vapaa-ajan asumisen kehitystrendit ja niiden … › rehunen.pdfvapaa-ajan asumisen kehitystrendit...
TRANSCRIPT
Vapaa-ajan asumisen kehitystrendit ja
niiden vaikutukset loma-asuntojen
käyttöön ja rakentamiseen
Antti Rehunen
Diat pääosin: Anna Strandell ja Kati Pitkänen
Suomen ympäristökeskus SYKE
Ympäristöpolitiikkakeskus
Ranta- ja vesialueiden uusiokäyttö-,
kiinteistökehitys- ja tulonhankinta- ja
yrittäjyysratkaisut
20.6.2017
2
Esitys pohjautuu hankkeisiin:
● Suomen Akatemia:
Asumisen monipaikkaisuus
ja arkielämä vapaa-ajan
ympäristöissä (HOBO)
2011-2015
● YM: Vapaa-ajan asumisen
ja rantarakentamisen
tilastoinnin kehittäminen
(VAPA) 2015
University of Canterbury, New ZealandC. Michael Hall (consortium leader)
Umeå University, SwedenUniversity of Northern British Columbia, Canada
ja SYKEn käytössä oleviin paikkatietoihin ja
rekistereihin.
Suomi mökkivaltaisin maa
3
MaaVapaa-ajan
asuntojen määrä
1000
asukasta
kohden
Vuosi
Pohjoismaat:
Suomi 498 700 91 2013
Norja 423 000 87 2010
Ruotsi 680 000 75 2005
Tanska 220 448 39 2012
Islanti 10 570 33 2011
Muut maat:
Portugali 929 936 90 2001
Kreikka 924 877 84 2001
Espanja 3 681 565 79 2011
Sveitsi 513 000 65 2010
Ranska 3 098 999 50 2008
Kroatia 182 513 41 2001
Tšekki 396 000 38 2001
Uusi Seelanti 150 000 32 2013
Alankomaat 362 000 23 2000
USA 4 649 298 15 2010
Englanti* 280 000 5 2010
Taulukko 1. Vapaa-ajan asuntojen määrä valituissa
maissa (Lähde: Vapaa-ajan asuminen Suomessa 2015)
4
Vapaa-ajan Suomi
● Joka viidennessä
kunnassa on enemmän
mökkejä kuin vakituisia
asuntoja
● Maaseudun näkymätön
väestö: vapaa-ajan
asukkaat, matkailijat,
retkeilijät, metsästäjät,
matkailun ja maatalouden
kausityövoima jne.
● Tilastomenetelmät, joissa
oletetaan, että ihmisellä
voi olla ainoastaan yksi
asuinpaikka, eivät anna
täydellistä tietoa
väestödynamiikasta
Vapaa-ajan asunnot keskittyvät Järvi-Suomeen,
rannikkoalueille ja Lapin matkailukeskuksiin
176104
500422
0
100 000
200 000
300 000
400 000
500 000
600 000
1970 1980 1990 1995 2000 2005 2010 2014
Kesämökkien määrä Suomessa1970-2013 (Tilastokeskus)
6
Vapaa-ajan asuntoja eniten Varsinais-
Suomessa, Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla,
Lapissa nuorta rakennuskantaa
0
10 000
20 000
30 000
40 000
50 000
60 000
Vapaa-ajan asuinrakennukset valmistumisajan mukaan maakunnittain 2013
tuntematon -1960 1961-1980 1981-2000 2001-2013
Lähde: VTJ/VRK
Vapaa-ajan asuntoja rakennetaan matkailu-
keskuksiin, rannikolle ja Järvi-Suomeen
7
Suurin vapaa-ajan asuntojen suhteellinen
kasvu Lapissa
8
0% 200% 400% 600% 800%
Uusimaa
Keski-Pohjanmaa
Pohjanmaa
Kymenlaakso
Satakunta
Pirkanmaa
Päijät-Häme
Varsinais-Suomi
Etelä-Karjala
Kanta-Häme
Keski-Suomi
Pohjois-Savo
Ahvenanmaa
Etelä-Pohjanmaa
Etelä-Savo
Pohjois-Karjala
Pohjois-Pohjanmaa
Kainuu
Lappi
Kesämökkien määrän suhteellinen muutos maakunnittain 1970-2013
0% 5% 10% 15% 20% 25% 30%
Uusimaa
Kanta-Häme
Etelä-Karjala
Kymenlaakso
Keski-Suomi
Varsinais-Suomi
Päijät-Häme
Pohjois-Karjala
Pohjois-Savo
Etelä-Pohjanmaa
Pirkanmaa
Satakunta
Pohjois-Pohjanmaa
Kainuu
Etelä-Savo
Pohjanmaa
Ahvenanmaa
Keski-Pohjanmaa
Lappi
Kesämökkien määrän suhteellinen muutos maakunnittain 2000-2013
Lähde: Tilastokeskus
9
Vapaa-ajan rakennuskannassa eniten
1970-luvulla valmistuneita
0
10 000
20 000
30 000
40 000
50 000
60 000
70 000
80 000
90 000
100 000
Vapaa-ajan asuntojen määrä vuonna 2013 valmistumisvuoden mukaan
Lähde: VTJ/VRK
Rantojen pituus
Mökkitiheyteen vaikuttaa eniten rantojen
pituus ja suurten keskusten läheisyys
Mökkitiheys
Punaisilla alueilla
suuri mökkitiheys
suhteessa rantoihin,
sinisillä pieni
Rantamökkien osuusEnintään puolen hehtaarin
mökkitonttien osuus
Vapaa-ajan asunnot sijaitsevat melko
kaukana palveluista
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Vakituisetasukkaat
Vapaa-ajanasunnot
Päivittäistavarakauppojen saavutettavuus tietä pitkin koko maassa 2008/2010
0-500m 500m-1km 1-2km 2-5km 5km- Ei tieyhteyttä
Lähde: Antti Rehunen, Manu Rantanen, Ilkka Lehtola ja Mervi J. Hiltunen (toim.) (2012). Palvelujen saavutettavuus muutoksessa - Maaseudun
vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden palveluympäristön kehityssuunnat ja uudet mahdollisuudet. Helsingin yliopisto. Ruralia-instituutti, Raportteja 88.
