Helmikuu 2017

2

Kompostoituminen on luonnollista, pieneliöiden

- bakteerien, sienien ja sädesienien - aikaan saamaa

eloperäisen aineen hajoamista hapellisissa olosuhteis-

sa. Hajoamisen tuloksena syntyy hiilidioksidia,

vesihöyryä, ravinnesuoloja ja humusta.

Kompostoin kanna aa.......................................................................3

Mitä ja miten voi kompostoida?............................. ................................4

Millainen kompostori meille?...............................................................6

Kompostorin sijoi aminen....................................................................9

Seosaineet eli kuivikkeet....................................................................10

Kompos n selvitytymispakkaus..........................................................12

Kompostoinnin aloi aminen..............................................................14

Kompostoitumisen vaiheet.................................................................15

Kompos n tyhjentäminen ja jälkikompostoin ...................................16

Valmiin kompos n käy ö....................................................................17

Ongelmia ja ratkaisuja.........................................................................18

3

Ko talousjä eestä perä kolmasosa on eloperäistä biojäte ä. Jätetäy öön

joutuessaan biojäte hajoaa hape omissa olosuhteissa ja muodostaa kasvihuo-

neilmiötä voimistavaa metaania. Etelä-Karjalassa ko talouksien kuivajäte ä

ei enää haudata kaatopaikalle, vaan se toimitetaan energiahyötykäy öön. Bi-

ojäte ä ei pidä kuitenkaan pol aa kuivajä een mukana, jo a saadaan sen

sisältämät arvokkaat ravinteet talteen ja edelleen hyötykäy öön.

Etelä-Karjalassa kaikilla kiinteistöillä on velvollisuus lajitella biojä eet. Erillis-

keräyksessä biojä eet noudetaan kiinteistöiltä ja toimitetaan Kukkuroinmäen

käsi elykeskuksessa sijaitsevaan Kekkilän kompostoin laitokseen. Syntypai-

kalla tapahtuva kompostoin on kuitenkin huoma avas ympäristöystävälli-

sempää ja myös taloudellisempaa.

Biojä eiden omatoiminen kompostoin vähentää jä een kuljetuksesta aiheu-

tuvia ympäristöhai oja ja pienentää jätehuollosta aiheutuvia kustannuksia.

Hyvän mielen lisäksi ko kompostoija saa ravinteikasta maanparannusaine a

puutarhaan ja kasvimaalle.

4

Käytännössä kaiken biologises hajoavan jä een voi kompostoida. Kompos-

in ei saa lai aa mitään, mikä ei maadu tai mikä voi haitata kompos n toimin-

taa. Kompostoitavan biojä een laatu vaiku aa siihen, miten kompostoin on

asianmukaisinta suori aa. Pelkän puutarhajä een kompostoin esimerkiksi

on yksinkertaisempaa kuin käymäläjä een tai elintarvikejä eiden kompos-

toin .

Elintarvikejä eiden kompostoin in tarvitaan hai aeläimiltä suoja u ja talvi-

aikana kompostoitaessa myös lämpöeriste y kompostori. Kompostorissa on

oltava kansi ja pohja tai pohjaverkko. Talousjätekompostorissa voidaan kom-

postoida myös puutarhajä eitä, mikäli kompostoriin mahtuu.

� Ruuantähteet

� Kahvin ja teen porot, suodatinpaperit ja

teepussit

� Hedelmien, vihannesten ja juuresten kuoret

� Munankuoret, munakennot, pienet luut

� Kalanperkeet

� Pehmopaperit, ellei niihin ole imeytetty

mitään haitallista

� Huonekasvien jätteet ja multa

� Puutarhajätteet

� Kotieläinten häkkien siivousjätteet

Tärkkelyksestä valmistetut biopussit

maatuvat hitaas , joten biojä eet

kanna aa lai aa kompostoriin

sellaisenaan tai sanomalehdestä

taiteltuun pussiin paka una.

