tiedonhallintataitoihinsa. ”Tunnistan oman tiedontarpeeni” -väitteestä vastaajat olivat joko täysin samaa mieltä (50%) tai jokseenkin samaa mieltä (50%). 30% vastaajista on täysin samaa mieltä ja 65% jokseenkin samaa mieltä väitteestä, että hän pystyy muotoilemaan oman tiedontarpeensa kysymyksiksi. 25% vastaajista on täysin samaa mieltä ja 70% jokseenkin samaa mieltä väit-teestä, että hän osaa paikallistaa tiedon eri kanavia käyttäen. 10% vastaajista on täysin samaa mieltä ja 80% jokseenkin samaa mieltä väitteestä, että hän pystyy saamaan tiedon käsiinsä. Oman tiedonarviointitaitonsa lukion kyselyyn vastanneet opettajat arvioivat hyväksi. ”Pystyn arvioimaan tiedon luotettavuutta” -väitteestä oli täysin samaa mieltä 35% vastaajista ja jokseenkin samaa mieltä 65% vastaajista. Väitteestä ”Pystyn arvioimaan tiedon käytettävyyttä omiin tarpeisiini nähden” 55% vas-taajista oli täysin samaa mieltä ja 40% jokseenkin samaa mieltä. 90% vastaajista arvioi pystyvänsä käyttämään tietoa tehokkaasti.

Lukion opettajista on kyselyn mukaan opiskellut tiedonhallintataitoja 55% vas-taajista eli jonkin verran pienempi osa kuin yläkoulujen ja alakoulujen opetta-jista. Suurin osa mainitsee opiskelleensa tiedonhallintataitoja opintojensa yh-teydessä, mutta vastaajat ovat opiskelleet aihetta myös itsenäisesti. ISOvers-taan kurssin mainitsee yksi vastaaja.

49

Tietoa netistä, kollegoilta, kirjoista ja mediasta

Kyselyssä haluttiin selvittää, mitä tiedonhankinnan kanavia opettajat käyttä-vät. Mitkä tiedonhankinnan väylät ovat lukion opettajille tärkeimpiä?

Lukion opettajilla internetin merkitys tiedonhankinnassa on suuri. Kaikki vas-taajat käyttävät internetin hakupalveluja ja arvioivat sen avulla löytävänsä mi-tä tarvitsevat. 85% vastaajista mainitsee kollegat tiedonhankinnan kanavana.

Kirjastojen käytön mainitsee 80% opettajista. Valtaosa heistä käyttää ainakin yhtenä kirjastonaan JJR-kirjastoa. Varkaus on tärkeä lähialueiden kaupungin-kirjastoista. Sen mainitsee neljä vastaajaa. Muista kirjastoista mainitaan Sa-vonlinnan kaupunginkirjasto, Joensuun kaupunginkirjasto ja Itä-Suomen yli-opiston kirjasto.

Lukion opettajille ovat tärkeitä jatko- ja täydennysopinnot sekä oppikirjojen tietosisällöt. Vastaajista 75% mainitsee molemmat.

Hyvän oman käsikirjaston on koonnut 40% vastaajista. Koulun käsikirjastoa käyttää 15% vastaajista. Myös opiskeluaikaiset luentomuistiinpanot ovat käy-tössä. Yksi vastaaja kertoo ostavansa tarvittavan lisäaineiston suoraan kou-luun.

Ajankohtaisen tiedon seurannassa vastaajat käyttävät myös televisiota ja sa-noma- ja aikakauslehtiä. Yksi vastaaja mainitsee podcastit ja YouTuben, joita hän seuraa RSS-syötteiden avulla.

Podcast on verkossa julkaistu ääni- tai kuvatiedosto, jonka voi tilata itselleen erilaisten syötteiden avulla. Esimerkiksi Ylen Arena-palvelusta voi tilata radio- ja televisio-ohjelmia podcasteina. Ohjelmat ovat myös kuunneltavissa tai kat-sottavissa internetin kautta omalta tietokoneelta, mp-soittimelta tai mobiililait-teesta. YouTube on vuonna 2005 perustettu videoiden julkaisuyhteisö. Kirjau-tumalla palveluun voi julkaista omia videoitaan. Palvelun videoita voi katsoa ilman kirjautumista. Palvelu muodostui nopeasti hyvin suosituksi. (Podcasting, 2011, Tietoja YouTubesta, 2011)

Lukio-opettajat hallitsevat netin lisäksi RSS-syötteetkin

Eri tiedonhakuvälineiden käyttötottumuksista ja –taidoista haluttiin kyselyssä saada konkreettista tietoa.