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
VAKITUINEN ASUTUS
Pieneen kuntatason palvelukeskittymään
Isoon kuntatason palvelukeskittymään
Pikkukaupunkikeskukseen
Kaupunkiseutukeskukseen
VAPAA-AJAN ASUTUS
Pieneen kuntatason palvelukeskittymään
Isoon kuntatason palvelukeskittymään
Pikkukaupunkikeskukseen
Kaupunkiseutukeskukseen
Maaseudun vakituisen ja vapaa-ajan asutuksen aikaetäisyys eri palvelutason keskuksiin
0-10 min 10-20 min. 20-30 min. 30-60 min. yli 1 h
Taulukko 7. Keskietäisyys lähimpään palvelukeskittymään (kuntakeskus tai kunnanosakeskus) tietä pitkin, kilometriä.
Kuortane Kouvola Mikkeli
Kaikki vapaa-ajan asunnot 9,2 17,3 17,5
2000-luvulla valmistuneet mökit 9,1 17,2 18,9
Oman paikkakunnan omistajat 9,4 17,7 16,1
Ulkopaikkakuntalaiset omistajat 9,5 17,5 18,4
Yli 65-vuotiaiden omistamat 9,3 17,7 17,4
Alle 65-vuotiaiden omistamat 9,5 17,5 17,6
Uusi omistaja vuosina 2004-2012 9,7 17,7 17,2
13
Esim. Kouvolan
vapaa-ajan
asunnoilta
keskimäärin 17,3 km
lähimpään
palvelukeskittymään
Lähde: Rehunen Antti, Rantanen Manu ja Rinne-Koski Katja (2014).
Tutkimusalueiden tilastollinen tarkastelu. Teoksessa Manu Rantanen (toim.):
Modernisoituvat mökkeilytyylit - Paikallisten palveluympäristöjen muutosvoima.
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 123, 24–36.
Ei vapaa-
ajan asuntoa
38 %Yksi vapaa-ajan asunto
43 %
Kaksi vapaa-ajan asuntoa
14 %
Enemmän kuin kaksi vapaa-ajan asuntoa
5 %
● omistajia 36 %, käyttäjiä 26 %, ei-käyttäjiä 38 %
● 19 %:lla käytössään vähintään kaksi vapaa-ajan asuntoa
● ympärivuotiseen asumiseen soveltuu 55 %
● verkkosähkö 87 %:ssa vapaa-ajan asunnoista
● televisio 77 %
● -> kesämökeistä varusteltuihin vapaa-ajan asuntoihin 14
Vapaa-ajan asunto käytössä 62 %:lla
Käytettävissä olevat vapaa-ajan asunnot [N=1154] (HOBO-kysely 2012)
● Vapaa-ajan asunnolla käyntejä keskimäärin 24 vuodessa,
mediaani 13 krt/v
● Keskimäärin 48 yötä vuodessa, mediaani 30 yötä/v
Vapaa-ajan asunnoilla käynnit ja vietetyt yöt kuukausittain [N=607] (HOBO-kysely 2012)
Vapaa-ajan asunnolla vietetään 48 yötä/v
0
2
4
6
8
10
12
0
1
2
3
4
5
6
I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII
Yö
t
Kä
yn
nit
Käynnit kakkosasunnolla Käynnit kolmosasunnolla
Kakkosasunnolla vietetyt yöt Kolmosasunnolla vietetyt yöt
Vapaa-ajan asuntoja käyttävät eniten
55-80-vuotiaat
16
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
15
-19
20
-24
25
-29
30
-34
35
-39
40
-44
45
-49
50
-54
55
-59
60
-64
65
-69
70
-74
75
-79
80
-84
Yötä
/vu
osi
Vapaa-ajan asunnolla vietetty aika ikäryhmittän(Lähde: HOBO-kysely 2012)
17
Mökillä irrottaudutaan arjesta ja
vietetään aikaa perheen kanssa
Mökkeilyn motiivit iän mukaan (HOBO-kysely 2012)
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
15-29 30-49 50-64 65-74 75-90
Luonto ja sadonkorjuu
Mukavuudet ja palvelut
Irrottautuminen
Perhekeskeisyys
● Mitä tiiviimpi
asuinympäristö, sen
enemmän vietetään
aikaa vapaa-ajan
asunnolla
● Oman pihan
puuttuminen on
yhteydessä vapaa-ajan
asunnon käyttöön
● Virkistysalueiden
puuttumisella ei selvää
vaikutusta
18
Kaupunki-
ympäristön
puutteiden
kompensointi?
28,2
36,3
36,7
19,4
33,2
35,6
38,9
43,2
35,1
20,1
36,1
37,2
37,3
33,4
27,0
37,4
20,1
37,1
36,7
18,7
20,1
30,2
32,7
38,5
33,4
27,4
34,4
35,5
33,6
39,1
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50
TALOTYYPPI
Omakotitalo
Rivi- tai paritalo
Kerrostalo
ALUETEHOKKUUS (e-luku)
-0,020
0,020-0,079
0,080-0,159
0,160-0,319
0,320-
YHDYSKUNTARAKENNE
Taajama
Haja-asutusalue
TAAJAMAN KOKO (asukasluku)
100 000-
50 000-99 999
20 000-49 999
10 000-19 999
3 000-9 9999
200-2 999
Haja-asutusalue
ASUINALUEEN TYYPPI
Kerrostaloalue
Pientaloalue
Harva pientaloasutus
Haja-asutusalue
LÄHIPUISTOJEN SAAVUTETTAVUUS
0-100 m
100-200 m
200-300 m
300- m
VIRKISTYSALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS
0-150 m
150-300 m
300-500 m
500-1000 m
1- km
Vapaa-ajan-asunnolla vietetyt päivät/vuosi,
koko väestö keskimäärin (myös ei-käyttäjät)
Strandell & Hall 2015
Pääkaupunkiseudulla asuvien mökkimatkat pitkiä
19
Pääkaupunkiseutu Pks kehyskunnat Lahti Mikkeli
Turku Tampere Oulu Savonlinna
Jyväskylä
Kuopio
Antti Rehunen
Eri kaupungeissa asuvien omistamien vapaa-ajan asuntojen sijainti
Mökkimatkat toiminnallisten seutujen*
sisällä ja välillä
Kuinka suurella osalla seudun mökin
omistajista mökki sijaitsee
asuinseudulla?