5

Tuhka nostaa kompos n pH -arvoa ja hidastaa

kompostoitumista. Sen vuoksi tuhkaa ei kannata lai aa

kompostoriin. Puhdasta puutuhkaa voi lai aa suoraan

puutarhan koristekasveille lannoitus-

ja maanparannusaineeksi.

� Muovi, lasi, kumi, nahka, tekstiilit

� Imurin pölypussit

� Tuhka, kalkki

� Tupakantumpit, lakaisujäte

� Vaaralliset jätteet, kuten lääkkeet,

liuottimet, öljyt, maalit, paristot jne.

� Vaipat (biohajoavat vaipat voi kompostoida

jos poistaa ei-biohajoavat osat)

� Nestemäiset elintarvikkeet, paitsi

imeytettynä esim. sanomalehteen

� Haittakasvien, kuten jättiputken tai jätti-

palsamin siemeniä, kukintoja eikä juurakoita

6

Kiinteistötyyppi Asukasmäärä Kompostorin

lavuus

Omako talo 2-5 100-250 l

Paritalo 6-9 250 - 400 l

Rivitalo 10-24 400 - 1000 l

Rivi- / kerrostalo 25-49 1000 - 1500 l

Kerrostalo 50-100 1500 - 3000 l

Kerrostalo yli 100 väh. 1800 l

Kompostorin voi rakentaa itse tai hankkia jonkun kaupallisen mallin. Sopi-

van mallin valintaan vaiku aa käy ötarkoitus ja käy äjämäärä. Oheisessa

taulukossa on suuntaa antavia suosituskokoja elintarvikejätekompostorille,

riippuen käy äjämäärästä. Mikäli samassa kompostorissa käsitellään myös

puutarhajä eet, lantarve kasvaa huoma avas . Tarvi aessa voi käy ää

kahta tai useampaakin kompostoria, jolloin yhtä täytetään ja toiset muhivat.

� � KKääyytttötöttaarkorkoiitustus: käytetäänkö kompostia ympäri vuoden vai ainoastaan kesällä, ja kompostoidaanko talousjätettä, puutarhajätettä vai molem-pia.

� � Riittävä tiltilaavuusvuus: Kuinka monen henkilön jätteet on tarkoitus kompos-toida ja kompostoidaanko samalla laitteella sekä talousjätteet että puutarhajätteet.

� � Riittävän suuri ttääyyttttööaukkoaukko (huomio myös sekoittaminen).

� � KKansi ansi on helposti avattava ja se pysyy turvallisesti myös auki ja kiinni.

� � Kompostorissa on irrotirroteettttaava va eetuseinätuseinä tai avattava luukku tyhjennystä varten.

� � Kompostorissa on ilmailmassttoointiintiaukkoja tai -venttiilejä.

� � LLäämmpöpöeerriissttys ys on riittävä ja eriste on suojattu vettymiseltä.

� � Pohjassa on jjyrsyrsijäsuojusijäsuojus, esim. metalliverkko (silmäkoko max. 7mm).

� � Kompostori on ti tiiivis,vis, ssäänkeäänkessttäävävä ja suosuojajatttu hatu haiittttaeläimiltäaeläimiltä.

� � SuoSuottoovveden eden ppoioisstuminentuminen on mahdollista.

7

Puutarhajä eitä voi aivan hyvin kompostoida talousjätekompostorissa, mu a

etenkin haravoin jäte ä syntyy yleensä niin paljon, e ei kompostorin kapasi-

tee riitä kaiken jä een käsi elyyn.

Puutarhajä eiden kompostoin ei vaadi väl ämä ä kompostoria - yksinker-

tainen kehikko tai pelkkä aumakin rii ää. Kompostorissa tai kehikossa puu-

tarhajäte kuitenkin maatuu nopeammin ja kehikko estää myös jä eiden

leviämisen tuulen mukana ympäristöön.