Valtaosa vastaajista arvioi internetin hakupalvelujen käyttötaitonsa erinomai-seksi. Kaikki vastaajat osaavat käyttää Googlen tarkennettua hakua.

Syötteitä käyttää uuden tiedon seurannassa kohtalaisen moni lukion opettaja, 42% vastaajista. Syöte määritellään Suomi.fi-sivusto seuraavasti: ”RSS on tie-don julkaisemisen menetelmä, jonka avulla käyttäjä tilaa tietokoneelleen ha-

50

luamansa materiaalin sellaiselta sivustolta, joka tarjoaa RSS-syötteen.” (Jul-kishallinnon RSS-palvelut, 2010)

Oman paikkakunnan kirjaston käyttötaito ei ole aivan samaa luokkaa kuin in-ternetin käyttö. 60% vastaajista arvioi tämän taidon erinomaiseksi. Vastaajista 80% osaa hakea kirjaston tietokannasta aineistoa aiheen ja tallennetyypin mukaan.

Yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen kokoelmatietokantojen käytön vastaajat hallitsevat kohtalaisen hyvin. Vastaajista 65% on käyttänyt kirjastoja ja 75% hallitsee Boolen operaattorit eli hakusanojen yhdistämisen ja/tai/ei -ope-raattoreilla.

Alueelliset korkeakoulujen ja yleisten kirjastojen yhteiset Nelli-portaalit, joiden avulla on mahdollista hakea tietoa eri tietokannoista yhtä aikaa, eivät ole kovin tuttuja vastaajille. Heistä 25% osaa käyttää portaaleja. Yleisten kirjastojen suosimaa Frank-monihakua sen sijaan ei tunne kukaan vastaaja. Monihaun avulla on mahdollista paikantaa teos mistä tahansa Suomen kirjastosta.

Vastaajat eivät osaa hakea lehtiartikkeleita aiheen mukaan kirjaston tarjoamis-ta tietokannoista. Vastaajista 20% tuntee kirjastojen ostaman Aleksi-tietokannan ja vuoden 2010 alusta julkiseen kansalaiskäyttöön siirtyneen Arto-tietokannan. Kirjastojen ostamia kokotekstitietokantoja kuten tietosanakirjaa verkossa (Facta) ja suomalaisten elämäkertojen hakuliittymää (Kansallisbio-grafia) on käyttänyt kaksi vastaajaa.

Kyselyn mukaan vastaajien tiedonarviointitaidot ovat hyvät. Perusasiat kriitti-sestä lähteiden käytöstä tuntee jokainen. Lähes kaikki vastaajat tuntevat hyvin internetissä toimimisen reilut ja viisaat ja tekijänoikeuksia kunnioittavat käy-tännöt (85%). Tekijänoikeudet hallitsee vain yksi vastaaja erinomaisesti, mut-ta hyvin tai aika hyvin 80% vastaajista.

Monet vastaajista ilmoittivat haluavansa opiskella oudommaksi jääneitä tie-donhaun välineitä. Koulutuksen mieluisin tapa on VESO-koulutus. Kirjaston jär-jestämälle kurssille osallistuisi mielellään yli puolet opettajista. Itsenäistä opis-kelua ja verkkokursseja pitävät hyvänä useat vastaajat. Monimuoto-opetusta pitää parhaimpana yksi vastaaja.

Koulu–kirjasto -yhteistyöhön lisää suunnitelmallisuutta

Kyselyssä haluttiin vastauksia siitä, miten tiedonhallintataidot ovat olleet mu-kana koulun tietostrategiaa mietittäessä ja kuinka tietoisesti vastaajat ottavat huomioon tiedonhallintataidot omassa opetuksessaan. Opettajien näkemykset oppilaiden tiedonhallintataidoista ovat myös kiinnostavia.

Vastaajista yli puolet on sitä mieltä, että tiedonhallintataidot ovat olleet muka-na mietittäessä koulun tietostrategiaa. Lähes kaikki vastaajat (95%) ottavat huomioon opetuksessaan tiedonhallintataidot.

51

Puolet vastaajista on sitä mieltä, että oppilailla ei ole riittäviä tiedonhallintatai-toja. Vain 15% pitää oppilaiden tiedonhallintataitoja hyvinä. Opiskelijoiden tie-donhallintataitojen opetus kuuluu vastaajien mukaan pääsääntöisesti sekä koululle että kirjastolle. Yhden vastaajan mukaan se kuuluu kirjastolle ja kah-den vastaajan mukaan vain koululle.