Kuinka suuri osa seutukunnan mökeistä
on seudun omien asukkaiden
omistuksessa?
*) Toiminnallinen seutu on rajattu työssäkäynnin ja
palveluasioinnin suuntautumisen perusteella
100 km
50 km
50 km
50 km30 km
30 km
30 km
30 km
30 km30 km30 km
30 km
15 km
15 km15 km15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
30 km
Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueillaasuu noin 90 % koko maan väestöstäLähde: Juha Kostiainen/Timo Widbom 2014
Lähde: Asuntotuotantotarve 2015-2040 (VTT 2016)
Kaupungistuminen korostaa kaupunkiseutujen saavutettavuutta
Nuoret kiinnostuneita vapaa-ajan asumisesta
22
● Y-sukupolvi (1982-2004
syntyneet)
● Nuorilla mökki yhtä usein
käytössä kuin muilla,
mutta viettävät siellä
vähemmän aikaa
● Nuoret kaikkein
kiinnostuneempia
hankkimaan mökin
tulevaisuudessa
● Nuoret eivät kaipaa
mökille muita enempää
mukavuuksia tai palveluita
Lähde: HOBO-hankkeen
asukaskysely
66%
5%
44%
61%
40%
11%
0% 20% 40% 60% 80%
Käyttää säännöllisestivapaa-ajan asuntoa
Omistaa itse vapaa-ajan asunnon
Aikoo tulevaisuudessahankkia vapaa-ajan
asunnon
Nuoret (15-30 -vuotiaat, N=160)
Vanhemmat vastaajat (N=1023)
● Luonto ja perheen yhdessäolo tärkeää
● Suurella osalla nuorista vahva kokemus mökkeilystä ja
vapaa-ajan vietosta maaseudulla
● Mökin rooli pysyvänä paikkana muuttuvassa maailmassa
● Kilpailevat vapaa-ajan viettomuodot
MÖKKEILYN SUOSIO JATKUNEE MYÖS TULEVIEN
SUKUPOLVIEN MYÖTÄ
● Mutta: mökkeily elämänvaiheisiin sidottua mahdotonta
ennustaa tulevaisuutta varmasti
23
Mökkeily kiinnostaa myös nuoria
Pitkänen, Puhakka, Semi, Hall
24
● Mökinomistajien keski-
ikä on 62 vuotta
● Alle 40-vuotiaita
omistajia vain noin 7 %
● Yli 40%
omistajatalouksista
pariskuntia
● 14% lapsiperheitä
(Lähde: Tilastokeskus 2015)
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
15
-19
20
-24
25
-29
30
-34
35
-39
40
-44
45
-49
50
-54
55
-59
60
-64
65
-69
70
-74
75
-79
80
-84
Yötä
/vu
osi
Vapaa-ajan asunnolla vietetty aikaikäryhmittän
Lähde: HOBO-kysely 2012
Tulevaisuus…
25
• Kyselytutkimusten perusteella
vapaa-ajan asuntojen käyttö
joko pysyy ennallaan tai
lisääntyy lähitulevaisuudessa
• Kaksi prosenttia vastaajista
harkitsee muuttamista vapaa-
ajan asunnolle pysyvästi ja
0,4 % on päättänyt muuttaa
vapaa-ajan asunnolle
seuraavan 5 vuoden aikana
• -> seuraavan 5-10 vuoden
aikana mökille muuttaa
pysyvästi arviolta n. 20 000
ihmistä. Tämän jälkeen buumi
laantuu, kun suuret ikäluokat
tulevat vanhuusikään ja
muuttavat vaivattomampiin
asumismuotoihin ja
lähemmäs palveluita
Päättä-nyt muuttaa
pysy-västi0,4 %
Haluaisimuuttaapysyvästi
2 %
Lisään-tyy18 %
Pysyy ennal-laan
58 %
Vähenee8 %
Loppuu3 % En tiedä
10 %
Vapaa-ajan asunnon käyttöseuraavan 5–10 vuoden aikana (Lähde: Hobo-kysely, N=668)
26
● Nuorten mökkeily on erilaista kuin heidän vanhempiensa. 25-45-vuotiaista
puolet sanoo, ettei halua omistaa mökkiä.
● – Nuoret haluavat viettää aikaa esimerkiksi kavereiden mökeillä tai
vuokramökeillä. Muutenkin halutaan vapaampaa ajanviettoa, Helsingin
yliopiston Ruralia-instituutin tutkija Manu Rantanen sanoo.
● Maa- ja metsätalousministeriön selvityksen perusteella peräti 40 prosenttia
nuorista uskoo, että mökkeily vähenee tulevaisuudessa, koska ihmiset
haluavat sosiaalisempia ja vähemmän sitovia vapaa-ajanviettotapoja.
● Muutos voi heijastua aluekehitykseen paikoissa, joissa mökkejä on paljon.
Esimerkiksi Suomen toiseksi suurimmassa mökkikunnassa Mikkelissä
vapaa-ajan asumisen merkitys on seudun elinvoimalle poikkeuksellisen
suuri.
● – Mökkiläiset kuluttavat paljon palveluja ja käyvät kaupassa. Osittain se
korvaa kysynnän vähenemistä, mikä muuten on tapahtumassa, Helsingin
yliopiston Ruralia-instituutin tutkija Manu Rantanen sanoo.
● Monin tavoin taantuvassa Etelä-Savossa mökkiläiset ovat yksi harvoja
alueen elämää ylläpitäviä asioita. Etelä-Savon matkailun kokonaiskysyntä
on 384 miljoonaa euroa, josta vapaa-ajan asumisen osuuden arvioidaan
muodostavan noin puolet. Tavoitteena on saada mökkiläisistä irti vielä
enemmän tulevaisuudessa, mutta miten, se on vaikea kysymys mökkeilyn
muuttuessa. 27
Mökkeilyn tulevaisuus
● MMM:n selvityksessä, jossa nuoriso tylytti mökkeilyä ajanviettotapana,
samat nuoret arvelivat oman mökkeilynsä lisääntyvän tulevaisuudessa.
Mökkeilyä puoltaa luontoarvojen tärkeys ja se, että mökiltäkin pääsee
nettiin.