Puutarhajä eiden kompostoin in kanna aa varata rii äväs laa. Yksi äis-

tä suurta kehikkoa kätevämpi on kaksi- tai useampilokeroinen rakenne, jossa

kompostoituminen tapahtuu vaihei ain.

Kehikko on helppo rakentaa itsekin. Ava ava etuseinä helpo aa tyhjentämis-

tä. Jos kannen nikkaroin tuntuu hankalalta, kannen voi korvata pressulla.

Kompos n pei äminen tavalla tai toisella kuitenkin kanna aa, koska se estää

kosteuden haihtumista ja toisaalta kompos n ve ymistä ja ravinteiden kar-

kaamista maahan sadesäällä.

Haitallisten vieraskasvilajien, kuten jä putken ja jä palsamin

leviäminen pitää estää. Kasvin siemenet eivät väl ämä ä

menetä itämiskykyään kompostorissa, joten vieraskasvien

kukinnot, siemenet ja tuoreet juurakot tulee pakata

muovipussiin ja lai aa kuivajä eisiin

m

jälkikompostoin ,

rei’itetyn pressun alla

misttaa maahanmissttaa maahan

umisttaa jjaa ttooiissaaaallttaa kkoommppos n

n sadesäällllään sadeessäääälllä.

etuseinän laudat ovat

urassa, jolloin ne on

tyhjennyksen yhteydessä

helppo irroi aa

oosttooin , jäällkkiikkoommppoo

eeessssunn allrreei’iitteeettyyynn pprree

etuusseinäne

urassa jou

8

Käymäläjä eet kanna aa myös kompostoida. Kuivakäymälä vähentää jäte-

veden määrää ja varsinkin ravinteiden määrää jätevedessä. Käymäläjä eestä

muodostunut kompos onkin eri äin ravinnepitoista.

Käymäläjäte ä saa kompostoida ainoastaan tarkoitukseen soveltuvassa, sul-

jetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostoin lai eessa, joka on sijoite u i-

viille pohjalle ja josta ei pääse valumaan nesteitä maahan. Käsi elemätöntä

käymäläjäte ä ei saa haudata maahan. Tarkasta onko omassa kunnassasi

muita kuivakäymälää koskevia ohjeita tai määräyksiä kunnan ympäristöviran-

omaiselta.

Käymäläjä een tulisi antaa kompostoitua

vähintään vuosi ennen kuin sitä käytetään

koristekasveille tai viherrakentamiseen.

Hyötykasveille käymäläjätekompos sopii

käyte äväksi parin vuoden ikäisenä. Raaka-

na syötäville kasviksille, kuten salaa lle tai

porkkanalle, käymäläjätekompos a suosi-

tellaan käyte äväksi vasta kolmen vuoden

kypsymisen jälkeen.

Jos kiinteistöllä on käytössä kantovesi voi jätevesijärjestelmässä syntyvän liet-

teen ja harmaiden jätevesien saostussäiliön lie een kompostoida kiinteistöl-

lä kompostoin lai eessa.

Myös pienpuhdistamojen lie een voi kompostoida kompostoin lai eessa,

jos liete on kiinteässä muodossa ja määrä on vähäinen (joissain puhdista-

moissa on lie eenkeräysjärjestelmät).

Kuivakäymäläjä eitä ja lie eiden käsi elyä koskevia ohjeita on Etelä-Karja-

lan jätehuoltomääräyksissä. Neuvontaa ja opastusta voi pyytää kun en ym-

päristöviranomaisilta.

9

Kompostorin sijoi elua suunniteltaessa kanna aa pitää mielessä jätehuolto-

määräysten velvoi eet, mu a myös kompostorin käyte ävyys. Kompostoris-

ta ei saa aiheutua ympäristölle tai terveydelle hai aa, eikä sitä saa sijoi aa

15 metriä lähemmäs kaivoa tai vii ä metriä lähemmäs naapurin rajaa, ilman

naapurin suostumusta. Puutarhajätekompos n voi sijoi aa kahden metrin

päähän naapurin rajasta.