Vastaajista 75% on sitä mieltä, että tiedonhallintataitojen opetuksesta ja kou-lun ja kirjaston välisestä yhteistyöstä tulisi olla yhteinen suunnitelma. Vastaa-jista runsaan kolmasosan mielestä tiedonhakutaitojen opetus ja kirjastoyhteis-työ tulisi konkretisoida opetussuunnitelmassa. Koulun ja kirjaston yhteistä kir-jastonhoitajaa kannattaa kaksi vastaajaa.

Avoimessa kysymyksessä tiedonhakutaidot nähdään perinteisesti osana opin-to-ohjaajan tai äidinkielen opettajan opetusta. Opetussuunnitelmaan kirjaamis-ta pitää välttämättömänä yksi vastaaja, jonka mielestä kirjaston rooli ei tässä asiassa tarvitse olla aktiivinen.

Miten yhdistää netin ja kirjaston resurssit?

Kaikkien kyselyiden lopussa oli avoin kysymys, jossa saattoi vapaamuotoisesti tarkentaa vastauksia ja kommentoida kyselyn aihepiirejä. Etenkin lukion opet-tajat käyttivät tätä mahdollisuutta.

Loppukommenteissa lukion opettajat toivoivat kirjastoyhteistyön lisäämistä. Kirjaston tulee erään vastaajan mielestä lähestyä ennakkoluulottomasti kou-lua. Koululla voisi hänen mukaansa pitää enemmän koulutusta sekä opettajille että opiskelijoille. JJR-kirjaston toimivuutta kiitetään, vaikka eräs vastaaja to-teaa käyttävänsä kirjastojen palveluja ”ihan valtakunnallisesti, en välttämättä niinkään vielä ole keskittynyt paikallistason tarjontaan.”

Vahvaa argumentointia ja kritiikkiä kirjastolle sisältää seuraava sitaatti, jossa mielenkiintoisella tavalla hahmotellaan tulevaisuuden haasteita niin kouluille, kirjastoille kuin kansalaisillekin:

”Kirjasto on muuten ihan kiva, mutta kirjastohenkilökunnalla ei ole kokonais-valtaista kuvaa ihmisen kehityksestä, oppimisesta, opetussuunnitelmasta eikä kirjastoväkeä nyt hirveästi opettajana tule kuunneltua. Heillä nyt on varmaan tietokannoista jotain tietämystä, mutta itse koen sen kuitenkin jokseenkin tri-viaaliksi tai tehottomaksi tai liian harvaa koskettavaksi tietämykseksi, että sitä nyt erityisemmin tulisi jakaa. Eli tämmöinen kirjaston ja koulun välinen yhteis-työ mikäli semmoista nyt tulee voisi lähinnä tarkoittaa sitä että opettajat käy-vät tosiaan koulutuksessa. Opiskelijoita osataan kyllä ohjata tiedon lähteille, eikä se ole kovin vaikeaa. Tärkeämpää olisi, että informaatiotulvan seasta erottaisi oleellisen. Ei ole mikään helppo tehtävä. Siihen tarvitaan edelleen hy-vää lukutaitoa, kielitaitoa, mutta myös ymmärrystä maailman toiminnasta, ts. reaaliaineita. Tietokantojen selaaminen on muuten vanhakantaista, passiivis-ta toimintaa. Nykyaikaa on olla mukana muokkaamassa esim. wikipedia-artikkeleita - kirjasto on auttamatta samalla tasolla kuin web 1, jos kohta sillä-

52

kin toki paikkansa on. Google vain on tehnyt kirjaston pitkälti merkityksettö-mäksi. Kukin voi sitten problematisoida mielessään, että miksi meille riittää google-hakutulos, kun näkemällä vähän vaivaa voisi saada oikean kirjan kä-teensä. Kirjat ja mitkä hyvänsä ei-internet -tietokannat ovat joissain asioissa auttamatta google-hakua heikompia ja varmasti hitaampia ne ovat. Google on kaikkialla, kaikki käyttävät sitä, mutta sen käyttö vaatii tosiaan aktiivista otet-ta. Näkisin että hyviä tiedon (lue: internetin) käyttäjiä tulee kun elää siinä maailmassa eli pistää opiskelijat sinne tekemään mahdollisuuksiensa rajoissa matskua ja tekemään tutkielmia ja muita semmoisia. Enpä oo vielä siellä lähel-läkään itse.”