● Yksi visio on, että mökkeilystä tuleekin ihmisille jopa niin mieluisaa, että
aletaan puhua esimerkiksi monipaikka-asumisesta. Samaan aikaan voisi
asua Espoossa ja Mikkelissä ilman, että kumpikaan koti on mökki.
● Tämän puolesta puhuu esimerkiksi se, että mökit ovat yhä paremmin
varusteltuja ja mökkiläisten toiveissa on, että mökkitonttien
rakentamisoikeutta voisi kasvattaa.
● – Ihmiset voivat asua eri paikoissa, ja heillä on suhde kaikkiin
asumispaikkoihinsa. Olennaista ei kuitenkaan ole se, että asuntoja on,
vaan se, miten paljon niissä vietetään aikaa, Rantanen sanoo.
● Mökkiläiset kyllä haluaisivat ostaa palveluita, mutta luotettavien
palveluntarjoajien löytäminen on vaikeaa.
28
Vetääkö maaseutu sittenkin entistä
enemmän?
● Manu Rantanen uskoo, että mökkiseuduilla voidaan omilla valinnoilla
vaikuttaa siihen, tyhjenevätkö mökit vai tuleeko niistä kakkoskoteja.
Rantanen kannustaa mökkiseutuja panostamaan nyt vapaa-ajan asukkaille
tärkeisiin palveluihin.
● – Mökkiläiset haluavat nykyisin ostaa esimerkiksi remontointia sen sijaan,
että tekisivät työn itse. Sellaisia viestejä on kuitenkin kaikunut, että
mökkiläiset kyllä haluaisivat ostaa palveluita, mutta luotettavien
palveluntarjoajien löytäminen on vaikeaa.
● Mökkiläisten edunvalvonnassa nousee esille sellaisia asioita kuin
nettiyhteyden laatu, yksityisteiden kunto, helppo pääsy lääkäriin ja se, ettei
esimerkiksi jätehuollosta tai sähköstä tarvitsisi maksaa ympäri vuoden, kun
käyttöäkin on vain osan vuodesta. Kauppaan täytyy päästä suhteellisen
helposti.
● Rantala peräänkuuluttaa kuitenkin yrittäjien ja tavallisten kansalaisten
aktiivisuutta mökkeilyn muutoksen kynnyksellä.
● – Tämä ei ole pelkästään julkisen sektorin kysymys.
29
Paljon kiinni palveluista
30
Mökkeilijän sote-palvelut?
31
Hyödyt ja haitat kunnalle
*
**
*
**
*
*
*
**
**
**
**
*
**
**
**
**
**
**
**
1,00 2,00 3,00 4,00 5,00
TALOUDELLISET HYÖDYT
Säilyttää tai nostaa maan ja kiinteistöjen arvoa
Luo uusia työpaikkoja alueelle
Tuo tuloja kuntatalouteen (esim. kiinteistöverot, maksut)
Tuo tuloja paikalliselle elinkeinoelämälle
Tuo uusia vakituisia asukkaita kuntaan
Tuo uusia investointeja alueelle
Houkuttelee alueelle uusia matkailijoita
TALOUDELLISET HAITAT
Maan ja kiinteistöjen arvon nousu paikallisten ulottumattomiin
Kiinteistökeinottelu ja rahanpesu
Paikallisen hintatason nousu (elintarvikkeet, tavarat ja palvelut)
Talouden ja tulojen kausivaihtelut
Vapaa-ajan asukkaat ostavat tavarat ja palvelut kunnan ulkopuolelta
Infrastruktuurin ja palveluiden ylläpidosta koituvat kustannukset…
Yhdyskuntarakenteen hajautumisen kustannukset
Vapaa-ajan asukkaiden vastustus paikallisia kehityshankkeita kohtaan
YMPÄRISTÖHYÖDYT
Maiseman kaunistuminen
Rakennetun kulttuuriympäristön suojelu
Vapaa-ajan asukkaiden osallistuminen luonnon- ja maisemanhoitoon
Vapaa-ajan asukkaiden osallistuminen luonnonsuojelun edistämiseen
Vapaa-ajan asutus ylläpitää infrastruktuuria syrjäseuduilla
YMPÄRISTÖHAITAT
Maaperän tai vesistöjen saastuminen
Meluhaitat
Valosaaste/keinovalo
Visuaalinen maiseman muutos
Luonnonvaraisten kasvien ja eläinten häiriintyminen
Rakentaminen herkille/arvokkaille luontoalueille
Yhdyskuntarakenteen hajautuminen
Maisemaan sopimattomat tai huonolaatuiset vapaa-ajan asuinrakennukset
Rantojen sulkeutuminen/rakentaminen
Tieverkon kuormitus
Roskaaminen
Maankäytönsuunnittelu
Elinkeinotoimi
HOBO-kuntakysely 2014
● Jo 92 % vapaa-ajan
rantarakentamisesta ja 96 %
vakituisesta rantarakentamisesta
tapahtuu kaavoitetuilla alueilla
● Poikkeamislupien määrä rantojen
uudisrakennuksille vähenee
rantayleiskaavoituksen myötä
● Uudet vapaa-ajan asunnot
sijoittuvat kuitenkin entistä
kauemmas keskuksista ja yhä
useammin rannoille
● Noin 200 vapaa-ajan kiinteistön
käyttötarkoitus muutetaan
vuosittain vakituiseksi asunnoksi
● 23 000 ihmistä asuu vakituisesti
vapaa-ajan asunnolla
Rantarakentamisesta
yli 90 % perustuu
kaavoitukseen
407 403 14 962
96 432 2 841
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Kaikki mökit 2013 Uudet mökit
Vapaa-ajan asuntojen sijoittuminen suhteessa
ranta-alueisiin
Yli 200 m rannasta
Korkeintaan 200 m rannasta
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
200220032004200520062007200820092010201120122013
Ympäristö-ELYjen poikkeamispäätökset ranta-alueilla 2002-2013
Ympäristö-ELYn uusien vakituisten asuntojenpoikkeamispäätökset ranta-alueilla [kpl]
Ympäristö-ELYn uusien loma-asuntojenpoikkeamispäätökset ranta-alueilla [kpl]