� Kompostori sijaitsee riittävän kaukana tuuletusikkunoista ja ilmanvaihtokanavista.

� Jätteen vienti kompostoriin on helppoa myös talvella.

� Kompostorin tyhjentämiseen ja jälkikompostointiin on riittävästi tilaa

� Kompostorista valuvien suotovesien käsittely on hallittua, joko siten, että alusta on vettäläpäisevä, tai vettäläpäisemättömällä alustalla suotovedet kerätään talteen.

� Suoto-, sade- ja sulamisvedet eivät keräänny laitteen alle.

� Sijoituspaikka on tuulelta suojassa, ei suorassa auringon paahteessa.

� Kompostori sijaitsee yli 15 m lähimmästä kaivosta.

� Naapurilta on saatu suostumus, jos elintarvikejätekompostorin paikka on alle 5 m naapurin rajasta. Naapurin kanssa voi neuvotella myös yhteisestä kompostorin paikasta tontin rajalla.

10

Elintarvikejä eiden onnistuneeseen kompostoin in tarvitaan aina jotain se-

osaine a eli kuivike a. Seosaine parantaa kompos n ilmavuu a, sitoo kos-

teu a ja ravinteita, nopeu aa jä een hajoamista ja parantaa kompos n

ravinnetasapainoa. Kompostoriin vietyjen biojä eiden säännöllinen pei ä-

minen kuivikkeella vähentää myös hajuhai oja.

Seosaineina voi käy ää kaupassa myytäviä valmiiksi säkite yjä kuorikkeita,

mu a kuivikkeeksi kelpaavat yhtä hyvin puiden lehdet ja silputut oksat.

Omalta pihalta haravoidut lehdet, neulaset ja muu pihakarike ovat edullista ja

käy ökelpoista seosaine a kompostoriin ja niitä kanna aakin varastoida kui-

vana talvea varten odo amaan. Tuore kasvijäte ei toimi kuivikkeena, eivätkä

puiden ja pensaiden lehdet yksistään, koska ne muodostavat helpos levy-

mäisiä, hape omia kerroksia kompos in. Haravoin jäte toimiikin parhaiten

sekoite una muihin seosaineisiin.

Haketetut oksat imevät tehokkaas kosteu a ja etenkin havupuuhake neutra-

lisoi hyvin ammoniakkia. Hake a on mielly ävä käy ää seosaineena, koska se

ei pölyä eikä jäädy talvella. Puuhake myös kompostoituu hyvin - leh puuhake

hieman nopeammin kuin havupuuhake. Sopiva palakoko on 1-2 cm.

Kuivasta puusta höylätyt lastut kuohkeu avat kompos a, mu a hajoavat hi-

taas ja sitovat heikos kosteu a ja ravinteita. Ku erilastujen kanssa kan-

na aakin käy ää jotain imukykyisempää seosaine a kuten turve a. Liian

hienojakoinen sahanpuru puolestaan ivistyy liikaa, joten sitä kanna aa käyt-

tää vain pieniä määriä jonkun karkeamman seosaineen kanssa. Huom! Käsi-

teltyä, esim. maala ua, laka ua tai kylläste yä puuta ei missään tapauksessa

pidä lai aa kompos in.

11

Turve sitoo tehokkaas kosteu a, ravinteita sekä hajuja ja maatuu nopeas .

Hienojakoisena aineena turve kuitenkin ivistyy helpos , joten sitä kannat-

taa käy ää yhdessä karkeamman seosaineen, kuten kuorikkeen kanssa. Hyvä

sekoitussuhde on 1:1.

Leh - ja havupuiden rouhi u kuori sitoo hyvin kompos n kosteu a ja haju-

ja. Se antaa kompos in ilmavuu a ja parantaa hiilipitoisena aineksena ta-

lousjätekompos n ja kuivakäymälän ravinnetasapainoa. Kuorikkeeseen voi

sekoi aa lisäksi turve a, jolloin sen kosteuden ja ravinteiden sitomiskyky en-

sestään paranee. Havupuiden pihka maatuu heikos , mu a se voi ehkäistä

kärpästen lisääntymistä.