53

Johtopäätöksiä ja päätelmiä selvityksestä

irjaston tekemän työn vaikuttavuutta on hankala mitata, koska tehok-kaamman tiedonhankinnan, kirjallisuuden avulla koettujen elämysten sekä tämän mahdollistaman entistä laadukkaamman oppimisen tuloksia

on vaikea vertailla ja laskea. Kyse on henkisestä arvosta: elämän, yhteisön ja oppimisen laadusta. Tehdyt kyselyt toivat kuitenkin hyvin näkyviin kirjaston merkityksen kouluille ja oppilaille niin yhteistyötahona, tukipalveluna kuin tär-keänä lisäresurssinakin.

Selvityksen alkuoletuksena oli, että opettajien mielestä kirjastojen merkitys on vähentynyt. Tulokset yllättivät. Opettajien tiedonhaku on pitkälti siirtynyt in-ternetiin, mutta kirjasto nähtiin silti edelleen tärkeänä yhteistyökumppanina kaikilla kouluasteilla. Myös ja ennen kaikkea lukioasteella, jossa tiedonhaun laadukkuus on tärkeää.

Jokin on tiedonhaussa kuitenkin ratkaisevasti muuttunut: Googlen käyttö on monille opettajille tutumpaa kuin lähikirjastojen aineistokokoelman tai haku-menetelmien käyttö. Kokonaan internettiin siirtyneitä ja sen käyttöön vannovia opettajia oli eniten yläasteella. Yläasteen opettajissa oli myös eniten niitä, joi-den mielestä kirjaston merkitys on vähäinen. Sen sijaan lukiossa kirjaston merkitystä pidettiin jälleen tärkeänä.

Kyselyn mukaan lähes kaikki alakoulun opettajat tekevät yhteistyötä kirjaston kanssa. Yläkoulun opettajista yhteistyötä tekee noin kaksi kolmasosaa. Lukios-sa yhteistyötä kirjaston kanssa tekee kolme neljäsosaa opettajista. Kirjaston tärkein aineisto alakouluille on kaunokirjallisuus. Kirjastojen lasten ja nuortenkirjallisuuden uutuushankinta on niille tärkeä peruspalvelu, jota ilman lukutaidon opettaminen vaikeutuisi. Opettajat arvostavat myös kirjastojen kir-jallisuusesittelyjä sekä niiden lasten- ja nuortenkirjallisuuden tuntemusta. Ala-kouluille tärkeitä kirjaston aineistoja ovat myös taitoja taideaineiden, musii-kin sekä ympäristö- ja luonnontiedon aineistot. Yläkoulujen kannalta kirjaston tärkeimmät aineistot ovat tietokirjallisuus ja musiikkiaineistot. Suurin osa yläkoulun opettajista pitää kirjaston käyttöä tär-keänä joko itselleen tai oppilailleen, ja kaksi kolmasosaa yläkoulun opettajista pitää kirjastoa tärkeänä yhteistyökumppanina. Lukioille kirjastojen tärkein aineisto on tietokirjallisuus. Myös kirjastojen tar-joamat aikakaus- ja sanomalehdet sekä sähköiset aineistot ovat opettajien mielestä tärkeitä. Lukion opettajista lähes kaikki pitävät kirjastoja ja kirjaston

K

54

aineistoja tärkeinä myös tulevaisuudessa. He ymmärtävät, miten tärkeää ana-lyyttinen ja kriittinen ote on laadukkaassa tiedonhankinnassa. Opettajien mielestä lukeminen kiinnostaa oppilaita, mutta tuntisuunnitelmassa on vapaaseen lukemiseen melko vähän aikaa. He uskovat, että lukemaan on mahdollista innostaa eri menetelmillä. Opettajat pitävät kaunokirjallisuuden lukemista tärkeänä, ja uskovat sen olevan tärkeää myös tulevaisuudessa.

Alueelliset lukudiplomit koetaan tärkeiksi koulun ja kirjaston yhteistyön väli-neeksi, vaikka kaikki opettajat eivät käytä diplomia. Lukudiplomin käyttöönotto on kuitenkin joka luokalla ja luokkatasolla mahdollista. Tärkeänä vastaajat pi-tävät diplomien lukulistojen ylläpitoa ja uusintamista. Vuorovaikutteisuuden ja ajankohtaisuuden lisääminen antaisi lisää kiinnostavuutta diplomeille.

Koulun ja kirjaston yhteistyön tavoitteet ja hyödyt

Selvityksessä tulee ilmi, että koulut ja kirjastot tekevät runsaasti yhteistyötä, mutta ettei niiden yhteistyöllä ole ollut suunnitelmallista pohjaa. Yhteinen toi-mintasuunnitelma antaisi yhteistyölle jäntevyyttä ja vähentäisi yhteistyön ul-kopuolelle jäävien oppilaiden määrää.