Vuosi
Vapaa-ajan
rantarakentami
sesta perustuu
kaavoitukseen
2003 83 %
2004 85 %
2005 86 %
2006 86 %
2007 88 %
2008 90 %
2009 91 %
2010 92 %
2011 91 %
2012 90 %
2013 92 %
Tulevaisuus…
33
• Kyselytutkimusten perusteella
vapaa-ajan asuntojen käyttö
joko pysyy ennallaan tai
lisääntyy lähitulevaisuudessa
• 2 % vastaajista harkitsee
muuttamista vapaa-ajan
asunnolle pysyvästi ja 0,4 %
on päättänyt muuttaa vapaa-
ajan asunnolle seuraavan 5
vuoden aikana
• -> seuraavan 10 vuoden
aikana mökille muuttaa
pysyvästi arviolta n. 20 000
ihmistä. Tämän jälkeen buumi
laantuu, kun suuret ikäluokat
tulevat vanhuusikään ja
muuttavat vaivattomampiin
asumismuotoihin ja
lähemmäs palveluita
Päättänytmuuttaapysyvästi
0,4 % Haluaisimuuttaapysyvästi
2 %
Lisääntyy18 %
Pysyyennallaan
58 %
Vähenee8 %
Loppuu3 %
En tiedä10 %
Vapaa-ajan asunnon käyttöseuraavan 5–10 vuoden aikana
(N=668)
Lomakiinteistöjen kauppa (Lähde: MML)
34
● Lomatonttien kauppojen
määrä vähentynyt
voimakkaasti 2000-
luvullla
● Rakennettujen
kiinteistöjen osalta vain
loivaa laskua
● Kaavoitettujen kohteiden
osuus noussut
voimakkaasti, nykyisin yli
40% kohteista
● Maantieteellisesti kaupat
siirtyneet koko ajan
kauemmas Helsingistä
● Hinnat nousivat
voimakkaasti 2007
saakka, jonka jälkeen
kehitys epäselvempää
● Nopeimmin ovat
kallistuneet Etelä- ja
Keski-Suomen tontit sekä
kaavatontit
Kylämäiset mökkitihentymät
35
Kylien ja taajamien mökkitiheys
36
Noin 27 % kesämökeistä kyläasutuksen tihentymien ja taajamien
yhteydessä.
Tyhjät erillispientalot
37
2,4
13,317,3
21,8
70,4
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Toim
itila
/tuota
nto
rake
nnu
s (
n=
15)
Mu
u k
äyttö
(n=
83)
Ha
rrastu
sto
imin
ta (
n=
10
8)
Vara
sto
(n=
13
6)
Kesäm
ökki ja
/tai kakko
sa
su
nto
(n=
440
)
%
Kuva 1. Tyhjän asuinrakennuksen käyttötarkoitukset.
Useamman vaihtoehdon valitseminen oli sallittua.
(N=625)
Lukumäärä kasvanut tasaisesti,
suurin osa vapaa-ajan käytössä.
Suuruusluokkaa 100 000 mökkiä
piilossa tilastoinnilta.
0
20 000
40 000
60 000
80 000
100 000
120 000
20
02
20
04
20
06
20
08
20
10
20
12
20
14
20
16
20
18
20
20
20
22
Vähintään kolme vuotta tyhjillään olleiden pientalojen määrä haja-asutusalueella
Lukumäärävuosina2002-2012
Trendiennuste vuosille2012-2022
Kesämökkikanta500 400 kpl, v. 2014
Uudis-rakentaminen
(vuosittain 3000-4000 kpl)
Vakituiset asuinrakennukset/erilliset pientalot
Tyhjät100 116 erillistä pientaloa, joissa käytössäolotilanteen mukaan ei
asuttu vakinaisesti, v. 2014
Purkaminen, tuhoutuminen
Käyttö mökkinä ilman käyttötarkoituksen
muutostaV. 2011 kyselytutkimuksen mukaan 70% vähintään 3
vuotta tyhjänä olleista maaseudun pientaloista
mökkikäytössä
Käyttö vakituisena asuntona ilman käyttötarkoituksen
muutosta(Maistraatin kotikuntapäätös,
luvaton käyttötarkoituksen muutos)Vuoden 2011 lopussa n.13 000 vapaa-ajan asuinrakennusta oli ilmoitettu muuttoilmoituksella
vakinaiseksi asunnoksi, lisäys 200-300 vuosittain
Kesämökkikannan dynamiikka
9.2.2018 40
Rakennus-kannan
suurimmat muutokset alueellisesti
R
Rakennuskannan lukumäärältään suurin muutos eri alueilla 2000-2010
Asuntojen uudisrakentaminen
Loma-asuntojen rakentaminen
Asuntojen jääminen tyhjilleen
Vähintään kolme vuotta tyhjillään olleiden erillispientalojen määrä suhteessa asuttujen
asuntojen ja kesämökkien määrään
9.2.2018 41
9.2.2018 42
Millaisia ovat vailla vakituisia asukkaita olevat erillispientalot verrattuna
kesämökkeihin?
Tyhjät asuinrakennukset
Kesämökit
Noin 27 % taajamassa Noin 4 % taajamassa
Noin 27 % lähellä rantaa Noin 80 % lähellä rantaa
Noin 10 km mediaanietäisyys kuntakeskukseen
Noin 15 km mediaanietäisyys kuntakeskukseen
Rakennuksen mediaanipinta-ala60-70 m2
Rakennuksen mediaanipinta-ala 40 m2
Kiinteistön mediaanikoko > 2 ha Kiinteistön mediaanikoko noin 0,5 ha
Yöpymisiä keskimäärin 53 yötä vuodessa
Yöpymisiä keskimäärin 75 yötä vuodessa
Rakennettu suurelta osin 1940-1950-luvuilla
Rakennettu suurelta osin 1960-1990-luvuilla
• Vapaa-ajan asuntokäytössä 70 % (kesämökki- ja kakkosasuntokäyttö).
• Noin kymmenesosa on purkukunnossa.
• Pääosa omistajista asuu sijaintikunnan ulkopuolella.
• Myyntiin saaminen ja vuokraus usein kiven takana, sillä perikuntien on vaikea tehdä päätöksiä.
• Käytön sanotaan pysyvän tulevaisuudessa ennallaan tai lisääntyvän.
• Rantasijainti houkuttelee yöpymään ja lomailemaan.
• Tyhjenemisellä on vaikutuksia mm. infrastruktuurin ylläpitoon, maaseudun yhteisöllisyyteen ja rakennusten energiankulutukseen.