Vanhaa kompos a voi myös käy ää seosainee-

na, jos se sisältää vielä maatumatonta aine a.

Vanha kompos tuo mukanaan pienieliöstökan-

nan, joka nopeu aa uudenkin aineksen maatu-

mista. Yksistään käyte ynä vanha kompos ei

kuitenkaan ole hyvä seosaine.

Olki ja ruoko hajoavat hitaas , mu a toimivat silpu una hyvänä seosaineena.

Kartonkisia kananmunakennojakin voi käy ää seosaineena. Huokoinen kar-

tonki sitoo hyvin kosteu a ja ravinteita ja silputut kennot hajoavat kompos-

ssa melko nopeas .

12

Kompos n hoidossa on tarkoitus järjestää mahdollisimman suotuisat olosuh-

teet pieneliöille, jotka hoitavat jä eiden hajo amisen.

Kompos ssa jä eitä hajo avat pieneliöt tarvitsevat happea elääkseen ja toi-

miakseen. Kompostorissa tuleekin olla rii äväs ilmanvaihtoaukkoja. Jo a

kompos ei mene liian iviiksi ja hape omaksi, siihen lisätään kuohkeu a-

vaa seosaine a. Aika ajoin kompos a myös pöyhitään ja käännellään hapen

saannin turvaamiseksi. Jos olosuhteet kompos ssa muu uvat hape omik-

si, hajotustyötä alkavat tehdä hape omassa ympäristössä viihtyvät pieneliöt.

Hajoamisprosessi muu uu kompostoitumisesta haju- ja metaanipäästöjä ai-

heu avaksi mätänemiseksi.

Pieneliöt käy ävät kompos n eloperäistä jäte ä ravintonaan. Tärkeimmät

pieneliöiden tarvitsemat ravinteet ovat typpi (N) ja hiili (C). Tärkeää on myös

typen ja hiilen keskinäinen suhde, eli ravinnetasapaino.

Elintarvikejäte sisältää yleensä runsaas typpeä, joten se tarvitsee seurak-

seen hiilipitoista seosaine a, kuten puuhake a ja turve a. Jos kompos ssa

on liikaa typpeä, osa siitä voi haihtua ammoniakkina ilmaan. Tämän huomaa

kompos n pistävästä ammoniakin hajusta.

Jos kompos ssa taas on liian vähän typpeä suhteessa hiilen määrään, kom-

postoituminen hidastuu. Tällainen lanne voi olla yleensä puutarhajäte-

kompos ssa. Typpeä voidaan lisätä kasteluveteen sekoitetulla kanankakalla,

nokkosvedellä, urealla tai kaupallisilla kompos herä eillä. Myös tuoreet kas-

vinosat sisältävät runsaas typpeä.

13

� Kerää ämpäri täyteen nokkosia.

� Lisää päälle vettä niin paljon, että kasvit peittyvät.

� Anna nokkosten seistä vedessä pari viikkoa välillä

sekoittaen.

� Laimenna liemi kymmenkertaisesti.

Pieneliöt tarvitsevat myös sopivas kosteu a elääkseen. Kompos on sopi-

van kosteaa, kun osi ain lahonneesta kompos massasta irtoaa puriste aessa

muutama vesipisara. Yleensä elintarvikejäte on liiankin kosteaa, joten sekaan

on lisä ävä seosaine a kosteuden sitomiseksi. Liian märästä kompos sta lop-

puu ilma, ja kompostoituminen muu uu mätänemiseksi. Puutarhajäte sen

sijaan on yleensä kuivaa, joten puutarhakompos a on hyvä kastella kääntä-

misvaiheessa.