Lähtökohdaksi suunnitelman luomiselle voisi ottaa sen, että oppilailla on oikeus oppia käyttämään kirjastoja, tuntea niiden tarjoamat resurssit ja mahdollisuu-det oman tiedon ja kokemuksen laajentamiseksi. Heillä on ennen kaikkea oike-us oppia hakemaan tietoa systemaattisesti ja tehokkaasti.

Oppilailla on myös oikeus oppia lukemaan sujuvasti ja nauttimaan kirjallisuu-desta yhtenä taiteenlajina. Heillä on oikeus tulla osalliseksi myös maailmankir-jallisuuden henkisistä varannoista ja sitä kautta löytää pääomaa kansainväli-seen vuorovaikutukseen. Yleissivistykseen kuuluvaa tietotaitoa ei löydetä ja omaksuta pelkästään googlaamalla ja chattaamalla.

Opettajien ja kirjastonhoitajien tiedonhallintataidoissa painottuvat erilaiset vahvuudet. Kun he tekevät toisiaan täydentävää yhteistyötä, voidaan parhai-ten edistää oppilaiden taitojen karttumista.

Selvityksessä nousi esiin se, että kirjaston henkilökunta suhtautui varovaisen positiivisesti erilaisten asiakasryhmien kanssa työskentelyyn. Myönteistä tässä on positiivinen asenne, mutta varautuneisuutta uusiin toimintaympäristöihin ja asiakasryhmiin nähden oli myös havaittavissa. Vastauksia voi tulkita toisaalta kokemuksen puutteena mutta myös ammatillisen itsetunnon vajeena. Yhteis-työ koulujen kanssa edellyttää etenkin kykyä jakaa omaa, olemassa olevaa ammattitaitoa ja tietoa toisille.

Halukkuutta ryhmien opastamiseen tutkituissa JJR-kirjastoissa on arviolta 150–180 ryhmäkäyntiin vuodessa. Tämän toimintamallin hyvin suunniteltu käyttö antaa jo erittäin hyvän pohjan kouluyhteistyölle. Käyntejä on mahdollista jär-jestää ala- ja yläasteen lisäksi myös lukioille, päiväkodeille ja aikuisväestölle.

55

Toimenpide-ehdotukset

oulun ja kirjaston yhteistyö on JJR-kunnissa ollut vilkasta ja elävää. Suunnitelmallisuus ja yhteiset käytännöt tehostaisivat oppilaiden tiedon-hallintataitoja ja kykyä suunnistaa erilaisten tiedonlähteiden ja tietoverk-

kojen runsaudensarvessa. Ilman hyvää lukutaitoa ei informaatioyhteiskunnas-sa kovinkaan hyvin selviydy.

Yhteistyön suunnitelmallisuuden lisäämiseksi ehdotan selvityksen pohjalta seu-raavia toimenpiteitä:

1. Yhteistyösuunnitelma

JJR-koulut ja kirjastot perustavat työryhmän, joka tekee koulun ja kirjaston yhteistyösuunnitelman. Työryhmässä on 1–2 edustajaa alakoulusta, yläkoulus-ta ja lukiosta sekä kirjaston pedagoginen informaatikko. Kaikki koulut voivat kommentoida työryhmän ehdotusta.

2. Koulun ja kirjaston yhteistyö kirjataan opetussuunnitelmiin

Koulun ja kirjaston yhteistyö, lukemaan innostamisen menetelmät, tiedonhal-lintataitojen opetus ja kirjastonkäytön opetus kirjataan opetussuunnitelmiin. Yhteistyöryhmä valmistelee opetussuunnitelmiin kirjaamisen. Vertailumateriaa-lina voidaan käyttää mm. Pieksämäen ”Elämyksiä ja tietoa” –raportissa ehdo-tettuja käytäntöjä.

3. Kirjasarjojen yhteiskäyttö suunnitelmalliseksi

Kirjastoilla ja kouluilla on kirjasarjoja, joiden yhteiskäyttö edellyttää sopimuk-sia, käytäntöjen luomista ja keskustelua resursseista. Kirjat ovat joko koulujen tai kirjastojen omaisuutta. Osa kirjoista on kirjaston tietokannassa. Toiset sar-jat ovat vanhoja ja vanhentuneita, toiset vanhoja mutta edelleen käyttökelpoi-sia. Käytössä on myös uusia sarjoja.

Yhteiskäyttö edellyttää varauslistojen luomista, lainauskäytännön rakentamis-ta, aineiston siirtoa kirjaston aineistotietokantaan ja kirjojen kuljetuskäytäntö-jen kehittämistä. Yhteiskäytön luominen vaatii resurssointia.

