Vantaan rotaryklubi23.02.2012

Aarne Pehkonen

Vantaanjoki maatalouden näkökulmasta

Maatalouden tehtävä nyt ja tulevaisuudessa

• Perustehtävä – Ruoan raaka-aineiden tuottaminen

• Täydentävät tehtävät– Non food-tuotteet– Luontoon perustuvien maatalouden

tuotantoedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen – Aineettomien (yleensä ilmaisten) hyödykkeiden

tuottaminen muille yhteiskunnan jäsenille

Maatalous ja Itämeri

• Maataloudesta on Suomessa tehty syntipukki Itämeren heikkoon tilaan– Suomen maatalous on Itämeren suurin saastuttaja– Suomen maatalous on Suomenlahden suurin likaaja– Suomen maatalous on Saaristomeren suurin likaaja

• Nyt jopa media (mm. HS 19.01.) on joutunut tarkistamaan kantaansa– Kingasepin Fosforitin fosforipäästöt (1026 t/a) ovat

suuremmat kuin koko Suomen alueelta tulevat– Suoraan leville käyttökelpoisen fosforin osalta määrä

on noin nelinkertainen Suomen maatilojen päästöihin verrattuna (MT 20.1.)

Maanviljelijä on viljelyn vesistövaikutusten osalta usealta suunnalta tulevassa

”ristitulessa”• Taloudelliset realiteetit• Maaperän ominaisuudet ja sään vaihtelut• Median ruokkima ns. yleinen mielipide• Maatalous- ( ja ympäristö-) politiikka, sekä

nykyinen, että aikaisemmin toteutettu– Sodan aikana köyhtynyt peltojen fosforivaranto ja

nykyinen kalkituksen kohottama pH– Vilja-Suomi ja Maito-Suomi– EU:n tulon myötä luotu kaavamainen ympäristö-

tukijärjestelmä

Vantaanjoki-Pääuoman pituus 101 km

-Jokien yhteispituus 300 km

-Suurimmat sivujoet

-Keravanjoki

-Tuusulanjoki

-Palojoki

-Luhtajoki

-Lepsämänjoki

-Härkälänjoki

-Keihäsjoki

-Valuma-alue 1685 km2

-Keskivirtaama joen suulla 16 m3/s ja vähävetisinä aikoina 2 m3/s

Vantaanjoki historiallisessa perspektiivissä

• Alkujaan Vantaanjoki oli tärkeä lohijoki• Asutuksen kasvaessa ja alueen teollistuessa joki

muuttui ”likaviemäriksi”. Tämä tilanne oli pahin 1950- ja 1960 –lukujen vaihteessa

• Vesiensuojelutyön ansiosta lohikalat ovat vähitellen palaamassa jokeen. – Ansio tästä kuuluu taajamien ja teollisuuden

jätevesien puhdistukselle ja meriviemärille (joka on vielä pahasti keskeneräinen)

– Maatalouden osuus joen puhdistumissa on vähäinen, niin kuin oli sen likaantumisessakin. Taajamien jätevesien puhdistuksen parantuessa maatalouden suhteellinen osuus päästöistä on kasvanut

Vantaanjoen laakso viljelymaana

• Vantaanjoen laakson pellot ovat melko nuorta entistä merenpohjaaMaaperä helposti erodoituvaa

• Vantaanjoen vesistössä on vain muutama pieni järvi ja valuma-alueella on vähän soitaVeden korkeuden ja virtaaman vaihtelut suuria ja

nopeita

• Vantaanjoen vesistöalue on Suomen tiheimmin asuttuJoen arvo virkistysalueena erittäin tärkeä

Nykyinen Vantaa oli suurelta osin veden alla 7500 – 5000 eKr

Lähde: Leskinen ja Pesonen 2009

Vantaanjoen talvitulva joulukuussa 2011

Vantaanjoen valuma-alueen pellotsen kannalta keskeisten kuntien alueella

Peltoja on yht. n. 26 000 ha viiden kunnan alueella (65 % valuma-alueen pelloista, pinta-alat vuodelta 1999)

Kunta Peltoala 1000 ha Vantaa 3,04Hyvinkää 5,32Nurmijärvi 10,11Riihimäki 2,14

Tuusula 5,37 Yht. 25,98

Tietoja Vantaanjoen valuma-alueen pelloista em. viiden kunnan osalta

• Fosforiluku on kaikissa kunnissa n. 85 %:ssa tutkituissa peltolohkoissa pieni (alle 18 mg/l)

• Kaltevuus on 84 %:ssa lohkoista alle 3 % (käytännössä tasainen), jyrkkiä rinnepeltoja on erittäin vähän