Kompos n pieneliöt tuo avat lämpöä hajo aessaan jä eitä. Toimivassa kom-

postorissa lämpö la voi nousta yli 50 asteeseen muutamassa päivässä. Tau-

dinaiheu ajat ja rikkakasvien siemenet tuhoutuvat yleensä 60-70 asteessa.

Talvella lämpöä haihtuu paljon ja kunnollinen lämmöneristys onkin tarpeen.

Lumi tai solumuovi, esimerkiksi retkipatja, kompostorin ulkopuolella on pak-

kasjaksolla hyvä lisäeriste. Liian alhaisessa lämpö lassa kompostoituminen

hidastuu, kompostori voi täy yä ja mennä jäähän. Silloin lämpöä voi yri ää

lisätä sijoi amalla kompos in kuumaa ve ä sisältäviä kanistereita.

14

Kompostoin on paras aloi aa, kun ulkolämpö la on plussan puolella. Läm-

pö lan laskiessa kompostoituminen hidastuu ja aloitus voi olla hankalaa.

Toisaalta kesällä riesana voivat olla kärpäset, ennen kuin kompostoituminen

pääsee täyteen vauh in.

Kompostori pohjustetaan aluksi ilmavalla seosaineella. Pohjalle kanna aa

lai aa n. 20 cm paksu kerros esimerkiksi oksasilppua tai kuorike a. Si en

kompostoria aletaan täy ää tasaises lisäämällä kerroksi ain biojäte ä ja

sopivaa seosaine a. Seosaine a käytetään tarpeen mukaan noin 20-50 % bi-

ojä een määrästä. Eläinperäiset jä eet kanna aa pei ää erityisen hyvin ha-

juhai ojen ja kärpästen väl ämiseksi.

Kompostori voi toimia mainios ilman suurempaa vaivaa, jos laji elu kei -

össä on tehty huolellises , isommat jä eet on pieni y ja seosaine a on lisät-

ty oikein ja rii äväs . Joka kerta kompostorilla käydessä kanna aa kuitenkin

tarkkailla sen hajua, kosteu a, täy öaste a ja lämpö laa. Niistä voi päätellä,

toimiiko kompostori niin kuin pitäisi ja missä vaiheessa kompostoitumispro-

sessi on.

Toimivaa kompos a ei tarvitse sekoi aa kovinkaan usein. Pintaosan (20-30

cm) pöyhiminen kerran, pari kuukaudessa rii ää. Samalla reunoilta voi kään-

tää massaa kompos n kuumempaan keskiosaan. Suurempia yhteiskäytössä

olevia komposteja on hyvä pöyhiä perusteellisemmin muutaman kerran kuu-

kaudessa.

15

Kun jäte ä lisätään kompostoriin säännöllises vähän kerrassaan, päällim-

mäisenä kompos ssa on lämpenemisvaiheessa oleva kerros. Tuolloin kom-

postorin valtaavat bakteerit ja sädesienet ja kompos n lämpö la nousee

muutamassa päivässä 40-50 asteeseen.

Kun lämpö la on noussut ylös, alkaa kuuma vaihe. Lämpenemisvaiheen ha-

jo ajat väistyvät ja kompos n valtaavat kuumiin oloihin erikoistuneet bak-

teerit ja sädesienet. Ne käy ävät ravinnokseen kompos n helpos hajoavia

ravintoaineita, kuten sokereita ja rasvoja. Kuumassa vaiheessa kompostorin

lämpö la voi nousta jopa 85 asteeseen. Tämä vaihe kestää enintään muuta-

man viikon.

Kun helpos hajote ava ravinto alkaa loppua, kompos n lämpö la laskee ja

siirrytään jäähtymisvaiheeseen. Lämpö la laskee 20-35 asteeseen. Kompos-

n valtaavat taas uudet hajo ajat. Vaikeammin hajote avia puuaineksia ryh-

tyvät hajo amaan niihin erikoistuneet sienet ja sädesienet. Myös homesienet

kuuluvat toimivaan kompos n. Jäähtyvään kompos in ilmestyvät myös pal-

jain silmin nähtävät tunkiolierot, kovakuoriaiset, siirat ja tuhatjalkaiset.