4. Koulutussuunnitelma tiedonhallintaidoille

Yhteistyöryhmässä luodaan suunnitelma tiedonhallintataitojen täydennyskoulu-tuksesta opettajille ja kirjaston henkilökunnalle. Koulutusta tarjotaan opettajil-

K

56

le VESO-päivien yhteydessä. Kirjastojen henkilökunnalle tehdään kirjaston si-säinen koulutussuunnitelma.

5. Kirjastoille yhteistyösuunnitelmat

Kirjastot tekevät työryhmän työn pohjaksi oman yhteistyösuunnitelman, jossa määritellään kirjaston sisäiset resurssit, koulujen kanssa tehtävän yhteistyön minimitavoitteet ja työn kehittämisen apuvälineet. Kaikissa kirjastoissa tehdään suunnitelma siitä, kenen vastuulla ovat luokkien ryhmäkäynnit, niiden sisältö ja yhteydenpito opettajaan. Käynneistä tehdään suunnitelma lukuvuodeksi. Kutakin luokka-astetta varten kirjastossa on määri-telty käynnin tavoitteet yhteistyösuunnitelman ja opetussuunnitelmien pohjal-ta.

6. Toenperän työkalupakki käytännön avuksi

Kirjaston intranettiin luodaan ryhmänvetäjän työkalupakki, joka sisältää koulu-jen opetussuunnitelmat ja koulujen ja kirjaston yhteistyösuunnitelman. Se si-sältää tuntisuunnitelmia ja tehtäväpohjia peruskoulun eri luokille. Ryhmänve-täjät tallentavat omat ohjelmarunkonsa muiden käyttöön. Ryhmäkäynnit do-kumentoidaan ja tilastoidaan sovitulla tavalla.

7. Yhteistyötä arvioidaan ja käynneistä annetaan palautetta Luokkakäynteihin luodaan kyselyohjelmistolla helppokäyttöinen palautelomake, jota voi käyttää verkossa. Kirjaston henkilökunta koulutetaan ohjelman käyt-töön. 8. Koulujen ja kirjaston yhteinen kirjastonhoitaja Kouluille ja kirjastoille perustetaan yhteinen koulukirjastonhoitajan toimi. Toi-menkuvana on yläasteiden ja lukioiden tietolähteiden hankinta ja hoito, opetta-jien opetustyön suunnitteluun osallistuminen ja tiedonhallintataitojen opetus yhdessä koulujen ja kirjaston kanssa. Tehtävään kuuluu myös oppilaiden opas-taminen heidän tiedonhakutehtävissään tutkielmia varten.

57

Visio

Koulun ja kirjaston tiivis yhteistyö kasvattaa sivistyneitä ja osaavia kansalaisia

JR-kouluilla ja kirjastoilla on yhteistyösuunnitelma, jossa määritellään yh-teistyön tavoitteet, runko ja tarvittavat resurssit. Suunnitelma on kirjas-tonhoitajien ja opettajien yhdessä laatima, ja sitä tarkistetaan säännölli-

sesti.

Jokaisella koululla opetussuunnitelmaan on kirjattu kirjastokäynnit, lukemaan innostamisen menetelmät ja tiedonhallintataitojen tavoitteet. Kaikki oppilaat käyvät kirjastossa ohjatuilla käynneillä vähintään viisi kertaa peruskoulun ai-kana. Kirjastoissa tehdään luokkakäynneistä vuosittain suunnitelma, joka tar-kennetaan opettajien kanssa. Kirjaston henkilökunnan käytössä on intranetin työkalupakki, joka sisältää koulujen opetussuunnitelmat, opetuskäyntien ta-voitteet, tuntisuunnitelmia ja tehtäväpohjia.

Kouluilla ja kirjastoilla on yhteinen kirjastonhoitaja, joka toimii opetusta tuke-vana informaatikkona, huolehtii koulujen tietokeskuksista ja opettaa tiedonhal-lintataitoja yhdessä kirjastojen ja opettajien kanssa. Koulujen ja kirjastojen kirjasarjat ovat luontevassa yhteiskäytössä.

Ala- ja yläkoulun lukudiplomeita ylläpidetään yhteistyössä. Kirjasto esittelee Lukukettua oppilaille vuosittain ja luokkiin lainataan lukudiplomikokoelmia. Diplomit ovat vuorovaikutteisia ja tukevat yhteisöllisyyttä. Lukion lukudiplomi on luotu itäsuomalaisena yhteistyönä. Yläkoulun kirjavinkkaus hankitaan yh-dessä ostopalveluna.