• Maan eri osien välillä on selviä eroja tyhjien pientalojen iässä, kunnossa ja käytössä.
• Tyhjien talojen kiinteistöllä rakennuskantaa ja tilaa esim. elinkeinotoimintaan.
• Kesämökkien määrä on todellisuudessa yli kymmenyksen virallisia tilastoja suurempi. 43
Keskeisiä havaintoja vailla vakituisia asukkaita olevista pientaloista toteutetun kyselyn
(N=625) ja paikallisten työpajojen perusteella
Vuodessa n. 200 vapaa-ajan
asuinrakennusta muutetaan vakituiseksi,
toimivalta siirtyi kokonaan kunnille 2011,
kuntapäätökset eivät ole lisääntyneet
44
79%
94%
90%
85%
91%
99%
99%
98%
90%
95%
97%
96%
90%
21%
6%
10%
15%
9%
1%
1%
2%
10%
5%
3%
4%
10%
0 % 20 % 40 % 60 % 80 %100 %
Uudenmaan ELY-Y
Varsinais-Suomen ELY-Y
Hämeen ELY-Y
Pirkanmaan ELY-Y
Kaakkois-Suomen ELY-Y
Etelä-Savon ELY-Y
Pohjois-Savon ELY-Y
Pohjois-Karjalan ELY-Y
Keski-Suomen ELY-Y
Etelä-Pohjanmaan ELY-Y
Pohjois-Pohjanmaan…
Kainuun ELY-Y
Lapin ELY-Y
Kuntien ja ELY-keskusten poikkeamispäätökset sekä
suunnittelutarveratkaisut loma-asuntojen muuttamisesta vakituisiksi 2003-2013
Myönteiset Kielteiset
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Kuntien ja ELY-keskusten päätökset (myönteiset ja kielteiset) loma-
asuntojen muuttamisesta vakituisiksi
Suunnittelutarveratkaisut
Kunnan poikkeamispäätökset
Ympäristö-ELYn poikkeamispäätökset
Lähde: Hertta/KATSE
45
Noin 23 000 ihmistä asuu vakituisesti
vapaa-ajan asunnolla
17 87218 463 18 712
19 30920 062
20 566 20 95021 476
21 92822 531 22 820 23 103
23 62623 224
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Vapaa-ajan asuinrakennuksissa vakituisesti asuvan väestön määrä
Lähde: VTJ/VRK
46
Vapaa-ajan asunnolla asutaan
vakituisesti eniten Uudellamaalla
Lähde: VTJ/VRK
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
Vapaa-ajan asuinrakennuksissa vakituisesti asuvan väestön määrä maakunnittain vuonna 2013
Alle 65-vuotiaat Vähintään 65-vuotiaat
● Touko-heinäkuu 2014, nettikysely, täydentävät
puhelinhaastattelut
● Vastaava kysely toteutettu aiemmin Uudessa
Seelannissa
○ Vapaa-ajan asumisen taloudelliset,
sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät hyödyt
ja haitat
○ Vapaa-ajan asumisen strateginen
merkitys, ristiriidat, kehittämistoimenpiteet
○ Vapaa-ajan asumisen suunnittelu ja
kaavoitus
● N=360, vastaus 237/320 kunnasta
○ 163 kunnasta vastasi maankäytön
suunnittelusta vastaava
○ 101 elinkeinotoimesta vastaava
○ 78 kunnasta vastaaja ilmoitti
toimialakseen molemmat
○ 158 kunnasta vastaukset kaikkiin
kysymyksiin
Kuntakysely vapaa-ajan asumisesta
23
26,7 26,2
20,3
3,7
0
5
10
15
20
25
30
erittäin tärkeä tärkeä melko tärkeä vähän tärkeä ei lainkaantärkeä
%
Vapaa-ajan asumisen merkitys kunnan strategisessa kehittämisessä
(N=187)
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
[q2_5] Tuo uusia vakituisia asukkaita kuntaan
[q2_6] Tuo uusia investointeja alueelle
[q2_7] Houkuttelee alueelle uusia matkailijoita
[q2_2] Luo uusia työpaikkoja alueelle
[q2_1] Säilyttää tai nostaa maan ja kiinteistöjen arvoa
[q2_3] Tuo tuloja kuntatalouteen (esim. kiinteistöverot, maksut)
[q2_4] Tuo tuloja paikalliselle elinkeinoelämälle
Taloudelliset hyödyt
hyvin merkittävä merkittävä melko merkittävä vähän merkittävä ei lainkaan merkittävä
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
[q3_2] Kiinteistökeinottelu ja rahanpesu
[q3_3] Paikallisen hintatason nousu (elintarvikkeet, tavarat ja palvelut)
[q3_1] Maan ja kiinteistöjen arvon nousu paikallisten ulottumattomiin
[q3_6] Infrastruktuurin ja palveluiden ylläpidosta koituvat kustannuksetkuntataloudelle
[q3_4] Talouden ja tulojen kausivaihtelut
[q3_5] Vapaa-ajan asukkaat ostavat tavarat ja palvelut kunnanulkopuolelta
[q3_7] Yhdyskuntarakenteen hajautumisen kustannukset
[q3_8] Vapaa-ajan asukkaiden vastustus paikallisia kehityshankkeitakohtaan
Taloudelliset haitat
hyvin merkittävä merkittävä melko merkittävä vähän merkittävä ei lainkaan merkittävä
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
[q6_2] Rakennetun kulttuuriympäristön suojelu
[q6_1] Maiseman kaunistuminen
[q6_3] Vapaa-ajan asukkaiden osallistuminen luonnon- jamaisemanhoitoon
[q6_4] Vapaa-ajan asukkaiden osallistuminen luonnonsuojelunedistämiseen
[q6_5] Vapaa-ajan asutus ylläpitää infrastruktuuria syrjäseuduilla
Ympäristöhyödyt
hyvin merkittävä merkittävä melko merkittävä vähän merkittävä ei lainkaan merkittävä
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
[q7_1] Maaperän tai vesistöjen saastuminen
[q7_2] Meluhaitat
[q7_3] Valosaaste/keinovalo
[q7_5] Luonnonvaraisten kasvien ja eläinten häiriintyminen
[q7_4] Visuaalinen maiseman muutos
[q7_6] Rakentaminen herkille/arvokkaille luontoalueille
[q7_10] Tieverkon kuormitus
[q7_11] Roskaaminen
[q7_7] Yhdyskuntarakenteen hajautuminen
[q7_8] Maisemaan sopimattomat tai huonolaatuiset vapaa-ajanasuinrakennukset
[q7_9] Rantojen sulkeutuminen/rakentaminen
Ympäristöhaitat
hyvin merkittävä merkittävä melko merkittävä vähän merkittävä ei lainkaan merkittävä
Kuinka suuri osuus rantaviivasta kaavoitettu
loma-asumisen tonttien käyttöön?