Nopeinta hajoaminen on +35-50 oC:ssa.

Viimeisessä vaiheessa puhutaan kompos n

jälkikypsymisestä. Tässä vaiheessa kompos-

muu uu valmiiksi mullaksi, eli humukseksi,

kompos massa on vielä lämmintä.

0 oC

een ha-

bak-

Kompostoitumisen eri vaiheita voi tarkkailla mi aamalla kompos n lämpö-

laa.

ö

16

Kompostoria ei kannata tyhjentää liian aikaisin, mikäli siihen vielä mahtuu

jäte ä. Pieneliöiden on anne ava tehdä hajotustyötään rauhassa. Tyhjen-

nys on kuitenkin tehtävä viimeistään siinä vaiheessa, kun kompostori täy yy.

Kompostoin ajasta, jä een määrästä ja laadusta, kompostorin toimivuudes-

ta, ulkoilman lämpö lasta ja kompos n hoidosta riippuu, onko kompos jo

valmista käyte äväksi vai onko se jälkikompostoitava. Myös käy ökohde vai-

ku aa siihen, mikä on kompos n sopiva kypsyysaste.

Kompos n kypsyyden pystyy parhaiten arvioimaan sen ulkonäöstä ja hajus-

ta. Kypsä kompos tuoksuu mielly ävän multamaiselta, on tummanruskeaa

ja tasalaatuista. Maatuma omia elintarvikejä eitä ei enää pysty ero amaan

- lukuun o ama a mahdollisia kananmunan kuoria ja pieniä luita, jotka maa-

tuvat hyvin hitaas .

Kompos n tyhjentäminen kanna aa ajoi aa kevääseen, jolloin multa saa-

daan he käy öön istutuksille. Toinen tyhjennys kanna aa suori aa syksyllä,

jo a kompos in saadaan laa talvea varten. Vähemmän maatunut kompos n

pintakerros kanna aa aina o aa tyhjennyksen yhteydessä erilleen ja lai aa

se tyhjennetyn kompostorin pohjalle, uuden kompos n ”siemeneksi”.

Puolikypsä kompos on alle vuoden ikäistä ja se on voimakas lannoite. Monil-

le hyötykasveille sitä ei kannata käy ää sellaisenaan, joten jälkikompostoin-

voi olla tarpeen. Jälkikompostoin in soveltuu esimerkiksi puukehikko tai

avonainen auma. Kompos massa on hyvä suojata muovilla tai muulla peit-

teellä, e ei se kuivu tai ole al ina sateelle. Hapensaan tulee varmistaa joko

pei een liepeiden alta tai tekemällä pei eeseen ilmareikiä. Kasaa kanna aa

silloin tällöin käännellä ja tarvi aessa kastella.

Puolikypsän elintarvikejätekompos n voi siirtää jälkikompostoitumaan myös

puutarhajätekompos in. Typpipitoisena se nopeu aa tällöin myös puutarha-

jä een lahoamista.

17

Kypsää kompos a voi käy ää kasvimaan parantamiseen ja lähes kaikkialla

puutarhassa. Yksinään käyte ynä kompos on liian kuohkea kasvualusta, jo-

ten se kanna aa muokata maahan. Kasvimaan parantamiseen sitä voi käy ää

kasvien tarpeesta ja maan kunnosta riippuen 30-50 litraa neliömetrille, eli 3-5

cm paksun kerroksen verran. Kompos multa on pitkävaiku eista maanparan-

nusaine a. Samalle lohkolle sitä kanna aakin lai aa noin kolmen neljän vuo-

den välein. Kukkalaa koihin kompos sta saa hyvän kasvualustan, kun siihen

sekoi aa hiekkaa ja savea suhteessa 1:1:1.