Peruskoulun päättävä oppilas osaa käyttää eri kirjastoja ja löytää itseään kiin-nostavaa luettavaa ja muuta aineistoa. Hän arvostaa kuvan ja sanan käyttötai-toa ja niiden erilaisia yhdistämistapoja. Hän osaa ilmaista itseään eri tavoin ja tuottaa aineistoa eri yhteyksiin. Hän osaa määritellä oman tiedontarpeensa ja pystyy valitsemaan tarvitsemansa tiedon tietolähteiden runsaudesta. Hän osaa yhdistellä eri tiedonhankintakanavia. Hän yhdistää kirjoista ja lehtiartikkelista löytämiään lähteitä verkkoaineistoon. Hän osaa arvioida erilaisten lähteiden luotettavuutta ja vertailla niitä. Hän kunnioittaa muiden tekemää työtä ja hei-dän tekijänoikeuttaan. Hän suojelee tietoverkoissa omaa yksityisyyttään ja ar-vostaa omaa intimiteettiään.

J

58

Lähteet

Kyselyt

Kirjastojen henkilökunta http://www.webropol.com/S.aspx?id=133192&cid=9035676 JJR-alakoulujen opettajat http://www.webropol.com/S.aspx?id=133471&cid=385839 JJR-yläkoulujen opettajat http://www.webropol.com/S.aspx?id=133555&cid=37981599 JJR-lukioiden opettajat http://www.webropol.com/S.aspx?id=133618&cid=36047373

Julkaistut lähteet

Esiopetus, Joroisten kunnan kotisivut. Luettu 15.6.2010. http://www.joroinen.fi/perusturva/perhepalvelut/varhaiskasvatus-ja-esiopetus/esiopetus Heikkinen, Antero: Kouluverkosta äänestettiin: Järvenpään kyläkoulun lakkau-tuspäätös valtuustossa äänin 24–2. Juvan lehti 22.12.2010, s. 3. JJR-allianssikuntien yhteistyösopimus. Ohjausryhmä 02.06.2006. http://www.jjr.fi/uploads/File/yhteistyosopimus_3-6-2006.pdf Joroisten kouluverkkosuunnitelma, 2009. KV 4.5.2009 § 46. Tulostettu 20.4.2010. www.joroinen.fi/tiedostot/Dokumentit/sivistystoimi/kouluverkko_2008-15__kv_4.5.2009.doc Joroisten lukio kotisivut. Luettu 27.4.2010. http://edu.joroinen.fi/lukio/

Joroisten yläkoulu. Tiedotelehti LV 2009–2010. 2009.

Joroisten yläkoulu. Tiedotelehti 2010–2011. 2010. http://edu.joroinen.fi/ylaste/images/pdf/tiedotelehti_lv_2010-2011.pdf

59

Julkishallinnon RSS-palvelut. Sivustolla Suomi.fi. Luettu 18.10.2010. http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/ajankohtaista/julkishallinnon_rss_palvelut/index.html Julux – Juvan lukion opinto-opas 2009–2010. 2009. Juvan lehden kotisivut 7.7.2010. Luettu 18.10.2010. http://www.juvanlehti.fi/Uutiset/10590874.html Juvan lukion kotisivut. Luettu 26.4.2010. http://www.juvanlukio.fi/ Juvan lukion kotisivut. Luettu 3.10.2010. http://www.juvanlukio.fi/

Juvan yläaste. Lukuvuositiedote, 2009. Luettu 28.4.2010.

Juvan yläaste. Lukuvuositiedote, 2010. http://www.juwanet.org/sivistys/yla_as/tiedote2004/lukuvuositiedote2010-2011.htm, luettu 3.10.2010.

Kangas, Sinikka: Kirjaston haasteet: (R)evoluutio ja tulevaisuudenhallinta Te-oksessa Tiikerinloikka: Kirjastot tiedon viidakossa. Kirjastopalvelu 1995.

Kaitainen's Blog. Luettu 26.4.2010. http://kaitainen.wordpress.com/

Kirjastopoliittinen työryhmä: Kirjastopoliittinen ohjelma 2001–2004: työryh-män muistio. Opetusministeriö 2001.

Kivirinta, Mervi & Raatikainen, Irma: Elämyksiä ja tietoa: Pieksämäen tiedon-hallintataitojen oppimispolku eri kouluasteilla –projekti: Raportti. Pieksämäki 2009. Myös verkkojulkaisuna.

Kouluverkosta ratkaisu syntyi yksituumaisesti. Juvan lehti 16.12.2010, s. 3.