• Maalajit eri lohkoilla– 55 % hienoja (As, HsS, HtS, LjS)– 40 % keskikarkeat (HHs, KHs, He, HHt, KHt)– 5 % karkeat (HHk, KHk, SiMr, HtMr, HkMr)– Eloperäisiä maita (turve, multamaa) on erittäin vähän

Vantaanjoen maanviljelysalueilta tuleva ravinnekuorma

• Tarkkaa tietoa pelkän maatalouden ravinne-kuormasta ei ole, mutta vertaamalla peltoalueilta tulevaa ravinnekuormaa metsistä tulevaan, se on pelloilta merkittävästi suurempi

• Joen valuma-alueella on n. 1300 maatilaa ja niillä n. 40 000 ha peltoa, mikä on 2,4 % valuma-alueen pinta-alasta ja n. 1,8 % Suomen peltoalasta

• Peltoviljelyalueiden osuus Vantaanjoen vesistön kokonaiskuormituksesta (arvio v. 2002) – Fosfori n. 60 %, josta n. 75 % on kiintoaineena– Typpi n 40 %

Vantaanjoen maanviljelysalueilta tuleva

ravinnekuorma, jatkoa…

• Kuormituksessa on ajallisesti suuria vaihteluita– Vähän veden aikaan kesällä ja talvella pelloilta tuleva

kuormitus on käytännössä nolla. Silloin jokiveden sameus johtuu pääasiassa uomaeroosiosta

– Keväällä ja syksyllä joen virtaaman ollessa suuri hetkelliset fosforipäästöt ovat yli 100-kertaiset normaaliin kesän tilanteeseen verrattuna

• Nykyiset maatalouden kuormituksen vähentämistoimenpiteet ovat olleet tehottomia (ts. ainakin osittain virheellisiä)– Kesällä suojavyöhykkeiden tehon ollessa

parhaimmillaan niillä ei ole mitään tekemistä– Etenkin keväällä, jolloin tehoa tarvittaisiin, niiden teho

on pieni

Maatalouden ja siihen läheisesti liittyvien elinkeinojen vaikutus

Vantaanjoen veden laatuun

• Peltoviljely – ravinteet – torjunta-aineet

• Golf-kentät ja viheralueet– riskit samat kuin pellolla, mutta pinta-alayksikköä kohden selvästi suuremmat

• Karjatalouden päästöt – lannan varastointi ja levitys – ns. harmaavedet– laidunnus

• Hevostalous– jaloittelutarhat ja ratsastuksen harjoittelupaikat– lannan varastointi ja käsittely

• Metsätalous– ojitus – maanmuokkaus– kantojen poisto

Lyhyt oppimäärä maatalouden maaperätieteen perusteita

• Maalla on muisti ja se on antelias– Maa pystyy pidättämään vain tietyn määrän vettä– Maa pyrkii aina suolapitoisuudessa (= ravinteiden

määrässä) tasapainoon maahiukkasten pinnalla ja niitä ympäröivässä vedessä olevien ravinteiden kanssa

– Eri maalajeilla tämä tasapino on erilainen

• Vedellä on ”hiuka”– Jos pellolle tulee enemmän vettä kuin maa voi

pidättää, myös tämä liika vesi pyrkii suolatasapainoon maan kanssa, ts. ottaa maasta ravinteita

Lyhyt oppimäärä maaperätieteen perusteita, jatkuu…

• Kasvit ottavat ravinteensa maasta veteen liuenneena ja käyttävät niitä– Eri kasvuvaiheissa eri määriä – Eri kasvuvaiheissa erilaisissa suhteissa

Pellolta voi päästä vesistöihin ravinteita seuraavilla tavoilla

Liuenneena veteen ei näy vesistön sameutena (suurina pitoisuuksina se näkyy vaahtoamisena)• Salaojien vesissä (ne yleensä kirkkaita)• Pintavaluntana ja avo-ojien vesissä (ne ovat yleensä sameita,

ts. niissä on mukana myös kiintoainetta)• Nämä ravinteet ovat peräisin maasta tai rikkoutuneista

kasvisoluista (ts. niitä tulee mm. suojavyöhykkeiltä) Virtaavan veden mukanaan kuljettamana kiintoaineena

näkyy selvästi vesistön sameutena; vaikutus ravinnepitoisuuteen tulee viiveellä ja vaimentuneena• Sitä tapahtuu yleisimmin runsaan vesimäärän aiheuttamassa

hallitsemattomassa pintavalunnassa silloin, kun maa ei pysty imemään tulevaa vesimäärää