Erityisen vaateliaita kompos mullan suhteen ovat juurekset, sipulit, yr t, sa-

laa t, marjapensaat ja hedelmäpuut sekä muut monivuo set kasvit. Niille

kanna aa lai aa vain hyvin maatunu a kompos multaa.

Kaalit, kurpitsat, kurkut ja tomaa t

sen sijaan sietävät puolikypsääkin

kompos multaa.

Ennen käy öä valmis kompos kanna aa seuloa noin 10 mm

seulalla, jo a massasta saadaan eroteltua huonos maatuneet

luut, juurakot ja oksankappaleet. Ne voi lai aa takaisin kom-

postoriin jatkamaan lahoamista. Seulo u multa on siis ä levi-

teltäväksi vaikka nurmikolle ohueksi ka eeksi.

Mansikka tuo aa satoa

parhaiten ravinneköyhässä

maassa, joten mansikalle ei

ravinteikasta kompos multaa

kannata lai aa ensinkään.

18

ONGELMA SYY RATKAISU

Mädäntyneen

haju

� Komposti on liian märkä tai tiivis.

� Jätteitä ei ole peitetty kun-nolla.

� Lisää karkeaa seosainetta ja sekoita komposti hyvin.

� Hautaa jätteet, etenkin eläinperäinen jäte syvem-mälle kompostiin.

Pistävä

ammoniakin haju

� Ravinnetasapaino ei ole

kunnossa (liikaa typpeä).

� Lisää turvetta, joka on

hyvä hiilenlähde ja sitoo

lisäksi tehokkaas hajuja.

Kompos ei

lämpene / jäte ei

maadu

� Komposti on liian märkä

� Komposti on liian kuiva

� Kompostissa on liian vä-hän typpeä (yleensä puutarhajätekomposti)

� Kuuma vaihe on ohi ja maatuva aines on kom-postoitunut

� Lisää reilusti seosainetta ja sekoita hyvin.

� Kastele haalealla vedellä ja hämmennä.

� Lisää typpeä nokkosve-den, kanankakan, urean tai puolikypsän kompostin muodossa

� Tyhjennä komposti

Kärpäset,

kärpäsen toukat

� Kompostin haju houkutte-lee kärpäsiä. Kts. kohta mädäntyneen haju

� Lisää seosainetta ja sekoita.

� Käännä pinnalla olevat munat ja toukat kompos-tin kuumaan keskiosaan

� Käytä tarvittaessa kärpäs-ten hävittämiseen tarkoitettua, kompostiin soveltuvaa torjunta-ai-netta.

19

ONGELMA SYY RATKAISU

Kompos on

jäätynyt

Kovat pakkaset voivat jäädyt-tää lämpöeristetynkin kom-postin, etenkin jos

� kompostissa on liian vä-hän biojätettä

� lämpöeristys on riittämä-tön

Kompostoria voi käyttää vaikka se olisi jäätynyt, niin pitkään kuin siihen mahtuu jätettä. Kevään tullen komposti kyllä sulaa, mutta sulamista voi edesauttaa seuraavasti:

� Laita kuumaa vettä sisältävä kanisteri kompostoriin ja vaihda se muutaman päivän välein.

� Puutarhakompostorin sulamista voi keväällä edistää typpipitoisella heräteaineella.

Muurahaiset � Komposti on liian kuiva � Muurahaisista ei ole mitään haittaa, mutta liian kuivassa kompos-tissa maatuminen ei tapahdu tehokkaasti, joten kastele kompos-tia haalealla vedellä ja sekoita hyvin.

Sieni- ja

homekasvusto

� Sienet ja homeet kuuluvat normaalisti toimivaan kompostiin ja osallistuvat biojätteen hajottamiseen.

� Ei syytä huoleen, hoida kompostia kuten en-nenkin.

biojä

Asiakaspalvelu, puh. 010 841 1818, asiakaspalvelu@ekjh.fi , www.ekjh.fi