Kuronen, Timo: Virtuaalikirjasto: Tulevaisuuden kirjastojen kehittämiskonsepti. Teoksessa Tiikerinloikka: Kirjastot tiedon viidakossa. Kirjastopavelu 1995.

Osikonmäen koulu, Rantasalmen kunnan kotisivut. Luettu 3.10.2010. http://www.rantasalmi.fi/palvelut/koulut_ja_opiskelu/kylakoulut/osikonmaen_koulu/

Podcasting. Sivustolla Wikipedia. Luettu 1.1.2011 http://fi.wikipedia.org/wiki/Podcast Rantasalmen kouluverkkosuunnitelma vuosille 2010–2015. Työryhmä Esa Lap-palainen et al. 7.10.2010. Luettu 31.12.2010

60

http://www.rantasalmi.fi/palvelut/koulut_ja_opiskelu/kylakoulut/osikonmaen_koulu/kouluverkkosuunnitelma/

Rantasalmen lukion opinto-opas. 2010. Luettu 3.10.2010. http://www.rantasalmi.fi/palvelut/koulut_ja_opiskelu/rantasalmen_lukio/opinto_opas/

Rantasalmen yläaste, Rantasalmen kunnan kotisivut. Luettu 3.10.2010. http://www.rantasalmi.fi/palvelut/koulut_ja_opiskelu/rantasalmen_ylaaste/yhteystiedot_ja_henkilokunta/

Sopanen, Jaana: Informaatiolukutaito peruskoulun ja lukion uusien opetus-suunnitelmien perusteissa ja opettajien näkemyksissä: Pro gradu –tutkielma. Tampereen yliopisto, Informaatiotutkimuksen laitos 2008. Myös verkkojul-kaisuna.

Sopanen, Jaana & Lehmusvuori, Päivi & Niemi, Raija: Kirjasto – vaihtoehto ja välttämättömyys: JJR alianssikuntien alueellinen kirjastostrategia 2005–2015. Kuntien lautakuntien hyväksymä 2005. Sopanen, Jaana & Lehmusvuori, Päivi & Niemi, Raija: Kirjasto – vaihtoehto ja välttämättömyys: JJR-allianssikuntien kirjastostrategia 2010–2015. Sivistys-toimen yhteislautakunnan hyväksymä 2010. Suomen seutukunnat. Sivustolla Wikipedia. Luettu 18.10.2010. http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_seutukunnat Tietoja YouTubesta. Sivustolla YouTube. Luettu 1.1.2011. http://www.youtube.com/t/about

Julkaisemattomat lähteet

Joroisten oppilastilasto 25.8.2009. Niemi, Raija (1): Sähköposti Rantasalmen lukion kirjastosta, 16.6.2010. Niemi, Raija (2): Ryhmäkäynnit Rantasalmen kirjastossa 2007–2009, doku-mentti 25.1.2010 Rantasalmi, oppilasmäärät 26.1.2010. Taulukko. Ryhmäkäynnit, 2004–2010. Juvan kirjasto. Taulukko. Sopanen, Jaana: Joroisten kirjasto: Ryhmäkäynnit 2007–2009, dokumentti 9.2.2010

Takakannen kuva Joroisten kirjaston lohikäärme eli sisilisko lastenosastoa vartioimassa Kuvaaja Jaana Sopanen

”Onks tietoo? Selvitys koulujen ja kirjaston yhteistyön kehittämistarpeista JJR-kunnissa” on raportti kyselystä, joka tehtiin Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kouluilla keväällä 2010. Alakoulujen, yläkoulujen ja lukioiden opettajille lähe-tettiin sähköpostilla kysymyksiä kirjastonkäytöstä, kirjaston materiaalien hyö-dyntämisestä sekä tiedonhallintataidoista. Kysymyksissä käsiteltiin myös nuor-ten lukuharrastusta. Kirjaston henkilökunnalle lähetettiin hieman erisisältöinen kysely. Heiltä kysyt-tiin kokemuksia eri asiakasryhmien opastamisesta ja tiedonhaun ohjauksesta. Työntekijöiden tiedonhallintataidot kiinnostivat myös. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa koulun ja kirjaston yhteistyön suunnitel-malliselle kehittämiselle. Koulun ja kirjaston yhteinen tavoite on lukutaidon ja tiedonhallintataitojen ke-hittäminen. Molemmat tehostavat opiskelua ja auttavat suunnistamaan tieto-verkkojen ja tiedonlähteiden viidakossa. ISBN 978-952-92-8413-9 (PDF)

onks tietoo? selvitys koulujen ja kirjaston yhteistyön ... tietoo...7 kuntien yhteenlaskettu...

Documents