• Kaltevilla pinnoilla• Kasvipeitteettömällä pallolla

Virranneen veden

aiheuttama noroutuma

pellolla.Siitä on

kulkeutunut kiintoainetta

ja samallapartikkelifosforia

Vesistöön

Kuva

Pasi Valkama

Valtaojan piennaron rikottu

kynnön yhteydessä,jolloin pellolta tulevat vedet

ta niiden mukanaoleva kiintoaine

pääsevät esteettä ojaan ja edelleen

vesistöön

Kuva

Pasi Valkama

Suojakaistatvähentävät

merkittävästi eroosiota

etenkin rinnepelloilla

KuvatKirsti Lahti

Mitä voidaan tehdä asian parantamiseksi

Eri kuntien ja organisaatioiden toiminnan nykyistä parempi koordinaatio

Valuma-alueajattelun ottaminen torjuntatoimen keskeiseksi lähtökohdaksi

Torjuntatoimien kohdistaminen niille pelloille ja peltojen osille, missä riskit ovat suurimmat – Vesistön läheisyys– Suuri kaltevuus– Korkea ravinnepitoisuus– Herkästi erodoituva maalaji– Heikko tai olematon kasvipeitteisyys

Ravinnepäästöjen ehkäisy Yleiset kaikkiin ravinteisiin kohdistuvat keinot

– Paikallisiin olosuhteisiin soveltuva kasvivalinta ja viljelytekniikka– Maan rakenteen parantaminen– Ravinteiden pidätyskyvyn parantaminen maassa (mm. kipsin käytöllä saatu

fosforin osalta positiivisia tuloksia)– Salaojitus ja siinä erityisesti säätösalaojitus– Luonnonmukaisen ojituksen lisääminen (vähentää uomaeroosiota)

Partikkelifosfori– Eroosion ehkäisy

• Maan rakenne• Vankka ympärivuotinen kasvipeite• Suorakylvö

– Suojavyöhykkeet riskipaikoille– Kosteikot ja saostusaltaat laskuojiin

Liukoinen fosfori ja typpi– Täsmäviljely– Ravinnelähteiden (= kasvuston) poistaminen suojakaistoilta– Kosteikot ja niihin sijoitettavat kerääjäkasvit

Ravinnepäästöjen ehkäisy, jatkuu…Johtopäätöksiä:Lyhyellä aikavälillä päähuomio

kohdistettava fosforiin ja siinä ensisijaisesti liukoiseen fosforiin

Virkistyskäytön kannalta sameuden (ts. partikkelifosforin) vähentäminen on tärkeää. Tässä myös uomaeroosion vähentäminen on tärkeää

Samat menetelmät eivät sovellu sekä liukoiselle että partikkelifosforille

Tulevaisuuden menetelmiä ravinnepäästöjen ehkäisyyn

• Karkuun pyrkivien ravinteiden kiinniotto– Kerääjäkasvit– Ojituksen laskuaukkoihin sijoitettavat ravinteiden keräinlaitteet– Maan stabilisuuden ja ravinteiden pidätyskyvyn kemiallinen

parantaminen• Karkaamisriskin omaavien ravinteiden vähentäminen

– Kasvien kunkin hetken ravinnetarpeeseen perustuva lannoitus– Käytettävissä olevan veden määrään perustuva lannoitus– Lannoitteet, joista vapautuvien ravinteiden määrä ajan suhteen

tunnetaan• Tiedon lisääminen maan ravinne- ja kosteustilasta

kasvien kannalta (ts. ravinteiden tarpeesta ja käytöstä)– Peltotiedustelija– Täsmäsääennusteet– Kasvien kasvumallit

Vantaanjoki ja Itämeren tila

• Vantaanjoen veden laadun merkitys sen pienen vesimäärän johdosta on vähäinen. Veden laadun paikallinen merkitys on suuri

• Itämeren rehevöitymisen kannalta liukoinen fosfori on merkittävin tekijä

• Kiintoaineen fosforista vapautuu aikaa myöten osa liukoiseen muotoon.

• Veden sameus (= kiintoaine) rajoittaa lohikalojen paluuta jokeen ja haittaa niiden kutua

• Typellä on merkitystä vain, jos fosforia on riittävästi

Vantaanjoki ja Itämeren tila, jatkuu….

• Vaikka Vantaanjoen valuma-alueen vaikutus Itämeren tilaan on vähäinen, alueen maatalouden pitää pystyä jatkossa vähentämään ravinnepäästöjä, mikä on teknisesti mahdollista

Päähuomio kohdistettava fosforiin ja siinä ensisijaisesti liukoiseen fosforiin

Itämeri ja Vantaanjoki ovat

meille kaikille tärkeitä

Niiden tilan parantamisessa

yhteistyö on voimaa

Kiitos mielenkiinnosta