Kuinka suuri osuus kaavoitetuista loma-asumisen
rakennuspaikoista on rakentamattomia?
● Tarve kaavojen uudistamiseen seuraavan viiden
vuoden aikana:
○ 129 kuntaa kyllä: kaavat vanhentuneita, muuttuneet
tarpeet (esim. rakennusoikeuden mitoitus,
lainsäädännön muutokset), kaavoituksen puute,
tarve vähentää poikkeuslupamenettelyä, tarve lisätä
rakennuspaikkoja, vapaa-ajan asuntojen
muuttamien vakituisiksi asunnoiksi
○ 72 kuntaa ei: kaavoitus ajan tasalla, ei merkittäviä
vapaa-ajan asumisen alueita
”Kaavojen sisältö ei yksinkertaisesti vastaa
nykyaikaisen loma-asumisen tarpeita. Merkinnät ja
määräykset ovat vanhanaikaisia, jopa puutteellisia.”
”Osa rannoista vailla kaavaa”
Vapaa-ajan asumisen suunnittelu ja
kaavoitus
● Kaavoitus, ympäristömääräykset, lainsäädäntö
● Rakennus- ja huoneistorekisteri
○ Suurin osa kunnista pitää riittävänä (133 kyllä / 22 ei)
○ Kehitystarpeet: verotusarvojen tarkistaminen (korjaukset,
lisärakennukset), muutosten kirjaaminen (mm.
käyttötarkoituksen muutokset, ilmoitusvelvollisuuden
selkeyttäminen), käyttöaste, todellinen käyttö
● Rakennusjärjestys
○ Muuten: rakentamiskorkeus, sopeuttaminen ympäristöön (esim. väritys), kasvillisuuden
säilyttäminen/muokkaaminen, rantaviivan vähimmäispituus
Kuntien työkalut
26
60
121
128
134
158
0 50 100 150 200
ei loma-asumisesta koskevia määräyksiä
muuten
jätevesihuolto
maksimikerrosala
rakennuspaikan minimikoko
etäisyys rantaviivasta
25/30m
2000-3000m2
150m2
Kuntien työkalut
● Millaisia muutoksia
tarvitaan?○ Lisää resursseja, suunnittelijoita,
asiantuntijoita, rahaa ja aikaa
○ Kunnille lisää päätäntävaltaa ja
oikeuksia, suhde ELY-keskuksiin
○ Maaseudun ja haja-
asutusalueiden erityispiirteet
suhteessa kaavoitukseen,
mitoitukset, kaavavaatimukset
○ Vapaa-ajan asumisen muutoksen
hallinta: kasvava varustetaso ja
koko, vapaa-ajan asuntojen
muuttaminen vakituisiksi
○ Vuorovaikutuskanavat,
poikkihallinnollinen yhteistyö
(myös kunnan sisällä)
○ Selvitykset, tutkimukset,
seminaarit
● Radikaaleja.
● Lisää henkilöstöresursseja
tai budjettiin rahaa
konsulttihankintoihin
● Vapaampi oikeus
kaavoittaa kunnan
päätöksellä
184
56
28
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
Kyllä Ei Kyllä/ei
Suunnittelutyökalujen riittävyys
● Maankäytön & rakentamisen suunnittelu, kaavoitus ja ohjaus:
kaavoittamattomien alueiden kaavoitus, kaavojen muutostarpeet,
vanhentuneiden kaavojen ja rakentamismääräysten päivitys
● Tietyn mökkialueen tai konseptin kehittäminen (mm. puutarhakylä,
matkailukeskukset, loma-asuntomessualueet, siirtolapuutarhakylät, lähellä
keskuksia sijaitsevat mökkialueet, jokivarsimökkeily, taajamien
mökkialueet)
● Infrastruktuurin rakentaminen/mitoitus ja jätehuolto: vesihuolto,
jätevesikysymykset, valokuitu, yhteysalukset, joukkoliikenne
● matkailualueiden kehittäminen, vapaa-ajan matkailun kehittäminen,
palveluiden kehittäminen, kaupallisten palveluiden lisääminen (eism. Alko)
● Erilaisten maankäytön intressien yhteensovittaminen: suojelu vs.
matkailu/mökkeily, vakituinen asuminen vs. vapaa-ajan asuminen, Ely-
keskusten vastustus rakentamiselle/kaavoittamiselle
● säädösten noudattaminen ja toteutuminen (ympäristöön, rakentamiseen,
energiamääräyksiin, liittyen), valvonta, tarvitaan lisää ammattitaitoista
väkeä
● Maanomistajien haluttomuus myydä ja kaavoittaa rantoja, Ahvenanmaan
erityissäädökset
Suurimmat suunnittelukysymykset tällä
hetkellä
Suurimmat suunnittelukysymykset:
Vakituinen asuminen mökillä
● puolesta: pitäisi voida vapaammin
muuttaa vakituiseksi, nykyiset vapaa-
ajan asunnot yhtä tasokkaita kuin
vakituiset
● vastaan: kohtuuttomat kustannukset
(palveluiden ja infran tarjoaminen),
yhdyskuntarakenne vääristyy, vapaa-
ajan asuntojen tekniset vaatimukset
erilaisia
● puuttuu yhteiset kriteerit ja työkalut,
kuntien ja maistraattien käytännöt
epäyhteneviä ja lainsäädäntö
epäselvää
● Lähes ainoa merkittävä ongelma on loma-
asuntojen luvaton käyttö vakituiseen
asumiseen. Asia kaipaisi lainsäädännöllistä
selkeyttämistä.
● Vapaa-ajan asunnon muuttaminen
vakituiseksi asunnoksi laatukriteerien
täyttyessä olisi tehtävä helpommaksi.
● vapaa-ajan asumisen rakennustaso sellaista
luokkaa, että siinä on mahdollisuuksia
pysyvään asumiseen
● loma-asumisen hyväksyminen pysyväksi
asumiseksi on estettävä
● Befintliga fritidshus ändras till permanenta
bostäder och nya byggs så, att de i framtiden
kan ändras till permanenta. Detta splittrar
samhällsstrukturen och belastar kommunens
service (hemvård, skolskjuts) när den skall
täcka också periferin.
”Ongelma on ylipäätään ajattelu, että vapaa-ajan asuminen on erillistä muuhun asumiseen verrattuna.”
vrt. Ruotsi
29,2
23,2 22,7
11,4 10,3
3,2
0
5
10
15
20
25
30
35
erittäinpaljon
paljon jonkinverran
vähän eilainkaan
en osaasanoa
%
Hyötyisikö kuntanne jos vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muutosta vakituiseen asumiseen helpotettaisiin
(N=185)
● Varustetason kasvu ja ympärivuotinen
käyttö -> vapaa-ajan ja vakituisten
asuinrakennusten eron hälveneminen
● Vakituinen asuminen mökillä, kunnissa
suhtaudutaan ristiriitaisesti
● Mökkien käyttöasteen nosto
● Rantojen kestävä käyttö
● Liian vähäiset resurssit
(rantayleis)kaavoitukseen
Monipaikkaisen asumisen hallinnan
haasteita
Kuntien
lkm
Kuntien
%
Kyllä 129 60,8
Ei 66 31,1
En osaa
sanoa17 8,0
Yht. 212 100,0
Taulukko 1. [K7] Onko kunnassanne tarvetta
vanhojen kaavojen uudistamiseen tai uusien
kaavojen laatimiseen loma-asumisen osalta
seuraavan viiden vuoden aikana?
● Poikkeamistoimivallan siirtäminen kuntiin kuntien resurssit? Mitä
tarkoittaa ympäristön kannalta?
● Näkymätön väestö huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa
● Rekistereiden kehittäminen, käytäntöjen yhtenäistäminen,
lainsäädännön selkeyttäminen
● Kaksoiskuntalaisuus, verotus, äänioikeus, palveluiden järjestäminen?
● Asumisen suunnittelu monipaikkaisuuden ehdoilla, kaupunkisuunnittelu
● Tarvitaan uudenlaisia työkaluja muuttuvan vapaa-ajan asumisen ja
monipaikkaisuuden hallintaan
● Vapaa-ajan asumisen kasvava merkitys ja positiivinen
suhtautuminen
● Maaseudun kunnissa vapaa-ajan asumisen suunnittelun
suhteen keskustelua aiheuttavat teemat
○ Resurssien riittävyys, suunnittelutyökalujen ja ohjauksen
sopeuttaminen maaseudun ja haja-asutusalueiden
tarpeisiin
○ Vapaa-ajan asunnosta vakituiseksi
○ Maankäytön ristiriidat: tuulivoima, suojelu, vakituinen
asuminen, kaivokset
● Tarvitaan työkaluja vapaa-ajan asumisen muutoksen
hallintaan
Loppupäätelmiä
● Adamiak C, Vepsäläinen M, Strandell A, Hiltunen M J, Pitkänen K, Hall C M,
Rinne J, Hannonen O, Paloniemi R, Åkerlund U (2015). Vapaa-ajan asuminen
Suomessa – Asukas- ja kuntakyselyn tuloksia vapaa-ajan asumisen
nykytilasta ja kehittämistarpeista. Suomen ympäristökeskuksen raportteja
22/2015. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/155089
● Pitkänen K, Hiltunen M J, Adamiak C, Furman E, Hall C M, Hannonen O,
Kietäväinen A, Paloniemi R, Rinne J, Strandell A, Tuulentie S, Vepsäläinen M &
Åkerlund U (2015). Kesämökistä kakkosasunnoksi. Teoksessa Häkli J, Vilkko
R & Vähäkylä L (toim.). Kaikki kotona. Asumisen uudet tuulet. ss. 146-157.
Gaudeamus.
● Vepsäläinen M, Strandell A ja Pitkänen K (2015). Muuttuvan vapaa-ajan
asumisen hallinnan haasteet kunnissa. Yhdyskuntasuunnittelu 2015:2, ss. 13-
38.
● Strandell A & Hall C M (2015). Impact of the residential environment on
second home use in Finland – Testing the compensation hypothesis.
Landscape and Urban Planning 133, 12-23.
● Vapaa-ajan asumisen ja rantarakentamisen tilastot –diasarja:
http://www.ymparisto.fi/fi-
FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Maankayton_suunnittelujarjestelma/Rantaalueiden
_kaavoitus
● Vepsäläinen, Mia ja Hiltunen, Mervi J. (toim.) (2015). Kylämökkeily Suomessa,
vapaa-ajan asuminen maaseudun kylissä ja taajamissa. Itä-Suomen yliopisto.
Publications of the University of Eastern Finland, Reports and Studies in Social
Sciences and Business Studies, no 6.
● Sikiö, M., Pitkänen, K. & Rehunen, A. (2014). Tyhjät asuinrakennukset osana
asumisen maaseutua. Katsauksia. Maaseudun uusi aika 22(2), 43-55.
● Kesämökkibarometri 2004 ja 2009
● Antti Rehunen, Manu Rantanen, Ilkka Lehtola ja Mervi J. Hiltunen (toim.) (2012).
Palvelujen saavutettavuus muutoksessa - Maaseudun vakituisten ja vapaa-ajan
asukkaiden palveluympäristön kehityssuunnat ja uudet mahdollisuudet. Helsingin
yliopisto. Ruralia-instituutti, Raportteja 88.
● Rehunen Antti, Rantanen Manu ja Rinne-Koski Katja (2014). Tutkimusalueiden
tilastollinen tarkastelu. Teoksessa Manu Rantanen (toim.): Modernisoituvat
mökkeilytyylit - Paikallisten palveluympäristöjen muutosvoima. Helsingin
yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 123, 24–36.
● Peltola, R. & Väänänen, J. (2014). Loma-asuntojen ja loma-asuntotonttien
markkinat ja hinta-indeksit Suomessa. Maanmittauslaitoksen selvityksiä 2014/1.59
Lisää aiheesta…